OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Lahden ammattikorkeakoulu on sitoutunut korkeakoululaitoksen yhteisiin tavoitteisiin ja toteuttaa tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä strategiansa pohjalta, osana LUT-konsernia. LUT-korkeakoulujen yhteisesti luomat suuntaviivat ovat vahvasti linjassa korkeakoululaitoksen tavoitetilan kanssa.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Lahden ammattikorkeakoulu muodostaa vuodesta 2017 lähtien alueen korkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyöhön pohjautuvan Lahden kasvumalli osaamiskeskittymän, jonka kantavia teemoja ovat yrittäjyyden edistäminen, kiertotalouden ratkaisut ja muotoiluosaaminen.

Lahden ammattikorkeakoulu kokoaa toimintojaan Niemen kampukselle syksyyn 2018 mennessä. Kampukselle sijoittuu myös Lahden yliopistokeskus sekä alueen elinkeinoelämää. Yhteisellä kampuksella lisätään ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen ja yritysten resurssien yhteiskäyttöä.

Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu kuuluvat LUT-konserniin, jossa Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto toimii emoyhtiönä. LUT-korkeakouluille on laadittu yhteinen konsernistrategia. Strategian tavoitteita on päivitetty keväällä 2019 koulutuksen, kansainvälisyyden ja elinkeinoimpaktin osalta. Koulutuksen strategisissa tavoitteissa korostuu koulutusyhteistyö, joustava oppiminen digitalisuutta hyödyntäen kahdella kampuksella sekä jatkuva oppiminen. Kansainvälisyydessä haetaan kasvua koulutusviennistä, erityisesti ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytoinnista.

Elinkeinoimpaktiin sisältyy elinkeinoelämän uudistuminen, kilpailukyky ja uuden liiketoiminnan syntymisen tukeminen.

Lahden ammattikorkeakoulun yksiköt viideltä eri kampukselta pääsivät muuttamaan uudelle, yhteiselle kampukselle syksyllä 2018, hieman alkuperäisestä aikataulusta jäljessä. Tilojen osittainen keskeneräisyyys hankaloitti etenkin uuden lukukauden alussa toiminnan täysimittaista käynnistämistä. Keväällä 2019 kampus

on laajamittaisesti eri alojen ja toimijoiden käytössä. Uuden kampuksen periaatteita ovat yhteistyön tukeminen, vastuullisuus, digitalisaation hyödyntäminen ja joustavuus. Uuden ajan oppimisympäristö avaa tiloja, laitteita ja palveluita myös muille toimijoille, kuten yrityksille. Myös LUT-yliopisto on siirtämässä Lahden kampuksen toimintansa samalle kampukselle, jossa LAMK toimii.

Lahden ammattikorkeakoulun tukipalvelut (LAMK-palvelut) organisoitiin 1.2.2018 alkaen uudelleen. LUT- korkeakoulujen tukipalvelut toimivat yhtenäisen mallin mukaisesti ja palveluita johtaa yhteinen palvelujohtaja. Kuluneen vuoden aikana on tehty järjestelmiin keskittyvää selvitys- ja yhteensovittamistyötä. Saimaan ammattikorkeakoulun tukipalvelut siirtyivät liikkeenluovutuksena LUT-yliopistolle helmikuussa 2018, ja saman vuoden syksyllä käynnistyi LAMK-palveluiden liikkeenluovutuksen suunnnittelu LUT- yliopistolle Saimaan mallin mukaisesti. Päätös LAMKin tukipalveluiden liikkeenluovutuksesta tehtiin maaliskuussa 2019.

Lisäksi hallitukset päättivät maaliskuussa 2019 Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun sulautumisesta siten, että uusi LAB-ammattikorkeakoulu käynnistäisi toimintansa 1.1.2020. Uusi muodostuva innovaatioammattikorkeakoulu perustuu vahvalle työelämän kanssa tehtävälle yhteistyölle sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa että koulutuksessa. Tämä tukee voimavarojen tehokasta käyttöä, vahvistaa laatua sekä parantaa korkeakoulun vaikuttavuutta. Uuden ammattikorkeakoulun rehtoraatti on valittu, johtajat ja esimiehet valitaan kesään 2019 mennessä.

Sulautumisen jälkeen LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu muodostavat LUT-konsernin. LUT- konserni on yhtenäisesti johdettu strateginen kokonaisuus, jossa LUT yliopistona tekee akateemista tutkimusta ja antaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylinta opetusta. LAB-ammattikorkeakoulu tekee soveltavaa tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa ja antaa siihen perustuvaa työelämälähtöistä koulutusta.

Seuraavan kahden vuoden aikana ammattikorkeakoulun toiminnassa panostetaan erityisesti tuloksellisuuden parantamiseen keskittymällä perustehtäviin ja niitä tukevaan toimintaan. Suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat vahvasti tutkintotuoton parantamiseen, opintojen etenemisen edistämiseen ja TKI-volyymin kasvattamiseen.

Käynnistetyt ja suunnitteilla olevat toimenpiteet tukevat LUT-korkeakoulujen yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja samalla LUT-korkeakoulujen yhteistyö edistää ammattikorkeakoulun tuloksellisuutta. LUT- konsernistrategia on kasvun strategia, jossa kaikki hyötyvät tuloksissaan yhteisestä tekemisestä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Lahden ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Ammattikorkeakoulu toteuttaa pedagogisen ohjelman oppimisen uudistamiseksi ja koulutusprosessin sujuvuuden edistämiseksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu ottaa eLAMK -konseptin käyttöön vuodesta 2017 lähtien lisäämään virtuaalista ja digitaalista opintotarjontaa sekä opiskelijoiden ympärivuotista opiskelua.

Opettajien pedagoginen valmennusohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja sen on läpikäynyt 95 % ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöstä. Opettajien pedagoginen valmennusohjelma linkittyy koko henkilöstön muutosohjelmaan, jossa painotetaan työn ja toimintakulttuurin muutosta sekä osaamistavoitteiden yhteissuunnittelua. Tutkimushenkilöstölle ja tukihenkilöstölle laaditaan oma valmennusohjelma, jossa painottuu erityisesti innovaatioiden kaupallistamisosaaminen. Sopimuskauden aikana valmennusohjelman on läpikäynyt 80 % ammattikorkeakoulun TKI- henkilöstöstä.

Vuoden 2018 aikana on keskitytty koulutuksen perusprosessien yksinkertaistamiseen ja tehostamiseen. LAMKissa on tehty opetussuunnitelmauudistus, joka mahdollistaa opintojen joustavamman suorittamisen esimerkiksi lisäämällä eri koulutusten yhteisten osioiden osuutta tutkinnoissa ja yhteisen opintotarjonnan laajuutta. Tutkintotavoitteen saavuttamisen keskeisenä toimenpiteenä on ollut ohjaukseen panostaminen kaikilla koulutusaloilla opintojen etenemisen, joustavoittamisen ja opiskelijoiden valmistumisen tehostamiseksi.

Lahden ammattikorkeakoulu on lisännyt digitaalista tutkintotarjontaa. Syksyllä 2018 aloitettiin valtakunnallinen monimuotokoulutuksena toteutettava virtuaalinen puualan insinöörikoulutus. Vastaavalla tavalla toteutettava tradenomikoulutus aloitettiin tammikuussa 2019, tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutus aloitetaan syksyllä 2019 ja sosionomikoulutus 2020. Jatkosssa tavoitteena on yleisemminkin lisätä digitaalista, joustavaa opetusta kahdella kampuksella.

Konserniyhteistyöhön ja fuusion toteuttamiseen kohdennetun rahoituksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoitusta LAMKin puutekniikan osaamisen kehittämiseen. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää ja uudistaa valtakunnallista, vetovoimaista koulutusta, joka takaa Suomen

puutuoteteollisuudelle uudistumiskykyiset osaajat.

Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat tehneet sopimuksen kaikki koulutusalat kattavasta MOTARI -toimintamallista. Suoritettuaan 30 op MOTARI-opintoja LAMKissa ja oman toisen asteen tutkintonsa MOTARI-opiskelija saa oikeuden hakeutua Lahden ammattikorkeakoulun tutkinto- opiskelijaksi joustavasti erityishaun kautta. Syksyllä 2018 aloitti opintonsa 16 MOTARI-

opiskelijaa. Tutkintoajat ammattikorkeakoulututkintoon lyhenevät arvion mukaan 1 - 1,5 vuotta.

Vuosittain laadittavassa henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmassa määritellään keskeiset osaamisen kehittämisen painopisteet. Opettajien pedagoginen valmennusohjelma on päättynyt, mutta pedagogista osaamista voi edelleen kehittää ja todentaa osaamismerkkien avulla. Pedamerkkien osaamisalueet ovat: tulevaisuusajattelu, tiimiopettajuus, uudistava oppiminen ja uudet opetusmenetelmät sekä arviointi- ja palauteosaaminen. Digipedamerkkien osaamisalueet ovat: oppimisprosessi verkossa, osaamisen todentaminen digitaalisesti, digitaalisuus yhteisöllisessä työskentelyssä sekä digitaalisuus lähiopetuksessa. Myös uuden kampuksen rakentamisessa on otettu huomioon lisääntyvän digitaalisen opetuksen tarpeet.

TKI-valmennusohjelman tavoitteena on vahvistaa LAMKin TKI-osaamista sekä laajentaa aktiivisten TKI- toimijoiden määrää. Valmennuspilotti toteutettiin vuoden 2018 aikana ja pilotin arvioinnin pohjalta on kehitetty TKI-valmennusta vuosille 2019-2020.

Fuusiovalmisteluihin liittyen koulutusaloilla on käynnistetty yhteistä opetussuunnitelmatyöskentelyä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Myös opiskelijoiden ohjausmallia kehitetään yhdessä. Uuden ammattikorkeakoulun toiminnan suunnittelu on vauhdittunut hallitusten maaliskuisten päätösten jälkeen.

LAMK on sitoutunutut valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelijavalinnoissa. Tavoitteena on lisätä ensikertalaisten määrää opiskelijavalinnoissa ja tarjota korkeakoulututkinnon jo suorittaneille ensisijaisesti muuta kuin tutkintoon johtavaa koulutusta jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti.

Osana LUT-konsernin strategiatyötä on tarkasteltu joustavaa opiskelua korkeakoulujen välillä. Tätä varten kehitetään koulutuspolkuja, jotka mahdollistavat sujuvamman siirtymisen yliopistoon niille opiskelijoille, jotka haluavat jatkaa välittömästi opintojaan yliopiston maisterikoulutuksessa.

LUT-konsernin korkeakoulujen yhteisenä kansainvälistymiseen liittyvänä tavoitteena on lisätä EU/ETA- maiden ulkopuolelta tulevien maksavien opiskelijoiden määrää ja tavoiteajassa valmistumista sekä parantaa LUT-korkeakoulujen kansainvälistä ohjelmaportfoliota. Yhteistyötä tehdään LUT-korkeakoulujen välillä. Lukuvuonna 2017 -2018 LAMK sai lukuvuosimaksuja noin 100 000 euroa. Lukuvuoden 2018-2019 arvioitu

määrä on 300 000 euroa.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

LAMK kokoaa TKI-osaamista strategian mukaisille painoaloille sekä käynnistää uusia monialaisia kokeilu- ja kehitysympäristöjä. TKI-ympäristöjen erityistilat ja laboratoriot avataan yhteiskäyttöön yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

LAMKin TKI-toimintaa linjaavat strategiset painoalat, joita ovat kiertotalouden ratkaisut, muotoilu, älykäs liiketoiminta sekä hyvinvointi ja uudistava kasvu. Painoalapohjaisen TKI-toiminnan ja hanketoimintaa tukevien TKI-palveluiden kehittäminen on tuottanut tulosta. LAMKin hanketoiminnan volyymi on kasvanut 40 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, erityisen vahvaa kasvu on ollut sosiaali- ja terveysalalla. Uudella kampuksella on käytössä monipuolisia tutkimusympäristöjä, mm. simulaatiotiloja, erilaisia laboratorio- ja pajaympäristöjä sekä hyvinvointiteknologialaboratorio, jota rakennetaan yhteistyössä LUTin kanssa.

Lamkilaisten TKI-osaamisen vahvistamiseksi on käynnistetty TKI-valmennusohjelma, jonka sisältöalueita ovat esim. hankeosaaminen, innovaatiot ja kaupallistamisosaaminen, TKI-viestintä sekä tutkimusosaaminen ja työelämän kehittäminen. TKI-hankkeiden valmisteluvaiheen yhteistyötä on lisätty LUT-korkeakouluissa, esimerkiksi Business Finlandin TUTLI-hakuun liittyen toteutetaan oman sisäinen ennakkohaku kolmen korkeakoulun yhteistyönä.

Uuden 1.1.2020 aloittavan LAB-ammattikorkeakoulun strategiatyön yhteydessä asetetaan tavoitteet ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Uusi ammattikorkeakoulu suuntautuu merkittävästi aikaisempaa vahvemmin työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön ja innovaatiotoimintaan. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuudelle elinkeinoelämän näkökulmasta (elinkeinoimpakti) on LUTin konsernistrategiassa asetettu kaikkia korkeakouluja koskevat tavoitteet, joita on edelleen tarkennettu keväällä 2019. Elinkeinoimpaktin teemoja ovat elinkeinoelämän uudistuminen ja kilpailukyky. Tavoitteena on olla korkeakoulukentän johtava yhteistyökumppani yrityksille sekä uuden liiketoiminnan syntymisen tuki, jossa panostetaan opiskelijayrittäjyyteen ja kiihdyttämötoimintaan molemmilla kampuksilla sekä kasvatetaan Green Campus Open - ja Business Mill - toiminnan volyymia.

Ylempää AMK-tutkintoa suorittavia opiskelijoita infotaan systemaattisesti suunnittelussa ja käynnissä olevista painoalojen TKI-hankkeista, ja osa opiskelijoista suorittaa opinnäytetyönsä hankkeissa. Samalla YAMK-opiskelijoita innostetaan kirjoittamaan blogeja ja artikkeleita yhdessä henkilöstön kanssa, mikä tekee TKI-toiminnan koko prosessin tutummaksi. Lisäksi suunnitelmissa on opiskelijoiden mukaan ottaminen jo hankesuunnitteluvaiheeseen osana opintojaksoa.

XXXXxx avoin tiede ja tutkimus -suunnitelman tavoitteena on avoimen tutkivan työotteen vahvistaminen opetus- ja TKI-toiminnassa, ATT-toimintaan liittyvän osaamisen vahvistaminen, aineistojen pitkäaikaissäilytystä tukevien palveluiden kehittäminen sekä opetus- ja tutkimusaineistojen laajan avoimuuden lisääminen. Pyrkimyksenä on nostaa avoimen tieteen toimintatapa tasolle 4 sopimuskauden aikana.

Avoin julkaiseminen nousi LAMKissa vajaaseen 97 prosenttiin vuonna 2018. Henkilöstölle on järjestetty koulutusta avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta mm. TKI-valmennuksen osana (tiedonhankinta ja avoin TKI). ATT:n jalkauttaminen ja juurrattaminen on hidas prosessi, joka vaatii tiedottamista, infoja ja koulutuksia.

Organisaatiossa syksyllä 2018 tapahtuneet muutokset ovat siirtäneet joitakin toimenpiteitä vuodelle 2019.

LAMK pääsi mukaan kesällä alkaneeseen valtakunnalliseen Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi (AMKien avoin TKI) - hankkeeseen 2018-2020. LAMK on hankkeessa erityisesti mukana käynnistämässä kansallista ATT helpdesk -toimintaa sekä luomassa oppimateriaalia ja itsearviointitestiä (MOOC)opiskelijoille.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstöpolitiikka perustuu LUT-konsernin henkilöstöpolitiikkaan ja LAMKin henkilöstöohjelmaan. LUT-konsernissa on yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittu konsernin yhteiset henkilöstöpolitiikan periaatteet, jotka on hyväksytty kaikkien korkeakoulujen hallituksissa.

Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen muutosten suunnitteluun ja toteutukseen on otettu proaktiivisesti huomioon. Lahden ammattikorkeakoulu on tunnistanut henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät riskit muutostilanteessa ja käynnistänyt toimenpiteitä riskien ehkäisemiseksi.

YT-toimikunnan yhteyteen on perustettu työsuojelujaos, joka aloitti syyskaudella toimintansa. Syyskuussa

muutettiin uudelle kampukselle ja tunnistettiin, että uusi kampus on uudenlainen työn tekemisen paikka. Muuttoon ja erityisesti uuteen työympäristöön valmistauduttiin järjestämällä henkilöstölle ja opiskelijoille mahdollisuuksia tutustua tulevaan työympäristöön. Työskentelyä ja yhteisöllisyyttä ohjaavat muun muassa kampusteesit ja talon tavat toimia.

Vuoteen 2018 mahtui monia, poikkeuksellisen isoja muutoksia. Lahden ammattikorkeakoulun heikentynyt toiminnallinen tulos johti perusrahoituksen vähenemiseen ja hallitus asetti toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi 2,5 miljoonan euron säästötavoitteet vuodelle 2019. YT-neuvottelut käynnistyivät välittömästi kesälomien 2018 jälkeen. Neuvottelut johtivat 28 henkilön irtisanomiseen hallinnosta ja tukipalveluista. Irtisanottujen henkilöiden työsuhteiden päättymiset ajoittuvat pääsääntöisesti vuoden 2019 neljälle ensimmäiselle kuukaudelle.

Työhyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen mittaamisen välineenä käytettiin kolmannen kerran Great Place to Work tutkimusta. Tutkimus toteutettiin marraskuussa 2018 samalla aikataululla muiden LUT-korkeakoulujen kanssa. Trust Index -henkilöstökyselyyn vastasi 277 lamkilaista, vastausaktiivisuuden ollessa 77 %.

Tuloksien perusteella on määritelty toimenpiteet, joita on jo viety eteenpäin. Toimenpiteiden toteutumista seurataan aktiivisesti johtoryhmässä.

Lahden ammattikorkeakoulun tukipalvelut organisoitiin helmikuussa 2018 niin, että LUT-korkeakoulujen tukipalvelut toimivat yhtenäisen mallin mukaisesti. Lokakuussa tukipalvelut uudistettiin uudelleen osana tuotannollis-taloudellisia yhteistoimintaneuvotteluja. Muutos tuli voimaan marraskuussa, jonka jälkeen tukipalveluita tiivistettiin organisoiden ne kolmeen toimintoon. Konsernin tukipalveluja on johdettu yhtenä kokonaisuutena jo vuoden ajan. Vuoden 2018 tammikuussa Saimaan ammattikorkeakoulu siirsi tukipalvelunsa liikkeenluovutuksena LUTille, ja XXXXxx hallitus hyväksyi maaliskuun 2019 kokouksessa LAMKin tukipalvelutoiminnan liikkeenluovutuksen LUTille. Liikkeenluovutus toteutetaan suunnitelmien mukaan elokuussa 2019, ja jatkossa tukipalvelut tuotetaan yhdestä ja samasta organisaatiosta sekä yliopistolle että ammattikorkeakoululle. Henkilöstöä ja opiskelijoita on informoitu muutoksista ja osallistettu suunnitteluun, joka käynnistyy laajemmin hallitusten maaliskuisten päätösten jälkeen.

LAMKin henkilöstön osaamisen kehittäminen pohjautuu päivitettyyn henkilöstön kehittämis- ja koulutussuunnitelmaan. Osaamisen kehittämisen merkittäviä sisäisiä muutostekijöitä ovat toiminta yhteiskampuksella ja fuusiovalmistelut. LAMKissa sovelletun 70-20-10 -mallin mukaan henkilöstön osaamisen kehittymistä tuetaan työtehtävien laajentumisella, kehittämisprojekteihin osallistumisella, parityöskentelyllä, mentoroinnilla sekä koulutuksella ja valmennuksella. Työhyvinvointi, yhteisöllisyys ja turvallisuus sekä digitalisaatio ovat koko henkilöstöä koskettavia teemoja, joihin vastataan tarkoituksenmukaisin keinoin. Henkilöstön perehdyttämisohjelmaa päivitetään siten, että se vastaa yksilöllisesti ja yhteisöllisesti niin työntekijän kuin työnantajan perehdyttämistavoitteita, päivityksessä otetaan huomioon mahdollinen AMK-fuusio ja liiketoimintasiirto.

3. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Ammattikorkeakoulu vahvistaa Päijät-Hämeen alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. Lahden ammattikorkeakoulu profiloituu yrittäjyyden, digitalisaation sekä muotoilun ja kiertotalouden ratkaisuissa.

LUT-konsernin strategiatyössä konserniin kuuluvat korkeakoulut, LUT-yliopisto sekä Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut, sopivat joulukuussa 2018 konsernistrategian tavoitteiden päivittämisestä. Tämä päivitystyö sekä Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulun sulautumisessa syntyvän uuden LAB- ammattikorkeakoulun strategiatyö on parhaillaan käynnissä. LAB-ammattikorkeakoulun tehtävä ja profiili esitetään tarkemmin toimilupahakemuksessa, joka on tarkoitus jättää kesäkuussa 2019.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Lahden ammattikorkeakoulu on määritellyt vahvuusaloikseen muotoilun, hyvinvoinnin ja uudistavan kasvun sekä elinvoimaisen ympäristön. Uudeksi nousevaksi alaksi ammattikorkeakoulu on määritellyt älykkään teollisuuden.

Uudelle 1.1.2020 käynnistyvälle LAB-ammattikorkeakoululle määritellään alustavat vahvuusalat toimilupahakemukseen. Vahvuusaloja täsmennetään ja konkretisoidaan edelleen strategian valmistelutyön yhteydessä.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	910
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	155
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	275
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	270
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	210
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	121

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet (esimerkiksi puukaupallinen linja).

Vuosi 2018 oli Lahden ammattikorkeakoululle mittaritulosten valossa erittäin hyvä. Lahden ammattikorkeakoulu saavutti ja ylitti asetetut tavoitteensa lähes kaikissa mittareissa. Tulokset paranivat selvästi vuoteen 2017 verrattuna ja erityisesti YAMK-tutkintojen määrä ylitti reilusti asetetun tavoitteen.

YAMK-tutkintojen määrä kasvoi 90 % edelliseen vuoteen verrattuna. Myös amk-tutkintotuotto oli hyvä, vuoden 2018 tulos (952 amk-tutkintoa) on paras LAMKin historiassa.

Sopimuksen keskimääräiset tutkintotavoitteet ylitettiin sosiaali- ja terveysalalla, jossa menee leikkuriin kahdeksan tutkintoa. Muilla aloilla jäätiin AMK-tutkintotavoitteesta, pääosin vuoden 2017 heikon tuloksen johdosta. Vuonna 2018 päästiin jo lähemmäs keskimääräistä tutkintotavoitetta muillakin aloilla. Nyt keskeisenä on tavoitteena ylläpitää hyvä tuloskehitys myös vuonna 2019, jotta tutkintotavoitteeseen päästään.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 33 758 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 29 203 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 800 000 euroa vuonna 2017, 1

800 000 euroa vuonna 2018, 1 600 000 euroa vuonna 2019 ja 1600 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Joustavien opintopolkujen kehittäminen, opettajien pedagogisen kehittämisen ohjelma

- Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ml. Lahden kasvumalli

- Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 2 755 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Syyskuussa 2018 hallitukset käynnistivät selvitystyön Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun mahdollisesta sulautumisesta. Selvitystyön tuloksena hallitukset päättivät maaliskuussa 2019 hyväksyä sulautumisen seurauksena 1.1.2020 syntyvän uuden ammattikorkeakoulun vision, brändin, hallintomallin linjaukset sekä sulautumissuunnitelman.

Fuusiossa tavoitteena on synnyttää vahva työ- ja elinkeinoelämän innovaatiokorkeakoulu, joka luo lisäarvoa niin opiskelijoille kuin alueen yrityksille ja työelämälle laajemminkin. Vuoden 2019 aikana valmistelutyö etenee konsernistrategian vision mukaisesti. Kokonaisuus jakautuu neljään osa-alueeseen: AMK-sisällöt, korkeakoulupalvelut, konsernistrategia sekä juridiikka. Jatkossa LUT-korkeakouluilla on kaksi tehtävää, kaksi kampusta ja kaksi organisaatiota.

Marraskuussa käydyissä OKM:n nk. kurkistusneuvotteluissa saatiin tuki fuusiovalmisteluille. OKM:n myöntämän rahoituksen avulla fuusiovalmistelu saadaan toteutettua, mutta rahoitus ei kata kaikkia fuusion toteuttamiseen liittyviä kustannuksia.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

Johtaja Rehtori