SEUDULLINEN
SEUDULLINEN
IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE
Sisällys
1.1 Perhehoidon säädöstausta 3
2 Perhehoitajan ja perhekodin hyväksyminen 5
2.4 Kotiin annettava perhehoito 8
3.1 Toimeksiantosopimuksen koeaika, irtisanominen ja purkaminen 10
4 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 10
4.1 Hoitopalkkion määräytyminen 10
4.4 Maksut perhehoitoperheessä keskeytyksen ajalta 13
4.5 Perhehoitajan vapaapäivät 14
4.6 Maksut perhehoidon päättyessä 16
5.1 Perhehoitajan eläketurva 17
5.2 Perhehoitajan ja perhekodin vakuutukset 17
5.3 Perhehoitajan valmennus, täydennyskoulutus ja työnohjaus 17
5.4 Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset 18
5.5 Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sekä tietojen saanti 18
6 Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiat 19
6.1 Perhehoidon asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma 19
6.3 Perhehoidon asiakasmaksu 20
6.4 Perhehoidossa olevan henkilön kuljetukset 21
6.5 Perhehoidossa olevan henkilön yksityis- ja käyttövarat 21
8 Asiakkaan valitus- ja vaikutusmahdollisuudet 22
9 Asiakkaan kuolema perhehoitokodissa 22
1 Perhehoito
Seudullinen ikäihmisten perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten alueella toteutetaan ikäihmisten toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Toimintaohjeen tavoit- teena on luoda yhtenäinen perhehoidon toteuttamistapa, lisätä ja kehittää perhehoitoa sekä luoda yhtenäinen linja perhehoitopalkkioihin. Perhehoidon toimintaohje palvelee perhehoi- don kaikkia osapuolia: perhehoidosta vastaavia kuntia, perhehoidossa olevaa henkilöä sekä perhehoitajaa. Seudullinen yhteistyö ei koske ammatillista perhehoitoa.
Ikäihmisten henkilöiden perhehoitoa ohjaava voimassa oleva lainsäädäntö koostuu mm. seuraavista laeista ja asetuksista:
• asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1992/912)
• hallintolainkäyttölaki (1996/586)
• hallintolaki (2003/434)
• holhoustoimilaki (1999/442)
• julkisten alojen eläkelaki (2016/81)
• kotikuntalaki (1994/201)
• laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspal- veluista (2012/980)
• laki omaishoidon tuesta (2005/937)
• laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812)
• laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1992/734)
• laki työttömyysturvan muuttamisesta (2017/1138)
• laki yksityisistä sosiaalipalveluista (2011/922)
• mielenterveyslaki (1990/1116)
• pelastuslaki (2011/379)
• perhehoitolaki (2015/263)
• sosiaalihuoltoasetus (1983/607)
• sosiaalihuoltolaki (2014/1301)
• tietosuojalaki (2018/1050)
• työsopimuslaki (2001/55)
• työtapaturma- ja ammattitautilaki (2015/459)
”Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä per- hehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona.” Perhehoitolaki 3 §
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kuntoutuksen tai muun ympäri- tai osavuoro- kautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona.
Perhehoidossa kunnioitetaan ikäihmisen itsemääräämisoikeutta, otetaan huomioon yksilöl- liset tarpeet ja toiveet sekä huomioidaan turvallisuus. Perhehoito tarjoaa kiinteän lähiyhtei- sön, pysyvät ihmissuhteet, jokapäiväisiä kodin askareita sekä tarpeen mukaisen hoidon ja huolenpidon. Perhehoito ja perhehoitajan läsnäolo tukevat ikäihmisen toimintakykyä ja kun- toutumista sekä ylläpitävät hyvää elämänlaatua.
Perhehoito on sopiva hoivan ja huolenpidon muoto esimerkiksi silloin, kun toimintakykyä heikentää iän tuoma hauraus, vamma tai turvattomuuden tunne. Perhehoitoon sijoittamisen lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne sekä tuen, ohjauksen, hoivan ja huolenpidon tarve. Perhehoito voi olla jatkuvaa, tilapäistä tai osavuorokautista.
Perhehoidon järjestämisestä huolehtii perhehoidon koordinaattori yhteistyössä kuntien vi- ranhaltijoiden kanssa. Kunnat nimeävät koordinaattorin työpariksi omat perhehoidon yhteys- henkilönsä. He sijoittavat yhteistyössä kuntien muun vanhus- ja vammaistyön organisaation kanssa ikäihmisiä perhehoitoon, pääsääntöisesti Satakunnan alueella. Sijoittamisessa ote- taan huomioon sijoitettavan henkilön omat toivomukset, hänen omaistensa tai läheistensä mielipide ja perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan.
Perhehoitajien rekrytoinnista, ennakkovalmennuksesta, tuesta ja toiminnan valvonnasta vastaa perhehoidon koordinaattori. Perhehoitajien lähiohjaukseen ja täydennyskoulutuksen toteuttamiseen osallistuu myös muu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Per- hehoitajille tarvittaessa järjestettävän ammatillisen työnohjauksen organisoi perhehoidon koordinaattori.
Perhehoito voi olla joko pitkä- tai lyhytaikaista perustuen yksilölliseen asiakassuunnitel- maan. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös osavuorokautisena perhehoitona, joko päivä- tai yöhoitona. Perhehoito tapahtuu perhehoitajan tai asiakkaan yksityiskodissa.
Pitkäaikainen perhehoito tarkoittaa jatkuvaa toistaiseksi voimassa olevaa ympärivuoro- kautista hoivaa ja huolenpitoa perhehoitajan kodissa. Se on ensisijainen vaihtoehto niille asiakkaille, jotka eivät tukitoimien avulla selviydy omassa kodissaan tai ovat siellä turvatto- mia. Pitkäaikainen perhehoito voi olla myös tilapäistä määräajan kestävää perhehoitoa (yli 14 vrk), jolloin perhehoitajalle maksetaan pitkäaikaisen perhehoidon mukainen hoitopalkkio ja kulukorvaus.
Lyhytaikainen perhehoito voi olla määräaikaista tai säännöllistä perhehoitoa. Se voi olla ennakkoon tiedettyä tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa tilapäishoitoa. Lyhytaikaista per- hehoitoa voidaan käyttää omais- tai perhehoitajan vapaan järjestelyissä tai kuntouttavana jaksona esimerkiksi sairaalahoidon jälkeen. Sen tavoitteena on tukea asiakkaan kotona asu- mista sekä tukea omaisten jaksamista.
Osavuorokautinen perhehoito voi olla päivä- tai yöaikaista, ja se voi toimia vaihtoehtona niissä koti- tai omaishoidon tilanteissa, joissa ympärivuorokautisen perhehoidon järjestämi- nen ei ole tarpeellista tai tarkoituksenmukaista. Osavuorokautinen perhehoito voi olla kes- toltaan alle 6 h/vrk tai 6-10 h/vrk.
Perhehoito asiakkaan omassa kodissa mahdollistaa esimerkiksi omaishoitajan vapaan tilanteissa, joissa ikäihminen ei voi tai halua lähteä pois omasta kodistaan. Tällöin perhe- hoito on pääsääntöisesti lyhytaikaista tai osavuorokautista, jossa kiertävä perhehoitaja me- nee hoidettavan kotiin.
Perhehoitajan sijaistaminen on lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa, jossa kier- tävä perhehoitaja (sijaishoitaja) menee perhehoitajan kotiin hänen vapaapäiviensä ajaksi ja vastaa ikäihmisten hoivasta ja huolenpidosta.
Perhehoidon ja omaishoidon välinen ero. Omaishoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautinen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona ennakkoval- mennuksen suorittaneen perhehoitajan toimesta. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta peri- tään asiakasmaksu.
2 Perhehoitajan ja perhekodin hyväksyminen
Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuk- sen perusteella antaa sosiaalihuoltolain 25 §:ssä määriteltyä perhehoitoa omassa kodis- saan tai hoidettavan kodissa. Perhehoitajaksi kunta voi hyväksyä henkilön, joka koulutuk- sensa, kokemuksensa ja/tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva an- tamaan perhehoitoa (perhehoitolaki 2015, 6 §).
Perhehoitajana voi toimia henkilö, joka on saanut perhehoidon ennakkovalmennuksen ja hänellä on tehtävän vaatimat valmiudet ja voimavarat. Perhehoitajalta pyydetään tarvitta- essa lääkärinlausunto (T-todistus) terveydentilasta. Perhehoidon koordinaattori vastaa en- nakkovalmennuksen järjestämisestä.
Ikäihmisten perhehoitajan ennakkovalmennuksen tavoitteena on:
• Taata jokaiselle ikäihmiselle tasavertainen perhehoito hyvin valmentautuneen perhe- hoitajan avulla.
• Antaa ikäihmisten perhehoitajuutta harkitseville mahdollisuus saada ennalta riittä- västi tietoa tehtävästä, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen perhehoi- tajaksi ryhtymisestä.
• Taata ikäihmiselle hyvä hoito ja huolenpito niin, että perhehoitajalla on riittävästi tie- toja ja taitoja vastata ikäihmisen yksilöllisiin tarpeisiin ja tehdä yhteistyötä ikäihmistä koskevissa asioissa perhehoidossa olevan henkilön läheisten, kunnan ja muiden ta- hojen kanssa.
Onnistunut perhehoito edellyttää perhehoitajalta monia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia, joita kutsutaan valmiuksiksi.
Ikäihmisten perhehoitajan viisi valmiutta:
• pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista (hoivata)
• auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimin- takyvyn ylläpitämisessä
• mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa
• tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa
• sitoutua perhehoitajan tehtävään
Ehdottomat esteet perhehoitoperheeksi ryhtymiselle:
• perheessä käytetään fyysisiä rajoitusmenetelmiä, jotka eivät ole asiakkaan edun mukaisia
• omassa perheessä on käynnissä aktiivinen lastensuojeluasiakkuus biologisten las- ten kanssa
• fyysinen pitkäaikaissairaus, jonka ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua
• päihde- tai mielenterveysongelma perheessä
• taloudelliset vaikeudet perheessä / pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus
• joku perheenjäsenistä vastustaa perhehoitoperheeksi ryhtymistä
• perheen elämään ja arkeen erittäin voimakkaasti vaikuttava elämänkatsomus
• hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta
Kiertävällä perhehoitajalla tarkoitetaan ennakkovalmennuksen suorittanutta perhehoita- jaa, joka toimii vakituisen perhehoitajan sijaisena tämän vapaapäivien aikana tai toimii per- hehoitajana asiakkaan omassa kodissa.
Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitolaissa (263/2015) 3 § tarkoitettua kunnan hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Kunta valvoo perhekodin toimintaa. Perhekotien
hyväksymisen käsittelee isäntäkunnan perusturvalautakunta ja se menee tiedoksi muihin yhteistyökuntiin.
Nämä asiat on oltava kunnossa ennen perhekodin perustamista:
• Perhehoito perhekodissa vaatii kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen ja siellä on myönteinen ilmapiiri.
• Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan turvallinen:
o Perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan paikallisen pelastus- laitoksen ohjeen mukaisesti.
o Perhekodissa tulee mahdollisimman hyvin huomioida esteettömyys.
• Perhekoti on annettavalle hoidolle tarkoituksenmukainen, kodikas ja viihtyisä.
• Perhekodin sijainti on asiakkaan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä.
• Perhehoitoon tulevalla henkilöllä tulee olla pääsääntöisesti oma huone, jonka hän voi halutessaan kalustaa ja sisustaa. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on mahdollisuus käyttää kaikkia kodin yhteisiä tiloja sekä mahdollisuus yksityisyyteen.
• Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden per- hekodin jäsenten kanssa.
Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa sa- massa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä ja toinen on koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella so- piva perhehoitajaksi. (Perhehoitolaki 7 §).
Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö. Lisäksi erityisestä syystä voidaan sa- manaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pide- tään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toi- mintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismää- rästä. Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidetta- vien tarvitsemaan hoitoon sekä toiminnan luonteeseen. (Perhehoitolaki 9 §).
2.4 Kotiin annettava perhehoito
Kotiin annettavan perhehoidon tarkoituksena on tukea asiakkaan kotona asumista. Pal- velua voidaan myöntää lisänä kotihoidon palveluille tai korvaamaan niitä, jos se on asiak- kaan edun mukaista. Kotiin menevä perhehoitaja mahdollistaa omaishoitajan vapaan esi- merkiksi tilanteissa, joissa ikäihminen ei voi tai halua lähteä pois omasta kodistaan. Myös asiakkaan kotiutuessa esim. sairaalasta perhehoitaja voi olla tukena kotiutumisessa.
Kotiin annettavassa perhehoidossa tehdään kustakin jaksosta yksi toimeksiantosopimus tai aiesopimus, jossa rytmi (esim. 3 vrk/vk) on määritelty. Aiesopimus on voimassa määrä- ajan ja palkkiot maksetaan toteutuneiden jaksojen perusteella, jotka perhehoitaja ilmoittaa sijoittavan kunnan perhehoidon vastuutyöntekijälle.
Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, hänelle maksetaan hoitopalkkio sairauspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää sekä omavastuuajalle sattuvat viikonloput) ennalta sovituista hoito- päivistä. Edellytyksenä omavastuuajan hoitopalkkion maksamiselle on toimiminen perhe- hoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairausloman alkua.
Mikäli kotiin annettavasta perhehoidosta sovittu jakso peruuntuu, se voidaan sopimalla siir- tää toiseen ajankohtaan. Jos perhehoito peruutetaan vähintään 3 vrk ennen sen alkamista, kunnalla ei ole maksuvelvoitetta. Jos perhehoitaja saa tiedon jakson peruuntumisesta alle 3 vuorokautta ennen jakson alkamista, perhehoitajalle maksetaan 100 % palkkio ennalta so- vituista hoitopäivistä, kuitenkin enintään 3 seuraavalta vuorokaudelta, ellei tilalle ohjata toista asiakasta.
Perhehoitajalle kertyy vapaapäiviä 2 vrk niiltä kalenterikuukausilta, jona hän on toiminut per- hehoitajana vähintään 14 vrk (perhehoitolaki 13 §). Vapaat kertyvät toimeksiantosopimus- kohtaisesti ja vapaapäivät korvataan rahana.
Perhehoitajalle maksetaan kilometrikorvaus 0,43 euroa/km (verohallinnon päätös 2020) asi- ointi- ja virkistysmatkoista. Korvattavat matkat on sovittava etukäteen.
3 Toimeksiantosopimus
Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molem- minpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhekotiin sijoitetun osalta erikseen ja se tehdään ennen perhehoitoon tulevan henkilön muuttoa per- heeseen. Sopimuslomakkeena käytetään seudullista perhehoidon toimeksiantosopimuslo- maketta kuntakohtaisilla yhteystiedoilla.
Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneu- vottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja kunnan vastuullinen viranhaltija kunnan
hallinto- tai johtosäännön mukaan. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Sopimuksessa viitataan päivämäärällä vahvistettuun toimintaohjee- seen, joka on sopimuksen liitteenä. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta (perhehoitolaki 10 § 2 mom). Sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi sovitusta päivä- määrästä alkaen.
Toimeksiantosopimuksen sisältö
• sopijapuolet
• perhehoidossa oleva henkilö(t), palveluista vastaava ja tarvittavat palvelut
• sopimuksen voimassaoloaika
• perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kustannusten korvaus sekä palkkion saaja(t), niiden maksupäivät ja maksaminen hoidon keskeytyessä
• käynnistämiskorvaus
• muut yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaaminen
• perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen sekä hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta
• hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestäminen
• perhehoitajalle nimetty vastuutyöntekijä sekä annettava tuki
• perhekodin hyväksyminen
• toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen
• perhehoitajan velvoitteet ja oikeudet
• perhehoitajan vakuuttaminen
• yhteistyö kunnan ja perhehoitajan kesken sekä muut tarvittavat asiat
• liitteet ja allekirjoitukset
Sopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, kun on tarkoitus, että he molemmat vastaa- vat perhehoidossa olevien asiakkaiden hyvinvoinnista.
Lyhytaikaisesta perhehoidosta voidaan tehdä määräajan tai toistaiseksi voimassa oleva aiesopimus, jossa rytmi (esim. 7 vrk/kk) on määritelty. Palkkiot maksetaan toteutuneiden jaksojen perusteella, jotka perhehoitaja ilmoittaa sijoittavan kunnan perhehoidon vastuu- työntekijälle (lomake). Lyhytaikaisen perhehoidon maksuista tarkemmin sivulla 16.
Kiertävälle perhehoitajalle tehdään kustakin jaksosta yksi toimeksiantosopimus, jossa on kaikki perhekodin asukkaat. Kiertävälle perhehoitajalle voidaan tehdä myös yksi aiesopi- mus/perhekoti, joka koskee kaikkia sijaistamisjakson aikana perhehoitajalle sijoitettuja hen- kilöitä. Sopimuslomakkeena käytetään seudullista kiertävien perhehoitajien lomaketta. Va- kituinen perhehoitaja vastaa asukaskohtaisten tietojen välittämisestä kiertävälle perhehoita- jalle (lomake).
Kiertävän / sijaisperhehoitajan toimeksiantosopimuksessa sovitaan (perhehoitolaki 14§):
• perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrä ja suorittamisesta
• tarvittaessa perhehoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
• sopimuksen voimassaolosta
• tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista
3.1 Toimeksiantosopimuksen koeaika, irtisanominen ja purkaminen
Toistaiseksi voimassa olevaan toimeksiantosopimukseen kirjataan kahden kuukauden koeaika, jonka aikana sopimus voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tämän tarkoitus on varmistaa, että asiakas, omainen ja perhehoitaja sopeutuvat tilanteeseen ja sitoutuvat sopi- muksen mukaiseen hoivaan perhekodissa. Asiakkaan pois siirtyminen sovitaan yhdessä osapuolten kesken ja palkkion ja kulukorvauksen maksut päättyvät hoivan päättyessä.
Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Irtisanominen voidaan tehdä suullisesti, mutta siitä toimitetaan myös kirjallinen tosite (seudullinen lomake). Ensisi- jaisesti hoitoa jatketaan perhekodissa vielä irtisanomisajan.
Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, asiaan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai ilman kohtuutonta vaivaa, sopimus voidaan purkaa välittömästi. (Perhehoitolaki 12 §.)
4 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset
Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle makse- taan käynnistämiskorvausta tarpeen mukaan. Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään tarkemmin perhehoitolaissa. Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset maksetaan jälkikäteen hoitoaikojen ja kunnan maksuaikataulujen mukaan.
4.1 Hoitopalkkion määräytyminen
Perhehoitajalla on oikeus saada hoitotyöstä palkkiota. Perhehoitolain 16 §:n mukaan hoito- palkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa vähintään 826,90 € (1.1.2021 alkaen) ja hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työnteki- jän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimuksessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.
Perhehoidosta maksettava hoitopalkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Ikäihmisten hoidon vaativuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna mm. toimintakykyä mittaavaa RAVA-indeksiä sekä muistitestiä (MMSE) ja tarvitta- essa muita arviointimenetelmiä sekä yksilökohtaista harkintaa. Arvioinnista vastaa kunnan
organisaatiossa sijoittamisesta päättävät asiantuntijatahot. Näiden lisäksi arvioinnissa huo- mioidaan, edellyttääkö alkava perhehoito perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta. Jos perhehoito vaatii erityisosaamista sairaudesta tms johtuvaa esimerkiksi diabetes, perhehoitaja perehdytetään sairauden vaatimiin tehtä- viin. Hoitopalkkioon vaikuttaa myös se, edellyttääkö asiakkaan hoito perhehoitajan täysai- kaista kotona olemista. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa.
Perhehoidosta maksettavat hoitopalkkiot:
Palkkioluokka I ikääntyneet: RAVA< 2,5 (* tai MMSE > 16 | Palkkioluokka II ikääntyneet: RAVA > 2,5 (* tai MMSE < 16 | |||
Pitkäaikainen perhehoito | 1134,70 €/kk/hoidettava | 1361,65 €/kk/hoidettava | ||
Mahdollinen lisäosa | Erityisestä syystä hoitopalkkiota voidaan korottaa max. 50 %, kun hoi- don ja huolenpidon tarve on pysyvästi ja merkittävästi suurempi kuin normaalisti. Esim. gluteenittomasta ruokavaliosta keliaatikoille aiheu- tuva lisätyö korottaa 5 % hoitopalkkiota | |||
Lyhytaikainen perhehoito | 56,75 €/vrk/hoidettava | 68,01 €/vrk/hoidettava | ||
Osa-aikainen perhehoito | Alle 6 h 6-10 h | 28,37 € 42,56 € | Alle 6 h 6-10 h | 34,05 € 51,08 € |
yli 10 h | 56,75 € | yli 10 h | 68,01 € | |
Kotiin annettava perhe- hoito | 102,11 €/vrk/hoidettava | |||
Osavuorokautinen kotiin | osavrk alle 3 h | 25,54 € | ||
annettava perhehoito | osavrk alle 6 h | 51,08 € | ||
osavrk 6-10 h | 76,62 € | |||
yli 10 h | 102,11 € | |||
*) Mittareiden arvot ovat suuntaa antavia: jokaisen asiakkaan hoidon vaativuuteen perustuva palkkio arvioi- daan tilannekohtaisesti. Palkkioluokka II silloin, jos jompikumpi arvoista ylittyy/alittuu.
Lyhytaikaisten palkkion muuttaminen pitkäaikaiseksi (yli 14 vrk)
Yli 14 vrk kestävästä määräaikaisesta hoitojaksosta maksetaan perhehoitajalle pitkäaikai- sen perhehoidon mukainen hoitopalkkio ja kulukorvaus. Mikäli lyhytaikaista perhehoidon jaksoa jatketaan hoidon katkeamatta uudella sopimuksella siten, että hoitojaksojen yhteen laskettu pituus ylittää 14 vrk, uuden sopimuksen palkkio määritellään pitkäaikaisen palkkion mukaiseksi.
Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta maksetaan kulukorvausta, jonka pe- rusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todel- lisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Perhehoitolaki oi- keuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn kulukorvauksen. Lain mukaan
kulukorvauksen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 424,16 €/kk (1.1.2021 alkaen, perhehoitolaki 17 §).
Perhehoidosta maksettava kulukorvaus:
Pitkäaikainen perhehoito | 600,43 €/kk/hoidettava |
Mahdollinen korotus | Perhehoidosta maksettavaa kulukorvausta voidaan korottaa esim. lää- kärin toteamasta erityisruokavaliosta tai muista erityisistä kuluista joh- tuen 1,80 €/vrk (54,75 €/kk) |
Lyhytaikainen perhehoito | 21,84 €/vrk/hoidettava |
Osa-aikainen perhehoito | Osavuorokautisen perhehoidon kulukorvaus on 10,92 €/vrk |
Kotiin annettava perhe- hoito | 10,92/vrk jos yhdensuuntainen matka on yli 15 km. Erityisestä syystä kulukorvausta voidaan korottaa. |
Toimeksiantosopimista tehtäessä on tarkkaan selvitettävä, mitkä kulut sisältyvät kulukor- vaukseen ja mitä tarkoitetaan erityisten kustannusten korvaamisella. Perhehoitajalle xxxx- seen korvattavista matkakuluista on aina sovittava kuntavastaavan tai koordinaattorin kanssa. Matkakorvaus on haettava 6 kk:n sisällä erillisellä lomakkeella.
Kulukorvaus kattaa perhehoitoperheessä olevan henkilön:
• ravintomenot
• tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata
• pesuaineet, hygieniatuotteet (lukuun ottamatta vaippoja) ja kertakäyttökäsineet
• asumisesta aiheutuvat menot, kuten jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteis- tön kunnossapito, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen
• vaatehuollosta aiheutuvat kustannukset
• omalla autolla ajettujen perhehoitoon kuuluvien ajojen matkakulut
• puhelinkulut
• vakuutukset
• kohtuulliset virkistystoiminnan kulut, kuitenkin niin, että pääsääntöisesti ikäihmisen virkistystoiminnan kulut perhehoidossa oleva henkilö maksaa omista varoistaan
Kulukorvaus on perhehoitajalle veronalaista tuloa. Hän voi verotuksessa ilmoittaa saa- mansa kulukorvaukset verovähennyskelpoisina tulonhankkimiskuluina. Suositellaan, että perhehoitaja käy verovirastossa selvittämässä ennakonpidätysprosenttinsa.
Lain mukaan uutta jatkuvaa perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle maksetaan hoi- don käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta, jonka enimmäismäärä on 3012,25 € (1.1.2021 alkaen) perhehoidossa olevaa henkilöä
kohden. Käynnistämiskorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta vastaavasti. Lyhytaikaisessa perhehoidossa käynnistämiskorvaus on harkinnanvarainen.
Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää kahden vuoden kuluessa perhesijoituksen tapah- duttua. Hankinnoista sovitaan etukäteen kunnan perhehoidon vastuuhenkilön ja perhehoi- tajan kanssa toimeksiantosopimuksessa. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla, esim. vammaisen henkilön tarvit- semat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa xxxxxx ja perhekodin käyn- nistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon koh- distuvat pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen sekä seniorisänky, hygieniapatja ja vuodevaatteet.
Käynnistyskorvauksella maksetuista hankinnoista täytetään seudullisen lomake, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat. Käynnistyskorvauksella tehdyt hankinnat ovat asiakkaan kotikunnan omaisuutta. Poistoaika on neljä vuotta siten, että kunakin vuonna poistuu neljäs- osa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia kunnan hankintatoimen kanssa osan takaisinmaksusta, esim. pyytämällä perhehoita- jalta ostotarjous, tai välineet palautetaan sijoittaneelle kunnalle. Näihin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat, joiden käyttöikä on 1-3 vuotta.
4.4 Maksut perhehoitoperheessä keskeytyksen ajalta Perhehoitajan sairastuessa
Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, hän ilmoittaa asiasta välittömästi asiakkaan palveluista vastaavalle ja perhehoidon vastuutyöntekijälle sekä toimittaa sairauslomatodistuksen. Perhehoitaja huolehtii tarvittaessa myös asiakaspe- ruutuksista.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa sairausloman ajan sijaishoidon järjestämisestä sovitaan yhteistyössä perhehoitajan ja perhehoidon koordinaattorin tai kuntavastaavan kanssa. Sai- rastuneen perhehoitajan sijaisena voi toimia esimerkiksi kiertävä perhehoitaja tai hoidettavat sijoitetaan muuhun lyhytaikaiseen hoitoon. Jos sijaista ei tarvita, niin sairastuneen perhe- hoitajan palkkiot voidaan maksaa puolisolle. Jos sairausloma-ajan sijaisuus jaetaan usean sijaisen kesken tai sijaisuus on osan vuorokautta, hoitopalkkiot tulee jakaa sijaisten kesken. (esim. ½ vrk-palkkio/sijainen). Sijaistiedot tulee toimittaa kuntiin palkkioiden maksua varten.
Sairausloman ajalta perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio sairauspäivärahan omavastuu- ajalta, eli sairastumispäivältä ja yhdeksältä sitä lähinnä seuraavalta arkipäivältä
(sairausvakuutuslaki 1224/2004, 8 luku 7 §). Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairaus- päivärahaa omavastuuajan jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairaus- vakuutuspäivärahan suuruisena (sairausvakuutuslaki 1963, 1 §). Kulukorvauksesta vähen- netään 50 %, jos perhehoitoon sijoitettu henkilö siirretään muualle hoitoon 14 vrk ylittäväksi ajaksi. Edellytyksenä omavastuuajan palkkion maksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairausloman alkua.
Lyhytaikaisessa perhehoidossa sairausloma-ajan poikkeusjärjestelyistä tulee sopia per- hehoidon vastuutyöntekijän kanssa esim. perhehoidettavan hoitojaksoista uudelleen. Jos perhekotiin tarvitaan sijaista, toimitaan kuten pitkäaikaisessa perhehoidossa.
Keskeytys perhehoitajasta riippumattomasta syystä
Jos perhehoito vakituisen hoidettavan osalta keskeytyy hoitajasta riippumattomasta syystä, kuten hoidettavan sairaalahoito tai vierailu omaisten luona, maksetaan perhehoitajalle koko hoitopalkkio ja kulukorvaukset 30 vrk ajan/kalenterivuosi. Sen jälkeen maksetaan 100 % hoitopalkkio ja 50 % kulukorvauksesta 30 vrk/kalenterivuosi. Eli yhteensä 60 vrk/kalenteri- vuosi (2 kk), ellei tilalle sijoiteta toista hoidettavaa. Tällöin perhehoitajan edellytetään pitävän yhteyttä hoidettavaan ja olevan yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoidettavan tulo- ja lähtö- päivää ei lasketa poissaolopäiviksi.
Mikäli lyhytaikainen tai osavuorokautinen jakso peruuntuu, se voidaan sopimalla siirtää toi- seen ajankohtaan, jolloin perhehoitajalle maksetaan toteutuneiden jaksojen palkkiot ja kulu- korvaukset. Jos perhehoitaja saa tiedon sovitun jakson peruuntumisesta vähintään 3 vuo- rokautta ennen jakson alkamista, perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukor- vausta. Jos perhehoitaja saa tiedon jakson peruuntumisesta alle 3 vuorokautta ennen jak- son alkamista, perhehoitajalle maksetaan 100 % palkkio ja 50 % kulukorvauksesta suunni- tellun jakson mukaisesti, kuitenkin enintään 3 vuorokaudelta, ellei tilalle sijoiteta toista asu- kasta. Jakson keskeytyessä maksetaan 100 % palkkio ja 50 % kulukorvauksesta jakson loppuun, kuitenkin enintään 7 vuorokaudelta, ellei tilalle sijoiteta toista asukasta.
Jos perhekodissa on sijainen, niin hänelle ei korvata mahdollisia asiakasperuutuksia tai - keskeytyksiä eikä sairausloman ajan palkkioita sijaisuuden ajalta. Sijaiselle maksetaan palk- kiot toteutuneiden jaksojen mukaan.
Perhehoitolain mukaan perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on 2 vrk kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantoso- pimuksen perusteella vähintään 14 vrk perhehoitajana (perhehoitolaki 13 §). Seudullisesti on sovittu, että kokoaikaisessa, keskeytymättömässä perhehoidossa perhehoitajalle kertyy vapaata 3,5 kalenteripäivää kuukaudessa, jotka pidetään kokonaisina vuorokausina, yh- teensä 42 kalenteripäivää vuodessa. Lähtö- tai paluupäivä eivät kuluta vapaapäiviä muu- toin, kuin lyhyissä 1-4 päivän mittaisessa vapaassa. Esim: jos perhehoitaja pitää 4 vrk
vapaata, lähtöpäivä ei kuluta vapaata, mutta paluupäivä kuluttaa yhden vapaapäivän, eli vapaapäiviä kuluu 3. Vapaiden kertymäkausi on kalenterivuosi ja vapaat voi pitää joko heti niiden kerryttyä tai viimeistään seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Pitämättö- miä vapaapäiviä ei korvata rahana. Poikkeuksellisesti, mikäli vapaapäivien pitäminen ei ole mahdollista, voidaan perhehoidon päättyessä maksaa pitämättömistä vapaista rahallinen korvaus, joka on maksimissaan yhden kuukauden hoitopalkkion suuruinen.
Perhehoitajan on ilmoitettava sekä kuntavastaavalle että koordinaattorille vapaansa vähin- tään kuukautta ennen vapaan alkamista. Erityistilanteissa ilmoittamisvelvoitteesta voidaan joustaa.
Pitkäaikaisen keskeytymättömän perhehoidon perhehoitaja saa vapaansa ajalta täyden hoitopalkkion ja 50 % kulukorvauksesta, jos hoidettava on sijoitettuna muualle. Jos perhe- hoitajalle tulee sijainen perhekotiin, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus täytenä.
Perhehoitajan vapaa tulee järjestää kaikkien sellaisten pitkäaikaisten osalta yhtä aikaa, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja perhehoitajalle maksetaan vapaan ajalta vain pit- käaikaisista hoidettavista palkkiot. Esim. jos vapaan aikana perhekodissa on intervalli- asukas, palkkio maksetaan vain sijaiselle. Kulukorvaukset maksetaan perhehoitajalle toteu- tuneen jakson mukaan.
Perhehoidon koordinaattori järjestää yhteistyössä perhehoitajan ja kunnan vanhus- ja vam- maistyön organisaation kanssa perhehoidossa olevien henkilöiden hoidon perhehoitajan va- paan ajaksi. Hoidon järjestämisessä otetaan huomioon perhehoidossa olevan henkilön ja hänen läheistensä toiveet. Perhehoitajan kotiin voidaan järjestää sijaishoitaja, tai perheko- din asukkaat voidaan siirtää toiseen perhekotiin vapaan ajaksi. Sijoittavat kunnat sopivat keskenään käytännön järjestelyistä, kuten perhehoidettavan kuljetuksista.
Kun perhehoitajalle järjestetään sijainen pitkäaikaisessa perhehoidossa, perhehoitajalta ku- luu vapaapäivä. Jos perhehoitaja järjestää itselleen vapaata oman läheisverkostonsa (per- heenjäsenet ja muut läheiset) avulla, sijaisella tulee olla kunnan hyväksyntä. Mikäli näin järjestetty vapaa kestää yli vuorokauden, perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta etukäteen kuntavastaavalle ja/tai koordinaattorille. Tämä vapaa ei kuluta hänen edellä kuvattua oikeut- taan vapaisiin ja perhehoitaja vastaa itse sijaiskuluista.
Jos perhehoitaja haluaa pitää enemmän vapaata kuin tässä toimintaohjeessa on sovittu, hän voi sopia koordinaattorin kanssa palkkiottomasta vapaasta kiertävän perhehoitajan avulla. Perhehoitajan on kuitenkin ensin käytettävä kertyneet vapaat. Tällöin perhehoitajan palkkio katkaistaan vapaan ajalta ja maksetaan sellaisenaan sijaiselle – ei lyhytaikaisilla palkkioilla, niin kuin muut sijaisen palkkiot.
Kiertävän perhehoitajan tai sijaisperhekodin perhehoitajan hoitopalkkiot määritellään toimeksiantosopimuksessa. Hoitopalkkio sijaisuusajalta maksetaan lyhytaikaisen perhehoi- don palkkioiden mukaisesti, jos sijaisuus on enintään 21 vrk. Yli 21 vrk kestävästä sijaisuus- jaksosta maksetaan pitkäaikaisen perhehoidon mukainen palkkio eli osakuukaudelta tulee
laskea kalenteripäivien suhteessa. Jos vapaan sijaisuus jaetaan usean sijaisen kesken, vaihtopäivältä maksetaan kuitenkin vain yhden vuorokauden palkkio (esim. ½ vrk-palkkio/si- jainen), ei molemmille sijaisille lähtö- ja tulopäivältä täytenä.
Mikäli perhekodissa on yli 4 asukasta, niin kiertävä perhehoitaja voi toimia sijaisena enintään 7 vrk. Tästä yli menevien jaksojen yhteydessä on tapauskohtaisesti järjestettävä lisäapua sijaiselle tai sijaisuus tulee jakaa usean sijaisen kesken. Tällöin myös palkkiot tulee jakaa sijaisten kesken.
Lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoitajalle kertyy vapaata 2 vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksian- tosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Vapaata kertyy 3,5 vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksianto- sopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 21 vuorokautta.
Perhehoitajalle kertyneet vapaapäivät korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä, ellei perhehoitaja ole pitänyt vapaata jakson aikana. Maksuperusteena asiakkaan maksu- luokan mukainen lyhytaikainen tai osavuorokautinen perhehoidon palkkio. Tarvittaessa las- ketaan keskiansio, esim jos asiakas on ollut kalenterikuukauden aikana sekä osavrk että lyhytaikaisella.
Ainoastaan lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa tekevien perhekotien perhe- hoitajille kertyy 2 vuorokautta vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toi- minut yhteenlaskettujen toimeksiantosopimusten perusteella perhehoitajana vähintään 14 vrk ja 3,5 vuorokautta vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut yh- teenlaskettujen toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 21 vuoro- kautta. Vapaapäiväkorvaus (joko 2 vrk tai 3,5 vrk) on yhden hoitopäivän hoitopalkkion suu- ruinen. Jos perhekotiin on sijoitettu henkilöitä useammasta kunnasta saman kalenterikuu- kauden aikana, vapaakorvaus jaetaan sijoittavien kuntien käyttämien jaksojen suhteessa.
4.6 Maksut perhehoidon päättyessä
Mikäli pitkäaikainen perhehoito päättyy irtisanomisaikana, perhehoitajalle maksetaan jäljelle jäävältä irtisanomisajalta 100 % hoitopalkkio ja 20 % kulukorvauksesta ellei tilalle sijoiteta toista asukasta. Mikäli perhehoitaja pitää henkilökohtaista palkkiotonta vapaata asukkaan irtisanomisajalla, hänelle ei makseta kyseiseltä ajalta irtisanomisajan palkkiota vaan irtisa- nomisaikaa pidennetään vastaavan ajan. Irtisanomisajan maksut päättyvät, mikäli tilalle si- joitetaan toinen perhehoitoon sopiva asukas. Jos tilalle sijoitetaan määräaikainen asukas, maksut päättyvät jakson ajaksi.
Xxxxxx perhehoito päättyy koeaikana tai toimeksiantosopimukseen purkamiseen, maksut päättyvät asukkaan siirtyessä pois perhekodista.
Jos pitkäaikainen perhehoidettava kuolee, irtisanomisaika alkaa kuolinpäivästä.
5 Perhehoitajan asema
Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään perhehoito- laissa ja niistä sovitaan lähemmin toimeksiantosopimuksessa.
Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnalli- sessa eläkelaissa (82/2016). Eläkkeelle siirtymisestä on perhehoitajan tiedotettava perhe- hoidon koordinaattorille hyvissä ajoin, vähintään kaksi kuukautta etukäteen.
5.2 Perhehoitajan ja perhekodin vakuutukset
Perhehoitajalla on lakisääteinen tapaturmavakuutusturva (työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015, perhehoitolaki 20 §). Kunta on vakuuttanut perhehoitajat työssä tapahtuvan ta- paturman varalta.
Perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamiin vahinkoihin ei asiakkaan kotikunnalla ole laki- sääteistä velvollisuutta ottaa vakuutusta. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä per- hehoitajan ja kunnan kanssa. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun koti- vakuutuksen ja varmistaa kiinteistövakuutuksensa tason ja omavastuun määrän.
Perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamaan vahinkoon käytetään ensisijaisesti asiakkaan omaa vakuutusta ja toissijaisesti perhekodin kiinteistö- ja kotivakuutusta. Perhekodin tulee olla myös sillä tavalla turvallinen, ettei asukas voi helposti aiheuttaa vahinkoa esim. arvok- kaalle irtaimistolle.
5.3 Perhehoitajan valmennus, täydennyskoulutus ja työnohjaus
Rekrytointitilaisuuksia ja valmennusta järjestetään tarpeen mukaan, ja niistä vastaa per- hehoidon koordinaattori. Ennakkovalmennusten kustannukset kuuluvat seudullisen perhe- hoidon budjettiin.
Täydennyskoulutukseen sovelletaan kunnan noudattamia periaatteita sosiaali- ja tervey- denhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta annettujen lakien mukaisesti.
Perhehoitajat osallistuvat Perhehoitoliiton järjestämiin ikäihmisten perhehoitajien koulutus- päiviin. Kunnat ilmoittavat koordinaattorille henkilöstölleen järjestettävistä koulutuspäivistä, joihin perhehoitajat voivat tarpeidensa mukaan osallistua. Osallistumis- ja
sijaiskustannukset sisältyvät seudullisen perhehoidon budjettiin. Perhehoitajien koulutustar- peet arvioidaan yhdessä koordinaattorin kanssa käytävän vuosittaisen kehityskeskustelun avulla.
Vertaisryhmätoiminta, mentorointi, yhteiset tapaamiset ja työnohjaus
Perhehoitajat kohtaavat tehtävässään monia haasteellisia ja vaikeita asioita. Vertaisryh- mässä kokemusten ja tunteiden jakaminen toisten samaa työtä tekevien kanssa helpottaa joskus vaikeilta tuntuvissa perhehoidon tilanteissa ja ehkäisee uupumista. Koordinaattori organisoi perhehoidon vertaisryhmän tapaamiset. Vertaisryhmätapaamiset voivat olla myös itseohjautuvia. Tapaamiset ovat perhehoitajan työaikaa. Sijaisjärjestelyistä vastaa koordi- naattori yhdessä perhehoitajan kanssa ja kustannukset sisältyvät seudullisen yhteistyön budjettiin.
Yksi vertaistuen muoto on mentorointi. Se tarkoittaa kokeneen, mentorikoulutuksen saa- neen perhehoitajan antamaa vertaisasiantuntija-apua aloittelevalle tai haasteellisessa tilan- teessa olevalle perhehoitajalle. Koordinaattori järjestää mentoritapaamisia jokaiselle aloitta- valle perhehoitajalle arvioimansa tarpeen mukaisesti sekä jo toimivalle perhehoitajalle hä- nen omasta pyynnöstään tai ohjattuna havaitun tarpeen mukaan. Mentoroinnin kustannuk- set sisältyvät seudullisen perhehoidon budjettiin.
Koordinaattori järjestää perhehoitajien yhteisiä tapaamisia säännöllisesti vuosittain. Yhtei- sissä tapaamisissa käsitellään perhehoidon ajankohtaisia asioita, joissa voi olla mukana tar- vittaessa asiantuntijoita.
Perhehoitajalla on mahdollisuus tarvittaessa saada työnohjausta. Koordinaattori organisoi työnohjauksen ja sen kustannukset sisältyvät seudullisen yhteistyön budjettiin. Perhehoidon koordinaattori hoitaa sijaisjärjestelyt yhdessä perhehoitajan kanssa.
5.4 Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset
Päätoimiselle perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus maksuttomaan hyvinvointi- ja ter- veystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi (Perhehoitolaki 15a §). Terveystarkastus to- teutetaan pääsääntöisesti siinä kunnassa, jossa perhekoti sijaitsee. Jos kunta, jossa perhe- koti sijaitsee, ei kuulu seudulliseen perhehoitoon, päätoimisille perhehoitajille järjestetään terveystarkastus siinä kunnassa, jonka käytössä on suurin osa perhekodin asukaspaikoista. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat perhehoitajalle vapaaehtoisia.
5.5 Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sekä tietojen saanti
Perhehoitajalla on elinikäinen vaitiolovelvollisuus (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000 15 §), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kuin ne koskevat muita kuin asiakasta
itseään. Xxxxxxx pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi eikä toisen vahingoksi. Xxxxxxx pidettävistä tiedoista voi antaa tietoa sivullisille henkilön omalla ja/tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Edustajalla on laillinen oikeus saada tie- toja.
Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämät- tömiä hoidon toteuttamiseksi (asiakaslaki 17 §). Sijoittava kunta toimittaa perhehoitajalle ne asiakkaan tiedot, joita tarvitaan turvallisen hoidon toteuttamiseksi ja seurannan turvaa- miseksi (lomake). Vähimmillään ne ovat henkilötiedot, omaisen yhteystiedot, diagnoosit, lääkehoito, allergiat, ruokavaliot ja muut vastaavat riskitekijät, määrätty seuranta (paino, la- boratoriokokeet), perhehoitoon ohjaamisen perusteet (esim. kotona pärjäämättömyys), tä- mänhetkisen toimintakyvyn kuvaus, tehtyjen toimintakykyarviointien tulokset (RaVa, MMSE ym.) sekä mahdollinen elvytyskielto.
Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot säilytetään asi- anmukaisesti lukitussa paikassa. Salassa pidettävät asiakirjat palautetaan perhehoidon päättyessä kuntaan.
6 Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiat
6.1 Perhehoidon asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma
Sijoittava kunta vastaa siitä, että pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitetulle ikäihmiselle teh- dään perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään tar- peen mukaan, kuitenkin vähintään vuoden välein. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä kunnan, perhehoidossa olevan henkilön ja hänen lähiomaistensa, perhehoitajan sekä tarvittavien muiden ikäihmisen hoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa. Tarvittaessa koordinaattori voi osallistua hoitokokoukseen. Hoito- ja palvelusuunnitelma teh- dään kuukauden sisällä sijoituksesta pitkäaikaisille asukkaille. Lyhyt- ja osa-aikaisten per- hehoidon palvelut ovat osa asiakkaan muuta hoito- ja palvelusuunnitelmaa, esim omaishoi- don asiakkaat.
Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan siitä, miten tarvittavat palvelut järjestetään. Lain mukaan sijoittava kunta vastaa siitä, että hoidettava saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään perhekodin sijaintikunnan toimesta (perhehoitolaki 22 §). Perhekodissa asuva ikäihminen katsotaan kotona asuvaksi ja hän on oikeutettu samoihin avohuollon pal- veluihin, kuin omassa kodissa asuva ikäihminen.
Perhehoidon lääkehoitosuunnitelma tulee sisällyttää kotihoidon lääkehoitosuunnitelmaan perhehoidon erityispiirteet huomioiden.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa ikäihmisen lääkkeiden jakaminen toteutetaan ensisijaisesti annosjakeluna apteekissa (Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu, dnro 809/4/11, lääkkei- den annosjakelusta avohoidossa). Mikäli annosjakelu ei ole mahdollinen, kotihoito jakaa lääkkeet. Lyhytaikaisessa perhehoidossa ikäihmisellä tulee olla mukana perhekotiin tulta- essa ajantasainen lääkelista ja lääkkeiden tulee olla jaeltuina dosetteihin tai annospusseihin perhehoitojakson ajaksi.
Perhehoitaja, jolla on tehtävään soveltuva koulutus ja voimassa oleva lääkehoitolupa, voi jakaa ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä sekä toteuttaa luonnollista tietä annettavaa PKV- lääkehoitoa. Mikäli lääkehoitolupaa ei ole tai se on vanhentunut, perhehoitajan tulee varmis- taa osaamisensa osallistumalla lääkehoidon täydennyskoulutukseen tai suorittamalla lää- kehoidon verkkotentti. Perhekodissa lääkkeet tulee säilyttää lukitussa kaapissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 14 §:n mukaan perhe- hoidosta voidaan periä mainitun lain 7 c §:ssä säädetty maksu (pitkäaikaisesta laitos- hoidosta perittävän maksun perusteet). Maksu määräytyy maksukyvyn mukaan ja se voi olla enintään 85 % hoidossa olevan nettotuloista. Maksukykyä määriteltäessä huomioon otetta- vista tekijöistä, maksun määräämisen perusteena olevista tuloista ja tehtävistä vähennyk- sistä on säädetty asiakasmaksulain pykälissä 10, 10 b ja 10 c. Pitkäaikaisesta perhehoi- dosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu (laki sosiaali- ja terveydenhuol- lon asiakasmaksuista 7 c § ja asetus 33 §). Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jää- tävä vähintään 110 € (2021) kuukaudessa.
Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään 28,40 €/vrk. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa jär- jestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 11,40 €/vrk (laki sosi- aali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6 b §).
Kotiin annettavasta perhehoidosta perittävä asiakasmaksu määräytyy käynnin pituuden ja sijoittavan kunnan asiakasmaksukäytäntöjen mukaisesti. Asiakasmaksu Jos kotiin annet- tava perhehoito kestää yli 10 tuntia, peritään vuorokausimaksu (28,40 €).
Osavuorokautisesta perhehoidosta perhekodissa peritään sijoittavan kunnan asiakas- maksujen mukainen päivätoiminnan maksu. Kuljetukset järjestetään kunnan käytäntöjen mukaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa
henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuu- den toteuttamista.
Lyhytaikaisessa perhehoidossa oleva asiakas maksaa omat terveydenhuoltomenonsa, ku- ten sairaalahoidon, reseptilääkkeet, ambulanssikyydit jne. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon maksut. Pitkäaikaisen perhehoidon asiakasmaksu sisältää myös reseptilääkkeet. Sairaala- hoidon ajalta perhehoidon asiakasmaksu keskeytetään.
6.4 Perhehoidossa olevan henkilön kuljetukset
Kelan korvaamia taksikyytejä ovat muun muassa matkat sairaalaan, terveyskeskukseen tai kuntoutukseen. Pitkäaikaisen perhehoidon kela- ja ambulanssikuljetuksien omavastuuosuu- det maksaa sijoittava kunta mikäli asiakasmaksu määräytyy kohdan 6.2 mukaisesti.
Perhehoitajan lakisääteisistä vapaista johtuvat kuljetukset, esimerkiksi asukkaan kuljetus toiseen perhekotiin loman ajaksi, korvataan kokonaisuudessaan. Perhehoitajan on sovittava taksikuskin kanssa laskutuskäytännöistä.
Muista matkoista, kuten matkat intervallijaksoille, kotilomat tai virkistys- ja asiointimatkat so- vitaan erikseen asukkaan kotikunnan, perhehoitajan ja omaisten kanssa.
6.5 Perhehoidossa olevan henkilön yksityis- ja käyttövarat
Perhehoidossa olevan henkilön varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itsel- leen, omaiselle tai hänen edunvalvojalleen. Perhehoitajan tulee neuvotella asiakkaan varo- jen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan ja koordinaattorin kanssa.
Pitkäaikainen perhehoidon asukas tarvitsee perhekodissa käyttövarojaan esimerkiksi jalka- hoitajan, parturi-kampaajan tms. käyntiin, taksimatkojen omavastuuosuuksiin, erikseen so- vittaviin virkistystapahtumiin tai muihin omiin hankintoihin, esim vaatehankintoihin, joista perhehoitaja sopii omaisen tai edunvalvojan kanssa.
Pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta irtaimesta omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Luettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää sitä yhdessä edunvalvojan tai koordinaattorin kanssa.
Perhehoidossa olevalle henkilölle haetaan edunvalvoja, mikäli asiaa ei ole omaisten toi- mesta järjestetty. Perhehoitaja ei voi toimia perhehoidossa olevan henkilön edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana.
Vastuu perhehoidon valvonnasta ja lähiohjauksesta on asiakkaan kotikunnalla. Jokaisella perhehoitajalla on tiedossa kuntien yhteisen perhehoidon koordinaattorin yhteystiedot ja yh- teistyötä tekevien avainhenkilöiden yhteystiedot.
Perhehoidon onnistumisen ja laadun kannalta vastuutyöntekijän yhteydenpito, toimiva yh- teistyö sekä oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki ovat ratkaisevan tärkeitä. Yhteistyön ja tuen toimiessa myös perhehoidon arviointi ja valvonta voivat toteutua tarkoitetulla tavalla. Perhe- hoidon valvonnan painopisteenä on perhehoidon riittävän tuen järjestäminen, jotta puuttei- den tai epäkohtien ilmaantuminen pystytään ehkäisemään ennalta tai niihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. (STM 2017:25 Perhehoitolain toimeenpanon tuki.)
Toimeksiantosuhteisen perhehoidon ennakoivaa valvontaa ovat perhehoitajalle annettu oh- jaus ja tuki sekä perhehoidon seuraaminen ja perhehoidolle asetettujen tavoitteiden arviointi yhteistyössä perhehoitajan kanssa.
Perhehoitajan kotiin tehdään säännöllisiä ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä koordinaattorin ja asiakkaan kotikunnan edustajan toimesta vähintään kerran vuodessa. Käynneillä voidaan päivittää toimeksiantosopimusta ja asiakkaan asiakassuunnitelma, mikäli asiakkaan hoitoi- suus on muuttunut sekä järjestää asiakkaan tarpeiden mukaiset palvelut. Perhehoidon koor- dinaattorin ohjauskäynneillä huomioidaan perhehoitajan työssä jaksamisen tuki ja täyden- nyskoulutustarpeet.
Asiakkaan oikeuden toteutumista hyvään, asiakassuunnitelman mukaiseen perhehoitoon ja kohteluun seurataan säännöllisesti. Perhehoidossa olevilta sekä heidän läheisiltään kerä- tään kirjallisesti palautetta vuosittain.
8 Asiakkaan valitus- ja vaikutusmahdollisuudet
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään palveluun ja kohteluun. Asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan hoivasta ja huolenpidosta sekä kohtelusta valitus sosiaalihuollon viran- haltijalle. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa hoivaan- ja huolenpitoon tai kohteluun, hän voi pyytää oman kotikuntansa sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana, joka seuraa asi- akkaiden oikeuksia ja asemaa. Asiakasta on neuvottava valituksen tekemisessä. Valituk- seen pitää vastata 1-4 viikon aikana. Asiakkaalla on oikeus hakea muutosta päätöksiin sekä kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille. Ennen näitä toimenpiteitä on hyvä keskustella asiasta joko perhehoitajan tai kunnan perhehoidosta vastaavan henkilön kanssa.
Perhehoitajalla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan perhehoidossa olevan ikäihmisen sosiaali-huollon toteutumiseen liittyvistä epäkohdista (sosiaalihuoltolaki 48§).
9 Asiakkaan kuolema perhehoitokodissa
Perhehoitajalla tulee olla tieto asukkaan mahdollisesta elvytyskiellosta, jonka mukaisesti hän toimii.
Jos asiakas kuolee perhehoitokodissa, perhehoitaja soittaa hätänumeroon 112 ja pyytää, että puhelu yhdistetään poliisille. Perhehoitaja ilmoittaa asiakkaan kuoleman epäilystä ensin poliisille. Poliisityöpari tulee perhehoitajan kotiin ja toteaa asiakkaan kuoleman. Samalla sul- jetaan pois mahdollinen rikosepäily. Tämän jälkeen vainaja siirretään lähimpään terveys- keskukseen, jossa lääkäri vahvistaa kuoleman.
Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta omaisille ja kuntaan. Kunnasta otetaan yhteyttä asiak- kaan omaisiin ja keskustellaan heidän kanssaan. Perhehoidon koordinaattori järjestää per- hehoitajalle tarvittavan tuen asiakkaan kuoleman johdosta. Perhekodissa voidaan järjestää muistotilaisuus mahdollisesti yhteistyössä seurakunnan kanssa.
Seudullisen perhehoidon yhteystiedot:
Perhehoidon koordinaattori
Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxx xxxxx-xxxxx.xxxxxxx@xxxx.xx puh: 044 422 4425
Euran kunta
Johtava sosiaalityöntekijä Xxxxx-Xxxxxx Xxxxxxx xxxxx-xxxxxx.xxxxxxx@xxxx.xx puh: 044 422 4385
Euran kunta
Perhehoidon yhteyshenkilö Xxxx-Xxxxxx Xxxxxxx
puh: 044 422 4272
Kessote kuntayhtymä asumispalvelupäällikkö Xxxxx Xxxxxxxx xxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx puh: 044-312 4327
Eurajoen kunta Perhehoidon yhteyshenkilö Xxxxx Xxxxxxxx xxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx puh: 044 312 4319
Harjavallan kaupunki Perhehoidon yhteyshenkilö Xxxxx Xxxxx xxxxx.xxxxx@xxxxxxx.xx
puh: 044 432 5527
Huittisten kaupunki
Omais- ja perhehoidon avopalveluohjaaja Xxxx Xxxxxxx
puh: 044 773 0246
Huittisten kaupunki
Omais- ja perhehoidon yhteyshenkilö Xxx Xxxxx
puh: 044 773 0214
Kokemäen kaupunki Perhehoidon yhteyshenkilö Xxxxxxx Xxxxxxx xxxxxxx.xxxxxxx@xxxxxxx.xx puh: 040 488 3913
Nakkilan kunta Perhehoidon yhteyshenkilö Xxxxx Xxxxx xxxxx.xxxxx@xxxxxxx.xx
puh: 044 747 5976
Rauman kaupunki Palvelupäällikkö Xxxx Xxxxxxxxxxx
puh: 044 793 5258