YLEISSOPIMUS REININ SUOJELUSTA
YLEISSOPIMUS REININ SUOJELUSTA
Saksan liittotasavallan, Ranskan tasavallan,
Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton hallitukset
sekä Euroopan yhteisö, jotka
haluavat työskennellä kestävän kehityksen saavuttamiseksi Xxxxxx ekosysteemissä laajan lähestymistavan pohjalta ja ottaen huomioon joen, sen rantojen ja vesijättömaa-alueiden luonnonrikkauden,
haluavat vahvistaa Xxxxxx ekosysteemin säilyttämiseen ja parantamiseen liittyvää yhteistyötään,
viittaavat maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien käytöstä ja suojelusta 17 päivänä maaliskuuta 1992 tehtyyn yleissopimukseen sekä Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta 22 päivänä syyskuuta 1992 tehtyyn yleissopimukseen,
ottavat huomioon Kansainvälisestä komissiosta Xxxxxx suojelemiseksi pilaantumiselta 29 päivänä huhti- kuuta 1963 tehdyn sopimuksen ja 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn lisäsopimuksen yhteydessä tehdyn työn,
katsovat, että on tarpeen jatkaa Xxxxxx suojelemisesta kemialliselta pilaantumiselta 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn yleissopimuksen ja 30 päivänä syyskuuta 1987 hyväksytyn Reinin toimintaohjelman ansiosta saavutetun veden laadun parantamista,
ovat tietoisia siitä, että Xxxxxx kunnostaminen on välttämätöntä myös Pohjanmeren ekosysteemin säilyttä- miseksi ja parantamiseksi,
ovat tietoisia siitä, että Rein on Euroopan jokiliikenteen tärkeä väylä, jota käytetään moniin tarkoituksiin, ovat sopineet seuraavaa:
1 artikla
Määritelmät
Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:
a) ”Reinillä”
Untersee-järven laskujoesta alkunsa saavaa jokea, joka Alan- komaissa käsittää Boverijn-joen, Bijlandin kanavan, Panner- denschin kanavan, IJssel-joen, Nederrijn-joen, Lek-joen, Waal-joen, Boven-Merwede-joen, Beneden-Merwede-joen, Noord-joen, Oude Maas -joen, Nieuwe Maas -joen, Scheur- joen sekä Nieuwe Waterweg-kanavan aina Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeussopimuksen 5 ja 11 artiklassa mää- riteltyyn perusviivaan saakka, Ketelemeer-järven ja IJssel- meer-järven.
b) ”Komissiolla”
Kansainvälistä komissiota Xxxxxx suojelemiseksi pilaantumi- selta.
2 artikla
Yleissopimuksen soveltamisala
Tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluu:
a) Xxxx,
b) Reiniin yhteydessä olevat pohjavedet,
c) Xxxxxx kanssa vuorovaikutuksessa olevat vesi- ja maaekosys- teemit tai vesi- ja maaekosysteemit, joiden vuorovaikutus Reinin kanssa voidaan saattaa ennalleen,
d) Reinin valuma-alue, jos vaarallisten aineiden aiheuttamalla valuma-alueen pilaantumisella on haitallisia vaikutuksia Rei- niin,
e) Reinin valuma-alue, jos valuma-alueella on merkitystä tul- vien ehkäisemisen ja torjunnan kannalta.
3 artikla
Tavoitteet
Sopimuspuolet pyrkivät saavuttamaan tällä yleissopimuksella seuraavat tavoitteet:
1. Xxxxxx ekosysteemin kestävän kehityksen varmistaminen, erityisesti
a) Reinin veden laadun ja kiintoaineen, sedimenttien sekä pohjavesien laadun ylläpitäminen ja parantaminen, erityi- sesti
— ehkäisemällä, vähentämällä ja poistamalla niin pitkälle kuin mahdollista vaarallisten aineiden ja pistekuormi- tuslähteistä (esimerkiksi teollisuudesta ja yhdyskun- nista) sekä hajakuormituslähteistä (esimerkiksi maa- taloudesta ja liikenteestä) kulkeutuvien ravinteiden ai- heuttamaa mahdollista pilaantumista, mukaan lukien pohjavesien sekä jokiliikenteen aiheuttama pilaantu- minen
— varmistamalla ja parantamalla teollisuuslaitosten tur- vallisuutta ja ehkäisemällä vahinkoja ja onnettomuuk- sia,
b) suojelemalla eliöpopulaatioita ja lajien monimuotoisuutta ja vähentämällä haitallisten aineiden määrää eliöissä,
c) säilyttämällä, parantamalla ja ennallistamalla Reinin ve- den luonnollisia toimintoja; varmistamalla, että virtauk- sen hallinnassa otetaan huomioon kiinteiden aineiden luonnollinen pohjakulkeuma ja että sillä edistetään joen, pohjaveden ja vesijättömaa-alueiden välistä vuorovaiku- tusta; säilyttämällä, suojelemalla ja aktivoimalla uudelleen vesijättömaa-alueita luonnollisiksi tulvatasanteiksi.
d) säilyttämällä, parantamalla ja ennallistamalla luonnonva- raisten eläinten ja kasvien mahdollisimman luonnollisia elinympäristöjä vedessä, joen pohjassa ja penkereillä sekä jokea ympäröivillä alueilla, mukaan lukien kalojen elin- ympäristön parantaminen ja esteettömien vaellusreittien ennallistaminen,
e) varmistamalla, että vesivarojen hallinta on ympäristöä kunnioittavaa ja järkiperäistä,
f) ottamalla huomioon ekologiset edellytykset vesistön ke- hittämiseen liittyviä kehittämistoimia toteutettaessa, esi- merkiksi tulvien torjunnan, jokiliikenteen ja vesivoiman hyödyntämisen yhteydessä,
2. juomaveden valmistamisen varmistaminen Reinin vedestä,
3. sedimenttien laadun parantaminen, jotta ruoppauslietettä voitaisiin upottaa ja levittää aiheuttamatta kielteisiä ympä- ristövaikutuksia,
4. tulvien kokonaisvaltainen torjunta ja ehkäisy ekologiset vaa- timukset huomioon ottaen,
5. Pohjanmeren puhdistamisen edistäminen muiden tämän me- rialueen suojeluun suunnattujen toimien yhteydessä.
4 artikla
Periaatteet
Tavoitteisiin pyrittäessä seuraavat periaatteet ohjaavat sopimus- puolten toimintaa:
a) ennalta varautumisen periaate,
b) ennalta ehkäisyn periaate,
c) periaate, jonka mukaan ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä,
d) saastuttaja maksaa -periaate,
e) periaate, jonka mukaan kielteisiä vaikutuksia ei saa lisätä,
f) periaate, jonka mukaan huomattavien teknisten toimenpitei- den seuraukset korvataan,
g) kestävän kehityksen periaate,
h) parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja parhaiden ympä- ristökäytänteiden soveltaminen ja kehittäminen, ja
i) periaate, jonka mukaan epäpuhtauksia ei siirretä ympäristön osasta toiseen.
5 artikla
Sopimuspuolten velvoitteet
Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon 4 artiklassa esitetyt periaatteet, sopimuspuo- let sitoutuvat:
1. vahvistamaan yhteistyötään ja ilmoittamaan toisilleen erityi- sesti Xxxxxx suojelemiseksi alueellaan toteutetuista toimista,
2. toteuttamaan alueellaan komission hyväksymiä kansainväli- siä seurantaohjelmia ja tutkimuksia Xxxxxx ekosysteemistä sekä ilmoittamaan komissiolle saavutetuista tuloksista,
3. suorittamaan tutkimuksia pilaantumistapahtumien syiden selvittämiseksi ja niiden aiheuttajien löytämiseksi
4. toteuttamaan alueellaan tarpeelliseksi katsomiaan erillisiä toimia ja takaamaan vähintään, että
a) veden laatuun todennäköisesti vaikuttavan jäteveden päästäminen jokeen edellyttää ennakolta myönnettävää lupaa tai säädettyjen raja-arvojen noudattamista,
b) vaarallisten aineiden päästöjä vähennetään asteittaisesti niin, että tavoitteena on tällaisten päästöjen lopettaminen kokonaisuudessaan,
c) lupaehtojen ja yleissäännösten noudattamista sekä itse päästöjä valvotaan,
d) lupaehtoja ja yleissäännöksiä tarkastellaan säännöllisesti ja mukautetaan, jos teknisessä kehityksessä on tapahtu- nut merkittäviä muutoksia tai jos purkuvesistön alueella oleva valtio pitää sitä tarpeellisena,
e) vahinkojen ja onnettomuuksien aiheuttamien päästöjen riskejä vähennetään niin pitkälle kuin mahdollista sään- nösten avulla ja että hätätilanteita koskevia tarvittavia toimenpiteitä toteutetaan, ja
f) teknisillä toimilla, jotka ovat omiaan vaikuttamaan mer- kittävästi Reinin ekosysteemiin, edellytetään ennakolta myönnettävää lupaa, jossa vahvistetaan täytettävät edelly- tykset, tai yleissäännösten noudattamista,
5. toteuttamaan alueellaan tarvittavia toimia komission 11 ar- tiklan mukaisesti tekemien päätösten panemiseksi täytän- töön,
6. ilmoittamaan viipymättä hätätilanteista, jotka voivat olla uhka Reinin veden laadulle, ja onnettomuuksista ja odotet- tavissa olevista tulvista välittömästi komissiolle sekä niille sopimuspuolille, joihin tilanteet mahdollisesti eniten vaikut- tavat, komission yhteensovittamien Reinin valuma-alueen varoitus- ja hälytyssuunnitelmien mukaisesti.
6 artikla
Komissio
1. Sopimuspuolet jatkavat yhteistyötään komission yhtey- dessä tämän yleissopimuksen panemiseksi täytäntöön.
2. Komissio on oikeushenkilö. Sopimuspuolten alueella sillä on oikeustoimikelpoisuus, joka on oikeushenkilöllä kansallisten lakien mukaan. Komissiota edustaa sen puheenjohtaja.
3. Työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön liittyvissä kysymyk- sissä sovelletaan komission toimipaikassa voimassa olevia la- keja.
7 artikla
Komission rakenne
1. Komissio muodostuu sopimuspuolten valtuuskunnista. Kukin sopimuspuoli nimeää valtuuskuntansa jäsenet, joista yksi on valtuuskunnan puheenjohtaja.
2. Valtuuskunta voi käyttää myös asiantuntijoiden palveluja.
3. Kukin sopimuspuoli toimiin vuorotellen komission pu- heenjohtajana kolmen vuoden ajan yleissopimuksen johdanto- osassa mainitussa järjestyksessä. Puheenjohtajana toimiva sopi- muspuoli nimeää komission puheenjohtajan. Puheenjohtaja ei voi toimia valtuuskuntansa edustajana.
Jos sopimuspuoli luopuu puheenjohtajuudesta, puheenjohtajuus siirtyy järjestyksessä seuraavalle sopimuspuolelle.
4. Komissio laatii itselleen työjärjestyksen ja rahoitussään- nöt.
5. Komissio tekee sisäisiä järjestelyjä, tarpeellisiksi katsomi- aan työmenetelmiä ja vuosittaisia toimintamenoja koskevat pää- tökset.
8 artikla
Komission tehtävät
1. Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttami- seksi komissiolla on seuraavat tehtävät:
a) komissio laatii Xxxxxx ekosysteemiä koskevia kansainvälisiä seurantaohjelmia ja tutkimuksia sekä arvioida niistä saatavia tuloksia tarvittaessa yhteistyössä tieteellisten laitosten kanssa,
b) komissio laatii ehdotuksia yksittäisiksi toimiksi ja toiminta- ohjelmiksi ottaen huomioon odotettavissa olevat kustannuk- set ja liittää ehdotuksiin tarvittaessa taloudellisia ohjauskei- noja.
c) komissio sovittaa yhteen sopimuspuolten Reiniä koskevat varoitus- ja hälytyssuunnitelmat
d) komissio arvioi päätettyjen toimien tehokkuutta erityisesti sopimuspuolten laatimien kertomusten ja Xxxxxx ekosystee- miä koskevien seurantaohjelmien ja tutkimusten tulosten perusteella.
e) komissio toteuttaa kaikki muut sopimuspuolten sille asetta- mat tehtävät.
2. Tässä tarkoituksessa komissio tekee päätöksensä 10 ja 11 artiklan määräysten mukaisesti.
3. Komissio antaa sopimuspuolille vuosittain toimintakerto- muksen.
4. Komissio tiedottaa yleisölle Reinin tilasta ja työnsä tulok- sista. Se voi laatia ja julkaista raportteja.
9 artikla
Komission sääntömääräiset kokoukset
1. Komissio kokoontuu kerran vuodessa sääntömääräiseen kokoukseen puheenjohtajan kutsusta.
2. Puheenjohtaja voi myös omasta aloitteesta tai vähintään kahden sopimuspuolen valtuuskunnan vaatimuksesta kutsua koolle ylimääräisen kokouksen.
3. Puheenjohtaja tekee ehdotuksen kokouksen asialistaksi. Kullakin sopimuspuolella on oikeus lisätä asialuetteloon käsitel- täväksi haluamansa asiat.
10 artikla
Päätöksentekomenettely
1. Komissio tekee päätökset yksimielisesti.
2. Kullakin valtuuskunnalla on yksi ääni.
3. Tämän artiklan 2 kappaleen määräyksistä poiketen, jos sopimuspuolten täytäntöönpantaviksi 8 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaisesti tulevat toimet kuuluvat Euroopan yhtei- sön toimivaltaan, Euroopan yhteisö käyttää äänioikeuttaan si- ten, että sillä on yhtä monta ääntä kuin sillä on jäsenvaltioita, jotka ovat tämän yleissopimuksen sopimuspuolia. Euroopan yhteisö ei käytä äänioikeuttaan sen jäsenvaltioiden käyttäessä omaansa ja päinvastoin.
4. Yhden valtuuskunnan pidättäytyminen äänestämästä ei ole este yksimieliselle päätökselle. Tätä määräystä ei sovelleta Euroopan yhteisön valtuuskuntaan. Valtuuskunnan poissaoloa pidetään pidättäytymisenä äänestämästä.
5. Työjärjestyksessä voidaan määrätä kirjallisesta menette- lystä.
11 artikla
Komission päätösten täytäntöönpano
1. Komissio antaa 8 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaisia toimia koskevat päätöksensä sopimuspuolille suosituksina; so- pimuspuolet panevat suositukset täytäntöön kansallisten laki- ensa mukaisesti.
2. Komissio voi päättää, että
a) sopimuspuolten on sovellettava päätöksiä aikataulun mukai- sesti,
b) päätökset on pantava täytäntöön yhteensovitetulla tavalla.
3. Sopimuspuolet raportoivat komissiolle säännöllisesti
a) lainsäädännöllisistä, hallinnollisista tai muista toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi ja komission päätösten nojalla,
b) edellä olevassa a kohdassa tarkoitettujen toimien täytäntöön- panon tuloksista,
c) edellä olevassa a kohdassa tarkoitettujen toimien täytäntöön- panossa esiintyneistä ongelmista,
4. Jos sopimuspuoli ei voi panna komission päätöksiä täy- täntöön kokonaisuudessaan tai osittain, sen on ilmoitettava tästä komission tapauskohtaisesti asettamien määräaikojen mu- kaisesti ja perusteltava asia. Kukin sopimuspuoli voi vaatia kuu- lemista; tähän vaatimukseen on annettava vastaus kahden kuu- kauden kuluessa.
Sopimuspuolten antamien kertomusten tai järjestettyjen kuu- lemistilaisuuksien perusteella komissio voi päättää toimista pää- tösten täytäntöönpanon avustamiseksi.
5. Komissio ylläpitää luetteloa sopimuspuolille osoitetuista komission päätöksistä. Sopimuspuolet täydentävät komission luetteloa vuosittain ja viimeistään kaksi kuukautta ennen ko- mission sääntömääräistä kokousta ilmoittamalla komission pää- tösten täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä.
12 artikla
Komission sihteeristö
1. Komissiolla on pysyvä sihteeristö, joka suorittaa komis- sion sille määräämät tehtävät ja jota johtaa pääsihteeri.
2. Sopimuspuolet päättävät sihteeristön toimipaikan.
3. Komissio nimittää pääsihteerin.
13 artikla
Kustannusten jakaminen
1. Kukin sopimuspuoli vastaa kustannuksista, jotka aiheutu- vat sen edustamisesta komissiossa, sen työmenetelmistä sekä sen alueella toteutetuista toimista tai suoritetuista tutkimuksista.
2. Vuosittaisten toimintamenojen jakaantumisesta sopimus- puolten kesken säädetään komission työjärjestyksessä ja rahoi- tussäännöissä.
14 artikla
Yhteistyö muiden valtioiden, järjestöjen ja riippumatto- mien asiantuntijoiden kanssa
1. Komissio tekee yhteistyötä hallitustenvälisten järjestöjen kanssa ja voi antaa suosituksia näille järjestöille.
2. Komissio voi antaa huomioitsijan aseman:
a) valtioille, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta komission työtä kohtaan,
b) hallitustenvälisille järjestöille, joiden työ liittyy yleissopimuk- seen,
c) hallituksista riippumattomille järjestöille siinä määrin kuin käsiteltävänä olevat asiat liittyvät niiden etuihin tai toimin- taan,
3. Komissio vaihtaa tietoja hallituksista riippumattomien jär- jestöjen kanssa siinä määrin kuin käsiteltävänä olevat asiat liit- tyvät niiden etuihin tai toimintaan. Komissio kuulee näitä jär- jestöjä erityisesti ennen sellaisten päätösten tekemistä, jotka saattavat olla niille erityisen tärkeitä, ja tiedottaa niille tällaisten päätösten tekemisestä.
4. Huomioitsijat voivat toimittaa komissiolle tietoja tai ra- portteja, jotka liittyvät yleissopimuksen tavoitteisiin. Ne voi- daan kutsua komission kokouksiin mutta niillä ei ole äänioike- utta.
5. Komissio voi päättää kuulla arvostettujen hallituksista riippumattomien järjestöjen asiantuntijoita tai muita asiantun- tijoita tai kutsua heidät komission kokouksiin.
6. Yhteistyön säännöistä ja osallistumisen edellytyksistä sää- detään työjärjestyksessä ja rahoitussäännössä.
15 artikla
Komission työkielet
Komission työkielet ovat hollanti, ranska ja saksa. Yksityiskoh- taiset säännöt on määritelty työjärjestyksessä ja rahoitussään- nössä.
16 artikla
Riitojen ratkaisu
1. Jos sopimuspuolten välille syntyy riita yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, asianomaiset sopimuspuolet pyr- kivät ratkaisemaan riidan neuvottelemalla tai jollakin muulla valitsemallaan keinolla.
2. Jos riitaa ei pystytä ratkaisemaan näillä keinoilla ja elleivät sopimuspuolet muuta päätä, riita alistetaan riidan osapuolen vaatimuksesta välimiesmenettelyyn tämän yleissopimuksen liit- teiden, jotka muodostavat erottamattoman osan yleissopimusta, mukaisesti.
17 artikla
Sopimuksen voimaantulo
Kukin sopimuspuoli ilmoittaa Sveitsin valaliiton hallitukselle siitä, että kaikki tämän yleissopimuksen voimaansaattamisen edellyttämät menettelyt on viety päätökseen. Sveitsin valaliiton hallitus vahvistaa ilmoitusten vastaanottamisen ja ilmoittaa niistä muille sopimuspuolille. Yleissopimus tulee voimaan toi- sen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä päivästä, xxxx xxx- meinen ilmoitus on vastaanotettu.
18 artikla
Irtisanominen
1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa kolmen vuoden kulut- tua siitä päivästä, jona tämä yleissopimus on tullut voimaan, sanoutua irti yleissopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti Sveitsin valaliiton hallitukselle.
2. Irtisanominen tulee voimaan irtisanomispäivää seuraavan vuoden lopussa.
19 artikla
Voimassa olevan lainsäädännön kumoaminen tai sovelta- misen jatkaminen
1. Tämän yleissopimuksen tullessa voimaan kumotaan tä- män artiklan 2 ja 3 kappaleessa ilmoitetuin poikkeuksin:
a) Kansainvälisestä komissiosta Xxxxxx suojelemiseksi pilaantu- miselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehty sopimus,
b) Kansainvälisestä komissiosta Xxxxxx suojelemiseksi pilaantu- miselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuksen 3 päivänä joulukuuta 1976 tehty lisäsopimus,
c) Reinin suojelemisesta kemialliselta pilaantumiselta 3 päivänä joulukuuta 1976 tehty yleissopimus.
2. Kansainvälisestä komissiosta Xxxxxx suojelemiseksi pilaan- tumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuksen, 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn lisäsopimuksen tai Reinin suo- jelemisesta kemialliselta pilaantumiselta 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn yleissopimuksen nojalla hyväksyttyjä päätöksiä, suosituksia, raja-arvoja ja muita järjestelyjä sovelletaan edelleen, eikä niiden oikeudellinen luonne muutu, ellei komissio kumoa niitä nimenomaisesti.
3. Kansainvälisestä komissiosta Xxxxxx suojelemiseksi pilaan- tumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyllä lisäsopimuksella, 12 artiklassa määritelty vuosittaisesta talousarviosta aiheutuvien kustannusten jakomenettely on voi- massa siihen saakka, kunnes komissio on vahvistanut kustan- nusten jakoa koskevan menettelyn omassa työjärjestyksessään ja rahoitusäännössään.
20 artikla
Alkuperäinen teksti ja tallettaja
Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka saksan-, rans- kan- ja flaaminkieliset kappaleet ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Sveitsin valaliiton hallituksen huostaan; Sveitsin va- laliiton hallitus toimittaa varmennetun jäljennöksen yleissopi- muksesta kullekin sopimuspuolelle.
LIITE
Välimiesmenettely
1. Jos riidan osapuolet eivät muuta päätä, välimiesmenettely suoritetaan tämän liitteen määräysten mukaisesti.
2. Välimiesoikeudessa on kolme jäsentä. Sekä kantajaosapuoli että riidan toinen osapuoli nimittävät välimiehen. Nämä kaksi välimiestä nimittävät yhteisellä sopimuksella kolmannen välimiehen, joka toimii välimiesoikeuden puheenjoh- tajana.
Jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole nimitetty kahden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimittämisestä, kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja nimittää puheenjohtajan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ensim- mäinen osapuoli on sitä pyytänyt.
3. Jos riidan osapuoli ei ole nimittänyt välimiestä kahden kuukauden kuluessa yleissopimuksen 16 artiklan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta, toinen osapuoli voi ilmoittaa tästä kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajalle, joka nimittää välimiesoikeuden puheenjohtajan kahden kuukauden kuluessa. Heti nimityksen jälkeen välimiesoike- uden puheenjohtaja pyytää riidan osapuolta, joka ei ole nimittänyt välimiestä, nimittämään välimiehen kahden kuukauden kuluessa. Jos näin ei tapahdu kyseisen ajanjakson kuluessa, puheenjohtaja ilmoittaa tästä kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajalle, joka nimittää välimiehen tätä seuraavan kahden kuukauden ajan jakson kuluessa.
4. Jos jossain edellä mainituista tapauksista kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja on estynyt toimimasta tai hän on jonkun riidan osapuolen kansalainen, tuomioistuimen varapuheenjohtaja tai tuomioistuimen vanhin jäsen, joka ei ole estynyt toimimasta eikä ole minkään riidan osapuolen kansalainen, nimittää välimiesoikeuden puheenjohtajan tai välimiehen.
5. Näitä määräyksiä sovelletaan myös avoinna olevien virkojen täyttämiseen.
6. Välimiesoikeus tekee päätöksensä kansainvälisen oikeuden ja tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.
7. Välimiesoikeus tekee päätöksensä sekä menettelytapojen että sisällön osalta välimiesten ääntenenemmistöllä; osapu- olten nimittämän välimiesoikeuden jäsenen poissaolo tai pidättäytyminen äänestämästä ei estä välimiesoikeutta teke- mästä päätöstä. Äänten jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Välimiesoikeuden päätökset ovat osapuolia sitovia. Kukin osapuoli vastaa nimittämänsä välimiehen aiheuttamista kustannuksista ja muut kustannukset jaetaan tasan. Muiden asioiden osalta välimiesoikeus laatii omat menettelytapasääntönsä.
8. Jos kahden sopimuspuolen välillä on riita, ja näistä vain toinen on Euroopan yhteisön, joka on myös sopimuspuoli, jäsenvaltio, toinen osapuoli esittää vaateensa sekä kyseiselle jäsenvaltiolle että yhteisölle, jotka yhdessä ilmoittavat viimeistään kahden kuukauden kuluessa vaateen vastaanottamisesta, onko riidan osapuolena jäsenvaltio vai yhteisö vai ovatko jäsenvaltio ja yhteisö yhdessä riidan osapuolia. Jos näin ei tapahdu kyseisen ajanjakson kuluessa, sekä jäsen- valtion että yhteisön katsotaan tämän liitteen soveltamistarkoituksessa olevan yksi ja sama osapuoli riidassa. Samoin menetellään, jos jäsenvaltio ja yhteisö ovat yhdessä riidan osapuolena.
Yleissopimuksen allekirjoituksen yhteydessä annettava julistus
Allekirjoittaessaan yleissopimuksen Xxxxxx suojelusta Xxxxxx kansainvälisen komission valtuuskuntien puheenjohtajat ovat yhtä mieltä seuraavista asioista:
1. Yleissopimus ei vaikuta seuraaviin asiakirjoihin:
a) Xxxxxx suojelemisesta kloorin aiheuttamalta pilaantumiselta 3 päivänä joulukuuta 1976 tehty yleissopimus,
b) edellä mainittua yleissopimusta, joka tuli voimaan 5 päivänä heinäkuuta 1985, koskeva kirjeenvaihto 29 huhti- kuuta / 13 toukokuuta 1983 väliseltä ajalta,
c) Kansainvälisestä komissiosta Xxxxxx suojelemiseksi pilaantumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuk- sen sopimuspuolina olevien hallitusten valtuuskuntien puheenjohtajien 11 päivänä joulukuuta 1986 antama julis- tus,
x) Xxxxxx suojelemisesta kloorin aiheuttamalta pilaantumiselta 3 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn yleissopimuksen 25 päivänä syyskuuta 1991 tehty lisäpöytäkirja,
e) Kansainvälisestä komissiosta Xxxxxx suojelemiseksi pilaantumiselta 29 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn sopimuk- sen sopimuspuolina olevien hallitusten valtuuskuntien puheenjohtajien 25 päivänä syyskuuta 1991 antama julistus.
2. ”Tekniikan taso” ja ”paras käytettävissä oleva tekniikka” ovat synonyymejä ja niillä sekä ’parhailla ympäristökäytän- teillä’ tarkoitetaan Reinin suojelusta tehdyssä yleissopimuksessa samaa kuin maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien käytöstä ja suojelusta 17 päivänä maaliskuuta 1992 tehdyssä yleissopimuksessa (liite I ja II) ja Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta 22 päivänä syyskuuta 1992 tehdyssä yleissopimuksessa (lisäys 1).
3. Komission toimipaikkana on edelleen Koblenz.
4. Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välisissä riidoissa, joiden osapuolena ei ole mitään muuta valtiota, sovelletaan Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen 219 artiklaa.