LIITE 1
LIITE 1
Sovitut tekstimuutokset Kaupan työehtosopimukseen 1.2.2022
Tekstimuutokset tulevat voimaan 1.2.2022, ellei toisin todettu.
Nykyinen TES-kirjaus | Uusi TES-kirjaus (muutos vihreällä) |
1 § Sopimuksen ulottuvuus | |
1. SOVELTAMISALA 1 § Sopimuksen ulottuvuus 1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on a. vähittäiskauppa b. tukkukauppa c. agentuuritoiminta d. kioskikauppa e. huolto- ja liikenneasematoiminta f. kaupan palvelu- ja tukitoiminta g. konevuokraus. 2. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä. | 1. SOVELTAMISALA 1 § Sopimuksen ulottuvuus 1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on a. vähittäiskauppa b. tukkukauppa c. kaupan logistiikka d. agentuuritoiminta e. kioskikauppa f. huolto- ja liikenneasematoiminta g. kaupan palvelu- ja tukitoiminta h. konevuokraus. 2. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN: Soveltamisalaa koskevalla muutoksella täsmennetään jo aiemmin voimassa ollutta työehtosopimuksen soveltamisalakäytäntöä. |
6 § Työaika | |
Työajasta sopiminen 1. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta. Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi. Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä tarkastelevat toteutuneen työajan ja työsopimustuntien vastaavuutta. Toteutuneen viikkotyöajan tarkastelu on tehtävä vähintään puolen vuoden välein työnantajan määrittämänä ajankohtana. Tätä pidemmästä, mutta enintään vuoden mittaisesta tarkasteluvälistä on sovittava 23 §:n mukaisesti. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Tarkastelussa on perusteltava kirjallisesti merkittävät poikkeamat työsopimustunteihin nähden. Mikäli tarkastelu johtaa työsopimustuntien korottamiseen, korotetut sopimustunnit otetaan huomioon seuraavaksi suunniteltavan viikon tiedoissa. Toteuttamisajankohdasta voidaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sopia toisin. | Työajasta sopiminen 1. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta. Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi. Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä tarkastelevat toteutuneen työajan ja työsopimustuntien vastaavuutta. Toteutuneen viikkotyöajan tarkastelu on tehtävä vähintään puolen vuoden välein työnantajan määrittämänä ajankohtana. Tätä pidemmästä, mutta enintään vuoden mittaisesta tarkasteluvälistä on sovittava 23 §:n mukaisesti. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Työnantajan on ilmoitettava etukäteen tarkastelun piirissä oleville työntekijöille tarkastelun ajankohta ja sen kattama ajanjakso. Tarkastelussa on perusteltava kirjallisesti merkittävät poikkeamat työsopimustunteihin nähden. Mikäli tarkastelu johtaa työsopimustuntien korottamiseen, korotetut sopimustunnit otetaan huomioon seuraavaksi suunniteltavan viikon tiedoissa. Toteuttamisajankohdasta voidaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sopia toisin. |
Tasoittumisjärjestelmä 3. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmään merkitään: tasoittumisjakson pituus, kokonaistyöaika sekä jakson alkamis- ja päättymispäivä. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, | Tasoittumisjärjestelmä 3. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmään merkitään: tasoittumisjakson pituus, kokonaistyöaika sekä jakson alkamis- ja päättymispäivä. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, |
työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää työnantaja ja luottamusmies selvittävät työaikasuunnittelun lähtökohtia sekä suhteutetun kuukausipalkan käyttömahdollisuuksia. Työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. | työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää työnantaja ja luottamusmies selvittävät työaikasuunnittelun lähtökohtia, työvoiman käytön tarpeen vaihtelua jakson aikana sekä suhteutetun kuukausipalkan käyttömahdollisuuksia. Työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. |
27-52 viikon tasoittumisjakso 6. Tämän kohdan määräykset eivät koske varastotyöntekijöiden 27-52 viikon tasoittumisjaksoa (ks. Varastotyöntekijöitä koskeva pöytäkirja). 27-52 viikon tasoittumisjakson käyttämisestä tulee sopia työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti). Sopimus voidaan solmia enintään 52 viikon määräajaksi. Sopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista määräajan päätyttyä. Pidemmän tasoittumisjakson käyttämiselle tulee olla toimipaikan tuotanto- tai palvelu-toiminnasta johtuva perusteltu syy, joka tulee käydä käyttöönotosta sovittaessa asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa läpi. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, sopijaosapuolena työntekijöiden puolelta toimii asianomainen henkilöstöryhmä. Sopimuksen syntyminen edellyttää tällöin kyseisen henkilöstöryhmän keskuudessaan tekemää päätöstä. Pidemmän tasoittumisjakson piiriin voivat kuulua toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään vuoden kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa olevat kokoaikaiset työntekijät. | 27-52 viikon tasoittumisjakso 6. Tämän kohdan määräykset eivät koske varastotyöntekijöiden 27-52 viikon tasoittumisjaksoa (ks. Varastotyöntekijöitä koskeva pöytäkirja). 27-52 viikon tasoittumisjakson käyttämisestä tulee sopia työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti). Sopimus voidaan solmia enintään 52 viikon määräajaksi. Sopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista määräajan päätyttyä. Pidemmän tasoittumisjakson käyttämiselle tulee olla toimipaikan tuotanto- tai palvelu-toiminnasta johtuva perusteltu syy, joka tulee käydä käyttöönotosta sovittaessa asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa läpi. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, sopijaosapuolena työntekijöiden puolelta toimii asianomainen henkilöstöryhmä. Sopimuksen syntyminen edellyttää tällöin kyseisen henkilöstöryhmän keskuudessaan tekemää päätöstä. Pidemmän tasoittumisjakson piiriin voivat kuulua toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään vuoden kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät, joiden työsopimuksen mukainen työaika on vähintään |
Työnantaja laatii etukäteen 27-52 viikon pituisen työajan tasoittumisjakson, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin. | 30 tuntia viikossa. Alle 37,5 tuntia tekeville on maksettava suhteutettua kuukausipalkkaa. Työnantaja laatii etukäteen 27-52 viikon pituisen työajan tasoittumisjakson, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin. |
Työvuoron keston tulee olla vähintään 4 tuntia. Työntekijän pyynnöstä tai perustellusta syystä työvuoro voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy tulee käydä työntekijän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista. Työvuorojen sijoittuessa eri vuorokauden aikoihin ne on suositeltavaa suunnitella työaikaergonomisesti. Suositeltava työvuorojen kiertosuunta on aamu-, päivä-, ilta- ja yövuoro. Vapaapäiviä edeltävä työvuoro suositellaan järjestettäväksi aamuvuoroksi ja vapaapäiviä seuraava vuoro iltavuoroksi, jos vapaapäiviä on enemmän kuin 1. | Työvuoron keston tulee olla vähintään 4 tuntia. Työntekijän kanssa kertaluonteisesti sovittaessa tai perustellusta syystä työvuoro voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy tulee käydä työntekijän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista. Työvuorojen sijoittuessa eri vuorokauden aikoihin ne on suositeltavaa suunnitella työaikaergonomisesti. Suositeltava työvuorojen kiertosuunta on aamu-, päivä-, ilta- ja yövuoro. Vapaapäiviä edeltävä työvuoro suositellaan järjestettäväksi aamuvuoroksi ja vapaapäiviä seuraava vuoro iltavuoroksi, jos vapaapäiviä on enemmän kuin 1. |
Työhönsidonnaisuusaika 8. Työhönsidonnaisuusaika vuorokaudessa on, ellei paikallisesti toisin sovita • enintään 9 tuntia säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia tai lyhyempi • enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 8 tuntia • enintään 11 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 9 tuntia. Määräys koskee myyjää ja myymälätyöntekijää, huolto- ja liikenneasematyöntekijää sekä kioskimyyjää. | Työhönsidonnaisuusaika 8. Työhönsidonnaisuusaika vuorokaudessa on, ellei paikallisesti toisin sovita • enintään 9 tuntia säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia tai lyhyempi • enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 8 tuntia • enintään 11 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 9 tuntia. Määräys koskee myyjää ja myymälätyöntekijää, huolto- ja liikenneasematyöntekijää sekä kioskimyyjää. Työnantaja voi päätöksellään poiketa kalenterivuoden aikana 5 kertaa työhönsidonnaisuusajasta, mikäli se on tarpeen työnantajan määräämän, etäyhteyksin järjestämän kokouksen tai tilaisuuden vuoksi. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN: |
Tämä ei edellytä työnantajaa hankkimaan laitteita, vaan voidaan edellyttää työntekijää käyttämään muutoinkin käytössä olevia omia laitteitaan. | |
Vuorokausilepo 9. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (23 §:n mukaisesti). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 8 tuntia. Työntekijän kanssa voidaan kuitenkin edellä mainitusta poiketen kertaluontoisesti sopia, että vuorokausilevon pituus on vähintään 7 tuntia. | Vuorokausilepo 9. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (23 §:n mukaisesti). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 9 tuntia. Työntekijän kanssa voidaan kuitenkin edellä mainitusta poiketen kertaluontoisesti sopia, että vuorokausilevon pituus on vähintään 7 tuntia. |
Vähintään 5 peräkkäisen yövuoron jälkeen tulee olla 2 vapaata. Yksittäisiä yövuoroja tulee pyrkiä välttämään. Jatkuvasti yötyötä tekevälle työntekijälle on tehtävä terveystarkastukset työnantajan kustannuksella työtä aloitettaessa ja tämän jälkeen lainsäädännön edellyttämin määräajoin. Mikäli yötyötä teetetään jatkuvasti osana työnantajan tavanomaista toimintaa, yötyön teettämisen periaatteet ja käytännöt on käsiteltävä osana työsuojelun yhteistoimintaa. Tässä yhteydessä on huomioitava erityisesti toimintatavat, joilla voidaan tukea terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Jos työtä tehdään klo 23-06 ja työntekijän tavallisen työmatkan edellyttämää yleistä kulkuneuvoa tai mahdollisuutta työntekijän oman kulkuneuvon käyttöön ei ole työvuoron alkamis- ja päättymisajankohtana, työnantajan on järjestettävä kuljetus. | Vähintään 5 peräkkäisen yövuoron jälkeen tulee olla 2 vapaata. Yksittäisiä yövuoroja tulee pyrkiä välttämään. Yövuorojen väliin ei voi sijoittaa yksittäistä vapaapäivää, ellei työntekijän kanssa kertaluonteisesti toisin sovita. Jatkuvasti yötyötä tekevälle työntekijälle on tehtävä terveystarkastukset työnantajan kustannuksella työtä aloitettaessa ja tämän jälkeen lainsäädännön edellyttämin määräajoin. Mikäli yötyötä teetetään jatkuvasti osana työnantajan tavanomaista toimintaa, yötyön teettämisen periaatteet ja käytännöt on käsiteltävä osana työsuojelun yhteistoimintaa. Tässä yhteydessä on huomioitava erityisesti toimintatavat, joilla voidaan tukea terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Jos työtä tehdään klo 23-06 ja työntekijän tavallisen työmatkan edellyttämää yleistä kulkuneuvoa tai mahdollisuutta työntekijän oman kulkuneuvon käyttöön ei ole työvuoron alkamis- ja päättymisajankohtana, työnantajan on järjestettävä kuljetus. |
7 § Vapaat | ||||||||
Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta … Vuosivapaiden ansainta 31.12.2020 saakka Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaiden ansainta 1.1.2021 lukien Työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: | Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta … Vuosivapaiden ansainta 31.12.2020 saakka Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaiden ansainta 1.1.2021 lukien Työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: | |||||||
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä | Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä | |||
200 | 1 | 7,5 | 200 | 1 | 7,5 | |||
400 | 2 | 15 | 400 | 2 | 15 | |||
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä |
220 | 1 | 7,5 |
440 | 2 | 15 |
660 | 3 | 22,5 |
880 | 4 | 30 |
1100 | 5 | 37,5 |
1320 | 6 | 45 |
1540 | 7 | 52,5 |
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä |
220 | 1 | 7,5 |
440 | 2 | 15 |
660 | 3 | 22,5 |
880 | 4 | 30 |
1100 | 5 | 37,5 |
1320 | 6 | 45 |
1540 | 7 | 52,5 |
600 | 3 | 22,5 | 600 | 3 | 22,5 | |||
800 | 4 | 30 | 800 | 4 | 30 | |||
1000 | 5 | 37,5 | 1000 | 5 | 37,5 | |||
1150 | 6 | 45 | 1150 | 6 | 45 | |||
1300 | 7 | 52,5 | 1300 | 7 | 52,5 | |||
1430 | 8 | 60 | 1430 | 8 | 60 | |||
1560 | 9 | 67,5 | 1560 | 9 | 67,5 | |||
Vapaapäivien sijoittelu 10. Vapaapäivät sijoitetaan seuraavasti: 10.1. Viikonloppuvapaa Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 17 perjantai-lauantai, lauantai–sunnuntai tai sunnuntai–maanantai vapaapäivä-yhdistelmää. Viikonloppuvapaista vähintään 9 annetaan lauantai–sunnuntai vapaa-päiväyhdistelmänä, ellei työntekijä työskentele vain viikonloppuisin. Viikonloppuvapaiden antamisesta muina arkipäivinä voidaan työpaikkakohtaisesti sopia (23 §:n mukaisesti). Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan viikonloppuvapaita vastaavassa suhteessa. Vuosilomalle sijoittuvat viikonloput lasketaan saaduiksi viikonloppuvapaiksi. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä. | Vapaapäivien sijoittelu 10. Vapaapäivät sijoitetaan seuraavasti: 10.1. Peräkkäiset vapaat Työntekijälle annetaan kalenterivuoden aikana vähintään 20 peräkkäisten vapaapäivien yhdistelmää. Edellä mainituista peräkkäisten vapaapäivien yhdistelmistä työntekijälle annetaan kalenterivuoden aikana vähintään 17 viikonloppuvapaata eli perjantai-lauantai, lauantai–sunnuntai tai sunnuntai–maanantai vapaapäiväyhdistelmää. Viikonloppuvapaista vähintään 9 annetaan lauantai–sunnuntai vapaa- päiväyhdistelmänä, ellei työntekijä työskentele vain viikonloppuisin. Peräkkäisten vapaiden antamisesta voidaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sopia toisin. Vuosilomalle sijoittuvat viikonloput lasketaan saaduiksi viikonloppuvapaiksi. | |||||||
Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan peräkkäisiä vapaita ja viikonloppuvapaita vastaavassa suhteessa. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä. | |
10.3. Aattovapaa Seuraavista aattopäivistä tulee vakinaisella työntekijällä olla 2 vapaana: • pääsiäislauantai • juhannusaatto • jouluaatto • uudenvuodenaatto. Konttorityöntekijällä vapaapäiviä ovat pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto, ellei kyseessä ole 7 §:n 1. kohdassa määritelty yrityksen liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy, jolloin tämän määräyksen sijaan noudatetaan kohdan 10.3. aattovapaamääräyksiä muilta osin. Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa. Vuosilomalle sijoittuvat aattopäivät lasketaan saaduiksi aattovapaiksi. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä. Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka. | 10.3. Aattovapaa Seuraavista aattopäivistä tulee vakinaisella työntekijällä olla 2 vapaana: • pääsiäislauantai • juhannusaatto • jouluaatto • uudenvuodenaatto. Konttorityöntekijällä vapaapäiviä ovat pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto, ellei kyseessä ole 7 §:n 1. kohdassa määritelty yrityksen liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy, jolloin tämän määräyksen sijaan noudatetaan kohdan 10.3. aattovapaamääräyksiä muilta osin. Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa. Vuosilomalle sijoittuvat aattopäivät lasketaan saaduiksi aattovapaiksi. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä. Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka. Työnantaja ja työntekijä voivat kertaluonteisesti sopia aattovapaamääräyksistä toisin. |
8 § Ruoka- ja kahvitauot | |
8 § Ruoka- ja kahvitauko Ruokatauko | 8 § Ruoka- ja kahvitauko Ruokatauko |
… | … |
Kahvitauko | Kahvitauko |
… | … |
8. Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan tosiasiallisesti pitää ja ohjeistettava, miten työntekijä voi yksin työskennellessä ne järjestää. |
9 § Lisä-ja ylityö | |
Työajan enimmäismäärä 18. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 6 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) pidentää enintään 12 kuukauteen. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Vuoden 2020 siirtymävaihetta koskeva määräys: Vaihtoehtoisesti voidaan 31.12.2020 saakka käyttää aikaisempaa työehtosopimuksen määräystä ylityön enimmäismääristä: Ylityön enimmäismääriä kalenterivuoden aikana laskettaessa ei noudateta työaikalain 19 §:n mukaista 4 kuukauden tarkastelujaksoa (= 138 tuntia 4 kuukaudessa). | Työajan enimmäismäärä 18. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 6 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) pidentää enintään 12 kuukauteen. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Vuoden 2020 siirtymävaihetta koskeva määräys: Vaihtoehtoisesti voidaan 31.12.2020 saakka käyttää aikaisempaa työehtosopimuksen määräystä ylityön enimmäismääristä: Ylityön enimmäismääriä kalenterivuoden aikana laskettaessa ei noudateta työaikalain 19 §:n mukaista 4 kuukauden tarkastelujaksoa (= 138 tuntia 4 kuukaudessa). |
17 § Tilapäiset poissaolot | |
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos • toisella huoltajalla, • huoltajan avio- tai avopuolisolla tai | Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos • toisella huoltajalla, • huoltajan avio- tai avopuolisolla tai |
• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, ei ole ansiotyön työajan, työttömyysturvan aktiivisuusedellytyksen velvoittaman palkkatyön, tai palveluksen, välimatkan (asuinpaikka), asevelvollisuuden tai siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys. | • lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, • ei ole ansiotyön työajan, työttömyysturvan aktiivisuusedellytyksen velvoittaman palkkatyön, tai palveluksen, välimatkan (asuinpaikka), asevelvollisuuden tai siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys. |
Vihkiminen ja merkkipäivä 3. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä. 4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä. | Vihkiminen ja merkkipäivä 3. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä. 4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä. |
28 § Sopimuksen voimassaolo | |
11. VOIMASSAOLO 28 § Sopimuksen voimassaolo 1. Sopimus on voimassa 31.1.2022 asti. 2. Sopimus jatkuu 31.1.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä. 3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset, muutoin irtisanominen on mitätön. | 11. VOIMASSAOLO 28 § Sopimuksen voimassaolo 1. Sopimus on voimassa 31.1.2024 asti. 2. Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä. 3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset, muutoin irtisanominen on mitätön. |
Arkipyhäjärjestelmä ja 38 tunnin viikkotyöaika | |
Arkipyhäjärjestelmä ja 38 tunnin viikkotyöaikaa koskevaa pöytäkirjaa sovelletaan 31.12.2020 asti, jonka jälkeen tämän pöytäkirjan voimassaolo päättyy. Tämän jälkeen yrityksessä voidaan vastaavasti soveltaa arkipyhäjärjestelmää koskevaa pöytäkirjaa (s. xx). Arkipyhäjärjestelmän käyttöönotto 1. Vuosivapaajärjestelmän sijaan voidaan yrityksessä tai sen osassa ottaa käyttöön arkipyhäjärjestelmä. Valittua järjestelmää ei voida vaihtaa kesken kalenterivuoden. 2. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys toteutetaan tässä vaihtoehdossa pidentämällä kokoaikaisten työntekijöiden työaika keskimäärin 38 viikkotyötuntiin. Työajan pidennys ei edellytä muutoksia työsopimukseen. Alle 37,5 tuntia tekevien työntekijöiden viikkotyöaikaa ei kilpailukykysopimuksen mukaan pidennetty. 3. Tämän pöytäkirjan arkipyhälyhennyksiä koskevat kohdat 4.-8. korvaavat työehtosopimuksen 7 §:n vuosivapaita koskevat kohdat 4.-9. Arkipyhäviikon työajan lyhennys 4. Työaikaa lyhentävä arkipyhä vähentää kyseisen viikon tai tasoittumisjärjestelmän työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 7,6 tunnilla (7 tunnilla 36 minuutilla). 5. Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä: • arkipyhäviikolla • 2 edeltävänä viikkona • 2 seuraavana viikkona tai • tasoittumisjärjestelmässä. Konttorityöntekijän työajan lyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää | Arkipyhäjärjestelmä ja 38 tunnin viikkotyöaikaa koskevaa pöytäkirjaa sovelletaan 31.12.2020 asti, jonka jälkeen tämän pöytäkirjan voimassaolo päättyy. Tämän jälkeen yrityksessä voidaan vastaavasti soveltaa arkipyhäjärjestelmää koskevaa pöytäkirjaa (s. xx). Arkipyhäjärjestelmän käyttöönotto 1. Vuosivapaajärjestelmän sijaan voidaan yrityksessä tai sen osassa ottaa käyttöön arkipyhäjärjestelmä. Valittua järjestelmää ei voida vaihtaa kesken kalenterivuoden. 2. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys toteutetaan tässä vaihtoehdossa pidentämällä kokoaikaisten työntekijöiden työaika keskimäärin 38 viikkotyötuntiin. Työajan pidennys ei edellytä muutoksia työsopimukseen. Alle 37,5 tuntia tekevien työntekijöiden viikkotyöaikaa ei kilpailukykysopimuksen mukaan pidennetty. 3. Tämän pöytäkirjan arkipyhälyhennyksiä koskevat kohdat 4.-8. korvaavat työehtosopimuksen 7 §:n vuosivapaita koskevat kohdat 4.-9. Arkipyhäviikon työajan lyhennys 4. Työaikaa lyhentävä arkipyhä vähentää kyseisen viikon tai tasoittumisjärjestelmän työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 7,6 tunnilla (7 tunnilla 36 minuutilla). 5. Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä: • arkipyhäviikolla • 2 edeltävänä viikkona • 2 seuraavana viikkona tai • tasoittumisjärjestelmässä. Konttorityöntekijän työajan lyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää |
työpaikkakohtaista sopimista työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti. Lauantain ollessa kiinteä vapaapäivä se on vapaa myös arkipyhäviikolla. Esimerkki 45. Yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää: Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 38 tuntia. Arkipyhäviikko on viikolla 14. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa viikoilla 12–16 lyhentämällä valitun viikon työpäivien määrää 1:llä ja viikkotyöaikaa 7,6 tunnilla (7 tunnilla 36 minuutilla). Lyhennysviikolla työpäiviä on 4 ja viikkotyöaika on 30,4 tuntia (30 tuntia 24 minuuttia). Esimerkki 46. Yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää: Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 38 tuntia. Arkipyhäviikko on 6 viikon tasoittumisjärjestelmän 3. viikolla. 6 viikon tasoittumisjärjestelmä: Viikko 1 2 3 4 5 6 Työtuntien määrä 228 – 7,6 = 220,4 t Arkipyhäviikko (220 tuntia 24 minuuttia) Lyhennys toteutetaan vähentämällä minkä tahansa viikon työpäivien määrää 1:llä ja jakson työtuntien määrää 7,6 tunnilla (7 tunnilla 36 minuutilla). Jakson normaali työpäivien määrä on 6 x 5 = 30 työpäivää. Jakson normaali tuntimäärä on 6 x 38 tuntia = 228 tuntia. Xxxxxxxx toteutuu teettämällä jaksossa 29 työpäivää ja 220,4 tuntia (220 tuntia 24 minuuttia). 6. Työaikaa lyhentävät: • pitkäperjantai | työpaikkakohtaista sopimista työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti. Lauantain ollessa kiinteä vapaapäivä se on vapaa myös arkipyhäviikolla. Esimerkki 45. Yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää: Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 38 tuntia. Arkipyhäviikko on viikolla 14. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa viikoilla 12–16 lyhentämällä valitun viikon työpäivien määrää 1:llä ja viikkotyöaikaa 7,6 tunnilla (7 tunnilla 36 minuutilla). Lyhennysviikolla työpäiviä on 4 ja viikkotyöaika on 30,4 tuntia (30 tuntia 24 minuuttia). Esimerkki 46. Yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää: Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 38 tuntia. Arkipyhäviikko on 6 viikon tasoittumisjärjestelmän 3. viikolla. 6 viikon tasoittumisjärjestelmä: Viikko 1 2 3 4 5 6 Työtuntien määrä 228 – 7,6 = 220,4 t Arkipyhäviikko (220 tuntia 24 minuuttia) Lyhennys toteutetaan vähentämällä minkä tahansa viikon työpäivien määrää 1:llä ja jakson työtuntien määrää 7,6 tunnilla (7 tunnilla 36 minuutilla). Jakson normaali työpäivien määrä on 6 x 5 = 30 työpäivää. Jakson normaali tuntimäärä on 6 x 38 tuntia = 228 tuntia. Xxxxxxxx toteutuu teettämällä jaksossa 29 työpäivää ja 220,4 tuntia (220 tuntia 24 minuuttia). 6. Työaikaa lyhentävät: • pitkäperjantai • pääsiäismaanantai • helatorstai |
• pääsiäismaanantai • helatorstai • juhannuspäivä. Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat: • uudenvuodenpäivä • loppiainen • vapunpäivä • itsenäisyyspäivä • jouluaatto • tapaninpäivä. 7. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Työsuhteen kestoa koskeva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä. Esimerkki 47. Työsuhde on alkanut 24.11. Työsuhde on kestänyt jouluaattoon mennessä 1 kuukauden, joten työntekijä saa maanantaista perjantaille sijoittuvalta jouluaatolta arkipyhälyhennyksen. Lisäksi työntekijä saa maanantaista perjantaihin sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä työajan lyhennyksen. 8. Alle 37,5 tuntia tekevälle annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys: • rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi lyhennysjakson tilissä tai • palkallisena vapaana lyhennysjakson aikana. Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä. Esimerkki. 48. Työntekijän sovittu keskimääräinen viikkotyöaika on 20 tuntia. | • juhannuspäivä. Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat: • uudenvuodenpäivä • loppiainen • vapunpäivä • itsenäisyyspäivä • jouluaatto • tapaninpäivä. 7. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Työsuhteen kestoa koskeva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä. Esimerkki 47. Työsuhde on alkanut 24.11. Työsuhde on kestänyt jouluaattoon mennessä 1 kuukauden, joten työntekijä saa maanantaista perjantaille sijoittuvalta jouluaatolta arkipyhälyhennyksen. Lisäksi työntekijä saa maanantaista perjantaihin sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä työajan lyhennyksen. 8. Alle 37,5 tuntia tekevälle annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys: • rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi lyhennysjakson tilissä tai • palkallisena vapaana lyhennysjakson aikana. Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä. Esimerkki. 48. Työntekijän sovittu keskimääräinen viikkotyöaika on 20 tuntia. Arkipyhäviikon (esim. juhannusviikon) työajan lyhennys (4 tuntia) voidaan antaa kahdella tavalla: • rahana |
Arkipyhäviikon (esim. juhannusviikon) työajan lyhennys (4 tuntia) voidaan antaa kahdella tavalla: • rahana Työntekijä tekee kyseisellä viikolla sovitun 20 tuntia ja saa palkan 24 tunnilta. tai • työajan lyhennyksenä Työntekijä tekee kyseisellä viikolla 16 tuntia ja saa palkan 20 tunnilta. Lisä- ja ylityö 9. Lisä- ja ylityön osalta noudatetaan työehtosopimuksen 9 §:n määräyksiä lukuun ottamatta kohtia 6.–9. Kyseisistä kohdista on tässä pöytäkirjassa omat määräykset kohdissa 10.-13. Työehtosopimuksen 9 §:n kohdissa 14.–16. käytetään 37,5 tunnin sijasta 38 tuntia. Korotettu palkka 10. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 38 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Kokoaikatyöntekijälle maksetaan arkipyhäviikon enimmäistyöajan ylittävästä työstä 50 %:lla korotettu palkka. Kokoaikatyöntekijällä arkipyhäviikon enimmäistyöaika on 30,4 tuntia (30 tuntia 24 minuuttia) 1 arkipyhän lyhentäessä työaikaa ja 22,8 tuntia (22 tuntia 48 minuuttia) 2 arkipyhän lyhentäessä työaikaa. 11. Varastotyöntekijälle maksetaan vuorokaudessa 10 tunnin jälkeen 50 %:lla korotettu palkka ja 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka. Jos varastotyöntekijän säännöllinen työaika on työpaikkakohtaisesti työehto-sopimuksen 23 §:n mukaisesti sovittu enintään 12 tunniksi vuorokaudessa, korotettua palkkaa maksetaan vuorokaudessa aina vasta | Työntekijä tekee kyseisellä viikolla sovitun 20 tuntia ja saa palkan 24 tunnilta. tai • työajan lyhennyksenä Työntekijä tekee kyseisellä viikolla 16 tuntia ja saa palkan 20 tunnilta. Lisä- ja ylityö 9. Lisä- ja ylityön osalta noudatetaan työehtosopimuksen 9 §:n määräyksiä lukuun ottamatta kohtia 6.–9. Kyseisistä kohdista on tässä pöytäkirjassa omat määräykset kohdissa 10.-13. Työehtosopimuksen 9 §:n kohdissa 14.–16. käytetään 37,5 tunnin sijasta 38 tuntia. Korotettu palkka 10. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 38 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Kokoaikatyöntekijälle maksetaan arkipyhäviikon enimmäistyöajan ylittävästä työstä 50 %:lla korotettu palkka. Kokoaikatyöntekijällä arkipyhäviikon enimmäistyöaika on 30,4 tuntia (30 tuntia 24 minuuttia) 1 arkipyhän lyhentäessä työaikaa ja 22,8 tuntia (22 tuntia 48 minuuttia) 2 arkipyhän lyhentäessä työaikaa. 11. Varastotyöntekijälle maksetaan vuorokaudessa 10 tunnin jälkeen 50 %:lla korotettu palkka ja 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka. Jos varastotyöntekijän säännöllinen työaika on työpaikkakohtaisesti työehto-sopimuksen 23 §:n mukaisesti sovittu enintään 12 tunniksi vuorokaudessa, korotettua palkkaa maksetaan vuorokaudessa aina vasta 12 tunnin jälkeen. Vuorokaudessa 12 tunnin jälkeen tehtävistä tunneista maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. |
12 tunnin jälkeen. Vuorokaudessa 12 tunnin jälkeen tehtävistä tunneista maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Varastotyöntekijälle ei makseta ilta- ja yölisiä työajan ylittäessä 12 tuntia vuorokaudessa. Muuten korotettu palkka maksetaan 10. kohdan mukaan. 12. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityökorvauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina. Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 13. Tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta • maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka ja • varastossa 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka. Edellä esitetystä poiketen varastoissa, joissa on työpaikkakohtaisesti työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti sovittu vuorokautinen säännöllinen työaika enintään 12 tunniksi, vähennetään vain yli 12 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta • maksetaan erikseen 100 %:lla korotettu palkka. b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat • viikkojen lukumäärä x 38 tuntia, josta vähennetään kokoaikatyöntekijän arkipyhälyhennysten lukumäärä x 7,6 tuntia (7 tuntia 36 minuuttia). c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka. Esimerkki 49. 38 tuntia tekevä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää | Varastotyöntekijälle ei makseta ilta- ja yölisiä työajan ylittäessä 12 tuntia vuorokaudessa. Muuten korotettu palkka maksetaan 10. kohdan mukaan. 12. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityökorvauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina. Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 13. Tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta • maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka ja • varastossa 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka. Edellä esitetystä poiketen varastoissa, joissa on työpaikkakohtaisesti työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti sovittu vuorokautinen säännöllinen työaika enintään 12 tunniksi, vähennetään vain yli 12 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta • maksetaan erikseen 100 %:lla korotettu palkka. b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat • viikkojen lukumäärä x 38 tuntia, josta vähennetään kokoaikatyöntekijän arkipyhälyhennysten lukumäärä x 7,6 tuntia (7 tuntia 36 minuuttia). c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka. Esimerkki 49. 38 tuntia tekevä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä, jolloin jakson viikkojen enimmäistyöaika on (12 x 38) 456 tuntia. Jaksoon sisältyy 1 arkipyhä. |
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä, jolloin jakson viikkojen enimmäistyöaika on (12 x 38) 456 tuntia. Jaksoon sisältyy 1 arkipyhä. Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisen jakson viikkojen enimmäistyöaika 12 x 38 – 7,6 = 448,4 tuntia (448 tuntia 24 minuuttia), jolloin 50 %:lla korvataan 36,6 tuntia (36 tuntia 36 minuuttia). Työntekijälle maksetaan normaalin palkan lisäksi 50 %:lla korotettu palkka yhteensä (15 + 36,6) 51,6 tunnilta (51 tunnilta 36 minuutilta). Ylityökirjanpitoon kirjataan tasoittumisjaksossa keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ eli 20 tuntia. (500 tuntia - 12 x 40 tuntia). Esimerkki 50. Alle 37,5 tuntia tekevä tuntipalkkainen, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää Alle 37,5 tuntia tekevän sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jakson suunniteltu tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia. Jaksoon sisältyy 1 arkipyhä, josta maksetaan rahakorvaus. Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään jakson viikkojen enimmäistyöaika 456 tuntia (12 x 38), jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 29. Kyseiseltä tasoittumisjaksolta työntekijälle maksetaan yksinkertainen tuntipalkka suunnitelluista 360 tunnista ja jakson viikkojen enimmäistyöajan ja suunnitellun työajan erotuksesta (456 – 360) 96 | Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisen jakson viikkojen enimmäistyöaika 12 x 38 – 7,6 = 448,4 tuntia (448 tuntia 24 minuuttia), jolloin 50 %:lla korvataan 36,6 tuntia (36 tuntia 36 minuuttia). Työntekijälle maksetaan normaalin palkan lisäksi 50 %:lla korotettu palkka yhteensä (15 + 36,6) 51,6 tunnilta (51 tunnilta 36 minuutilta). Ylityökirjanpitoon kirjataan tasoittumisjaksossa keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ eli 20 tuntia. (500 tuntia - 12 x 40 tuntia). Esimerkki 50. Alle 37,5 tuntia tekevä tuntipalkkainen, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää Alle 37,5 tuntia tekevän sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jakson suunniteltu tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia. Jaksoon sisältyy 1 arkipyhä, josta maksetaan rahakorvaus. Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään jakson viikkojen enimmäistyöaika 456 tuntia (12 x 38), jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 29. Kyseiseltä tasoittumisjaksolta työntekijälle maksetaan yksinkertainen tuntipalkka suunnitelluista 360 tunnista ja jakson viikkojen enimmäistyöajan ja suunnitellun työajan erotuksesta (456 – 360) 96 tunnista. Yksinkertainen tuntipalkka maksetaan yhteensä 456 tunnista (360 + 96). Työntekijä saa jaksolta 50 %:lla korotetun palkan 44 tunnilta (15 + 29). Lisäksi hänelle maksetaan arkipyhäviikon lyhennyskorvauksena 6 tunnin palkka. |
tunnista. Yksinkertainen tuntipalkka maksetaan yhteensä 456 tunnista (360 + 96). Työntekijä saa jaksolta 50 %:lla korotetun palkan 44 tunnilta (15 + 29). Lisäksi hänelle maksetaan arkipyhäviikon lyhennyskorvauksena 6 tunnin palkka. Ylityökirjanpitoon kirjataan tasoittumisjaksossa keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ eli 20 tuntia (500 tuntia - 12 x 40 tuntia). | Ylityökirjanpitoon kirjataan tasoittumisjaksossa keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ eli 20 tuntia (500 tuntia - 12 x 40 tuntia). | |||||
VUOSITYÖAJAN LYHENNYS | ||||||
Pekkaspäivien ansainta 1. Kokoaikatyöntekijä ansaitsee Pekkaspäiviä kalenterivuotta kohti seuraavasti: Käytettäessä vuosivapaajärjestelmää 1.2.2020 lukien TAI käytettäessä arkipyhäjärjestelmää, 1.1.2021 lukien: Käytettäessä arkipyhäjärjestelmää 31.12.2020 saakka: | Pekkaspäivien ansainta 1. Kokoaikatyöntekijä ansaitsee Pekkaspäiviä kalenterivuotta kohti seuraavasti: Käytettäessä vuosivapaajärjestelmää 1.2.2020 lukien TAI käytettäessä arkipyhäjärjestelmää, 1.1.2021 lukien: Käytettäessä arkipyhäjärjestelmää 31.12.2020 saakka: | |||||
Työsuhteen kesto | Pekkaspäivien lukumäärä | Työsuhteen kesto | Pekkaspäivien lukumäärä | |||
2–4 kuukautta | 3 päivää | 2–4 kuukautta | 3 päivää | |||
5–7 kuukautta | 7 päivää | 5–7 kuukautta | 7 päivää | |||
8–12 kuukautta | 11 päivää | 8–12 kuukautta | 11 päivää | |||
Työsuhteen kesto | Pekkaspäivien lukumäärä |
2–4 kuukautta | 3 päivää |
5–7 kuukautta | 7 päivää |
8–10 kuukautta | 11 päivää |
11–12 kuukautta | 14 päivää |
Työsuhteen kesto | Pekkaspäivien lukumäärä |
2–4 kuukautta | 3 päivää |
5–7 kuukautta | 7 päivää |
8–10 kuukautta | 11 päivää |
11–12 kuukautta | 14 päivää |
Vuosivapaatuntien m
Edellä oleviin kuukausiin lasketaan vähintään 14 työpäivää sisältävät kuukaudet. 2. Työpäivien veroisiksi päiviksi lasketaan: • vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. lain 7 §:n 2. momentin 1., 7. ja 8. kohdan mukaisia päiviä. • työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitopäiviä. | Edellä oleviin kuukausiin lasketaan vähintään 14 työpäivää sisältävät kuukaudet. 2. Työpäivien veroisiksi päiviksi lasketaan: • vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. lain 7 §:n 2. momentin 1., 7. ja 8. kohdan mukaisia päiviä. • työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitopäiviä. | |||||||
Pekkaspäivät ja vuosivapaajärjestelmä 6. Vuosivapaajärjestelmä määräytyy työehtosopimuksen 7 §:n 4.-9. kohtien mukaan seuraavin poikkeuksin: Vuosivapaiden ansainta 31.12.2020 saakka: Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: | Pekkaspäivät ja vuosivapaajärjestelmä 6. Vuosivapaajärjestelmä määräytyy työehtosopimuksen 7 §:n 4.-9. kohtien mukaan seuraavin poikkeuksin: V Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: | |||||||
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä | ||||||
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | |||||||
220 | 1 | 8 | ||||||
220 | 1 | 8 | ||||||
440 | 2 | 16 | ||||||
440 | 2 | 16 | ||||||
660 | 3 | 24 | ||||||
660 | 3 | 24 | ||||||
880 | 4 | 32 | ||||||
880 | 4 | 32 | ||||||
1100 | 5 | 40 | ||||||
1100 | 5 | 40 | ||||||
1320 | 6 | 48 | ||||||
1320 | 6 | 48 | ||||||
1540 | 7 | 56 | ||||||
1540 | 7 | 56 | ||||||
Vuosivapaiden ansainta 1.1.2021 lukien: Työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaa annetaan 8 tunnin pituisena työpäivänä 7,5 tunnin sijasta. Esimerkki 57. 40 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää Työntekijälle annetaan 1 vuosivapaa 8 tunnin pituisena työpäivänä. Viikon muina 4 työpäivänä hän on töissä yhteensä 32 tuntia. Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 32 tuntia. Esimerkki 58. 40 tuntia tekevä, yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää | Vuosivapaiden ansainta 1.1.2021 lukien: Työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: | |||
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien m | ||
200 | 1 | 8 | ||
400 | 2 | 16 | ||
600 | 3 | 24 | ||
800 | 4 | 32 | ||
1000 | 5 | 40 | ||
1150 | 6 | 48 | ||
1300 | 7 | 56 | ||
1430 | 8 | 64 | ||
1560 | 9 | 72 | ||
Vuosivapaa annetaan 8 tunnin pituisena työpäivänä 7,5 tunnin sijasta. Esimerkki 57. 40 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää Työntekijälle annetaan 1 vuosivapaa 8 tunnin pituisena työpäivänä. Viikon muina 4 työpäivänä hän on töissä yhteensä 32 tuntia. Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 32 tuntia. Esimerkki 58. 40 tuntia tekevä, yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jakson enimmäistyöaika on 480 tuntia (12 x 40). Jakson aikana on annettu 2 | ||||
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä |
200 | 1 | 8 |
400 | 2 | 16 |
600 | 3 | 24 |
800 | 4 | 32 |
1000 | 5 | 40 |
1150 | 6 | 48 |
1300 | 7 | 56 |
1430 | 8 | 64 |
1560 | 9 | 72 |
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jakson enimmäistyöaika on 480 tuntia (12 x 40). Jakson aikana on annettu 2 vuosivapaata 8 tunnin pituisina työpäivinä. Vuosivapaatunteja on annettu 16. Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 464 tuntia. | vuosivapaata 8 tunnin pituisina työpäivinä. Vuosivapaatunteja on annettu 16. Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 464 tuntia. |
LISÄTYÖN TARJOAMINEN -PÖYTÄKIRJA | |
Kokoaikatyön tarjoamista koskeva sopimusmalli Kokoaikatyön tarjoamista koskevan mallin käyttöönotosta ja toteuttamisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) tässä mainituin poikkeuksin. Työntekijöiden osalta sopijapuolena toimii luottamusmies tai asianomainen henkilöstöryhmä. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Henkilöstöryhmän tapauksessa sopimuksen syntyminen edellyttää kyseisen henkilöstöryhmän keskuudessaan tekemää päätöstä. Mikäli työnantaja sitoutuu työntekijän pyynnöstä tarjoamaan kokoaikatyötä kaikille sitä haluaville työntekijöille, joiden työsuhde on kestänyt vähintään 12 kuukautta, ei sopimuksen voimassaoloaikana tarvitse noudattaa seuraavia velvollisuuksia: Kaupan työehtosopimuksen 6 §:n määräys alle 37,5 tuntia tekevän työntekijän työajan tarkastelusta Työsopimuslain 2 luvun 5 § siltä osin kun kyse on uuden työntekijän palkkaamisesta. Sopimuksessa on sovittava seuraavista asioista: Xxxxxxxxx kokoaikaisen työn pyytämiseksi Kohtuullinen aika, jonka kuluessa työnantajan on käsiteltävä ja hyväksyttävä työntekijöiden kokoaikatyötä koskevat pyynnöt. Jos muuta ei sovita, kohtuullinen aika on 2 viikkoa Työntekopaikat, joista kokoaikatyötä on otettava vastaan. | |
Sopimuksen soveltamisalue. Sopimus voi koskea yrityksen koko Kaupan työehtosopimuksen alaista henkilöstöä, tai sitä voidaan rajoittaa ammattiryhmäkohtaisesti, alueellisesti ja/tai toimipaikkakohtaisesti. Sopimuksen irtisanomisaika. Ellei toisin sovita, työnantajan noudattama irtisanomisaika on 3 kuukautta ja työntekijäosapuolen 12 kuukautta. Sopimuksessa voidaan myös sopia, että myös muu lisätyön tarjoamisvelvollisuus (esimerkiksi tilapäinen lisätyö) ja sen vastaanottovelvollisuus molemmat yhdessä poistetaan. Kun työnantaja hyväksyy työntekijän pyynnön kokoaikatyöstä, korotetut sopimustunnit otetaan huomioon seuraavaksi suunniteltavan viikon tiedoissa, ellei toisin sovita. Tuntien korottamista ei kuitenkaan ole velvollisuutta toteuttaa tasoittumisjaksoa käytettäessä siten, että se johtaisi korotettuun palkkaan. Mikäli työntekijä on poissa korotettujen sopimustuntien tullessa voimaan, nostetaan työsopimustunteja aikaisintaan työhönpaluusta alkaen. Mikäli työnantaja ei halua hyväksyä pyyntöä, työnantaja ilmoittaa siitä työntekijälle. Jos pyyntöä ei toteuteta, tämä sopimus ja sen vaikutukset päättyvät tuosta hetkestä eteenpäin. Muissa tapauksissa sopimus päättyy siitä hetkestä lukien, kun työnantaja ilmoittaa kokoaikatyön tarjoamista koskevan sitoumuksen päättyvän. Esimerkki 1 Kokoaikaisen työn tarjoamista koskeva sitoumus koskee Kauppa Oy:n Hämeentien myymälässä pääsääntöisesti työskenteleviä myyjän tehtävässä toimivia työntekijöitä. Työtä on otettava vastaan Kauppa Oy:n Tampereella sijaitsevista myymälöistä. |
Kokoaikaisen työn pyytämisessä noudatetaan seuraavaa menettelyä: 1. Työntekijä esittää kirjallisen pyynnön kokoaikatyöstä 2. Työnantaja vastaa kahden viikon kuluessa työntekijän pyyntöön 3. Jos työnantaja hyväksyy työntekijän pyynnön kokoaikatyöstä, korotetut sopimustunnit otetaan huomioon seuraavaksi suunniteltavan viikon tiedoissa. Kokoaikatyön tarjoamista koskeva työehtosopimusteksti tulee voimaan 1.9.2022. Työehtosopimusosapuolet julkaiset tätä ennen järjestelyä koskevan yhteisen soveltamisohjeen. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN: Työehtosopimustekstillä ei ole merkitystä sen kannalta, miten kyseinen asia muutoin määräytyy lain mukaan. Ei myöskään puututa yritysten omiin järjestelmiin. KL valvontavelvollisuus koskee vain tämän sopimusmääräyksen mukaista toimintaa. |