TYÖNTEKIJÄN PALKKAOPAS
Xxxxx Xxxxxxxxxx
TYÖNTEKIJÄN PALKKAOPAS
TYÖNTEKIJÄN PALKKAOPAS
Xxxxx Xxxxxxxxxx Opinnäytetyö Kevät 2019 Liiketalous
Oulun ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu Liiketalous, Taloushallinto
Tekijä: Xxxxx Xxxxxxxxxx
Opinnäytetyön nimi: Työntekijän palkkaopas Työn ohjaaja: Xxxx Xxxxxxx
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2019 Sivumäärä: 38+1
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on laatia toimeksiantajayrityksen työntekijöille opas, jonka avulla he saavat tietoa palkkaan liittyvistä asioista ja jonka avulla palkkalaskelma on helppo tarkis- taa. Työehtosopimuksen ja lainsäädännön tekstit voivat olla hankalaa luettavaa, eikä kaikilla työn- tekijöillä ole tietoa siitä, miten heidän palkkansa määräytyy. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimii Osuuskauppa Arina, joka työllistää tällä hetkellä noin kolmetuhatta pohjoissuomalaista. Opas on rajattu koskemaan Kaupan työehtosopimusta.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu Kaupan työehtosopimuksen sekä työlainsäädännön, kuten työaikalain ja vuosilomalain, sisällöistä. Lisäksi tietoperustassa käsitellään palkkalaskelman sisäl- töä ja palkasta perittäviä maksuja. Koska toimeksiantajan palveluksessa työskentelee paljon opis- kelijoita, haluttiin oppaaseen ottaa mukaan myös tietoa palkan vaikutuksista opintotukeen, jotta ikäviltä opintotuen tulorajojen ylittymisiltä vältyttäisiin.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä on hyödynnetty sekä laadullista että määrällistä tutkimus- menetelmää. Toimeksiantajayrityksen työntekijät saivat vaikuttaa laadittavan oppaan sisältöön heille teetetyn lomakekyselyn kautta. Kysely sisälsi pääasiassa vain suljettuja kysymyksiä. Työtä varten on lisäksi haastateltu toimeksiantajalta useampaa henkilöä, kuten luottamusmiestä ja hen- kilöstöpäällikköä.
Työn toiminnallinen osuus eli opas syntyi opinnäytetyön teoriaosuuden pohjalta muokkaamalla sitä yrityskohtaisemmaksi ja tiiviimmäksi sekä lisäämällä esimerkkejä helpottamaan tekstin ymmärtä- mistä. Oppaan sisältö painottuu kyselyssä ja haastatteluissa esiin nousseisiin työntekijöiden kan- nalta hankaliin aiheisiin ja käsitteisiin. Oppaan sisällysluettelo poikkeaa hieman itse raportin sisäl- lyksestä ja oppaaseen lisättiin myös kappale, jossa on määritelty siinä käytettyä käsitteistöä. Op- paan ulkoasu muotoillaan myöhemmin toimeksiantajan kanssa sopivaksi.
Opas tulee kaikkien toimeksiantajayrityksen työntekijöiden käyttöön ja julkaistaan sopivaa jakelu- kanavaa käyttäen. Oppaasta tulee olemaan hyötyä varsinkin kesätyöntekijöille sekä uusille kaupan alalle tuleville työntekijöille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta joko työelämästä tai Kaupan työ- ehtosopimuksesta.
Asiasanat: työehtosopimus, työntekijä, palkanlaskenta, palkkalaskelma, opas, työlainsäädäntö
ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Degree program in Business Economics, Option of Financial Administration
Author: Xxxxx Xxxxxxxxxx
Title of thesis: Employee’s guide to payslip
Supervisor: Xxxx Xxxxxxx
Term and year when the thesis was submitted: Spring 2019 Number of pages: 38+1
The aim of the thesis is to create guidebook which has information about labour legislation and collective agreement but also helps employers to check their payslip. Legislation and collective agreement are often hard to understand and employers don’t always know how their salary is dic- tated. The principal company of this work is Osuuskauppa Arina which employs almost 3 000 em- ployers in northern Finland.
Theoretical background is based on the Collective Agreement for the Commercial Sector and la- bour legislation (for example Working Hours Act and Annual Holidays Act). The theoretical part of the thesis also contains information about contents of the payslip and deduction. There are lots of students working in Osuuskauppa Arina and because of that the theory also contains information about financial aid to students.
This thesis has used both qualitative and quantitative methods. Employers of the principal company have been able to affect the content of the guidebook by answering a survey. Employee repre- sentative and personnel manager have also been interviewed.
The content of the guidebook centre on subjects which turned out to be difficult to employees by survey and interviews. Making of guidebook began by compressing theoretical part and adding examples into it. Examples make it easier to understand. Table of contents in guidebook is different than in thesis because guidebook has own chapter about concepts that have been used in it. Layout of the guidebook will be design later with principal company.
The guidebook will be available for every employee. It will be helpful especially for summer em- ployees and new employees who have not earlier work experience or experience of the Collective Agreement for the Commercial Sector.
Keywords: collective agreement, employee, payroll computation, payslip, guide, labour legislation
SISÄLLYS
3.1.1 Työvuorot ja lepoajat 13
5 MAKSUT VEROHALLINNOLLE JA VAKUUTUSYHTIÖILLE 29
5.2 Työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut 30
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 34
LIITTEET 39
1 JOHDANTO
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö tehdään yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja Osuus- kauppa Xxxxxx kanssa. Työ koostuu opinnäytetyöraportista sekä varsinaisesta tuotoksesta. Työn tavoitteena on laatia toimeksiantajayrityksenä toimivan Osuuskauppa Arinan työntekijöille opas, jonka avulla työntekijät saavat tietoa palkkaan liittyvistä asioista ja voivat tarkistaa oman palkkalas- kelmansa.
Osuuskauppa Arina on yksi kahdestakymmenestä itsenäisestä alueosuuskaupasta, jotka muodos- tavat yhdessä omistamansa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) kanssa S-ryhmän. S-ryhmään kuuluu lisäksi kuusi paikallisosuuskauppaa sekä SOK:n tytäryhtiöt. Osuuskauppa Ari- nassa työskentelee yhteensä noin 3 000 työntekijää. Kaupan työehtosopimusta työsuhteessaan noudattaa noin 2 500 työntekijää. Toinen Arinassa noudatettava työehtosopimus on Matkailu-, ra- vintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työntekijöiden työehtosopimus. (Xxxxxxx, haastattelu 15.11.2018; SOK 2018, viitattu 24.11.2018.)
Opinnäytetyö on rajattu yleissitovaan 1.2.2018–31.1.2020 voimassa olevaan Kaupan työehtosopi- mukseen ja tarkoitettu myymälöiden työntekijöille. Tästä syystä esimerkiksi toimistotyöntekijöillä käytössä olevaa liukuvaa työaikaa ei käsitellä, vaikka se tähän työehtosopimukseen sisältyykin. Sekä opinnäytetyön tietoperusta että tuotos perustuvat työehtosopimuksen ja työlainsäädännön sisältöön. Koska Osuuskauppa Xxxxxxxx työskentelee osa-aikaisena paljon opiskelijoita, opinnäy- tetyöntekijä yhdessä toimeksiantajan ja ohjaavan opettajan kanssa katsoi hyödylliseksi käsitellä oppaassa myös palkan vaikutusta opiskelijan tukiin. Xxxxx opinnäytetyön tavoite palkkalaskelman tarkistamiseen soveltuvasta oppaasta toteutuisi, käsitellään työn teoriaosuudessa myös palkasta pidätettäviä maksuja sekä palkkalaskelman sisältövaatimuksia.
Tässä opinnäytetyössä on hyödynnetty sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Työntekijät ovat saaneet vaikuttaa oppaan sisältöön heille tehdyn lomakekyselyn kautta. Kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden tietämystä palkanlaskentaan liittyvistä osa-alueista ja termeistä. Työtä varten on myös haastateltu Osuuskauppa Xxxxxx henkilöstöpäällikköä, palkanlaskijoita, esimie- henä toimivaa palvelupäällikköä ja luottamusmiestä.
Opinnäytetyöntekijä on myös itse työskennellyt toimeksiantajayrityksessä useamman vuoden ajan, joten noudatettava työehtosopimus on hänelle tuttu. Lisäksi hänellä on kokemusta siitä, mitkä palk- kaan liittyvät asiat ovat epäselviä työntekijöille.
2 PALKANLASKENNAN NORMIT
Palkka-asioissa yritysjohdon päätösvaltaa säätelee laaja ja monitasoinen normisto. Normit voidaan järjestää etusijajärjestykseen (Taulukko 1), jolloin järjestyksessä ylempänä oleva normi syrjäyttää alemman normin. Etusijajärjestys on oikeustieteen yleisten oppien piiriin kuuluva jäsennys normien keskinäisestä järjestyksestä ja se perustuu ennen kaikkea normien pakottavuuteen. Tämän lisäksi normien jäsentämiseen vaikuttaa edullisemmuussäntö, jonka mukaan työsopimuksessa voidaan sopia työntekijän kannalta paremmista ehdoista kuin työehtosopimuksessa tai pakottavassa lain- säädännössä on määritelty. (Xxxxxxxx, Xxxxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxxxxxxx, Xxxxx, Xxxxxxxxx, Salo, Xxxxxxxx, Xxxxxxxx & Kaskinen 2018, luku 1, Palkan määräytymisen normitus.)
TAULUKKO 1. Etusijajärjestys (Saarinen ym. 2018, luku 1, Palkan määräytymisen normitus)
Pakottavat työlain säännökset |
TEhtoL:n nojalla velvoittavan työehtosopimuksen määräykset noudatettavista ehdoista, kun so- pijapuolena on ainakin valtakunnallinen työntekijäyhdistys ja työehtosopimuksen kelpuutuksella sovitut paikalliset sopimukset, jotka saavat työehtosopimuksen oikeusvaikutukset |
Yleissitovan työehtosopimuksen määräykset ”työsuhteen ehdoista” |
Puolipakottavat lainsäännökset, joista lain kelpuuttavan säännöksen nojalla voidaan (valtakun- nallisten työmarkkinajärjestöjen solmimalla) työehtosopimuksella poiketa ”vähentäen” työnteki- jän laissa säädettyjä etuja |
YTL 27 §:n perusteella sovitut työsäännöt ja aloitetoiminnan säännöt sekä vastaavat yhteistoi- mintasopimukset |
Työsopimuksen ehdot ja sopimuksen veroiseksi vakiintunut käytäntö |
Työehtosopimuksen määräykset, joista voidaan poiketa työsopimuksen määräyksellä (disposi- tiiviset normimääräykset) |
Tahdonvaltaiset lainsäännökset |
Tahdonvaltaiset työehtosopimusnormit |
Tavanomaisen oikeuden normit (vallitseva tapa alalla ja yrityksessä, ei sopimukseen rinnastuva) |
Työnantajan työnjohto- ja valvontavallan nojalla antamat määräykset |
2.1 Työlainsäädäntö
Työlainsäädännön tarkoituksena on työntekijän suojelu ja siksi monissa laeissa on säännöksiä, joista ei voida poiketa työntekijän vahingoksi. Työlainsäädännön valmistelu ja kehittäminen on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla. Lainsäädäntöä valmistellaan yhteistyössä työnantajien ja työnte- kijöiden etujärjestöjen kanssa. Yksittäisen työntekijän työsuhteessa tärkeimpiä sovellettavia lakeja ovat työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, opintovapaalaki ja yksityisyyden suojasta työelä- mässä annettu laki. Työlainsäädännön soveltaminen edellyttää työskentelyä työsuhteessa, joten sitä ei sovelleta yrittäjiin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2018, viitattu 3.12.2018.)
Työsopimuslakia voidaan kutsua työelämän peruslaiksi. Työsopimuslaissa säännellään muun mu- assa työsopimuksen tekemisestä, työnantajan ja työntekijän velvollisuuksista, työsuhteen vähim- mäisehtojen määräytymisestä sekä työsopimuksen päättämisestä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015, 6–7.)
2.2 Työehtosopimus
Työehtosopimus on kirjallinen, yhden tai useamman työnantajan tai rekisteröidyn työnantajain yh- distyksen sekä yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa tehty sopimus ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa on noudatettava (Työehtosopimuslaki 436/1946 1–2§). Normaalisitova työehtosopimus sitoo sopimuksen allekirjoittajajärjestöjä, alajärjestöjä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka sopimuksen voimassa ollessa ovat tai ovat olleet sopijajärjestön tai sen alajärjestön jäseniä (Saarinen ym. 2018, luku 1, Normaalisitova työehtosopimus). Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislauta- kunta voi julistaa normaalisitovan työehtosopimuksen yleissitovaksi, jos työehtosopimuksen yleis- sitovuuden kriteerit täyttyvät. Yleissitovan työehtosopimuksen on oltava valtakunnallinen ja asian- omaisella alalla edustavana pidettävä. Järjestelmän tarkoituksena on saattaa saman alan työnan- tajat kilpailullisesti samaan asemaan, sekä turvata työntekijöiden työehtojen vähimmäistaso riippu- matta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai järjestäytymätön. (Saarinen ym. 2018, luku 1, Yleis- sitova työehtosopimus.)
Työsopimuksen ollessa ristiriidassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen kanssa on työsopimus niiltä osin mitätön ja noudatettavaksi tulee työehtosopimuksen määräykset. Työehtosopimukseen sidottujen työnantajien on asetettava työehtosopimus työpaikalle työntekijöiden nähtäville. Näitä
työehtosopimuslain määräyksiä rikkova, työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai työntekijä voi- daan tuomita sakkorangaistukseen. (Työehtosopimuslaki 436/1946 6–7§, 12–13§.)
Normaalisitovan työehtosopimuksen noudattaminen perustuu järjestäytyneellä työnantajalla työeh- tosopimuslakiin. Järjestäytymätön työnantaja noudattaa asianmukaisella alalla yleissitovaksi vah- vistettua työehtosopimusta työsopimuslain perusteella. Noudatettavan työehtosopimuksen valinta ei ole aina yksiselitteistä. Työehtosopimuksen osapuolet päättävät, mitä toimialaa työehtosopimus koskee. Noudatettavaa työehtosopimusta valittaessa täytyy arvioida, kuinka yksittäisen työnanta- jan harjoittama yritystoiminta vastaa työehtosopimuksessa määriteltyä asianomaista alaa. Jos työnantaja toimii useilla eri aloilla, määräytyy asianomainen ala kunkin toimialan osalta erikseen. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu sivutoiminnan voivan noudattaa päätoiminnan mukaista työehtosopimusta, jos se muodostaa vain pienen osan yrityksen päätoiminnasta. Työnantaja voi myös olla velvollinen noudattamaan työntekijän ammattialan mukaista yleissitovaa työehtosopi- musta, jos yrityksen toimialalle ei ole vahvistettu yleissitovaa työehtosopimusta. (Saarinen ym. 2018, luku 1, Työnantajan velvollisuus noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta.)
3 TYÖSUHDE JA PALKKA
Työsuhde syntyy, kun työntekijä työsopimuksen mukaan sitoutuu tekemään työtä työnantajan lu- kuun tämän johdon ja valvonnan alaisena, palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimuslakia sovelletaan nämä työsuhteen perustunnusmerkit täyttäviin työsuhteisiin. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perus- tellusta syystä ole tehty määräaikaiseksi. (Työsopimuslaki 55/2001 1:1 §, 1:3 §; Palvelualojen am- mattiliitto PAM 2018, viitattu 4.12.2018.)
Kirjallisen työsopimuksen tulee sisältää vähintään työnantajan ja työntekijän perustiedot sekä tiedot koeajasta, työsopimuksen kestosta (määräaikaisuuden peruste), työajasta, työtehtävistä, palk- kauksesta, vuosilomasta, irtisanomisajasta ja noudatettavasta työehtosopimuksesta sekä muista sovituista ehdoista. Lisäksi työsopimuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu. (Kaupan työehtoso- pimus 3 §, Lomakkeet, 163–164; Palvelualojen ammattiliitto PAM 2019, viitattu 19.2.2019.)
Koeaikana työsopimus voidaan purkaa sekä työnantajan että työntekijän puolelta ilman irtisano- misaikaa. Koeajan pituus on enintään neljä kuukautta, mutta kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Määräaikaan sidottu työsuhde vaati perusteen, joka voi olla esimerkiksi sijaisuus. Työnantaja tai työntekijä voi joutua korvausvelvollisuuteen päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa. (Kaupan työehtosopimus 3– 4§, Lomakkeet, 163.) Työntekijä ei saa työsuhteen aikana eikä oikeudettomasti työsuhteen päät- tymisen jälkeen käyttää hyödykseen tai ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia. Salassapidosta ote- taan usein erillinen ehto työsopimukseen. Yrityssalaisuuden rikkominen on rikoslain mukaan ran- gaistava teko. (Työsopimuslaki 55/2001 3:4 §; Suomen Ekonomit 2018, viitattu 4.12.2018.)
Työsuhteen päättyessä irtisanomisaika vaihtelee työsuhteen kestosta ja irtisanojasta riippuen Tau- lukon 2 mukaisesti. Lyhyimmillään irtisanomisaika on 14 päivää ja pisimmillään kuusi kuukautta. Irtisanomisaika käynnistyy irtisanomista seuraavasta päivästä. Työsopimuksen saa purkaa välittö- mästi päättyväksi irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta vain erittäin painavasta syystä. Työnteko ja palkanmaksu voidaan keskeyttää väliaikaisesti työsuhteen muutoin pysyessä voimassa, jos työnantaja lomauttaa työntekijän. (Työsopimuslaki 55/2001 5:1 §, 8:1 §; Kaupan työ- ehtosopimus 5 §.)
TAULUKKO 2. Irtisanomisajat (Kaupan työehtosopimus 5 §)
Työnantajan noudattama irtisanomisaika | |
Työsuhteen jatkuttua | Irtisanomisaika |
Enintään vuoden | 14 päivää |
Yli vuoden–enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
Yli 4 vuotta–enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
Yli 8–enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
Yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Työntekijän noudattama irtisanomisaika | |
Työsuhteen jatkuttua | Irtisanomisaika |
Enintään 5 vuotta | 14 päivää |
Yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu työturvallisuudesta huolehtiminen niin kuin työturvallisuus- laissa säädetään. Työnantajan ja työntekijöiden tulee yhteistoiminnassa edistää ja ylläpitää työtur- vallisuutta työpaikalla. Työsuojelun yhteistoiminnassa työntekijöitä edustaa työsuojeluvaltuutettu. (Työsopimuslaki 55/2001 2:3 §; Työsuojeluhallinto 2018, viitattu 16.12.2018.)
3.1 Työaika
Xxxx mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Vii- koittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi. Säännöllinen työaika tarkoittaa työvuoroluetteloon ja tasoittumisjärjestelmään perustuvaa työaikaa. (Työaikalaki 605/1996 6 §; Saarinen ym. 2018, luku 6, Säännöllinen työaika.)
Keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta sovitaan työsopimuksessa. Kaupan alalla työnantajan laatiman työajan tasoittumisjärjestelmän aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin. Sään- nöllinen työaika tasoittumisjärjestelmässä saa olla enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa. Työpaikkakohtaisesti voidaan säännölliseksi työajaksi sopia enintään 10 tuntia vuorokau- dessa. Kolmen viikon jaksossa voi olla enintään yhdeksän yli 8 tunnin mittaista työpäivää, jos käy- tössä on tasoittumisjärjestelmä. Osa-aikaisten työntekijöiden toteutuneen työajan ja työsopimus-
tuntien vastaavuutta tulee tarkastella säännöllisesti työnantajan määräämänä ajankohtana. Työso- pimustunnit muutetaan vastaamaan todellista viikkotyöaikaa, jos ne ilman perusteltua syytä ovat pienemmät kuin toteutunut työaika. (Kaupan työehtosopimus 6 §.)
3.1.1 Työvuorot ja lepoajat
Työnantaja laatii työvuoroluettelon, joka annetaan työntekijöille tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa tai, jos tasoittumisjakson pituus on vähintään yhdeksän viikkoa, kolme viikkoa ennen työviikon al- kamista. Työntekijöille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä työvuoroluettelon työvuorojen pituuden ja sijoittelun sekä vapaiden antamisen suhteen. Työvuoron keston tulee olla vähintään neljä tuntia ja työvuorojen sijoittelun sekä vapaapäivien tulisi vaihdella työntekijöiden kesken. Työn- tekijällä voi olla enintään yhdeksän perättäistä työpäivää ja enintään seitsemän perättäistä yövuo- roa. Viiden perättäisen yövuoron jälkeen työntekijälle tulee antaa kaksi vapaata. (Kaupan työehto- sopimus 6 §.)
Kun säännöllinen työaika yhdenjaksoisesti on yli 7 tuntia, työntekijällä on vähintään tunnin ruoka- tauko, joka voidaan paikallisesti sopien lyhentää enintään 30 minuutilla tai poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana. Ruokatauko ei ole työaikaa, jos työntekijä saa poistua työpaikalta. Työntekijällä on oikeus yhteen kahvitaukoon, jos työpäivän pituus on yli neljä tuntia. Vähintään kuuden tunnin työvuoron aikana työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon. (Kaupan työehtoso- pimus 8 §.)
Työntekijälle tulee antaa jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön vuorokausilepo, joka voidaan kuitenkin sopia vähintään 7 tunnin mittaiseksi. Kerran viikossa on myös annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka voidaan järjestää keskimääräiseksi 14 vuorokauden ajanjaksolle. Vapaa-ajan tulee olla vähintään 24 tuntia viikossa. Viikoittainen vapaa-aika voidaan sijoittaa työviikkojen vaihteeseen, mutta yli puo- let vapaa-ajasta on sijoitettava sen viikon puolelle, jonka lepoajasta on kysymys. Viikoittaisen va- paa-ajan lisäksi työntekijällä on yksi vapaapäivä. Työviikko on keskimäärin viisipäiväinen. (Työai- kalaki 605/1996 31 §; Kaupan työehtosopimus 6–7§.)
Vapaapäivät tulee sijoitella niin, että kalenterivuoden aikana työntekijällä on vähintään 17 viikonlo- pulle sijoittuvaa vapaapäiväyhdistelmää (perjantai–lauantai, lauantai–sunnuntai tai sunnuntai– maanantai). Näistä vähintään yhdeksän annetaan lauantai–sunnuntai vapaapäiväyhdistelmänä,
ellei työntekijä työskentele ainoastaan viikonloppuisin. Sunnuntaivapaita tulee kalenterivuoden ai- kana olla vähintään 22. Viikonloppuvapaiden antamisesta voidaan työpaikkakohtaisesti sopia toi- sin. Vakituisella työntekijällä tulee olla vuodessa kaksi aattovapaata (pääsiäislauantai, juhannus- aatto, jouluaatto, uudenvuodenaatto). Aattovapaat voi korvata maksamalla säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka. (Kaupan työehtosopimus 7 §.)
3.1.2 Vuosivapaa
Arkipyhämääräykset kaupan alalla muutettiin vuosivapaajärjestelmäksi. Työsuhteen kestettyä yli kuusi kuukautta (jos työsuhde on alkanut 1.1.2017 tai sen jälkeen) työntekijä alkaa ansaita vuosi- vapaata tehtyjen työtuntien mukaisesti. Kalenterivuosittain vuosivapaata kerryttävät tosiasiallisesti tehdyt työtunnit, muu työaikalain (2:4 §) mukaan työajaksi luettava aika ja työnantajan määräämä koulutus siltä osin, kuin siitä maksetaan säännöllisen työajan ansion menetystä. Vuosivapaata an- saitaan jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden Taulukon 3 mukaisesti. (Palvelualojen ammattiliito PAM 2018, viitattu 26.11.2018.)
TAULUKKO 3. Vuosivapaat (Palvelualojen ammattiliitto PAM 2018, viitattu 26.11.2018)
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä |
220 | 1 | 7,5 |
440 | 2 | 15 |
660 | 3 | 22,5 |
880 | 4 | 30 |
1100 | 5 | 37,5 |
1320 | 6 | 45 |
1540 | 7 | 52,5 |
Vuosivapaat annetaan ensisijaisesti niiden ansaintavuoden aikana, mutta viimeistään ansainta- vuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä tai ansaintavuotta seuraavan kalenterivuo- den loppuun mennessä, jos näin sovitaan kirjallisesti työntekijän aloitteesta. Vuosivapaat merkitään työvuoroluetteloon, eivätkä poissaolot muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita. Vuosiva- paat tulee antaa kokonaisina päivinä, mahdollisuuksien mukaan muun vapaan yhteydessä. Vuo- sivapaita annettaessa on kuultava työntekijää. (Palvelualojen ammattiliito PAM 2018, viitattu 26.11.2018.)
Työntekijä saa vuosivapaan ajalta palkan ja kiinteät lisät (ei olosuhdelisiä eikä työaikalisiä). Vuosi- vapaan ajalta kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin palkkansa riippumatta pitämästään vuosivapaasta ja tuntipalkkainen työntekijä saa palkan pidetyn vuosivapaan pituuden mukaan. Työntekijän kanssa voidaan myös sopia vuosivapaiden antamisen sijaan niiden maksaminen ra- hakorvauksena. Rahakorvauksen suuruus on työntekijän tuntipalkka kerrottuna vuosivapaan pituu- della. Pitämättömät vuosivapaat työsuhteen päättyessä maksetaan rahakorvauksena. (Palvelualo- jen ammattiliitto PAM 2018, viitattu 27.11.2018.)
3.1.3 Lisä- ja ylityö
Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle sopiviin tehtäviin, jos työnan- taja tarvitsee lisää työntekijöitä. Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin asti viikossa. Tehty lisätyö ei vaikuta jäljellä olevan tasoittumisjakson tunteihin. Ylityötä on tasoittumis- järjestelmässä keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ. (Työsopimuslaki 55/2001 5 §; Kaupan työehtosopimus 9 §.)
Yli 10 tuntia vuorokaudessa tai 37,5 tuntia viikossa ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Korotettu palkka tasoittumisjaksossa saadaan, kun tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tun- timäärästä vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ (josta korotus lasketaan erikseen), vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat (työaikaan lasketaan myös jakson ai- kana annetut vuosivapaat) ja maksetaan tästä erotuksesta korotettu palkka. Korottamaton palkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä ja korotusosat tasoittumisjakson päättymistä seu- raavana palkanmaksupäivänä. Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan myös sopia vaihdet- tavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. (Työ- aikalaki 605/1996 23 §; Kaupan työehtosopimus 9 §.)
3.2 Palkkaus
Työntekijän saaman palkan suuruuteen vaikuttavat työtehtävät, koulutus, palvelusvuodet (Kuvio 1), lisät ja työntekemispaikkakunta. Palvelusajaksi katsotaan kokonaisuudessaan samassa työeh- tosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika ja vuosilomalaissa määritelty työhön rinnastettava aika (ei kuitenkaan hoitovapaa tai asevelvollisuusaika). Palvelusajaksi katsotaan koh-
tuullisessa määrin kokemus muussa ammatissa, jos se osittain vastaa työssä vaadittavaa ammat- tikokemusta. Suorittamalla työtehtävään liittyvän ammatillisen tutkinnon työntekijä on heti palkka- taulukon 3. vuoden myyjä. Kaupan alalla ensimmäinen työvuosi katsotaan harjoitteluajaksi. Tältä ajalta työntekijän palkka on 85 % palkkaryhmä B1:n ensimmäisen vuoden työntekijän palkasta. (Kaupan työehtosopimus 11–12 §.)
KUVIO 1. Vuosiportaat (Kaupan työehtosopimus, Palkkaliite)
Kaupan alan taulukkopalkat on määritelty työehtosopimuksen palkkaliitteessä. Osa-aikaiselle työn- tekijälle maksetaan tuntipalkka tai suhteutettu kuukausipalkka. Tuntipalkka saadaan jakamalla Taulukon 4 mukainen kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla 160. Suhteutettu kuukausipalkka lasketaan kertomalla kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka sovitulla viikkotyöajalla ja jakamalla tulo luvulla 37,5. (Kaupan työehtosopimus 11 §.)
TAULUKKO 4. Taulukkopalkat 1.4.2018–31.3.2019 muu Suomi (Kaupan työehtosopimus, Palkka- liite)
Palkka- ryhmä | 1. vuotena | 3. vuotena | 5. vuotena | 8. vuotena | ||||
A | 1 652 | 10,33 | 1 710 | 10,69 | 1 796 | 11,23 | 1 880 | 11,75 |
B1 | 1 734 | 10,84 | 1 793 | 11,21 | 1 890 | 11,81 | 1 966 | 12,29 |
B2 | 1 752 | 10,95 | 1 819 | 11,37 | 1 911 | 11,94 | 1 993 | 12,46 |
C1 | 1 852 | 11,58 | 1 918 | 11,99 | 2 030 | 12,69 | 2 117 | 13,23 |
C2 | 1 865 | 11,66 | 1 931 | 12,07 | 2 051 | 12,82 | 2 146 | 13,41 |
D | 1 965 | 12,28 | 2 057 | 12,86 | 2 163 | 13,52 | 2 316 | 14,48 |
Myyjillä ja myymälätyöntekijöillä työn vaativuustasot ovat Myyjä I ja Myyjä II. Vastaavat palkkaryh- mät ovat B1 ja C1. Työn ollessa erityisen vaativaa ja edellyttäessä erityistä koulutusta tai pitkäai- kaisella kokemuksella hankittua vaativaa ammattitaitoa, työntekijä kuuluu Myyjä II:een. Muutoin työntekijä kuuluu vaativuustasoon Myyjä I. Työntekijä kuuluu vaativuustasoon, jonka mukaista työtä hän tekee suurimman osan työajastaan. Palkkaryhmään A kuuluu esimerkiksi TES-nimike siivooja ja palkkaryhmään B2 varastotyöntekijä. (Kaupan työehtosopimus 11 §, Palkkaliite, 174.)
Useat peruspalkan lisät, kuten ilta-, lauantai- ja yölisä, perustuvat työskentelyyn tiettynä kellonai- kana (Taulukko 5). Xxxxxxxxxxx juhlapäivän aattona iltalisä on lauantailisän suuruinen aattoiltalisä. Lisän maksaminen voi perustua myös työskentelyolosuhteisiin, jos työntekijä työskentelee pää- sääntöisesti esimerkiksi myymälän kylmähuoneessa. Tavanomaisessa asiakaspalvelutyössä lä- hes päivittäin useampaa kuin yhtä kieltä käyttävälle työntekijälle maksetaan taulukkopalkasta kol- men tai viiden prosentin kielilisä. (Kaupan työehtosopimus 11–12 §.)
Sunnuntaina ja kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä, jos siitä on sovittu työsopimuksella tai työntekijä on antanut siihen suostumuksensa. Sunnuntaityön teettämisessä tulee noudattaa tasa- puolisuutta. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä mak- setaan kaksinkertainen palkka. Näiltä päiviltä ei kuitenkaan makseta yölisää. (Kaupan työehtoso- pimus 10 §, 12 §.)
TAULUKKO 5. Lisät 1.3.2016–31.1.2020 muu Suomi (Kaupan työehtosopimus, Palkkaliite)
Myyjät ja myymälätyöntekijät | Määrä ja laskentapohja | Ajankohta |
Iltalisä Marras–joulukuu | 3,92 euroa / tunti 7,84 euroa / tunti | Maanantai–perjantai, sunnun- tai klo 18–24 Sunnuntai klo 18–24 |
Aattoiltalisä | 5,17 euroa / tunti | Kirkollisen juhlapäivän aatto klo 18–24 |
Yölisä | 5,17 euroa / tunti | Maanantai-lauantai klo 00–06 |
Lauantailisä | 5,17 euroa / tunti | Arkilauantai klo 13–24 |
Inventaarilisä lauantaina | 5,17 euroa / tunti | Arkilauantai klo 13–24 |
Vastuulisä | Vähintään 5 % taulukkopalkasta | |
Myymälänhoitajan sijaisuus- lisä | 5–20 % | |
Kylmähuonelisä | Vähintään 5 % taulukkopalkasta | |
Pakkashuonelisä | Pakkashuoneessa tehdyiltä tunneilta 20 %:lla korotettu palkka | |
Hälytysraha | Hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi 2 tunnin palkka | |
3.3 Poissaolo
Palkkaa maksetaan työntekijän sairastumisen ajalta, jos työntekijä on estynyt tekemästä työsopi- muksen mukaista työtä sairastumisen tai tapaturman johdosta ja työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Poissaolosta on ilmoitettava viipymättä ja vaadittaessa on esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä. Ensisi- jaisesti todistus haetaan työterveyslääkäriltä. Työntekijän omaa tavanomaista työtä voidaan muo- kata tai keventää, jos työntekijä ei ole täysin työkyvytön. Sairausloman sijaan työntekijä voi myös tehdä korvaavaa työtä eli muuta kuin tavanomaista työtään. (Kaupan työehtosopimus 16 §.)
Palkkaa maksetaan poissaolon ajalta työsuhteen kestosta riippuen Taulukon 6 mukaisesti jaksoon sisältyviltä työvuoroluettelon työpäiviltä ja merkityiltä tunneilta. Myös ilta-, yö- ja lauantailisät mak- setaan. Taulukossa 6 mainittu sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja seuraavat
yhdeksän arkipäivää. Jos työntekijä sairastuu 30 päivän kuluessa työhön paluusta samaan sairau- teen, poissaolot lasketaan yhteen ja palkka maksetaan kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso. (Kaupan työehtosopimus 16 §.)
TAULUKKO 6. Palkanmaksu työkyvyttömyyden yhteydessä (Kaupan työehtosopimus 16 §)
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
Alle kuukausi | Sairasvakuutuslain karenssiajalta 50 % pal- kasta |
Vähintään kuukausi | Sairausvakuutuslain karenssiaika |
Vähintään 3kk mutta alle 3 vuotta | 4 viikkoa |
3 vuotta–alle 5 vuotta | 5 viikkoa |
5 vuotta–alle 10 vuotta | 6 viikkoa |
Vähintään–10 vuotta | 8 viikkoa |
Tilapäisiä poissaoloja ovat esimerkiksi äkillinen sairaus perheessä, vihkiminen ja kertausharjoituk- set. Alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvasta poissaolosta työntekijälle mak- setaan palkka 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä. Tarvittaessa pyritään antamaan kolmea kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo. Palkallisia vapaapäiviä (niiden ollessa työpäiviä) ovat työntekijän vihkimis- tai parisuhteen rekisteröimispäivä sekä 50- ja 60-vuotispäivä. Lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen pois- saoloon, joka ei vähennä ansiota. Myöskään osallistuminen asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen eivät vähennä ansiota. Kertausharjoituspäiviltä työntekijälle mak- setaan palkan ja reserviläispalkan erotus. Edellä mainitut poissaolot eivät vähennä työntekijän vuo- silomaetuja. Lääkärintarkastukset eivät vaikuta palkanmaksuun edellyttäen, että ne on järjestetty välttäen tarpeetonta työajan menetystä. (Kaupan työehtosopimus 17–18 §.)
Xxxxxxxxxxxxx äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan kolmelta kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sai- rausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan. Palkan maksaminen edellyttää työsuhteen kestämistä vä- hintään yhdeksän kuukautta ennen vapaan alkua ja perhevapaalta palaamista töihin. Osa-aikai- selle työntekijälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai kolmen kuukau- den palkka vapaan alkua edeltävän yhdeksän kuukauden keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Isyysvapaalle jäävälle työntekijälle maksetaan kuudelta ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan
ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus tai vastaavan ajan palkka, jolloin työnantaja hakee itsel- leen sairausvakuutuslain isyysrahan. Muut kuin äitiys-, adoptio- tai isyysvapaa ovat palkattomia perhevapaita. Työntekijällä on perhevapaiden ajalta kuitenkin oikeus Kelan maksamiin vanhem- painpäivärahoihin. (Kansaneläkelaitos 2018, viitattu 10.12.2018; Kaupan työehtosopimus 19 §.)
3.4 Vuosiloma
Työntekijällä on oikeus saada lomaa lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ajalta jokaiselta täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta kaksi ja puoli arkipäivää. Jos työsuhde lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä on kestänyt yhdenjaksoisesti alle vuoden, oikeus saada lomaa on kaksi päivää (Taulukko 7). Loman pituutta laskettaessa puolikas päivä pyöristetään täyteen lomapäi- vään. Lomaa voi kertyä enintään kolmekymmentä päivää. (Vuosilomalaki 162/2005 5 §; Kaupan työehtosopimus 20 §; Palvelualojen ammattiliito PAM 2018, viitattu 2.12.2018.)
TAULUKKO 7. Vuosiloman kertyminen (Palvelualojen ammattiliitto PAM 2018, viitattu 16.12.2018)
Työsuhteen kesto 1.4.–31.3. välisenä aikana | Lomaa kertyy |
Alle vuoden | 2 arkipäivää / kk |
Vähintään vuoden | 2,5 arkipäivää / kk |
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia. Myös työssäolon veroinen aika kerryttää työntekijän vuosilomaa. Työssäolon veroisena aikana pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja lain mukaan on vel- vollinen maksamaan palkan. Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtun- teja, jolloin työntekijä on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi sairauden tai tapaturman vuoksi (Tau- lukko 8). Jos työntekijälle ei xxxxx xxxxx yhdeltäkään kalenterikuukaudelta, hänellä on halutessaan oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. (Vuosilomalaki 162/2005 7–8 §; Kaupan työehtosopimus 20 §; Palvelualojen am- mattiliito PAM 2018, viitattu 2.12.2018.)
TAULUKKO 8. Työssäolon veroinen aika (Vuosilomalaki 7 §)
Työnteon este | Lomaa kerryttävä aika |
Työsopimuslaissa säädetyn erityisäitiysva- paan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana taikka yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden äi- tiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäivän aikana | Yhteensä enintään 156 päivää (14 päivän sääntö) ja 182 kalenteripäivää (35 tunnin sääntö) |
Sairaus tai tapaturma Lääkärin määräämä lääkinnällinen kuntoutus työkyvyn palauttamiseksi | Enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuo- dessa tai 75 työpäivää tätä sairautta tai tapa- turmaa kohden (14 päivän sääntö) ja 105 ka- lenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa tai 105 kalenteripäivää tätä sairautta tai tapatur- maa kohden (35 tunnin sääntö) |
Sairauden leviämisen estämiseksi annetun vi- ranomaisen määräyksen vuoksi | Ei rajoitettu |
Opintovapaalain mukainen opintovapaa, jos työntekijä vapaan jälkeen välittömästi palannut työhön | Enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuo- dessa (14 päivän sääntö) ja 42 kalenteripäivän jakso (35 tunnin sääntö) |
Työnantajan suostumuksella työn edellyttä- mään koulutukseen osallistuminen | 30 työpäivää kerrallaan (työnantaja ja työnte- kijä voivat sopia) |
Lomauttaminen | Enintään 30 työpäivää kerrallaan (14 päivän sääntö) ja 42 kalenteripäivän jakso (35 tunnin sääntö) |
Lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhen- tämisen tai siihen verrattavan työaikajärjeste- lyn takia | Enintään 6 kk kerrallaan, järjestelyn jatkuessa keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen uuden 6 kk:n jakson las- keminen alkaa lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen |
Reservin harjoitus tai ylimääräinen palvelus, siviilipalveluslain täydennyspalvelus tai yli- määräinen palvelus | Ei rajoitettu |
Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai to- distajana kuuleminen, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä | Ei rajoitettu |
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, mutta työntekijälle on varattava mah- dollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Vuosilomasta 24 arkipäivää tulee sijoittaa lo- makaudelle (kesälomakausi 2.5.–30.9.) ja muu osa lomasta on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä (talvilomakausi 1.10.–30.4.). Lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät, mutta pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaat- toa ei lasketa lomapäiviksi. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia vuosiloman osan jakami- sesta yhteen tai useampaan jaksoon tai sen pitämisestä lyhennettynä työaikana. Loma-ajankohta tulee ilmoittaa viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. (Vuosilomalaki 162/2005 20–23 §; Kaupan työehtosopimus 20 §; Palvelualojen ammattiliitto PAM 2018, viitattu 2.12.2018.)
Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei työpaikkakohtaisesti ole sovittu sen maksamisesta yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Kokoaikatyössä oleville kuukausi- palkkaisille työntekijöille vuosilomapalkka lasketaan kertomalla lomapäiväpalkka lomapäivien luku- määrällä. Vuosilomapäivän palkka saadaan kuukausipalkasta ja kiinteistä lisistä jakajalla 25. Osa- aikaisella tuntipalkkaisella työntekijällä ja suhteutettua kuukausipalkkaa saavalla työntekijällä vuo- silomapalkka on 10 % tai, jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 12,5 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta. (Kaupan työehtosopimus 20 §; Pal- velualojen ammattiliitto PAM 2018, viitattu 16.12.2018.)
Työntekijälle maksetaan lomaraha edellyttäen, että työntekijä aloittaa loman sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti loman päätyttyä. Lomaraha on suuruudeltaan 50 % ansaittua lomaa vastaa- vasta lomapalkasta. Lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei työpaikkakohtaisesti ole sovittu toisin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä palkallisena vapaana. (Kaupan työehtosopimus 21 §.)
Jos työntekijä ei ole ansainnut lainkaan lomapäiviä, maksetaan hänelle lomakorvaus, joka on työ- suhteen kestosta riippuen joko 10 % tai 12,5 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus ansaituista, pitämättä jääneistä lomapäi- vistä. Jos työntekijän työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, hänellä on oikeus saada lomakorvausta kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta kaksi ja puoli arkipäivää kuukau- dessa kertyneeltä ajalta. (Vuosilomalaki 162/2005 17 §; Kaupan työehtosopimus 20 §; Palvelualo- jen ammattiliitto PAM 2018, viitattu 16.12.2018.)
Myös työehtosopimukseen perustuvat lisät, kuten ilta-, yö- ja lauantailisät sekä säännölliseltä sun- nuntaityöltä maksettava korotus, lisätään työntekijän lomapalkkaan ja -korvaukseen. Palkkaan li- sätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista lisistä 10 % tai 12,5 %. (Kaupan työehtoso- pimus 20 §.)
3.5 Matkat
Työmatka tarkoittaa verovelvollisen tilapäisesti tekemää matkaa työhön kuuluvien tehtävien suorit- tamiseksi erityiselle työntekemispaikalle. Työnantajalta työmatkasta saatu matkustamiskustannus- ten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus eivät ole veronalaista tuloa. Verohal- linto antaa vuosittain määräykset verovapaiden matkakustannusten korvausten perusteista ja mää- ristä. (Tuloverolaki 1535/1992 71–73 §.)
Matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista mak- suista, kuten matkalipuista, suoritettavia korvauksia. Korvauksen enimmäismäärä muulla kuin pal- kansaajan omistamalla kulkuneuvolla tehdystä matkasta on liikkeenharjoittajan antaman tositteen mukainen määrä. Palkansaajan omistamalla kulkuneuvollaan tekemästä matkasta korvauksen enimmäismäärä autolla on 43 senttiä kilometriltä. (Verohallinnon päätös verovapaista matkakus- tannusten korvauksista vuonna 2019, 8–10 §.)
Päiväraha on korvausta työmatkasta aiheutuvista kohtuullisesta ruokailu- ja elinkustannusten li- säyksestä. Suomessa osapäivärahan enimmäismäärä yli kuusi tuntia kestävältä matkalta on 19 euroa ja kokopäivärahan enimmäismäärä yli 10 tuntia kestävältä matkalta on 42 euroa. (Verohal- linnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2019, 11 §, 13 §.)
Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää työmatkan kestämistä vähintään kuusi tuntia ja ettei työ- matkasta makseta päivärahaa eikä palkansaajalla ole mahdollisuutta aterioida tavanomaisella ruo- kailupaikallaan. Korvauksen enimmäismäärä on 10,50 euroa. Päivärahan lisäksi suoritettavan ma- joittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä. (Ve- rohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2019, 15–16 §.)
3.6 Palkkalaskelma
Työnantajan on annettava jokaisen palkanmaksun yhteydessä työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Palkka on maksettava työntekijän osoitta- malle pankkitilille ja palkan on oltava käytettävissä sen erääntymispäivänä. Vain pakottavista syistä palkka voidaan maksaa käteisellä. (Työsopimuslaki 55/2001 2:16 §.)
Suomen standardoimislautakunta on vahvistanut standardin, jota työnantajan olisi palkkalaskel- massa hyvä noudattaa. Standardin mukaan palkkalaskelmaan tulee merkitä työntekijän nimi, am- matti, syntymäaika, työnantajan nimi, toimipisteen sijaintikunta sekä palvelussuhteen alkamis- ja mahdollinen päättymispäivä. Muita laskelmaan merkittäviä tietoja ovat palkanmaksukausi, lomara- hat ja lomakorvaukset, sekä edellisen että kuluvan kalenterivuoden ja viimeisimmän palkanmaksu- kauden ennakonpidätyksen alainen palkkakertymä. Lisäksi laskelmaan merkitään viimeisenä pal- kanmaksukautena toimitettu ennakonpidätys ja vuoro- ja kausityöstä maksetut lisät. Palkkalaskel- massa ilmoitetaan ennakonpidätyksen lisäksi myös muut bruttotuloista tehtävät vähennykset, eli sairausvakuutuksen päivärahamaksu, työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja mah- dollinen ammattijärjestön jäsenmaksu. (Taloustaito 2016, viitattu 14.12.2018.)
4 OPINTOTUKI
Opintotuki koostuu opintorahasta (opintorahan huoltajakorotuksesta), opintolainan valtiontakauk- sesta sekä yleisestä asumistuesta. Tuen tarkoitus on turvata opiskelun aikainen toimeentulo. Kela myöntää opintotukea peruskoulun jälkeisiin opintoihin, jos opinnot ovat päätoimisia, opinnot edis- tyvät riittävästi ja opiskelija tarvitsee taloudellista tukea. (Kansaneläkelaitos 2018, viitattu 15.12.2018.)
4.1 Opintoraha
Opintorahan suuruuteen vaikuttavat opiskelijan ikä, asuminen (itsenäisesti vai vanhempien luona), avioliitto ja lapset. Esimerkiksi itsenäisesti asuvalla 18 vuotta täyttäneellä opiskelijalla opintorahan bruttomäärä kuukaudessa on 250,28 euroa ja alaikäisen lapsen huoltajalla 325,28 euroa. Tuki maksetaan kuukauden ensimmäisenä päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä. (Kansaneläke- laitos 2018, viitattu 15.12.2018.)
Opintoraha on veronalaista tuloa. Opintorahasta ei makseta veroa, ellei opiskelijalla ole opintora- han lisäksi muita veronalaisia tuloja. Opintoraha on siis huomioitava muiden tulojen ennakonpidä- tyksessä. Aikaisemmin Kela vähensi opintorahasta automaattisesti 10 %:n suuruisen ennakonpi- dätyksen, jos opintorahan määrä oli vähintään 170 euroa kuukaudessa, mutta tammikuusta 2019 alkaen ennakonpidätystä ei enää vähennetä, ellei opiskelija ilmoita haluamaansa pidätysprosenttia Kelalle. (Kansaneläkelaitos 2018, viitattu 15.12.2018.)
Opiskelijan omat tulot vaikuttavat siihen, kuinka paljon opintotukea vuodessa voi nostaa. Omaisuus tai varallisuus sekä puolison tulot ja omaisuus eivät vaikuta opintotukeen. Opiskelijan tulee itse huolehtia, ettei tuloverolain mukaiset ansio- tai pääomatulot ylitä vuotuista tulorajaa. Tulot huomi- oidaan bruttomääräisinä Verohallinnon ilmoittamalle vuodelle. Opiskelijalla voi olla tuloja 667 euroa jokaista tukikuukautta ja 1 990 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti (Taulukko 9). Tulot voi saada milloin tahansa kalenterivuoden aikana. Enintään 222 euroa vuositulorajan ylittäviä tuloja ei peritä takaisin (vuonna 2018 ja 2019). Tukikuukausi on kuukausi, jolta opiskelija on nostanut opintorahaa. Jos opiskelija nostaa pelkkää opintolainaa tai saa pelkästään yleistä asumistukea, kyseessä on opintotuen tulovalvonnassa tueton kuukausi. (Kansaneläkelaitos 2018, viitattu 15.12.2018.)
TAULUKKO 9. Opintotuen vuositulorajat vuonna 2018 ja 2019 (Kansaneläkelaitos 2018, viitattu
15.12.2018)
Tukikuukausia kalenterivuoden aikana | Vuosituloraja euroa/kalenteri- vuosi |
1 | 22 557 |
2 | 21 234 |
3 | 19 911 |
4 | 18 588 |
5 | 17 265 |
6 | 15 942 |
7 | 14 619 |
8 | 13 296 |
9 | 11 973 |
10 | 10 650 |
11 | 9 327 |
12 | 8 004 |
Opintotukea voi perua tai palauttaa, jotta vuosituloraja kasvaa. Liikaa maksettu tuki peritään takai- sin 7,5 %:lla korotettuna eikä korkeakouluopiskelija saa tukikuukausia enää uudelleen käyttöönsä. Jos opiskelija nostaa opintotukea, hänen tulee suorittaa keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukaudessa ja vähimmäissuoritusvaatimuksena 20 opintopistettä lukuvuoden aikana. Opiske- lijan tuleekin huomioida, että Kela tekee opintojen edistymisen seurannan korkeakouluopiskelijoille lukuvuosittain (1.8.–31.7.), mutta tulovalvonta koskee kalenterivuotta. (Kansaneläkelaitos 2018, viitattu 14.12.2018.)
4.2 Opintolaina
Opintolaina on valtion takaama laina, johon Kela myöntää lainantakauksen. Opintolainan valtion- takauksen voi saada, jos opiskelija saa Kelalta opintorahaa tai Koulutusrahastolta aikuiskoulutus- tukea. Valtiontakauksen määrää riippuu opiskelijan iästä ja oppilaitoksesta. Lainaa voi hakea itse
valitsemastaan pankista, jonka kanssa myös sovitaan lainan korosta ja takaisinmaksuaikataulusta. (Kansaneläkelaitos 2018, viitattu 15.12.2018.)
Ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa ennen 1.8.2014 aloittaneet korkeakouluopiskelijat ovat voineet saada opintolainavähennyksen, jos opinnot suoritetaan määräajassa ja opintolainaa on yhteensä yli 2 500 euroa. Samoilla ehdoilla ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen aloittaneet korkeakouluopiskelijat voivat saada opintolainahyvityksen, joka tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainasta. Opintolainahyvitys on 40 % opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. (Kansaneläkelaitos 2018, viitattu 15.12.2018.)
4.3 Yleinen asumistuki
Kela maksaa yleistä asumistukea pienituloiselle ruokakunnalle yhteisesti asumismenojen helpotta- miseksi. Ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä, asunnon sijaintikunta sekä bruttotulojen yh- teismäärä vaikuttavat asumistuen määrään. Kela tekee tuloista 300 euron suuruisen ansiotulovä- hennyksen jokaiselle ruokakuntaan kuuluvalle erikseen. (Kansaneläkelaitos 2018, viitattu 15.12.2018)
Opiskelijan opiskelukuukausia tai opintotuen enimmäisaikoja ei huomioida laskettaessa asumis- tuen määrää, mutta opintotuki sosiaalietuutena katsotaan tuloksi. Asumistuki tarkastetaan vuoden välein. Välitarkastuksia tehdään, jos ruokakunnan olosuhteet muuttuvat. Opiskelijan täytyy seurata sekä opintotuen vuositulorajan täyttymistä että asumistukeen vaikuttavaa kuukausituloa (Kuvio 2). (Kansaneläkelaitos 2018, viitattu 15.12.2018.)
KUVIO 2. Opiskelijan tulojen vaikutus asumistukeen ja opintorahaan (Kansaneläkelaitos, viitattu 10.12.2018)
5 MAKSUT VEROHALLINNOLLE JA VAKUUTUSYHTIÖILLE
Työnantaja maksaa työntekijän bruttopalkan lisäksi myös muita maksuja, joita kutsutaan työnanta- jan sivukuluiksi. Myös työntekijä osallistuu sivukulujen maksamiseen. Tiedot maksetuista palkoista ja työnantajasuorituksista ilmoitetaan tulorekisteriin. (Verohallinto 2019; Suomen Palkanlaskenta Oy 2018, viitattu 17.3.2019.)
5.1 Ennakonpidätys
Yleisen verovelvollisuuden perusteella verovuonna Suomessa asunut henkilö on velvollinen suo- rittamaan veroa tulon perusteella. Ansiotulosta suoritetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakun- nalle. Veronalaista tuloa on (säädetyin rajoituksin) rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Veronalaista ansiotuloa on työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus. Työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja se arvioidaan käypään arvoon. Verohallinto määrää luontoisetujen käypien arvojen laskentaperusteet vuosittain. Koko henkilökunnan työnantajalta saamaa tavanomaista ja kohtuul- lista henkilökuntaetua ei katsota veronalaiseksi tuloksi. Tavanomainen henkilökuntaetu on esimer- kiksi henkilökunta-alennus, merkkipäivälahja tai muu vähäinen lahja, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena. Tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. (Tuloverolaki 1535/1992 1 §, 9
§, 29 §, 61 §, 64 §, 69 §,110 §.)
Luonnollisen henkilön on suoritettava valtiolle tuloveroa verotettavasta ansiotulostaan progressiivi- sen tuloveroasteikon perusteella. Kunnalle luonnollisen henkilön on suoritettava tuloveroa kunnal- lisverotuksen verotettavasta tulostaan kuntalain mukaan vahvistetun tuloveroprosentin mukaan. Työnantaja perii työntekijän palkasta verot ennakonpidätyksenä verokortin mukaisesti. Ennakonpi- dätysprosentti perustuu arvioon kalenterivuoden aikana ansaittavasta palkasta. (Tuloverolaki 1535/1992 124 §, 130 §; Veronmaksajain Keskusliitto ry 2018 viitattu 17.3.2019.)
5.2 Työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut
Työnantajan sairausvakuutusmaksua maksetaan, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa. Sitä ei kuitenkaan makseta alle 16-vuotiaiden tai 68 vuotta täyttäneiden pal- koista. Vuonna 2019 maksetuista palkoista työnantajan sairausvakuutusmaksu on 0,77 %. Työn- tekijän sairausvakuutusmaksu sisältyy verokortin pidätysprosenttiin. (Verohallinto 2018, viitattu 17.3.2019.)
Työntekijän ollessa 17–67-vuotias hänet tulee työeläkelain mukaan vakuuttaa, jos ansiotulot sa- malta työnantajalta ovat vähintään 59,36 euroa kuukaudessa. Palkanmaksun yhteydessä työnte- kijältä perittävä työeläkevakuutusmaksun suuruus riippuu työntekijän iästä Taulukon 10 mukaisesti. Työnantajan osuus työeläkevakuutusmaksusta on keskimäärin 17,35 %. (Verohallinto 2018; Suo- men Palkanlaskenta Oy 2018, viitattu 17.3.2019.)
TAULUKKO 10. Työntekijän osuus työeläkevakuutusmaksusta vuonna 2019 (Verohallinto 2018,
viitattu 16.3.2019)
Työntekijän ikä | Osuus bruttopalkasta |
17–52 vuotta | 6,75 % |
53–62 vuotta | 8,25 % |
63–67 vuotta | 6,75 % |
Työttömyysvakuutusmaksua maksetaan Työllisyysrahastolle 17–64-vuotiaiden työntekijöiden pal- koista. Palkansaajan maksuprosentti vuonna 2019 on 1,50 %. Työnantajan osuus työttömyysva- kuutusmaksusta on 2 086 500 euron palkkasummaan asti 0,50 % ja palkkasumman ylittävältä
osalta 2,05 %. (Verohallinto 2018; Suomen Palkanlaskenta Oy 2018, viitattu 17.3.2019.)
Työnantaja on velvollinen ottamaan työsuhteessa oleville työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen työtapaturmien ja ammattitautien varalta, jos kalenterivuoden aikana työntekijöille maksetut palkat ovat yli 1 300 euroa. Vakuutusmaksun suuruus vaihtelee työn toimialan ja vaarallisuuden mukaan. Vuonna 2019 maksu on keskimäärin 0,80 %. Työnantaja on velvollinen ottamaan myös työnteki- jöiden ryhmähenkivakuutuksen, jos toimialaa koskevassa työehtosopimuksessa on siitä määräys. Maksun määrä vaihtelee vakuutusyhtiöittäin. (Suomen Palkanlaskenta Oy 2018; Suomen Yrittäjät 2018, viitattu 17.3.2019.)
5.3 Tulorekisteri
Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta, jonka käyttö aloitettiin 1.1.2019. Aluksi tulorekis- teriin ilmoitetaan tiedot palkoista ja ansiotuloista. Eläke- ja etuustiedot ilmoitetaan vuodesta 2020 alkaen. Tiedot ilmoitetaan reaaliaikaisesti rajapinnan kautta tulorekisterin sähköisessä asiointipal- velussa tiedostona tai verkkolomakkeella. Tulorekisterin tietoja käyttävät monet viranomaiset, ku- ten Verohallinto, Kela ja Työllisyysrahasto (Kuvio 3). Käyttäjät saavat tarvitsemansa tiedot tulore- kisteristä, jos heillä on siihen oikeus toimintaansa sovellettavan lainsäädännön perusteella. (Vero- hallinto 2018, viitattu 17.3.2019.)
KUVIO 3. Tulorekisteri (Verohallinto 2018, viitattu 17.3.2019)
Tulorekisteri yksinkertaistaa työnantajien ilmoittamisvelvollisuuksia ja helpottaa palkkahallinnon työskentelyä. Tiedot palkkatuloista ilmoitetaan tulorekisteriin vain kerran ja tiedon käyttäjät saavat rekisteristä tarvitsemansa tiedot. Tulonsaaja näkee omat tietonsa reaaliaikaisesti yhdestä paikasta ja saa näin kokonaiskuvan palkka- ja etuustiedoistaan. Tulonsaaja voi myös tarkistaa tulorekiste- ristä, onko työnantaja hoitanut ilmoittamiseen liittyvät työnantajavelvoitteet. Ajantasaisten tietojen saaminen tulorekisteristä mahdollistaa tiedon käyttäjien omien prosessien kehittämisen, eikä tulon- saajan tarvitse itse toimittaa tietoja viranomaisille hakemustensa liitteenä. Harmaan talouden tor- junta on tulorekisterin yleisenä tavoitteena. (Verohallinto 2018, viitattu 17.3.2019.)
6 OPPAAN LAATIMINEN
Työlainsäädännön monimutkaisuus ilmeni palkanlaskennan opintojaksolla. Ensimmäinen ajatus opinnäytetyön aiheesta oli laatia loma-asioihin keskittynyt opas työntekijälle, sillä harva palkan- saaja osaa tarkistaa oman lomapalkkansa. Myöhemmin huomattiin, että pelkästään loma-asioihin keskittynyt opas voisi opinnäytetyönä olla liian suppea ja laajemman kokonaisuuden aikaansaa- miseksi työhön oli järkevää ottaa mukaan myös muut palkkaan liittyvät asiat.
Toimeksiantaja oli yhtä mieltä työn hyödyllisyydestä ja suostui yhteistyöhön. Opas tehtiin toimin- nallisen opinnäytetyön osana. Vaikka aluksi opinnäytetyön tekijän ajatus oli laatia opas toimeksi- antajayrityksen yhden toimipaikan työntekijöille, päätettiin se suunnatta kaikille, eli noin 2 500:lle Kaupan työehtosopimuksen piiriin kuuluvalle työntekijälle (pois lukien toimistotyöntekijät). Työmää- rän vähentämiseksi rajausta tehtiin myös siten, että toinen toimeksiantajayrityksessä noudatettava työehtosopimus jätettiin kokonaan opinnäytetyön ja ulkopuolelle.
Toimeksiantajayrityksen työntekijät saivat vaikuttaa oppaan sisältöön heille teetetyn lomakekyselyn kautta. Kyselyssä oli listattu työehtosopimuksesta valittuja aiheita ja käsitteitä, joista työntekijöiden tuli arvioida omaa tietämystään. Jotta kyselyyn olisi helppo ja nopea vastata, muotoiltiin se ”rasti ruutuun” -tyyppiseksi lomakkeeksi, jossa työntekijän tuli valita, tietääkö hän mitä esimerkiksi jokin käsite tarkoittaa ja olisiko sitä hyödyllistä käsitellä työntekijöille suunnatussa oppaassa. Vastauksia saatiin yhteensä 31, eli lähes puolet kyselyyn valitun toimipaikan työntekijöistä vastasi kyselyyn. Kyselyn tulosten perusteella oppaan sisältö painottuu työaikaan (tasoittumisjärjestelmä, vuosiva- paa), palkkaukseen (palkan suuruus ja sen määräytyminen, palkan lisät) vuosilomaan sekä palk- kalaskelman lukemiseen. Myös sosiaalivakuutusmaksuja haluttiin käsiteltävän oppaassa. Edellä mainitut asiat painottuivat myös henkilökohtaisissa haastatteluissa, joita tehtiin esimiehenä toimi- van palvelupäällikön, luottamusmiehen, palkanlaskijoiden sekä henkilöstöpäällikön kanssa. Lisäksi yhdessä toimeksiantajan ja ohjaavan opettajan kanssa katsottiin hyödylliseksi käsitellä oppaassa myös palkan vaikutuksia opintotukeen, sillä toimeksiantajalla työskentelee osa-aikaisena paljon opiskelijoita.
Työn tavoitteena oli luoda työntekijälle helppolukuinen ja selkeä opas. Kaupan työehtosopimuk- sessa osa asioista on esitetty lyhyesti ja epäselvästi, puhumattakaan lakitekstin vaikealukuisuu- desta. Tavoitteena oli myös, että työntekijä saisi oppaasta apua perusasioihin ja vasta monimut- kaisemmissa asioissa hänen täytyisi kääntyä esi- tai luottamusmiehen puoleen.
Oppaan kirjoittaminen alkoi opinnäytetyön teoriaosuuden lukemisesta, sillä se sisälsi kaiken oleel- lisen, jota oppaassa tulisi käsitellä. Tekstiä lähdettiin tiivistämään ja muokkaamaan toimeksianta- jakohtaisemmaksi niin, että yleisen teorian joukkoon lisättiin toimeksiantajayrityksen käytäntöjä. Kirjoittamisessa oli jonkin verran taukoa ohjausseminaarin jälkeen, joka oli toisaalta hyvä asia, sillä lukemalla omaa tekstiä jälkikäteen siitä huomasi nyt paremmin sekä virheitä että keinoja, joilla asiat voidaan ilmaista selkeämmin. Kirjottamisen aikana tuli myös tarve haastatella uudelleen toimeksi- antajaa yrityksen käytännöistä, kun työehtosopimuksenkin mukaan joistain asioista voi paikallisesti sopia toisin. Palkanlaskijalta saatiin erityisesti apua kappaleessa neljä käsiteltävään palkkalaskel- man lukemiseen.
Kirjoitusprosessin aikana oppaan sisällysluettelo muuttui verrattuna opinnäytetyöraporttiin, kun kappaleiden järjestystä muutettiin loogisemmaksi. Palkkalaskelma-kappale kokoaa yhteen aikai- sempien kappaleiden sisällöt laskelman muodossa. Opintotuki-kappale siirrettiin oppaan loppuun, sillä se ei varsinaisesti liity palkkaan. Lisäksi oppaan viimeiseksi kappaleeksi luotiin käsitteistö op- paassa käytetyistä termeistä, joita kaikkia ei oppaan teksteissä ole tarkemmin määritelty. Tämä mahdollisti oppaan varsinaisen tekstiosuuden sivumäärän pysymisen suhteellisen pienenä ja näin opas on myös sopiva eritasoisille lukijoille.
Oppaan tekstit on rakennettu niin, että perusasiat tulevat tiivisti käsiteltyä. Kappaleisiin on lisätty viittauksia lähteisiin ja toimeksiantajan muihin materiaaleihin, joista asiaan löytyy lisätietoa. Muuta- mia teoriaa havainnollistavia esimerkkejä on myös lisätty aiheisiin, jotka kyselyn perusteella pai- nottuvat oppaassa.
Opas on toteutettu Word-tiedostoon ilman värejä tai kuviointeja. Oppaan ulkoasu muutetaan myö- hemmin toimeksiantajan ohjelmalla sopivaksi ja lisätään työntekijöiden saataville sopivaa jakelu- kanavaa käyttäen. Opasta voidaan myös painattaa konkreettiseksi tuotokseksi.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia palkka-asioihin keskittynyt opas toimeksiantajayrityksen työn- tekijöille. Aihe oli toimeksiantajan kannalta hyödyllinen, sillä lakitekstit voivat olla monimutkaista luettavaa, eikä kaikilla työntekijöillä ole tietämystä oman palkkansa määräytymisen perusteista. Opastamalla työntekijöitä palkka-asioissa yritys antaa itsestään reilun kuvan ja säästää aikaa sekä palkanlaskijoilta että palkansaajilta, kun palkanmääräytymisen perusteet ovat kaikilla selvillä.
Opinnäytetyön tekeminen alkoi toimeksiantajayrityksen henkilöstöpäällikön ja palkanlaskijan haas- tattelulla. Haastattelussa sovittiin opinnäytetyön aikataulusta ja tiedonkeruutavasta, jolla saadaan selville henkilöstön kannalta tärkeimmät asiat tulevaan oppaaseen. ”Rasti ruutuun” -tyyppisiin ky- symyksiin työntekijöille teetetyssä lomakekyselyssä päädyttiin niiden helppouden vuoksi, sillä ta- voitteena oli saada mahdollisimman paljon vastauksia. Kokemuksia kerättiin myös palvelupäällikön ja luottamusmiehen haastatteluilla. Saman asiat korostuivat sekä lomakekyselyiden että haastat- teluiden vastauksissa. Nämä ilmi tulleet asiat painottuvat oppaan sisällössä.
Työntekijöiden kyselyssä vastausaika oli kesälomista johtuen pitkä, jotta mahdollisimman moni eh- tisi vastata kyselyyn. Vaikka opinnäytetyössä käsiteltävien aiheiden rajaus varmistui vasta kysely- tulosten perusteella, olisi teoriaosiota voinut osittain alkaa kirjoittaa valmiiksi jo ennen vastausajan päättymistä ja näin hieman aikaistaa työn valmistumista. Työn alkuperäinen suunniteltu valmistu- misaika oli loppuvuodesta 2018. Toimeksiantajalla ei kuitenkaan ollut aikataulua työn valmistumi- sen suhteen, vaan opinnäytetyöntekijä sai itse valita aikataulun. Näin ollen työn valmistuminen vasta vuoden 2019 puolella ei haitannut. Omalta osaltaan työn valmistumista hidastutti myös syk- syllä aloitettu kokoaikatyö.
Opas muodostui rakenteeltaan selkeäksi, kuten tavoitteena oli. Myös teksti ja sivumäärä pysyi koh- tuullisena, joka oli tärkeää lukijoiden kiinnostuksen kannalta. Tekstin tukena on jonkin verran tau- lukoita sekä esimerkkejä helpottamassa asioiden ymmärtämistä. Tekstin määrä pysyi kohtuullisena oppaan loppuun lisätyn Käsitteet-kappaleen johdosta. Kappaleessa on määritelty oppaassa käy- tettyjä käsitteitä ja sieltä lukijan on helppo tarkastaa vieraiden sanojen merkitykset. Ulkoasun kiin- nostavuutta lukijan silmissä ei voi vielä arvioida, sillä oppaan lopullinen ulkomuoto varmistuu myö- hemmin, kun se tehdään toimeksiantajan ohjelmistolla valmiiksi.
Oppaasta tulee olemaan hyötyä erityisesti kesätyöntekijöille ja uusille työntekijöille, joilla ei ole ai- kaisempaa työkokemusta tai kokemusta kaupan alalta. Opas kertoo myös kokeneemmalle palkka- asioiden tuntijalle, mistä lähteistä kannattaa tarvittaessa etsiä lisätietoa.
Tärkein oppimiskokemus opinnäytetyön tekemisessä on ollut kehittyminen kirjoittajana. Vaikka opinnäytetyöprojekti oli ajoittain raskas ja puuduttava, mielenkiintoisen aiheen ansioista työhön jak- soi kuitenkin paneutua. Työn aikataulutus loppua kohden meni tiukaksi, sillä ohjausseminaarin jäl- keinen suunnitelma valmistumisesta oli vasta myöhemmin keväällä. Työ valmistui kuitenkin aika- taulun mukaisesti sovittuna ajankohtana.
Muita tärkeitä oppimiskokemuksia prosessin aikana ovat tiedon etsiminen ja lakitekstien lukemi- nen. Myös haastattelujen tekeminen helpottui prosessin aikana. Alussa tilanteet olivat hyvin jännit- täviä, mutta projektin edetessä haastattelutilanteet muuttuivat luonnollisemmiksi ja haastattelurun- gosta poikkeavien lisäkysymysten esittäminen tuli helpommaksi.
Tämä opinnäytetyö tarjoaa parikin eri mahdollisuutta seuraavalle opiskelijalle opinnäytetyön laati- miseen. Yksi vaihtoehto kehittämisaiheena voisi olla saman tyyppisen oppaan laatiminen myös tästä työstä pois rajatun työehtosopimuksen (Matkailu-, ravintoala- ja vapaa-ajan palveluita kos- keva työntekijöiden työehtosopimus) piiriin kuuluville työntekijöille. Toinen vaihtoehto olisi jatkotut- kimuksen tekeminen tämän opinnäytetyön tuotoksena olleen oppaan onnistumisesta.
LÄHTEET
Kansaneläkelaitos 2018. Opintotuki. Viitattu 15.12.2018, xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx.
Kansaneläkelaitos 2018. Vanhempainpäivärahat. Viitattu 10.12.2018, xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxx- painpaivarahat.
Kaupan työehtosopimus 1.2.2018–31.1.2020 ja Palkkaliite 1.4.2018–31.1.2020.
Palvelualojen ammattiliitto PAM 2018. Kaupan alan vuosivapaat. Viitattu 27.11.2018, xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxx/xxxxxx-xxxx-xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxx.xxxx.
Palvelualojen ammattiliitto PAM 2018. Työsopimus. Viitattu 19.2.2019, xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxx/xx- osopimus.html.
Palvelualojen ammattiliitto PAM 2018. Työsuhde. Viitattu 4.12.2018, xxxxx://xxx.xxx.xx/xxx/xx- osuhde.html.
Palvelualojen ammattiliitto PAM 2018. Vuosiloma kaupan alalla. Viitattu 2.12.2018, xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxx/xxxxxxxxx-xxxxxx-xxxxxx.xxxx.
Palvelualojen ammattiliitto PAM 2018. Vuosiloman pitäminen. Viitattu 2.12.2018, xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxxx.xxxx.
Xxxxxxxx, M., Xxxxxxxxx, X., Xxxxxxx, X., Xxxxxxxxxxxx, X., Xxxxx, X., Xxxxxxxxx, T., Salo, X., Xxxxx- xxx, S., Xxxxxxxx, X. & Xxxxxxxx, X. 2018. Palkkahallinto. Xxxxx://xxxxx-xxxxxxxxxx- xx.xxx.xxxx.xx:2047/teos/EAJBFXCTEB#kohta:PALKKAHALLINTO.
Xxxxxxx, X. 2018. Henkilöstöpäällikkö, Osuuskauppa Xxxxx. Haastattelu 15.11.2018.
SOK 2018. S-ryhmä lyhyesti. Viitattu 24.11.2018, xxxxx://xxx.x-xxxxxx.xx/xxx/x-xxxxx/x-xxxxx- lyhyesti.
Suomen Ekonomit 2018. Työsopimuksen sisältö. Viitattu 4.12.2018, xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxx- pimuksen-sisalto.
Suomen Palkanlaskenta Oy 2018. Työnantajan sivukulut. Viitattu 17.3.2019, xxxxx://xxx.xxxx- xxxx.xx/xxx/xxxxxxx/xxxxxxxxxxx_xxxxxxxxx.
Suomen Yrittäjät 2018. Ryhmähenkivakuutus. Viitattu 17.3.2019, xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx- abc/tyonantajan-abc/tyonantajamaksut/ryhmahenkivakuutus-316879.
Suomen Yrittäjät 2018. Tapaturmavakuutus. Viitattu 17.3.2019, xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx- abc/tyonantajan-abc/tyonantajamaksut/tapaturmavakuutus-317635.
Taloustaito 2016. Mitä palkkalaskelmasta pitää nähdä? Viitattu 14.12.2018, xxxxx://xxx.xxxxxx- xxxxx.xx/xxx-xxxxx/xxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxx-xxxxx/.
Tuloverolaki 30.12.1992/1535.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2015. Suomen työlainsäädäntö ja työelämän suhteet. Esite. Xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxx/0000000/0000000/Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx- teet/66681b2a-b817-4f79-8482-9f26091f7602/Suomen+työlainsäädäntö+ja+työelämän+suh- teet.pdf.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Työlainsäädäntö. Viitattu 13.12.2018, xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxxx- danto.
Työaikalaki 9.8.1996/605. Työehtosopimuslaki 7.6.1946/436. Työsopimuslaki 26.1.2001/55.
Työsuojeluhallinto 2018. Työsuojelu työpaikalla. Viitattu 16.12.2018, xxxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xx- osuojelu-tyopaikalla.
Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2019. Xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx-xxxx-xxxxxx/xxxxxxxxx/00000/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxx-xxxxxxxxxxxx- matkakustannusten-korvauksista-vuonna-2019/.
Verohallinto 2018. Tietoa tulorekisteristä. Viitattu 17.3.2019, xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxx- meist%C3%A4/.
Verohallinto 2018. Työnantajan ja työntekijän vuoden 2019 sosiaalivakuutusmaksuprosentit. Vii- tattu 17.3.2019, xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxx/xxxxxxx/xxxx- set/2018/työnantajan-ja-työntekijän-eläke--ja-vakuutusmaksuprosentit-2019/.
Verohallinto 2019. Verohallinnolle maksettavat ja ilmoitettavat työnantajasuoritukset. Viitattu 17.3.2019, xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxx_xxxxxxxx- jana/verohallinnolle_maksettavat_ja_ilmoitet/.
Veronmaksajain Keskusliitto ry 2018. Verokortti ja ennakonpidätys. Viitattu 17.3.2019, xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/Xxxxxx-xx-xxxxx/xxxxxxxxxx/.
Vuosilomalaki 18.3.2005/162.