KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n

välinen

1.2.2017 – 31.1.2021 (31.1.2020)

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ 1

1 § Soveltamisala 1

2 § Yleiset sopimukset 1

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 2

4 § Työrauhavelvoite 2

5 § Järjestäytymisvapaus 2

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 2

II TYÖPALKAT 3

7 § Palkanmääräytyminen 3

8 § Palkat 5

9 § Palkkaustavat 8

10 § Erilliset lisät 8

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 9

11 § Säännöllinen työaika 9

12 § Vuosityöajan lyhentäminen 12

13 § Työtuntijärjestelmä, ajopäiväkirja ja työtuntiluettelo 16

14 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset 16

15 § Keskituntiansio 18

16 § Hälytystyö 18

IV ERINÄISET KORVAUKSET 19

17 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus 19

18 § Päivärahat ja yöpyminen 19

19 § Vuosiloma 21

20 § Lomaltapaluuraha 22

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 23

21 § Erinäisiä määräyksiä 23

22 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka 25

23 § Lääkärintarkastukset 28

24 § Tilapäiset poissaolot 29

25 § Ryhmähenkivakuutus 32

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 32

26 § Palkanmaksu 32

27 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 33

28 § Kokoontuminen työpaikoilla 33

29 § Koulutustoiminta 34

30 § Luottamusmiehet 34

31 § ULKOPUOLISEN JA TILAPÄISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 36

32 § Asiamiehet 37

33 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 37

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 38

34 § Sopimuksen voimassaolo 38

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 40

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT 47

YMPÄRISTÖHUOLTOALAN KULJETUSYRITYSTEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA LIITE 49

YMPÄRISTÖHUOLTOALAN KULJETUSYRITYSTEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVIA TYÖSUHTEEN EHTOJA JA MENETTELYTAPOJA KOSKEVA LIITE 52

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välinen

K U O R M A - A U T O A L A N T Y Ö E H T O S O P I M U S 1.2.2017 – 31.1.2021 (31.1.2020)

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliiken- nettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä sopimusta noudatetaan myös ALT:n jäsenyritysten kuljetus- kalustojen, pyöräkuormaajien, nosturi- ja pumppuautojen sekä muiden erikoisautojen kuljettajiin.

2 § Yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välillä solmittuja sopimuksia:

- Yleissopimus 12.2.1995

- Lomapalkkasopimus 9.3.2006

- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2017

- Luottamusmiessopimus 1.2.2017

- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995

- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 3.3.2010

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.2.2017

- Sopimus työaikapankin käyttämisestä 1.2.2018

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayh- distyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopi- muksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäse- ninä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työn- tekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin ei- vätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Järjestäytymisvapaus

Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuu- dessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.

2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä il- moitettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeaika on tällöin kolme kuukautta.

Muutetaan ao. kohta 1.8.2018 lukien seuraavaksi:

Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä il- moitettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeajan enim- mäispituus määräytyy työsopimuslain mukaan.

Voimaantulosäännös:

Työsuhteessa, jonka alkamispäivä on 31.1.2017 tai sitä ennen, koeajan enimmäispituus on kaksi kuukautta. Työsuhteessa, jonka alkamispäivä on 1.2.2017 – 31.7.2018, koeajan enimmäispituus on kolme kuukautta.

3. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä on työnantajan irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatet- tava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; ja

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voidaan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai koko- naan keskeytettävä.

II TYÖPALKAT

7 § Palkanmääräytyminen

1. Työntekijän palkka määräytyy joko tunti- tai 2-viikkojakson palkkana. Muille kuin 31 §:ssä ja tämän pykälän 2 ja 4 kohdissa tarkoitetuille työntekijöille maksetaan 2-viikkojakson palkka, vaikka työaika olisi alle 80 tuntia.

Tämän pykälän 2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille tulee määritellä työsopimuksella täsmällinen työaika kaksiviikkojaksossa.

Työajan jäädessä työnantajasta johtuvasta syystä 2-viikkojaksossa alle työsopimuksessa sovitun, maksetaan työntekijälle kuitenkin yksi- kertainen takuupalkka sovittuun tuntimäärään asti.

2. Jos aikataulun mukaisessa säännöllisessä linjaliikenteessä ei ole tar- jota työtä 80 tuntia 2-viikkojaksossa kaikille työntekijöille, voidaan yri- tykseen tai sen toimipisteeseen palkata edellä mainittuun liikentee- seen myös muita kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuja työntekijöitä. Tällöin muiden kuin osa-aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädäntöön pe- rustuvalla osa-aikajärjestelyllä olevien osa-aikaisten työntekijöiden

määrä voi olla yrityksessä keskimäärin enintään kaksi työntekijää toi- mipistettä kohti, elleivät erityiset liikenteelliset, aikataululliset tai tuo- tannolliset syyt muuta edellytä.

Soveltamisohje:

Toimipisteellä tarkoitetaan varikkoa tai muuta vastaavaa aloittamis- ja lopettamispaikkaa.

Täysaikaisen työn järjestämismahdollisuuteen aikataulun mukaisessa säännöllisessä linjaliikenteessä vaikuttavia seikkoja arvioitaessa on otettava huomioon esimerkiksi kuorma-autoliikenteessä olevat tuo- tantovaihtelut.

Työnantajan on keskusteltava ja annettava luottamusmiehelle tieto tämän kohdan mukaisten työntekijöiden käyttämisen perusteista en- nen heidän palkkaamistaan.

3. Paikalliset osapuolet voivat alistaa erimielisyyden koskien 2-kohdan tarkoittamien osa-aikaisten työntekijöiden käyttöä ja määrää ratkaisu- lautakunnalle, jossa on yksi kummankin sopijaliiton nimeämä jäsen ja puolueeton puheenjohtaja. Mikäli osapuolet eivät pääse puheenjoh- tajasta yksimielisyyteen, nimeää hänet valtakunnansovittelija. Ratkai- sulautakunnalle jätetty erimielisyysasia on ratkaistava viimeistään kuukauden kuluessa.

Luottamusmiehelle ja ratkaisulautakunnalle on annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Tarkoituksena on, että rat- kaisulautakunnan päätös olisi käytettävissä ennen vakituisten osa-ai- kaisten työntekijöiden palkkaamista.

4. Edellä oleva periaate ei estä vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden palkkaamista silloin, kun kysymyksessä on aikataulun mukaiseen säännölliseen linjaliikenteeseen kuulumaton työ, ellei työtä voida teettää kokoaikaisena työnä ilman kohtuutonta hankaluutta.

Soveltamisohje:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi tavaralinjaliikenne ja jakeluliikenne kuuluvat pääsääntöisesti tässä 4-kohdassa tarkoitet- tuun liikenteeseen.

Pöytäkirjamerkintä 1 (koskee kohtia 2 ja 4):

Osa-aikaisten työntekijöiden lisäksi voidaan käyttää tämän työehto- sopimuksen 31 §:n tarkoittamia työntekijöitä.

Pöytäkirjamerkintä 2 (koskee kohtaa 4):

		Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet neuvot- teluin ja myötävaikuttavat siihen, että mahdollisia riitaisuuksia ei saa- teta tuomioistuinkäsittelyyn sopimuskauden aikana.
	5.	Xxxxxxxxxxxxxx laskettaessa huomioidaan kaikki työtodistusten mu- kainen ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana työskentelyaika. Myös muussa liikenteessä ammattikuljettajana toimiminen huomioi- daan.
		Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, puutavaran autonkuljetuksen ja ajo- neuvonosturinkuljettajan ammattitutkintojen suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetus- suunnitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.
	6.	Ulkomaanliikenteessä noudatetaan jäljempänä mainittuja palkkoja.
	7.	Jos autonapumies, jolla on tarvittava ajokortti, tilapäisesti joutuu au- toa ajamaan, maksetaan hänelle tältä ajalta kuljettajan palkka.
	8.	Jos autonkuljettaja siirretään tilapäisesti alemman palkkataulukon työhön, hänen palkkansa säilyy ennallaan.
8 § Palkat
	1.	Palkkataulukot sopimuskauden alussa (€)

	tunti	2-viikko
Täysperävaununkuljettaja ja moduuliyhdistelmän kuljettaja
alle 4 vuotta	13,89	1111,20
4-8 vuotta	14,05	1124,00
8-12 vuotta	14,50	1160,00
yli 12 vuotta	14,83	1186,40
Puoliperävaununkuljettaja ja traktorinkuljettaja (C1E-/CE-ajo- korttiluokka)
alle 4 vuotta	13,38	1070,40
4-8 vuotta	13,54	1083,20
8-12 vuotta	13,99	1119,20
yli 12 vuotta	14,27	1141,60

Kuorma-autonkuljettaja, pumppuautonkuljettaja, pyöräkuor- maajankuljettaja ja traktorinkuljettaja (B-/C1-/C-ajokorttiluokka)
alle 4 vuotta	13,09	1047,20
4-8 vuotta	13,24	1059,20
8-12 vuotta	13,66	1092,80
yli 12 vuotta	13,97	1117,60
Henkilöautonkuljettaja, pakettiautonkuljettaja ja traktorinkuljet- taja (T-/LT-ajokorttiluokka)
alle 4 vuotta	12,81	1024,80
4-8 vuotta	12,95	1036,00
8-12 vuotta	13,37	1069,60
yli 12 vuotta	13,61	1088,80
Autonapumies
alle 4 vuotta	12,69	1015,20
4-8 vuotta	12,84	1027,20
8-12 vuotta	13,23	1058,40
yli 12 vuotta	13,50	1080,00
Ulkomaanliikenteen palkkataulukot
	14,64	1171,20
8 % korotettuna	15,74	1259,20

Palkkataulukot 1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien (€)

	tunti	2-viikko
Täysperävaununkuljettaja ja moduuliyhdistelmän kuljettaja
alle 4 vuotta	13,91	1112,80
4-8 vuotta	14,07	1125,60
8-12 vuotta	14,52	1161,60
yli 12 vuotta	14,85	1188,00
Puoliperävaununkuljettaja ja traktorinkuljettaja (C1E-/CE-ajo- korttiluokka)
alle 4 vuotta	13,40	1072,00
4-8 vuotta	13,56	1084,80

8-12 vuotta	14,01	1120,80
yli 12 vuotta	14,29	1143,20
Kuorma-autonkuljettaja, pumppuautonkuljettaja, pyöräkuor- maajankuljettaja ja traktorinkuljettaja (B-/C1-/C-ajokorttiluokka)
alle 4 vuotta	13,11	1048,80
4-8 vuotta	13,26	1060,80
8-12 vuotta	13,68	1094,40
yli 12 vuotta	13,99	1119,20
Henkilöautonkuljettaja, pakettiautonkuljettaja ja traktorinkuljet- taja (T-/LT-ajokorttiluokka)
alle 4 vuotta	12,83	1026,40
4-8 vuotta	12,97	1037,60
8-12 vuotta	13,39	1071,20
yli 12 vuotta	13,63	1090,40
Autonapumies
alle 4 vuotta	12,71	1016,80
4-8 vuotta	12,86	1028,80
8-12 vuotta	13,25	1060,00
yli 12 vuotta	13,52	1081,60
Ulkomaanliikenteen palkkataulukot
	14,66	1172,80
8 % korotettuna	15,76	1260,80

2. Odotusajan palkka

Odotusajan palkka määräytyy taulukkopalkan mukaan.

3. Ulkomaanliikenteen palkat ja kokemuslisä

Täysin työkykyisen ammattitaitoisen kuorma-autonkuljettajan 2-viik- kojaksopalkka ja tuntipalkka ulkomaanliikenteessä ovat edellä maini- tun taulukon mukaiset.

Ulkomaanliikenteessä olevalle kuorma-autonkuljettajalle, joka on toi- minut vähintään kahden vuoden ajan samassa yrityksessä ja on tänä aikana osoittanut omaavansa kyvyn selviytyä ulkomaisissa olosuh- teissa (kielitaito, liikennesääntöjen ja tullimuodollisuuksien tuntemus

yms.) maksetaan erikoislisänä vähintään 8 % 8 §:ssä mainitusta jak- sopalkasta laskettuna.

9 § Palkkaustavat

1. Palkkaus voidaan järjestää kaikilla mahdollisilla tavoilla edellyttäen, että työntekijän palkka ei palkkaustavasta johtuen jää pienemmäksi kuin palkka olisi työehtosopimuksen mukaisesti aikapalkalla työskenneltäessä ja ottaen huomioon todellisuudessa tehdyn työajan perusteella määräytyvät lisät. Sovittuun, tietyllä perusteella määräytyvään palkkaan ei voida sisällyttää ylityö- tai sunnuntaityökorvauksia.

2. Mikäli työn laatu sen sallii, ja se teknisesti on mahdollista, on työtehon ja ansion kohottamiseksi työntekijöille varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

Urakkatyön hinnoittelun perusteena pidetään 30 %:n lisäystä vastaavasta työstä aikatyössä maksettavaan työkohtaiseen palkkaan.

Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan jo ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste, sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista.

Urakkatyötä tehtäessä on tuntipalkka taattu.

10 § Erilliset lisät

1. Ilta- ja yötyölisät

Klo 18.00-22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan il- tatyölisää 15 % taulukkopalkasta ja klo 22.00-06.00 välisenä aikana yötyölisää 20 % taulukkopalkasta.

2. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan vapaapäivätyölisä, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

3. Myrkky- ja räjähdysainelisä

Myrkkyjen, räjähdysaineiden ja radioaktiivisten aineiden käsittely- ja kuljetusajalta siltä osin, kuin vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (ADR) vapaarajat ylittyvät, maksetaan lisää, jonka suuruus on 5 % taulukkopalkasta.

Muutetaan 3 kohta 1.2.2020 lukien seuraavaksi:

3. Eräiden ADR-aineiden lisä

Räjähdysaineiden (luokka 1), myrkkyjen (luokka 6.1), tartuntavaa- rallisten aineiden (luokka 6.2) ja radioaktiivisten aineiden (luokka 7) käsittely- ja kuljetusajalta siltä osin, kuin vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (ADR) vapaarajat ylittyvät, maksetaan lisää, jonka suuruus on 5 % taulukkopalkasta.

4. Erikoislisä

Nosturiauton kuljettajille, lavettiauton kuljettajille, jäteauton kuljetta- jille, puutavaran kuljettajille kuljetettaessa puuta metsästä silloin, kun kuljettaja käyttää kuormauslaitetta sekä niille autonkuljettajille, jotka suorittavat maidon keräilyä imukeräilyautoilla, maanalaisissa laitok- sissa kuljetuksia suorittavalle autonkuljettajalle sekä niissä erikoiskul- jetuksissa toimiville kuljettajille, joihin kuljetuksiin tarvitaan ao. viran- omaisen lupa sekä erikseen niin sanottu saattoauto taikka jotka tulee lainsäädännön mukaan merkitä varoitustauluin ja -valaisimin, makse- taan erikoislisää, jonka suuruus on 5 prosenttia työntekijän taulukko- palkasta.

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

11 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Työaikalain moot- toriajoneuvon kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäistyöaikoja ja lepoaikoja ei sovelleta tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Vuorokautista enimmäistyöaikaa rajoittavat tämän työehtosopimuk- sen vuorokautista lepoaikaa ja taukoja koskevat määräykset.

2. Lyhyemmästä kuin 4 tunnin 45 minuutin työstä maksetaan täysi 4 tun- nin 45 minuutin palkka ja se luetaan työajaksi.

3. Pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.

4. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kul- jettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähintään 15 minuutin mittainen.

5. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, työntekijällä tulee olla työn suorittamisen ohessa ja kuljetustehtävän kannalta sopivimpana

ajankohtana mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon. Muista tauoista ei palkkaa makseta.

6. Jaksottaisessa työssä työpäivää ei saa jakaa kuin kahteen yhtäjak- soiseen työrupeamaan, jonka katkaisee enintään tunnin pituinen pal- katon tauko. Tällä määräyksellä ei suljeta pois laeista johtuvien tau- kojen antamismahdollisuutta eikä rajata odotusajan käyttömahdolli- suuksia.

7. Ruokailuajasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken työaikala- kia noudattaen.

8. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 11 tuntia kes- tävä yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona. Vuorokautinen lepoaika voidaan lyhentää vähintään 9 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi enintään kolme kertaa kalenteri- viikon aikana.

Lyhentämätön vuorokausilepo voidaan pitää kunkin 24 tunnin jakson aikana kahtena erillisenä jaksona, joista ensimmäisen on oltava vä- hintään 3 tunnin ja jälkimmäisen vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen le- poaika. Jaetun vuorokausilevon yhdeksää tuntia lyhyemmältä lepoai- kajaksolta maksetaan vieraalla paikkakunnalla 11. kohdassa tarkoi- tettua odotusajan palkkaa vähennettynä enintään 1 tunnin ruokatau- olla.

Vuorokausilepo monimiehitystilanteessa

Jokaisen sellaisen 30 tunnin jakson aikana, jolloin ajoneuvon miehis- tönä on vähintään kaksi kuljettajaa, jokaisella kuljettajalla on oltava vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika.

9. Työntekijälle on annettava 45 tunnin mittainen, yhtäjaksoinen viikot- tainen lepoaika. Tämä lepoaika voidaan lyhentää kerran kahden pe- räkkäisen viikon aikana vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepo- ajaksi. Lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yhtä- jaksoisella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. Korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähintään 9 tunnin lepoajan yhteydessä.

Viikottainen lepoaika, joka alkaa yhden viikon aikana ja päättyy toisen viikon aikana, voidaan laskea kuuluvaksi kumpaan tahansa näistä vii- koista.

Viikottaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.

Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa 2-viikkojak- sossa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vähintään yksi vapaapäivä. 2-viikkojaksossa on oltava vä- hintään 4 vapaapäivää.

Vapaapäivä annetaan työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työnte- kijän kanssa muuta sovita.

10. Mikäli työntekijä hänestä riippumattomista syistä, kuten autorikon tai luonnonesteiden takia, joutuu matkalla odottamaan apua, lasketaan hänelle työajaksi koko se aika, minkä hän tekee työtä esteen poista- miseksi tai joutuu vartioimaan autoa. Tällaisista tapauksista on työn- tekijän pyrittävä ilmoittamaan työnantajalle mahdollisimman pian.

11. Xxxxxxx autonkuljettaja tai apumies joutuu matkallaan odottamaan, ei tätä aikaa lueta työajaksi, mutta suoritetaan siitä korvaus.

Mikäli autonkuljettaja joutuu toistuvasti siirtämään autoa lastaajan tai purkajan määräyksestä, luetaan kyseinen aika kuljettajan työajaksi. Mikäli autonkuljettaja joutuu vastaavissa olosuhteissa odottamaan joutumatta toistuvasti siirtämään autoa ja saa vapaasti poistua au- tonsa luota, maksetaan kyseisestä ajasta odotusajan palkkaa luke- matta sitä työaikaan.

12. Mikäli työntekijä työnantajan toimesta vieraalla paikkakunnalla koko- naan vapautetaan purkaus- ja lastauspaikalta, maksetaan hänelle kuitenkin odotusajan palkka mahdollisen työpalkan lisäksi yhteensä kahdeksaan (8) tuntiin saakka kalenterivuorokautta kohden. Tämä säännös ei koske tapausta, jossa kokonaan vapauttaminen tapahtuu kotipaikkakunnalla.

13. Jos kahden samaa autoa ajavan autonkuljettajan työ on järjestetty niin, että sekin heistä, joka ei tietyllä matkalla autoa ohjaa, on velvol- linen siinä seuraamaan mukana, on myös se aika, jonka hän on si- dottuna, pidettävä hänen työaikanaan.

Jos taas toinen autonkuljettaja on vain velvollinen tietyssä paikassa ryhtymään autoa ohjaamaan, mutta saa sinne itse kulkea vapaasti valitsemallaan tavalla, ei se aika, jonka hän tähän kulkemiseen käyt- tää, ole hänen työaikaansa, vaikka hän, olematta siihen velvollinen, kulkisi kysymyksessä olevaan paikkaan sillä autolla, jonka ohjaami- seen hänen siellä on ryhdyttävä.

14. Xxxxxxx työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin yksinkertainen tuntipalkka matka-aikaa työaikaan lukematta. Määräys ei koske niin sanottuja kaksoismiehitystapauksia.

Työntekijällä voi olla vain yksi asemapaikka, joka ei voi vaihdella. Mil- loin työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä aloittamaan tai lopet- tamaan työnsä asemapaikkakunnalla muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin perus- palkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Pöytäkirjamerkintä:

Asemapaikalla tarkoitetaan varikkoa tai muuta työn aloittamis- ja lo- pettamispaikkaa.

15. Osa-aikaeläkkeellä olevalla työntekijällä ei voi teettää työtä yli työso- pimuksessa sovitun työaikamäärän lukuun ottamatta sairaus- tai muita pakottavia tilanteita.

16. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain määräyksiä.

12 § Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Li- säksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pitui- nen vuosiloma.

Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon perusteella suh- teessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä maini- tut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perus- tuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat yli- määräiset vapaapäivät.

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myö- hemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kerty- män mukaan seuraavasti:

A. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina

työtuntimäärä lyhennys

vähintään	94	h	8	h	eli	1	päivä
	188	h	16	h	eli	2	päivää
	283	h	24	h	eli	3	päivää
	377	h	32	h	eli	4	päivää
	471	h	40	h	eli	5	päivää
	565	h	48	h	eli	6	päivää
	660	h	56	h	eli	7	päivää
	754	h	64	h	eli	8	päivää
	848	h	72	h	eli	9	päivää
	942	h	80	h	eli	10	päivää
	1036	h	88	h	eli	11	päivää
	1131	h	96	h	eli	12	päivää
	1225	h	104	h	eli	13	päivää
	1319	h	112	h	eli	14	päivää
	1413	h	120	h	eli	15	päivää
	1508	h	128	h	eli	16	päivää
	1602	h	136	h	eli	17	päivää
	1696	h	144	h	eli	18	päivää

B. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina

työtuntimäärä lyhennys

vähintään	90	h	8	h	eli	1	päivä
	180	h	16	h	eli	2	päivää
	270	h	24	h	eli	3	päivää
	360	h	32	h	eli	4	päivää
	447	h	40	h	eli	5	päivää
	537	h	48	h	eli	6	päivää
	627	h	56	h	eli	7	päivää
	717	h	64	h	eli	8	päivää
	807	h	72	h	eli	9	päivää
	893	h	80	h	eli	10	päivää
	983	h	88	h	eli	11	päivää
	1073	h	96	h	eli	12	päivää
	1163	h	104	h	eli	13	päivää
	1253	h	112	h	eli	14	päivää
	1340	h	120	h	eli	15	päivää
	1430	h	128	h	eli	16	päivää
	1520	h	136	h	eli	17	päivää
	1610	h	144	h	eli	18	päivää
	1696	h	152	h	eli	19	päivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnas- tetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimus- neuvotteluun käytetty aika, 50-ja 60-vuotispäivät, omat häät, lä- hiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, ker- tausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti an- nettu vapaa.

3. Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yh- dessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnan- tajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennys- vapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhen- nystä.

Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden an- saitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

Yksi viiden päivän jakso

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa.

Kaksi viiden päivän jaksoa

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 15 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata.

Yllämainitut 5 lyhennyspäivän jaksot sisältävät 7 kalenteripäivää.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämi-

seen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työn- tekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytä- essä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaa- jakson osalta kalenterivuodessa.

Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan ly- hennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sairas- loman jälkeen ja työntekijän sairasloma sitten jatkuu, siirretään sai- rauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään ly- hennyksen tuntimäärällä.

4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus viiden päivän mittaisesta vapaasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.

Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan ennalta ohjelmoidussa työtuntijär- jestelmässä tai mikäli työtuntijärjestelmää ei laadita, vähintään 2 viik- koa ennen vapaan antamista.

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin an- saittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lop- putilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroi- sina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7. Itsenäisyyspäivä

Mikäli vuosityöajan lyhennysvapaapäivä on annettu itsenäisyyspäi- vänä, katsotaan lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka tällöin maksetuksi.

13 § Työtuntijärjestelmä, ajopäiväkirja ja työtuntiluettelo

1. Kaksiviikkojakson työtuntijärjestelmän tulee olla vähintään yhtä viik- koa ennen jakson alkamista työntekijäin tiedossa ja siitä on käytävä selville päivittäisen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.

2. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työ- vuorolistaan muutoksia, ei kuitenkaan työntekijän vapaapäivää kos- kevaa ilman hänen suostumustaan.

3. Xxxxxxx edellä tarkoitetun työtuntijärjestelmän laatiminen työn laatuun nähden on erittäin vaikeaa, voidaan siitä poiketa liittojen välisen työ- ryhmän päätöksellä. Työryhmän tulee käsitellä ja tehdä päätös kol- men kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta.

4. Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle moottoriajoneu- von kuljettajalle vuorokautisen työajan seuraamista varten henkilö- kohtainen ajopäiväkirja. Ajopäiväkirjan sijasta voidaan käyttää ajopiir- turia.

Moottoriajoneuvon kuljettaja on velvollinen tekemään ajopäiväkirjaan sen edellyttämät merkinnät ja pitämään se mukanaan ajon aikana. Työilmoitukset jätetään työnantajalle tämän antamien ohjeiden mu- kaisesti.

5. Työnantajan on pidettävä luetteloa tehdyistä työtunneista sekä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta. Luetteloon on merkittävä myös sunnuntaityö ja siitä maksettu korotettu palkka.

6. Edellä mainittu luettelo on vaadittaessa näytettävä työntekijän luotta- musmiehelle sekä pyynnöstä kirjallisesti annettava työntekijälle tai hänen valtuuttamalleen tieto työntekijää koskevista, luettelossa ole- vista merkinnöistä.

7. Työnantajan on annettava kuljettajalle tämän pyynnöstä tulosteena digitaalisesta ajopiirturista ja kuljettajakortista tallennetut kuljettajan ajo- ja lepoaikatiedot.

14 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset

1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain sallima määrä ja lain edellyttämällä tavalla tämän työehtosopimuksen säännösten mukai- sesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei kuitenkaan tarvitse noudattaa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää neljän kuukauden tarkastelujaksoa.

2. Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (jaksotyö) on kaksi- viikkojakson säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista (12) ensim- mäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja sen yli meneviltä sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

Kun työntekijä siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikaeläkkeelle noudatetaan työajan jaksotuksen osalta yrityksessä vallitsevaa käytäntöä kuiten- kin niin, että osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän tehdessä työtä kaksi viikkoa peräkkäin tilanteessa, jossa viikot sijoittuvat kahdelle eri tasoittumisjaksolle, lasketaan työtunnit yhteen ja korvataan yli 80 tun- tia kaksiviikkojaksossa oleva työtuntimäärä kuten ylityöstä suoritet- tava korvaus mainittua aikaa kuitenkaan ylityöksi lukematta.

3. Jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sai- rauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tun- tia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käy- tettyinä ja niiden veroisina vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.

Työpäivien veroisina pidetään tällöin työtuntijärjestelmän tasaa- miseksi annettuja vapaapäiviä, mutta ei viikkolepopäivää eikä ns. vii- kon toista vapaapäivää. Jakajana käytettävä työpäivien ja niiden ve- roisten päivien summa voi olla enintään viisi (5) jakson puolikasta kohden, ellei todellisten työpäivien luku ole tätä suurempi.

Kahdeksan (8) keskimääräisen työtunnin ylittäviltä kahdelta (2) en- simmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) prosen- tilla ja seuraavilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka, kuitenkin niin, että 50 prosenttisten tuntien lukumäärä myös katkenneessa jak- sossa on enintään kaksitoista (12).

4. Hätätyöstä (TAL 21 §), mikäli sitä tehdään säännöllisen työajan ulko- puolella, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

5. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapun- päivänä tehdystä työstä maksetaan sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

6. Tässä pykälässä mainittuja palkan korotusosia laskettaessa käyte- tään perusteena 15 §:n mukaan laskettua keskituntiansiota.

15 § Keskituntiansio

1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksu- perusteena siten, kuin tässä työehtosopimuksessa määrätään.

2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosi- neljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saa- mansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtun- tien kokonaismäärällä.

Milloin työntekijä 4. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen ai- kana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.

3. Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntian- siota ei 2. kohdan mukaan lasketa, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan.

4. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraa- vasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosinel- jänneksen keskituntiansiota

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljännek- sen keskituntiansiota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset laske- taan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

16 § Hälytystyö

1. Työntekijä voidaan kutsua hänen suostumuksellaan hälytystyöhön.

2. Milloin työntekijä ilman ennalta tehtyä sopimusta kutsutaan hänen työaikansa ulkopuolella hälytystyöhön, maksetaan hälytysrahaa kes- kituntiansion mukaan seuraavasti:

- kutsu annettu klo 21.00-06.00 kahden (2) tunnin palkkaa vastaava summa

- kutsu annettu ennen klo 21.00 yhden (1) tunnin palkkaa vastaava summa.

3. Lyhyemmästä kuin kolmen (3) tunnin työstä maksetaan täysi kolmen tunnin palkka.

4. Jos kutsu on annettu työajan ulkopuolella klo 21.00-06.00 välisenä aikana, maksetaan tällöin työajalta hälytystyölisä, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

IV ERINÄISET KORVAUKSET

17 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus

1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.

2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaikka- kin työtä tekemättä, maksetaan puoli palkkaa henkilökohtaisesta pe- ruspalkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lukematta.

3. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen päivystämään pu- helinohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus varallaoloai- kaa työaikaan lukematta, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomioon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

4. Varallaolon aikana tehdystä lyhyemmästä kuin kolmen tunnin työstä maksetaan täysi kolmen tunnin palkka ja se luetaan työajaksi.

18 § Päivärahat ja yöpyminen

Kotimaassa

1. Mikäli työntekijä on estynyt 10 tunnin aikana ruokailemasta asema- paikkakunnalla, maksetaan osapäiväraha 15,00 euroa siten, että es- teen alkamisesta laskettua täyttä 24 tunnin jaksoa kohti maksetaan 33,20 euroa.

Mikäli vuorokausilepo vieraalla paikkakunnalla työnantajan määräyk- sestä ylittää 12 tuntia, maksetaan tällaiselta matkavuorokaudelta 33,20 euron päivärahan sijasta korotettuna päivärahana 41,00 euroa. Käytettäessä 11 §:n 8 kohdan 2. kappaleessa tarkoitettua jaettua vuorokausilepoa ei edellä mainittua korotettua päivärahaa makseta. Muilta osin maksusääntö entinen.

Osapäivärahan kertymäjaksoa ei keskeytä kahden tunnin kuluessa kertymäjakson alusta tai lopusta laskettuna kokonaan annettu tauko.

Soveltamisohje:

Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän ase- mapaikka on, kuitenkin siten, että luottamusmiehen ja työnantajan on erikseen sovittava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset erikoisolosuh- teet antavat siihen aiheen.

Luettelo päivärahojen määräytymisperusteena käytettävistä asema- paikkakunnista on työehtosopimuksen lopussa.

Jaksoon lasketaan kaikki se aika jolloin este ruokailuun vallitsee eli ajoajan lisäksi myös se aika, jolloin työntekijä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen suorittaa lähdön valmisteluun ja paluun selvittelyyn liittyviä tehtäviä.

2. Jos työntekijä joutuu yöpymään vieraalla paikkakunnalla, maksetaan hänelle matkustajakotitasoisesta majoituksesta aiheutuneet kustan- nukset laskun mukaan.

3. Jos työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei osapäivärahaa tällöin makseta.

4. Osapäivärahaa tai kokopäivärahaa ei voida vähentää tai jättää mak- samatta, ellei työnantaja voi osoittaa järjestäneensä päivärahaan oi- keuttavalta matkalta ateriaa.

Ulkomailla

5. Xxxxxxx työntekijä joutuu oleskelemaan ulkomailla, maksetaan hänelle päivä- ja ruokarahaa yhteensä 56,60 euroa vuorokautta kohti lasket- tuna siitä hetkestä, jolloin työntekijä siirtyy 9 kohdan mukaisesti ulko- maan päivä- ja ruokarahasäädösten piiriin.

Euroopan ulkopuolella on päivä- ja ruokaraha yhteensä 60,60 euroa.

6. Jos työntekijälle annetaan vapaa asunto, mutta ei ruokaa, maksetaan vain ruokaraha, 32,30 euroa vuorokautta kohti.

7. Milloin oleskelu ulkomailla täysien vuorokausien lisäksi tai kokonai- suudessaan kestää 10 tuntia, maksetaan työntekijälle puolet ulko- maan ruokarahasta eli 16,15 euroa.

Venäjällä sijaitsevissa rakennustyökohteissa työskenteleville työnte- kijöille voidaan osa ulkomaan päivä- ja ruokarahoista maksaa ruplina, mikäli siitä paikallisesti sovitaan.

8. Mikäli työntekijä matkallaan muutoin on oikeutettu tämän pykälän mu- kaisesti päivä- ja ruokarahaan tai ruokarahaan, on hänellä sama oi- keus kuljetuslautalla oloajalta, vaikka lautalla olisi kuljettajalle järjes- tetty vapaa ruoka ja asunto.

Kuljetuslautalla matkustaminen luetaan kuuluvaksi kotimaan ajanjak- soon mikäli lautan lähtösatama on Suomen satama tai lauttamatka kestää 24 tuntia, muutoin ulkomaan ajanjaksoon.

9. Kotimaan osapäiväraha ja ulkomaan päivä- ja ruokaraha määräytyvät sen mukaan, kummanko päivärahan tai ruokarahan piirissä työntekijä on kussakin jaksossa pääosin oleskellut.

10. Xxxxxxx työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei ruokarahaa tällöin makseta.

11. Osapäivärahaa tai kokopäivärahaa ei voida vähentää tai jättää mak- samatta, ellei työnantaja voi osoittaa järjestäneensä päivärahaan oi- keuttavalta matkalta ateriaa.

19 § Vuosiloma

1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain ja lomapalkkasopi- muksen määräyksiä.

2. Lomapalkkasopimuksen mukainen vuosilomapalkan ja lomakorvauk- sen laskentakaava on seuraava: lomakeskituntiansio x lomapalkka- sopimuksen kerroin.

Lomakeskituntiansio lasketaan: työajan palkka lisineen 1.4. – 31.3. / tehtyjen työtuntien lukumäärä 1.4. – 31.3. Työajan palkkaan ei sisäl- lytetä hätä- ja ylityöstä maksettuja korotusosia.

3. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lo- maa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta.

4. Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman alkamis- ajankohtaan asti kestäneen 2-viikkojakson osan aikana tehdystä kol- mesta (3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) vapaapäivä, vii- destä (5) työpäivästä kaksi (2) vapaapäivää, kahdeksasta (8) työpäi- västä kolme (3) vapaapäivää ja kymmenestä (10) työpäivästä neljä

(4) vapaapäivää.

Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä. Vapaapäivä voi olla myös sunnuntai tai juhlapäivä.

5. Mikäli työntekijän palkka on sovittu kaksiviikkojaksopalkaksi ja työn- tekijän lomapalkka näin ollen määräytyy vuosilomalain 7 § 1 momen- tin mukaan, on kaksiviikkojakson työosuudelle kohdistuvaa jaksopal- kan osaa vastaava työtuntimäärä niissä jaksoissa, jotka jäävät vuosi- loman takia vajaiksi, seuraavan taulukon mukainen:

Lomapäivät

1	73,5
2	66,5
3	60,0
4	53,5
5	46,5
6	40,0
7	33,5
8	26,5
9	20,0
10	13,5
11	6,5

Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut maksetaan niistä yksinker- tainen tuntipalkka (jaksopalkan 80:s osa) työtuntia kohden. Ylitöiden osalta katso 14 §.

20 § Lomaltapaluuraha

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapa- luurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoitta- man ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

4. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lo- maltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.

5. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi me- nettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomal- tapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritet- tuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virka- suhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.

6. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa makset- tavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoit- tamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle makset- tiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauk- sen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopi- muksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

7. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irti- sanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana si- ten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaa- masta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen me- netä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

8. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työn- tekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.

9. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapal- kasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

21 § Erinäisiä määräyksiä

1. Työnantaja varaa työntekijöilleen mahdollisuuden peseytymiseen sekä tilaisuuden käyttää tarkoituksenmukaista puku- ja ruokailuhuo- netta.

2. Työnantaja hankkii työntekijöilleen tarkoituksenmukaisen suojavaa- tetuksen ja turvajalkineet työssä käytettäväksi, joita työntekijä on vel- vollinen työssään käyttämään.

Soveltamisohje:

Työnantajan tulee uusia rikkoontuneet tai muuten käyttökelvottomiksi käytössä muuttuneet turvajalkineet ja suojavaatetus.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 2 kuukautta on kulunut turvajalkineiden hankkimisesta, työn- tekijä on velvollinen lunastamaan jalkineet jäännösarvosta, joka on 50 % hankintahinnasta. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon loppu- tilistä.

Mikäli työntekijä joutuu huolehtimaan itse työvaatteidensa pesusta, hänelle maksetaan korvausta 5 euroa kuukaudessa.

3. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työnte- kijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

4. Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulu- tuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkin- nästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkin- töjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaa- maan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin en- nen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

5. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljetta- jakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien mää- rävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkul- jettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettaja- korttia.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä en- nen kuin 4 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uu- simisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljet- tajakortin hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljettajakortin jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputi- listä.

6. Mikäli työntekijä kuolee työmatkalla ulkomailla, työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla vainajan Suomeen kuljettamisen. Niin ikään työntekijän sairastuessa vakavasti työmat- kalla ulkomailla työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutus- turvan hankkimalla työntekijän Suomeen kuljettamisen silloin, kun se on hoidon kannalta välttämätöntä tai kun työntekijä ei voi sairaanhoi- don jälkeen jatkaa työntekoa ja joutuu palaamaan Suomeen.

7. Mikäli jossain tapauksessa on työntekijälle myönnetty parempia eh- toja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ehdot tä- män sopimuksen ulkopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.

22 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapatur- man takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuotta- muksella, sairausajan palkkaa sen pituisen kalenteriajanjakson työ- päiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka on ennen Kalenteriajanjakso työkyvyttömyyden alkua

jatkunut yhtäjaksoisesti

alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

2. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun työnantajan hyväksymän lääkärin kuin työterveyslääkärin antama to- distus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveys- lääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden,

erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun pe- rustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.

3. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta johtu- vat kustannukset.

4. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päi- väksi silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lää- kärinpalveluksia ei ole saatavilla. Työntekijän tulee käydä tällöinkin ensisijaisesti työterveyshuollon vastaanotolla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

5. Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän aikana alkanut koko työvuoro.

6. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan pal- kan, on työnantaja oikeutettu saamaan sairausvakuutuksesta palau- tuksena työntekijälle tulevan päivärahan.

7. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan an- siomenetyksen korvaaminen.

8. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmä on laadittu, maksetaan sairausajan palkka työtuntijärjestelmän mukaisille työtunneille.

9. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmää ei ole laadittu, makse- taan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä sairauspäivää kohden vii- kossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palk- kaa yhteensä 80 tunnilta.

Ellei työtuntijärjestelmästä käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu, pidetään vapaapäivinä lauantai- ja sunnuntaipäivää.

10. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksossa 80 tunnin palkkaa, on se tasattava tähän määrään.

11. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalle ei ole laadittu työtuntijärjestelmää eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pide- tään työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seuraavan taulukon mukaisia tuntimääriä:

Sairauspäivät 1 72

2 64

3 56

4 48

5 40

6 32

7 24

8 16

9 8

10 0

12. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun, maksetaan niistä palkka tehtyjen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla tavoin laskettuun sairausajan palkkaan.

Ylityö lasketaan 14 §:n 3 kohdan mukaan.

13. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankoh- dan.

Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

14. Sairausajan palkka maksetaan 15 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.

15. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työky- vyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen ver- rattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.

16. Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työky- vytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksen- mukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voi- daan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn te- kemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittami- sesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kan- nanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin me- nettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdolli- suus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

17. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa

ajalta palkkaa samoilta ajanjaksoilta ja samojen säännösten mukai- sesti kuin sairausajalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Äitiysvapaan palkkaa koskeva vähimmäiskalenteriajanjakso on 28 kalenteripäivän sijaan yksi kuukausi sairausvakuutuslain 14 luvun 4

§:n (1342/2016) sisältämän kertakorvauksen voimassaolon ajan.

18. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuu- kautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.

19. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolo- jen ennalta ehkäisevään toimintaan.

23 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansion menetyksen hänen terveystar- kastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä anne- tun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä tarkoitetussa ter- veystarkastuksessa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta.

Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitet- tua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällai- sessa tarkastuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitar- kastukseen, maksaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuk- sista sekä päivärahan.

2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttä- mättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Korvauksen suorittami- sen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen labo- ratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält- tämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanot- toa työajan ulkopuolella.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.

4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuh- teen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laborato- rio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menete- tyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, xxxxx vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansion- menetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireel- lisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

24 § Tilapäiset poissaolot

1. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimi- valle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työn- tekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakun- nan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työn- antajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen kor- vauksesta.

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.

Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxx- xxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia.

3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen ker- ran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöl- lisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväk- syttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksi kolmasosaa (2/3) niistä.

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

4. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen sai- rastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen ja lap- sen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajanpalk- kaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjes- tämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työ- ehtosopimuksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien mää- räysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksin- huoltajiin.

Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus äidille, isälle tai muulle lapsen huoltajalle, mikäli toisella huoltajista ei sairaalassaolon taikka toisella paikkakunnalla tapahtuvan työskentelyn, opiskelun tai koulutukseen osallistumisen aiheuttaman tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon, eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Työntekijän tulee toimittaa työnantajalle selvitys toisen huoltajan tila- päisestä esteestä osallistua hoitoon.

Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista.

Soveltamisohje:

Selvitys lapsen sairaudesta

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta esitetään sama selvitys kuin työ- ehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lää- kärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksissa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksessa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitet- tuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin sisältyviä määräyksiä sairauslomatodistuksen antamisesta.

Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltajien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että huoltajien tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestä- mään lapsen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, toinen heistä voi jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa vaadi- taan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoi- tomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten ko- dinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuk- siin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pi- tuus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopi- mus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalli- seen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan.

Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen

Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei si- sällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sai- rastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Huoltajat saman työnantajan palveluksessa

Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sai- rastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työ- vuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtosopi- muksen 15 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaisina.

6. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöönpa- nosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4

§:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osal- listuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 mo- mentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

25 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

26 § Palkanmaksu

1. Palkanmaksu tapahtuu kaksiviikkojaksottain.

Palkanmaksu tapahtuu kaksiviikkojaksottain. Palkanmaksu suorite- taan viimeistään kolmen viikon kuluttua sen kaksiviikkojakson päätty- misestä, jonka aikana työ on tehty.

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäi- väksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.

2. Muistutukset palkkaa vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkan- maksua.

3. Sopijapuolet suosittavat, että palkat työntekijän kanssa sopien mak- setaan pankkiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.

4. Työntekijälle on annettava palkkalaskelma viimeistään viikon kuluttua palkanmaksupäivän jälkeen.

27 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

1. Työnantaja perii mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tä- hän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilit- tää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestön 13.1.1969 alle- kirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työnteki- jälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

28 § Kokoontuminen työpaikoilla

1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuu- luvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työolosuhteita koske- vista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoit- tamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdol- lista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpai- kan välittömässä läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tar- koitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tar- vittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuo- tantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja jär- jestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saa- puvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun mu- assa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopi- misen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta.

Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantu- nut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin.

Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.

29 § Koulutustoiminta

1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välillä 3.3.2010 sovittua koulutustoimintaa koskevaa sopimusta.

Ansionmenetyksen korvausperusteena käytetään edellä mainitun so- pimuksen mukaisissa tapauksissa keskituntiansiota.

30 § Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmies- sopimusta.

2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamus- miestehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikottaista vapautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko

enintään 10	2 t
11 - 29	4 t
30 - 49	5 t
50 - 100	8 t
101 - 179	16 t
180 - 259	22 t
260 - 339	28 t
340 - 399	32 t
400 tai yli	40 t

Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kah- deksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuk- sen sijasta saada rahakorvaus joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.

3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies. Työpisteellä tarkoitetaan yhteisesti todettua toiminnallista yksikköä, missä kuljet- tajat vakituisesti aloittavat ja lopettavat työnsä.

Mikäli työnantajalla on työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies, annetaan luottamusmiehelle säännöllistä viikottaista vapautusta työntekijämäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko 15 - 29 1 t

30 - 49 3 t

50 - 79 6 t

80 tai yli 8 t

Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kah- deksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuk- sen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.

4. Mikäli yrityksessä tai sen työosastolla valitaan luottamushenkilöt sekä liikenne- että huoltokorjaamon puolelle, lasketaan 2-kohdan sään- nösten mukainen vapaa-aika työosaston henkilömäärän mukaisesti.

5. Mikäli 3 kohdassa tarkoitettua luottamusmiestä työnantajan ja työnte- kijän välisellä sopimuksella pidetään pääluottamusmiehenä, sovelle- taan häneen 2 kohdan määräyksiä kuitenkin siten, että toimipaikan työntekijämäärä on perustana vapaa-aikaa määriteltäessä.

6. Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota taulukko- palkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraa- vasti:

Työntekijöitä Palkkio

20 - 49 1,5 %

50 - 179 3,7 %

180 - 399 6,3 %

400 tai yli 8,3 %

Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa 15 §:n mukaista keskitunti- ansiota tai lomapalkkasopimuksen mukaista vuosilomapalkkaa.

7. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että

- työntekijällä tarkoitetaan ALT:n ja AKT:n välillä solmittujen työeh- tosopimusten tarkoittamia työntekijöitä,

- vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäivänä,

- jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parempia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luottamus- henkilönä,

- sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuorolistaan,

- edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntiansion mukaan.

31 § Ulkopuolisen ja tilapäisen työvoiman käyttö

1. Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan liittojen 12.2.1995 ja 9.5.1972 allekirjoitettuja sopimuksia.

2. Autoliikenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työnteki- jäliiton välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen perusteella liitot toteavat lisäksi, että:

a) Osapuolten tarkoittama ulkopuolinen kuljettajatyövoima tarkoittaa osaksi STK:n ja SAK:n ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969 tekemän sopimuksen 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja lainamiehiä ja osaksi yritykseen tilapäisesti otettuja omia työntekijöitä.

b) Lainamiesten käytöstä on noudatettava edellä mainitun sopimuskoh- dan määräyksiä.

c) Tilapäisten työtekijöiden käyttö tulee lähinnä kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa ajotehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakinaisen henkilö- kunnan käyttömahdollisuudet.

Työnantajan on kerrottava luottamusmiehelle perusteet tilapäisten työntekijöiden käyttämisestä heti heitä palkatessaan.

d) Lainamiesten tai tilapäisten kuljettajien käytössä on vältettävä sellai- sia järjestelyjä, jotka huonontavat omien pysyvien työntekijäin ase- maa, sekä tähdentävät, että sairaus- ja muissa poissaolotapauksissa ruuhkakausina, äkillisten tilausajojen sattuessa, tapauksessa, jossa ajotehtävä asettaa kuljettajalle erityisiä kielitaito- ja asiakaspalvelu- vaatimuksia tai muissa sen kaltaisissa tilanteissa on yrityksen voitava järjestää kuljetukset käyttäen tarvittaessa lainamiehiä tai tilapäisiä työntekijöitä. Liitot toteavat myös, että tämän soveltamispöytäkirjan vastaisena on pidettävä tapauksia, joissa vakituisesti jonkin yrityksen palveluksessa olevat kuljettajat ilman työnantajan lupaa lepo- tai muina vapaa-aikoina suorittavat ajotehtäviä joissakin muissa yrityk- sissä olematta näihin yrityksiin työsuhteessa.

e) Tilapäisten työntekijöiden käyttäminen on kiellettyä sen jälkeen, kun kohtien c ja d mukaiset olosuhteet lakkaavat.

f) Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvitta- vasta ulkopuolisesta työvoimasta.

3. Yritysten tekemiin alihankintasopimuksiin tulee sisällyttää ehto, jonka mukaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suorittavien työntekijöiden osalta alansa yleistä työehtosopi- musta sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Alihankkijaa käyttävän yrityksen tulee tiedottaa alihankkijalle edellä mainittujen määräysten sisällöstä ja korostaa, että niiden noudattami- nen on osa alihankintasopimusta.

Pääluottamusmiehellä ja toimipisteen luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tiedot toimialueellaan toimivista alihankkijoista sekä niiden palveluksessa työpaikalla olevien työntekijöiden lukumäärästä ja työtehtävistä. Xxx xxxxxxxxxxxx käyttävän yrityksen pääluottamus- miehellä tai toimipisteen luottamusmiehellä on perusteltua syytä epäillä alihankkijan toimivan alansa yleisen työehtosopimuksen ja edellä mainitun lainsäädännön vastaisesti, käyttäjäyrityksen tulee selvittää asia ja kertoa selvityksestä pääluottamusmiehelleen tai toi- mipisteen luottamusmiehelle.

Mikäli alihankintaa käyttävän yrityksen ja sen pääluottamusmiehen tai toimipisteen luottamusmiehen välillä ilmaantuu erimielisyyttä tä- män säännöksen soveltamisesta, asia alistetaan jommankumman pyynnöstä työehtosopimuksen osapuoliliittojen perustaman harmaan talouden neuvottelukunnan ratkaistavaksi. Neuvottelukunnan jäse- nen esityksestä neuvottelukunnalla on oikeus saada pyynnöstä eri- mielisyyden kohteena olevan yrityksen työaika- ja palkkatiedot neu- vottelukunnan nähtäväksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja.

32 § Asiamiehet

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n valtuuttamilla asiamie- hillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaan, soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä ennen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.

2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hä- nelle tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa.

33 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asi- assa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja vii-

meistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvot- telut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritse- miseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alis- taa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimieli- syyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtai- sine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista paikalli- sia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:

- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa to- detaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään,

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,

- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neu- vottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin,

- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaatti- seen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kes- ken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

34 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry voi irtisanoa työehtosopi- muksen kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä työehtosopimuksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset ja teksti- muutokset raukeavat.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 1(7) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika: 31.1.2017

Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

Läsnä: Xxxxx Xxxxxxxxx AKT Xxxx Xxxxxxx AKT

Xxxxx Xxxxxxx AKT

Xxxx Xxxxxxxxxx ALT Xxxx Xxxxxxxx ALT

Xxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxx ALT

1 § UUDISTAMINEN

Todettiin, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työn- tekijäliitto AKT ry:n välillä 25.10.2013 allekirjoitetun kuorma-autoalan työehto- sopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2017.

Päätettiin uudistaa liittojen välinen kuorma-autoalan työehtosopimus työehto- sopimukseen merkityin muutoksin ajalle 1 2.2017 – 31.1.2021.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry voi irtisanoa työehtosopimuksen kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä työehtosopimuksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset ja tekstimuutokset raukeavat.

2 § PALKANKOROTUKSET

2.1. Yleiskorotukset

2.1 1. Vuonna 2017

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen palkkojen yleiskorotus on vuonna 2017 muiden solmittujen työehtosopimusratkaisujen mukaisesti nolla.

2.1 2. Vuonna 2018

Palkkoja korotetaan 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2017 mennessä seuraavalla laskentamallilla.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimus- ten 31.12.2017 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2017 – 31.10.2018 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityö- väen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammat- tiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.12.2017 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2018 yleis- korotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2017 mennessä saavutettu neuvottelu- ratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteut- tamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Verrokkialojen yleiskorotusten määrästä vähennetään prosenttimääräisesti se kustannusvaikutus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtosopimuk- sensa rakenteellisista teksteistä/muutoksista. Tällaisten ”rakenteellisten” pal- kankorotusten poissulkeminen sovitaan yhteisesti.

Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus sentitetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston autoliikenteen yh- teisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2015 15,96 €/t).

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2017 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2018 mennessä.

2.1.3. Vuonna 2019

Palkkoja korotetaan 1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2018 mennessä seuraavalla laskentamallilla.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimus- ten 31.12.2018 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2018 – 31.10.2019 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityö- väen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammat- tiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.12.2018 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2019 yleis- korotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2018 mennessä saavutettu neuvottelu- ratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteut- tamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2018 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2019 mennessä.

2.1.4. Vuonna 2020

Palkkoja korotetaan 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraavalla laskentamallilla.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimus- ten 31.12.2019 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2019 – 31.10.2020 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityö- väen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammat- tiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry

ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.12.2019 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2020 yleis- korotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2019 mennessä saavutettu neuvottelu- ratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteut- tamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2019 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2020 mennessä.

2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset

2.2.1. Vuonna 2017

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.2. Vuonna 2018

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.3. Vuonna 2019

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.4. Vuonna 2020

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

3 § PÄIVÄRAHAT

Työehtosopimuksen päivärahat ovat sopimuskauden alussa seuraavat:

Kotimaan päivärahat: - Osapäiväraha	15,00 €
- Kokopäiväraha	33,20 €
- Korotettu kokopäiväraha	41,00 €
Ulkomaan päivärahat: - Eurooppa	56,60 €
- Euroopan ulkopuolella	60,60 €
- Ruokaraha	32,30 €
- ½ ruokaraha	16,15 €

Työehtosopimuksen päivärahoja tarkistetaan 1.2.2018, 1.2.2019 ja 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien liittojen välillä aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti.

4 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun kuorma-autoalan työehtosopi- mukseen.

5 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN VAPAUTUSAIKA

Työsuojeluvaltuutettujen uusia vapautusaikoja sovelletaan ensimmäisen ker- ran siinä työajan tasoittumisjaksossa, joka alkaa 1.2.2017 tai lähinnä sen jäl- keen. Ajalla 1.2. – 31.12.2017 noudatettavan vapautusajan perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan 1.2.2017.

6 § TYÖAIKADIREKTIIVI

Maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestä- misestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY 8 artiklan mukaisesti liitot toteavat, ettei direktiivin 4 ja 7 artikloja sovelleta kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamispiirissä.

7 § TYÖRYHMÄT

Liitot perustavat seuraavat työryhmät:

1. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä 1.2.2018 men- nessä ns. ympäristöhuoltoalan Lonka-sopimuksen sisältämät aikarajat las- kettavaksi kilpailutuskohteen hoitovastuun siirtymishetkestä taaksepäin.

2. Liitot perustavat työryhmän ajalle 1.2.2017 – 31.1.2018, jonka tehtävänä on valmistella 18 §:n 1 kohdan kappaleen ”Luettelo päivärahojen määräytymis- perusteena käytettävistä asemapaikkakunnista on työehtosopimuksen lo- pussa” ja työehtosopimuksen sivuilla 55-56 olevan kuntaluettelo poista- mista. Työryhmän tuloksen voimaantulo edellyttää molempien liittojen hal- lintojen hyväksyntää.

3. Liitot perustavat työryhmän 1.2.2017 alkaen, jonka tehtävänä on selvittää muissa työehtosopimuksissa olevia määräyksiä lyhyitä sairauspoissaoloja koskevista ns. omailmoitusjärjestelmistä sekä seurata Autoliikenteen Työn- antajaliitto ry:n jäsenyrityksissä vapaaehtoisesti toteutettujen kokeilujen kautta tällaisten järjestelmien toimivuutta, erilaisia menettelytapoja, tarvitta- via seurantajärjestelmiä ja epäkohtien edellyttämiä reunaehtoja. Työryhmä selvittää ne Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritykset, joissa kokeilu otetaan käyttöön 1.1. – 31.12.2018, ja käy kokeilun vaikuttavuusarviointia läpi 1.1. – 31.1.2019. Kokeilun laajennus seuraaviin vapaaehtoisiin jäsen- yrityksiin edellyttää molempien liittojen hallinnon hyväksyntää.

4. Liitot tekevät sopimuskauden aikana yhteistyötä alan houkuttelevuuden ja koulutukseen hakeutumisen lisäämiseksi. Liitot edellyttävät, että kuljettaja- koulutukseen liittyvä, työsuhteeseen perustumaton työssäoppiminen ei saa sisältää itsenäistä ajamista enempää kuin tutkinnon opetussuunnitelma edellyttää. Työssäoppijoiden käyttämisen tarkoituksena ei saa olla työsuh- teisen työvoiman aseman heikentäminen eikä tarkoituksellinen kustannus- kilpailuedun hankkiminen.

8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Kuorma-autoalan työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka jatkuen sen- kin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

9 § ALLEKIRJOITUS

Tällä kahtena saman sanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liittojen

allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja vel- voittavuus kuin työehtosopimuksella.

Vakuudeksi

Xxxx Xxxxxxxx

Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT

1 § Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työnte- kijäliitto AKT ry liittyvät STK:n, SAK:n ja STTK:n 10.9.1990 teke- mään sopimukseen työsuojelutyöstä työpaikoilla jäljempänä mai- nituin alakohtaisin sovellutuksin.

2 § Työsuojelutoimikunta tai muu työsuojelusopimuksen 2 §:n tarkoit- tama elin on perustettava jokaiseen yritykseen, jolla samalla paik- kakunnalla yhdessä tai useammassa toimipisteessä työskentelee vähintään 20 työntekijää, jolloin muodostuu yksi työpaikka.

Edellä 1. momentissa tarkoitettu työpaikka voidaan paikallisesti sopien muodostaa myös useammasta, eri paikkakunnilla ja ilman itsenäistä työnjohtoa olevasta toimipisteestä ottamalla huomioon, että näin muodostettu työpaikka muodostaa yhteistoiminnan kan- nalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on neljä (4) työpaikan työnte- kijöiden kokonaislukumäärän ollessa 20... 200 ja kahdeksan (8) työntekijöiden kokonaislukumäärän ollessa yli 200.

Mikäli samalla yrityksellä on useampia työsuojelutoimikuntia, yri- tykseen voidaan perustaa, mikäli siitä paikallisesti sovitaan, yhtei- nen keskustoimikunta, jonka jäsenet valitaan eri toimikunnista.

3 § Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta sään- nöllisestä työstään valtuutetun tehtävien hoitamiseksi seuraa- vasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko alle 10 1 t

10 - 29 2 t

30 - 49 3 t

50 - 100 5 t

101 - 200 10 t

201 - 350 16 t

351 - 500 24 t

501 - 699 32 t

700 tai yli 40 t

4 § Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa tois- taiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa noudattaen yhden kuukauden irtisanomisaikaa päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen

kanssa. Tällä sopimuksella kumotaan 1.2.2012 allekirjoitettu työ- suojelusopimus allekirjoituspöytäkirjoineen.

Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2017 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

YMPÄRISTÖHUOLTOALAN KULJETUSYRITYSTEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA LIITE

1 § Soveltamisala

Liitettä sovelletaan ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten työntekijöi- hin, kun he työskentelevät jätteen- tai kierrätysmateriaalinkuljetuk- sessa tai viemärihuollossa taikka edellä mainittujen yritysten kierrä- tysmateriaalien käsittelylaitoksella tai jätteen loppukäsittelyssä.

Lisätään uusi 2 § ja muutetaan aiempien 2-8 §:ien numerointia vastaavasti 1.2.2020 lukien:

2 § Osa-aikaiset työntekijät

Muille kuin 31 §:n piiriin kuuluville, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleville osa-aikaisille tulee määritellä työsopimuk- sessa täsmällinen työaika.

2 § (3 §) Urakkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista työtehon ja ansioiden kohottamiseksi, työntekijöille on varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä, esimerkiksi alue-, astia-, lava- tai tonniurakka.

2. Urakkatyöstä voidaan sopia luottamusmiehen tai kyseistä työtä te- kevien työntekijöiden kanssa. Samassa yhteydessä on todettava urakkatyön hinnoittelun voimassaolo ja urakkatyön päättämismenet- tely.

3. Urakkatyön hinnoitteluperusteen on oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla keskimäärin kolmekymmentä (30) prosenttia työkohtaista taulukkopalkkaa korke- ammaksi. Mikäli ansiotason nousu jää tarkastelujaksolla keskimää- rin alle kolmenkymmenen (30) prosentin, urakka on hinnoiteltava uu- delleen siten, että se vastaa edellä mainittua määräystä. Tarkaste- lujakso on enintään kolmen (3) kuukauden pituinen.

Urakkatyötä tehtäessä on tuntipalkka taattu.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Mikäli urakasta on paikallisesti sovittu, urakan uudelleen hinnoittele- minen ei aiheuta taannehtivia maksuja sellaisen tarkastelujakson osalta, jolloin ansiotason nousu on jäänyt keskimäärin alle kolmen- kymmenen (30) prosentin.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Tämä kohta ei estä muiden tulos-, suorite- ja palkkiopalkkajärjestel- mien käyttämistä tai käyttöönottamista.

3 § (4 §) Liitteen piirissä olevien työntekijöiden palkan määräytyminen

1. Jätteenkäsittelylaitosten työntekijöiden palkka määräytyy kuorma- autoalan työehtosopimuksen 8 §:n autonapumiehen palkkataulukon mukaan.

2. Liitot suosittavat, että ympäristöhuoltoalan kuljetusyritykset kehittä- vät jätteenkäsittelylaitostensa jätteenkäsittelijöille työtehon ja ansioi- den kohottamiseksi sellaisia tulos-, suorite- tai palkkiopalkkajärjes- telmiä, joissa ansiot ylittävät autonapumiehen taulukkopalkan.

3. Jätteenkäsittelylaitoksen työntekijöille, jotka eivät ole työehtosopi- muksen 10 §:n 4 kohdan erikoislisän piirissä, maksetaan erikoisli- sää, jonka suuruus on 7 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta.

4. Tämän liitteen soveltamisalan piirissä työskentelevien työntekijöi- den, jotka eivät ole työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan erikoislisän tai tämän pykälän 3 kohdan piirissä, ansioiden, pois lukien työehto- sopimuksen mukaiset lisät, tulee ylittää taulukkopalkka vähintään 5 prosentilla.

4 § (5 §) Palvelusvuodet

Ympäristöhuollon ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan palve- lusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetussuunni- telmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.

5 § (6 §) Varallaolo ja siitä maksettava korvaus

Jos työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen päivystämään pu- helinohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tältä ajalta korvaus varalla- oloaikaa työaikaan lukematta. Varallaoloajalta maksettavan kor- vauksen suuruus on vähintään 20 prosenttia työntekijän taulukko- palkasta.

6 § (7 §) Suojavaatetus

Yrityksessä on selvitettävä vallitseva suojavaatetuksen tarve ottaen huomioon ympäristöhuoltoalan erityispiirteet ja ilmaston vaihtelut. Selvityksen perusteella työnantaja hankkii työntekijöille tarkoituk- senmukaisen suojavaatetuksen, jota työntekijä sitoutuu työssään käyttämään.

7 § (8 §) Työtuntijärjestelmä

Liitot suosittavat, että työehtosopimuksen 13 §:n mukaiseen työtun- tijärjestelmään merkittäisiin mahdollisuuksien mukaan tämän liitteen soveltamisalalla myös työajan päättymisaika.

8 § (9 §) Työryhmä

Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja pyrkiä edistämään sopimuskauden aikana tämän liitteen 3 §:ssä mainittu- jen tulos-, suorite- ja palkkiopalkkajärjestelmien kehittämistä yrityk- sissä.

YMPÄRISTÖHUOLTOALAN KULJETUSYRITYSTEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVIA TYÖSUHTEEN EHTOJA JA MENETTELYTAPOJA KOSKEVA LIITE

1 § Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot silloin, kun muutos perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n, Joensuun Seudun Jäte- huolto Oy:n, Jätekukko Oy:n, Kiertokapula Oy:n, Kouvolan Seudun Jätehuollon, Kymenlaakson Jäte Oy:n, Lakeuden Etappi Oy:n, Pir- kanmaan Jätehuolto Oy:n, Turun Seudun Jätehuolto Oy:n, Vestia Oy:n tai Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toteuttamaan ympäristöhuol- toalan kuljetusyritysten kilpailuttamiseen.

Työryhmä:

Liitot perustavat työryhmän, joka selvittää ja seuraa ympäristöhuol- toalan kuljetusyritysten kilpailutustilanteita koko maassa. Työryh- män tarkoituksena on määritellä uudet nykyistä kattavammat kritee- rit, missä viranomaistahojen toimittamissa ympäristöhuoltoalan kul- jetusyritysten kilpailutuksissa otetaan käyttöön työehtosopimuksen ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa nou- datettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskevan liitteen määräykset sopimuskauden aikana.

Niissä tilanteissa, joissa sopimuskauden aikana otetaan käyttöön liit- tojen aiemmin käyttämien kriteerien mukainen viranomaistahon toi- mittama ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailutus, lisätään alue ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskevan liitteen soveltamisalan luetteloon ja liitettä sovelletaan kilpailuttamisen alusta lukien.

2 § Neuvottelumenettely kilpailuttamistilanteen ratkettua

Jos ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailussa hävin- neen yrityksen on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on aloitettava yhteistoiminnasta yrityksessä an- netussa laissa tarkoitetut neuvottelut viimeistään kahden viikon ku- luttua tarjouskilpailun ratkeamisesta. Käytävissä yhteistoimintaneu- votteluissa noudatetaan enintään kolmen viikon neuvotteluaikaa.

Hävinnyt yritys ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä en- nen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutuessaan kilpailutta- misen takia irtisanomaan työntekijöitä hävinnyt yritys voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä siten, että työ- suhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen yrityksen hoidettavaksi.

Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäksi, koska tarjouskilpailun voittanut yritys ei palkkaa häntä, työntekijään sovelletaan kuitenkin aina työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdassa mainittua irtisanomisaikaa.

3 § Lisähenkilöstön palkkaaminen

Jos ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailun voittanut yritys aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tar- jouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä,

että tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävin- neen yrityksen kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työ- voimatoimistossa työnhakijoina oleville työntekijöille, ja siitä,

että voittanut yritys tarjoaa työtä kahden kuukauden kulu- essa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina olevien työntekijöiden, xxxxxx voittanut yritys on tarjonnut työtä, on il- moitettava halukkuutensa työhön kahden viikon kuluessa työtarjouksen saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen yrityksen on tehtävä työsopimukset kolmen viikon kuluessa tarvitse- miensa hävinneen yrityksen työntekijöiden kanssa.

4 § Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamisessa noudatettavat työsuhteen ehdot

Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen 3 §:n mukaisesti siir- tyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta yritystä.

Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen 3 §:n mukaisesti siir- tyvän työntekijän työsuhteen pituus tai palvelusaika säilyy sen suu- ruisena kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen yrityksen palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosi- loman, sairausajan palkan ja irtisanomisaikojen määräytymisessä sekä huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisän määräytymisessä. Niin ikään työntekijän siirtohetken keskituntiansio säilyy kunnes työehto- sopimuksen mukainen uusi keskituntiansio voidaan laskea edellyt- täen, että työntekijä antaa keskituntiansiostaan luotettavan selvityk- sen uudelle työnantajalle.

Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus vuosilomalain mukaan ensimmäiseen vuosiloma-aikaan, ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunutkaan. Vuosiloma-aika on annettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa toiminnan siir- rosta silloin, kun toiminnan siirto tapahtuu kesälomakauden aikana.

Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden edustajan kanssa. Työntekijän on ilmoi- tettava halustaan pitää vuosiloma-aika kahden viikon kuluessa työ- suhteensa alkamisesta.

Jollei työntekijä muuta ilmoita, kilpailussa hävinnyt yritys maksaa erääntyneen lomakorvauksen ja siirtohetkeen saakka kertyneen lo- maltapaluurahan voittaneelle uudelle työnantajalle, joka siirtää rahat työntekijän palkkatilille uuden työnantajan ilmoitettua vuosiloma- ajan pitämisestä.

5 § Muutosturvalainsäädäntö

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muutosturvalainsäädännön yh- teydessä voimaantulleet yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säädökset tai työsopimuslain 9 luvun 3a §:n ja 3b §:n säännökset eivät tule tämän sopimuksen piirissä sovellettaviksi.

Tilanteessa, jossa työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä hänen siirtyessään tarjouskilpailun voittaneen yrityksen palvelukseen, ei sovelleta työsopimuslain 7 luvun 12-14 §:ien, työterveyshuoltolain 2

§:n 3 momentin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 16 §:n 4 momentin säännöksiä.

Soveltamisohje:

Osapuolet ovat laatineet muutosturvan soveltamisesta erillisen pöy- täkirjan 5.1.2017.

6 § Seurantaryhmä

Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin kaksi edus- tajaa tämän sopimuksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on so- pimuksen toimivuuden seuranta varsinkin uuden järjestelmän alku- vaiheessa. Seurantaryhmä kokoontuu välittömästi kumman tahansa allekirjoittaneen osapuolen kutsusta yhdessä asianomaisten työvoi- maviranomaisten kanssa sopimaan niistä erityisjärjestelyistä, jotka turvaavat joustavan työvoiman siirtymisen kilpailuttamistilanteessa.

Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen toteuttami- sesta.

7 § Työryhmä

Autoliikenteen Työnantajaliitto sekä Auto- ja Kuljetusalan Työnteki- jäliitto AKT perustavat työryhmän, joka pyrkii omalta osaltaan tur- vaamaan ja laajentamaan sopimusperusteista jätehuoltojärjestel- mää. Osapuolet toteavat yhteisesti, että sopimusperusteisella jäte- huollolla voidaan parhaalla mahdollisella tavalla turvata yritysten ja sen henkilöstön asema ja henkilöstön työsuhteitten jatkuvuus.

8 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanotta- vissa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN 18 §:n 1 KOHDAN KUNTALUETTELO:

Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavieska Alavus Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askainen Askola

Aura Brändö Dragsfjärd Eckerö Elimäki Xxx Xxxxxxxxx Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halikko Halsua Hamina

Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hauho Haukipudas Haukivuori Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Himanka Hirvensalmi Hollola Honkajoki Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski

Hämeenkyrö

Hämeenlinna Ii

Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari

Iniö Inkoo Isojoki Isokyrö Jaala Jalasjärvi

Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Joutseno Juankoski Jurva Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä

Jyväskylän mlk Jämijärvi Jämsä Jämsänkoski Järvenpää Kaarina

Kaavi Kajaani Kalajoki Kalvola Kangasala Kangaslampi Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karinainen Karjaa Karjalohja Karkkila Karstula Karttula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava

Kauniainen

Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiö Kempele Kerava Kerimäki Kestilä Kesälahti Keuruu Kihniö

Kiihtelysvaara Kiikala Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kisko

Kitee Kittilä Kiukainen Kiuruvesi Kivijärvi Kodisjoki Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Koski Kotka Kouvola

Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmo Kuhmoinen Kuivaniemi

Kullaa Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kuru Kustavi Kuusamo

Kuusankoski Kuusjoki Kylmäkoski

Kyyjärvi

Kälviä Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi

Lappeenranta Lappi

Lapua Laukaa Lavia Lehtimäki Leivonmäki Lemi Lemland Lempäälä Lemu Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa

Loimaan kunta Loppi

Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki Maalahti Maaninka

Maarianhamina Maksamaa Marttila

Masku Mellilä Merijärvi Merikarvia Merimasku Miehikkälä

Mietoinen

Mikkeli Mouhijärvi Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Muurla Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia Noormarkku Nousiainen

Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Nurmo

Närpiö Oravainen Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano

Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello

Perho Pernaja Perniö Pertteli Pertunmaa Peräseinäjoki Petäjävesi Pieksämäki Pieksänmaa Pielavesi Pietarsaari

Pihtipudas

Piikkiö Piippola Pirkkala Pohja Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raahe Raisio Rantasalmi Rantsila Ranua Rauma

Rautalampi

Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Renko Riihimäki Ristiina Ristijärvi

Rovaniemen mlk Rovaniemi Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruovesi

Rusko Ruukki Rymättylä Rääkkylä Saari Saarijärvi Sahalahti Xxxxx Xxxx Saltvik Sammatti Sauvo

Savitaipale Savonlinna Savonranta Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki

Siilinjärvi

Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sumiainen Sund

Suodenniemi Suolahti Suomenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Särkisalo Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi

Toholampi

Toijala Toivakka Tornio Turku Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ullava Ulvila

Urjala Utajärvi Utsjoki Uukuniemi Uurainen

Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala

Vaasa Vahto Valkeakoski Valkeala Valtimo Vammala Vampula Vantaa Varkaus Varpaisjärvi Vehmaa

Vehmersalmi Velkua

Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihanti Vihti Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Virrat Vuolijoki Vårdö Vähäkyrö Värtsilä

Västanfjärd Vöyri Ylihärmä Yli-Ii Ylikiiminki Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ylämaa Yläne Ylöjärvi Ypäjä Äetsä Ähtäri Äänekoski

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
Toimisto ja postiosoite:	Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki
Puhelin:	09 4789 9480 (vaihde)
Faksi:	09 5883 995
Sähköposti:	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
Kotisivut:	xxx.xxx.xx
Toimitusjohtaja	Xxxx Xxxxxxxxxx	09 4789 9370
Johtava asiantuntija	Xxxx Xxxxxxxx	09 4789 9363
Johtava asiantuntija	Xxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9372
Asiantuntija	Xxxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9367
Asiantuntija	Xxxxx Xxxxxxxx	09 4789 9381

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Xxxxxxxx:	Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6, Helsinki
Postiosoite:	PL 313, 00531 Helsinki
Puhelin:	09 613 110 (vaihde)
Faksi:	09 739 287
Sähköposti:	xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
Kotisivut:	xxx.xxx.xx
AKT:n aluetoimistot:
Helsinki	Joensuu	Jyväskylä
Viherniemenkatu 5	Kauppakatu 32	Ilmarisenkatu 2 LH 24
00530 Helsinki	80100 Joensuu	40100 Jyväskylä
Puh: 09 6131 1402	Puh: 013 511 1411	Puh: 014 443 1421
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx xxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxxx	Xxxxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0500 472 919	matkap. 050 336 7780	matkap. 0400 239 940
Aluetoimitsija
Xxxx Xxxx
matkap. 045 235 5215
Kotka	Lahti	Oulu
Puutarhakatu 12	Rautatienkatu 19 A 31	Mäkelininkatu 31
48100 Kotka	15110 Lahti	90100 Oulu
Puh: 05 740 1431	Puh: 03 526 0551	Puh: 08 870 1441
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx Xxxxxxxxxx	Xxx Xxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxxxx
matkap. 0400 905 502	matkap. 0400 580 839	matkap. 040 506 3376
Pori	Rovaniemi	Tampere
Isolinnankatu 24, 2. krs	Rovakatu 26 A 10	Rautatienkatu 10, 6. krs
20800 Pori	96200 Rovaniemi	33100 Tampere
Puh: 02 543 1451	Puh: 016 459 1461	Puh: 03 230 1510
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxxx Xxxxxx	Xxxxx Xxxxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx
matkap. 040 590 0889	matkap. 040 718 2618	matkap. 040 519 7191
Turku	Vaasa
Xxxxxxxxxxx 0 x	Xxxxxxxxx 00
20100 Turku	65100 Vaasa
Puh: 02 450 1541	Puh: 06 220 1561
Aluetoimitsija	Aluetoimitsija
Xxxx Xxxxxxxxxx	Xxxxxxxx Xxxxx
matkap. 040 703 5695	matkap. 0400 762 689

Document Metadata

Table of Contents

KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata