SISÄLLYS
Ohjaavien ministeriöiden ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024-2027
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 029 000 Kirjaamo
xxx.xxx-xxxxxx.xx PL 1041, 45101 Kouvola
Y-tunnus 2296962-1 xxxxxxxx.xxxxxxxx-xxxxx@xxx-xxxxxx.xx
SISÄLLYS
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset 32
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeen- pano- ja kehittämistehtäviä alueilla.
ELY-keskusten tulostavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan, valtion talousarvioon ja julkisen talouden suunnitel- maan, AVI-ELY -strategia-asiakirjaan ja eri hallinnonalojen strategioihin sekä ottavat huomioon hallituksen alue- kehittämispäätöksen ja maakuntaohjelmien linjaukset. Lisäksi koko valtionhallintoa koskevat muut strategiat, valtioneuvoston periaatepäätökset ym. keskeiset linjaavat dokumentit huomioidaan soveltuvin osin.
Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät.
Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuu- den.
ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka koo- taan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Uudistamisessa huomioidaan käynnissä oleva TE- uudistus. Elinvoimakeskukset ja niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten pohjalta mahdollistaen tarvittaessa korkeamman toimipistemäärän. Elinvoimakeskusten määrää voidaan kasvattaa enin- tään yhdellä elinvoimakeskuksella palveluiden turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Edelleen mahdolliste- taan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako.
Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta valmistelu tehdään niin, että uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa lähtökohtaisesti vuoden 2025, mutta viimeistään vuoden 2026 alusta. Var- mistetaan, ettei muutosvaihe vaaranna käynnissä olevien prosessien sujuvuutta. Uudistamisessa huomioidaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja toimintamenojen sopeutustarve.
1.2 Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja
Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia ja toimintaympäristö 2024-2027 on määritelty virastojen yhtei- sessä strategia-asiakirjassa: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – yhdessä ja lähellä”:
<.. image(Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027 Kuvassa on kuvattu aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan mukaiset strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027. Lisäksi kuvaan on kuvattu myös strategia-asiakirjan mukaisesti toimintaympäristöä, jossa em. virastot toimivat.) removed ..>
Strategia-asiakirjassa on lisäksi kuvattu myös toimintaa koskevat arvot: asiakaslähtöisyys, asiantunti- juus ja yhteistyö.
1.3 Strategisten painopisteiden huomiointi ELY-keskuksen alueella
Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
Geopoliittisen tilanteen vaikutukset leimaavat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen aluetta erittäin vahvasti. Vaiku- tukset kohdistuvat erityisesti alueen elinvoimaan, investointeihin, elinkeinoelämään ja ihmisten arkeen vahvis- taen rakennemuutoksen vaikutuksia entisestään. Nämä vaikutukset ja niihin pohjautuva arviointi ovat perustana alueen maakuntaliittojen tekemissä tulevaisuustarkasteluissa ja maakuntaohjelmien päivittämistyössä, joihin ELY-keskus on osallistunut. Geopoliittisen tilanteen vuoksi kokonaisturvallisuuden merkitys on kasvanut ja alu- een varautumisen tarve lisääntynyt, mikä on vaikuttanut myös ELY-keskuksen toimintaan. Saman aikaisesti tur- vallisuuden tunne on heikentynyt Kaakkois-Suomessa. Tässä painopisteessä on tärkeää huomioida myös valta- kunnan kriittisen infrastruktuurin ja keskeisten rajanylityspaikkojen sijainti alueella. Varautumisen ja kokonaistur- vallisuuden turvaamiseen liittyen tarvitaan laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä, jossa ELY-keskuksella on mer- kittävä rooli eri verkostojen vetäjänä tai niihin osallistujana.
Lisäämme elinvoimaa
Kaakkois-Suomen elinkeinorakenne on kapea. Tulevan menestyksen ehtona on elinkeinoelämän monipuolista- minen, johon ELY-keskus tuo oman panoksensa monin eri tavoin. Kohtaanto-ongelmat sekä osaamisen ja kou- lutuksen uudistamistarpeet korostuvat rakennemuutoksessa. Uutta vihreää osaamista, kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä, toimivaa ammatillista koulutusta, TKI-tutkimusta sekä ylialueellista toimintaa korkeakoulujen (LUT, LAB, XAMK) kanssa tarvitaan, jotta elinkeinorakenteen monipuolistaminen onnistuu. Liikennejärjestel- mään, satamien toimintaedellytyksiin ja vientiteollisuuden logistiikkaan liittyvät jatkuvat toimintaympäristömuu- tokset koettelevat aluetta. Elinkeinoelämän menestymiselle toimivat tietoliikenneyhteydet, sujuvat väylät ja toi- miva liikennejärjestelmä luovat tärkeän perustan. Puolustusvoimien läsnäolo alueella voi tuoda monia uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Yritysrahoitusta on Kaakkois-Suomen alueella nyt poikkeuksellisen paljon tarjolla (JTF, Itä-Suomi-paketti). Haasteeksi saattaa muodostua yritysten varovaisuus investointeihin ja kehittä- miseen taloustilanteen vuoksi. Kymenlaakso on Sunilan ym. Vuoksi äkillisen rakennemuutoksen aluetta ja myös Etelä-Karjalan kokonaistilanne viittaa vähintään paikalliseen äkilliseen rakennemuutokseen.
Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
Aluetta haastaa puhtaaseen siirtymään liittyvien investointien vaikeus erityisesti tuulivoiman osalta. Metsäteolli- suuden haasteina on raaka-ainepula Venäjän tuonnin loputtua sekä metsien käytön ja luonnon monimuotoisuu- den yhteensovittaminen. Perusteollisuuden ja logistiikan varaan voidaan kuitenkin edelleen rakentaa alueen menestystä ja hyvinvointia. Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmä tukeutuu kestäviin liikkumistapoihin mahdollis- taen sujuvat ja turvalliset henkilöliikenteen matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset. ELY-keskus edistää painopis- teeseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista omalla ilmastotyöllään sekä huomioimalla kestävyyden eri näkökul- mia virkatyössä.
Elinkeinoelämän uudistuminen ja työn murros voivat tuoda uutta väestövirtaa alueelle. Tästä on hyvänä esi- merkkinä akkuklusteri. Se on monialaisena kokonaisuutena yksi potentiaalinen Kaakkois-Suomen tulevan kas- vun mahdollistaja, jonka edistämiseen ELY-keskus osallistuu monin eri tavoin, kolmen vastuualueen voimin.
Monimuotoinen luonto ja vetovoimainen ympäristö, mm. Saimaa, Kymijoki, Suomenlahti, Hiitolanjoki ja alueen kansallispuistot, lisäävät alueen kestävyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Ne myös houkuttelevat uusia muuttajia ja ovat alueen tulevan menestymisen kannalta erittäin tärkeitä.
Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Alueen geopoliittinen asema on johtamassa tilanteeseen, jossa Kaakkois-Suomen yhdenvertaisuus muuhun maahan verrattuna vaarantuu. Saman aikaisesti turvallisuuden tunne heikentyy Kaakkois-Suomessa. ELY- keskuksen maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät tehtävät ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, jota myös ELY-keskuksen tarkastus- ja valvontatyö edistää. ELY-keskuksen osaltaan kehittämä alueen hyvä elinympäristö ja sen vaaliminen edistää myös tämän painopisteen tavoitteita. Kaakkois-Suomessa on hyvät lähtökohdat kestävien matkaketjujen syntymiseen johtuen toimivista raideliikenteen ja joukkoliikenteen runkoyhteyksistä. Jatkuva toimialueen ylittävä liikenneturvallisuus- ja liikennejärjestelmätyö huomioi aluetta ta- sapuolisesti. Liikkumisen sujuvoittamiseen ja liikenneturvallisuuteen liittyen tehdään laaja-alaista kehittämistyötä alueen toimijoiden kanssa. Painopisteeseen liittyvien asioiden edistämisessä korostuu poikkihallinnollinen sidos- ryhmäyhteistyö.
Poikkeuksellinen toimintaympäristömuutos haastaa aluetta
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen oma strategiatyö syntyi poikkeuksellisten toimintaympäristömuutosten aset- tamien haasteiden keskellä. ELY-keskuksen strategisiksi painopisteiksi muodostuivat elinkeinorakenteen uudis- taminen, saavutettavuuden parantaminen ja ympäristön vaaliminen. Varautumisen ja kokonaisturvallisuuden todettiin linkittyvän tiiviisti kaikkeen ELY-keskuksen toimintaan. Painopisteet laadittiin yhteistyössä maakuntaliit- tojen ja neuvottelukunnan kanssa henkilöstön näkemykset huomioiden. AVI-ELY- strategian painopisteet muo- dostivat viitekehikon ELY-keskuksen strategiatyölle, jonka taustana on alueesta laadittu toimintaympäristöana- lyysi. ELY-keskuksen toiminta tähtää yhteisen vision, “Elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi", toteuttamiseen.
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
ELY-keskukset toteuttavat osaltaan seuraavia talousarviossa 2024 pääluokkatasolla asetettuja vaikuttavuusta- voitteita (suluissa ministeriö, jonka pääluokassa tavoite on asetettu):
<.. image(ELY-keskuksia koskevat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (TAE) Kuvassa on lueteltu eri ministeriöiden vuoden 2024 talousarvioon asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet siltä osin kuin ne koskevat ELY-keskuksia.) removed ..>
Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista osaltaan tukevat ELY-keskusten tulossopimuksen tulostavoitteet kootaan AVI ja ELY –strategian painopisteiden mukaisesti neljän ilmiölähtöisen ylätason tavoit- teen alle. Nämä ylätason tavoitteet vuosille 2024-2027 ovat seuraavat:
1. Lisäämme elinvoimaa
2. Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
3. Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
4. Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Tulostavoitekokonaisuudet viedään soveltuvin osin AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten väliotsikoiden alle. Henkilöstöä, digitalisaatiota ja muuta virastojen oman toiminnan kehittämistä koskeva tavoitteisto on pää- asiassa koottu omiin kokonaisuuksiinsa lukuihin kolme ja neljä.
ELY-keskukset hyödyntävät aktiivisesti sekä virastokokonaisuuden eri tehtäväalueiden, että ELY-keskusten keskinäisiä yhteistyömahdollisuuksia tässä tulossopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY- keskukset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä keskenään sekä valtakunnallisten ja alueellisten kumppaniverkostojen kanssa edistäessään alueen elinvoimaa, kestävää kasvua, puhdasta siirtymää sekä va- rautumista ja kokonaisturvallisuutta. Toiminnot edistävät myös hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa yhteisen digitaalisuuden edistämisen päämäärän ja palvelulupauksen toteuttamista: ”Tuotetut digitaali- set palvelut ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia”.
ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa tietojohtamisen tavoitetilan toteutumista. ”Tietojohtamisen tavoitteena on tiedon järjestelmällinen hyö- dyntäminen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.”
ELY-keskukset toimeenpanevat osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa varmistaen ohjelman toimeenpa- non tuloksellisuuden ja lainmukaisuuden RRF-toimeenpanon edellyttämillä tukiviranomaisen vastuilla, joista säädetään laissa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022).
Työllisyyteen, työelämän laatuun, yritysten kansainvälistymiseen, koulutus- ja osaamistason nostamiseen, en- nakointiin sekä osittain myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä tavoitteisto arvioidaan ELY-keskusten osalta uudelleen TE24 –lakiuudistuksen voimaantulon lähestyessä syksyllä 2024 ja työllisyyspalveluiden siirty- essä kuntien muodostamien työllisyysalueiden hoidettavaksi.
Tässä luvussa esitellään ELY-keskuksen tulostavoitteet. Tulostavoitekokonaisuudet on soveltuvin osin viety AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten väliotsikoiden alle. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan puolivuo- sittain liikennevalomallia hyödyntäen (kts. tarkemmin luku 5). Lisäksi tulossopimuksen liitteessä 1 (Täydentävät seurantamittarit) on mainittu ne mittarit, joiden kehitystä seurataan tulostavoitteiden toteutumisen seurannan yhteydessä.
Uudistuva, kasvava, monipuolistuva ja kansainvälistyvä elinkeinotoiminta
Työllistyminen on nopeutunut ja rakennetyöttömyys pienentynyt | |
2024 | TE-toimiston resurssien käyttöä suunnataan työnhakijoiden työnhaun alkuvaihee- seen, työnhakijoiden aktivointiin ja työnvälitykseen. Vahvistetaan työnhakijoiden yksilöllistä palveluntarpeen arviointia, työnhaun tukea ja ohjausta tarvittaviin palveluihin. Toteutetaan TE-toimiston, ELY-keskuksen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa uudenlaisia palvelukokeiluja, joiden tavoit- teena on vahvistaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien kiinnittymistä avoimille työmarkkinoille. Tunnistettuihin ongelmiin haetaan ratkaisuja laajalla yhteistyöllä työllisyyden ja osaamisen verkostoissa. Maakunnallisten työllisyysohjelmien ja työllisyysjohtoryh- mätyön sekä monialaisen yhteistyön (mm. laajennettu TYP-toiminta, Ohjaamo-toi- minta) kautta vahvistetaan työllisyyden edistämistä tukevia rakenteita. Yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa vahvistetaan. Osuvien työllisyystoimien ansiosta rakennetyöttömien osuus kaikista työttömistä laskee nykyisestä 61 prosentista (vajaa vuosikeskiarvo 2023) 59 prosenttiin. Työ- voimapalvelujen tehokkuudesta kertovat myös virta yli 3 kk työttömyyteen (vuoden 2024 tavoite 40 %) ja jatkuvien työttömyyksien kesto viikkoina (vuoden 2024 ta- voite 48). Tavoitteet ovat vaativia huomioiden Kaakkois-Suomen työttömyys- ja ra- kennemuutostilanne. |
Rakennetyöttömien määrä on laskenut | |
2024 | 8400 |
Alueen yritysten kasvua ja työllistämisen edellytyksiä on vahvistettu | |
2024 | Yrityksiä kannustetaan kehittämään toimintaansa, synnyttämään uutta yritystoimin- taa ja siten luomaan alueelle uusia työmahdollisuuksia. Uusien, alueen elin- keinotoimintaa monipuolistavien, yritysten perustamista edistetään. Yrityksiä akti- voidaan yhteistyössä kumppanuusverkoston kanssa hyödyntämään erilaisia rahoi- tusmahdollisuuksia toimintansa kehittämisessä. Yrityspalveluja kehitetään Team Finland -toimijoiden ja seudullisten yrityspalvelujen sekä oppilaitosten ja Leader- ryhmien kanssa. Tavoitteena on tarjota entistä tehokkaammin ratkaisukeskeisiä ra- hoituspalveluja yrityksille. Edistetään hallitusohjelman tavoitetta kasvuhakuisten keskisuurten yrittäjävetois- ten yritysten (ns. Mittelstand) määrän kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 men- nessä. Tällä hetkellä Mittelstand-yrityksiä Kaakkois-Suomessa on noin 68 kpl (4,6 % n. 1500:sta yli 50 henkilöä työllistävistä yrityksestä). Tavoitteena vuodelle 2024 on, että Kaakkois-Suomessa saadaan noin 10 uutta yritystä kasvamaan pienestä keskisuureksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että yrityksille suunnattavaa kehittämisrahoitusta ja -palveluja on riittävästi saatavissa. Tavoitteen saavuttami- sessa korostuu seudullisten yrityspalveluverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö. |
Tavoitteena on lisätä luovan talouden työpaikkoja ja arvonlisää monipuolisesti eri aloilla. Poikkihallinnollista ja monialaista yhteistyötä tiivistetään. Luovien alojen yri- tysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan ja vahvistetaan kulttuurialan roolia alue- ja kaupunkikehityksessä. Kehitetään kasvua vauhdittavia liiketoiminta- malleja av-, pelialalle sekä muille toimialoille, kuten kirjallisuuteen ja musiikkiin. ELY-keskus ottaa huomioon taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön myös kotout- tamisen kentällä. 15 (liikevaihtokerroin, maaseudun yritysrahoitus) | |
2025 | Kuten vuonna 2024 |
2026 | Kuten vuonna 2024 |
2027 | Kuten vuonna 2024 |
Alueiden elinkeinorakenne on monipuolistunut (maaseudut, saaristot, kaupungit) | |
2024 | Maaseudun yrittäjyyttä vahvistetaan tukemalla yritysten toimintaedellytyksiä, kilpai- lukykyä, osaamista ja yritysyhteistyötä. Alueen maaseutu tarjoaa vetovoimaisen ja toimivan ympäristön uudistuvalle ja monipuolistuvalle yritystoiminnalle. Kasvua ja kilpailukyvyn kehittymistä vahvistetaan rahoittamalla yritysten tarvelähtöistä kehit- tämistä sekä investointeja. Uudistuva metsäteollisuus sekä kehittyvä kierto- ja biotalous vahvistavat elinkeinotoimintaa. Yrittäjiä aktivoidaan yhteistyössä kumppanuusverkoston kanssa hyödyntämään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia toimintansa kehittämisessä sekä osallistumaan aktiivisesti alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden kehittämistoimintaan. Han- ketoiminnassa arvostetaan uudistumista synnyttävää elinkeinollista kehittämistä sekä klusteripohjaisten verkostojen (esim. metalli-, ruoka-, puutuote- ja hyvinvoin- tialat) syntymistä ja vahvistumista. Toimijoita aktivoidaan valmistelurahan tai elin- keinollisten kehittämishankkeiden kautta valmistelemaan yritysryhmähankkeita. ELY-keskuksen järjestämät kumppanuusverkostojen tapaamiset sekä osallistumi- nen kumppanuusverkostojen järjestämien tapahtumiin ja yhteistyökokoukseen tu- kevat osaltaan tiedon jakoa ja yrittäjien aktivointia rahoitushakuihin liittyen. Yritys- ten osaamisen kehittämistä ja vertaisoppimista tuetaan. Yritysneuvonnan tavoit- teena on tarjota entistä tehokkaammin ratkaisukeskeisiä rahoituspalveluja yrityk- sille. Tuettujen yritysten lkm 25 (maaseudun yritysrahoitus) |
2025 | Kuten vuonna 2024. Tuettujen yritysten lkm 29 (maaseudun yritysrahoitus) |
2026 | Kuten vuonna 2024. Tuettujen yritysten lkm 32 (maaseudun yritysrahoitus) |
2027 | Kuten vuonna 2024 Tuettujen yritysten lkm 33 (maaseudun yritysrahoitus) |
TF-kansainvälistymispalveluihin (ml. kansainväliset rekrytointipalvelut) aktivoitujen ja osuviin kan- sainvälistymispalveluihin ohjattujen yritysten määrä kasvaa | |
2024 | ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille, kpl (TF-mittari) 35 KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (tapaamismerkinnät, kpl) 50 |
2025 | ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille, kpl (TF-mittari) 40 KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (tapaamismerkinnät, kpl) 60 |
2026 | ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille, kpl (TF-mittari) 45 KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (tapaamismerkinnät, kpl) 60 |
2027 | ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille, kpl (TF-mittari) 50 KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (tapaamismerkinnät, kpl) 60 |
Kansainvälistä osaamista hyödyntämällä edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä | |
2024 | Kaakkois-Suomen ELY-keskus jatkaa alueellisten Talent Boost -toimijoiden ver- koston koordinointia. Alueellisella kv. määrärahalla ELY-keskus tukee kolmen kau- punkiseudun kv. osaajille suunnattujen palveluiden kehitystyötä. Kaakkois-Suomen yrityksille (5–20 yritystä) tarjotaan ja toteutetaan ostopalveluna yritysvalmennusta monimuotoisuuden johtamiseen ja kansainväliseen rekrytointi- osaamiseen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedottaa Work in Finlandin kanssa kv. rekrytoinnin palvelutuotteista oman alueensa työnantajille ja kuntatoimijoille ja toimii yhteishen- kilönä toteutuksessa ja seurannassa. Varmistetaan, että samanaikaisesti tapahtuva kv. rekrytoinnin palveluiden ja Work in Finland -palvelun kehittäminen otetaan huomioon TE24/KOTO24-valmistelussa. Kehitetään alueellisen tiedon tuottamista ja menetelmiä valtakunnallisessa verkos- toyhteistyössä Talent Boost -tavoitteiden (tiedolla johtamisen kehittäminen) saavut- tamiseksi sekä kehitetään kv. työvoimatarpeen alueellista ennakointia. Järjestetään verkostokokouksia ja webinaareja ajankohtaisista teemoista liittyen kv. rekrytoinnin ja asettautumisen palveluiden tarjoamiseen kv. osaajille. Osallistutaan työperäisen maahanmuuton ja kv. rekrytoinnin asiantuntijana useisiin alueellisiin verkostoihin ja valtakunnalliseen Talent Boost- ja Work in Finland -verkostoyhteistyöhön. Kaakkois-Suomen ELY-keskus päivittää säännöllisesti alueellista linjausta ulko- maisen työvoiman käytöstä (alueellinen työlupalinjaus) maahanmuuttoasiain toimi- kunnassa. Pysytään työperusteisille oleskeluluville asetetuissa käsittelyaikatavoitteissa (15 vuorokautta TE-toimiston osaratkaisun osalta). Kansainvälisissä rekrytoinneissa sekä maahanmuuttajien työllisyyden edistämi- sessä hyödynnetään EURESia sekä TyöpaikkaSuomi- ja TyöpaikkaRuotsi-koulu- tuksia. |
Verkosto- ja kumppanuusyhteistyö on alueellisesti ja valtakunnallisesti vaikuttavaa | |
2024 | Seudullinen yrityspalveluverkosto laatii sopimuksensa mukaan yhteisen yritys- asiakkuussuunnitelman, jonka toteutumista seurataan kauden aikana. Team Fin- land alueverkosto tehostaa alueen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tähän kehitetään uusia keinoja tulossopimuskauden aikana mm. tehostamalla yritysten ja niiden toimintaympäristön (TYT) kehittämisrahoitusten yhteensovittamista ELY- keskuksen, maaseuturahoituksen ja liittojen TYT-rahoituksen suhteen. Tavoitteena mm. elinkeinotoiminnan uudistuminen, monipuolistuminen ja kasvu- ja kansainvä- listyminen sekä TKI-panostusten määrän kasvaminen. Jatkuvan oppimisen verkostot edistävät alueellisten rahoitushakujen konsortioita, lisäävät toimijoiden yhteistyötä sekä kumppanuuksia. Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen koordinoimia jatkuvan oppimisen maakunnallisten verkostojen kokoon- panoa laajennetaan tarvittavin osin TE24-uudistukseen liittyen kuntien edustajilla. ELY-keskus jatkaa maakunnallisten ennakointiverkostojen koordinointia ja kehittä- mistä. Päähuomio on osaamis- ja koulutustarpeiden sekä lyhyen aikavälin työlli- syyden ja aluekehityksen ennakoinnissa. TE24-uudistus on huomioitu ennakointi- verkoston toiminnassa. Tavoitteena on vahvistaa nykyisten ennakointiverkostojen toimintaa (eikä luoda uusia verkostoja). ELY-keskus jatkaa elinikäisen ohjauksen verkostotyön koordinointia Kaakkois- Suomen elinikäisen oppimisen ja ohjauksen päivitettävän strategian ja toiminta- suunnitelman mukaisesti (huomioiden myös valtakunnallinen ELO-strategia). |
Monialaista, ylialueellista ja valtakunnallista ELOLIV-yhteistyötä jatketaan. Verkos- totyössä huomioidaan myös TE24-uudistuksen vaikutukset sekä muodostuvat työl- lisyysalueet uusina verkostotoimijoina. Kulttuurin edistämisen ja kulttuurimatkailun kehittämistä tukevia rahoitus-, verkos- toitumis- ja viestintätoimenpiteitä vahvistetaan ja edistetään muiden toimialojen edustajien kanssa yhdessä TAIKEn, Visit Finlandin ja Creative Finlandin kanssa. “Kaakkois-Suomen kulttuurin ja luovan talouden kasvuspiraali – Energiaa luovuu- desta 2030” -strategiassa on huomioitu valtakunnallisen luovan talouden tiekartan painopisteet. KAS luovan talouden strategia päivitetään vuonna 2024. Verkostossa panostetaan taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyteen ja liiketoimintaosaami- sen kehittämiseen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus jatkaa alueellisen kotoutumisen kumppanuusver- koston kehittämistyötä ja osallistuu valtakunnallisen kotoutumisen kumppanuusoh- jelman koordinaatioryhmään. Verkoston toiminnassa huomioidaan sekä valtakun- nallisen verkoston vuosittaiset painopisteet että alueelta nousevat tarpeet. | |
2025 | Yhteistyössä uusien työllisyysalueiden kanssa on tunnistettu oleellisimmat alueke- hitysverkostot. Erityisesti kehitetään ja sujuvoitetaan yritysyhteistyöhön, elinvoi- maan ja elinvoiman monipuolistumiseen sekä osaamisen kehittämiseen liittyvää verkostoyhteistyötä TKI-panostusten lisäämiseksi, työvoiman osaamisen nosta- miseksi ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Aiemmin valmisteltua ekosystee- mimallia otetaan vaiheittain käyttöön Kohoa-synenergiakeskuksen rooli huomioon ottaen. ELY-keskus johtaa työllisyysalueiden kanssa muodostettua yhteistyöelintä ja edistää myös kyseisen verkoston kautta alueen elinvoimaisuutta ja osaavan työ- voiman saamista. Tätä osaltaan tulee vuosittainen alueellinen yhteistyö- ja seuran- takeskustelu. Etelä-Karjalan ennakointiverkosto on alkanut toimia systemaattisesti. Kymenlaak- son jo toimivaa systemaattista ennakointia vahvistetaan edelleen toimintaympäris- töstä tulevien palautteiden perusteella. Tuleva aluehallintouudistus otetaan huomi- oon verkostoyhteistyön kehittämisessä. Verkostojen toimintaa kehitetään vastaa- maan muuttuvaa toimintaympäristöä ja elinvoimakeskukselle rakentuvaa roolia. Kehitystyössä hyödynnetään asiakkailta ja kumppaneilta saatua palautetta. |
2026 | Maakunnallisen verkostoyhteistyön sujuvuudesta huolehditaan myös aluehallinto- uudistuksen toteuduttua. Elinvoimakeskus johtaa vastuullaan olevaa verkostoyh- teistyötä tuloksekkaasti. Verkostoyhteistyö on tiivistä ja elinvoimakeskuksen ja sen kumppaneiden työtä ja vaikuttavuutta tukevaa. Tunnistetaan aluehallintouudistuk- sen myötä muodostuneet uudet verkostoyhteistyökumppanit ja otetaan ne mukaan toimintaan. Toimintaa vahvistetaan yhteistyökokemusten sekä asiakkailta ja kump- paneilta saadun palautteen pohjalta. Yrityspalveluissa kumppanuusyhteistyö työlli- syysalueiden kanssa on sujuvaa ja lisäarvoa alueelle tuottavaa. Yritysasiakkailla on selkeä kuva elinvoimakeskuksen kautta saatavista palveluista (Team Finland ym.) |
2027 | Verkostoyhteistyö on tiivistä ja elinvoimakeskuksen ja sen kumppaneiden työtä ja vaikuttavuutta tukevaa. Elinvoimakeskus on vauhdittanut alueen pk-yritysten kasvua, kehittymistä ja kan- sainvälistymistä. Team Finland -alueyhteistyö on ollut aktiivista ja saatavien yritys- palvelujen tunnettuus on alueella lisääntynyt. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Kasvavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset kaikilla alueilla
TKI–toimintaan liittyvä yritysten, korkeakoulujen ja muiden innovaatiotoimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut | |
2024 | Tavoitteena on elinkeinotoiminnan uudistuminen ja monipuolistuminen, kasvu- ja kansainvälistyminen ja TKI-panostusten kasvu. Erityisesti tuetaan verkostoyhteis- työtä puhtaan siirtymän edistämiseksi. Team Finland alueverkoston yhteistyötä asiakasrajapinnassa tehostetaan. Järjes- tetään yhdessä alueellisia ja valtakunnallisia info- ja verkostotilaisuuksia käytettä- vissä olevista TKI-palveluista ja rahoituksista yrityksille ja oppilaitoksille (esim. LUT/LAB ja XAMK). Myös Kaakkois-Suomen luovan talouden ja kulttuurin edistämisen verkoston pai- nopisteenä ovat TKI:tä tukevat koulutus- ja liiketoimintamallit. Yritysten, korkeakou- lujen ja muiden innovaatiotoimijoiden TKI-yhteistyötä vahvistetaan laadukkaalla verkostoyhteistyöllä. Kannustetaan erilaisiin kokeiluihin ja pilotteihin. Tuloksena on TKI-verkostoyhteistyön vahvistuminen, TKI-verkoston laajeneminen ja alueellisten TKI-panostusten kasvu. Verkosto järjestää kehittämistilaisuuksia, jotka tukevat TKI-toimintaa ja -osaamista. Tulossopimuskauden aikana verkostoyhteistyössä kehitetään mm. klustereita (mm. AV, peliala, musiikki ja kirjallisuus) ja niiden välistä yhteistyötä tiivistetään. Hankkeet ovat merkittäviä TKI-toiminnan kehittäjiä Kaakkois-Suomessa. ELY- keskus osallistuu hanketoimintaan monin tavoin, myös ylialueellisesti. Mahdolli- suuksien mukaan hankerahoituksessa huomioidaan puhtaan siirtymän hankkeet. |
2025 | Kuten vuonna 2024 |
2026 | Kuten vuonna 2024 |
2027 | Kuten vuonna 2024 |
T&K-toimia sisältävien hankkeiden osuus (%) rahoitusta saaneista yritysten kehittämishankkeista on kasvanut (Hämeen ELY-keskuksen tavoitteissa) | |
2024 | Tavoitetaso |
2025 | Tavoitetaso |
2026 | Tavoitetaso |
2027 | Tavoitetaso |
T&K-toimiin aktivoitujen ja ohjattujen yritysten määrä on kasvanut | |
2024 | 40 |
2025 | 45 |
2026 | 50 |
2027 | 55 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Nouseva sekä talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävä väestön koulutus ja osaamistaso
Koulutustarjonta vastaa paremmin elinkeinoelämän ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin | |
2024 | Erilaisia verkostoja (jatkuvan oppimisen verkostotiimit, ennakointiverkostot, elin- ikäinen ohjaus, maahanmuutto- ja kotoutumisen verkostot, yrityspalveluverkostot) hyödynnetään uusissa avauksissa erityisesti oppilaitos- ja kouluttajaverkoston sekä kaupunkien ja kuntien kanssa. Koulutusta ja osaamisen kehittämisen mah- dollisuuksia tarjotaan monipuolisesti eri rahoitusinstrumentteja yhdistämällä työelä- mässä oleville, vieraskielisille, työttömille ja heikossa työmarkkina-asemassa |
oleville. Koulutus- ja uraohjauksen osaamista kehitetään oppilaitosten, kouluttajien, kaupunkien ja kuntien sekä elinkeinoelämän kanssa. ELY-keskuksella on koordinaatiorooli jatkuvan oppimisen verkostoyhteistyön ylläpi- täjänä ja edistäjänä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tuottaa ennakointi- ja seuran- tatietoa erityisesti aluekehityksestä, työmarkkinoista, toimintaympäristön muutok- sista ja lyhyen aikavälin osaamis- ja koulutustarpeista. ELY-keskus koordinoi toimi- alakartoitus- ja työvoimabarometriprosesseja, jotka antavat arvokasta tietoa elin- keinoelämän osaamistarpeista. Niistä saadaan myös soveltuvin osin tietoa kestä- vään kehitykseen ja puhtaaseen siirtymään liittyvistä osaamistarpeista. Tietoja hyödynnetään alueella laajasti. Momentin 32.30.51 määrärahan koulutushankinnassa huomioidaan alueen muut- tunut työmarkkinatilanne, erityisesti rakennusalan ja metsäteollisuuden lomautuk- set ja irtisanomiset. Yhteishankintakoulutuksiin työnantajien kanssa panostetaan ja niihin kohdennetaan riittävä määräraha. Uusia sisältöjä pilotoidaan tarpeen mu- kaan osana jatkuvaa hankintojen kokonaisuuden kehittämistä. Koulutushankintojen osalta ELY-keskus osallistuu yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävään työhön aktiivisesti eri verkostoissa, useimmiten koollekutsujana. ELY-keskus tekee yhteistyötä tulevien työllisyysaluei- den kanssa ja hankintojen suunnittelussa huomioiden alueiden erilaiset tarpeet, jotta hankinnat vastaavat ko. alueen elinkeinoelämän tarpeita. Menettelytavat OKM:n amispalautteen seurannasta ja jatkotoimenpiteistä oppilai- tosten kanssa tuloksellisuuden ja kehittämistyön turvaamiseksi on sovittu. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Saavutettavat ja hyvin saatavilla olevat palvelut
ELY-keskukset ovat edistäneet parempien tietoliikenneyhteyksien saatavuutta | |
2024 | 1 |
2025 | 3 |
2026 | 2 |
2027 | 2 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Kuntien työvoimapalveluita hyvin tukeva valtion aluehallinto
Alueelliset yhteistyö- ja seurantakeskustelut tukevat työllisyysalueiden toimintaa sujuvassa yhteis- työssä | |
2024 | ELY-keskukset yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa ovat luoneet keskinäiset yh- teistyön toimintamallit keskusteluista sopimiselle ja keskusteluihin liittyvän tiedon tuottamiselle |
2025 | Toimintamallin toimivuutta on testattu vuoden 2025 aluekeskustelujen järjestämi- sessä. Tämän pohjalta havaitut jatkokehittämistarpeet on otettu tarkasteluun mallin jatkokehitystyössä. |
Uuden asiakaspalvelumallin (POMA) toimeenpano tehostuu | |
2024 | 5 |
Valmistelu TE2024-uudistuksen toteuttamiseksi aloitettiin jo syksyllä 2021. Ensimmäiset laajat keskustelut koko Kaakkois-Suomen alueella järjestettiin kunnille maaliskuussa 2022. Pohja on siis rakennettu hyvissä ajoin, jota hyödynnettiin yhteistyö- ja seurantakeskustelun toteuttamisessa keväällä 2023. Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY- keskus on palkannut asiantuntijan helmikuussa 2023, joka täydentää aiempaa ELY-keskuksen resurssointia uudistuksen valmistelussa toimien aktiivisessa vuorovaikutuksessa TE2024-uudistukseen liittyvien eri toimijoi- den kanssa.
Edellä kuvatuista syistä lähtökohta yhteistyön toimintamallille Kaakkois-Suomessa vuodelle 2024 on hyvä. Yh- teistyömalleja on jo luotu ja niitä edelleen kehitetään ja vahvistetaan vuoden 2024 aikana.
ELY-keskukset vastaavat yhteistyö- ja seurantakeskusteluista, hyödyntäen ja pyytäen oman ennakointitiedon lisäksi KEHA-keskuksen tuottamia materiaaleja. Tilaisuuksien sisältöjen vetovastuita jaetaan (alustukset, pu- heenvuorot) yhteistyössä KEHA-keskuksen ja ministeriön kanssa. Alueellisesti kutsutaan vahvaan yhteistyöhön TE-palvelut (vuosi 2024), työllisyysalueet (2024 ->), hyvinvointialueet, KELA, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset ja kolmas sektori molempien maakuntien alueella, kuten jo vuonna 2023 toimittiin.
Vuonna 2025 jo käytössä olevaa toimintamallia kehitetään aiemmin saadut kokemukset huomioiden, merkittä- vänä muutoksena työllisyysalueiden aloitettua itsenäisinä toimijoinaan osana yhteisiä aluekeskusteluja.
Uuden asiakaspalvelumallin osalta tavoitteena on alkuhaastattelun toteutuminen viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Vuoden 2023 tammi–syyskuussa Kaakkois-Suomen TE-toimistossa on oltu varsin lähellä alkuhaastattelujen toteutumista 5 arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta.
On varsin todennäköistä, että vuoden 2024 aikana tulee olemaan vaihtelua siinä, miten lähellä tavoitetilaa Kaak- kois-Suomen TE-toimistossa ollaan. Tähän vaikuttavat mm. työllisyystilanteen heikkeneminen sekä työnhaun aloittamisten suuret kausivaihtelut ja nopeat muutokset sekä JTYP- ja TT-lain yksityiskohtaisesta sääntelystä asiantuntijatyölle aiheutuva kuormitus.
Tavoitteena on, että etenkin työttömien osalta alkuhaastattelut toteutettaisiin kasvokkain TE-toimiston toimipai- koissa.
Kokonaiskestävä, kilpailukykyinen ja häiriöitä sietävä ruokajärjestelmä
Maatilat hyödyntävät CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi | |
2024 | 4 |
2025 | 5 |
2026 | 6 |
2027 | 6 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Kestävää kasvua ja saavutettavuutta tukeva liikennejärjestelmä
Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu asiakastarpeiden ja vaikuttavuuden perusteella. Alemman tieverkon käytettävyys turvataan ja kuntoa on parannettu yksittäisillä kriittisimmillä osuuksilla | |
2024–2027 | Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa. Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon lii- kennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tieverkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia. |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella on kasvanut | |
2024 | 2,8 |
2025 | 2,8 |
2026 | 2,7 |
2027 | 2,7 |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon talvikaudella on kasvanut | |
2024 | 2,8 |
2025 | 2,9 |
2026 | 2,9 |
2027 | 2,8 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
3.2 Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
Talouden rakennemuutosta ja kasvua sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä tukeva puhdas siirtymä
Yritystoiminnan tukeminen puhtaaseen siirtymään: puhtaan siirtymän investointien määrä on kasva- nut | |
2024 | ELY-keskus edistää puhtaan siirtymän ja ilmastotoimien rahoituksen hyödyntä- mistä sekä TKI-investointeja vaikuttavasti alueilla, mm. neuvomalla yrityksiä ja ja- kamalla tietoa rahoitusmahdollisuuksista. Tavoitteena puhtaan siirtymän investoin- tien määrän kasvaminen. Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja resurssiviisaiden ratkaisujen käyttöä tuetaan. Biotalouden kehittämisessä hyödynnetään alueen vahvaa tutkimusta. Yrit- täjien ja muiden toimijoiden bio- ja kiertotalouden osaamista vahvistetaan. Tue- taan teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä esim. peltoviljelyssä. Edistetään mo- lempien maakuntien (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) hiilineutraali maakunta -toimintaa. Ilmastomuutoksen hillintään, siihen sopeutumiseen sekä luonnonvaro- jen kestävään käyttöön liittyviä kehittämistoimia rahoitetaan. Puhtaaseen energiaan liittyvien YVA-prosessien määrä on vähintään kuusi kappa- letta vuodessa. Sidosryhmätyytyväisyys on vähintään 4. |
2025 | Kuten vuonna 2024 |
2026 | Kuten vuonna 2024 |
2027 | Kuten vuonna 2024 |
Puhtaan siirtymän hankkeita on edistetty ennakollisuuden ja viranomaisyhteistyön kautta | |
2024 | Puhtaan siirtymän hankkeiden viranomaisprosessit hoidetaan viivytyksettä ottaen priorisoinnissa huomioon etusijahankkeet. Ennakkoneuvottelut ja niitä usein edel- tävät neuvonpidot ovat vakiintuneena käytäntönä kaikissa YVA-, alueidenkäyttö- ja ympäristölupaprosesseissa. ELY-keskuksen monialaisella osaamisella tuetaan puhtaan siirtymän hankkeiden sujuvaa etenemistä ensisijaisesti neuvonnallisin kei- noin. ELY-keskuksen omaa osaamista kehitetään vastaamaan uuden tyyppisten hankkeiden edistämisen ja vaikutusten arvioinnin tarpeita. Vihreän talouden hank- keiden ja yritysten toimialojen monipuolisuusindeksi on vähintään xx. Ennakko- neuvotteluiden määrä on vähintään 30 kpl. |
2025 | Xxxxxxx siirtymän hankkeiden viranomaisprosessit hoidetaan viivytyksettä ottaen priorisoinnissa huomioon etusijahankkeet. Ennakkoneuvottelut ja niitä usein edel- tävät neuvonpidot ovat vakiintuneena käytäntönä kaikissa YVA-, alueidenkäyttö- ja ympäristölupaprosesseissa. ELY-keskuksen monialaisella osaamisella tuetaan puhtaan siirtymän hankkeiden sujuvaa etenemistä ensisijaisesti neuvonnallisin kei- noin. ELY-keskuksen omaa osaamista kehitetään vastaamaan uuden tyyppisten |
hankkeiden edistämisen ja vaikutusten arvioinnin tarpeita. Vihreän talouden hank- keiden ja yritysten toimialojen monipuolisuusindeksi on vähintään xx. Ennakko- neuvotteluiden määrä on vähintään 30 kpl. | |
2026 | Puhtaan siirtymän hankkeiden viranomaisprosessit hoidetaan viivytyksettä ottaen priorisoinnissa huomioon etusijahankkeet. Ennakkoneuvottelut ja niitä usein edel- tävät neuvonpidot ovat vakiintuneena käytäntönä kaikissa YVA-, alueidenkäyttö- ja ympäristölupaprosesseissa. ELY-keskuksen monialaisella osaamisella tuetaan puhtaan siirtymän hankkeiden sujuvaa etenemistä ensisijaisesti neuvonnallisin kei- noin. ELY-keskuksen omaa osaamista kehitetään vastaamaan uuden tyyppisten hankkeiden edistämisen ja vaikutusten arvioinnin tarpeita. Vihreän talouden hank- keiden ja yritysten toimialojen monipuolisuusindeksi on vähintään xx. Ennakkoneu- votteluiden määrä on vähintään 30 kpl. |
2027 | Puhtaan siirtymän hankkeiden viranomaisprosessit hoidetaan viivytyksettä ottaen priorisoinnissa huomioon etusijahankkeet. Ennakkoneuvottelut ja niitä usein edel- tävät neuvonpidot ovat vakiintuneena käytäntönä kaikissa YVA-, alueidenkäyttö- ja ympäristölupaprosesseissa. ELY-keskuksen monialaisella osaamisella tuetaan puhtaan siirtymän hankkeiden sujuvaa etenemistä ensisijaisesti neuvonnallisin kei- noin. ELY-keskuksen omaa osaamista kehitetään vastaamaan uuden tyyppisten hankkeiden edistämisen ja vaikutusten arvioinnin tarpeita. Vihreän talouden hank- keiden ja yritysten toimialojen monipuolisuusindeksi on vähintään xx. Ennakko- neuvotteluiden määrä on vähintään 30 kpl. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Hiilinegatiivisuutta ja luontokadon pysäyttämistä kohti eteneminen
Ilmastotyön vaikuttavuus alueella kasvaa | |
2024 | Toiminnassa kiinnitetään huomiota vähähiilisyyden ja ilmastotoimien osalta alueel- lisen yhteistyön vahvistamiseen kansallisen hiilineutraalius 2035 -tavoitteen saa- vuttamiseksi. ELY-keskus edistää hiilineutraaliuden saavuttamista ja ilmastonmuu- tokseen sopeutumista. Kasvihuonekaasupäästöt laskevat Suomen ilmastotavoittei- den mukaisesti. ELY-keskus on asiantunteva yhteistyökumppani alueellisessa il- mastotyössä. Osana ilmastotyötä edistetään myös kiertotaloutta. ELY-keskusten ilmastotiekartan avulla on tunnistettu toiminta-alueen tärkeimpiä ilmastokysymyksiä ja ilmastoraja- pintoja. Tunnistettuja toimia toteutetaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa teh- dyn toimintasuunnitelman mukaisesti. ELY-keskuksessa toimii vastuualueiden yh- teinen ilmastoryhmä. ELY-keskus osallistuu aluehallinnon valtakunnallisen ilmastotyön kehittämiseen. Merkittävin kanava on AVI/ELY-strategiapäälliköiden ja ohjaavien tahojen ilmasto- ryhmän toiminnan edistäminen sekä ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkos- tossa toimiminen. ELY-keskus on aktiivisesti mukana tukemassa kuntien ja maa- kuntaliittojen ilmastotyötä ja osallistuu sekä alueellisten että paikallisten ilmastover- kostojen toimintaan. ELY-keskus edistää ilmastovaikutuksen systemaattista huomioon ottamista osana virkatyön prosesseja. Huomiota kiinnitetään erityisesti yhdyskuntarakenteen ilmas- tokestävyyteen, metsäkadon ehkäisyyn, yhteisvaikutuksiin sekä rahoitukseen. ELY-keskus lisää ilmastoon liittyvää korkeakoulu- ja kehittämisyhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa ja hyödyntää ennakointityössä saatua materiaalia ilmaston- muutokseen sopeutumistyössä. ELY-keskus edistää aktiivisesti vihreän siirtymän kannalta keskeisten investointien käynnistymistä alueella. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään laajamittaista yhteis- työtä kuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa vihreän siirtymän aktivoi- miseksi ja tukemiseksi. Edesautetaan yritysten kykyä vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin sekä vahvistetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Rahoituksessa noudatetaan DNSH-periaatetta toimenpiteiden positii- visten kokonaisvaikutusten hallitsemiseksi. |
ELY-keskus toimii aktiivisesti LUT-yliopisto- ja muussa korkeakouluyhteistyössä vihreän siirtymän tutkimuksen ja soveltamisen rajapinnassa. Hiilineutraalisuusta- voitteet otetaan huomioon Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vetämässä metsäte- ollisuuden erikoistumisryhmän toiminnassa. YVA-arviointeihin sisällytetään ilmas- tovaikutusten tarkastelu. ECOREG-seurannassa seurataan kasvihuonekaasujen päästöjen kehitystä ja tietoja hyödynnetään mm. alueidenkäytön ohjauksessa. Ilmastotavoitteita edistetään kaikessa alueidenkäyttötyössä sekä hillinnän että so- peutumisen osalta. Kuntia kannustetaan edelleen kehittämään maankäytön suun- nittelun ilmastovaikutusten arviointia. Ilmastotavoitteita edistetään läpileikkaavasti myös liikennejärjestelmätyössä. ELY-keskus koordinoi tulvariskien hallintatyötä Vuoksen ja Kymijoen vesistöalu- eilla, toteuttaa tulvariskien hallintasuunnitelmia merkittävillä tulvariskialueilla sekä tukee kuntia hulevesitulvien hallinnassa. ELY-keskus seuraa toiminta-alueensa kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja hiili- neutraaliuden saavuttamista mm. SYKEn kunta- ja ELY-keskuskohtaisen päästö- laskentajärjestelmän/päästötietopalvelun avulla. ELY-keskus hyödyntää verkosto- jaan ja sidosryhmäyhteistyötä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi erityisesti vähä- hiilisyyden teemassa. | |
2025 | Kuten vuonna 2024 |
2026 | Kuten vuonna 2024 |
2027 | Kuten vuonna 2024 |
ELY-keskukset vauhdittavat kiertotaloutta alueella | |
2024 | Toimeenpannaan valtakunnallista ja alueellista jätesuunnitelmaa sekä kansallisen jätelain uudistuksia. Valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelmaa toteutetaan ELY-keskuksessa ja tunnistetaan perinteiseen jätehuoltoon liittyvät muutostarpeet. Toimitaan aktiivisesti neljän ELY-keskusalueen yhteisessä jätealan yhteistyöryh- mässä. Ympäristövalvonnassa edistetään materiaalitehokkuutta. Rahoituksella ja alueellisella yhteistyöllä edistetään kiertotalouden uutta liiketoimintaa ja toimijoiden verkostoitumista. Toimijoita kannustetaan osallistumaan kiertotalouden kansalli- seen Green Deal -sitoumukseen. Vuonna 2023 päättyvässä CIRCWASTE-hankkeessa luotua yhteistyömallia jatke- taan Etelä-Karjalassa. Vastaavan yhteistyön käynnistämistä edistetään myös Ky- menlaaksossa. Uusiomateriaalien käyttöä seurantaan mm. betonijätteen hyödyntä- misen osalta. Vuoden 2024 laitosvalvonnan ja sidosryhmätyön painopiste kiertota- louden osalta on edelleen yhdyskuntajätteen erilliskeräyksen toteutumisen ohjaa- minen, ml. biojätteen asianmukaisen käsittelykapasiteetin riittävyys. Biotalouden kehittämisessä hyödynnetään alueen vahvaa tutkimusta. Yrittäjien ja muiden toimijoiden bio- ja kiertotalouden osaamista vahvistetaan. Tuetaan teolli- suuden sivuvirtojen hyödyntämistä esim. peltoviljelyssä. Kestävyyttä ja ilmastonäkökulmia tienpidossa on edistetty erilaisilla tienpitoon liitty- villä kokeiluilla. Erilaisia kiertotalouteen liittyviä materiaaleja sorateiden kunnostuk- sessa on kokeiltu ja parhaillaan haetaan käyttökokemuksia kunnostettujen teiden hoidosta ja ylläpidosta. |
2025 | Toimeenpannaan valtakunnallista ja alueellista jätesuunnitelmaa sekä kansallisen jätelain uudistuksia. Valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelmaa toteutetaan ELY-keskuksessa ja tunnistetaan perinteiseen jätehuoltoon liittyvät muutostarpeet. Toimitaan aktiivisesti neljän ELY-keskusalueen yhteisessä jätealan yhteistyöryh- mässä. Ympäristövalvonnassa edistetään materiaalitehokkuutta. Rahoituksella ja alueellisella yhteistyöllä edistetään kiertotalouden uutta liiketoimintaa ja toimijoiden verkostoitumista. Toimijoita kannustetaan osallistumaan kiertotalouden kansalli- seen Green Deal -sitoumukseen. |
Vuonna 2023 päättyvässä CIRCWASTE-hankkeessa luotua yhteistyömallia jatke- taan Etelä-Karjalassa. Vastaavan yhteistyön käynnistämistä edistetään myös Ky- menlaaksossa. Uusiomateriaalien käyttöä seurantaan mm. betonijätteen hyödyntä- misen osalta. Biotalouden kehittämisessä hyödynnetään alueen vahvaa tutkimusta. Yrittäjien ja muiden toimijoiden bio- ja kiertotalouden osaamista vahvistetaan. Tuetaan teolli- suuden sivuvirtojen hyödyntämistä esim. peltoviljelyssä. Kestävyyttä ja ilmastonäkökulmia tienpidossa on edistetty erilaisilla tienpitoon liitty- villä kokeiluilla. Erilaisia kiertotalouteen liittyviä materiaaleja sorateiden kunnostuk- sessa on kokeiltu ja parhaillaan haetaan käyttökokemuksia kunnostettujen teiden hoidosta ja ylläpidosta. | |
2026 | Toimeenpannaan valtakunnallista ja alueellista jätesuunnitelmaa sekä kansallisen jätelain uudistuksia. Valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelmaa toteutetaan ELY-keskuksessa ja tunnistetaan perinteiseen jätehuoltoon liittyvät muutostarpeet. Toimitaan aktiivisesti neljän ELY-keskusalueen yhteisessä jätealan yhteistyöryh- mässä. Ympäristövalvonnassa edistetään materiaalitehokkuutta. Rahoituksella ja alueellisella yhteistyöllä edistetään kiertotalouden uutta liiketoimintaa ja toimijoiden verkostoitumista. Toimijoita kannustetaan osallistumaan kiertotalouden kansalli- seen Green Deal -sitoumukseen. Vuonna 2023 päättyvässä CIRCWASTE-hankkeessa luotua yhteistyömallia jatke- taan Etelä-Karjalassa. Vastaavan yhteistyön käynnistämistä edistetään myös Ky- menlaaksossa. Uusiomateriaalien käyttöä seurantaan mm. betonijätteen hyödyntä- misen osalta. Biotalouden kehittämisessä hyödynnetään alueen vahvaa tutkimusta. Yrittäjien ja muiden toimijoiden bio- ja kiertotalouden osaamista vahvistetaan. Tuetaan teolli- suuden sivuvirtojen hyödyntämistä esim. peltoviljelyssä. Kestävyyttä ja ilmastonäkökulmia tienpidossa on edistetty erilaisilla tienpitoon liitty- villä kokeiluilla. Erilaisia kiertotalouteen liittyviä materiaaleja sorateiden kunnostuk- sessa on kokeiltu ja parhaillaan haetaan käyttökokemuksia kunnostettujen teiden hoidosta ja ylläpidosta. |
2027 | Toimeenpannaan valtakunnallista ja alueellista jätesuunnitelmaa sekä kansallisen jätelain uudistuksia. Valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelmaa toteutetaan ELY-keskuksessa ja tunnistetaan perinteiseen jätehuoltoon liittyvät muutostarpeet. Toimitaan aktiivisesti neljän ELY-keskusalueen yhteisessä jätealan yhteistyöryh- mässä. Ympäristövalvonnassa edistetään materiaalitehokkuutta. Rahoituksella ja alueellisella yhteistyöllä edistetään kiertotalouden uutta liiketoimintaa ja toimijoiden verkostoitumista. Toimijoita kannustetaan osallistumaan kiertotalouden kansalli- seen Green Deal -sitoumukseen. Vuonna 2023 päättyvässä CIRCWASTE-hankkeessa luotua yhteistyömallia jatke- taan Etelä-Karjalassa. Vastaavan yhteistyön käynnistämistä edistetään myös Ky- menlaaksossa. Uusiomateriaalien käyttöä seurantaan mm. betonijätteen hyödyntä- misen osalta. Biotalouden kehittämisessä hyödynnetään alueen vahvaa tutkimusta. Yrittäjien ja muiden toimijoiden bio- ja kiertotalouden osaamista vahvistetaan. Tuetaan teolli- suuden sivuvirtojen hyödyntämistä esim. peltoviljelyssä. Kestävyyttä ja ilmastonäkökulmia tienpidossa on edistetty erilaisilla tienpitoon liitty- villä kokeiluilla. Erilaisia kiertotalouteen liittyviä materiaaleja sorateiden kunnostuk- sessa on kokeiltu ja parhaillaan haetaan käyttökokemuksia kunnostettujen teiden hoidosta ja ylläpidosta. |
Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja vahvistetaan | |
2024 | Luonnon monimuotoisuus vahvistuu luonnonsuojelulain keinoin, ohjauksella ja neuvonnalla sekä toteuttamalla METSO- ja Helmi-ohjelmia. Ohjelmien toteutuk- sessa painotetaan kohteiden vaikuttavuutta, keskinäistä kytkeytyvyyttä sekä ilmas- tomuutokseen sopeutumista. Painopisteinä suojelussa ovat rehevät metsät, pien- vesien lähiympäristöt sekä puustoiset suot. Luonnonsuojelualueita toteutetaan yh- teensä 700 ha. Elinympäristöjen hoito- ja kunnostushankkeita kohdistetaan erityisesti valittavien Helmi-keskittymien alueille. Helmi-ohjelman mukaisia hoito- ja kunnostushank- keita: lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus 5 kpl, perinnebiotooppien ja uuselinym- päristöjen hoito 4–8 kpl, metsäisten elinympäristöjen hoito 9–20 kpl, vesi- ja ranta- luonnon kunnostus 6–19 kpl. Uhanalaisten, erityisesti suojeltavien ja direktiivilajien esiintymispaikkojen inven- tointi-, hoito- ja suojelutoimenpiteitä kohdistetaan Helmi-keskittymien lajiesiintymiin sekä alueellisissa priorisointineuvotteluissa esiin nostettuihin lajeihin ja kohteisiin. Ilmastomuutokseen sopeutuminen otetaan huomioon kohteiden valinnassa. Lajien hoitotoimet 5 kpl, rajauspäätökset 2 kpl, lajistoinventoinnit ja seurannat 5 kpl. Aloitetaan uuden luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien kartoitukset, jotka kohdistetaan ensisijaisesti ilmastomuutoksen vaikutuksille herkimmille alueille ja luontotyyppeihin. Luontotyyppien rajauspäätöksiä 2 kpl. Ympäristöä muuttavien hankkeiden ja alueiden käytön ohjauksessa edistetään va- paaehtoisen ekologisen kompensaation käyttöönottoa. Priodiversity Life -hanke käynnistyy ja sen yhteydessä aloitetaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueellisten monimuotoisuuden toimintaohjelmien laatiminen yhteis- työssä sidosryhmien kanssa olemassa olevan tiedon ja vuonna 2023 tehdyn Ky- menlaakson luonnon monimuotoisuusselvityksen pohjalta. Inventoinnit, kunnostuk- sen suunnittelu ja kokonaisvaltainen kunnostus aloitetaan Helmi-ohjelman elinym- päristöissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa hankkeen yhteydessä valittavilla pai- nopistealueilla. Valvotaan ja ohjataan vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa painottaen luon- non monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ja niiden ympäristöä. |
2025 | Luonnon monimuotoisuus vahvistuu luonnonsuojelulain keinoin, ohjauksella ja neuvonnalla sekä toteuttamalla METSO- ja Helmi-ohjelmia. Ohjelmien toteutuk- sessa painotetaan kohteiden vaikuttavuutta, keskinäistä kytkeytyvyyttä sekä ilmas- tomuutokseen sopeutumista. Painopisteinä suojelussa ovat rehevät metsät, pien- vesien lähiympäristöt sekä puustoiset suot. Luonnonsuojelualueita toteutetaan yh- teensä 700 ha. Elinympäristöjen hoito- ja kunnostushankkeita kohdistetaan erityisesti valittavien Helmi keskittymien alueille. Helmi-ohjelman mukaisia hoito- ja kunnostushankkeita: lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus 5 kpl, perinnebiotooppien ja uuselinympäris- töjen hoito 4–8 kpl, metsäisten elinympäristöjen hoito 9–20 kpl, vesi- ja rantaluon- non kunnostus 6–19 kpl. Uhanalaisten, erityisesti suojeltavien ja direktiivilajien esiintymispaikkojen inven- tointi-, hoito- ja suojelutoimenpiteitä kohdistetaan Helmi-keskittymien lajiesiintymiin sekä alueellisissa priorisointineuvotteluissa esiin nostettuihin lajeihin ja kohteisiin. Ilmastomuutokseen sopeutuminen otetaan huomioon kohteiden valinnassa. Lajien hoitotoimet 5 kpl, rajauspäätökset 2 kpl, lajistoinventoinnit ja seurannat 5 kpl. Jatketaan luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien kartoituksia, jotka kohdis- tetaan ensisijaisesti ilmastomuutoksen vaikutuksille herkimmille alueille ja luonto- tyyppeihin. Luontotyyppien rajauspäätöksiä 5 kpl. Ympäristöä muuttavien hankkeiden ja alueiden käytön ohjauksessa edistetään va- paaehtoisen ekologisen kompensaation käyttöönottoa. Priodiversity Life -hankkeen yhteydessä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelman ensimmäiset versiot valmistuvat. Inventoinnit, kunnostuksen suunnittelu ja kokonaisvaltainen kunnostus sekä seuranta Helmi-oh- jelman elinympäristöissä jatkuvat yhteistyössä sidosryhmien kanssa hankkeen yh- teydessä valittavilla painopistealueilla. Valvotaan ja ohjataan vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa painottaen luon- non monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ja niiden ympäristöä. |
2026 | Luonnon monimuotoisuus vahvistuu luonnonsuojelulain keinoin, ohjauksella ja neuvonnalla sekä toteuttamalla Helmi-ohjelmaa sekä mahdollista METSO- ohjelman jatkoa. Ohjelmien toteutuksessa painotetaan kohteiden vaikuttavuutta, keskinäistä kytkeytyvyyttä sekä ilmastomuutokseen sopeutumista. Painopisteinä suojelussa ovat rehevät metsät, pienvesien lähiympäristöt sekä puustoiset suot. Luonnonsuojelualueita toteutetaan yhteensä 700 ha. Elinympäristöjen hoito- ja kunnostushankkeita kohdistetaan erityisesti valittavien Helmi keskittymien alueille. Helmi-ohjelman mukaisia hoito- ja kunnostushankkeita: lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus 5 kpl, perinnebiotooppien ja uuselinympäris- töjen hoito 4–8 kpl, metsäisten elinympäristöjen hoito 9–20 kpl, vesi- ja rantaluon- non kunnostus 6–19 kpl. Uhanalaisten, erityisesti suojeltavien ja direktiivilajien esiintymispaikkojen inven- tointi-, hoito- ja suojelutoimenpiteitä kohdistetaan Helmi-keskittymien lajiesiintymiin sekä alueellisissa priorisointineuvotteluissa esiin nostettuihin lajeihin ja kohteisiin. Ilmastomuutokseen sopeutuminen otetaan huomioon kohteiden valinnassa. Lajien hoitotoimet 5 kpl, rajauspäätökset 2 kpl, lajistoinventoinnit ja seurannat 5 kpl. Jatketaan luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien kartoituksia, jotka kohdis- tetaan ensisijaisesti ilmastomuutoksen vaikutuksille herkimmille alueille ja luonto- tyyppeihin. Luontotyyppien rajauspäätöksiä 5 kpl. Ympäristöä muuttavien hankkeiden ja alueiden käytön ohjauksessa edistetään va- paaehtoisen ekologisen kompensaation käyttöönottoa. Priodiversity Life -hankkeessa edistetään alueellisen monimuotoisuuden toiminta- ohjelman toimeenpanoa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Inventoinnit, kunnos- tuksen suunnittelu ja kokonaisvaltainen kunnostus sekä seuranta Helmi-ohjelman elinympäristöissä jatkuvat yhteistyössä sidosryhmien kanssa hankkeen yhtey- dessä valituilla painopistealueilla. Valvotaan ja ohjataan vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa painottaen luon- non monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ja niiden ympäristöä. |
2027 | Luonnon monimuotoisuus vahvistuu luonnonsuojelulain keinoin, ohjauksella ja neuvonnalla sekä toteuttamalla Helmi-ohjelmaa sekä mahdollista METSO- ohjelman jatkoa. Ohjelmien toteutuksessa painotetaan kohteiden vaikuttavuutta, keskinäistä kytkeytyvyyttä sekä ilmastomuutokseen sopeutumista. Painopisteinä suojelussa ovat rehevät metsät, pienvesien lähiympäristöt sekä puustoiset suot. Luonnonsuojelualueita toteutetaan yhteensä 700 ha. Elinympäristöjen hoito- ja kunnostushankkeita kohdistetaan erityisesti valittavien Helmi keskittymien alueille. Helmi-ohjelman mukaisia hoito- ja kunnostushankkeita: lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus 5 kpl, perinnebiotooppien ja uuselinympäris- töjen hoito 4–8 kpl, metsäisten elinympäristöjen hoito 9–20 kpl, vesi- ja rantaluon- non kunnostus 6–19 kpl. Uhanalaisten, erityisesti suojeltavien ja direktiivilajien esiintymispaikkojen inven- tointi-, hoito- ja suojelutoimenpiteitä kohdistetaan Helmi-keskittymien lajiesiintymiin sekä alueellisissa priorisointineuvotteluissa esiin nostettuihin lajeihin ja kohteisiin. Ilmastomuutokseen sopeutuminen otetaan huomioon kohteiden valinnassa. Lajien hoitotoimet 5 kpl, rajauspäätökset 2 kpl, lajistoinventoinnit ja seurannat 5 kpl. Jatketaan luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien kartoituksia, jotka kohdis- tetaan ensisijaisesti ilmastomuutoksen vaikutuksille herkimmille alueille ja luonto- tyyppeihin. Luontotyyppien rajauspäätöksiä 5 kpl. Ympäristöä muuttavien hankkeiden ja alueiden käytön ohjauksessa edistetään va- paaehtoisen ekologisen kompensaation käyttöönottoa. Priodiversity Life -hankkeen yhteydessä päivitetään Kymenlaakson ja Etelä-Karja- lan luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelmat hankkeessa tuotetun uuden mo- nimuotoisuustiedon pohjalta. Inventoinnit, kunnostuksen suunnittelu ja kokonais- valtainen kunnostus sekä seuranta Helmi-ohjelman elinympäristöissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa hankkeen yhteydessä valituilla painopistealueilla. Laaditaan ohjeet väylänvarsien haitallisten vieraslajien torjuntaan. Valvotaan ja ohjataan vie- raslajeista aiheutuvien riskien hallintaa painottaen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ja niiden ympäristöä. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Haitallisten päästöjen väheneminen ja ilmastoriskien hallinta
Vesienhoidon ja merenhoidon toimenpiteet ovat toteutuneet | |
2024 | Edistetään sektorikohtaisten vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta kolmannella kaudella (2022–2027) siten, että vuoden 2024 lopussa toimenpiteistä on toteutettu vähintään 10–30 %. Käsitellään vesienhoidon keskeisten kysymysten kuulemisen tulokset ja osallistutaan merenhoidon kuulemisesta saadun palautteen käsittelyyn. Käynnistetään pinta- ja pohjavesien luokittelu. Vuoden 2024 aikana järjestetään kunnille räätälöity vesienhoitoon keskittyvä webinaari. Pintavesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi edistetään varsinkin maa- ja metsätalouden sekä vesistöjen kun- nostusten toimenpiteitä. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelua edistetään valuma-aluetason vesiensuo- jelu- ja vesistökunnostamistyötä tukemalla. Vaikutetaan siihen, että viljelijät ottaisi- vat mahdollisimman laaja-alaisesti käyttöön uuden CAP-kauden tarjoamat vesistö- jen suojeluun liittyvät toimenpiteet ja kannustetaan viljelijöitä kipsin käyttöön maa- talouden vesiensuojelussa (vuodet 2024 ja 2025). Osallistutaan maa- ja metsäta- louden teemoissa alueellisten vesiensuojelu- ja ilmastohankkeiden ideointiin ja val- misteluun. Järjestetään sidosryhmien kanssa viljelijöille suunnattu vesiensuojeluti- laisuus. Osallistutaan metsätalouden vesiensuojelun ja vesienhoidon ohjauskeino- jen edistämiseen valtakunnallisten työryhmien kautta. Osallistutaan vesien- ja merenhoidon SIP ACWA LIFE -hankkeen valmisteluun vuosille 2025–2032. Panostetaan oman kunnostustoiminnan lisäksi erityisesti sii- hen, että alueella toimivat tahot tarttuvat erilaisiin uusiinkin rahoitusohjelmiin toi- menpiteiden toteutuksen edistämiseksi (mm. JTF). Ympäristöministeriön perintei- sen rahoituksen ja tehostamisohjelman mukaisia kunnostushankkeita rahoitetaan ja käynnistetään rahoituksen sallima määrä painopisteenä isot ja vaikuttavat hank- keet (valuma-alueajattelu). Hankkeita valmistuu tulevana vuonna 18 kappaletta ja rahoituksen huomattavasta pienentymisestä riippumatta käynnistyy kuitenkin kym- menen hanketta. Vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen kunnostusten lisäksi alu- eella on toteutettu ja toteutetaan jatkossakin erinomaisessa ja hyvässä tilassa, mutta riskissä oleviin vesistöihin kohdistuvia kunnostus- ja suunnitteluhankkeita. Osallistutaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen rannikkokunnostusverkos- ton toimintaan. Vahva panostus virtavesityöhön jatkuu eri kokoluokan virtavesissä pienistä virtavesistä Vuokseen, Hiitolanjokeen ja Kymijokeen. Edistetään pohjave- sialueiden suojelusuunnitelmien laadinta- ja päivitystyön käynnistämistä niissä kunnissa, joissa suunnitelmien päivitystarve on ajankohtaista Kaakkois-Suomen ELY-keskus ottaa toiminnassaan huomioon Suomen merenhoi- tosuunnitelma toimenpideohjelman 2022–2027 mukaiset toimenpiteet sekä HEL- COMin Itämeren suojelun toimintaohjelman toimet ja osallistuu niiden edistämi- seen myös valtakunnallisen meren ja rannikkovesien koordinaatioryhmätyön ja lin- jausten mukaisesti. Suomenlahdella ja sen rannikkovesillä useimmat tilaa heiken- tävät tekijät liittyvät rehevöitymiseen ja sitä vaikutukset kohdistuvat myös meriluon- non monimuotoisuuteen. Merenhoidon toimenpiteitä edistetään vesienhoidon toi- menpiteiden tavoin myös kaikessa organisaation omassa viranomaistyössä kuten lupa- ja valvontatehtävissä. |
2025 | Edistetään sektorikohtaisten vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta kolmannella kaudella (2022–2027) siten, että vuoden 2025 lopussa toimenpiteistä on toteutettu vähintään 30–60 %. Toteutetaan vesien- ja merenhoidon suunnittelun aikataulun mukaiset tehtävät. Pintavesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi edistetään varsin- kin maa- ja metsätalouden sekä vesistöjen kunnostusten toimenpiteitä. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelua edistetään valuma-aluetason vesiensuo- jelu- ja vesistökunnostamistyötä tukemalla. Vaikutetaan siihen, että viljelijät ottaisi- vat mahdollisimman laaja-alaisesti käyttöön uuden CAP-kauden tarjoamat vesistö- jen suojeluun liittyvät toimenpiteet ja kannustetaan viljelijöitä kipsin käyttöön |
maatalouden vesiensuojelussa (vuodet 2024 ja 2025). Osallistutaan metsätalou- den vesiensuojelun ja vesienhoidon ohjauskeinojen edistämiseen valtakunnallisten työryhmien kautta. Toteutetaan vesien- ja merenhoidon SIP ACWA LIFE -hanketta. Panostetaan oman kunnostustoiminnan lisäksi erityisesti siihen, että alueella toimivat tahot tart- tuvat erilaisiin uusiinkin rahoitusohjelmiin toimenpiteiden toteutuksen edistä- miseksi. Ympäristöministeriön perinteisen rahoituksen ja tehostamisohjelman mu- kaisia kunnostushankkeita rahoitetaan ja käynnistetään rahoituksen sallima määrä painopisteenä isot ja vaikuttavat hankkeet (valuma-alueajattelu). Vesienhoitosuun- nitelmissa esitettyjen kunnostusten lisäksi alueella on toteutettu ja toteutetaan jat- kossakin erinomaisessa ja hyvässä tilassa, mutta riskissä oleviin vesistöihin koh- distuvia kunnostus- ja suunnitteluhankkeita. Osallistutaan Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen alueen rannikkokunnostusverkoston toimintaan. Vahva panostus virta- vesityöhön jatkuu eri kokoluokan virtavesissä pienistä virtavesistä Vuokseen, Hiito- lanjokeen ja Kymijokeen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ottaa toiminnassaan huomioon Suomen merenhoi- tosuunnitelma toimenpideohjelman 2022–2027 mukaiset toimenpiteet sekä HEL- COMin Itämeren suojelun toimintaohjelman toimet ja osallistuu niiden edistämi- seen myös valtakunnallisen meren ja rannikkovesien koordinaatioryhmätyön ja lin- jausten mukaisesti. Suomenlahdella ja sen rannikkovesillä useimmat tilaa heiken- tävät tekijät liittyvät rehevöitymiseen ja sitä vaikutukset kohdistuvat myös meriluon- non monimuotoisuuteen. Merenhoidon toimenpiteitä edistetään vesienhoidon toi- menpiteiden tavoin myös kaikessa organisaation omassa viranomaistyössä kuten lupa- ja valvontatehtävissä. | |
2026 | Edistetään sektorikohtaisten vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta kolmannella kaudella (2022–2027) siten, että vuoden 2026 lopussa toimenpiteistä on toteutettu vähintään 60–80 %. Toteutetaan vesien- ja merenhoidon suunnittelun aikataulun mukaiset tehtävät. Pintavesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi edistetään varsin- kin maa- ja metsätalouden sekä vesistöjen kunnostusten toimenpiteitä. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelua edistetään valuma-aluetason vesiensuo- jelu- ja vesistökunnostamistyötä tukemalla. Vaikutetaan siihen, että viljelijät ottaisi- vat mahdollisimman laaja-alaisesti käyttöön uuden CAP-kauden tarjoamat vesistö- jen suojeluun liittyvät toimenpiteet ja kannustetaan viljelijöitä kipsin käyttöön maa- talouden vesiensuojelussa (vuodet 2024 ja 2025). Osallistutaan metsätalouden ve- siensuojelun ja vesienhoidon ohjauskeinojen edistämiseen valtakunnallisten työ- ryhmien kautta. Toteutetaan vesien- ja merenhoidon SIP ACWA LIFE -hanketta. Panostetaan oman kunnostustoiminnan lisäksi erityisesti siihen, että alueella toimivat tahot tart- tuvat erilaisiin uusiinkin rahoitusohjelmiin toimenpiteiden toteutuksen edistä- miseksi. Ympäristöministeriön perinteisen rahoituksen ja tehostamisohjelman mu- kaisia kunnostushankkeita rahoitetaan ja käynnistetään rahoituksen sallima määrä painopisteenä isot ja vaikuttavat hankkeet (valuma-alueajattelu). Vesienhoitosuun- nitelmissa esitettyjen kunnostusten lisäksi alueella on toteutettu ja toteutetaan jat- kossakin erinomaisessa ja hyvässä tilassa, mutta riskissä oleviin vesistöihin koh- distuvia kunnostus- ja suunnitteluhankkeita. Osallistutaan Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen alueen rannikkokunnostusverkoston toimintaan. Vahva panostus virta- vesityöhön jatkuu eri kokoluokan virtavesissä pienistä virtavesistä Vuokseen, Hiito- lanjokeen ja Kymijokeen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ottaa toiminnassaan huomioon Suomen merenhoi- tosuunnitelma toimenpideohjelman 2022–2027 mukaiset toimenpiteet sekä HEL- COMin Itämeren suojelun toimintaohjelman toimet ja osallistuu niiden edistämi- seen myös valtakunnallisen meren ja rannikkovesien koordinaatioryhmätyön ja lin- jausten mukaisesti. Suomenlahdella ja sen rannikkovesillä useimmat tilaa heiken- tävät tekijät liittyvät rehevöitymiseen ja sitä vaikutukset kohdistuvat myös meriluon- non monimuotoisuuteen. Merenhoidon toimenpiteitä edistetään vesienhoidon toi- menpiteiden tavoin myös kaikessa organisaation omassa viranomaistyössä kuten lupa- ja valvontatehtävissä. |
2027 | Edistetään sektorikohtaisten vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta kolmannella kaudella (2022–2027) siten, että vuoden 2027 lopussa toimenpiteistä on toteutettu vähintään 100 %. Toteutetaan vesien- ja merenhoidon suunnittelun aikataulun mu- kaiset tehtävät. Pintavesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi edistetään varsinkin maa- ja metsätalouden sekä vesistöjen kunnostusten toimenpiteitä. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelua edistetään valuma-aluetason vesiensuo- jelu- ja vesistökunnostamistyötä tukemalla. Vaikutetaan siihen, että viljelijät ottaisi- vat mahdollisimman laaja-alaisesti käyttöön uuden CAP-kauden tarjoamat vesistö- jen suojeluun liittyvät toimenpiteet ja kannustetaan viljelijöitä kipsin käyttöön maa- talouden vesiensuojelussa (vuodet 2024 ja 2025). Osallistutaan metsätalouden ve- siensuojelun ja vesienhoidon ohjauskeinojen edistämiseen valtakunnallisten työ- ryhmien kautta. Toteutetaan vesien- ja merenhoidon SIP ACWA LIFE -hanketta. Panostetaan oman kunnostustoiminnan lisäksi erityisesti siihen, että alueella toimivat tahot tart- tuvat erilaisiin uusiinkin rahoitusohjelmiin toimenpiteiden toteutuksen edistä- miseksi. Ympäristöministeriön perinteisen rahoituksen ja tehostamisohjelman mu- kaisia kunnostushankkeita rahoitetaan ja käynnistetään rahoituksen sallima määrä painopisteenä isot ja vaikuttavat hankkeet (valuma-alueajattelu). Vesienhoitosuun- nitelmissa esitettyjen kunnostusten lisäksi alueella on toteutettu ja toteutetaan jat- kossakin erinomaisessa ja hyvässä tilassa, mutta riskissä oleviin vesistöihin koh- distuvia kunnostus- ja suunnitteluhankkeita. Osallistutaan Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen alueen rannikkokunnostusverkoston toimintaan. Vahva panostus virta- vesityöhön jatkuu eri kokoluokan virtavesissä pienistä virtavesistä Vuokseen, Hiito- lanjokeen ja Kymijokeen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ottaa toiminnassaan huomioon Suomen merenhoi- tosuunnitelma toimenpideohjelman 2022–2027 mukaiset toimenpiteet sekä HEL- COMin Itämeren suojelun toimintaohjelman toimet ja osallistuu niiden edistämi- seen myös valtakunnallisen meren ja rannikkovesien koordinaatioryhmätyön ja lin- jausten mukaisesti. Suomenlahdella ja sen rannikkovesillä useimmat tilaa heiken- tävät tekijät liittyvät rehevöitymiseen ja sitä vaikutukset kohdistuvat myös meriluon- non monimuotoisuuteen. Merenhoidon toimenpiteitä edistetään vesienhoidon toi- menpiteiden tavoin myös kaikessa organisaation omassa viranomaistyössä kuten lupa- ja valvontatehtävissä. |
Pilaantuneista maa-alueista johtuvat riskit vähenevät (tehtävä hoidetaan keskitetysti Pirkanmaan ELY- keskuksesta) | |
2024 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2025 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2026 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2027 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta sekä sujuvaa ja turvallista arkea tukeva rakennettu ym- päristö
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat ja yhdyskuntarakenne on kestävää | |
2024 | ELY-keskuksen tekemässä kuntayhteistyössä ja kaavoituksen edistämisessä ko- rostetaan yhdyskunta- ja aluerakenteen kehittämistä siten, että asuminen, elinkei- noelämä, palvelut ja liikennejärjestelmä muodostavat laadullisesti ja toiminnallisesti |
tehokkaan kokonaisuuden. Kuntakaavoituksessa toteutuu valtakunnalliset aluei- denkäyttötavoitteet. Asemakaavoitetulla alueella asuvien ihmisten lukumäärä kas- vaa suhteessa alueen koko väestöön (tavoite +0,1 20/ha/asukas YKR-ruuduilla). | |
2025 | ELY-keskuksen tekemässä kuntayhteistyössä ja kaavoituksen edistämisessä ko- rostetaan yhdyskunta- ja aluerakenteen kehittämistä siten, että asuminen, elinkei- noelämä, palvelut ja liikennejärjestelmä muodostavat laadullisesti ja toiminnallisesti tehokkaan kokonaisuuden. Kuntakaavoituksessa toteutuu valtakunnalliset aluei- denkäyttötavoitteet. Asemakaavoitetulla alueella asuvien ihmisten lukumäärä kas- vaa suhteessa alueen koko väestöön (tavoite +0,1 20/ha/asukas YKR-ruuduilla). |
2026 | ELY-keskuksen tekemässä kuntayhteistyössä ja kaavoituksen edistämisessä ko- rostetaan yhdyskunta- ja aluerakenteen kehittämistä siten, että asuminen, elinkei- noelämä, palvelut ja liikennejärjestelmä muodostavat laadullisesti ja toiminnallisesti tehokkaan kokonaisuuden. Kuntakaavoituksessa toteutuu valtakunnalliset aluei- denkäyttötavoitteet. Asemakaavoitetulla alueella asuvien ihmisten lukumäärä kas- vaa suhteessa alueen koko väestöön (tavoite +0,1 20/ha/asukas YKR-ruuduilla). |
2027 | ELY-keskuksen tekemässä kuntayhteistyössä ja kaavoituksen edistämisessä ko- rostetaan yhdyskunta- ja aluerakenteen kehittämistä siten, että asuminen, elinkei- noelämä, palvelut ja liikennejärjestelmä muodostavat laadullisesti ja toiminnallisesti tehokkaan kokonaisuuden. Kuntakaavoituksessa toteutuu valtakunnalliset aluei- denkäyttötavoitteet. Asemakaavoitetulla alueella asuvien ihmisten lukumäärä kas- vaa suhteessa alueen koko väestöön (tavoite +0,1 20/ha/asukas YKR-ruuduilla). |
Kaavoitus edistää ilmastokestävyyttä ja puhdasta siirtymää | |
2024 | Tuetaan kuntia puhtaaseen siirtymään liittyvien hankkeiden sujuvien maankäytön suunnittelun prosessien toteuttamisessa. Suunnitteluvälineitä sovelletaan tapaus- kohtaisesti yhteensovittamistarpeiden perusteella. ELY-keskuksen monialasta osaamista hyödynnetään etupainotteisesti vaikutusten arvioinnin ohjaamisessa. Tuulivoimakaavojen lukumäärää ELY-keskuksen alueella seurataan. |
2025 | Tuetaan kuntia puhtaaseen siirtymään liittyvien hankkeiden sujuvien maankäytön suunnittelun prosessien toteuttamisessa. Suunnitteluvälineitä sovelletaan tapaus- kohtaisesti yhteensovittamistarpeiden perusteella. ELY-keskuksen monialasta osaamista hyödynnetään etupainotteisesti vaikutusten arvioinnin ohjaamisessa. Tuulivoimakaavojen lukumäärää ELY-keskuksen alueella seurataan. |
2026 | Tuetaan kuntia puhtaaseen siirtymään liittyvien hankkeiden sujuvien maankäytön suunnittelun prosessien toteuttamisessa. Suunnitteluvälineitä sovelletaan tapaus- kohtaisesti yhteensovittamistarpeiden perusteella. ELY-keskuksen monialasta osaamista hyödynnetään etupainotteisesti vaikutusten arvioinnin ohjaamisessa. Tuulivoimakaavojen lukumäärää ELY-keskuksen alueella seurataan. |
2027 | Tuetaan kuntia puhtaaseen siirtymään liittyvien hankkeiden sujuvien maankäytön suunnittelun prosessien toteuttamisessa. Suunnitteluvälineitä sovelletaan tapaus- kohtaisesti yhteensovittamistarpeiden perusteella. ELY-keskuksen monialasta osaamista hyödynnetään etupainotteisesti vaikutusten arvioinnin ohjaamisessa. Tuulivoimakaavojen lukumäärää ELY-keskuksen alueella seurataan. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
3.3 Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
Vahva poikkihallinnollinen varautuminen ja kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta
Turvaamme kriittisten toimintojen jatkuvuuden vastuualueilla normaaliolojen vakavissa häiriötilan- teissa ja poikkeusoloissa huoltovarmuus huomioiden | |
2024 | Varautumisen mahdollistavat ELY-keskusten kriittiset toiminnot ja niihin kohdistu- vat uhkat on ennakoivasti tunnistettu. Kriittisten toimintojen resursoinnista kaikissa olosuhteissa on huolehdittu ja toimintojen häiriösietoisuutta on vahvistettu syste- maattisella alueellisella harjoitustoiminnalla. Eri vastuualueiden kriittiset tarpeet on tunnistettu myös samalla alueella vaikuttavien muiden ELY-keskusten välillä. |
2025 | Toimintakyvyn varmistamisen ja jatkuvuuden hallinnan prosessit, ml. poikkisekto- raalinen yhteistyö, on päivitetty toimiviksi myös aluehallintouudistuksen jälkeisessä ajassa. Eri vastuualueiden toiminnot on yhteen sovitettu. |
2026 | Valmiuslain uudistamisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset ELY-keskusten (/elin- voimakeskusten) toimintoihin ja sitä kautta virastojen valmiussuunnitelmiin ja poik- keusoloissa tapahtuvan toiminnan osalta. |
2027 | Yhteinen alueellinen sekä kansallinen valmiusharjoittelu, jossa toteutetaan käytän- nössä eri vastuualueiden kriittisen infrastruktuurin, palveluiden ja toimintojen tur- vaamista samassa harjoituksessa yhdessä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
3.4 Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Valvonta on vaikuttavaa ja oikea-aikaista
Normaaliolojen turvallisuutta on kehitetty ja seurattu aktiivisesti | |
2024 | 100 %:n valvontojen kattavuus sekä vuosittaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttaminen (L-vastuualueiden osalta) Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on enintään 98 kpl. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaoh- jelman toteutuminen: 100 % |
2025 | 100 %:n valvontojen kattavuus sekä vuosittaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttaminen (L-vastuualueiden osalta) Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on enintään 95 kpl. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaoh- jelman toteutuminen: 100 % |
2026 | 100 %:n valvontojen kattavuus sekä vuosittaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttaminen (L-vastuualueiden osalta Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on enintään 93 kpl. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaoh- jelman toteutuminen: 100 % |
2027 | 100 %:n valvontojen kattavuus sekä vuosittaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttaminen (L-vastuualueiden osalta) Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on enintään 91 kpl. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. |
Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaoh- jelman toteutuminen: 100 % |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Maahanmuuttaneiden kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuvat ja tehostuvat
Kotoutuminen ja työllistyminen tapahtuvat nopeasti ja maahanmuuttajien omaa vastuuta lisäävästi | |
2024 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla TE24-uudistuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuut- tajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskuksen on TE-toimistojen tulosohjauksessa huomioitava, että maahan- muuttajien oma vastuu kotoutumisestaan vahvistuu, työllisyys lisääntyy, sekä tuki- riippuvuus vähenee. Erityisenä kohderyhmänä ovat kv. suojelua saavat ja maa- hanmuuttajanaiset. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. |
2025 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla työllisyyspalvelu-uu- distuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
2026 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
2027 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. |
ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. | |
Alueelliseen yhteistyöhön, kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon ja rinnakkaisyhteiskuntien torjumiseen sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen panostetaan | |
2024 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2025 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2026 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2027 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
Vuonna 2024 Kaakkois-Suomen ELY-keskus hankkii maahan muuttaneille kohdennettuina palveluina suomen kielen lähtötaitotason arviointia, kotoutumiskoulutusta ja omakielistä työhönvalmennusta. Lisäksi vuonna 2024 toteutetaan omakielisen yhteiskuntaorientaation pilotti, jotta palvelusta saadaan kokemuksia jo ennen kuin pal- velu siirtyy KOTO24-muutosten myötä kuntien uudeksi lakisääteiseksi tehtäväksi.
ELY-keskuksen hankkimia työllistymistä ja kotoutumista edistäviä palveluja seurataan ja kehitetään säännölli- sesti palveluntuottajien kanssa sovituissa tapaamisissa. Kotoutumiskoulutusten osalta seurantaa tehdään myös palveluntuottajien kanssa kotokoulutusten alueellisessa kehittämisryhmässä. ELY-keskuksen koordinoimassa maahanmuuttajakoulutusten verkostossa ylläpidetään tilannekuvaa Kaakkois-Suomen luku- ja kirjoitustaidon koulutuksista ja vapaan sivistystyön muista maahanmuuttajille suunnatuista koulutuksista.
TE24- ja KOTO24-uudistusten myötä työllisyysalueiden ja palveluntuottajien kanssa sovitaan hankittujen palve- luiden jatkosta, mahdollisista sopimusten siirroista ja näihin liittyvistä käytännön asioista. Tavoitteena on suju- vien palvelujen jatkuvuus lakimuutoksen keskellä.
Vuoden 2024 aikana valmistellaan Kaakkois-Suomen tulevien kotoutumiseen liittyvien palvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden seurantaan liittyvien käytäntöjen uudistusta uudet KOTO24- ja TE2024 muutokset huomioiden. Uudistusta suunnitellaan yhteistyössä muiden ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen kanssa.
Vuodesta 2025 lähtien Kaakkois-Suomen ELY-keskus seuraa kunnan muille kotoutuja-asiakkaille kuin työnhaki- jaksi rekisteröityneille järjestettävien kotoutumispalveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta säännöllisesti kuntien kanssa järjestettävissä tapaamisissa. Seurannassa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään KEHA-
keskuksen tuottamia alueellisia raportteja. Kunnat raportoivat ELY-keskukselle kotoutumisen edistämisen tavoit- teiden saavuttamisesta ja toimenpiteiden toteutumisesta vähintään kahden vuoden välein.
3.5 Tulosohjauksessa huomioitavat valtionhallinnon yhteiset teemat
Digitalisaation edistäminen/Turvalliset, luotettavat ja yhteen toimivat digitaaliset palvelumme ovat asiakaslähtöisiä ja sujuvoittavat prosesseja
Toimintaprosesseja sujuvoitetaan digitalisaation keinoin. | |
2024 | Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaalisten palvelujen kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yh- teentoimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. Kaakkois-Suomen ELY- keskus asettaa tarvittaessa asiantuntijoita (oto) tähän kehitystyöhön. ELY- keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia mys niiden jär- jestelmien kehittämiseksi, jotka palvelevat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä eivät olisikaan KEHA-keskuksen ylläpitämiä. Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväi- syyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla. ELY-keskuksessa huolehditaan siitä, että tietojärjestelmien käyttöä tehostetaan ja sähköistä asiointia edistetään. Toimenpiteiden vaikutuksia mitataan mm jätehuolto- rekisteröinnin, KasvuCRM-merkintöjen ja liidien kasvun osalta sekä sähköisen asi- oinnin kasvamisen osalta. |
2025 | Kuten vuonna 2024 |
2026 | Kuten vuonna 2024 |
2027 | Kuten vuonna 2024 |
Digitalisaatiota edistetään erilaisten projektien kautta, kehitetään mm. asiakaspalautejärjestelmiä ja asiakkuu- denhallintajärjestelmiä. Tiedon jakamiseen ja kohdentamiseen käytetään eri kanavia, (esim. yrityspalvelujen teemasivusto). Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sidosryhmästrategian avulla toteutetaan vaikuttavaa viestin- tää, digitaaliset keinot ja kanavat huomioiden. Toteutumista ja vaikuttavuutta mitataan mm. sosiaalisen median analytiikan, mediaseurantatyökalujen ja palautekyselyjen avulla.
Tietojohtamisen kehittäminen
Tiedolla johtamisen osa-alue: kattava ja laadukas tiedonhallinta | |
2024 | Kattava ja laadukas tiedonhallinta toteutetaan ELY-keskusten tietotarpeiden ko- konaiskartoituksen ja kokonaistarkastelun avulla. Tietotarvekartoitusprosessin ra- kentaminen toteutetaan yhteistyössä KEHA-keskuksen ja ohjaavien tahojen kanssa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistuu tietotarvekartoitusprosessiin aktiivisesti, asettamalla samalla tarvittaessa asiantuntijoita (oto) tähän tehtävään. Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväi- syyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla. |
2025 | Uusien tehtävien mukaiset tietotarpeiden määrittely huomioiden vuonna 2026 voi- maan tulevat muutokset (elinvoimakeskukset). |
2026 | Mylly-tietoalustan tehokas hyödyntäminen tiedonhallinnan prosessien ja yhteis- työn kehittämisessä (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jakaminen). |
2027 | Mylly-tietoalustan tehokas hyödyntäminen tiedonhallinnan prosessien ja yhteis- työn kehittämisessä (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jakaminen). |
Tiedolla johtamisen osa-alue: systemaattinen tiedolla johtaminen | |
2024 | Tiedon hyödyntämisen nykytilan arviointi. Asiakastiedon parempi hyödyntäminen ja yhteisen tilannekuvan rakentaminen (ml. dialogikäytänteiden rakentaminen) toiminnan suunnittelussa ja päätöksente- ossa. |
2025 | Tiedon hyödyntämisen prosessin ja roolitusten rakentaminen sekä pilotointi. |
2026 | Tiedon hyödyntämisen prosessin kehittäminen tarvittavilta osin. |
2027 | Tiedon hyödyntämisen tilan arviointi ja tiedon hyödyntämisen prosessin kehittä- minen tarvittavilta osin. |
Tiedolla johtamisen osa-alue: Henkilöstön osaamisen ja kyvykkyyden kehittäminen | |
2024 | Tavoitetaso Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen). Tiedonlukutaidon kehittäminen. |
2025 | Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen) Tiedonlukutaidon kehittäminen. |
2026 | Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelman 1. vaihe: elinvoimakeskusten strategiasta johdetun kyvykkyyskehikon rakentaminen ja osaamisen nykytilan kartoitus. |
2027 | Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelma 2. vaihe: kehittämis- ja toteutus- suunnitelmien laadinta |
ELY-keskus kehittää systemaattisesti ennakointityötään ja kerää alueellista tilannekuvaa erityisesti elinvoiman näkökulmasta. ELY-keskus tuottaa työllisyystilastoja ja seudullisia analyyseja kuukausittain sekä alueellisia ke- hitysnäkymiä puolivuosittain. Tuotettua tietoa käsitellään ja käytetään johtoryhmätyössä, strategiatyössä ja vies- tinnässä. ELY-keskuksen johtama ennakointijaosto tuottaa myös erilaisia teematilaisuuksia alueellisille verkos- toille, missä tietoa jaetaan ja jalostetaan.
Organisaation osaaminen ja kyvykkyydet: ELY-keskuksessa panostetaan toiminnan jatkuvuussuunnitteluun eri- laisissa poikkeustilanteissa. ELY-keskus päivittää laadullisen henkilöstösuunnitelmansa, jossa tarkastellaan eri- tyisesti riskikohtia, tarvittavia lisäosaamisia ja sijaisuusjärjestelyjä. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään osaa- mistaan muistaen myös eOppivan ja digikurssien mahdollisuudet lyhytopintoihin. Johtoryhmä voi suosittaa koko henkilöstölle osaamiskokonaisuuksia esim. vihreästä siirtymästä, tietoturvasta ja tietosuojasta tai yhdenvertai- suudesta. TE24-vaikutukset tulee tarkastella myös siitä näkökulmasta, mitä osaamista organisaatiosta poistuu ja kiinnittää huomiota mahdolliseen osaamisten siirtotarpeeseen.
Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen
Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun laatua on kehitetty | |
2024 | 1 Tason 1 haltuunotto ja siirtyminen kohti tasoa 2. |
2025 | 2 Tason 2 haltuunotto. |
2026 | 2 Tasolta 2 siirtyminen asteittain kohti tasoa 3. |
2027 | 3 Tason 3 haltuunotto. |
Tietoisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on lisätty | |
2024 | Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksen järjestäminen viraston johdolle. |
KEHA-keskus on laatinut ELY- keskuksille, TE-toimistoille ja KEHA-keskukselle yhteisen tasa-arvo- ja yhden- vertaisuussuunnitelman (KEHA/132/2022), jota Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteuttaa toiminnassaan. Tasa- arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on sisällytetty osaksi ELY-keskuksen toiminnan kehittämistä. ELY- keskus toteuttaa määrävälein työpaikan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen arvioinnin yhteistyössä henkilös- tön edustajien kanssa. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään mm. rekrytoinnissa. Rekrytointi-ilmoituksiin on kirjattu maininta yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämisen tavoitteista ja siitä, että rekrytoidaan
eri-ikäisiä, eri koulutustaustan omaavia, eri kansalaisuuksia edustavia sekä eri sukupuolta olevia henkilöitä. Avoimista työpaikoista viestitään monikanavaisesti.
ELY-keskuksessa on luotu rakenteita kerätä tietoa yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja poikkeamista, esimer- kiksi osiona henkilöstökyselyssä. VM Baron tulosten valossa koettu yhdenvertaisuus on hyvällä tasolla. Tavoit- teena on suosittaa yhdenvertaisuuskoulutusta henkilöstölle ja käydä sisäistä keskustelua.
Toiminnallisen tehokkuuden sekä tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteet
Toteuma 2022 | Arvio/Tot 2023 | Tavoite n (2024) | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Asiakaspalvelu-tyytyväi- syys | 4,5 | > 4,0 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | TAE |
ELY-keskusten sidos- ryhmien kokonaistyyty- väisyys | - | 4,0 | - | > 4,0 | - | > 4,0 | TAE |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni (VM Baro) | 4,14 | 4,05 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri ikäisten koh- dalla (VM Baro) | 4,21 | 4,21 | > 4,3 | > 4,3 | > 4,3 | > 4,3 | |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri vähemmistö- ryhmien kohdalla (VM Baro) | 4,14 | 4,16 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Taulukkoon on viety valmiiksi henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet, joita seurataan VM Baron tulosten kautta. Lisäksi seurataan viraston henkilötyövuosimäärän kehittymistä.
Henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet
Toteuma 2022 | Toteuma 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Henkilöstön kokonais- työtyytyväisyys paranee (VM Baro) | 3,84 | 3,84 | > 3,6 | > 3,6 | > 3,6 | > 3,6 | |
Työhyvinvointi paranee (VM Baro) | 8,26 | 8,22 | > 8,2 | > 8,0 | > 8,0 | > 8,0 | |
Johtaminen paranee (VM Baron johtamisin- deksi) | 3,55 | 3,45 | > 3,5 | > 3,5 | > 3,5 | > 3,5 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset
Tulossopimuksessa tulostavoitteet asetetaan lähtökohtaisesti koko sopimuskaudeksi. Tarvittaessa asetettuja tulostavoitteita voidaan kuitenkin päivittää ja muuttaa sopimuspäivitysten yhteydessä. Tulostavoitteiden saavut- tamista kuvaavat vuosittaiset tavoitetasot asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen seuraavan vuoden tavoitetasot asetetaan alustavina. Tulossopimusta päivitetään rullaavasti vuosittain. Johtuen vuoden 2025 alusta voimaan tulevasta TE24 –lakiuudistuksesta, osa tulostavoitteista voidaan asettaa ainoastaan vuodelle 2024. Syksyllä 2024 tullaan tekemään tulostavoitteiden uudelleen tarkastelu niiden osa-alueiden osalta, joihin em. uudistus olennaisesti vaikuttaa.
Raportointi tulostavoitteiden toteumista tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tulostavoitteiden koko vuo- den toteumista raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tilinpäätöstietojen osalta tiedot toimitetaan ministeriölle viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväksymisestä ja puolivuotistie- tojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskan- nanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa.
Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti.
Tavoitteiden toteutumisen arviointia varten tulossopimuksen mittareille on määritelty yksi läpi koko tulossopi- muksen sovellettava arviointiasteikko. ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen osalta sovelletaan kolmiportaista as- teikkoa eli ”liikennevalomallia”. Liikennevalomallissa tavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavasti: VIHREÄ
(3) = tavoite on saavutettu tai ylitetty, KELTAINEN (2) = tavoite on saavutettu osittain tai siitä ollaan jääty jonkin verran, PUNAINEN (1) = tavoitteesta on jääty paljon tai se ei ole toteutunut lainkaan. Sanallisessa tulosrapor- toinnissa keskitytään tulossopimuksen tulostavoitteiden poikkeama- ja riskiraportointiin. Erityisesti tavoitteista jäämisestä ja sen syistä tulee raportoida.
Toimialaohjaus täydentää tulosohjausta tarvittaessa ja hallinnonalat ohjeistavat toimialaohjauksen menettelyistä erikseen.
Allekirjoitukset toteutetaan sähköisesti.
30.1.2024
Työ- ja elinkeinoministeriö Xxxxx Xxxxxxxx, ylijohtaja
Maa- ja metsätalousministeriö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx, kansliapäällikkö Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx, ylijohtaja pääjohtajan sijainen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Xxxxx Xxxxxxxxxx, kansliapäällikkö
Ympäristöministeriö Xxxxxx Xxxxxx, kansliapäällikkö
Väylävirasto Xxxx Xxxxxxx, pääjohtaja
Väylävirasto Xxxxx Xxxxxx, toimialajohtaja
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Xxxx Xxxxxx, ylijohtaja
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Xxxx Xxxxxxxxxxx, johtaja
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Xxxx Xxxxx, johtaja
Liitteet
Liitteisiin sisällytetään ohjauksen näkökulmasta olennainen, varsinaista sopimusta täydentävä materiaali. Liit- teistä tehdään erillinen pdf- dokumentti.
Tulossopimuksen liitteisiin sisällytetään seuraavat:
1. Seurantamittarit, jotka täydentävät luvun 3 tulostavoitteita eli niillä seurataan viraston toimintaa ns. perusteke- mistä. Mikäli näissä tapahtuu laskua, nostetaan asia tarvittaessa tulostavoitteeksi.
2. Kuvaus riskienhallintajärjestelmästä
3. ELY-keskusten toimintamenomäärärahajako
4. ELY-keskuskohtaiset erikoistumistehtävät