Työehtosopimus

Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n ja Tehy ry:n välinen

Työehtosopimus

1.4.2020–31.3.2022

Sisältö

1§ Sopimuksen soveltamisala 5

2§ Työsuhteen alkaminen 5

3§ Työsuhteen päättyminen 5

4§ Työaika 6

5§ Lepoajat 7

6§ Arkipyhät 8

7§ Lisätyö 8

8§ Ylityö 8

9§ Sunnuntaityö 9

10§ Ilta- ja yötyö 10

11§ Lauantaityö ja aattotyö 10

12§ Hälytysluonteinen työ 10

13§ Palkkaus 11

14§ Vuosiloma 14

15§ Lomaraha 15

16§ Päivärahat ja matkakustannusten korvaus 15

17§ Työntekijän sairastuminen 16

18§ Lääkärintarkastukset 17

19§ Perhevapaat 18

20§ Tilapäinen poissaolo 18

21§ Ryhmähenkivakuutus 19

22§ Työpuvut ja suojalasit 20

23§ Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 20

24§ Ammattijärjestön jäsenmaksun perintä 20

25§ Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus 21

26§ Työrauhavelvoite 21

27§ Voimassa olevat etuudet 21

28§ Erimielisyyksien ratkaiseminen 22

29§ Sopimuksen voimassaoloaika 22

Liite 1 Palkkataulukko 23

Liite 2 Luottamusmiessopimus 24

Liite 3 Allekirjoituspöytäkirja 26

Liite 4 Soveltamisohje 27

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tällä työehtosopimuksella määrätään Hammaslääkärien työnantaja- yhdistys ry:n jäsenten ja tähän työehtosopimukseen liittyneiden työn- antajien palveluksessa olevien Tehy ry:n jäseninä olevien työntekijöi- den työ- ja palkkaehdot.

2 § TYÖSUHTEEN ALKAMINEN

1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alka- vasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Tällöin työsuhde lakkaa sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia edellä olevasta poiketen koeai- kana noudatettavaksi molemmin puolin esimerkiksi yhden viikon irti- sanomisaikaa.

2. Työsopimus tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa ole- vaksi. Työsopimus voi olla määräaikainen vain työsopimukseen kir- jatusta työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä.

3. Työsopimus tehdään kirjallisena.

4. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijäl- le alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa työpaikalla mahdolli- sesti olevasta luottamusmiesjärjestelmästä. Työntekijän niin halutessa luottamusmiehellä on oikeus tarkistaa työsopimus.

3 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

1. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työ- suhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan, mutta enintään 12 vuotta

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

2. Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työ- suhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

3. Jos irtisanominen toimitetaan kirjallisesti, on työnantajan ja työnte- kijän allekirjoitettava ilmoitus. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaa- misaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti viivytyksettä työnteki- jälle. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

4. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä. Yli kah- deksan kuukautta kestävä määräaikainen työsopimus voidaan irtisa- noa edellä mainituin irtisanomisajoin, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole muuta sovittu. Enintään kahdeksan kuukauden määräaikai- sen työsuhteen osalta voidaan sopia vähintään yhden viikon irtisano- misajasta.

4 § TYÖAIKA

Sen lisäksi, mitä työaikalaissa ja muissa tämän sopimuksen piiriin kuu- luvien työntekijöiden työaikaa rajoittavissa laeissa on säädetty, nouda- tetaan seuraavia määräyksiä:

1. Päivittäinen työaika

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään kahdeksan tuntia. Sään- nöllinen päivittäinen työaika alkaa aikaisintaan klo 7.00 ja päättyy vii- meistään klo 20.00. Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia työajan päättymisestä viimeistään kello 21.

Mikäli päivittäisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat vaihtele- vat, laaditaan työtuntijärjestelmä, joka saatetaan työntekijän tiedoksi vähintään viikkoa ennen työaikajakson ensimmäisen työvuoron alkua. Päivittäistä säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, pidentää enintään kymmeneen tuntiin edellyttäen, että etukäteen on laadittu enintään neljän viikon ajanjaksoa varten työtuntijärjestelmä, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 37 tuntiin 55 minuuttiin viikossa.

Työtuntijärjestelmän mukaisia työvuoroja voidaan muuttaa vain sovit- taessa.

Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tar- peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

2. Viikoittainen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 37 tuntia 55 minuuttia viikossa.

Sovittaessa viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on keskimäärin 37 tuntia 55 minuuttia, edellyttäen, että enna- kolta on laadittu enintään neljän viikon ajaksi työtuntijärjestelmä, jon- ka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi ja työajan tulee tasoittua keskimäärin 37 tuntiin 55 minuuttiin viikossa neljän viikon pituisena ajanjaksona. Tällöinkään säännöllinen päivittäinen työaika ei saa ylittää 1. kohdan

2. kappaleessa mainittua aikaa.

Työviikko alkaa maanantaina.

Viikoittainen säännöllinen työaika ilmoitetaan työsopimuksessa yksi- löitynä tuntimääränä (esim. vähintään 20 tuntia), ellei työsopimukses- sa sovita nimenomaisesti, että työntekijä tulee töihin vain kutsuttaes- sa (keikkatyö). Keikkatyössä jokainen työvuoro perustuu työntekijän suostumukseen.

5 § LEPOAJAT

1. Työntekijälle annetaan työaikalain edellyttämä viikkolepo.

2. Viikon aikana annetaan työntekijälle viikoittaisen vapaapäivän lisäk- si toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika, joka sijoitetaan mi- käli mahdollista kiinteästi varsinaisen viikoittaisen vapaapäivän yhtey- teen ja on lähinnä lauantai.

3. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään neljä tuntia, annetaan työntekijälle työajan keskivaiheilla ruokailutauko. Ruokailu- tauko luetaan työaikaan kuuluvaksi, mikäli se on enintään 30 minuut- tia.

4. Työntekijälle annetaan työaikana sellaisena työnjohdon määräämä- nä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta käy päinsä, riittävän pituinen virkistystauko.

6 § ARKIPYHÄT

1. Jäljempänä mainitut päivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne on mahdollista tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Nämä päivät ovat:

– pitkäperjantai,

– toinen pääsiäispäivä,

– helatorstai,

– juhannusaatto sekä

muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

– uudenvuodenpäivä,

– vapunpäivä,

– xxxxxxxxxx,

– itsenäisyyspäivä,

– jouluaatto,

– joulupäivä ja tapaninpäivä.

2. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista järjestää vapaapäiviksi, annetaan vastaava kokonainen vapaapäivä saman viikon tai työaika- jakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajan- kohdasta muuta sovita.

3. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työaikajakson säännöllistä työaikaa kahdeksalla tunnilla sekä osa-aikatyössä keski- määräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

7 § LISÄTYÖ

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työntekijän säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ole ylityötä. Lisätyö korvataan antamalla joko vastaava palkallinen vapaa-aika tai rahakorvauksena yksinkertai- nen tuntipalkka tehdyltä tunnilta. Lisätyö edellyttää työntekijän suos- tumusta.

8 § YLITYÖ

1. Ylityötä saadaan teettää työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Ylityötä saa teettää lain sallimissa rajoissa.

2. Ylityötä on työ, jota tehdään vuorokautisen, viikoittaisen, keskimää- räisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan lisäksi. Vuo- rokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittai- sesta ylityöstä maksetaan viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työntekijän jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, varataan hänelle mahdol- lisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai ruokailla työn lo- massa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos työntekijä ei ole voinut jäljempänä mainituista syistä tehdä sään- nöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän työskentelee työ- tuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään, korvataan vapaapäivä- nä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu. Tällaisia syitä ovat sairaus, tapaturma, työnantajan määräyksestä suoritettu matka, ta- loudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtunut lomautus ja työnan- tajan järjestämä tai koulutussopimuksen tarkoittama koulutus.

3. Tässä pykälässä mainittu palkka voidaan vaihtaa vastaavasti koro- tettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana, jos työnantaja ja työn- tekijä siitä nimenomaisesti sopivat.

9 § SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina ja kirkollisena juhlapäivä- nä sekä itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehtävää työtä. Sunnun- tai luetaan alkavaksi lauantai- ja aattopäivinä klo 18.00.

2. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

3. Tässä pykälässä mainittu palkka voidaan vaihtaa vastaavasti koro- tettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana, jos työnantaja ja työn- tekijä siitä nimenomaisesti sopivat.

10 § ILTA- JA YÖTYÖ

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00–22.00 välisenä aikana, maksetaan työntekijälle kultakin tehdyltä tunnilta 20 %:lla korotettu palkka. Se lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n 14. kohdan mukaisesta tuntipal- kasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 22.00–07.00 välisenä aikana, työntekijäl- le maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 35 %:lla korotettu palkka. Se lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n 14. kohdan mukaisesta tuntipal- kasta.

3. Tässä pykälässä mainittu palkka voidaan vaihtaa vastaavasti koro- tettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana, jos työnantaja ja työn- tekijä siitä nimenomaisesti sopivat.

11 § LAUANTAITYÖ JA AATTOTYÖ

1. Lukuun ottamatta pääsiäislauantaita ja lauantaiksi sattuvaa jou- luaattoa, maksetaan arkilauantaina kultakin tehdyltä tunnilta klo 07.00–18.00 välisenä aikana 20 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan tämän sopi- muksen 13 §:n 14. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

2. Joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina klo 00.00–18.00 väliseltä ajalta maksetaan kultakin tehdyltä työtunnilta 100 %:lla koro- tettu palkka, joka lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n 14. kohdan mu- kaisesta tuntipalkasta.

3. Tässä pykälässä mainittu palkka voidaan vaihtaa vastaavasti koro- tettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana, jos työnantaja ja työn- tekijä siitä nimenomaisesti sopivat.

12 § HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ

1. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsu- taan suostumuksensa perusteella vapaa-aikanaan hänen jo poistuttu- aan työpaikalta.

2. Työnantaja korvaa työntekijälle hälytysluonteisen työn yhteydessä tapahtuneista työmatkoista aiheutuvat todelliset matkakustannukset sovitun kulkuneuvon käyttämisestä.

3. Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus on 13,10 euroa.

13 § PALKKAUS

1. Taulukkopalkat ja tuntipalkkaisen työntekijän palkan määrittely

Kuukausipalkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen liitteenä ole- van palkkataulukon mukaisesti ottaen huomioon työntekijän ammatin mukainen työtehtävä ja palvelusvuosilisät.

Työntekijän työtehtävien muuttuessa vaativammiksi, toistaiseksi tai määräajaksi, tulee työntekijän kanssa keskustella työntekijälle työn vaativuuden lisääntymisestä maksettavasta korvauksesta. Uutta palk- kaa maksetaan tehtävän muutoksesta lukien.

Määriteltäessä palkkaus tuntipalkkana käytetään kuukausipalkan ja- kajana lukua 152.

2. Opiskelijan palkka

Hammashoitaja- tai suuhygienistiopiskelijan työsopimuksen mukai- nen vähimmäispalkka määräytyy sen tehtävän mukaan, mitä hän hoi- taa, kuitenkin siten, että palkasta vähennetään

– 6 %, mikäli opiskelijan koulutukseen on jo sisältynyt käytännön har- joittelua ja tutkinnosta on suoritettu vähintään kaksi lukukautta mah- dol- lisen yleisjakson lisäksi

– 3 %, mikäli opiskelijan koulutukseen on jo sisältynyt käytännön har- joittelua ja tutkinnosta on yleisjakson lisäksi suoritettu yli puolet.

3. Palkka sijaisuusajalta

Kun työntekijä hoitaa sopimuksen mukaan tilapäisesti hänen normaa- lityötään korkeammin palkattua työtä ja siirto jatkuu yli neljä viikkoa, hänelle maksetaan hänen hoitamansa työn peruspalkka, jos se on hä- nen oman työnsä palkkaa suurempi, korotettuna hänen henkilökoh- taisilla palvelusvuosilisillään. Tämä ei kuitenkaan koske vuosilomasi- jaisuuksia.

4. Palvelusvuosilisät

1. Työntekijälle maksetaan palvelusvuosilisää 2, 4, 7, 10 ja 15 palve- lus- vuosilisään oikeuttavan vuoden jälkeen siten, että prosenttimäärät ovat 7 %, 5 %, 5 %, 5 % ja 5 % laskettuna edellisestä palvelusvuosi- lisillä korotetusta palkasta.

2. Palvelusvuosilisään oikeuttavana palvelusaikana pidetään oman työnantajan palvelua sekä hammashoitajana, erikoishammashoita- jana, hammashuoltajana ja suuhygienistinä (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran luetteloon merkittynä) palveltua aikaa sekä muuta terveydenhuollon palvelua, josta on olennaista hyötyä ny- kyisissä tehtävissä.

Palvelu työsuhteessa, jossa työaika on ollut alle 19 tuntia viikossa, otetaan palvelulisiä laskettaessa huomioon työajan suhteessa tämän työehtosopimuksen 4 §:n mukaiseen enimmäistyöaikaan. Samaa pe- riaatetta noudatetaan, vaikka työsuhde olisi sovittu kestoltaan viikkoa lyhyemmäksi.

3. Työntekijän samana ajankohtana suorittamista palvelusvuosilisään oikeuttavista palveluksista otetaan ainoastaan yksi palvelussuhde huomioon. Kuitenkin samana aikana suoritetut palvelusvuosilisään oi- keuttavat ajat otetaan huomioon, jos ne ovat yhteensä olleet vähin- tään 19 tuntia viikossa, mutta mikään niistä ei ole erikseen ylittänyt 19 tuntia viikossa.

4. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi lasketaan opiskeluajasta hammashoitajilla yksi vuosi ja erikoishammashoitajilla, hammashuol- tajilla ja suuhygienisteillä kaksi vuotta.

5. Palvelusvuosilisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa vähennetään kuitenkin se aika, jona työntekijän työssäolo on ollut keskeytyneenä tai jona työnteko palvelukseen ottamisen tapahduttua ei ole vielä alkanut, mikäli työnantaja ei ole maksanut palkkaa kyseiseltä ajalta.

Työsuhteen kestäessä vähennykseksi ei kuitenkaan lueta palkatonta poissaoloaikaa enintään 30 päivän osalta kerrallaan.

6. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi lasketaan yhdenkin päivän (8 tuntia) työsuhde, jolloin yhteenlaskettuna 30 päivää tarkoittaa yhtä kuukautta.

7. Oikeus palvelusvuosilisään alkaa palvelusvuosilisään oikeuttavan ajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

8. Työnantajan ja työntekijän on työsuhteen alussa käytävä läpi työn- tekijän mahdollinen palvelusvuosilisään oikeuttava palvelusaika. Työn- tekijän on pyydettäessä esitettävä työtodistus tai vastaava todistus.

9. Osa-aikaisen palkka

Osa-aikaisen työntekijän kuukausipalkka määräytyy 4 §:n mukaisen säännöllisen työajan ja työsopimuksella sovitun lyhyemmän työajan välisessä suhteessa. Kuitenkin näin laskettua keskimäärin alle 19 tun- tia viikossa tekevän osa-aikatyöntekijän vähimmäispalkkaa korote- taan viisi prosenttiyksikköä.

5. Päivä- ja tuntipalkan laskeminen

1. Osakuukauden palkka lasketaan työsuhteen alkaessa tai päättyes- sä kesken palkanmaksukauden sekä palkattomien poissaolojen yh- teydessä. Osakuukauden palkka lasketaan joko päivä- tai tuntipalk- kana käyttäen jakajana työvuorolistan mukaista kuukauden työpäivien tai työtuntien lukumäärää taikka 5.2 kohdassa tarkoitettua jakajaa. Kertojana käytetään palkkaan oikeuttavien työpäivien tai työtuntien lukumäärää kyseessä olevana kuukautena.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijän ollessa yhden päivän palkattomasti poissa työstä vähen- netään edellä mainitulla tavalla laskettu päiväpalkka työntekijän kuu- kausipalkasta.

Jos työpäivä jää tilapäisesti vajaaksi työntekijän pyynnöstä tai muu- toin, vähennetään kuukausipalkasta edellä mainitulla tavalla laskettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta.

2. Laskettaessa lisä-, yli-, sunnuntai-, ilta-, yö-, lauantai-, aattotyö- ym. korvausten perusteena olevaa tuntipalkkaa käytetään kuukausi- palkan jakajana lukua 160 säännöllisen työajan ollessa tämän sopi- muksen 4 §:n mukainen enimmäisviikkotyöaika. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölli- seen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työ- tuntien lukumäärää.

6. Palkka tilapäisissä työsuhteissa

1. Lyhyissä tilapäisissä enintään yhden viikon kestävissä työsuhteis- sa käytettävä tuntipalkka saadaan jakamalla asianomaisen palkkaryh- män 15 vuosiportaan mukainen palkka työehtosopimuksen mukaisel- la tuntipalkan jakajalla 152.

7. Palkan maksaminen

1. Palkan on oltava sen erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus, sen määräytymisen perusteet ja palkasta tehdyt pidätykset.

2. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.

14 § VUOSILOMA

1. Vuosilomaedut määräytyvät jäljempänä olevien määräysten mukai- sesti.

2. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa 2 arkipäivää kutakin lo- manmääräytymisvuoden kuukautta kohti.

3. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden tai jolla on kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta.

4. Jos työntekijällä on viisi vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa pal- velua, hänellä on oikeus saada 2,5 arkipäivää vuosilomaa kutakin lo- manmääräytymisvuoden kuukautta kohti.

5. Milloin osa vuosilomasta pidetään 1.10.–30.4. välisenä aikana, an- netaan loma tällöin 50 %:lla pidennettynä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijän mahdollista tässä pykälässä mainittua pitempää vuosilo- maa koskevaa etua ei tällä sopimuksella huononneta.

6. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada palkkansa vuosilo- malain mukaisesti. Sen lisäksi työntekijälle, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö-, lauantai- tai aattotyötä, maksetaan edellä mainittuja työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosiloma-ajan palkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Työaika- korvaukset otetaan huomioon vuosiloma-ajan palkassa siten, että varsinaisen palkan perusteella laskettua vuosilomapäiväpalkkaa ko- rotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneet työaikakorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista säännöllisen työajan palkoista.

7. Vuosilomalain 25 §:ssä tarkoitettu työntekijän oikeus siirtää vuosilo- mansa työkyvyttömyyden vuoksi koskee myös työehtosopimukseen perustuvia pidempiä vuosilomia.

15 § LOMARAHA

1. Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen työsopimuksen mukaisen vuosilomansa palkasta, ei kuitenkaan 14 §:n 5. kohdan mu- kaisen vuosiloman ns. talvipidennyksen palkasta. Lomaraha lasketaan heinäkuun palkasta ja maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Lomaraha laske- taan käyttäen kertojana lomapäivien lukumäärää ja jakajana lukua 25. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös aiemman laskutavan nou- dattamisesta.

2. Lomaraha maksetaan myös työntekijälle työsuhteen päättyessä maksettavasta vuosilomakorvauksesta.

16 § PÄIVÄRAHAT JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS

Päivärahat ja matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituk- sen kulloinkin voimassa olevan verovapaita matkakustannusten kor- vauksia koskevan päätöksen mukaisesti.

17 § TYÖNTEKIJÄN SAIRASTUMINEN

1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeäl- lä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan täysi palkkansa seu- raavasti:

- enintään 7 kalenteripäivää, kun työsuhde on kestänyt alle 30 kalen- teripäivää

- enintään 14 kalenteripäivää, kun työsuhde kestänyt vähintään 30 ka- lenteripäivää, mutta alle 90 kalenteripäivää

- enintään 28 kalenteripäivää, kun työsuhde kestänyt vähintään 90 ka- len teripäivää, mutta alle kolme vuotta

- enintään 35 kalenteripäivää, kun työsuhde kestänyt vähintään kol- me vuotta

2. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenita- pauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan pois- saolon ajalta palkkaa työehtosopimuksen sairausajan palkkaa kos- kevien mää räysten mukaisesti.

3. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka.

4. Sairausajan palkka maksetaan aina, kun työntekijä on lääkärinto- distuksen mukaan työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhönsä.

5. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoi- mistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivära- han ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle.

6. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä it- sestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempä- nä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työn- antajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutus- lain mukaisena päivärahana suorittamatta.

7. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman-

vakuutuksen perusteella taikka sairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnan- tajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työnte- kijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

8. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

9. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lää- kärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnan- taja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, työnantaja suorittaa lääkärin- todis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työter- veyshoi- tajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

18 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sellaisessa tutkimuksessa tai tarkastuksessa, jota tar- koitetaan työterveyshuoltolaissa ja joka on hyväksytty työterveys- huollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä tartun- tatautilain tai muun lain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lä- hettää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityk- sen sisällä toisiin työtehtäviin.

Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tut- kimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustan- nuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikka- kunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan. Tarkastuksen tapah- tuessa työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle tarkastukseen käytetyltä ajalta palkkaa yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus käydä synnytystä edeltävis- sä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, mikäli tutkimukset on suoritettava työaikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä 1–2 -kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa työntekijällä on oikeus säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa vähentämättä käydä lääkärin- tarkastuksissa ja -tutkimuksissa.

3. Hammashoito

Työntekijällä on oikeus saada proteettista ja ortodonttista hoitoa lu- kuun ottamatta työnantajan järjestämää maksutonta hammashoitoa edellyttäen, että työntekijällä on työsuhteen alkaessa hoidetut ham- paat. Hoito ei tapahdu työajalla.

19 § PERHEVAPAAT

1. Työntekijän oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa- seen sekä hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyy työso- pimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 72 arkipäivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen äitiysvapaan alkua jatkunut keskeytyksettä vähintään 3 kuukautta.

Äitiysloma-ajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat lisät kuten vuosiloma-ajan palkassa.

20 § TILAPÄINEN POISSAOLO

1. Työntekijälle myönnetään vapaata hänen sairastuneen alle 10-vuo- tiaan ja myös yli 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen vammaisen lap- sen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään neljä työpäivää kerral laan.

Työntekijälle maksetaan tällaiselta vapaalta varsinainen palkka enin- tään kahdelta työpäivältä kerrallaan. Palkkauksen suorittamisen edel- lytyksenä on, että sairastumisesta annetaan luotettava selvitys ja ky- symyksessä on yksinhuoltaja tai työntekijän puolisolla ei tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon. Xxxxxx- tyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat eivät saa sanotunlaista vapautusta samanaikaisesti.

2. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen (130/85) 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla palkatto- masti poissa työstä osallistuakseen em. valtioneuvoston päätöksen 3

§:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon. Poissaolosta on ilmoitettava työn- antajalle mikäli mahdollista viikkoa ennen, ellei toisin ole sovittu.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäi- seen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta. Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon kiireelliseen perheasiaan liittyvän pakottavan syyn vuoksi sellaisen sairauden tai onnettomuuden sattuessa, jolloin työntekijän välitön läsnäolo on välttämätön. Tällaisten poissaolojen takia ei työn- tekijän vuosilomaetuja vähennetä.

4. Palkallisia vapaapäiviä ovat työpäiviksi sattuvat työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä, oma vihkimispäivä, oma asevelvollisuuslain mukai- nen kutsuntapäivä, lähiomaisen (puoliso, omat ja puolison vanhem- mat, isovanhemmat, lapset, veljet ja sisaret) kuolin- ja hautajaispäivä. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän palkkaa, vuosilomaetuja eikä työsuhde-etuja vähennetä. Tätä kohtaa sovelletaan myös rekisteröi- tyyn parisuhteeseen (Laki rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001).

5. Työntekijä saa osallistua valittuna edustajana työaikana pidettäviin STTK:n, Tehy ry:n, KoHo ry:n ja TSN:n edustaja-, liitto-, vuosi-, val- tuuston ja hallituksen kokouksiin. Tällaisen poissaolon ajalta ei työnte- kijän palkkaa, vuosilomaetuja eikä työsuhde-etuja vähennetä.

21 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin siitä kulloinkin on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

2. Vaihtoehtoisesti työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnan- taja laajentaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen koskemaan myös työntekijän vapaa-aikaa.

22 § TYÖPUVUT JA SUOJALASIT

1. Työnantaja hankkii ja huoltaa työntekijän työpuvun.

2. Työterveyshuoltolain määräysten lisäksi työnantaja hankkii työnte- kijälle työssä käytettävät suojalasit tai maksaa työntekijälle hänen it- sensä hankkimista suojalaseista alalla käytettyjen suojalasien hintaa vastaavaan osan.

3. Työnantaja kustantaa työntekijälle lähityöskentelyssä tarvittavat, vahvuuksilla varustetut suojalasit.

23 § LUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

Luottamusmiehestä on sovittu liitteenä olevalla luottamusmiessopi- muksella.

Viittausmääräys lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuoje- lun yhteistoiminnasta 29 §.

Jos työpaikalla säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutet- tu ja kaksi varavaltuutettua.

24 § AMMATTIJÄRJESTÖN JÄSENMAKSUN PERINTÄ

1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että he tekevät erikseen vah- vistetulla perintälomakkeella sopimuksen ammattijärjestön jäsenmak- sun perimisestä.

2. Perintämenettelyn osalta noudatetaan asiasta tehtyä keskusjärjes- töjen välistä sopimusta, jonka mukaan

a) Työnantaja pidättää työntekijän palkasta työnantajalle ilmoitetun jä- senmaksun työntekijän palkanmaksun yhteydessä.

b) Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut hänelle ilmoitetulle tilille annettujen ohjeiden mukaisesti perintäkausittain.

c) Työnantaja tekee ammattijärjestölle tämän kanssa sovittujen ohjei- den mukaan selvityksen perityistä jäsenmaksuista.

d) Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.

e) Työnantaja antaa työntekijälle todistuksen jäsenmaksujen perinnäs- tä kunkin vuoden verotusta varten.

25 § AMMATILLINEN JATKO- JA TÄYDENNYSKOULUTUS

Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähettä- essä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, kor- vataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Työnantajan määrätessä työntekijän koulutukseen luetaan koulutus aina työajaksi. Matkakustannusten korvaukset ja päi- värahat maksetaan tämän työehtosopimuksen matkustusmääräysten mukaisesti. Jos koulutus tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuolella, edellyttää koulutukseen osallistuminen työntekijän suostumusta. En- nen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyk- sessä tämän pykälän mukainen koulutus.

Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus ylläpitää ja kehit- tää ammattitaitoaan terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain mukaisesti. Tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti työnantaja huomioi myös määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuden osallis- tua täydennyskoulutukseen.

Työantaja ja työntekijä käyvät vuosittain läpi työntekijän koulutustar- peet. Työehtosopimusosapuolet suosittavat, että työntekijä saa riit- tävästi koulutusta ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittä- miseksi.

26 § TYÖRAUHAVELVOITE

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, on kielletty riippumatta niiden luonteesta tai laadusta.

27 § VOIMASSA OLEVAT ETUUDET

Tämän sopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijän voi- massa olevien etuuksien huononemista.

28 § ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

1. Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edusta- jan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mahdollista erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perus- teluineen laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahte- na kappaleena, josta annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista alistaa erimielisyysasian tä- män työehtosopimuksen osapuolten ratkaistavaksi.

3. Neuvottelut sekä yritystasolla että tämän työehtosopimuksen osa- puolten välillä pyritään aloittamaan kahden viikon kuluessa ja käy- mään asiallisesti ja tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Ellei tämän työehtosopimuksen osapuolten välisissä neuvotteluis- sa saavuteta yhteisymmärrystä, voi kumpi tahansa sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

29 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020 jatkuen senkin jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muu- tosesityksiä koskeva muistio toiselle osapuolelle. Ellei näin menetellä, on irtisanominen mitätön.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kun- nes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvot- telut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päät- tyneiksi.

HAMMASLÄÄKÄRIEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TEHY RY

LIITE 1 PALKKATAULUKKO

1.6.2020 (1.4.2019 palkat + 1,3 % yleiskorotus)
		7 %	5 %	5 %	5 %	5 %
	0 v	2 v	4 v	7 v	10 v	15 v
hammashoitaja	1 934,40 €	2 069,81 €	2 173,30 €	2 281,97 €	2 396,07 €	2 515,87 €
vastaava ham- mashoitaja	1 984,62 €	2 123,54 €	2 229,72 €	2 341,21 €	2 458,27 €	2 581,18 €
suuhygienisti	2 124,81 €	2 273,54 €	2 387,22 €	2 506,58 €	2 631,91 €	2 763,51 €
vastaava suuhygienisti	2 241,17 €	2 398,05 €	2 517,96 €	2 643,85 €	2 776,05 €	2 914,85 €
1.6.2021 (1.6.2020 palkat + 1,9 % yleiskorotus)
		7 %	5 %	5 %	5 %	5 %
	0 v	2 v	4 v	7 v	10 v	15 v
hammashoitaja	1 971,16 €	2 109,14 €	2 214,60 €	2 325,33 €	2 441,59 €	2 563,67 €
vastaava ham- mashoitaja	2 022,33 €	2 163,89 €	2 272,08 €	2 385,69 €	2 504,97 €	2 630,22 €
suuhygienisti	2 165,18 €	2 316,74 €	2 432,58 €	2 554,21 €	2 681,92 €	2 816,01 €
vastaava suuhygienisti	2 283,75 €	2 443,62 €	2 565,80 €	2 694,09 €	2 828,79 €	2 970,23 €

LIITE 2 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1. Työehtosopimuksen osapuolena olevaan liittoon (Tehy) järjestäyty- neet työntekijät voivat valita työpaikallaan luottamusmiehen.

2. Luottamusmiehelle tulee ilmoittaa, kuka toimii työpaikalla työnan- tajan edustajana tähän sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta.

3. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomai- seen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edus- tajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädän- nön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työn- tekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyk- sissä.

Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

4. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annet- tava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitta- valla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskevat tiedot:

a) Työntekijöiden suku- ja etunimet

b) Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoi- tetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

c) Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle ilman erillistä pyyntöä tiedon solmitusta määräaikaisesta työsopimuksesta ja määräaikaisuuden perusteesta.

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saa- mansa tiedot luottamuksellisina.

6. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luotta- musmiestehtävien hoitamiseen. Työnantajan ja luottamusmiehen vä- lillä sovitaan ajankäytöstä.

7. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tar- vittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävien hoitamiseen työnantajan toimistoväli- neitä (mm. yrityksessä käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät oh- jelmat sekä internetyhteys ja sähköposti.)

8. Luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua Tehyn tai sen yhteistyöjäsenjärjestön osoittamaan edunvalvontakoulu- tukseen. Koulutukseen osallistuminen ei saa aiheuttaa tuntuvaa hait- taa yrityksen toiminnalle. Tuntuvana haittana pidetään mm. hammas- lääkärin toiminnan keskeytymistä. Jotta koulutukseen osallistuminen on mahdollista, on työnantajan pyrittävä hankkimaan sijainen koulu- tuksen ajaksi.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen kurssin alkua se syy, jonka vuoksi vapaan myöntäminen aiheuttaisi tuntuvaa haittaa. Koulutukseen osal- listumisesta on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman varhain. Koulutukseen osallistumisen ajalta ei vähennetä palkka- ja muita etuja.

9. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä hänen työsopimustaan päättää. Jos luottamusmie- hen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen tai työsopimuslain vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmie- helle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

10. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on pyrittävä selvittämään paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

11. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta 37 euroa kuukaudessa.

LIITE 3 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry Tehy ry

HAMMASLÄÄKÄRIEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:TÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 1.4.2020-31.3.2022 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1. Sopimuskausi

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.4.2020-31.3.2022.

2. Palkankorotukset Yleiskorotus 1.6.2020

lukien Työntekijöiden 31.5.2020 voimassa olevia henkilökohtaisia kuu- kausipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,3 %.

Yleiskorotus 1.6.2021 lukien

Työntekijöiden 31.5.2021 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausi- palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,9%.

3. Tekstimuutokset 13§ Palkkaus

Työntekijän työtehtävien muuttuessa vaativammiksi, toistaiseksi tai

määräajaksi, tulee työntekijän kanssa keskustella työntekijälle työn vaativuuden lisääntymisestä maksettavasta korvauksesta. Uutta palk- kaa maksetaan tehtävän muutoksesta lukien.

4. Työryhmät

• Osapuolet asettavat sopimuskaudelle työhyvinvointityöryhmän, jon- ka tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia edistää henkistä ja fyysistä työturvallisuutta työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi, työurien pi- dentämiseksi ja sairauspoissaolojen minimoimiseksi. Työryhmä aloit- taa työskentelynsä 30.9.2020 mennessä.

• Osapuolet ovat kevään 2020 neuvotteluiden aikana todenneet yh- teisesti, että työehtosopimukseen ja soveltamisohjeeseen on tarpeen tehdä selkeyttämistyötä sopimuskauden aikana. Työryhmä aloittaa työnsä 31.10.2020 mennessä.

LIITE 4 SOVELTAMISOHJE

SUOMEN HAMMASLÄÄKÄREIDEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TEHY RY:N VÄLISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMIS- OHJE

4 § TYÖAIKA

Työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohdan 2. kappaleessa todetaan: päi- vittäistä säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, ti- lapäisesti pidentää enintään 10 tuntiin, edellyttäen, että etukäteen on laadittu enintään neljän viikon ajanjaksoa varten työtuntijärjestelmä, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 37 tuntiin 55 minuuttiin viikossa.

Lopputulos: Päivittäistä säännöllistä työaikaa voidaan pidentää enin- tään kahdella tunnilla, jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työ- tuntijärjestelmän käyttämisestä. Tällöin työnantajan on laadittava työtuntijärjestelmä (enintään 4 viikkoa), jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu viikossa keskimäärin 37 h 55 minuuttiin tai osa-aika- työssä sovittuun viikottaiseen tuntimäärään.

Kolmessa viikossa työaika 37,55 x 3 = 113 tuntia 45 min (113,75)

Neljässä viikossa työaika 37,55 x 4 = 151 tuntia 40 min (151,67)

Työtuntijärjestelmän käyttämisen edellytykset:

Työajan tasoittumisen varmistamiseksi työnantajan on laadittava työ- tuntijärjestelmä (enintään 4 viikkoa). Työntuntijärjestelmästä selviää, miten työntekijän työvuorot sijoittuvat ja, että työaika tasoittuu viikos- sa keskimäärin 37 h 55 min tai osa-aikatyössä sovittuun viikottaiseen tuntimäärään. Työtuntijärjestelmän noudattaminen edellyttää, että työsopimuksessa on sovittu viikottaisesta työajasta.

Listalle merkityn työpäivän pituus on enintään 10 tuntia. Vastaavasti listalle on merkittävä lyhyempi työpäivä, jotta tasoittuminen varmis- tetaan.

Työtuntijärjestelmän muutokset edellyttävät työntekijän suostumusta.

6 § ARKIPYHÄT

Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen työnteki- jä saa siis normaalin kk-palkkansa, vaikka ei työskentele arkipyhänä.

Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arki- pyhäpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi sa- man viikon tai työjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on mak- settava 100 %:lla korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18:00 jälkeisiltä tunneilta).

Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min.

Kuukausipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaukset Esimerkki A

Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhävii- kolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on palkallinen vapaa).

Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla.

Esimerkki B

Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtele- vat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molem- pina päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h).

Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän sään-

nöllinen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korvausta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin.

Esimerkki C

Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka.

Esimerkki D

Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke– pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tun- nin palkka.

Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaukset

Arkipyhä on palkallinen vapaa ja alentaa säännöllistä viikkotyöaikaa 8 tuntia. Kokoaikatyötä tekevälle, tuntipalkkaiselle työntekijälle mak- setaan vapaana pidetystä arkipyhästä 8 tunnin yksinkertainen tunti- palkka. Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on siis 37 h 55 min, saa arkipyhäviikolla (jos viikolla vain 1 arkipyhä) palkan 37 h 55 minuutista, vaikka tosiasiallinen työaika on ko. viikolla 29 h 55 min (kun yli- tai li- sätyötä ei ole tehty).

Jos tuntipalkkainen työntekijä työskentelee arkipyhäpäivänä, on hä- nellä oikeus vapaapäivään ja arkipyhäkorvaukseen kuukausipalkkais- ta työntekijää vastaavasti (6 §:n 2. kohta).

Jos kyseessä on osa-aikatyötä tekevä työntekijä, arkipyhä alentaa vii- kon säännöllistä työaikaa työpäivän pituuden verran.

Esimerkki E

Tuntipalkkainen työntekijä työskentelee aina maanantaisin 9 h, ti–to 8 h ja pe 5 h, hänelle maksetaan maanantaihin sattuvalta arkipyhältä 9 tunnin palkka; perjantaihin sattuvalta arkipyhältä 5 tunnin normaali- palkka. Jos hän on ollut töissä arkipyhinä, näiltä tunneilta maksetaan myös 100 %:n arkipyhäkorvaus. Sen sijaan lauantaihin sattuvalta arki- pyhältä ei suoriteta korvausta, koska työntekijä ei muutoinkaan työs- kentele lauantaina. Esimerkkitapauksessa työntekijä ei ole tehnyt lisä- eikä ylityötä.

Esimerkki F

Jos tuntipalkkainen työntekijä työskentelee aina ma-ke 8 h/päivä, hänelle maksetaan maanantaihin sattuvalta arkipyhäpäivältä (jolloin hän ei ole töissä) 8 tunnin palkka; perjantaihin sattuvalta arkipyhältä ei makseta mitään; la ja su sattuvalta arkipyhältä ei makseta mitään. Tässäkään tapauksessa työntekijä ei ole tehnyt lisä- eikä ylityötä.

Esimerkki G

Tuntipalkkaisen työntekijän säännöllinen työaika viikossa on yhteen- sä 15 tuntia. Hän työskentelee kolmena päivänä viikossa siten, että työajat vaihtelevat. Ma–pe sattuva arkipyhäpäivä lyhentää työntekijän säännöllistä työaikaa 3 tunnilla (lasketaan keskimääräinen työpäivä vii- delle arkipäivälle eli 15:5).

Huomautus! Kun työpäivä vaihtelee, on laskettava em. tavalla keski- määräinen työaika viidelle arkipäivälle. Jos noudatettaisiin sitä, että vain suunnitelluille työpäiville sattuva arkipyhä alentaa säännöllistä työaikaa, työnantaja voisi aina suunnitella työpäivät siten, ettei työnte- kijä koskaan saisi arkipyhäpäivästä palkallista vapaapäivää.

7 § LISÄTYÖ

Osa-aikaisella työntekijällä muodostuu lisätyötä työehtosopimuksen mukaisten, säännölliseen vuorokautiseen (8 h/vrk) ja viikoittaiseen (37 h 55 min/vk) työaikaan asti.

8 § YLITYÖ

Ylityön ja lisätyön tekeminen vaatii aina työntekijän suostumuksen. Ylityön ja lisätyön tekeminen edellyttää työnantajan pyyntöä. Ylityön tai lisätyön tekeminen ilman työnantajan pyyntöä ei oikeuta ylityökor- vauksiin tai palkkaan.

Ylitöiden laskeminen

Vuorokautinen ylityö

Ylitöiden määrää laskettaessa on muistettava, että ensin lasketaan vuorokautisen ylityön määrä eli 8 tunnin ylittävä aika. Jos työnantaja ja työntekijä ovat etukäteen sopineet työtuntijärjestelmän käyttämisestä, vuorokautisen ylityön raja on 10 tuntia.

Työtuntijärjestelmää noudatettaessa päivittäinen ylityö alkaa listaan merkityn tuntimäärän jälkeen kun viikottainen työaika on työehtosopi- muksessa sovittu enimmäistyöaika. Kun listan työpäivä on 10 tuntia, alkaa ylityö tämän jälkeen. Vastaavasti ylityö alkaa heti lyhyemmäksi merkityn työpäivän listaan merkityn työajan jälkeen.

Viikoittainen ylityö

Viikon tehdystä työajasta vähennetään ensin vuorokautinen ylityö. Tä- män jälkeen vähennetään 37 h 55 min (eli 37,92 h), jolloin tiedetään, kuinka paljon viikoittaista ylityötä on kertynyt.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittai- sesta ylityöstä maksetaan 5 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraa- vilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työtuntijärjestelmää noudatettaessa viikoittainen työaika ei saa yhte- näkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia. Järjestelmä mah- dollistaa enintään 48 viikkotunnin suunnittelun ilman, että kyseessä on viikoittainen ylityö. Vastaavasti lyhyemmällä viikolla viikoittaisen ylityön rajat ovat listaan merkityt tunnit. Kun töitä tehdään enemmän kuin listaan on merkitty, kertyy kokoaikaiselle työntekijälle aina vuoro- kautista tai viikoittaista ylityötä.

Työtuntijärjestelmää käytettäessä on noudatettava TES:n 5 §:n 2 koh- dan lepoaikoja.

Esimerkki H

Työnantaja ja työntekijä eivät ole sopineet työtuntijärjestelmän käyttämisestä.

Tehdyt tunnit:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Yht.
8	9	8	8	9	-	42 h

Ensin lasketaan vuorokautinen ylityö:

Vuorokautista ylityötä ti 1 h ja pe 1 h = 2h (50 %:n korotus tuntipalk- kaan).

Viikoittainen ylityö

Vähennetään tehdyistä kokonaistunneista vuorokautinen ylityö 42 – 2 = 40

40 – 37 tuntia 55 minuuttia

Viikottaista ylityötä 2 tuntia 5 minuuttia

Esimerkki I

Osa-aikainen työntekijä työskentelee säännöllisesti 7 tuntia päivässä (ma-ke). Mikäli työntekijä jää työnantajan pyynnöstä kahdeksanneksi tunniksi töihin, on kyseessä lisätyö. Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.

Esimerkki J

Kokoaikaisen työntekijän kanssa on sovittu työehtosopimuksen 4

§:n 2. kohdan 2. kappaleen mukaisesta keskimääräisestä viikko- työajasta (näin ollen on mahdollista suunnitella enintään 10 tunnin työpäiviä). Työtuntijärjestelmä tehdään neljäksi viikoksi. Työvuoroluet- teloja tehdessä työajan on tasoituttava viikossa keskimäärin 37 h 55 min tai osa-aikatyössä sovittuun viikoittaiseen tuntimäärään

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Yht.
Suunniteltu	9	9	8	6	10	-	42 h
	+1				+1
tehty							44 h

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Yht.
Suunniteltu	8	9	9	9	9	-	44 h
	+1
tehty							45 h
	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Yht.
Suunniteltu	5	5	5	6	6,77	-	27,77
	+1		+1	+1
tehty							30,77
	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Yht.
Suunniteltu	8	8	8	8	5,9	-	37,9
tehty							37,9

Suunnitteluraja neljä viikkoa: 37,55 x 4= 151 h 40 min (151,67)

Tehtyjä tunteja yhteensä 157,40 (157,67)

Ylityö:

Ensin lasketaan aina vuorokautisen ylityön määrä:

1. viikolla: ma 1h, pe 1h (50 %:n korotus tuntipalkkaan)

2. viikolla: ma 1h (50 % korotus tuntipalkkaan)

3. viikolla: ma 1h, ke 1h, to 1h (50 % korotus tuntipalkkaan) Vuorokautista ylityötä yhteensä 6 h

Viikoittaista ylityötä:

Vähennetään tehdyistä kokonaistunneista vuorokautinen ylityö: 157,67 – 6 h = 151,67 h, josta vähennetään 4 viikon säännöllinen työ- aika 151 h 40 min. Viikoittaista ylityötä ei muodostu.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

13 § PALKKAUS

Tehtävien uudelleen järjestely

Jos työntekijän työtehtävät olennaisesti lisääntyvät esim. töiden uu- delleen järjestelyn seurauksena, suositellaan, että työnantaja ja työn- tekijä samalla sopivat työntekijälle maksettavasta korvauksesta.

Kuukausipalkka vai tuntipalkka

Kun työntekijän työsopimuksessa on sovittu säännöllisestä työajasta, hänellä tulisi olla kuukausipalkka. Osa-aikaisellekin työntekijälle tuli- si sopia kk-palkka työehtosopimuksen 13 §:n 4.9 -kohdan mukaan eli palkka määräytyy säännöllisen työajan 37 h 55 min (37,92 h) ja osa-aikatyön mukaisessa suhteessa. Jos esim. osa-aikatyöntekijän työajaksi on sovittu 30 h, hänen osa-aikapalkkansa on kokoaikaisen työntekijän palkasta 79,15 % (30 x 100 jaetaan 37,92). Kuitenkin näin laskettua keskimäärin alle 19 h tuntia viikossa tekevän osa-aikatyönte- kijän vähimmäispalkkaa korotetaan viisi prosenttiyksikköä.

Tuntipalkkaa voidaan käyttää silloin, kun työaika vaihtelee (ei tarkoita lisä- tai ylityötä).

Osapäivän palkka

Kun on laskettava kk-palkkaisen työntekijän osapäivän palkka (tunti- palkka), kk-palkka jaetaan luvulla 152.

Esimerkki K

Kuukausipalkkainen työntekijä pitää 2 tuntia vapaata. Hänen palkas- taan pidätetään summa, joka saadaan siten, että kk-palkka jaetaan luvulla 152 ja summa kerrotaan kahdella.

Tuntipalkkaisen työntekijän pitäessä 2 tuntia vapaata, hänelle makse- taan vain tehdyt tunnit.

Päivä- ja tuntipalkan jakaminen kohta 5.1

Kuukausipalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka lasketaan käyt- täen kuukausipalkan jakajana ko. kuukauden työpäiviä, jolloin saa- daan päiväpalkka. Päiväpalkka kerrotaan työntekijän todellisten työ- päivien lukumäärällä.

Esimerkki L

Kuukausipalkkainen työntekijä pitää palkattoman vapaapäivän työn- antajan suostumuksella. Tällöin työntekijän kk-palkasta vähennetään yhden päivän palkka, joka saadaan, kun kk-palkka jaetaan työntekijän ko. kuukauden työpäivillä (esim. lokakuussa 2018 ma-pe työskentele- vän osalta 21 työpäivää). Arkipyhät rinnastetaan työpäiviin.

Jakajaan ei lasketa la- ja su-päiviä, koska työntekijä ei työskentele näi- nä päivinä.

Huom! Osa-aikaisella kuukausipalkkaisella lasketaan osakuukauden palkka käyttäen jakajana niitä työpäiviä, jolloin hän olisi ollut töissä il- man palkatonta vapaapäivää. Arkipyhät rinnastetaan työpäiviin.

Jos kk-palkkainen työntekijä aloittaa tai lopettaa työt keskellä kuu- kautta, kk-palkka jaetaan työpäivien lukumäärällä (ikään kuin työnte- kijä olisi työskennellyt koko kuukauden) ja kerrotaan työntekijän todel- lisilla työpäivillä.

Esimerkki M

Kuukausipalkkainen työntekijä aloittaa työnsä 15.10.2018. Hän työs- kentelee ma–pe. Hän saa lokakuulta palkkaa siten, että kk-palkka jae- taan luvulla 23 (lokakuussa 2018 ma–pe väliset päivät) ja kerrotaan luvulla 13 (työntekijän todelliset työpäivät).

Tuntipalkkaisen työntekijän palkaton vapaa Esimerkki N

Tuntipalkkainen työntekijä työskentelee ma–pe 7 h joka päivä. Työnte- kijä pitää palkattoman vapaapäivän. Hänelle ei makseta ko. palkatto- malta vapaapäivältä palkkaa.

Tuntipalkan laskeminen ylityökorvauksia laskettaessa kohta 5.2

Ylityökorvauksia laskettaessa kuukausipalkkaisen työntekijän tunti- palkka saadaan siten, että kk-palkka jaetaan luvulla 160.

Tuntipalkkaisen työntekijän tuntipalkka on jo tiedossa.

14 § VUOSILOMA

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää-

räytymiskuukaudelta. Työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloin, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua.

Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana.

Työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää.

Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana.

Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään.

Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteella.

Vuosiloman ajankohta

Vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle kuukautta en- nen loman ajankohtaa. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankoh- dasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin vähintään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Kun lomalista on vahvistettu, sitä ei kumpi- kaan osapuoli voi muuttaa ilman toisen osapuolen suostumusta.

Esimerkki O

Hammashoitajalla on 30 arkipäivän vuosiloma:

• Työnantaja voi sijoittaa vuosilomasta 24 arkipäivää lomakauteen eli 2.5.–30.9. väliseen aikaan;

• jäljelle jäävät 6 lomapäivää voidaan antaa lokakuun alusta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun, ellei työntekijän kanssa ole sovittu koko loman antamisesta lomakauden aikana;

• 6:een lomapäivään tulee 50 %:n pidennys eli 3 lomapäivää, jos ne pidetään lomakauden ulkopuolella

• sekä ns. kesälomasta että talvilomasta on ilmoitettava, mikäli mahdol lista kuukautta ennen loman alkamista, kuitenkin vähintään kaksi viik- koa ennen loman alkamista

Vuosiloman ajankohdasta voidaan sopia vuosilomalain 21 §:ssä sää- detyin tavoin.

Esimerkki P

Vuosilomalain 5 luvun 24 §:n mukaan työnantaja ei saa ilman työnte- kijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyys- vapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida em. vapaiden vuoksi antaa VLL:ssa tarkoitetulla tavalla (5 luvun 20 § ja 21 §), loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Xxxxxxxxxxxxx aloittaa äitiysloman 19.4.2018. Hän on vanhempain- lomalla ja hoitovapaalla seuraavat kolme vuotta. Hän on ansainnut 30 arkipäivän loman.

• lomasta 24 arkipäivää on sijoitettava ajalle 2.5.–30.9.2018. Vuosilo- maa ei kuitenkaan saa määrätä äitiysvapaan kanssa päällekkäin (ks. VLL 24 §). Vuosiloma voidaan siis sijoittaa aikaisintaan 23.8. alkaen

• xxxxxxxx on työehtosopimuksen mukaan kuitenkin maksettava elo- kuun palkanmaksun yhteydessä

• ns. talviloma (24 lomapäivää ylittävä lomanosa, joka on yleensä 6 lomapäivää) on sijoitettava/maksettava lokakuun 2018 ja huhtikuun 2019 välisenä aikana

• työntekijä on oikeutettu ns. talviloman osalta 3 päivän pidennykseen. Äitiysvapaan perusteella siirrettyä vuosilomaa pidennetään ainoas- taan ns. talvilomaviikon osalta.

Xxxxxxxx työnantajan pidemmän loman tai muun vapaan vuoksi

Työnantajan pitämä loma, joka on pitempi kuin työntekijän vuosiloma, ei oikeuta työnantajaa lomauttamaan työntekijää pidemmän loman ajaksi. Myöskään työnantajan pitämä muu vapaa ei oikeuta työnanta- jaa lomauttamaan työntekijää.

Vuosilomapalkka

I)

Jos työntekijä on kuukausipalkkainen, hänen vuosilomapalkkansa las- ketaan siten, että kuukausipalkka jaetaan lomakuukauden työpäivien lukumäärällä (ma–pe välillä olevat päivät) ja kerrotaan vuosilomapäi- vien määrällä. Esimerkiksi heinäkuussa 2018 ma–pe välisiä työpäiviä on 22. Näin ollen heinäkuussa 2018 vuosilomalla olevan työntekijän vuosilomapalkka saadaan kaavalla kk-palkka / 22 x lomapäivien lu- kumäärä. Jos työntekijän työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, lauantai- tai aattotyötä, maksetaan vuosilo- ma-ajan palkkaan ja lomakorvaukseen näitä vastaava lisäys.

II)

Jos työntekijä on tuntipalkkainen ja hän työskentelee jokaisena kuu- kautena vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka mää- räytyy hänen keskimääräisen päiväpalkkansa perusteella eli keski- määräinen päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain mukaisella kertoimella (VLL 11 §).

Keskimääräinen päiväpalkka saadaan siten, että lomanmääräytymis- vuonna työssäoloajalta maksettu palkka jaetaan em. työssäolopäivien lukumäärällä. Vuosilomapalkkaa, lomarahaa ja sairausajan palkkaa ei lasketa mukaan eikä vastaavasti näitä päiviä lasketa jakajaankaan. Ylityökorvauksen korottamaton osuus, ilta- ja lauantailisät sekä sun- nuntaityökorvaus otetaan huomioon. Jakajaan lasketaan ylityötuntien kahdeksasosa.

III)

Jos työntekijä on tuntipalkkainen ja hän on osa-aikainen (jonakin kuu- kautena ei täyty 14 työssäolopäivää, jolloin hän ansaitsee lomaa ns. 35 tunnin säännön perusteella), hänen vuosilomapalkkansa on loman- määräytymisvuonna maksetusta (tai maksettavaksi erääntyneestä) palkasta 9 %. Jos työntekijän työsuhde on kuitenkin kestänyt vähin- tään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä tai hänel- lä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa aikaa, vuosilomapalkka on 11,5 % lomanmääräytymisvuonna maksetusta palkasta.

IV)

Työntekijällä, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan em. säädösten perus- teella, on oikeus saada lomakorvauksena 9 % tai 11,5 % lomanmää- räytymisvuonna maksetusta palkasta.

Työtuntijärjestelmän noudattamisella ei ole vaikutusta vuosilomien kertymiseen. Jokaisen vuosilomapäivän (ma – pe väliseltä ajalta) työ- päivän arvo on 7 tuntia 35 minuuttia tai osa-aikatyössä keskimääräi- sen päivittäisen työajan pituinen (sovittu viikkotuntimäärä/5).

Työntekijän sairastuminen ennen lomaa tai sen aikana

Jos työntekijä on sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työ- kyvytön lomansa alkaessa, loma siirtyy, jos työntekijä ilman aiheetonta viivästystä pyytää loman siirtoa.

Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa loman aikana ja se jatkuu yli 7 päivää (lasketaan mukaan kaikki kalenteripäivät), 7 päivää ylittävä lo- man osa siirtyy myöhemmin pidettäväksi. Edellytyksenä on, että työn- tekijä pyytää ilman aiheetonta viivytystä loman siirtoa.

15 § LOMARAHA

Työehtosopimuksen mukaan työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen työsopimuksen mukaisen vuosilomansa palkasta.

Lomarahaa laskettaessa ei työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mu- kaista lomanpidennystä oteta huomioon.

Esimerkki Q

Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus 30 lomapäivään. Hän pi- tää 24 lomapäivää kesällä ja talvilomana 6 + 3 päivää. Hänelle mak- setaan elokuun palkanmaksun yhteydessä heinäkuun palkasta lasket- tu lomaraha siten, että kuukausipalkka kerrotaan luvulla 30 ja jaetaan luvulla 25. Saatu summa jaetaan kahdella, jolloin saadaan lomarahan euromäärä.

Jos kysymyksessä on tuntipalkkainen työntekijä, jonka vuosiloma- palkka määräytyy keskimääräisen päiväpalkan perusteella, vuosilo- mapalkkaa laskettaessa kerroin voi olla korkeintaan 27,8.

17 § TYÖNTEKIJÄN SAIRASTUMINEN

Työtuntijärjestelmää noudatettaessa sairauslomapäivän pituus on lis- taan merkitty. Jos sairausloma sijoittuu siten, että listaa ei ole vielä tehty, sairauslomapäivän arvo on 7 tuntia 35 minuuttia tai osa-aika- työssä keskimääräinen päivittäinen työaika.

20 § TILAPÄINEN POISSAOLO

Etukäteen sovittujen palkattomien vapaapäivien arvo on 7 tuntia 35 minuuttia tai osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (sovittu viikkotyöaika/5).

Työtuntijärjestelmää noudatettaessa yllättävä palkaton poissaolo (lista ko. ajanjaksolle tehty) vähentää palkkaa listalle merkityn tuntimäärän verran.

Etävanhemman oikeus tilapäiseen palkalliseen poissaoloon lap- sen hoidon järjestämiseksi

Työntekijälle myönnetään vapaata hänen sairastuneen alle 10-vuoti- aan ja myös yli 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen vammaisen lap- sen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään neljä työpäivää kerrallaan.

Työntekijälle maksetaan tällaiselta vapaalta varsinainen palkka enin- tään kahdelta työpäivältä kerrallaan. Palkkauksen suorittamisen edel- lytyksenä on, että sairastumisesta annetaan luotettava selvitys ja ky- symyksessä on yksinhuoltaja tai työntekijän puolisolla ei tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon. Xxxxxx- tyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat eivät saa sanotunlaista vapautusta samanaikaisesti.

Työsopimuslain 4 luvun 6 §:n nojalla sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäi- seen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

21 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työehtosopimuksen mukaan työnantajan tulee ottaa vapaaehtoisista vakuutuksista joko ryhmähenkivakuutus tai laajentaa lakisääteistä ta- paturmavakuutusta koskemaan myös vapaa-aikaa.

Työnantajan tulisi työsopimusta solmittaessa keskustella työntekijän kanssa vakuutuksista. Ryhmähenkivakuutuksella on oleellista mer- kitystä siinä tapauksessa, että työntekijällä on puoliso ja/tai alaikäi- siä lapsia. Työnantajan kannalta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella on se merkitys, että se säästää merkittävästi palkkakustannuksia sil- loin, jos työntekijä tulee tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi. Vakuutus maksaa ansionmenetyksen, jos tapaturmasta aiheutunut työkyvyttö- myys kestää yli 3 päivää.