TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY:N
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY:N
ja TEOLLISUUSLIITTO RY:N
välinen
MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUS
10.1.2022-30.11.2023
978-952-238-271-9
978-952-238-277-1 (pdf)
Grano Oy
MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 21
MALMIKAIVOSTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 29
I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ 29
2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVEL- VOLLISUUS 29
3.1 Työrauhaa vaarantavat kiistat ja toimenpiteet niiden lopettamiseksi 30
4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA 33
8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKAN- OSUUS 34
8.2 Työkohtainen palkanosuus 40
9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKAN- OSUUS 40
9.2 Henkilökohtainen palkanosuus 40
10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET 41
10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoitte- lijat 41
11.1 Työntekijän peruspalkka 43
11.2 Käytettävät palkkaustavat 43
11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu 46
11.4 Paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä 47
13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT 48
13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto 48
13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa 49
14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT 49
14.1 Tilapäinen poikkeama taikka poikkeuksellinen haitta tai hankaluus työolosuhteissa 49
14.5 Ammattitutkintopalkkiot 53
15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUN- TIANSIO 54
15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen 54
15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat 55
15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet 55
16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN 56
17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 56
17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen 56
17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja 56
19.1 Säännöllisen työajan pituus 59
19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä 61
19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen 62
19.5 Työaikamuodon muutokset 65
19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä 65
19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien, säännölli- sen työajan lisääminen sekä vähentäminen 66
20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ 71
20.3 Työajan enimmäismäärät 73
20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen
20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä
20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta 76
20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona
20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja sen korvaaminen 78
20.11 Hälytysluontoinen työ 79
21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen 81
21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lo- makorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasäännön piirissä olevia) 82
21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja lomakorvaus 84
21.4 Vuosilomapalkan maksaminen 85
IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET 88
22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKO- PUOLELLA 88
22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä 88
22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta ilmoittaminen 88
22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen
22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 89
22.8 Eräät poikkeusmääräykset 95
23 ARKIPYHÄKORVAUS SEKÄ MUITA KORVAUKSIA JA ETUJA 96
23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset 96
23.3 Muita korvauksia ja etuja 98
V TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU 100
24 YLEISET TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET 100
25 HENKILÖNSUOJAIMET JA SUOJAVAATETUS 101
26 TYÖTERVEYSHUOLTO 101
26.1 Tyky-toiminta 102
27 TYÖSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 102
27.1 Työsuojeluyhteistoiminnan järjestäminen 102
27.2 Toimikunta ja muut yhteistoimintaelimet 103
27.3 Työsuojeluhenkilöstön tehtävät 103
27.4 Koulutustarve ja säädösten hankkiminen 104
28 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET 104
28.1 Vapautus työstä 104
28.2 Ansionmenetyksen korvaaminen ja kuukausikorvaus 107
28.3. Toimitilat 108
29 HENKILÖSTÖN EDUSTUSTEHTÄVÄN HOITAMI- SEN VAIKUTUKSET TYÖSUHTEESEEN, TYÖTEH- TÄVIIN JA PALKKAAN 108
30 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TYÖSUHDETURVA 110
30.1 Työsopimuksen irtisanominen ja työsuojelu- valtuutetun lomauttaminen taloudellisista ja tuotannolli- sista syistä 110
30.2 Työsopimuksen irtisanominen työsuojeluvaltuute- tun henkilöstä johtuvasta syystä 111
30.3 Työsopimuksen purkaminen ja purkautuneena käsitteleminen 111
30.4 Työsuojeluvaltuutetun ehdokas- ja jälkisuoja 112
30.5 Korvaukset 112
30.6 Varamiehet 112
VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 113
31 TYÖKYVYTTÖMYYS, ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA SEKÄ TILAPÄINEN HOITOVAPAA 113
31.1 Työkyvyttömyys 113
31.2 Äitiys- ja isyysvapaa 121
31.3 Lapsen sairastuminen 122
31.4 Sairausajan tai adoptio-, äitiys- ja isyysvapaan pal- kasta tehtävät vähennykset 125
32 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 126
32.1 Ansionmenetyksen korvaaminen lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta 126
32.2 Ansionmenetyksen korvaaminen muiden lääkärintar- kastusten ajalta 126
32.3 Työhöntulotarkastus 130
32.4 Korvausperuste ja vähennykset 130
VII TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN 131
33 SOVELTAMISALA 131
34 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKI- JÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTU- VASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ 132
34.1 Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä 132
34.2 Työntekijän henkilöön liittyvät
irtisanomisperusteet 132
34.3 Purkamisen ja purkautuneena käsittelemisen perusteet 132
35 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TALOUDEL- LISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOH- TUVISTA SYISTÄ 133
35.1 Irtisanomisen perusteet 133
35.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 133
35.3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus 133
35.4 Työntekijän takaisin ottaminen 134
36 TYÖLLISTYMISVAPAA 134
36.1 Työllistymisvapaan tarkoitus 134
36.2 Työllistymisvapaan pituus 135
36.3. Työllistymisvapaan käyttäminen 135
37 TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLI- SISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOH- TUVISTA SYISTÄ 136
37.1 Lomauttamisen perusteet 136
37.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 136
37.3 Lomautusilmoitusaika 137
37.4 Lyhennetty työaika 137
37.5 Paikallinen sopiminen 137
37.6 Lomautuksen siirtäminen 137
37.7 Lomautuksen keskeyttäminen 137
37.8 Muu työ lomautusaikana 137
37.9 Työsuhteen päättyminen lomautuksen aikana 138
38 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISAJAT JA TYÖSUH- TEEN KESTOAJAN MÄÄRÄYTYMINEN 139
38.1 Irtisanomisajat 139
38.2 Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 140
38.3 Työsuhteen kestoajan määräytyminen 140
38.4 Määräajan laskeminen 141
39 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISMENETTELY 142
39.1 Irtisanomisperusteeseen vetoaminen 142
39.2 Työntekijän kuuleminen 142
39.3 Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 142
39.4 Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen 143
40 NEUVOTTELUMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ VÄHENNETTÄESSÄ 143
41 KORVAUKSET TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEET- TOMASTA PÄÄTTÄMISESTÄ JA TYÖNTEKIJÄN PERUSTEETTOMASTA LOMAUTTAMISESTA 145
41.1 Korvausten määräytyminen 145
41.2 Yhden korvauksen periaate ja korvauksen suhde hyvityssakkoon 145
41.3 Menettelytapamääräysten rikkominen 146
42 TOIMIVALTAINEN TUOMIOISTUIN JA KANNEAIKA 146
VIII LUOTTAMUSMIEHET, PAIKALLINEN SOPIMINEN JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 147
43 LUOTTAMUSMIEHET 147
43.1 Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 147
43.2 Luottamusmiehen asema 148
43.3 Luottamusmieskelpoisuus ja luottamusmiehen valitseminen 148
43.4 Luottamusmiehen toimintaedellytykset 152
43.5 Luottamusmiestehtävän hoitamisen vaikutukset työsuhteeseen, työtehtäviin ja palkkaan 161
43.6 Luottamusmiehen työsuhdeturva 162
44 PAIKALLINEN SOPIMINEN 166
44.1 Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen 166
44.2 Paikallisen sopimisen osapuolet 166
44.3 Paikallisen sopimuksen sitovuus 167
44.4 Paikallisen sopimuksen muoto ja kestoaika 167
44.5. Paikallisen sopimisen valmiudet ja sopimusten seuranta 167
44.6 Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus 168
44.7 Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä 169
45 ERIMIELISYYDET JA NIIDEN
RATKAISEMINEN 169
45.1 Neuvotteluvelvollisuus ja painostuskielto 169
45.2 Paikallinen neuvottelujärjestys 169
45.3 Liittojen myötävaikutus 170
45.4 Erimielisyysmuistio ja työtuomioistuin 170
IX ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ JA MUITA ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 172
46 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 172
46.1 Alihankinta 172
46.2 Vuokratyövoima 172
46.3 Ulkopuolisesta työvoimasta tiedottaminen 175
46.4 Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 175
46.5 Kokoontuminen työpaikalla 176
46.6 Tiedotustoiminta 176
46.7 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 177
47 KOULUTUS 177
47.1 Ammatillinen koulutus 177
47.2 Yhteinen koulutus 178
47.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 179
47.4 Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työhar- joittelu ja koulutussopimukseen perustuva koulutus 181
TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA PAIKALLINEN SOPIMINEN 184
Aattopäivä 61, 65, 73, 78
Adoptio 123, 126
Aikapalkka 44-48
Alihankinta 172, 173, 175
Allekirjoituspöytäkirja (TES) 21-28
Ammattiosasto .......................................... 30, 147-153, 165, 176
Ammattitutkintopalkkiot 53
Ammattiyhdistysjäsenmaksu 177
Ansionmenetyksen korvaaminen kuukausipalkkatyössä 56
Arkipyhäkorvaus 96-97
Arkipyhäviikot 64
Asevelvollisuus 87
Asunnon hankkiminen 92-93
Ateriakorvaus 91
Eläkkeelle siirtyminen 87
Erikoisammattitutkintopalkkio 53
Erilliset lisät 25, 49-53
Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 169-171
Erimielisyysmuistio 170
Hammassairaus 129
Harjoittelijat/työharjoittelijat ...................................... 41-43, 183
Harmaan talouden torjunta 175
Hautauspäivä 98
Henkilökohtainen palkan osuus .............................. 24, 40-41, 43
Henkilönsuojaimet 101
Henkilöstöryhmän edustaja (yt-lain mukainen) 166, 180
Hinnoitteluperuste 45.46, 156
Hyvityssakko 32, 145-146
Hälytysluontoinen työ 79-80
Hälytysraha 79
Hääpäivä 98
Ikääntyneet työntekijät 121
Iltatyö 50
Isyysvapaa 121
Isyysvapaan palkka 121, 125
Joulu 77
Juhannus 77
Kaivoslisä 53, 186
Karenssipäivä .......................................... 117-120, 122, 124, 127
Karkearyhmittely .................................................. 35, 37-38, 185
Keskituntiansio 54-55
Kokoontuminen työpaikoilla 176
Kolmivuorotyö 60-61
Komennuspaikka 88, 92-94
Konserniyhteistyöhön valittu edustaja 166
Korvaava työ 120
Korvauksia ja etuja 98-99
Kotimatkat 94
Koulutus 177-182
Koulutussopimus 181
Kulkuneuvon käyttö................................................ 160-161, 189
Kutsunta 98-99
Kuukausipalkka........................................................36-40, 56-57
Laboratoriotutkimukset 129-130
Lapsen sairastuminen 122-124
Lepoaika.....................................................66-67, 78-79, 89, 186
Lisävapaapäivä 84
Lomanmääräytymisvuosi 81-84
Lomaraha 59, 69, 81, 85-87, 97, 187
Lomautus 132
Loppiainen 64, 77, 96
Luottamusmies 147-166
Luottamusmies- ja työsuojelutehtävien
yhdistäminen 150, 158, 160
Lyhennetty työaika/-viikko 137
Lääkärintarkastus 98, 113, 126-130
Lääkärintodistus 114
Majoittumiskustannukset 92
Makuupaikka 92
Makuutila 93
Matkatyö 88-95
Määräajan laskeminen 141
Määräaikainen työsopimus 133
Neuvottelujärjestys ................................................. 166-169, 184
Noudattamisvelvollisuus (TES:n) 29
Nuoret työntekijät 41-43
Oman auton käyttö 89
Opintovapaa 140
Opiskelijat ................................................................... 41-43, 181
Oppisopimus ............................................................... 42-43, 185
Osa-aikatyö 57
Osa-ajan palkka 57
Paikallinen sopiminen (käsite) 147, 166-168
Paikallisen sopimisen valmiudet ja sopimusten seuranta 168
Paikallisen sopimisen työryhmä 167-168
Palkanmääritysjakso 56, 186
Palkkaus 34-40
Palkkaustavan muutos 44
Palvelusvuosilisä 51-53
Perehdytys 161
Perusoikeudet 33
Peseytyminen 67, 186
Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 49-50
Päiväraha 90
Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies 147-166
Pääsiäinen 77
Rajanpintatyöt 95
Raskaus 129
Reservin harjoitukset 98-99
Rinnakkaissopimuskielto 29
Ryhmähenkivakuutus 99
Röntgentutkimukset 129
Sairaus 113-121
Sairauspoissaolojen hallinta 115-116
Sairausajan palkka 113-119
Siviilipalvelus 87
Sopimuksen sitovuus (TES:n) 29
Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen 140-141
Soveltamisala (TES:n) 29
Sunnuntaityö 77
Suojavaatetus 101
Suorituspalkka(työ)..................................................... 45-46, 190
Takaisinottovelvollisuus 134, 191
Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 99
TES-ylityö 74
Tiedotustoiminta 176-177
Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 49-50
Tulospalkkio/-lisä 49
Tuntipalkka (kuukausipalkkainen) 56-57
Tutkintopalkkio 53
Tutkintotavoitteinen koulutus 181, 182
Tyky-toiminta 102
Työaika 59-80
Työajan lisääminen ja vähentäminen 66-67
Työharjoittelu 181
Työhöntulotarkastus 130
Työkohtainen kuukausipalkka 36-40
Työkohtainen palkan osuus 34-40
Työkohtainen tuntipalkka 36-40
Työkomennus 88-95
Työkyvyn johtaminen 120
Työllistymisvapaa 134-135
Työmatka 88-95
Työnjohto-oikeus 33
Työntutkimukset 47-48
Työn vaativuuden määritys ........................................ 34-40, 185
Työnvaativuustyöryhmä 36
Työpaikkakäynnit 178
Työpaikkaohjaaja 183
Työpalkat 34-47
Työrajoitteiset 43
Työrauhavelvoite 30-33
Työsopimuksen irtisanominen .........................132-134, 139-143 Työsopimuksen purkaminen 132
Työsopimuksen purkautuminen 132
Työssäoppiminen 137, 138, 181-182
Työsuhteen kestoajan määräytyminen 143
Työsuojelu 102-104
Työsuojeluasiamies 103
Työsuojelupäällikkö 103
Työsuojelutoimikunta 103
Työsuojeluvaltuutettu 104-112
Työtaistelutoimenpide 30-33
Työterveyshuolto 101
Työtuntijärjestelmä 60-69
Työtuomioistuin 146, 170-171
Työturvallisuus 100
Työuran pidentäminen 121
Työviikko 65
Työvoiman vuokraus 172-174
Työvuorokausi 65
Töiden vaativuusryhmittely 34-37
Ulkomaan päiväraha 95
Ulkomailla suoritettava matkatyö 95
Ulkopuolisen työvoiman käyttö 172-174
Urakoitsija 27, 105, 157
Vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen hoito 124
Vapaapäivänä tehty työ 74
Varallaolo 80
Varsinainen työpaikka 88
Varsinaisen työpaikan ulkopuolella työskentely 88-95
Viikkolepo 78-79
Viikkolepokorvaus 57, 65, 76, 78, 82
Viikoittainen ylityö 72-73
Virvokkeiden nauttiminen 66
Voimassaoloaika (TES:n) 33
Vuorokautinen ylityö 71-72
Vuorotyö ................................................................. 50, 59-61, 66
Vuokratyövoiman käyttö 172-174
Vuosiloma 81-85
Yhdistymisvapaus 33
Yhteistoiminta..........................................102-103, 143-144, 147
Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä 167-168
Ylityö 71-80
Yömatkaraha 92
Yöpymiskustannukset 92
Yötyö 50, 66-67
Äitiysvapaa 121, 125
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY TEOLLISUUSLIITTO RY
MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 10.1.2022
Paikka Teknologiateollisuus ry
Läsnä | Teknologiateollisuuden työnantajat ry Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx | Teollisuusliitto ry Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx |
1
Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 5.1.2022 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 10.1.2022.
2
Palkkojen tarkistaminen Palkat
A. Palkkojen tarkistaminen
Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus
Vuosi 2022
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työ- paikalla sekä oikaista mahdollisia vinoumia.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 18.2.2022 mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkai- sua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 1,5 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Lisäksi työnantaja käyttää sopimuksen voimaantulon jälkeen,
kuitenkin viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta, työntekijöiden palkkojen korotta- miseen yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,5 %. Työnantaja jakaa korotukset liittojen ohjeistuksen mukaisesti. Palkantarkistusten käytöstä ja jakoperusteista tiedotetaan pääluottamusmiestä vii- meistään 25.3.2022 mennessä. Mikäli pääluottamusmiestä ei ole valittu, tiedotetaan koko henkilöstöä.
Yritys- tai työpaikkakohtaisten korotusten tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työ- paikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia. Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.
Vuosi 2023
Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 palkantarkistukset. Ensisijaisena vaihtoehtona on paikallinen palkkaratkaisu. Toissijaisen palkkaratkaisun kustan- nusvaikutus ja sen jakautuminen sovitaan osapuolten neuvotte- luissa syyskuun 2022 loppuun mennessä.
Osapuolet tarkastelevat elo-syyskuun aikana sopimuksen tavoit- teiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työlli- syyden näkymiä teknologiateollisuudessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 30.9.2022 mennessä 1.3.2023 tai lähin- nä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkantarkistusten kustannusvaikutuksesta ja sen jakautumisesta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimus- kauden jatkamiseen 30.11.2023 jälkeiselle ajalle.
Mikäli 1.3.2023 toteutettavan toissijaisen vaihtoehdon mukai- sen palkantarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen syyskuun 2022 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 30.11.2022. Irtisanomista koske- va ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistään 14.10.2022 toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.
B. Aikapalkat
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.
C. Suorituspalkat
Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korote- taan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.
D. Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työ- paikkakohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleisko- rotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen mää- räykset.
E. Henkilökohtainen palkanosuus
Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.
F. Keskituntiansion korotus
Keskituntiansiota korotetaan työntekijän palkankorotuksen ver- ran palkantarkistusta seuraavan keskituntiansion käyttöajanjak- son alusta lukien.
3
Palkkaluvut, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaukset ennen nii- den korottamista
Työehtosopimuksen mukaiset uudet työkohtaiset palkat, alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja opiskelijoiden palkat, erilliset li- sät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausi- korvaukset tulevat voimaan vasta työehtosopimuksessa erikseen sovitun ajankohdan jälkeen.
4
Työaikakysymykset
Liitot käynnistävät kokeilun työaikamääräyksiin sekä työaikajär- jestelyihin liittyen. Kokeilu toteutetaan työehtosopimuskauden aikana, kuitenkin enintään vuoden 2024 loppuun saakka.
Paikallisesti sopien voidaan työpaikalla poiketa työehtosopimuk- sen 19 luvun määräyksistä päivä- ja kaksivuorotyötä koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava eh- dottomia työaikalain säännöksiä.
Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen työaikamääräyksistä, sopimuksen keskeinen sisältö on saatettava liitoille tiedoksi ennen paikallisen sopimuksen käyttöönottoa.
Kokeilun tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tue- taan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.
Sovittaessa paikallisesti työehtosopimuksen 19 luvun määräyk- sistä toisin, menetellään seuraavasti:
• pääluottamusmies ja työnantajan edustaja sopivat kirjalli- sesti poikkeamisen yleisistä edellytyksistä (kehyssopimus) ja
• työntekijä voi puolestaan sopia esimiehensä kanssa kirjalli- sesti kehyssopimuksen yksityiskohtaisesta toteuttamisesta.
Liitot tarvittaessa avustavat uusien työaikajärjestelyjen käyttöön- otossa ja tarkastelevat syksyllä 2023, onko kokeilun aikana ole- vien kokemusten tai muun valmistelun perusteella mahdollista sopia tarvittavista muutoksista voimassa olevaan työehtosopi- mukseen.
5
Kaivoksissa sovellettavat työehdot
Liitot ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että malminlouhinta- työhön sovelletaan eri työehtosopimuksia, joiden osapuolina on valtakunnallisia työnantaja- ja työntekijäliittoja. Samaa työkoko- naisuutta voidaan näin ollen tehdä eri työehdoilla. Osittain pääl- lekkäisistä työehtosopimusrajoista johtuen on mahdollista, että tulevaisuudessa malminlouhintatyössä voi syntyä soveltamis- aloihin liittyviä erimielisyyksiä. Edellä mainitusta syistä johtuen liitot pyrkivät vaikuttamaan siihen, että malminlouhintatyöhön sovelletaan tulevaisuudessakin teknologiateollisuudessa sovittu- ja työehtoja.
Liitot pitävät tärkeänä myös kaivostyön ammatillisen koulu- tuksen kehittämistä ja alan arvostuksen edistämistä. Koulutus- järjestelmää tulee kehittää vastaamaan kaivosalan tarpeita, jotta toimiala pystyy rekrytoimaan ammattitaitoista henkilöstöä. Xxx- xxxxxxx ammattilainen osaa muun ohella hahmottaa työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja ottaa huomioon yhteistyö- kumppaneiden työtehtävät omassa työssään. Ammattityöntekijä hallitsee toimimisen kaivosympäristössä sekä tuntee työturvalli- suusmääräykset ja kaivoksia koskevat erityismääräykset ja sää- dökset.
Liitot selvittävät sopimuskauden aikana työehtosopimusten so-
veltamiskäytäntöjä ja työehtojen määräytymistä malminlouhin- tatyössä. Liitot nimeävät tätä tarkoitusta varten työryhmän, joka
• selvittää sopimuskauden aikana malminlouhintatyöhön ja sen urakointiin sovellettavien työehtosopimusten sovel- tamisaloja ja niihin mahdollisesti liittyviä ongelmakohtia sekä malmikaivosten työntekijöiden työehtojen määräyty- mistä
• yhteisesti kuulee kaivosalan yrityksiä ja niiden pääluotta- musmiehiä malminlouhintatyöhön ja sen urakointiin liit- tyvistä käytännöistä sekä työehtojen kehittämisestä joko malmikaivosten työntekijöiden omana sopimuksena tai vaihtoehtoisesti teknologiateollisuuden työntekijöitä kos- kevan työehtosopimuksen yhteydessä
• laatii selvityksen perusteella sopimuskauden aikana rapor- tin, jossa kuvataan todellinen tilanne ja jossa liitot voivat esittää yhteisesti ehdotuksia ja suosituksia tai tarvittaessa molemmat liitot kirjaavat omat näkemyksensä ja parannus- ehdotuksensa. Osapuolet raportoivat selvityksestä jäsenil- leen tarkoituksenmukaisella tavalla.
6
Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi
Xxxx Xxxxxxxxxxx
Tarkastettu Xxxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY TEOLLISUUSLIITTO RY
MALMIKAIVOSTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ
1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Teknologiate- ollisuuden työnantajat ry:hyn kuuluvien kaivosteollisuutta har- joittavien jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden väli- siin työsuhteisiin.
Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, ettei tämän työehtosopimuk- sen soveltamispiiriin tehdä rinnakkaissopimuksia. Rinnakkaisso- pimuskielto ei estä tekemästä yrityskohtaisia työehtosopimuksia työnantajayhdistykseen järjestäytymättömien yritysten kanssa.
2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Sopimukseen sidotut ovat velvolliset noudattamaan tätä sopi- musta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja nii- hin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
3 TYÖRAUHAVELVOITE
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan sii- tä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpitei- siin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
3.1 Työrauhaa vaarantavat kiistat ja toimenpiteet niiden lopettamiseksi
Liitot pyrkivät lisäksi yhdessä paikallisten osapuolten kanssa seuraavin menettelytavoin joko estämään työpaikoilla työrauhan rikkoutumisen tai palauttamaan työrauhan.
3.1.1 Aloite liittojen toimenpiteiden käynnistämiseksi
Työrauhan vaarantumiseen mahdollisesti johtava tai jo johtanut erimielisyys työpaikalla käynnistää liittojen välisen menettelyn joko
• jommankumman liiton aloitteesta,
• ammattiosastoa työpaikalla edustavan pääluottamusmiehen aloitteesta, jos pääluottamusmies arvioi, etteivät hän ja am- mattiosasto kykene estämään työtaistelutoimia taikka jos ammattiosasto on aikeissa itse niitä toteuttaa tai
• työnantajan aloitteesta, jos tämän näkemyksen mukaan pai- kalliset keinot työrauhan takaamiseksi eivät ole riittävät.
Paikallisen osapuolen aloite on saatettava työpaikalla toiselle tie- doksi. Tämän lisäksi aloite on toimitettava sekä Teknologiateol- lisuuden työnantajat ry:lle että Teollisuusliitto ry:lle.
3.1.2 Toimenpiteet työrauhan rikkoutumisen estämiseksi
A. Välittömät toimenpiteet
Tilanteen edellyttämällä joutuisuudella, viimeistään 3 arkipäivän kuluessa aloitteen tekemisestä, liitot sekä työnantaja ja pääluot- tamusmies selvittävät tapauskohtaisesti tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin
• mihin työrauhaa vaarantava kiista kohdistuu ja
• mitkä ovat muut työrauhan rikkoutumista uhkaavat xxxx.
Tilannearvion tarkoituksena on poistaa mahdolliset väärinkäsi- tykset toisen osapuolen vaikuttimista ja tavoitteista sekä väärät tulkinnat ja sovellukset työehdoista. Samalla ennakoidaan mah- dollisen työtaistelutoimen vaikutuksia työnantajalle ja työyhtei- sölle sekä työpaikan ulkopuolisiin tahoihin.
Liitot antavat myös ennakkoarvionsa siitä, onko uhkaava työ- taistelutoimi työehtosopimuksen vastainen, ja saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi.
B. Erimielisyyden ratkaiseminen
Paikalliset osapuolet voivat pyytää yhdessä liitoilta sovintoesi- tyksen tai sitovan ratkaisun työrauhaa vaarantavaan riitakysy- mykseen - tästä tarkemmin kohdassa 45.3.
C. Toimintasuunnitelma neuvottelujärjestelmän toimivuuden pa- rantamiseksi
Liittojen myötävaikutuksella laaditaan tarvittaessa paikallinen toimintasuunnitelma työrauhaa vaarantavien vastaisten kiistojen ja ristiriitatilanteiden estämiseksi sekä paikallisen neuvottelujär- jestelmän toimivuuden parantamiseksi.
D. Työnantajan ja pääluottamusmiehen myötävaikutusvelvolli- suus
Liittojen edustajilla on työrauhan rikkoutumisen estämiseksi oi- keus paikallisten osapuolten kuulemiseen parhaimmaksi katso- mallaan tavoin.
3.1.3 Toimenpiteet jo alkaneen työtaistelutoimen lopettami- seksi
Liitot voivat tapauskohtaisesti päättää ryhtyä työpaikalla jo alka- neen työtaistelutoimen rajoittamiseksi ja lopettamiseksi yhdessä työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken pikaisiin toimiin.
Liittojen edustajilla on työrauhan palauttamiseksi oikeus pai- kallisten osapuolten kuulemiseen parhaimmaksi katsomallaan tavoin.
Työrauhan palauduttua voidaan soveltuvin osin noudattaa ala- kohdan 3.1.2 mukaista menettelyä.
3.1.4 Työrauhavelvoitteen rikkomisesta tuomittavan hyvi- tyssakon määrä eräissä tapauksissa ja pidättäytymi- nen kanteesta työtuomioistuimessa
Kiellettyyn työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvol- lisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko.
Liittojen näkemyksen mukaan hyvityssakon määrään vaikutta- vana, joko sitä korottavana tai alentavana, seikkana tulisi ottaa huomioon tässä kohdassa sovittujen seuraavien menettelysään- töjen rikkominen;
• kieltäytyminen yhteistoiminnasta liittojen kanssa,
• sitovan ratkaisun noudattamatta jättäminen taikka
• laaditun toimintasuunnitelman rikkominen.
Teknologiateollisuuden työnantajat ry sitoutuu olemaan ajamat- ta työtuomioistuimessa työrauhakannetta työtaistelutoimella uh- kaamisesta, jos alakohdan 3.1.2 mukaisessa menettelyssä liitot toteavat työnantajan työehtosopimusrikkeellään antaneen aiheen työtaistelulla uhkaamiseen tai alakohdan 3.1.2 mukainen menet- tely on kesken.
4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai työnte- kijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää ai- kaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
5 PERUSOIKEUDET
Työnantajien ja työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluva yhdisty- misvapaus on loukkaamaton. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään.
6 TYÖNJOHTO-OIKEUS
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa 10.1.2022 lukien 30.11.2023 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolel- ta kirjallisesti irtisanottu.
Työehtosopimus on irtisanottavissa päättymään 30.11.2022, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen vuoden 2023 palkkaratkaisun perälaudan kustannusvaikutuksesta ja toteutustavasta.
Tarkista voimassa olevat palkkataulukot liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx. Pal- kankorotusajankohdista ja -määräyksistä katso Allekirjoi- tuspöytäkirja.
Palkkausta koskevat määräykset perustuvat samapalkkaisuuspe- riaatteen toteuttamiseen. Tässä periaatteessa on kaksi osaa:
- työnvaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enemmän palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä ja
- pätevyyden periaate eli paremmasta pätevyydestä enemmän palkkaa kuin vähäisemmästä pätevyydestä.
Samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi työntekijän perus- palkassa (pp) on kaksi osuutta, joista työkohtaisen palkanosuu- den (tko) määrää hänen tekemiensä töiden vaativuus ja henkilö- kohtaisen palkanosuuden (hko) hänen pätevyytensä.
8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS
8.1 Työnvaativuus
Työnvaativuuden määrityksen tarkoituksena on selvittää työpai- kalla tehtävien töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet. Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaati- vuutta. Työn ja työolosuhteiden muuttuessa määritetään työnvaa- tivuus uudelleen.
Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua työnvaativuuden määritykseen. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä sel- vitys työnvaativuuden määritystavasta ja määrityksessä nouda- tettavista periaatteista.
8.1.1 Työnvaativuuden määritystavat
Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Työnvaativuuden määritystavat ovat:
1. Töiden vaativuusryhmittely (TVR)
2. Karkearyhmittely (KR)
3. Muu työnvaativuuden määritystapa
Karkearyhmittelyn tai muun työnvaativuuden määritystavan käyttämisestä sovitaan paikallisesti. Paikallinen sopimus voidaan perustellusta syystä irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajal- la.
8.1.2 Töiden vaativuusryhmittely (TVR)
Töiden vaativuusryhmittelyssä työnvaativuus määritetään seu- raavien vaativuustekijöiden perusteella:
Työn vaatima oppimisaika
Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaati- ma suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnkulun edellyt- tämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppimisaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaatima aika.
Työn edellyttämä vastuu
Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.
Työolosuhteet
Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta, yksitoikkoi- suudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.
Vaativuustekijöiden porrastus ja pisteytys tehdään palkkaraken- teen koulutusaineistossa esitetyllä tavalla.
Työnvaativuustyöryhmä
Ohjetöiden vaativuudet määrittelee työpaikan olosuhteet ja työt tunteva työryhmä. Työryhmän jäsenet saavat tehtäväänsä liittojen sopiman koulutuksen. Työryhmä toimii työnvaativuuteen liitty- vien ylläpito- ja seurantakysymyksien asiantuntijaryhmänä. Ryh- mä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Muiden töiden vaativuuden määrittelee työnantaja vertailemalla niitä ohjetöihin.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat työehtosopimuksen voimaan tullessa seuraavat:
Työnvaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
1 | 930 | 1621 | C |
2 | 977 | 1702 | C |
3 | 1025 | 1787 | C |
4 | 1077 | 1877 | B |
5 | 1130 | 1970 | B |
6 | 1187 | 2069 | B |
7 | 1246 | 2172 | A |
8 | 1309 | 2281 | A |
9 | 1374 | 2395 | A |
Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat 1.3.2022 alkaen seuraavat:
Työnvaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
1 | 949 | 1654 | C |
2 | 996 | 1737 | C |
3 | 1046 | 1824 | C |
4 | 1099 | 1915 | B |
5 | 1154 | 2010 | B |
6 | 1211 | 2111 | B |
7 | 1272 | 2217 | A |
8 | 1335 | 2327 | A |
9 | 1402 | 2444 | A |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
Työnvaativuusryhmien lukumäärä on yhdeksän, ellei paikallises- ti sovita toisin. Tällöin työkohtaisten palkkojen alarajana käy- tetään työnvaativuusryhmä 1 työkohtaista palkkaa ja ylärajana työnvaativuusryhmä 9 työkohtaista palkkaa.
8.1.3 Karkearyhmittely (KR)
Karkearyhmittelyn käyttämisestä on sovittava paikallisesti.
Vaativuusryhmät
Töille määritetään vaativuusryhmät seuraavien määritelmien pe- rusteella:
I Työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta ja jotka tehdään tavanmukaisissa työti- loissa.
II Työt, jotka edellyttävät normaalia ammattitaitoa ja mel- koista vastuuta työn sujumisesta, sekä vaikeissa olosuh- teissa tehtävät lyhyehköä kokemusta edellyttävät työt.
III Työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää ammattitai- toa ja suurta vastuuta työn sujumisesta. Hyvää ammattitai- toa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt vaikeahkoissa työolosuhteissa. Tähän ryhmään kuuluvat myös vaikeissa olosuhteissa tehtävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin työehtosopi- muksen voimaan tullessa seuraavat:
Työn- vaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
I | 930 | 1621 | C |
II | 1077 | 1877 | B |
III | 1246 | 2172 | A |
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.3.2022 alka- en seuraavat:
Työn- vaativuus- ryhmä | Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti | Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi | Palkka- ryhmä |
I | 949 | 1654 | C |
II | 1099 | 1915 | B |
III | 1272 | 2217 | A |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
Paikallisesti sovittava työkohtainen palkka
Paikallisesti voidaan sopia korkeammista työkohtaisista palkois- ta kuitenkin niin, että työnvaativuusryhmä I työkohtaisen palkan tulee olla pienempi kuin työehtosopimuksessa sovittu työnvaati- vuusryhmä II työkohtainen palkka ja että työnvaativuusryhmä III työkohtainen palkka on korkeintaan TVR:n työnvaativuusryhmä 9 suuruinen.
8.1.4 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa
Työnvaativuusryhmät
Työpaikan työt sijoitetaan paikallisesti sovitun työnvaativuuden määrittämistavan mukaisesti vaativuusryhmiin, joita on vähin- tään viisi.
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä työehtosopi- muksen voimaan tullessa seuraavat:
Tuntipalkat senttiä/tunti | Kuukausipalkat euroa/kuukausi | |
alaraja | 930 | 1621 |
yläraja | 1374 | 2395 |
Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.3.2022 alkaen seuraavat:
Tuntipalkat senttiä/tunti | Kuukausipalkat euroa/kuukausi | |
alaraja | 949 | 1654 |
yläraja | 1402 | 2444 |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
8.2 Työkohtainen palkanosuus
Työntekijän työkohtainen palkanosuus ja palkkaryhmä määrite- tään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella.
Työkohtaisen palkanosuuden suuruus määräytyy sen työnvaa- tivuusryhmän työkohtaisen palkan perusteella, johon kuuluvia töitä työntekijä tekee selvästi eniten.
9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS
9.1 Pätevyys
Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta merki- tyksellisten pätevyystekijöiden perusteella.
Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus. Tekijöistä vähintään kaksi valitaan työnantajan laatimaan paikalliseen mittausjärjestelmään.
Järjestelmän sisältö käsitellään työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Jokaiselle työntekijälle selvitetään periaatteet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkanosuudet porrastuvat.
9.2 Henkilökohtainen palkanosuus
9.2.1 Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden määrittely
Esimies arvioi työntekijän pätevyyden paikallisen mittausjärjes- telmän mukaisesti. Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden tulee vastata hänen pätevyyttään. Työntekijälle selvitetään henki- lökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet.
Uuden työntekijän henkilökohtainen palkanosuus määritellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
Ennen henkilökohtaisen palkanosuuden määritystä työntekijän peruspalkkana käytetään työkohtaista palkanosuutta.
9.2.2 Henkilökohtaisen palkanosuuden suuruus
Henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 5 % ja enintään 26 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuudesta. Henkilökohtaisten palkanosuuksien määrityksessä on käytettävä porrastusryhmittäin koko sovellutusaluetta.
Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilökoh- taisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo porrastus- ryhmittäin on 12-18 prosentin välillä. Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia työntekijöitä koskevien määritysten yhteydessä.
9.2.3 Porrastusryhmät
Porrastusryhminä käytetään palkkaryhmiä. Palkkaryhmät mää- räytyvät työnvaativuuden perusteella työehtosopimuksen 8 luvun mukaisesti. Alle 30 työntekijän palkkaryhmät yhdistetään vierei- sen palkkaryhmän kanssa yhteiseksi porrastusryhmäksi.
10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET
10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden palkat porrastetaan syntymä- vuoden perusteella. Työntekovuoden aikana 15 vuotta täyttävälle työntekijälle maksetaan portaan 1 mukaista palkkaa.
Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat työehtosopimuksen voimaan tullessa seuraavat:
senttiä/tunti | euroa/kuukausi | |
Porras 1 | 803 | 1400 |
Porras 2 | 844 | 1470 |
Porras 3 | 886 | 1544 |
Porras 4 | 930 | 1621 |
Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.3.2022 alkaen seuraavat:
senttiä/tunti | euroa/kuukausi | |
Porras 1 | 820 | 1429 |
Porras 2 | 861 | 1500 |
Porras 3 | 904 | 1575 |
Porras 4 | 949 | 1654 |
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
Opiskelijoille maksetaan osaamisen, kokemuksen ja pätevyyden perusteella vähintään portaan 2 mukaista tunti- tai kuukausipalk- kaa. Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta an- netussa laissa tarkoitettuja oppisopimusopiskelijoita ja työsuh- teessa olevia alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita.
Kohdassa 8.1 mainituista työkohtaisista palkoista voidaan poike- ta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta. 18 vuotta täyttä- neiden harjoittelijoiden aikapalkan on kuitenkin oltava vähintään alimman työnvaativuusryhmän suuruinen.
Suorituspalkkatyössä noudatetaan käytössä olevia yksikköhinto- ja, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.
Työntekijälle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan opiskelijapalkkana hänen peruspalkkaansa, ellei pai- kallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.
10.2 Työrajoitteiset
Kohdassa 8.1 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairau- den tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.
11 TYÖNTEKIJÄN PALKKA
11.1 Työntekijän peruspalkka
Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkoh- taiseen palkanosuuteen henkilökohtainen palkanosuus.
11.2 Käytettävät palkkaustavat
Käytettävät palkkaustavat ovat:
1 Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat:
1.1 Aikapalkka
1.2 Suorituspalkka
• Palkkiopalkka | |
a) kiinteä osuus | 85 % |
muuttuva osuus | 15 % |
b) kiinteä osuus | 70 % |
muuttuva osuus | 30 % |
c) muuttuva osuus enintää | 30 % |
• Osaurakka | |
a) kiinteä osuus | 75 % |
muuttuva osuus | 25 % |
b) kiinteä osuus | 50 % |
muuttuva osuus | 50 % |
c) muuttuva osuus enintään | 50 % |
• Suora urakka
2 Paikallisesti sovitut ja kirjatut palkkaustavat
3 Työkohtaisesti työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. Tämä palkkaustapa tulee saattaa luottamusmiehelle tiedok- si.
Riippumatta työhön käytettävästä palkkaustavasta työntekijälle määritetään aikapalkka.
Palkkiopalkan ja osaurakan kiinteä osuus voi olla joko työkohtai- nen tai työ- ja henkilökohtainen. Kiinteän osuuden pätevyysosa porrastetaan tuotannon sujumisen kannalta keskeisten tekijöiden perusteella.
Muutettaessa palkkaustapaa tulee paikallisten osapuolten käydä neuvottelut ennen muutoksen toteuttamista ja pyrkiä sopimaan palkkaustavan muutoksesta, ellei kyseessä ole paikallisesti sovit- tu palkkaustapa, jolloin menetellään paikallisen sopimuksen mu- kaisesti. Tarkempaa ohjeistusta palkkaustavan muutostilanteisiin on liittojen yhteisessä palkkarakenneoppaassa.
11.2.1 Aikapalkka
Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen ai- kapalkka (senttiä/tunti tai euroa/kk), joka on vähintään peruspal- kan suuruinen.
Aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdollisesta aikapalk- kaosuudesta. Aikapalkkaosuuden tulee tukea peruspalkan mää- rityksessä noudatettavia periaatteita. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkanosuuden periaatteiden mu- kaisesti.
Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.
11.2.2 Suorituspalkka
Suorituspalkkatyön hinnoittelu perustuu tehtävän työn työkohtai- seen palkkaan ja suoritusnormiin.
Hinnoittelusääntö ja palkkatakuu
Palkkiopalkkatöissä tulee normaalia palkkiotyötulosta vastaavan hinnoittelupalkan olla 15 % työn työkohtaista palkkaa korkeam- pi.
Urakkatyö on hinnoiteltava niin, että palkka normaalilla urakka- työvauhdilla työskenneltäessä on 20 % työn työkohtaista palkkaa korkeampi. Sama koskee palkkiopalkkatöitä, joissa työntekijän normaalia urakkatyövauhtia vastaava työmäärä voidaan määri- tellä esimerkiksi työnmittauksen avulla.
Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään perus- palkka.
Työntekijälle annettavat tiedot
Työntekijällä on ennen suorituspalkkatyön aloittamista ja yksik- köhinnasta sopimista oikeus saada tiedot työn palkkaperusteista ja palkan muodostumisesta.
Työntekijälle tai työntekijäryhmälle annettavasta kirjallisesta työmääräimestä tulee ilmetä sekä suorituspalkkatyön määrä että yksikköhinta.
Yksikköhinnasta sopiminen
Työnantaja sopii suorituspalkkatyön yksikköhinnan ennen työn alkamista sen työntekijän tai niiden työntekijöiden kanssa, joille suorituspalkkatyö tarjotaan.
Jos tehtävän työn yksikköhinnasta ei päästä sopimukseen, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista hinnoittelua.
Yksikköhinnan pysyvyys
Hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomi- na pidetään yksikköhinta ennallaan. Yksikköhinnan ja sen pe- rusteena mahdollisesti olevan työn aika-arvon eli työarvon tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
Suorituspalkkatyön keskeytyminen
Työntekijälle maksetaan suorituspalkkatyön keskeytymisen ajal- ta hänen henkilökohtaista aikapalkkaansa, ellei keskeytyksen ai- heuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla.
Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun suoran urakan muun työn takia ilman en- nakkotietoa eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjes- tää suorituspalkalla, maksetaan työntekijälle tästä työstä hänen keskituntiansionsa mukainen palkka, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä.
11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu
Työpaikoilla, joilla on käytössä sekä aika- että suorituspalkkoja, aikapalkkaisten ja suorituspalkkaisten työntekijöiden palkkojen kehitys todetaan vuosittain pääluottamusmiehen kanssa käytä-
vissä keskusteluissa. Mikäli palkkojen kehityksissä havaitaan merkittäviä eroja, erojen syyt selvitetään ja tehdään mahdollisia korjauksia.
11.4 Paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä
Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkausjärjestelmästä edellä luvuissa 8,9 ja 11 määritellyn palkkausjärjestelmän vaih- toehdoksi. Paikallinen palkkausjärjestelmä tulee rakentaa sama- palkkaisuusperiaatteen mukaisesti. Paikallisesti sovitun palk- kausjärjestelmän mukaan määräytyvän palkan tulee olla vähin- tään töiden vaativuusryhmittelyn TVR 1:n työkohtaisen palkan suuruinen lisättynä 5 prosentilla. Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Paikalli- sen palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Irtisanottaessa paikallinen palkkausjärjestelmää koskeva sopi- mus tulee työnantajan ja pääluottamusmiehen käydä neuvottelut irtisanomisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen sopimuksen irtisanomista. Irtisanomisajan jälkeen siirrytään työ- ehtosopimuksen mukaiseen palkkausjärjestelmään ja ennen pai- kallista palkkausjärjestelmää käytössä olleisiin henkilökohtaisiin aikapalkkoihin. Tässä yhteydessä tehdään henkilökohtaisten ai- kapalkkojen korotukset ja tarkistukset työehtosopimuksen mu- kaisesti paikallisen palkkausjärjestelmän käyttöönotosta alkaen.
12 TYÖNTUTKIMUKSET
Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Kehittämistoiminnan yhteydessä tulee toimia myös mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön parantami- seksi.
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua työ- organisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Työpaikoilla järjestettävien työn- ja aikatutkimusten tarkoituk- sena on työn tuloksen ja sen kautta työntekijöiden ansioiden ke- hittyminen. Niiden johdosta ehkä toteutettavat muutokset töiden järjestelyssä eivät saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden nor- maaleihin palkkatuloihin.
Työnantajan käyttäessä työntutkimuksia työntekijöiden edusta- jille tulee antaa riittävä selvitys ja koulutus työntutkimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.
Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaisel- le työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.
Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkis- tustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutes- saan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.
13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT
13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto
Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja tulospalkkiol- la, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirja- taan.
Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista.
13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa
Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon lasket- taessa vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta, mikäli tulospalkkio- lisän laskentaperuste ei näitä sisällä.
Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.
14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT
14.1 Tilapäinen poikkeama taikka poikkeuksellinen haitta tai hankaluus työolosuhteissa
Työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määriteltäessä.
Jos työolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poik- keamaa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuutta määriteltäes- sä taikka sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä erillistä lisää.
Lisä on sopimuskauden alusta alkaen vähintään 56 senttiä tunnis- sa, ellei paikallisesti toisin sovita.
Lisä maksetaan vain niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poikkea- maa työolosuhteissa taikka poikkeuksellista haittaa tai hanka- luutta esiintyy.
14.2 Vuorotyölisät
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää työehtosopimuksen voimaan tullessa seuraavasti:
iltavuoro | (esim. klo 14 - 22) | 123 senttiä/tunti |
yövuoro | (esim. klo 22 - 06) | 226 senttiä/tunti |
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää 1.3.2022 alkaen seuraavasti:
iltavuoro | (esim. klo 14 - 22) | 125 senttiä/tunti |
yövuoro | (esim. klo 22 - 06) | 231 senttiä/tunti |
Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mutta vuoro- kautta kohti maksettavan lisän on yhteensä vastattava yllä mai- nittuja määriä.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan hänen kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lauantailisä, jonka suuruus työehtosopimuksen voimaan tullessa on 226 senttiä/tunti. Lisän suuruus 1.3.2022 alkaen on 231 senttiä/tunti..
14.3 Ilta- ja yötyölisät
Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan:
- klo 18-23 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus
- klo 23-06 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vas- taava korvaus
14.4 Palvelusvuosilisä
Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.
14.4.1 Perusteen toteaminen
Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perus- teen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraa- vaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjak- soisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamis- käytäntöä.
14.4.2 Palvelusvuosilisän määrä
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto Lisän laskentakaava
10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA
15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA
20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA
25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavi- en kuukausien lukumäärä
KTA on tuntipalkkaisella työntekijällä työehtosopimuksen koh- dassa 15.2 tarkoitettu kolmannen neljänneksen keskitun- tiansio.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksamisessa tarvittava tun- tipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana ole- va kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien luku- määrän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.
Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perus- teen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katso- taan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausil- ta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
14.4.3 Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajan- kohdan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankoh- dasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä.
Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle keskitun- tiansiota vastaava korvaus.
14.4.4 Työsuhteen päättyminen
Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle loppu- tilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.
14.5 Ammattitutkintopalkkiot
Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä työnantajan kanssa sovitun työhön liittyvän ammattitutkinnon tai erikoisam- mattitutkinnon taikka entisen teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen mukaisen sopimusalan am- mattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksun yhteydessä ammattitut- kintopalkkio, jonka suuruus on:
- ammattitutkinto 200 euroa
- erikoisammattitutkinto 300 euroa.
14.6 Kaivoslisä
Kaikille kaivoksissa maan alla työskenteleville maksetaan kai- voslisää, jonka suuruus työehtosopimuksen voimaan tullessa on 159 senttiä tunnilta. Lisän suuruus 1.3.2022 alkaen on 162 sent- tiä tunnilta.
Kaivoslisästä, sen maksamisesta, käytöstä ja kohdentamisesta voidaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti sopia toisin.
Irtisanottaessa paikallinen sopimus palataan työehtosopimuksen mukaiseen kaivoslisään.
15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO
15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen
Keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksamisen laskentaperusteena työehtosopimuksessa erikseen mainituissa tapauksissa.
Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suorituspalk- kojen mukaan kertynyt ansio mahdollisine erillisine lisineen jae- taan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Tehdyn työajan lisistä ei oteta huomioon
• ylityölisiä
• sunnuntaityölisiä
• työajan tasaamislisiä
• lauantailisiä
• tulospalkkiolisiä.
Myöskään muun kuin tehdyn työajan lisiä, kuten palvelusvuosi- lisää ja voittopalkkioita, ei huomioida keskituntiansion lasken- nassa.
Jos työntekijä on ollut laskentaneljänneksen aikana työssä vä- hemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljän- nekseltä lasketa.
Pitkäaikaisesta, eri vuosineljänneksille jakautuneesta suoritus- palkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota lasketta- essa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suorituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.
15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat
Edellisten kohtien mukaan laskettujen eri vuosineljännesten kes- kituntiansioita käytetään seuraavasti:
- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota,
- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljän- neksen keskituntiansiota,
- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä
- marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset las- ketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausittain.
Jos tilikausi osuu kahdelle eri kuukaudelle tai vuosineljännek- selle, luetaan se siihen kuukauteen tai vuosineljännekseen, johon suurin osa tilikauden säännöllisistä työtunneista kohdistuu.
15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet
Uudelle työntekijälle maksetaan kohtaan 15.1 perustuva palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilökohtai- sen aikapalkkansa mukaan.
Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.
Työntekijälle, jolle kohdan 15.1 mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu esimerkiksi sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, maksetaan palkka tai korvaus vastaavasti viimeksi laske- tun keskituntiansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.
16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN
Palkanmääritysjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jota kohti palkka on määritetty. Perusmääritysjakson pituus on tunti. Muun mää- ritysjakson käyttöönotosta sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä ja se kirjataan.
Silloin kun määritysjakson pituus muuttuu, työntekijän perus- palkan rakenne säilyy entisellään. Jakson pituuden muutos ei saa haitallisesti vaikuttaa työntekijän normaaleihin palkkatuloihin.
Ennen määritysjakson muuttamista työnantajan tulee antaa työn- tekijöille selvitys muutoksen tavoitteista, sisällöstä ja käytännön menettelytavoista.
Muun kuin perusmääritysjakson käyttöä koskeva sopimus voi- daan perustellusta syystä irtisanoa. Irtisanomisaika on vähintään kuusi kuukautta.
17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET
17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen
Työehtosopimuksen mukaan korvattava säännöllisen työajan an- sionmenetys maksetaan henkilökohtaisena aikapalkkana olevaan kuukausipalkkaan perustuen.
17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja
Seuraavien korvausten maksamisessa tarvittava tuntipalkka las- ketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukau- sipalkka jaetaan luvulla 169:
• hälytysraha
• matka-ajan korvaus säännöllisen työajan ulkopuolella
• ammatillinen koulutus
• varallaoloajan korvaus
• kutsuntapäivän korvaus.
17.3 Osa-ajan palkka
Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkan- maksukaudelta esimerkiksi palkattoman poissaolon vuoksi, las- ketaan hänelle osa-ajan palkka.
Osa-ajan palkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana tai suorituspalkan kiinteänä osana oleva kuukausipalkka jaetaan palkanmaksukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työtuntien määrällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Suorituspalkan muuttuva osuus maksetaan tehdyn työn mukaan.
17.4 Osa-aikatyö
Osa-aikatyössä, jossa työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia vii- kossa, työkohtaiset kuukausipalkat lasketaan siten, että kerrotaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän säännöllisten tuntien lukumää- rän ja luvun 40 osamäärällä kohdassa 8.1 mainitut työkohtaiset kuukausipalkat.
Osa-aikaisella työntekijällä käytetään vakiotuntijakajan 169 ase- mesta jakajana keskimääräistä sovittua työaikaa kuukaudessa.
18 PALKAN MAKSAMINEN
Palkanmääritysjakson ollessa viikkoa lyhyempi, palkka on mak- settava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole sovittu pal- kan tai sen osan maksamisesta kerran kuukaudessa. Jos palkka on määritetty viikkoa tai sitä pidempää ajanjaksoa kohti, palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.
Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto-oikeu- teen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoituksenmu- kaisella sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liittyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti.
Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylittyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES-ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa.
Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lomara- haa.
Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin noudatetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä.
Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkir- jassa mahdollisuudesta työaikaan liittyviin työpaikkakohtaisiin kokeiluihin, joilla poiketaan työehtosopimuksen 19 luvun mää- räyksistä.
19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
19.1 Säännöllisen työajan pituus
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.
19.1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuoro- työssä
Työskenneltäessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työ- viikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana
vuonna 2022 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa
vuonna 2023 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.
Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Keskimää- räinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaises- ti vaihdella riippuen siitä, onko työntekijä mahdollisesti kohdan
19.2. mukaisesti siirtänyt tasaamisvapaata seuraavalle vuodelle taikka siitä, onko tasaamisvapaan määrästä paikallisesti sovittu toisin kohdan 19.7 tarkoittamalla tavalla.
Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 19.2 kohdan määräyksiä.
19.1.2 Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä
Säännöllinen työaika on
• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 35,8 tuntia viikossa ja
• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia viikossa.
Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laadittavalla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden, pääsään- töisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona tasoittua keski- määrin edellä mainittuihin määriin viikossa.
Arkipyhät ovat työ- tai vapaapäiviä työtuntijärjestelmästä ilme- nevällä tavoin. Arkipyhien sekä juhannus- ja jouluaaton työaikaa tasaava vaikutus on otettu huomioon edellä mainittuja keskimää-
räisiä viikkotyöaikoja laskettaessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä vii- konvaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden vuoksi arkipy- häviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.
Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.
Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovelle- taan myös maan alla tehtävässä kaivostyössä.
19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä
A. Keskimääräisen viikkotyöajan toteuttaminen
Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaa- misvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Ellei paikallisesti sovita toisin, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työ- vuoro kerrallaan.
Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työ- ajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.
B. Tasaamisvapaan antaminen
Tasaamisvapaan ajankohta
• ilmenee etukäteen vahvistetusta työtuntijärjestelmästä,
• ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen tai
• sovitaan paikallisesti.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksi- vuorotyö.
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa ole- van työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei hänelle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työ- ryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitet- tua vapaata pitänyt.
C. Tasaamisvapaan siirtäminen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämi- sestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun men- nessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä.
Siirtää voidaan sellainen tasaamisvapaa, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirretyn tasaamisvapaan osalta tasaamislisä makse- taan vapaan pitämisen yhteydessä. Siirrettävän tasaamisvapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan työn- antajan ja työntekijän välillä sopia toisin.
D. Tasaamisvapaa ja lomauttaminen
Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaa- misvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomaut- tamiseen.
19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen
Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutu- va ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee
jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päivä- ja kaksivuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyös- sä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä kes- kituntiansiosta.
Lisä maksetaan myös
• työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta,
• ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa
• ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa lapsen sairauden vuoksi
• siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnanta- jan kanssa sovituissa tehtävissä.
Ansaitut lisät maksetaan päivä- ja kaksivuorotyössä palkanmak- sukausittain, ellei paikallisesti sovita toisin. Kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksamisen ajankohdista sovitaan paikallisesti.
Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalk- kaa alentamatta.
19.4 Työtuntijärjestelmä
Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä.
Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektii- vinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso.
Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.
Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkole- po), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.
Arkipyhäviikot ja vapaapäivät
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamat- ta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat va- paapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.
Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauan- tait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjes- tetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
19.4.1 Työtuntijärjestelmän muuttaminen ja muutoksesta ilmoittaminen
Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Tilapäisestä muutoksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kui- tenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä. Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutostarpeen lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtun- tijärjestelmään.
Työtuntijärjestelmän muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.
19.5 Työaikamuodon muutokset
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä
Ellei työajan järjestämisestä ole sovittu paikallisesti kohdan 19.7 mukaisesti, on työaika järjestettävä seuraavasti:
1. Työvuorokausi
Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maa- nantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkolepokorva- uksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuo- rokauden mukaan.
2. Päivittäisen työajan sijoitus
Työaika alkaa päivätyössä klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotan- non teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut muu- ta työaikaa.
Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi pois- tua työpaikaltaan.
Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.
Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.
Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopi- vimpana aikana kahvia tai virvokkeita.
4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä työs- kentelee jatkuvasti myös samassa vuorossa.
5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi
Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudate- taan enintään vuoden, kolmivuorotyössä pääsääntöisesti kalente- rivuoden, pituista tasoittumisajanjaksoa.
6. Yötyö
Yötyötä saadaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudattaen.
19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien, sään- nöllisen työajan lisääminen sekä vähentäminen
Työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä on suositeltavaa tar- kastella vähintään vuosittain
• toimivatko käytössä olevat työaikajärjestelyt tuotannon ja palvelutoiminnan järjestämisen sekä työntekijöiden työaikaa koskevien tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja
• onko työpaikalla tarpeita ja mahdollisuuksia toteuttaa kalen- terivuoden aikana järjestelyjä säännöllisen työajan lisäämi- seksi tai vähentämiseksi.
Paikallisesti voidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti sopia:
1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus
2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkiso- pimuksessa
3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen
4. päivittäinen lepoaika
5. työtuntijärjestelmän muuttaminen
6. yötyön teettäminen työaikalain 8 §:stä poiketen
7. työajalla peseytymiseen käytettävä aika.
Sopiminen säännöllisen työajan lisäämisestä sekä vähentä- misestä
A. Aloite ja sopimisen perusteet
Aloitteen sopia säännöllisen työajan lisäämisestä tai vähentä- misestä voi tehdä joko työnantaja tai työntekijöiden edustajana pääluottamusmies taikka palvelusvuosilisää koskien yksittäinen työntekijä.
Perusteita tällaiselle sopimiselle voivat muun muassa olla:
• työvoiman lisätarve ja mahdollisuus ohjata työtä yrityksen omille ammattityöntekijöille
• vajaatyöllisyystilanne
• työntekijän oma toive.
B. Työajan lisääminen
Työajan lisäämiseksi paikallisesti voidaan työnantajan ja pääluot- tamusmiehen välillä sopia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuhteensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa toisin työajan tasaamisvapaan määrästä enintään 48 tun- nin/6 päivän osalta.
Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopimuksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi:
• monestako tasaamisvapaapäivästä sovitaan
• menettelytavat muutostilanteissa
• etukäteen työtuntijärjestelmään merkittyjen tasaamisvapai- den sopiminen työajaksi
• milloin sopimus tehdään ja sopimuksen voimaantulo.
Sopimukset on tehtävä kirjallisesti ja ne voivat koskea kalenteri- vuotta kerrallaan. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys sopi- miskäytännöistä.
Mikäli kuukausipalkkaisen työntekijän työajan tasaamisvapaan määrästä tai antamisesta on tämän sopimuskohdan mukaisesti toisin sovittu, hänelle maksetaan erillinen kiinteä kuukausikor- vaus kaikilta kalenterikuukausilta. Sitä ei oteta huomioon muiden palkkaerien laskennassa.
Erillisen kiinteän kuukausikorvauksen suuruus lasketaan seuraa- van kaavan mukaan
kuukausipalkka * 0,051 * työajaksi sovitun tasaamisvapaan määrä 100 tuntia (12,5 päivää)
Työajan vähentämiseksi voidaan
• paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuh- teensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen. Sopimukset on tehtävä kirjallisesti.
• työnantajan ja työntekijän välillä vuosittain sopia, että työn- tekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen – tarkemmat määräykset asiasta on työ- ehtosopimuksen alakohdassa 14.5.3.
19.8 Työaikapankki
19.8.1 Käsite ja tarkoitus
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyt- töönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.
Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei paikallisesti sovita toisin.
Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.
19.8.2 Työaikapankin käyttöönotto
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovit- tava ainakin
1. keitä sopimus koskee
2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu
3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäis- määrät
4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella
5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan
6. työajan tasoittumisjakson pituus
7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyt- töön.
Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/ tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.
Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän kesken.
19.8.3 Työaikapankin käyttö
Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia va- paasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enin- tään työaikalain mukainen.
19.8.4 Työsuhteen päättyminen
Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päätty- mistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhte- ydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.
Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvas- ta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko ir- tisanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä ja työaikapankkiin säästetyt saldot maksetaan rahana.
Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti sovita toisin. Työaikasaldojen tasaaminen ta- pahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja ta- kaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti sovita toisin.
20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ
20.1 Vuorokautinen ylityö
Määritelmä
Työaikalain mukaisella vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai paikallisesti sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäk- si työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työ- tuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Korvaaminen
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan li- säksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.2 Viikoittainen ylityö
Määritelmä
Työaikalain mukaisella viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännölli- sen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työtunti- järjestelmässä asianomaisen työviikon säännölliseksi viikoittai- seksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman työ- viikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.
Korvaaminen
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan lisäk- si ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityö- lisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.
Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.3 Työajan enimmäismäärät
Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoi- tuksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään ka- lenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
20.4 Lisätyö
Lisätyötä on työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden tai työviikon säännölliseksi työajaksi vahvis- tetun tuntimäärän, ylittämättä kuitenkaan työaikalain mukaista säännöllistä työaikaa.
20.4.1 Vuorokautisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa (TES-ylityö)
Lisätyönä tehtävä työ, joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työ- tuntimäärän, korvataan kuten vuorokautinen ylityö.
20.4.2 Viikoittaisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa ja arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)
Lisätyönä tehtävä työ
a) joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän tai
b) joka arkipyhäviikkoina ylittää kyseisen työviikon työntunti- järjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan,
korvataan kuten viikoittainen ylityö.
20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen (TES-ylityö)
Vapaapäivänä tehtävä työ korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, silloin kun työntekijällä ei ole seuraavien hyväksyttävien syiden takia ollut työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tun- tia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä.
Hyväksyttävinä syinä pidetään:
• työntekijän vuosilomaa,
• työntekijän sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä,
• työehtosopimuksen kohdassa 31.3 tarkoitetun lapsen sairau- desta johtuvaa palkallista poissaoloa,
• taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautus- ta (ei koske lyhennettyä työviikkoa),
• työehtosopimuksen kohtien 47.1 - 47.3 mukaista ammatillis- ta tai yhteistä koulutusta tai koulutustyöryhmän hyväksymää ay-koulutusta,
• työnantajan määräyksestä tehtyä matkaa tai
• reservin harjoitusta.
20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite)
Paikallisesti voidaan sopia kohdista 20.1 ja 20.2 poiketen ylityö- lisän määräytymisestä ja suuruudesta jäljempänä olevista vaihto- ehdoista valiten:
a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityölisään oikeuttavilta tunneilta.
b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oi- keuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100 %:n suuruisena.
c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä yli- työlisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seuraa- valta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:n suuruisena.
d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva por- rastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerkkejä mukaillen.
Ylityölisästä sopiminen
Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistami- seen.
Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.
Paikallinen sopimus koskee sekä työaikalain mukaista että tes- ylityötä.
Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnuntaityökorotuk- seen tai viikkolepokorvaukseen.
Paikallisen sopimuksen laatiminen, voimassaolo ja irtisanominen
Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti ja se voidaan solmia olemaan voimassa tois- taiseksi tai määräajan.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toi- mitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole sovittu toisin. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oi- keuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, el- lei sovita toisin.
Työpaikan keskimääräinen ylityölisä
Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, lisä maksetaan 55
%:n suuruisena, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.
Liittojen muu ohjeistus
Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuilla,
ks. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta
Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Vuorotyölisä mak- setaan ylityöajalta yksinkertaisena.
Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestel- män mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.
20.8 Sunnuntaityö
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan aika- tai suorituspalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Arkipyhiksi keskeytyvissä työaikamuodoissa voi pääluottamus- mies tiistaiksi, keskiviikoksi tai torstaiksi osuvan kirkollisen juh- lapäivän (uudenvuodenpäivä, loppiainen, helatorstai, joulupäivä, tapaninpäivä) osalta kirjallisesti sopia sunnuntaityökorotuksen maksamisesta tai sen suuruudesta. Tämä mahdollistaa säännöl- lisen työajan siirron kustannusneutraalisti työtuntijärjestelmän mukaiselle vapaapäivälle.
Kuukausipalkkaisen työntekijän sunnuntaityölisän maksamises- sa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehty työ
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansios- ta. Tämä ei koske jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä eikä keskey- tymätöntä kolmivuorotyötä.
Jos työ jo muuten tulee korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, ei edellä mainittua lisää kuitenkaan makseta.
Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 17 §:n 7 mo- mentin mukaisin edellytyksin.
20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja sen korvaaminen
Jos työntekijää tilapäisesti tarvitaan hänen viikoittaisena vapaa- aikanaan työhön, jonka vuoksi työtuntijärjestelmästä ilmenevä viikkolepo ei toteudu, sovitaan työntekijän kanssa henkilökohtai- sesti ennen työnteon aloittamista, miten viikkolepo toteutetaan.
Jos viikkolepo ei toteudu, korvataan viikkolevon aikana työhön käytetty aika ennen työntekoa työntekijän kanssa henkilökoh- taisesti tehtävän sopimuksen mukaan joko lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa viikkolevon aikana tehtyyn työhön käy- tetyllä ajalla tai maksamalla siitä rahakorvaus.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä viikkolepo katsotaan menetetyksi, jos työntekijä on tehnyt työtä työviikon kaikkina päivinä saamatta 35 tai vähintään 24 tunnin yhdenjaksoista vapaa-aikaa. Tällöin viikkolevon aikana työhön käytetty aika korvataan edellisessä kappaleessa kerrotuin tavoin.
Viikkolevon ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon, työn- antajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.
20.10.1 Viikkolepokorvauksen laskentaperuste
Viikkolepokorvausta laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä sen työvuorokauden tai työvuo- rokausien aikana, jolloin viikkolepo viimeistään olisi ollut annet- tava. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä otetaan edellä olevasta poiketen huo- mioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä viimeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä.
20.10.2. Korvaavan vapaan antaminen
Menetetyn viikkolevon korvaava säännöllisen työajan lyhennys on toteutettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn te- kemisestä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin.
20.10.3 Rahakorvaus
Menetetty viikkolepo voidaan korvata myös siten, että työnteki- jälle maksetaan aika- tai suorituspalkan sekä mahdollisten yli- työ- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keski- tuntiansiosta.
20.11 Hälytysluontoinen työ
20.11.1 Kutsu hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työ- ajan ulkopuolella
Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityö- lisä, jos työ on ylityötä.
Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:
a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21:tä, maksetaan kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.
b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00:n ja klo 06.00:n vä- lisenä aikana, maksetaan kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan yli- työlisä tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %:n suuruisena.
20.11.2 Ilmoitus säännöllisellä työajalla
Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöl- lisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana työvuorokautena ylityöhön, joka al- kaa klo 21.00:n jälkeen, hänelle maksetaan alakohdassa 20.11.1
a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaa- va korvaus.
20.12 Varallaolo
Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella valmiudessa lähtemään kutsuttaessa suorittamaan työtehtäviä. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Työn tekeminen voi tapah- tua työpaikalla, komennuspaikalla tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.
Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.
Varallaoloajalta maksettava korvaus on:
a) 50 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viipymättä, kuitenkin viimeistään 1,5 tunnin kuluessa kutsusta
b) 35 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viimeistään 3 tunnin kuluessa kutsusta
c) 20 % keskituntiansiosta, mikäli vasteaika on yli 3 tuntia.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia varallaolokorvauksesta toi- sinkin.
Työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
21 VUOSILOMA
21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen
Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
21.1.1 Työssäolopäivien veroiset päivät
Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroisena pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituutta määrättä- essä. Tämän lisäksi työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittohallituksen koko- ukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroi- sena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Myös työajan tasaamispäivät, työaikapankkivapaat, palvelus- vuosilisävapaa ja lomarahavapaa ovat työssäolopäivien veroisia päiviä.
21.1.2 Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti sovita toisin, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lomapäi- vät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy.
Kolmivuorotyössä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lo- mapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräyty- misvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasään- nön piirissä olevia)
Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio, joka saa- daan siten, että lomanmääräytymisvuonna (1.4.- 31.3.) työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä palkan perusosan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
Lomanmääräytymisvuoden keskituntiansion laskentaperusteena olevaan palkkasummaan sisältyvät:
• tehdyn työajan ansiot aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiopalkkatyössä
• vuorotyölisät
• ilta- ja yötyölisät
• työajan tasaamislisät tehdyn työajan osalta
• sunnuntaityölisät
• viikkolepokorvaukset
• erilaiset olosuhdelisät sekä
• tulospalkkiolisät, jos tulospalkkiolisän laskentaperuste ei jo sisällä vuosilomapalkkaa ja -korvausta.
A. Kertoimet
Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomal- la hänen lomanmääräytymisvuoden keskituntiansionsa lomapäi- vien lukumäärään perustuvalla kertoimella. Kertoimet ovat seu- raavat:
Lomapäivien lukumäärä | Kerroin |
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan ker- rointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
B. Osa-aikatyö
Jos lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokauti- nen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosiloma- palkka ja lomakorvaus kertomalla keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllis- ten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
C. Vuosilomapäiviä täydentävät lisävapaapäivät
Jos lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma alit- taa 24 päivää vuosilomalain 7§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon takia, on työntekijällä oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin lisävapaapäivän tunnilta palkkaansa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan. Kuukausipalkkaisen työnteki- jän lisävapaapäiviltä maksettavan palkkaa vastaavan korvauksen laskentaperusteena käytetään päiväpalkkaa, joka saadaan jaka- malla kuukausipalkka jakajalla 25.
21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja loma- korvaus
Kuukausipalkkainen työntekijä saa ansaitsemaltaan vuosiloma- ajalta palkkansa tai mahdollisen lomakorvauksen vuosilomalain mukaisesti.
Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpai- kan käytännön mukaisesti. Lisät maksetaan joko ennen loman alkamista tai säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.
21.4 Vuosilomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Tunti- palkkaiselle työntekijälle saadaan enintään kuuden päivän pitui- selta lomajaksolta lomapalkka maksaa säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä.
Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäi- vinä vuosiloman aikana. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla ko- konaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.
21.5 Lomaraha
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan mää- rä saadaan, kun henkilökohtaisena aikapalkkana olevan kuukau- sipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja osamäärä kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen, jos vaihtamisen mahdollisuudesta on tehty kirjallisesti paikallinen (kehys)sopimus työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.
Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopimuksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi:
• lomarahavapaan ajalta maksettavan palkan maksuajankohta
• työkyvyttömyyden vaikutus lomarahavapaan käyttöön
• sovitun lomarahavapaan ajankohdan mahdollinen muutta- minen.
21.5.1 Lomarahan maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä
Xxxxxxxx maksetaan seuraavasti, ellei paikallisesti kirjallisesti sovita maksamisen ajankohdasta toisin:
Puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista. Puo- let maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä makse- taan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.
Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työ- suhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä. Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuh- teen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jäl- kimmäinen osa.
Jos lomarahan maksuajankohdasta on paikallisesti sovittu toisin, lomaraha tulee kuitenkin sopia kokonaisuudessaan maksettavak- si viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alka- mista. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä.
Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikalli- sesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päät- tyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.
21.5.2 Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä
Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhtey- dessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työnte- kijästä itsestään johtuvasta syystä. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauk- sesta, mutta ei kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden loma- korvauksesta.
Määräaikaisen työsopimuksen päättymisen ei katsota olevan työntekijästä itsestään johtuva syy.
21.5.3 Eläkkeelle siirtyminen
Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Eläk- keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mah- dollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorva- uksesta.
21.5.4 Ase- tai siviilipalvelusvelvollisuus
Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuu- den suorittamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astu- essaan. Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelus- velvolliseen.
IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET
Työkomennuksia koskevat määräykset säätelevät työkomennuk- sista aiheutuvien kustannusten korvaamista.
Työntekijällä on tietyin jäljempänä määritellyin edellytyksin oi- keus erinäisiin muihin korvauksiin ja etuihin, jotka liittyvät muun muassa arkipyhiin ja luvallisiin poissaoloihin.
22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA
22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä
Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee.
Työnantajan tulee selvittää työntekijälle työhönoton yhteydessä, mikä on työntekijän varsinainen työpaikka. Varsinaisen työpai- kan määritykseen vaikuttavien seikkojen olennaisesti muuttuessa selvitys annetaan uudestaan.
22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta ilmoittaminen
Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukaisel- la tavalla siten, ettei matkaan kulu enempää aikaa eikä siitä aiheu- du kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.
Työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kolman- tena matkaa edeltävänä päivänä. Tästä ilmoitusajasta voidaan kui- tenkin poiketa, jos kysymyksessä on kiireellinen työkomennus. Vastaava poikkeaminen on mahdollista, jos työntekijän työsopi- mus tai hänen normaalit työtehtävänsä muuten vaativat jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia.
22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen ja päättyminen
Työmatka ja enintään 24 tunnin pituisen ajanjakson muodostama matkavuorokausi alkavat silloin, kun työntekijä lähtee komen- nuspaikalle työpaikaltaan tai asunnostaan ja ne päättyvät silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpai- kalleen säännöllisen työajan kuluessa matka ja matkavuorokausi päättyvät silloin, kun hän palaa asuntoonsa.
Matkaan kuuluu myös se välttämätön odotus, joka julkisten lii- kennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikennevälineestä toi- seen vaihdettaessa aiheutuu.
Työnantajan tulee matkustamiseen ja työntekoon yhdessä käytet- ty aika huomioon ottaen huolehtia siitä, että työntekijä saa työ- vuorokausittain riittävän levon.
22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
22.4.1 Matkakustannukset
Työnantaja korvaa tarpeelliset matkakustannukset, jotka synty- vät työntekijän matkustaessa komennuspaikalle tai sieltä takai- sin taikka toiselle komennuspaikalle silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Tarpeellisia matkakustannuksia ovat matkalippu- jen (yöllä matkustettaessa makuupaikkalippujen) hinnat toisessa luokassa sekä matkatavarakustannukset.
A. Oman auton käyttö työmatkoilla
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän oman auton käytöstä ja siitä maksettavasta korvauksesta ennen matkaa. Lisä- korvausta suoritetaan työnantajan kanssa sovitusta muiden hen- kilöiden tai tavaran kuljetuksesta. Korvausten määrä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
B. Matkustaminen kesken työpäivän
Jos työntekijä joutuu kulkemaan kesken työpäivän varsinaisen työpaikan ja työn tekemispaikan välillä, työntekijälle maksetaan kaikki tarpeelliset matkakustannukset sekä matka-ajan korvaus.
22.4.2 Päiväraha
Kun työ tehdään paikassa, joka yleisesti käytetyn kulkutien mu- kaisesti mitaten on yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän var- sinaisesta työpaikasta ja asunnosta, päivärahaa maksetaan kulta- kin matkavuorokaudelta seuraavasti:
• Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.
• Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
Vähintään kahdella ja enintään kuudella tunnilla täyden matka- vuorokauden ylittävästä vajaavuorokaudesta maksetaan osapäi- väraha.
Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain vero- vapaaksi vahvistaa.
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai mat- kalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähen- netään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
22.4.3 Matka-ajan korvaus työmatkoilla
Jos työntekijälle maksetaan työmatkalta päivärahaa, maksetaan matkatunneilta myös matka-ajan korvausta.
Matka-ajan korvausta maksetaan työntekijälle sekä työtuntijär- jestelmän mukaisena työpäivänä että työntekijän vapaapäivänä enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Korvattavaa mat- ka-aikaa vähentävät kyseisenä työvuorokautena säännöllisenä työaikana tehdyt työtunnit.
Matka-ajan korvauksena maksetaan tuntipalkkaiselle työnteki- jälle henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen korvaus. Menetet- tyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan kuitenkin keskituntiansion mukainen korvaus.
Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, ei matka- ajan korvausta makseta klo 21.00 - 7.00 väliseltä ajalta.
22.4.4 Ateriakorvaus
Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivära- hasta seuraavin edellytyksin:
• työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsi- naisesta työpaikasta ja asunnosta,
• työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida varsinaisella työpaikallaan tai kotonaan eikä
• työpaikalla anneta ilmaista ruokaa.
Ateriakorvausta ei makseta silloin, kun työntekijä työskentelee saman yrityksen eri työpaikoilla ja ruokailumahdollisuudet ja
-olosuhteet ovat vastaavat kuin hänen varsinaisella työpaikallaan.
Jos työntekijän työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa sa- man työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.
22.4.5 Yöpymiskustannukset
A. Majoittumiskustannukset
Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustan- nukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.
Majoittumiskustannusten enimmäismäärät matkavuorokautta kohti ovat sopimuksen tekohetkellä seuraavat:
a) Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa 148 euroa,
b) muissa kunnissa 105 euroa.
B. Yömatkaraha
Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatka- raha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuo- rokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi ma- kuupaikkaa.
22.5 Asunnon hankkiminen
Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asunnon saannin mahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähistöllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon.
Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä olo- suhteisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.
Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkoh- teessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoituskaluston olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m2 ja huoneeseen majoitetaan komennuspaikkakunnan olo- suhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö.
Jos työntekijän työkomennus samassa työkohteessa kestää enin- tään viikon ajan, voidaan samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava vähintään 13 m2.
Tässä sopimuskohdassa asumistilalla tarkoitetaan majoituskalus- ton makuutilaa, eikä siihen lasketa mukaan huoneiston muiden tilojen pinta-aloja.
Jos työkomennus katkeaa työntekijän viikonloppukotimatkojen vuoksi, mutta hän työskentelee samassa työkohteessa keskeytyk- sen jälkeenkin, tulee työnantajan järjestää hänelle asunto pää- säännön mukaisesti.
Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovau- nussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää kohti.
22.6 Erikoismääräyksiä
22.6.1 Matkakustannukset ja matka-ajan korvaus komen- nuspaikkakunnalla
Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saatavissa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi asumaan yli viiden kilometrin etäisyydellä työmaalta, työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisten kulkuvälineiden kyseiseltä matkalta peri- män maksun mukaisesti. Jos sopivien yleisten kulkuyhteyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.
Mikäli työkohde komennuspaikkakunnalla sijaitsee yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyy- dellä työntekijän käyttämästä tilapäisestä asunnosta, maksetaan tältä matkalta hänelle matka-ajan korvausta edellä alakohdassa
22.4.3 sovitun mukaisesti.
22.6.2 Poissaolo komennuspaikalla ilman hyväksyttävää syytä
Mikäli työntekijä on komennuspaikalla poissa työstä ilman hy- väksyttävää syytä, vähennetään päivärahan määrää poissaolopäi- vältä suhteessa siihen aikaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä.
Jos poissaolo liittyy välittömästi työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltäväl- tä vapaapäivältä makseta.
22.6.3 Kotimatkat juhlapyhien yhteydessä
Työnantaja korvaa työntekijän matkakustannukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle, maksaa päivärahan sekä matkan ajalta matka-ajan korvauksen ja yömatkarahan tämän luvun mukaisin edellytyksin, jos työntekijä on ennen pääsiäis-, juhannus- tai jou- lupäivää työskennellyt komennuspaikkakunnalla yhtäjaksoisesti vähintään kolme viikkoa.
Työntekijällä ei ole edellä tarkoitetussa tilanteessa oikeutta kes- keyttää työkomennustaan, jos työn tekninen laatu tai muut pakot- tavat syyt sen estävät.
22.6.4 Kotimatka työkyvyttömyyden yhteydessä
Jos työnantaja lähettää työntekijän tämän sairauden tai tapatur- man vuoksi komennuspaikkakunnalta kotiin, maksetaan kotimat- kasta aiheutuvat kustannukset tämän luvun mukaisesti. Matka- ajan korvausta maksetaan siltä kotimatkan ajalta, jolta ei makseta sairausajan palkkaa.
22.7 Työ ulkomailla
Työntekijää ei tule määrätä ulkomaan komennukselle ilman hänen suostumustaan. Erillistä suostumusta ei tarvita, jos kysy- myksessä on kiireellinen työkomennus, työntekijän työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jos työntekijän nor- maaleihin työtehtäviin kuuluvat ulkomaankomennukset.
Ulkomailla tehtävän matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksuta- vasta ja muista työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on sovittava kirjallisesti ennen matkan alkamista. Sovittavista asi- oista ks. liittojen laatima Työehdot ulkomaantyössä -opas.
Päivärahan määrä kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuo- sittain verovapaaksi vahvistaa.
Ulkomailla tehtävässä matkatyössä noudatetaan tämän työehto- sopimuksen määräyksiä, elleivät ne ole ristiriidassa työskentely- maan lainsäädännön kanssa.
22.8 Eräät poikkeusmääräykset
Matkatyön aiheuttamien kustannusten korvaamisesta ns. rajan- pintatöissä ja Ruotsissa olevien työmaiden suhteen silloin, kun yritys liittyy näiden osalta ruotsalaisen työnantajaliiton jäseneksi taikka solmii erillisen työehtosopimuksen ruotsalaisen ammat- tiliiton kanssa, noudatetaan määräyksiä, jotka olivat voimassa malmikaivosalan työehtosopimuksessa 2011-2013. Nämä mää- räykset löytyvät liittojen kotisivuilta.
22.9 Paikallinen sopiminen
Työkomennuksesta aiheutuvien kohdissa 22.4 -22.8 mainittujen kustannusten korvaamisesta ja määristä voidaan paikallisesti so- pia toisin. Jos työpaikalla tehdään matkatyötä yleisesti, paikalli- nen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti.
23 ARKIPYHÄKORVAUS SEKÄ MUITA KORVAUKSIA JA ETUJA
23.1 Korvattavat arkipyhät
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan
• pitkäperjantailta
• xxxxxxxx pääsiäispäivältä
• helatorstailta
sekä muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sat- tuvalta
• uudenvuodenpäivältä
• loppiaiselta
• vapunpäivältä
• juhannusaatolta
• jouluaatolta sekä
• ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä.
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.
23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset
Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 1 kuukauden ennen kyseistä arkipyhää. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työtun- tijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edel- täneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Jos työ-
tuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edel- lytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.
Jos työntekijä on ollut luvattomasti poissa työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä, arkipyhäkorvausta ei makseta.
Arkipyhäkorvaus maksetaan myös sellaisilta arkipyhiltä, jotka sattuvat
• vuosiloman ajaksi,
• palvelusvuosilisävapaan ajaksi
• lomarahavapaan ajaksi
• ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai äitiysva- paan palkkaa,
• lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi (kohta 31.3),
• taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan lomautuk- sen ensimmäisten 15 kalenteripäivän ajaksi,
• lakisääteisen isyysvapaan ajaksi.
Itsenäisyyspäivältä maksetaan arkipyhäkorvausta vastaava kor- vaus työntekijälle, jolla ei sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi ole oikeutta lain mukaiseen itsenäi- syyspäivän palkkaan edellyttäen, että itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän sairausajan palkkaan oikeuttavalle työkyvyttömyys- ajalle muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.
23.3 Muita korvauksia ja etuja
23.3.1 Työntekijän oikeus vapaaseen
Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä:
• päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon,
• 50- ja 60-vuotispäivänään,
• läheisen omaisen hautauspäivänä.
Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisva- paata.
23.3.2 Kutsunta ja reservin harjoitukset
Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsun- taan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsunta- päivän korvauksena enintään yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.
Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallis- tuvalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, jonka hän hyväk- syttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.
Työnantaja maksaa reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Työnantaja saa vähentää maksettavan reserviläispal- kan työtuntijärjestelmän mukaisten työpäivien osalta.
Määräystä sovelletaan myös työntekijöihin, jotka siviilipalvelus- lain nojalla määrätään kertausharjoituksia korvaavaan palveluun tai jotka pelastuslain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikois- tehtäviin.
Korvausperusteena on keskituntiansio.
23.3.3 Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset
Teollisuusliitto ry:n liittohallitukseen, liittovaltuustoon tai liit- tokokoukseen valitulla työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien virallisiin kokouk- siin.
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokouk- seen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
23.3.4 Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjestöjen sopimuksen mukaan.