OMAVALVONTAOHJELMA 2024

Omavalvonta on sisäisen valvonnan osa-alue, joka tähtää palveluiden laadun ja palvelutaso- vaatimusten täyttymiseen. Hallintosäännössä määritellään sisäinen valvonta, johon kuuluvat muun muassa sisäinen tarkastus, riskienhallinta, vaatimuksenmukaisuus (ml. sopimusten val- vonta ja varautumisen vaatimukset), hyvä hallintotapa sekä omavalvonta.

Omavalvonta kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestä- miseen ja tuottamiseen. Omavalvonnalla varmistetaan asiakkaiden ja potilaiden perusoikeu- det, asiakas- ja potilasturvallisuus, laadultaan hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä eri toimi- joiden toimintaedellytysten ja velvollisuuksien yhdenmukaisuus.

Omavalvonnalla tarkoitetaan niitä keinoja ja toimia, joilla palvelunjärjestäjä ja palveluntuot- taja valvovat, seuraavat ja arvioivat toimintaansa. Omavalvonnalla varmistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuus sekä palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu, päämääränä on tukea johtamista, palvelujen järjestämistä ja toiminnan kehittämistä.

Omavalvonta on valvonnan ensisijaisin muoto. Omavalvonnalla varmistetaan, että toimintaa toteutetaan lainmukaisesti ja sopimuksia noudattaen. Omavalvonta on ennakoivaa ja aktii- vista toimintaa ja siihen kuuluu riskitilanteiden tunnistaminen ja epäkohtiin puuttuminen.

Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtä- vistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Hyvinvointialueen on järjestämisvastuunsa nojalla ohjattava ja valvottava yksityisiä palveluntuottajia ja näiden alihankkijoita jatkuvasti palve- luja tuotettaessa. Laki hyvinvointialueesta 611/2021 7 §, Pelastuslaki 379/2011 27 § Laki pe- lastustoimen järjestämisestä 613/2021 16 §.

Tämä Seviset Oy:n omavalvontaohjelma sisältää yksityiselle palveluntuottajalle kuuluvien so- siaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä pelastustoimen omavalvonnan periaatteet.

Tällä omavalvontaohjelmalla varmistetaan, että Seviset Oy:n asiakkaat saavat perusoikeuk- sien heille turvaamat, tarpeidensa mukaiset palvelut oikeaan aikaan, yhdenvertaisesti ja saa- vutettavasti, laadukkaasti ja turvallisesti. Tavoitteeseen päästään varmistamalla hyvä johta- minen, riittävät henkilöstöresurssit, henkilöstön osaaminen sekä sujuvat työprosessit. Onnis- tuminen varmistetaan palvelujen laadun ja turvallisuuden seurannalla ja valvonnalla sekä prosessien jatkuvalla kehittämisellä.

Palveluntuottajalla on vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laa- dusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Omavalvontaa on toteutettava palveluntuotta- jan päivittäisessä toiminnassa, ja siihen sisältyy myös henkilöstön riittävyyden jatkuva seu- ranta. Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan tekemän omavalvonnan lisäksi jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus toimia turvallisesti työssään sekä ilmoit- taa havaitsemistaan riskeistä tai epäkohdista työnantajalleen.

Tämä omavalvontaohjelma koskee vuotta 2024 ja tarvittaessa vuotta 2025.

2 SEVISET OY LYHYESTI

Seviset Oy on kuusamolainen yksityinen sosiaalipalveluja ja terveydenhuollon palveluita tuot- tava yritys. Yrityksen johdosta vastaa hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa.

Seviset Oy tuottaa asumispalveluja, hoiva- ja tukipalveluja Kiviharjun Palvelutalossa, Palvelu- koti Tervaskoivussa ja Palvelukoti Rantalassa sekä kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon liittyviä palveluita Kuusamon taajamassa ja muutamilla sivukylillä. Palvelutuotannon osalta Kiviharjun Palvelutalossa tuotettu toiminta on ilmoituksenvaraista, Palvelukoti Rantalassa ja Tervaskoi- vussa toiminta on luvanvaraista. Vuonna 2012 Seviset Oy laajensi toimintaansa terveyden- huollon puolelle ensin jalkojenhoitoon ja vuoden 2014 alusta aloitti toiminnan oma fysiotera- peutti. Vuoden 2021 alusta Kiviharjun palvelutoiminta laajentui käsittämään yöhoivan palve- lusetelin, joka mahdollisti oman yöhoitajan Kiviharjussa. Vuoden 2021 lopussa Kiviharjuun ha- ettiin hybridiasumisen lupaa. Lupa hybridiasumiseen myönnettiin vuoden 2022 alussa.

Yrityksen asiakkaat muodostuvat yrityksen eri toimintayksiköissä asuvista asiakkaista, mutta myös yritykseltä palveluita ostavista ulkopuolisista yksittäisistä asiakkaista ja organisaatioista. Organisaatioasiakkaita ovat mm. hyvinvointialue ja ammatilliset oppilaitokset.

Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat ihmisen arvostaminen, turvallisuus ja kehitysmyöntei- syys. Ihmisarvolla käsitämme mm. sitä, että, kaikilla on oikeus saada samanlaista kohtelua ja ymmärrystä osakseen, olemme rehellisiä toisillemme, kuuntelemme asiakasta aidosti, väli- tämme toinen toisestamme. Turvallisuutta arvona kuvaavat mm. seuraavat, kerromme selke- ällä ja ymmärrettävällä kielellä asioista, työskentelemme oikeita ja varmoja työtapoja noudat- taen, apuvälineitä käyttäen, sovimme omaisten ja asiakkaan kanssa työnjaosta, pidämme it- semme tiedon ja taidon suhteen ajan tasalla, asiakkaalla on omia tuttuja tavaroita ympäril- lään. Kehitysmyönteisyys näkyy työssämme mm. seuraavasti, käytämme luovaa työotetta, toi- mimme avoimessa vuorovaikutuksessa, avoimin mielin, kunnioitamme toistemme mielipi- teitä, toimimme yhteistyössä niin asiakkaan, omaisten kuin myös yhteistyökumppaneiden kanssa yhteinen tavoite -suuntaisesti.

3 TEHTÄVIEN LAINMUKAINEN HOITAMINEN

Yksityinen palveluntuottaja vastaa palvelujensa lainmukaisesta ja sopimuksen mukaisesta tuottamisesta. Yksityisen palveluntuottajan omavalvonnasta säädetään 40 §:ssä. Hyvinvointi- alueen velvollisuudesta ohjata ja valvoa hyvinvointialueelle palveluja tuottavaa yksityistä pal- veluntuottajaa säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 10 §:ssä ja tämän lain 41 §:ssä (Lakisosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021).

Palveluntuottajat valvovat oman toimintansa palvelujen laatua ja turvallisuutta omavalvon- nan keinoin. Palveluntuottajat valvovat myös alihankintana hankkimiaan palveluja. Jos palve- luntuottaja havaitsee toiminnassa epäkohtia tai puutteita, sen pitää ryhtyä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Valvonta kohdistuu hoidon, hoivan ja palvelujen laatuun, saatavuuteen ja vaikuttavuuteen, muihin asiakkaan tai potilaan oikeuksiin liittyviin kysymyksiin, asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen ja käsittelyn asianmukaisuuteen sekä esimerkiksi lääkehoidon to- teutukseen yksikössä. Valvontaan kuuluvat myös tilojen, lääkinnällisten laitteiden, välineiden ja tietojärjestelmien asianmukaisuuden varmistaminen.

Järjestämisvastuussa oleva hyvinvointialue ohjaa ja valvoo hankkimiensa palvelujen laatua, lainmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista samalla tavalla kuin omia palveluitaan. Hyvinvointialueen valvontavelvollisuus koskee myös palveluntuottajien ali- hankkijoiden palveluita. Hyvinvointialueen pitää varmistaa, että sille palveluja tuottavalla palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huo- lehtia palveluiden tuottamisesta.

Hyvinvointialue dokumentoi kaikki toimenpiteensä ja varmistaa sopimuksissa riittävät val- tuudet sekä puuttumismahdollisuudet. Hyvinvointialueen pitää toimittaa palveluntuottajan tai tämän alihankkijan valvonnasta laatimansa tarkastuskertomus aluehallintovirastolle tie- doksi. Vastaavasti aluehallintovirasto ja Valvira lähettävät hyvinvointialueelle tiedoksi palve- luntuottajaa tai tämän alihankkijaa koskevan tarkastuskertomuksen.

Seviset Oy:n omavalvontaohjelmassa kuvataan dokumenttien kohdalla

• mikä taho valmistelee kyseessä olevan dokumentin ja mikä hyväksyy sen

• millä menetelmillä ja miten usein osa-alueen toimintoja seurataan

• kuka, kenelle ja millä frekvenssillä raportoidaan kyseisen osa-alueen toteutumista (ei nimiä vaan tehtävä/taho)

• dokumenttien omistaja- ja päivitystiedot löytyvät dokumenteista

• dokumentit tallennetaan organisaation arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti

Palvelustrategia/-toiminta

Seviset Oy:n vuosittaisen palvelutoiminnan suunnittelun perustana on hallituksen hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa toteutetaan palvelunostajien asettamia edellytyksiä ja vaatimuk- sia toiminnalle. Yrityksen asiakkaat muodostuvat yrityksen eri toimintayksiköissä asuvista asi- akkaista, mutta myös yritykseltä palveluita ostavista ulkopuolisista yksittäisistä asiakkaista ja organisaatioista. Organisaatioasiakkaita ovat mm. hyvinvointialue ja ammatilliset oppilaitok- set.

Omavalvonnalla seurataan palvelustrategiassa päätettyjen järjestämisvastuulle kuuluvien so- siaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumiseksi laadittuja suunnitel- mia ja johtamista sekä sitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saata- vuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon jär- jestämisestä 612/2021 11 §.)

Pelastustoimen palvelutasopäätös

Hyvinvointialue vastaa alueensa pelastustoimen järjestämisestä. Aluevaltuusto päättää pal- velutasosta, joka vastaa kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin, onnettomuus- ja mui- hin uhkiin. Palvelutasopäätöksessä huomioidaan merkittävät kansalliset riskit, selvitetään alueella esiintyvät uhat ja niistä aiheutuvat riskit. Päätöksessä määritellään toiminnan tavoit- teet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso. (Laki pelastustoimen järjes- tämisestä 613/2021 4-8 §.) Pelastustoimen palvelutasopäätöksen tarkemmasta sisällöstä säädettäneen lausunnolla olevassa SM:n asetuksessa (Sisäministeriön asetukset pelastustoi- men palvelutasopäätöksestä sekä hyvinvointialueen ja aluehallintoviraston tietyistä tehtä- vistä...).

Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet laadukkaan ja kustannusvaikuttavan pelastustoimen järjestämiselle. Tavoitteena on, että valtakunnalli- set strategiset tavoitteet 2023-2026 vahvistettaisiin 11/2022. (Esitys pelastustoimen valta- kunnallisista strategisista tavoitteista, Pelastustoimen strategiset tavoitteet - Sisäministe- riö.)

Palvelutasopäätös - Pohde

4 TEHTYJEN SOPIMUSTEN NOUDATTAMINEN

Omavalvonnalla varmistetaan, että ostajan tilaama palvelu vastaa sovittua. Hyvinvointialue seuraa tapahtuvaa palvelua ja tiedonvaihtoa käydään säännöllisesti. Valvontakäyntejä järjes- tetään vuosittain. Asiakkaiden palveluja arvioidaan hyvinvointialueen toimesta säännöllisesti sekä tarpeen niin vaatiessa, jotta tarvittaessa tehtyä sopimusta voidaan muuttaa paremmin tarvetta vastaavaksi.

Yksikön esihenkilöllä sekä toimitusjohtajalla on vastuu valvoa sopimuksien noudattamista. Asiakkaan kanssa toteutuneet tapahtumat kirjataan potilastietojärjestelmään.

5 PALVELUJEN SAATAVUUS, JATKUVUUS, TURVALLISUUS, LAATU JA YHDENVERTAISUUS

Palvelujen saatavuus

Omavalvonnalla varmistetaan, että suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto on sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaista kuin asiakkaiden tarve edellyttää (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 4 §, STM: Sosiaalipalvelujen saata- vuus, THL: Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantaminen, mukaan lukien mielen- terveys- ja päihdepalvelut).

Omavalvonnalla varmistetaan, että itse tuotetut ja ostopalveluna hankitut palvelut on ku- vattu ja niiden toteutumista seurataan yhdenvertaisin perustein. Yksityisiltä palveluntuotta- jilta hankittujen palvelujen seuranta tapahtuu hyvinvointialueen ja palveluntuottajan välisen sopimuksen kautta.

Seviset Oy:n palveluja seurataan kuukausittain yksikköpalavereissa sekä yt-toimikunnan, joh- toryhmän ja hallituksen palavereissa. Palvelujen saatavuudesta vastaa yksikön esihenkilöt yhdessä xxxxxx kanssa.

Palvelujen jatkuvuus

Seviset Oy:n vuosittaisen palvelutoiminnan suunnittelun perustana on hallituksen hyväk- symä toimintasuunnitelma, jossa toteutetaan palvelunostajien asettamia edellytyksiä ja vaa- timuksia toiminnalle.

Palvelujen jatkuvuutta arvioidaan koko palvelutapahtuman läpi. Palvelujen suunnittelu ja to- teutus varmistavat sen, että palveluketjut ovat sujuvia. Tämä sisältää hoito- ja palvelusuh- teen sekä siihen liittyvän vuorovaikutuksen jatkuvuuden. Tiedonkulun jatkuvuutta varmiste- taan sillä, että palvelunkäyttäjää koskeva tieto siirtyy katkeamatta eri palveluntarjoajien jär- jestelmästä toiseen.

Hyvinvointialueen valmiussuunnitelmilla sekä muilla ennakoivilla toimenpiteillä yhteistyössä alueen kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden kanssa varaudutaan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumisessa varmistetaan palve- lujen jatkuvuuden turvaaminen myös yksityisiltä palveluntuottajilta hankittujen palvelujen osalta. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 50 §.)

Linkki HVA valmiussuunnitelmaan (odottaa)

Palvelujen turvallisuus ja laatu

Yrityksen toimintaan liittyvät suunnitelmat käydään lävitse henkilöstöpalavereissa sekä kulla- kin työntekijällä on myös velvoite tutustua olemassa oleviin suunnitelmiin. Toimintasuunni- telmassa asetetaan laadullisia tavoitteita asiakkaan saamaan hoivaan ja hoitoon liittyen.

Fyysisen ympäristön riskejä arvioidaan ja mahdollisista riskeistä laaditaan toimenpide-ehdo- tukset. Henkilöstösuunnitelmissa ja koulutussuunnitelmassa kiinnitetään huomio ammattitai- toiseen ja riittävään osaavaan henkilöstöön. Taloussuunnitelmassa kiinnitetään huomio tar- vittaviin välineisiin ja henkilöstön määrään. Pelastussuunnitelmassa kartoitetaan mm. turval- lisen ympäristön ja turvallisten toimintatapojen osuutta.

Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epä- kohtia huomioidaan monipuolisesti. Toimintaan liittyvät poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan. Poikkeamatilanteisiin liittyen käydään keskustelua niin yksikkötasolla kuin tarvitta- essa koko yrityksen yhteisellä foorumilla sekä yt -toimikunnassa. Esimerkkejä riski- tai poik- keamatilanteista ovat lääkehoidon virheet, mattoon kompastumiset, aggressiivinen käytös, liukkaat portaat.

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Haittatapahtumien ja lä- heltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.

Johdolla on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyk- siä kohtaan. Riskienhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökun- nalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turval- listen ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asian- tuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, to- teuttamiseen ja kehittämiseen.

- Kartoitamme riskejä työturvallisuuslaitoksen riskienkartoituksen pohjalta viidestä eri näkö- kulmasta, arvioimme niiden todennäköisyyden ja mahdolliset seuraukset. Seuraavaksi mieti- tään ja suunnitellaan keinoja vaaratekijöiden minimoiseksi. Arvioidaan toteutunutta ja tarvit- taessa muutetaan toimintatapoja.

- Jokainen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan esimiehelle tai vastuuhenkilölle huomates- saan jonkin puutteen tai epäkohdan välineistössä, toimintatavoissa tai jonkin toimintamallin aiheuttavan kriittisiä tilanteita. EasyWhistlen kautta henkilökunta voi tehdä ilmoituksen ano- nyymisti.

- Laatupoikkeamien kirjaaminen sovittuun paikkaan ja niistä keskustelu tarpeen mukaan.

- Työhön liittyvien eri osa-alueiden vastuuttaminen.

- Asiakaspalautteet toimintaan liittyen.

Asiakkailla ja omaisilla on mahdollisuus jättää palautteensa kasvokkain, kirjallisesti ja nimettömästi. RAI-arviointien yhteydessä otetaan myös palautteita vastaan. Asiakkaiden saamaa palvelua seura- taan ja arvioidaan lisäksi RAI-arvioinnilla puolivuosittain. Saatujen tuloksien, työntekijöiden tuomien tietojen, asiakkaiden ja omaisten palautteiden perusteella palveluita suunnitellaan tarvittaessa uu- delleen yhdessä Xxxxxxx kanssa. Jo yrityksen arvoperustaan sisältyy asiakkaan osallisuus omien asioi- den päättämiseen liittyen, johon peilaten asiakas voi luoda omannäköistä elämää.

Laatutyön osalta jatkuu sisäinen laadunvalvonta; seurataan asiakaspalautteita, poikkeamia, mahdolli- sia valituksia, yhteistyökumppaneilta tulleita palautteita ja työtyytyväisyyttä. Valvonnan osalta ensisi- jainen valvontavastuullinen on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Valvontakäynnit tehdään vuo- sittain.

Henkilökunnan käytössä on yhteinen ilmoituskanava, jonne voi jättää anonyymista ilmoituksen vää- rinkäytöksistä tai rikkomuksista. Tulemme laajentamaan käytön myös asiakkaillemme ja yhteistyö- kumppaneillemme. Ilmoituskanavan avulla edistämme läpinäkyvyyttä ja avoimuutta organisaatios- samme sekä parannamme laatua. Linkki EasyWhistle xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xxx-xxxxxxx/

Asiakaspalautteet käsitellään yksikössä vastaavan ohjaajan toimesta tai yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa. Joissain tapauksissa asiaa käsittelee johtoryhmä ja YT -toimikunta. Asiakaspalautteet käsitel- lään myös yksikön henkilöstöpalaverissa. Asiakaspalautteeseen annetaan vastaus asiakkaalle joko kir- jallisena tai suullisesti, palautteessa esitetyn toiveen mukaisesti.

Henkilöstösuunnitelma

Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on, että palveluyksiköissä työskentelee aina oikea määrä sopivia henkilöitä oikeissa tehtävissä. Tätä seurataan viikoittain ja suunnitelmaa päivitetään aina tarpeen mukaan. Henkilöstösuunnittelulla varmistetaan, että yksiköillä on käytössään so- piva määrä sen tarvitsemaa osaamista sekä ennakoidaan henkilöstön kehittämistarvetta ja - kustannuksia. Henkilöstö on vähintään sopimuksien mukaisesti koulutettua. THL seuraa hen- kilöstön riittävyyttä myös omilla kyselyillään. HVA palvelujen järjestäjänä seuraa sekä oman että ostopalvelutuottajiensa henkilöstön laatua ja riittävyyttä.

Seviset Oy:n toiminta sisältää fyysisinä tiloina kolme erillistä sosiaalipalvelualan asumispalve- luyksikköä, lisäksi omana pääasiallisesti asiakkaan kotona tapahtuvan kotihoitotoiminnan. Kaikkien yksiköiden esimiehenä toimii toimitusjohtaja (erikoissairaanhoitaja, terveydenhoi- taja, lähiesimiestyön ammattitutkinto) Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkin- non opinnot menossa. Henkilöstösuunnitelman laatii toimitusjohtaja yhdessä henkilöstöpääl- likön kanssa ja viime kädessä yrityksen hallitus hyväksyy sen.

Yksiköissä on oma nimetty henkilöstönsä, sekä eri yksiköiden kesken yhteisiä työntekijöitä. Yksiköiden vastaavat ohjaajat/esihenkilö vastaavat päivittäisestä työnjohdosta sekä

henkilöstön riittävyydestä. Tarvittaessa sairaanhoitajat ja sosionomit käyvät yksiköissä, joissa vastaavan koulutuksen omaavaa henkilöstöä ei ole paikalla. Yrityksen yhteisenä työntekijänä toimii jalkojenhoitaja ja fysioterapeutti, jotka käyvät sopimuksen ja tarpeen mukaan Sevisetin eri yksiköissä tai asiakkaat vastaavasti tulevat Kiviharjun Palvelutalossa olevaan työskentelyti- laan.

Omavalvontasuunnitelma

Omavalvontasuunnitelma on palveluntuottajan antama lupaus palvelunsa laadusta ja turval- lisuudesta. Uuden palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma kuuden kuukau- den sisällä uuden yksikön toiminnan aloittamisesta. Omavalvontasuunnitelma tulee laatia toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä, jotta omavalvonnasta tulee osa arki- työtä ja myös henkilökunta oppii arvioimaan omaa toimintaansa. Omavalvontasuunnitelma tulee olla julkisesti näkyvillä ja sen toteutumista on seurattava. (Laki yksityisistä sosiaalipal- veluista 922/2011 )

Omavalvonta voidaan jäsentää kolmelle eri tasolle: ammattihenkilöiden henkilökohtainen itseensä kohdentuva omavalvonta, palvelutuottajien omavalvonta ja järjestämisvastuussa olevien hyvinvointialueiden omavalvonta.

Omavalvontasuunnitelma laaditaan jokaiselle yksikölle erikseen ja löytyvät yksikön omilta työasemilta ja ovat nähtävissä yksiköissä asiakkaille ja omaisille. Omavalvontasuunnitelma päivitetään yhdessä henkilöstön kanssa vuosittain ja sen päivittämisestä vastaa yksikön esi- henkilö, toimitusjohtaja tarkistaa sen.

Potilasturvallisuussuunnitelma

Seviset Oy:n pääasiallinen toiminta-ala on sosiaalihuollon palvelut. Lisäksi Seviset Oy tarjoaa yksityisiä terveydenhuollon palveluita:

- fysioterapia

- kotisairaanhoito

- lupa toimintaterapialle (ei toimintaa)

- jalkojenhoito – ei luvanvaraista

Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toimintayksikön tulee laatia suunnitelma laa- dunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Toimintayksikön johto vastaa suunnitelmasta ja toimeenpanosta. Jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä tulee olla potilasasiamies, potilasasiamiehen tehtävänä on tarvittaessa neuvoa ja avustaa potilasta, jos potilas on tyytymätön saamansa hoitoon tai kohteluun.

Potilasturvallisuussuunnitelma on väline, jonka keinoin voidaan vähentää hoidosta johtuvia haittoja ja hoitovirheitä organisaation kaikilla tasoilla. Potilasturvallisuussuunnitelman

toimeenpano edellyttää potilasturvallisuusjärjestelmän olemassaoloa ja sen tehokasta toi- mintaa. Järjestelmän tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja kontrolloida potilasturvallisuuden riskejä. (Potilasturvallisuusopas, 2011.)

Potilasturvallisuuteen liittyviä tavoitteita ja toimia käsitellään yrityksen toimintasuunnitel- massa, taloussuunnitelmassa, henkilöstösuunnitelmassa ja pelastussuunnitelmassa vuosit- tain. Koska yrityksen päätoimiala on sosiaalipalvelut, on suunnitelmat laadittu sosiaalipalve- luiden näkökulmasta, suunnitelmat kuitenkin myös potilasnäkökulmaan sopien. Yksityisen ter- veydenhuollon omavalvontasuunnitelma on laadittu.

Seviset Oy:ssä terveydenhuollon palveluiden vastuuhenkilö on Seviset Oy:n toimitusjohtaja, jolla on terveydenhuollon laillistetun ammattihenkilön tutkinto suoritettuna (sairaanhoitaja, TtM). Hän vastaa kokonaisuudessaan yrityksen potilasturvallisuudesta ja sen edellytyksien to- teutumisesta. Yksikkötasolla terveydenhuollon osalta asiakasturvallisuuden vastuuhenkilöinä ovat sairaanhoitajat ja esihenkilöt, jotka vastaavat kokonaisuudessaan oman yksikkönsä asi- akkaiden saaman sairaanhoidon toteuttamisesta, kuten lääkehoito, haavanhoito, lääkärin määräyksien eteenpäinvieminen. Fysioterapeutti vastaa oman toimialansa mukaisesti fysiote- rapiaa saavien asiakkaiden potilasturvallisuudesta ja jalkojenhoitaja jalkojen hoitoon liittyvistä toiminnoista. Kotisairaanhoitoon liittyen vastuuhenkilönä toimii sairaanhoitaja.

Yksityisten palveluntuottajien potilasasiavastaavana Pohteen alueella toimii Xxxxxx Xxxxxxx. Yhteystiedot: xxxxxx.xxxxxxx@xxxxx.xx puh: 044 703 4115

Sosiaaliasiamiehen palvelut Pohteen kautta: Xxxxx Xxxxxx sähköposti: xxxxx.xxxxxx@xxxxx.xx

Lääkehoitosuunnitelma

Lääkehoito toiminta- ja työyksikössä perustuu lääkehoitosuunnitelmaan. Se on osa tervey- denhuoltolain laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmaa. Sosi- aalihuollon yksiköissä se on olennainen osa yksiköiden omavalvontasuunnitelmaa. Lähtökoh- tana on, että lääkehoitosuunnitelma tulisi olla kaikissa, myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisissa työyksiköissä, jotka toteuttavat lääkehoitoa. Lääkehoitosuunnitelma on kes- keinen osa lääkehoitoon osallistuvien henkilöiden perehdytystä sekä lääkehoidon laadun ja turvallisuuden varmistamista. (STM: Turvallinen lääkehoito-opas 2021)

Lääkehoitosuunnitelma laaditaan koko yrityksen tasolla sekä tarvittaessa kohdennetusti yksi- kölle. Kotihoidolla on kohdennettu lääkehoitosuunnitelma, koska lääkkeiden sijainnit eivät vastaa yksiköitä. Lääkehoitosuunnitelmasta vastaa yksikön vastuuhenkilö ja sairaanhoitajat ja se päivitetään vuosittain.

Tietoturvasuunnitelma

Tietoturvasuunnitelma kuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajan tietoturva- ja tietosuo- jakäytäntöjä, ja sitä miten palveluntuottaja järjestää tietoturvan ja tietosuojan omavalvon- nan.

Tietoturvasuunnitelmasta tulee selvitä, miten palveluntuottaja täyttää asiakas- ja potilastie- tojen ja tietojärjestelmien käsittelyyn liittyvät asiakastietolain 27 §:n vaatimukset. (Tietotur- vasuunnitelmat - THL, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsitte- lystä 784/2021)

Yrityksen tietoturvasuunnitelmasta vastaa Kiviharjun Palvelutalon vastaava hoitaja sekä viime kädessä toimitusjohtaja ja se päivitetään vähintään kahden vuoden välein sekä tarvit- taessa.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on osa yksiköiden normaalia toimintaa. Riskiarviointia tehdään sekä yksilöta- solla päivittäisessä työssä, että johtajien päätöksenteossa, kaikilla organisaation tasoilla. Toi- minnan riskejä arvioidaan jatkuvasti, ja vähintään kerran vuodessa tehdään järjestelmällinen riskienarviointi yksikössä.

Kartoitamme riskejä työturvallisuuslaitoksen riskienkartoituksen pohjalta viidestä eri näkö- kulmasta: fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, ergonomia, kemialliset ja biologiset vaaratekijät sekä henkinen kuormittuminen. Kartoitetuista vaaratekijöistä arvioidaan niiden todennäköisyys ja mahdolliset seuraukset. tämän jälkeen mietitään keinoja vaaratekijöiden minimoimiseksi. Arvioidaan toteutunutta. Riskienhallintaa on kartoitettu yrityksen omaval- vonta-, henkilöstö-, lääkehoito-, potilasturvallisuus-, paloturvallisuussuunnitelmissa sekä ris- kienhallinnassa.

Ennakoiva riskien arviointi on osa jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Johdon ja yksikön esihen- kilön vastuulla on päättää, mitkä riskit ovat hyväksyttäviä ja mitä toimenpiteitä vaaditaan ris- kien poistamiseksi tai pienentämiseksi ja saamiseksi hyväksyttävälle tasolle.

Palvelujen yhdenvertaisuus

Tavoitteenamme on järjestää asiakkaan yksilöllisiä palvelutarpeita vastaava kokonaisuus ja näin ollen auttaa häntä elämään itsenäistä ja omannäköistä elämäänsä niin omassa koto- nansa kuin yrityksemme eri yksiköissäkin. Asiakkaan tarvitsemat palvelut räätälöidään hänen tarpeidensa, toiveidensa ja elämäntilanteensa mukaisesti. Asiakkaan omatoimisuutta ja itse- näisyyttä tuetaan, yhdenvertaisuutta edistetään ja puututaan syrjintään. Yksiköiden toimin- nan tavoitteena on asiakkaan asuminen ja eläminen turvallisessa, esteettömässä, virikkeelli- sessä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevassa miljöössä elämänsä loppuun asti. Osallisuus

yhteiskuntaan ja vaikuttaminen itseään koskevissa asioissa on kaikkien perusoikeus, jonka edistämiseen myös meidän yrityksenä panostetaan.

Monipuolisen toiminnan järjestäminen ei onnistu yksinomaan oman henkilöstön toimesta, vaan tärkeää on luoda yhteistyötoimintaa eri vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Osallisuuden kokemusta edesauttavat mm. yhteiset tapahtumat, vierailut ja käynnit yksikön ulkopuolella ja ulkopuolisten toimijoiden vierailut yksiköissä, joissa on myös luonnollinen kanssakäyminen henkilöstön ja asiakkaiden välillä. Laadullisesti toiminnan voidaan katsoa onnistuneeksi, kun toiminnalle asetetut tavoitteet täyttyvät ja asiakas ja omaiset /läheiset kokevat olonsa tyyty- väiseksi.

Tärkeänä pidämme ja myöskin tavoitteena on tyytyväinen asiakas, joka luo harmoniaa ympä- rilleen, ja samalla myös viestittää ympäristölleen hyvästä ja turvallisesta hoivatoiminnasta.

6 HAVAITTUJEN PUUTTEELLISUUKSIEN KORJAAMINEN

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analy- sointi ja raportointi. Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palveluntuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyt- töön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut hait- tatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Tarpeen mukaan mietitään tarvittavia muutostarpeita toimintatapoihin. Työyhteisön avoimuus tukee mahdol- lisuutta kehittää toimintaa.

Palveluntuottaja korjaa vaaratapahtuma- ja poikkeamailmoitusten perusteella havaitut epä- kohdat mahdollisimman pian turvatakseen hyvän hoidon, hoivan ja huolenpidon toteutumi- sen.

Palvelujen saatavuudessa, jatkuvuudessa, turvallisuudessa ja laadussa sekä asiakkaiden yh- denvertaisuudessa havaittujen puutteiden korjaamisesta vastaa palvelutuotannosta vas- tuussa oleva palvelutuottaja.

Jos yksityisen palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenee epäkohtia tai puutteita, hyvinvointialue ohjaa yksityistä palveluntuottajaa tai tarvittaessa pyytää yksityi- seltä palveluntuottajalta ja tämän alihankkijalta asiasta selvitystä määräajassa. Epäkohtien tai puutteiden ilmettyä hyvinvointialue vaatii niiden korjaamista määräajassa. Jos on kyse asiakas- tai potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista tai puutteista, hyvin- vointialue vaatii niiden välitöntä korjaamista.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden tilaa seurataan säännöllisesti esimerkiksi vaara- ja haittata- pahtuma- sekä poikkeamailmoitusten kautta. Palveluntuottajan on kuvattava omavalvonta- suunnitelmassa tai potilasturvallisuussuunnitelmassa em. ilmoitusten kerääminen ja analy- sointi sekä raportointi hyvinvointialueelle.

Palveluntuottaja ilmoittaa välittömästi hyvinvointialueelle ja valvontaviranomaiselle palve- luntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvalli- suutta olennaisesti vaarantaneet epäkohdat.

Asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilan- teet sekä muut vakavat puutteet tulee ilmoittaa hyvinvointialueelle ja valvontaviranomai- selle varsinkin, jos palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan näitä puutteita omavalvonnallisin keinoin.

7 SEURANTAAN PERUSTUVIEN HAVAINTOJEN JA NIIDEN PERUSTEELLA TEHTÄVIEN TOIMENPITEIDEN JULKAISEMINEN

Valvonnan osalta ensisijainen valvontavastuullinen on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialu- eella. Valvontakäynnit tehdään vuosittain. Seurantatiedot ja julkiset valvontatiedot raportoi- daan hyvinvointialueella sovitulle taholle. Omavalvontaan liittyvistä havainnoista ja toimen- piteistä tiedotetaan asiakkaita, henkilöstöä, AVIa ja sidosryhmiä tarpeen mukaan ja sovitusti.

Tämä dokumentti on laadittu Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen koordinoimassa verkostossa. Verkostossa on jäseniä kaikkiaan noin 120 kaikilta vuonna 2023 aloittavilta hyvinvointialueilta. Verkoston puheenjohtaja on potilasturvallisuuspäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxx KYS/PSSHP.

Lisätietoja: palvelupäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxxxx (xxxxx.xxxxxxxxxxx@xxxx.xx)

Lähteitä

xxxxx://xxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx

xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx-xxxxxx/xxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx/

xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxx- verkosto-mallintaa-rakenteita-ja-valvontaa/omavalvontaohjelma/#_Toc118727108

xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxx/00000000/000000000/XxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxXxxxxxxxxXxxxxxxxXxxxxx

.pdf/629697d2-08b9-6201-3988-

271f3d1edc19/Omavalvonta+aluehallintoviraston++Hautsalo+Sadeoja+Aarnio.pdf?t=1652364900919

xxxxx://xxx.xx/xxxxx/xxxxxx-xxx-xxxxxxx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx

xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxx-xxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxx/

xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000

xxxxx://xxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx

Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet - THL; Yhdenvertaisuus - THL ; Laki potilaan ase- masta ja oikeuksista 785/1992 ; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.)