OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

OYS-ervan sairaanhoitopiirien erityispiirteitä ovat tehtäviin ja vastuisiin suhteutetetut liian pienet väestöpohjat sekä pitkät etäisyydet. Sen vuoksi luottamuksellinen yhteistyö ja –vastuu on tärkeää. Koko pohjoinen alue kilpailee muun maan ja jossain määrin myös naapurimaiden kanssa osaavasta henkilöstöstä. Lisäksi vuosikymmenen jatkunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten kansallinen valmistelu on muuttanut palvelujärjestelmän sektoreiden välistä tasapainoa tavalla, joka edelleen vaikeuttaa julkisten toimijoiden tehtävän suunnittelua ja toteuttamista. Tämän vuoksi järjestämissopimuksessa sovittavat pelisäännöt työnjaosta ja jokaisen sairaanhoitopiirin osallisuudesta kokonaisvastuuseen, ovat erityisen tärkeät.

1 Sopimuksen perustana olevat normit

Terveydenhuoltolain (xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000) 42 §:n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito. Niiden on suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmät, lääkinnällinen kuntoutus ja erilaiset hankinnat. Lisäksi on sovitettava yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien edellytetään yhteistyössä huolehtivan samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä.

Terveydenhuoltolain 43 §:n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, jossa on sovittava sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Sovitun työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Sopimuksen mukaiseen toimintayksikköön on varmistettava riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen.

Valtioneuvoston asetus (VNA 337/2011, xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000) määrää tarkemmin järjestämissopimuksen sisällöstä.

Eduskunnan tekemä terveydenhuoltolain muutos (1516/2016) koskee ensihoitopalvelujen järjestämistä ja sisältöä (39 - 41 §), erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä (45 §), erityisvastuu- alueen ensihoitokeskusta (46 §), kiireellistä hoitoa (50 §), terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyötä (50a §) sekä sosiaalihuollon tarpeen arviointia (53a §). Lakimuutos tuli voimaan 1.1.2017, paitsi pykälien 45, 50 ja 50a osalta 1.1.2018.

Valtioneuvosto asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (VNA 583/2017) tuli voimaan 1.1.2018. Sillä säädetään päivystysyksiköiden kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnan tehtävistä ja laatuvaatimuksista sekä erikoisalakohtaisista edellytyksistä.

Asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (VNA 582/2017) tuli voimaan 1.1.2018, mutta sen 7 § 1.7.2018 alkaen. Sillä säädetään valtakunnallisesti vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalan keskitettävistä suunnittelu- ja koordinaatiotehtävistä sekä leikkauksista, hoidoista ja toimenpiteistä. Asetuksella säädetään myös suunnittelu- ja koordinaatiotehtävien alueellisesta keskittämisestä viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Lisäksi säädetään tiettyjen erikoissairaanhoidon toimenpiteiden, hoitojen ja

leikkausten keskittämisestä viiteen yliopistolliseen sairaalaan sekä 7 §:ssä ympärivuorokautista yhteispäivystystä ylläpitäviin asetuksessa mainitut edellytykset täyttäviin sairaaloihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (STMA 585/2017) on tullut voimaan 1.1.2018. Siinä täsmennetään mm. ERVA ensihoitokeskuksen tehtäviä ja vastuita sekä sairaanhoitopiirien yhteistyötä ensihoidon osalta.

Edellä mainittujen normien lisäksi järjestämissopimus perustuu muihin erikoissairaanhoidon järjestämistä ja tuottamista koskeviin säädöksiin.

2 Sopimustekniset asiat

2.1 Sopijapuolet

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjolankatu 13, 3. krs

87100 Kajaani

Y-tunnus 2496986-0

Keski-Pohjanmaan sosiaali- terveyspalvelukuntayhtymä Xxxxxxxxxx 00–00

67200 Kokkola

Y-tunnus 0216462-3

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ounasrinteentie 22

96400 Rovaniemi

Y-tunnus 0819616-7

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Xxxxxxxxxx 00

94100 Kemi

Y-tunnus 0828618-9

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kajaanintie 50

90220 OULU

Y-tunnus 0679480-9

2.2 Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset

Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on tehty vuosille 2018 – 2021, mutta Länsi-Pohjan synnytysten poikkeuslupa edellyttää erityisvastuualueella hyväksytyn suunnitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämismallista ja tuotantorakenteesta sekä sen järjestämisen aikataulusta 31.12.2019 mennessä. Sopimukseen tehtävät päivitykset valmistelevat johtajaylilääkärit vuosittain.

Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät päättävät järjestämissopimuksen ja sen mahdollisten muutosten hyväksymisestä kuntalain (410/2015) 58 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä, yhtymävaltuustossa. Jos kuntayhtymät eivät pääse asiassa sopimukseen, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 43 §).

Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain erityisvastuualueen arviointiryhmässä, joka koostuu sairaanhoitopiirien johtavista viranhaltijoista. Sen jäsenistä tekee päätöksen PPSHP:n hallitus sairaanhoitopiirien esityksestä. Arviointiryhmän tehtävä on arvioida erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteistyötä ja antaa suosituksia kuntayhtymien toimielimille järjestämissopimukseen tarvittavista päivityksistä.

3 Väestön palvelutarpeen arviointi

Kussakin sairaanhoitopiirissä on Terveydenhuoltolain (35 §) mukainen perusterveydenhuollon yksikkö. Ne ovat osallistuneet alueidensa järjestämissuunnitelmien (3th-laki 34 § ja valtioneuvoston asetus 337/2011) laatimiseen. Suunnitelmat perustuvat väestön terveystietoihin, hyvinvointi-indikaattoreihin ja palvelutarpeeseen ja niissä on kuvattu palvelujärjestelmän nykytila. Suunnitelmissa on sovittu painopistealueista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, palveluiden alueellisesta toteuttamisesta, tukipalveluista sekä osaamisen ja laadun hallinnasta. Toteuttamisvastuu on toimivilla organisaatioilla ja niiden johdolla. (Ks. 9)

Erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa hyödynnetään järjestämissuunnitelmien tietoja sekä kunkin sairaanhoitopiirin tuottamaa tietoa palveluista ja niiden tarpeista kuten sairastavuudesta ja hoitojonoista. Sairaanhoitopiirit tuottavat välittömään toimintaansa tarvittavan tiedon ja hyödyntävät valtakunnallisia tietolähteitä. Lisäksi ERVA-tasoisesti tuotetaan toiminta- ja kustannustietoa yhteiseen tietokantaan raportoitavaksi. Palveluiden tuottamiseen tarvittavista resursseista kuten henkilöstöstä, osaamisen hallinnasta ja niiden yhteensovittamisesta Pohjois-Suomen erikoissairaanhoidossa on toisaalla tässä sopimuksessa.

4 Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako

xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Terveydenhuoltolaki 45 §

xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Työnjakoasetus

VNA_ESH_PM_22.08.17pdf Työnjakoasetuksen perustelumuistio

4.1 Valtakunnalliset ja alueelliset kokonaisuudet

Työnjakoasetuksen 3 §:n mukaisesti valtakunnallisten kokonaisuuksien suunnittelun ja yhteen sovittamisen vastuut toteutuvat seuraavasti: syöpä (HUS), elinsiirtotoiminta (HUS), hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöt (VSSHP), tulehdukselliset reumasairaudet (PSHP) ja epilepsia (PSSHP). PPSHP:n vastuulla ovat terveyden- huollon menetelmien arviointia koskevat koordinaatiotehtävät. (Ks. 11.3).

PPSHP huolehtii työnjakoasetuksen 4 §:n mukaisesti alla mainituista alueellisista tehtävistä, niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Toimeenpanosta vastaa sairaanhoitopiirien lääketieteellinen johto. Vastuuhenkilöt tekevät vuosittain esityksen tarvittavista muutoksista. Tehtäväkuvaukset ja vastuuhenkilöt ylläpidetään liitteessä 4. ( Liite 4 OYS-erva JärjSop 2018-2021 Aluekokonaisuudet_190417.docx )

1. Aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka, hoito ja alkuvaiheen kuntoutus

2. Harvinaissairauksien yksikkö (Harvinaissairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus)

3. Valtakunnallisen seulontaohjelman (VNA 339/2011) mukaiset jatkotutkimukset ja seulontaprosessien laadunvarmistus mukaan lukien harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta vastasyntyneiltä (Rintasyöpä, Kohdun kaulaosan syöpä, Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus, Kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen, Ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeamien selvittämiseksi, Harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta vastasyntyneiltä).

4. Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) terveydenhuollon osalta

5. Palliatiivisen hoidon yksikkö (Vaativa palliatiivinen ja saattohoito)

6. Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito

7. Pohjoinen syöpäkeskus, Fican North (Syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen). (Ks. 11.2)

8. Hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten palvelujen hoidon porrastus ja yhteen sovitus

9. Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö, FinCCHTA (Terveydenhuollon menetelmien arviointi valtakunnallisessa yhteistyössä). (Ks. 11.3)

10. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä vaativa kuntoutustutkimus

11. Vaativat diagnostisten erikoisalojen tutkimukset, ml. kliininen genetiikka ja eläviin henkilöihin kohdistuvat oikeuslääketieteelliset kliiniset tutkimukset ja näytteenotot

4.2 Valtakunnallinen ja alueellinen työnjako

Työnjakoasetuksen 5 §:n mukaisesti yliopistolliset sairaanhoitopiirit sopivat vaativien, harvinaisten (valtakunnallisesti < 50 kpl vuodessa) hoitojen kokoamisesta vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Erikseen määrätysti OYS on yhtenä keskuksena selkäydinvammaisten kokonaishoidossa, syöpien vatsakalvopesäkkeiden HIPEK-hoidoissa sekä vaativassa käsikirurgiassa. Alkiodiagnostiikka ja hoito, elinsiirrot, vaikeiden palovammojen primaarihoito ja lasten avosydänkirurgia tapahtuu HUS:ssa. Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelun sekä varhaisvaiheen leikkaushoidon se toteuttaa yhteistyössä OYS:n kanssa. Yhteistyötä ohjaavat yliopistollisten sairaaloiden johtajaylilääkärit.

Asetuksen 6 §:n mukaan yliopistosairaaloihin keskitettävät harvinaiset leikkaukset ja toimenpiteet (valtakunnallisesti < 200 kpl vuodessa) on kirjattu työnjakoliitteeseen. (Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_190417.docx)

Asetuksen 7 § säätelee sairaaloiden toimintaa seuraavien leikkausten toimenpidemäärillä, joita on oltava vähintään noin suluissa olevat määrät:

- primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia (600), olkanivelen tekonivelkirurgia (40), tekonivelten uusintaleikkaukset (100), selkäkirurgia (150)

- primaari rintarauhassyöpäkirurgia (150), paksusuolisyövän, munuaissyövän, kilpirauhassyövän ja matalan riskin endometriumsyövän sekä eturauhassyövän radikaaliprostatektomia leikkaukset (70)

Tavoitteena on, että OYS-ervan sairaanhoitopiirit suorittavat 7 §:ssä määriteltyjä leikkauksia seuraavasti:

Lapin sairaanhoitopiiri: Primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia

ja niiden uusintakirurgia, selkäkirurgia sekä paksusuoli- ja rintasyöpäkirurgia.

Kainuu: Primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia ja selkäkirurgia, sekä ilman yhteistä potilaiden ohjausta myös rintasyöpäkirurgia mikäli työnjakoasetuksen 7§ lukumääräkriteerit täyttyvät.

Soite: Primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia, selkäkirurgia sekä rintasyöpäkirurgia, sekä ilman yhteistä potilaiden ohjausta paksusuolisyöpäkirurgia mikäli työnjakoasetuksen 7§ lukumääräkriteerit täyttyvät.

LPSHP: Ilman yhteistä potilaiden ohjausta primaari lonkan ja polven tekonivelkirurgia sekä rintasyöpäkirurgia mikäli työnjakoasetuksen 7§ lukumääräkriteerit täyttyvät.

PPSHP:ssä tehdään kaikkia 7 §:n leikkauksia.

Aiempien toimintalukujen lisäksi työnjakosuunnitelman perusteina on käytetty väestöpohjaa, väestön sijoittumista sekä palveluiden saavutettavuutta. Asetuksen lukumäärävaatimuksien täyttyminen edellyttää potilasohjausta.

Keskitettävät leikkaukset, niihin välittömästi liittyvät muut hoidot ja tutkimukset toteutetaan suunnitel- mallisesti huomioiden potilasturvallisuus ja käytettävissä olevat voimavarat. Pääosa diagnostiikasta, muusta hoidosta, kuntoutuksesta ja laadunseurannasta toteutetaan omalla alueella. Tämä edellyttää osaamisen jakamista ja resurssiohjausta sekä informaatiota tarjolla olevista hoitomahdollisuuksista ja –paikoista terveydenhuollon ammattilaisille ja väestölle. Potilaan säädösten mukainen valinnanvapaus huomioidaan.

Työnjaon aiheuttamat muutokset sairaaloiden toimintaan suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä huolehtien siitä, että sovittuihin tehtäviin tarvittava osaaminen ja muut voimavarat varmistetaan. Tässä sopimuksessa ei sovita siitä, miten tarvittavat resurssit ja osaaminen työnjakoasetuksen 7§ mukaisessa työnjaossa varmistetaan.

Tuloksia seurataan ERVA- tietokannan ja laaturekistereiden avulla erikoisalakokouksissa. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja klinikoiden ylilääkärit seuraavat työnjaon toteutumista ja puuttuvat tilanteeseen tarvittaessa.

Muilta osin OYS-ervan sairaanhoitopiirien väliset oleelliset työnjakoasiat on kirjattu työnjakoliitteeseen ( Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_190417.docx ). Kaikilla erikoisaloilla tai erikoisalaryhmillä on vähintään vuosittain ERVA-tapaaminen, jossa päivitetään koulutus-, hoito- ja työnjakokäytäntöjä. Kokouskutsut, muistiot ja muutokset em. dokumenttiin lähetetään ERVA-koordinaattorille ja johtajaylilääkäreille.

4.3 OYS-erva sairaanhoitopiirien osaamisen ja voimavarojen varmistaminen

Erikoissairaanhoidon elektiivinen toiminta, valmius ylläpitää päivystystä ja synnytystoiminnan edellytyksiä sekä henkilöstön riittävyys, osaaminen ja tukipalvelut liittyvät tiiviisti toisiinsa. Näistä on omat kappaleensa jäljempänä. Perinteiset keinot osaamisen varmistamiseksi ja ohjatun valinnanvapauden toteuttamiseksi eivät yksinään riitä. OYS-erva-alueen sairaanhoitopiirit perustavat yhteisen osuuskunnan edistämään sovittua työnjakoa ja yhteistyötä (perustamisasiakirja, LT-suunnitelma?). Yhteinen rakenne mahdollistaa joidenkin pienempien erikoisalojen palvelujen yhteisen tuottamisen sovituissa toimipisteissä. Myös muita tehtäviä voi avautua hoidettavaksi samoin.

Osaamisen ja voimavarojen riittävyyden ja tarkoituksenmukaisen jakautumisen turvaamiseksi osapuolet tarkastelevat resurssiensa muutostilanteiden vaikutuksia muualla ervassa ja tuovat ne yhteisesti arvioitavaksi.

4.4 Työnjaon ja asetuksen velvotteiden seuranta

Valvontaviranomainen valvoo erikoissairaanhoidon työnjaosta ja toimintojen keskittämisestä annettujen säännösten noudattamista sosiaali- ja terveysministeriölle kahdesti vuodessa annettavan selvityksen perusteella (VNA 582/2017, 8 §). Työnajon toteutumisen ohjauksesta, seurannasta ja selvityksen valmistelusta vastaavat johtajaylilääkärit.

5 Erityisvastuualueen ensihoitokeskus

5.1 OYS-erva Ensihoitokeskuksen tehtävät

1. Terveydenhuoltolain (1516/2016) 46 §:ssä määrätyt tehtävät xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000

2. Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 1517/2016) 29 ja 29a §:ssä määrätyt tehtävät xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000

3. Ensihoitopalvelusta annetun asetuksen (STMA 585/2018) 3 §:n ja 9 §:n mukaiset tehtävät xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000

4. Erityisvastuualueen Virve- ja ERICA/KEJO –aluepääkäyttötoiminnot

5.2 OYS-erva Ensihoitokeskuksen järjestäminen

OYS-erva Ensihoitokeskus muodostuu verkostosta, jonka jäseninä ovat PPSHP:n ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja, PPSHP:n ensihoitokeskuksen apulaisylilääkäri, kunkin ERVA-sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö ja ensihoidon vastuulääkäri sekä VIRVE-aluepääkäyttäjä, ERICA-/KEJO-aluepääkäyttäjä ja ensihoitokeskuksen muut asiantuntijat.

OYS-erva Ensihoitokeskuksen johtaja on PPSHP:n Ensihoidon ja päivystyksen vastuualueen johtaja.

Ensihoitokeskuksella on Ohjausryhmä, jonka nimeää PPSHP:n hallitus PPSHP:n johtajan esityksestä sairaanhoitopiirien ehdotusten pohjalta. Ensihoitokeskuksen johtaja toimii ohjausryhmän esittelijänä. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja linjaa OYS-ervan ensihoidon tavoitteet ja toiminnan, antaa ehdotuksen OYS-ervan sairaanhoitopiirien rajat ylittävien ensihoidon toimintojen

kustannusperiaatteista sekä tekee toimintalinjaus- ja kehittämisehdotuksia. Se tekee myös esityksen OYS-erva Ensihoito-keskuksen resursseista organisaatioilleen.

Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta, VIRVE-, ERICA-/KEJO-aluepääkäyttäjistä ja muista asiantuntijoista aiheutuvat yhteiset kustannukset jaetaan sairaanhoitopiirien kesken väestömäärän mukaisesti.

OYS-erva Ensihoitokeskus tekee vuosittain toimintasuunnitelman, jonka hyväksyy ensihoitokeskuksen ohjausryhmä.

6 Päivystysyksiköt ja erikoisalakohtainen päivystys

xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Terveydenhuoltolaki 50 §

xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Sosiaalihuoltolaki 29 §, 29 a §

xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Päivystysasetus

VNA_päivystys_PM_22.8_2.pdf Päivystysasetuksen perustelumuistio

6.1 Päivystystoiminnan järjestäminen

Päivystysasetuksen (VNA 583/2017) 1. luvun mukaan järjestämissopimuksessa on huomioitava laaja ympärivuorokautinen (4 §) ja ympärivuorokautinen (5 §) yhteispäivystysyksikkö sekä ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen (6 §) päivystysyksikkö. 9 §:n määräykset toimintaedellytyksistä lääkehuollossa, kuvantamis- ja laboratoriopalveluissa ja välittömästä verensiirrosta erityisesti päivystys- leikkauksia tai synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa edellyttävät joiltakin osin sopimista. Yhteistyöstä ja valmiuden ylläpidosta (10 §) edellytetään järjestämissopimuksessa huomioon otettavaksi sosiaalipäivystys ml. psykososiaalinen tuki, päihdepalvelut, ensihoitopalvelu, alueen apteekkipalvelut, liikenneyhteydet ja muut päivystysvalmiuden ylläpitoon vaikuttavat seikat. Suunnittelussa on otettava huomioon normaaliolojen häiriötilanteet ja päivystyksen ruuhkatilanteet sekä terveydenhuoltolain 38 §:ssä tarkoitettu alueellinen valmiussuunnitelma. Päivystysasetuksen 2. luvussa (15-20 §) annetaan erikoisalakohtaisia, pitkälti myös järjestämissopimuksessa huomioitavia määräyksiä. Ks. myös sosiaalihuoltolain (xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000) 29 a §.

ERVA-alueen päivystyksen nykytilanne on kuvattu liitteessä 3. ( Liite 3 OYS-erva JärjSop Päivystysrenkaat 2018.xlsx )

Oulun yliopistollisen sairaalan päivystys

Oulun Seudun Yhteispäivystys (OSYP) hoitaa oman alueensa päivystyksen, tukee alueen muita päivystäviä yksiköitä ja palvelee koko Pohjois-Suomen akuuttihoitoa ja on tiiviissä yhteydessä ensihoitoon.

Päivystyksellinen erikoislääkärin konsultaatio tai erikoislääkärin antama hoito toteutetaan tarvittaessa korva-, nenä- ja kurkkutautien, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, plastiikkakirurgian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, urologian ja verisuonikirurgian erikoisaloilla OYS:ssa (17 §).

Diagnostisten alojen kokonaisuutta ja päivystystä on kuvattu erikseen (Ks. 7.3). Lastenneurologian ympärivuorokautinen päivystys tukeutuu tarvittaessa telelääketieteen mahdollistamaan HUS-palveluun (050 427 2095), josta on erillinen ohjeistus.

Laaja ympärivuorokautinen päivystys Lapin keskussairaalassa

LSHP on saanut STM:n poikkeusluvan laajennukselle, joka sisältää mm. tilat yhteispäivystykselle, leikkausyksikölle ja sairaala-apteekille. Aikuispsykiatria siirtyy laajennuksen valmistuttua kantasairaalan yhteyteen.

Kardiologian toimenpidepäivystys (15 §) on järjestetty hälytystyönä. Neurologiassa (16 §) on vapaamuotoinen päivystys. AVH-potilaiden osalta HUS TeleStroke ottaa kantaa liuotushoitoon. Jatkosuunnittelu hoidetaan tarvittaessa OYS:n kanssa. Neurokirurgian päivystys ja mahdollisuus toimenpideradiologiassa tehtäviin valtimonsisäisiin päivystyksellisiin hoitotoimenpiteisiin 24/7 on OYS:ssa. Sekä OYS:ssa että Lapin keskussairaalassa on toimivat aivoverenkiertoyksikön palvelut mukaan lukien monialainen kuntoutus, tehostettu valvonta sekä kuvantamisen ja neurofysiologian palvelut. AVH-yksiköissä on laajentamistarvetta.

Monien erikoisalojen perustoiminta ja päivystys käyttävät eri tavoin hankittua lisätyövoimaa. Toiminnan laajuus on näin pidetty riittävänä. Laajan päivystyksen sairaalan on sovittava koko maakunnan alueen tukemisesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa.

Ympärivuorokautinen päivystys Kainuussa, Soitessa ja Länsi-Pohjassa sekä Oulaskankaan sairaalassa

Kaikissa päivystysleikkauksia tekevissä keskussairaaloissa on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon (17 §). Oulaskankaan sairaalassa on vapaamuotoiset kirurgian ja anestesian päivystyspisteet, eikä siellä tehdä päivystysleikkauksia.

Tarvittavat hematologian, gastroenterologian, ihotautien ja allergologian, infektiotautien, keuhkosairauksien, nefrologian sekä syöpätautien päivystykselliset konsultaatiot (15 §) saadaan OYS:sta.

Ympärivuorokautisissa yhteispäivystysyksiköissä tarvitaan erityisjärjestelyjä ja ostopalvelua sekä perustoiminnan että päivystyksen järjestämiseksi.

Ympärivuorokautiset perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystysyksiköt

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä on perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys poikkeusluvalla 31.12.2020 saakka ja Kuusamon kaupungilla sekä Inarin kunnalla 31.12.2020 saakka. Nämä päivystysyksiköt ovat tarpeellisia myös jatkossa.

6.2 Päivystyksen erikoisalakohtaiset edellytykset

Kunnan tai kuntayhtymän on asetuksen 2 §:n mukaan huolehdittava päivystyksen järjestämisestä ja 9 § määrittää toimintaedellytykset kuvantamisen, laboratoriotoiminnan päivystykselle ja lääkehuollolle

sairaaloissa, joissa on leikkaustoimintaa ja synnytyksiä. Verensiirtovalmiuden tulee olla välitön. Asetuksen perustelumuistion mukaan radiologilta tai röntgenhoitajalta edellytetään yleensä 30 minuutin valmiusaikaa.

Kainuun keskussairaalan synnytyksillä on STM:n myöntämä poikkeuslupa vuoden 2020 loppuun. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä on myös poikkeuslupa vuoden 2020 loppuun. Länsi-Pohjan luvan edellytyksenä on kuitenkin, että Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit toimittavat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoimana laatimansa ja erityisvastuualueella hyväksytyn suunitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämismallista ja tuotantorakenteesta sekä sen järjestämisen aikataulusta 31.12.2019 mennessä.

Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden psykiatriset suljetun hoidon osastot sijaitsevat toistaiseksi erillään yhteispäivystyksistä. Kemin MTT ja päihdepalvelut integroitiin sairaanhoitopiiriin 16.04.2018.

PPSHP:n alueen kunnat ja kuntayhtymät järjestävät arkipäivien virka-aikaisen suun terveydenhuollon päivystyksen ja vastaavat siitä viikon vuorollaan itse. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on järjestetty Oulun ja ympäristökuntien (Oulu – Kuusamo) päivystysrenkaassa sekä erikseen Raahen seudulla. Lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä yhteispäivystyksen lähellä (Dentopolis, Aapistie 3, Oulu) on läsnäolopäivystys klo 10

- 16. Muina aikoina on varallaolopäivystys, joka tukeutuu Oulun seudun yhteispäivystykseen. Klo 21 – 08 päivystys sulautuu OYS:n suu- ja leukakirurgian päivystykseen, joka palvelee koko ERVA-aluetta.

Lapin keskussairaalassa hammaslääkäri päivystää hälytystyönä yhteispäivystyksessä arki-iltaisin ja viikonloppuisin yöaikaa lukuun ottamatta. Länsi-Pohjan keskussairaalassa hoito annetaan Akuutissa Kemissä. Klo 21 saakka konsultoidaan tarvittaessa Lapin keskussairaalaa. Virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto kiertää yhteisenä koko Lapin maakunnan hammasyksiköissä. Kainuun jokaisessa kunnassa on virka-aikana hammaslääkäripäivystys. Arkisin maanantaista perjantaihin on vapaamuotoinen päivystys klo 15 – 21, jonka vastaanotto tapahtuu Kainuun keskussairaalan suu- ja hammassairauksien poliklinikalla. Arkipyhisin ja viikonloppuisin on Teppanan hammashoitolassa (3 km) klo 10.00 alkaen aktiivipäivystyksenä niin kauan kuin päivystyspotilaita riittää ja sen jälkeen vapaamuotoisena klo 21 saakka. Päivystysvastaanotto siirtyy lähiaikoina uuteen sairaalaan. Soitessa suun terveydenhuollon päivystys toimii aktiivipäivystyksenä ilta-aikaan yhteispäivystyksessä. Kala- ja Pyhäjokilaakson kunnat käyttävät laajasti Soiten päivystystä arki-iltaisin klo 16 – 21 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 08 – 21.

6.3 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin

Sairaalakohtaisten päivystysrinkien määrälliset tarpeet ja muoto (aktiivi / vapaamuotoinen / muu) tarkastellaan erikoisaloittain ja sovitetaan sairaaloiden profiileihin ja ERVA-kokonaisuuteen. Tavoitteena on omien resurssien varmistaminen mahdollisimman pitkälle kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Jos ulkopuolisten päivystäjien käyttö on tarpeen, resurssi hankitaan ensisijaisesti keskitetysti muodostettavan osuuskunnan avulla.

6.4 Valmiussuunnittelu

xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Terveydenhuoltolaki 38 §

xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Valmiuslaki mm. 12-13 §

xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Päivystysasetus 10 §

PPSHP koordinoi ERVA-alueen valmiussuunnittelua ja kehittää valmiussuunnittelua tukevaa web-pohjaista sähköistä toimintaympäristöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen velvoite on kuvattu valmius- ja terveydenhuoltolaissa.

Valmiuslaki (1552/2011) velvoittaa viranomaisia varmistamaan tehtäviensä mahdollisimman hyvän hoitamisen kaikissa tilanteissa ja varautumaan häiriötilanteisiin valmiussuunnitelmin.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 38 § pykälän mukaan sairaanhoitopiirin velvollisuus on yhdessä kuntien kanssa laatia terveydenhuollon alueellinen valmiussuunnitelma. Tätä tarkoitusta varten PPSHP on kehittänyt selainpohjaisen sähköisen toimintaympäristön, jonka jatkokehitystä ja ylläpitoa varten Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt PPSHP:n terveydenhuoltolain 38 §:ssä tarkoitetuksi yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi. Ministeriö on valtuuttanut PPSHP:n hoitamaan Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden valmiussuunnittelun sähköisen toimintaympäristön ylläpitoa, käyttäjähallintaa ja aluepääkäyttäjätukea. Lisäksi PPSHP kehittää selaimeen uusia ominaisuuksia, ylläpitää olemassa olevia toiminnallisuuksia ja tarvittaessa antaa käyttökoulutusta portaalin käytöstä. Sähköinen toimintaympäristö mahdollistaa alueellisen tilannekuvan sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelusta sekä tarjoaa alueen toimijoille valmiussuunnittelua tukevat ohjeet, tiedot ja välineet yhdestä ja samasta portaalista.

6.5 Päivystysasetuksen seuranta

Yliopistosairaanhoitopiirit laativat yhdessä puolivuosittain Sosiaali- ja terveysministeriölle perustellun kuvauksen kiireellistä hoitoa koskevasta työnjaostaan sekä ylläpitävät ja päivittävät sitä (21 §). Kansallinen koordinaatioryhmä arvioi selvitysten sisällön ja käynnistää tarvittaessa sairaanhoitopiirikohtaiset neuvottelut ja toimenpiteet.

7 Laboratoriotoiminta, patologia ja kuvantaminen

7.1 Laboratoriotoiminta

OYS-erityisvastuualueen laboratoriotoiminnasta vastaa sairaanhoitopiirien omistama Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Laboratoriokeskus vastaa kliinisen kemian, hematologian, genetiikan ja mikrobiologian palveluista OYS:n erityisvastuualueella.

Laboratoriokeskuksen tavoitteena on turvata osaaminen ja palveluiden saanti Pohjois-Suomessa, parantaa potilaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistää prosessit ja varmistaa tiedonkulku ja tasainen palvelujen laatu. Laboratoriokeskus pyrkii kustannussäästöihin muun muassa yhteishankinnoilla ja päällekkäisten toimintojen purkamisella, tavoitteena on välttää esimerkiksi tarpeettomasti toistetut tutkimukset.

7.2 Patologia

Kaikissa alueen sairaaloissa on patologian palveluja tuottava itsenäinen yksikkö, joka tuottaa palveluja omalle sairaalalle ja vaihtelevasti alueensa kunnille. LPSHP:n patologian yksikkö on siirtynyt Mehiläinen Länsi-Pohja Osakeyhtiöön. PPSHP:n patologian osasto toimii konsultaatiokeskuksena kaikille ja tarjoaa lisäksi joitakin

keskeisiä molekyylipatologian tutkimuksia. Neuropatologian osaaminen sekä elektronimikroskooppiset tutkimukset on keskitetty PPSHP:lle samoin kuin toistaiseksi digipatologia ja sen kehittäminen.

Patologian palvelujen tarve lisääntyy ja keskittämisasetuksen edellyttämät muutokset vaikuttavat merkittävästi kunkin yksikön näytemateriaalin määrään ja laatuun nimenomaan vaativan näytemateriaalin osalta. Erityisesti onkologisten täsmähoitojen myötä vaatimustaso on kasvanut ja nopeus sekä laatu nousevat entistä vahvemmiksi kriteereiksi. Syöpädiagnostiikan koordinaatio lisääntyy Syöpäkeskusten myötä. Lisäksi yhteistyö tutkimusta tekevien tahojen kanssa tiivistyy ja on jo sitä biopankki Xxxxxxxxxxx kanssa erityisesti tuorekudoskeräysten ja kudoksista tehtävän translationaalisen tutkimuksen tukena.

Patologia on sairaalan ydintoimintaa. Primaaridiagnostiikka tapahtuu omassa sairaalassa. Jatkohoidon arviointi vaatii kliinikon, patologin ja radiologin yhtäaikaisen läsnäolon. Sen vuoksi kaikki keskussairaalat tarvitsevat edelleen oman yksikön. Toisaalta tiivis ERVA-yhteistyö tuo etuja työnjaossa ja osaamisen hallinnassa, koska niin erikoislääkäreistä kuin bioanalyytikoista on pulaa.

7.3 Kuvantaminen

Kaikissa erityisvastuualueen keskussairaaloiden kuvantamisen yksiköissä on laaja palveluvalikoima. Niissä on yhteensä noin 75 radiologian erikoislääkärin virkaa ja noin 15 erikoistuvaa lääkäriä. Seuraavan viiden vuoden jaksolla valmistuu vuosittain noin viisi radiologia. Täyttämättömiä erikoislääkärin vakansseja on tällä hetkellä noin 10. Seuraavan viiden vuoden aikana yli 10 radiologia jää eläkkeelle. Eläkkeelle ja yksityissektorille siirtymisen sekä muuttoliikkeen vuoksi radiologien koulutusmäärä tulisi olla alueella nykyistä suurempi – vuotuinen lisäys 1 – 3 radiologia. Röntgenhoitajia on ollut vielä saatavissa, mutta ylitarjontaa ei ole. Kainuun keskussairaala on ollut pitkään ilman kokoaikaisia radiologeja. Nyt radiologialle on valittu ylilääkäri. Toiminta on hoidettu erillissopimuksilla. Länsi-Pohjan alueella kuvantaminen on osa yhteisyrityksen toimintaa.

OYS:ssa on ympärivuorokautinen radiologian sairaalapäivystys ja vapaamuotoinen takapäivystys. Muissa alueen keskussairaaloissa radiologipäivystys on vapaamuotoista. OYS:n ja Soiten päivystys toteutetaan kokonaan omalla työvoimalla, mutta muissa sairaaloissa käytetään ulkopuolista työvoimaa ainakin viikonloppuisin. LSHP:n radiologipäivystyksen aktiivityömäärä puoltaisi sairaalapäivystykseen siirtymistä ja siihen on valmiutta. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden viiveettömän diagnostiikan kannalta vapaamuotoisen päivystyksen 30 minuutin aikaraja koetaan ongelmalliseksi, joskin ennakkoilmoituksilla viivettä on saatu hallittua. OYS antaa teleradiologista konsultaatioapua alueen sairaaloille sekä virka-aikana että päivystysaikana.

OYS ja Raahen sairaala toimivat rintasyöpää seulovina yksikköinä. Muutoin alueen rintasyöpäseulonta on ulkoistettu yksityissektorille ja pääosa seulonnan jatkotutkimuksistakin tehdään ulkoistussopimuksin.

Sairaaloissa tehdään joka tapauksessa syöpäkirurgiaan välittömästi liittyviä kuvantamistutkimuksia ja vaativia stereotaksia- ja vakuuminäytteenottoja.

Työnjakoasetuksessa mainitut kuvantamistutkimukset ja hoidot on keskitetty OYS:iin. Mahdollisuus valtimonsisäisiin päivystyksellisiin radiologisiin toimenpiteisiin on OYS:ssa.

Kullakin sairaalalla on omat kuvantamisen tuotannonohjaus- ja arkistointijärjestelmänsä. Vaikka teleradio- logiset kuvansiirrot ovat arkipäivää, eivät järjestelmät tällä hetkellä tue laajamittaista etätyöskentelyä toisesta sairaalasta. Tavoitteena on yhdistää kaikki OYS:n erityisvastuualueen kuvantamispalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi ja mahdollisuuksien mukaan samaan organisaatioon. Digitaalista arkistoa voidaan käyttää myös muiden kuvatallenteiden (mm. digi-EKG, isotooppi-, endoskopia-, patologian ja ihotautien kuvien)

tallennukseen ja katseluun. Myös laitehankinnoissa tehdään yhteistyötä, jos samalle kalenterivuodelle sattuu yhteishankintaan soveltuvia laitteita.

Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijapalveluista on erityisvastuualueen laajuinen sopimus ja toimintaa koordinoidaan OYS:sta. Tästä toiminnasta kokemukset ovat pääosin hyviä. OYS tekee kaiken vaativan kliinisen neurofysiologian (KNF). Muissa sairaaloissa toimitaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja toimiviksi kehittyneiden paikallisten yhteistyökuvioidensa puitteissa. Toiminta perustuu melko pitkälti yksityisiin toimijoihin. Lapin keskussairaalassa ja Kainuussa on ollut osa-aikainen virkalääkäri.

8 Yhteistyössä toteutettavat palvelut ja tietojärjestelmäratkaisut

8.1 Hankintapalvelut

Hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden hankintayhteistyö jatkuu vakiintuneilla toimintaprosesseilla. Ohjelmisto- sekä laitehankinnoissa yhteistyötä on lisätty hankintakausien vaihtuessa ja hankintoja on tehty yhä useammin kaikkien tai ainakin useamman sairaanhoitopiirin yhteishankintana. Hankintayhteistyö on lisääntynyt myös apuvälineiden kilpailutuksissa. Yhteistyötä on tehty systemaattisesti kaikkien alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Lisäksi PPSHP järjestää yhteisiä koulutuksia OYS-erva piirille.

8.2 Lääkehuolto

Erityisvastuualueiden sairaanhoitopiireillä on keskitetty lääkehankintayhteistyö, jossa terveyskeskukset ovat halutessaan mukana. Yhteishankinnat kattavat myös radiolääkkeet ja kliiniset ravintovalmisteet. Tavoitteena on parantaa lääkehoitojen kustannusvaikuttavuutta ottaen huomioon alueiden tarpeet sekä potilas- ja lääketurvallisuus. Keskussairaalat ja terveyskeskukset osallistuvat hankintayhteistyön kustannuksiin.

Sairaanhoitopiirit voivat olla lääkehankintarenkaana mukana myös toisen hankintarenkaan kilpailutuksessa, mikäli se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää (esim. HUS:n uusien C-hepatiittilääkkeiden hankintarengas ja kilpailutus).

8.3 Välinehuolto

Jokainen sairaanhoitopiiri hoitaa toistaiseksi itse oman välinehuoltonsa. Erityisvastuualueella on harmonisoitu tarvikkeita ja näin on päästy kokonaistaloudellisempiin hankintoihin. Kehitämme yhdessä muun muassa prosessien, laadun, koulutuksen, ohjeistuksen ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Koulutusyhteistyö on nykyisellään toimivaa.

8.4 Kuljetus- ja varastointipalvelut

Pohjoista logistiikkaa -tutkimushankkeessa selvitettiin kaikkien terveydenhuollon materiaalivirtojen kustannustehokasta ja ekologista toteutustapaa OYS-erva alueella. Tutkimushankkeen tuloksista ilmeni, että materiaalivirrat ja niiden ohjaus voidaan toteuttaa yhden logistiikkakeskuksen kautta kustannustehokkaasti ja

laadukkaasti. Jatkoksi tähän tutkimukseen on aloitettu tutkimushanke ”Vähähiilinen SoTe- lähipalvelulogistiikka, jossa on mukana terveydenhuollon toimijoita julkiselta ja yksityiseltä puolelta.

PPSHP:ssä on otettu käyttöön uusi materiaalihallinnon järjestelmä syyskuussa 2017. Hankinta toteutettiin yhteistyössä LSHP:n kanssa, jossa järjestelmä otetaan käyttöön syksyllä 2018. Lisäksi sopimuksessa on optio järjestelmän laajentamisesta koko OYS-erva-alueelle. Toteuttamistapana PPSHP tarjoaa järjestelmää käyttöpalveluna muille sairaanhoitopiireille.

8.5 Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen

8.5.1 Nykytila

Tällä hetkellä OYS-erva -alueella käytössä oleva sote-tietojärjestelmäkokonaisuus on hajanainen ja käytössä on useita rinnakkaisia järjestelmiä. Tietojen yhteiskäyttö onnistuu lähinnä Kanta-palveluiden sekä esim. ESKO- sairaaloissa Kunta-ESKOn kautta. Vain Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla on käytössä täysin keskitetyt maakuntatasoiset järjestelmät. Länsi-Pohjassa on käytössä perusterveydenhuollossa alue-Pegasos ja erikoissairaanhoidossa ESKO-Oberon. Pohjois-Pohjanmaa ja LSHP ovat arkkitehtuuriltaan hajanaisia ja järjestelmät monessa tapauksessa kuntakohtaisia.

Paine kuntalaisten digitaalisille palveluille korostuu merkittävästi sekä asiakkaiden että eri toimijoiden suunnalta. Jo kilpailutilanne edellyttää, että asiakkaille on tarjolla helppokäyttöiset sähköiset asiointi- ja tietopalvelut. Kansalaisille suunnattujen digi-palveluiden kehittäminen on edistynyt viime vuosina kohtalaisen hyvin niin kansallisesti kuin alueellisesti. Monilla alueemme organisaatioilla on erilaisia omahoitoon ja - asiointiin tarkoitettuja palveluja käytössään (esim. Oulun omahoito, Kainuun OmaSote, BCB rekistereiden omavointiosiot erikoissairaanhoidossa jne.). Myös sähköisen ajanvarauksen palveluita on kehitetty OYS-erva - alueella. Kansallisesti erityisesti suomi.fi-, Kanta-, Virtuaalisairaala 2.0 - ja ODA -projektit ovat tuottaneet kansalaisille suunnattuja sähköisiä palveluita. OYS-ervalla tullaan kehittämään ja ottamaan käyttöön alueen kaikille toimijoille mahdollisimman pitkälle yhteiset digitaaliset palvelut.

Alueiden tietojärjestelmäratkaisut konsolidoituvat todennäköisesti jatkossa ja selkeä yhteistyön tarve uudistamistyössä on todettu. ERVA-yhteistyötä tullaan konkreettisesti tekemään mm. UNA Oy:n kautta. UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. OYS-ervan kaikki sairaanhoitopiirit sekä Oulun kaupunki ovat UNA Oy:ssa mukana. ERVA-alueen toimijoiden yhteisinä tavoitteita voisivat olla mm. ydintietojärjestelmän avulla toteuttavan tietointegraation toteuttaminen, toiminnanohjausratkaisujen yhteishankinnat sekä vaikkapa sosiaalihuollon ratkaisut. Pohjois-Suomen kannattaa harkita Esko-tietojärjestelmän käyttöönottoa nykyistä laajemmin.

Toukokuussa 2018 voimaan astunut GDPR-asetus eli uusi EU-tietosuoja-asetus vaatii kaikilta organisaatioilta paljon henkilötyötä ja lisää ict-kustannuksia investointien ja palvelumaksujen korotusten muodossa.

Henkilötiedon suojaaminen, tiedon turvaaminen ja valvonta on entistä tärkeämpää. Jatkossa kokonaisarkkitehtuurin ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisyhteistyötä pitää tiivistää. Yhteistyön konkretisoimiseksi tarvitaan ERVA-tasoinen strategia, jossa määritellään yhteistyön osa-alueet, tavoitteet sekä henkilö-, raha- ja muut tarvittavat resurssit.

8.5.2 Kehittämistarpeet

Tietojärjestelmien tulee tukea toimintaa. SoTe-uudistuksen etenemistä seurataan tarkasti. Mikäli se toteutuu tavalla tai toisella, on tietohallintojen vastattava mm. tarvittaviin järjestelmätarpeisiin. Myös pohjoisen yhteistyön kohteita voi ilmaantua. Tietohallinto¬yhteistyön yksi keskeinen ulottuvuus on erikoissairaanhoito unohtamatta muita soten toimialoja. Varsinkin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla urakka on valtava.

Keskitettyjen tietojärjestelmien Kainuu ja Keski-Pohjanmaa saattavat selvitä hieman helpommalla, vaikka myös heillä riittää tekemistä kansallisten ratkaisujen (Kanta-kehittäminen, UNA, Virtuaalisairaala) käyttöönotossa sekä maakuntaan tulevien muiden ratkaisujen kehittämisessä.

Yksi iso kohde alueellamme olisi koko hoitopolun kattava ja siinä käytettävät resurssit huomioiva alueellinen toiminnanohjaus. Sen kehittäminen onnistuisi osana UNA-hanketta, maakuntien kehittämistä ja esim. OYS Tulevaisuuden sairaala- sekä LSHP:n ITU2022 Inhimillisesti tehokas sairaala -hankkeita.

OYS-erva-alueella tulisi keskittyä seuraaviin tietohallinnon yhteistyökohteisiin tulevina vuosina:

1. Pohjoisen tietohallintoyhteistyön uudelleenkäynnistäminen yhdessä sairaanhoitopiirien ja muiden suunnittelevien tahojen kanssa erikoissairaanhoito kokonaisuutena huomioiden.

2. Tietohallintostrategian ja kokonaisarkkitehtuurin laatiminen ja synkronointi sairaanhoitopiirien kesken sekä yhteisten kehittämiskohteiden tunnistaminen Eskon ja UNAn kehittäminen huomioiden.

3. Sähköisten palvelujen käyttöönotto ja laajentaminen hyödyntäen mm. ODA- ja Virtuaalisairaala-palveluja sekä niiden integroimista tiiviimmäksi kokonaisuudeksi.

4. Tietoturvan ja tietosuojan kehittäminen

5. Tiedolla johtamisen hankkeet, analytiikka ja tekoäly. Erva-KPP / KulasDW ylläpidetään kirjaamisen ja hoitomenetelmien seurantaan sekä vertaisarviointiin ainakin siihen saakka, kun on olemassa toimintavarma muu järjestely.

6. UNA-hankkeen nimissä tehtävä yhteistyö (ytimen / kansallisen integraatioalustan käyttöönotto, toiminnanohjauksen hankintakonsortion muodostaminen ja siihen osallistuminen) Esko huomioiden

7. ESKO / Oberon-yhteistyön jatkaminen, Oberon-järjestelmän korvaaminen toiminnanohjaus huomioiden

8. Laboratoriotietojärjestelmän yhteinen käyttöönotto

9. Kuvantamisen yhteiset järjestelmät

10. ICT-palvelutuotantostrategian edistäminen.

9 Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma määrätään terveydenhuoltolain 34 §:ssä sairaanhoitopiiriin ja siihen kuuluvien kuntien tehtäväksi. Suunnitelma laaditaan aina valtuustokaudeksi ja sen sisällöstä määrätään tarkemmin Valtioneuvoston asetuksessa xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000

OYS -erityisvastuualueella Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) järjestämissuunnitelman laatimisesta ja kokoamisesta on vastannut terveydenhuoltolain 35 §:n mukainen moniammatillinen perusterveydenhuollon

yksikkö. Muiden erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien alueilla perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut on toteutettu kuntien ja kuntayhtymien erillisen päätöksenteon mukaisesti. Järjestämissuunnitelman avulla on koottu alueen kuntien tuottamien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut ja yhdistetty ne sairaanhoitopiirin tuottamiin erikoissairaanhoidon palveluihin mahdollisimman hyvin toimivina palvelukokonaisuuksina. Soitessa ja Kainuussa nämä järjestämisen tehtävät ovat siirtyneet kokonaan kuntayhtymälle.

Järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Uutena velvoitteena mukaan on otettu myös yhteistyö lasten päivähoidon kanssa. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteinen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelmien laatimisessa.

Perusterveydenhuollon yksiköillä tulee olla tiivis yhteys sosiaalialan toimijoiden kanssa. Integroituneessa kuntayhtymässä perusterveydenhuollon yksikkö voi toimia myös osana laaja-alaista kehittämisyksikköä, joka tukee koko integroituneen kuntayhtymän alueella perusterveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa ja erikoissairaanhoitoa.

Terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävät asetukset sisältävät yhteistyötä koskevaa sääntelyä myös päivystyksen ja ensihoidon järjestämisessä, erikoissairaanhoidon palveluja koskevassa kuntien tarvitsemassa ohjauksessa ja neuvonnassa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä.

Erityisvastuualueella sovittava yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin nojaa vahvasti kunnissa ja/tai perusterveydenhuollon kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä hyväksyttyihin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmiin. Erityisvastuualueella huolehditaan siitä, että kunkin sairaanhoitopiirin alueella toimivat ja käyttöön otettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit ovat yhteensopivat erityisvastuualueen käytäntöjen sekä valmisteilla olevan yhteistyöaluetta koskevan lainsäädännön kanssa.

Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt ja kehittämisyksiköt raportoivat kunnissa ja kuntayhtymissä esille nousseista hoidon saatavuuteen ja jatkuvuuteen liittyvistä tarpeista sisältäen mm. erikoislääkäreiden ja erityisosaajien konsultaatiot. Tämä voi olla esim. etäpoliklinikkatoimintaa, sähköisiä konsultaatioita, verkostokokouksia ja kuntoutusohjausta. Yksiköt raportoivat alueellaan mm. perustason henkilöstötilanteesta sekä hoitoyksiköiden tilanteesta. Sopimukset tehdään organisaatioiden välillä.

Koulutus- ja hoitoketjutyötä kehitetään sairaanhoitopiirien yhteistyönä ja sille määritellään yhteisiä toimintaperiaatteita ja tavoitteita. Perusterveydenhuollon yksiköiden / kehittämisyksiköiden rooli ja olemassa oleva kansallinen verkosto ovat avainasemassa. Videoneuvotteluja hyödynnetään asiantuntija -tasolla ja asiantuntija-asiakas -tasolla huomioiden sosiaalihuollon palvelut ja niiden integraatiomahdollisuudet erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa, esim. ravitsemusterapeuttien tarjoamana elintapa- ja etäohjauksena.

10 Henkilöstö erityisvastuualueella

10.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi

Sairaaloiden virat ja lääkäriresurssit, päivystykset ja oleelliset kokonaistoimintaluvut kartoitettiin alkuvuodesta 2018. Erikoislääkäritilanne on hyvin vaihteleva ja muutokset ovat ajoittain ennakoimattomia. Eläkeikää lähestyviä erikoislääkäreitä on runsaasti. Koulutettavien tarjonta on parantunut, mutta tilanne on silti epävakaa. Suuri osa lääkäriresurssista on stabiilia, mutta vajaus ja vaihtelu aiheuttaa hallinnointia ja kustannuksia.

Sairaanhoitopiirit kokoavat Pohjois-Suomen hoito- ja muun henkilöstön saatavuus- ja osaamistiedot neljän vuoden välein. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden eläkäköitymisen ennusteet koottiin Xxxxxxx eläkevakuutuksesta. Tutkintoihin johtavien koulutusten aloituspaikkamäärät vuosina 2014–2017 ja vuosittain valmistuneiden määrät vuosina 2013–2016 saatiin ammattikorkeakouluilta ja 2. asteen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusorganisaatioilta.

Määrällisesti tai suhteellisesti työelämästä pois siirtyviä on eniten seuraavissa nimikkeissä: lähihoitajat, sairaanhoitajat, osastonhoitajat, bioanalyytikot ja röntgenhoitajat. Myös sosiaalialan nimikkeissä, mm. sosiaalityöntekijät ja sosiaalialan ohjaajat, tulee olemaan kohtalaisen suuri poistuma työmarkkinoilta. Psykologien ja farmaseuttien kokonaismäärä on pieni, mutta suhteellinen poistuma on suurehko.

Työvoimanäkymiä voidaan arvoida tällä hetkellä vuoteen 2025 saakka.

Xxxx oppilaitoksia ovat Oulun ja Lapin yliopistot, ammattikorkeakoulut (OAMK, DIAK, Lapin ammattikorkea- koulu, Centria, Kajaanin ammattikorkeakoulu) ja 2. asteen oppilaitokset. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoissa ei ole ollut suuria muutoksia. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan eniten sairaanhoitajia ja ammattiopistoissa lähihoitajia. Hoitotyön koulutusta on kaikissa pohjoisen ammattikorkeakouluissa, bioanalytiikkaa ja radiografiaa vain Oulun ammattikorkeakoulussa. Metropolia-ammattikorkeakoulu on järjestänyt em. ammattiryhmille poikkeuskoulutusta yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa.

Kaikki aloittaneet eivät valmistu ja valmistumisajoissa on eroja. Hoitotyön koulutusohjelmista on valmistunut keskimäärin 575 uutta ammattilaista vuodessa. Myös sosionomeja valmistuu kohtalaisen hyvin. Muita ammattilaisia valmistuu vain pienehköjä määriä. Osa valmistuneista muuttaa muualle. Pohjois-Suomessa järjestetään varsin runsaasti 2. asteen sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Lähihoitajien koulutuksessa on useita suuntautumisvaihtoehtoja. He sijoittuvat vahvimmin perusterveydenhuoltoon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. OYS-ervan erikoissairaanhoidossa on viime vuosina kehitetty työnjakoa siten, että lähihoitajien osaamista voidaan hyödyntää monipuolisemmin.

Sairaanhoitajien saatavuus on viimeisen vuoden aikana heikentynyt. Koulutusorganisaatioiden kanssa käydään keskustelua aloituspaikkojen turvaamiseksi ja jopa lisäämiseksi. OAMK:n koulutus ei riitä kattamaan Oulun lähialueen omaa poistumaa. Toisaalta kasvukeskusten vetovoima saattaa vaikeuttaa rekrytointia lähipalveluihin muualla.

Bioanalyytikkoja, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja jne. koulutetaan vähän ja saatavuus on heikentynyt jo nyt mm. Lapissa ja Kainuun maakunnan alueella. Em. ammattiryhmien koulutusta pitäisi saada lisää, esim. Lapin AMK:hon. Erityisasian¬tuntijoiden kuten farmaseuttien, ravitsemus¬terapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden

saatavuustilanne on myös haasteellinen, eikä ole paranemassa. Lähihoitajien määrä näyttäisi riittävän, mutta vuonna 2018 käynnistynyt koulutusreformi aiheuttaa paineita mm. järjestettäessä kliinistä harjoittelua.

Toimenpiteet:

1. Koko OYS-ervan alueen yhteistyötä parannetaan koulutusorganisaatiot mukaan lukien.

2. Tehdään henkilöstön saatavuutta ja osaamista tukevia henkilöstöpoliittisia linjauksia ja panostetaan vetovoimaan.

3. Parannetaan esimiesten rekrytointia ja osaamista.

3. Turvataan palvelutuotanto erikoisosaajien (mm. leikkaustoiminta, lähipalvelut) saatavuuden varmistamisella.

6. Uudistetaan työelämäoppimista ja ammattiryhmien välistä työnjakoa.

10.2 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö henkilöstön saatavuuden turvaamisessa

Asetus määrittelee järjestämissopimuksessa sovittavat menettelyt. Henkilöstön turvaaminen on keskeistä mm. kappaleessa 10.1 esitetyillä tavoilla. Sen lisäksi tarvitaan erityistoimia, jotka turvaavat sekä perussaatavuuden että mahdollisuuden välittömiin toimiin. Näistä voidaan tehdä parantamalla organisaatioiden välistä yhteistyötä, toimimalla osuuskuntasopimuksessa (Liite x1) sovitulla tavalla ja toteuttamalla ja kehittämällä osuuskunnan liiketoimintasuunnitelmaa (Liite x2).

Toimenpiteet:

1) Sovitaan tavat, joilla työnantajat tukevat osaamisen ja osaajien liikkumista eri sairaaloiden välillä.

2) Sovitaan käytännöt palvelutuotantoa uhkaavien tilanteiden, kuten avainhenkilöiden poissaolojen varalta.

3) Turvataan lääkärimäärä päivystyspisteissä sekä henkilökunta toiminnan kehittämiseen keskussairaaloissa esimerkiksi yhteisviroilla, vaikka päiväaikaista toimintaa ei olisikaan riittävästi.

4. Sovitaan lääketieteellisen tiedekunnan ja johtajaylilääkäreiden kesken toimintamalli, jolla erikoislääkäri- koulutuksen tarpeista ja uuden mallin mukaisesta koulutukseen valinnasta huolehditaan yhdessä. Koulutusvastaavien ja käytännössä koulutuksesta vastaavien tieto-taito hyödynnetään tarkasti ja riittävän varhain.

5) Käytetään koko alueen koulutusmahdollisuuksia erikoisaloittain. Otetaan huomioon alueen sairaaloiden tarpeet, tuetaan asettumista niihin ja tarjotaan tieteellisen tutkimuksen mahdollisuudet niissä.

6) Sairaaloiden osaamis- ja toimintaprofiilit sekä työnjako tarkistetaan vuosittain (vrt. Liite 1 OYS-erva JärjSop ErikoisalaTyönjako_190417.docx ).

7) Sovitaan käytäntö palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelujentuottajilta siten, että yksittäisen sairaalan hankinnat eivät vaikeuta muiden sairaaloiden toimintaa.

8) Sairaanhoitopiirien intressi ei ole palkata toisessa sairaalassa virkasuhteessa olevaa erikoislääkäriä yksityishenkilönä tai yrityksen kautta konsulttitehtäviin. Sovitaan menettelyistä, jotka mahdollistavat asiallisen palkkion konsulttitehtävistä virkatyönä.

10.3 Henkilöstön voimavarojen ja työturvallisuuden edistäminen

Erityisvastuualueen terveydenhuollon henkilöstön osallistumismahdollisuuksia toiminnan ja työolojen jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen edistetään yhdenmukaisella henkilöstön työhyvinvointikyselyllä (työnimi ”MK18”). Työturvallisuuden ja työterveyden edistämisessä hyödynnetään yhteisiä toimintamalleja ja sähköisiä järjestelmiä huomioiden terveydenhuollon erityispiirteet. Yhteisiä käytäntöjä kehittämällä voidaan edistää työn sujuvuutta ja lisätä keinoja työturvallisuuden parantamiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan.

11 Tutkimus, kehittäminen ja arviointi

11.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa

Oulun yliopistollisessa sairaalassa on tutkimuspalveluyksikkö, joka tarjoaa tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksen parissa työskenteleville henkilöille.

Alueellinen eettinen toimikunta ja alueellinen tutkimustoimikunta toimivat tutkimuspalveluyksikön yhteydessä. Toimikunnat ovat lakisääteisiä ja niissä on edustus koko erityisvastuualueelta. PPSHP:n yhtymähallitus nimeää eettisen toimikunnan valtuustokausittain. PPSHP:n alueellinen eettinen toimikunta antaa lausuntoja OYS-erva-alueella tehtävistä ihmisiin kohdistuvista lääketieteellisistä tutkimuksista. OYS-erva tutkimustoimikunta päättää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen myöntämisestä OYS- erva-alueen tutkimushankkeille hakemusten perusteella.

Vuonna 2013 aloitti toimintansa PPSHP:n ja Oulun yliopiston yhteinen organisaatio Medical Research Center, MRC Oulu, joka tehtävänä on kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusympäristöjen rakentaminen, kansainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan määrän lisääminen ja laadun parantaminen, tutkijakoulutuksen edistäminen sekä koti- ja ulkomaisen rahoituksen lisääminen. MRC toimii sateenvarjo-organisaationa tukien koko erityisvastuualueen terveystieteellistä tutkimustoimintaa.

11.2 Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien, NordLabin ja Oulun yliopiston perustama Pohjois-Suomen biopankki Borealis aloitti toimintansa 2015. Borealisin laaja alue kattaa lähes puoli Suomea ja ainutlaatuisen väestöpohjan ansiosta biopankkiin kerättyjen aineistojen arvo on merkittävä.

Biopankkien toiminta perustuu biopankkilakiin ja vapaaehtoisten kansalaisten antamaan biopankkisuostumukseen. Biopankkitoiminnan tarkoitus on tukea ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä. Se tarjoaa mahdollisuuden sekä taudinmääritykseen liittyvien näytteiden (1,8 miljoonan näytteen kudosarkistot) että biopankkisuostumuksen antaneiden potilaiden näytteiden ja tietojen hyödyntämiseen tutkimuksessa. Kun näitä diagnostisia näytteitä pyydetään tutkimuskäyttöön, näytteiden riittävyys mahdollisia tulevia diagnostisia tarpeita varten varmistetaan aina ensin. Uusia kudos- ja verinäytteitä kerätään aktiivisesti

biopankkeihin niin nykyisiä kuin tulevia käyttötarpeita varten. Biopankki Borealis eroaa muista Suomen sairaalabiopankeista siinä, että sinne on siirtynyt THL:stä alkuraskauden seeruminäyteaineisto FMC (Finnish Maternity Cohort), jossa on 2 miljoonaa näytettä noin 0,9 miljoonasta naisesta, mikä tekee siitä maailman suurimman seeruminäytekokoelman.

Näytteiden ja tietojen käyttö edellyttää aina hankkeiden tieteellistä ja eettistä arviointia. Lisäksi biopankin kautta on mahdollista saada tutkimusta tukevia infrastruktuuripalveluja, kuten mikroskooppilasien digitalisointia sekä monikudosblokkien rakentamista. Suomeen perustettiin vuonna 2017 Biopankkien Osuuskunta - FinBioBank (FinBB) tiivistämään Suomen biopankkien yhteistyötä. Biopankkien toiminnan tehostaminen, Suomen genomikeskuksen perustaminen sekä syöpäkeskuksien perustaminen ovat hallituksen kärkihankkeita vuosille 2017-2020. Pohjoisen syöpäkeskuksen FICAN Northin perustaminen ja rakentaminen on aloitettu yhdessä muiden alueellisten syöpäkeskusten kanssa 2017 aikana. STM on myöntänyt rahoitusta sekä perustamiseen että keskusten valitsemien pilottiprojektien rahoittamiseen. PPSHP on perustanut sen alkuvuodesta 2018 sopimuksella yhdessä Oulun yliopiston ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. FICAN North toteuttaa asetusta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden hoitojen keskittämisestä, jossa sen tehtäviin kuluvat syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu ja toiminnan yhteensovittaminen alueellaan valtakunnallisessa yhteistyössä ja huolehtien toiminnan tutkimuksellisesta pohjasta. Toimintamalleja suunnitellaan STM:n nimeämissä kansallisissa ohjaus- ja projektiryhmissä, joissa FICAN Northilla on edustus.

11.3 Terveydenhuollon menetelmien arviointi, käyttöönotto sekä yhtenäiset hoidon perusteet

Terveydenhuollon menetelmien arviointi on yksi näyttöön perustuvan terveydenhuollon toimintatavoista. Arviointi voi kohdistua uusiin tai jo käytössä oleviin menetelmiin. ERVA-alueella on sovittu uusien menetelmien käyttöönottoprosessista, joka edellyttää terveydenhuollon menetelmien tehon, turvallisuuden ja kustannusten arvioinnin käyttäen mini-HTA -menetelmää.

Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö FinCCHTA toimii PPSHP:n alaisuudessa ja toteuttaa asetusta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden hoitojen keskittämisestä, jossa sen tehtävät on määritelty 3 §:n kohdassa 6.

FinCCHTA koordinoi kansallisesti terveydenhuollon menetelmien arvioinnin Suomessa. Toiminnan keskiössä on kansallinen arviointiverkosto, jonka muodostavat FinCCHTA:n henkilöstö ja yliopistosairaaloiden arviointiylilääkärit. FinCCHTA osallistuu aktiivisesti STM:n alaisuudessa toimivan terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) toimintaan ja tiedottaa kansallisen arviointiylilääkäriverkoston tuottamien arviointien lisäksi Palkon suositusluonnoksista ja suosituksista. Arviointiylilääkärit vastaavat arviointien ja suositusten tiedottamisesta yhteistoiminta-alueilla. Sairaanhoitopiirit sitoutuvat noudattamaan annettuja suosituksia. Vaikuttamattomien menetelmien karsimiseksi myös käytössä olevia menetelmiä arvioidaan jatkuvasti osana työnjakoprosessia, josta vastaavat arviointiverkoston lisäksi vastuualuejohtajat ja erikoisalojen ylilääkärit.

11.4 Hoidon arvioinnin ja potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittäminen

xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Terveydenhuoltolaki 62 §

xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta

xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/00_0000 Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017 - 2021

Potilas- ja asiakasturvallisuus on keskeinen toiminnan laadun elementti SoTe-organisaatioissa ja osa julkista palvelulupausta. Pohjana suunnitelmalliselle potilasturvallisuuden kehittämiselle alueen terveydenhuollon organisaatioissa toimivat säädösperustaiset laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmat. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017 – 2021 laajentaa näkökulmaa velvoittaen organisaatioita tämänhetkistä kiinteämpään ja laajempaan yhteistyöhön eri toimijaorganisaatioiden välillä turvallisuutta edistävien käytäntöjen ja toimintamallien yhtenäistämiseksi. Lisäksi potilaiden ja heidän läheistensä aktiivinen osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen on tarpeen ja käytännön keinoja tähän tulee luoda.

Olemassa olevia alueellisen potilasturvallisuuden yhteistyömuotoja, kuten PPSHP:n vastuualueen potilasturvallisuusyhdyshenkilöverkostoa, OYS-ervan laatu- ja potilasturvallisuusvastaavien verkostoa ja alueellisia turvallisuuskoulutuksia esim. laiteturvallisuuteen liittyen, jatketaan ja kehitetään. Hoitoon liittyvien vaaratapahtumien raportointijärjestelmä (Haipro) on käytössä koko ERVAn alueella ja ristiinraportoinnista on sovittu kaikkien julkisten käyttäjien välillä. Länsi-Pohjassa on aloitettu vaaratapahtumaraportoinnin yhteensovittaminen sairaanhoitopiirin ja yhteisyrityksen kanssa.

Toiminnan muutoksiin ja uudelleenorganisointeihin liittyvien riskien tunnistaminen ja ennakoiva hallinta on potilas- ja asiakasturvallisuuden edellytys tulevissa uudistuksissa. Omavalvontaa kehitetään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisen työkaluna systemaattisesti. Yhtenäisiä hoito-, hoiva- ja muita palveluprosesseja suunniteltaessa hyödynnetään olemassa olevia ja luodaan uusia yhteistyösuhteita ja -kanavia.

Sekä kansallisesti että alueellisesti määritellään ja kehitetään toiminnan laatua ja potilasturvallisuutta kuvaavaa tilasto-, rekisteri- ja indikaattoritietoa sekä uusien hoitomenetelmien arviointia. Viestinnän merkitys laajassa ja moniulotteisessa yhteistyössä on keskeinen ja uusia viestintäkanavia ja -muotoja tulee ottaa käyttöön.

12 Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu

Tämän sopimuksen noudattamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten välisillä neuvotteluilla.

Sopimuksen noudattamista arvioidaan säännöllisesti.

Arviointiryhmä määrittää ennalta ne sopimuksen kohdat, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota.

Arviointiryhmä luokittelee mahdolliset sopimuksesta poikkeamiset / noudattamatta jättämiset seuraavasti: 1) tahallinen sopimusrikko, 2) tahaton toiminta, 3) force major

Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan

välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies.

Keskinäisissä neuvotteluissa voidaan sopia tai välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle/muille osapuolille sopimussakkoa enintään kymmenentuhatta (10 000) euroa sopimusrikkomusta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimies- menettelyn kustannuksista.

13 Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset

Tätä sopimusta on laadittu viisi yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kajaani, / / 2019

xxx xxx

Hallituksen puheenjohtaja xxx johtaja

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä

Kokkola, / / 2019

xxx xxx

Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Rovaniemi, / / 2019

xxx xxx

Hallituksen puheenjohtaja Sairaanhoitopiirin johtaja

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kemi, / / 2019

xxx xxx

Hallituksen puheenjohtaja Sairaanhoitopiirin johtaja

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Oulu, / / 2019

xxx xxx

Hallituksen puheenjohtaja Sairaanhoitopiirin johtaja

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Document Metadata