VUOKRAOPAS

Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry

VUOKRAOPAS

Neuvoja vuokralaiselle ja vuokranantajalle

1

ENNEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISTÄ

Johdanto

Vuokrasopimus on vuokralaisen ja vuokran- antajan välinen sopimus, johon vaikuttavat lainsäädännön lisäksi osapuolten keskenään sopimat seikat. Vuokralainen ja vuokrananta- ja voivat melko vapaasti sopia monista vuok- rasuhteen sisältöön vaikuttavista seikoista, kuten esimerkiksi huoneiston kunnosta, kun- nossapitovastuun jakamisesta sekä vuokran määrästä ja korottamisesta.

Lainsäädäntö puolestaan asettaa sekä vuokranantajalle että vuokralaiselle oikeuksia ja velvollisuuksia, joista pääosin ei voida sopia toisin. Tarkoituksena on, ettei vuokralaisen oikeuksia voida sopimuksin vähentää. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokralaisen irtisanomisaikaa, irtisanomismenettelyä sekä vuokran korotta- mista koskevat säädökset. Lisäksi Kuluttaja- liitto - Konsumentförbundet ry on julkaissut hyvää vuokratapaa koskevia ohjeita.

Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oh- jeita ja neuvoja sekä vuokralaiselle että vuok- ranantajalle. Tärkeätä on se, että kummallakin sopimusosapuolella on jo ennen vuokrasopi- muksen tekemistä tieto omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, jotta erimielisyyksiltä vältytään. Huoneenvuokra-asioissa neuvoa antavat maksutta sekä kunnalliset kuluttaja- neuvojat että Kuluttajaliiton asumisasioiden neuvonta, joista jäljempänä lisää tietoa. Asiois- ta kannattaa ottaa selvää jo ennen vuokraso- pimuksen tekemistä!

uoneenvuokrasuhde perustuu pitkälti avoimuuteen ja lojaliteettiin osapuolten välillä. Siksi on tärkeää,

H

että kumpikin osapuoli kertoo avoimesti huoneenvuokraamiseen liittyvistä tarpeistaan ja odotuksistaan. Vuokranantajan kannalta keskeistä on päättää, hakeeko hän pitkäaikaista vuokralaista vai haetaanko vuokralaista vain tietyksi, lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Vuokralaisen on myös tärkeää miettiä jo ennen sopimuk-

sen tekemistä omaa asumistarvettaan, eli sitä soveltuuko vuokrattava huoneisto kooltaan, hinnaltaan, vuokrasopimuksen kestolta ja sijain- niltaan vuokralaisen tarpeisiin.

Lähtökohtaisesti kaikki sopimukset, myös suulliset, ovat sitovia, eikä niitä voida yksipuoli- sesti muuttaa tai irtisanoa vastoin sopimuksen ja pakottavan lainsäädännön määräyksiä. Sen vuoksi on tärkeää, että sopimusneuvottelui- den aikana ja erityisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista kumpikin osapuoli ymmärtää, mihin on sitoutumassa. Ennen vuokrasopi- muksen tekoa kannattaa lukea sopimus huolel- lisesti ja varmistaa tarvittaessa asiantuntijoilta, mitä sopimukseen sisältyy.

2

Koska vuokrasopimuksen kenties olennaisin osa on itse huoneisto ja sen kunto, on sekä vuokralaisen että vuokranantajan kannalta tärkeää tehdä huoneistossa katselmus ennen vuokrasuhteen alkamista. Xxxxxxxxxxxxxx kannattaa laatia muistio, jossa todetaan huo- neiston kunto ja kirjata muistioon mahdolli-

set puutteet ja rikkoutumiset. Näin voidaan ennakoida huoneenvuokrasuhteen päättyessä mahdollisimman hyvin se, että vuokralainen ei joudu vastuuseen mahdollisten aikaisempien vuokralaisten aiheuttamista vahingoista.

Vuokrasopimuksen kenties olennaisin osa on itse huoneisto ja sen kunto. On tärkeää tehdä huoneistossa katselmus.

SISÄLLYS

Ennen vuokrasopimuksen tekemistä Huoneiston ja avainten luovutus Huoneiston käyttö vuokra-aikana Asuinhuoneiston kunto

Vuokran määrä Vuokrasuhteen päättyminen Neuvoja ja apua riitatilanteissa

3

7

8

10

14

17

23

Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, joka neuvoo kuluttajia ja jakaa tietoa. Kuluttajaliitto on riippumaton ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Voit liittyä Kuluttajaliiton jäseneksi liiton verkkosivuilla tai ottamalla yhteyttä liiton toimistoon.

ISBN 978-952-9787-30-2 (nid.)

ISBN 978-952-9787-31-9 (pdf)

2. päivitetty versio

Päivitetty lainsäädännön osalta v. 2016 lopulla.

Vuokralaisen muistilista:

• Xxxxxxxx huoneisto vuokralaisen ja hänen perheensä tarpeita.

• Varmistettava, että vuokranantajalla on oikeus vuokrata huoneisto.

• Vuokrasuhteen kesto: määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

• Vuokran määrä ja vuokrankorotusperusteet.

• Mitä tiloja, esim. kellari- tai vinttikomeroita tai pesutuvan/talosaunan/parkkitilan käyt- töoikeuksia vuokrasopimukseen sisältyy.

• Kuuluuko vuokrasopimukseen kunnossapi- tovelvoitteita, esimerkiksi pihan hiekoitus- ta tai liputusvuoro.

• Mahdollisten lämmityskulujen määrä.

• Nuohouksen, jätekaivojen tyhjennyksen tai polttoaineiden/-puiden tilaaminen.

• Onko taloyhtiössä laajakaista, kaapeli-TV tms. saatavilla ja sen hinta ja liittymisehdot.

• Mahdolliset tiedossa olevat taloyhtiön remontit.

• Kodinkoneiden kunto ja ikä.

• Vakuuden määrä ja laatu. Vakuuden asettaminen kannattaa sopia siten, että korkotuotto tulee vuokralaiselle. Onhan vakuuskin vuokralaisen, kunnes toisin osoitetaan.

Vuokranantajan muistilista:

• Varmistauduttava vuokralaisen maksuky- vystä hankkimalla vuokralaisen luottotie- dot. On myös harkittava, mikä merkitys maksuhäiriöllä mahdollisesti on.

• Vuokralaiselta voi pyytää suosituksia edel- liseltä vuokranantajalta.

• Päätettävä vuokrasuhteen muoto; mää- räaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

• Vakuudesta sopiminen.

• Päätettävä, sallitaanko huoneistossa lemmikkieläimiä, tupakointia tms. ja nämä tarvittaessa kirjattava vuokrasopimukseen.

• Selvitettävä vuokralaiselle mahdolliset odotettavissa olevat remontit.

Toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen vuokrasopimus Huoneenvuokrasopimus voidaan tehdä joko toistaiseksi voimassa olevaksi tai se voidaan jo vuokrasopimuksessa sopia päättymään tiettynä määräpäivänä. On tärkeää, että sopimusosapuolet ymmärtävät, minkälaisen vuokrasopimuksen ovat tekemässä. Määräaikaisen vuokrasopimuksen voi periaatteessa tehdä kuinka pitkäksi tai lyhyeksi aikaa tahansa. Lyhyiden määräaikaisten sopimusten käyttöä on pyritty vähentämään säätämällä, että

useammin kuin kahdesti peräkkäin saman vuokralai- sen kanssa enintään kolmen kuukauden määräajaksi solmittu sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Käytännön syistä ei osapuolten kannalta myöskään ole ilman erityistä syytä suositeltavaa solmia erittäin pitkiä, esimerkiksi yli kymmenen vuoden sopimuksia.

Määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa ole- van vuokrasopimuksen keskeinen ero on se, että toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voivat sekä vuokranantaja että vuokralainen irtisanoa päättymään irtisanomisajan kuluttua. Määräaikainen sopimus taas sitoo kumpaakin osapuolta koko määräajan, eikä sitä voida tavallisella irtisanomismenettelyllä päättää.

Määräaikainen sopimus päättyy ilman eri toi- menpiteitä määräajan viimeisenä päivänä.

4

Vuokrasopimuksen tekeminen Vuokrasopimus kannattaa aina tehdä kirjalli- sesti ja siihen on hyvä kirjata kaikki osapuolten

Vuokrasopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena, ja kirjata siihen kaikki sopimusehdot.

tekemät sopimusehdot. Suullisestikin tehty vuokrasopimus on pätevä, mutta vain toistai- seksi voimassa olevana. Jos määräaikaisuu- desta on sovittu suullisesti, se ei päde, vaan vuokrasopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi ja siis kummankin osapuolen irtisanottavissa irtisanomisajan puitteissa.

Ongelmana suullisissa vuokrasopimuksissa on lisäksi se, että osapuolten on jälkikäteen lähes mahdotonta näyttää toteen sopimuksen sisäl- töä, esimerkiksi vuokrankorotusperustetta.

Osapuolina vuokrasopimuksessa ovat vuokranantaja ja vuokralainen. Vuokrananta- jana voi olla joko yksityishenkilö tai oikeus- henkilö ( yritys, yhdistys tai esim. säätiö). Myös alaikäinen voi olla vuokralaisena, mutta tällöin vuokranantajan tulee varmistua huoltajien suostumuksesta.

Vuokrasopimuksen voi tehdä vapaamuo- toisesti, mutta myös valmiita lomakkeita

on saatavilla. Vuokrasopimukseen kirjataan vuokralaisen ja vuokranantajan yhteystiedot (nimi, syntymäaika, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite). Yhteystietojen oikeellisuus kannattaa tarkistaa, koska esimerkiksi irtisano- misen toimittaminen edellyttää yhteystietoja.

HUONEISTON JA AVAINTEN LUOVUTUS

Myös vuokrattava kohde yksilöidään sopi- muksessa osoitteella, huoneiston numerolla jne. Vuokrasopimukseen kirjataan myös muut vuokralaisen käytössä olevat tilat (kellari- ja vinttikomerot, autopaikat jne.). Vuokran mää- rästä ja korotusperusteesta ja -ajasta sovitaan vuokrasopimuksessa samoin kuin vakuudesta. Vuokran lisäksi tulevat kustannukset (sauna- maksut, vesi ja sähkö/lämmitys, autopaikka jne.) kirjataan myös vuokrasopimukseen.

Vakuus

Vuokrasopimukseen otetaan usein vakuutta koskeva ehto, jonka mukaan toisen osapuolen (useimmiten vuokralaisen) on asetettava va- kuus vuokrasopimuksen mukaisten velvollisuuk- sien täyttämisestä. Vakuudesta sovittaessa so- vitaan myös vakuuden toimittamisesta. Vakuus on toimitettava sopimuksen tekemisen jälkeen mutta ennen kuin huoneisto luovutetaan vuokralaiselle. Mikäli vuokralainen ei toimita vakuutta sovitun mukaisesti, voidaan sopimus purkaa välittömästi ilman irtisanomisaikaa.

Vakuus ei asuinhuoneistossa saa ylittää kolmen kuukauden vuokraa vastaava määrää.

Vuokralaiselta vakuus voidaan vaatia vuok- ranmaksun tai muiden sopimukseen liittyvien velvoitteiden (esim. vuokranantajan vahingoit- tuneen omaisuuden korvaaminen) turvaa- miseksi. Suositeltavaa on, että vakuus kattaa kaikki vuokrasopimukseen liittyvät velvoitteet. Vuokranantajalle vakuudenasettamisvelvol-

lisuus voidaan sopia esimerkiksi huoneiston käytön estymisen varalle.

Vakuus voi olla esimerkiksi rahaa, tavaraa, sitoumuksia tai osakkeita. Tyypillisin vakuus on raha, joko pankkitalletus tai vuokrananta- jalle maksettu summa. Myös vakuutusyhtiöt tarjoavat vuokratakausvakuutusta. Vuokra- sopimuksessa kannattaa sopia, maksetaanko rahalle korkoa ja kenelle pankkitalletuksen korko kuuluu.

Jos vuokrasopimus on ajateltu pitkäaikaisek- si, on syytä varautua vuokrasopimuksessa myös mahdollisuuteen vakuuden korottamiseksi vastaamaan tulevaisuuden vuokrankorotuksia.

Vakuutukset

Vuokralainen ja vuokranantaja voivat sopia, että vuokralainen ottaa kotivakuutuksen. Kotivakuutus kattaa huoneiston irtaimistolle mahdollisesti aiheutuneen vakuutusehtojen mukaan korvattavan vahingon. Vuokranan- tajan kannattaa kuitenkin aina tehdä ilmoitus omalle vakuutusyhtiölleen huoneiston vuok- raamisesta.

Katselmus

Huoneistossa kannattaa sekä vuokralaisen että vuokranantajan oikeuksien turvaamiseksi pitää alkukatselmus viimeistään huoneiston luovutuksen yhteydessä. Katselmuksessa kirja- taan muistioon huoneistossa havaitut virheet, puutteet ja muut vastaavat seikat. Välitöntä korjaamista vaativista seikoista sovitaan korja- ustoimenpiteet ja niiden toteuttamisaikataulu. Mikäli vuokralainen haluaa tehdä huoneistossa korjauksia tai muutostöitä, on näistä syytä sopia kirjallisesti, koska ilman vuokrananta-

xxx lupaa remonttitöitä yms. ei saa tehdä. Katselmusmuistio päivätään ja allekirjoitetaan ja kumpikin osapuoli saa oman kappaleensa, jotka säilytetään vuokrasuhteen ajan.

Huoneiston luovutuksen viivästys Huoneisto on luovutettava vuokralaiselle vuokrasuhteen alkamispäivänä, ellei vuokra- sopimuksessa ole sovittu tästä päivästä myö- hemmästä ajankohdasta. Huoneisto ja muiden vuokrasopimukseen liittyvien tilojen on oltava tällöin vuokralaisen käytössä, ellei muuta ole sovittu. Vuokranantaja on velvollinen korvaa-

Katselmus kannattaa tehdä kirjallisena, samoin sovitut korjaus- ja remonttitoimenpiteet.

maan vuokralaiselle aiheutuneen vahingon, jos huoneiston tai sen osan luovutus viivästyy. Vuokralaisen ei myöskään tarvitse maksaa vuokraa niiltä päiviltä, joina huoneisto viiväs- tyksen johdosta ei ole vuokralaisen käytössä.

Huoneiston luovutuksen jälkeen vuokran- antajalla ei enää ole oikeutta tulla huoneis- toon ilman vuokralaisen suostumusta, vaikka vuokranantajalle jäisi oma avain huoneistoon. Huoneiston kunnon valvomiseksi ja esimer- kiksi asunnon uudelleen vuokraamiseksi tai myymiseksi on vuokranantajalla oikeus päästä huoneistoon. Tällöinkin on vuokralaisen kanssa sovittava asiasta. Mikäli vuokralainen kieltäytyy päästämästä vuokranantajaa huoneistoon, voi vuokranantaja pyytää poliisilta virka-apua.

Avaimet

Vuokranantajan on luovutettava vuokralai- selle riittävä määrä avaimia. Avainten määrä riippuu huoneiston koosta, joten isompaan ja esimerkiksi perheelle tarkoitettuun asuntoon on avaimia varattava useampia. Vuokralainen vastaa vuokrasuhteen ajan avaimista ja on velvollinen korvaamaan kadonneiden avainten teettämisestä aiheutuneet kustannukset.

Vuokralaiselta voidaan vaatia myös avain- ten uudelleensarjoittamisesta aiheutuneet

kustannukset, mikäli katoamisesta voi aiheutua vaaraa esimerkiksi siksi, että ne ovat joutuneet vääriin käsiin, tai jos avainten perusteella ulko- puolinen voi päätellä mihin ne kuuluvat.

HUONEISTON KÄYTTÖ VUOKRA-AIKANA

V

uokralainen saa käyttää vuokra- huoneistoa perheensä kotina ilman vuokranantajan lupaa. Perheellä

tarkoitetaan sekä avio- että avopuolisoa sekä perheeseen kuuluvia puolisoiden omia ja yhtei- siä lapsia. Vuokralainen saa käyttää huoneistoa yhteisenä kotina myös lähisukulaisensa tai puo- lisonsa lähisukulaisen kanssa. Vuokranantaja voi kieltää lähisukulaisen tai puolison lähisukulaisen asumisen huoneistossa vain, jos tästä aiheutuu vuokranantajalle huomattavaa haittaa.

Puoliso, joka ei ole vuokrasopimusta tehnyt, mutta asuu huoneistossa, vastaa toisen puo- lison muutettua huoneistosta aiheutuneista velvoitteista, kuten vuokranmaksusta.

Alivuokraus

Vuokralainen saa luovuttaa enintään puolet huoneistostaan toiselle ilman vuokrananta- jan lupaa, ellei siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa. Tätä kutsutaan alivuok- raukseksi. Alivuokrausta on myös se, että omakotitalon omistaja vuokraa osan talostaan toiselle. Alivuokraus on mahdollista vain asu- miskäyttöön, eli vuokralainen ei voi luovuttaa tiloja esimerkiksi tilitoimiston tai kampaamon käyttöön. Alivuokrasuhteessa päävuokralainen toimii vuokranantajana, eikä alivuokralaisen ja päävuokralaisen vuokranantajan välille synny sopimussuhdetta. Päävuokralainen vastaa vuokranmaksusta ja huoneiston hoidosta, kun- nosta ja vahingoista omalle vuokranantajalleen.

Alivuokrasuhde päättyy yhtä aikaa pää- vuokrasuhteen kanssa. Alivuokrasuhteen irtisanomisaika eroaa päävuokrasuhteen irtisanomisesta. Alivuokralaisen irtisanomisai- ka on 14 vuorokautta ja vuokranantajalle se on yksi kuukausi, jos vuokrasuhde on kestänyt alle vuoden. Jos vuokrasuhde on kestänyt yli vuoden, on irtisanomisaika vuokranantajalle kolme kuukautta.

Huoneiston väliaikainen luovutus

Vuokralaisella on oikeus enintään kahdeksi vuodeksi luovuttaa koko huoneisto toisen käytettäväksi, jos vuokralainen työnsä, opintojensa, sairauden tai muun sellaisen syyn nojalla oleskelee toisella paikkakunnalla eikä vuokranantajalla ole perusteltua syytä vas- tustaa luovutusta. Hyväksyttävä syy oleskella toisella paikkakunnalla voi olla esimerkiksi ase- tai siviilipalvelus. Vuokralaisen on viimeistään kuukautta ennen luovutusta ilmoitettava asiasta kirjallisesti vuokranantajalle. Vuokran- antajan on, jos hän vastustaa luovutusta, 14 päivän kuluessa edellä mainitun ilmoituksen vastaanottamisesta vietävä asia tuomioistui- men käsiteltäväksi. Tässä ei ole kyse jälleen- vuokrauksesta, koska huoneiston väliaikainen luovutus perustuu suoraan lakiin, eikä vaadi vuokranantajan suostumusta.

Vuokraoikeuden siirto

Vuokralaisella ei ole oikeutta siirtää vuokraoi- keuttaan toiselle ilman vuokranantajan erillistä lupaa, ellei siitä ole sovittu vuokrasopimuk- sessa. Edellä käsitellyt tilanteet muodostavat poikkeuksen tästä pääsäännöstä. Mikäli vuok- ralaisella on oikeus siirtää vuokraoikeus, on hä- nen ilmoitettava vuokraoikeuden siirtymisestä kirjallisesti vuokranantajalle. Vuokraoikeuden siirtäminen tarkoittaa sitä, että alkuperäisen vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet päät-

tyvät ja siirtyvät uudelle vuokralaiselle. Mikäli vuokralainen siirtää vuokraoikeutensa toiselle ilman vuokranantajan lupaa, on vuokrananta- jalla oikeus purkaa vuokrasopimus päättymään heti ilman irtisanomisaikaa.

Vuokralainen voi vuokrasopimuksen siirtokiellosta huolimatta siirtää vuokrasopi- muksen sellaiselle perheenjäsenelleen, joka jo ennestään asuu vuokrahuoneistossa. Tällä ei vuokralaisen kannalta ole kovin suurta merkitystä, koska perheenjäsenillä on oikeus käyttää vuokrahuoneistoa kotinaan suoraan

lain nojalla, kuten edellä on selostettu. Vuokra- sopimuksen siirrosta on tässäkin tapauksessa ilmoitettava vuokranantajalle kirjallisesti.

Vuokralaisen kuolema

Vuokralaisen kuolema ei lakkauta vuokrasuh- detta, vaan se jatkuu samoin ehdoin kuolinpe- sän kanssa. Kuolinpesän on siten irtisanottava vuokrasuhde irtisanomisaikaa ja normaalia

toistaiseksi voimassa olevaa vuokrasuhdetta koskevaa irtisanomismenettelyä noudattaen. Mikäli vuokrahuoneistossa asunut perheenjä- sen haluaa jatkaa vuokrasuhdetta, on tämän kolmen kuukauden kuluessa vuokralaisen kuolemasta kirjallisesti ilmoitettava asiasta vuokranantajalle.

Vuokralainen saa luovuttaa huoneiston tilapäisesti toiselle hyvästä syystä. Vuokraoikeutta ei voi siirtää ilman lupaa.

ASUINHUONEISTON KUNTO

V

uokralainen ja vuokranantaja voivat melko vapaasti sopia vuokrattavan huoneiston kunnosta ja kunnossapi-

dosta vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana. Mikäli mitään erityistä ei ole sovittu, on huo- neiston vastattava vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana sitä, mitä vuokralainen kohtuudella voi odottaa ottaen huomioon huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet. Lähtökohtana tulee olla, että huoneisto on lämmitetty ja siinä on välttämät- tömät kodinkoneet ja tarvittavat liitännät. Täl- laisia ovat esimerkiksi liesi, jääkaappi ja anten- niliitännät. Huoneisto voidaan myös vuokrata ilman kodinkoneita, mutta tästä on mainittava vuokrasopimuksessa. Vuokrasopimuksessa voidaan myös sopia, että vuokralainen vastaa kodinkoneiden kunnosta ja ylläpidosta, mutta jos näin ei ole sovittu, on vuokranantajan toimitettava esimerkiksi toimiva jääkaappi rikkoontuneen tilalle.

Huoneiston kunnon puutteellisuus

Jos huoneisto vuokra-aikana tulee puutteel- liseen kuntoon, joka ei johdu vuokralaisen omasta toiminnasta, voi vuokralaisella olla oikeus purkaa sopimus päättyväksi heti ilman irtisanomisaikaa. Edellytyksenä tälle on se, että puutteellisuus on olennainen ja että vuokran- antaja ei kehotuksesta huolimatta kohtuul- lisessa ajassa korjaa puutetta. Jos vuokra- nantaja kehotuksesta huolimatta kieltäytyy

tekemästä välttämättömiä korjauksia, voi vuokralainen teettää tarvittavat korjaukset ja vaatia vuokranantajaa korvaamaan korjaukses- ta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Oikeus vuokranalennukseen ja vahingonkorvaukseen

Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokraa koh- tuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jona

huoneistoa ei ole voitu käyttää tai se ei ole ollut sovitussa kunnossa. Jos huoneistossa ei esimerkiksi remontin vuoksi voi lainkaan

asua, on vuokralaisella oikeus saada vapautus koko vuokran maksamisesta. Vuokrananta-

jalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta järjestää vuokralaiselle sijaisasuntoa remontin ajaksi. Vuokran alentamista ei suoraan voi laskea käytöstä poissaolevien neliöiden perusteel- la, sillä huoneistossa esimerkiksi saunan tai wc:n käyttökiellolla on erilainen merkitys.

Huomiota onkin kiinnitettävä myös tilojen käyttötarkoitukseen ja niiden merkitykseen asumisen kannalta.

Vuokranalennusta voidaan vaatia vasta siitä ajankohdasta, josta vuokranantaja on tullut virheestä tietoiseksi. Merkitystä ei ole sillä, mistä tieto vuokranantajalle on tullut. Kanne vuokran alentamiseksi voidaan tehdä vuokrasuhteen päätyttyäkin, mutta viimeis- tään kolmen vuoden kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä.

Vuokralaisella ei ole oikeutta saada vuok- ranalennusta tai vapautusta vuokranmaksusta, jos virhe tai vahinko on aiheutunut vuokralaisen vastuulle kuuluvasta syystä, esimerkiksi jos vuokralaisen itse asentaman astianpesukoneen liitosputken vuotamisesta aiheutuu vesivahinko.

Vuokralaisella voi myös olla oikeus saada vahingonkorvausta vuokranantajan suo- rittamien toimenpiteiden aiheuttamasta

vahingosta. Oikeutta vahingonkorvaukseen ei kuitenkaan ole, jos vuokranantaja osoit- taa, että puutteellisuus ei ole aiheutunut vuokranantajan toimenpiteistä. Esimerkiksi

jos taloyhtiössä sattuu vesivahinko, jonka joh- dosta yhtiö remontoi tiloja, ei tästä aiheutuva haitta kuulu vuokranantajan korvattavaksi.

Vuokranalennusvelvollisuus syntyy kuitenkin, jos sen edellytykset muuten täyttyvät.

Huoneiston hoito ja kunnossapito Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa hyvin ja huolellisesti. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka hän tahallisesti tai laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudella aiheuttaa huoneistolle. On huomattava, että vuokralainen vastaa myös vahingosta, jonka hänen vieraansa, per- heenjäsenensä tai muut vuokralaisen luvalla huoneistossa oleskelevat aiheuttavat.

Vuokralainen ei vastaa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta, ellei vuokraso- pimuksessa ole muuta sovittu. Tavanomaista

Vuokralainen ei vastaa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta, mutta kylläkin aiheutetusta äkillisestä vahingosta.

kulumista ovat mm. peilien, taulujen tai lamp- pujen seinään kiinnittämisestä aiheutuneet jäljet samoin kuin huonekalujen ja tekstiilien aiheuttamat varjostumat lattioilla ja seinillä. Kotieläinten aiheuttamat raapiutumat lattia- pinnoilla tai tapeteissa eivät sitä vastoin ole tavanomaista kulumista, vaan niiden voidaan katsoa kuuluvan vuokralaisen korvattavik-

si. Arvioitaessa onko kysymys normaalista kulumisesta vai ei, lähtökohtana voidaan pitää sitä, onko jälki tai virhe syntynyt äkillisesti vai hitaasti pitkän ajan kuluessa. Äkilliset vauriot kuuluvat lähtökohtaisesti vuokralaisen va- hingonkorvausvelvollisuuden piiriin, kun taas hitaasti ajan myötä syntyneet vahingot ovat tavanomaista kulumista.

Korjaus- ja muutostyöt

Vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia muutos- ja korjaustöiden suorittamisesta. Vuokralaisella ei ole oikeutta suorittaa mitään korjaustoimenpiteitä ilman vuokranantajan suostumusta. Tämän mukaan vuokralainen ei saa esimerkiksi edes omalla kustannuksellaan maalata huoneistoa ilman vuokranantajan

lupaa. Lupa on syytä pyytää kirjallisesti, sillä vuokranantajalla on oikeus vaatia vuokralaista saattamaan huoneisto ennalleen, jos muutos- työ on vahingoittanut huoneistoa.

Vuokranantajalla on oikeus suorittaa välittömästi hoitotoimenpide tai muutos- tai korjaustyö, jota ei voida siirtää aiheuttamatta vahinkoa. Vuokranantaja voi tehdä muitakin hoitotoimenpiteitä, jotka eivät aiheuta vuok- ralaiselle olennaista haittaa, jos vuokranantaja ilmoittaa niistä vuokralaiselle 14 päivää ennen töiden aloittamista. Jos korjaustyöstä tai muusta hoitotoimenpiteestä tai korjaukses- ta voi aiheutua edellä mainittua suurempaa haittaa, tulee vuokranantajan ilmoittaa siitä vuokralaiselle vähintään kuutta kuukautta ai- kaisemmin. Vuokralaisella on tässä tapaukses- sa neljäntoista päivän kuluessa oikeus purkaa sopimus päättymään silloin, kun korjaustyö- hön ryhdytään.

On kuitenkin huomattava, että ilmoitusvel- vollisuus koskee vain vuokranantajan itsensä tekemiä/teettämiä korjaus- tai muutostöitä. Mikäli taloyhtiö (joka ei ole suoraan vuokran- antajana) tekee korjaustöitä, näistä ei ole vas- taavaa ilmoitusvelvollisuutta eikä myöskään purkuoikeutta.

Vuokranantajan oikeus päästä huoneistoon

Vuokra-aikana ei vuokranantajalla ole oikeutta ilman erityistä syytä päästä vuokrahuo-

neistoon. Tämän vuoksi laissa on erikseen määritetty ne tilanteet, joissa vuokralaisen on sallittava vuokranantajan pääsy huoneis- toon. Vuokralaisen on viipymättä päästettävä

vuokranantaja huoneistoon, jos se on tarpeen huoneiston kunnon ja hoidon valvonnan vuoksi. Vuokranantajan on kuitenkin pyrittävä sopimaan vuokralaisen kanssa huoneistoon pääsystä vuokralaisen kannalta sopivaan aikaan. Vuokranantajalla on myös mahdollista saada virka-apua poliisilta, jos vuokralainen ei päästä vuokranantajaa huoneistoon.

Huoneiston myymistä tai vuokraamista varten on vuokranantajalla oikeus näyttää huoneistoa. Tästä on sovittava vuokralaisen kanssa. Jos tällaisessa tilanteessa vuokralaisen omaisuutta tuhoutuu tai likaantuu, syntyy vuokralaiselle oikeus saada vahingonkorvaus- ta. On kuitenkin huomattava, että vuokranan- taja on vastuussa vain vastuulleen kuluvasta vahingosta. Jos vahinko aiheutuu siitä, että taloyhtiön remontin yhteydessä isännöitsijä aiheuttaa vahinkoa tai turmelee vuokralaisen omaisuutta, vastaa tästä vahingosta taloyhtiö.

Vuokralaisen ilmoitusvelvollisuus

Mikäli huoneiston kunnossapidosta ei vuokra- sopimuksessa ole sovittu mitään erityistä, on vuokralaisen viipymättä ilmoitettava vuokran- antajalle huoneistossa havaitsemistaan vioista tai puutteellisuuksista. Ilmoitusvelvollisuus koskee seikkoja, joista vuokranantaja vastaa.

Mikäli on sovittu, että kunnossapito kuuluu vuokralaiselle, ei ilmoitusta tarvitse tehdä, joskin lienee parasta näissäkin tapauksissa neuvotella vuokranantajan kanssa esimerkiksi tarkoituksenmukaisimmasta korjaustavasta.

Jotta vuokralainen voisi hoitaa huoneistoa lain edellyttämällä tavalla, tulee vuokrananta- jan antaa vuokralaiselle riittävät hoito-ohjeet sekä kodinkoneiden ja laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet.

Vuokralaisen kannattaa tehdä ilmoitus puut- teellisuudesta kirjallisesti ja mikäli puutteellisuus voi aiheuttaa lisävahinkoa, mahdollisimman pikaisesti. Tämänkin vuoksi ajan tasalla olevat yhteystiedot ovat erittäin tärkeitä ja vuokranan- tajan kannattaa varmistua siitä, että esim. loma- matkojen tai muiden pidempien poissaolojen aikana vuokralaisella on tiedossaan taho, jolle ilmoituksen puutteellisuudesta voi tehdä.

Vuokralaisen on ilmoitettava vuokranan- tajalle, mikäli hän jättää huoneiston pitkäksi aikaa käyttämättä, jotta vuokranantaja voi vuokralaisen poissa ollessa valvoa, ettei huo- neisto vahingoitu. Pitkällä ajalla ei kuitenkaan tarkoiteta tavanomaisia lomamatkoja tai kesäpoissaoloa, vaan esimerkiksi pidempää määräaikaista asumista toisella paikkakunnalla vuokrahuoneiston ollessa tyhjillään.

Vuokralainen, joka laiminlyö ilmoitusvelvol- lisuutensa, vastaa laiminlyönnistä aiheutu- neesta vahingosta.

Vuokranantajan tulee antaa vuokralaiselle riittävät hoito- ja käyttöohjeet huoneistoon sekä kodinkoneisiin ja laitteisiin.

VUOKRAN MÄÄRÄ

N

ykyinen lainsäädäntö perustuu pääosin sopimusvapauteen eli vuokra määräytyy sen mukaan, mitä osapuo-

let ovat sopineet. Vuokran määrään ei vaikuta myöskään aiempien vuokrasopimusten vuok- ra, vaan vuokra sovitaan kussakin tapauksessa yksilöllisesti. Vaikka vuokrien sääntelystä

onkin luovuttu, osapuolten keskenään sopima vuokra ei kuitenkaan saa ilman erityistä syytä olennaisesti ylittää samalla alueella sijaitse- vien, samanarvoisten ja samaan tarkoitukseen käytettävien huoneistojen vuokraa. Sopi- musvapautta rajaa lisäksi kohtuullisuuden vaatimus. Tuomioistuimella on tarvittaessa mahdollisuus kohtuullistaa vuokraa.

Vuokran on tarkoitus kattaa vuokrananta- jalle vuokrauksesta aiheutuneet kustannukset sekä tuottaa voittoa osalle vuokranantajista. Vuokran katsotaan sisältävän mm. huoneiston tavanomaisesta kulumisesta, kunnossapidos- ta, jätehuollosta ym. aiheutuneet kustannuk- set. Vuokrasopimuksessa voidaan sopia, että vuokralainen ottaa vastatakseen näistä yleen- sä vuokranantajalle kuuluvista velvoitteista.

Tällöin myös vuokran määrä on pienempi.

Samalla kun sovitaan vuokran määrästä, on hyvä sopia myös muista vuokrasopimukseen liittyvistä asioista. Tällaisia ovat esimerkiksi veden käyttömaksu, sauna- tai autopaikka- maksu tai omakotitalossa lämmityspuiden tai polttoöljyn hankkimista koskevat sopimukset. Lähtökohtana on kokonaisvuokra, eli mikäli

erilliskorvauksista ei vuokrasopimuksessa tai muutoinkaan ole sovittu, katsotaan vuokran sisältävän kaikki kustannukset. On huomat- tava, että sopimukset erilliskorvauksista on syytä tehdä kirjallisesti.

Vuokran määrä voidaan sopia joko koko- naisvuokrana tai sidottuna esimerkiksi vuok- rattavan huoneiston neliömäärään. Koska pinta-alojen ilmoittamisissa on epätarkkuuk-

sia, on sekä vuokranantajan että vuokralaisen kannalta yleensä selkeintä sopia kokonais-

vuokrasta.

Vuokran tarkistaminen

Koska vuokran määrästä voidaan vapaasti

sopia, myös vuokran tarkistamisesta voidaan vapaasti sopia toistaiseksi voimassa olevissa sekä vähintään kolmeksi vuodeksi tehdyissä määräaikaisissa vuokrasopimuksissa.

Vuokran määrää voidaan sopia koro- tettavaksi tai alennettavaksi myös kesken sopimuskauden, jos osapuolet ovat tästä

yksimielisiä. Lähtökohtana on se, että vuokran tarkistamisesta sovitaan vuokrasopimuksessa. Ellei vuokrasopimuksessa ole vuokran tarkis- tamisesta sovittu, voidaan vuokraa tarkistaa vain osapuolten kesken sopimalla tai ellei

sopimusta synny, voi vuokranantaja irtisanoa sopimuksen noudattaen irtisanomisaikaa.

On huomattava, että mikäli vuokrasopimus

irtisanotaan tästä syystä, esitetty vuokranko- rotus ei tule voimaan ennen irtisanomisajan

Vuokrantarkistusperusteista kannattaa sopia jo vuokrasopimuksessa.

päättymistä. Myös kuluttajariitalautakunta ja tuomioistuin voivat käsitellä vuokrankorotus- ta koskevaa asiaa.

Koska vuokrantarkastusneuvottelut ovat hankalia, on molempien osapuolten kannalta parasta sopia vuokrantarkastusperusteesta

vuokrasopimuksessa. Vuokrantarkastusperus- teena voidaan käyttää esimerkiksi indeksieh- toa, hoitokustannuksia tai euromääräistä tai prosentuaalista korotusta. Yleisimmin indek- sinä käytetään elinkustannus- tai kuluttajahin- taindeksiä. Mikäli vuokrantarkistusperusteena käytetään indeksiehtoa, on sopimuksessa mainittava indeksi, johon vuokra sidotaan,

tarkistamisajankohta sekä tarkistusindeksi (viimeisin tiedossa oleva pisteluku, jonka voi tarkistaa Tilastokeskuksesta). On huomattava, että jos vuokrasopimuksessa on sovittu vuok- rantarkistuksesta, joka sidotaan indeksiin, voi vuokra indeksin laskiessa myös laskea. Jos sopimuksessa on sovittu indeksin käyttämi- sestä korotusperusteena, vuokra ei indeksin laskiessa laske.

Vuokrantarkistusperusteena voidaan siis käyttää periaatteessa mitä tahansa perus- tetta, joka ei ole vuokranantajan yksipuoli-

sessa määräysvallassa, jonka voi etukäteen määritellä ja joka ei johda kohtuuttomaan lopputulokseen. Myös erilaiset yhdistelmät ovat mahdollisia, esimerkiksi indeksin ja pro- senttikorotuksen yhdistelmä. Samoin on mah- dollista sopia, että vuokrantarkistuksen osalta noudatetaan indeksiä ja muut velvoitteet, kuten vesi, maksetaan kulutuksen perusteella.

Vuokran tarkistamisesta ja korotetun vuok- ran voimaantuloajankohdasta on ilmoitettava kirjallisesti vuokralaiselle ennen korotuksen voimaantuloa. Mitään erityistä määräaikaa, joka olisi korotusilmoituksen ja sen voimaan- tulemisen väliin jäätävä, ei laissa ole. Vaikka ilmoitusvelvollisuus koskee vain tapauksia, joissa vuokrasopimuksessa vuokranantajalla on oikeus yksipuolisesti korottaa vuokraa, on selvyyden vuoksi suositeltavaa, että vuokra- nantaja ilmoittaa korotuksesta ja korotuksen voimaantuloajankohdasta myös esimerkiksi indeksiehdon perusteella tapahtuvien tarkas- tusten osalta.

Vuokran kohtuullisuuden selvittäminen tuomioistuimessa ja kuluttajariitalautakunnassa

Tuomioistuin voi joko vuokralaisen tai

vuokranantajan vaatimuksesta tutkia, onko vuokran korottamista koskeva ehto kohtuulli- nen. Kanne on pantava vireille vuokrasuhteen kestäessä eikä vuokranantaja saa irtisanoa

xxxxxxxxxxxxxx asian käsittelyn kestäessä.

VUOKRASUHTEEN PÄÄTTYMINEN

Asian voi viedä myös kuluttajariitalautakun- nan käsiteltäväksi.

Arava-vuokra-asunnon vuokran korotusmenettely

Arava-vuokra-asuntojen vuokran korotusme- nettely poikkeaa vapaarahoitteisten vuok-

ra-asuntojen vuokrien tarkistusmenettelystä.

Arava-vuokra-asuntojen vuokranantajilla on edelleen oikeus yksipuolisesti korottaa

vuokraa laissa säädetyillä perusteilla. Vuokran- korotuksesta, sen perusteista ja korotetun

vuokran määrästä on ilmoitettava kirjalli- sesti vuokralaiselle. Korotusilmoituksen voi toimittaa kirjattuna kirjeenä vuokralaiselle.

Korotettu vuokra tulee voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua ilmoitusta seuraa- van vuokranmaksukauden alusta lukien.

Vuokranantajan vaihtuminen Vuokranantajan vaihtuminen esimerkiksi vuokrahuoneiston myymisen vuoksi ei pää- sääntöisesti vaikuta vuokralaisen asemaan. Sama pätee, mikäli vuokrahuoneisto siirtyy perinnön tai testamentin kautta uudelle

omistajalle. Vuokrasopimus sitoo sellaisenaan myös uutta omistajaa. Mikäli uusi omista-

ja haluaa irtisanoa vuokrasopimuksen, on noudatettava lain määrittelemiä irtisano- misaikoja, jotka lasketaan kokoasumisajalta. Myös vuokrasopimuksessa oleva vuokran- tarkistusehto sitoo uutta omistajaa. Vain

pakkohuutokauppatilanteessa uusi omistaja voi päättää vuokrasuhteen ennenaikaisesti. Tällöin vuokralaisella on kuitenkin mahdolli-

suus saada vahingonkorvausta vuokrasuhteen ennenaikaisen päättymisen johdosta.

Vuokranantajan vaihtuminen ei pääsääntöisesti vaikuta vuokralaisen asemaan.

uokrasuhde päättyy joko irtisanomi- seen, sopimuksen purkamiseen tai määräaikaisen sopimuksen määrä-

V

ajan päättymiseen.

Vuokrasopimuksen päättyminen irtisanomiseen

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy, kun jompikumpi vuokrasopimuksen osapuolista irtisanoo sen. Irtisanomisaika vuokrananta-

xxx irtisanoessa vuokrasopimuksen riippuu vuokrasuhteen kestosta. Mikäli vuokrasuhde on jatkunut alle vuoden, on irtisanomisaika kolme kuukautta ja mikäli vuokrasuhde on jatkunut

yli vuoden, irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi. Ellei muuta ole sovittu, irtisanomisaika lasketaan sen kuukauden viimeisestä päivästä, jona kirjalli- nen irtisanomisilmoitus vastaanotettiin. On huomattava, että kyseessä on nimenomaan ilmoituksen vastaanottaminen, ei lähettäminen. Irtisanomisajan laskemisesta voidaan sopia toisinkin, ei kuitenkaan siten, että vuokralaisen asemaa heikennetään edellä mainitusta.

Vuokranantajan irtisanomisilmoituksessa on mainittava irtisanomisen syy sekä vuokrasuh- teen päättymisaika. Irtisanomiselle on oltava hyväksyttävä syy. Laissa ei erikseen mainita hyväksyttäviä syitä, vaan periaatteessa kaikki syyt voivat olla hyväksyttäviä. Hyväksyttävä syy on esimerkiksi se, että vuokranantaja

tarvitsee huoneiston omaan tai perheensä käyttöön tai aikoo myydä huoneiston. Myös mikäli vuokralainen ja vuokranantaja eivät pääse sopimukseen vuokran korottamisesta, voi vuokranantaja irtisanoa sopimuksen, mikäli vuokrankorotus ei ole kohtuuton.

Vuokrasuhteen irtisanominen on toimitet- tava siten, että se voidaan jälkikäteen näyttää toteen. Vaihtoehtoina on toimittaa irtisanomi- nen henkilökohtaisesti siten, että vuokralainen tai vuokranantaja kuittaa saaneensa irtisanomi- silmoituksen tai antaa irtisanomisilmoituksen ulkopuolisen todistajan läsnä ollessa. Myös haastemiehen käyttäminen on melko yleistä. Postin saantitodistuksella lähetetty ilmoitus täyttää lain vaatimuksen, mikäli vastaanottaja kuittaa vastaanottaneensa ilmoituksen.

Vuokralainen voi riitauttaa irtisanomisen ja viedä asian käräjäoikeuden tutkittavaksi. Jos käräjäoikeus toteaa irtisanomisen tehotto- maksi esimerkiksi puutteellisen syyn vuoksi, jatkuu vuokrasuhde entisin ehdoin. Kanne on nostettava vuokrasuhteen kestäessä ja viimeis- tään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksisaamisesta.

Määräaikaisen sopimuksen päättäminen Pääsääntö määräaikaisen vuokrasopimuksen osalta on se, että sopimus sitoo kumpaa-

xxx osapuolta koko sopimuksen kestoajan. Määräaikainen sopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista vuokrasopimuksessa sovittuna

päivänä. Määräaikainenkin sopimus voi päättyä ennen määräajan päättymistä, jos osapuolet keskenään sopivat sopimuksen päättämisestä, toinen osapuoli aiheuttaa sopimusrikkomuk- sen, jonka johdosta sopimus voidaan purkaa tai jos tuomioistuin antaa sopimuksen päättä- mistä koskevan päätöksen.

Määräaikaisen sopimuksen voi siis saada irtisanottua, mikäli tuomioistuin antaa siihen luvan. Tuomioistuin voi vapauttaa vuokralaisen vuokrasopimuksesta, mikäli vuokralaisen tai hänen perheenjäsenensä sairastuminen tai vamma aiheuttaa asunnon tarpeen muuttumi- sen, vuokralainen muuttaa toiselle paikkakun- nalle opintojensa, työnsä tai puolison työn vuoksi tai jos muun tällaisiin verrattavan syyn vuoksi vuokrasopimus on ilmeisen kohtuuton.

Vuokranantajalle tuomioistuin voi antaa oikeuden irtisanoa määräaikainen vuokrasopi- mus vastaavanlaisista erittäin painavista syistä. Tällaisessakin tilanteessa noudatetaan nor- maaleja lainmukaisia irtisanomisaikoja. Vaikka tuomioistuin voi antaa luvan irtisanomiseen, on sopimuksesta ennenaikaisesti vapautu-

nut osapuoli velvollinen korvaamaan toiselle osapuolelle sopimuksen ennenaikaisesta päätymisestä aiheutuneen vahingon. Tällaisena vahingonkorvauksena tulee kyseeseen vuokra- laisen irtisanoessa sopimuksen mm. asunnon tyhjillään olemisesta aiheutuva vuokratulon menetys sekä uudelleenvuokrauksesta aiheu- tunut kustannus.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mää- räaikainen vuokrasopimus sitoo kumpaakin osapuolta koko määräajan eikä sopimuksesta voi ilman taloudellisia seuraamuksia vapautua. Kummankin osapuolen on syytä tarkoin harkita määräaikaiseen sopimukseen sitoutumista.

Vuokralaisen kuolin- sekä konkurssipesällä on poikkeuksellisesti kuitenkin oikeus irtisa- noa määräaikainenkin vuokrasopimus päät- tymään noudattamalla toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisaikaa. Sama koskee vuokralaista, joka asetetaan velkajärjestelyyn.

Vuokrasopimuksen purkaminen Vuokrasuhteen purkaminen tarkoittaa sitä, että vuokrasuhde päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa ja on siksi poikkeuksellinen vuokrasuhteen päättymistapa. Purkaminen tulee kyseeseen vain laissa erikseen mainituis- sa tapauksissa. Vuokrasopimuksessa ei edes voida sopia muista purkamisperusteista. Pur- kamisperusteet ovat samat sekä määräaikaisen että toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopi- muksen osalta.

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus

19

Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen, mikäli vuokralainen laiminlyö vuokranmaksun. Käytännössä vuokran tulee olla maksamatta useamman kuukauden ajalta, jotta purkamisen

Käytännössä määräaikainen vuokrasopimus sitoo kumpaakin osapuolta koko määräajan.

edellytys täyttyy. Vuokranantajan ei tarvitse antaa erillistä varoitusta, mikäli tämä purkaa vuokrasopimuksen maksamattomien vuokrien vuoksi. Xxxxxxxx tiedoksianto käy purkuil- moituksesta, joten vuokranantajan kannalta on nopeinta haastaa vuokralainen oikeuteen vuokranmaksun laiminlyöntien johdosta.

Jos vuokralainen lain vastaisesti luovuttaa huoneiston hallinnan tai siirtää vuokraso- pimuksen toiselle, syntyy vuokranantajalle oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokrananta- jan on kohtuullisessa ajassa toimittava, jotta purkuoikeus säilyy. Tässäkään tapauksessa ei vuokralaista tarvitse erikseen varoittaa purku- oikeuden käyttämisestä.

Purkuoikeus syntyy myös, jos vuokralainen käyttää huoneistoa muuhun tarkoitukseen tai muuten kuin vuokrasopimuksessa on sovittu. Yleisin tällainen vuokrasopimuksen purkamis- peruste lienee kuitenkin huoneistossa vietetty häiritsevä elämä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kovaäänistä ja toistuvaa musiikin soittamista, muuta metelöintiä, naapureita häiritsevää al- koholinhuuruista juhlimista jne. Merkitystä on myös sillä, mihin vuorokaudenaikaan häirintä tapahtuu.

On huomattava, että vuokralainen vastaa myös vieraidensa ja perheenjäsentensä aiheut- tamasta häirinnästä. Purkuperuste edellyttää toistuvaa piittaamattomuutta naapureista eivätkä tavanomaisesta elämisestä aiheutuvat äänet voi aiheuttaa vuokrasuhteen purkamis-

Yleisin purkuperuste on huoneistossa vietetty häiritsevä elämä.

ta. Mikäli vuokranantaja haluaa purkaa vuok- rasopimuksen häiritsevän elämän perusteella, on vuokranantajan annettava vuokralaiselle kirjallinen varoitus.

Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuk- sen myös, mikäli vuokralainen hoitaa huo- neistoa huonosti. Huonoa hoitamista voi olla paitsi hoidon laiminlyönti, myös esimerkiksi lu- vattomien muutostöiden suorittaminen. Myös tässä tapauksessa on vuokralaista varoitettava ennen purkuoikeuden käyttämistä.

Järjestys- tai terveysmääräysten rikkomi- nen voi myös johtaa huoneenvuokrasuhteen purkamiseen. Tämä purkuperuste on usein rin- nakkainen häiritsevän käyttäytymisen kanssa ja edellyttää vuokralaisen varoittamista.

Varoitus purkuoikeuden käyttämisestä Vuokralaista on siis varoitettava, mikäli vuok- ranantaja käyttää purkuoikeuttaan sen vuoksi, että vuokralainen käyttää huoneistoa muuhun kuin vuokrasopimuksessa sovittuun tarkoituk- seen, viettää huoneistossa häiritsevä elämää, hoitaa vuokrahuoneistoa huonosti tai rikkoo järjestys- tai terveysmääräyksiä. Varoitusta

ei siten tarvita purettaessa vuokrasopimus

vuokran maksamatta jättämisen, luvattoman hallinnanluovutuksen tai vuokraoikeuden luvattoman siirron vuoksi.

Varoituksella on vuokralaisen kannalta todellista merkitystä, sillä jos varoitukseen joh- tanut käyttäytyminen loppuu, ei vuokranan- tajalla ole oikeutta purkaa vuokrasopimusta.

Varoitus on annettava vuokralaiselle todis- teellisesti eli samoin kuin vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitus.

Vakuuden maksamatta jättäminen vuokrasopimuksen purkuperusteena Mikäli vuokrasopimusta solmittaessa on sovittu, että toinen osapuoli asettaa vakuuden, on sovitun vakuuden maksamatta jättäminen vuokrasuhteen purkuperuste. Varoitusta ei tässä tapauksessa tarvita. Tavallisesti vakuuden asettamisvelvollisuus on vuokralaisella, joten vuokranantaja voi purkaa sopimuksen, mikäli vuokralainen ei maksa sovittua vakuutta määrä- päivään mennessä.

Vuokralaisen oikeus purkaa vuokrasopimus

Vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokrahuoneiston käyttämisestä aiheutuu vuokralaiselle tai hänen perheenjäsenelleen terveydellistä vaaraa. Vuokrasopimuksen purka- minen ei edellytä vuokranantajan tuottamusta eli purkuoikeus syntyy esimerkiksi, jos huoneis- tossa havaitaan terveydelle vaarallisia määriä

homeitiöitä. Mittauksia suorittavat esimerkiksi kunnalliset terveysviranomaiset. Näyttötaakka vaarallisuudesta on vuokralaisella.

Purkuoikeus syntyy myös silloin, jos vuokra- lainen menettää vuokrahuoneiston hallinnan muusta kuin omasta syystään. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos asunto-osa- keyhtiö ottaa huoneiston hallintaansa osak- keenomistajan laiminlyötyä vastikkeen maksun, eivätkä vuokralainen ja asunto-osakeyhtiö pääse sopimukseen uuden vuokrasopimuksen vuokran määrästä.

Purkamisilmoitus

Purkamisilmoitus on annettava kirjallisesti. Ilmoituksesta on käytävä ilmi purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisajankohta, mikäli sovitaan myöhemmästä päättymisajankohdas- ta. Purkamisilmoitus on annettava todisteel- lisesti kuten varoituskin. Tämä koskee sekä vuokranantajaa että vuokralaista.

Vahingonkorvaus vuokrasuhteen purkamistilanteissa

Vuokrasuhteen ennenaikaisen päättymisen vuoksi on vuokranantajalla oikeus saada

korvausta vuokralaiselta, mikäli vuokrasuhde on purettu vuokralaisesta johtuvasta syystä. Vahinkona voi tulla korvattavaksi esimerkiksi saamatta jäänyt vuokratulo tai uudelleenvuok- raamisesta aiheutunut kustannus. Vastaavasti vuokralaisella on oikeus saada vahingonkor-

Vuokrasopimuksen purkamisilmoitus on annettava kirjallisesti ja todisteellisesti.

vausta vuokranantajalta, jos vuokrasuhteen purkaminen on johtunut vuokranantajan viaksi luettavasta syystä. Vuokralainen voi siten saada korvausta korvaavan huoneiston hankkimis- kuluista tai muuttokustannuksista, mikäli vuokrasopimuksen purkaminen on johtunut vuokranantajan huolimattomuudesta tai muus- ta laiminlyönnistä.

Muuttopäivä ja sen siirto

Muuttopäivä on vuokrasopimuksen päätty- mispäivää seuraava arkipäivä. Jos vuokra- sopimus irtisanotaan esimerkiksi siten, että irtisanomisaika päättyy tammikuun viimeisenä päivänä, muuttopäivä on helmikuun ensim- mäinen päivä edellyttäen, että se on jokin muu arkipäivä kuin lauantai. Vuokralaisen on jätettävä puolet asunnosta vuokranantajan käyttöön muuttopäivänä ja tyhjennettävä se

Jälleenvuokraus

Jälleenvuokrasuhde syntyy, kun vuokranan- tajalta koko asuinhuoneiston vuokrannut ensivuokralainen vuokraa koko huoneiston edelleen jälleenvuokralaiselle. Jälleenvuokra- us on mahdollista vain ensivuokranantajan luvalla. Jälleenvuokrauksen sallimisesta on syytä sopia kirjallisesti esimerkiksi vuokraso- pimuksessa.

Jälleenvuokrauksessa syntyy kaksi vuokra- suhdetta: ensivuokranantajan ja ensivuokralai- sen sekä ensivuokralaisen ja jälleenvuokralaisen välille. Ensivuokranantajan ja jälleenvuokralai- sen välille ei muodostu sopimussuhdetta.

Ensivuokralaisen on ilmoitettava jälleen- vuokralaiselleen oma vuokranantajansa ja ensivuokrasopimuksen ehdot sekä omalle vuokranantajalleen jälleenvuokrasuhde

ja jälleenvuokralainen. Myös muutoksista

NEUVOJA JA APUA RIITATILANTEISSA

K

uluttajaliitto – Konsumentförbundet ry antaa neuvontaa huoneenvuokrasuhteisiin liittyvissä asioissa sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle.

Neuvontaa annetaan puhelimitse numerossa 09 454 22130 ja verkkosivuilla chat-neu- vontana. Ajantasaiset neuvonta-ajat ja puhelujen hinnat löytyvät sivuiltamme xxxxxxxxxxxxxxx.xx. Kuluttajaliitto ei saa neuvonnasta tuottoja. Sähköpostitse neuvomme tällä hetkellä ainoastaan liiton jäseniä.

kokonaan sitä seuraavana päivänä.

Vuokralainen voi toistaiseksi voimassa olevan vuokrasuhteen päättyessä tuomioistui- messa nostettavalla kanteella vaatia muutto- päivää siirrettäväksi. Xxxxxxx hyväksyminen edellyttää, että vuokralaisella on huomattavia vaikeuksia saada korvaavaa asuntoa muutto- päivään mennessä ja ettei siirrosta aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai va- hinkoa. Muuttopäivää ei voida siirtää määräai- kaisessa vuokrasuhteessa eikä myöskään mikäli vuokrasopimus koskee vapaa-ajan asuntoa.

vuokrasuhteessa on ilmoitettava. Esimerkiksi jos ensivuokrasuhteen vuokranantaja purkaa ensivuokrasuhteen, on siitä ilmoitettava myös jälleenvuokralaiselle.

Keskeistä jälleenvuokrauksessa on säännös, jonka mukaan jälleenvuokralaisella on oikeus jatkaa hallitsemansa huoneiston vuokrasuhdet- ta tietyissä olosuhteissa, jos ensivuokrasuhde päättyy jälleenvuokrasuhteen ollessa voimassa. Tällainen tilanne on esimerkiksi se, jos ensi- vuokrasuhde päättyy ensivuokralaisen irtisa- noessa tai purkaessa ensivuokrasopimuksen.

NEUVONTAA SAA MAKSUTTA

myös myös KIlpailu- ja kuluttajavi- raston kuluttajaneuvojilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/.

KULUTTAJARIITALAUTAKUNTA VOI KÄSITELLÄ

vuokranantajan ja vuokralaisen välistä kiistaa ja antaa asiasta suositusratkaisun, joka ei sido osapuolia.

23

Käsittely on maksuton. Kuluttajariitalautakunnan toi- mivaltaan eivät kuulu ne asuinhuoneiston vuokrausta koskevat erimielisyydet, jotka lain mukaan on vietävä lyhyessä määräajassa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Näitä asioita ovat huoneiston luovutus väliaikaisesti toisen käyttöön, vuokraoikeuden siirto perheenjäse- nelle, vuokrasuhteen jatkuminen vuokralaisen kuoltua, irtisanomisen julistaminen tehottomaksi, muuttopäi- vän siirtäminen sekä jälleenvuokralaisen oikeus jatkaa vuokrasuhdetta.

09 454 22130

xxxxxxxxxxxxxxx.xx

Voiko vuokranantaja yksipuolisesti korottaa vuokraa? Kissa repi tapetit – kuka maksaa? Xxxxx määräaikaisen vuokrasopimuksen purkaa?

VUOKRAOPAS

Neuvoja vuokralaiselle ja vuokranantajalle

Huoneenvuokrasuhteeseen liittyvät ongelmat johtuvat usein siitä, ettei sopimuksen osapuolilla ole riittävästi tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tämän oppaan tarkoituksena on selvittää sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle huoneenvuokra- lainsäädännön sisältöä.

Oppaassa käsitellään keskeisiä huoneenvuokrasuhteeseen liittyviä ongelmia. Näitä ovat muun muassa vuokrasopimuksen solmimiseen, vuokran korottami- seen ja vuokrasuhteen päättämiseen liittyvät kysymykset. Myös vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuuteen sekä vakuuden maksamiseen ja palauttamiseen liittyviin ongelmiin löytyvät vastaukset oppaasta.

Ohjeet ja neuvot on tarkoitettu vuokranantajalle ja vuokralaiselle. Kuluttaja- liitolla on pitkä kokemus sekä vuokranantajien että vuokralaisten neuvonnasta. Opas löytyy myös suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi, somaliksi, arabiaksi, ranskaksi, englanniksi ja selkokielellä Kuluttajaliiton kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx.

Kuluttajaliitto auttaa kuluttaja-asioissa myös tarjoamalla koulutusta eri puolilla Suomea. Lue lisää xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx

Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry

Xxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx | Puh. (00) 0000 000 xxxx@xxxxxxxxxxxxxxx.xx | xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx

Kuluttajaliitto

24