JOHDANTO

SUOMEN VIIDES RAPORTTI KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖJEN SUOJELUA

KOSKEVAN PUITEYLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Tammikuu 2019

JOHDANTO

Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus hyväksyttiin Euroopan neu- voston ministerikomiteassa marraskuussa 1994. Suomi on ollut puiteyleissopimuksen osapuo- lena sen kansainvälisestä voimaantulosta vuodesta 1998 lähtien. Puiteyleissopimuksen nu- mero Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa on 1 ja 2/1998.

Puiteyleissopimus on ensimmäinen oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja, joka koskee nimenomaisesti kansallisten vähemmistöjen suojelua. Se on myös ensimmäinen kansainväli- nen asiakirja, jolla alueellisesti toteutetaan YK:n vuoden 1992 julistusta kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista. Puitesopimuk- sessa määritellään ohjelmaluonteisesti ne periaatteet, jotka velvoittavat jäsenvaltioita suoje- lemaan kansallisia vähemmistöjä. Vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeusolot on saatettava sopimuksen mukaiseen tilaan kansallisella lainsäädännöllä, hallintokäytäntöä muuttamalla tai tekemällä kahden- tai monenvälisiä sopimuksia.

Puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa valvoo Euroopan neuvoston ministerikomitea, jota avustaa neuvoa-antava komitea. Sopimusvaltion on raportoitava määräajoin Euroopan neu- vostolle niistä lainsäädännöllisistä, oikeudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä, joilla pui- teyleissopimuksessa tunnustettuja periaatteita ja oikeuksia on pantu täytäntöön. Raportissa valtion on vastattava ministerikomitean antamiin, puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskeviin suosituksiin. Neuvoa-antava komitea käsittelee raportin ja kerää lisätietoja päätel- miensä tueksi vierailemalla sopimusvaltiossa. Käsittelyn päätteeksi neuvoa-antava komitean antaa ministerikomitealle omat päätelmänsä ja suositusluonnoksensa. Ministerikomitea an- taa tämän jälkeen päätöksensä siitä, miten sopimus on pantu täytäntöön kyseisessä valtiossa ja suosittaa mahdollisia lisätoimenpiteitä.

Tämä on Suomen hallituksen viides määräaikaisraportti puiteyleissopimuksen täytäntöönpa- nosta. Raportti kattaa ajanjakson tammikuusta 2015 tammikuuhun 2019.

Lisätietoja

Lisätietoja ihmisoikeussopimuksista ja niiden täytäntöönpanon valvontaan liittyvästä määrä- aikaisraportoinnista voi tiedustella ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasi- oiden yksiköstä, jonka yhteystiedot ovat:

Ulkoministeriö Oikeuspalvelu

Ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö (OIK-40) sähköposti: XXX-00@xxxxxx.xx

SISÄLLYS

JOHDANTO 2

OSA I - TIETOISUUS NELJÄNNEN VALVONTAKIERROKSEN TULOKSISTA 6

A. NELJÄNNEN VALVONTAKIERROKSEN TULOSTEN JULKISTAMINEN 6

B. NELJÄNNEN VALVONTAKIERROKSEN TULOSTEN SEURANTA 6

C. KANSALAISYHTEISKUNNAN OSALLISTUMINEN PUITEYLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOON JA TOIMENPITEET OSALLISTUMISEN KEHITTÄMISEKSI 7

D. MUUT TOIMENPITEET TIETOISUUDEN LEVITTÄMISEKSI YLEISSOPIMUKSESTA 7

Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2019 7

Puiteyleissopimukseen liittyvät tapahtumat Suomessa 8

Puiteyleissopimuksen soveltamisalaan xxxxxxxx xxxxxxxxxxx 0

OSA II – VÄLITTÖMIÄ TOIMENPITEITÄ EDELLYTTÄVÄT SUOSITUKSET 8

A. VÄLITTÖMIÄ TOIMENPITEITÄ EDELLYTTÄVÄT MINISTERIKOMITEAN SUOSITUKSET 8

Suositus 1 – rakentava korkean tason vuoropuhelu saamelaisten kanssa, saamelaisten kotiseutualueen maaoikeuskysymykset, saamen kielen osaamisen vahvistaminen ja saamelaisten kulttuuri-identiteetin vahvistaminen 9

Saamelaiskäräjälakitoimikunta 9

Kansainvälisen työjärjestön yleissopimus nro 169 ja Metsähallituslain muuttaminen 9

Saamelaisasioita käsittelevä sovintoprosessi 10

Saamelaiskäräjälain mukaisen neuvotteluvelvoitteen edistäminen 11

Oikeuskanslerin ratkaisu saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvollisuudesta 11

Porotalouden neuvottelufoorumi 12

Eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuosi 13

Lapsiasiavaltuutetun tapaamiset saamelaisnuorten kanssa 13

Suositus 2 – Kansalliskielistrategian toimeenpano 13

Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma 13

Kansalliskieliverkosto 14

Kieli-indikaattorit 14

Kielten näkyvyys viranomaisten tuottamissa mediasisällöissä – indikaattorit 14

Ohje kielellisten vaikutusten arviointiin 15

Oikeusministeriön koulutusmateriaali kielellisistä oikeuksista 15

Kieliryhmien huomioiminen julkisen hallinnon tietojärjestelmien kehittämisessä 15

Molempi parempi -kampanja 15

Ruotsalaisuuden päivä 15

Suositus 3 – etnisten ryhmien välisten ennakkoluulojen ja jännitteiden ilmapiirin liennyttäminen 15

Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma 2016–2020 16

Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille? 16

Valtion toinen kotouttamisohjelma 2016 - 2019 16

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma 17

Against Hate -hanke 18

TRUST –hyvät väestösuhteet Suomessa -hanke 18

PROXIMITY –hanke 18

Good Practice -hanke 19

Poliisin toimia viharikosten torjunnassa ja tutkinnassa 19

Vihapuheiden ja -rikosten torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelua koskeva työryhmä 20

Vähemmistöjen edustajien rekrytointi poliisin palvelukseen 20

Viharikosseminaari 21

Tuki ammatillisen koulutuksen koulutuksen järjestäjille 21

Taiteen edistämiskeskuksen vihapuheen ja rasismin vastainen erityisohjelma 22

Suositus 4 – tehokkaan ja osallistavan päätöksentekoon liittyvän viestinnän, kuulemisen ja vaikuttamisen kanavan tarjoaminen vähemmistöryhmille 22

Kieliasiain neuvottelukunta 22

Kieliasiain neuvottelupäivä 22

Liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut esteettömiksi - toimenpideohjelma 22

Vuoropuhelu vironkielisten kanssa 23

III OSA - MUUT TOIMENPITEET PUITEYLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON KEHITTÄMISEKSI 24

B. PUITEYLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ARTIKLOITTAIN 24

1 ARTIKLA 24

Suomen tuki YK:n alkuperäiskansatyölle 24

2 ARTIKLA 24

3 ARTIKLA 24

Väestörekisterijärjestelmän muuttaminen 25

4 ARTIKLA 25

Suositus – Tuen antaminen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle 25

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston resurssit 26

Romanit ja asuminen 26

Romanilapset, -nuoret ja -perheet osana lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa – selvitys 27

Saamenkielisten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden nykytilan kartoitus 27

Ruotsinkielisten lasten ja perheiden palveluiden kartoitus 28

5 ARTIKLA 28

Suositus – kansallisen romanipoliittisen ohjelman täytäntöönpano 28

Ensimmäisen romanipoliittisen ohjelman vaikutuksista 28

Suomen toinen romanipoliittinen ohjelma vuosiksi 2018–2022 29

MAARO-ohjelmat 29

Romaniväestön työllistymistä ja työllistymisen esteitä koskeva seurantaselvitys 29

Opetushallituksen selvitykset romanilasten osallisuudesta 30

Au mensa – Tule mukaan -projekti 30

Romanien koulutus 30

Romanikielen opettajat 31

Euroopan sosiaalirahaston –rahoitushankkeet romanien koulutukseen 32

Lapsiasiavaltuutetun tapaamiset romaninuorten kanssa 32

Tataarikulttuurin edistäminen 32

Saamen kielen elvyttämisohjelma 33

Karjalan kielen elvyttämisohjelma 33

6 ARTIKLA 33

Asenneilmapiiri 34

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus 34

Antisemitismi 35

Vähemmistöjen kokema sukupuoleen liittyvä vihapuhe 36

Koulutus viharikosten torjunnasta 36

Suvaitsevuus ja kulttuurien välinen vuoropuhelu 36

Asiantuntijatyöryhmä vihapuheen ja nettikiusaamisen torjumiseksi 37

Ahvenanmaan yhdenvertaisuusvaltuutettu 37

Terveyden- ja sairaanhoito Ahvenanmaalla 38

Ahvenanmaan poliisiviranomainen 39

Ruotsinkielinen poliisien koulutus 39

Määräykset ja ohjeet 40

Kiusaamiseen puuttuminen ja hyvinvoinnin edistäminen kouluissa 40

Kuntaliiton tuki kunnille yhdenvertaisuuslain toteuttamisessa 41

Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten koulukiusaamisesta 41

Hanke lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien arviointityökalun testaamiseksi 41

7 ARTIKLA 42

Esitys kokoontumislain muutokseksi 42

Työryhmä uskonnollisesta ja kulttuurisesta vuoropuhelusta 42

8 ARTIKLA 43

Pienten uskontojen opetus 43

Suomen ortodoksisen kirkon tuki saamelaisalueelle 43

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus 43

9 ARTIKLA 44

Mediapoliittinen ohjelma 45

Valtakunnalliset vähemmistökieliset sanomalehdet ja sähköiset julkaisut 45

Ruotsinkielinen media 45

Venäjänkieliset mediankäyttäjinä 45

Karjalankielinen media 45

10 ARTIKLA 46

Suositus – sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus ensimmäisellä kielellä, erityisesti ruotsin ja saamenkielellä 46

Kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017 46

Oikeuskanslerin ratkaisemista ruotsin kieltä koskevista kanteluista 48

Oikeuskanslerin ratkaisut koskien lainvalmistelun kielikysymyksiä 49

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja koskien vähemmistökieliä 50

Kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluissa 50

Kielibarometri 2016 51

Saamebarometri 2016 51

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelut 52

Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi 52

Romanien terveyspalvelut 53

Kielellisten oikeuksien toteuttaminen hankinnoissa 53

11 ARTIKLA 53

Suositus – Moni-identiteetin ja useisiin eri kieliyhteisöihin kuulumisen ilmoittaminen väestötietojärjestelmässä 53 Moni-identiteetti väestötietojärjestelmässä 53

Nimien merkkiongelmat tietojärjestelmissä 55

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen antama huomautus Väestörekisterikeskukselle 55

12 ARTIKLA 55

Suositus – opetuksen hajasijoittaminen, opetussuunnitelmien etninen moninaisuus, opettajien koulutus ottamaan huomioon moninaisuus 55

Opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet 55

Opettajien täydennyskoulutus 57

Rainbow Rights –hanke 57

Saamen kielen etäopetusta hyödyntävän opetuksen kehittämishanke 57

Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen 58

13 ARTIKLA 58

14 ARTIKLA 58

Suositus – pääsy saamenkieliseen koulutukseen saamelaisten kotiseutualueella ja muualla maassa 59

Saamen kielen kielipesätoiminta 59

Saamen kielen perusopetus 60

Saamenkieliset koulut 61

Etäyhteyksiä hyödyntävä saamen kielen opetus 61

Saamen kielten ja saamenkielisen aineenopetuksen aineenopettajakoulutus 61

Saamenkielinen lastentarhanopettajakoulutus 62

Saamenkielinen ammatillinen koulutus 62

Saamenkielisen opetuksen järjestäminen 62

Ruotsin kielen osaamisen turvaaminen kansalliskielistrategian toimeenpanossa 63

Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä ammatillisissa perustutkinnoissa 63

Ruotsinkielinen opetus ammattikoulutuksessa 63

Ruotsin kielen säädöskääntämisen koulutus 64

15 ARTIKLA 64

Suositus – mahdollisuus osallistua julkiseen elämään ja työllistyä julkishallinnon palvelukseen 64

Syrjinnän valvonta työelämässä 64

Venäjän kansalaiset ja venäjänkieliset Suomen työmarkkinoilla 65

Etnisten suhteiden neuvottelukunta 66

Kansalaisaloitelain uudistaminen 67

Demokratiapoliittinen toimintaohjelma 2017-2019 67

16 ARTIKLA 68

Kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakanteen uudistuksessa 68

Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen uudistuksessa 69

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen valinnanvapauskokeilujen yhdenvertaisuusvaikutuksia 69

Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman toimenpiteet kielellisten oikeuksien edistämiseksi sosiaali-ja terveydenhuollossa 69

17 ARTIKLA 70

18 ARTIKLA 70

Pohjoismainen saamelaissopimus 70

19 ARTIKLA 71

LIITTEET 71

OSA I - TIETOISUUS NELJÄNNEN VALVONTAKIERROKSEN TULOKSISTA

A. NELJÄNNEN VALVONTAKIERROKSEN TULOSTEN JULKISTAMINEN

1. Puiteyleissopimus ja sen suomen- ja ruotsinkieliset käännökset on julkaistu Suomen sää- döskokoelman sopimussarjassa. Säädöskokoelma on saatavilla suurimmissa julkisissa kirjas- toissa. Lisäksi puiteyleissopimuksen sopimusteksti on saatavilla valtion säädöstietopankista FINLEX:istä1 ja ulkoministeriön Internet-sivuilta2, joilla sopimusteksti on myös pohjoissaa- meksi. Internetiä voi käyttää maksutta yleisissä kirjastoissa.

2. Puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevat hallituksen raportit on julkaistu ulko- ministeriön Internet-sivuilla, jossa puiteyleissopimuksella on oma sivunsa3. Sivuilta löytyvät myös neuvoa-antavan komitean Suomea koskevat raportit, hallituksen antamat kommentit näihin raportteihin sekä ministerikomitean suositukset neljällä kielellä (englanti, suomi, ruotsi ja pohjoissaame).

3. Neljännen valvontakierroksen suositukset käännettiin heti niiden hyväksymisen jälkeen molemmille kansalliskielille eli suomeksi ja ruotsiksi. Ne lähetettiin 11.4.2017 laajalti tiedoksi muun muassa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kansliaan, kaikille ministeriöille, edus- kunnalle ja sen oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerin virastoon, valtakunnansyyttäjänvirastoon, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, erityisvaltuutetuille, neuvottelu- kunnille, kirkoille ja uskonnollisille yhdyskunnille, Svenska Finlands folktingetille, Saamelaiskä- räjille, Suomen Kuntaliitolle, ihmisoikeuksiin keskittyneille tutkimusinstituuteille sekä useille vähemmistöjä edustaville kansalaisjärjestöille. Lähetteessä toivottiin, että jakelussa mukana olleet tahot jakaisivat ministerikomitean antamia suosituksia keskuudessaan mahdollisimman laajasti.

4. Ulkoministeriön oikeuspalvelun ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasiain yksikkö toi- mittaa pyydettäessä sopimustekstiin, sen voimaansaattamiseen liittyviin säädöksiin sekä pui- teyleissopimuksen täytäntöönpanon valvontaan liittyvää materiaalia, sekä vastaa puiteyleis- sopimuksen oikeuksia ja velvoitteita koskeviin tiedusteluihin. Yksikön yhteystiedot on ilmoi- tettu tämän raportin johdanto-osassa.

B. NELJÄNNEN VALVONTAKIERROKSEN TULOSTEN SEURANTA

5. Ministerikomitean puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevista lopullisista pää- telmistä ja suosituksista on tiedotettu eri viranomaistahoille, joiden piirissä vastuu mahdolli- sista toimenpiteistä jakaantuu erikseen kullekin hallinnonalalle.

6. Suositukset on esitelty valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkos- tossa, jossa on edustajat kaikista ministeriöistä, vuonna 2017. Verkoston työhön osallistuvat

1 xxxx://xxx.xxxxxx.xx

2 xxxxx://xx.xx

3xxxxx://xx.xx/xxxxxxxx-xxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/-/xxxxx_xxx-

lisher/7eBEhF08kjVG/content/kansallisten-vahemmistojen-suojelua-koskeva-puiteyleissopimus-1995-

myös oikeuskanslerinviraston, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja Ihmisoikeuskeskuk- sen edustajat. Verkosto seuraa erityisesti kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017–2019 toteuttamista.

C. KANSALAISYHTEISKUNNAN OSALLISTUMINEN PUITEYLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖN- PANOON JA TOIMENPITEET OSALLISTUMISEN KEHITTÄMISEKSI

7. Puiteyleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita käsitellään muun muassa yhden- vertaisuusasioiden neuvottelukunnassa, kieliasioiden neuvottelukunnassa, romaniasioiden neuvottelukunnassa sekä etnisten suhteiden neuvottelukunnassa, joihin osallistuvat viran- omaiset ja vähemmistöjen edustajat.

8. Puiteyleissopimuksen neljännen valvontakierroksen suosituksista järjestettiin pyöreän pöydän keskustelu ulkoministeriössä 11.12.2018. Neuvoa-antavasta komiteasta keskusteluun osallistui jäsen Xxxxxx XXXX. Keskustelussa apulaisoikeuskansleri ja yhdenvertaisuusvaltuu- tettu kertoivat valvontatyössään esille nousseista kansallisten vähemmistöjen oikeuksien to- teutumiseen liittyneistä haasteista. Kommenttipuheenvuoroja esittivät ruotsinkielisten, saa- melaisten, romanien, tataarien ja karjalankielisten edustajat. Lisäksi ministeriöt kertoivat ajan- kohtaisista puiteyleissopimuksen soveltamisalaan liittyvistä hankkeistaan.

9. Xxxxxxx hallituksen neljänneksi määräaikaisraportiksi laadittiin ulkoministeriössä. Ra- porttia varten pyydettiin aineistoa kaikilta kansallisilta vähemmistöryhmiltä. Raporttiluonnok- sesta järjestettiin keskustelutilaisuus ulkoministeriössä 29.1.2019. Tilaisuuteen osallistui val- tiovarainministeriön, oikeusministeriön, sosiaali-ja terveysministeriön, opetus-ja kulttuurimi- nisterön, ympäristöministeriön, opetushallituksen, Suomen Kuntaliiton, Svenska Finland’s Folktingetin ja usein eri kansalaisjärjestöjen edustajia.

D. MUUT TOIMENPITEET TIETOISUUDEN LEVITTÄMISEKSI YLEISSOPIMUKSESTA

Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2019

10. Neuvoa-antava komitea kehotti Suomea koskevassa neljännessä raportissaan (kappale 32) viranomaisia varmistamaan, että vähemmistöjen oikeudet pysyvät painopisteiden jou- kossa myös toisessa kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa.

11. Suomen toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017–2019 hyväk- syttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.2.20174. Toimintaohjelman tavoitteena on edistää perustuslailla säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perusoikeuksien ja ihmisoi- keuksien toteutuminen. Toimintaohjelman toimenpiteillä pyritään puuttumaan havaittuihin perus- ja ihmisoikeusongelmiin ja täydentämään eri politiikkasektoreilla tehtävää perus- ja ih- misoikeuksia edistävää työtä.

12. Toimintaohjelman painopistealueita ovat perus- ja ihmisoikeuskasvatus ja –koulutus, yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus sekä perusoikeudet ja digitalisaatio. Toimintaohjelma sisältää yhteensä 43 hanketta, jotka jakautuvat kaikkien ministeriöiden hallinnonaloille. Oh- jelma sisältää hankkeita niin saamelaisosaamisen vahvistamisesta (hanke 1.1.3), opetushenki- löstön valmiuksista puuttua vihapuheeseen ja rasistiseen käytökseen (hanke 1.2.1), yhdenver-

4 xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/XX_0_0000.xxx?xxxxxxxxx0&xxXxxxxxxxx

taisuussuunnittelun tukemisesta niin valtioneuvoston tasolla (hanke 2.1.1) kuin liikuntajärjes- töissäkin (hanke 2.1.3) sekä yhdenvertaisuuden edistämisestä työelämässä (hanke 2.1.4). Toi- mintaohjelma sisältää hankkeita myös romanien (2.5.4) ja saamelaisten oikeuksista (3.5.1).

13. Puiteyleissopimus ja sen täytäntöönpanoon liittyvät suositukset ovat toimintaohjel- massa kolmen hankkeen oikeusperustana: (1) valtioneuvoston kapasiteetin lisääminen arvi- oida yhdenvertaisuuden toteutumista, tunnistaa ja puuttua syrjintään sekä edistää yhdenver- taisuutta; (2) Rainbow Rights -hankkeen Kuntaliiton osuudessa tehty kuntien yhdenvertai- suussuunnittelun tukeminen; ja (3) TRUST – hyvät väestösuhteet Suomessa.

Puiteyleissopimukseen liittyvät tapahtumat Suomessa

14. Ulkoministeriö järjesti 8.12.2017 yhdessä Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja Minority Rights Group Finlandin kanssa Ruotsi ja Suomi – Ongelmatapauksia Euroopan vähemmistökie- likartalla? -seminaariin. Seminaarin yhteydessä julkaistiin Suomi 100 –hankkeen julkaisu kan- sallisista vähemmistöistä. 5

Puiteyleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat vähemmistöt

15. Vuoden 2017 lopussa Suomen väkiluku oli 5 513 130. Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin osalta, äidinkieleltään suomenkielisiä oli 4 848 761 ja ruotsinkielisiä 289 052. Väes- törekisterin mukaan saamenkielisiä oli 1 992. Suomessa saamelaisten lukumääräksi arvioi- daan kuitenkin noin 10 000. Heistä yli 60 prosenttia asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Ina- rinsaamen puhujien lukumäärä on tasaisessa nousussa ollen nyt noin 300-400. Koltansaamen puhujia on noin 300.

16. Venäjänkielisiä oli 77 177 ja vironkielisiä 49 590. Romaneja on arviolta noin 10 000. Ro- manikieli on mahdollista merkitä äidinkieleksi väestötietoihin. Tätä mahdollisuutta ei kuiten- kaan ole hyödynnetty käytännössä juuri lainkaan. Suomen tataareja on noin 800-900, joista taatarikielen taitajia on vain murto-osa. Suomen juutalaiseen yhteisöön kuuluu noin 1 800 jä- sentä. Jiddišh on vaarassa kadota Suomessa, sillä äidinkielenään sitä puhuvia on enää vain parikymmentä henkilöä. Karjalan kielen taitajia, lähinnä entisiä rajakarjalaisia ja heidän jälke- läisiään, on arvioitu olevan noin 5 000. Suomenkarjalaisia puhujia on arviolta vajaat 3 000 ja Venäjän karjalaisalueelta muuttaneita reilut 2 000 henkilöä. Lisäksi kieltä jonkin verran taitavia arvioidaan olevan noin 20 000.

OSA II – VÄLITTÖMIÄ TOIMENPITEITÄ EDELLYTTÄVÄT SUOSITUKSET

A. VÄLITTÖMIÄ TOIMENPITEITÄ EDELLYTTÄVÄT MINISTERIKOMITEAN SUOSITUKSET

17. Tässä osiossa kerrotaan niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty välittömiä toimenpi- teitä edellyttäneiden ministerikomitean antamien suositusten täytäntöönpanossa.

5 xxxxx://xxxxxxxxxxxx000.xx/xxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxx-xxx- kautta/?lang=en

Suositus 1 – rakentava korkean tason vuoropuhelu saamelaisten kanssa, saamelaisten ko- tiseutualueen maaoikeuskysymykset, saamen kielen osaamisen vahvistaminen ja saame- laisten kulttuuri-identiteetin vahvistaminen

Käynnistetään rakentava korkean tason vuoropuhelu saamelaisten kanssa, mahdollisesti hallituksen johtamalla foorumilla, jotta varmistetaan kaikkien osapuolten etujen huomioon ottaminen asianmu- kaisesti sekä kansallisessa lainsäädännössä että ratifioimalla ILOn yleissopimus nro 169 alkuperäis- ja heimokansoista; vahvistetaan saamen kielten osaamista, ylläpidetään ja kehitetään saamelaisten ko- tiseutualueella mutta myös sen ulkopuolella asuvien saamelaisten kulttuuri-identiteettiä.

Saamelaiskäräjälakitoimikunta

18. Saamelaiskäräjät on korostanut tarvetta uudistaa saamelaiskäräjistä annettua lakia (974/1995) ja aktiivinen vuoropuhelu asian edistämiseksi on ollut käynnissä. Oikeusministeriö asetti Saamelaiskäräjien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen marraskuussa 2017 Saamelais- käräjälakitoimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella Saamelaiskäräjistä annetun lain uudis- tamista. Hallituspuolueet ja Saamelaiskäräjät olivat edustettuina toimikunnassa. Lain muutos- ten valmistelua tukemaan asetettiin lisäksi parlamentaarinen seurantaryhmä.

19. Toimikunnan työn perustana olivat perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat vel- voitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus. Työssä otettiin huomioon myös parafoitu Pohjoismainen saamelaissopi- mus sekä ILO 169 –sopimus (itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva Kansain- välisen työjärjestön (ILO) yleissopimus nro 169).

20. Saamelaiskäräjälain uudistamisessa keskeinen kysymys oli lain sisältämä saamelaisen määritelmä ja siihen pohjautuva oikeus äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa. Myös saame- laisten osallistumisoikeuksien vahvistaminen oli olennaista. Toimikunnan valmistelema esitys- luonnos sisälsi muutoksia vaalisäännöksiin, muun muassa eri alueiden edustusta turvaaviin kiintiöihin.

21. Saamelaiskäräjälakitoimikunnan valmistelema esitysluonnos saamelaiskäräjälain muut- tamiseksi lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle kesäkuussa 2018 ja esitetyistä lausunnoista laadittiin yhteenveto. Saamelaiskäräjien kokous päätti 24.9.2018, ettei se hyväksy esitystä saamelaiskäräjälain muutoksesta. Ongelmallisena Saamelaiskäräjien kokous piti erityisesti siirtymäaikaa, joka olisi merkinnyt, että seuraavat Saamelaiskäräjien vaalit olisi pidetty nyky- lain (3 §) mukaisen määritelmän mukaisesti ja ehdotettua uutta oikaisulautakuntaa.

22. Hallitus katsoo, että sillä ei ole edellytyksiä viedä lakiesitystä eteenpäin ilman Saame- laiskäräjien hyväksyntää. Saamelaiskäräjälain uudistus olisi sisältänyt keskeisiä muutoksia saa- melaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevaan itsehallintoon.

Kansainvälisen työjärjestön yleissopimus nro 169 ja Metsähallituslain muuttaminen

23. Hallituksen esitys ILO 169-sopimuksen hyväksymiseksi ja Metsähallituslain muutta- miseksi annettiin eduskunnalle marraskuussa 2014 (HE 264/2014 vp). Ratifiointiesitys jätettiin eduskunnassa pöydälle, eikä esitystä ehditty käsitellä ennen eduskuntavaaleja. Koska ky- seessä on kansainvälisen sopimuksen hyväksymistä koskeva esitys, se on edelleen vireillä eduskunnassa. Hallitus on saanut eduskunnalta lisäaikaa esityksen käsittelylle vuoden 2018 loppuun asti.

24. Hallituksen esitys on teknisesti vanhentunut muun muassa metsähallituslain muutoksen osalta, sillä vireillä oleva lainmuutos ei ole enää yhdistettävissä tällä hetkellä voimassa olevaan metsähallituslakiin. Esitystä ei voida siten viedä eteenpäin ilman uutta valmistelua, mihin ei ole enää ajallista mahdollisuutta keväällä 2019 päättyvällä vaalikaudella. Esityksen vanhentu- misen ja vaalikauden päättymisen vuoksi hallitus päätti vetää esityksen pois eduskunnasta. Asiassa on oltu yhteydessä saamelaiskäräjiin. Esityksen vetäminen pois eduskunnasta ei tar- koita kannanottoa siihen, ratifioidaanko sopimus myöhemmässä vaiheessa. Uusi valmistelu on mahdollista aloittaa vaalien jälkeen, mikäli seuraava hallitus näin linjaa yhteisymmärryk- sessä saamelaiskäräjien kanssa.

25. Kansallisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi hallitus tilasi oikeusvertailevan tutki- musraportin muiden valtioiden tekemistä ratkaisuista alkuperäiskansojen oikeuksien osalta. Laaja tutkimusraportti ”Actualising Sámi rights – International Comparative Research” julkais- tiin tammikuussa 20176.

Saamelaisasioita käsittelevä sovintoprosessi

26. Hallitus on käynnistänyt lokakuussa 2017 saamelaisasioita käsittelevän sovintoproses- sin valmistelun. Aloite totuus- ja sovintokomission asettamiselle on tullut saamelaiskäräjiltä. Saamelaiskäräjät on huhtikuussa 2016 hyväksytyssä toimintaohjelmassaan kirjannut yksityis- kohtaiseksi tavoitteeksi saamelaisten oikeusaseman ja itsemääräämisoikeuden kehittämisen ja tämän tavoitteen toteuttamiseksi totuuskomitean perustamisen. Helmikuussa 2018 järjes- tettiin kansainvälinen seminaari, jonka tavoitteena oli saada tietoa muiden valtioiden menet- telyistä ja luoda pohjaa tulevalle työlle. Osana valmistelua järjestettiin laaja kuulemiskiertue Saamenmaalla ja Suomen suurimmissa kaupungeissa 2.5.–29.6.2018.

27. Kuulemiskiertueen myötä selvisi, että saamelaiset pitävät totuus- ja sovintokomis- sioprosessia hyvänä ajatuksena, mutta heillä on kuitenkin vahva epäluottamus sitä kohtaan, että Suomen valtio olisi selvittämässä alkuperäiskansa saamelaisten kohtaamia vääryyksiä vil- pittömin mielin.

28. Kuulemiskierroksen aikana kerättiin tietoa alkuperäiskansa saamelaisilta siitä, mitä aja- tuksia Suomessa valmistelussa oleva sovintoprosessi herättää, mitä mahdollisesti asetettavan komission tulisi tutkia ja minkälaisiin komissaareihin eli komission johtohenkilöihin alkuperäis- kansa saamelaisilla olisi luottamusta.

29. Osana saamelaisten asioita koskevan sovintoprosessin valmistelua julkaistussa rapor- tissa kuulemiskiertueelta kerätty materiaali on esitetty sellaisenaan, mutta anonymisoituna. Raportti7 on julkaistu viidellä kielellä (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame, suomi ja ruotsi) ja erikseen englanniksi.8

30. Saamelaiskäräjät on päättänyt kokouksessaan 18.12.2018, että he ovat valmiita etene- mään totuus- ja sovintoprosessin kanssa.

31. Valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö yhteistyössä Suomen saamelaiskäräjien kanssa ovat kartoittamassa, miten sovintoprosessi (komissio) tulisi panna toimeen ja millainen

6 xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/00000/0000000/0_Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx- sainv%C3%A4linen+oikeusvertaileva+tutkimus/e765f819-d90c-4318-9ff0-cf4375e00688?version=1.0

7 xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/00_00_Xxxxxxxxxxxx%00xxxxxxx%00xxx- keva%20sovintoprosessi_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y

8 xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/00000/000000

itse prosessista vastaavan riippumattoman komission tehtävä ja kokoonpano tulisi olla. Varsi- nainen komission asettaminen siirtyy seuraavalle hallitukselle.

32. Suomessa valmisteltava sovintoprosessi pohjautuu 1970-luvulla syntyneeseen kansain- väliseen totuus- ja sovintokomissioinstituutioon. Kansainvälisesti totuuskomissioiksi (truth commission) tai totuus- ja sovintokomissioiksi (truth and reconciliation commission) kutsutaan menettelyjä, joissa tarkastellaan historiassa tapahtuneita vääryyksiä ja pyritään totuuden eli sen, mitä on tapahtunut, selvittämisellä muun muassa estämään se, että näitä vääryyksiä ei enää tapahtuisi.

Saamelaiskäräjälain mukaisen neuvotteluvelvoitteen edistäminen

33. Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaan viranomaisilla on neuvotteluvelvoite saamelaiskärä- jien kanssa tietyissä asioissa, jotka vaikuttavat saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Oi- keusministeriö valmisteli yhdessä saamelaiskäräjien kanssa muistion, johon kerättiin hyviä käytäntöjä neuvotteluvelvollisuuden toteuttamisesta9.

34. Muistiossa painotetaan, että neuvottelumenettelyn tarkoituksen on aito, oikea-aikai- nen ja yhteisymmärrykseen pyrkivä keskustelu. Joissain tilanteissa viranomaiset ovat katso- neet tavanomaisen lausuntokierroksen riittävän neuvotteluvelvollisuuden täyttämiseksi. Neu- votteluvelvollisuuden tarkoitus aidosta vuoropuhelusta ei kuitenkaan tällöin toteudu.

Oikeuskanslerin ratkaisu saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvollisuudesta

35. Oikeuskansleri valvoo tehtävässään perustuslain mukaan, kuinka perus- ja ihmisoikeu- det toteutuvat Suomessa. Tähän sisältyy myös sen valvominen, kuinka viranomaiset noudat- tavat Suomea velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia ja Suomea sitovaa EU-oikeutta.

36. Vähemmistöjen suojeluun liittyvät kysymykset tulevat oikeuskanslerin työssä esiin osana perustuslaissa oikeuskanslerin toimivaltaa koskevassa perus- ja ihmisoikeusvalvonnassa kanteluihin annettavissa ratkaisuissa sekä valtioneuvoston valvonnassa pääasiallisesti lainsää- däntöehdotuksista annetuissa lausunnoissa. Kanteluissa esiin tulevat kysymykset koskevat usein kielellisten oikeuksien toteutumista sekä yhdenvertaisuutta. Myös saamelaisiin liittyvä kantelu on käsitelty ja ratkaistu raportointikaudella seuraavassa kappaleessa selostetun mu- kaisesti.

37. Ratkaisussa (OKV/12/21/2016) oli kyse saamelaiskäräjälain mukaisten neuvottelujen oi- kea-aikaisuudesta. Maa- ja metsätalousministeriö oli varannut Saamelaiskäräjille mahdolli- suuden saamelaiskäräjälain mukaisille neuvotteluille Tenojoen kalastussopimuksesta syys- kuussa 2016. Neuvottelut pidettiin vasta sen jälkeen, kun kalastussopimus Suomen ja Norjan välillä oli jo allekirjoitettu. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että neuvottelut sopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tullut pitää ennen Suomen ja Norjan välisten neuvottelujen päättymistä, jotta Saamelaiskäräjille lailla taattu vaikuttamismahdollisuus olisi ollut aito. Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei asian käsittely ollut myöskään hyvän hallinnon näkökulmasta asianmukaista.

Metsähallituksen neuvottelut Saamelaiskäräjien kanssa

9 xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/-/xxxxx_xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxx-xxxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxxx- saamelaiskarajalain-neuvotteluvelvoitetta

38. Metsähallituksesta annetun lain (234/2016) 39 §:n mukaan Metsähallituksen hallin- nassa olevan valtion alueiden käyttöä koskevan päätöksenteon apuna paikallisen väestön ase- man huomioon ottamiseksi ja toimintojen yhteensovittamisen edistämiseksi on maakunta- tai kuntakohtaisia neuvottelukuntia. Saamelaisten kotiseutualueeseen kokonaisuudessaan kuu- luvaan kuntaan asetetaan kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on käsitellä val- tion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.

39. Metsähallitus on käynyt saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 9 §:n mukaisia neu- votteluja seuraavista asioista:

 luonnonvarasuunnittelu, jossa määritellään periaatteet ja tavoitteet valtion maiden ja vesien hoidolle ja käytölle, ja se kattaa viisivuotisen suunnitelman hakkuumääräistä ja metsänhoitotöistä;

 lakisääteisten erämaa-alueiden, jotka turvaavat saamelaista kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja, hoito- ja käyttösuunnitelmat;

 metsästys- ja kalastuskiintiöiden päättäminen;

 valtion maanvuokrauksen ja myynnin yleiset periaatteet; sekä

 muut saamelaiskäräjien esittämät asiat, kuten Juutua-Tuulispään retkeilyalueen hoito- suunnitelma.

40. Metsähallitus on lisäksi neuvotellut ja sopinut saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouk- sen kanssa seuraavista asioista:

 saamelaisten kotiseutualueen metsänhoitokäytännöt;

 yhteistyö paliskuntien kanssa ja elinkeinojen yhteensovittaminen; asiaa koskevaa so- pimusta seurataan vuosittain saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien, Saamelaiskä- räjien, kolttien kyläkokouksen ja Metsähallituksen yhteistyönä; ja

 YK:n biodiversiteeettisopimuksen 8 j –artiklan mukainen yhteistyö saamelaiskulttuurin säilyttämiseksi. Yhteistyö perustuu Akwé:Kon periaatteille.

41. Metsähallitus on myös aktiivisesti osallistunut saamen kielien elvyttämiseen yli saamen kielilain (1086/2003) vaatimusten. Muun muassa viralliset asiakirjat, keskeiset suunnitelmat ja muu olennainen materiaali julkaistaan paikallisella saamen kielellä ja keskeisissä kokouk- sissa ja seminaareissa järjestetään tulkkaus ilman erillistä pyyntöä. Metsähallituksessa on työskennellyt saamen kielien vastuuhenkilö vuodesta 2008 lähtien. Metsähallituksella on saa- menkieliset internet-sivut10 ja Facebookissa Sámi meahcit ja luondu sekä kyltit, opasteet ja esitteet saamen kielillä.

Porotalouden neuvottelufoorumi

42. Maa- ja metsätalousministeriö asetti 22.3.2017 porotalouden neuvottelufoorumin, jonka tehtävänä on porotalouden harjoittajien ja muiden toimijoiden välisten ristiriitatilantei- den ennalta ehkäiseminen luomalla yhteisiä pelisääntöjä ja parhaita käytäntöjä. Foorumin yh- tenä jäsenenä on saamelaiskäräjien edustaja. Lisäksi maatilatalouden kehittämisrahastosta on rahoitettu kolttasaamelaisia koskevia tutkimus- ja selvityshankkeita.

10 xxx.xxxxxx.xx , xxx.xxxxx.xx

Eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuosi

43. Eurooppa on viettänyt vuonna 2018 eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuotta11 johon Suomikin osallistuu. Opetushallitus vietti osaltaan teemavuotta saamen kulttuurin nä- kökulmasta. Kouluissa vietettiin eri tapahtumia ja pidetään seminaareja, joita Opetushallitus on omalta osaltaan tukenut. Opetushallitus järjesti eri virastojen välisen (OPH, Taike, Kotus, Suomen akatemia sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Saamelaiskäräjät) tilaisuuden saa- men kielen ja kulttuurin päivänä.

Lapsiasiavaltuutetun tapaamiset saamelaisnuorten kanssa

44. Lapsiasiavaltuutettu kuulee vuosittain 4-5 lasten ja nuorten ryhmää (Nuoret Neuvonan- tajat). Kuulemisissa lapset ja nuoret kertovat omaa elämäänsä ja arkeaan koskevista kokemuk- sistaan. Heidän kokemustietoaan hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun työssä, esimerkiksi lau- sunnoissa, jotka koskevat lasten ja nuorten elämää.

45. Vuonna 2016 lapsiasiavaltuutettu järjesti yhteistyössä Inarin kunnan ja Saamelaiskärä- jien kanssa tapaamisen Vuotson koululaisten sekä Xxxxxx nuorisovaltuustoon ja Saamelaiskä- räjien Nuorisoneuvostoon kuuluvien nuorten kanssa. Nuoret toivat keskusteluissa esiin, että he ovat ylpeitä omasta saamelaisidentiteetistään ja asuminen ja eläminen luonnonläheisessä Inarissa on mieluisaa. He pitivät toisen asteen koulutusmahdollisuuksia hyvinä ja monet toi- vovat jatkavansa suvun perinteitä esimerkiksi poronhoidossa. Myös nuorisovaltuusto toimii kunnassa hyvin ja nuoret kokevat monessa asiassa tulleensa kuulluksi. Nuoret toivat esille kui- tenkin huolen koskien etenkin mahdollisuuksia työllistyä kotipaikkakunnalla. Harrastusmah- dollisuuksia toivottiin lisää etenkin Inariin. Nuoret myös toivovat saamelaisuutta koskevan ym- märryksen lisääntyvän, sillä saamelaisuuteen liittyy heidän mukaan paljon ennakkoluuloja ja epätietoisuutta.

Suositus 2 – Kansalliskielistrategian toimeenpano

Tehostetaan pyrkimyksiä hyväksyä ja panna täytäntöön Suomen vuoden 2012 kansalliskielistrategiaan liittyvä toimintasuunnitelma sen takaamiseksi, että ruotsin kielen osaamista, näkyvyyttä ja läsnäoloa ylläpidetään koulutuksessa, hallinnossa, työmarkkinoilla ja väestön keskuudessa yleisesti.

Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma

46. Valtioneuvoston ensimmäinen kansalliskielistrategia hyväksyttiin joulukuussa 2012.12 Se on kahden elinvoimaisen kansalliskielen strategia, joka ulottuu vuosikymmeniä eteenpäin. Kansalliskielistrategia oli yksi niistä edellisen hallituksen strategioista, joita Valtioneuvosto päätti jatkaa hallituskaudelle 2015-2019. Tämän päätöksen pohjalta oikeusministeriö julkaisi helmikuussa 2017 kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman13. Se sisältää eri hallinnonalo- jen toimenpiteitä, joilla konkretisoidaan kansalliskielistrategian pitkän aikavälin toimenpiteitä.

11 11 xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx0000.xx/xx/

12 Kansalliskielistrategia, Valtioneuvoston periaatepäätös, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2012, xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/X0000_Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx?xx- quence=1&isAllowed=y

13 Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma, Oikeusministeriön julkaisu 13/2017, 28.2.2017, xxxx://xxxxxx- xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/00_00_Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx_XX- NAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä on jo pantu täytän- töön kiitettävästi ja tämä työ jatkuu toimintasuunnitelman toimikauden loppuun asti.

Kansalliskieliverkosto

47. Oikeusministeriö on asettanut Kansalliskieliverkoston toimikaudeksi 2015-2019. Kansal- liskieliverkostossa on edustettuna koko valtioneuvosto. Yksi verkoston keskeisistä tehtävistä on Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman täytäntöönpano. Oikeusministeriö on varan- nut budjettivaroja oikeusministeriölle toimintasuunnitelmassa osoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi.

Kieli-indikaattorit

48. Kielellisten oikeuksien seurantaan on oikeusministeriössä kehitetty omat indikaatto- rit14. Indikaattoreilla mitataan ja selitetään kielellisten oikeuksien ja elinvoimaisen kaksikieli- syyden toteutumista sekä pyritään tuomaan esiin kehityssuunnat.

49. Indikaattoreita käytetään myös kielellisten oikeuksien ja kansallisen kielipolitiikan seu- rannassa ja työkaluna kielipolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa. Indikaattoreita sovelletaan suomen- ja ruotsinkielisiin, saamenkielisiin ja viittomakielisiin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kieliryhmiin.

50. Indikaattorit koostuvat kolmesta osasta. Rakenneindikaattoreilla kuvataan kielellisten oikeuksien toteutumista tukevia osa-alueita, prosessi-indikaattoreilla tarkastellaan valtion oh- jauskeinojen vaikuttavuutta kielellisten oikeuksien toteutumisessa ja lopputulosindikaatto- reilla mitataan kokemuksia siitä, miten oikeudet toteutuvat käytännössä yksilön ja yhteisön näkökulmasta.

51. Indikaattorien valmistelu pohjautuu kansalliskielistrategiaan, ja indikaattorien rakenta- misessa on hyödynnetty YK:n kehittämää ihmisoikeusindikaattorimallia. Kehitystyön ensim- mäinen vaihe on nyt saatu päätökseen, ja indikaattorityötä jatketaan muun muassa kartoitta- malla mittareiden tietolähteitä tarkemmin. Erityisesti ministeriöiden ja muiden viranomaisten toivotaan ottavan indikaattorit käyttöön laajasti.

Kielten näkyvyys viranomaisten tuottamissa mediasisällöissä – indikaattorit

52. Oikeusministeriö on laatinut Kielten näkyvyys viranomaisten tuottamissa mediasisäl- löissä – indikaattoreita15. Indikaattorien seuranta pohjautuu lakiin Yleisradio Oy:stä (1993/1380, 6-7 § sekä 12b §) sekä YLE:n toimintakertomukseen Eduskunnalle. Laki Yleisradio Oy:stä velvoittaa Yleisradion ohjelmiston tarjoamaan tehokkaan ja osallistavan viestinnän, kuulemisen ja vaikuttamisen kanavan kaikille vähemmistöryhmille.

14 xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/-/xxxxx_xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx-xxxxx-xxxxxxxxxxxxx 15 Kielellisten oikeuksien seurantainindikaattorit, Oikeusministeriön julkaisu 42/2018, 10.10.2018, xxxx://xxxxxx- xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XXXX_00_0000_Xxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxx- kaattorit.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ohje kielellisten vaikutusten arviointiin

53. Oikeusministeriö on helmikuussa 2017 antanut ohjeen kielellisten vaikutusten arvioin- tiin16. Ohjeen tarkoituksena on opastaa lainsäädäntöä valmistelevia virkamiehiä siinä, miten kielelliset oikeudet ja kieliryhmät tulee huomioida lainvalmistelun alkuvaiheessa. Oikeusmi- nisteriö täydentää parhaillaan kuulemisopasta kieliryhmien oikeuksien toteutumiseen liittyen.

Oikeusministeriön koulutusmateriaali kielellisistä oikeuksista

54. Oikeusministeriö on tuottanut keväällä 2018 sähköistä koulutusmateriaalia kielellisistä oikeuksista virkamiehille sekä ottanut käyttöön osana niin oman hallinnon alan kuin koko val- tioneuvoston uusien virkamiesten perehdytysohjelmia koulutuksia kielellisistä oikeuksista. Myös esimiehille on pidetty tietoiskuja kielellisistä oikeuksista ja korostettu esimiesten roolia edistää ruotsin kieleen liittyviä asenteita. Lisäämällä tietoisuutta kielellisistä oikeuksista on py- ritty edistämään myönteisiä asenteita kieliryhmiä kohtaan.

Kieliryhmien huomioiminen julkisen hallinnon tietojärjestelmien kehittämisessä

55. Vuonna 2017 päivitettiin viranomaisten tietojärjestelmien käyttöön liittyvä suositus, jossa korostetaan kieliryhmien huomioimista julkisen hallinnon tietojärjestelmien kehittämi- sessä.17 Oikeusministeriö on laatinut tähän liittyvää ohjeistusta siitä, miten kieliryhmät tulee huomioida digitaalisissa julkisissa palveluissa, Suomi.digi -verkkosivuille.

Molempi parempi -kampanja

56. Oikeusministeriö oli vuonna 2017 mukana rahoittamassa Molempi parempi -kampan- jaa, jolla lisättiin väestön tietoisuutta kaksikielisyydestä sosiaalisessa mediassa sekä muissa yhteyksissä julkaistujen videoiden avulla. Parhaillaan on valmisteilla suurelle yleisölle tarkoi- tettu päivitetty esite ja animaatiovideo, jonka avulla lisätään tietoisuutta kieliryhmistä ja hei- dän oikeuksistaan.

Ruotsalaisuuden päivä

57. Vuodesta 2017 alkaen on valtioneuvostossa ruotsalaisuuden päivänä 6.11 juhlistettu yhteisen kampanjan avulla ruotsin kieltä sekä virkamiesten tietoisuutta kielellisistä oikeuk- sista.

Suositus 3 – etnisten ryhmien välisten ennakkoluulojen ja jännitteiden ilmapiirin liennyttä- minen

Liennytetään etnisten ryhmien välillä lisääntyvien ennakkoluulojen ja jännitteiden ilmapiiriä tehosta- malla pyrkimyksiä torjua kaikenlaista suvaitsemattomuutta, rasismia, muukalaisvihaa ja vihapuhetta erityisesti sosiaalisessa mediassa; tuomitaan viipymättä kaikki rasismin ja etnisen vihan ilmaukset jul- kisessa keskustelussa; lisätään yleistä tietoisuutta niistä oikeussuojakeinoista, jotka ovat käytettävissä viharikos- ja vihapuhetapauksissa; vahvistetaan lainvalvonnan ja oikeuslaitoksen roolia vihapuheen ja

16 Ohje kielellisten vaikutusten arviointiin, Oikeusministeriön julkaisu 46/2016, xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxx- xxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/XXXX_00_0000_Xxxx_xxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxx_00x.xxx?xx- quence=1&isAllowed=y

17 15. xxxx://xxx.xxx-xxxxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxx000

vihamotiiveihin perustuvien rikosten selvittämisessä ja rankaisemisessa; otetaan poliisin palvelukseen nykyistä enemmän vähemmistöjen edustajia.

Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma 2016–2020

58. Oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikoksentorjuntaneuvosto käsittelee rikollisuu- den ehkäisyyn, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja turvallisuuden edistämiseen liittyviä yleisiä kysymyksiä. Paikallisen rikoksentorjunnan kehittämiseksi rikoksentorjuntaneu- vosto laati paikallista osallisuutta edistävän rikoksentorjuntaohjelman.18

59. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseksi ja sen erityinen paino on rikoksentorjuntatyön eri toimijoiden, kuten viranomaisten, elinkei- noelämän, kansalaisjärjestöjen ja asukkaiden yhteistyössä rikoksentorjunnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on edistää kansalaisten osallistumista rikos- ten ehkäisyyn.

60. Vihapuhe ja häirintä vaikuttavat vahvimmin turvallisuuden tunteeseen. Ohjelman puit- teissa kerätään ja levitään tietoa hankkeista ja hyvistä käytännöistä, joilla voidaan ehkäistä turvattomuuden tunteen lisääntymistä, syrjintää tai esimerkiksi vihapuhetta, joka ehkäisee eri väestöryhmistä tulevien asukkaiden osallistumista paikalliseen toimintaan. Tavoitteena on löytää käytäntöjä, jotka on tutkimuksella osoitettu tuloksellisiksi rikosten vähentämisessä.

Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille?

61. Sisäministeriön toimeksiannosta laaditun selvityksen ”Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille. Turvallisuuden toteutuminen eri sukupuolten ja väestöryhmien kannalta” 19mu- kaan sisäinen turvallisuus näyttäytyy eri väestöryhmien kohdalla eri tavoin. Eniten pelkoa ja turvattomuutta aiheuttavat vihapuhe, syrjintä, rasismi ja väkivalta. Selvityksessä esille noussut vihapuhe kohdistuu enimmäkseen niihin vähemmistöryhmiin, joilla on joku näkyvä ero niin kutsuttuun valtaväestöön nähden. Vihapuhetta kohtaavat esimerkiksi maahanmuuttajat, vammaiset, romanit, saamelaiset, uskonnolliset vähemmistöt sekä seksuaali- ja sukupuolivä- hemmistöt. Erityisen herkästi vihapuheen ja rasismin kohteeksi joutuvat useaan eri vähem- mistöryhmään kuuluva väestö. Vihapuhe nähtiin sekä kyselyissä että haastatteluissa vakavana turvallisuutta uhkaavana yhteiskunnallisena ongelmana, jonka poistamiseksi on pidettävä yllä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää arvokeskustelua.

Valtion toinen kotouttamisohjelma 2016 - 2019

62. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotoutumislainsäädännönnojalla kotouttamispolitii- kan ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen yhteensovittamisesta. Ministeriö vastaa myös kotouttamispolitiikan ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen valtakunnallisesta arvioinnista ja seurannasta.

18 Turvallisesti yhdessä – Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma, Oikeusministeriön julkaisu 30/2016, xxxx://xxxxxx- xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/XXXX_00_0000_Xxxxxxxxxxxxx_xxxxxxx.xxx?xx- quence=1&isAllowed=y

19 Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille. Turvallisuuden toteutuminen eri sukupuolten ja väestöryhmien kannalta. KPMG Oy:n julkaisu 2018.

63. Valtion toisen kotouttamisohjelman 2016 - 201920 yhtenä tavoitteena on suomalainen yhteiskunta, jossa maahanmuutosta keskustellaan avoimesti ja ihmisarvoa kunnioittaen ja jossa viranomaisten ja maahanmuuttajien välistä vuoropuhelua varten on luotu myös virallisia foorumeita, joissa eri väestöryhmien välillä vallitsee toimiva vuorovaikutus. Kuntien kotoutta- misohjelmissa otetaan huomioon valtion kotouttamisohjelman tavoitteet paikallisista lähtö- kohdista ja edistetään hyviä väestösuhteita paikallisesti.

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma

64. Opetus-ja kulttuuriministeriö aloitti vuoden 2016 keväällä laajan Merkityksellinen Suo- messa -toimintaohjelman vihapuheen ja rasismin ehkäisemiseksi ja yhteiskunnallisen osalli- suuden edistämiseksi. Toimintaohjelma sisälsi kymmenen toimenpidettä, jotka kohdistuivat mm. opetushenkilöstön koulutukseen, nuorisotyöhön, liikuntaan, kulttuuriin ja uskontojen vuoropuheluun. Samalla kaikki ministeriön hallinnonalan toimijat haastettiin mukaan yhtei- seen työhön vihapuhetta vastaan.

65. Xxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxx Suomessa ohjelman toimeenpanoa on lasten ja nuorten parissa työskenteleville järjestetty koulutusta monikulttuurisessa työympäristössä toimimiseen. Tällä tuetaan heidän valmiuksiaan toimia siten, että demokraattiset arvot, tietoisuus ihmisoikeuk- sista ja osallisuuden tunne lapsilla ja nuorilla vahvistuvat.

66. Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelman keskeinen toimenpide nuorisoalalla oli kuntien nuorisotoimille suunnatun avustushaun käynnistäminen. Sen tavoitteena on ennalta- ehkäistä vihapuhetta ja edistää yhdenvertaisuutta.

67. Avustuksia myönnettiin yhteensä 14 hankkeelle. Hankkeissa lisätään nuorten tietoa ja ymmärrystä yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista sekä vahvistetaan nuorten valmiuksia toimia vihapuhetta ja syrjintää vastaan niiden kaikissa ilmenemismuodoissa. Hankkeet sisäl- tävät esimerkiksi tapahtumia, koulutusta sekä asiaa koskevien materiaalien tuottamista ja le- vittämistä.

68. Hankkeissa järjestetään eri ryhmiin kuuluvien nuorten suunnitelmallista yhteistoimin- taa heidän vapaa-aikanaan. Toiminnan tavoitteena on eri alkuperää olevien nuorten vihapu- heesta vapaan vuorovaikutuksen lisääminen siten, että nuorten keskinäinen ymmärrys vah- vistuu ja ennakkoluulot vähenevät. Hankkeiden toimintaa ja tuloksia on ryhdytty arvioimaan vuoden 2018 aikana.

69. Ammatillisen koulutuksen osalta Merkityksellinen Suomessa –ohjelmaa toteuttaa Kam- pusrauhaa – hanke, jolla pyritään ehkäisemään rasismia ja etnisten ryhmien vastakkainaset- telua. Hankkeessa kehitetään ammatilliseen koulutukseen työkaluja ja toimintamalli, joilla voi- daan ennaltaehkäistä rasismia ja vastakkainasettelua eri etnisten ryhmien välillä. Samalla tue- taan osallisuutta edistävien työ- ja oppilaitosyhteisöjen rakentamista. Hanke on Suomen Am- mattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI ry), Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheilu- liiton (SAKU ry) sekä Suomen evankelisluterilaisen kirkon kaksivuotinen yhteishanke. Opetus- ja kulttuuriministeriö on syksyllä 2017 myöntänyt hankkeen toteutukseen turvapaikanhakijoi- den ja maahanmuuttajien integrointi –erityisavustusta.

20 Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2016-2019 ja Valtion periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmasta, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 45, 20.12.2016, xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/79075/TEMjul_45_2016_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Against Hate -hanke

70. Oikeusministeriö käynnisti vuoden 2017 lopulla Against Hate -hankkeen, jonka tavoit- teena on viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn kehittäminen. Hanke jatkuu marraskuun 2019 loppuun asti. Hankkeen toiminta keskittyy viharikosraportoinnin kehittämiseen sekä vi- ranomaisten, erityisesti poliisin, syyttäjän, tuomareiden viharikosten ja vihapuheen vastaisten toimintavalmiuksien vahvistamiseen sekä viharikosten uhrien tukemisen kehittämiseen.

71. Oikeusministeriön lisäksi hankekumppaneina ovat Suomen Mielenterveysseura ry/ Ri- kosuhripäivystys sekä kroatialaiset järjestöt Centre for Peace Studies, Human Rights House Zagreb ja GONG. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalai- suus - ohjelmasta (2014-2020) sekä hankekumppaneilta.

72. Hankkeessa laajennetaan viharikosraportointia kattamaan syyttäjälaitoksen ja tuo- mioistuinten käsittelemät viharikostapaukset. Lisäksi siinä lisätään poliisin, syyttäjän ja tuo- mareiden viharikosten ja vihapuheen vastaisia toimintavalmiuksia koulutuksen avulla. Koulu- tusten tarkoituksena on lisätä tietoa viharikoksiin ja vihapuheeseen liittyvästä kansallisesta ja kansainvälisestä sääntelystä, parantaa viranomaisten kykyä tunnistaa viharikoksia ja vihapu- hetta sekä kehittää viranomaisten välistä yhteistyötä.

73. Hankkeessa kehitetään myös yhteistyötä ja koordinaatiota eri toimijoiden kesken mm. hankkeen perustaman verkoston avulla sekä kartoitetaan eri toimijoiden viharikosten ja viha- puheen vastaisia toimia ja jaetaan niistä tietoa. Hankkeessa myös järjestetään ns. pyöreän pöydän keskusteluja vihapuheen seurannasta ja raportoinnista. Hankkeessa luodaan ns. taval- liselle netinkäyttäjälle suunnattu tarkistuslista rangaistavan vihapuheen tunnistamiseen. Li- säksi hankkeessa vahvistetaan uhrien tukemiseen liittyviä toimintatapoja (tehostetaan paikal- lisviranomaisten ja järjestöjen välistä verkostoyhteistyötä, koulutetaan potentiaalisia uhreja ja heitä edustavia järjestöjä) sekä pilotoidaan viranomaistietoa täydentävää varjoraportointia viharikoksista.

TRUST –hyvät väestösuhteet Suomessa -hanke

74. Oikeusministeriö on tehnyt, yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja Etnisten suhtei- den neuvottelukunnan kanssa, töitä monisuuntaisen kotoutumisen edistämiseksi lisäämällä tietoisuutta yhdenvertaisuudesta ja hyvistä väestösuhteista. Erityisesti oikeusministeriön koordinoiman Trust –hyvät väestösuhteet Suomessa -hankkeen21 kautta on vuodesta 2018 koulutettu maahanmuutto- ja yhdenvertaisuustyötä tekeviä kuntaviranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita. Koulutusten ja niiden tueksi tuetetun aineiston pohjalta toimijoilla on lisä- keinoja suvaitsemattomuuden ja rasismin torjumiseksi, väestöryhmien välisten konfliktien tunnistamiseksi ja purkamiseksi sekä väestösuhteiden edistämiseksi.

PROXIMITY –hanke

75. Oikeusministeriö osallistuu vuonna 2017 käynnistyneen Euroopan unionin (EU) rahoit- tamaan PROXIMITY –hankkeeseen22. Hankkeen päätavoitteena on rasismin, muukalaisvihan

21 Vastaanottokeskukset ja hyvien väestösuhteiden edistäminen – TRUST –hankkeen ensimmäisen vaiheen tu- loksia ja havaintoja, Oikeusministeriön julkaisuja 17/2016, xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/80092/OMSO_17_2017_Vastaanottokeskukset.pdf?sequence=1&isAllowed=y

22 Proximity Policing Against Racism, Xenophobia and other forms of intolerance -hanke, OM075:00/2017, Oikeusministeriö, 2.10.2017.

ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen ehkäiseminen paikallisviranomaisten toimintaval- miuksien vahvistamisen kautta. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tehdä EU -tason yhteistyötä hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakamiseksi rasististen ja muiden viharikosten tunnista- miseksi ja niihin puuttumiseksi. Tavoitteena on myös lisätä paikallisviranomaisten ja erityisesti paikallisten poliisiviranomaisten valmiuksia tunnistaa ja puuttua viharikoksiin ja muuhun su- vaitsemattomuuteen. Hankkeen avulla pyritään myös tunnistamaan eri Euroopan kaupun- geissa parhaita käytäntöjä tietoisuuden lisäämiseen, koulutukseen, kunnallisiin erikoispalve- luihin.

76. Hankkeen toiminta keskittyy paikallisviranomaisten, erityisesti paikallis- ja lähipoliisin, rasismin ja viharikosten vastaisten toimintavalmiuksien vahvistamiseen koulutusten, hyvien käytäntöjen jakamisen ja vertaisoppimisen sekä paikallistason toimintasuunnitelmien toimin- tasuunnitelmamalleja rasismin ehkäisemiseksi.

Good Practice -hanke

77. Sisäministeriö on ollut mukana EU-rahoitteisessa Good Practice -hankkeessa, jossa lisä- tään poliisin ja syyttäjälaitoksen osaamista viharikoksiin liittyvissä asioissa. Tavoitteena oli li- sätä viharikoksen uhrin tukipalveluja. Siinä valmisteltiin viharikoksiin liittyvä tukiaineisto (tool- kit) poliisien ja syyttäjien käyttöön. Hankkeessa oli mukana myös Xxxxxxxxxxxxxxxxxx. Valmius palvelujen antamiseen on lisääntynyt, mutta haasteena on edelleen se, että yhteydenottoja viharikosten uhreilta on tullut varsin vähän. Hanke on jatkunut vuonna 2018 Pohjois-Irlannin, Suomen ja Torinon yhteishankkeena, jota EU-rahoittaa.

Poliisin toimia viharikosten torjunnassa ja tutkinnassa

78. Suomessa poliisin tietoon tullutta viharikollisuutta on seurattu jo 20 vuoden ajan sisä- ministeriön poliisiosastolla ja Poliisiammattikorkeakoulussa. Poliisin tietoon tulleesta viha- rikollisuudesta on tarkemmin kappaleissa 167-175

79. Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmässä huhtikuussa 2016 hyväk- sytyn kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpi- deohjelma23 edellyttää, että poliisi tehostaa toimintaansa viharikosten paljastamisessa ja tut- kinnassa.

80. Valtioneuvoston selonteossa sisäisestä turvallisuudesta24 linjataan, että poliisi tulee keskittymään toimintaan, joka parhaiten ylläpitää ihmisten turvallisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa panostusta aiempaa enemmän turvallisuuden kannalta tärkeisiin, mutta rangaistus- arvoltaan lieviin rikoksiin. Näitä ovat esimerkiksi haavoittuviin uhreihin (esim. lapset, iäkkäät, lähisuhdeväkivalta) kohdistetut rikokset ja rangaistusarvoltaan lievät viharikokset. Tämä on sisällytetty poliisitoiminnan strategiaan ja tulostavoitteisiin.

81. Poliisihallitus on yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa laatinut koulutusohjelman viharikostorjunnasta. Ensimmäinen viharikosten torjuntakoulutus toteutettiin Poliisiammatti- korkeakoulussa 2016 ja seuraava on suunniteltu tälle vuodelle.

23 Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma, Sisäminis- teriön julkaisu 15/2016, 12.5.2016, xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/Xxxxxxxx- deohjelma_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y

24Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta. Sisäministeriön julkaisuja 8/2016.

82. Jotta poliisi pystyisi paremmin tunnistamaan, ottamaan esitutkinnassa huomioon ja tor- jumaan viharikoksia, Poliisihallitus on tehnyt yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan turvalli- suus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kanssa koskien lainvalvontaviranomaisten viharikosten vastaisen koulutusohjelman (TAHCLE) täytäntöönpanoa.

83. Ohjelman mukaisesti järjestettiin tammikuussa 2017 Poliisiammattikorkeakoulussa po- liisipäälliköille ja muulle poliisipäällystölle suunnattu puolen päivän työpaja viharikoksista sekä myöhemmin keväällä järjestettiin kaksi saman sisältöistä kolmen päivän kouluttajakoulutusta, jonne osallistui edustajia kaikista poliisilaitoksista. Kouluttajakoulutukseen osallistuneet (n. 40) poliisit toimivat omilla alueillaan viharikoskouluttajina ja pystyvät työpaikkakoulutuksena kouluttamaan oman poliisiyksikkönsä henkilöstöä. Loppuvuodesta 2017 tehdyn selvityksen mukaan noin 900 poliisia on osallistunut tähän koulutukseen. Koulutukset ovat jatkuneet myös vuonna 2018.

Vihapuheiden ja -rikosten torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelua koskeva työryhmä

84. Hallitus on osoittanut rahoitusta poliisille vihapuheeseen ja viharikoksiin puuttumisen tehostamiseksi vuonna 2017. Toimenpiteet esiteltiin Poliisihallituksen 14.11.2016 julkaise- massa Vihapuheiden ja -rikosten torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelua kos- kevan työryhmän loppuraportissa25.

85. Työryhmän loppuraportin ehdotuksen mukaisesti perustettiin alkuvuodesta 2017 Hel- singin poliisilaitokselle rangaistavan vihapuheen torjuntaan keskittyvä ryhmä (VIPU-ryhmä), joka sai myös valtakunnallisen roolin. Lisäksi Keskusrikospoliisin verkkorikostiedustelua ja -tut- kintaa tehostettiin ja poliisin näkyvää toimintaa sosiaalisessa mediassa lisättiin perustamalla jokaiselle poliisilaitokselle rangaistavan vihapuheen torjuntaan keskittyvä nettipoliisi. VIPU- ryhmä kirjasi vuonna 2017 233 rikosilmoitusta, joista mm. 188 kiihottamista kansanryhmää vastaan, 92 kunnianloukkausta, 24 laitonta uhkausta ja 10 uskonrauhan rikkomista.

Vähemmistöjen edustajien rekrytointi poliisin palvelukseen

86. Poliisikunnan tulisi heijastaa väestön etnistä rakennetta. Tätä tukevia tavoitteita on to- teutettu ja niitä jatketaan.

87. Suomen lainsäädännön mukaan henkilön etnistä taustaa ei merkitä rekistereihin. Tä- män vuoksi poliisissa ei pidetä erillistä kirjaa siitä, kuinka suuri osa poliisista kuuluu johonkin vähemmistöön.

88. Poliisiammattikorkeakoulussa järjestetään säännöllisesti perus- ja jatkokoulutuksia ruotsin kielellä. Lisäksi on tarve varmistaa myös muiden vähemmistöjen rekrytointi poliisiksi. Poliisin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan 2017–1926 on kirjattu tavoite, jonka mu- kaan rohkaistaan erityisesti etnisten vähemmistöjen edustajia hakeutumaan poliisihallintoon.

25 Vihapuheiden ja –rikosten torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelua koskevan työryhmän loppu- raportti 14.11.2016, xxxxx://xxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx/xxxxx_xxxxxxx_xxxxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxx/xxxxxxxxx- wwwstructure/53788_Vihapuheiden_tehostettu_torjunta_raportti.pdf?43fcb9caf60dd488

26 Sisäministeriön tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 – 2019, Sisäministeriön julkaisuja 6/2017, xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/XX_00_0000.xxx?xxxxxxxxx0&xxXxxxxxxxx

89. Tavoite on sisällytetty myös Poliisihallituksen vuosisuunnitelmaan, jonka tavoitteena on, että edistetään etnisten vähemmistöjen pääsyä poliisikoulutukseen ja rekrytoitumista po- liisin palvelukseen huomioiden kielitaitoon ja kansalaisuuteen liittyvät näkökohdat.

90. Tämä tavoite on myös kirjattu poliisin hiljattain vahvistettuun opiskelijarekrytointistra- tegiaan. Strategian mukaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrän kasvu on ollut Suomessa merkittävää vasta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Maahanmuuttajien ikärakenne on sellainen, että suurin osa heistä on juuri ammatinvalintavaiheessa tai työuran alkupuolella. Keskeistä on saada myös heitä hakeutumaan poliisikoulutukseen.

91. Maahanmuuttajataustaisten rekrytoinneissa alueelliset toimenpiteet ovat tärkeitä, koska samalta alueelta lähtöisin olevat ovat keskittyneet Suomessa tietyille paikkakunnille. Poliisiammattikorkeakoulu onkin toteuttanut yhteisiä hankkeita Helsingin ja Lounais-Suomen poliisilaitosten kanssa rekrytoimisen lisäämiseksi. Poliisilaitosten yhteistyökanavien kautta Po- liisiammattikorkeakouluun on mm. saatu maahanmuuttajanuorista koostuvia vierailijaryhmiä tutustumaan oppilaitokseen ja suomalaiseen poliisitoimintaan.

92. Lisäksi Poliisiammattikoululla on yhteistyötä Tampereen ammattioppilaitos Tredun kanssa siten, että Tredun maahanmuuttajataustaisten opiskelijoilla ja Poliisiammattikorkea- koulun amk-opiskelijoilla on yhteisiä työpajapäiviä. Tällä toiminnalla on paitsi yhdenvertai- suuskoulutus-, myös rekrytointimerkitystä.

93. Poliisiammattikorkeakoulun pääsyvaatimuksiin on myös tehty sellaisia muutoksia, joita voidaan katsoa helpottavan maahanmuuttajataustaisten rekrytointia. Tällaisia ovat esim. luo- puminen asevelvollisuuden suoritusvaatimuksesta sekä soveltuvuustestauksen painottami- nen pisteytyksessä, joka on toisaalta merkinnyt kirjallisen kokeen ja siten suomen/ruotsin kie- litaidon painoarvon vähenemistä.

Poliisin ennalta estävän toiminnan strategia

94. Sisäministeriö valmisteli poliisin ennalta estävän toiminnan strategian, joka on vahvis- tettu joulukuussa 2018. Strategian tavoitteeksi on asetettu, että poliisi lisää vuorovaikutusta ja kanssakäymistä vähemmistöryhmien kanssa, kehittää osaamista näihin liittyvissä erityisky- symyksissä, toimii uskonnollisten yhteisöjen kanssa yhteisöjen kanssa näiden jäsenten ja py- hien paikkojen turvallisuuden varmistamiseksi ja kriisivalmiuden lisäämiseksi sekä torjuu viha- rikoksia ml. vihapuhe

Viharikosseminaari

95. Sisäministeriö järjesti vuonna 2017 yhteistyössä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjär- jestön (ETYJ) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kanssa Helsingissä seminaarin, jossa käsiteltiin viharikoksia, joiden motiivi on antisemitismi sekä toi- mia juutalaisyhteisöjen turvallisuuden parantamiseksi.

Tuki ammatillisen koulutuksen koulutuksen järjestäjille

96. Ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa ammatillisen koulutuksen toimintakulttuu- riin. Uuden lainsäädännön myötä korostuu yhteisöllisyys, hyvinvointi ja osallisuus. Opetushal- litus on myöntänyt loppusyksyllä 2017 kuudelle koulutuksen järjestäjälle yhteensä 1,2 miljoo- naa euroa yhteisöllisyys, hyvinvointi ja osallisuus toimintamallien- ja tapojen kehittämiseen.

Taiteen edistämiskeskuksen vihapuheen ja rasismin vastainen erityisohjelma

97. Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taiken yhteydessä toimiva taideneuvosto toimii opetus- ja kulttuuriministeriön neuvoa-anta- vana elimenä taidepoliitisessa päätöksenteossa. Vuosina 2017–2019 taideneuvosto toteutti vihapuheen ja rasismin vastaisen erityisohjelman.

Suositus 4 – tehokkaan ja osallistavan päätöksentekoon liittyvän viestinnän, kuulemisen ja vaikuttamisen kanavan tarjoaminen vähemmistöryhmille

Tarjotaan tehokas ja osallistava päätöksentekoon liittyvän viestinnän, kuulemisen ja vaikuttamisen ka- nava kaikille vähemmistöryhmille, erityisesti venäjän- ja karjalankielisille, nykyisten kuulemisjärjestel- mien puitteissa; käynnistetään vuoropuhelu vähemmistökieliryhmien, kuten vironkielisten, kanssa ar- tikla siltä osin kuin he ilmaisevat kiinnostuksensa tulla puiteyleissopimuksen suojaamiksi.

Kieliasiain neuvottelukunta

98. Kieliasiain neuvottelukunta on oikeusministeriön yhteydessä toimiva ja ministeriötä avustava, yhteiskunnan eri sektoreita edustava asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on kielellisten oikeuksien edistäminen. Neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään kielilain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (433/2004).

99. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisen neu- vottelukunnan toimikausi on 1.4.2016–31.3.2020.

Kieliasiain neuvottelupäivä

100. Oikeusministeriön yhteydessä toimiva kieliasiain neuvottelukunta järjestää kerran vuo- dessa kieliasiain neuvottelupäivän, jonka tarkoituksena on mahdollistaa valtioneuvoston ja kieliryhmien välinen avoin vuoropuhelu kieliasioista. Kieliasiain neuvottelupäivään kutsutaan eri kieliryhmien, mm. karjalan kielen edustajia. Venäjän, viron ja muita vieraita kieliä edustaa neuvottelupäivissä Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO). Eri kieliryhmiä, kuten karja- lan- ja vironkielisiä, kuullaan myös hallituksen kielilainsäädännön soveltamista koskevan ker- tomuksen valmistelussa. Kertomus annetaan eduskunnalle neljän vuoden välein.

Liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut esteettömiksi - toimenpideohjelma

101. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi toukokuussa 2017 toimenpideohjelman vuosille 2017 – 2021. Ohjelman tavoitteita ovat muun muassa valtavirtaistamisen toteutuminen lii- kenteen ja viestinnän hallinnonalalla, syrjäytymisen ehkäiseminen liikenteen ja viestinnän pal- veluissa ja palvelujen monikanavaisuuden ja teknologianeutraalisuuden edistäminen.

102. Ohjelmassa esitetään tärkeimpiä, lyhyellä tähtäimellä toteutettavissa ja seurattavissa olevia, konkreettisia toimia liikenteen ja viestinnän sähköisten palvelujen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Ohjelma on tarkoitettu ensi sijassa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon- alalle kuten Liikenteen turvallisuusvirastolle, Liikennevirastolle ja Viestintävirastolle, mutta se toimii ohjenuorana myös muun muassa palveluntuottajille, kansalaisjärjestöille ja kenelle ta- hansa muulle liikenteen tai viestinnän alan toimijalle tai tutkimus- ja kehittämiskeskukselle.

103. Ohjelman taustalla ovat digitalisaation lisäksi mm. kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ikääntyminen ja väestön monimuotoistuminen. Ohjelmassa todetaan, että liikenteen ja vies- tinnän digitalisaatiota kehitettäessä kaikkien kulttuuristen tekijöiden merkitys tulisi ymmärtää syvällisesti. Yhtenä ohjelman painopisteenä on liikenteen ja viestinnän palveluiden soveltu- minen mahdollisimman monelle niin, että uudet digitaaliset palvelut helpottaisivat kansalais- ten arkea riippumatta heidän iästään, toimintarajoitteestaan tai esimerkiksi kielestä.

104. Ohjelmassa korostetaan valtavirtaistamista ja muun muassa sitä, että kansalaisjärjestöt kuten maahanmuuttajajärjestöt otettaisiin huomioon nykyistä paremmin tärkeinä sidosryh- minä ja että heidän kanssaan tehtäisiin yhteistyötä liikenteen ja viestinnän hallinnonalalla.

105. Ohjelmassa pyritään edistämään valtavirtaistamista myös virastojen yhdenvertaisuus- suunnitelmien kautta. Yhtenä toimenpiteenä ohjelmassa esitetään myös sitä, että uutta lain- säädäntöä valmistellessa ja nykyistä muutettaessa otettaisiin aina myös huomioon yhdenver- taisuusvaikutukset. Ohjelman toteutumista seurataan muun muassa virastoille asetettujen tu- lostavoitteiden avulla.

Vuoropuhelu vironkielisten kanssa

106. Neuvoa-antava komitea kehotti Suomea koskevassa neljännessä raportissaan (kappale 14) viranomaisia käymään vuoropuhelua vironkielisten ja muiden kielellisten vähemmistöryh- mien kanssa, jos nämä ilmaisevat olevansa kiinnostuneita nauttimaan puiteyleissopimuksen mukaista suojaa.

107. Virolaiset ovat suurin ja nopeimmin kasvava maahanmuuttajaryhmä. Viimeisen kymme- nen vuoden aikana vironkielisten määrä on kolminkertaistunut (1990: 1 394, 1995: 8 710, 2005: 15 336 ja 2017: 49 590 vironkielistä). Suomessa asuu Viron väestörekisterin mukaan py- syvästi tai tilapäisesti noin 70 000 Viron kansalaista, yli puolet heistä pääkaupunkiseudulla. He ovat toiseksi suurin vieraskelisten ryhmä venäjänkielisten jälkeen.

108. Virolaisten osallistuminensa suomalaiseen yhteiskuntaelämään on hyvin vähäistä. Myös virolaisten järjestötoiminta on vielä vähäistä. Puutteita on sosiaalisissa turvaverkoissa, työ- urien kehityksessä, Suomen lainsäädännön tuntemuksessa, oman kielen ja kulttuurin ylläpi- dossa sekä oman äidinkielen opiskelussa.

109. Tuglas-seura on Suomen vanhin ja suurin suomalais-virolainen järjestö. Se on perustettu vuonna 1982 ja sillä on noin 3000 jäsentä. Seura edistää toiminnallaan suomenvirolaisten ko- toutumista, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista hyvinvointia kulttuurin keinoin.

110. Kieliasiain neuvottelupäivässä viron kieltä edustaa etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO).

III OSA - MUUT TOIMENPITEET PUITEYLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON KEHITTÄMISEKSI

B. PUITEYLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ARTIKLOITTAIN

1 ARTIKLA

Kansallisten vähemmistöjen sekä näihin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien ja vapauk- sien suojelu on kiinteä osa ihmisoikeuksien kansainvälistä suojaamista, joka sellaisenaan kuuluu kan- sainvälisen yhteistyön piiriin.

Suomen tuki YK:n alkuperäiskansatyölle

111. Suomi antaa vapaaehtoista rahoitusta YK:n alkuperäiskansojen vapaaehtoiselle rahas- tolle (Voluntary Fund for Indigenous Populations), josta tuetaan alkuperäiskansojen edustajien osallistumista YK:n kokouksiin. Myös saamelaiset voivat hakea tukea rahastosta. Vapaaeh- toista rahoitusta annetaan myös YK:n alkuperäiskansa-asioiden pysyvää foorumia tukevaan vapaaehtoisrahastoon (United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues), jolla tuetaan pysyvän foorumin päätösten täytäntöönpanoa. Vuonna 2018 YK:n alkuperäiskansojen vapaa- ehtoiselle rahastolle annettiin 50 000 euroa ja YK:n alkuperäiskansoja koskevalle erityisrahas- tolle (UN Trust Fund on Indigenous Issues) 50 000 euroa. Yleistuki (General Contribution to support the activities of the OHCHR) YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle oli vuonna 2018 1 600 000 euroa. Siitä on korvamerkitty 70 000 euroa käytettäväksi meneillään oleviin OHCHR:n alkuperäiskansoja koskeviin aktiviteetteihin

2 ARTIKLA

Tämän puiteyleissopimuksen määräyksiä tulee soveltaa vilpittömässä mielessä, ymmärtämyksen ja su- vaitsevuuden hengessä sekä valtioiden välisten hyvän naapuruuden, ystävällisten suhteiden ja yhteis- työn periaatteiden mukaisesti.

112. Pääministeri Xxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelman27 mukaan Pohjoismaat, Euroopan unioni myös turvallisuusyhteisönä, Nato-kumppanuus, ETYJ ja YK muodostavat Suomen kansainväli- sen yhteistyön puitteet. Tämän lisäksi Suomi ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin val- tioihin.

113. EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Suomi kunnioittaa yhteisiä sääntöjä ja odottaa muiden jäsenvaltioiden toimivan samoin. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Hallitus yhdistää ra- kentavan kriittisellä ja yhteistyöhakuisella tavalla kansallisen ja yhteisen eurooppalaisen edun Suomen EU-politiikassa. Euroopan unionin tulee ajaa tehokkaasti etujaan ja puolustaa demo- kratiaa, kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia naapurustossaan ja maailmanlaajuisesti.

3 ARTIKLA

1. Jokaisella kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla henkilöllä on oikeus vapaasti valita, kohdellaanko häntä sellaisena vai ei, eikä tästä valinnasta tai siihen liittyvien oikeuksien käyttämisestä saa seurata mitään haittaa.

27 xxxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/00000/0000000/XxxxxxxxxxxxXxxxx_XX_XXXXXXXXXX_xxxxx.xxx

2. Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt voivat yksin samoin kuin yhdessä toisten kanssa käyt- tää tähän puiteyleissopimukseen sisältyvistä periaatteista johtuvia oikeuksia ja nauttia niistä johtu- vista vapauksista.

Väestörekisterijärjestelmän muuttaminen

114. Neuvoa-antava komitea on Suomea koskevassa neljännessä raportissaan (kappale 19) kehottaa Suomen viranomaisia varmistamaan puiteyleissopimuksen 3 artiklassa määrätyn, va- paata itseidentifikaatiota koskevan periaatteen toteutuminen mahdollistamalla sen, että vä- estörekisteriin voidaan merkitä henkilön kuuluminen useisiin eri väestö- tai kieliryhmiin, jotta tiedot kuvastaisivat paremmin yksilön omaa valintaa.

115. Kielilainsäädännön soveltamista koskeva hallituksen kertomus 201728 sisältää keskeisen huomion, jonka mukaan tulisi selvittää väestötietojärjestelmän muuttamista siten, että siihen lisätään mahdollisuus merkitä yhdelle henkilölle useampi äidinkieli. Selvityksessä tullaan huo- mioimaan, minkälaista hyötyä yksilölle on useamman äidinkielen merkitsemisestä väestötie- tojärjestelmään. Tämän lisäksi selvitetään vaikutukset viranomaisten toimintaan, esimerkiksi palvelujen suunnitteluun.

116. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan kieltä koskevien väestötietojen kerääminen on tutkimuksellisesti, tilastollisesti ja kyselyteknisesti hyvin haastava tehtävä. Se pitää tärkeänä, että ratkaisua pohtisi asiantuntijaryhmä ennen väestötietojärjestelmään tehtäviä muutoksia.

4 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet sitoutuvat takaamaan kansallisiin vähemmistöihin kuuluville henkilöille oikeuden yh- denvertaisuuteen lain edessä ja tasavertaiseen lain suojaan. Tässä suhteessa kaikki syrjintä kansalli- seen vähemmistöön kuulumiseen perusteella on kielletty.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat tarvittaessa ryhtymään riittävien toimenpiteisiin täyden ja tehokkaan yh- denvertaisuuden edistämiseksi kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän sekä poliittisen elämän ja kulttuu- rielämän aloilla kansalliseen vähemmistöön ja valtaväestöön kuuluvien välillä. Tässä suhteessa sopi- muspuolten tulee asianmukaisesti ottaa huomioon kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden erityisolosuhteet.

3. Edellä 2 kappaleen mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä ei pidetä syrjintänä.

Suositus – Tuen antaminen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle

Annetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle asianmukainen poliittinen ja taloudellinen tuki, jotta se pystyy tehokkaasti harjoittamaan vakiintunutta tehtäväänsä suojella vähemmistöjä Laajemman toi- mivaltansa puitteissa.

28 Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017, Hallituksen julkaisusarja 8/2017, 19.12.2017, xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XXX_X0000_Xxxxxxxxxxx%00xxxxx- mus%20kielilains%c3%a4%c3%a4d%c3%a4nn%c3%b6n%20soveltamisesta_net_7.pdf?sequence=4&isAllo- wed=y

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston resurssit

117. Yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain (1326/2014) 9 §:n mukaan yhdenvertai- suusvaltuutetulla on toimisto, jossa on tarpeellinen määrä valtuutetun tehtäväalaan perehty- neitä esittelijöitä sekä muuta henkilöstöä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on toiminnassaan itse- näinen ja riippumaton.

118. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa on 16 pysyvää virkaa. Sen lisäksi siellä on työs- kennellyt vuodesta 2015 lähtien kahdesta viiteen henkilöä erilaisella hankerahoituksella. Yh- denvertaisuuslain yhteydessä vuonna 2015 yhdenvertaisuusvaltuutettu sai viisi uutta virkaa. Uudet virat perustettiin, jotta yhdenvertaisuusvaltuutettu voisi tehokkaasti valvoa yhdenver- taisuuslain noudattamista tilanteessa, jossa uusia syrjintäperusteita tuli valvonnan piiriin.

119. Valtuutetun syrjintäkantelut ovat vuoden 2015 jälkeen kolminkertaistuneet. Valtuu- tettu katsoo, ettei pysty tehokkaasti ja laadukkaasti hoitamaan lakisääteistä tehtäväänsä, jos yhteydenottomäärä kasvaa edelleen yhtä voimakkaasti ja resurssit pysyvät nykyisellään. Val- tuutetun toimintaedellytyksiä arvioidaan vuosittain yhteisissä keskusteluissa oikeusministe- riön kanssa.

120. Valtion talousarviossa on varattu määräraha, josta voidaan korvata oikeudenkäyntiku- lujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertai- suusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeuden- käynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään.

Romanit ja asuminen

121. Tammikuussa 2018 ympäristöministeriö julkaisi romanien asumisen yhdenvertaisuuden seurantaselvityksen29. Kyseessä on seurantaselvitys vuonna 2012 julkaistulle Romanien asu- minen ja yhdenvertaisuus -selvitykselle30.

122. Selvityksessä tarkastellaan romanien asumisen ongelmia ja yhdenvertaisuutta suh- teessa pääväestöön ja romaniyhteisön sisällä. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa taustatie- toa siitä, miten romanien asumisen yhdenvertaisuus on kehittynyt ja onko tehdyillä toimenpi- teillä saatu aikaan toivottua kehitystä.

123. Selvityksen aineistoina on käytetty yhdenvertaisuusvaltuutetun, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä eduskunnan oikeusasiamiehen yhteydenotto- ja kantelutietoja, asuntotoimijoille ja romaneille tehtyjä kyselyjä sekä asiantuntijahaastatteluja.

124. Selvityksen mukaan romanien yhdenvertaisuus asumisessa suhteessa pääväestöön on lisääntynyt, ja väestöryhmät ovat tasavertaistuneet asunnon hakijoina. Taloudelliset ongel- mat ovat kuitenkin lisääntyneet niin pääväestöllä kuin romaneillakin. Erityisesti nuoret roma- nit kokevat usein asumiseen vaikuttavia taloudellisia ongelmia. Osa romaneista on vaarassa pudota tavallisilta asuntomarkkinoilta. Romanien muuttolupa- ja väistämisvelvollisuuskäytän- nöt aiheuttavat lisähaasteita. Ne eivät enää näy edellisen selvityksen tapaan asuntotoimijoi- den työssä, mutta sosiaalityössä tunnistetaan niiden vaikutus. Selvityksessä suositellaan asun- totoimijoiden tiiviimpää viranomaisyhteistyötä ja asiakkaiden ohjausta palveluihin.

29 Romanien asumisen yhdenvertaisuuden seurantaselvitys, Ympäristöministeriön raportteja 6/2018, 23.1.2018, xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XXxx_0_0000.xxx?xxxxxxxxx0&xxXxxx- wed=y

30 Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus, Ympäristöministeriön raportteja 8/2012, 11.4.2012, xxxx://xxxxxx- xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/XXxx0_0000_Xxxxxxxx_xxxxxxxx_xx_xxxxxxxxxxx- suus.pdf?sequence=2&isAllowed=y

125. Romaniyhteisössä on myös tärkeää jatkaa sisäistä muutostyötä, jonka avulla voitaisiin luopua joistain romanien asumista ja elämää hankaloittavista kulttuurisista käytännöistä.

126. Suomen toinen romanipoliittinen ohjelma sisältää toimenpiteitä romanien yhdenvertai- sen kohtelun turvaamiseksi asumisessa.

Romanilapset, -nuoret ja -perheet osana lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa – selvi- tys

127. Romanilapset, -nuoret ja -perheet osana lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa -sel- vitys31 teki näkyväksi sen, että puhuttaessa romanilasten ja perheiden palveluista on samalla puhuttava romanikulttuurista, tapaperinteestä ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta palvelui- den sisältöihin. Selvitys suosittaa mm. että Romanipoliittisen ohjelman toimenpiteitä jatke- taan, romanityön kaikilla tasoilla huomioidaan lasten, nuorten ja perheiden näkökulmat, että romanilasten- ja nuorten lahjakkuudet ja voimavarat tehdään näkyviksi valtaväestön tietä- mystä romaniväestön historiasta, kulttuurista ja elämästä, lisätään ja kielteiset asenteen ro- maniväestöä kohtaan hälvenevät. Selvitys kuitenkin korostaa, ettei pelkkä tieto itsessään riitä parantamaan romanilasten ja –perheiden asemaa vaan tarvitaan ihmisten välistä kohtaa- mista.

Saamenkielisten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden nykytilan kartoitus

128. Saamenkielisten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden nykytilan kartoituksen32 mu- kaan saamelaisten lasten, nuorten ja perheiden oikeus omakielisiin palveluihin toteutuu huo- nosti. Saamelaisten kotiseutualueella tilanne on parempi kuin sen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueellakin kielikohtaiset erot ovat kuitenkin suuret. Heikoin tilanne on koltansaa- menkielisillä. Saamelaisten kotiseutualueella parhaiten saamenkielisiä palveluita on tarjolla Utsjoella. Eniten saamenkielisiä palveluja tarjotaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuk- sessa, vähiten nuorisotyössä, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopalveluissa. Kartoituk- sen mukaan Utsjokea lukuun ottamatta saamenkieliset lapset ja nuoret eivät saa tarvitse- maansa tukea saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

129. Saamenkielisen henkilöstön vähyys ja resurssien puute ovat tärkeimpiä palvelujen saa- tavuutta heikentäviä tekijöitä. Palvelujen saavutettavuutta heikentää myös tiedottamisen puute sekä se, että saamenkielisiä asiakkaita ei tunnisteta tai heidän kielellisiä oikeuksiaan ei arvosteta.

130. Kartoituksen mukaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden tur- vaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella on Saamelaiskäräjien kautta maksettavalla erityis- määrärahalla tärkeä merkitys. Lisäksi saamelaislasten ja perheiden perusoikeuksien ja yhden- vertaisuuden toteutuminen edellyttää saamenkielisten peruspalvelujen selkeää vahvista- mista, saamenkielisen henkilöstön saatavuuden parantamista, saamen kielten elvytysohjel- man toimeenpanoa, yhteistoiminnallisuuden ja saamelaistoimijoiden taloudellisten resurs- sien vahvistamista.

31 Xxxxx Xxxxxxxx, KOSKE- Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, 2017.

32 Saamenkielisten palveluiden nykytilankartoitus, Saamelaiskäräjät, xxxxx://xxx.xx/xxxx- ments/1271139/4067344/SAAMELAPEselvitys110117_final.pdf/f1418169-7e37-4d7a-803d-30d192ffed5f

Ruotsinkielisten lasten ja perheiden palveluiden kartoitus

131. Ruotsinkielisten lasten ja perheiden palveluiden kartoituksen mukaan ruotsin kielen tai- don puute palveluissa heikentää palveluiden saatavuutta. Tilanne on erityisen vaikea psykolo- gipalveluissa ja lastenpsykiatriassa. Nykyistä enemmän ruotsinkielisiä palveluita tarvittaisiin kartoituksen mukaan myös puheterapiassa, toimintaterapiassa ja erityislastentarhanopetta- jien palveluissa. Lastensuojelussa on pula ruotsinkielisistä sijaishuoltopaikoista. Myös muissa ruotsinkielisissä lasten ja perheiden palveluissa, kuten ensikotipalveluissa, tehostetussa per- hetyössä, eropalveluissa, perhekuntoutuksessa ja sairaalakouluissa on kartoituksen mukaan kehittämistarvetta. Moniammatillista yhteistyötä palveluissa tulisi myös vahvistaa.

5 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään olosuhteita, jotka ovat tarpeellisia, jotta kansallisiin vähem- mistöihin kuuluvat henkilöt voivat ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä säilyttää identiteettinsä oleel- liset perustekijät nimittäin heidän uskontonsa, kielensä, perinnäistapansa ja kulttuuriperintönsä.

2. Sopimuspuolet pidättäytyvät kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden vastentahtoiseen sulauttamiseen tähtäävistä toimintaperiaatteista tai käytännöistä ja suojelevat näitä henkilöitä kai- kelta toiminnalla, jonka tarkoituksena on tällainen sulauttaminen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta sopimuspuolten yleisen integraatiopolitiikkansa mukaisesti toteuttamiin toimenpiteisiin.

Suositus – kansallisen romanipoliittisen ohjelman täytäntöönpano

Varataan resurssit, joiden avulla jatketaan kansallisen romanipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa; edistetään romanien yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä koulutukseen, etenkin heidän yhdenver- taista pääsyään toisen ja kolmannen asteen koulutukseen tarjoamalla kunnille kannustimia tämän edistämiseksi; keskitytään aikuiskoulutukseen ja työllistymiseen, muun muassa vähentämällä työmark- kinoille pääsyyn liittyvää syrjintää.

Ensimmäisen romanipoliittisen ohjelman vaikutuksista

132. Suomen romanipoliittisen ohjelman toimikausi päättyi vuonna 2017. Ohjelman alustava arviointiraportti julkaistiin vuonna 2014. Ohjelmaa arvioitiin lisää osana seuraavan romanipo- liittisen ohjelman laadintaa. Ohjelma on kansallisella tasolla lisännyt tietoisuutta romaniasi- oista ja tehostanut niiden yhteensovittamista. Tämä on saavutettu erityisesti EU:n rahoitta- malla Sanoista tekoihin -hankkeella, joka käynnistyi syksyllä 2016 ja päättyi elokuussa 2017. Se toteutettiin yhdessä alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien ja paikallisen romanivä- estön kanssa. Hankkeen tarkoituksena oli edistää ja seurata romanipoliittisen ohjelman tun- nettavuutta paikallisesti ja alueellisesti, tukea alueellisten ja paikallisten verkostojen synty- mistä romanien, viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä ohjelman toimeenpanon edistä- miseksi sekä levittää tietoa hyvistä käytännöistä paikallis- ja aluetason toimeenpa- nossa. Xxxxx vahvisti romaniasioita edistäviä verkostoja ja tuki kansallisen ohjelman toteut- tamista aluetasolla.

Suomen toinen romanipoliittinen ohjelma vuosiksi 2018–2022

133. Suomen toinen romanipoliittinen ohjelma vuosiksi 2018–202233 julkaistiin toukokuussa 2018. Ohjelman päätavoite on tukea romanien myönteisesti jatkunutta yhteiskunnallista in- tegraatiota sekä kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien myönteistä kehitystä. Oh- jelman lähtökohtana on, että nykyinen lainsäädäntö ja kattava palvelujärjestelmä luovat hy- vän pohjan romaniväestön yhdenvertaisuuden edistämiselle. Ohjelman valtavirtaistetuilla ja erikseen romaniväestölle kohdennetuilla toimenpiteillä luodaan jatkoedellytykset romanien ihmisoikeuksien, vähemmistöoikeuksien ja sosioekonomisen aseman huomattavalle parantu- miselle. Tämän tulee tapahtua romaniväestön omaa aktiivisuustasoa, osallisuutta ja vaikutta- mismahdollisuuksia lisäämällä sekä romanikieltä, -kulttuuria ja identiteettiä kunnioittaen ja vahvistaen.

134. Tätä tarkoitusta varten uudessa romanipoliittisessa ohjelmassa määritellään ensisijaiset kansalliset tavoitteet samoin kuin kaikkien vastuutahojen keskeiset toimenpiteet sekä ohjel- man toteuttamista ohjaavat periaatteet. Ohjelma sisältää myös toteuttamisen seurannan. Se sisältää toimenpiteitä, joilla muun muassa vahvistetaan osallistumista kaiken tyyppiseen ja -tasoiseen koulutukseen sekä edistetään ammattitaitoa, työllistymistä, yrittäjyyttä ja integ- roitumista työmarkkinoille. Ohjelman ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu romanien työlli- syyden parantaminen.

135. Oikeusministeriö vastaa toisen romanipoliittisen ohjelman syrjinnän ja vihapuheen vas- taisen työn toteuttamisesta. Uuden toimeenpanomallin mukaiset hallinnonalakohtaiset ydin- tiimit ovat aloittamassa toimintansa.

MAARO-ohjelmat

136. Ensimmäisen romanipoliittisen ohjelman seurantatiedon perusteella romanien yhteis- kunnallisen integraation vahvistaminen edellyttää etenkin paikallis- ja aluetason romaniasi- ainyhteistyön määrän, vaikuttavuuden ja suunnitelmallisuuden lisäämistä. Yksi keino näihin tavoitteisiin pääsemiseksi ja tapahtuvan kehityksen seuraamiseksi on valmistelussa olevan maakuntalain toteuttamista tukevien maakunnallisten romaniohjelmien luominen (nk. MAARO- ohjelmat).

Romaniväestön työllistymistä ja työllistymisen esteitä koskeva seurantaselvitys

137. Romanipoliittinen ohjelma vuosille 2018-2022 sisältää poikkihallinnollisia tavoitteita eri sektoreille. Ohjelman yksi painopiste on romaniväestön ammatillisen osaamisen, työllisyyden, yrittäjyyden ja työmarkkinoille integroitumisen edistäminen. Ohjelmakohdan vastuutahona on työ- ja elinkeinoministeriö.

138. Konkreettisena toimenpiteenä työ- ja elinkeinoministeriö teettää vuonna 2019 tutki- muksen romanien työllisyystilanteesta, yrittäjyydestä ja työmarkkinoille integroitumisesta. Tarkoituksena on selvittää, miten romanien osallisuutta työmarkkinoille voidaan edistää: mitkä ovat parhaita toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Edelleen ajankohtaisena teemana on selvittää romaneihin työmarkkinoilla kohdistuvia ennakkoluuloja ja syrjintää. Tavoitteena on löytää keinoja, miten romanien yhdenvertaisuutta työelämässä voidaan parhaiten edistää sekä miten romanien työllistymisen ja yrittäjyyden esteisiin voidaan puuttua.

33 Suomen romanipoliittinen ohjelma (Rompo) 2018-2022, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 3/2018, xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/00_00_Xxxxxx%00xxxxxxxxxxxxxx- nen%20ohjelma_2018_2022_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y

139. Tutkimukselle on varattu rahoitusta 40 000 euroa ja se toteutetaan vuoden 2019 aikana. Edellinen selvitys valmistui vuonna 2008.

Opetushallituksen selvitykset romanilasten osallisuudesta

140. Romanilasten varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen liittyvä selvitys on käynnissä. Ro- maniperheille suunnatut kyselyt on lähetetty kentälle ja vastaukset saadaan keväällä 2019 . Lisäksi tehdään erilliset kyselyt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstölle. Opetushal- litus aloittaa työstämisen kesällä ja selvitys on tarkoitus julkistaa vuoden loppuun mennessä.

Au mensa – Tule mukaan -projekti

141. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuodesta 2014 lähtien tukenut Suomen Romaniyhdis- tys ry:n (Finnish Roma Association) Au mensa – Tule mukaan -projektia. Projekti pyrkii tuo- maan romaninuorten äänen kuuluville kysymällä nuorten mielipiteitä, rohkaisemalla nuoria itse osallistumaan keskusteluun heille tärkeistä asioista sekä järjestämällä heille toimintaa ja tapahtumia.

142. Projektin ensimmäisessä osassa kuultiin romaninuoria heidän toiveissaan ja tarpeissaan mm. työllistymisen, yhteiskunnallisen aseman, vapaa-ajan harrastusten suhteen. Myöhemmin projektissa on keskitytty aktivoimaan romaninuoria sekä konkreettisesti tarjoamaan tukea koulutukseen, vapaa-aikaan, työllistymiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lisäksi on tehty verkostotyötä ja lisätty muun muassa opetushenkilöstön ja alan opiskelijoiden tietoa romanikulttuurista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle jatkorahoituksen (250 000 euroa) vuosille 2018-2020.

Romanien koulutus

143. Opetushallitus teki vuonna 2015 selvityksen aikuisten romanien koulutustaustoista.34 Vastaajista noin kaksi kolmasosaa oli saanut päättötodistuksensa joko peruskoulussa tai kan- sakoulussa. Kolmannekselta puuttui päättötodistus. 1950-luvulla koulua käyneistä romaneista päättötodistuksen sai 25 prosenttia.

144. Perusopetuksen suorittaminen romanien keskuudessa on noussut melko tasaisesti niin, että 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä romaneista hieman yli 80 prosentilla oli päättötodistus, ja romanien suhtautuminen oppivelvollisuuden suorittamiseen ja yleensä kou- lunkäyntiin oli parantunut. Aikuisten romanien nuorimmalla ikäluokalla romanityttöjen oppi- velvollisuuden suorittaminen on jo noin 100 prosentin luokkaa. Romanipojat jättivät edelleen helpommin koulun kesken.

145. Edellä mainitun selvityksen mukaan romanit osaavat kohtuullisen hyvin hyödyntää am- matillisen koulutuksen mahdollisuuksia. Yli kolmanneksella aikuisista romaneista on ammatil- linen tutkinto, mutta lukioon ja korkeakouluun menevät vain harvat.

146. Naisia ammatilliseen koulutukseen osallistuvista opiskelijoista oli 85 prosenttia (142 henkilöä). Naisten suuri osuus johtuu siitä, että naisopiskelijat opiskelivat usein suurina ryh- minä. Miehet (26 henkilöä) sen sijaan ovat oppilaitoksissa yksittäisinä opiskelijoina tai ainakin huomattavasti pienempinä ryhminä. Opiskelijoiden kokonaismäärään sekä mies- ja naisopis-

34 Xxxx Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx. Katsaus aikuisten romanien koulutustaustoihin. Raportit ja selvitykset 2015:8.

kelijoiden lukumäärän suhteeseen vaikuttaa edelleen, että kyseisenä lukuvuonna eräs oppi- laitos järjesti usealla paikkakunnalla erityisesti romaninaisille suunnattua koulutusta. Yh- teensä 80 naista osallistui tähän koulutukseen.

147. Opetushallitus on julkaissut vuonna 2018 lukio-oppaan romaneille, jonka avulla on tar- koitus kertoa lukiokoulutuksesta sekä myös avata lukion mahdollistamia akateemisia jatko- koulutuspolkuja.

148. Vuonna 2019 Opetushallitus julkaisee romaninuorille ja -aikuisille informaatioaineiston, jossa käsitellään muun muassa aikuiskoulutuksen merkitystä, arjen taitoja, opiskelutaitoja, opiskelun ja arjen yhdistämistä, opiskelun kustannuksia ja rahoitusmahdollisuuksia sekä ku- vauksia aikuisia kouluttavien oppilaitosten tarjonnasta. Opetushallitus jatkaa näistä teemoista myös tapaamisia eri paikkakunnilla romanien kanssa, joiden tarkoituksena on päästä vuoro- vaikutukseen koulutuksen merkityksestä.

149. Ammatillisessa koulutuksessa ei ole erillisiä romaneille kohdistettuja koulutuksia, vaan romanit hakeutuvat ja osallistuvat ammatilliseen koulutukseen normaalijärjestelmän piirissä. Ammatillisen koulutuksen reformin voidaan katsoa parantavan myös romanien mahdollisuuk- sia kouluttautua ja työllistyä. Ammatillisessa koulutuksessa opetuskieli on suomi, ruotsi tai saame. Lisäksi opetusta voidaan antaa myös romanikielellä.

150. Ammatillisen koulutuksen osalta romaniväestö on huomioitu myös uudistetuissa kasva- tus- ja ohjausalan tutkintojen perusteissa. Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnossa on oma osaamisala romanityöhön. Romanityön osaamisala -tutkinnon osat on laadittu siten, että eri alojen edustajat voivat vahvistaa romanityön osaamista. Lisäksi uusissa tutkinnon perus- teissa on valinnainen tutkinnon osa Romanikielen käyttäminen ohjaustyössä.

151. Vuoden 2018 alusta lukien on myönnetty uudet ammatillisten tutkintojen ja koulutuk- sen järjestämisluvat. Näiden lupien myöntämisen yhteydessä koulutuksen järjestäjien opiske- lijavuosien vähimmäismäärää arvioitaessa otettiin yhtenä tekijänä huomioon romanien kou- lutus niillä koulutuksen järjestäjillä, jotka viime vuosina ovat omassa toiminnassaan kiinnittä- neet huomiota myös romanien ammatilliseen koulutukseen tavoitteenaan parantaa erityisesti aikuisten romanien koulutustasoa. Nämä järjestäjät ovat kehittäneet toimintamalleja roma- nien kouluttautumisen ja työllistymisen edistämiseksi yhteistyössä romanijärjestöjen ja -toi- mijoiden sekä viranomaisten kanssa.

152. Lisäksi nämä toimijat ovat olleet aktiivisia myös ennakkoluuloihin ja asenteisiin vaikut- tamisessa erityisesti oppilaitoksissa ja työelämässä, mutta myös yhteiskunnassa laajemmin.

Romanikielen opettajat

153. Romanikielen asema Suomessa on erittäin uhanlainen, erityisesti nuorten aikuisten, teini-ikäisten ja lasten keskuudessa. Se on myös Unescon uhanalaisten kielten luettelossa. Ko- timaisten kielten keskuksen mukaan romanikieltä osaa hyvin enää kolmasosa romaneista ja kaksi kolmasosaa ei enää käytä kieltä. Romanikieli siirtyy ennen kaikkea opetuksen myötä uu- sille käyttäjille. Yksi haaste on romaniyhteisön voimaannuttaminen niin, että se rohkaistuisi käyttämään kieltään.

154. Romanikielen opettajista on pulaa. Helsingin yliopistossa voi nykyään opiskella romani- kieltä ja – kulttuuria ja näitä opiskelevien määrä on kasvussa. Opetushallitus on myös käynnis- tämässä hanketta, jossa pyritään kehittämään romanikielen etäyhteyksiä hyödyntävää ope- tusta. Näin romanikieltä pystyttäisiin tarjoamaan romanioppilaille monilla paikkakunnilla.

Euroopan sosiaalirahaston –rahoitushankkeet romanien koulutukseen

155. Valtakunnallista Euroopan sosiaalirahaston (ESR)-rahoitusta on suunnattu romaanien koulutukseen hakeutumista ja koulutuspolkujen sujuvoittamista tukeviin hankkeisiin, esimer- kiksi Tšetanes naal -koulutuspoluilla -hankkeeseen. Xxxxxxx tehtävänä on lisäksi vahvistaa romanitietoisuuteen liittyvää tietotaitoa.

Lapsiasiavaltuutetun tapaamiset romaninuorten kanssa

156. Lapsiasiavaltuutettu on tavannut romaninuoria vuonna 2016 Jyväskylän kaupungin ro- manihankkeen työtekijöiden organisoimassa tilaisuudessa. Tilaisuudessa nuoret toivoivat muun muassa enemmän vapaa-ajan aktiviteetteja, joihin osallistuminen olisi mahdollista myös romaninaisten perinteisessä romaniasussa. Nuoret nostivat esille myös työllistymiseen liittyvät haasteet. Romaninuoret kokevat, että heidän täytyy todistella kaksinkertaisesti osaa- mistaan muihin nähden, koska monet ihmiset ovat ennakkoluuloisia. TET-harjoittelu olisi eri- tyisen tärkeä romaninuorille, mutta harjoittelupaikkoja on vaikea saada. Keskusteluun nousi lisäksi romanikieli sekä ennakkoluulot romaneja kohtaan. Moni lapsi ja nuori olisi kiinnostunut opettelemaan romanikieltä, mutta haasteena on se, että kieltä on mahdollista opiskella vain koulun jälkeen. Lähes kaikki lapset ja nuoret kertoivat kokeneensa haukkumista ja nimittelyä. Ongelman ratkaisemiseksi tarvittaisiin enemmän tiedottamista erilaisista kulttuureista esi- merkiksi kouluissa.

Tataarikulttuurin edistäminen

157. Suomessa asuu noin 700 turkinsukuista tataaria. Ensimmäiset tataarit muuttivat Suo- meen jo 1870-luvulla, ja suurin osa 1917 -1920. Suurin osa heistä puhuu tataaria äidinkiele- nään. Suurin osa tataareista asuu pääkaupunkiseudulla ja Järvenpäässä. Tataariyhteisön jäse- net ovat luoneet identiteettinsä tasapainoisesti suomalaisen valtayhteiskunnan arvojen kanssa sekä integroituneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla he ovat pystyneet säi- lyttämään uskontonsa (islam), kulttuurinsa ja tataarin kielen viidennessä sukupolvessa. Säilyt- tääkseen kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa tataarit Suomessa ovat organisoituneet hyvin.

158. Suomen vuonna 1925 perustettu Islam- seurakunta vastaa tataarin kielen, ja islaminus- kon opetuksesta sekä avustaa taloudellisesti muita tataarijärjestöjä.

159. Seurakunta järjestää kaikenikäisille jäsenilleen toimintaa ja koulutusta seuraavasti:

 Lastentarha lauantaisin

 Eläkeläisille keskiviikkoisin lounastapaamiset

 Peruskouluikäisille lapsille iltapäivisin koulujen jälkeen uskonnon sekä äidinkielen ope- tusta sekä kesäisin 10-14 päivää kestävät kesäleirit 7-16 vuotiaille lapsille.

 Aikuisille iltaisin uskonnon ja äidinkielen piirejä.

160. Koska viime vuosina avioliitot ei-tataarien kanssa ovat lisääntyneet, on heitä varten jär- jestetty tataarin kielen opetustunteja. Seurakunta kustantaa opetusmateriaalin/koulukirjat. Sekä julkaisee 1-2 kertaa vuodessa seurakuntalehteä ”Mähallä habärläre”.

161. Kulttuurisseura FTB ry (perustettu 1935) järjestää tataarinkielisiä iltamia ja erilaisia tilai- suuksia esim. teatteriesityksiä, kuoro,- kansantanssi- ja musiikkiohjelmia tataarinkielellä. Seura on kutsunut usein myös tataaritaiteilijoita Tatarstanin tasavallasta, johon tänä päivänä on hyvät yhteydet.

162. Urheiluseura Yolduzilla (perustettu 1945) on ollut perustamisesta saakka oma jalkapal- lojoukkue. Se järjestää mm. hiihtoviikonloppuja nuorisolle, hiihtoloma Pajulahden urhei- luopistolla jo yli 40 vuotta. Lasten olympialaisia, Golf Cup kilpailuja. Naisille ja miehille erilaista liikuntaa, kysynnän mukaan.

163. Suomen Islam-seurakunnalla on vahvat sidokset ympäröivään yhteiskuntaan ja on jäse- nenä esim. Wolrd kongress of the tatars (Kazan, Tatarstan), jonka 75 henkiseen johtajistoon kuuluu seurakunnan puheenjohtaja. Seurakunta on myös jäsenenä Uskot -forum ry:ssä. Suo- men tataarit osallistuvat aktiivisesti uskontojen väliseen vuoropuheluun.

Saamen kielen elvyttämisohjelma

164. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan toimenpideohjelman saamen kielten elvyttä- miseksi35. Yleisten tukien lisäksi Saamelaiskäräjille myönnetään vuosittain saamen kielten ja kulttuurin edistämiseen tarkoitettu erityismääräraha, jonka kohdentamisesta Saamelaiskärä- jät vastaa. Lisäksi hallitus kohdentaa erillisen tukisumman Xxxxxxxx taide- ja kulttuuritoimin- taan. Sajos toimii sekä saamelaisvähemmistön kulttuurikeskuksena että Saamelaiskäräjien ja muiden saamelaislaitosten päämajana. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tukee 160 000 eurolla vuonna 2019 Oulun yliopiston Giellagas-instituutin hanketta, jossa kehitetään saamen kielten leksikografiaa ja kieliteknologiaa.

Karjalan kielen elvyttämisohjelma

165. Neuvoa-antava komitea kehotti Suomea koskevassa neljännessä raportissaan (kappale 14) viranomaisia lisäämään yhteistyötään karjalankielisten kanssa ja ottamaan huomioon hei- dän pyyntönsä, jotka koskevat vähemmistöjen oikeuksien käyttämistä, sekä jatkamaan jous- tavan ja osallistavan lähestymistavan noudattamista.

166. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 100 000 euroa Karjalan Kielen Seuralle vuonna 2017 ja 200 000 euroa vuonna 2018 karjalan kielen elvytysohjelman käynnistämiseen. Vuoden 2019 talousarviossa on varattu 200 000 euroa karjalan kielen elvytysohjelman jatkamiseen. Elvytysohjelman tavoitteena on vahvistaa ja kehittää karjalan kieltä ja kulttuuria, jotka ovat asiantuntijoiden mukaan häviämisvaarassa ilman aktiivisia elvytystoimia. Vuosina 1968-2005 ilmestyi kuusiosainen Karjalan kielen sanakirja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Suo- malais-Ugrilaisen Seuran yhteistyönä. Kotimaisten kielten keskus päivittää siihen liittyvää verkkosanakirjaa tarpeen mukaan.

6 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet rohkaisevat suvaitsevuuden henkeä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä ryhtyvät tehokkaisiin toimenpiteisiin edistääkseen keskinäistä kunnioitusta, ymmärtämystä ja yhteistyötä eri- tyisesti koulutuksen, kulttuurin ja viestinnän alalla kaikkien alueellaan asuvien henkilöiden kesken riip- pumatta heidän etnisestä, sivistyksellisestä, kielellisestä tai uskonnollisesta identiteetistään.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan soveltuvia toimenpiteitä sellaisten henkilöiden suojele- miseksi, jotka voivat joutua syrjinnän, vihamielisyyden tai väkivallan tai niiden uhan kohteeksi etnisen, sivistyksellisen, kielellisen tai uskonnollisen identiteettinsä johdosta.

Asenneilmapiiri

167. Neljännessä raportissaan (kappale 52) neuvoa-antava komitea kannusti Suomen viran- omaisia hillitsemään yhä voimistuvaa asenneilmapiiriä, jota leimaavat etnisten ryhmien väli- set ennakkoluulot ja jännitteet, tehostamalla suvaitsemattomuuden, rasismin, muukalaisvi- han ja vihapuheiden torjuntaa niiden kaikissa muodoissa, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sopivia, koko väestöön kohdistuvia toimia ovat valistustyö ja räätälöidyt tiedotuskampanjat, vihapuheen torjuntaan erikoistuneiden neuvontapalveluiden lisääminen ja ihmisoikeuskoulu- tuksen edistäminen koulussa myös koulukiusaamisen estämiseksi.

168. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on kertomuksessaan eduskunnalle vuonna 2018 käsitellyt kansallisiin vähemmistöihin liittyvää asenneilmapiiriä36. Raportissaan hän toteaa, että kieltei- siä asenteita näkyy suhtautumisessa kansallisiin kielivähemmistöihin, kuten suomenruotsalai- siin, saamelaisiin ja romaneihin. Ruotsin kielen asemaa toisena kansalliskielenä haastetaan aiempaa voimakkaammin, ja suomenruotsalaisiin kohdistuu suoranaista häirintää. Saamelais- ten perustuslaillinen asema alkuperäiskansana siihen liittyvine oikeuksineen on kyseenalais- tettu myös päätöksentekijöiden taholta. Saamen kielten elvyttämiseen on suunnattu toimen- piteitä, mutta samaan aikaan saamelaisten oikeus tulla kuulluksi heihin vaikuttavissa päätök- sissä on toteutunut puutteellisesti. Romaneihin kohdistuvat ennakkoluulot näkyvät tyypilli- sesti syrjivänä kohteluna esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa.

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus

169. Poliisin tietoon tuli vuonna 2017 kahdeksan prosenttia enemmän viharikoksia kuin edel- lisvuonna. Poliisiammattikorkeakoulun marraskuussa 2018 julkaiseman tutkimuksen37 mu- kaan viime vuonna kirjattiin yhteensä 1 165 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viha- rikoksiksi.

170. Vaikka poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi, se ei kuitenkaan saavuttanut vuotta 2016 edeltävää tasoa. Päärikosten määrä laski 99 kappaleella; päärikoksella viitataan tässä kuhunkin rikosilmoituksen asianomistajaan kohdistuneeseen vakavimpaan rikosnimik- keeseen. Kaikkiaan viharikollisuuden määrän voidaan sanoa tasoittuneen, mutta jääneen silti pidemmän aikavälin tason yläpuolelle vuoden 2015 maahanmuuttoaallon jälkeen. Osa viha- rikoksista on piilorikollisuutta. Poliisin tavoitteena on vähentää piilorikollisuutta ja tästä syystä rikoksen kohteeksi joutuneita kannustetaan tekemään rikoksesta ilmoitus poliisille.

171. Edellisvuosien tapaan suurin osa vuoden 2017 viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.

172. Etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvia epäiltyjä viharikoksia poliisi kirjasi viime vuonna 813, mikä on 18 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viharikosseurantaa kehitettiin lisäämällä selvitykseen alaluokka, jonka avulla voidaan seurata romaneihin kohdistuneita vi- harikoksia. Viime vuoden aikana kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvista rikos- ilmoituksista 10 prosenttia ja päärikoksista 9,7 prosenttia kohdistui romanitaustaiseen henki- löön. Näiden 81 rikosilmoituksen yleisin tapahtumatilanne oli syrjintä.

36 xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/XX/xxxxx/Xxxxxxxx/Xxxxxxxxx/X_0x0000.xxx

37 xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxx_xxxxxxxxx/0/0/xxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxx_xxxxxxxxxxx_xxxxxx_0000_xxxxxxxx- kin_jalkeen_76110

173. Suurin muutos tapahtui uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien viharikosepäilyjen määrässä, joka kasvoi vuoden 2017 aikana 58 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Poliisi kir- jasi tällaisia viharikoksia kaikkiaan 235 kappaletta, ja niistä 63 prosentissa teko kohdistui isla- min uskoon.

174. Poliisin tietoon tullutta viharikollisuutta on seurattu Suomessa jo 20 vuoden ajan. Viha- rikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.

175. Poliisi on viime vuosina tehostanut toimintaansa viharikosten tunnistamiseksi ja torju- miseksi. Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan poliisin tulisi rikosilmoitusta kirjatessaan käyt- tää viharikosluokitusta aina, kun epäilee tapauksessa olevan mahdollisesti viharikoksen piir- teitä. Vuonna 2017 poliisi käytti luokitusta 39 prosentissa kaikista poliisin tietoon tulleista vi- harikoksista, kun vuonna 2016 käyttöprosentti oli 23 prosenttia. Yksi tärkeä syy luokituspro- sentin kasvulle on poliisin viharikoksiin liittyvän erikoiskoulutuksen kehittäminen.

176. Vuoden 2017 alusta Helsingin poliisilaitokselle perustettiin valtakunnallinen vihapuhe- tutkintaryhmä, jonka tehtävänä on puuttua internetissä esiintyvään rangaistavaan vihapuhee- seen. Viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrän kasvu vuonna 2017 selittyykin suurelta osin tämän ryhmän kirjaamilla rikosilmoituksilla, joissa rikosnimikkeitä olivat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus tai laiton uhkaus.

Antisemitismi

177. Helsingin juutalainen seurakunta arvioi juutalaisvastaisuuden määrän kasvaneen Suo- messa. Poliisiammattikorkeakoulun marraskuussa 2018 julkaiseman selvityksen38 mukaan juutalaisuuteen tai juutalaisiin kohdistuvia viharikosepäilyjä tapahtumatilanteittain kirjattiin vuonna 2016 kymmenen kappaletta. Juutalaisviha ilmenee erityisesti internetissä, mutta myös käytännön tasolla herjauksina ja seurakunnan kiinteistöjen sotkemisena. Suomen Eku- meeninen Neuvosto on arvioinut, että juutalainen yhteisö kokee selkeää uhkaa äärioikeiston, äärivasemmiston ja ääri-islamistien tahoilta sekä syrjintää ja uhkaa Lähi-idän alueelta tulleiden maahanmuuttajien taholta.

178. Sisäministeriö tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin juutalaisen seurakunnan kanssa tur- vallisuustilanteen seuraamiseksi ja epäkohtiin puuttumiseksi. Vuoden 2015 alusta lähtien Hel- singin juutalainen seurakunta on ollut Helsingin poliisipiirin päivittäisen suojelun kohteena. Seurakunta on kerännyt kampanjalla varoja seurakunnan turvallisuuden parantamiseen.

38 xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxx_xxxxxxxxx/0/0/xxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxx_xxxxxxxxxxx_xxxxxx_0000_xxxxxxxx- kin_jalkeen_76110kuntien

Vähemmistöjen kokema sukupuoleen liittyvä vihapuhe

179. Vuonna 2017 julkaistun tasa-arvobarometrin mukaan39 vähemmistöihin kuuluvat naiset kokevat epäasiallista käytöstä eli seksuaalista häirintää, sukupuoleen liittyvää vihapuhetta ja vähättelyä tai yliolkaista käytöstä selvästi useammin kuin miehet.

180. Vähemmistöön itsensä määrittävistä naisista 27 prosenttia ja 9 prosenttia vähemmis- töön kuuluvista miehistä oli kokenut sukupuoleen liittyvää vihapuhetta. Väkivallan ja vihapu- heen pelko vaikutti myös toimintaan: neljännes naisista ja viidennes miehistä oli karsinut ilta- menojaan väkivallan pelon vuoksi. Vihapuheen pelon takia käytöstään muuttaneita oli lähes yhtä paljon kuin vihapuhetta kokeneita.

Koulutus viharikosten torjunnasta

181. Neljännessä raportissaan (kappale 57) neuvoa-antava komitea kannusti Suomen viran- omaisia tehostamaan toimiaan kansalaisten valistamiseksi viharikosten vastaisista oikeustur- vakeinoista; tehostamaan lainkäyttöviranomaisten koulutusta vihapuheen ja vihan motivoi- mien rikosten tunnistamisessa ja tutkimisessa sekä seuraamusten määräämisessä; ja paranta- maan vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden luottamusta poliisiin ja oikeusjärjestelmään, kun kyse on rikosilmoitusten tekemisestä ja tapausten saattamisesta tuomioistuinten käsittelyyn, esimerkiksi lisäämällä vähemmistöihin kuuluvien määrää poliisivoimissa.

182. Viharikosten torjunta on ollut esillä oikeusministeriön järjestämissä yleisten tuomiois- tuinten koulutuksissa, jossa kohderyhmänä ovat tuomarit ja esittelijät. Ajankohtaista rikosoi- keudesta –koulutustilaisuus järjestettiin 22.11.2017. Lisäksi valtakunnansyyttäjänvirasto jär- jesti 14.-15.5.2018 koulutuksen Rasistiset ja viharikokset, jonka kohderyhmänä olivat syyttäjät eri syyttäjänvirastoista Syrjintä ja yhdenvertaisuus –koulutusohjelmassa. Koulutusohjelmaan vihapuheeseen liittyvät teemat ovat: syrjintä ja vihapuheasiat yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa, viharikokset ja vihapuhe ja viharikos case-esittelyitä tuomioistuimissa käsitellyistä tapauksista.

183. Osana Against Hate –hanketta tullaan keväällä 2019 järjestämään viidellä eri paikkakun- nalla ns. kolmikantakoulutusta, joissa mukana poliisit, syyttäjät ja tuomarit.

Suvaitsevuus ja kulttuurien välinen vuoropuhelu

184. Vuosien 2017–2019 demokratiapoliittisen toimintaohjelman, vuosien 2017–2019 kan- sallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman sekä vuosien 2017–2019 valtakunnallisen nuo- risotyön ja -politiikan ohjelman pohjalta oikeusministeriö käynnisti huhtikuussa 2018 hank- keen, jonka avulla sovitetaan yhteen hallituksen linjaamat toimenpiteet demokratia- ja ihmis- oikeuskasvatuksen kehittämiseksi ja nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Hanke toteutetaan vuosina 2018–2019 yhteistyössä muun muassa opetus- ja kulttuuriminis- teriön, Opetushallituksen, yliopistojen, valtion nuorisoneuvoston, nuorisoalan osaamiskes- kusten ja nuorisojärjestöjen kanssa.

185. Osana hanketta Helsingin yliopisto kokoaa ja valitsee olemassa olevaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen oppimateriaalia aineistotietokantaan, jota peruskoulujen ja lukioiden opettajat käyttävät laajalti koko Suomessa. Opettajille laaditaan demokratia- ja ihmisoikeus- kasvatuksen verkkokurssi, ja sitä kokeillaan tiiviissä yhteistyössä kansallisen yliopistoverkos-

39 Sosiaali-ja terveysministeriön julkaisuja 8/2018: xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/160920/STM_08_2018_Tasa-arvobarometri%202017_net.pdf?sequence=4&isAllowed=y

ton kanssa. Hanketoimintoja ohjaavat Ihmisoikeuskeskus, oikeusministeriö sekä Helsingin yli- opistolle vuonna 2017 myönnetyn Unescon ihmisoikeuskasvatuksen professuurin haltija (UNESCO Chair in Values, Dialogue and Human Rights in Education).

186. Lisäksi oikeusministeriö myöntää vuosittain kansallisen demokratiapalkinnon. Vuoden 2018 palkinnon teemana on demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus. Tämä 10,000 euron suurui- nen palkinto voidaan myöntää kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Vuoden 2018 demokra- tiapalkinnolla halutaan nostaa esiin ja jakaa kansalaisyhteiskunnan hyviä käytäntöjä demokra- tia- ja ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseksi. Palkinnolla halutaan samalla kiittää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen parissa työskenteleviä toimijoita. Demokratiapalkinto jaettiin nyt viidettä kertaa.

Asiantuntijatyöryhmä vihapuheen ja nettikiusaamisen torjumiseksi

187. Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisia toimia tehostetaan asiantuntijatyöryhmän ja virkamiesten yhteistyöllä. Sisäministeriö, oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat marraskuussa 2018 hankkeen, jonka tehtävänä on laatia ehdotuksia rikoslailla ran- gaistavan vihapuheen ja lailla kielletyn häirinnän tehokkaammaksi kitkemiseksi sekä toiset ih- miset huomioon ottavan keskustelukulttuurin edistämiseksi.

188. Viime vuosina verkkokeskustelussa on yleistynyt esimerkiksi nöyryyttäminen, uhkailu ja solvaaminen. Tämä kehitys johtaa äärimmillään turvattomuuden tunteen lisääntymiseen ja siihen, että ihmiset eivät enää voi käyttää perustuslain turvaamaa sananvapauttaan, koska pelkäävät joutuvansa vihapuheen tai vihakampanjoiden kohteeksi.

189. Vihapuheella tarkoitetaan tässä hankkeessa kaikkia sellaisia ilmaisumuotoja, jotka levit- tävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitis- miä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen. Vihapuheeseen liittyvät myös muut vaikuttamiskeinot, kuten disinformaatio ja valeuutiset.

190. Työryhmän tehtävänä on koota yhteen käynnissä olevat toimet vihapuheen torju- miseksi ja tehdä suosituksia uusiksi toimenpiteiksi niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Työryh- män tulee varmistaa, että viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toteuttamat vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaiset toimet sekä tiedonvaihto olisivat jatkossa paremmin koordinoituja ja yhdensuuntaisia.

191. Työryhmä laatii myös ehdotukset kunnioittavan, toiset ihmiset huomioon ottavan kes- kustelukulttuurin edistämiseksi. Tähän tulee sisältyä toimenpiteet siitä, miten kansalaisten keskuudessa voidaan levittää tietoa vihapuheesta ja nettikiusaamisesta, niiden vaikutuksista ja seurauksista.

Ahvenanmaan yhdenvertaisuusvaltuutettu

192. Yli 6 500 saaresta muodostuva Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva ruotsinkielinen maa- kunta. Ruotsinkielen asemasta, laajasta itsehallinto-oikeudesta ja maakuntapäivien toimival- lasta säätää tiettyjä lakeja säädetään erillisellä itsehallintolailla (1144/1991). Saarilla asuu noin 29 000 asukasta.

193. Ahvenanmaan erityisasema perustuu Kansainliiton päätökseen vuodelta 1921. Suo- mella on velvoite taata ahvenenmaalaisille oikeudet säilyttää ruotsin kieli, oma kulttuuri ja omat paikalliset tavat. Samalla laadittiin myös Ahvenanmaata koskeva kansainvälinen yleisso- pimus, jonka mukaan Ahvenanmaasta tehtiin puolueeton alue, jota ei myöskään saa linnoit- taa. Suomen eduskunnassa Ahvenanmaan edustajalle on varattu yksi paikka.

194. Suomen EU-liittymisasiakirjan osana on Ahvenanmaata koskeva pöytäkirja n:o 2. Pöytä- kirjalla tunnustetaan Ahvenanmaan erityinen kansainvälisoikeudellinen asema sekä mm. Ah- venanmaan kotiseutuoikeus.

195. Ahvenanmaa on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan yksikielisesti ruotsinkielinen. Ahvenanmaan maakunta on nimenomaisesti kielilain 7 §:ssä rajattu sen soveltamisalan ulko- puolelle. Ahvenanmaan maakuntaa koskevat kielisäännökset sisältyvät Ahvenanmaan itsehal- lintolakiin. Suomen kansalaisella on kuitenkin Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan oikeus omassa asiassaan käyttää suomen kieltä maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa.

196. Vuodesta 2000 lähtien Ahvenanmaan väestön koostumus on alkanut muuttua. Tätä ke- hitystä voi seurata yksityiskohtaisesti muun muassa syntymäpaikan, kansallisuuden ja äidin- kielen mukaan ÅSUBin vuosittain kokoamista väestön koostumusta koskevista raporteista. Vuoden 2000 jälkeen Ahvenanmaan ruotsinkielisen väestön osuus on supistunut 94:stä 87

%:iin. Suomenkielisten osuus on samana ajanjaksona pysynyt 5 %:n tuntumassa. Ahvenan- maalla on edustettuna yhteensä yli 60 kieltä ja noin 75 kansallisuutta.

197. Ahvenanmaan yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii maakunnan toimivallan alalla etni- seen ryhmään, uskontoon tai muuhun vakaumukseen, vammaan, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Maakunnan toimival- lan alalla yhdenvertaisuusvaltuutettu lisäksi torjuu ja ehkäisee sukupuoleen, sukupuoli-iden- titeettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää.

198. Vuosina 2015–2017 yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta käsitti pääasiassa neuvontaa Ahvenanmaalla asuville henkilöille sekä kunnille ja muille viranomaisille. Valtuutettu käsitteli yhteensä 154 neuvonta-asiaa. Näistä kolme koski tapauksia, joissa valtuutettu totesi syrjintää tapahtuneen etniseen ryhmään kuulumisen perusteella. Vuoden 2018 ensimmäisellä puolis- kolla yhdenvertaisuusvaltuutettu käsitteli 31 neuvonta-asiaa, joista kolme liittyi koettuun syr- jintään etniseen ryhmään kuulumisen perusteella.

199. Syrjinnän ehkäisemiseksi Ahvenanmaalla annetussa maakuntalaissa kieltä ei mainita syrjintäperusteena, mutta on syytä ottaa huomioon, että tutkimuksen mukaan ( ÅSUB 2014:9) kieli todettiin yleisimmäksi koetun syrjinnän perusteeksi muualta kuin Pohjoismaista Ahve- nanmaalle muuttaneiden keskuudessa. Tätä kysymystä käsitellään osana Ahvenanmaan pe- ruskoululain uudistamista ja peruskoulun uuden opetussuunnitelman laadintaa keinona vah- vistaa Ahvenanmaalla asuvien, muuta äidinkieltä kuin ruotsia puhuvien oikeuksia. Sen mukaan oikeudesta äidinkielen opetukseen peruskoulussa säädettäisiin lailla.

Terveyden- ja sairaanhoito Ahvenanmaalla

200. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen mukaan terveyden- ja sairaanhoidon kannalta ongelmallista on se, että Käypä hoito -suositukset ja Pharmaca Fennica –lääkeopas ovat saa- tavilla ainoastaan suomen kielellä.

201. Joulukuussa 2014 Ahvenanmaan maakunnan hallitus teki eduskunnan oikeusasiamie- helle kantelun siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö oli laiminlyönyt Käypä hoito -suositusten ja Pharmaca Fennica -lääkeoppaan sisältöä vastaavien tietojen tarjoamisen ruotsin kielellä.

202. Joulukuussa 2015 oikeusasiamies antoi asiassa ratkaisun, jonka mukaan julkisen vallan oli käännätettävä Käypä hoito -suositukset ruotsiksi, koska potilasturvallisuus liittyy elämää, turvallisuutta ja riittäviä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja koskeviin perusoikeuksiin.

203. Oikeusasiamies katsoi myös, että sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden asiaan liitty- vien valtion viranomaisten tuli yhdessä Ahvenanmaan maakunnan viranomaisten kanssa poh- tia, miten suomea taitamattomien lääkärien saataville voidaan saattaa se muu lääkkeiden val- misteyhteenvedoissa (ja siten Pharmaca Fennicassa) annettava tieto, joka on välttämätöntä lääkkeen määräämiseksi turvallisesti.

Ahvenanmaan poliisiviranomainen

204. Ahvenanmaan poliisiviranomainen on itsenäinen viranomainen, joka toimii Ahvenan- maan maakunnan hallituksen alaisuudessa. Ahvenanmaan poliisiviranomainen hoitaa Ahve- nanmaalla niitä tehtäviä, jotka valtakunnassa kuuluvat paikallispoliisille. Tampereella toimiva Poliisiammattikorkeakoulu vastaa myös Ahvenanmaan osalta rekrytoinnista poliisikoulutuk- seen ja opiskelijoiden hyväksymisestä, perustutkintokoulutuksesta ja johtajakoulutuksesta, jatkokoulutuksesta oppilaitoksessa sekä poliisialan tutkimuksesta ja kehittämisestä.

205. Ahvenanmaan maakunnan poliisin uudet tietojärjestelmät toimivat nykyisin pääosin myös ruotsin kielellä. Tietojärjestelmien parissa työskentelevät työryhmät ovat suomenkieli- siä, mutta Ahvenanmaan poliisiviranomaista on joissakin tapauksissa pyydetty osallistumaan eri työryhmien toimintaan. Poliisihallituksessa otetaan nykyisin Ahvenanmaa aiempaa parem- min huomioon asioiden valmistelussa ja järjestelmien kehittämisessä.

Ruotsinkielinen poliisien koulutus

206. Maakunnan hallitus huomauttaa, että poliisin ruotsinkielinen peruskoulutus toimii suh- teellisen hyvin, kun taas jatkokoulutus toimii suhteellisen huonosti, koska ruotsinkielisiä kurs- seja järjestetään erittäin vähän. Koska ruotsinkielistä jatkokoulutusta ei ole riittävästi tarjolla, Ahvenanmaan poliisilla on pitkällä aikavälillä huonommat edellytykset ylläpitää osaamistaan ja turvata nykyaikainen, oikeusvarma poliisihallinto kuin Manner-Suomen poliisilla. Yhteisenä ongelmana kaikessa ruotsinkielisessä koulutuksessa on se, että eri koulutuksia – perus-, ali- päällystö- ja päällystökoulutusta – järjestetään niin harvoin. Siksi uralla eteneminen on huo- mattavasti hitaampaa ruotsinkielisen koulutuksen suorittaville poliiseille kuin niille, jotka voi- vat kouluttautua suomeksi.

207. Ruotsinkielisen peruskoulutuksen voidaan todeta toimivan edelleen suhteellisen hyvin, vaikkei kursseja aina olekaan voitu käynnistää siten kuin on suunniteltu. Syynä on se, ettei Poliisiammattikorkeakouluun ole saatu rekrytoiduksi riittävästi hakijoita ja että hakuaikaa on siksi pidennetty. Myönteistä on se, että vuonna 2017 käynnistettiin poliisipäällystökurssi. Ruotsinkielisten alipäällystö- ja päällystökurssien välille jää kuitenkin edelleen pitkä aika. Tämä johtuu Poliisiammattikorkeakoulun ruotsinkielisten resurssien niukkuudesta: ne harvat kou- lun työntekijät, jotka työskentelevät ruotsinkielisen koulutuksen parissa, eivät pysty pitämään rinnakkaiskursseja.

208. Verkkokoulutuksessa kehitys on ollut jonkin verran myönteisempää. Kahdestatoista järjestetystä verkkokurssista kahdeksan on ruotsinkielisiä. Kaiken verkkokoulutuksen tarjoa- minen ruotsin kielellä olisi kuitenkin tärkeää, ei pelkästään Ahvenanmaata ajatellen vaan myös niiden Manner-Suomessa työskentelevien poliisien kannalta, joiden äidinkieli on ruotsi.

209. Maakunnan hallitus toteaa myös, että Suomen viranomaisten olisi kiinnitettävä ny- kyistä suurempaa huomiota riittävän ruotsinkielisen hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen var- mistamiseen. Tämä koskee sekä Ahvenanmaata että Manner-Suomea.

Määräykset ja ohjeet

210. Viime vuosina poliisihallituksen määräysten ja ohjeiden suhteen on tapahtunut huo- mattavaa edistystä siten, että ne nykyisin annetaan useimmiten yhtaikaa sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kiusaamiseen puuttuminen ja hyvinvoinnin edistäminen kouluissa

211. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on selvittänyt keinoja ehkäistä ja puuttua kiu- saamiseen ja edistää koulurauhaa. Toimeksianto käsitti varhaiskasvatuksen, esi- ja perusope- tuksen sekä toisen asteen koulutuksen. Työryhmän työ valmistui maaliskuussa 2018 ja ehdo- tus sisälsi 24 toimenpide-esitystä. Työryhmän ehdotusten tavoitteena on turvata jokaisen lap- sen ja nuoren turvallisuus ja hyvinvointi hänen osallistuessaan varhaiskasvatukseen, opetuk- seen tai koulutukseen.

212. Työryhmä esitti mm., että varhaiskasvatuslakiin kirjataan se, että lasta tulee suojata kiu- saamiselta, väkivallalta ja muulta häirinnältä. Lisäksi työryhmä esitti, että varhaiskasvatuk- sessa käynnistettäisiin lasten sosioemotionaalista kehitystä tukeva ja kiusaamista ehkäisevä kehittämis- ja tutkimushanke. Työryhmän esityksen mukaan Suomeen tulisi perustaa kiusaa- misen ehkäisemisen sekä hyvinvointia ja työrauhaa lisäävien menetelmien kansallinen arvi- ointielin, jonka tehtävänä olisi levittää tietoa vaikuttavista menetelmistä. Se kokoaisi kasvat- tajille, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille luotettavaa, ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa siitä, millaisilla menetelmillä hyvinvointia ja työrauhaa voidaan edistää. Kiusaamisen ehkäiseminen ja työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa liit- tyy ensisijaisesti toimintakulttuurin kehittämiseen.

213. Hyvinvointia kouluissa tuetaan myös edistämällä turvallisuuskulttuuria. Opetus- ja kult- tuuriministeriö käynnisti keväällä 2018 varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen as- teen oppilaitosten sekä korkeakoulujen oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuuria kehittävän toimenpideohjelman. Ohjelmassa käsitellään myös häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyä, sillä turvallisuus kattaa opiskeluympäristöjen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden. Toimenpideohjelman toteuttamiseen varataan yhteensä 5 miljoonan euron määräraha. Osana toimenpideohjelmaa suunnitellaan opettajien täydennyskoulutusta opetus- ja kulttuu- riministeriön, Opetushallituksen ja Poliisihallituksen välisenä yhteistyönä.

214. Ammatillisessa koulutuksessa turvallisuuskulttuurin kehittäminen on kiinteä osa amma- tillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. Tavoitteena on valmistella laajapohjaisessa työ- ryhmässä ehdotus ammatillisen koulutuksen turvallisuusstrategiaksi alkukevääksi 2019. Osana strategian toimeenpanoa kerätään, levitetään ja palkitaan parhaita käytäntöjä turvalli- suuskulttuurin edistämiseksi.

215. Opetusministeri Xxxxx Xxxxx-Xxxxxxxx asetti syksyllä 2017 kansallisen lukutaitofooru- min vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen. Foorumin tehtävänä on ollut laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle. Suuntaviivat sisältävät ehdotukset siitä, miten lukemisharrastuksessa ja lukutaidossa havaitut huonot ke- hityspiirteet korjataan ja miten varmistetaan, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on jatkuvan oppi- misen ja aktiivisen elämän kannalta riittävä lukutaito. Lukutaidon käsite on laajentunut mo- nilukutaitoon, mikä kattaa taidon tarkastella viestejä kriittisesti ja analyyttisesti eri konteks- teissa. Monilukutaitoa tarvitaan myös vihapuheen käsittelyssä.

Kuntaliiton tuki kunnille yhdenvertaisuuslain toteuttamisessa

216. Yhdenvertaisuuslaki (7/2015) velvoittaa kuntia edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäi- semään syrjintää 13 syrjintäperusteen kannalta työnantajina, viranomaisina ja koulutuksen järjestäjinä. Laki koskee kaikkia kuntakonsernin yhteisöjä mm. kuntayhtymiä. Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat ovat tukeneet yleiskirjeillään kuntia yhdenvertaisuuslain noudattamisessa.

217. Kuntaliitto tukee kuntien yhdenvertaisuussuunnittelua osana oikeusministeriön Rain- bow Rights -projektia ja mm. Kuntaliiton projektissa tuottaman kunnille suunnattavan oppaan avulla. Kuntaliiton osuudessa käsitellään yhdenvertaisuuslain kaikkia 13 syrjintäperustetta et- niset vähemmistöt mukaan lukien ja myös LHBTI-henkilöiden oikeuksia. Yhtenä pilottikunta oli Utsjoki, jossa on kiinnitetty huomiota myös vähemmistöryhmien sukupuoli- ja seksuaalivä- hemmistöjen moniperusteiseen syrjintään.

218. Sekä Kuntaliitto että KT Kuntatyönantajat ovat julkaisseet jäsenilleen yhdenvertaisuus- lakia koskevia yleiskirjeitä. Kuntaliiton yleiskirje 7/2015 koskee yhdenvertaisuuslakia ja tasa- arvolain osittaisuudistusta. Kuntaliitto kannustaa kuntia edistämään sukupuolten tasa-arvoa eurooppalaisen naisten ja miesten paikallishallinnon tasa-arvon kannalta. Peruskirjassa paino- tetaan myös moniperusteisen syrjinnän ehkäisyä ja heikomman aseman käsittelyä myös et- nisten ryhmien kannalta. Peruskirjan merkitystä korostettiin Kuntaliiton tasa-arvotekona Suo- men 100-vuotisjuhlinnan 100 tasa-arvotekoa kampanjassa. Kuntatyönantajien yleiskirje 2/2015 koskee yhdenvertaisuuslain soveltamista. Siinä selostetaan yhdenvertaisuuslain koko- naisuudistusta työnantajan vastuiden näkökulmasta.

Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten koulukiusaamisesta

219. Kouluterveyskyselyn40 mukaan vähemmistöryhmiin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla on muita suurempi riski joutua kiusatuksi koulussa ja muualla kasvuympäristössään. Kansalliseen vähemmistöön kuulumista ei ole erikseen tilastoitu Kouluterveyskyselyssä, mutta tulokset muutoin viittaavat heidän kohdallaan suurempaan kiusaamiseen. Xxxxxxx mukaan syrjivää kiusaamista ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskon- non vuoksi koulussa tai vapaa-ajalla on kokenut 19 prosenttia alaluokkalaisista, 24 prosenttia yläluokkalaisista, 11 prosenttia lukiolaisista ja 13 prosenttia ammattiin opiskelevista. Syrjivää kiusaamista kokee yli 40 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitetuista, toimintarajoitteisista ja ulkomailla syntyneistä nuorista.

220. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksessä41 haastatellut romanilapset ja -nuoret oli- vat kokeneet koulukiusaamista huomattavasti enemmän kuin lapset ja nuoret keskimäärin. Toistuvaa ja vakavaa kiusaamista kokeneet romanilapset ja -nuoret kertoivat, että heillä kesti kauan, ennen kuin he uskalsivat kertoa kiusaamisesta joko opettajalle tai vanhemmille. Roma- nilapsilla ja -nuorilla on korkea kynnys siihen, mitä he mieltävät koulukiusaamiseksi.

Hanke lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien arviointityökalun testaamiseksi

221. Oikeusministeriö on käynnistänyt hankkeen lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien ar- viointityökalun testaamiseksi. Pilottihankkeessa arvioidaan lasten ja nuorten osallistumisoi- keuksien toteutumista Suomessa Euroopan neuvoston kehittämän arviointityökalun avulla. Siinä selvitetään vuoden 2019 aikana, miten hyvin Suomessa toteutuu lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja osallistua asioissa, jotka vaikuttavat heihin. Arvioinnissa tarkastellaan muun

40 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2017).

41 Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxx: Enemmän kuin erilaisia – Romanilasten –ja nuorten hyvinvointi ja heidän oi- keuksiensa toteutuminen Suomessa, 2009.

muassa kansallista lainsäädäntöä, rakenteita ja järjestelmiä lasten ja nuorten osallistumisen turvaamiseksi. Lisäksi kartoitetaan, miten hyvin lapset ja nuoret itse ovat tietoisia oikeuksis- taan ja kokevatko he osallistumiskanavat toimiviksi. Xxxxx toteutetaan yhdessä lasten ja nuorten parissa toimivien viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Työkalu koostuu kym- menestä indikaattorista.

7 ARTIKLA

Sopimuspuolet takaavat, että jokaisen kansalliseen vähemmistöön kuuluvan henkilön oikeutta rauhan- omaiseen kokoontumisvapauteen, yhdistymisvapauteen, sananvapauteen sekä ajatuksen-, omantun- non- ja uskonnonvapauteen kunnioitetaan.

Esitys kokoontumislain muutokseksi

222. Perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden käyttä- misestä annetaan kokoontumislailla (530/1999).

223. Sen tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden käyttä- mistä sekä ohjata yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla järjestys- luonteisilla säännöksillä. Kokoontumislakia sovelletaan sekä yleisiin kokouksiin että yleisötilai- suuksiin. Lakia ei sovelleta julkisyhteisöjen järjestämiin virallisiin tilaisuuksiin eikä uskonnollis- ten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan kuuluviin tilaisuuksiin, jotka järjestetään jul- kista uskonnonharjoitusta varten yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa.

224. Kokoontumislain 7 §:n mukaan järjestäjän on tehtävä ulkona yleisellä paikalla järjestet- tävästä yleisestä kokouksesta suullisesti tai kirjallisesti ilmoitus kokouspaikan poliisille vähin- tään kuusi tuntia ennen kokouksen alkamista. Lain mukaan myöhemminkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos kokouksen järjestämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa ylei- selle järjestykselle. Määräajan tarkoituksena on varata poliisille riittävästi aikaa valmistautua laissa säädettyjen kokoukseen liittyvien tehtäviensä hoitamiseen

225. Laadittavana olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kokoontumis- lakia siten, että ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä kokouksesta olisi tehtävä ilmoitus ko- kouspaikan poliisille vähintään 24 tuntia ennen kokouksen alkamista. Ilmoitusajan pidentämi- sellä pyritään antamaan poliisille nykyistä paremmat edellytykset turvata kokoontumisvapau- den käyttämistä ja hoitaa muut yleisiin kokouksiin liittyvät poliisin tehtävät.

Työryhmä uskonnollisesta ja kulttuurisesta vuoropuhelusta

226. Edistääkseen väestöryhmien välisiä suhteita ja dialogia etnisten suhteiden neuvottelu- kunta (ETNO) on 9.3.2018 asettanut kolmantena toimikautena perättäin Uskonnollinen ja kult- tuurinen vuoropuhelu -työryhmän. 30.4.2019 saakka toimivan asiantuntijatyöryhmän tehtä- vänä on esittää toimenpiteitä monikulttuuristen nuorten yhteenkuuluvuuden tunteen edistä- miseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Työryhmässä on mukana uskonnollisia yhteisöjä, jär- jestöjä ja tutkimuslaitoksia.

8 ARTIKLA

Sopimuspuolet sitoutuvat tunnustamaan, että jokaisella kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla henki- löllä on oikeus tunnustaa uskontoaan tai uskoaan sekä perustaa uskonnollisia laitoksia, järjestöjä ja yhdistyksiä.

Pienten uskontojen opetus

227. Uudistetun opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksessa oppilaita ohja- taan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä oman kult- tuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tunte- maan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuu- risia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan.

228. Pienten uskontojen opetusta järjestetään, jos osallistujia on vähintään kolme. Vanhem- pien toivomuksesta voi vähemmistöuskontoon kuuluva lapsi osallistua vaihtoehtoisesti elä- mänkatsomustiedon opetukseen, jota on järjestettävä myös, jos osallistujia on vähintään kolme. Pienten uskontojen opetusta on kuitenkin usein vaikea järjestää, koska muun muassa päteviä opettajia ja oppimateriaaleja on huonosti saatavilla. Oppilaat voivat joutua siirtymään uskonnonopetukseen toiseen koulurakennukseen tai opetusta järjestetään ns. normaalin kou- lupäivän jälkeen.42 Opettajista keskimääräistä huomattavasti pienempi osa täyttää vaaditta- vat kelpoisuusehdot. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on riippuvainen usein myös lapsen asuinpaikasta.

229. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan toimesta julkaistiin tammikuussa 2019 Helsingin yliopiston laatima selvitys vähemmistökielten ja –uskontojen sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä –opetuksen tilanteesta eri koulutusasteilla.43 Selvityksessä annetaan lukuisia suosituksia vastaamaan esimerkiksi opettajien kelpoisuusasteen nostamisen haasteeseen.

Suomen ortodoksisen kirkon tuki saamelaisalueelle

230. Suomen ortodoksinen kirkko on omassa toiminnassaan pyrkinyt tukemaan saamelais- alueen toimintaa erityisesti sen vuoksi, että kolttasaamelaiset ovat pääsääntöisesti kirkon jä- seniä. Kirkon keskusrahaston tuella on palkattu kyseisille alueille pappikanttori työpari, joka on opiskellut saamen kieltä. Myös Suomen ortodoksinen kirkko on ollut tärkeässä asemassa koltansaamen kielen kehittämisessä ja tehnyt työtä kirkollisten tekstien kääntämiseksi koltan- saameksi. Koltansaamen käyttöä on alueella pyritty lisäämään ja viimeisimpänä uutena työ- muotona on saamenkielisten ortodoksisten hartausohjelmien tekeminen.

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus

231. Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on traditio, jota noudattavat erityisesti Suo- men juutalainen yhteisö ja islamilainen tataarivähemmistö. Maahanmuuton myötä traditiota noudattavan muslimiväestön määrä on Suomessa kasvanut.

232. Suomessa ei ole poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen sallivaa tai kieltävää la- kia. Korkein oikeus linjasi vuonna 2008, ettei uskonnollinen ympärileikkaus ole rikos, jos se

42 Lapsiasiavaltuutettu otti asiaan kantaa esim. 16.6.2015 verkossa: xxxx://xxxxxxxxx.xx/xxxx-xxxxxx/xxxxxxxxx- 2/lausunnot-2014/lapsiasiavaltuutetun-lausunto-muiden-uskontojen-kuin-evankelisluterilaisten-ja-ortodoksi- sen-uskonnon-opetusperusteiden-tiukennuksesta-perusopetuksessa-ja-lukiokoulutuksessa/

43 VNK tiedote ja linkki raporttiin: xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxx/-/xxxxx_xxxxxxxxx/xxxxxxxx-xxxxx-xxxxxxxxxxxx-xx-xxxxx- tojen-opetus-osaaviin-kasiin

tehdään asianmukaisesti. Sen sijaan tyttöjen sukuelinten silpominen ja sen valmistelu, yritys ja avunanto ovat jo nykyisen lainsäädännön mukaan rangaistavaa. Se on rangaistavaa tör- keänä pahoinpitelynä, ja törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita jopa 10 vuoden rangais- tus. Näin on myös siinä tapauksessa, että teko toteutetaan Suomen ulkopuolella.

233. Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt, että uskonnollisia poikien ympärileikkauksia tehdään vuosittain noin 400. Se on myös antanut ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koske- van ohjeen vuonna 201544, jossa edellytetään muun muassa, että toimenpide suoritetaan asi- anmukaisissa olosuhteissa, kivunlievitystä käyttäen ja molempien vanhempien luvalla. Suo- messa on kuitenkin nostettu myös pahoinpitelysyytteitä, ja oikeuteen on päätynyt tapauksia, joissa on syntynyt ongelmia tai komplikaatioita. Korkein oikeus on sittemmin ratkaisukäytän- nössään (KKO:2016:25) todennut, että ministeriön ohje ei ole riittävä, vaan asiasta olisi sää- dettävä lailla.

234. Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus loukkaa vähemmistöihin kuuluvien lasten oikeutta yhdenvertaiseen fyysiseen koskematto- muuteen sekä itsemääräämisoikeutta. Valtuutetun mukaan toimenpide tulisi sallia vasta sit- ten, kun poika on itse riittävän kypsä antamaan siihen tietoisen suostumuksensa ja asiasta tulisi säätää lailla.45

9 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet sitoutuvat tunnustamaan, että jokaisen kansalliseen vähemmistöön kuuluvan henki- lön oikeus sananvapauteen sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia vähemmistökielellä viranomaisten siihen puuttumatta sekä alueellisista rajoista riippu- matta. Sopimuspuolten tulee oikeusjärjestelmänsä puitteissa varmistaa, että kansalliseen vähemmis- töön kuuluvia henkilöitä ei syrjitä viestintävälineiden käytössä.

2. Edellä oleva 1 kappale ei estä sopimuspuolia ilman syrjintää ja puolueettomin perustein tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

3. Sopimuspuolet eivät estä kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä perustamasta ja käyttä- mästä painettuja viestintävälineitä. Radio- ja televisiolähetyksiä koskevassa lainsäädännössä ne mah- dollisuuksien mukaan ja 1 kappaleen määräykset huomioon ottaen takaavat, että kansallisiin vähem- mistöihin kuuluville henkilöille suodaan mahdollisuus omien viestintävälineiden perustamiseen ja käyt- töön.

4. Sopimuspuolet ryhtyvät oikeusjärjestelmiensä puitteissa riittäviin toimenpiteisiin helpottaakseen kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden pääsyä käyttämään viestintävälineitä sekä edistääk- seen suvaitsevuutta ja salliakseen kulttuurisen moniarvoisuuden.

44 xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxx/0000000/0000000/Xxxxxxxxxxxxxxxxx%X0%X0%X0%X0xxxxxxxxxxx- sest%C3%A4+ymp%C3%A4rileikkauksesta.pdf/80fa20c0-1917-4dc0-912d-16cc5fb380eb

45 Vuonna 2013 pohjoismaiset lapsiasiavaltuutetut antoivat yhteisen julkilausuman, jonka pääviesti on sama, ver- kossa xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxx.xx/?xxxx_xxx0000. Lapsiasiavaltuutettu järjesti laajan pyöreän pöydän keskus- telun tyttöjen ja poikien ympärileikkauksesta vuonna 2015, aineistot verkossa xxxx://xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xx- orean-poydan-keskustelut/tyttojen-ymparileikkaus-ja-poikien-ei-laaketieteellinen-ymparileikkaus/

Mediapoliittinen ohjelma

235. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellä mediapoliittisen ohjelman 5.7.201846. Pe- riaatepäätöksen tavoitteilla ja toimenpiteillä pyritään varmistamaan suomalaisen median mo- nimuotoisuus ja suomalaisen journalismin tuottamisedellytykset. Toimilla parannetaan kan- salaisten mahdollisuutta saada luotettavaa tietoa omalla kielellään.

Valtakunnalliset vähemmistökieliset sanomalehdet ja sähköiset julkaisut

236. Valtionavustuksella tuetaan vuosittain ruotsin, saamen, karjalan ja romanin kielillä sekä viittomakielellä julkaistuja sanomalehtiä ja verkkojulkaisuja, saamen- ja karjalankielisen ai- neiston tuottamista ja julkaisemista suomen tai ruotsin kielellä julkaistavan lehden yhteydessä sekä ruotsinkielistä uutispalvelua. Ennen päätöksen tekemistä kuullaan suomenruotsalaisia kansankäräjiä (Svenska Finlands folkting) ja saamelaiskäräjiä. Vuoden 2018 määräraha oli 500 000 euroa.

Ruotsinkielinen media

237. Kanavauudistuksen myötä ruotsinkielinen YLE Fem yhdistyi keväällä 2017 suomenkieli- seen YLE Teemaan. Vaikka ruotsinkielisten ohjelmien määrä YLEn televisiokanavissa on jonkin verran vähentynyt uudistuksen jälkeen, on ruotsinkielisten lähetysten osuus kasvanut digitaa- lisissa palveluissa (YLE Areena).

Venäjänkieliset mediankäyttäjinä

238. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoituksella tehty Suomen venäjänkie- liset mediankäyttäjinä -hanke47 selvitti Suomessa asuvien venäjänkielisten median käyttöä. Tutkimuksessa tehtiin 25 haastattelua, joissa pureuduttiin kohderyhmän median käytössä ta- pahtuneisiin muutoksiin, median käyttöön tässä hetkessä sekä Suomen ja Venäjän mediamai- semien vertailuun. Lisäksi asiantuntijahaastatteluiden avulla selvitettiin Suomen venäjänkieli- sen median tilaa ja näkymiä.

239. Lokakuussa 2016 julkaistun selvityksen keskeinen havainto oli, että venäjänkielisten me- diamaisemat ovat ylirajaisia. Heidän mediankäyttönsä on keskimäärin hyvin monipuolista ja motiiveiltaan vaihtelevaa. Toiseksi, omaehtoinen venäjänkielinen media Suomessa on melko laajaa, mutta sirpaleista. Kolmas keskeinen havainto oli, että valtion otteessa oleva venäläinen televisio tuottaa vallanpitäjien tavoitteita palvelevaa kuvaa maailmasta ja tapahtumista.

Karjalankielinen media

240. Karjalankielisten uutisten kuuluvuusalue laajeni alueellisesta valtakunnalliseksi 7.4.2018, kun karjalankieliset uutiset siirtyivät Yle Radio 1:n ohjelmistoon. Neliminuuttinen Yle uudizet karjalakse lähetetään lauantaisin. Katsaus kertoo tärkeimmät valtakunnalliset tapah- tumat, mutta mukana on myös karjalan kieleen ja kulttuuriin liittyviä uutisia. Karjalankielinen uutispalvelu toteutetaan yhteistyössä Karjalan kielen seuran kanssa.

46 xxxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxx?xxxxxxxXXX000:00/0000

47 xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx?xxxxxx00000

10 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet sitoutuvat tunnustamaan, että jokaisella kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla hen- kilöllä on oikeus vapaasti ja ilman ulkopuolista puuttumista käyttää vähemmistökieltään yksityisesti ja julkisesti, suullisesti ja kirjallisesti.

2. Alueilla, joilla asuu perinteisesti tai huomattava määrä kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia henki- löitä, sopimuspuolet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan varmistamaan olosuhteet, joissa vähemmistö- kieltä voitaisiin käyttää heidän ja hallintoviranomaisten välisissä suhteissa, mikäli he sitä vaativat ja tällainen vaatimus vastaa todellista tarvetta.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat takaamaan jokaiselle kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle henkilölle oi- keuden saada viipymättä hänen ymmärtämällään kielellä tieto vapaudenriiston syistä ja häneen koh- distetun syytteen sisällöstä ja perusteesta sekä oikeuden puolustaa itseään tällä kielellä, tarvittaessa maksutta tulkin avustamana.

Suositus – sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus ensimmäisellä kielellä, erityi- sesti ruotsin ja saamenkielellä

Tehostetaan pyrkimyksiä varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on asianmukaisesti saatavilla jokaisen ensimmäisellä kielellä, erityisesti ruotsin ja saamen kielillä, ja että hallinnon uudis- tusten yhteydessä taataan vähemmistöihin kuuluvien kielelliset oikeudet.

Kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017

241. Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta (kielikertomus)48 annetaan eduskunnalle kerran vaalikaudessa, neljän vuoden välein. Kielikertomuksessa käsitellään suo- men ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä sekä tarpeen mukaan yleisemmin maan kielioloja. Kertomuksessa tulee käsitellä kielilainsäädännön sovel- tamista, kielellisten oikeuksien toteutumista, maan kielisuhteita sekä suomen ja ruotsin kiel- ten kehitystä.

242. Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 201749 annettiin eduskunnalle 14.12.2017. Kertomus on raportin liiteenä. Vuoden 2017 kielikertomuksen keskeiset teemat olivat kieli-ilmapiiri, kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali -ja terveydenhuollossa, kie- lellisten oikeuksien toteutuminen valtionyhtiöissä sekä tulevaisuuden haasteina kotouttami- seen ja digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä. Kielikertomuksessa on tunnistettu jokaisesta osa- alueesta keskeisiä huomioita, joissa esitetään toimia aihealueeseen liittyvien keskeisten haas- teiden osalta. Kielikertomuksessa on muun muassa keskeisiä toimenpide-ehdotuksia vallitse- van kieli-ilmapiirin edistämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi eri kieli-ja väestöryhmistä.

243. Eduskunta päätti kesäkuussa 2018 kielikertomuksen käsittelyn. Perustuslakivaliokunta on mietinnössään (PeVM2/2018 vp) peräänkuuluttanut toimia kieli-ilmapiiriin edistämiseksi ja erityisesti tietoisuuden lisäämistä kieliolojen monimuotoisuudesta.

244. Oikeusministeriö käynnistää yhdessä valtioneuvoston kanssa toimenpiteiden suunnit- telun, joilla ryhdytään toteuttamaan kielikertomuksessa esiin tuotuja keskeisiä huomioita.

48 Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017, Hallituksen julkaisusarja 8/2017, 19.12.2017, xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XXX_X0000_Xxxxxxxxxxx%00xxxxx- mus%20kielilains%c3%a4%c3%a4d%c3%a4nn%c3%b6n%20soveltamisesta_net_7.pdf?sequence=4&isAllo- wed=y

49 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Utsjoen kunnalle rahoituksen saamen kieltä etäopetusta hyödyn- tävän opetuksen kehittämishankkeeseen.

Kertomus sisältää seuraavia myönteisen kieli-ilmapiirin ja kielellisiä oikeuksia koskevan tietoi- suuden lisäämiseen tähtääviä keskeisiä huomioita:

245. Kieliryhmien huomioiminen viranomaisissa: Myönteistä asenneilmapiiriä eri kieli- ja vä- estöryhmiä kohtaan tulisi edistää. Viranomaisten tulisi tarkemmin pohtia, miltä asiakastilan- teet vaikuttavat kunkin kieliryhmän näkökulmasta. Olisi tärkeää, että viranomaiset tiedottai- sivat kieliryhmien oikeuksista ja kannustaisivat kieliryhmiä aktiivisesti käyttämään omaa kiel- tään. Myönteistä ilmapiiriä edistää myös se, että virkamies yrittää puhua asiakkaan kieltä, vaikka se ei olisi sujuvaa.

246. Hallituksen kertomuksessa kielilainsäädännön soveltamisesta on erityisesti seurattu kielellisten oikeuksien toteutumista sosiaali-, ja terveydenhuollossa. Kertomuksessa valtio- neuvosto on tehnyt seuraavat keskeiset huomiot kielellisten oikeuksien toteutumisesta sosi- aali- ja terveydenhuollossa:

247. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen. Sairaanhoitopiirien tulisi aktiivisemmin ja tehok- kaammin seurata sitä, onko asiakas saanut palvelua toivomallaan kielellä.

248. Henkilökunnan saatavuus: Sekä kunnat että sairaanhoitopiirit ilmoittavat suurimmaksi ongelmaksi kielitaitoisen henkilökunnan puutteen. Etenkin ruotsin kieltä taitavaa henkilöstöä on vaikeaa rekrytoida. Useat tahot ovat tämän tiedostaneet, mutta yleistä ratkaisua ei ole löytynyt. Henkilökunnan kielitaidon parantamiseksi sekä kielitaitoisen henkilökunnan rekry- toimiseksi olisi kehitettävä uusia keinoja. Kielitaito tulisi nähdä vahvemmin osana henkilökun- nan ammattitaitoa. Palvelu asiakkaan omalla kielellä on osa laadukasta hoitoa.

249. Palveluiden keskittäminen: Alueilla, joilla kielivähemmistön suhteellinen osuus on pieni, kielelliset oikeudet toteutuvat heikosti. Esimerkkien perusteella näyttää siltä, että palveluiden keskittäminen kielen perusteella olisi yksi ratkaisu omakielisten palveluiden turvaamiseen.

250. Tietojärjestelmien toimivuus: Tietojärjestelmät ovat keskeisiä, kun on kyse potilaan kie- len selvittämisestä ja kirjallisten asiakirjojen tuottamisesta. Tietojärjestelmät voivat joko tukea kielellisten oikeuksien toteutumista tai vaikeuttaa sitä, mikä riippuu järjestelmien toteutuk- sesta.

251. Saamenkielisten palveluiden saatavuus: Laadukkaiden ja asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta kaikilla kolmella saamen kielellä tulisi parantaa. Keinoja tähän voisivat olla esimerkiksi rekrytointi- ja virantäyttökäytäntöjen sekä ammattihenkilöstön saa- men kielen taidon kehittäminen. Lisäksi tulisi lisätä henkilöstön tietoisuutta saamelaisten kult- tuurista ja kielellisistä oikeuksista. Rajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan joiltakin osin parantaa pohjoissaamenkielisten palveluiden saatavuutta ja sujuvuutta.

252. Saamenkielisten tulkkauspalvelut: Saamenkielisten tulkkauspalveluiden saatavuus ja laatu tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi selvittää, miten etätulkkausta voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös saamenkielisten etäpalvelumahdollisuuksien kehittäminen voisi edistää saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista niin kotiseutualu- eella kuin sen ulkopuolellakin.

253. Tiedottaminen palveluista: Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuu- desta tulisi tiedottaa nykyistä paremmin.

254. Ruotsinkielinen lastensuojelu: Ruotsinkielisestä lastensuojelusta sekä ruotsinkielisistä lastensuojelun asiakkaista tulisi tuottaa tietoa, jotta kielelliset ja kulttuuriset oikeudet tur- vaava palveluverkko voitaisiin kehittää. Vastaava koskee muitakin vähemmistökieliryhmiä Suomessa.

Oikeuskanslerin ratkaisemista ruotsin kieltä koskevista kanteluista

255. Ratkaisussa (OKV/210/1/2017) oli kyse lastensuojelupalvelujen saatavuudesta ruotsin kielellä. Kaupungilla oli vaikeuksia järjestää ympärivuorokautisia palveluja kiireellisissä tilan- teissa ruotsin kielellä. Muilta osin palvelut pystyttiin järjestämään myös ruotsiksi. Kaupunki vetosi ruotsinkielisten asiakkaiden vähäiseen määrään sekä vaikeuteen rekrytoida ruotsin kieltä osaavia työntekijöitä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että oikeudessa käyttää omaa kiel- tään, suomea tai ruotsia, on kysymys subjektiivisesta oikeudesta, jonka toteutuminen viran- omaisen on turvattava eri tilanteissa. Viranomaisen on sen vuoksi järjestettävä toimintansa siten, että kielelliset oikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti jokaisessa tilan- teessa. Apulaisoikeuskansleri saattoi näkemyksensä lastensuojelun asiakkaiden oikeudesta saada palvelunsa omalla kielellään kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon.

256. Asiassa (OKV/1201/1/2016) kantelija arvosteli sitä, ettei hän ollut voinut kouluttautua ruotsiksi pelastuspäällystötehtäviin ammattikorkeakoulussa, joka järjesti koulutusta yhteis- työssä Pelastusopiston kanssa. Kyseinen ammattikorkeakoulu oli opetuslupansa mukaan yksi- kielisesti suomenkielinen, eikä sen voitu siten katsoa toimineen vastoin lakia. Kantelun vireillä ollessa lainsäädäntö muuttui kuitenkin niin, että vastuu pelastuspäällystön kouluttamisesta siirtyi Pelastusopistolta kaksikieliselle Poliisiammattikorkeakoululle. Tämä katsoi selvitykses- sään, että ruotsinkielistä pelastuspäällystökoulutusta tulisi järjestää, mutta totesi samalla, että sisäministeriö päättää pelastusalan koulutusmäärärahoista. Apulaisoikeuskanslerin sijai- nen muistutti Poliisiammattikorkeakoulua ja sisäministeriötä perustuslain 17 §:n säännök- sestä, jonka mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

257. Asiassa (OKV/376/1/2017) kantelija arvosteli Asianajajaliiton hallitusta siitä, että asi- anajajatutkinnon kirjallisen kokeen tutkintovaatimuksiin kuuluva kirjallisuus oli saatavissa vain suomen kielellä. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että Suomen Asianajajaliiton hallituksen päätös, jolla asianajajatutkinnon kirjallisuusluetteloon on vahvistettu vain suomenkielisiä teoksia, kohtelee perustuslain ja yhdenvertaisuuslain näkökulmasta lähtökohtaisesti epäyhdenvertai- sesti niitä, jotka haluavat valmistautua asianajajatutkintoon kuuluvaan kirjalliseen kokeeseen äidinkielellään ruotsilla. Apulaisoikeuskansleri totesi, että epäkohta asianajajatutkinnon kirjal- lisen kokeen tutkintovaatimuksissa on vaikeasti korjattavissa, koska ajankohtaista ruotsinkie- listä kirjallisuutta asianajo-oikeuden alalta ei ole selvityksen mukaan olemassa. Apulaisoikeus- kanslerin näkemyksen mukaan Suomen asianajajaliiton hallituksen olisi kuitenkin perusteltua edistää kirjalliseen kokeeseen osallistuvien yhdenvertaisuutta ainakin käännättämällä ruotsin kielelle Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden kommentaarin, jonka Asianajajaliiton halli- tuksen asettama työryhmä on laatinut. Apulaisoikeuskansleri saattoi näkemyksensä Suomen Asianajajaliiton hallituksen ja tutkintolautakunnan tietoon sekä pyysi Asianajajaliiton halli- tusta ilmoittamaan, mihin toimiin se ryhtyy apulaisoikeuskanslerin päätöksen johdosta.

258. Ratkaisussa (OKV/124/1/2017) oli kyse kielilain noudattamisesta sosiaalisessa medi- assa. Oikeusministeriön Twitter-tilillä oli esitetty ministeriön hallinnonalaan liittyvä kysymys ruotsiksi. Oikeusministeriö oli vastannut kysymykseen suomeksi. Oikeusministeriön xxxxxxxx- xxx mukaan kyse oli inhimillisestä erehdyksestä ja kysymyksen esittäjälle oli pian vastattu myös ruotsiksi. Kielilain mukaan kaksikielisellä viranomaisella on velvollisuus käyttää kansalai- sille suunnatussa informaatiossa suomea ja ruotsia. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että velvollisuus koskee kaikkia kommunikaatiotapoja, myös viranomaisen Twitter-tiliä. Viran- omaisen on näin ollen pyrittävä kohtelemaan kaksikielisiä tasapuolisesti ja vastattava lähtö- kohtaisesti sille esitettyihin kysymyksiin sillä kielellä, jolla ne on esitetty. Apulaisoikeuskansle- rin sijainen kiinnitti oikeusministeriön huomiota edellä lausuttuun.

259. Ratkaisussa (OKV/1327/1/2016) oli kyse kielellisten oikeuksien toteutumisesta kansalli- sessa terveysarkistossa eli ns. Kanta-palvelussa. Xxxxxxxxx katsoi, että oikeus saada potilasasia- kirjat potilaan omalla kielellä ei toteutunut Kanta-palvelussa. Potilasasiakirjat tallennetaan ar- kistoon sillä kiellellä, jolla ne on terveydenhuollon yksikössä laadittu. Kielilain mukaan kaksi- kielisen viranomaisen tulee palvella asiakkaita suomeksi ja ruotsiksi. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että asiakkaita tulee kohdella kielellisesti yhdenvertaisesti riippumatta siitä, onko kyse sähköisestä vai perinteisemmästä palvelusta. Kokonaan poissuljettua ei ole se, että tietty pal- velu annetaan eri muodossa toisella kansalliskielellä. Xxxxxxxx laatu ei kuitenkaan saa huonon- tua asiakkaan käyttämän kielen takia. Apulaisoikeuskansleri katsoi myös, että hallintolaissa (434/2013) tarkoitettu asianmukainen palvelu tarkoittaa muun muassa sitä, että ruotsinkieli- set asiakkaat voivat käyttää äidinkieltään ja huolehtia asioistaan tällä kielellä. Potilaan ase- masta ja oikeuksista annetun lain mukaan jokaisella on oikeus ilman syrjintää terveydentilansa edellyttämään laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Potilasasiakirjojen kielellä voi olla vaiku- tusta terveyden- ja sairaanhoidon laatuun toisaalta potilaan vaikuttamismahdollisuuksien ja toisaalta terveydenhuollon henkilöstön toimintaedellytysten kautta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan potilaan oikeudet on turvattava asianmukaisella tulkitsemisella ja kääntämisellä, mutta terveydenhuollon käytettävissä olevien voimavarojen kohdentamista kaikkien potilas- asiakirjojen säännönmukaiseen kääntämiseen potilaan kielelle on vaikea pitää riittävien ter- veyspalvelujen turvaamisen näkökulmasta perusteltuna. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti sosi- aali- ja terveysministeriön huomiota näihin potilasasiakirjojen kieltä koskeviin näkökohtiin.

Oikeuskanslerin ratkaisut koskien lainvalmistelun kielikysymyksiä

260. Ratkaisussa (OKV/178/1/2017) oli kyse lainvalmistelun kielikysymyksistä. Kantelija ar- vosteli veneveroa koskevan lakiehdotuksen valmistelua valtiovarainministeriössä. Lakiehdo- tus oli lähetetty lausuntokierrokselle pelkästään suomenkielisenä joulukuussa 2016. Ahvenan- maan maakunnan hallitukselle oli annettu lausunnon antamiselle lisäaikaa 27.1.2017 saakka, mutta tämä ei ratkaissut kysymystä, miten ruotsinkieliset tahot ja kansalaiset muualla maassa saivat mahdollisuuden käyttää oikeuttaan näkemystensä esittämiseen. Valtiovarainministe- riön selvityksen mukaan ruotsinkielinen hallituksen esityksen säädösteksti ja pääasiallinen si- sältö -jakso oli julkaistu ministeriön verkkosivuilla 9.1.2017, jolloin lausuntopyyntö oli lähe- tetty ruotsinkielisille lausunnonantajille. Hallituksen esitys oli kokonaisuudessaan käännetty ja julkaistu verkkosivuilla 19.1.2017, jolloin se oli myös kokonaisuudessaan toimitettu ruotsin- kielisille lausunnonantajille. Ruotsinkielisiä lausunnon antajia oli informoitu asiasta ennen suo- menkielisen lausuntokierroksen alkua.

261. Oikeuskansleri katsoi, että lainvalmistelun kielikysymyksiin liittyvät säädökset ja ohjeet ovat tulkinnanvaraisia, eivätkä ne anna yksiselitteisiä vastauksia siihen, milloin hallituksen esi- tykset tuli kääntää ruotsiksi kokonaisuudessaan ja onko säädösehdotusten julkaisemisen ja lausuntokierroksen välttämättä tapahduttava molemmilla kansalliskielillä ehdottoman yhtä- aikaisesti. Kielilain (423/2003) ja Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) julkaisemista, kääntämistä ja lausunnon pyytämistä koskevilla säännöksillä pyritään säädösvalmistelun yh- teydessä siihen, että eri sidosryhmien ja laajemmin yleisön mahdollisuudet osallistua lainval- misteluun toteutuvat. Myös säädösvalmisteluun kuuluvaa kuulemista koskevat ohjeet tähtää- vät siihen, että eri tahoja aidosti kuultaisiin ja että kuulemisella olisi tosiasiallinen merkitys valmistelussa.

262. Oikeuskansleri katsoi, että valtiovarainministeriö ei ollut menetellyt lainvastaisesti tai muutoin virheellisesti siltä osin kuin kyse oli Ahvenanmaan maakunnan hallituksen ja valtion- viraston kuulemisesta.

263. Oikeuskansleri katsoi kuitenkin, ettei asiassa ollut menetelty kielilain ja hyvän lainval- mistelun vaatimusten mukaisesti siltä osin kuin kyse oli ruotsinkielisen väestön mahdollisuuk- sista perehtyä säädösehdotukseen. Kielilain vähimmäisvaatimukset olisi parhaiten täyttänyt menettely, jossa säädösehdotuksen teksti ja riittävä tiivistelmä olisi julkaistu yhtäaikaisesti suomenkielisen hallituksen esityksen kanssa.

264. Oikeuskansleri totesi vielä, että perustuslaissa turvatut, kielilaissa tarkemmin säädetyt kielelliset perusoikeudet eivät saa vaarantua poliittisesti asetettujen aikataulutavoitteiden vuoksi.

265. Oikeuskansleri kiinnitti vastaisen varalle valtiovarainministeriön huomiota mainittuihin hyvän lainvalmistelun ohjeisiin sekä kielilain noudattamisesta ja hyvän lainvalmistelun vaati- muksista esitettyyn ottaen huomioon, että veneveron valmistelusta oli sittemmin luovuttu.

266. Oikeuskansleri lähetti päätöksen tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten oikeusmi- nisteriöön erityisesti sen johdosta, mitä päätöksessä esitettiin lainvalmistelun kielikysymyksiin liittyvien säädösten ja ohjeiden tulkinnanvaraisuudesta.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja koskien vähemmistökieliä

267. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluissa vähemmistöjen asema on noussut esille mm. kieliasioissa. Useimmiten näissä kanteluissa on ollut kysymys oikeudesta käyttää omaa kiel- tään, joko suomea tai ruotsia sekä julkisen vallan velvollisuudesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perustei- den mukaan. Esimerkiksi vuonna 2017 oikeusasiamiehen kansliassa kieliasioita tuli esille 54, ja niitä ratkaistiin 60. Suurin osa ratkaisuista koski aikaisempien vuosien tapaan oikeutta saada palvelua ruotsin kielellä. Oikeutta suomen kielen käyttöön tai yleisemmin suomen kielen ase- maan liittyi viisi ratkaisua ja viittomakieliä koski yksi ratkaisu. Vuoden 2017 kieliasioita koske- via ratkaisuja on selostettu eduskunnan oikeusasiamiehen kotisivuilla50 löytyvä oikeusasia- miehen kertomuksen (2017) sivuille 285-289.

268. Yhdessä vuonna 2018 ratkaistussa huomautukseen johtaneessa tapauksessa (EOAK/3592/2017) oli kysymys saamelaisten oikeuksien toteutumisesta. Kantelijat arvosteli- vat Väestörekisterikeskuksen menettelyä, koska väestötietojärjestelmään ei voitu merkitä kaikkia saamenkielisiä tontteja. Koska kantelijoiden tyttären nimi ei ollut väestötietojärjestel- mässä oikeassa kirjoitusasussa, nimeä ei voitu tulostaa oikein virallisiin asiakirjoihin, kuten passiin tai Kela-korttiin. Apulaisoikeusasiamies antoi asiassa Väestörekisterikeskukselle huo- mautuksen lainvastaisesta menettelystä.

Kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluissa

269. Kunnat ja kuntien muodostamat kuntayhtymät järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palvelut järjestetään kunnan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Kaksikielisessä kunnassa tai kuntayhtymässä terveydenhuolto ja sairaanhoito sekä sosiaalihuolto on järjestettävä suo- meksi ja ruotsiksi. Palvelut on tällöin järjestettävä siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kie- lellä.

270. Palvelujen järjestäminen suomeksi tai ruotsiksi tarkoittaa, että palvelua antava henkilö puhuu asiakkaan kieltä, suomea tai ruotsia. Asiakastilanteessa ei tällöin käytetä tulkkia. Asiak- kaan oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei riipu hänen muusta kielitaidostaan.

50 xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx

271. Palveluun liittyvät asiakirjat, esimerkiksi potilasasiakirjat, laaditaan kunnan kielellä. Kak- sikielisessä kunnassa ja kuntayhtymässä ne laaditaan enemmistön kielellä. Jos potilasasiakirjat laaditaan muulla kuin asiakkaan kielellä, ne on käännettävä siltä osin suomeksi tai ruotsiksi siten, että asiakas saa riittävät tiedot hoidostaan.

272. Yksikielinen kunta (ja kuntayhtymä) järjestää palvelut kunnan kielellä. Asiakkaan ja po- tilaan äidinkieli on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon. Suomea ja ruotsia puhuvalla on kuitenkin aina oikeus käyttää omaa kieltään. Tarvittaessa palveluntuottajan on hankittava tulkki.

273. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, jäljempänä asiakaslaki) ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992, jäljempänä potilas- laki) mukaan, jos sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mah- dollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. Näin ollen tilan- teissa, joissa asiakkaalla tai potilaalla ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä, on huolehdittava siitä, että henkilö saa riittävän käsityksen asiastaan ja sen merkityksestä ja että henkilö voi ilmaista mielipiteensä. Jos tulkkia ei ole mahdollista saada paikalle, ymmärtämisestä on huo- lehdittava muilla tavoin. Säännös koskee myös muita kieliä kuin suomea ja ruotsia.

274. Lapin aluehallintovirasto on tehostanut pyrkimyksiä varmistaa, että sosiaali- ja tervey- denhuollon palveluja on asianmukaisesti saatavilla jokaisen kansalaisen ensimmäisellä kie- lellä, erityisesti ruotsin ja saamen kielillä, ja että myös hallinnon uudistusten yhteydessä taa- taan vähemmistöihin kuuluvien kielelliset oikeudet.

Kielibarometri 2016

275. Kielibarometrin (2016) mukaan ruotsinkielisten kokemus kieli-ilmapiiristä on negatiivi- sempi kuin suomenkielisten. Ruotsinkieliset kokevat suhtautumisen eri kieltä puhuviin muut- tuneen kielteisemmäksi ja suomen- ja ruotsinkielisten välisten suhteiden muuttuneen huo- nommiksi kunnassa, ja he ovat myös useammin kokeneet joutuneensa häirinnän tai syrjinnän kohteeksi arjessaan kielensä vuoksi.

276. Kielibarometrin mukaan ruotsinkielisten mielestä kunnallisia palveluja on paremmin saatavilla omalla kielellä kuin valtiollisia palveluita. Ruotsinkielisten arvosana valtiollisten pal- veluiden toimivuudelle on keskimäärin 7,6 kun taas suomenkieliset antavat arvosanan 9. Ruot- sinkielisten arvosana kunnallisten palveluiden toimivuudelle on keskimäärin 7,8 ja suomen- kieliset antavat arvosanan 8,7.

Saamebarometri 201651

277. Saamebarometri 2016 valaisee Suomen saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteu- tumista saamelaisten kotiseutualueella. Oikeusministeriö toteutti yhdessä Oulun yliopiston Giellagas-instituutin kanssa keväällä ja kesällä 2016 selvityksen saamenkielisistä palveluista. Tarkoituksena oli tutkia saamen kielilain toteutumista kansalaisten näkökulmasta: miten eri- ikäiset ja saamelaisalueen eri kunnissa asuvat saamenkieliset kokevat omakielisten palvelui- den merkityksen ja saatavuuden. Paino oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selvityksessä haas- tateltiin puhelimitse kahdeksaakymmentä 20–80-vuotiasta henkilöä, jonka äidinkieleksi on Väestörekisterin väestötiedoissa merkitty saamen kieli. Vastaajat asuvat saamelaisten koti- seutualueen kunnissa eli Utsjoella, Inarissa, Sodankylässä ja Enontekiöllä. Vastaajista puolet

51 xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/00000/00000

on naisia ja puolet miehiä, ja heidän keski-ikänsä on 59 vuotta. Kahdeksastakymmenestä hen- kilöstä yhdentoista äidinkielenä on inarinsaame, yhdentoista äidinkielenä koltansaame ja 58 puhuu äidinkielenään pohjoissaamea.

278. Selvityksen mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat yleisesti ottaen heikosti. Positiivisin tilanne on pohjoissaamenkielisillä Utsjoen kunnassa, hei- koin taas Sodankylän kuntalaisilla sekä inarin- ja koltansaamen puhujilla. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluita oli saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa vastaajista, ja harvat palvelut ovat yksittäisten työntekijöiden varassa. Sosiaalipalveluihin oltiin keskimäärin tyytyväisempiä kuin terveyspalveluihin. Vastaajat näkivät erityisen ikävänä saamenkielisille vanhuksilla ja lap- sille suunnattujen palveluiden puutteet. Toisaalta niihin palveluihin, joita saamen kielillä oli saatavilla, oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, ja palveluiden saatavuus oli vastaajien mukaan parantunut jonkin verran viime vuosina. Suurin osa vastaajista piti oikeutta saamenkielisiin palveluihin tärkeänä, mutta mm. puutteellisen saamen kielen luku- ja kirjoitustaidon vuoksi kaikki eivät kokeneet luontevaksi saamenkielistä asiointia. Ratkaisuksi saamenkielisten palve- luiden puutteisiin ehdotettiin mm. saamen kielten aikuisopetuksen lisäämistä ja saamenkie- listen työntekijöiden rekrytoinnin tehostamista.

279. Saamen kielilakia ja saamelaisten kielellisiä oikeuksia tunnetaan selvityksen perusteella puutteellisesti kaikilla tasoilla: kuntien ja valtion työntekijöiden, suomenkielisten kuntalaisten ja myös saamenkielisten parissa.

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelut

280. Saamenkielisestä palvelutuotannosta vastaavat pääosin kunnat. Joitakin palveluja tuot- tavat myös järjestöt ostopalveluna. Lisäksi erikoissairaanhoidon palveluista vastaa Lapin sai- raanhoitopiirin kuntayhtymä ja kehitysvammaisten erityishuollosta Kolpeneen palvelukeskuk- sen kuntayhtymä.

281. Saamelaisten kotiseutualueella saamelaisilla on oikeus käyttää omaa kieltään eli poh- jois-, inarin- tai koltansaamea. Kotiseutualueen asukkaiden enemmistö puhuu äidinkielenään suomea Vaikka kunnassa työskentelee saamenkielentaitoisia ammattihenkilöitä, sosiaali- ja terveyspalveluja ei ole riittävästi eikä kielitaitoista ammattihenkilöstöä aina ole tarjolla tai am- mattihenkilöiden kielitaito on puutteellista. Siksi palvelutilanteissa joudutaan usein käyttä- mään tulkkia (jos sellainen on saatavilla) tai tilanteessa käytetään suomea.

282. Siltä osin kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa kuntayhtymä jonka jäsenenä on saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on asiakkaalla ja potilaalla oi- keus käyttää saamen kieltä näiden kuntayhtymien palveluissa myös silloin kun palvelu anne- taan kotiseutualueen ulkopuolella. Näitä kuntayhtymiä ovat Lapin sairaanhoitopiiri ja Kolpe- neen kuntayhtymä. Tällöinkin voidaan käyttää tulkkia.

283. Lapsiasiavaltuutettu on ilmaissut huolensa tietoonsa tulleesta seikasta, jonka mukaan saamenkielisille lapsille ja perheille ei aina ole ollut saatavilla neuvolapalveluita omalla äidin- kielellä.

Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi

284. Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty budjettivuodeksi kerrallaan erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaa- miseksi saamelaisten kotiseutualueella. Valtionavustus kohdentuu kaikilla saamelaiskielillä tuotettavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksiin. Korvaus annetaan saame- laisten kotiseutualueen kunnille saamelaiskäräjien ja kuntien sopimalla tavalla. Valtionavustus

saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi oli vuoden 2018 valtion talousar- viossa 480 000 euroa. Määrärahan suuruus on ollut euromääräisesti saman suuruinen vuo- desta 2013 lähtien.

Romanien terveyspalvelut

285. Romanien hyvinvointi –tutkimuksessa52 selvitetään Suomen romanivähemmistön ter- veyttä, hyvinvointia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä Suomessa vuosina 2017–2018. Tutkimuksessa kootaan tietoja Suomen romanivähemmistöön kuuluvilta 18 vuotta täyttä- neiltä. Tutkimus sisältää jäsennellyn yksilöhaastattelun ja terveysselvityksen. Tutkimusavusta- jat, jotka myös itse ovat romaneja, esittelevät tutkimuksen romaniyhteisöille ja yksittäisille romaneille ja kutsuvat heidät osallistumaan siihen. Tutkimuksen tekee Terveyden ja hyvin- voinnin laitos

Kielellisten oikeuksien toteuttaminen hankinnoissa

286. Kuntaliitto on eri yhteyksissä, mm. kunnille ja kuntayhtymille suunnatussa hallintosään- tömallissa, kiinnittänyt huomiota kielellisten oikeuksien toteuttamiseen hankinnoissa. Huo- miota on kiinnitetty siihen, että osana hankintaprosessia ja sopimusten valvontaa tulisi var- mistaa, että kielelliset oikeudet toteutuvat myös ostopalvelun tai ulkoistusprosessin kautta.

11 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet sitoutuvat tunnustamaan, että jokaisella kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla hen- kilöllä on oikeus käyttää vähemmistökielistä sukunimeään (patronyymiä) ja vähemmistökielisiä etuni- miään sekä oikeus saada ne virallisesti tunnustetuksi sopimuspuolen oikeusjärjestelmässä määrättyjen menettelytapojen mukaisesti.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat tunnustamaan, että jokaisella kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla hen- kilöllä on oikeus asettaa julkisesti nähtäville omalla vähemmistökielellään laadittuja nimikilpiä, opas- teita ja muita yksityisluontoisia tietoja.

3. Alueilla, joilla asuu perinteisesti huomattava määrä kansalliseen vähemmistöön kuuluvia henkilöitä, sopimuspuolet pyrkivät oikeusjärjestelmänsä puitteissa, tarvittaessa toisten valtioiden kanssa tehdyin sopimuksin, ja mainittujen alueiden erityisolosuhteet huomioon ottaen asettamaan nähtäville perin- teisiä paikallisia nimiä, kadunnimiä ja muita yleisölle tarkoitettuja topografisia merkkejä myös vähem- mistökielisinä, kun tällaisilla merkeillä on riittävästi kysyntää.

Suositus – Moni-identiteetin ja useisiin eri kieliyhteisöihin kuulumisen ilmoittaminen väes- tötietojärjestelmässä

Helpotetaan moni-identiteetin ja useisiin eri kieliyhteisöihin kuulumisen ilmoittamista väestötietojär- jestelmissä; kootaan eriytettyjä tietoja yhdenvertaisuudesta keinona ottaa käyttöön ja toteuttaa teho- kasta politiikkaa, jolla edistetään vähemmistöjen suojelua ja yhdenvertaisuutta; ryhdytään tarvittaviin toimiin, joilla taataan saamelaisnimien merkitseminen julkisiin rekistereihin, passeihin ja muihin julki- siin asiakirjoihin siten, että kunnioitetaan saamen kielen diakriittisia merkkejä.

Moni-identiteetti väestötietojärjestelmässä

287. Tilastokeskus saa väestötietoja Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, ja ko. tietojen perusteella väestöä voidaan jaotella kansalaisuuden, kielen sekä henkilön oman

52 Romanien hyvinvointi –esitutkimus –Loppuraportti, THL 2014, xxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/116031/URN_ISBN_978-952-302-186-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

ja hänen vanhempiensa syntymämaan perusteella. Näitä tietoja voidaan käyttää otostutki- muksia sekä rekisteripohjaista seurantaa varten.

288. Venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluvien tilannetta on seurattu mm. työmarkkinoi- den, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta (esim. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hy- vinvointi –tutkimus53). Myös ruotsinkielisen väestön elinoloista on hyvin saatavilla rekisteri- pohjaista tietoa. Muiden raportissa käsiteltyjen vähemmistöryhmien (esim. saamelaiset, ro- manit) osalta kohdejoukkoa edustavien tietojen tuottaminen on haastavaa, sillä väestötieto- järjestelmä ei tarjoa mahdollisuutta näiden ryhmien erotteluun. Ne henkilöt, joilla on saame kielenä väestörekisterissä, voidaan tosin erottaa tilastoissa. On kuitenkin arvioitu, että saame- laisväestön todellinen koko on paljon suurempi, kuin mitä kielitiedon perusteella voidaan ar- vioida.

289. Laajoissa väestötutkimuksissa periaatteessa voitaisiin kysyä henkilön etnistä ja kielel- listä identiteettiä, mutta tällaisia tutkimuksia ei ole enää moniin vuosiin tehty, koska tilastointi perustuu rekisteritietoihin. Jos ko. tutkimuksia tehtäisiin, pienistä vähemmistöistä (kuten ta- taarit, saamelaiset ja romanit) valikoituisi koko väestöä edustaviin otoksiin niin pieni määrä vastaajia, että näitä ryhmiä koskevien tulosten laskeminen sisältäisi paljon epävarmuutta. Kohdennetut tutkimukset taas ovat hankalia, sillä kohdejoukkoa ei voida tietojen puutteen vuoksi erottaa väestötietojärjestelmästä. Satunnaisotannan mahdollisuuden puuttuessa tie- totarpeeseen joudutaan usein vastaamaan siten, että rekrytoidaan vastaajia kulttuuriyhdis- tysten yms. kautta (ns. convenience sampling), mutta näin toteutettuna tutkimuksen tulosten ei voi katsoa luotettavasti edustavan kohdejoukkoa.

290. Kaikki parannukset väestötietojärjestelmässä mm. eri kieliyhteisöihin kuulumisen osalta auttaisivat näiden väestöryhmien elinolojen seurannan toteuttamista.

291. Hallituksen kertomuksessa kielilainsäädännön soveltamisesta 201754 kiinnitetään huo- miota siihen, että erityisesti kaksi- tai monikielisten henkilöiden osalta väestörekisteritietoihin merkitty kieli ei anna oikeaa kuvaa henkilön osaamisesta ja hänen käyttämistään kielistä.

292. Esimerkiksi Suomessa puhuttujen saamen kielten tilastoinnissa on suuria vaihteluita johtuen siitä, että monet saamelaiset eivät ole rekisteröineet saamen kieltä (inarin-, koltan- tai pohjoissaame) äidinkielekseen.

293. Kertomuksen mukaan väestötietojärjestelmän muuttamista siten, että siihen lisätään mahdollisuus merkitä yhdelle henkilölle useampi äidinkieli, tulisi selvittää. Selvityksessä tulisi huomioida, minkälaista hyötyä yksilölle on useamman äidinkielen merkitsemisestä väestötie- tojärjestelmään. Tämän lisäksi tulisi selvittää vaikutukset viranomaisten toimintaan, esimer- kiksi palvelujen suunnitteluun.

294. Kertomuksessa kiinnitetään huomiota myös digitalisaation aiheuttamiin haasteisiin vi- ranomaisten toiminnassa. Siinä nostetaan esille mm. tietyissä kielissä, kuten saamen kielissä, esiintyvien fonttien sivuuttaminen viranomaisten tietojärjestelmissä.

295. Romaneja edustava Elämä ja Valo ry on kiinnittänyt huomiota siihen, että väestötieto- järjestelmässä ei ole annettu romanikieliseen väestöryhmään kuuluville mahdollisuutta rekis- teröityä romanikielen puhujiksi.

53 Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014, xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxxxxxxx/xxxxxx- tot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

54 Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017, Hallituksen julkaisusarja 8/2017, xxxx://xxxxxx- xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XXX_X0000_Xxxxxxxxxxx%00xxxxxxxx%00xxxxx- lains%c3%a4%c3%a4d%c3%a4nn%c3%b6n%20soveltamisesta_net_7.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Nimien merkkiongelmat tietojärjestelmissä

296. Saamenkielisten nimien merkitsemisen ongelmat julkishallinnon dokumenteissa ovat jatkuneet pitkään. Vieraskielisten osuus Suomessa kasvaa ennen muuta maahanmuuton myötä ja myös nimimaisema muuttuu. Yhä useammin törmätään tilanteeseen, jossa Suomen kirjoitusjärjestelmään kuulumattomia merkkejä tarvitaan nimien kirjoittamiseen. Kotimaisten kielten keskus pitää välttämättömänä, että nimet voidaan esittää normaalin kirjoitusasunsa mukaisina tietojärjestelmissä ja että käytössä on riittävä määrä erikoismerkkejä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen antama huomautus Väestörekisterikeskukselle

297. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut Väestörekisterikeskukselle huomautuk- sen sen menettelystä, joka ei sallinut, että väestötietojärjestelmään merkitään kaikki saamen- kieliset diakriittiset merkit. Ratkaisunsa mukaan apulaisoikeusasiamies tulee seuraamaan, että väestötietojärjestelmä ottaa käyttöön uuden merkistön ilmoituksensa mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä.55

12 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet ryhtyvät opetuksen ja tutkimuksen alalla tarpeen mukaan toimenpiteisiin kansallis- ten vähemmistöjensä yhtä lailla kuin valtaväestönkin kulttuuria, historiaa, kieltä ja uskontoa koskevan tiedon vaalimiseksi.

2. Tässä yhteydessä sopimuspuolet järjestävät muun muassa riittävät mahdollisuudet opettajankoulu- tukseen ja oppikirjojen hankintaan sekä helpottavat eri yhteisöjen opiskelijoiden ja opettajien välisiä yhteyksiä.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia saada koulutusta kaikilla tasoilla.

Suositus – opetuksen hajasijoittaminen, opetussuunnitelmien etninen moninaisuus, opet- tajien koulutus ottamaan huomioon moninaisuus

Varmistetaan, että samalla, kun kunnioitetaan opetuksen hajasijoittamista, taannoin laaditut paikalli- set opetussuunnitelmat ja oppikirjat kuvastavat asianmukaisesti etnistä moninaisuutta ja kaikkien vä- hemmistöjen historiallista olemassaoloa Suomessa; varmistetaan, että opettajat koulutetaan tehok- kaasti ottamaan huomioon moninaisuuden ja edistämään kulttuurien keskinäistä kunnioitusta oppilai- toksissa.

Opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet

298. Uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet perusopetukseen ja lukiokoulu- tukseen on otettu käyttöön syksyllä 2016. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on osa perusope- tuksen arvoperustaa. Opetuksella pyritään kasvattamaan oppilaista aktiivisia maailmankansa- laisia, jotka ovat kykeneviä tunnistamaan ihmisoikeudet ja puolustamaan niitä. Elämän kun- nioitus ja ihmisarvon loukkaamattomuus ovat myös opetuksen lähtökohtia.

299. Perusopetuksen ihmisoikeuskäsitys pohjautuu YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuk- sien julistukseen. Opetuksessa nostetaan esiin erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöä. Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yh- teiskunnan jäsenyyteen.

55 EOAK/3592/2017, 23.5.2018.

300. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa valtakunnalliseksi tavoitteeksi on ase- tettu, että perusopetus kasvattaa eettisesti vastuullisia yhteiskunnan jäseniä, jotka ymmärtä- vät ihmisarvon loukkaamattomuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tärkeyden. Perus- opetuksen opetussuunnitelman perusteet antavat monia mahdollisuuksia käsitellä ihmisoi- keuksia eri oppiaineissa erityisesti laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien kautta.

301. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu -kokonaisuus pyrkii kulttuurisen osaa- misen vahvistamiseen, mielipiteiden muodostamiseen ja ilmaisuun, arvostavan vuorovaiku- tuksen opettamiseen ja ihmisoikeuksien tuntemisen lisäämiseen. Oppilaita ohjataan näke- mään monikulttuurisuus rikkautena ja suhtautumaan kaikkiin ihmisryhmiin kunnioittavalla ta- valla.

302. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa56 kuvataan useassa kohdassa Suomen etnistä moninaisuutta. Kappaleessa 9, joka käsittelee kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysy- myksiä todetaan, että oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusope- tuksessa huomioon. Lisäksi Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuo- lisesti. Saman luvun alaluvuissa 9.1. käsitellään saamelaisia ja saamenkielisiä, 9.2 alaluvussa romaneja, 9.3 alaluvussa viittomakielisiä. Alaluvussa 9.4 muut monikieliset oppilaat käsitel- lään oppilaan identiteettiä, kieli- ja kulttuuritietoisuutta ja kulttuuriperintöä.

303. Lukion historian opetuksen tavoitteena on muun muassa, että opiskelija pystyy muo- dostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena: opiskelijan tulee lisäksi osata analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajan omista lähtökohdista.

304. Kaikille pakollisella Kansainväliset suhteet (HI2) –kurssilla perehdytään ihmisoikeusky- symyksiin, holokaustiin ja muihin kansanmurhiin sekä tutustutaan YK:n toimintaan ja muihin kansainvälisiin rauhanrakentajiin.

305. Lukion yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtö- kohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen va- paus ja aktiivinen kansalaisuus. Kaikille opiskelijoille yhteisellä Suomalainen yhteiskunta (YH1)

–kurssilla keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

306. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3) –kurssin sisältöalueita ovat esimerkiksi kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomi sekä globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus.

307. Oppikirjat ovat kaupallisten kustantajien tuotteita ja sinänsä itsenäisiä sisällöltään. Xxx- xxxxxxxx on kuitenkin, että oppikirjat noudattavat valtakunnallisten opetussuunnitelmien pe- rusteita (perusopetus ja lukiokoulutus). Opettajat osallistuvat oppikirjojen tuotantoon. Opet- tajilla ja kouluilla on autonomia oppimateriaalin käytössä.

308. Saamen kieli ja kirjallisuus, romanikieli ja kirjallisuus, viittomakieli ja kirjallisuus ovat omia oppimääriään äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen alla. Perusopetusta täydentävään saa- menkielen, romanikielen ja oppilaan oman äidinkielen kielenopetukseen on kuntien mahdol- lista saada valtionavustusta.

56 Opetushallitus 2014:96.

Opettajien täydennyskoulutus

309. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajankoulutuksen ihmisoikeus- ja demokratiakasvatusprojektissa on ilmestynyt julkaisu Hyvän lähteillä. Se on tarkoitettu opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen käyttöön. Jul- kaisu kuvaa demokratia- ihmisoikeuskasvatuksen hyviä käytänteitä ja antaa sisällöllistä ja me- netelmällistä tukea opettajankoulutukseen.

310. Jyväskylän yliopisto julkaisi syksyllä 2018 Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssiviitekehyksen kansallista soveltamista varten, etenkin opettajille ja kasvattajille suunnatun julkaisun ”Kohti parempaa demokratiaa”57, joka käännetään myös englanniksi. Vii- tekehys on Euroopan neuvoston keskeinen työkalu ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen vahvistamiseksi.

311. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa on käynnistetty opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella Toimintaa ja kohtaamisia –niminen koulutus- ja kehittämisprojekti. Se on kolmivuotinen. Tavoitteena on kehittää ja juurruttaa ihmisoikeusperustaisia käytänteitä am- matillisen opettajankoulutuksen toteutukseen ja toimintakulttuuriin. Projekti vahvistaa ihmis- oikeusperustaisuutta opetussuunnitelmissa ja kehittää ihmisoikeusperustaisen opetuksen ja ohjauksen käytäntöjä ja aineistoja ammatilliseen opettajankoulutukseen. Kaikki ammatillista opettajankoulutusta antavat viisi ammattikorkeakoulua osallistuvat projektiin.

Rainbow Rights –hanke

312. Oikeusministeriö käynnisti keväällä 2017 Rainbow Rights –hankkeen58, jonka tavoit- teena on tukea yhdenvertaisuuslainsäädännön toimeenpanoa. Hankkeessa pyritään edistä- mään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta niin paikallistasolla Suomessa kuin myös Baltian maissa. Hankkeen yhteydessä on tehty selvitys moniperusteisesta syrjin- nästä eri vähemmistöryhmien sisällä. Tässä selvityksessä on mukana mm. romanit, suomen- ruotsalaiset sekä venäläistaustaiset. Hankkeessa toteutetaan myös yhdenvertaisuutta ml. mo- niperusteista syrjintää koskeva koulutuspaketti opetussektorille, joka sisältää laajasti materi- aalia opettajien, rehtoreiden ja opinto-ohjaajien koulutukseen. Koulutusmateriaalia on tes- tattu opetusalan eri sektoreiden kanssa, ja se pyritään jalkauttamaan opetussektorin koulu- tusrakenteiden kautta. Rainbow Rights -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perus- oikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta. Rainbow Rights -hankkeen Kuntaliiton osuu- dessa on tuettu kuntia yhdenvertaisuussuunnittelussa ja sen toimeenpanossa mm. keväällä 2019 julkaistavan oppaan avulla. Kuntaliiton osuudessa käsiteltiin kaikkia yhdenvertaisuuslain 13 syrjintäperusteita, mukaan lukien etnisiä vähemmistöjä. Sukupuolivähemmistöjen ja sek- suaalivähemmistöjen syrjintä tuli esiin mm. Utsjoen kunnan yhdenvertaisuussuunnittelun yh- teydessä tehdyn kuntalaiskyselyn vastauksissa.

Saamen kielen etäopetusta hyödyntävän opetuksen kehittämishanke

313. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Utsjoen kunnalle rahoituksen saamen kieltä etäopetusta hyödyntävän opetuksen kehittämishankkeeseen. Pilottihankkeen tarkoi- tuksena on parantaa saamelaisopetuksen saavutettavuutta ja saattaa yhä useampi saamelais- oppilas saamen kielen opetuksen piiriin etäyhteyksiä käyttäen.

57 xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxx/000000000/00000

58 Rainbow Rights – Promoting LGBTI Equality in Europe, OM006:00/2017, Oikeusministeriö, 12.4.2017.

314. Hankkeessa:

1) kartoitetaan saamen kielten opetuksen tarve ja tilanne saamelaisten kotiseutualueen kun- tien ulkopuolella,

2) kehitetään saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pedagogisia ja teknisiä rat- kaisuja,

3) kehitetään opetussuunnitelmaa, jossa otetaan huomioon oppilasryhmän kielellinen hete- rogeenisuus, mm. että opetus on aloitettava useimmiten alkeista siitä huolimatta, että oppilas olisi jo käynyt peruskoulua useamman vuosiluokan,

4) käynnistetään etäyhteyksiä hyödyntävä opetus, jossa Utsjoen kunta yhteistyössä muiden saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa järjestää saamen kielten perusopetusta ja lukio- koulutusta täydentävää opetusta kotiseutualueen kuntien ulkopuolelle,

5) annetaan perusopetuksen ja lukion oppilaille/opiskelijoille saamen kielen opetusta ver- kossa kaksi (2) viikkotuntia/ryhmä koko kouluvuoden ajan,

6) kootaan saamen kielten opetusryhmät valtakunnallisesti siten, että opetusta voidaan antaa pedagogisesti järkevällä tavalla, luodaan verkkoon eri saamen kielten äidinkielen ja toisen kie- len/vieraan kielen hyvin tuetut opetusryhmät

Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen

315. Saamelaiskäräjät on ainoa saamenkielisen opetusmateriaalin tuottaja Suomessa. Nykyi- sin se saa hallitukselta rahoitusta opetusmateriaalin kehittämiseen 500,000 euroa vuodessa. Inarin- ja koltansaamenkielisen materiaalin kehittämisessä on saavutettu hyviä tuloksia. Yhä enemmän huomiota on kiinnitetty digitaalisten resurssien kehittämiseen käytettäväksi sekä oppitunneilla että itsenäisessä kotityöskentelyssä, mutta saatujen tietojen mukaan tähän tuo- tantoon on vaikea löytää osaavia tekijöitä.

316. Saamen kielen opettajien käytettävissä on nyt pohjoissaameksi laaditut e-aapinen, e- kielioppi ja e-harjoituskirja, kun näiden materiaalien käyttöoikeudet hankittiin valtion myön- tämällä määrärahalla.

317. Tromssan yliopistossa Norjassa toteutetaan parhaillaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa suomalaisen Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta inarinsaamen automaattisen kään- nösohjelman, digitaalisen sanakirjan ja oikolukuohjelman tuottamiseksi.

13 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet tunnustavat opetusjärjestelmiensä puitteissa kansalliseen vähemmistöön kuuluvien henkilöiden oikeuden perustaa ja hallinnoida omia yksityisiä opetus- ja koulutuslaitoksiaan.

2. Tämän oikeuden käyttämisestä ei aiheudu taloudellisia velvoitteita sopimuspuolille.

318. Ei uutta raportoitavaa artiklan osalta.

14 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet sitoutuvat tunnustamaan, että jokaisella kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla hen- kilöllä on oikeus oppia vähemmistökieltään.

2. Mikäli alueilla, joilla asuu perinteisesti tai huomattava määrä kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, on riittävää kysyntää, sopimuspuolet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan ja opetusjärjestel- miensä puitteissa varmistamaan, että näihin vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on riittävät mahdol- lisuudet saada vähemmistökielen opetusta tai opetusta tällä kielellä.

3. Tämän artiklan 2 kappaletta sovelletaan siten, ettei se vaikuta virallisen kielen oppimiseen tai tällä kielellä tapahtuvaan opetukseen.

Suositus – pääsy saamenkieliseen koulutukseen saamelaisten kotiseutualueella ja muualla maassa

Tuetaan edelleen tosiasiallista pääsyä saamenkieliseen koulutukseen saamelaisten kotiseutualueella ja kehitetään lisää mahdollisuuksia osallistua saamenkieliseen koulutukseen muualla maassa siellä, missä saamelaislapsia on huomattavan paljon ja tällaiselle koulutukselle on riittävästi kysyntää.

Saamen kielen kielipesätoiminta

319. Kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä on pyritty elvyttämään opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kielipesätoiminnan avulla. Kielipesätoiminta on laajentunut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden kuluessa, samoin kielipesätoiminnan tukemiseen käytettävissä olevat määrärahat.

320. Kielipesä on päiväkodin tyyppinen paikka ja toimintamuoto, jossa pienille lapsille pyri- tään kielikylvyn tavoin opettamaan ja heitä totuttamaan usein muutoin katoamassa olevaan kieleen ja kulttuuriin. Kielipesässä kieltä hallitsevat aikuiset totuttavat lapsia kielen käyttöön. Kielipesätoiminta on todennäköisesti tehokkain keino häviämisvaarassa olevien kielten elvyt- tämiseen. Pääosa kielipesissä olevista lapsista on perheistä, joissa vanhemmat ovat menettä- neet yhteyden suvussa perinteisesti puhuttuun kieleen, eli on tapahtunut kielenvaihdos.

321. Kielipesätoiminnan säännöllinen tukeminen sisältyi ensimmäiseen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjelmaan ja kielipesien tukemiseen saatiin oma määräraha talousarvioon vuonna 2011. Kielipesätoiminnasta ei ole olemassa lainsäädäntöä, mikä tekee niiden toimin- nasta ja rahoituksesta joustavaa.

322. Rahoitus toteutetaan siten että opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain mää- rärahat Saamelaiskäräjille, joka päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta (laki saamelaiskäräjistä, 8 §). Vuonna 2018 tähän tarkoitukseen on käytettävissä 1 200 000 euroa.

323. Osaa kielipesistä ylläpitävät kunnat, osaa yhdistykset. Uusien kielipesien perustaminen on usein tapahtunut saamelaisten omien yhteisöjen aloitteesta ja toimesta, erityisesti Inarin- saamen kielipesien osalta.

324. Saamelaisten kotiseutualue muodostuu kolmesta pohjoisimmasta kunnasta (Utsjoki, Inari ja Enontekiö) ja Sodankylän kunnan pohjoisosasta. Kielipesätoiminta saamelaisten koti- seutualueella alkoi Inarin ja Utsjoen kunnista. Saamelaisalueella toiminta on sittemmin laajen- tunut Enontekiölle ja Sodankylään. Kielipesiä toimii saamelaisten kotiseutualueella yhteensä yhdeksän.

325. Kielipesätoiminta on pitkän valmistelutyön tuloksena viime vuosina laajentunut saame- laisten kotiseutualueen ulkopuolelle kolmelle paikkakunnalle seuraavasti: Helsinki (2013), Oulu (2015) ja Rovaniemi (2015).

Taulukko 1. Lasten määrä kielipesittäin vuosina 2016 ja 2017 mukaan lukien kielipesät kunnit- tain syksyllä 2017.

(31.3.2016) (28.2.2017) (31.8.2017)

Kielipesätoiminta	kevät2016	kevät2017	syksy2017	Työn- teki- jöitä
Inarinsaamenkielinen toiminta:
Kielipesä I, Inari*, Anarâškielâservi ry Kielipesä II, Xxxxx, Anarâškielâservi ry Kielipesä III, Inari, Anarâškielâservi ry	8	8	4	1 + 2
	5	9	7	2
	11	11	10	2
	Koltansaamenkielinen toiminta:
Kielipesä, Ivalo, Inarin kunta Kielipesä, Sevettijärvi, Inarin kunta	8	7	6	2
	5	4	3	1
	Pohjoissaamenkielinen toiminta:
Kielipesä, Vuotso, Sodankylän kunta** Kielipesäryhmä, Utsjoki, Utsjoen kunta Kielipesäryhmä, Karigasniemi, Utsjoen kunta Kielipesä, Helsinki, City Sámit ry Kielipesä, Oulu, Oulun kaupunki Kielipesä, Rovaniemi, Rovaniemen kaupunki Kielipesä, Sodankylä, Sodankylän kunta	9	7	9	2+1
	5	4	4	1
	4	4	2	1
	10	10	10	2
	3	5	5	1
	5	9	10	2
		7	11	3

KIRJOILLA OLEVIA LAPSIA YHTEENSÄ 73 85 81

*Inarinsaamen kielipesä I:ssa alkoi 1.8.2017 äidinkielinen ryhmä, jolloin puolet lapsista siirtyi siihen. Äidinkieliset ja kielipesä toimivat samassa talossa. Yksi työntekijä vastaa kielipesätoiminnasta. Muut ovat resurssina tarvitta- essa.

**Kolmas työntekijä on keittiövastaava ja vastaa iltahoidosta

Saamen kielen perusopetus

326. Kahdeksasluokkalaiset aloittivat 1.8.2018 uuden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisen opiskelunsa. Saamelaisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä antaa heille mahdollisuus omaksua saamelainen kulttuuriperintö. Tavoitteena on lisätä oppilaiden valmiuksia toimia saamenkie- lisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä.

327. Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Silloin kun perusopetus on saamenkielistä, sen erityisenä ta- voitteena on vahvistaa saamen kielen osaamista ja kielen käyttöä. Opetus perustuu yhteisöl- liseen näkemykseen kielestä. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus lujittuvat, kun oppilaat oppivat käyttämään kieltä yhteisölle ominaisella tavalla.

328. Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon eri saamen kielet ja nii- den murteet sekä kielen sisältämä kulttuurinen tietous. Oppilaita ohjataan ymmärtämään kie- lellisten valintojen merkityksiä ja vaikutuksia ympäristöönsä sekä myönteisen viestintäilmapii- rin rakentamisen tärkeyttä osana oman elämänsä hallintaa ja kielellistä tapakasvatusta. Kie- lellisten taitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin

ja päätöksentekoon. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja kulttuu- ritaustan merkityksestä sekä itselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle että muille alkuperäiskan- soille. Oppilaita ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.

Saamenkieliset koulut

329. Helsingissä, Pasilan koulussa on syksyllä 2018 aloittanut saamenkielinen luokka. Kou- lussa opetetaan kielen ohella saamelaiskulttuuria, mikä luo yhteyden alkuperäiskulttuuriin myös kaupunkisaamelaisille. Saamenkielinen kouluopetus on vahvistunut myös kotiseutualu- eella, esimerkiksi Ivalon kunnassa. Ivalossa on järjestetty varhemmin esikoulu-ja alkuopetusta pohjoissaameksi, mutta tänä syksynä on voinut aloittaa koulunkäynnin pohjoissaamenkieli- sessä kielikylpyluokassa.

Etäyhteyksiä hyödyntävä saamen kielen opetus

330. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi sisäl- tää ehdotuksia saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen edistämiseksi koko maassa. Myös Valtioneuvoston 3.7.2014 tekemä periaatepäätös toimenpideohjelmaksi saamen kielen elvyt- tämiseksi mainitsee etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittämisen saamelaisten kotiseu- tualueen ulkopuolella annettava saamen kielen opetuksen turvaamiseksi.

331. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä Saamelaiskäräjien ja Opetushallituksen kanssa pohtinut eri mahdollisuuksia löytää toimiva malli käyttää etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta täydentävän opetuksen kehittämiseen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Pilottihankkeella lähdetään hakemaan ratkaisumalleja ja käytännön kokemusta kestävämmän ratkaisun pohjaksi.

332. Utsjoen kunta sai toukokuussa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen saamen kielten etäyhteyksiä käyttävälle pilottihankkeelle. Hankkeen järjestämä etäyhteyksiä käyttävä opetus käynnistyy käytännössä syyslukukauden 2018-2019 aikana, jolloin myös hankkeen kol- mas yhteistyökumppani on valittu.

333. Valtion erityisavustuksella rahoitetaan etäyhteyksiin tarvittava tuki ja infrapalvelu. Sa- moin opetuksen koordinointiin, suunnitteluun ja tiedottamiseen erityisavustuksen avulla on hankittu projektityöntekijä.

334. Syyslukukaudella väliaikainen tekninen tuki ja verkkopalvelut ostetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulusta. Saamelaiskäräjät jatkaa keväällä 2018 tehtyä oppilaskar- toitusta ja opetuksen piiriin pyritään saamaan mahdollisimman moni saamelaisoppilas valta- kunnallisesti.

Saamen kielten ja saamenkielisen aineenopetuksen aineenopettajakoulutus

335. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella on käynnistetty syksyllä 2018 Oulun yliopistossa saamen kielten ja saamenkielisen aineenopetuksen kolmivuotinen aineenopetta- jakoulutus. Koulutus on suunnattu opettajakelpoisuuden tuottamiseksi sekä nyt opetustehtä- vissä epäpätevinä toimiville opettajille että uusille opiskelijoille. Kaikki kolme saamen kieltä on huomioitu koulutuksessa.

Saamenkielinen lastentarhanopettajakoulutus

336. Oulun yliopistossa on käynnistynyt vuonna 2016 saamenkielinen lastentarhanopettaja- koulutus. Kaikki kolme saamen kieltä on huomioitu koulutuksessa. Saamelaisen varhaiskasva- tuksen yksi merkittävimmistä haasteista on koulutetun saamenkielisen henkilökunnan puute, sillä noin puolet työntekijöistä on vailla muodollista pätevyyttä. Koulutuksen tavoitteena on vastata lastentarhanopettajapulaan ja samalla toimia yhtenä kieltä ja kulttuuria elvyttävänä toimenpiteenä.

337. Koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota saamelaisen kasvatuksen ja perinteisen tiedon sekä kielen oppimisen pedagogisiin käytäntöihin ja menetelmiin. Koulutuksen käyneet valmistuvat kasvatustieteiden kandidaateiksi ja tutkintoon sisältyy lastentarhanopettajan kel- poisuus. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena hyödyntäen ilta- ja viikonloppuai- koja, kesälukukautta sekä verkko-opetusta ja lähitapaamisia Inarissa. Koulutuksen kesto on kahdesta kolmeen vuotta. Uuden vastaavan koulutuksen tarvetta arvioidaan nyt meneillään olevan koulutuksen loppuvaiheessa.

Saamenkielinen ammatillinen koulutus

338. Saamenkielisille järjestettävässä ammatillisessa koulutuksessa osa Opetushallituksen ohjeista ja määräyksistä käännetään kolmelle saamen kielelle: pohjoissaameksi, inarinsaa- meksi ja kolttasaameksi. Eurooppa viettää vuonna 2018 eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuotta, johon Suomikin osallistuu. Opetushallitus on osaltaan tehnyt päätöksen viettää teemavuotta Saamen kulttuurin näkökulmasta. Kouluissa vietetään eri tapahtumia ja pidetään seminaareja, joita Opetushallitus on omalta osaltaan tukenut.

Saamenkielisen opetuksen järjestäminen

339. Vuoden 1999 alusta lähtien voimassa ollut rahoitus on mahdollistanut saamelaisope- tuksen vakiintumisen ja kehittämisen kotiseutualueen kunnissa niin, että saamen kielen ja saa- menkielisen opetuksen määrä on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 tähän päivään.

340. Saamelaisväestöä asuu Suomessa tällä hetkellä n. 240 kunnassa.

341. Valtiontalousarviosta myönnetään vuosittain valtionavustusta saamen kielen täydentä- vän opetuksen järjestämiseen kotiseutualueen ulkopuolella. Valtion talousarvioon vuodelle 2018 on opetus-ja kulttuuritoimen rahoituslainsäädäntö (OKRL) 45 § 2 mom. mukaisiin avus- tuksiin on esitetty saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen järjestämiseen 75 000 €.

342. Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt sekä vuonna 2017 että 2018 noin 2,3 miljoonaa euroa valtionavustusta saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen järjestämiseen saamelais- ten kotiseutualueella. Opetus ja siihen käytettävä tuntimäärä ovat tällä panostuksella lisään- tyneet jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna.

343. Myös valtion budjetista on vuonna 2018 myönnetty valtionavustusta saamenkielisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen 240 000 euroa. Rahoitus on vuonna 2018 puolta suurempi kuin edellisvuonna. Kotiseutualueen kunnissa tilannetta voidaan rahoituksen osalta pitää hy- vänä. Sen sijaan kotiseutualueen ulkopuolella, jossa merkittävä osa saamelaisista nykyisin asuu, ei ole vastaavaa mahdollisuutta opiskella saamen kieliä perusopetuksessa eikä lukiossa.

344. Saamenkielisen opetuksen suurin ongelma tällä hetkellä on, että päteviä opettajia on vaikea saada. Yleisimmin puhutun pohjoissaamen kielen osalta tilanne on muita saamen kieliä parempi.

345. Lapin aluehallintovirasto on täydennyskouluttanut alueen opettajia ottamaan huomi- oon moninaisuuden ja edistämään kulttuurien keskinäistä kunnioitusta oppilaitoksissa. Myös Lapin yliopisto on ottanut saamelaiskulttuurin huomioon sekä opettajien perus- että täyden- nyskoulutuksessa.

346. Saamelaisalueen koulutuskeskus on saanut luvan myös lukion oppimäärän ja lisäksi me- dia-alan ammattitutkinnon opetukseen. Saamenkielisissä viestimissä on tarvetta ammattitai- toiselle työvoimalle.

347. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetuskielet ovat edelleen suomi ja saame. Koulu- tuksen järjestäjä saa itse päättää, miten paljon se xxxxxxxx opetuskielellään järjestää koulutus- tarpeen mukaan järjestämislupansa mukaista ammatillista koulutusta.

348. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on velvollisuus järjestää tutkintoja ja koulutusta ensisijaisesti Lapin maakunnan osaamis- ja koulutustarpeeseen, mutta se saa lisäksi järjestää tutkintoja ja koulutusta Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta myös muualla Suomessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on myös lupa työvoimapoliittiseen koulutukseen.

349. Ammatillisessa koulutuksessa seuraavat tutkinnot ja tutkintojen osaamisalat suorite- taan saamen kielillä: taideteollisuusalan perustutkinto (voimassa 1.8.2018 alkaen), saamen käsityökisällin ammattitutkinto, saamen käsityömestarin erikoisammattitutkinto, luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, poronhoitaja ja porotalouden ammattitutkinto.

Ruotsin kielen osaamisen turvaaminen kansalliskielistrategian toimeenpanossa

350. Suomen hallitus päätti keväällä 2018, että 1.1.2020 alkaen ensimmäisen vieraan kielen (A1- kielen eli ruotsin kielen) opetus varhaistetaan alkamaan viimeistään perusopetuksen en- simmäisen vuosiluokan keväällä. Muutoksen myötä A1- kielen opetusta esitetään lisättäväksi yhteensä 2 vuosiviikkotunnilla vuosiluokilla 1-2.

Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä ammatillisissa perustutkinnoissa

351. Uudistettuihin 1.8.2018 voimaan tulleisiin ammatillisten perustutkintojen yhteisiin tut- kinnon osiin sisältyvä Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä –osa59 suoritetaan ja sitä opete- taan siten, että äidinkielenä on koulutuksen järjestäjän opetus- ja tutkintokielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieli.

352. Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä -osa-alue voidaan opiskelijan valinnan mukaan suorittaa ja sitä voidaan opettaa myös opiskelijan toisena kielenä olevalla suomen tai ruotsin kielellä, romanikielellä, viittomakielellä tai muulla opiskelijan äidinkielellä, mikäli koulutuksen järjestäjä tarjoaa tämän mahdollisuuden. Tutkinnon perusteet mahdollistavat saamen kielen opiskelun myös valinnaisina tutkinnon osina tai valinnaisina yhteisten tutkinnon osien osa- alueina. Näin voidaan edelleen vahvistaa saaman kielen osaamista saamelaisten kotiseutualu- eella, jos opiskelija niin haluaa ja koulutuksen järjestäjä tätä mahdollisuutta hyödyntää.

Ruotsinkielinen opetus ammattikoulutuksessa

353. Vuonna 2009 ruotsinkielinen opetus ammattikoulutuksessa katsottiin kielilainsäädän- nön soveltamista koskevan hallituksen kertomuksen mukaan riittämättömäksi. Vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetushallitus käynnistivät kampanjan, jonka tarkoituksena

59 OKM/128/050/2018 2 (14)

on parantaa oppilaiden motivaatiota oppia ruotsia. Kampanjassa tiedotetaan ruotsin kielen osaamisen hyödyllisyydestä työmarkkinoilla.

354. Kampanjaa jatkettiin vuonna 2018. Tuolloin pyrittiin löytämään uusia keinoja ruotsin kielen opiskelumotivaation lisäämiseksi. Xxxxxxxx suuntauksena saatujen tietojen valossa näyttää olevan, että kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan on kasvanut. Opetus- ja kulttuuriminis- teriö pitää asetettua tavoitetta tärkeänä ja pyrkii edelleen toimimaan ruotsin kielen opiskelu- motivaation vahvistamiseksi.

355. Ammatillinen koulutus perustuu osaamisperusteisuuteen, mikä merkitsee että oppitun- tien sijaan tarkastellaan yksilön osaamista karttumista. Jos opiskelija on saavuttanut kansalli- set tutkinnon perusteisiin perustuvat osaamisvaatimukset mm. ruotsin kielen osaamisen osalta, hän voi näyttää osaamisensa näytöissä. Tarvittaessa opiskelija hankkii lisää osaamista saavuttaakseen tutkinnon perusteiden edellyttämän osaamisen.

356. Ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnonosia, viestintä- ja vuorovaikutus toinen kotimainen -osa-alue on uudistettu siten, että kaikki perustutkinnon opiskelijat kykenevät käyttämään toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilan- teissa.

Ruotsin kielen säädöskääntämisen koulutus

357. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdistanut Helsingin yliopistolle rahoituksen ruotsin kielen säädöskääntämisen koulutukseen, jotta voidaan välttää eläköitymisestä aiheutuva pula ruotsin kielen säädöskääntäjistä.

15 ARTIKLA

Sopimuspuolet luovat tarpeelliset olosuhteet kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tehok- kaalle osallistumiselle kulttuuri-, yhteiskunta- ja talouselämään sekä erityisesti heitä koskeviin julkisiin asioihin.

Suositus – mahdollisuus osallistua julkiseen elämään ja työllistyä julkishallinnon palveluk- seen

Tehostetaan kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien mahdollisuuksia osallistua julkiseen elämään ja työllistyä julkishallinnon palvelukseen, erityisesti lainvalvontaan ja oikeuslaitokseen keskus- ja paikal- listasolla, jotta viestitettäisiin selvästi suomalaisen yhteiskunnan arvostavan moninaisuutta; pyritään poistamaan työmarkkinoilta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien, kuten venäläisten, syrjintä

Syrjinnän valvonta työelämässä

358. Vuoden 2015 alussa voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) myötä syrjinnän valvontaa työelämässä uudistettiin eräiltä osin. Työsuojeluviranomaisen yksittäistapauksel- lista valvontaa täydennettiin säätämällä yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäväksi edistää sovin- toa työelämän yksittäistapauksissa ja avustaa työelämässä syrjinnän uhriksi joutuneita.

359. Työsuojeluviranomaiselle säädettiin velvollisuus tiedottaa syrjintävalituksen tehneelle henkilölle yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävästä avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita. Työ- suojeluviranomaiselle säädettiin myös oikeus pyytää yhdenvertaisuusvaltuutetulta tai yhden- vertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta lausunto yhdenvertaisuuslain tulkinnasta ja soveltami- sesta. Työsuojeluviranomaisen laajennetut hallinnolliset toimivaltuudet eivät estä sitä teke-

mästä myös ilmoitusta epäilystä työsyrjintärikoksesta (RL 47:3§) tai kiskonnantapaisesta työ- syrjinnästä (RL 47:3a§) poliisille esitutkinta varten. Asia voi siten edetä samanaikaisesti sekä työsuojeluviranomaisen hallinnollisessa prosessissa että rikosprosessissa.

360. Työsuojeluvalvonnan ohjeessa syrjinnän valvonnasta esitetään, miten yhdenvertaisuus- lakia valvotaan asiakkaan aloitteesta tai viranomaisaloitteisen työpaikkatarkastuksen yhtey- dessä. Valvontaohjeessa myös kuvataan työsuojeluviranomaisen yhteistyötä yhdenvertai- suusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun kanssa. Yhteydenottoa työsuojeluviranomaiseen on helpotettu perustamalla valtakunnallinen puhelinneuvontapalvelu vuonna 2016. Työsuojelun vastuualueilla tuli kirjallisesti 21 asiakkaan kokemaa syrjintätapausta, joissa oli viittaus alku- perään, kansalaisuuteen tai kieleen.

361. Jos asiakkaan toimittamien tietojen perusteella epäillään, että työnantaja on toiminut yhdenvertaisuuslain vastaisesti, tarkastaja ryhtyy valvontatoimenpiteisiin. Vuonna 2017 on 4 asiakasaloitteisessa tarkastuksessa – jotka ovat olleet yleensä asiakirjaperusteisia - katsottu työnantajan toimineen syrjintäkiellon vastaisesti, ja työnantajalle on annettu toimintaohje tai kehotus syrjintäkiellon noudattamisesta, kun kyseessä oli alkuperä, kansalaisuus tai kieli. Toi- mintaohjeita (64) ja kehotuksia (11) syrjinnän kiellosta annettiin lisäksi myös viranomaisaloit- teisessa valvonnassa yhteensä 75 tarkastuksessa.

362. Työsuojeluviranomaiselle on säädetty laissa ilmoitusvelvollisuus poliisille, jos valvonnan perusteella syntyy todennäköisiä perusteita epäillä työsyrjintärikosta. Vuoden 2017 aikana tehtiin viranomaisaloitteisessa valvonnassa 10 esitutkintailmoitusta poliisille, joissa oli ollut todennäköisiä perusteita epäillä, että rikoslain 47 luvun 3 §:n työsyrjintärikoksen tunnusmer- kistö täyttyisi, kun kyse oli alkuperästä, kansalaisuudesta tai kielestä. Vuonna 2017 ei ollut yhtään vastaavaa asiakasaloitteista tapausta.

Venäjän kansalaiset ja venäjänkieliset Suomen työmarkkinoilla

363. Suomessa asuu runsaasti Venäjän kansalaisia, ja venäjänkielisiä työskentelee Suomen työmarkkinoilla varsin paljon. Työmarkkinoilla voi esiintyä syrjintää mm. kansalaisuuden, kie- len tai etnisen alkuperän mukaan, mutta tällainen liittyy hallituksen käsityksen mukaan pää- sääntöisesti yksittäistapauksiin eikä järjestelmällisesti nimenomaan venäläisiin. Syrjintäta- pauksia ei ole ollut niin poikkeuksellisen paljon, myös suhteutettuna ryhmän kokoon, että eri- tyisesti venäläiset tai pelkästään venäläiset voitaisiin nostaa esille esimerkkinä kansallisen vä- hemmistön syrjinnästä.

364. Vuonna 2013 perustettu Cultura-säätiö, jonka tarkoituksena on tukea venäjänkielisen väestön identiteettiä ja kotoutumista sekä lisätä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä Suomessa, julkaisi helmikuussa 2018 tutkimuksen Suomen venäjänkieliset: tässä ja nyt60. Tut- kimuksen mukaan Suomen venäjänkieliset ovat suuri mutta näkymätön ryhmä. Suomessa asu- vat venäjänkieliset kokevat syrjintää, mutta kokevat toisaalta elämänsä hyväksi. Venäjänkie- listen syrjintäkokemukset ovat kohtalaisen yleisiä: noin neljä kymmenestä on kertonut koke- neensa syrjintää. Syrjintään koetaan muun muassa työnhaussa.

60 xxxxx://xxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/Xxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxx_xxxxx_xx_xxx_X0_XXX_000.xxx

Julkiset työvoimapalvelut

365. Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) säätelee julkista työvoimapalvelua. Työ- voimapalvelut ovat TE-toimistojen henkilöasiakkaille, yrityksille ja yhteisöille tarjoamia TE-pal- veluja, joilla edistetään työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla osaavan työvoiman saata- vuutta, työnhakijoiden työllistymistä sekä kansalaisten työllistymiskyvyn kehittymistä.

366. Sivustolla xxx.xx-xxxxxxxx.xx annetaan tietoa suomeksi ja ruotsiksi työnhakijoille ja työnantajille. Sivustolla on tietoa myös saameksi. Työnhakijoille on tietoa työsuhdeasioista ja linkki Suomen koko työlainsäädäntöön työ-ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla. Lisäksi tode- taan, että työsuhteen ongelmatilanteissa voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaisiin, ja anne- taan tähän linkki. Ongelmatilanteet voivat käytännössä koskea esimerkiksi syrjintää.

367. Työnantajaa ohjeistetaan kohdassa työnhakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta seuraa- vasti: ”Työpaikkailmoituksessa tulee huomioida, että syrjintä on kielletty työhönotossa iän, et- nisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen (yhdenvertaisuuslaki 1325/2014) tai sukupuolen perusteella (tasa-arvolaki 1986/609).” Työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytymisestä ja ilmoituksen poistamisesta on säädetty laissa julkisesta työvoima- ja yritys- palvelusta (3 luku 3 §) ja tämän perusteella annetussa ohjeessa61.

Etnisten suhteiden neuvottelukunta

368. Neuvoa-antava komitea kehottaa toistamiseen Suomea koskevassa neljännessä rapor- tissaan (kappale 97) viranomaisia huolehtimaan siitä, että kuulemismenettelyjen nykyisten osapuolten (mm. ETNO ja kieliasiain neuvottelukunta) kokoonpanoa tarkistettaisiin, jotta kaikki vähemmistöt, erityisesti venäjän-, karjalan- ja vironkieliset, olisivat edustettuina. Näin voitaisiin varmistaa tehokas ja osallistava viestintä-, kuulemis- ja vaikuttamiskanava päätök- sentekoprosessin yhteydessä.

369. Valtioneuvoston asetuksen etnisten suhteiden neuvottelukunnasta (771/2015) mukaan neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään kolme varapuheenjoh- tajaa sekä korkeintaan 34 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Neuvottelu- kunnan jäsenistä vähintään kymmenen tulee edustaa maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmis- töjä. Valtioneuvosto on asettanut etnisten suhteiden neuvottelukunnan seuraavaksi nelivuo- tiskaudeksi ajalle 11.2.2016 - 10.2.2020. Neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhtey- dessä. Nykyinen kokoonpano tarjoaa vaikutusmahdollisuuksia muun muassa venäjän- ja vi- ronkielisille vähemmistöille, juutalaisyhteisölle ja tataareille.

370. Valtakunnallisen neuvottelukunnan lisäksi toimii seitsemän alueellista etnisten suhtei- den neuvottelukuntaa

Kieliasiain neuvottelukunta

371. Kieliasiain neuvottelukunta on oikeusministeriön yhteydessä toimiva ja ministeriötä avustava, yhteiskunnan eri sektoreita edustava asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on kielellis- ten oikeuksien edistäminen. Neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään kieli- lain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (433/2004). Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisen neuvottelukunnan toimi- kausi on 1.4.2016–31.3.2020. Toimikautensa aikana neuvottelukunta mm. järjestää kerran vuodessa kieliasiain neuvottelupäivän, jonka tarkoituksena on mahdollistaa valtioneuvoston ja kieliryhmien välinen avoin dialogi kieliasioista. Neuvottelukunnan pysyviin asiantuntijoihin

61 TEM/871/00.00.00.00/0000

kuuluu Saamelaiskäräjien edustaja. Vuosittain järjestettävään kieliasiain neuvottelupäivään kutsutaan eri kieliryhmien, mm. karjalan kielen edustajia. Venäjän, viron ja muita vieraita kie- liä edustaa neuvottelupäivässä Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO).

Kansalaisaloitelain uudistaminen

372. Vuoden 2012 maaliskuussa voimaan astuneen perustuslain muutoksen myötä Suomen perustuslakiin tuli neuvoa-antavan kansanäänestyksen rinnalle toinen kansalaisten suoran osallistumisen valtiollisella tasolla mahdollistava instituutio, kansalaisaloite. Kansalaisaloit- teesta säädetään perustuslain 53 §:ssä ja kansalaisaloitelaissa (12/2012). Valtakunnan tason kansalaisaloite on osoittautunut erityisen suosituksi ja laajasti käytetyksi osallistumiska- navaksi.

373. Kansalaisaloitteen vireillepanijana voi toimia yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. Vireillepanijan on nimettävä vähintään yksi edustaja ja yksi varaedustaja hoita- maan aloitteeseen liittyviä käytännön toimia. Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset eli kannatusilmoituk- set on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa. Ne voidaan kerätä paperilla, sähköisissä verk- kopalveluissa tai molempia tapoja käyttäen. Keräyksen päätyttyä aloitteen edustaja toimittaa kannatusilmoitukset Väestörekisterikeskukselle, joka tarkastaa niiden oikeellisuuden ja kel- poisuuden sekä vahvistaa hyväksyttyjen kannatusilmoitusten määrän. Jos Väestörekisterikes- kus vahvistaa kerättyjen kannatusilmoitusten määräksi vähintään 50 000, voidaan kansalais- aloite toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnalla on velvoite ottaa kansalaisaloite kä- siteltäväksi, mutta aloitteen hyväksyminen samoin kuin mahdolliset muutokset aloitteeseen jäävät eduskunnan harkittavaksi.

374. Hallituksen esityksessä (HE 251/2018 vp) ehdotetaan muutettavaksi kansalaisaloitela- kia. Kansalaisaloitemenettelyä on tarkoitus sujuvoittaa ja selkiyttää muun muassa aloitteen vireillepanoprosessin ja kannatusilmoitusten julkisuuden osalta pienillä teknisillä muutoksilla. Esitys pohjautuu oikeusministeriössä laadittuun Arviomuistioon kansalaisaloitemenettelyn toiminnasta 2012–2017.

Demokratiapoliittinen toimintaohjelma 2017-2019

375. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa korkeasti koulutettujen ehdokkaiden osuus kasvoi en- tisestään ja vastaavasti nuorimmat ikäluokat ja etniset vähemmistöt olivat aliedustettuina sekä ehdokkaissa että valituissa.

376. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.2.2017 hyväksytyn demokratiapoliittisen toi- mintaohjelman62 vuosille 2017–2019 hankkeiden tavoitteena on edistää äänestysaktiivisuu- den nousua sekä äänioikeuden yhdenvertaista käyttämistä, erityisenä fokuksena vähemmän osallistuvat ryhmät.

62 xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/00_00_xxxxxxxxxxxxx_XX_xxxxx.xxx?xx- quence=1&isAllowed=y

16 ARTIKLA

Sopimuspuolet pidättyvät toimenpiteistä, jotka muuttavat väestörakennetta kansallisiin vähemmistöi- hin kuuluvien henkilöiden asuttamilla alueilla ja joiden tarkoituksena on rajoittaa tähän puiteyleissopi- mukseen sisältyvistä periaatteista johtuvia oikeuksia ja vapauksia.

Kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakanteen uudistuksessa

377. Neuvoa-antava komitea kehottaa Suomea koskevassa neljännessä raportissaan (kap- pale 107) viranomaisia varmistamaan, että valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon pal- velurakenteen uudistus – kuten muutkin uudistukset – on osallistava prosessi, jossa otetaan huomioon todellinen kielellinen monimuotoisuus ja noudatetaan vähemmistöjen kielellisiä oi- keuksia.

378. Suomessa toteutetaan julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, ns. sote-uudis- tus. Sen tarkoituksena on koota nyt lähes 200 organisaation vastuulla oleva sosiaali- ja ter- veyspalvelujen järjestäminen 18 maakunnan tehtäväksi. Uudistuksen toteuduttua Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat tällöin maakunnat. Uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Järjestämisvastuun siirtäminen 18 maakunnalle varmistaa sen, että palvelujen toteut- tamista pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena ja että palveluista vastuussa olevalla taholla riittävä kyky ja taloudelliset edellytykset huolehtia asiak- kaiden tarpeisiin vastaavien riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta.

379. Uudistuksessa muodostetaan viisi alueellista maakuntien yhteistyöaluetta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien olisi tehtävä yhteistyösopimus sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliseksi yhteensovittamiseksi. Sopimuksessa olisi sovittava toimenpiteet myös kielellisten oikeuksien varmistamiseksi. Valtioneuvosto vahvistaa joka nel- jäs vuosi lainsäädäntöä täydentävät strategiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjes- tämiseksi. Tavoitteissa on määriteltävä myös tavoitteet kielellisten oikeuksien turvaamiseksi

380. Uudistuksen toteuttamiseksi tarvittavat lakiesitykset ovat parhaillaan eduskunnan käsi- teltävänä (HE 15/2017 vp ja HE 16/2018 vp). Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021 alkaen.

381. Sote-uudistuksen yhteydessä pyritään myös turvaamaan kielelliset oikeudet palve- luissa. Kielellisistä oikeuksista säädettäisiin nykyisen kielilainsäädännön lisäksi eduskunnan kä- siteltävänä olevissa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi sekä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapaudesta.

382. Uudistuksessa lähdetään siitä, että asiakkaiden nykyiset kielelliset oikeudet turvataan. Samalla järjestämisvastuun siirtäminen 18 maakunnalle voi parantaa joillakin alueilla asuvien kielellisiä oikeuksia. 18 maakunnalla olisi nykyistä lähes 200 tahoa paremmat edellytykset var- mistaa kielellisten oikeuksien toteutuminen.

383. Sote-uudistuksen toteutuessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään mo- lemmilla kansalliskielillä eli sekä suomeksi että ruotsiksi silloin, kun maakunta koostuu erikie- lisistä tai kaksikielisistä kunnista. Jos kaikki maakuntaan kuuluvat kunnat ovat yksikielisiä, jär- jestetään palvelut ja niihin liittyvä hallintoalueen kuntien kielellä. Ehdotetuista maakunnista viidestä maakunnasta tulee kaksikielinen ja Pohjanmaata lukuun ottamatta muissa ruotsi on vähemmistökielenä. Vähemmistökielisten asiakkaiden kielelliset oikeudet paranisivat erityi- sesti silloin kun yksikielinen kunta kuuluu kaksikieliseen maakuntaan, koska kaksikielisen maa- kunnan on järjestettävä palvelut suomeksi ja ruotsiksi.

384. Vähemmistökielen asemaa on myös tarkoitus vahvistaa siten, että säädettävän maa- kuntalain mukaan kaksikielisessä maakunnassa maakuntahallituksen olisi asetettava vähem- mistökielen vaikuttamistoimielin. Toimielimen jäseniksi valittaisiin maakunnan vähemmistö- kielisiä asukkaita edustavia henkilöitä. Vaikuttamistoimielimen tehtävänä olisi selvittää, arvi- oida ja määritellä maakunnan kielellisen vähemmistön palvelujen tarvetta sekä seurata ja ke- hittää näiden palvelujen saatavuutta ja laatua.

Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen uudistuksessa

385. Sote-uudistuksessa saamenkielisten oikeus käyttää saamen kieltä sosiaali- ja terveyden- huollossa säilyy kotiseutualueen kunnissa. Lisäksi saamenkielisillä olisi oikeus käyttää saamea niissä palveluissa, joita tuotetaan Lapin maakunnassa mutta kotiseutualueen ulkopuolella. Täl- laisia ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan valtaosaltaan Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä ja Länsi-Pohjan keskussairaalassa Ke- missä. Maakunnalla ei kuitenkaan olisi lainsäädäntöön perustuvaa velvollisuutta järjestää pal- veluja saamen kielellä, vaan saamenkielinen tulkkaus täyttäisi jatkossakin lainsäädännön vaa- timukset. Uudistuksen myötä oikeus käyttää saamen kieltä laajenee koskemaan myös Länsi- Pohjan keskussairaalaa.

386. Maakunnassa, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, olisi maa- kuntahallituksen asetettava saamenkielen vaikuttamistoimielin. Saamenkielen vaikuttamis- toimielimen jäseneksi valittaisiin saamenkielisiä asukkaita edustavia henkilöitä. Osa jäsenistä nimettäisiin Saamelaiskäräjien esittämistä henkilöistä. Saamenkielen vaikuttamistoimielimen tehtävät olisivat vastaavat kuin edellä todettujen vähemmistökielen toimielinten tehtävät.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen valinnanvapauskokeilujen yhdenvertaisuusvai- kutuksia

387. Oikeusministeriön syrjinnän seurantajärjestelmä ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhteistyössä selvittäneet sote-uudistuksen valinnanvapauskokeilujen yhdenvertaisuusvaiku- tuksia. Erityisesti yhdenvertaisuutta on tarkasteltu kielellisen saavutettavuuden näkökul- masta. Selvitys julkistettiin syyskuussa 2018. Selvityksessä annetaan suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille kielellisen saatavuuden ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi sote-palveluissa. 63

Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman toimenpiteet kielellisten oikeuksien edistä- miseksi sosiaali-ja terveydenhuollossa

388. Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä mm. kielellisten oi- keuksien edistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimenpiteen perusteella lisätään tie- toisuutta kielellisistä oikeuksista sekä niiden merkityksestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kohderyhmänä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta että potilaat. Tätä tarkoi- tusta varten tuotetaan kohderyhmille materiaalia kielellisistä oikeuksista ja valitaan sopivat kanavat kohderyhmien saavuttamiseksi. Toimenpidettä varten on laadittu aineistoa kielelli- sistä oikeuksista, joka lähetetään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjille.

63 Linkki selvitykseen, jossa englanninkielinen tiivistelmä: xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxx- dle/10024/161064

389. Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma sisältää myös toimenpiteen sosiaali- ja ter- veydenhuollon uudistuksen kielivaikutusten arvioinnista. Sen mukaan sosiaali- ja terveyden- huollon uudistuksesta sekä ehdotetusta maakuntalaista tehdään kielellisten vaikutusten arvi- ointi.

17 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan puuttumatta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuteen solmia ja ylläpitää vapaita ja rauhanomaisia yhteyksiä yli rajojen toisissa valtioissa laillisesti oleskeleviin henkilöihin, varsinkin henkilöihin, joiden kanssa heillä on sama etninen, sivistyksellinen, kielellinen tai uskonnollinen identiteetti tai yhteinen kulttuuriperintö.

2. Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan puuttumatta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuteen osallistua kansalaisjärjestöjen toimintaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

390. Artiklan osalta ei ole uutta raportoitavaa.

18 ARTIKLA

1. Sopimuspuolet pyrkivät tarvittaessa tekemään kahden- ja monenvälisiä sopimuksia toisten valtioi- den, varsinkin naapurivaltioiden kanssa varmistaakseen asianomaisiin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden suojelun.

2. Sopimuspuolet ryhtyvät tarpeen mukaan toimenpiteisiin rohkaistakseen yhteistyötä yli rajojen.

Pohjoismainen saamelaissopimus

391. Suomea koskevassa neljännessä raportissaan (kappale 109) neuvoa-antava komitea kannusti Suomen viranomaisia jatkamaan työtään pohjoismaista saamelaissopimusta koske- vien neuvottelujen saattamiseksi päätökseen, jotta saamelaisväestön oikeudet alkuperäiskan- sana saisivat paremman suojan aluetasolla.

392. Pohjoismaista saamelaissopimusta neuvoteltiin viiden vuoden ajan Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitusten sekä kolmen valtion Saamelaiskäräjien välillä. Neuvottelutulos saavutet- tiin joulukuussa 2016 ja valtioiden neuvotteluvaltuuskuntien puheenjohtajat parafoivat sopi- mustekstin 13.1.2017.

393. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa saamelaisten oikeuksia siten, että saamelaiset voivat säilyttää, harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan, kieliään ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat häiritsevät tätä mahdollisimman vähän. Sopimus turvaa alkuperäiskansa saame- laisten perustuslaillisen oikeuden oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

394. Sopimuksen allekirjoittamista koskevassa artiklassa todetaan, että sopimus annetaan ennen sen allekirjoittamista kaikkien kolmen maan Saamelaiskäräjien hyväksyttäväksi.

395. Oikeusministeriön antoi 15.2.2017 päivätyllä kirjeellä sopimuksen sen 42 artiklan mu- kaisesti Suomen saamelaiskäräjien hyväksyttäväksi. Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskä- räjät päättivät yhdessä saamelaisten parlamentaarisessa neuvostossa 7.12.2017, että hallituk- sille tehdään esitys neuvotella pohjoismaista saamelaissopimusta uudelleen.

396. Kesäkuussa 2018 saamelainen parlamentaarinen neuvosto teki kolmelle hallitukselle ehdotuksen sopimustekstin muuttamisesta tietyiltä osin. Valtiot eivät ole vielä vastanneet Saamelaiskäräjien ehdotukseen.

19 ARTIKLA

Sopimuspuolet sitoutuvat kunnioittamaan ja toteuttamaan tähän puiteyleissopimukseen sisältyviä pe- riaatteita tekemällä vain sellaisia välttämättömiä rajoituksia tai poikkeuksia, joista määrätään kan- sainvälisissä oikeudellisissa asiakirjoissa, erityisesti yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauk- sien suojaamiseksi, sikäli kuin niillä on merkitystä mainituista periaatteista johtuville oikeuksille ja va- pauksille.

397. Artiklan osalta ei ole raportoitavaa.

= = =

LIITTEET

 Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2018

 Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017