STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS 2012
STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS 2012
Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi
1. Sopimusosapuolet 3
2. Sopimuksen tarkoitus 3
3. Kasvatus- ja opetustoimen visio 3
4. Kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus 3
5. Kasvatus- ja opetustoimen arvot 3
6. Kasvatus- ja opetustoimen toimintaympäristö 4
7. Väestömäärät, asiakas- ja oppilasmäärät 7
8. Xxxxxxxxxxx ja –suunnitelmaehdotus 2012 – 2015 10
9. Resurssit 10
10. Tavoitteet ja mittarit 11
11. Allekirjoitukset 15
LIITTEET 16
Toimielimen vuoden 2012 talousarvion ja vuosien 2012 – 2015 taloussuunnitelmakauden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 16
Talousarviot vuodelle 2012 tulosalueittain sekä yhteinen toiminta 17
1. Sopimusosapuolet
Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin var- haiskasvatus- ja perusopetuslautakunta. Sopimuksen allekirjoittavat kaupunginhallituk- sen puolesta kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä hallinto- kunnan puolesta lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
2. Sopimuksen tarkoitus
Tällä strategisella palvelusopimuksella (SPS) kaupunginhallitus sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta sopivat lautakunnan alaisen toiminnan lähtökohdista, kehittämis- tavoitteista ja resursseista.
Kasvatus- ja opetustoimen strategisen palvelusopimuksen tarkoitus on ohjata kaupunkita- solla lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessia yhteisesti sovittavaan suuntaan otta- en huomioon hallintokunnan toiminta-ajatuksen, vision ja toimintaa ohjaavat periaatteet sekä ryhmien välisen sopimuksen ja valtuuston hyväksymät ohjelmat.
3. Kasvatus- ja opetustoimen visio
Turun Turussa kasvatus- ja opetuspalvelut mahdollistavat kaiken ikäisille oppijoille edelly- tykset kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta.
Kasvatus- ja opetustoimi on haluttu työpaikka, jossa työskentelee innostunutta, arvostet- tua ja osaavaa henkilökuntaa.
Turun kasvatus- ja opetuspalvelut ovat maan parhaimmistoa ja toimivat esimerkkinä muil- le.
4. Kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus
Turun kasvatus- ja opetustoimen henkilöstö järjestää laadukkaita ja monipuolisia kasva- tus- ja opetuspalveluita yhteiskuntavastuullisesti asiakkaan tarpeista lähtien.
Kasvatus- ja opetustoimi edistää Turun seudun vetovoimaisuutta sekä asukkaiden hyvin- vointia, elämänhallintaa ja aktiivisuutta.
5. Kasvatus- ja opetustoimen arvot
Kasvatus- ja opetustoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvo- jen pohjalta on luotu kasvatus- ja opetustoimeen ohjaavat periaatteet, jotka ovat
Asiakaslähtöisyys
− palvelutarpeiden ennakointi ja joustava reagointi muuttuviin tarpeisiin
− palvelut ovat monipuolisia, sisältävät riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja ovat jous- tavasti ja tasa-arvoisesti asiakkaiden käytettävissä
− asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen
Osaaminen ja luovuus
− monialaisen henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen
− muiden osaamisen arvostaminen
− ennakkoluuloton uusien keinojen ja menetelmien käyttäminen toiminnassa
− rohkea vaihtoehtojen etsintä käytäntöjen toimivuuden lisäämiseksi sekä lähi- että verkko- ja etäpalveluiden avulla
Vastuullisuus
− sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet)
− kulttuurinen kestävyys (suomalaisen ja turkulaisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen sekä monikulttuurinen oppimisympäristö)
− ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, säästeliäs raaka-aineiden ja energian käyttö)
− taloudellinen kestävyys (kokonaisvaltainen taloudellisuus, jossa huomioidaan päätök- sen vaikutukset tulevaisuudessa myös suhteessa muihin toimijoihin)
Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus
− tasapuolisesti ja oikein kohdennettu tuki kasvulle ja kehittymiselle
− tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toisten ihmisten huomioonottaminen
− yhteistoiminta sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertaistoimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti
− toimivat työyhteisötaidot
− hyvä johtaminen
Kansainvälisyys
− valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmär- täminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen
− kansainväliseen opiskeluun ja työelämään valmentaminen
− liikkuvuuden lisääminen
6. Kasvatus- ja opetustoimen toimintaympäristö
Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat
Vuoden 2011 alussa aloitti uusi kasvatus- ja opetustoimi, se jakaantuu lasten kasva- tuksen ja opetuksen sekä nuorten ja aikuisten pääprosesseihin. Virastoon muodostui viisi tulosaluetta, joista lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessiin kuuluvat var- haiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalueet.
Valtakunnan taso
Hallitusohjelma 17.6.2011
Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntype- rän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistyk- seen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen. Hallitus huolehtii koulutuksen, osaa- misen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta.
Hallitusohjelma ottaa kantaa myös ammatillisen koulutuksen riittävään tarjontaan ja koh- dentamiseen alueellisesti. Hallitus turvaa työvoiman saatavuuden mm. koulutus- ja hyvin- vointipalveluissa. Hallitusohjelmassa nostetaan esille opettajankoulutuslaitosten kehittä- minen. Nähtäväksi jää vaikuttaako tämä lastentarhanopettajapulaan.
Kehittämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti osallistamiseen niin lasten, oppilaiden kuin henkilöstönkin osalta. Tavoitteeksi on asetettu myös työelämä- ja yrittäjyyskasvatuk- sen vahvistaminen. Edelleen painopisteenä on opinto-ohjauksen kehittäminen ja maa- hanmuuttajien kotoutuminen ja rasisminvastaisuuden edistämiseen. Erityisesti kiinnite- tään huomio maahanmuuttajanuoriin, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän lop- pupuolella.
Varhaiskasvatukseen säädetään hallituskaudella uusi laki. Varhaiskasvatuksen ja päivä- hoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuu- riministeriöön. Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan
koko ikäluokalle. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena ja päivähoitojärjestelmää ke- hitetään tarjoamaan perheille joustavampia mahdollisuuksia käyttää palvelua. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa.
Perusopetuksessa jatketaan laadunparantamista ja ryhmäkokojen pienentämistä ja edis- tetään laatukriteerien käyttöönottoa. Perusopetuksen valtionosuuden perusteet selvite- tään. Tavoitteena on se, että rahoitus perustuisi nykyistä enemmän toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin. Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kehitetään oppilashuoltoa. Erityis- ja tukiopetuksen riittävä tarjonta turvataan.
Uusi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma on valmistelussa ja se valmistu- nee syksyn aikana. Suunnitelmassa saattaa olla uusia velvoitteita ja tehtäviä kunnille, joi- ta ei tässä vaiheessa, elo-/syyskuussa 2011, voi ennakoida.
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020
Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia ottaa kantaa perhe-elämän ja työn sujuvaan yhdis- tämiseen. Perhevapailla, laadukkailla varhaiskasvatuksen palveluilla ja työajan joustoilla helpotetaan perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Pienten lasten hoitojärjestelmän on mukauduttava lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin sekä tuettava lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä. Perheillä on oltava vaihtoehtoisia tapoja lastenhoidon järjestämisek- si. Vanhemmilla on vastuu omasta vanhemmuudestaan ja sen mukanaan tuomista oike- uksista ja velvollisuuksista.
Kolmas sektori on keskeinen toimija edistäessään terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistes- sään ongelmia ja kehittäessään uusia toimintamalleja. Monikulttuurisuus lisää yhteiskun- nan moniarvoisuutta ja innovatiivisuutta. Maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan on tuettava. Erityisesti maahanmuuttajanaisten opiskelua ja sosiaali- ja terveyspalveluja on tuettava, tällöin päivähoitopalvelujen merkitys korostuu.
Varhaiskasvatus vuoteen 2020
Raportissa Varhaiskasvatus vuoteen 2020 Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta nostaa varhaiskasvatuksen kehittämisen taustaksi varhaiskasvatuksen moniulotteisuuden sekä lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen tukemisen. Neuvottelukunta esittää päivähoitoa koskevan lainsäädännön uudistamista, henkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittämis- tä, päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen kehittämistä, varhaiskasvatuksen ohjausjär- jestelmän selkiyttämistä sekä varhaiskasvatuksen tutkimuksen ja kehittämisen vahvista- mista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
Varhaiskasvatusta koskevia valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksia on esitetty Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. Ohjelman val- takunnallisina tavoitteina ovat:
− lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä
− lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
− parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä kaventaa alueelli- sia eroja
Ohjelman tavoitteet pyritään saavuttamaan ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen, henki- löstön riittävyyden varmistaen ja osaamista vahvistaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella ja vaikuttavilla toimintamalleilla. Ohjelman tavoitteet ovat edel- leen ajankohtaisia vuonna 2012. Kaste-hankkeiden kantavana ajatuksena on, että lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän luonnollisissa arki- ja kehitysympäristöissään.
Lasten Kasteen tavoitteet:
− lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena
− tuki tuodaan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin
− ongelmien ehkäisy, varhainen tuki ja nopea puuttuminen
− tiivis yhteistyö eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken
− laaja hyvinvointivastuu kaikessa päätöksenteossa.
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2012
Perusopetuksen osalta edellinen valtioneuvosto päätti opetuksen kehittämislinjoista 2007 hyväksymällä periaatepäätöksenä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2007-2012. Kuten jo edellä tuli esille, uutta suunnitelmaa valmistellaan valtakun- nan tasolla ja se valmistunee joulukuussa 2011.
Erityisenä painopisteenä oli perusopetuksen ja korkeakoulutuksen laatu. Tavoitteena oli mm. pienentää opetuksen ryhmäkokoja ja vahvistaa tuki- ja erityisopetusta.
POP-ohjelma oli koko edellisen hallituskauden kestävä ohjelma, joka liittyi hallituksen ta- voitteisiin parantaa koulutuksen laatua. Voimavaroja suunnattiin erityisesti perusopetuk- sen laadun kehittämiseen. POP-ohjelman painopisteenä olivat:
− perusopetuksen laatukriteerit
− tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehit- täminen
− oppilaanohjauksen kehittäminen
− kerhotoiminta sekä kodin ja koulun yhteistyö
− opetusryhmien pienentäminen
− opetustoimen täydennyskoulutus
− vieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Tavoitteena oli:
− opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen
− opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille lapsille ja nuorille
− ehkäisevän ja varhaisen tuen lisääminen
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2007-2012 mukaan yleissi- vistävän koulutuksen kehittämisessä oli keskeistä
− koulutuksen perusturvan vahvistaminen
− opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen
− oppimisympäristön laadun parantaminen
− syrjäytymisen ennaltaehkäisy
− koulutuksen ohjausjärjestelmän vahvistaminen
− laadukkaiden ja monipuolisten koulutuspalvelujen tarjoaminen maan kaikissa osissa
Kaupunkitaso
Valtuustoryhmien välinen sopimus
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokau- delle 2009 – 2012. Ryhmien välinen sopimus on toiminut lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville ohjelmille.
Ryhmien välisen sopimuksen keskeisiä haasteita hallintokunnalle:
− Vetovoimaisuus ja kilpailukyky sekä asukkaiden hyvinvointi, vahvistetaan ennalta- ehkäisevää työtä
− Laadukkaan ja monipuolisen kasvatuksen ja opetuksen järjestäminen riittävin re- surssein ja tukipalveluin
− Resurssien tasapainoinen ohjaus
− Tilojen käytön tehostaminen: palveluverkko, esiopetus ja 1 – 2 luokat lähipalvelu- na
− Palvelusetelijärjestelmän käytön laajentaminen
− Henkilöstön määrän vähentäminen (ei koske opetushenkilöstöä)
− Seudullisen yhteistyön tiivistäminen
Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma
Asukkaiden hyvinvointiteemaan sisältyvät ohjelmat jakautuvat ikäkausittain lasten ja nuorten ohjelmaan, työikäisen väestön ohjelmaan ja senioriohjelmaan. Näistä lähinnä las- ten ja nuorten hyvinvointiohjelma on keskeinen kyseessä olevassa pääprosessissa.
Tässä ohjemassa tavoitteiksi on asetettu:
− Panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja varmistetaan kouluterveydenhuollon re- surssit
− Määritellään perusopetuksen ryhmäkoot
− Turvataan perusopetuksen päättötodistus ja tuetaan toisen asteen koulutukseen siirtyminen riittävällä yksilöllisellä ohjauksella
− Tuodaan harrastusmahdollisuudet koulupäivän jatkeeksi
− Kehitetään lasten ja nuorten kuulemisjärjestelmää
− Painopiste erityispalveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin
− Kevennetään ja monipuolistetaan alle kouluikäisten ja kouluikäisten palveluraken- netta lähipalveluperiaatteella järjestämällä palveluja saman katon alle
− Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa valinnanmahdollisuuksien li- säämiseksi
− Panostetaan palvelujen järjestämisessä hallintokuntien väliseen yhteistyöhön
Turun kaupungin henkilöstöohjelmassa 2010 - 2013 Turun kaupungin henkilöstöjohtami- selle ja -työlle on kolme päätavoitetta:
− Oikeudenmukainen ja osallistava johtaminen
− Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen ja tukeminen
− Työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö
7. Väestömäärät, asiakas- ja oppilasmäärät
Seuraavissa kaavioissa on kuvattu 0-6 –vuotiaiden ja 7-14 -vuotiaiden määrän kehitys Turussa. Kuvioista voidaan päätellä, että erityisesti varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevien lasten määrä on kasvussa lähivuosina. Vuonna 2003 alkanut oppilasmäärien väheneminen on myös pysähtynyt.
0 - 6 -vuotiaat
12000
11000
10000
9000
8000
2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019
Toteutunut Ennuste
7 - 14 -vuotiaat
14000
13000
12000
11000
10000
9000
8000
2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019
Toteutunut Ennuste
Varhaiskasvatuspalvelujen riittävyys
Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa ennustettua enemmän. Päivähoidonkysyntä onkin kasvanut merkittävästi, joten resursseja on kohdennettava päivähoitopalveluihin. Lisäksi on huomioitava se, että elokuussa 2011 hoitopaikkaa odottaa noin 150 lasta.
Hallitusohjelman mukaisesti palveluntarjontaa on myös laajennettava ja tarjottava per- heille palveluita kokopäivähoidon lisäksi. Resursseja on kohdennettava sekä oman palvelutuotannon laajentamiseen että yksityiseen päivähoitoon. Yksityisen päivähoi- don on osaltaan vastattava laajenevaan kysyntään. Varhaiskasvatuspalvelujen järjes- tämisestä laaditaan erillinen selvitys ja palvelutuotantostrategia syksyn 2011 aikana, nämä asiat tulee huomioida operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa.
Seuraavissa kuvioissa esitetään alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden määrän muutoksia eri asuinalueilla. Erityisesti keskusta, Hirvensalo sekä pohjoinen Turku tu- lee huomioida palveluverkkoa suunniteltaessa.
0-6 –vuotiaiden määrän muutos suurimman lisäyksen ja vähennyksen pienalueilla 2007 - 2010
-60 -40 -20
0
20
40
60
Yo-kylä Friskala Länsinummi Rauhankatu VII Asuin-Xxxxxxxxx
Xxxxxx-
Verkatehdas VI Härkämäki- Toijainen Nummenmäki Kastu Pohj. Asuin-Perno
Iso-Heikkilä Länt. Ruohonpää Länt. Xxxxx-Xxxxxxxxx
Huhtaraivio Martti IV Urheilupuisto III
Kähäri Et. Port Xxxxxx
Xxxxxxxxxxxx Samppalinna III
Kakskerta Suikkila Harittu Pahaniemi
Saramäki-Paimala
Huhkola Korppolaismäki
Varissuo Kakola Ilpoinen Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Moikoinen Kohmo
Etelä-Paattinen
Länsikeskus
Xxxxxx Xxxxxx
Lapsiperheiden määrän muutos suurimman lisäyksen ja vähennyksen pienalueilla 2009 - 2010
-30 -20 -10
0
10 20 30
Toijainen Länsinummi Kauppatori VI
Pohjola Halinen Kastu Pohj. Länsiranta Friskala
Pahaniemi Et. Xxxxxx-Xxxxxxxxxxx Kristiinankatu Et.
Ursininkatu Et. Port Xxxxxx Xxxxxxxxx Kurjenmäki It.
Itäharju Pansio Länt. Pansio It.
Haarla Kohmo
Huhkola Xxxxxxxxx Rauhankatu VII Korppolaismäki
Vätti Pohj. Kastu Et. Xxxxxx XX Xxxxxxxxx Ispoinen Nättinummi Kuuvuori Itäranta Kurala
Luolavuori Länt. Länsi-Maaria-Jäkärlä
Pääskyvuori Asuin-Runosmäki Länsikeskus Luolavuori It.
Harittu
Seuraavissa taulukoissa on esitetty pääprosessin oppilas- ja asiakasmäärät. Varhais- kasvatuksen asiakasmäärät ovat huhtikuun ja syyskuun keskiarvo, jotta kysynnän kausivaihtelu tulisi huomioitua. Perusopetuksen oppilasmäärät perustuvat syyskuun 20 päivän mukaiseen tilanteeseen.
Varhaiskasvatus | 2010 | 2011 ennuste | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Kaupungin omat yht | 5 438 | 5 535 | 5 800 | 5 900 | 5 950 | 6 000 |
Päiväkoti | 4 972 | 5 089 | ||||
-joista esiopetuksessa | 1 167 | 1 234 | ||||
Perhepäivähoito | 466 | 447 | ||||
Avoin varhaiskasvatus | 469 | 472 | ||||
Ostetut yht | 605 | 780 | 1 100 | 1 300 | 1 550 | 1 600 |
Maksusitoumus | 425 | 212 | ||||
Palveluseteli | 156 | 549 | ||||
Seutusopimus | 0 | 7 | ||||
Avohuollon tukitoimenpide | 24 | 25 | ||||
-ostetuista esiopetuksessa | 110 | 129 | ||||
Avoin varhaiskasvatus | 0 | |||||
Lasten hoidon tuet | 0 | |||||
Kotihoidon tuki | 2 096 | 2 428 | ||||
Yksityisen hoidon tuki yht. | 863 | 733 | 770 | 650 | 600 | 550 |
- päiväkoti | 544 | 414 | ||||
- perhepäivähoito/ryhmäpph | 272 | 265 | ||||
- hoito lapsen kotona | 48 | 55 |
Perusopetus | 2010 | 2011 ennuste | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Oppilasmäärä 20.9. | ||||||
Esiopetus kouluissa | 88 | 104 | 110 | 110 | 115 | 115 |
Luokat 1-6, yleisopetus | ||||||
Oppilasmäärä | 7 619 | 7 439 | 7 684 | 7 654 | 7 673 | 7 755 |
Keskitetyn palvelun koulut | 940 | 1 016 | 952 | 919 | 907 | 900 |
Luokat 7-9, yleisopetus | ||||||
Oppilasmäärä | 4 184 | 4 120 | 4 001 | 3 610 | 3 526 | 3 479 |
Erityisen tuen piirissä ole- vat Lisäluokat | 1 289 30 | 1 405 37 | 1 450 35 | 1 500 37 | 1 500 35 | 1520 35 |
8. Talousarvio ja –suunnitelmaehdotus 2012 – 2015
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan talousarvio ja –suunnitelmaehdotus on esi- tetty liitteessä 1. Asiakirjaan on koottu keskeiset ohjelmista johdetut Strategisen palvelu- sopimuksen tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Liitteen ei sitovassa osassa on keskeiset toimintaa kuvaavat tunnusluvut.
9. Resurssit
Liitteessä 2 on talousarvioehdotukset seuraavasti: Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Yhteiset toiminnot
Kasvatus- ja opetusvirasto Varhaiskasvatus Perusopetus
10. Tavoitteet ja mittarit
Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi
Tavoitteet on johdettu toimintaa ohjaavista asiakirjoista, kuten lainsäädännöstä, Turun kaupungin val- tuustoryhmien välisestä sopimuksesta, kaupungin laatimista ohjelmista. Päämääräksi ja organisaation menestystekijöiksi on nostettu neljä keskeistä tekijää: Monipuolisen ja korkeatasoisen kasvatuksen ja opetuksen tuottaminen, ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen, toiminnan tehostaminen ja kestä- väkehitys.
Keskeisimmiksi strategisiksi tavoitteiksi nousevat jo liitteessä 1 esitetyt varhaiskasvatuspalvelujen saa- tavuus lakisääteisesti, perusopetuksen riittävän pienet opetusryhmät. Kasvatuksen ja opetuksen kehit- tämisen rinnalla jatketaan uuden organisaation kehittämistä.
Päämäärä/menestystekijä: Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen kasvatus ja opetus | ||||
SPS:n strateginen tavoite | Kuvaus keinoista tavoit- teen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyöta- hot | Mittari tavoitteen toteutumisen seura- taan | Tavoitetaso | Resurssitarve |
Riittävien ja kilpailu- kykyisten perus- resurssien turvaa- minen | Varhaiskasvatuspalveluita on saatavilla lakisäätei- sesti ja ryhmäkoot on suhteutettu käytössä ole- viin tiloihin Pääprosessin tulosalueet ja talous- ja tilapalvelut (Laki lasten päivähoidos- ta) | Päivähoitohakemuk- set | Perhe saa lapsel- leen hoitopaikan lakisääteisessä ajassa | Hoitopaikan kus- tannus vuodessa noin 9400 euroa (Kuusikko vertailu) |
Hoitopaikkatilanne | Ryhmässä pää- sääntöisesti kolme hoidosta ja kasva- tuksesta vastaa- vaa | Noin 6 lapsiryhmän tilat tarvitaan lisää, jotta tilapäisistä järjestelyistä voitai- siin luopua | ||
Tuntikehys mahdollistaa riittävän pienet opetus- ryhmät Pääprosessin tulosalueet ja talouspalvelut (Koulutuksen ja tutkimuk- sen kehittämissuunnitel- ma) | Luokkakoko 1-6 vuo- siluokilla | Suurimpien perus- opetusryhmien koko < 29 keski- määräinen luokka- koko alakouluissa < 22 | Ryhmien pienen- tämiseen saadaan rahoitusta n. 1 000 000, jos kunnan omarahoitus ei pienene | |
Kaikille lapsille ja oppilaille taataan tasa-arvoiset kasva- tus- ja opetusmah- dollisuudet koko kaupungissa | Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut tuotetaan tarkoituksenmu- kaisesti huomioiden aluei- den ominaispiirteet ja lasten/oppilaiden tarpeet Pääprosessin tulosalueet ja talous- ja tilapalvelut (Valtuustoryhmien välinen sopimus) | Palveluverkkoa kos- keva tarkastelu on jatkuvaa ja muutokset huomioon ottavaa | Lasten ja nuorten palvelut päivähoi- dossa ja perus- opetuksessa ovat laadukkaat ja mo- nipuoliset ja ne on tuotettu kustan- nustehokkaasti | Olemassa olevien resurssien kohden- tamista, ei tarvetta lisäresurssiin |
Päämäärä: Kehitetään ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointia | ||||
SPS:n strateginen tavoite | Kuvaus keinoista ta- voitteen saavuttami- seksi Vastuu- ja yhteistyö- tahot | Mittari tavoitteen toteutumisen seu- rataan | Tavoitetaso | Resurssitarve |
Riittävät tehostetun ja erityisen tuen sekä oppilashuollon resurssit esi- ja pe- rusopetukseen | Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toiminta- mallin toteuttaminen lain mukaisesti Pääprosessin tulosalu- eet (Perusopetuslaki) | Tuen piirissä olevat | Kaikki lapset/oppilaat riittävän tuen piirissä | Mahdolliset henki- löstöresurssien lisäykset |
Lisätään henkilöresurs- seja oppilashuoltoon ja varhaiskasvatuksen erityiseen tukeen Pääprosessin tulosalu- eet (Lainsäädäntö ja Val- tuustoryhmien välinen sopimus) | Resurssiseuranta | Yksi koulupsykologin ja yksi erityislasten- tarhaopettajan va- kanssi on perustettu ja henkilöt valittu | n. 90 000 eu- roa/vuosi | |
Jatketaan varhaisen puuttumisen ja en- naltaehkäisevän toiminnan kehittä- mistä yhteistyössä muiden hallintokun- tien ja eri toimijoiden kanssa | Moniammatillinen pal- veluorganisaatio tukee lasta ja perhettä kas- vussa ja kasvatustehtä- vässä, painopisteenä nivelvaiheet mm. Re- montti-hankkeessa kuvattujen toimintakäy- täntöjen mukaisesti Kasvatus- ja opetustoi- mi sekä sosiaali- ja terveystoimi (Lasten ja nuorten hy- vinvointiohjelma) | Seurataan Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman toteutumista sekä Remontti-hankeen tavoitteiden toteutu- mista | Toimijoiden roolit ja toimintaperiaatteet ovat selkeät ja käy- tössä | Toimintatavan muutoksia ja re- surssien uudelleen kohdentamista |
Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtoryhmän ja sen alaryhmien työs- kentely mahdollistaa ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisen Kasvatus- ja opetustoi- mi, nuorisotoimi, sosi- aali- ja terveystoimi (Lasten ja nuorten hy- vinvointiohjelma) | Hyvinvointijohtoryh- män erillinen seuran- ta ja raportointi | Aktiivinen osallistu- minen ja yhteistyön kehittäminen | Henkilöstöresurs- sin kustannukset | |
Osallisuuden ja lasten kuulemisen lisääminen päätöksenteossa Pääprosessin tulosalue, muut hallinnonalat ja päättäjät (Lasten ja nuorten hy- vinvointiohjelma) | Seuranta toteutumi- sesta | Lapset osallisia omassa kouluyhtei- sössä ja lasten par- lamentin toteuttami- nen | Järjestämiseen liittyvät kustannuk- set ja mahd. muut toimintaan liittyvät kustannukset | |
Päämäärä: Toiminnan tehostaminen | ||||
SPS:n strateginen tavoite | Kuvaus keinoista tavoit- teen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot | Mittari tavoitteen toteutumisen seura- taan | Tavoitetaso | Resurssitarve |
Toimitilat sellaises- sa kunnossa että kasvatus ja opetus voidaan toteuttaa | Toimitilojen terveellisyy- teen ja turvallisuuteen sekä ajanmukaisuuteen liittyvät tekijät kartoitetaan, priorisoidaan ja korjataan Kasvatus- ja opetustoimi ja tilakeskus, sosiaali- ja terveystoimi (Kasvatus- ja opetustoi- men tuottavuustavoitteet) | Tilojen puutteet ope- tuksen kannalta | Puutelistaa saa- daan systemaat- tisesti lyhennet- tyä vuosittain | Korjaus- ja uudis- tamiskustannukset, seurauksena vuok- rakustannusten nousu |
Palveluorganisaatio ja toiminnan raken- teet tukevat lasten ja nuorten kasva- tusta ja opetusta | Sopimusohjausmalli jänte- vöittää ja selkiyttää strate- gisia tavoitteita ja suuntaa toimintaa tavoitteiden mu- kaisesti Kasvatus- ja opetustoimi (Valtuustoryhmien välinen sopimus) | Sopimuksien ja sopi- musohjausmallin arvi- ointi kollegiaalisesti | Sopimukset oh- jaavat toimintaa tavoitteiden mu- kaisesti | Ei resurssivaikutus- ta, toimintatapojen muutos |
Jatketaan kasvatus- ja opetustoimen rakenneuu- distuksen toteuttamista ja käydään läpi toimintapro- sesseja Kasvatus- ja opetustoimi (Valtuustoryhmien välinen sopimus) | Henkilöstömäärä vä- henee 1.1.2011 ta- sosta (ei kasvatus- ja opetushenkilöstö) | Rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset on toteutettu vuoden 2012 aikana | Henkilötyövuosien väheneminen | |
Henkilöstön osaamisen varmentaminen sekä osaamisen joustava hyö- dyntäminen Kasvatus- ja opetustoimi (Henkilöstöohjelma) | Täydennyskoulutus- seuranta | Henkilöstö- resurssit on tar- koituksen mukai- sesti kohdennet- tu | Täydennyskoulu- tusmäärärahat | |
Tiivistetään seudullista yhteistyötä palvelutuotan- non järjestämiseksi Turun Seudun Opetustoi- men Foorumi, TSO (PARAS-hanke ja Valtuus- toryhmien välinen sopi- mus) | Seudullisen palvelun piirissä olevien las- ten/oppilaiden luku- määrä | Palvelut tuote- taan laadittujen sopimusten mu- kaisesti lapsikoh- taisesti suunnitel- len | Henkilöstöresurssia osoitettava kuntien välisen palvelun suunnitteluun, to- teutukseen ja las- kutukseen | |
Tieto- ja viestintä- teknologian käytön lisääminen kasva- tuksen ja opetuk- sen apuvälineenä ja tukena | TVT-välineiden ja niihin liittyvän pedagogiseen koulutuksen lisääminen Kasvatus- ja opetustoimi ja tilakeskus (Kansallinen tieto- ja vies- tintätekniikan opetuskäy- tön suunnitelma) | Seuranta välineiden hyödyntämisestä | Lapsi/oppilas hyödyntää TVT:aa osana työskentelyä | Työaika ja vä- linekustannukset. Varhaiskasvatuk- sen hankkeen ra- hoitusosuus n. 14 000 vuosille 11- 13 |
Sähköinen toimintatapa on käytössä ja it-järjestelmiä hyödynnetään koko hallin- tokunnassa Kasvatus- ja opetustoimi (Kasvatus- ja opetustoi- men tuottavuustavoitteet) | Seuranta välineiden hyödyntämisestä | Järjestelmät käy- tössä koko hallin- tokunnassa | Hankintakustan- nukset, lisenssit sekä työasemakus- tannukset, vähen- tänee henkilöstö- kustannuksia | |
Päämäärä/menestystekijä: Kestävä kehitys | ||||
SPS:n strateginen tavoite | Kuvaus keinoista tavoit- teen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot | Mittari tavoitteen toteutumisen seura- taan | Tavoitetaso | Resurssitarve |
Laajennetaan kes- tävän kehityksen yhteistyöverkostoa yksikkötasolle | Valitaan kestävän kehityk- sen vastuuhenkilöt eri yksiköistä Yksiköiden esimiehet (Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelman 2009 – 2013) | Vastuuhenki- löt/yksikkö | Jokaisessa yksi- kössä on vas- tuuhenkilö | Perehdyttämiskou- lutuksesta tulee kustannuksia |
Toimitaan 2011 laadittavan kestä- vän kehityksen ohjelman mukaan | Ohjelmassa on vuosittaiset painopistetavoitteet, jotka on tarkoitus panna toi- meen yksikkötasolla Yksiköiden esimiehet | Mittari tulee kestävän kehityksen ohjelmasta | Saavutetaan yksiköissä ase- tetut tavoitteet | Mahdolliset kustan- nukset katetaan energiansäästöllä |
Palvelutuotannossa noudatetaan kestä- vän kehityksen periaatteita | Ympäristöpolkuhankkeen ohjelmat sisällytetään kou- lujen opetussuunnitelmiin ja laajennetaan varhais- kasvatukseen Pääprosessin tulosalueet | Ohjelmat käytössä toimintayksiköissä | Seuranta toi- minnan laajuu- desta | Mahdolliset kustan- nukset katetaan energiansäästöllä |
11. Allekirjoitukset
Turussa **.**.2011
Kaupunginhallituksen puolesta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan puolesta
Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
Kaupunginhallituksen Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan
puheenjohtaja puheenjohtaja
Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxxx
Kaupunginhallituksen Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan
I varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja
Xxxxx Xxxxxxx Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja
LIITTEET
Liite 1
Toimielimen vuoden 2012 talousarvion ja vuosien 2012 – 2015 taloussuunnitelmakau- den toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Liite 2