KUMITEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN
Sisällysluettelo
KUMITEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN
SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2012-28.2.2014
KEMIANTEOLLISUUS RY KUMITEOLLISUUS RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY
SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2012-28.2.2014 4
1 § Sopimuksen soveltamisala 4
2 § Palkkaperusteet 4
Peruspalkat 1.2.2012 4
Peruspalkat 1.3.2013 5
Henkilökohtainen osuus 6
3 § Erilliset lisät 6
Ammattitutkintolisä 7
4 § Kokonaispalkka 8
5 § Suorituspalkka 8
6 § Työturvallisuus 8
7 § Luottamusmiehet 9
Muut ehdot 9
Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely 9
8 § Paikallinen sopiminen 10
9 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 10
10 § Sopimuksen voimassaolo 10
KEMIANTEOLLISUUDEN JA KUMITEOLLISUUDEN SÄHKÖALAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 11
Työehtosopimuksen liite A 17
LUOTTAMUSMIEHIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 17
KEMIANTEOLLISUUS RY:N, KUMITEOLLISUUS RY:N
ja
SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N
välinen
SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2012-28.2.2014
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Kemianteollisuus ry:n sekä Kumiteollisuus ry:n jäsenyritysten sekä niissä työskentelevien sähköalantyöntekijöiden välisissä työsuhteissa. Niiden työehtojen osalta, joita ei tässä sopimuksessa ole mainittu, noudatetaan ao. teollisuuslaitosta koskevaa työntekijäin työehto- sopimusta. Milloin ns. pääalan työehtosopimuksessa mainitaan osapuolena sen tehnyt työntekijäjärjestö, sovelletaan sen asemesta työntekijäosapuolena Sähköalojen ammattiliitto ry:n tämän sopimuskokonaisuuden piiriin kuuluvan henkilöstön osalta.
2. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Pöytäkirjamerkintä:
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sähköalantyöntekijöiden työehtojen osalta muiden teollisuusalojen työmarkkinaosapuolten on mahdollista yhtyä tähän sopimukseen.
2 § Palkkaperusteet
Sähköalantyöntekijöiden palkat määräytyvät seuraavasti:
Peruspalkat 1.2.2012
1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin peruspalkat sentteinä tunnilta:
Kumiteollisuus
1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
C | 934 |
B | 1074 |
A2 | 1214 |
A1 | 1272 |
Kemianteollisuus
1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
C | 980 |
B | 1127 |
A2 | 1274 |
A1 | 1334 |
Peruspalkat 1.3.2013
1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin peruspalkat sentteinä tunnilta:
Kumiteollisuus
1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
C | 952 |
B | 1094 |
A2 | 1237 |
A1 | 1296 |
Kemianteollisuus
1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
C | 999 |
B | 1148 |
A2 | 1298 |
A1 | 1359 |
2. Työntekijöiden sijoittamisessa palkkaryhmiin noudatetaan seuraavia periaatteita:
C Palkkaryhmään C kuuluvat sähköalan varsinaisten työntekijöiden vakituisten apulaisten, harjoittelijoiden sekä muut vaativuudeltaan näihin verrattavat työt.
B Palkkaryhmään B kuuluvat työt, joiden tekijältä vaaditaan pääsääntöisesti alan ammattikoulun suorittaminen (nuoremmat asentajat).
A 2 Palkkaryhmään A 2 kuuluvat vaativat ammattityöt, joiden tekijältä vähintään viiden ammatissaolovuoden lisäksi edellytetään kykyä itsenäisesti suoriutua ao. tehtävästä (vanhemmat asentajat).
Soveltamisohje:
Ammatissaoloaika määräytyy eri tapauksissa seuraavasti:
– työskentely alan ammattikoulun jälkeen ammattiin jatkuvasti ja monipuolisesti kehitettävissä sähköalan töissä luetaan kokonaisuudessaan ammatissaoloajaksi
– yleinen 2– tai 3–vuotinen hyväksytysti loppuunsuoritettu ammattikoulu luetaan puolelta kestoajaltaan ammatissaoloaikaan
A 1 Palkkaryhmään A 1 kuuluvat erittäin vaativat ammattityöt, joiden tekijälleen asettamat vaatimukset ovat oleellisesti palkkaryhmän A 2 vaatimuksia suuremmat.
3. Peruspalkka määräytyy työn vaativuuden ja sen edellyttämän kokemuksen perusteella.
Henkilökohtainen osuus
4. Kullekin työntekijälle määritetään aikapalkan henkilökohtainen osuus ammattitaidon, pätevyyden, työtehon ym. henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.
Pöytäkirjamerkintä:
Sähköalantyöntekijäin kohdalla tulee henkilökohtaisen palkan osuuden tai aikatyölisän määrittelyssä ottaa huomioon työntekijän hyväksytysti suorittamien Sähköasentajain Ammattien Keskustoimikunnan (SAKTO), Puhelinalan Ammattien Keskustoimikunnan (PAKTO) ja Radioalan Ammattien Keskustoimikunnan (RAKTO) hyväksymien asentajatutkintojen sekä sähköalan ammattitutkinnon tai ylemmän ammattitutkinnon mahdollinen vaikutus työntekijän pätevyyttä lisäävänä tekijänä.
Henkilökohtaista osuutta määritettäessä huomioidaan ammattikoulun lisäksi olevat kokemusvuodet. Henkilökohtaisen osuuden suuruus on 2 - 17 % työntekijän peruspalkasta.
Jos jossakin tapauksessa syntyy epäselvyyttä siitä, mikä työntekijälle maksetusta aikapalkasta vastaa henkilökohtaista osuutta on tämä erikseen selvitettävä.
Edellä tässä pykälässä tarkoitettu peruspalkka ja mahdollinen henkilökohtainen osuus muodostavat työntekijän henkilökohtaisen palkan.
Paikallisesti sopimalla kemianteollisuuden yrityksissä voidaan siirtyä käyttämään sähköalan työntekijöiden osalta tuntipalkan sijaan kuukausipalkkaa. Paikallisessa sopimuksessa on mm. sovittava se, miten kuukausipalkka muodostetaan ja miten työehtosopimuskorotukset toteutetaan kuukausipalkkaan.
3 § Erilliset lisät
Jos työntekijä joutuu suorittamaan työtään erittäin likaisissa tai kuumissa olosuhteissa maksetaan hänelle olosuhdelisää paikallisen sopimuksen mukaisesti.
Työskenneltäessä olosuhteissa, joista aiheutuu poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, kuten erittäin korkeissa työkohteissa, sähköjännitteellisten laitteiden esteettömässä ulottumassa, tai muuten vastaavissa olosuhteissa maksetaan erillistä lisää paikallisen sopimuksen mukaisesti.
Edellä mainitut lisät voidaan keskimääräistää.
Soveltamisohje:
Neuvotteluissa todettiin, että sopimuksen 3 §:n mukaisia olosuhteita, joista aiheutuu poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta ovat mm. seuraavat:
– korkeissa kohteissa kuten savupiipuissa, mastoissa, valonheitintorneissa yms. suoritettavat työt ilman erikoistelineitä
– voimalaitosten kattiloiden päällä suoritettavat asennustyöt kattiloiden
ollessa toiminnassa
– avokeskuksissa suoritettavat asennustyöt, jos viereiset osat ovat jännitteelliset
– korjaustyöt suurjännitekennoissa jos viereiset kennot ovat jännitteelliset
– varmuusmääräysten edellyttämät suojatoimenpiteet, kun on kyseessä suurjännite
– puhdistus–, kunnostus–, tarkastus–, maalaus–, korjaus– ja laajennus– yms. työt, joita suorittaessaan työntekijä joutuu suurjännitekytkinlaitoksessa, suurjännitejohtopylväässä tai muussa vastaavassa paikassa olemaan jännitteellisten johtavien osien esteettömässä ulottumassa. Tällä tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi horjahtaessaan, pystyyn noustessaan, kättänsä ojentaessaan työvälineen tai työtarvikkeen välityksellä huomaamattaan joutua kosketuksiin jännitteellisten johtavien osien kanssa
– työskentely sellaisen suurjännitejohdon johtimilla, jossa johto itsestään on jännitteetön, mutta sen läheisyydessä olevista jännitteellisistä johdoista voi indusoitua hengenvaarallista jännitettä
– avokeskuksissa ja niihin verrattavissa sekä koteloiduissa keskuksissa suoritettavat korjaus– ja asennustyöt, jos viereiset osat ovat jännitteelliset, eikä riittäviin suoja– tai varotoimenpiteisiin ole voitu ryhtyä
– hissikuilussa korin ulkopuolella suoritettavat huolto– ja korjaustyöt jännitteen ollessa kytkettynä
– työskentely nosturin päällä tapauksissa, joissa työntekijä joutuu käyttämään erityistä putoamissuojausta
Em. tapauksissa suoritettavat lisät maksetaan vain niiltä tunneilta, kun näitä töitä tehdään.
Ammattitutkintolisä
Sähköalan ammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan erillisenä lisänä 10 euroa kuukaudessa.
Sähköalan erikoisammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan erillisenä lisänä 20 euroa kuukaudessa.
Ammattitutkinnolla ja erikoisammattitutkinnolla tarkoitetaan työntekijän hyväksyttävästi suorittamia opetushallituksen hyväksymiä ammattitutkintolain mukaisia sähköalan tutkintoja, jotka vastaavat työntekijän suorittamia työtehtäviä.
Työntekijä on esitettävä työnantajalle selvitys ammattitutkinnon suorittamisesta ja lisä maksetaan selvityksen esittämistä seuraavan kuukauden alusta.
Ammattitutkintolisän maksaminen tulee voimaan 1.10.2007 lukien.
Kemianteollisuudessa työskentelevien sähköalan työntekijöiden osalta noudatetaan kemianteollisuuden pääsopimuksen 5 §:n 4 kohtaa myös, kun sähköalan työntekijä opastaa ja
perehdyttää oppilaitoksessa sähköalan opintoja opetushallituksen sähköalan opetussuunnitelman mukaisesti suorittava opiskelija, suorittaa työpaikalla opintoihin liittyvää työjaksoa. Työnantajan kanssa tulee etukäteen määritellä ja sopia määräyksen piiriin kuuluva perehdyttäminen ja opastaminen sekä sen ajallinen kesto. Määräystä ei sovellettava, mikäli työnopastaminen ja perehdyttäminen on muutoin otettu huomioon sähköalan työntekijän palkkauksessa.
4 § Kokonaispalkka
1. Liitot toteavat, että aikapalkalla työskentelevien sähköalantyöntekijöiden palkat voidaan määritellä kokonaistuntipalkkoina, joita muodostettaessa otetaan huomioon peruspalkat sekä henkilökohtaista osuutta ja aikatyölisää koskevat määräykset.
Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä ja poikkeuksellisen haitan tai hankaluuden lisä voidaan liittää palkkaan keskimääräisenä tai suorittaa ne erikseen niiltä tunneilta, joilta näitä lisiä suoritetaan paikallisen käytännön mukaisesti.
Edellä mainittuja palkkoja paikallisesti muodostettaessa sekä tarkistettaessa on kiinnitettävä huomiota sähköalantyöntekijöiden ammattitaitoon ja työn asettamiin vaatimuksiin sekä siihen, että myös uusiin ja palkkaryhmästä toiseen siirtyviin työntekijöihin noudatetaan kullakin teollisuusalalla sähköalantyöntekijöihin sovellettuja palkkoja ja palkkausperiaatteita.
Neuvotteluissa oltiin yksimielisiä siitä, että niillä aloilla, joilla arkipyhäkorvaukset on suoritettu palkantarkistuksen yhteydessä, on kiinnitettävä huomiota kokonaistuntipalkkoja muodostettaessa siihen, että arkipyhäkorvaukset tulevat asiallisella tavalla huomioon otetuiksi.
Vuorotyölisiä lukuun ottamatta voidaan erilliset lisät liittää kokonaistuntipalkkaan keskimääräisinä.
2. Aikatyössä maksetaan vähintään henkilökohtainen palkka. Henkilökohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa aikatyölisää.
Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.
5 § Suorituspalkka
1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknisesti on mahdollista, voidaan työ tuottavuuden ja ansion kohottamiseksi tehdä suorituspalkalla. Suorituspalkkoja ovat mm. urakka- sekä palkkiopalkka.
2. Suorituspalkkojen hinnoittelusta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.
6 § Työturvallisuus
1. Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään kaikkiin toimenpiteisiin työntekijän turvallisuuden suojelemiseksi.
2. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten viranomaisten määräämiä varmuuslaitteita ei ole tehty, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1. Neuvottelujen yhteydessä liitot totesivat, että erityisesti sähköturvallisuusmääräyksiin tulee työpaikoilla kiinnittää asianmukaista huomiota.
2. Liitot suosittelevat, että milloin se tuotantolaitoksen koko ja siinä käytössä olevien
sähkölaitteiden laatu ja lukumäärä huomioon ottaen on tarpeen, paikallisesti laaditaan sähköturvallisuuslakia sekä sen nojalla annettuja määräyksiä täydentäviä ohjeita mm. siltä osin, missä määrin säännösten tarkoittamissa töissä työtä tulee suorittaa samanaikaisesti vähintään kaksi näissä määräyksissä edellytetyn pätevyyden omaavaa henkilöä.
Ohjeiden tulee olla sellaisten työntekijöiden käytettävissä, jotka säännöllisesti osallistuvat sähkölaitteiden korjaus– tai huoltotyöhön.
3. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma– ja ammattitautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai –varusteiden käytöllä työssä on työturvallisuus– tai terveysolosuhteita tässä työssä olennaisesti parantava vaikutus tahi sitten voidaan työntekijä työssä, jossa hän työn laadun vuoksi joutuu olemaan alttiina erityiselle kosteudelle, märkyydelle, vedolle, kuumuudelle tai kylmyydelle, voimakkaalle valolle taikka muulle vaaralliselle säteilylle, tehokkaasti suojata näistä aiheutuvista haitoista, hankkii työnantaja tällaisen suojavaatteen tai –varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 2. luvun 15 §:n mukaan ei ole välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.
7 § Luottamusmiehet
Muut ehdot
Työpaikoilla, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään viisi (5) tämän sopimuksen soveltamispiirissä olevaa sähköalan työntekijää maksetaan, maksetaan luottamusmiehelle korvausta 1.2.2012 alkaen 75 euroa kuukaudessa.
Tämän työehtosopimuksen liitteeksi (liite A) on otettu luottamusmiehiä koskevat määräykset.
Ammattiosaston valitsemalla luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
Jos työntekijälle on annettu rikkomuksesta tai laiminlyönnistä varoitus, siitä tulee ilmoittaa myös asianomaiselle luottamusmiehelle, mikäli tämä ei ollut läsnä varoitusta annettaessa.
Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoittaa työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.
Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.
Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä pääluottamusmiehen työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työantajalle
8 § Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Milloin sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.
9 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen
Sovittiin, että työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäsenmaksut palkanmaksukausittain työntekijän palkasta, jotka tilitetään mainitun ammattiliiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
10 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2012 ja on voimassa 28.2.2014 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Helsingissä 13. joulukuuta 2011
KEMIANTEOLLISUUS RY KUMITEOLLISUUS RY
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY
Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
KEMIANTEOLLISUUS RY KUMITEOLLISUUS RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY
KEMIANTEOLLISUUDEN JA KUMITEOLLISUUDEN SÄHKÖALAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 13.12.2011
Paikka Kemianteollisuus ry, Helsinki
Läsnä Xxxxx Xxxxx Kemianteollisuus KT ry Xxxxx Xxxxxxxxxx Kumiteollisuus ry
Xxxxxx Xxxxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry
Xxxxx Xxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry
1 Työehtosopimuksen uudistaminen
Todettiin, että osapuolet ovat tänään allekirjoittaneet sähköalantyöntekijöiden työehtosopimuksen sopimuskaudelle 2012–2014 samalla uudistaen edellisen työehtosopimuksen liittojen välillä 23.11.2011 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti.
2 Työehtosopimuksen voimassaolo
Uudistettu työehtosopimus on voimassa 1.2.2012 – 28.2.2014 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
3 Palkankorotukset
3.1 Vuosi 2012 Yleiskorotus 1.2.2012
Sähköalantyöntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.2.2012 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 %.
Paikallinen erä 1.2.2012
Sähköalantyöntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään 1.2.2012 lukien 0,8 % suuruinen yritys/toimipaikkainen erä. Paikallisen erän suuruus lasketaan toimipaikan sähköalantyöntekijöiden työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden tammikuu 2012 tuntipalkkojen yhteenlasketusta summasta. Laskenta-aineistona käytetään säännöllisen työajan ansiota erillisine lisineen eli ansiota ilman yli- ja sunnuntaityökorotusta. Palkankorotuserän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.
Toimipaikkakohtaisen palkankorotuserän jakamisesta sovitaan paikallisesti.
Mikäli paikalliset osapuolet eivät 15.2.2012 mennessä pääse yhteisymmärrykseen toimipaikkakohtaisen palkankorotuserän jakamisesta, maksetaan se 0,8 prosentin suuruisena yleiskorotuksena kaikille työntekijöille ja korotus lasketaan työntekijän yleiskorotuksella korottamattomasta palkasta.
Kertakorvaus helmikuu 2012
Sähköalantyöntekijöille maksetaan helmikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen kertaerä.
Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.11.2011 ja joiden työsuhde on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä.
Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Jos työnantajalla ei kertaerän maksamisajankohtana ole palkanmaksuvelvollisuutta työntekijälle, kertaerä maksetaan työntekijälle hänen työhön paluutaan seuraavana työnantajan säännöllisenä palkanmaksupäivänä edellyttäen, että työntekijä palaa työhön sopimuskauden 1.2.2012–28.2.2014 aikana.
Kertaerä ei ole tehdyltä työajalta maksettua palkkaa eikä kertaerää siksi oteta huomioon muun muassa vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa.
Ohjetuntipalkat 1.2.2012
Sähköalantyöntekijöiden ohjetuntipalkkoja korotetaan 1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,4 %.
Kumiteollisuuden ohjetuntipalkat 1.2.2012
Kumiteollisuuden sähköalantyöntekijöiden ohjetuntipalkat ovat 1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat (senttiä/h).
Palkkaryhmä C 934 senttiä/tunti
Palkkaryhmä B 1074 senttiä/tunti
Palkkaryhmä A 2 1214 senttiä/tunti
Palkkaryhmä A 1 1272 senttiä/tunti
Kemianteollisuuden ohjetuntipalkat 1.2.2012
Kemianteollisuuden sähköalantyöntekijöiden ohjetuntipalkat ovat 1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat (senttiä/h).
Palkkaryhmä C 980 senttiä/tunti
Palkkaryhmä B 1127 senttiä/tunti
Palkkaryhmä A 2 1274 senttiä/tunti
Palkkaryhmä A 1 1334 senttiä/tunti
Lisät 1.2.2012
Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitettuja paikallisesti sovittuja lisiä korotetaan 1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,4 % lisien määrät lähimpään senttiin pyöristäen.
Vuorotyölisien määrä sekä korotusten voimaantulo määräytyvät pääalan työehtosopimuksen mukaisesti.
Luottamusmieskorvaus 1.2.2012 (kemianteollisuus ja kumiteollisuus)
Työehtosopimuksen 7 §:n tarkoittama luottamusmiehen kuukausikorvaus on 75 € kuukaudessa 1.2.2012 lukien.
3.2 Vuosi 2013 Yleiskorotus 1.3.2013
Sähköalantyöntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.3.2013 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %.
Paikallinen erä 1.3.2013
Sähköalantyöntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään 1.3.2013 lukien 0,6 % suuruinen yritys/toimipaikkainen erä. Paikallisen erän suuruus lasketaan toimipaikan sähköalantyöntekijöiden työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden helmikuu 2012 tuntipalkkojen yhteenlasketusta summasta. Laskenta-aineistona käytetään säännöllisen työajan ansiota erillisine lisineen eli ansiota ilman yli- ja sunnuntaityökorotusta. Palkankorotuserän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.
Toimipaikkakohtaisen palkankorotuserän jakamisesta sovitaan paikallisesti.
Mikäli paikalliset osapuolet eivät 15.2.2012 mennessä pääse yhteisymmärrykseen toimipaikkakohtaisen palkankorotuserän jakamisesta, maksetaan se 0,6 prosentin suuruisena yleiskorotuksena kaikille työntekijöille ja korotus lasketaan työntekijän yleiskorotuksella korottamattomasta palkasta.
Ohjetuntipalkat 1.3.2013
Sähköalantyöntekijöiden ohjetuntipalkkoja korotetaan 1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,9 %.
Kumiteollisuuden ohjetuntipalkat 1.3.2013
Kumiteollisuuden sähköalantyöntekijöiden ohjetuntipalkat ovat 1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat (senttiä/h).
Palkkaryhmä C 952 senttiä/tunti
Palkkaryhmä B 1094 senttiä/tunti
Palkkaryhmä A 2 1237 senttiä/tunti
Palkkaryhmä A 1 1296 senttiä/tunti
Kemianteollisuuden ohjetuntipalkat 1.3.2013
Kemianteollisuuden sähköalantyöntekijöiden ohjetuntipalkat ovat 1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat (senttiä/h).
Palkkaryhmä C 999 senttiä/tunti
Palkkaryhmä B 1148 senttiä/tunti
Palkkaryhmä A 2 1298 senttiä/tunti
Palkkaryhmä A 1 1359 senttiä/tunti
Lisät
Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitettuja paikallisesti sovittuja lisiä korotetaan 1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,9 % lisien määrät lähimpään senttiin pyöristäen.
Vuorotyölisien määrä sekä korotusten voimaantulo määräytyvät pääalan työehtosopimuksen mukaisesti.
3.3 PALKANKOROTUSTEN TOTEUTTAMINEN JA LASKENTA-AIKA
Aikapalkat
Yleiskorotus vuonna 2012 ja 2013 toteutetaan korottamalla kunkin sähköalantyöntekijän voimassaolevaa henkilökohtaista tuntipalkkaa yleiskorotuksen määrällä.
Suorituspalkat
Voimassaolevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan vuosina 2012 ja 2013 siten, että ansiotaso nousee yleiskorotuksen määrällä.
Ohjetuntipalkat
Ohjetuntipalkkojen tarkistukset eivät missään korotusvaiheessa aiheuta palkkojen yleiskorotusta suurempaa korotusta, mikäli palkat yleiskorotuksella korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen ohjepalkkamääräykset.
Ylimenosäännös
Uuden työehtosopimuksen edellyttämät palkkaperusteiden tarkistukset on suoritettava vuosina 2012 ja 2013 niin pian, kuin se laskentateknisesti on mahdollista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa yleiskorotusten voimaantulosta.
4 Siirto toiseen työhön
Liitot pitävät oikeana, että aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden tilapäiset siirrot tehtävästä toiseen järjestetään siten, ettei työntekijälle vakinaisessa tehtävässä maksettu henkilökohtainen tuntipalkka alene.
5 Paikallinen sopiminen
Mikäli ns. pääalan työehtosopimuksessa (= työehtosopimuksen 1 §:ssä mainittu ao. teollisuus- laitosta koskeva työntekijäin työehtosopimus) paikallinen sopiminen on mahdollista, on vastaava sopiminen mahdollista myös työnantajan ja sähköalantyöntekijöiden välisissä työsuhteissa työehto- sopimuksen 8 §:n mukaisesti.
6 Matkakustannusten korvaukset
Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet vuosina 2012 ja 2013 sekä sopimuskauden aikana vuonna 2014 määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.
7 Työrauhavelvoite
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita tämä pöytäkirja koskee, välttävät tällaisia
työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko tämän pöytäkirjan ja mainittujen työehtosopimusten määräyksiä.
8 Poikkeamat taloudellisessa kehityksessä
Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi raamisopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten
sopimusten irtisanomista, sopijaosapuolet neuvottelevat ja sopivat poikkeaman vaikutuksista sopimuskorotuksiin ja/tai sopimuksen voimassaoloon.
Jos talouden kehityksen poikkeaman vaikutuksista ei edellä olevan mukaan sovita, kumpi tahansa sopijaosapuoli voi irtisanoa työehtosopimuksen päättymään kahden (2) kuukauden irtisanomisajalla.
9 Raamisopimuksen mahdollisen raukeamisen vaikutukset
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 25.11.2011, onko raamisopimus saavuttanut riittävän kattavuuden työmarkkinoilla. Jos tällaista kattavuutta ei ole saavutettu eivätkä keskusjärjestöt yhdessä valtiovallan kanssa sitoudu raamisopimukseen ja sen osana oleviin työelämän kehittämishankkeisiin, raukeaa keskusjärjestöjen välinen raamisopimus.
Keskusjärjestöjen välisen raamisopimuksen rauetessa, raukeaa myös tämä neuvottelutulos muilta osin paitsi 1.2.2012 lukien sovitun yleiskorotuksen, paikallisen erän, ohjepalkkakorotusten ja lisien korotusten osalta.
Mikäli osapuolten välinen raamisopimuksen mukainen neuvottelutulos raukeaa, noudatetaan osapuolten välillä 19.2.2010 sopimuskaudelle 4.3.2010–31.1.2013 allekirjoitettua työehtosopimusta.
10 Muuta
Liitot toteavat, että maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koskevista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Xxxxxxxxxxx kannanotto, joka ei ole työehtosopimuksen osa, on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä.
11 Pöytäkirjan tarkastaminen
Tätä pöytäkirjaa on laadittu kolme samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle. Pöytäkirja todettiin sopijaliittojen allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.
KEMIANTEOLLISUUS KT RY KUMITEOLLISUUS RY
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY
Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Liite allekirjoituspöytäkirjaan 13.12.2011
Sähköalan työntekijät, kumiteollisuus ja kemianteollisuus Hallituksen kannanotto
Työ- ja virkaehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjaan:
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 13.10.2011 signeeratun raamiratkaisun osana hyväksyneet maan hallituksen tavoitteen työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta seuraavasti:
Työelämän kehittäminen
Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun.
Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamiseen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä.
Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määrällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55 -vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä.
Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013.
Työehtosopimuksen liite A 21.6.2007
LUOTTAMUSMIEHIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
Sähköalantyöntekijöiden työehtosopimuksen liitteeseen A on vanhastaan kirjattu Sähköalan ammattiliiton luottamusmiehiä koskevat määräykset, joiden pohjana on ollut keskusliittojen TT:n ja SAK:n välinen luottamusmiessopimus 15.1.1990. Koska mainitun luottamusmiessopimuksen teksti nykyisin sisältyy TT:n ja SAK:n välillä 4.6.1997 allekirjoitettuun yleissopimukseen (siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen), ovat sähköalantyöntekijöiden työehtosopimuksen osapuolet saattaneet työehtosopimuksen liitteen A vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimenpide on ainoastaan teknisluonteinen eikä sillä muuteta sopimusalalla tähän asti noudatettua käytäntöä.
1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa ammattiosaston valitsemia
pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä.
Ammattiosastolla on oikeus valita kullekin työpaikalle luottamusmies ja hänelle varamies, joihin noudatetaan luottamusmiehiä koskevia määräyksiä siinä muodossa, kuin jäljempänä on sanottu.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehto- sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
2 Ilmoitukset
Valituista luottamusmiehistä sekä varamiehen toimimisesta varsinaisen luottamusmiehen sijaisena on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja hänen kanssaan.
3 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Luottamusmiehelle tulee antaa, kun hän sitä pyytää, tarpeen vaatiessa vapautusta työstä
tilapäisten, mutta välttämättömien luottamusmiestehtävien hoitamista varten.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa luottamusmiehelle tällaisesta tilapäisestä työstä vapautuksesta aiheutuvan ansionmenetyksen.
Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Korvauksen laskentaperusteena käytettävä keskituntiansio määräytyy pääalan työehtosopimuksen mukaisesti.
4 Asema
Työsuhde
Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta luottamus- tehtäviensä hoitamisesta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää luottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko sitä vaatii, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.
Tehtävien hoitamista varten luottamusmiehellä on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Osapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää
luottamusmiestehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Soveltuvin osin noudatetaan sääntöä, että luottamusmiestehtävän päätyttyä tulee luottamusmiehen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
5 Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä, mikäli mahdollista, saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei yrityksessä sähköalan töitä suorittavan osaston tai vastaavan toimintaa kyseisten sähköalan töiden osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja
Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä, mikäli mahdollista, saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta ole jättänyt työvelvoitettansa täyttämättä.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmies- ehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1 §:n 1 momentin mukaisesti.
6 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan luottamusmiehelle valittuun varamieheen sinä aikana, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii sijaisena.
7 Työnantajan tiedottamisvelvoitteet Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei paikallisesti toisin sovita, on luottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada EK:n
neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Luottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei paikallisesti toisin sovita.
Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.
Luottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot yrityksessä toimivista sähköalan aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Työaikakirjanpito
Luottamusmiehellä on edustamiensa työntekijöiden osalta oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten, kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Luottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
* * * * * SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS
(Seuraava kirjaus ei ole työehtosopimuksen osa)
Tarkempia säännöksiä sähkölaitteiston ja sen osan jännitteettömäksi tekemisestä sekä sähköalan töistä sisältyy sähköturvallisuuslakiin sekä sen nojalla annettuihin määräyksiin ja päätöksiin.
Alaa koskevia säännöksiä on kirjattu myös sähköturvallisuusstandardiin (SFS 6002) sekä hissityöturvallisuusstandardiin (SFS 5880).