Valtiovarainministeriön ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2021
VN/11902/2019 VATT/312/00.01/2020
Valtiovarainministeriön ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2021
sekä ennakolliset tavoitteet vuosille 2022-2024
Sisältö
1. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen strategia ja
toimintaympäristön muutokset 3
2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4
3. Toiminnallinen tuloksellisuus 5
3.1. Toiminnallinen tehokkuus 5
3.1.1. Tuottavuus 5
3.1.2. Taloudellisuus 5
3.1.3. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus 5
3.2. Tuotokset ja laadunhallinta 6
3.2.1. Suoritteet ja julkishyödykkeet 6
3.2.2. Palvelukyky ja laatu 7
4. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet 8
5. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta 9
6. Rahoitus 11
7. Sopimuksen voimassaolo ja seuranta 12
8. Allekirjoitukset 13
Liite: Muut seurattavat mittarit ja kehityskohteet 14
1. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen strategia ja toimintaympäristön muutokset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tuottaa luotettavaa taloustieteellistä tutkimustietoa ja analyysejä päätöksenteon tueksi. VATT keskittyy tutkimuksessaan julkistalouden kysymyksiin ja ar- vioi talouspolitiikan tavoitteita, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta tutkimuksen keinoin. Valtiovarainmi- nisteriö voi antaa tutkimuskeskukselle toimeksiantoja.
Tutkimuskeskus vastaa yhteiskuntatieteellisen tutkimustiedon tarpeeseen huolehtimalla siitä, että päätöksentekijöillä on käytettävissään tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntemusta julkista- louden alalta. VATT toimii osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Tuloksellinen yhteistyö ja luottamus VATT:n tutkimukseen luovat edellytykset hankkia kilpailtua täydentävää tutkimusrahoitusta.
VATT:n toimintaympäristöön vaikuttaa merkittävästi supistunut perusrahoitus. Samalla kun ulkopuo- lisen rahoituksen osuus kasvaa, perusrahoitusta joudutaan käyttämään hankerahoituksen vastinra- hana. Näin ollen VATT:n tutkimusohjelmaa määrittävät enenevässä määrin teemat, joihin on saata- vissa kilpailtua, ja yhä useammin monitieteistä, tutkimusrahoitusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puhtaasti taloustieteelliseen tutkimukseen, kuten esimerkiksi verotuskysymyksiin, suunnattua ulkopuolista hankerahoitusta on saatavilla niukasti.
VATT:lla on keskeinen tutkimusstrateginen rooli taloustieteilijöiden tutkijayhteisössä empiiristen ai- neistojen järjestelmällisessä kokoamisessa ja hyödyntämisessä politiikan valmistelun tarpeita var- ten. Tavoitteena on, että VATT:n IT-arkkitehtuuri ja –järjestelmät ja yhteistyökumppanien lupa- ym. käy-tännöt mahdollistavat tietoaineistojen yhdistämisen kohtuullisessa ajassa. Tietovarantojen teho- kas hyödyntäminen tutkimustyössä edistää myös valtionhallinnon Tieto käyttöön- tavoitetta.
Pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallitus painottaa ohjelmassaan osaamista ja osallistamista. Sosiaa- lises-ti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan pyritään mm. työllisyyttä kohenta- malla, eriarvoisuutta torjumalla ja aktiivisella ilmastopolitiikalla. Hallituksen painotukset ovat näky- neet myös VATT:n tutkimusteemoissa päättyvällä strategia- ja ohjelmakaudella 2016-2020. Uutta VATT:n strategiaa työstetään keväällä 2021 siten, että se mahdollisuuksien mukaan vastaa myös valtiovarainministeriön hallinnonalan identifioimiin toimintaympäristön muutoksiin.
VATT:n uudessa strategiassa huomioonotettavat valtiovarainministeriön hallinnonalan toi- mintaympäristön muutokset
Globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa neljä keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla. Ne ovat il- mastonmuutoksen hillintä; väestön ikääntyminen, joka vähentää talouden työpanosta ja lisää julki- sia menoja; globaali kilpailu ja maailmantalouden muutokset, jotka vaikuttavat Suomen talouden kasvuun; sekä yhteiskunnan digitalisoituminen.
Kehityskulut vaikuttavat niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Toi- saalta uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mah- dollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.
2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Tavoitteet vuoden 2021 talousarvioesityksessä
Toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet mitta- reineen | Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoit- teita tukevat TAE:n lukutavoitteet | Toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit ja alustavat tavoitteet TAE:n toimintamenomo- mentilla 2021 |
28. VM:n hallinnonala | 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutki- mus ja rekisterihallinto | 02. VATT |
Taloudellisesti kestävä julkinen talous - Kestävyysvaje pienenee - Valtionhallinnon nettorahoitusvarat / BKT- suhde nousee - Julkisyhteisöjen velkaantumisaste alenee, % BKT:sta - Verovaje on alhainen. Sosiaalisesti kestävä talouskasvu - Työllisyysaste nousee - Tuloerot pienenevät | Tilastot, tietoaineistot, tutkimukset ja palvelut ovat luotettavia ja relevantteja | Menestyminen tutkimusrahoituksen hankinnassa siten, että VATT pystyy jatkossakin keskittymään tutkimuksessa painopistealueisiinsa; strategisten rekrytointien hyödyntäminen tutkimusohjauksen ja tutkimustoiminnan vahvistamisessa sekä tutkimuksen tukipalvelujen kehittäminen. (Toiminnallinen tehokkuus) Julkaisut omissa julkaisusarjoissa, kv aikakauskirjoissa sekä mm. ministeriöiden julkaisusarjoissa. (Tuotokset ja laadunhallinta) |
Tutkimustoiminta tukee päätöksentekoa, joka vastaa Suomen kansantalouden tärkeimpiin haasteisiin | Tiedeyhteisöä ja päätöksentekoa palvelevat lausunnot ja kuulemiset, työryhmäjäsenyydet, alustukset ja muu osallistuminen tutkimustuloksia koskevaan julkiseen keskusteluun. Julkaisujen laatupainotettu määrä suhteutettuna henkilötyövuosiin kasvaa ja että asiantuntijatoiminnassa pystytään keskittymään vaikuttavuuden kannalta tärkeimpiin kohteisiin. (Tuotokset ja laadunhallinta) | |
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti - Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti - Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita | Kansalaisten ja yritysten asiointi julkishallinnon kanssa on entistä sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää | VATT sitoutuu edistämään avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuuria ja tutkimustulosten aktiivista viestintää. |
Digitaaliset palvelut lisäävät tietojen hyödyntämistä ja tehostavat julkishallinnon toimintaa | VATT:n julkaisut ja muut vastaavat tuotokset ovat saatavilla digitaalisesti | |
Luottamus ja oikeusturva vahvistuvat yhteiskunnassa. | VATT sitoutuu noudattamaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan, TENK:n ohjeistusta hyvästä tieteellisestä käytännöstä |
VATT:n yhteydessä toimii riippumaton Talouspolitiikan arviointineuvosto, jonka tehtävänä on arvi- oida talouspolitiikkaa ja talouspolitiikan onnistumista erityisesti taloudellisen kasvun ja vakauden, työllisyyden ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden kannalta.
3. Toiminnallinen tuloksellisuus
3.1. Toiminnallinen tehokkuus
Keskeiset tavoitteet vuodelle 2021 ovat menestyminen tutkimusrahoituksen hankinnassa siten, että VATT pystyy jatkossakin keskittymään tutkimuksessa painopistealueisiinsa; strategisten rekrytoin- tien hyödyntäminen tutkimusohjauksen ja tutkimustoiminnan vahvistamisessa sekä tutkimuksen tu- kipalvelujen kehittäminen.
3.1.1. Tuottavuus
VATT:n toiminta tähtää tutkimuksen korkeaan laatuun ja merkittävyyteen yhteiskunnan päätöksen- teon kannalta. Valtion talousarvioesityksessä on muotoiltu tavoite VATT:n tuottavuuden kehitykselle siten, että julkaisujen laatupainotettu määrä henkilötyövuosiin suhteutettuna kasvaa.
Tuottavuuden mittarit
Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Julkaisutoiminnan tuotosindeksin muutos (%) | 9,1 | 1,0 | -29,6 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 |
Kokonaistuottavuusindeksin muutos (%) | 0,5 | 1,0 | -23,4 | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 1,0 |
Tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/panosindeksi. Sekä tuotos- että panosindeksi lasketaan painotettuna summana. Tuotoksissa painoina käytetään eri julkaisujen ja asiantuntijatehtävien painoja, panoksissa Tilastokeskuksen deflaattoreita eri kustannuspaikkakategorioille (palkka, poistot, muut kulut). Kokonaispanokset eivät sisällä Talouspolitiikan arviointineuvoston osuutta. Kuluvan vuoden arvio lasketaan lokakuun viimeisenä päivänä, kun Tilastokeskuksen luvut ovat käytettävissä.
3.1.2. Taloudellisuus
VATT:n taloudellisuustarkastelu on osa tuottavuusindeksilaskentaa, joka on esitetty edellä koh- dassa 3.1.1. Tuottavuus.
3.1.3. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus
VATT ei pääsääntöisesti tee liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua maksullista toimintaa. Poikkeuk- sena ovat sellaiset tutkimushankkeet, jotka sopivat VATT:n tutkimustoiminnan ydinprofiiliin. Tällais- ten tutkimushankkeiden määrä on toistaiseksi ollut vähäinen, rahoitusmyönnöt satunnaisia ja osuus ulkopuolisen rahoituksen osuudesta hyvin pieni.
VATT ei aseta yhteisrahoitteiselle tutkimustoiminnalle varsinaisia kustannusvastaavuuteen liittyviä tavoitteita, mutta seuraa sen kehittymistä vuosittain.
Kannattavuuden ja kustannusvastaavuuden mittarit
Mittari (Arvio 30.9.2020 tilanteen mukaan) | Toteuma 2017 | Toteuma 2018 | Toteuma 2019 | Arvio 2020 |
Kustannusvastaavuus yhteisrahoitteisissa hankkeissa | 72,5 | 73,6 | 45,8 | 50 |
3.2. Tuotokset ja laadunhallinta
3.2.1. Suoritteet ja julkishyödykkeet
VATT:n tutkimustuloksia julkaistaan omien julkaisusarjojen julkaisujen ohella tieteellisissä kansain- välisissä aikakauskirjoissa sekä mm. ministeriöiden julkaisusarjoissa. Asiantuntijatoiminnan keskei- set muodot ovat tiedeyhteisöä ja päätöksentekoa palvelevat lausunnot ja kuulemiset, työryhmäjäse- nyydet, alustukset ja muu osallistuminen tutkimustuloksia koskevaan julkiseen keskusteluun.
Vuonna 2021 tavoitellaan sitä, että julkaisujen laatupainotettu määrä suhteutettuna henkilötyövuo- siin kasvaa ja että asiantuntijatoiminnassa pystytään keskittymään vaikuttavuuden kannalta tär- keimpiin kohteisiin.
VATT:n tuotokset jaetaan julkaisuihin ja asiantuntijatoimintaan. Omien julkaisusarjojen julkaisujen lisäksi VATT:n tutkimustuloksia julkaistaan tieteellisissä kansainvälisissä aikakauskirjoissa sekä mm. ministeriöiden julkaisusarjoissa.
VATT:n tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta asiantuntijatoiminnan rungon muo- dostavat tutkimustulosten esittely päätöksentekijöille, lausunnot ja kuulemiset esimerkiksi eduskun- nan valiokunnissa sekä osallistuminen asiantuntijana esimerkiksi ministeriöiden asettamiin työryh- miin. Näiden lisäksi tutkijan työhön kuuluu kansainvälistä tiedeyhteisöä palveleva asiantuntijatoi- minta, kuten esimerkiksi tieteellisten artikkelien vertaisarviointi sekä väitöskirjojen, rahoitushake- musten ja viranhakijoiden arviointityö. Tämä työ on tärkeää VATT:n tutkimusyhteistyön kehittämisen kannalta.
Ohjelmakaudella 2021-2025 tutkimustyön painopisteet ovat:
Sosiaaliturva ja verotus, tulonjako ja eriarvoisuus, julkiset palvelut (erityisesti koulutus ja terveyspal- velut), paikallinen julkistalous, asuntopolitiikka, elinkeinopolitiikka, ympäristö-, energia-, ja ilmasto- politiikka sekä työmarkkinat.
Tulossopimusvuonna tutkimus painottuu seuraavasti:
Sosiaaliturvaa ja verotusta koskevissa hankkeissa arvioidaan sosiaaliturvan ja verotuksen vaikutuk- sia muun muassa työn tarjontaan sekä yrittäjien ja yritysten käyttäytymiseen. Lisäksi on käynnissä yritysten verotarkastusten vaikutuksia arvioiva hanke. Hankkeissa tutkitaan myös liikenteen vero- tuksen vaikutuksia mm. autokantaan ja ajokilometrien määrään. Yritysverotusta koskevissa hank- keissa keskitytään yhtäältä kotimaisen ja kansainvälisen verotuksen uudistustarpeisiin ja -vaihtoeh- toihin ja toisaalta kotimaassa ja EU-tasolla toteutettujen reformien vaikutuksiin. Uudet mikrotason yritysaineistot ovat avaamassa uusia mahdollisuuksia kansainvälisen yritysverotuksen vaikutusten mittaamiseen.
Tulonjakoa ja eriarvoisuutta tutkitaan erityisesti osana isoa kansainvälistä tutkimushanketta. Hank- keessa tarkastellaan eriarvoisuuden kehitystä Suomessa kattavasti eri mittareilla viime vuosikym- meninä.
Terveyspalveluihin liittyvissä hankkeissa tarkastelemme kilpailutilannetta yksityisillä terveydenhuol- tomarkkinoilla, valinnanvapautta ja kilpailua julkisessa erikoissairaanhoidossa sekä lääkemarkkinoi- den toimintaa ja niiden sääntelyä.
Koulutukseen liittyen tarkastelemme toisen asteen koulutusta ja syrjäytymistä. Tutkimme, miten koulutuspolitiikka vaikuttaa tulojen, koulutustason ja osaamisen periytyvyyteen sekä arvioimme pe- ruskouluvalintauudistuksen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistuksen vaikutuksia.
Paikalliseen julkistalouteen liittyen arvioimme kiinteistöverotuksen tulonjakovaikutuksia.
Asuntopolitiikkahankkeissa arvioimme asumisen verojen ja tukien vaikutuksia asumiskustannuksiin ja -valintoihin sekä täydennysrakentamisen vaikutuksia kaupunkialueilla.
Työmarkkinoita koskevat tutkimuskysymykset liittyvät työttömyysturvaan (keston, ehtojen ja tason vaikutukset työmarkkinatulemiin), palkkausjärjestelmään (eri palkkausmuotojen käyttö suomalai- sissa yrityksissä yli ajan ja niiden vaikutus palkkajakaumaan) sekä työvoimapalvelujen vaikuttavuu- teen (aktivointitoimenpiteet sekä nuorisotakuun vaikutukset) ja työvoiman kysynnän rakenteen muu- toksiin.
Ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikan hankkeissa arvioimme muun muassa kustannustehokkaita vähähiilisen energiajärjestelmän vaatimia investointipolkuja ja ohjauskeinoja, uusiutuvan energian teknologioihin liittyvien innovaatioiden arvoa sekä energiapolitiikan ja kilpailukyvyn yhteyksiä. Li- säksi tutkimme liikenteen ja autoilun verojen käyttäytymis- ja tulonjakovaikutuksia ja arvioimme lii- kenteen päästövähennystoimien vaikuttavuutta ja kustannuksia.
Elinkeinopolitiikan tutkimuksessa keskitytään yleisesti tukipolitiikan ja erityisesti tutkimus- ja kehittä- mistoiminnan tukien vaikuttavuuden arvioimiseen. Lisäksi tutkimme mm. alueellisten tukien ja vero- jen vaikutuksia taloudelliseen aktiviteettiin.
Valtion talousarvioesityksessä vahvistettu vuoden 2021 tavoite on se, että julkaisujen laatupaino- tettu määrä suhteutettuna henkilötyövuosiin kasvaa ja että asiantuntijatoiminnassa pystytään keskit- tymään vaikuttavuuden kannalta tärkeimpiin kohteisiin.
Vuodelle 2021 suunniteltujen hankkeiden listaus on tulossopimuksen liitteenä.
3.2.2. Palvelukyky ja laatu
XXXX pyrkii palvelemaan tasapuolisesti kaikki tutkimustiedon käyttäjiä. Tavoitteena on, että tutki- mustulokset ovat suoraan ja helposti päätöksentekijöiden, valmistelijoiden ja muiden tiedon tarvitsi- joiden käytettäivissä. Tutkimustiedon jakelun peruskanavana käytetään Kansalliskirjaston ylläpitä- mään julkaisuarkistoa. Julkaisujen saavutettavuuden osalta työ on vielä osittain kesken ja työ tul- laan saattamaan loppuun lähikuukausien aikana.
Keväällä 2020 julkaistun kansainvälisen arviointiraportin tulosten pohjalta VATT panostaa tulevalla suunnittelukaudella medianäkyvyyden lisäämiseen ja viestinnän sisällön selkeyteen. Näin lisätään
Laajempi tutkimustoiminnan palvelukykyyn ja laatuun liittyvä kehitystyö suunnittelukaudella tulee olemaan tutkimustoiminnan ja sen tulosten intergroiminen osaksi valtakunnallista tutkimustietova- rannon tietokokonaisuutta, jossa julkaisut, tutkimusinfrastruktuurit, rahoituspäätökset, tutkimusai- neistot, tutkijoiden tiedot ja muut tutkimusaktiviteetit saadaan yhteiseen kansalliseen tietovarantoon. Suunnittelu on osa laajempaa ICT-arkkitehtuurisuunnittelua, jota tullaan tekemään yhteistyössä Val- torin kanssa.
4. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet
VATT on eri tavoin mukana Aalto-yliopiston, Hankenin ja Helsingin yliopiston Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) -yhteishankkeessa. Helsinki GSE:n tavoitteena on laajentaa taloustieteen osaamisen kärkeä Suomessa. Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen keskittäminen sisäl- tää VATT:n näkökulmasta paljon mielenkiintoisia yhteistyö- ja kehittymismahdollisuuksia uransa eri vaiheissa oleville tutkijoille. Päätöksentekoa palvelevan tutkijaosaamisen kehittämisen kannalta on välttämätöntä vahvistaa näiden osa-alueiden opetusta ja opinnäytetöiden ohjaamista. Valtiovarain- ministeriö tukee hanketta rahoittamalla VATT:n kautta kahta yhteisprofessuuria Helsinki GSE:n kanssa.
VATT:n ICT-toimintaympäristön uudistamista jatketaan keväällä 2020 laaditun kehittämissunnitel- man pohjalta, jota päivitetään säännöllisesti yhteistyössä Valtorin kanssa. ICT-arkkitehtuurisuunitte- lussa huomioidaan myös valtakunnallisen tutkimustietovarantohankkeiden kehitys.
Hankkeet
Xxxxx | Xxxxx tulossopimuksen tavoitteeseen liittyy |
Yhteistyö Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) yhteistyöhankkeessa | Strategisten rekrytointien hyödyntäminen tutkimusohjauksen ja tutkimustoiminnan vahvistamisessa VATT:n tutkimuksen luotettavuuden varmistaminen hyödyntämällä yhteistyötä akateemisen yhteisön kanssa. |
VATT:n ICT-toimintaympäristön uudistamiseen liittyvät kehittämishankkeet: 1) Intran uudistaminen (Toteutuksessa) 2) Virtuaali Valtti (Esiselvitysvaihe). 3) Tutkimustoiminnan ja sen tulosten integroiminen osaksi valtakunnallista tutkimustietovarantoratkaisua ja siihen liittyvä projektitalouden suunnittelun ja seurannan ratkaisut (Esiselvitysvaihe). 4) Asianhallinta- ja arkistointijärjestelmän uudistaminen (Suunnittelutavoite). 5) Työajan seurantajärjestelmän uudistaminen osaksi Kieku- ratkaisua (Sunnittelutavoite). | Tutkimuksen tukipalvelujen kehittäminen |
5. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja hallinta
VATT:n näkemyksen mukaan talouspoliittisen päätöksenteon tietotarpeet ja niihin liittyvän sovelta- van taloustieteellisen osaamisen kysynnän arvioidaan edelleen kasvavan lähivuosina. Toimintaym- päristössä on tunnistettavissa kilpailua alan parhaista osaajista, ja tässä kilpailussa myös VATT:n on menestyttävä. Tämä voi onnistua vain riittävillä resursseilla ja toimivilla yhteistyöverkostoilla.
VATT:lle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyisen henkilöstömäärän tason säilyt- tämistä. Tutkimukseen käytettävien henkilöresurssien määrän tulisi olla vähintään 80 % käytettä- vissä olevista henkilötyövuosista.
Henkilöstövoimavarojen määrällisen riittävyyden lisäksi VATT:n tavoitteiden saavuttaminen edellyt- tää kykyä ihmisten hyvään johtamiseen, innovointiin sekä toimivaan ja terveelliseen työyhteisöön. VATT:ssa tavoitteet saavutetaan ihmisten kautta ja siksi johtajuus- innovointikyvykkyys- ja työyhtei- söindeksi sekä ihmisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin seuranta ja näihin liittyvät tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia mittareita toiminnalle. VATT:n henkilöstövoimavarojen tärkeimpanä tavoit- teena on edelleen säilyttää kansainvälisen arviointiraportin (2020) ja siihen haastateltujen sidosryh- män edustajien näkemys, jossa VATT:n tutkimuksen tieteellistä tasoa ja henkilöstön osaamista pi- dettiin erinomaisena.
VATT:n kokonaisrahoitustilanteeseen liittyvillä ratkaisuvaihtoehdoilla, joita on kuvattu tarkemmin ra- hoitusta koskevassa kohdassa 6, saattaa olla suoria vaikutuksia tässä esitettyihin tavoitetasoihin.
Yhteiset henkilöstövoimavarojen mittarit
Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Henkilötyövuodet | 52,9 | 52 | 52 | 52 | 52 | 52 | 52 |
Työtyytyväisyys (VMBaron kokonaisindeksi Y, asteikko 1-5) | 3,78 | 3,9 | 4,01 | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) | 4,5 | 5,0 | 4,5 | 5,0 | 5,0 | 5,0 | 5,0 |
Johtajuusindeksi, (VMBaro, JO) | 3,61 | 3,8 | 3,79 | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
Suoraan viraston päällikön alaisten johtajien johtamissopimusten osuus, % | - | - | - | 0 | 0 | 0 | 0 |
Analyysi monipaikkaisen työn potentiaalista viraston työssä 1.6.2021 mennessä | - | - | - | Kyllä | - | - | - |
Monipaikkaisesti rekrytoidun henkilöstön osuus kaikista rekrytoiduista vuoden aikana, % (seurantamittari) | - | - | - | Seuranta | Seuranta | Seuranta | Seuranta |
Yhdenvertaisuuden toteutuminen työyhteisössä (VMBaro 5.5.) | 3,85 | 4,0 | 4,22 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Muut henkilöstövoimavarojen mittarit
Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Innovointikyvykkyysindeksi (VMBaro, IN) | 4,03 | 4,0 | 4,24 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Työyhteisöindeksi (VMBaro, TY) | 3,91 | 3,9 | 4,21 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista (%, Tahti) | 84,1 | 80,9 | 74 | 80 | 80 | 80 | 80 |
Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus (Tahti) | 48,1 | 55 | 60,7 | 55 | 58 | 60 | 60 |
Valtion yhteisten HR-tavoitteiden asettamisen osalta tuleville vuosille on otettava huomioon, että monella osa-alueella VATT:n lähtötaso on melko korkea, joten tavoitetaso tulee asettaa tasolle, joka realistisesti on saavutettavissa.
Liikkuvuuden edistämisen seurannassa VATT:n osalta on tarkoituksenmukaista käyttää tarkastelua, jossa VATT:n henkilöstöön kuuluvan työpanos jakaantuu joko osittain tai lähes kokonaan VATT:n muiden tutkimusorganisaatioiden (yliopistot, tutkimuslaitokset) tai virastojen (Tilastokeskus) kesken. Näitä ei kirjata Kiekussa henkilökiertona, vaikka ne tosiasiallisesti ovat henkilöstön liikkuvuuden edistämistä ja merkittävä osa VATT:n tutkimustoiminnan luonnetta. Ihmisten, osaamisen ja tiedon jatkuva liikkuminen ovat keskeinen osa tutkimuksen tekemisen ydintoimintaa.
Valtion yhteisten HR-tavoitteiden mittarit
Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Arvio 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 | Tavoite 2024 |
Osaamisen kehittäminen | |||||||
Strateginen henkilöstösuunnittelu (1-5) * | 2 | - | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 |
Kokemus oppimisesta ja uudistumisesta (VMBaro 4.1) | 4,21 | - | 4,41 | 4,30 | 4,30 | 4,30 | 4,30 |
Liikkuvuuden edistäminen | |||||||
Henkilökierrossa olleiden määrä, osuus henkilöstöstä** (%) | 15 | - | 15 | seuranta | seuranta | seuranta | seuranta |
Työnantajakuva | |||||||
Työnantajakuva ja arvot (keskiarvo VMBaron kohdista 8.2-8.4) | 3,89 | - | 4,10 | 3,90 | 3,90 | 3,90 | 3,90 |
* Strateginen henkilöstösuunnittelu, itsearviointi:
5 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista sekä osa johtamisprosesseja toimien johdon käytännön työkaluna toiminnan suunnittelussa
4 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista 3 = viraston henkilöstösuunnittelu on strategista
2 = virastolla on henkilöstösuunnitelma
1 = virastolla ei ole henkilöstösuunnitelmaa
**VATT:n osalta on huomioitu henkilöt/htv (%), joilla palvelussuhde jakautuu osittain tai kokonaan VATT:n ja muiden tutkimusorganisaatioiden kesken ja molemmat hyötyvät samanaikaisesti organisaatioiden välisestä l iikkuvuudesta.
6. Rahoitus
VATT:n rahoitus koostuu valtion budjetin kautta kohdennettavasta toimintamenorahoituksesta sekä tutkimushankkeiden hankerahoituksesta. Määrärahasta saa käyttää enintään 310 000 euroa talous- politiikan arviointineuvoston toimintamenojen sekä selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien me- nojen maksamiseen. Voimassaolevan kehyksen, vuoden 2020 talousarvion sekä ulkopuoliselle ra- hoitukselle asetetun tavoitteen mukainen VATT:n kokonaisrahoituksen kehittyminen on kuvattu alla olevassa taulukossa.
VATT:n kokonaisrahoitus on kehittymässä alijäämäiseksi vuonna 2023, vaikka ulkopuoliselle rahoi- tukselle asetettu tavoitetaso saavutettaisiin vuonna 2022. Siirtyvän määrärahan osuus kokonaisra- hoituksesta ei tule enää helpottamaan budjetin tasapainottamista vuodesta 2023 lähtien. VATT on laatinut budjetin tasapainottamisen mahdollisuuksista 4 erilaista skenaariota sekä arvioinut niiden vaikutuksia ja realistisia toteuttamismahdollisuuksia. Skenaariovaihtoehdot ovat henkilöstömenojen vähentäminen (1), perusrahoituksen rakenteellinen kehittäminen (2), ulkopuolisen rahoituksen mer- kittävä lisääminen (3), ja eri skenaariovaihtoehtojen osittainen yhdistelmämalli (4). Budjetin tasapai- nottamisen lähtökohtana tulee olla VATT:n nykyisen aseman säilyttäminen tieteellisesti korkeatasoi- sena, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuna tutkimuslaitoksena, joka pystyy vastaamaan hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin ja strategisen perustehtävän toteuttamiseen. VATT:n kehysehdo- tus vuosille 2022-2025 on tehty erikseen.
Rahoitus
28.30.02 1000 euroa | Toteuma 2019 | Talousarvio 2020 | Arvio 2020 | Arvio 2021 | Arvio 2022 | Arvio 2023 | Arvio 2024 |
Henkilöstökulut | 3 782 | 3 923 | 3 700 | 4 000 | 4 000 | 4 000 | 4 000 |
Toimitilavuokrakulut | 000 | 000 | 000 | 375 | 380 | 385 | 390 |
Palvelujen ostokulut | 1 152 | 1 200 | 1 200 | 1 220 | 1 230 | 1 250 | 1 270 |
Muut kulut | 288 | 300 | 240 | 300 | 300 | 300 | 300 |
Investointimenot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Bruttomenot | 5 562 | 5 773 | 5 505 | 5 895 | 5 910 | 5 935 | 5 960 |
Maksullisen toiminnan tuotot | 196 | 50 | 100 | 50 | 50 | 50 | 50 |
Muut tuotot | 1 081 | 1 950 | 1 000 | 1 450 | 1 450 | 1 450 | 1 450 |
Bruttotulot | 1 277 | 2 000 | 1 100 | 1 500 | 1 500 | 1 500 | 1 500 |
Nettokäyttö/-käyttöarvio | 4 285 | 3 773 | 4 405 | 4 395 | 4 410 | 4 435 | 4460 |
Siirtynyt/siirtyy | 2 603 | 1 461 | 1 806 | 1 185 | 640 | 82 | 0 |
Tilinpäätös/TA/TAE/kehys | 3 488 | 3 773 | 3 773 | 3 758 | 3 743 | 3 728 | 3 728 |
Palkankorotuserät | 11 | 92 | 110 | 110 | 110 | ||
Käytettävissä yhteensä | 6 091 | 5 234 | 5 590 | 5 035 | 4 492 | 3 920 | 3 838 |
Siirtyy seuraavalle vuodelle | 1 806 | 1 461 | 1 185 | 640 | 82 | - 515 | -623 |
Kumulatiivinen ylijäämä/alijäämä | 1 806 | 1 461 | 1 185 | 640 | 82 | - 433 | -1 056 |
28.30.02.01 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1000 euroa | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Talousarviokehyspäätös | 3 463 | 3 448 | 3 433 | 3 418 |
28.30.02.02 Talouspolitiikan arviointineuvosto 1000 euroa | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Tavoite 2023 |
Talousarviokehyspäätös | 310 | 310 | 310 | 310 |
Virasto laatii 1.6.2021 mennessä suunnitelman siitä, millä tavalla se toteuttaa uutta hankintastrate- giaa omassa toiminnassaan.
7. Sopimuksen voimassaolo ja seuranta
Sopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun. Sopimusta voidaan tarkistaa, jos olosuhteiden muu- toksista aiheutuu tarkistustarpeita, joita ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomioon.
VATT toimittaa vuosittain toteumaraportin ensimmäiseltä vuosipuoliskolta valtiovarainministeriölle elokuun loppuun mennessä. Koko vuoden raporttina toimiva tilinpäätösasiakirja, joka sisältää toi- mintakertomuksen, toimitetaan valtiovarainministeriölle välittömästi sen valmistuttua. Tilinpäätösten tulee valmistua viimeistään 28.2.2021.
Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan erikseen sovittavissa tulosohjauskokouksissa, jotka pide- tään kaksi kertaa vuodessa ministeriön koolle kutsumina hallinnonalan suunnittelun ja seurannan aikataulujen mukaisesti.
VATT vie suunnittelun ja seurannan asiakirjat nettisivulleen sekä tulostavoite- ja toteumatiedot val- tion tulostietojärjestelmään Valtiokonttorin antaman määräyksen VK 540/03/2010 mukaisesti (Suun- nittelun ja seurannan asiakirjojen sekä tuloksellisuustietojen julkaiseminen Valtion raportointipalve- lussa).
8. Allekirjoitukset
Helsingissä 16. päivänä joulukuuta 2020
Valtiovarainministeriö | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus |
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx | Xxxx Xxxxxx Ylijohtaja |
Xxxx Xxxxxxxx Hallinto- ja kehitysjohtaja | Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxxx- ja hallintojohtaja |
Liite: Muut seurattavat mittarit ja kehityskohteet
Julkaisu- ja asiantuntijatoiminta, medianäkyvyys
Alla olevassa taulukossa on eritelty seurantakohteita, joille ei suoraan aseteta erillisiä tavoitteita, mutta joiden kehitystä seurataan. Julkaisujen ja asiantuntijatoiminnan kehityksellä on merkitystä tuottavuustavoitteen saavuttamiseen. Medianäkyvyyden seuranta on osa yhteiskunnallisen vaikut- tavuuden seurantaa.
Seurattavat mittarit
Julkaisutoiminta | Laatu- painotuk- set | Toteuma 2018 | Toteuma 2019 | Ennuste 30.10.2020 | 4. vuoden keskiarvo |
VATT:n sarjat | |||||
Tutkimukset | 1 | 1 | 2 | 2 | 2,25 |
Working papers | 1 | 13 | 14 | 9 | 14,75 |
Muistiot, valmisteluraportit ja Policy Brief | 0,6 | 2 | 4 | 2 | 1,5 |
VATT:n ulkopuoliset sarjat | |||||
Tutkimukset | 1 | 23 | 25 | 14 | 22,75 |
Artikkelit | 1,5 | 20 | 16 | 12 | 14,75 |
Referoidut kv-aikakauskirjat (A) | 4 | 2 | 2 | 3 | 1,5 |
Referoidut kv-aikakauskirjat (B) | 3 | 6 | 10 | 6 | 6,5 |
Referoidut kv-aikakauskirjat (C) | 2 | 7 | 5 | 3 | 4,75 |
Referoidut kv-aikakauskirjat (D) ja artikkelikokoelmat | 1 | 4 | 7 | 6 | 7 |
Julkaisutoiminta yhteensä (laatupainotettu) | 112,2 | 122,4 | 86,2 | 105,7 | |
Asiantuntijatoiminta | Toteuma 2018 | Toteuma 2019 | Ennuste 30.10.2020 | 4. vuoden keskiarvo | |
Lehtikirjoitukset ja kolumnit | 41 | 22 | 19 | 35 | |
Esitelmät | 264 | 268 | 118 | 294 | |
Tiedeyhteisöä palvelevat lausunnot | 124 | 120 | 136 | 108 | |
Päätöksentekoa palvelevat lausunnot | 37 | 23 | 40 | 39 | |
Työryhmät | 118 | 114 | 115 | 101 | |
Medianäkyvyys | Toteuma 2017 | Toteuma 2018 | Toteuma 2019 | Ennuste 30.10.2020 | 4. vuoden keskiarvo |
Mediaseurantaosumat (kpl) | 1054 | 839 | 1025 | 900 | 954 |
Verkkosivusto xxxx.xx -käynnit | 60 000 | 90 000 | |||
Twitter -kanavan seuraajat (FI) | 4 000 | 4 600 | 5 200 | 5800 | |
Twitter -kanavan seuraajat (EN) | 0 | 250 | 530 | 800 | |
Twiitin näyttökerrat (yht. FI ja EN) | 1,4 milj. | 1,6 milj. | 1,2 milj. | 1,3 milj. |
Vuodelle 2021 suunniteltujen hankkeiden listaus, tilanne 30.10.2020
Proj.nro | Projektin nimi | Vastuututkija | Aikataulu | Ulkopuolinen rahoitus | € vuonna 2021 | Julkaisusuunnitelma vuosina 2020-2021 | Valmistuneet julkaisut |
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous | |||||||
T0236 | Asumisen verojen ja tukien vaikutukset + tutkimuskulut | Lyytikäinen | 9/2018-8/2023 | SA | 98907 | T 2020 | |
T0261 | Crime Workshop | Huttunen | 2021 | YJS | 26500 | ||
T0273 | Determinants of individual trajectories in education | Xxxxxxx Xxxxxxxxx | 3/2020-7/2021 | WP 2021, UTA 2021 | |||
T0297 | Effect of loan-to-collateral limits on household leverage and housing choices | Lyytikäinen | 1/2021-12/2023 | ||||
.. | Effect of tax and transfer reforms on local fiscal policy and household location and commuting decisions | Ramboer | 1/2021-12/2023 | ||||
T0001 | Hankintamenetelmien tehokkuus ja optimaalisuus | Tukiainen | 1/2009-12/2021 | 2 kpl UTA, 3 kpl WP 2021 | 3 kpl 2013, 1 kpl 2015, 1 kpl 2018, WP 4/2019, 2 kpl Ref 2019, UTA 2020 | ||
T0283 | Hankintaviranomaisten preferenssit | Tukiainen | 9/2020-8/2021 | EconPol | .. | 3 kpl UTA 2021 | |
.. | Impact of housing and land use policies on local development | Ramboer | 1/2021-12/2023 | ||||
T0290 | Kaksivuotisen esiopetuskokeilun otantatyö | Harjunen | 11/2020-12/2021 | OKM | 5000 | UTA 2021 | |
T0296 | Kiinteistöverojen kohdentuminen | Lyytikäinen | 1/2021-12/2023 | ||||
T0291 | Liikenneinvestointien vaikutukset | Harjunen | 1/2021-12/2023 | UTA 2021, WP 2021 | |||
T0272 | Local determinants of crime and recidivism | Xxxxxxx Xxxxxxxxx | 3/2020-7/2021 | WP 2021 | |||
T0295 | Local government grant system and location choices of households and firms | Lyytikäinen | 1/2021-12/2023 | ||||
T0012 | LUOVA: lukioiden oppimistulokset ja vaikuttavuus | Kortelainen | 1/2012-12/2022 | WP 11/2021 | T 11/2014, WP 1/2018, WP 5/2018, Ref 2019 | ||
T0298 | Lääkemarkkinoiden väliset heijastusvaikutukset | Siikanen | 11/2020-12/2022 | WP 2021 | |||
T0299 | Lääkkeiden hinnat ja lääkkeiden hintasääntely Pohjoismaissa | Siikanen | 11/2020-12/2022 | Kela | 20000 | ||
T0294 | Markkinoiden toimivuus | Saxell | 7/2018-12/2022 | WP12/2021 | WP 4/2020 | ||
T0281 | Mikä lääkkeissä maksaa | Siikanen | 5/2020-2/2021 | VN-TEAS | 15000 | UTA 2/2021 | |
T0274 | Mortality inequality | Huttunen | 3/2020-12/2021 | WP 2021, UTA 2021 | |||
T0238 | Oikeuden päätöksien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset | Huttunen | 9/2018-7/2024 | SA | 90000 | WP/UTA 2020, WP/UTA 2021 | |
T0164 | Terveydenhuollon informaatiojärjestelmien hyödyt | Saxell | 1/2015-12/2021 | WP 2021 | WP 4/2019, WP 10/2020 | ||
T0116 | Terveydenhuollon tehokkuus | Saxell | 1/2015-12/2023 | UTA 6/2014, PB 12/2014, UTA 3/2016, UTA 2018, WP 5/2020 | |||
Proj.nro | Projektin nimi | Vastuututkija | Aikataulu | Ulkopuolinen rahoitus | € vuonna 2021 | Julkaisusuunnitelma vuosina 2020-2021 | Valmistuneet julkaisut |
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako | |||||||
T0264 | Deaton review (Yrtti-hanke) | Paukkeri | 1/2020-5/2022 | ||||
T0275 | Eläkeuudistusten vaikutukset työmarkkinoihin ja työntekijöiden terveyteen | Ravaska | 3/2020-12/2023 | WP 2021 | UTA 2020 | ||
T0193 | Haavoittuvat ryhmät ja politiikkavaikutukset | Paukkeri | 4/2016-12/2022 | 2 kpl UTA 2021 | Ref 2017, J 6/2018, UTA 2018, UTA 2019 | ||
T0265 | Isät ja lasten taidot | Paukkeri | 6/2020-12/2024 | ||||
T0254 | Kannustimet ja kilpailu terveyspalveluiden tuotannossa | Kotakorpi | 9/2019-12/2023 | SA | 73448 | WP 2021 | |
T0276 | Kelan kuntoutuspsykoterapia ja työmarkkinat | Ravaska | 1/2020-12/2021 | ||||
T0263 | Kotitalousvähennyksen vaik. työllisyyteen ja harmaaseen talouteen (Yrtti-hanke) | Harju | 1/2020-12/2022 | VN-TEAS | .. | UTA, PB 2020-2021 | |
T0240 | Liikenteen verojen vaikutukset | Harju | 9/2018-12/2022 | 2 kpl WP 2021 | |||
K0009 | SISU-mikrosimulointimallin käyttö ja keh | Matikka | 1/2014-12/2025 | ||||
T0268 | Sosiaaliturvan käyttäytymisvaikutukset | Matikka | 1/2020-12/2022 | SA | 84018 | 2 kpl WP 2021, PB 2021, UTA 2021 | WP 5/2020 |
T0279 | Taksiuudistuksen vaikutusten arviointi (Yrtti-hanke) | Harju | 5/2020-12/2023 | ||||
T0278 | Talouspolitiikan valmistelun tukeminen koronaviruskriisissä | Kyyrä | 1/2020-12/2021 | UTA 4/2020, 6/2020 | |||
T0125 | Työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksut | Kyyrä | 1/2014-12/2021 | 2 kpl WP 2020 | WP 2018, Ref 2018 | ||
T0260 | Työnteon kannustimet työkyvyttömyyseläkkeellä | Paukkeri | 1/2020-12/2023 | ||||
T0204 | Työttömyystuen vaikutukset | Kyyrä | 1/2010-12/2022 | WP 2021 | 1 kpl 2011, 1 kpl 2013, 1 kpl 2016, 3 kpl 2017, 1 kpl 2018, Ref 2019, 2 kpl Ref 2020 | ||
T0277 | Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työntarjonta | Ravaska | 3/2020-3/2021 | VN-TEAS | 18770 | UTA 3/2021 | |
T0177 | WIP: työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka | Riihelä | 10/2015-12/2021 | STN | 50996 | 2 kpl UTA 2021 | 2 kpl 2016, 5 kpl 2017, 3 kpl UTA 2019, WP 6/2019, PB 9/2019, Ref 2019, 3 kpl UTA 2020, Ref 2020 |
T0093 | Yrittäjien verotus ja säästäminen (Yrtti-hanke) | Harju | 1/2014-12/2021 | WP 12/2021 | UTA 3/2019, WP 3/2020, 2 kpl UTA 2020 | ||
K0005 | YRTTI-tietokannan ylläpito ja kehittäminen | Matikka | jatkuva | ||||
Proj.nro | Projektin nimi | Vastuututkija | Aikataulu | Ulkopuolinen rahoitus | € vuonna 2021 | Julkaisusuunnitelma vuosina 2020-2021 | Valmistuneet julkaisut |
Työmarkkinat ja koulutus | |||||||
T0282 | #MeToo -kampanjan vaikutukset työpaikkahäirinnän raportointiin | Bizopoulou | 6/2020-12/2021 | WP 2/2021, UTA 12/2021 | |||
T0267 | Gender and education | Bizopoulou | 1/2020-12/2022 | ||||
T270 | Lasten kotihoidon tuet ja pienten lasten vanhempien xxxx xxxxxxxx | Xxxxxxxxxx | 11/2019-12/2021 | WP 2021 | UTA 2020 | ||
T0197 | Lääkekulutus | Verho | 8/2016-12/2022 | UTA 2020 | |||
T0247 | Muuttajien valikoituminen | Kauppinen | 1/2019-12/2021 | SA | 86661 | WP 12/2020, WP 5/2021 | |
T0258 | Opiskelijavalintojen uudistamisen seurantatutkimus | Pekkarinen | 10/2019-5/2022 | OKM | 87500 | WP 2021, UTA 2021 | |
T0292 | Perustulokokeilun seuranta | Hämäläinen | 8/2018-12/2021 | WP 2021 | M 4/2019, UTA 2019, UTA 5/2020, M 6/2020 | ||
T0289 | Perustulokokeilun työmarkkina- ja hyvinvointivaikutukset | Verho | 1/2021-12/2923 | ||||
T0173 | PSE: syrjäytymisen estäminen: toimenpiteet ja mekanismit | Pekkarinen | 9/2015-12/2021 | STN | 120169 | 1 kpl 2016, 3 kpl 2017, 2 kpl 2018, Ref 1/2019 | |
T0154 | Sosiaalinen liikkuvuus Pohjoismaissa | Pekkarinen | 1/2015-12/2021 | WP 2021 | Ref 2015, WP 6/2016, Ref 2016 | ||
T0287 | Tavoitteena syrjimätön työelämä | Xxxxxxx | 6/2020-12/2021 | VN-TEAS | 15952 | UTA 12/2021 | |
T0153 | Tulospalkkauksen käyttö ja sen vaikutukset | Xxxxxxxxxx | 1/2015-12/2021 | UTA 2/2016 | |||
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka | |||||||
T0201 | Omakotitalojen energiainvestoinnit | Sahari | 11/2016-12/2023 | WP 2020, UTA 2021 | J 5/2017, WP 9/2017, UTA 2017, Ref 2019 | ||
T0229 | Ilmastopolitiikan kannustinmekanismit | Ollikka | 1/2018-12/2021 | UTA 3/2021 | UTA 5/2019 | ||
T0242 | Interfuel substitution and carbon pricing | Laukkanen | 11/2018-12/2021 | WP 8/2021 | |||
T0176 | SET: Smart Energy -teknologiamurros | Ollikka | 9/2015-12/2021 | STN | 0 | UTA 3/2021 | PB 12/2015, UTA 2016, Ref 2018, WP 2019, Ref 2019, 2 kpl Ref 2020 |
T0205 | Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia (Yrtti-hanke) | Laukkanen | 9/2015-12/2021 | UTA 2016, PB 2016 | |||
T0286 | Yritysten hankk. ajoneuvojen rooli liikenteen ilmastopolitiikassa | Laukkanen | 8/2020-12/2021 | VN-TEAS | .. | UTA 2/2021 | |
Proj.nro | Projektin nimi | Vastuututkija | Aikataulu | Ulkopuolinen rahoitus | € vuonna 2021 | Julkaisusuunnitelma vuosina 2020-2021 | Valmistuneet julkaisut |
Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous | |||||||
T0051 | Elinkeinopolitiikka, työmarkkinat ja kasvu (Yrtti-hanke) | Einiö | 1/2013-12/2023 | UTA 2020 | 3 kpl 2013, 1 kpl 2014, 1 kpl 2015, 5 kpl 2016 | ||
T0293 | EU-projekti: Effects of International Tax Reforms | Kari | 2/2021-5/2022 | Eur. Komissio | .. | PB 12/2021 | |
T0207 | Kaivosvero | Ropponen | 1/2017-12/2021 | WP 12/2020 | UTA 2020 | ||
T0257 | Korotett. poistojen käyttöönotto 2012–2016, tuottavuus ja yritysverotus | Berghäll | 11/2019-12/2022 | WP 6/2021 | |||
T0262 | Palkkaerot ja palkkojen sopeutuminen | Einiö | 1/2020-12/2023 | 2 kpl WP 2021 | |||
T0280 | Rekrytointitukikokeilun tutkimusasetelman suunnittelu | Einiö | 5/2020-2/2021 | UTA 2020/2021 | |||
T0284 | TAXMINE: Kaivosveron vaihtoehdot ja vaikutukset | Kari | 6/2020-4/2021 | VN-TEAS | 44366 | UTA 4/2021 | |
T0188 | Verkostovaikutukset työmarkkinoilla, koulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa | Einiö | 1/2016-12/2023 | WP 12/2021 | 2 kpl UTA 2018 | ||
T0285 | Yritystukien kokonaistaloudelliset vaikutukset | Einiö | 6/2020-12/2021 | VN-TEAS | 38000 | UTA 2021 | |
T0184 | Yritysveropohjan harmonisoinnin vaikutukset | Ropponen | 1/2016-12/2022 | WP 8/2021 | WP 2018, M 6/2020, T 6/2020 | ||
T0252 | Yritysverotuksen kannustevaikutukset | Kari | 6/2019-12/2021 | M 2021 | |||
T0022 | Yritysverotuksen veroastekynnys ja kannusteet | Kari | 1/2011-12/2021 | WP 2021 | WP 12/2012, Ref 2015, WP 10/2016 | ||
----------------- | |||||||
T0251 | Asuntopolitiikka ja segregaatio | Eerola | 5/2018-12/2021 | 2 kpl WP 2021 | UTA 6/2019 | ||
T0212 | EconPol-tutkimuslaitosverkosto | Eerola | 6/2017-12/2021 | Bundesmin. | 2500 | UTA 9/2018, UTA 2019 | |
T0271 | Macroprudential measures, household leverage and tenure choice | Eerola | 3/2020-2/2021 | UTA 2/2021 | |||