OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
1. YLEISTÄ
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.
2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET
Tavoitetila 2025
Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.
Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.
Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.
Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.
Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.
Oulun yliopisto on jatkanut määrätietoisesti työtään kansainvälisenä tiedeyliopistona kehittämällä
vahvuusalojaan yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Kansainvälistyminen on edennyt nopeasti, opintopolkuja on joustavoitettu, tiedon ja julkaisemisen avoimuutta on kehitetty ripeästi ja Oulun yliopiston hallinnoimat infrastruktuurit on järjestetty yhteiskäytön pohjalle. Sijoituksemme tärkeimmissä kansainvälisissä yliopistoarvioinneissa on arvioinnista riippuen sijoilla 250.-500. maailmassa ja 4.-6. Suomen yliopistojen joukossa. Esimerkiksi viimeisimmissä QS Top Universities:n ja Times Higher Education:n alakohtaisissa arvioinneissa sijoituksemme on Suomen 2.-3. kolmella tieteenalalla.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on toteuttanut Oulun yliopiston auditoinnin ja antanut yliopistolle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 28.2.2018 alkaen. Oulun yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia. Auditointiraportin mukaan yksi laatujärjestelmän vahvuuksista on, että johtoryhmä johtaa laatujärjestelmää strategisesti ja henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat hyvin sen toteuttamiseen. Yliopisto on myös kehittänyt laatujärjestelmää systemaattisesti sekä henkilökuntaa ja opiskelijoita osallistavasti ja huomioi auditointiryhmän kehittämissuositukset koskien laatujärjestelmän kattavuutta eri yksiköissä ja ydintoiminnoissa, sisäistä viestintää (ml. opiskelijat) sekä pedagogisten käytäntöjen kehittämistä tukemaan opiskelijalähtöistä oppimista ja läpäisyä. Yliopistossa on laajan yhteistyön ja luottamuksen luonnehtimat hyvät työskentelyolosuhteet ja ilmapiiri - jota kuvastaa parantunut tulos hyvinvointikyselyssä - ja henkilöstö ja opiskelijat saavat ammattimaista tukea kaikissa muutosprosesseissa. Oulun yliopistolla vuodesta 2014 lähtien olleelle Euroopan komission myöntämälle laatuleimalle saatiin vuoden 2020 alussa jatkokausi tunnustuksena tutkijoiden työympäristöön ja tutkijanuraan liittyvästä kehittämistyöstä.
Yhteiskunnan muutoksiin vastaamiseksi Oulun yliopisto on reagoinut alakohtaisiin koulutustarpeisiin käynnistämällä ohjelmistotuotannon DI- ja FM-muuntokoulutusta sekä tarjoamalla muiden korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa yhteistyössä tietotekniikan ja ohjelmistotuotannon täydennyskoulutusta Pohjois-Suomen ohella myös ns. Väli-Suomen alueelle sekä osallistumalla tekniikan verkostoyhteistyö FiTechin kautta Varsinais-Suomen alueen, ICT-alan (ns. koodaripaketti) ja energian varastointiin liittyvään koulutusyhteistyöhön. Myös varhaiskasvatuksen monimuotokoulutusta on valmisteltu usean yliopiston yhteistyönä. Aiemmin on käynnistetty rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun mukaisesti alan koulutus sekä vahvistettu kaivannaisalan koulutusta. Alue- ja alakohtaisena innovaatio- ja osaamiskeskittymänä Oulun Innovaatioallianssi on tunnettu ja tunnustettu toimija.
Kohtaamis- ja yhteistyöympäristö Tellus monialaisen yliopiston kohtaamispaikkana edistää kaikkine toimintamuotoineen osaamisen ja tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Myös Kontinkankaan kampukselle on avattu vuonna 2019 Tellus. Yrittäjyyden sivuaineopinnot (5 x 5 op) on tarjolla kaikille opiskelijoille. Osaamisen siirtämiseksi on otettu käyttöön uusia toimintamalleja esimerkiksi ICT-alalla, jossa jo jonkin aikaa toimineen 5G-ekosysteemin rinnalle on avattu Analytics+ sekä SuperIoT -ekosysteemit, joiden avulla yritykset voivat hyödyntää keinoälyn, painettavan elektroniikan ym. uusien tekniikoiden innovaatioita liiketoiminnassaan. Vuonna 2019 perustettuun Yliopiston Innovaatiokeskukseen (UIC) on keskitetty Oulun Yliopiston ja Oulun Ammattikorkeakoulun innovaatiopalvelut. Innovaatiokeskuksen toiminta jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: (1) tutkimustulosten, osaamisen ja asiantuntijapalveluiden kaupallistamiseen ja yrittäjyyden tukemiseen, (2) tutkimustulosten suojaaminen ja lisensiointi sekä (3) tutkimuksen, koulutuksen, osaajien ja infra- ja testauspalvelujen tarjoamiseen liike-elämälle, kumppanuustoimintaa tukien. Innovaatiokeskus palvelee yrityksiä ns. yhden luukun periaatteella tuoden molempien korkeakoulujen tarjoaman helposti liike-elämän saataville ja toimien aktiivisessa yhteistyössä muiden yliopiston toimijoiden, esim. tiedekuntien, tutkimusyksiköiden ja tutkijoiden, tutkimuksen tukipalvelujen ja työelämäpalveluiden kanssa tukien kaikkia yritysyhteistyön muotoja. Täten innovaatiokeskus auttaa yliopistoa vastaamaan teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä Suomessa että ulkomailla, toimien yhteistyössä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa.
Oulun yliopisto on vahvistanut kansainvälisyyttään keskittämällä teemaan kuuluvat tehtävät uuden strategian ja tiedepolitiikan yksikön alaisuuteen ja laatimalla erillisen kansainvälistymisen toimenpideohjelman.
Toimenpideohjelmassa korostuu yhteisöllisyyden ja kielipolitiikan kehittäminen sekä tutkimuksen tason ja monitieteisyyden nostaminen strategisesti tärkeiden kansainvälisten infrastruktuurien, kumppanuuksien ja verkostojen avulla. Oulun yliopiston veto- ja pitovoimaa kansainvälisesti houkuttelevana tiedeyhteisönä kasvatetaan edelleen panostamalla integroitumista ja työllistymistä edistäviin toimiin. Oulun yliopisto pyrkii nostamaan kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrää ja yritysyhteistyötä panostamalla hankehakemusten tukeen ja innovaatiokeskuksen (UIC) toimintaan. Koulutuksessa kehitetään uusia ja päivitetään nykyisiä tutkinto-ohjelmia ja niiden osia sekä monipuolistetaan liikkuvuuden muotoja ja vahvistetaan kotikansainvälistymistä.
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina
Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.
Oulun yliopisto vahvistaa rooliaan Oulun Innovaatioallianssissa ja tähän kytkeytyvässä yritysyhteistyössä alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Yliopisto kehittää paikallisten koulutus- ja tutkimusyksiköiden sekä Life Sciences -alan yritysten kanssa bioalan, terveysalan sekä ICT-osaamisen verkottunutta OuluHealth -osaamiskeskittymää. Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö, voimavarojen kokoaminen ja rahoituspohjan laajentaminen.
Oulun ja Lapin yliopistot vahvistavat Pohjois-Suomen yliopistokoulutuksen vaikuttavuutta tiivistämällä yhteistyötään erityisesti arktisessa tutkimuksessa ja koulutuksessa, kasvatustieteissä, yhteiskuntatieteissä ja kauppatieteissä. Yliopistot laativat yhteistyössä alueen muiden korkeakoulujen (Centria, Diak, KAMK, Lapin AMK, OAMK) ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa suuntaviivat Pohjois-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö ja voimavarojen kokoaminen.
Yliopisto syventää yhteistyötään ja sujuvoittaa yhteistyön käytäntöjä Lynet-verkoston toimijoiden kanssa erityisesti yhteisesti resursoitavien toimitilojen ja infrastruktuurien kautta ympäristö- ja energiasektorilla ja luonnontieteellisillä aloilla.
Yliopisto sopii tekniikan alan yliopistokoulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa tekniikan alan yhteistyöstä ja työnjaosta siten, että toiminnan epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä puretaan ja yhteistyötä lisätään erityisesti kalliiden tutkimusinfrastruktuurien hankinnassa ja käyttämisessä.
Profiili - Oulun yliopiston (OY) profiilia on kehitetty omien vahvuuksien pohjalta sekä huomioiden muiden ylipistojen profiloituminen. Vuonna 2016 aloitettiin OY:ssa kahden profiloivan teeman vahvistaminen, joita ovat maa-lähiavaruuden ympäristön tutkimus sekä jokapaikan langattomat sensorijärjestelmät. 2017 on käynnistynyt fysiikan ja terästutkimuksen integraatio monialaiseksi maailmanluokan terästutkimuksen keskukseksi sekä lääketieteellisen, biolääketieteellisen ja ihmistieteiden tutkimuksen yhdistäminen tärkeän fibroosi-prosessin tutkimiseksi monimuotoisten kroonisten sairauksien ja ennenaikaisen vanhenemisen riskitekijänä. Neljännen profilaatiohaun rahoituksella käynnistimme 2018 kaksi teemaa: Arktiset vuorovaikutukset: luonnon ja ihmisten vasteiden ymmärtäminen osana globaalimuutoksen hillintää (ArcI), sekä Z-sukupolvi ja sen jälkeen: Ihmisen kyvykkyyden ja älykkäiden teknologioiden yhteisevoluutio 21. vuosisadalla (GenZ). Lippulaivaohjelmaan kuuluva viidennen ja kuudennen sukupolven langattomien teknologioiden kehittämishanke (6Genesis) valittiin toisena kahdesta ensimmäisestä hankkeesta. 6G- tutkimuksessa haetaan fysiikan äärirajoja niin informaatioteknologiassa kuin materiaalitieteessä ja tutkimustulokset tuodaan mahdollisimman nopeasi elinkeinoelämän käyttöön ja hyödynnettäväksi. Viidennen profilaatiohaun rahoituksella olemme 2019 käynnistäneet kolme teemaa: digitaalinen terveys, teollisuuden epäorgaaniset sivuvirrat sekä kaikkien profilaatioteemojen vahvistamiseksi matematiikan ja tekoälyn osaamisen vahvistaminen. Kuudennen profilaatiohaun teemat vahvistavat ja syventävät muodostettua profiilia.
Oulun Innovaatioallianssi (OIA) jatkaa toimintaansa uudistetulla viiden ekosysteemin toimintamallilla. Yliopiston toiminnasta OIA:n suuntaan vastaavat innovaatiokeskukset Centre for Environment and Energy (CEE); Centre for Health and Technology (CHT); and Centre for Wireless Communication (CWC). OIA:n operatiivisen johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhteistyösuhteiden vararehtori. UNIFI:n tilaamassa ja vuonna 2017 julkistetussa yliopistojen taloudellista vaikuttavuutta selvittävässä raportissa Oulun Innovaatioallianssi nostettiin esiin hyvänä esimerkkinä partnerien välisestä yhteistyöstä. Yliopisto on aktivoitunut myös kauppakamari- ja yrittäjäjärjestöjen suuntaan.
Terveysalan vaikuttavuus ja käytettävyystutkimus linkittyneenä tietopohjaiseen terveystutkimukseen, langattomaan tietotekniikkaan, 5G-tutkimukseen, data-analytiikkaan, tekoälyn, konenäön ja biosignaalien tutkimukseen on merkittävä osaamisalue OY:ssa, ja olemmekin tehneet sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen Suomen Digiterveys -osaamiskeskuksen perustamiseksi ja kansallisen koordinaattorin roolin myöntämistä OY:lle. Oulun kaupungin aluekehityksen neuvotteluissa esitetään Oulun vahvuuksien hyödyntämistä kansallisessa sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä ja SoteDigi Oy:n kansallisen kehittämissalkun toteuttamisessa. OY:n edustajat ovat osallistuneet keväällä 2020 julkistettavan uuden kansallisen terveysalan kasvustrategian valmisteluun. OY koordinoi MEDigi -hanketta, jonka tavoitteena on valtakunnallinen lääketieteen alojen koulutuksen harmonisointi ja modernisointi hyödyntäen digitalisaatiota opetuksessa.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) hallitus on päättänyt siirtää Xxxxxx toiminnot sosiaali- ja terveysalaa lukuun ottamatta Linnanmaalle OY:lla nykyisin käytössä oleviin tiloihin. Pääasiallinen muuttovuosi on 2020. Oulun yliopisto osti 31.8.2018 Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajilta yhteensä 50,5 % osakekannasta. Omistusjärjestelyn jälkeen OY ja Oamk muodostavat konsernin. Muodostuva korkeakoulukokonaisuus on kooltaan, vetovoimaisuudeltaan ja kansainvälisyydeltään merkittävä opetuksen ja tutkimuksen keskittymä.
Oulun yliopisto ja Oamk ovat omistusjärjestelyn jälkeen kaksi vahvaa korkeakoulua, joiden toiminta ja strategia ovat edelleen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien mukaisia. Oamk:n palveluita tuottava henkilöstö on siirtynyt yliopiston palvelukseen, ja yhteinen palveluorganisaatio tuottaa palveluita molemmille organisaatioille 1.2.2020 alkaen. Palvelujen suunnittelun tavoitteena on ollut jokaisen palvelutoiminnon toiminnallinen, taloudellinen ja tehokas organisointi siten, että molempien korkeakoulujen tarpeet tulevat huomioiduksi.
OY vahvistaa arktista tutkimustaan edellä kuvatuilla ArcI -profilaatiotoimella sekä Thule-instituutin fokuksen terävöittämisellä. Oulun ja Lapin yliopistot ovat vahvistaneet yhteistyötään erityisesti arktisessa tutkimuksessa hakemalla yhteisen neuvottelukunnan johdolla yhteisiä tutkimusteemoja vuosittaisissa työpajoissa. OY vastaa Arktisen yliopiston temaattisten verkostojen ja tutkimustoiminnan koordinaatiosta.
Toimintaa arktisen yliopiston puitteissa vahvistetaan ja tähän liittyen OY on 2017 paitsi täyttänyt UArctic Vice-President Research:n kansainvälisen haun kautta, yliopistoon 2017 rekrytoitu yhdysvaltalainen tutkija jatkaa ensimmäisessä Arktisen yliopiston "research chair" -tehtävässä. Viestintää arktisen yliopiston toiminnasta on vahvistettu ja lisätty Oulun yliopiston tutkijoiden osallistumista mm. temaattisiin verkostoihin. Oulun yliopistolla on vahva edustus monissa arktisissa työryhmissä ja muissa toimielimissä, mukaan lukien 2018-2022 puheenjohtajuus European Polar Board:ssa, mikä on osaltaan tukenut Suomen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa 2017-2019 ja ennen kaikkea vahvistaa yliopiston roolia merkittävänä arktisena tutkimusyliopistona. 2017 rakentunut Arctic 5 -yhteistyö Oulun, Lapin, Luulajan, Uumajan ja Tromssan yliopistojen kesken vahvistaa näiden yliopistojen keskinäistä toimintaa arktisessa tutkimuksessa ja koulutuksessa. 2019 vahvistettiin Oulun yliopiston arktisen tutkimuksen näkyvyyttä ja monitieteisten projektien suunnittelua perustamalla Thulen yhteyteen arktisten tutkijoiden verkosto, johon on liittynyt vuoden aikana reilusti yli 100 tutkijaa, joista osa on OY:n kampuksilla toimivista tutkimuslaitoksista.
Muu yhteistyö ja työnjako Lapin yliopiston kanssa - Lapin yliopisto (LY) ja OY ovat selvittäneet tiedekuntalähtöisesti kasvatustieteeteellisen alan yhteistyön mahdollisuuksia ja tarpeita. OY ja LY ovat tiivistäneet yhteistyötään yhteiskuntatieteissä ja kauppatieteissä (esim. kauppatieteen tutkinto-ohjelmaan liittyvän oikeustieteen opetuksen hankkiminen LY:sta). Lisäksi yliopistot ovat sopineet, että LY:n sosiaalityön ja hallintotieteen oppiaineet toteuttavat OY:n terveyshallinto-, hoito- ja lääketieteen koulutusohjelmien kanssa hyvinvointijohtamisen perusopintokokonaisuuden (25 op). Pilotti käynnistettiin verkkopohjaisena opetuksena toteutettavaksi vuoden 2019 alussa. Yliopistoille yhteinen Hyvinvointijohtamisen täydennyskoulutus (25 op) toteutetaan vuosina 2020-21 OKM:n rahoituksella.
KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen - Oulun yliopistolla on laajasti yhteistyötä valtion tutkimuslaitosten kanssa (IL, LUKE, SYKE, VTT, THL, TTL ja GTK ja EVIRA), joista usea toimii yliopiston kampuksien yhteydessä. Useita uusia yhteisprofessuureja ja muita vakansseja on sovittu/suunnitteilla ja tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä tehostetaan. Ilmatieteen laitoksen kanssa on käynnistetty Sodankylä Space Center -toiminta ja yhteistyö tämän ja muiden tutkimusasemien, kuten Pallaksen ja Oulangan yksiköiden osalta tiivistyy.
Tekniikan alan yhteistyö ja työnjako - Oulun yliopisto on reagoinut tekniikan alan työvoimatarpeisiin
käynnistämällä ohjelmistotuotannon DI- ja FM-muuntokoulutusta sekä tarjoamalla muiden korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa yhteistyössä tietotekniikan ja ohjelmistotuotannon täydennyskoulutusta Pohjois-Suomen ohella myös ns. Väli-Suomen alueelle sekä osallistumalla tekniikan verkostoyhteistyö FiTechin kautta Varsinais-Suomen alueen, ICT-alan (ns. koodaripaketti) ja energian varastointiin liittyvään koulutusyhteistyöhön.
CASR (Centre for Advanced Steels Research) on vuonna 2006 perustettu OY:n terästutkimukseen keskittyvä tutkimusyhteisö (kts. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxx/). Toimintaa ollaan laajentamassa Suomessa ja kumppanuuksia haetaan myös Ruotsista (Swerea) ja Saksasta (VDEh). CASR on myös ESTEP:n jäsen (xxxxx://xxx.xxxxx.xx). Tavoitteena on, että CASR kattaa jatkossa tutkimusyksiköitä OY:n lisäksi Aallosta, Tampereen yliopistosta, Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta, Åbo Akademista ja VTT:stä.
Yrityksistä toiminnassa ovat mukana jäsenyritykset Metallinjalostajat ry:stä (xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx/xxxx), jonka tutkimusneuvoston jäsen CASR on. Tuleva OY-vetoinen yhteisö muodostaa kansainvälisen osaamiskeskuksen, joka keskittyy terästen mekaaniseen, fysikaaliseen ja prosessimetallurgiaan sekä suunnitteluun ja mallinnukseen. Fysiikan ja terästutkimuksen profilaatiohanke tukee osaamiskeskuksen kehittymistä.
Oulun yliopiston koordinoimassa Hilla-ohjelmassa on vuodesta 2015 alkaen kehitetty tutkimuksesta liiketoiminnaksi -mallia yhdessä paikallisten ja kansallisten osapuolien kanssa, tarkoituksena siirtää tieteelliset tulokset uudeksi, skaalattavaksi liiketoiminnaksi suomalaisille yrityksille. Ohjelma laajennettiin huhtikuussa 2018 uudeksi Allied ICT Finland -ohjelmaksi kattamaan kaikki suomalaiset ICT-keskittymät (AIF, xxxxx://xxxxxxxxx.xx/). Allied ICT Finland (AIF) on suurin pohjoismainen ICT-alueen TKI-allianssi. AIF on kansallisen tason keskittymä, joka yhdistää suomalaisen ICT-teknologian osaamisen tutkimuksesta liiketoimintaan. Allianssissa on mukana 18 yliopistoa, korkeakouluja ja tutkimusorganisaatiota, 9 ICT- kaupunkia edustettuna elinkeinoyhtiöiden kautta, yli 1200 ICT-toimialueen yritystä, sekä 13 kansallisen tason ekosysteemiä. AIF hyödyntää uusimpia toimintamalleja, olemassa olevaa tutkimusta ja korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kapasiteettia koordinoidusti.
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.
Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.
Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.
Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.
Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.
Oulun yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaen.
Yliopisto parantaa koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen
sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiä.
Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä.
Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:
1) Koulutustarjonnan vetovoiman ja opiskelijoiden sitoutumisen parantaminen
2) Opintojen sujuvuuden edistäminen
3) Oppimisympäristöjen modernisaatio ja digitalisaatio sekä pedagoginen kehittäminen
4) Opiskelukokemuksen kansainvälistäminen
5) Koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen
6) Tehokas tohtorikoulutus
Toimenpiteiden jalkautus on tapahtunut sekä keskitetysti koulutuksen strategiarahoituksella että osana tiedekuntien toiminnan ja talouden suunnittelua. Koulutustarjonnan vetovoiman ja opiskelijoiden sitoutumisen parantamista on edistetty tutkinto-ohjelmauudistuksen, opetussuunnitelmauudistuksen sekä opiskelijamarkkinointitoimenpiteiden avulla. Opiskelijavalintojen 2020 uudistaminen on saatettu päätökseen. Todistusvalinnan merkittävän lisäämisen ohella Oulun yliopistossa on keväällä tarjolla 22:ssa hakukohteessa avoimen yliopiston valintaväylä. Todistusvalinnan 2020-2024 kriteerit valmisteltiin laajassa kansallisessa yhteistyössä ja alakohtaista yhteistyötä tehtiin myös niillä aloilla, joilla ei ole ollut aiempaa valintayhteistyötä. Kauppatieteen kevään 2017 yhteishaussa valintakiintiöstä oli varattu 20% täytettäväksi suoralla todistusvalinnalla. Vuoden 2018 yhteisvalinnassa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä olevien hakukohteiden valintakiintiöistä täytettiin 60 % suoralla todistusvalinnalla ja 40% valintakokeen perusteella. Koulu- ja lukioyhteistyötä on tiivistetty tiedekasvatustoiminnan sekä lukiotarjottimen opintojen (yhdeksän 2 op kurkistuskurssia) ja verkko-opomateriaalin suunnittelun puitteissa. Tehtävään on palkattu lukioyhteistyön koordinaattori. Lapsille ja nuorille tarjottavia tiedekasvatusaktiviteetteja ovat mm.
MatikkaPysäkki, 7.-luokkalaisten matematiikka-kilpailu, lukustartti pitkän matematiikan kirjoittajille, matematiikan kesäkurssit lukiolaisille, tiedekerhot, yleisöluennot ja muut tiede-esitykset.
Opintojen sujuvuuden edistämiseksi on kiinnitetty huomiota tutkintokoulutuksen rakenteisiin ja laatuun. Tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 uudistettiin laaja-alaistamalla OKM:n ohjauksen mukaisesti kandiohjelmia, mikä mahdollisti niiden määrän puolittamisen. Uudistetut opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2017 syyslukukaudella. Opetussuunnitelmissa on noudatettu ECTS-oheistuksen mukaisia tutkinto-ohjelmien rakenteita siten, että opintoja on mahdollista edistää esteettömästi ja kokonaisuus edistää sujuvaa opiskelua. Sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä (xxxx://xxx.xxxx.xxXxxxx yliopistonode/34858) otettiin käyttöön 2017. Lisäksi on suunniteltu ja toteutettu osana OPS-työtä joustavia opintopolkuja sekä lisätty ristiinopiskelun mahdollisuuksia erityisesti Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Vuoden 2018 aikana omaopettajatoimintaa laajennettiin maisterivaiheeseen ja uusille omaopettajille järjestettiin lisäkoulutuksia, vahvistettiin opintopsykologiresurssia ja kerättiin koulutuksen laatua koskevaa palautetta eri kanavista.
Tutkinto-ohjelmien rakenteet arvioitiin suhteessa kehittämistavoitteisiin. Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty OPS2020 -valmistelussa, jossa kehittämisen pääpaino on ollut tulevaisuuden osaamistarpeissa, työelämävalmiuksissa ja oppijakeskeisyydessä. Opetussuunnitelmien valmistelua tuettiin henkilöstökoulutusohjelmalla, jossa oli oma osio myös koulutuksen raporttitiedon hyödyntämisestä osana koulutuksen suunnittelua ja johtamista. Kesäopintotarjonta on koottu yhteen ja kv-kesäkoulutoimintaa sekä avoimen yliopiston opintotarjonnan laajentamista on tuettu. Orientaatioviikkoa on uudistettu ja siihen on sisällytetty kaikille uusille opiskelijoille tarkoitettu työpajapäivä.
Oppimisympäristön modernisaatiota ja digitalisaatiota sekä pedagogista kehittämistä on edistetty sisäisessä DIGIT-strategiahankkeessa, jossa laadittiin aluksi selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytön nykytilasta osana tutkinto-ohjelmien opetusta. Tulosten perusteella on laadittu kehittämissuosituksia sekä toteutettu opettajille suunnattuja valmennuksia (mm. opetusvideotyöpajat) ja perustettu digituutoriverkosto. Lisäksi tiedekunnissa toteutettiin digitaalisen opetuksen pilottihankkeita (mm. ohjelmoinnin verkko-opetus ja matematiikan Moodle-oppimisympäristö). Vuonna 2018 valittiin jokaisesta tutkinto-ohjelmasta vähintään yksi opintojakso digipedakehittämisen kohteeksi, ja toimintaa on jatkettu 2019, jolloin digipedakehittämisen kohteena oli 59 opintojaksoa. Kehittämistä tuetaan viikoittaisen digipedavinkin ja muun tuen avulla. Uuteen
Moodle-oppimisympäristöön siirtymistä tuettiin henkilökunnan koulutuksien ja pilotointien avulla. Sekä suomeksi että englanniksi pidettyjä Moodle-koulutuksia järjestettiin 30 ja niissä oli osallistujia yhteensä 951. Vuonna 2019 järjestettiin kerran englanniksi ja suomeksi neljä kertaa kurssi Johdatus yliopistopedagogiikkaan (5 op). Xxxxxxxxxx osallistui yhteensä 93 osallistujaa yliopiston kaikista tiedekunnista. Opiskelijoiden sähköinen asiointijärjestelmä OSAT, jossa voi tehdä mm. AHOT-hakemuksen, otettiin käyttöön 2017 ja sen toiminnallisuuksia laajennettiin 2019.
Opiskelukokemuksen kansainvälistämiseksi yliopiston hallitus päätti lukuvuosimaksuista ja apurahalinjauksista kesäkuussa 2016, ja vuoden 2017 valinnat toteutettiin tämän mukaisesti. Lukuvuosimaksun omarahoitusosuutta on kasvatettu portaittain. Koulutusviennin kehittämissuunnitelma käsiteltiin OY:n hallituksessa helmikuussa 2018. Koulutusviennin tukipalvelut on organisoitu siten, että tiedekuntia ja niiden tutkinto-ohjelmia voidaan jatkossa tukea entistä paremmin koulutusviennin toteutuksessa. Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta, erityisesti lyhytkestoisia opiskelijavaihtoja, tuettiin Oulun kaupungin juhla-apurahan mahdollistaman lisäapurahan avulla. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa aloitettiin Nanjing Institute of Technologyn (NJIT) kanssa tilauskoulutuksena kaksoistutkintoon johtava tietojenkäsittelytieteiden kandidaattiohjelma syksyllä 2018 ja toinen sisäänotto tapahtui 2019. Kv- opiskelijoille järjestettiin suomen kielen kursseja (S2) sekä tuettiin OYY:n järjestämää k-opiskelijoille suunnattua työelämätapahtumaa. Myös muuta kv-opiskelijoiden opintojen ohjausta on kehitetty.
Koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen: Opiskelijoiden työelämäpalvelut otettiin käyttöön 17.1.2019. Palvelumuotoja ovat olleet opiskelijoille tarkoitetut avoimet pop-up -tyyppiset tapaamiset työelämäpalvelujen asiantuntijan kanssa, työnhaun workshopit, CV-sohvatoiminta ja vierailuluennot. Myös omaopettajille ja koulutuksen suunnittelutyöstä vastaaville henkilökunnan edustajille on tuotu työelämätietoa. Koko yliopiston opiskelijat tavoittavan työelämätapahtuman suunnittelu on käynnistetty Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Pestipäiväorganisaation kanssa. Uraseurantaprosessi on luotu ja sen henkilöstöresurssia on vahvistettu.
Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ja toimintamallin pitkäjänteistä kehittämistä (avoin yo, tutkinnon osat) jatkettiin yhteistyössä ELY- ja TE-keskuksen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Täydennyskoulutuksen tarjonta tuotiin helpommin löydettäväksi: xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/. Positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamiin työvoimatarpeisiin vastattiin käynnistämällä ICT-alojen muuntokoulutusta sekä osallistumalla tekniikan verkostoyliopisto FiTech:n Varsinais-Suomen innovaatioyhteisön toimintaan sekä varhaiskasvatuksen kansalliseen yhteistyöhön. Lisäksi laadittiin yhteistyössä Business Oulun kanssa Luovien alojen osaamistarvekartoitus (2018) ja luonnontieteen alojen osaamistarvekartoitus (2019). Kaikille tutkinto-opiskelijoille on tarjolla 25 opintopisteen yrittäjyyden sivuainekokonaisuus. Sivuaineen tunnettuus on kasvanut ja kurssien opiskelijamäärät ovat kasvaneet. Kieliopintoihin on integroitu yrittäjyyteen ja yritteliäisyyteen kannustavia sisältöjä, joiden piirissä on ollut 700 opiskelijaa.
Tohtorikoulutuksen organisointiuudistus valmisteltiin koulutuspalveluiden uudistuksen rinnalla vuonna 2016. Uusi neljään tohtorikoulutustoimikuntaan perustuva rakenne otettiin käyttöön 1.1.2017. Uusi ohjelmarakenne vastaa tohtorikoulutustoimikuntien määrää ja tehostaa tohtorikoulutuksen suunnittelua ja toteutusta Tohtorikoulutuksen erilaisten prosessien sähköistämistä jatkettiin. Tohtoriopiskelijoiden mentorointiohjelmaa toteutettiin valtakunnallisen TOHTOS-hankkeen (1.3.2016-30.6.2018) puitteissa. Lisäksi toteutettiin väitöskirjaohjaajille työpaja. Tohtorin tutkintoja suoritettiin ennätysvuoden 2018 ennätysmäärän (199) jälkeen 159 vuonna 2019. Käynnissä on myös tohtorikoulutuksen laadunvarmistamiseen sekä valmistumisen nopeuttamiseen liittyviä kehitystoimenpiteitä.
Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia
Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.
Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.
Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan.
Oulun yliopisto hyödyntää profiloitumisessaan monialaisuuttaan ja vahvistaa poikkitieteellisen tutkimuksen edellytyksiä. Yliopisto kehittää palvelujaan ja toimintatapojaan tutkimuksen vaikuttavuuden tunnistamiseksi ja tutkijoiden tukemiseksi tarkoituksenmukaisten vaikuttavuuskanavien ja kumppanien löytämisessä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme.
Tutkimuksen strategisen ohjauksen painopistealueita vuonna 2018 ovat olleet jatkaa Oulun yliopiston (OY) profiilin määrittämistä Suomen Akatemian yliopistojen profilaatio-ohjelman kuudennen kauden suunnittelulla sekä viidennen kauden käynnistämisellä, uuden kansalliseen lippulaiva-ohjelman hankkeen käynnistäminen, tutkimuksen huippujen ja kärkihankkeiden tukeminen, kansallisen terveysalan strategian toteuttaminen, korkeatasoisten kansainvälisten tutkijoiden rekrytointi tenure track -prosessin kautta, tohtorikoulutuksen tukeminen, ja infrastruktuureja koskevat toimet sekä uuden tutkimusaineistojen hallinnan ja datapolitiikan jalkauttaminen tutkimusyksiköihin. Fokusalue- ja tutkimusyksikkörakenne tukee tutkimuksen strategista ohjausta ja tuloksellisuuden seurantaa sekä resurssien suuntaamista korkeatasoisille tutkimusryhmille. Laadun, kansainvälistymisen ja vaikuttavuuden edistäminen ovat kaikkien kehittämistoimien tavoitteina.
OY osallistuu kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategian mukaisiin yhteisiin organisaatioihin ja toimintoihin. OY on yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa aktiivinen toimija kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategian toteuttamisessa biopankki-, genomi-, syöpä- ja neurotieteellisessä tutkimuksessa.
Olemme tehneet sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen Suomen Digiterveys -osaamiskeskuksen perustamiseksi ja kansallisen koordinaattorin roolin myöntämistä OY:lle.
Kansainvälisen haun käyttöä professuurien täytön osalta on vahvistettu. OY:n ensimmäinen tenure track - ohjelma (2012 - 2018) perustui kansainväliseen kilpailtuun hakuun, jolla rekrytoitiin erityisen lupaavia nuoria tutkijoita ja alallaan johtavia tutkijoita. Toteutamme tenure track -rekrytointeja myös kansallisessa yliopistojen profilaatio-ohjelmassa ja etenkin 2017 alkaen myös tiedekunnat ovat ryhtyneet hyödyntämään tenure track -periaatteita vapautuvien vakanssiensa täytössä. 2018 on hyväksytty 20 tenure track -rekrytointia, 2019 noin 10 rekrytointia ja 2020 on odotettavissa selvästi vuotta 2019 suurempi lukumäärä. Oulun yliopisto osoittaa strategista rahoitusta myös uusiin kärkiprofiiliaan tukeviin ad hoc -huipputason rekrytointeihin.
Väitelleiden tutkijoiden määrää suhteessa tohtorikoulutettaviin lisätään tiedekuntien ja muiden yksiköiden henkilöstösuunnittelussa. Vuonna 2016 käynnistettiin post doc -ohjelma, jolla suunnataan rahoitusta arvioinneissa menestyneille tutkimusryhmille tutkijatohtorin palkkaamiseen. Ohjelma toteutetaan osana fokusinstituuttien määräaikaisia tutkimusprojekteja sekä kansallista profilaatio-ohjelmaa, käsittäen yhteensä lähes 100 vakanssia.
Uusien nousevien tutkimusteemojen valinta toteutettiin 2018. Tässä uudessa ohjelmassa tuetaan käynnistyvien tutkimusryhmien johtajien projekteja siten, että näihin osoitetaan 4-vuotinen tohtorikoulutusvakanssi ja projektit kytketään strategisiin kärkiprojekteihin ja fokusinstituuttien monitieteiseen toimintaan. Ohjelma edistää huippututkimuksen osaamisen levittämistä laajemmin yliopistossamme.
Monitieteisyyttä ja uusia avauksia tuetaan vuonna 2017 käynnistetyn Rapid Research Radicals (3R) - ohjelman avulla. Toiminnan tavoitteena on edistää tutkijoiden tutustumista eri alojen tutkimukseen ja toisiin tutkijoihin, fasilitoida uusien ideoiden ja hankkeiden alkuvaihetta sekä tukea monitieteisyyden hyödyntämistä tutkimuksen kehittämisessä. R3-ohjelmaa toteutetaan osana fokusinstituuttien toimintaa sekä fokusalueiden sisällä ja näiden kesken. Tähän lukeutuvassa uudessa merkittävässä ohjelmassa, Class of '18 ja Class of '19, on vahvistettu itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten tutkijoiden tietoja, taitoja ja ominaisuuksia heidän menestymisekseen tutkimuksessa ja sen johtamisessa sekä tunnistetaan uusia tieteidenvälisiä yhteistyömahdollisuuksia.
Vuoden 2016 alusta aloitti toimintansa OY:n infrastruktuuriyksikkö, johon sisällytettiin yliopiston kansainväliset, kansalliset ja tiedekuntarajat ylittävät laajat sisäiset infrastruktuurit. Näitä yliopistotason infrastruktuureja ovat Biocenter Oulun infrastruktuurikeskus BCO-CORE, Biodiversiteettiyksikkö, Koe- eläinkeskus, Leaf-oppimisympäristö, Materiaalianalyysikeskus, sekä Oulangan tutkimusasema. OY on
mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa The Finnish Long-Term Socio-Ecological Research (FinLTSER) -verkostossa. Oulangan tutkimusaseman merkitys tässä verkostossa on vahvistunut. Lisäksi Suomi on mukana 2018 Euroopan päivitetylle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle hyväksytyssä eLTSER:issä ja sen toiminnan jatkokehittämisessä.
2017-2018 toteutettiin yhdessä Oulun kaupungin kanssa useiden edellä mainittujen infrastruktuuripalveluiden tehostettu näkyvyys ja palvelupolku ulkopuolisille käyttäjille osana 6Aika -kaupunkien avointen innovaatioalustojen kehittämishanketta.
Tiedekunnissa toimii korkeatasoisia kansainvälisiä infrastruktuureja kuten Pohjois-Suomen syntymäkohortit 1966 ja 1986 lääketieteellisessä tiedekunnassa, fysiikan infrastruktuuri MAX IV, joka toimii Lundissa Ruotsissa ja jonka Suomen koordinaatio tapahtuu OY:sta sekä kaivosalan minipilottilaboratorio. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa toimii Open UBI Oulu real-world -laboratorio ja yhteistyössä VTT:n kanssa 5G-testiverkko ja FabLab koulutus- ja tutkimusympäristö. OY on osallisena Pohjois-Suomen biopankki Borealis -yhtymässä, jonka muita osakkaita ovat Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Nordlab-laboratorio.
Suomen kansallisen tutkimusinfrastruktuurien 2014-2020 tiekartan päivitys ja kaikkien tiekarttainfrastruktuurien arviointi valmistuivat 2018. OY on mukana 13 tiekartan infrastruktuurissa ja näistä kolmen kansainvälisen infrastruktuurin Suomen osallistuminen koordinoidaan OY:sta. Akatemian rahoitusta sai vuonna 2018 kaksi uutta, tiekartan ulkopuolista infrastruktuuria: Painetun älykkyyden infrastruktuuri (Printed Intelligence, PII) ja Tulevaisuuden langattomien verkkojen tutkimusinfrastruktuuri (Research Infrastructure for Future Wireless Communication Networks, FUWIRI). Molempia johdetaan OY:sta käsin.
Tutkimuksen strategisen johtamisen tueksi ja siihen liittyvän täydentävän rahoituksen hankkimiseksi on vakiinnutettu tutkimuksen tukipalvelut -toiminto, joka on osa uudelleen organisoitua palvelurakennetta ja kuuluu tiedekuntia tukevaan lähipalveluklusteriin. Toiminnossa tiedekuntiin sijoitettujen
tutkimuspalvelu-päälliköiden tehtävänä on tarjota tiedekunnan tutkijoille ajantasainen ja kattava tilannekuva täydentävän rahoituksen mahdollisuuksista. Lisäksi vuoden 2017 aikana on lisätty resursseja tiedeviestintään sijoittamalla lähipalveluklustereihin tiedeviestinnän asiantuntijat tutkijoiden tueksi.
Vuonna 2019 perustettuun Yliopiston Innovaatiokeskukseen (UIC) on keskitetty OY:n ja Oamk:n innovaatiopalvelut. Innovaatiokeskuksen toiminta jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: (1) tutkimustulosten, osaamisen ja asiantuntijapalveluiden kaupallistamiseen ja yrittäjyyden tukemiseen, (2) tutkimustulosten suojaaminen ja lisensiointi sekä (3) tutkimuksen, koulutuksen, osaajien ja infra- ja testauspalvelujen tarjoamiseen liike-elämälle, kumppanuustoimintaa tukien. Henkilöstö koostuu noin kymmenen hengen tiimistä niin OY:n, Oamk:nkuin yhden tai useamman Oulun alueen yrittäjyyttä tukevan organisaation työntekijöistä.
Vuonna 2018 yliopisto myönsi rahoitusta 9 Proof-of Concept (PoC)-hankkeelle. Sen tarkoituksena on tukea kaupallisesti potentiaalisen idean ensimmäistä toteutusta idean toteutettavuuden osoittamiseksi sekä edistää Tekesin TUTLI-projektien tai tilaustutkimushankkeiden aloittamista. Vuonna 2018 OY sai 5 uutta Business Finlandin TUTLI ("tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa") -rahoituspäätöstä. OY:n tutkimuksesta syntyneisiin spin out -yrityksiin (yritykset nuorempia kuin 5 vuotta) investoitiin yksityistä rahoitusta vuoden aikana noin 3 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 aikana perustettiin 3 uutta tutkimukseen perustuvaa yritystä.
Yliopisto on kaikkiaan pienenä omistajana seitsemässä spin out -yrityksessä.
Kohtaamis- ja yhteistyöympäristö Xxxxxx on muodostunut monitieteisen Linnanmaan kampuksen eläväiseksi kohtaus- ja yhteistyöpaikaksi sekä jatkuvan kehittämisen ja kokeilujen toiminta-alustaksi. Toiminnan ytimessä on niin tieteenalojen, kulttuurien kuin organisaatioiden rajat ylittävä yhteistoiminta, erilaisten kohtaamisten mahdollistaminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Tellus tarjoaa niin itsenäisesti käytettävää tilaa kuin mahdollisuutta osallistua järjestettyihin ja fasilitoituihin toimintoihin, joita ovat yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintakulttuuria tukevat tapahtumat ja toiminta, ura- ja työelämäyhteistyön verkosto, kansainvälinen yhteisöllinen toiminta ja monialaista tutkijayhteisön toimintaa tukevat työpajat ja tapahtumat. Samalla konseptilla toimiva Tellus Kontinkangas avattiin elokuussa 2019.
OY:lla on periaatteet ja toimenpideohjelma, joilla avoin ja vastuullinen tutkimus sekä niiden tuki on yhdistetty luontevaksi osaksi yliopiston toimintaa kaikilla tasoilla. Sen perustana on vuonna 2018 hyväksytty OY:n vastuullisen tutkimuksen ohjelma, jossa kuvataan tutkimustoiminnan avaamiseen liittyvät periaatteet ja linjaukset julkaisemisen, aineistojen, infrastruktuurien sekä lähdekoodin osalta. Vuoden 2019 keväällä julkistettiin toimenpideohjelma, jossa kuvataan ohjelman jalkautus, palvelu sekä niiden käytännön toteutus,
vastuutahot, aikataulut ja jatkuva seuranta.
Vuoden 2019 huhtikuussa aloitti toiminnan 9 tutkijataustaisen data-asiantuntijan ryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa OY:n tutkimusaineistot, tukea hyvää aineistonhallintaa sekä aineistojen ja niiden metatietojen avaamista. Vuosina 2020-2021 tärkeässä osassa ovat myös kansallisten FAIR-datapalveluiden sekä eurooppalaisten EOSC-palveluiden tuominen tutkijan arkeen. Rinnakkaistallentamisen osalta OY jatkaa hyvin sujunutta työtä. OY:ssa noudatetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisia ja kansainvälisiä vaatimuksia ottaen huomioon innovaatiotoiminnan ja yksityisyyden suojan asettamat vaatimukset.
Korkeakouluyhteisö voimavarana
Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.
Oulun yliopisto (OY) panostaa johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen ja esimiestehtävien houkuttelevuuteen henkilöstöohjelmansa (2017-2020) mukaisesti. Henkilöstöohjelman mukaisesti esimies- ja johtamistyön tukemiseen on panostettu vahvasti ja vuonna 2018 käynnistyivät tutkimus- ja palveluyksiköiden johtajille kohdistettu oman esimiestyön tarkasteluun tähtäävä valmennusohjelma UniLead sekä edistyneille post doc -tutkijoille suunnattu ensimmäinen tiedejohtamisen koulutusohjelma Science Leadership Program (Class of '18), jota jatkettiin vuonna 2019. Ohjelmassa vahvistetaan tutkijatohtoreiden tietoja, taitoja ja ominaisuuksia heidän menestymisekseen tutkimuksessa ja sen johtamisessa sekä tunnistetaan uusia tieteidenvälisiä yhteistyömahdollisuuksia. UniLead -ohjelmaan osallistui vuoden 2018 aikana 34 henkilöä ja vuonna 2019 24 henkilöä, mukaan lukien yliopiston työvaliokunta. Science Leadership -ohjelmaan puolestaan osallistui vuonna 2019 16 tutkijaa.
Yksiköiden henkilöstösuunnittelu on tähdännyt tutkijaurarakenteen kehittämiseen (tenure track, henkilökohtainen urapolku) ja eri uravaiheisiin kuuluvien tehtävien määrän tasapainottamiseen sekä tutkimushenkilöstön kansainvälistämiseen. Tätä on mahdollistettu tutkimuksen strategiarahoituksen suuntaamisella. OY:n rekrytointiohjeita on päivitetty vuosina 2018-2019. Ohjeissa kuvataan yliopiston rekrytointipolitiikka sekä kerrotaan mm. tasapainoisesti uudistuvasta henkilöstörakenteesta ja kuvataan uravaihtoehtojen kokonaisuus. Ohjeiden päivityksillä on pyritty edelleen parantamaan rekrytointikäytäntöjen läpinäkyvyyttä sekä sujuvoittamaan prosesseja poistamalla rakenteellisia hidasteita. Lisäksi päivityksillä on pyritty selkeyttämään tenure track- ja professorirekrytointeihin liittyvää asiantuntija-arviointia. OY:lla on ollut vuodesta 2014 lähtien Euroopan komission myöntämä laatuleima tunnustuksena tutkijoiden työympäristöön ja tutkijanuraan liittyvästä kehittämistyöstä ja vuoden 2020 alussa laatuleimalle saatiin jatkokausi. Laatuleima ja tunnustus tarkoittavat, että yliopisto on sitoutunut komission hyvien henkilöstökäytänteiden kriteeristöön.
Kansainvälisen henkilöstön osuus on kasvanut edelleen vuoden 2018 aikana edelleen ja on nyt 19,5% koko henkilökunnasta. Yhteensä OY:n henkilöstössä on edustettuna 72 kansallisuutta. Myös yli kuukauden kestäneiden tutkijavierailujen määrä kasvoi (77 vs. edellisvuosien 45 ja 60).
Yliopiston palveluita on uudistettu ja organisoitu uudelleen siten, että jatkossa palvelut on järjestetty kolmelle tasolle: yhteiset palvelut, tiedekuntaklusterien lähipalvelutiimit sekä tiedekunnan omat palvelut. Työntekijöitä on sijoitettu uudelleen uuden rakenteen mukaisiin tehtäviin heidän osaamisensa ja kokemuksensa perusteella. Uusi palvelurakenne astui voimaan 1.8.2017. Vuoden 2020 alussa Oulun ammattikorkeakoulun henkilöstöä on siirtynyt osaksi yliopiston yhteisiä palveluja.
Työhyvinvoinnin kehittämistä yliopistotasolla ja yksiköissä on jatkettu vuosittain päivitetyn työkykyjohtamisen toimintasuunnitelman pohjalta. Hyvinvointikysely toteutettiin syksyllä 2019. Tulosten perusteella yliopiston henkilöstön hyvinvointi on kehittynyt positiiviseen suuntaan kaikissa kyselyn osa- alueissa. 12 yliopiston valtakunnallisessa vertailussa OY nousi toiselle sijalle. Yksiköt saavat tukea hyvinvoinnin kehittämishankkeilleen hyvinvoinnin kehittämiseen suunnatusta hankerahoituksesta. Tulosten seurantaa toteutetaan Pulssi-kyselyn avulla syksyllä 2020. Kehitystyötä tukevia rakenteita ovat lisäksi 2019 uudistettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-suunnitelma sekä työsuojelun toimintaohjelma. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitettiin vuonna 2019 ja vuosien 2019-2021 priorisoidut toimenpiteet on valittu. Työsuojelussa on keskitytty erityisesti laboratoriotyön turvallisuuden kehittämiseen mm. kemikaalijärjestelmän käyttöönotolla ja laboratoriotilojen turvallisuuden kehittämisellä. Lisäksi toimenpiteet on kohdistuneet yleisen työsuojelun tietoisuuden kehittymiseen.
Opiskelijoiden osallistumista yliopistoyhteisön toimintaan on lisätty mm. johdon ja yliopiston eri elimissä toimivien hallinnon opiskelijaedustajien säännöllisten tapaamisten avulla. Vuonna 2017 koko yliopistossa käyttöön otettu sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä tukee kandipalautteen ja kv-opiskelijoilta kerättävän ISB-palautteen ohella opiskelijalähtöisen, aktiiviseen oppimiseen kannustavan toimintakulttuurin kehittämistä.
3. OULUN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT
Tehtävä ja profiili
Oulun yliopisto on monialainen ja kansainvälinen tiedeyliopisto, joka osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen omilla vahvuusalueillaan. Yliopisto toimii tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa. Yliopisto on merkittävä Pohjois-Suomen ja arktisen alueen innovaatiotoimija.
Oulun yliopisto on kansainvälinen tiede- ja innovaatioyliopisto, joka osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen omilla vahvuusalueillaan. Yliopiston tutkimus on vahvuusaloillaan kansainvälistä huippua ja monilla aloilla ylletään kansainväliselle tasolle. Yliopisto tarjoaa tutkimukseen perustuvaa korkeakoulutusta ja kouluttaa nuorisoa palvelemaan yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Yliopiston työn tuloksena syntyy uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa, osaamista ja tulevaisuuden osaajia, sekä mahdollisuuksia innovaatioihin.
Uudelle sopimuskaudelle uudistetun strategiansa mukaisesti Oulun yliopisto kehittää edelleen profiiliaan yhteistyön ja työnjaon selkeyttämiseksi ja tiivistämiseksi muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä voimavarojen käytön tehostamiseksi ja laadun vahvistamiseksi. Arktisuuteen liittyvää tutkimusta ja yhteistyötä on merkittävästi kehitetty.
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Yliopisto on määritellyt vahvuusaloikseen 1) kestävyyttä materiaalien ja systeemien avulla, 2) molekulaarinen ja ympäristöllinen perusta elinikäiselle terveydelle, 3) digitaalisia ratkaisuja havaitsemiseen ja vuorovaikutuksiin, 4) maan ja lähiavaruuden järjestelmä ja ympäristön muutos ja 5) muutoksessa olevien ihmisten ymmärtäminen.
Oulun yliopiston strategia perustuu viiteen temaattiseen, kansainvälisesti merkittävään tutkimuksen fokusalueeseen. Näillä alueilla yliopisto osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja tuottaa uutta tietoa kestävämmän, terveemmän, älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi. Yliopiston vahvuusaloilta (fokusalueilta) on tunnistettu ja suunnatulla rahoituksella tuettu niiden kärkiprofiilia luovia tutkimushankkeita.
Yliopisto edistää systemaattisesti strategisten fokusalojen korkealuokkaisen tutkimuksen edellytyksiä ja kärkiportfolion muodostumista valitsemalla avointen hakujen ja kansainvälisen paneeliarvioinnin perusteella määräaikaisia tutkimusprojekteja, joiden resursoimista vahvistetaan monitieteisten fokusinstituuttien kautta. Suomen Akatemian kanssa on tehty sopimus avusta hakemusten arvioijien valitsemiseksi. Käynnissä olevat kärkiprojektikaudet ovat: Kvantum-instituutti 2017-2020, sekä Eudaimonia-instituutti ja Infotech Oulu 2018- 2021. Biocenter Oulun projektikausi 2020-2023 käynnistyy. Yhteensä tutkimuksen fokusaloilla tuetaan 49 strategista määräaikaista kärkiprojektia; näitä projekteja on kaikissa tiedekunnissa ja laajasti eri tutkimusyksiköissä. Strategisten fokusalojen toiminta on kuvattu yliopiston avoimilla verkkosivuilla (xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx). Oulun yliopisto on vuoden 2018 aikana käynnistänyt kolmannen tutkimuksen kokonaisarviointinsa (RAE2020), joka toteutetaan vuosina 2019-2020.
Vuonna 2017 käynnistettiin uusi ohjelma, jolla edistämme monitieteisyyttä ja uusia avauksia. Uusien nousevien tutkimusteemojen valinta toteutettiin 2018. Tässä uudessa ohjelmassa tuetaan käynnistyvien tutkimusryhmien johtajien projekteja siten, että näihin osoitetaan 4-vuotinen tohtorikoulutusvakanssi ja projektit kytketään strategisiin kärkiprojekteihin ja fokusinstituuttien monitieteiseen toimintaan. Ohjelma edistää huippututkimuksen osaamisen levittämistä laajemmin yliopistossamme.
Monitieteisyyttä ja uusia avauksia tuetaan vuonna 2017 käynnistetyn Rapid Research Radicals (3R) - ohjelman avulla. Toiminnan tavoitteena on edistää tutkijoiden tutustumista eri alojen tutkimukseen ja toisiin tutkijoihin, fasilitoida uusien ideoiden ja hankkeiden alkuvaihetta sekä tukea monitieteisyyden hyödyntämistä tutkimuksen kehittämisessä. R3-ohjelmaa toteutetaan osana fokusinstituuttien toimintaa sekä fokusalueiden sisällä ja näiden kesken.
4. TUTKINTOTAVOITTEET
Tavoitteet | Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 1 467 |
Kasvatusalat | 250 |
Terveys- ja hyvinvointialat | 47 |
Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat | 150 |
Yhteiskuntatieteet ja palvelualat | 30 |
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet | 170 |
Luonnontieteet | 190 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 435 |
Hammaslääketiede | 50 |
Lääketiede | 145 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 150 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 1 290 |
Oulun yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2017-2020 ovat vuosittain: lastentarhanopettajat 80, erityislastentarhanopettajat 30, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 20, humanistiset oppiaineet 58 ja matemaattis-luonnontieteelliset oppiaineet 70.
Yliopisto pienentää sisäänottomääriä humanistisilla koulutusaloilla, ottaen huomioon vähenevät kielten ja historian opettajankoulutustarpeet. Yliopisto suuntaa kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottojaan yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutuksen kasvaviin koulutustarpeisiin (lastentarhan- ja luokanopettajakoulutus, erityisopetuksen opettajatarpeet). Yliopisto lisää lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa 20 opiskelijalla vuodesta 2017 alkaen.
Kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottoja on suunnattu yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutukseen vuoden 2017 valinnoista alkaen. Varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty sovitusti (+30 v.2017), ja sitouduttu edelleen lisäämään niitä lisäkoulutuksena (v. 2018 +20, v. 2019 +20, v.
2021 +30, v. 2022 +30). Lisäksi on käynnistetty erityislastentarhanopettajien maisterikoulutus. Lääketieteen tutkinto-ohjelman aloituspaikkamäärää on kasvatettu sovitusti.
Tohtorikoulutuksella tuotamme elinkeinoelämän tarpeisiin riittävän määrän tutkijantaidot omaavia projektiosaajia, jotka työllistyvät hyvin. Tohtorikoulutuksen volyymi pidetään vakiintuneella tasollaan (vuonna 2018 ennätyksellinen 199 tohtoria, vuonna 2019 159 tohtoria, 3 vuoden keskiarvo 0000-0000 000 ja
0000-0000 000, tavoite kaudelle 2017-2020 150).
5. RAHOITUS
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella yhteensä 154 328 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 138 552 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Saamen kieli ja kulttuuri, Kajaanin yliopistokeskus, Sodankylän geofysiikan observatorio (sis. avaruustutkimus) ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 9 075 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiarahoitusta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 18 000 000 euroa vuonna 2017, 17 600 000
euroa vuonna 2018, 15 200 000 euroa vuonna 2019 ja 14 800 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:
- Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö
- Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen
- Joustavien opintopolkujen kehittäminen
- Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016
- KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen
- Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet
- Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen
- Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus
- Koulutuksen uudelleen järjestäminen
b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 2 741 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella.
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 13 035 000 euroa.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
6. RAPORTOINTI
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden
toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan yliopistojen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
ALLEKIRJOITUKSET
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
Johtaja Rehtori