Yhteistoimintasopimus
Yhteinen kunnallistekninen työmaa
Yhteistoimintasopimus
Sisällys
1 Sopijaosapuolet 5
2 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet 6
3 Määritelmiä ja käsitteitä 7
4 Ykt-toiminnan johtaminen 9
4.1 Ykt-ohjausryhmä 9
4.2 Ykt-seurantaryhmä 9
4.3 Yhteisen ohjelmointitietokannan ohjausryhmä 9
4.4 Ykt-koordinaattori 10
4.5 Kehittäminen 10
4.5.1 Toiminnan kehittämisen kustannukset 10
5 Ykt-hankkeiden ohjelmointi 11
6 Ykt-hankkeiden toimintaperiaatteet 12
6.1 Hankintayhteistyö 12
6.2 Hankkeiden massatalous 12
6.3 Vastuut ja velvollisuudet 12
6.3.1 Roolit ja niihin liittyvät vastuut 12
6.3.2 Tilaajaosapuolten väliset vastuut 13
6.3.3 Tilaajien keskinäiset vastuut kolmansille osapuolille
aiheutuneista vahingoista 14
6.4 Kustannusjakoperiaatteet 14
6.4.1 Yleiset periaatteet 14
6.4.2 Koordinointi ja kehittäminen 14
6.4.3 Hankeohjelmointi 14
6.4.4 Suunnittelu 14
6.4.5 Rakennuttaminen 14
6.4.6 Rakentaminen 14
7 Suunnittelu 15
7.1 Suunnittelun tavoitteet ja yleiset periaatteet 15
7.2 Suunnittelun valmistelu 15
7.3 Suunnittelun aloitus ja aloituskokous 16
7.4 Suunnittelunaikaiset asiat ja suunnittelun ohjaus 16
7.5 Suunnittelun päättäminen ja suunnitelmien tarkastamisen käytännöt 16
8 Rakentaminen 17
8.1 Rakentamisen tavoitteet ja yleiset periaatteet 17
8.2 Rakentamisen valmistelu 17
8.2.1 Hankinta-asiakirjojen laatiminen 18
8.2.2 Tarjousten käsittely 18
8.2.3 Toteutustavan valinta ja sopiminen 18
8.3 Rakentamisvaihe 18
8.3.1 Luvat 18
8.3.2 Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus 18
8.3.3 Tilaajavastuuvelvoitteet 18
8.4 Vastaanotto 19
8.5 Takuuaika 19
8.6 Laadun toteaminen 19
8.6.1 Yleistä 19
8.6.2 Tilaajakohtainen laadun toteaminen ja arviointi 19
8.6.3 Laatuvaatimusten alittuminen 19
9 Riitaisuuksien ratkaiseminen 20
9.1 Salassapito 20
10 Sopimuksen voimaantulo 20
11 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen 20
12 Sopimuksen siirtäminen ja muuttaminen 21
13 Ylivoimainen este 21
14 Uudet sopijaosapuolet 21
15 Sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys 22
16 Sopijaosapuolten allekirjoitukset 23
17 Sopimuksen liitteet 24
1 Sopijaosapuolet
Sopijaosapuolet ovat
1. Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
2. Helen Oy
Y-tunnus: 2630573-4 Xxxxx Xx, 00090 XXXXX
3. Xxxxx Xxxxxxxxxxx Oy
Y-tunnus: 2035428-7
Xxxxx Xxxxxxxxxxx Oy 00090 XXXXX
4. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY
Y-tunnus: 2274241-9
Opastinsilta 6 A, 00520 HELSINKI
5. Elisa Oyj
Y-tunnus: 0116510-6
Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXXXX
6. DNA Oyj
Y-tunnus: 0592509-6
Läkkisepäntie 21, 00620 HELSINKI
7. TeliaSonera Finland Oyj
Y-tunnus: 1475607-9
Xxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 XXXXXXXX
8. Auris Kaasunjakelu Oy
Y-tunnus: 2393280-4
Pulttikatu 1, 48770 KOTKA
9. Cinia Cloud Oy
Y-tunnus:2649449-1
Läkkisepäntie 23, 00620 HELSINKI
Tämän sopimuksen allekirjoituksella kukin sopijaosapuoli sitoutuu nimeämään tämän sopimuksen mukaiseen toi- mintaan sekä tuleviin YKT –hankkeisiin organisaatiotaan edustavat vastuulliset ja toimivaltaiset henkilöt ja huoleh- timaan näille riittävät päätösvaltuudet.
2 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Tässä sopimuksessa määritetään Yhteinen kunnallis- tekninen työmaa -toimintaan (tässä sopimuksessa on käytetty myös termejä YKT-toiminta tai YKT-työmaa sa- maa tarkoittavina sanoina) osallistuvien sopijaosapuol- ten yhteistoiminnan periaatteet sekä oikeudet, velvolli- suudet ja vastuut yhteisen toiminnan ja sen kehittämi- sen osalta. Yhteistoiminnalla tarkoitetaan tässä sopi- muksessa rakennushankkeiden ohjelmointi-, suunnit- telu ja rakentamisvaiheen johtamista ja ohjaamista se- kä yhteistoiminnan edistymisen seurantaa, kehittämis- tä ja koordinointia.
Yhteisen kunnallisteknisen työmaan toimintape- riaatteilla ja tällä sopimuksella on tarkoitus edistää ja edesauttaa sujuvaa yhteistyötä ja kustannustehokas- ta toimintaa sopijaosapuolten välillä sekä tuottaa kau- punkilaisille parempaa ja toimivampaa elinympäristöä. Yhteinen kunnallistekninen työmaa -yhteistoimin- tasopimuksella pyritään sujuvoittamaan kaupungissa ta- pahtuvaa yleisten alueiden rakentamista ja sovittamaan
sopijaosapuolten erillishankkeet yhteisesti toteutetta- viksi, kaupungin asuntotuotantotavoitetta ja maankäy- tön kehittämistä tukeviksi sekä infrapalvelujen laatua ja tarjontaa parantaviksi hankkeiksi.
Sopimuksen keskeisiä tavoitteita ovat kaivuhaittojen vähentäminen ja toteutusaikojen lyhentäminen sekä laa- dullisesti ja kokonaistaloudellisesti parempien tulosten saavuttaminen suunnittelu- ja rakentamishankkeissa.
Tämä sopimus korvaa aikaisemman 29.5.2008 alle- kirjoitetun Yhteinen kunnallistekninen työmaa -tilaaji- en välisen sopimuksen sekä siihen myöhemmin tehdyt teleoperaattoreita koskevat liittymissopimukset. Tähän sopimukseen on täydennetty vuonna 2016 toimintamal- lit prosessin eri vaiheissa aina YKT-hankkeen tunnista- misesta suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentami- seen ja takuuaikaan. Sopimukseen on täydennetty toi- mintamallien lisäksi myös lainsäädännön tuomia vel- voitteita sekä YKT-toiminnan seurannan ja kehittämi- sen kuvaaminen.
3 Määritelmiä ja käsitteitä
Hankekohtainen suunnittelun valmisteluasiakirja
YKT-hankkeen tilaajien kesken hankekohtaisesti laadit- tava yhteistoimintasopimusta täydentävä asiakirja, jos- sa kuvataan suunnitteluhankkeen sisältö sekä tilaajien tavoitteet ja vastuut suunnitteluvaiheessa. Hankekoh- taisen suunnittelun valmisteluasiakirjan malliasiakirja on tämän sopimuksen liitteenä (liite 1).
Hankekohtainen rakentamisen valmisteluasiakirja
YKT-hankkeen tilaajien kesken hankekohtaisesti laa- dittava, yhteistoimintasopimusta täydentävä asiakirja, jossa kuvataan urakan sisältö sekä tilaajien tavoitteet ja vastuut urakassa. Hankekohtaisen rakentamisen val- misteluasiakirjan malliasiakirja on tämän sopimuksen liitteenä (liite 2).
Pääsuunnittelija
Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia rakennushank- keen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamisel- le asetettujen vaatimusten täyttyminen. Pääsuunnittelija huolehtii eri alojen suunnittelijoiden yhteistyön järjes- tämisestä ja vastaa suunnitelmien yhteensovittamisesta.
Päätilaaja
YKT-hankkeeseen ryhtyvien tilaajien keskuudestaan yhteisesti nimeämä tilaajataho, joka toimii hankkeen omistajana ja käynnistäjänä.
Sopijaosapuoli
Tämän sopimuksen sopijaosapuolet, jotka on lueteltu kappaleessa 1.
Tilaaja
YKT-työmaalla tilaajia ovat rakennushankkeeseen ryh- tyvät, jotka ovat tilanneet hankkeittain vaihtelevia suun- nittelu- tai urakkasuorituksia. Tilaaja voi olla luonnolli-
nen tai juridinen henkilö, jonka lukuun rakennustyö teh- dään ja joka viime kädessä vastaanottaa työn tuloksen.
Tilaajaosapuoli
Tässä sopimuksessa tilaajaosapuolella tarkoitetaan YKT- hankkeessa tilaajana toimivia tahoja. Tilaajaosapuo- li voi olla myös tämän sopimuksen ulkopuolinen taho.
Turvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskoordinaattorilla tarkoitetaan VNa 205/2009 mukaista rakennuttajan rakennushankkeeseen nimeä-
mää tehtävistään vastuullista edustajaa, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä velvoitteista.
Turvallisuuskoordinaattorin on tehtävä yhteistyötä päätoteuttajan kanssa rakentamisen turvallisuutta kos- kevassa suunnittelussa ja rakennustyön toteuttamisessa.
Urakoiden alistaminen
Tilaajien sopimat sivu- ja erillisurakat voidaan alistaa päätoteuttajalle alistamissopimuksella. Tällöin kysei- sen sopimuksen osapuolet sitoutuvat alistamissopimuk- sen (esim. RT 80271) velvoitteisiin. YKT-työmaan tilaa- jilta siirtyy päätoteuttajalle mm. urakoitsijoiden välinen töiden yhteensovittamisvelvoite.
Yhteinen kunnallistekninen työmaa
-yhteistoimintasopimus
Yhteinen kunnallistekninen työmaa -yhteistoimintaso- pimuksella tarkoitetaan tätä sopimusta. Sopimuksessa määritetään YKT–toimintaan osallistuvien sopijaosa- puolten yhteistoiminnan yleiset periaatteet sekä eri so- pijaosapuolten oikeudet, velvollisuudet ja vastuut. So- pimuksessa kuvataan myös YKT-toiminnan seuranta ja kehittäminen.
Yhteisen kunnallisteknisen työmaan päätoteuttaja
YKT-työmaan päätoteuttaja on YKT-tilaajien nimeämä pääurakoitsija tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
sopimuskumppani. Tilaajaosapuolet valitsevat pääto- teuttajan rakentamisen valmisteluvaiheessa.
Yhteisen kunnallisteknisen työmaan rakennuttaja
YKT-hankkeelle nimetään yksi tilaajien yhteinen raken- nuttaja (YKT-rakennuttaja), joka johtaa yhteistä raken- nushanketta. YKT-rakennuttaja huolehtii tilaajien puo- lesta rakennuttamistehtävistä sekä tarvittaessa eri tilaa- jien käyttämien rakennuttamispalveluiden yhteensovit- tamisesta ja johtamisesta. YKT-rakennuttaja valmistelee urakka-asiakirjat tilaajien ohjauksessa. YKT–rakennutta- ja voidaan nimetä tilaajaorganisaatioista tai tilaajat voi- vat kilpailuttaa rakennuttamistoimeksiannon yhteisesti.
Yhteisen kunnallisteknisen työmaan valvoja
Yhteisen kunnallisteknisen työmaan valvoja on xxxx- xxxx tilaajien nimeämä henkilö, joka toimii työmaalla päävalvojana ja huolehtii valvontatöiden yhteensovit- tamisesta. Kukin tilaajaosapuoli asettaa omaa työtään varten teknisen valvojan, ellei toisin sovita.
Yhteinen kunnallistekninen työmaa Yhteisellä kunnallisteknisellä työmaalla (myöhemmin YKT) tarkoitetaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa
rakennushanketta, jossa eri sopijaosapuolet tai näiden urakoitsijat samanaikaisesti tai peräkkäin työskentele- vät kohteessa. Vähintään kaksi sopijaosapuolen edusta- jaa muodostaa yhteisen hankkeen, josta sovitaan han-
kekohtaisessa suunnittelun valmisteluasiakirjassa. Yh- teisellä kunnallisteknisellä työmaalla noudatetaan val- tioneuvoston asetusta 205/2009 yhteisestä työmaasta.
Yhteinen ohjelmointitietokanta
Tässä sopimuksessa yhteisellä ohjelmointitietokannal- la tarkoitetaan YKT-hankkeiden ohjelmointiin tarkoi- tettua sovellusta.
YKT-koordinaattori
Yhteistoiminnan koordinaatiosta vastaa YKT-koordi- naattori. YKT-koordinaattorina toimii Helsingin kau- pungin nimeämä taho.
YKT-ohjausryhmä
YKT-ohjausryhmä vastaa YKT-toiminnan kehittämises- tä ja johtamisesta. Kukin sopijapuoli nimeää edustajan- sa ohjausryhmään.
YKT-seurantaryhmä
YKT-seurantaryhmä koostuu sopijaosapuolten edustajis- ta. Ryhmä seuraa prosessin toimivuutta ohjelmoinnista, suunnittelusta ja rakentamisesta saatavan hankekohtai- sen palautteen perusteella. Seurantaryhmän tunnistamat laajemmat kehittämistarpeet esitetään ohjausryhmälle.
YKT-suunnitelmatarkastus
Kukin tilaaja tarkastaa osaltaan, että suunnitelmat on laadittu sovitun mukaisesti ja ne ovat keskenään yh- teensopivat ja ristiriidattomat.
4 YKT-toiminnan johtaminen
Ohjelmointitietokannan ohjausryhmä
YKT-seurantaryhmä
YKT-koordinaatori
YKT-ohjausryhmä
YKT-toiminnan johtamisen organisoituminen.
4.1 YKT-ohjausryhmä
YKT-toiminnan johtamisesta ja strategisten kehittämis- linjausten tekemisestä vastaa sopijaosapuolten yhtei- nen YKT-ohjausryhmä. YKT-ohjausryhmä toimii pää- töksentekijätahona sopijaosapuolten omien merkittä- vien muutos- ja kehittämistarpeiden huomioon otta- misessa yhteisessä YKT-toiminnassa.
Kukin sopijaosapuoli nimeää edustajan ohjaus- ryhmään.
YKT-ohjausryhmä seuraa tämän sopimuksen nou- dattamista, hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitel- man ja päättää yhteistoimintaa koskevista yhteisistä lin- jauksista sekä arvioi näiden vaikutuksia sopimukseen ja mahdollisesti tarvittavia sopimusmuutoksia. Ohjaus- ryhmä päättää yhteisten kustannusten jakoperiaatteis- ta sekä sopimukseen tehtävistä, myöhemmin mahdol- lisesti tarvittavista yksittäisistä ja vähäisistä muutoksis- ta, mukaan lukien viittaukset kulloinkin voimassa ole- viin yleisiin sopimusehtoihin ko. ehtojen päivittyessä.
Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodes- sa. Ohjausryhmän puheenjohtajana ja koollekutsuja- na toimii Helsingin kaupungin nimeämä edustaja. Oh- jausryhmän asioiden valmistelusta ja esittelystä vastaa YKT-koordinaattori.
4.2 YKT-seurantaryhmä
Hankkeiden etenemisen ja yhteistoiminnan seuran- nasta ja operatiivisista kehittämislinjauksista vastaa
sopijaosapuolten muodostama seurantaryhmä. Seu- rantaryhmän kehittämistehtäviin kuuluu prosessin toimivuuden seuraaminen ohjelmoinnista, suunnitte- lusta ja rakentamisesta saatavan hankekohtaisen pa- lautteen perusteella. Seurantaryhmän tehtäviin kuu- luu myös sopijaosapuolten oman toiminnan kehittä- misen edellyttämien operatiivisten muutostarpeiden esiin tuominen. Seurantaryhmä toimii ohjausryhmän linjausten mukaan ja sen tunnistamat laajemmat ja strategisia linjauksia vaativat kehittämistarpeet esite- tään ohjausryhmälle.
Kukin sopijaosapuoli nimeää seurantaryhmään edustajansa. Seurantaryhmä kokoontuu tarpeen mu- kaan. Seurantaryhmän puheenjohtajana ja koollekut- sujana toimii Helsingin kaupungin nimeämä edusta- ja. Seurantaryhmän asioiden valmistelusta ja esittelys- tä vastaa YKT-koordinaattori. Seurantaryhmä voi tarvit- taessa perustaa alatyöryhmiä valmistelemaan yhteistä sopimista edellyttäviä asiakokonaisuuksia.
4.3 Yhteisen ohjelmointitietokannan ohjausryhmä
Yhteisen ohjelmointitietokannan toiminnan seurannas- ta ja kehittämisestä vastaa sopijaosapuolten yhteinen ohjelmointitietokannan ohjausryhmä. Kukin sopijaosa- puoli nimeää ohjausryhmään edustajansa. Ohjausryh- mä kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa. Oh- jausryhmän puheenjohtajana ja kokousten koolle kut-
xxxxxx toimii YKT-koordinaattori. Helsingin kaupunki toimii ohjelmointitietokannan päätilaajana sekä vastaa ohjelman tilaamisen, ylläpidon ja kehittämisen koordi- noinnista. Sopijaosapuolien yhteinen ohjausryhmä vas- taa yhteisen ohjelmointitietokannan tapahtumien seu- raamisesta ja kehittämistarpeiden määrittelystä.
4.4 YKT-koordinaattori
Yhteistoiminnan koordinaatiosta vastaa Helsingin kau- pungin nimeämä YKT-koordinaattori. Koordinaatioteh- täviin kuuluvat YKT-toiminnan seuranta ja kehittämi- nen, toimintaympäristön muutosten ja toiminnan ris- kien ennakointi sekä toiminnan onnistumisen arvioin- ti ja raportointi ohjausryhmälle. Koordinaattorin tehtä- viin kuuluvat myös ohjaus- ja seurantaryhmien asioiden valmistelu ja esittely sekä yhteisen ohjelmointitietokan- nan ohjausryhmän johtaminen ja käytännön yhteistoi- mintaprosessin sujuvuudesta huolehtiminen.
4.5 Kehittäminen
YKT-toiminnan kehittämisen tarkoituksena on paran- taa ja edistää tämän sopimuksen tarkoittamaa tilaajien välistä yhteistoimintaa YKT-hankkeissa.
YKT-toiminnan kehittämiseksi seurataan yhteistoi- minnan toteutumista. Sopijaosapuolet sitoutuvat yhtei- sesti toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseen ja vai- kuttavuuden arviointiin sekä yhteistoiminnan ja pro- sessin kehittämiseen.
4.5.1 Toiminnan kehittämisen kustannukset Kukin sopijaosapuoli vastaa omalta osaltaan yleisistä YKT-toiminnan kehittämiseen liittyvistä kustannuksis-
ta. YKT-toiminnan kehittämisen koordinoinnista synty-
vistä kustannuksista vastaa Helsingin kaupunki.
YKT-toiminnan kehittämiseen liittyvistä yhteisis- tä hankinnoista syntyvistä kustannuksista sovitaan so- pijaosapuolten kanssa hankintakohtaisesti erikseen.
5 YKT-hankkeiden ohjelmointi
Suunnittelun valmistelu
Suunnittelun ohjaus
Hankkeen aloituskokous
Suunnittelun aloituskokous
Suunnitteluvaiheen valmisteluasiakirja
Suunnitteluohjelma ja suunnittelun hankinta
Rakentamisen valmistelu
Rakentamisen ohjaus
Rakentamisen valmistelun aloituskokous
Rakentamisen aloituskokous
Rakentamisvaiheen valmisteluasiakirja
Ohjelmointi
Ohjelmointi- kokous
Ohjelmointivaihe Suunnitteluvaihe Rakentamisvaihe
Suunnittelun ohjaus
Rakennuttamisohjelma ja urakan hankinta
Rakentamisen ohjaus
Ohjelmointivaiheen sijoittuminen YKT-prosessiin.
Rakennushankkeiden ohjelmoinnin tavoitteena on joh- taa kokonaistaloudelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja pitkäjänteiseen taloussuunnitteluun ja rakentamiseen. Ohjelmointivaiheessa identifioidaan mitkä sopijaosa- puolten rakennushankkeista toteutetaan YKT-hankkei- na sekä sovitaan hankekohtaisesti toteutuksen alusta- vasta ajankohdasta, resursoinnista, osallistuvista tilaa- jaosapuolista ja päätilaajaorganisaatioista.
Sopijaosapuolet ovat velvollisia tuottamaan pitkä- jänteistä ohjelmointia varten investointiohjelmansa se- kä muut yhteisesti sovittavat suunnitelmatiedot ja orga- nisaationsa näkemykset hankkeisiin osallistumisesta yh- teiseen ohjelmointitietokantaan, tietosisällöltään yhtei- sesti sovitussa muodossa. Kukin sopijaosapuoli vastaa
tuottamansa tiedon oikeellisuudesta, sekä osaltaan so- vellukseen tuottamansa ja sovelluksesta lataamansa tie- don siirrosta, sovelluksen ylläpidosta, käytöstä ja kehit- tämisestä aiheutuneista kustannuksista.
Ohjelmointitiedon tuottaminen ja käsittely tapah- tuvat yhteisesti sovitun vuosikellon mukaisesti. Ohjel- mointineuvottelut yhteisten hankkeiden nimeämises- tä käydään sopijaosapuolten välisissä yhteisissä ohjel- mointikokouksissa, jotka järjestetään vähintään kerran vuodessa Helsingin kaupungin talousarvioesityksen val- misteluvaiheessa. Kaikki sopijaorganisaatiot ovat velvol- lisia osallistumaan neuvotteluihin.
Ohjelmointikokouksen koolle kutsujana sekä oh- jelmoinnin koordinoijana toimii Helsingin kaupunki.
6 YKT-hankkeiden toimintaperiaatteet
6.1 Hankintayhteistyö
YKT-hankkeiden suunnittelupalvelut ja urakointi pyri- tään ensisijaisesti hankkimaan yhteistyössä joko han- kekohtaisena kilpailutuksena tai tilaajien hankintaren- kaana kilpailuttamilta puitesopimustoimittajilta. Yh- teishankinnoissa tulee huomioida eri tilaajien hankin- toja koskeva sääntely.
Kukin tilaaja sitoutuu edistämään hankintaa yhdes- sä sovitun aikataulun mukaisesti. Tilaajat tekevät yhteis- hankinnoista päätöksentekojärjestelmänsä mukaiset omat hankintapäätökset. Tilaajat vastaavat itsenäises- ti hankintapäätöksiinsä liittyvistä muutoksenhakupro- sesseista. Selkeyden vuoksi yhteenliittymän yhteishan- kinnassa on hyvä kirjata tarjouspyyntöön, että hankin- nan toteutuminen edellyttää kaikkien hankintaan osal- listuvien yksimielisiä lainvoimaisia päätöksiä tai muuta tätä vastaavaa hyväksymismenettelyä.
Sopijaosapuolten välinen hankintayhteistyö on ku- vattu tarkemmin sopimuksen liitteessä (liite 4).
6.2 Hankkeiden massatalous
YKT-hankkeissa on tavoitteena massatalouden osalta vä- hentää syntyviä ylijäämämassoja ja pyrkiä hyödyntämään kaivumaat mahdollisuuksien mukaan. Hankekohtaisis- sa suunnittelun ja rakentamisen valmisteluasiakirjois- sa (liitteet 1 ja 2) kuvataan menettelytavat tarkemmin.
6.3 Vastuut ja velvollisuudet
Tässä alaluvussa esitellään YKT-hankkeiden ohjelmoin- nin, suunnittelun ja rakentamisen aikana esiintyvien osa- puolten vastuut ja velvollisuudet. Tarkemmin vastuita ja velvollisuuksia on kuvattu hankekohtaisissa suunnittelun ja rakentamisen valmisteluasiakirjoissa (liitteet 1 ja 2).
6.3.1 Roolit ja niihin liittyvät vastuut
6.3.1.1 Päätilaaja
Yhteisellä kunnallisteknisellä työmaalla on tilaajaosa- puolten nimeämä päätilaaja, joka on aina yksi hank-
keeseen ryhtyvistä tahoista. Päätilaaja toimii hankkeen omistajana ja käynnistäjänä, ja vastaa omalta osaltaan oikeaan aikaan tapahtuvasta päätöksenteosta. Päätilaa- jan tehtäviin kuuluvat hankkeen toiminnallisten, teknis- ten ja laadullisten vaatimusten ja tavoitteiden määritte- ly sekä hankkeen laajuuden ja kiireellisyyden arviointi. Päätilaajaa koskevat myös seuraavaksi luetellut tilaajan vastuut ja velvollisuudet.
6.3.1.2 Tilaajat
Tilaajat ovat YKT-hankkeeseen ryhtyviä tilaajaosapuo- lia, jotka eivät toimi päätilaajan roolissa. YKT-hank- keen tilaajat sitoutuvat suunnittelun ja rakentamisen valmisteluvaiheissa yhteisesti sovitun rakennushank- keen tavoitteiden mukaisen onnistumisen kannalta välttämättömiin tehtäviin ja toimenpiteisiin. Kukin ti- laaja on vastuussa yhteen sovitettujen suunnitelma- asiakirjojen ja selvitysten tarkastuksesta ja oikeelli- suudesta oman rakenteensa osalta. Tilaajien erikseen tilaamissa urakoissa ao. tilaaja vastaa oman urakkan- sa sopimusvelvoitteiden toteutumisesta päätilaajalle ja muille sopijapuolille.
Jokainen tilaaja vastaa osaltaan hankkeen toteu- tumisesta ja onnistumisesta sekä oikea-aikaisista han- kinnoista ja päätöksenteosta. Jokainen tilaaja on vel- vollinen osallistumaan hankkeen toiminnallisten, teknisten ja laadullisten vaatimusten ja tavoitteiden määrittelyyn.
6.3.1.3 Pääsuunnittelija
Pääsuunnittelija vastaa rakennushankkeen suunnit- telusta, suunnittelun koordinoinnista, johtamisesta ja ajoittamisesta yhteisesti sovitun aikataulun mukaises- ti. Pääsuunnittelija tiedottaa hankkeen tilaajaosapuo- lia suunnittelun etenemisestä ja suunnitelmiin liitty- vistä muutoksista, huolehtii riittävästä yhteistyökump- paneiden osallistamisesta ja mahdollisten yleisötilai- suuksien järjestämisestä. Pääsuunnittelija vastaa myös siitä, että rakennushankkeen suunnitteluun osallistuvi-
en kolmansien osapuolien suunnitelmat ovat yhteenso- pivia. Tarkemmin pääsuunnittelijalle kuuluvia tehtäviä on lueteltu hankekohtaisessa suunnittelun valmistelu- asiakirjassa (liite 1).
6.3.1.4 Turvallisuuskoordinaattori
Sopijaosapuolet nimeävät yhteiselle kunnallisteknisel- le työmaalle hankkeen vaativuutta vastaavan pätevän ja tehtävistään vastuullisen yhteisen turvallisuuskoor- dinaattorin huolehtimaan Valtioneuvoston asetukses- sa (205/2009) säädettyjen rakennuttajien (tilaajien) vel- voitteiden hoitamisesta.
Yhteisellä työmaalla ja YKT-hankkeessa on vain yk- si työturvallisuusasetuksen (Vna 205/2009) mukainen turvallisuuskoordinaattori. Sopijaosapuolten tulee te- kemissään erillisissä urakka- ja vuosisopimuksissa huo- mioida tämä YKT-työmaan yhtä toimivaltaista turvalli- suuskoordinaattoria koskeva velvoite.
Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät voivat olla osa- na YKT-rakennuttajan tehtäväkokonaisuutta.
Turvallisuuskoordinaattorin lisäksi tilaajaosapuolet voivat nimetä erillis- ja sivu-urakoille teknisiä valvojia.
6.3.1.5 Rakennuttaja YKT-hankkeessa (YKT-rakennuttaja)
YKT-hankkeelle nimetään tilaajien yhteinen rakennut- taja, joka johtaa yhteistä rakennushanketta. YKT-raken- nuttaja huolehtii tilaajien puolesta rakennuttamistehtä- vistä sekä tarvittaessa eri tilaajien käyttämien rakennut- tamispalveluiden yhteensovittamisesta ja johtamisesta. YKT-rakennuttaja valmistelee urakka-asiakirjat tilaajien ohjauksessa. Tilaajat vastaavat yhdessä rakennuttamis- tehtävistä aiheutuvista kustannuksista kustannusjako- periaatteiden mukaisesti.
Tilaajat vastaavat omien rakennuttajiensa käytöstä kuin omasta työstään.
6.3.1.6 Valvoja
YKT–hankkeelle nimetään YKT-työmaan päävalvoja. Kukin tilaaja nimeää omien töidensä osalta YKT-työ- maalla toimivan teknisen valvojan. Päävalvoja huoleh- tii ensisijaisesti teknisen valvonnan yhteensovittami- sesta ja yhteistyöstä muiden tilaajien kanssa. Päävalvo- jan tehtävät kuuluvat osana YKT-rakennuttajan tehtä- väkokonaisuuteen.
Kaduilla ja muilla yleisillä alueilla tehtävissä töissä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ohjeita.
6.3.1.7 Päätoteuttaja
Päätoteuttajalla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuk- sen (205/2009) 2 §:n mukaista pääurakoitsijaa. Pää- toteuttaja kokoaa kaikkien työmaalla työskentelevi- en urakoitsijoiden työntekijätiedot ja huolehtii niiden eteenpäin ilmoittamisesta verohallinnolle laissa sää- detyllä tavalla.
6.3.2 Tilaajaosapuolten väliset vastuut Rakennushankkeessa tilaajina toimivat sopijaosapuolet vastaavat kukin omaan suunnitteluunsa tai urakkaan-
sa kuuluvien velvollisuuksiensa sopimuksen mukai-
sesta täyttämisestä. Tarkemmin tilaajaosapuolten väli- siä velvoitteita hankkeen sisällä suunnittelun tai raken- tamisen ollessa jo käynnissä kuvataan hankekohtaisis- sa suunnittelun ja rakentamisen valmistelu asiakirjois- sa (liitteet 1 ja 2).
Tilaajaosapuolen vastuu käsittää velvollisuuden korvata toiselle tilaajaosapuolelle vahinkoa kärsineen tilaajaosapuolen toteen näyttämät välittömät vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että tilaajaosapuolen velvollisuu- det jäävät jossain suhteessa täyttämättä tai jotka tilaa- jaosapuoli muutoin aiheuttaa toiselle tilaajaosapuolel- le. Tilaajaosapuolella on velvollisuus viipymättä ongel- man havaittuaan reklamoida toiselle tilaajaosapuolelle tämän viivästymisestä tai velvollisuuksien muusta täyt- tämättä jättämisestä ja antaa tälle mahdollisuus korja- ta menettelynsä. Tämän sopimuksen mukaisessa toi- minnassa välittömiksi vahingoiksi katsotaan myös ti- laajaosapuolen viivästyksestä muille tilaajaosapuolille aiheutuvat vahingot, jotka nämä joutuvat korvaamaan omille urakoitsijoilleen, edellyttäen että korvausvelvol- lisuus perustuu voimassaolevaan lainsäädäntöön. Mi- käli tilaajaosapuoli on sopinut urakoitsijoidensa kans- sa lainsäädäntöä suuremman korvausvelvollisuuden, ei toinen tilaajaosapuoli ole velvollinen korvaamaan sel- laista vahinkoa. Tilaajaosapuolen vastuu toisille tilaa- jaosapuolille aiheuttamistaan välittömistä vahingois- ta tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa on yh- teensä enintään vahingon aiheuttavan tilaajaosapuo- len oman urakan arvo, jos tämän urakkaosuuden ar- vo on enintään 10 000 euroa. Urakkaosuuden ylittäes- sä 10 000 euroa, vastuu on 10 000 euron ylittävältä osal- ta 50 % vahingon aiheuttavan osapuolen oman urakan arvosta, kuitenkin enintään 50 000 euroa. Tilaajaosa- puolen oman urakan arvolla tarkoitetaan tässä tilaaja- osapuolen pääurakan osuuden sekä tilaajaosapuolen lukuun suoritettavien samaan urakkakokonaisuuteen kuuluvien sivu-urakoiden ja näihin urakoihin kuuluvi- en tilaajan hankintana olevien materiaalikustannuksi- en yhteenlaskettua arvoa.
Edellä kuvattua vastuunrajoitusta ei sovelleta tilan- teessa, jossa vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törke- än tuottamuksellisesti tai immateriaalioikeuksia tai sa- lassapitovelvoitteita loukkaamalla tai rikkomalla.
Tilaajaosapuolet eivät vastaa toisilleen aiheuttamis- taan välillisistä vahingoista ellei kysymys ole tahallisella tai törkeällä tuottamuksella aiheutetuista vahingoista.
Tilaajaosapuolet eivät vastaa toisilleen päätös- tai muutoksenhakuprosessien aiheuttamista viivästyk- sistä ja näistä mahdollisesti syntyvistä kustannuksista. Perustellusta syystä tilaaja voi jättäytyä pois hank- keesta, mikäli tämän suunnittelutarve tai muut olosuh-
teet ovat merkittävästi muuttuneet. Luopuessaan hank- keesta tilaaja vastaa kertyneistä kustannuksista sekä mah- dollisista poisjäännin aiheuttamista lisäkustannuksista. Tilaajan poisjäänti käsitellään YKT-hankkeen tilaa- jien välisessä kokouksessa tai muulla erikseen sovitta- valla tavalla. Poisjäävälle tilaajalle tulevista kustannuk- sista sovitaan kirjallisesti. Samalla tarkistetaan mukaan
jäävien tilaajien kustannusperiaatteet.
Yhteisellä kunnallisteknisellä työmaalla tilaajaosa- puolet myötävaikuttavat korvauksetta rakennushank- keen sovittuun etenemiseen ja sopimuksen mukaiseen täyttämiseen. Tilaajaosapuoli on havaitessaan mahdol- lisen sopimusrikkomuksen velvollinen ryhtymään kaik- kiin tarpeellisiin toimenpiteisiin vahingon pitämiseksi mahdollisimman pienenä. Tilaajaosapuoli ei ole oikeu- tettu korvauksiin vahingosta, jonka syntymisen hän oli- si voinut kohtuullisin toimenpitein estää.
Rakentamisen aiheuttamien väistämättömien hait- tojen ja häiriöiden selvitykset tehdään yhteistyössä ja kustannuksista vastataan yhteisvastuullisesti kustannus- osuuksien suhteessa, ellei haitta tai häiriö johdu jonkin tilaajaosapuolen tai urakoitsijan suorituksesta.
6.3.3 Tilaajien keskinäiset vastuut kolmansille osapuolille aiheutuneista vahingoista
Mikäli urakoitsija ei ole YSE 31 §:n perusteella vastuus- sa kolmannelle aiheutuneesta vahingosta ja haitasta ei- kä vahingon tai haitan aiheuttajaa yksiselitteisesti pysty- tä osoittamaan, vastaavat tilaajat tällaisesta kolmannel- le aiheutuneesta vahingosta ja haitasta etukäteen sovi- tun kustannusjaon suhteessa, jollei erikseen toisin so- vita. Sopijaosapuoli on velvollinen siirtämään kolman- nelta osapuolelta sille saapuneen korvausvaatimuksen oikealle vastuutaholle ilman aiheetonta viivästystä, mi- käli tällainen taho on sopijaosapuolen tiedossa.
6.4 Kustannusjakoperiaatteet
6.4.1 Yleiset periaatteet
Kukin tilaajaosapuoli vastaa omien johtojensa, laittei- densa ja rakenteidensa suunnittelusta ja toteuttamises- ta kustannuksellaan. Kustannuksiin sisältyy kaikki suun- nittelusta, sijoittamisesta, rakentamisesta, vahingoista ja haitoista, korvauksista yms. aiheutuvat kustannukset. YKT-toiminnassa syntyy kustannuksia, joista tilaa- jaosapuolet vastaavat yhdessä. Näiden kustannusten ja- kamiseksi tilaajaosapuolet sopivat kustannusjakoperi- aatteista. Lähtökohtana on, että yhteisten kustannusten jako vastaa toiminnasta tilaajille aidosti ja tosiasiallises-
ti aiheutuvia kustannuksia.
Kustannusjakoperiaatteet ovat voimassa toistaisek- si ja ne otetaan tarkasteluun YKT-toiminnan ohjaus-
ryhmässä jonkin sopijaosapuolen niin vaatiessa. Kus- tannusjakoperiaatteita koskevista muutoksista päättää YKT-ohjausryhmä. Voimassa olevat yhteisesti sovitut ja- koperiaatteet on esitetty tämän sopimuksen liitteessä 3. Yhteisrakentamisen kustannuksista niissä yhteisra- kentamishankkeissa, joissa yhtenä osapuolena on vies- tintäverkkotoimija, säännellään verkkoinfrastruktuu- rin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetussa lais-
sa (276/2016).
Kustannusten jaossa on myös huomioitava EU:n val- tiontukisäännökset kielletystä valtiontuesta.
6.4.2 Koordinointi ja kehittäminen
Helsingin kaupunki vastaa YKT-toiminnan koordinoin- nista aiheutuvista kustannuksista. Kehittämiseen liitty- vien hankintojen kustannukset jaetaan sopijaosapuol- ten kesken.
6.4.3 Hankeohjelmointi
Sopijaosapuolet vastaavat yhteisesti hankkeiden ohjel- moinnissa käytettävän hankeohjelmointisovelluksen kus- tannuksista. Sovelluksen muutostöistä aiheutuvat kus- tannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti so- pijaosapuolten kesken tasan ellei erikseen toisin sovita. Kukin sopijaosapuoli vastaa omalta osaltaan so- velluksen ylläpidosta ja sovelluksen omia hanketieto- xxxx xxxxxxxxxx tiedon käsittelystä aiheutuvista kus-
tannuksista.
6.4.4 Suunnittelu
Pääsuunnittelijan tehtäväkokonaisuus on tilaajaosapuol- ten kesken yhteisesti jaettava kustannus. Tilaajat pyytä- vät pääsuunnittelijan tehtäväkokonaisuudesta tarjouk- sen, jonka mukaiset kustannukset jaetaan tilaajaosa- puolten kesken sovittujen kustannusjakoperiaatteiden mukaisesti (liite 3). Pääsuunnittelijan tehtäväkokonai- suuteen kuuluvia tehtäviä on lueteltu hankekohtaisessa suunnittelun valmisteluasiakirjassa (liite 1).
6.4.5 Rakennuttaminen
YKT-rakennuttajan tehtäväkokonaisuus on tilaajaosa- puolten kesken yhteisesti jaettava kustannus. Tilaajat pyytävät YKT-rakennuttajan tehtäväkokonaisuudesta tarjouksen, jonka mukaiset kustannukset jaetaan tilaa- jaosapuolten kesken sovittujen kustannusjakoperiaat- teiden mukaisesti (liite 3).
6.4.6 Rakentaminen
Tilaajat pyytävät päätoteuttajan tehtäväkokonaisuudes- ta tarjouksen, jonka mukaiset kustannukset jaetaan ti- laajaosapuolten kesken sovittujen kustannusjakoperi- aatteiden mukaisesti (liite 3).
7 Suunnittelu
Suunnittelun valmistelu
Suunnittelun ohjaus
Hankkeen aloituskokous
Suunnittelun aloituskokous
Suunnitteluvaiheen valmisteluasiakirja
Suunnitteluohjelma ja suunnittelun hankinta
Rakentamisen valmistelu
Rakentamisen ohjaus
Rakentamisen valmistelun aloituskokous
Rakentamisen aloituskokous
Rakentamisvaiheen valmisteluasiakirja
Ohjelmointi
Ohjelmointi- kokous
Ohjelmointivaihe Suunnitteluvaihe Rakentamisvaihe
Suunnittelun ohjaus
Rakennuttamisohjelma ja urakan hankinta
Rakentamisen ohjaus
Suunnitteluvaiheen sijoittuminen YKT-prosessiin.
7.1 Suunnittelun tavoitteet ja yleiset periaatteet
Sopimuksen piiriin kuuluvan suunnittelun yleisperiaat- teena on samanaikaissuunnittelu kulloisenkin raken- nushankkeen kaikkien tilaajaosapuolten kesken. Suun- nittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota suunnitte- lun koordinointiin, suunnitelmien yhteensopivuuteen ja samanaikaisen toteutuksen vaatimuksiin.
Kukin tilaajaosapuoli voi halutessaan hoitaa suunnit- telutehtävän omajohtoisena työnä tai teettää työn osto- palveluna. Sopijapuolten suunnittelijan velvollisuutena on osallistua sopimuksen piiriin kuuluvissa rakennus- hankkeissa suunnitteluyhteistyöhön ja yhteisiin suun- nittelukokouksiin.
Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennus- hankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma- asiakirjat ja selostukset, kuten koko hanketta koskeva tur- vallisuusasiakirja, rakennusosalaskelma, hankkeen työ- maan aikaisten haittojen hallintasuunnitelma sekä hank- keen massataloutta kuvaava massojenhallintataulukko. Yhteisten kunnallisteknisten työmaiden suunnitte- lussa sovelletaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimuseh- toja (KSE 2013) ja eri tilaajien näihin tekemiä täsmen- nyksiä. Täsmennyksistä sovitaan tarkemmin hankekoh-
taisissa asiakirjoissa.
Tämä sopimus ei muuta johtojen sijoittamisesta laadittuja menettelytapoja. Nämä kuuluvat normaaliin suunnitteluprosessiin. Jos suunnittelun piiriin kuuluu yksityisiä johtoja, laitteita tai rakenteita niiden sijoit- tamisessa menetellään kuten laissa ja määräyksissä on sanottu. Yksityisten johtojen, laitteiden tai rakenteiden suunnittelusta vastaa niiden omistaja. Suunnittelurat- kaisujen tulee olla sellaisia, että esteitä sijoitusluvan myöntämiseen ei synny.
7.2 Suunnittelun valmistelu Ohjelmointikokouksen jälkeen sopijaosapuolet ovat vel- vollisia määrittelemään tunnistetuista YKT-hankkeista
omat tavoitteensa ja tarpeensa sekä tunnistamaan alus- tavalla tasolla suunnittelussa huomioon otettavat oman rakenteensa toteutukseen liittyvät rajoitukset ja riskit yh- teistä suunnittelun valmistelua varten.
Hankkeen ohjelmointivaiheessa nimetyn päätilaa- jan edustaja vastaa hankekohtaisen suunnittelun val- mistelun käynnistämisestä ja koordinoinnista. Hank- keeseen osallistuvat tilaajat ilmoittavat organisaation- sa toimivaltaiset edustajat hankkeessa. Hankkeen val- mistelussa määritetään hankkeen aikataulu ja suunnit- telun laajuus sekä tilaajaosapuolten tavoitteet ja vastuut suunnittelun aikana. Lisäksi käydään läpi suunnittelu-
tarpeet ja sovitaan suunnittelun hankintatavasta. Suun- nittelun valmisteluvaiheessa määritetään pääsuunnitte- lijan tehtäväkokonaisuus sekä päätetään sitä koskevasta yhteishankinnasta, siihen sovellettavasta hankintame- nettelystä sekä hankinnan kustannusjaosta.
Suunnittelun valmisteluvaiheessa sovitaan hankkeen projektipankista. Päätilaaja vastaa projektipankin han- kinnasta. Jokainen tilaajaosapuoli vastaa oman organi- saationsa yhteystietojen oikeellisuudesta sekä hankkee- seen liittyvien asiakirjojen ja suunnitelmien ajantasai- suudesta yhteisessä projektipankissa. Kaikki tilaajaosa- puolet sitoutuvat käyttämään yhteistä projektipankkia. Tilaajaosapuolet laativat yhdessä hankekohtaiseen asiakirjapohjaan (liite 1) perustuvan suunnittelun val- misteluasiakirjan. Hankkeen laajuus tai erityispiirteet huomioiden asiakirjapohjan perusteella voidaan tar-
vittaessa laatia hankekohtainen sopimus.
Valmisteluasiakirjan pohjalta päätilaaja laatii yh- teistä suunnitteluhankintaa koskevan suunnitteluoh- jelman. Suunnitteluohjelmaa varten tarvittavien ma- teriaalien toimittaminen on kunkin tilaajan vastuulla. Kukin tilaaja vastaa osaltaan siitä, että suunnitteluoh- jelmassa esitetään kaikki suunnitelmien yhteensovit- tamisen ja hankkeen taloudellisen ja turvallisen toteut- tamisen kannalta oleellinen tieto. Hankkeen tilaajaosa- puolet sitoutuvat toimittamaan päätilaajalle tarvittavat tiedot suunnitteluohjelmaan sovitun aikataulun mukai- sesti. Päätilaajan tulee hyväksyttää lopullinen suunnitte- luohjelma muilla tilaajilla ennen kuin sen pohjalta voi- daan käynnistää pääsuunnittelijan tehtäväkokonaisuut- ta koskevan suunnittelun kilpailuttaminen.
7.3 Suunnittelun aloitus ja aloituskokous Suunnittelun käynnistyessä päätilaajan edustaja kut- suu kokoon suunnittelun aloituskokouksen. Kokouk- seen kutsutaan myös valituksi tullut pääsuunnittelija.
Pääsuunnittelija vastaa rakennushankkeen suun- nittelun koordinoinnista ja johtamisesta, sekä siitä että yhteisesti suunnitelmiin sovittavat muutokset viedään suunnitelmiin.
Kokouksessa käydään läpi suunnitteluohjelma ja sen tavoitteet ja tilaajaosapuolet sekä yhteystiedot. Lisäksi so-
vitaan suunnittelun toimintatavoista, kuten kokouskäytän- nöistä, suunnitelmien kommentoinnista javastaanottome- nettelyistä. Lisäksi sovitaan päätilaajan tarjoaman projek- tipankin käyttämisestä ja siihen liittyvistä menettelyistä.
Suunnittelun aloituskokouksen päätteeksi laaditaan hankekohtainen suunnittelun aloituskokousmuistio.
7.4 Suunnittelunaikaiset asiat ja suunnittelun ohjaus
Suunnitteluvaiheessa huomioon otettavista asioista so- vitaan tarkemmin hankekohtaisesti laadittavassa suun- nittelun valmisteluasiakirjassa (liite 1).
Jokainen tilaajaosapuoli vastaa oman organisaati- onsa luovuttamien tietojen oikeellisuudesta sekä hank- keeseen liittyvien asiakirjojen ja suunnitelmien ajanta- saisuudesta yhteisessä projektipankissa.
Tilaajaosapuolten tulee hankkeen kaikissa vaiheissa huolehtia organisaatiokohtaisten suunnitelmien päivit- tämisestä ja näiden muutosten edellyttämistä toimen- piteistä siten, että muutokset tulevat huomioiduiksi yh- teen sovitetuissa suunnitelmissa.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa pääsuunnitteli- ja laatii yhteistyössä eri osa-alueiden suunnittelijoiden kanssa hankkeen riskiarvioon perustuvan ehdotuksen rakennusvaiheen turvallisuusasiakirjaksi. Hankkeen turvallisuuskoordinaattori vastaa asiakirjan laadinnan koordinoinnista.
7.5 Suunnittelun päättäminen ja suunnitelmien tarkastamisen käytännöt
Suunnitteluvaihe päättyy yhteiseen suunnitelmatarkas- tukseen tilaajien, ja muiden osallistujien kesken (ei YSE 64 §:n mukainen katselmus). Suunnitelmatarkastuksen pitämisestä vastaa pääsuunnittelija.
Hankkeen tilaajaosapuolet tarkastavat yhteiset suun- nitelmat suunnitteluvaiheen lopussa. Pääsuunnittelija huolehtii, että suunnittelijat viimeistelevät eri tilaaja- osapuolien kommenttien pohjalta tarkistetut suunni- telma-asiakirjat.
Suunnitelmat hyväksytään erikseen hankekohtai- sesti sovittavalla tavalla.
8 Rakentaminen
Ohjelmointivaihe Suunnitteluvaihe Rakentamisvaihe
Ohjelmointi
Suunnittelun valmistelu
Suunnittelun ohjaus
Hankkeen aloituskokous
Suunnittelun aloituskokous
Suunnitteluvaiheen valmisteluasiakirja
Suunnitteluohjelma ja suunnittelun hankinta
Rakentamisen valmistelu
Rakentamisen ohjaus
Rakentamisen valmistelun aloituskokous
Rakentamisen aloituskokous
Rakentamisvaiheen valmisteluasiakirja
Ohjelmointi- kokous
Suunnittelun ohjaus
Rakennuttamisohjelma ja urakan hankinta
Rakentamisen ohjaus
Rakentamisvaiheen sijoittuminen YKT-prosessiin.
8.1 Rakentamisen tavoitteet ja yleiset periaatteet
Sopimuksen piiriin kuuluvan rakentamisen yleisperi- aatteena on kustannustehokkaan, eritoten kolmansil- le osapuolille mahdollisimman vähän haittoja ja häi- riöitä aiheuttavan, turvallisen työmaan toteuttaminen. Rakentamisen tavoitteena on aikaansaada yhteisen kunnallisteknisen työmaan suunnitelman ja tavoiteai- kataulun mukainen hankkeen toteutus, toteutuksen ai- kaisten laatu- ja muiden työmaan asiakirjojen tuottami-
nen ja asianmukainen dokumentointi.
Tilaajat ovat velvollisia huolehtimaan omissa YKT- työmaan erillisurakoita koskevissa sopimuksissaan, et- tä päätoteuttajan asema ja toimivalta sekä erillisurakoit- sijan asema päätoteuttajaan nähden on kuvattu kysei- sissä sopimuksissa.
Yhteisten kunnallisteknisten työmaiden toteutuk- sessa sovelletaan rakennusurakan yleisiä sopimuseh- toja (YSE 1998).
8.2 Rakentamisen valmistelu
Rakentamisen valmistelu tähtää asiatuntevasti laadittui- hin ja yhteen sovitettuihin toteutusasiakirjoihin, joiden avulla rakennushanke pystytään toteuttamaan tilaaja- osapuolten laatu- ja taloudellisuusvaatimukset saavut-
taen. Rakentamisen valmisteluvaiheessa tulee kiinnit- tää erityistä huomiota siihen, että rakennustyöt toteu- tetaan turvallisuusmääräysten (VNa 205/2009) mukaan sekä siihen, miten hanke pystytään toteuttamaan mah- dollisimman pienillä häiriöillä kolmansille osapuolille. Päätilaaja tai päätilaajan edustajana toimiva YKT- rakennuttaja vastaa hankkeen rakentamisen valmis- telun käynnistämisestä. Rakentamisen valmisteluvai- heessa todetaan hankkeen tilaajaosapuolet, tilaajaosa- puolten vastuut ja velvollisuudet, urakan sisältö rajauk- sineen, toteutustapa, aikataulu ja hankkeen mahdolli-
set erityispiirteet.
Rakennushankkeen pääasiallinen tiedonvälitys- kanava on päätilaajan tarjoama projektipankki. Tilaa- jaosapuolet vastaavat yhteystietojensa oikeellisuudes- ta projektipankissa. Rakentamisen valmistelun yhtey- dessä sovitaan riittävän tiedonkulun pääperiaatteet ja vastuualueet tilaajaosapuolten kesken.
Kukin tilaajaosapuoli sitoutuu huolehtimaan osuu- destaan rakentamisen valmistelussa ja vastaamaan omi- en aikataulujensa sekä hankkeeseen liittyvien asiakirjo- jen yhteensopivuudesta muiden tilaajaosapuolten kans- sa. Hankkeen valmistelun tuloksena laaditaan tilaajaosa- puolia sitova hankekohtainen rakentamisen valmiste- luasiakirja (liite 2).
Hankekohtaisessa rakentamisen valmisteluasia- kirjassa käsitellään rakentamisen valmistelun ja ra- kentamisen aikaisten toimenpiteiden periaatteet ku- ten urakkarajaliite, urakka-aika, välitavoitteet, tarjo- usten käsittely, hankintaneuvottelu, urakka- ja alis- tamissopimukset, luvat, valvonta, lisä- ja muutostyöt, tilaajan maksusuoritukset, laskujen hyväksyminen, viivästyminen sekä rakentamiseen liittyvä tiedonan- tovelvollisuus.
8.2.1 Hankinta-asiakirjojen laatiminen Rakennushankkeen urakkajako ja urakkarajat sovitaan yhteisesti.
Urakkajako sovitaan tarkoituksenmukaiseksi siten,
että rakennushanke kokonaisuudessaan voidaan toteut- taa laadukkaasti, turvallisesti ja mahdollisimman vähin häiriöin sekä sovitun aikataulun ja kustannustavoittei- den mukaisesti.
Rakennushankkeen toteutuksen periaatevaihto- ehdot ovat:
■ Vaihtoehto 1: Tilaajaosapuolet laativat yhteiset tar-
jouspyyntöasiakirjat. Urakkaohjelma laaditaan siten, et- tä se sisältää kaikkien tilaajaosapuolten työt. Suoritus- velvollisuudet erotellaan omina kokonaisuuksinaan ja ne muodostavat eri tilaajaosapuolten vastuualueiden rajauksen. Päätilaaja tai tilaajien edustajana toimiva YKT-rakennuttaja vastaa tarjouspyyntöasiakirjojen ko- koamisesta yhdessä muiden rakennushankkeen tilaa- jaosapuolten kanssa.
■ Vaihtoehto 2: Kukin tilaajaosapuoli kokoaa omat tar- jouspyyntöasiakirjansa ja pyytää tarjoukset sovitun aika- taulun mukaisesti. Asiakirjat sisältävät määrittelyn ura- koihin liittyvien töiden yhteensovituksesta, työturvalli- suudesta ja työmaan yleisjohdosta. Päätilaaja tai tilaa- jien edustajana toimiva YKT-rakennuttaja huolehtii sii- tä, että asiakirjat ovat keskenään yhteensopivat.
Vaihtoehtoa 2 käytetään, mikäli jonkun tilaajaosa- puolen työnsuoritukseen liittyy erityisosaamista vaati- vaa urakointia, tai joku tilaajaosapuolista haluaa käyt- tää perustellusta syystä oman osuutensa toteutukseen omia urakoitsijoitaan. Vaihtoehtoon 2 liittyvistä käytän- nöistä on kerrottu tarkemmin hankekohtaisessa raken- tamisen valmistelusopimuksessa (liite 2), kohdassa 7.2.9 urakoitsijoiden valinta.
8.2.2 Tarjousten käsittely
Tilaajaosapuolet sitoutuvat käsittelemään tarjouk- set sovitussa aikataulussa. Julkisen hankinnan ollessa kyseessä,tarjousten käsittelyssä noudatetaan terjous- pyynnössä asetettuja ehtoja ja hankintalainsäädäntöä. Tarjousten käsittely tehdään tarvittaessa (esim. poikkea- via ehtoja, hintoja) yhteistyössä tilaajaosapuolten kans- sa. Poikkeamat selvitetään neuvotteluin. Tilaajaosapuol- ten käsitellessä tarjouksia yhdessä yleisperiaatteena on luottamuksellisuus huomioiden, mitä asiakirjojen julki-
suudesta säädetään laissa viranomaisten toiminnan jul- kisuudesta. Lähtökohtana on rakennushankkeen sopi- muksenmukainen käynnistyminen.
8.2.3 Toteutustavan valinta ja sopiminen Rakentamisen toteutusorganisaation, päätoteuttajan ja muiden urakoitsijoiden hankinnasta sovitaan rakennus-
hankekohtaisesti. Rakentamisessa noudatetaan Raken-
nusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 sekä yhtei- sesti sovittuja, yleisesti käytössä olevia laatuvaatimuk- sia ja työselostuksia. Sopijaosapuolet sitoutuvat sisäl- lyttämään tämän sopimuksen vastuut ja velvoitteet tar- vittavilta osin omiin palveluntuottajiensa kanssa teke- miin sopimuksiinsa.
Rakentamisessa noudatetaan normaalia hyvää ra- kentamis- ja sopimuskäytäntöä. Tilaajaosapuolten on osallistuttava sopimuksen piiriin kuuluvissa rakennus- hankkeissa yhteisiin työmaakokouksiin.
Rakentaminen tapahtuu yhteisesti hyväksyttyjen yhteen sovitettujen rakentamisasiakirjojen mukaan.
Tilaajaosapuolten tulee järjestää rakentaminen si- ten, että toteutusaikataulu, työmaan yhteistyö ja koko- naislaatu toteutuvat sovitulla tavalla
8.3 Rakentamisvaihe
8.3.1 Luvat
Päätilaaja vastaa hankkeen toteutuksen edellyttämi- en katutyölupien (kaivuluvat, aluevuokraukset, tilapäi- set liikennejärjestelyt) hakumenettelystä. Päätilaaja voi valtuuttaa päätoteuttajan suorittamaan hakumenette- lyn puolestaan.
Yksityisen johdon, laitteen tai rakenteen omistaja vastaa tarvittavasta sijoituslupamenettelystä. Kukin ti- laaja vastaa omaa rakennettaan ja sen sijoittumista kos- kevista lupamenettelyistä.
8.3.2 Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus
Kukin rakentamispalveluita ostava tilaaja ilmoittaa tie- dot ostamistaan urakoista ja vuokratyövoiman käytös- tä Verohallinnolle kulloinkin voimassa olevien lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti. Päätoteuttaja il- moittaa YKT-hankkeen työntekijätiedot Verohallinnol- le kuukausittain.
8.3.3 Tilaajavastuuvelvoitteet
Lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulko- puolista työvoimaa käytettäessä eli ns. tilaajavastuulakia (1233/2006) sovelletaan rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa (rakentamistoiminta) rakennuttajina toimiviin tilaajiin ja sopimusketjussa kaikkiin työturvallisuuslain (738/2002) 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla työsuorituksen sisältämän kokonaisuuden tilaajina toimiviin.
Sopijaosapuolet huolehtivat, että heidän sopimus- kumppaninsa ovat huolehtineet omista lakisääteisistä velvoitteistaan. Tarkemmat periaatteet kuvataan han- kekohtaisessa rakentamisen valmistelusopimukses- sa (liite 2).
8.4 Vastaanotto
Rakennushankkeen vastaanottotarkastus tehdään raken- nushankkeessa mukana olevien sopijaosapuolten kanssa yhteistoimin. Päätilaaja tai tilaajien edustajana toimiva YKT-rakennuttaja vastaa vastaanottotarkastuksen järjes- tämisestä ja kokousjärjestelyistä. Vastaanottoon liittyvät menettelyt sovitaan tarkemmin hankekohtaisessa sopi- muksessa. Yhteisellä kunnallisteknisellä työmaalla puhe- oikeus on kaikilla rakennushankkeen tilaajaosapuolilla. Urakan vastaanottoon tulee liittyä myös rakennus-
hankkeen lupaehtojen noudattamisen tarkistaminen.
8.5 Takuuaika
Tämän sopimuksen piiriin kuuluvissa urakoissa vaadi- taan kahden vuoden takuuaika, ellei hankekohtaises- ti toisin sovita.
8.6 Laadun toteaminen
8.6.1 Yleistä
Urakoinnissa tavoiteltava laatutaso esitetään suunnitel- ma-asiakirjoissa. Urakoitsijan tuottamat laadunvarmis- tussuunnitelmat toimitetaan tiedoksi kaikille rakennus- hankkeen tilaajaosapuolille.
Rakennustyössä todetut virheet tai puutteet korja- taan työn aikana, arvonvähennykset tulevat kyseeseen takuuaikana tai poikkeustapauksissa.
Toteutuksen aikaiset poikkeamaraportit toimitetaan rakennushankkeessa niille tilaajaosapuolille, joiden ra- kentamisosuutta poikkeama koskee.
Työhön liittyvä laadunarviointi ja sen riittävä doku- mentointi varmistetaan työn aikana ja yhteisessä vas- taanottotarkastuksessa.
8.6.2 Tilaajakohtainen laadun toteaminen ja arviointi
Kukin tilaajaosapuoli hoitaa omaan rakentamisosuu- teensa kuuluvan laadun arvioinnin.
Kukin tilaajaosapuoli kokoaa oman urakkansa laatu- dokumentit. YKT-hankkeen päätilaaja tai tilaajien edus- tajana toimiva YKT-rakennuttaja vastaa ensisijaises- ti kokonaislaatuun liittyvästä laadun varmistamisesta.
Kun laatuvaatimus vaikuttaa toiseen tilaajaosapuo- leen, tehdään laadun arviointi ja toimenpidepäätök- set yhdessä.
8.6.3 Laatuvaatimusten alittuminen Laatuvaatimusten alittuessa tai poikkeaman ollessa mer- kittävä toimenpiteistä päätetään yhdessä niiden raken-
nushankkeen tilaajaosapuolten kanssa, joita laatuvaati-
musten alittuminen tai poikkeama koskee.
Arvonvähennyksestä ja arvonvähennyksen perijästä päätetään yhteisesti tilaajaosapuolten kesken.
9 Riitaisuuksien ratkaiseminen
Tähän sopimukseen ja tämän sopimuksen perusteella tehtäviin hankekohtaisiin suunnittelu- ja rakentamis- sopimuksiin sovelletaan Suomen lakia.
Sopimusta koskevat riitaisuudet pyritään ratkai- semaan neuvotteluin sopijaosapuolten kesken. Jos neuvotteluissa ei päästä sovintoon, ratkaistaan sopi- jaosapuolten väliset erimielisyydet Helsingin käräjä- oikeudessa.
9.1 Salassapito
Sopijaosapuolet noudattavat toiminnassaan luottamuk- sellisuutta ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta sää- dettyä lakia (621/1999) sekä muussa lainsäädännössä ole- via salassapitoa ja julkisuutta koskevia säännöksiä. Lisäk- si hankekohtaisesti voidaan sopia erityisistä immateri- aalioikeuksiin tai muihin salassapitovelvollisuuksiin liit- tyvistä asioista, jotka tulee ottaa hankkeessa huomioon.
10 Sopimuksen voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan kun kaikki sopijaosapuolet ovat sen allekirjoittaneet.
11 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen
Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.
Sopijaosapuoli voi osaltaan irtisanoa sopimuksen toisille sopijaosapuolille todisteellisesti tiedoksi annet- tavalla kirjallisella ilmoituksella. Irtisanomisaika on yk- si vuosi siitä, kun ilmoitus on annettu tiedoksi.
Tämän sopimuksen perusteella ennen irtisanomis-
ta tehtyihin hankekohtaisiin suunnittelu- ja rakentamis- sopimuksiin sovelletaan kuitenkin tämän sopimuksen ehtoja tämän sopimuksen päättymisestä huolimatta.
Jonkin sopijaosapuolen irtisanoutuessa sopimus jatkuu muuttumattomana muiden sopijaosapuolten osalta.
12 Sopimuksen siirtäminen ja muuttaminen
Sopijaosapuolilla ei ole oikeutta siirtää tätä sopimus- ta tai tämän sopimuksen perusteella tehtyjä hanke- kohtaisia sopimuksia, eikä niihin perustuvia oikeuk- sia tai velvollisuuksia osaksikaan kolmansille osapuo- lille ilman muiden sopijaosapuolten kirjallista suostu- musta. Sopijaosapuolella on kuitenkin yksipuolinen oi- keus siirtää sopimukseen liittyvät oikeutensa ja velvol- lisuutensa kokonaan tai osittain toiselle oikeushenki-
lölle, jolle sopijaosapuolen tehtävät siirtyvät tai vastaa- va osa niistä siirtyy esimerkiksi yhtiöittämisen, toimin- nan uudelleenjärjestelyn, yritysoston tai liikkeen luo- vutuksen seurauksena.
Sopimuksen kehittäminen ja tarkistus voidaan käyn- nistää, jonkin sopijaosapuolen niin halutessa YKT-oh- jausryhmälle tehtävällä kirjallisella ilmoituksella. Kaik- ki sopimusmuutokset tehdään kirjallisesti.
13 Ylivoimainen este
Sopijaosapuoli ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu ylivoi- maisesta esteestä. Sopijaosapuoli on velvollinen ilmoit- tamaan toisille sopijaosapuolille viipymättä sopijaosa- puolta itseään kohdanneesta ylivoimaisesta esteestä sa- moin kuin esteen lakkaamisesta. Ylivoimaisena esteenä pidetään tapahtumaa, joka estää tai tekee kohtuuttoman vaikeaksi sopijaosapuolen sopimusvelvoitteiden täyttä-
misen sopimuksen mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi sota, kapina, luonnonmullistus, yleinen energianjakelun keskeytyminen, tulipalo, valtion tai kunnan tai kuntayhty- män talousarvion, valtioneuvoston tai kaupunginvaltuus- ton tai kuntayhtymän asettama oleellinen rajoitus sopija- osapuolten toiminnalle, lakko, saarto tai muu yhtä merkit- tävä ja epätavallinen sopijaosapuolista riippumaton syy.
14 Uudet sopijaosapuolet
Tämän sopimuksen sopijaosapuoleksi voidaan ottaa uu- sia sopijaosapuolia, edellyttäen, että kaikki sopijaosapuo- let hyväksyvät sen. Kieltäytyminen hyväksymästä uusia sopijaosapuolia voi tapahtua vain perustellusta syystä.
15 Sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys
Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan. Jos sopimus- asiakirjat ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan nii- tä seuraavassa keskinäisessä pätevyysjärjestyksessä:
1. Tämä sopimus
2. Ohjeistus yhteenliittymän yhteishankinnoista (Liite 4)
3. Kustannusjakoperiaatteet (Liite 3)
4. Hankekohtaiset suunnittelun- ja rakentamisen val- mistelun malliasiakirjat (Liitteet 1–2).
16 Sopijapuolten allekirjoitukset
Helsingin kaupunki
Elisa Oyj
Aika ja paikka Xxxx ja paikka
Helen Oy
DNA Oyj
Aika ja paikka Xxxx ja paikka
Xxxxx Xxxxxxxxxxx Oy
TeliaSonera Finland Oyj
Aika ja paikka Xxxx ja paikka
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
-kuntayhtymä HSY
Auris Kaasunjakelu Oy
Aika ja paikka Xxxx ja paikka
Cinia Cloud Oy
Aika ja paikka
17 Sopimuksen liitteet
Liite 1 – Hankekohtainen suunnittelun valmistelun malliasiakirja Liite 2 – Hankekohtainen rakentamisen valmistelun malliasiakirja Liite 3 – Kustannusjakoperiaatteet
Liite 4 – Ohjeistus yhteenliittymän yhteishankinnoista