YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 9 | 2010
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 9 | 2010
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tulossopimus
Suomen ympäristökeskuksen tulostavoitteista vuosille 2010–2012
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 9 | 2010
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tulossopimus
Suomen ympäristökeskuksen tulostavoitteista vuosille 2010–2012
Helsinki 2010
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
MILJÖMINISTERIET
MINISTRY OF THE ENVIRONMENT
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 9 | 2010
Ympäristöministeriö Hallintoyksikkö
Taitto: Xxxxx Xxxxxxxxx
Julkaisu on saatavana vain internetistä: xxx.xxxxxxxxx.xx > Ympäristöministeriö
> Julkaisut > Ympäristöministeriön raportteja -sarja Helsinki 2010
ISBN 978-952-11-3747-1 (PDF)
ISSN 1796-170X (verkkoj.)
SISÄLLYS
1 Tulossopimus 5
1.1 Toiminnan vaikuttavuus 5
1.1.1 Toiminnan painopisteet 2010–2012 5
1.1.2 Vaikuttavuuden arviointi 6
1.2 Tulokset ja laadun hallinta 8
1.2.1 Strategiset muutostavoitteet 8
1.2.2 Kolmevuotiset tavoitteet T&K-toiminnalle ja asiantuntija- palveluille 12
1.2.2.1 Ilmastonmuutos 12
1.2.2.2 Ilmansuojelu 13
1.2.2.3 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut 14
1.2.2.4 Kestävä materiaalitalous 14
1.2.2.5 Vesiensuojelu ja vesivarat 15
1.2.2.6 Merentutkimus, merten suojelu ja kestävä käyttö 16
1.2.2.7 Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta 17
1.2.2.8 Ympäristöpolitiikka 17
1.2.2.9 Rakennettu ympäristö 18
1.2.2.10 Geoinformatiikka 18
1.2.2.11 Haitalliset aineet ja kemikaalit 19
1.2.2.12 Vertailu ja testauslaboratoriotoiminta 19
1.2.3 Kolmivuotiset tavoitteet tukipalveluille 20
1.2.3.1 Hallintopalvelut 20
1.2.3.2 Viestintä ja verkkopalvelut 20
1.2.3.3 Tietohallinto ja tietopalvelut 21
1.2.4 Rahoitus ja toiminnallinen tehokkuus 22
1.2.4.1 Rahoitus 22
1.2.4.2 Toiminnallinen tehokkuus 22
1.2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 24
1.3 Toteuttamisen seuranta ja raportointi 25
Liite 1. Vuoden 2010 tavoitteet tutkimus- ja kehittämistoiminnalle 26
Liite 2. Vuoden 2010 tavoitteet palvelutehtäville 39
Kuvailulehti 70
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat tehneet tämän so- pimuksen Suomen ympäristökeskuksen tulostavoitteista vuosille 2010–2012. Tu- lossopimusta täydentävät T&K-liite ja palveluliite, jotka konkretisoivat vuoden 2010 tavoitteita.
Sopimus tarkentaa ja täydentää ympäristöministeriön vuoden 2010 talousarvion yhteydessä asettamia alustavia tulostavoitteita. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus tekevät erikseen ao. ministeriön toimialaa koskevat tulossopimukset.
1.1
Toiminnan vaikuttavuus
1.1.1
Toiminnan painopisteet 2010–2012
Suomen ympäristökeskus tukee ympäristöpolitiikan tavoitteiden ja keinojen arvi- ointia ja valintaa sekä ympäristöpolitiikan toimeenpanon valmistelua tuottamalla ympäristöongelmien ratkaisemisen ja ennakoinnin kannalta olennaista tutkimus- ja seurantatietoa sekä ympäristöhallinnon ja koko yhteiskunnan tarpeita vastaavia asiantuntija- ja viranomaispalveluja.
Tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden painopisteitä ovat:
• Ilmastonmuutoksen hillintä, erityisesti energiakysymysten ja yhdyskunta- suunnittelun kannalta, ilmastonmuutoksen kytkentä muuhun ympäristön- suojeluun sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
• Nousevien ympäristökysymysten ennakointi, ympäristöpolitiikan ja sen kei- nojen vaikuttavuus sekä ympäristönäkökulman integrointi muihin politiikka- alueisiin.
• Maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmien yhteensovittaminen ympäris- tönsuojelun näkökulmasta.
• Kestävä tuotanto ja kulutus, erityisesti materiaalivirrat, elinkaaritarkastelut se- kä kestävän kehityksen, kasvun ja kilpailukyvyn suhteet, ekotehokkuus ja oh- jauskeinot, mukaan lukien uusi IED-direktiivi (Industrial Emission Directive).
• Innovatiivinen moni- ja poikkitieteellinen merensuojelua ja merten kestävää käyttöä palveleva tutkimus.
• Xxxxxxx monimuotoisuuden suojelu erityisesti suhteessa maankäyttöön ja ilmastonmuutokseen.
• Yhdennetty vesien käyttö, hoito ja suojelu valtioneuvoston päätöksen, EU:n vesipolitiikan ja meristrategian toimeenpanemiseksi.
• Uusien potentiaalisesti haitallisten aineiden (emerging pollutants), erityisesti teollisten nanomateriaalien ominaisuuksien sekä käyttäytymisen ja -vaikutus- ten kokeellinen tutkimus ympäristöriskien ennakoinnin ja hallinnan tarpeisiin.
• Haitallisiin aineisiin liittyvien tutkimus- ja kunnostusmenetelmien sekä riskin- arviointi- ja hallintakeinojen kehittäminen tavoitteena maaperän ja vesistöjen suojelu.
• SYKEn vertailulaboratorion vaikuttavuuden lisääminen ympäristömittausten laadun varmentajana ja asiantuntijana.
• Luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä ku- vaavien tietovarastojen ja -järjestelmien entistä parempi käytettävyys päätök- senteon tukena.
1.1.2
Vaikuttavuuden arviointi
SYKEn toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan sillä, kuinka hyvin tuotettu tieto ja palvelut vaikuttavat ympäristöä koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon, lain- säädännön valmisteluun ja toimeenpanoon. Vaikuttavuuden arviointi perustuu it- searvionteihin, välillisiin mittareihin sekä ministeriölle tehtävään kyselyyn. Vaikut- tavuuden arviointia ja kuvaamistapoja kehitetään sopimuskaudella.
Toiminnan kohdistamista painopistealueille arvioidaan
• voimavarojen kohdentumisen tarkastelulla. Tarkastelun tueksi kehitetään työ- ajan seurantaa palvelemaan entistä paremmin voimavaratarkasteluja.
• Toiminnallisten tulosten toteutumisen arvioinnilla (projektien toteutuminen tavoitteiden mukaisesti, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ky- selyllä ja itsearvioinnilla).
Onnistumista tiedon tuotannossa sekä tiedon ja palvelujen tarjoamisessa arvioidaan sektorikohtaisten tulostavoitteiden toteutumisen yhteydessä toimintakertomuksessa.
Tavoitteet strategisille mittareille:
Mediabarometri on SYKEstä riippumaton keino seurata SYKEn työn julkista näky- vyyttä ja yhteisökuvaa, jotka indikoivat vaikuttavuutta.
• Tavoitteena on SYKEn mediakuvan ja -palveluiden säilyttäminen vähintään vuoden 2009 tasolla, jolloin SYKEn saamat arviot olivat erittäin hyvät. Me- diakuvaindeksi oli 3,63 vuonna 2009. Mediakuvaindeksiin vaikuttavat tun- nettuus, yhteisökuvan myönteisyys ja viestinnän toimivuus. Tavoitteena on erityisesti tunnettuuden parantaminen.
2005 | 2007 | 2009 | Tavoite 2010–2013 | |
Mediakuvaindeksi | 3,50 | 3,42 | 3,63 | 3,7 |
Tunnettuus | 2,99 | 2,87 | 2,98 | 3,3 |
Julkisuusstrategia | 3,71 | 3,59 | 3,92 | 3,9 |
Mielikuvat johdosta ja työntekijöistä | 3,82 | 3,71 | 4,04 | 4 |
Mediakuvaindeksi / Sijoittuminen julkisyhteisöjen vertailussa | 2. | 4. | 4. | 1.–2. |
Julkaisujen määrä julkaisutyypeittäin: Julkaisujen määrä antaa viitteitä vaikutta- vuudesta, kun julkaisuja tarkastellaan eri ryhmissä. Tieteelliset julkaisut kertovat SYKEn osallistumisesta tiedeyhteisöön ja teorioiden ja menetelmien kehitystyöhön. Ammatillisten julkaisujen määrä viestii puolestaan kyvystä tukea päätöksentekoa käytännön kysymyksissä. Populaarijulkaisujen määrä kertoo osallistumisesta julki- seen keskusteluun. Julkaisujen määrän kehitys eri julkaisufoorumeilla kertoo myös SYKEn työn tuloksista ja laadun hallinnasta, mutta tämä edellyttää yleensä julkaisu- toiminnan yksityiskohtaista analysointia.
• Tavoitteena on väitöskirjojen, kansainvälisissä sarjoissa julkaistavien tieteellis- ten artikkelien sekä laajalevikkisten ammatillisten artikkelien määrän lisäämi- nen T&K-toiminnan tulosten esittämisessä. Viimeksi mainittujen artikkelien julkaisemista suunnataan nykyistä enemmän ammattilehtiin ja kansainvälisiin tieteellisiin korkean impact-tekijän julkaisusarjoihin. Entistä enemmän tuloksia esitetään myös sähköisten verkkopalvelujen kautta.
• Tavoitteet SYKEn julkaisutuotannolle julkaisutyypeittäin suunnitelmakaudella ovat seuraavat:
Julkaisutyypit | Keskiarvo 2006–2008 kpl/vuosi | Tavoitetaso* 2010–2012 kpl/vuosi |
Väitöskirjat | 6 | 10 |
Tieteelliset alkuperäisartikkelit kv. tieteellisissä kausijulkaisuissa | 138 | 200 |
Ammatilliset artikkelit | 84 | 120 |
Laajalle yleisölle tarkoitetut kirjoitukset | 91 | 110 |
*MTL:n osan liittäminen SYKEen otettu huomioon tavoitetasossa.
Tulokset ja laadun hallinta
1.2.1
Strategiset muutostavoitteet
Yhteistyön edistäminen toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi
Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) on osa sektoritut- kimusuudistusta ja toteuttaa yhteisiä tutkimusohjelmia ja seurantoja sekä tuottaa koordinoidusti asiantuntijapalveluita ja tutkimuksen tuki- ja infrastruktuuripalveluja. Toiminnan tehostamiseen ja kustannussäästöjen aikaansaamiseen pyritään toiminta- malleja yhtenäistämällä ja yhteistyötä tiivistämällä muun muassa laboratoriotoimin- nan, kansainvälisen hanketoiminnan, kirjasto- ja tietopalvelujen, menetelmäpalvelu- jen sekä toimitilojen osalta.
Ympäristökysymysten kokonaisvaltainen käsittely edellyttää jatkossa erityisesti yhteiskunnallisen ja taloudellisen osaamisen vahvistamista sekä yhteistyön tiivis- tämistä ja verkottumista muiden tutkimuslaitosten, yliopistojen, päättäjien ja elin- keinoelämän kanssa. Tämän mukaisesti SYKE osallistuu osakkaana energia- ja ym- päristötoimialan SHOKin (Strategisen huippuosaamisen keskittymä) Cleen Oy:n ja muidenkin toiminnan kannalta keskeisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan samoin kuin vuonna 2009 perustetun Finnish Water Forumin toimintaan. SYKEn Hiilineutraalit kunnat -hanke (HINKU) on innovatiivinen esimerkki yhteistyön li- säämisestä elinkeinoelämän kanssa.
SYKE vahvistaa yhteistoimintaansa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kans- sa yhteisten professoreiden kautta, osallistumalla tutkijakouluihin ja kansallisena verkostona huippututkimushakuihin.
SYKEllä on vahva rooli ympäristötutkimuksen infrastruktuurin ylläpidossa mm. ylläpitämällä ja kehittämällä ympäristötietojärjestelmää EnviDataa, joka on todettu osaksi tulevaa kansallista tutkimusinfrastruktuuria ja joka liittyy myös luonnonva- ra- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) tietojärjestelmiin. EU-tasolla SYKE osallistuu EU:n tutkimusinfrastruktuurihankkeeseen LIFE-WATCH, jossa luodaan ympäristötietojärjestelmän puitteet eurooppalaisella tasolla. Lisäksi SYKE koordinoi Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostoa (FinLTSER) sekä ylläpitää ja kehittää myös merentutkimuksen tutkimusinfrastruktuuria, erityisesti Aranda ja Muikku -tutkimusaluksia ja meren tilan seurantajärjestelmiä. Tavoitteena on kehittää yhteiskäyttöistä Itämeren alueen tutkimusinfrastruktuuria hyödyntää uusinta teknologiaa ja automatisoitua tiedonkeruuta enenevässä määrin.
Yhteistyössä onnistumista kuvataan mm. yhteisten hankkeiden määrällä ja toimin- nan volyymillä euroina ja henkilötyövuosina.
Kansainvälistyminen vahvistaminen osaamisen ja vaikuttavuuden parantamiseksi
Ympäristötutkimuksen ja -osaamisen syventämiseksi ja kilpailukyvyn parantami- seksi laajennetaan kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia (muun muassa PEER- verkosto, Euroopan EPA-verkosto, EurAqua, Eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja referenssilaboratorioiden yhteistyöverkosto NORMAN, ALTER-Net) ja lisätään tutkija- ja asiantuntijavaihtoa mm. FiDiPro-ohjelman avulla. FiDiPro – Finland Distinguished Professor Programme on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen ra- hoitusohjelma, joka tarjoaa suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille mahdol-
lisuuden palkata ulkomaisia tai pitkään ulkomailla toimineita suomalaisia huippu- tutkijoita määräajaksi Suomeen.
Kansainvälisen asiantuntijapalvelutoiminnan volyymiä pyritään kasvattamaan laajentamalla asiakaskuntaa ja monipuolistamalla palveluita, hanketyyppejä ja yhteis- työtapoja rahoittajien, kohdemaiden hallinnon sekä kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan linjaukset korostavat ympäristöasioiden merkitystä kehitysyhteistyössä ja myös hallinnon osaamisen merkitystä korostetaan.
Ulkopuolisen rahoituksen lisääminen
Ulkopuolisen rahoituksen määrän lisääminen on ennakoivan toiminnan ja korkea- tasoisten palvelujen turvaamisen edellytys. Taloudellisen liikkumavaran luominen on olennainen edellytys sille, että toimintaa pystytään kehittämään ja suuntaamaan entistä vahvemmin strategisille painopistealueille. Ulkopuolisen rahoituksen han- kintaa pyritään tehostamaan voimakkaasti. Tämä edellyttää myös voimavarojen kohdentamista itse hankintaan liittyviin tehtäviin ja kilpailukyvyn parantamista toiminnan kaikilla osa-alueilla.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä asiantuntijapalveluiden alueellistaminen 2010–2012
SYKEn tarkoituksena on alueellistaa toimintamenomomentilta ja ulkopuolisella ra- hoituksella palkattua henkilöstöä niin, että alueellisten toimipaikkojen (Oulu, Jy- väskylä, Joensuu, Ystävyydenpuisto Kuhmossa) volyymi vuoteen 2015 mennessä on noin 100 htv. Vuosina 2010–2012 alueellisten toimipaikkojen työpanos kasvaa yhteensä 30 htv.
Toiminnan järjestelmällinen arviointi jatkuvan kehitystyön perustana
Kansainvälinen arviointipaneeli arvioi SYKEn tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja asiantuntijapalveluiden laatua ja vaikuttavuutta kattavasti vuonna 2008. Ennen seuraavaa yhtä perusteellista arviointia tullaan toteuttamaan pienempiä arviointeja erikseen määriteltäviltä aihealueilta. Arviointien sisältö, toteutustapa ja aikataulutus suunnitellaan vuonna 2010.
Suunnitelmakaudella toteutetaan toiminnan itsearviointi CAF-mallia soveltaen. CAF-arviointi kohdistuu toimintakäytäntöjen ja toiminnan tuloksellisuuteen vai- kuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja kehityskohteiden tunnistamiseen. Arvioinnin tulosten perusteella käynnistetään tarpeelliset uudistushankkeet. Lisäksi arvioidaan sisäisen valvonnan tilaa ja kartoitetaan riskejä.
SYKE on kerännyt asiakaspalautetta yksittäisiltä toiminta-alueilta (koulutusti- laisuudet, ICT-palvelut, laboratoriopalvelut, erityiset arviointihankkeet). Sopimus- kaudella kehitetään kysely, joka antaa yleistietoa SYKEn tärkeimpien asiakkaiden kokemuksista SYKEstä yhteistyökumppanina, palvelujen tarjoajana ja kehittäjänä. Kyselyn perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä SYKEn tuloksista ja laadun hal- linnasta. Samalla saadaan lisätietoa SYKEn työn vaikuttavuudesta.
Tieteellisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään ottamalla käyttöön julkaisujen viittauksiin perustuva mittari, joka mahdollistaa SYKEn tieteellisen julkaisutoimin- nan vertailun kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
SYKEn vetämänä yhteistyössä muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa yhte- näistetään tuloskolmion (vaikuttavuus, tulokset ja laadun hallinta, toiminnallinen tehokkuus, henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) osien keskeisimpien mittareiden kuvauksia, jotta toiminnan vertailtavuus helpottuisi. Samalla pyritään löytämään keinoja tietojen keruun tehostamiseen, jotta moninkertainen samojen tie-
tojen toimittaminen eri tarpeisiin vähenisi. SYKEn sisällä lisätään vaikuttavuutta ku- vaavien välillisten mittareiden käyttöä (esim. lausunnot, eduskuntakuulemiset jne.). Toiminnan kohdistamista painopistealueille arvioidaan voimavarojen kohdentu- misen tarkastelulla. Tarkastelun tueksi kehitetään työajan seurantaa palvelemaan
entistä paremmin voimavaratarkasteluja.
SYKEn strategia tarkistetaan vuonna 2010. Strategian toteutus ajoittuu suunnitel- makaudelle. Samalla uudistetaan toiminnan suunnittelun ja seurannan prosesseja sekä lisätään johtamista tukevien mittareiden käyttöä.
Voimavarojen käytön kohdentamisen hallittu muuttaminen 2010–2012
SYKEn voimavarojen kohdistamista eri tehtäväalueiden tutkimus- ja kehitys- sekä pysyviin palvelutehtäviin ohjaavat:
• eri tehtäväalueelle asetettavat tavoitteet ja niiden muutokset
• henkilöstövoimavarat
• talousarviorahoituksen määrä sekä ulkoisen rahoituksen kehittyminen
• toimintakäytäntöjen tehostamistoimenpiteiden läpivienti.
Tuottavuusohjelma vähentää SYKEn budjettirahoitusta ja henkilöresursseja, mikä heijastuu toimintaan. XXXX on määritellyt yleiset kriteerit resurssivähennysten koh- dentamiseksi. Tuottavuusohjelman mukaiset vähennykset ovat yhteensä 71 henki- lötyövuotta vuoteen 2015 mennessä. Tästä tulossopimuskaudelle 2010–2012 kohdis- tuva vähennys on noin 25–30 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi budjettisidonnaisen erillisrahoitukseen ennakoidaan vähenevän vuosina 2010–2012 vuoden 2009 tasosta osin väliaikaisesti ja osin pysyvästi. Toimintamenojen ja erillisrahoituksen vähe- neminen miljoonalla eurolla merkitsisi tuottavuusohjelman toteuttamisen lisäksi yhteensä noin 20 henkilötyövuoden vähentämistä budjetti- ja palvelusopimusrahalla palkatuista henkilöistä.
SYKE kohdistaa toimintamenorahoitusta T&K-tehtäviin, pysyviin palvelutehtäviin ja hallinto- ja tukitehtäviin. Ulkoisen rahoituksen osuutta pyritään kasvattamaan erityisesti T&K-toiminnassa. Ulkoisen rahoituksen ehtona on tyypillisesti oman pa- nostuksen ohjaaminen tutkimushankkeisiin, mikä edellyttää jatkossakin riittävää toimintamenojen kohdentamista kyseisiin hankkeisiin.
SYKEn voimavarojen määrän ja kohdentamisen muutoksia tulossopimuksen pii- riin kuuluvilla toiminta-alueilla T&K- ja palvelutoiminnoissa on tarkasteltu taulu- kossa 1. Vertailuvuosi on 2009.
Taulukko 1. Ehdotus SYKEn T&K- ja palvelutehtäviin kohdistettavien voimavarojen muutoksiksi tulossopimuksen eri tehtävä-alueilla (vertailuvuosi 2009).
Voimavaramuutokset liittyvät sekä rakenteellisiin muutoksiin, toimintaprosessien muutoksiin että alustaviin ehdotuksiin voima- varojen kohdentamisesta. SYKEn strategiatyön vuoden 2010 yhteydessä tarkennetaan voimavarojen kohdentaminen.
Muutos kokonai- suutena | Muutos toiminta- menoissa ja YM erillisra- hoituksessa | Tarkennukset | |
Voimavarojen muutos kokonai- suutena (T&K- ja palvelutehtävät) | Ł | Ł | Tuottavuusohjelman toimeenpano, erillisrahoituksen vähennys, vuosien 2010–2011 leikkaus |
Muutokset tulossopimuksen aloilla | |||
Ilmastonmuutos | 🡽 | 🡽 | Kohdennus muilta alueilta, ulkoisen rahoituksen lisäämi- nen T&K-tehtävissä ( kulutus ja tuotanto, yhdyskuntara- kenne, maankäytön muutokset, ympäristöpolitiikka) |
Ilmansuojelu | Ł | Ł | Ilmansuojelun integrointi ilmastonmuutokseen, seuranta- tehtävien ja raportoinnin järkeistäminen |
Luonnon monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut, GMO | 🡺 | 🡺 | Seurantatehtävien ja raportointien järkeistäminen, ulkoi- sen rahoituksen lisääminen T&K-tehtävissä. Rakenteelli- nen muutos: Ystävyydenpuiston tutkimuskeskus |
Kestävä materiaalitalous | 🡺 | 🡺 | Kohdennus ympäristötehokkuustehtäviin, ulkoisen rahoi- tuksen lisääminen T&K-tehtävissä, jäteasioiden seuranta- tehtävien ja raportoinnin järkeistäminen |
Vesiensuojelu ja vesivarat | Ł | Ł | Seurantatehtävien ja raportointien järkeistäminen, kan- sainvälisen vesialan yhteistyön lisääminen |
Merentutkimus, merten suojelu ja kestävä käyttö | 🡺 | Ł | Ulkoisen rahoituksen lisääminen T&K-tehtävissä, seuran- tatehtävien ja raportointien järkeistäminen, |
Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta | Ł | Ł | Öljyntorjunnan operatiivisen johdon kehittäminen |
Ympäristöpolitiikka (erityisesti YVA, SOVA, lupa-asiat ) | Ł | Ł | Rakenteellinen muutos: tehtävien siirto AVI-kehitysyksi- kölle, ulkoisen rahoituksen turvaaminen |
Rakennettu ympäristö | 🡽 | 🡽 | Kohdennus muilta toiminta-alueilta, ulkoisen rahoituksen lisäys T&K-tehtävissä |
Geoinformatiikka | 🡺 | 🡺 | Kohdennus INSPIRE- kehitys- ja palvelutehtäviin, ulkoi- sen rahoituksen lisäys, |
Haitalliset aineet ja kemikaalit (PIMA) | T | T | Rakenteellinen muutos: kemikaalien valvontatehtävien siirto kemikaalivirastolle, ulkoisen rahoituksen lisääminen T&K-tehtävissä |
Laboratoriotoiminta | 🡽 | 🡽 | Rakenteellinen muutos: YHA-laboratoriotoiminnnan kes- kittäminen SYKElle, ulkoisen rahoituksen turvaaminen |
Tukipalvelut | |||
Hallinto-/koulutuspalvelut | 🡺 | Ł | Koulutuspalveluiden rahoitusmallin täsmennys 2010 |
Viestintä ja verkkopalvelut | 🡺 | Ł | Kohdennus verkkopalveluiden ja yleisemmin sähköisten palveluiden hyödyntämiseen, ulkoisen rahoituksen lisäys |
Tietohallinto ja tietopalvelut | Ł | Ł | Kohdennus tuottavuutta ja palvelukykyä parantaviin tietojärjestelmähankkeisiin. Yliopistoyhteistyön kautta tietopalvelutehtävät supistuvat |
Voimavarojen arvioitu muutos kokonaisuutena ( T&K- ja palvelu- tehtävät) | – 20 htv | – 45 htv | Sisältää tuottavuusohjelman ja erillisleikkausten vaiku- tukset. Rakenteellisten muutosten nettovaikutus on noin – 6 htv |
Selite:.
T Voimavarojen selvä vähennys nykytasosta 2010–2012 ŁVoimavarojen vähennys nykytasosta 2010–2012
🡺 Voimavarat säilyvät suunnilleen nykytasolla 2010–2012 🡽Voimavaroja kasvu nykytasosta 2010–2012
Muutosten hallinnan menettelytavat
T&K-liitteessä tai palveluliitteessä kuvattujen tehtävien priorisointi tai sisältö voivat muuttua vuoden aikana. Erityisesti ulkoiseen rahoitukseen perustuvissa hankkeissa on varauduttava siihen, että hankkeiden sisältöä, resurssointia tai aikataulua on muutettava. Palvelutehtävien osalta on varauduttava sovittujen tehtävien paino- tusten ja laajuuden muutoksiin. T&K-liitteen ja palvelusisältöä voidaan muuttaa, mutta muuttamiselle on oltava vähintään kyseisestä toiminta-alueesta vastaavan YM:n ryhmäpäällikön ja SYKEn keskuksen johtajan taikka erillisyksikön johtajan hyväksyntä.
Palveluliitteessä kuvatut pysyvät palvelutehtävät tarkistetaan vuosittain. Palve- lutehtäviin luetaan ilman erillistä sopimista kuuluvaksi tehtäviin kiinteästi liittyvä pienimuotoinen kehittämistoiminta. Viittä henkilötyöpäivää laajempien selvitys- tai kehitystehtävien toteuttamiselle on oltava vähintään YM:n ryhmäpäällikön ja SYKEn yksikönpäällikön yhteinen hyväksyntä.
Palvelutehtäviin voi kuulua lainsäädännön taikka erilaisten sopimusten valmiste- luun liittyviä taustaselvityksiä tai matkoja. Palvelutehtäviin kuuluviin ministeriötä avustaviin tehtäviin liittyvien ulkomaanmatkojen ja laajempien taustaselvitysten kustannukset voidaan korvata erikseen, kun siitä on ministeriön kanssa sovittu.
Menettelytapojen käyttöönoton onnistumista arvioidaan vuosittain tehtävän asia- kaskyselyn yhteydessä.
1.2.2
Kolmevuotiset tavoitteet T&K-toiminnalle ja asiantuntijapalveluille
Tavoitteiden vuosittaista toteutumista arvioidaan kunkin osa-alueen osalta seuraa- vasti:
• T&K-liitteessä listattujen tavoitteiden toteutuminen: 95 % asetetuista tavoit- teista ko. osa-alueella toteutuu sovitusti
• Palveluliitteessä kuvattujen palvelutehtävien laatu: Ympäristöministeriön arvioi laatua asteikolla 1–5. Kullakin osa-alueella palveluiden laatu on ta- solla 4.
1.2.2.1
Ilmastonmuutos
Toiminnan painopiste on ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen so- peutumisen kokonaistarkasteluissa sekä ilmastonmuutoksen riskien arvioinnissa. Tarkasteluissa korostuvat yhtymäkohdat ilmansuojeluun, tuotantoon ja kulutuk- seen, luonnonvarakysymyksiin, maankäytön muutoksiin ja maankäyttöä ohjaaviin politiikkatoimiin.
Työ tukee ilmasto- ja energiastrategisten linjausten valmistelua ja toimeenpanoa ja palvelee ilmastonäkökulman integrointia muihin politiikka-alueisiin. Toiminta luo myös valmiuksia tuottaa palveluita ilmastopolitiikan kustannustehokkaista rat- kaisuista ja arvioita toimien taloudellisista vaikutuksista eri raportointitehtävissä.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Tuotetaan tietoa ilmastopolitiikan arvioimiseksi ja kehittämiseksi tarkastele- malla ilmastonmuutosta, sen hillintää ja siihen sopeutumista yhteiskunnalli- sen sääntelyn ja ohjauksen kysymyksenä erityisesti luonnonvara-, energia-, teollisuus-, kuluttaja- sekä rakentamisen ja maankäyttöpolitiikan alueilla.
Työn perusteella arvioidaan eri politiikkatoimien ja ohjausmekanismien vaikuttavuutta kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa tavoitteena Suomen kansainvälisten velvoitteiden täyttäminen kustannustehokkaasti.
2. Osallistutaan ilmastonmuutosta ja hillintä- ja sopeutumistoimia kuvaavien skenaarioiden sekä kokonaismallijärjestelmien kehittämiseen, jotka palve- levat sekä ilmastopolitiikkaa että ilmansuojelupolitiikkaa.
3. Tarkastellaan kasvihuonekaasuja koskevien rajoittamis- ja sopeutumistoi- mien ja muiden strategioiden yhteis- ja ristikkäisvaikutuksia ympäristön tilaan sekä Suomen energia- ja materiaalitehokkuuteen.
4. Kehitetään päästöinventaarioita ja muita seurantavälineitä siten, että Suo- meen saadaan kansallinen, tehokkaasti toimiva päästöjen ja politiikkatoi- mien raportointijärjestelmä kansainvälistä raportointia varten.
5. Haetaan ulkopuolisia voimavaroja yhdessä luonnonvara- ja ympäristötut- kimuksen yhteenliittymän ja muiden kotimaisten ja kansainvälisten yhteis- työkumppaneiden kanssa hankkeisiin, joissa erityisesti pyritään avaamaan uusia näkökulmia ilmastonmuutoskysymyksiin.
Ilmastonmuutokseen välittömästi tai välillisesti liittyviä aiheita on myös sopimuk- sen osioissa ”Ilmansuojelu”, ”Kestävä materiaalitalous”, ”Ympäristöpolitiikka” ja ”Rakennettu ympäristö”.
1.2.2.2
Ilmansuojelu
Toiminta keskittyy erityisesti ilmapäästöjen kaukokulkeutumissopimuksen, sen pöy- täkirjojen uusimisprosessin sekä EU:n ilmansuojeludirektiivien valmistelun ja toi- meenpanon tukemiseen. Tutkimustoiminnan painopiste siirtyy ilmastonmuutoksen ja ilman epäpuhtauksien aiheuttamien ongelmien erillisestä tarkastelusta integroi- tuihin tarkasteluihin, joissa hyödynnetään yhteistä tietopohjaa ja analysointityöka- luja. Voimavaroja suunnataan erityisesti ilman- ja ilmastonsuojelun yhdennettyyn käsittelyyn. Lyhytkestoisia ilman epäpuhtauksia tutkitaan erityisesti kansainvälinä yhteistyönä.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Arvioidaan ilmansuojelupolitiikan tueksi eri politiikkatoimien ja ohjausme- kanismien vaikutuksia. Arviointeja varten kehitetään edelleen skenaarioita sekä kokonaismallijärjestelmiä. Ilman epäpuhtauksien riskitarkastelut pai- nottuvat entistä voimakkaammin.
2. Toimitaan ilman epäpuhtauksien inventaarioiden vastuulaitoksena ja tuo- tetaan UNECEn ja EU:n raportointeihin päästötiedot, kehitetään kansallisia päästöjen arviointimenetelmiä ja osallistutaan tähän liittyvään kansainvä- liseen yhteistyöhön.
3. Tuetaan lähialueiden liittymistä eurooppalaiseen yhteistyöhön mm. GAINS- mallisovelluksilla ja parannetaan FRES-mallijärjestelmän yhteensopivuutta muiden mallinnusten kanssa.
4. Osallistutaan EU:n teollisuuspäästö- ja ilmansuojeludirektiivien toimeen- panon valmisteluun ja seurantaan.
1.2.2.3
Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä tarkastellaan kansainvälisellä tasolla aikaisempaa enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä luonnonvarojen käytön kestävyyden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämisen yhteydessä. Kansallisesti monimuotoisuuden vähentämisen hidastamista ja pysäyttämistä toteutetaan valtio- neuvoston vahvistaman Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja sen toimeenpanoa tukevan toimintaohjelman (2006–2016) avulla.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja maankäytön sekä maisemarakenteen muutosten vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Kehitetään skenaa- riomenetelmiä ja mallijärjestelmiä luonnon monimuotoisuuteen kohdis- tuvien ulkoisten paineiden, erityisesti ilmastonmuutoksen, maankäytön ja laskeuman laadun, arvioimiseksi. Parannetaan myös muuntogeenisten organismien luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien riskien arviointia ja hallintaa.
2. Tuetaan Suomen uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamista, val- mistaudutaan EU:n luontodirektiivin kolmanteen raportointiin, tuetaan Suomen uhanalaisten eliölajien suojelutarpeen määrittelyä sekä osallis- tutaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toisen vaiheen tehtäviin.
3. Yhdennetään biodiversiteettitutkimusta ekosysteemiprosessien, erityisesti hiilen kierron tutkimukseen. Tarkastelukohteena ovat mm. biodiversi- teetin ja ekosysteemiprosessien vuorovaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia keskeisiin ekosysteemipalveluihin ja arvioidaan niiden sopeutumismah- dollisuuksia.
4. Tuetaan maatalouden tukijärjestelmien vaikutusten arviointia, Etelä-Suo- men metsien monimuotoisuusohjelman arviointia ja Itämeren vedenalaisen luonnon suojeluarvojen selvittämistä ja säilyttämistä.
5. Luonnon monimuotoisuuden tutkimusta voimistetaan kehitettäessä SYKEn alueellisten toimipaikkoja. Oulun alueellisessa toimipaikassa tutkitaan erityisesti sisävesien biodiversiteettiä. Joensuun alueellisessa toimipaikassa ja Kuhmon Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen pai- nopisteenä on ekosysteemipalvelujen ja luonnon monimuotoisuuden vuorovaikutusten tutkimus.
1.2.2.4
Kestävä materiaalitalous
Toimintaa kohdennetaan entistä voimakkaammin tukemaan luonnonvarojen sääs- tävää käyttöä ja ympäristövaikutusten vähentämistä kulutuksessa ja tuotannossa. Erityisesti paneudutaan arviointi- ja ratkaisumalleihin kasvihuonepäästöjen vähen- tämisen näkökulmasta.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Parannetaan valmiuksia kulutuksen ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ja jätemateriaalien hyödyntämisen tehostamiseksi. ENVIMAT-mallilla tuotetaan ympäristöpolitiikan tueksi uudenlaista tietoa erilaisten muutosten ympäristö-, kustannus- ja työlli- syysnäkökohdista. Elinkaariajatteluun perustuvissa kokonaistarkasteluissa parannetaan tietämystä toimenpiteiden kustannusvaikutuksista sekä erityi- sesti energian, liikenteen ja kaupan ympäristövaikutuksista. Vesihuollossa painottuvat riskien hallinta ja ekotehokkaat ratkaisut.
2. Tehostetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) tiedon vaihtoa ja so- veltamista sekä EMAS-järjestelmän käyttöönottoa teollisessa toiminnassa EU:n uudistuvan sääntelyn vaatimukset huomioon ottaen. BAT-toimintaa kehitetään tukemaan ympäristöinnovaatioiden syntyä.
3. Tuetaan valtakunnallisen jätesuunnitelman ja alueellisten jätesuunnitelmien toteuttamista ja jätelainsäädännön kokonaisuudistusta. Seurantaa palve- lemaan otetaan käyttöön uusia jätesuunnitelmien toteutumista kuvaavia indikaattoreita.
1.2.2.5
Vesiensuojelu ja vesivarat
Toiminta tukee ja sovittaa yhteen valtioneuvoston vesiensuojelun suuntaviivat 2015 -periaatepäätöksen, vesienhoidon järjestämisestä annetun lain, tulvadirektiivin, yhdyskuntajätevesidirektiivin, nitraattidirektiivin, pohjavesidirektiivin sekä muun vesiä koskevan lainsäädännön toimeenpanoa. Toiminnan suuntauksessa otetaan huo- mioon myös Suomen vesiohjelman, vesialan kansainvälisen strategian sekä muiden uusien ohjelmien linjaukset. SYKE lisää vesisektorin kansainvälistä yhteistyötä sekä suoraan että toimimalla aktiivisesti Finnish Water Forumin jäsenenä.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Vahvistetaan ilmastomuutoksen vaikutuksiin ja sopeutumismenetelmiin liittyvää toimintaa kehittämällä malli- ja arviointijärjestelmiä ja tuottamalla niiden avulla uutta tietoa sopeutumismenetelmien tehokkuudesta, kustan- nuksista ja hyödyistä samoin kuin yhteiskunnan sopeutumiskapasiteetista. Tulvariskien hallinta on olennainen osa tätä työtä.
2. Valuma-alueiden ja vesistöjen hoitoon liittyvässä toiminnassa edistetään kokonaisvaltaisia ratkaisuja vesien tilan ja käyttökelpoisuuden paranta- miseksi, ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi sekä erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Toimintaan kuuluvat tutkimukset ja asiantuntijapal- velut mm. vesiin liittyvien lakien ja asetusten toimeenpanon tueksi, hajakuo- rmituksen vesiensuojeluratkaisut sekä pohjavesivarojen hallinta ja suojelu.
3. Hydrologisessa palvelussa korostetaan reaaliaikaisuutta ja sen edellyttä- miä operatiivisia vaatimuksia. Toiminnan suunnittelussa otetaan laajasti huomioon riskien hallinta, jonka avulla palvelut ja niiden laatu pyritään turvaamaan. Hydrologisia aineistoja, malleja, tietojärjestelmiä ja paikka- tietoja hyödynnetään myös kehitettäessä valuma-alueiden vesitalouden ja ravinnekuormituksen hallintaa.
4. Parannetaan laadun varmistusta ja lisätään automatisointia veden mää- rään, laatuun sekä biologisiin laatutekijöihin liittyvissä tutkimuksessa ja seurannoissa. Seurantoihin liittyviä tietojärjestelmiä ja niitä tukevia mallijärjestelmiä kehitetään ja niiden käyttöä tehostetaan raportoinnissa ja ennusteiden laatimisessa.
5. Vahvistetaan Suomen kansainvälisen vesistrategian toteuttamiseen, hallin- noimiseen sekä vesiin liittyvien kansainvälisten sopimusten ja prosessien toimeenpanoon (esim. UNECE, UNESCOn tiedeohjelmat, WMO) liittyvää toimintaa. Työtä tehdään läheisessä yhteistyössä Finnish Water Forumin kanssa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi SYKEn osallistumista kansainvä- lisiin, erityisesti kehitysyhteistyötä tukeviin vesialan hankkeisiin.
1.2.2.6
Merentutkimus, merten suojelu ja kestävä käyttö
Tietoa tuotetaan Itämeren suojelua ja kestävää käyttöä palvelevan päätöksenteon tu- eksi. Keskeistä toiminnassa on Itämeren ekosysteemin rakenteen ja toiminnan tutkimus sekä niissä tapahtuvien lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten syiden selvitys. Monitieteel- lisissä tutkimuksissa yhdistyvät merestä tehtävät havainnot, kokeelliset tutkimukset, numeeristen mallien käyttö ja kehittäminen sekä yhteiskunta- ja taloustieteelliset tar- kastelut.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Tuotetaan merten kestävää käyttöä tukevia ratkaisuja, joissa voidaan hyö- dyntää meribiologista, molekyylibiologista ja ympäristöteknologista osaa- mista (mm. bioenergian- ja biopohjaisten raaka-aineiden tuotanto, uudet puhdistusmenetelmät). Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehitetään tietopohjaa mm. VELMU-hankkeen avulla mereisen aluesuunnittelun pe- rustaksi keskeisenä suunnittelutyökaluna merten kestävän käytön hallin- taan.
2. Tuetaan EU:n meristrategiadirektiivin ja HELCOM:n toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) toimeenpanoa ja Suomen meristrategian laadintaa mm. tekemällä tila-arvioita, kehittämällä indikaattoreita ja tila-arviotyökalu- ja, määrittelemällä tavoitetiloja ja arvioimalla Itämeren tilan parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden tehokkuutta. Lisäksi kehitetään meriekosystee- min toimintaa kuvaavia malleja ja meren tilan kustannustehokkaita seuran- tamenetelmiä ja -ohjelmia.
3. Yhdessä ulkopuolisten kumppanien kanssa pyritään löytämään kustannus- tehokkaimmat ja vaikuttavimmat keinot Itämeren tilan parantamiseksi ja meriluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämiseksi ja luonnonvarojen (ml. geenivarat) kestäväksi hyödyntämiseksi.
4. Koordinoidaan meriverkkoa, joka muodostaa kiinteän yhteistyön SYKEn kaikille merentutkimukseen liittyville toiminnoille.
5. Ylläpidetään merentutkimuksen tutkimusinfrastruktuuria, mukaan lukien tutkimusalukset Aranda ja Muikku sekä kokeellisen tutkimuksen tarvitse- mat erityistilat Kumpulassa. Kehitetään laboratoriotoimintaa tukemaan lai- voilla tapahtuvaa tutkimusta ja tiedonkeruuta ja kokeellista meribiologista tutkimusta. Kootaan ja ylläpidetään yhteistyössä IL:n kanssa merentutki- muksen yhteistä tietovarantoa ja merentutkimustietojärjestelmää ja varmis- tetaan tietovarantojen yhteensopivien järjestelmäratkaisujen kehittämisen.
Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
Ympäristövahinkojen torjunnassa painopisteenä on erityisesti Suomenlahden torjun- tavalmiuden parantaminen HELCOMin Itämeren suojelun toimintasuunnitelman (Baltic Sea Action Plan) ja valtioneuvoston Itämeriselonteon suuntaviivojen mukai- sesti. Tavoitteena on vahvistaa avomeritorjuntaan soveltuvaa valtion aluskantaa sekä tukea yksityisten toimijoiden torjuntaan soveltuvan aluskannan syntymistä. Alus- kaluston lisäksi hankitaan ja kehitetään myös muuta avomeritorjuntaan soveltuvaa kalustoa sekä jääolosuhteissa tapahtuvan torjunnan menetelmiä.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Vaikutetaan kansainvälisellä yhteistyöllä siihen, että Itämeren piirissä kaikki maat parantavat valmiuttaan öljyntorjuntaan. Erityisesti tuetaan Viroa ja Venäjää valmiuden parantamisessa. Myös yhteistyö IMO:n (International Maritime Organisation), EU:n ja HELCOMin kanssa on keskeistä meri- turvallisuuden parantamisen sekä torjunta-asioihin liittyvän viestinnän ja kalustovalmiuskysymysten kannalta.
2. Parannetaan ympäristövahinkojen torjuntaa palvelevien tieto- ja tiedonhal- lintajärjestelmien käytettävyyttä ja kattavuutta. Tähän kuuluu mm. tilanne- kuvajärjestelmien kehittäminen, kalustonhallintajärjestelmien ajanmukais- taminen ja merellisten ennustemallien hyödyntäminen.
3. Parannetaan yhteistyötä sekä viranomaisten että mahdollisesti käyttöön saa- tavien vapaaehtoistahojen torjuntahenkilöstön kouluttamisessa. Tavoitteena on parantaa kalusto-osaamista, torjunnan tehokkuutta ja torjuntatoimien aikaista turvallisuutta.
1.2.2.8
Ympäristöpolitiikka
Toiminnassa painottuvat arviot suunniteltujen politiikkavaihtoehtojen ja olemassa olevan ympäristöpolitiikan ja sen toimeenpanon vaikutuksista, kustannustehokkuu- desta ja vaikuttavuudesta sekä uusien hallintaa edellyttävien ympäristökysymysten tunnistaminen ja haltuunotto. Tuloksia käytetään ympäristöpolitiikan ja sen edellyt- tämän sääntelyjärjestelmän valmistelussa, toimeenpanossa ja seurannassa, suunni- telmien ja ohjelmien laadinnassa sekä laajemmassa ympäristöasioiden hallinnassa.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Analysoidaan uusia julkishallinnon ja yksityisen sektorin yhteisiä sääntely- järjestelmiä sekä hallintamekanismeja, jotka lähestyvät ympäristökysymyk- siä sosio-ekologisten kokonaisuuksien kautta.
2. Tarkastellaan yhteistoiminnallisuutta sekä päätöksenteon tietopohjassa ta- pahtuvaa muutosta vaikuttavuuden näkökulmasta.
3. Analysoidaan yhteiskunnallisen rakennemuutoksen ympäristöpoliittisia kysymyksiä erityisesti energian ja luonnonvarojen hyödyntämisen sekä uusien teknologioiden kuten nanoteknologian hallinnan osalta.
4. Tuetaan lupamenettelyjen keventämistä ja tehostamista sekä informaatio- ohjausta ja tuotetaan ympäristöasioiden hallinnassa ja sääntelyjärjestelmän toimeenpanossa tarvittavaa syntetisoitua tietoa. Osallistutaan lainsäädän- nön vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin ministeriön kanssa sovitta- valla tavalla.
5. Kehitetään yhteistoimintaa uudistetun aluehallinnon kanssa ja kehitetään sen tarvitsemia palveluja.
1.2.2.9
Rakennettu ympäristö
Toiminnan painopisteenä on vaihtoehtoisten yhdyskuntarakenteiden kestävyys eri- tyisesti ekosysteemipalveluiden säilymisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa. Kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä tehdyt analyysit nojaavat vahvasti ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin. Aihealueen kansallista ja kansainvälistä T&K-toiminnan yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Analysoidaan maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmien yhteensovitta- misen kestävyyttä ja laaditaan ennusteita siitä, millaisia ympäristön kuormi- tusvaikutuksia ja ilmastonmuutosvaikutuksia on eri väestön ja elinkeinojen kehityksen järjestelyillä ja rakenteilla. Analysoidaan mahdollisuuksia ja lisätään valmiuksia kehittää yhdyskuntien energiatehokkuutta ja niiden aiheuttamien päästöjen vähentämistä.
2. Ylläpidetään ja kehitetään ympäristöhallinnon alueidenkäytön tietojär- jestelmiä ja kestävän kehityksen indikaattorijärjestelmää. Luodaan uusia indikaattoreita ja synteesejä päätöksenteon tueksi ja analysoidaan tiedon käyttöä päätöksenteossa.
3. Tuotetaan uutta tietoa paikallisista tarpeista ja valmiuksista sopeutua il- mastonmuutokseen.
1.2.2.10
Geoinformatiikka
Geoinformatiikan tehtävissä otetaan huomioon Inspire-direktiivin voimaantulon myötä tulleet velvoittet. Tuottavuutta ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan kehittämällä uusiin kaukokartoitusmenetelmiin pohjautuvia tuotteita, keskeinen haaste on paik- katietoinfrastruktuurin täysmittainen hyödyntäminen ympäristöhallinnossa. Luon- nonvara ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä yhdeksi kehittämiskohteeksi on tunnistettu ympäristö- ja luonnonvaratietojen käytettävyyden ja hyödynnettävyyden lisääminen.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Kehitetään ympäristön seurantaa (lumi, vesien laatu, maanpeite) tukevia operatiivisia kaukokartoitusmenetelmiä edelleen mm. tiedon laadun pa- rantamiseksi ja seurantojen tuottavuuden parantamiseksi.
2. Toteutetaan Inspire-direktiivin mukaisten ympäristöhallinnon tiedontuotta- javelvoitteet ja osana GMES-konsortioita EU:n GMES-säännösten mukaiset palvelut.
3. Yhteistyössä luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän lai- tosten kanssa edistetään ympäristöä ja luonnonvaroja koskevien paikka- ja kaukokartoitustietojen käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tietoa tuo- tetaan tutkimuksen, politiikan ja päätöksenteon tueksi.
4. Laajennetaan paikka- ja kaukokartoitusjärjestelmien käyttäjäkuntaa koske- maan koko uutta aluehallintoa.
Haitalliset aineet ja kemikaalit
Kansallisessa kemikaaliohjelmassa on tavoitteena, etteivät kemikaalit aiheuta Suo- messa merkittävää terveys- ja ympäristöhaittaa vuonna 2020. SYKEn toiminnan tarkoituksena on tuottaa mitattua tietoa haitallisten aineiden riskien arvioinnille ja hallinnalle ja sitä kautta tukea aineiden riskinhallintapäätöksiä. Lisäksi kehitetään maaperän, pohjaveden ja sedimenttien ekotehokkaita riskinhallintamenetelmiä ja edistetään maa-ainesten kestävää ja turvallista käyttöön ottoa.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Arvioidaan ja jatketaan kansallisen kemikaaliohjelman toteutusta, erityisesti selvitetään keinoja tuotteiden kemikaalipäästöjen vähentämiseksi. Myös uu- sien ympäristölle haitallisten kaasujen kuten F-kaasujen päästöjä arvioidaan.
2. Suunnataan tutkimusta uusien haitallisten aineiden (emerging pollutants) ja teollisten nanomateriaalien ominaisuuksien sekä elinkaaren aikaisten vai- kutusten ja käyttäytymisen tutkimiseen. Tutkimus edellyttää voimakasta panostusta soveltuvien mittaustekniikoiden kehittämiseen ja käyttöönot- toon. Osallistutaan aktiivisesti OECD:n testiohjeita ja EU:n riskinarviointia koskevaan työhön sekä pohjoismaisen nanotutkimuksen ohjaamiseen.
3. Kehitetään maaperänsuojeludirektiivin toimenpanoon ja seurantaan liittyvää verkostoa ja tiedonkeruuta sekä edistetään maa-ainesjätteen kestävää käyttöä. Pilaantuneisiin maihin ja maaperänsuojeluun liittyvissä tehtävissä tuetaan myös vesipuite-, jäte- ja meristrategiadirektiivin sekä HELCOM BSAP:n ja niihin liittyvien kansallisen ohjelmien ja suunnitelmien toimeenpanoa.
4. Tuetaan kansallisen kemikaaliohjelman sekä mm. EU:n ympäristöterveys- strategian ja elohopeastrategian toimeenpanoa ja toteutetaan haitallisten aineiden seurannan tehostamishankkeen linjauksia. Haitallisten aineiden seurannassa kehitetään ennakoivaa ja taloudellista seurantatapaa, jolla hal- litaan riittävällä kattavuudella asetetut velvoitteet ja palvellaan tehokkaasti ympäristön tilan tarkkailua. Toimintaan liittyy myös tapauskohtaisia uusien aineiden kartoituksia, joiden perusteella valitaan uusia aineita seurantoihin.
5. Osallistutaan kemikaalien tuotevalvonnan keskittämisen valmisteluun. Valmistellaan menettelyt, miten jatkossa varmistetaan SYKEn ja TUKESin yhteistyö kemikaalitehtävissä.
1.2.2.12
Vertailu ja testauslaboratoriotoiminta
SYKEn valmiuksia ja osaamista toimia YM:n määräämänä kansallisena vertailula- boratoriona kehitetään edelleen vastaamaan toiminnalle asetettuja tavoitteita. Valti- onhallintoa ja yksityisiä toimijoita palvelevan mittanormaalilaboratorion toiminnan kehittäminen kohdistuu ympäristökemian mittausten korkean laadun ja luotetta- vuuden parantamiseen.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Käynnistetään toiminta Mittatekniikan keskuksen kemian sopimuslaborato- riona (mittanormaalilaboratoriona). Sopimuslaboratorio edustaa Suomessa korkeinta mittausteknistä jäljitettävyyttä käyttämällä ns. primäärianalyysi- tekniikkaa. Toiminnan kehittäminen kohdistuu vesipuitedirektiivin priori- teettiaineiden analysointiin.
2. Tehostetaan kansainvälistä yhteistyötä vertailumittausten järjestämisessä erityisesti EU:n PT-WFD -verkostossa (proficiency testing, water framework directive). Tutkimusvalmiuksia vahvistetaan yhteisellä rahoitushaulla eu- rooppalaisten metrologialaitosten kanssa (European Metrology Research Programme, EMPR).
3. Tehostetaan erityisesti biologisen vertailulaboratoriotoiminnan järjestämistä ja kehittämistä sekä biologisten määritysten jäljitettävyyden kehittämistä.
4. Luodaan toimintamalli analytiikan ja siihen liittyvien asiantuntijapalvelui- den tuottamisesta ympäristöhallinnolle ja muille asiakkaille hyödyntäen toimipaikkojen vahvuuksia. Tavoitteena on laadukas, taloudellinen ja te- hokas toiminta sekä yhdenmukaiset ja sujuvat tuotantoprosessit ja LIMS- tiedonhallintajärjestelmän tehokas käyttö. Luodaan toimivat ja hyvät asia- kassuhteet ELY-keskuksiin.
1.2.3
Kolmivuotiset tavoitteet tukipalveluille
1.2.3.1
Hallintopalvelut
Hallintopalveluissa suunnataan resursseja ydintoimintoja ja johdon päätöksentekoa tukevaan tiedon analysointi- ja raportointitoimintaan. Hallintotehtäviä tukevien säh- köisten järjestelmien ja palveluiden sekä niihin liittyvien prosessien kehittämistä jat- ketaan. Hankinnoissa käytetään mahdollisimman paljon Hanselin puitesopimuksia sekä hallinnonalan yhteiskilpailutuksia.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Toteutetaan SYKEn strategisten tavoitteiden mukaista henkilöstön osaami- sen kehittämistä mm. yhteistyössä luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän laitosten kanssa.
2. Laaditaan vuoden 2010 aikana YM:n johdolla hallinnonalan koulutuksen malli, jota toteutetaan seuraavien vuosien aikana.
3. Parannetaan talous- ja henkilöstöhallinnon laatua ja tehokkuutta mm. ot- tamalla käyttöön uusia työkaluja, kehittämällä prosesseja ja välineitä sekä lisäämällä järjestelmien käytön osaamista.
4. Edistetään Synergia-talohanketta ja toimeenpannaan alueellisten toimi- paikkojen toimitilasuunnitelmat. Pääkaupunkiseudun toiminnot siirtyvät Synergia-taloon syksyllä 2013.
1.2.3.2
Viestintä ja verkkopalvelut
Viestintä toimii entistä verkottuneemmin ja poikkihallinnollisemmin, erityisesti yh- teistyössä luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän, uudistuneen alue- hallinnon sekä sosiaalisen median yleistyessä myös kansalaisten kanssa. Toiminnassa keskitytään vaikuttavuuden kannalta SYKEn painopisteisiin. Markkinointiviestintää vahvistetaan SYKEn tunnettuuden parantamiseksi. Uusmedian keinot yleistyvät viestinnässä.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Toteutetaan ympäristöhallinnon verkkopalvelu-uudistus luomalla viiden sivuston kokonaisuus (kaksi yleisportaalia: ympäristö- ja luontoasioiden sekä rakennetun ympäristön palvelusivustot sekä kolme organisaatiosivus- toa: YM, SYKE ja ARA). Lisäksi uudistuksessa linjataan intranetin tulevat rakenteet ja vastuut. Verkkopalveluissa käytetään sosiaalisen median, au- diovisuaalisen viestinnän ja markkinointiviestinnän keinoja.
2. Jatketaan xxxxxxxxx.xx:n ja xxxxxxx.xx:n toimitustehtäviä siihen asti kunnes toisin sovitaan. Tarkemmista linjauksista, voimavaroista ja aikataulusta sovitaan verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä. Huolehditaan nykyisen ymparisto.fi-palvelun tuesta uudistuvalle ympäristöhallinnolle palveluso- pimuksen mukaisesti.
3. Ympäristö-lehden julkaisemiseen liittyvät linjaukset tehdään vuoden 2010 aikana.
4. Viestintää tehdään yhteistyössä ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen yh- teenliittymän kanssa vuonna 2010 valmistuvan viestintästrategian ja -toi- mintasuunnitelman mukaisesti.
1.2.3.3
Tietohallinto ja tietopalvelut
Tulevina vuosina toteutuu useita valtionhallinnon rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi tietohallintostrategiaan ja IT-palveluiden järjestämiseen. Aluehallintouudistuksen ja valtionhallinnon perustietotekniikkapalvelujen (ValtiIT) uudistuksen toteuduttua SYKEn IT-palveluiden painopiste siirtyy nykyistä enemmän ympäristöhallinnon ydintoimintaa tukeviin tietojärjestelmiin ja palveluihin.
Vuosina 2010–2012 tärkeimpiä tavoitteita ovat:
1. Hoidetaan ympäristöhallinnon IT-palvelukeskustehtäviä ja osallistutaan IT-hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, viestinnällisten verkkopalve- luiden uudistamiseen ja ValtIT-yhteistyöhön mm. ottamalla käyttöön VIP:n palveluita. SYKE huolehtii omalta osaltaan aluehallinnon IT-toimintojen jatkumisesta keskeytyksettä ja AHTI-sopimuksesta.
2. Ydintoiminnan tietovarantoja ja -järjestelmiä kehitetään siten, että niitä voi- daan paremmin hyödyntää ympäristöseurannassa ja -tutkimuksessa, sekä toiminnan ohjaamisessa, raportoinnissa ja viestinnässä. Yhteistyötä tehdään entistä tiiviimmin ympäristö- ja luonnonvarayhteenliittymän kanssa.
3. Määritellään ja parannetaan yhteistyössä YM:n ja muiden yhteistyötahojen kanssa VAHTI-järjestelmän päästöjä koskevan osan tietosisältöä ja sen luo- tettavuutta sekä kehitetään sen käyttöä eri raportointitarkoituksiin.
4. Parannetaan etätyötä tukevia järjestelmiä ja palveluita sekä alueellisen toi- minnan edellytyksiä.
5. Selvitetään yhdessä YM:n ja ARAn kanssa tietopalvelujen vastuualueet ja palvelurooli uudessa aluehallintomallissa. Jatketaan Viikin Tiedekirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston kanssa valmisteluja palvelujen ja kokoelmien yhdistämiseksi vuodesta 2013 alkaen.
Rahoitus ja toiminnallinen tehokkuus
1.2.4.1
Rahoitus
Tulossopimukseen kuuluvia tutkimus- ja kehityshankkeita tehdään merkittäviltä osin yhdistämällä SYKEn budjettirahoitusta ja ulkopuolista rahoitusta mahdollisimman hyvien kokonaisuuksien luomiseksi. Budjettirahoitusta käytetään rahoittajien edel- lyttämään omarahoitusosuuteen, joka useimmiten on vähintään puolet hankkeiden kokonaisrahoituksesta. Ulkopuolisessa rahoituksessa tavoitteena on lisätä asteittain sen osuutta (34 % vuonna 2010).
Toiminta- ja taloussuunnitelman 2011–2014 mukaiset luvut ovat seuraavat:
2010 TAE | 2011 | 2012 | |
Suora budjettirahoitus | 32,4 | 31,4 | 31,8 |
Ulkopuolinen rahoitus | 16,7 | 18,0 | 19,1 |
- ympäristöministeriö * | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
- muu julkisen sektorin rahoitus | 4,7 | 5,0 | 5,2 |
- budjetin ulkopuolinen rahoitus | 3,5 | 4,0 | 4,4 |
- maksullisen toiminnan tulot | 4,5 | 5,0 | 5,5 |
Yhteensä | 49,1 | 49,4 | 50,9 |
*Valtioneuvoston kehyspäätöksissä tutkimusrahoitukseen tehdyt leikkaukset heijastuvat todennä- köisesti ympäristöministeriöstä SYKElle tulevaan rahoitukseen. Aluehallinto-, ValtIT-, kemikaali- asioiden hoidon järjestämisen ja valtion laboratoriohankkeiden sekä muiden mahdollisten uudistus- ten rahoitusvaikutuksia ei ole huomioitu em. luvuissa.
1.2.4.2
Toiminnallinen tehokkuus
Toiminnan yleiset tavoitteet 2010–2012:
Toteutetaan rahoitusstrategian linjauksia ja kehittämishankkeita, jotka sisältävät mm. tuottavuusohjelman toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet.
Tulostavoitteet 2010:
Kannattavuus: Maksullisen sekä yhteisrahoitteisen toiminnan kannattavuus vuonna 2010 on seuraava:
Vuosi 2010 | |
Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet | 101 % |
Julkisoikeudelliset suoritteet | 90 % |
Yhteisrahoitteiset hankkeet | 52 % |
Henkilötyövuodet ja kustannukset: Henkilötyövuosien ja toiminnan kustannusten jakauma tehtäväalueittain vuonna 2010 on seuraava:
Tehtäväalue | Vuosi 2010 | |
Henkilötyö- vuodet (htv) | Kustannukset yht. (M€) | |
Tutkimus | 248 | 21,0 |
Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta | 209 | 23,6 |
Ympäristön seuranta, tietojärjestelmät ja raportointi | 77 | 6,4 |
Xxxxx, sisäinen hallinto ja viestintä | 62 | 4,9 |
Hallinnonalan tukipalvelutehtävät | 30 | 3,6 |
Yhteensä | 626 | 59,5 |
Tavoitteet strategisille mittareille:
Rahoitusjouston määrä: Rahoitusjoustoa lisätään. Rahoitusjoustolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, jota ei vuoden alussa ole sidottu toiminnan ylläpitoon. Se kuvaa SYKEn mahdollisuuksia reagoida nopealla aikavälillä äkillisiin resurssitarpeisiin sekä suunnata toimintaa joustavasti. Rahoitusjousto indikoi toiminnallista tehokkuutta varmistamalla tarvittavien säästöjen syntymisen. Uusiin merkittäviin menoihin han- kitaan lisärahoitus.
• SYKEn kiristyneen taloustilanteen takia sitomattoman rahoitusosuuden arvioidaan alenevan noin 0,5 miljoonaan euroon vuoden 2010 alussa. Si- tomaton rahoitusosuus pyritään lisäämään 1,5 miljoonaan euroon vuoden 2013 loppuun mennessä.
Valikoitujen tuotteiden ja palveluiden tuottavuus: SYKE on systemaattisesti ke- rännyt tietoa eräiden tuotteiden ja palveluiden yksikkökustannuksista. Tarkoitus on laajentaa yksikkökustannusten arviointia nykyistä kattavammaksi niin, että sil- lä voidaan seurata merkittäviä resurssien käytön alueita ja arvioida tuottavuutta. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia arvioida laajempien kokonaisuuksien kuten tutkimustoiminnan tuottavuutta. Seurantajärjestelmää kehitetään yhteistyössä tilas- tokeskuksen kanssa ja se otetaan käyttöön 2010.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Toiminnan yleiset tavoitteet 2010–2013:
Toteutetaan päivitettyä henkilöstösuunnitelmaa vuosille 2010–2015 ja SYKEn hen- kilöstöstrategiaa.
Tulostavoitteet 2010:
• Henkilöstöstrategiaan liittyvät toimenpiteet ja hankkeet on suunniteltu ja toteutus aloitettu vuonna 2008. Vuonna 2010 toteutuksessa huomiota kiin- nitetään muutoksen hallintaan, osaamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin ja henkilöstön palkitsemisjärjestelmien toimivuuteen. Henkilöstön tilaa ku- vaavaa raportointia parannetaan mm. henkilöstötilinpäätöstä ja palkkaus- järjestelmän tilastointia kehittämällä.
• Työyhteisön toimivuus: Työyhteisön toimivuudesta kerätään systemaatti- sesti tietoa joka toinen vuosi menetelmällä, joka mahdollistaa laajan vertai- lun valtionhallinnossa. Tulokset heijastavat SYKEn henkisten voimavarojen hallintaa. Vuoden 2008 kyselyn perusteella työtyytyväisyysindeksi on 3,43, mikä on valtionhallinnon keskimääräistä tasoa korkeampi. Tavoitteena on, että suunnitelmakauden lopulla työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,5. Muita keskeisiä mittareita ovat koulutustaso, vaihtuvuus, sairauspoissaolot ja henkilöstön kehittämisen mittarit.
Toteuma 2008 | Arvio 2009 | Tavoite 2010 | Tavoite 2011 | Tavoite 2012 | |
Työyhteisön toimivuus | 3,43 | 3,45 | 3,50 | ||
Henkilöstön määrä (htv) | 560 | 620 | 626 | 615 | 612 |
Määräaikaisten osuus (%) | 17 | 17 | 17 | 16 | 15 |
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus (%) | 72 | 72 | 72 | 72 | 72 |
Henkilöstökoulutus (työpäivää/htv) | 5 | 6 | 6,5 | 7 | 7,5 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) | 8,2 | 8,0 | 8,0 | 7,8 | 7,7 |
Johtamisen erikoisammattitut- kinnon suorittaneiden määrä | - | 30 | - | - | - |
Ympäristöekonomian Diploma- ohjelman suorittaneiden määrä | - | - | 19 | - | - |
Aluehallinto-, ValtIT-, kemikaaliasioiden hoidon järjestämisen ja valtion laboratoriohankkeiden sekä muiden mahdollisten uudistusten rahoitusvaikutuksia ei ole huomioitu em. luvuissa.
Toteuttamisen seuranta ja raportointi
Alustava, tiivis kokonaisarvio tulostavoitteiden toteutumisesta tehdään vuosittain 30.9. mennessä. Samalla raportoidaan keskeiset poikkeamat tulostavoitteiden toteutumisessa. Lopulliset raportit tulostavoitteiden toteutumisesta ja voimavarojen käytöstä toimitetaan toimintakertomuksen yhteydessä vuosittain 15. maaliskuuta mennessä.
Helsinki, 19. päivänä helmikuuta 2010
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tulossopimus 2010–2012
Vuoden 2010 tavoitteet tutkimus- ja kehittämistoiminnalle
1 Ilmastonmuutos
1. Ympäristöministeriön tilaaman esiselvityksen perusteella laaditaan suunnitelma siitä, mitä ilmastopolitiikan valmistelua ja arviointia tukevaa T&K-toimintaa ja asiantuntijatyötä tulee kehittää ja ylläpitää SYKEssä.
2. Laaditaan yhdessä ympäristöministeriön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa suunnitelma siitä, miten Suomen tulee jatkossa toteuttaa EU-ilmastopo- litiikan, YK:n ilmastosopimuksen UNFCCC:n ja muut kansainväliset raportoin- tivelvoitteensa.
3. Ryhdytään kehittämään ilmaston- ja ilmansuojelua integroidusti palvelevia kan- sallisesti yhtenäisiä skenaarioita ja inventaarioita yhdessä ympäristöministeriön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. (Yhteishanke ilmansuojelun kanssa.)
4. Kehitetään Suomen kasvihuonekaasujen arviointijärjestelmässä käytettävää metsien maaperän hiilitasemallia yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Työ parantaa mallin käyttökelpoisuutta kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa ja erilaisten tulevaisuuden kehityspolkujen tarkasteluissa. Kehitystyössä keskity- tään erityisesti maankäyttömuutosten vaikutusten kuvaukseen sekä maaperä- ja ilmastojärjestelmämallien yhteyksien parantamiseen.
5. Osallistutaan IPCC:n työryhmätyöskentelyyn ja arviointityöhön erityisosaamisen alueella. Vuoden 2010 aikana tehtävät IPCC:n nimitykset määrittelevät aihealueet.
6. Tuotetaan Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa tietoa kustannustehokkaista rat- kaisuista, joilla yhdyskuntien hiiliriippuvuutta voidaan merkittävästi vähentää. Life+ -ohjelman rahoittamissa hankkeissa (CCCRP ja Julia 2030) tuetaan kunta- ja aluetason suunnittelua ja päätöksentekoa kehittämällä internet-pohjaisia työ- kaluja, jotka havainnollistavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä kuntatason hillintä- ja sopeutumisvaihtoehtoja. CCCRP-hankkeen työvälineistä valmistuvat ensimmäiset pilotit vuoden 2010 loppuun mennessä.
7. Tuotetaan uutta tietoa energiajärjestelmien ja yhteiskunnallisten muutosten pol- kuriippuvuudesta Suomen Akatemian rahoittamassa EnPath-hankkessa.
8. Suomen Akatemian, EU:n Life+ -ohjelman ja CIRCLE-ohjelman rahoittamissa hankkeissa (VACCIA, CARAVAN, PRO-DOC, TRANSCARBO) tuotetaan tietoa ilmastonmuutosten ja maankäytön muutosten riskeistä ja arviointeja sopeu- tumistoimista eri toimintasektoreilla. Lisäksi kehitetään vaikutuksia ja riskejä kuvaavia simulointimalleja eri skenaarioiden yhteisvaikutusten tarkastelemiseksi (mm. sopeutumista selvittävissä hankkeissa: Maveric, Mediation ym).
9. Kehitetään yhdyskuntarakenteen ja liikenteen yhteen sovittavan suunnittelun käyttöön menetelmiä, jotka tukevat yhdyskuntarakenteen eheyttämisen suun- nittelua ja mahdollistavat tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen mallintamisen kasvihuonekaasujen arvioinnissa ja politiikkavaihtoehtojen vertailussa. Tuote- taan ennusteita vaihtoehtoisille yhdyskuntarakenteiden ympäristövaikutuksille osana eurooppalaista Plurel-hanketta.
10. Käynnistetään luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän yhteinen ilmastonmuutosta tarkasteleva ohjelma hallitusohjelman ja hallituksen tulevai-
suusselonteon mukaisesti kartoittamalla eri laitosten nykyiset toiminta-alueet ja voimavarat, sopimalla työnjaosta ja aloittamalla yhteisten hankkeiden suun- nittelu.
11. Haetaan mahdollisuuksia käynnistää ulkopuolisten rahoituslähteiden avulla uusia hankkeita SYKEn eri aihealueilla yhdessä muiden keskeisten kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa.
12. Kehitetään ilmastoviestintää yhdessä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalous- ministeriön, Ilmatieteen laitoksen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Ilmastonmuutokseen välittömästi tai välillisesti liittyviä tulostavoitteita on myös sopimuksen osioissa “Ilmansuojelu”, “Kestävä materiaalitalous”, “Ympäristöpoli- tiikka” ja “Rakennettu ympäristö”.
2 Ilmansuojelu
1. Kansainvälisten ilmapäästörajoitusneuvottelujen käyttöön tuotetaan tietoa eri energia- ja päästöskenaarioidenpäästöistä (pienhiukkaset, typpi, rikki, raskas- metallit) ja kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden terveys- ja ekosysteemivaiku- tuksista.
2. Kehitetään yhdennettyjä mallijärjestelmiä ilmansuojelu- ja ilmastonmuutoson- gelmien yhteisvaikutusten ja kustannustehokkaiden ratkaisumahdollisuuksien analysoimiseksi erilaisissa alueellisissa mittakaavoissa (mm. kuntatason ilmas- totoimien vaikutukset pienhiukkasten altistusvaikutuksiin sekä mustan hiilen päästöt ja vaikutukset arktisilla alueilla).
3. Kehitetään ilman epäpuhtauspäästöjen kansallisia arviointimenetelmiä ja tuote- taan uutta tietoa päästölähteistä.
4. Kehitetään Suomen päästöinventaariojärjestelmää yhdessä ympäristöministeriön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että erityisesti VAHTI-järjes- telmää voidaan hyödyntää tehokkaasti raportointityössä ja ilmastonmuutospo- litiikkaa ja ilmansuojelua tukevassa asiantuntija- ja T&K-työssä. (Yhteishanke ilmastonmuutoksen T&K-toiminnan kanssa.)
5. Parannetaan yhdennettyjä mallijärjestelmiä ja tuotetaan arviointeja ilmaston- muutos- ja ilmansuojeluongelmien ja niiden ratkaisujen yhteisvaikutuksista sekä kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden vaikutuksista. Osallistutaan AMAP (Arctic Monitoring and Assessment Programme) -arviointiraportin kirjoittamiseen, jossa tarkastellaan lyhytaikaisten komponenttien (musta hiili, O3, CH4) päästöjä ja vaikutuksia. (Yhteishanke ilmastonmuutoksen T&K-toiminnan kanssa.)
3 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut
1. Tuotetaan uutta tietoa ilmastonmuutoksen ja maankäytön merkityksestä luon- non monimuotoisuudelle sekä arviointeja ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisille eliölajeille (linnut, perhoset).
2. Tutkitaan vieraslajien leviämisen ja ilmastonmuutoksen välistä suhdetta, josta tehdään raportti kansallista vieraslajistrategiaa varten.
3. Osallistutaan eurooppalaisen biodiversiteettitutkimuksen huippuosaamisen verkoston (ALTER-Net) toimintaan mm. edistämällä verkostossa tehtävää ekosysteemipalveluja koskevaa tutkimusta.
4. EU-rahoitteisessa tutkimushankkeessa SCALES tarkastellaan biodiversiteetin säilyttämistä eri mittakaavan tasoilla mm. maatalousympäristön perhosaineis- toihin ja Natura 2000-verkostoon perustuen.
5. EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa VACCIA tarkastellaan ilmaston-muu- toksen vaikutuksia keskeisiin ekosysteemipalveluihin ja arvioidaan sopeutumis- mahdollisuuksia yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa.
6. Kehitetään ja ylläpidetään biodiversiteetti-indikaattoreita esittelevää internet- sivustoa xxx.xxxxxxxxxxx.xx.
7. Tuotetaan yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa tuotetaan uutta tietoa ja julkaistaan väliraportti maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden luonto- vaikutuksista.
8. EU-rahoitteisessa vuonna 2010 alkavassa STEP-tutkimushankkeessa tutkitaan pölyttäjähyönteisten kannan kehitystä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä ja ohja- uskeinoja Euroopan laajuisesti.
9. Tutkitaan yhteistyössä MTT:n kanssa kenttäkokein uusia keinoja pölyttäjä-hyön- teisten monimuotoisuuden ja pölytyspalveluiden turvaamiseksi maatalous-alu- eilla, hankkeessa tekeillä väitöskirja.
10. Osallistutaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toisen vaiheen toimeenpanoon ja seurantaan sekä ekologisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin.
11. Toimitaan asiantuntijana ja koordinaattorina luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin jatkotyössä ja osallistutaan toimintasuunnitelman laatimiseen uhan- alaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi.
12. Koordinoidaan puutteellisesti tunnettujen metsälajien tutkimusohjelmaa (PUT- TE) ja tuotetaan uutta tietoa puutteellisesti tunnetuista lajeista uhanalaisten lajien arviointia varten. Tuotetaan tietoa kalkkikallioiden jäkälistä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelun tueksi PUTTE -hankkeessa.
13. Osallistutaan Suomen lajien uhanalaisuuden 2010 -arviointiin ja sen yhteen- vetoraportin tuottamiseen sekä analysoidaan lajien uhanalaisuuden muutosta lajiryhmäkohtaisesti.
14. Biodiversiteettivuoden 2010 viestinnässä tuodaan esille mm. uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä, sekä niiden säilymisen merkitystä.
15. Tuotetaan tietoa ekosysteemipalveluista ja valmistellaan ekosysteemipalveluja käsittelevää tutkimusohjelmaa varten esiselvitys.
16. Tutkitaan purojen eliöyhteisöjen (selkärangattomat, makrofyytit, levät) säännön- mukaisuuksia paikallisella ja alueellisilla tasoilla, hankkeessa tekeillä väitöskirja.
17. Käytetään hyväksi systemaattiseen luonnonsuojelusuunnitteluun soveltuvaa Zonation -ohjelmaa mm. suunniteltaessa suojelualueverkon täydentämistä MET- SO -alueella.
18. Saatetaan päätökseen ja raportoidaan tuuli- ja rantakerrostumien biologisten arvojen valtakunnallinen inventointi TUURA. Tehdään ojittamattomien soiden biologisten arvojen valtakunnallinen inventointi ja raportointi.
19. Koordinoidaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinven- tointia ja osallistutaan luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmisteluun.
20. Osallistutaan luonnonsuojelulainsäädännön toimivuuden arviointiin sekä esitys- ten tuottamiseen luonnonsuojelulainsäädännön muutos- ja kehittämistarpeista.
21. Viimeistellään muuntogeenisten eliöiden riskinarviointia ja hallintaa koskevat selvitykset sekä käynnistetään selvitys kansallisten seurantajärjestelmien kehit- tämisestä ja soveltuvuudesta muuntogeenisten eliöiden vaikutusten seurantaan.
22. Osallistutaan kansainväliseen muuntogeenisten organismien ympäristöriskien arvioinnin ja -hallinnan kehittämiseen erityisesti EU:n ja OECD:n toimielimissä sekä selvitetään mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön Suomessa ja Pohjois- maissa.
4 Kestävä materiaalitalous
1. Tuotetaan uutta tietoa:
1.1. Eri toimialojen ja tuoteryhmien materiaalitehokkuudesta ja jätteiden hyödyntämisestä ympäristöinnovaatioiden edistämiseksi.
1.2. Tuotteiden ja palveluiden ilmastovaikutuksiin liittyvistä hiilijalanjäljistä ihmisten ilmastoystävällisten elämäntapojen ja kulutusvalintojen tueksi.
1.3. Bioenergian tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutuksista ja levä- biomassan hyödyntämisestä bioenergian tuotannossa kestävän bioener- giapolitiikan tueksi.
1.4. Toimistorakennusten energia- ja ekotehokkuuskriteereistä.
1.5. Julkisten hankintojen ilmastovaikutusten arvioinnista ja tarjouskilpailujen valintaperusteista.
1.6. Jätelajien arvoketjun määrittelystä sekä ympäristövaikutusten sekä kus- tannusten arvioinnista.
1.7. Lähestymistavoista arvioida eri toimialojen ympäristötehokkuutta.
1.8. Elinkaariarvioinnin työvälineistä yritysten päätöksenteon tueksi.
1.9. Vaihtoehtoisten eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden jalostamisen liiketoimintamalleista ja kokonaiskestävyysarvioista.
1.10. Ekoteollisen puiston ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Kymenlaakson alueelta.
1.11. Haja-astusalueiden jätevesien niukkaresurssisten käsittelykonseptien toimivuudesta ja kehittämistarpeista.
1.12. Termofiilisen mädätyksen toimivuudesta jätevesilietteiden energiantuo- tannossa ja käsittelyssä.
2. Laaditaan erillisselvityksiä ja tuotetaan asiantuntijapalveluita jätelainsäädännön kokonaisuudistuksen tueksi. Tuetaan jätealan säädösvalmistelua osallistumalla mm. end-of-waste -kriteerien laadintaan ja jäteluettelon uusimiseen.
3. Sekä jätealalla että jätevesialalla tuotetaan tilastoaineistosta ja rekisteritiedois- taanalyysejä ja raportteja. Kootaan ja tuotetaan aineistoa jäteneuvonnan tuke- miseksi.
4. Tuotetaan kestävän tuotannon T&K-toimintaa ja BAT-tietojen vaihdon kan- sal lista ja kansainvälistä soveltamista tukevia BAT-selvityksiä, -analyysejä ja arviointeja. Panostetaan BAT-tietojenvaihtotyön hyödyntämiseen SYKEn vien- titoiminnassa (koulutus ja kehitysyhteistyö).
5 Vesiensuojelu ja vesivarat
1. Tuetaan ministeriötä vesipuitedirektiivin biologisten luokittelutekijöiden in- terkalibrointiin liittyvässä työssä. Huolehditaan velvoitetarkkailujen laadusta ja yhdenmukaisuudesta ottaen huomioon uusien VPD-seurantojen tarpeet. Kehitetään vesistöseurantojen biologisten laatutekijöiden käyttökelpoisuut- ta kenttä-, laboratorio- ja arviointimenetelmien laadunvarmistuksen kautta. Tuotetaan Vesienhoito (VEHO) hankkeiden loppuraportti (SeMaTo, KuVe, VeKuMe). Kehitetään vesienhoidon suunnittelua ja taloudellisten vaikutusten
arviointia palvelevia työkaluja (Waterpraxis, Kartuta). Kehitetään hyötyjen arviointimenetelmiä vesistön eri käyttömuodoille aiheutuvien vedenlaadusta riippuvien hyötyjen ja haittojen arviointiin. Laaditaan yhteenvetojulkaisu vesienhoitosuunnitelmista sekä eräiden EU-maiden taloudellisen analyysin sisällöstä. Kehitetään vesienhoidon suunnittelun toisen kierroksen proses- seja ottaen huomioon yhteydet meristrategiadirektiivin, tulvadirektiivin toimenpanoon ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tuetaan ministeriötä vesienhoidon toteutusohjelman laadinnassa sekä hyväksyttyjen vesienhoito- suunnitelmien EU komission suorittamassa tarkastustyössä.
2. Hallinnoidaan EECCA-maiden strategisen yhteistyön ohjelmaa sekä osallistutaan ohjelman hankkeiden toteuttamiseen.
3. Kehitetään ja arvioidaan uusien automaattisten määritys- ja kenttämenetelmien soveltuvuutta biologisessa seurannassa. Kehitetään uutta mittaus- ja mallin- nustekniikkaa vesistökuormituksen muutosten ja vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa sekä parannetaan niiden liittymää tietokantoihin ja osallistutaan uusien sensorien testaukseen (CatchLakeII, Envisense, Moniwater, Minewater, COMPASS).
4. Kehitetään järvien ja jokien rehevöitymisen, hydromorfologisen muuttunei- suuden ja haitallisten aineiden kuormituksen vaikutusten arviointiin käytet- täviä malleja (COHERENCE, MyLake, LS/LLR) ja muita arviointimenetelmiä (WISER, YM LakeLit, SA RiskBASIN, Nessling RivInd). Testataan jokien habitaat- timallien tehokkaampaa soveltamista uusien syvyysmittausteknikoiden avulla (GIFLOOD).
5. Arvioidaan ja raportoidaan hajakuormituksen aiheuttaman ravinnekuormi- tuksen muutoksia ja vesistövaikutuksia sekä tuotetaan arviointeja vesiensuo- jelumenetelmien tehokkuudesta ja selvitetään eri laskentamenetelmien eroja sekä vertaillaa Itämeren maissa käytettyjä laskentamenetelmiä (MYTVAS3, Trap, Hyötylanta, Vemala, COMPASS, ActiveWetlands, SaKu). Tehdään pelto- jen kuormittavuutta kuvaava ympäristöindikaattori (Tarveke). Osallistutaan arviointityöhön, miten nykyistä maatalouden ympäristötukea tehostamalla ja kohdentamalla voidaan vähentää vesienhoitosuunnitelmissa esitettyä lisä- rahan tarvetta. Kehitetään turvetuotannon vesiensuojeluun uusia, nykyisiä vaatimuksia vastaavia valumavesien käsittelymenetelmiä (TuKos).
6. Tutkitaan maankäytön- ja ilmastonmuutoksen sekä muutokseen sopeutumi- sen vaikutusta ainevirtoihin, vesien tilaan, vesivaroihin sekä happamien sul- faattimaiden ympäristöriskien vähentämiseen. Tuotetaan Euroopan laajuiset vesiskenaariot. Skenaariotekniikkaa sovelletaan ja arvioidaan sen käyttökel- poisuutta Karvianjoen vesistöalueella (Vaccia, SCENES, Kartuta, REFRESH, Waterpraxis, Catermass). Tunnistetaan ilmastonmuutoksen vaikutukset vesi- huoltoon ja pohjavesiin ja arvioidaan sopeutumisen tarvetta ja keinoja.
7. Kehitetään ja ylläpidetään hydrologiseen simulointiin ja paikkatietoaineistoihin (Vesistömallijärjestelmään) perustuvaa koko Suomen kattavaa operatiivista ve- sistöjen ja Itämeren ravinnekuormitusmallia (fosforin, typpi ja kiintoaine). Lisä- tään 10 vrk ennuste järjestelmään. Tuotetaan vesistöalueittain kartat Itämereen joutuvan typpikuorman osuudesta (T&K-hanke-esitys tehty). Raportoidaan val- takunnallisen valuma-aluejärjestelmän I vaiheen työn tulokset. Keskeiset tavoit- teet ovat valuma-aluejaon ja sen tuotantomenetelmien suunnittelu, dynaamisen valuma-alueen rajaustyökalun toteuttaminen sekä valuma-aluetietojärjestelmän toteuttaminen HERTTA ympäristössä (VALUE) sekä ylläpidetään uomatietojär- jestelmää.
8. Tehdään kiviainesstrategian laatimista palveleva selvitys maa-ainesten ottamis- lupiin liittyvistä valituksista eri oikeusasteisiin sekä laaditaan porakaivojen (ta- lousvesi- ja lämpökaivot) rakentamistapa- sekä huolto- ja kunnossapito-ohje.
9. Tuetaan uuden aluehallinnon laatutyön ja ympäristörakentamisen kehittämis- tä edistämällä ympäristö-, vesivara- ja liikenneprosessien yhteensovittamista. Vuoden 2010 kehittämistoiminta keskittyy liikenneviraston ja ELYjen kanssa yhteisten päämäärien kartoittamiseen ja kehittämisedellytysten varmistamiseen. Tehdään selvitys suunnitteluohjelmistojen lisenssien ja käyttötuen siirrosta ELYil- le ja saatetaan loppuun vesistöhankkeissa syntyvien suunnitelmien sähköisen taltioinnin ohjeet.
10. Määritetään järven sisäisen kuormituksen syntymekanismeja ja vaikutusproses- seja sekä kehitetään sisäisen kuormituksen mittausmenetelmiä (PyyVesi – EAKR
-hanke). Hankitaan päättäjille ym. asianosaisille tietoa kunnostusmenetelmän (mm. lisävesien johtaminen) tehokkuudesta järven sisäisen kuormituksen pie- nentäjänä ja siten koko järven tilan parantajana. Kehitetään ja testataan purojen valuma-aluekohtaisia luonnonmukaisia kunnostusmenetelmiä ja toimintamal- leja Vantaanjoen koekohteissa Longinojalla ja Näsinojalla. Kehitetään vesistöjen virkistyskäytön ja luonnonsuojelualueiden hoidon kannalta haitallisesti lisään- tyneiden järvi- ja merenlahtiuposkasvustojen poiston suunnittelun ja toteutus- tekniikoita koekohteissa. Sovelletaan Natura-alueiden sekä muiden tärkeiden
lintuvesien ja kosteikkojen kunnostukseen ja seurantaan vuosien 2007–2009
hankkeessa määriteltyjä suosituksia yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
6 Merentutkimus, merten suojelu ja kestävä käyttö
1. Laaditaan Merikeskuksen (MK) ja SYKEn meriverkon asiakaslähtöinen kehit- tämisstrategia: tunnistetaan merentutkimustietoa tarvitsevat keskeiset toimijat ja asiakkuudet ja uudet tietotarpeet ja näihin liittyvät tutkimukselliset haasteet, tavoitteet ja eteneminen. Määritetään SYKEn tuottamat palvelut sekä luodaan ulkopuolisille asiakkaille palvelupiste.
2. Kehitetään kansallisen merentutkimuksen tutkimusinfrastruktuuria (tutkimusa- lukset, merentutkimuskalusto, laboratoriotoiminta, tietojärjestelmät) ja edistetään sen laajempaa käyttöä. Integroidaan tutkimusalus Muikun hallinta ja ylläpito osaksi MK:n toimintaa.
3. Integroidaan SYKEn öljyntorjuntaosaaminen osaksi merikeskusta ja öljyvahin- kojen torjunnan ja riskien arviointi osaksi MK:n tutkimus- ja palvelutoiminnan ketjua (hydrodynaamiset mallit / Baltic Way, HIROMB yhteistyö, öljyvahinkojen riskien arviointi / IBAM; vaikutukset eliöihin ja ekosysteemeihin / BEAST).
4. Panostetaan Itämeriportaalin sisältämän tietoaineiston ja palvelujen kehittämi- seen tavoitteena käyttäjiä tehokkaasti palveleva laaja-alainen ja kokoava kansal- linen Itämeri-tiedon keskus.
5. Tuotetaan tieteellistä pohjaa ja tietovarantoja, joilla tuetaan Itämeren suojeluu ja kestävään käyttöön tähtääviä kansallisia ja kansainvälisiä prosesseja, mm. EU-direktiivit (VPD, meristrategiadirektiivi, luontodirektiivi), HELCOM:in toi- mintaohjelma, IMO ja CBD.
5.1. Kehitetään rannikkovesien bioindikaattoreita ja luokittelujärjestelmiä ja hyvän tilan tavoitetason määrittelyä varmistaen yhteensopivuus VPD:n vaatimaan indikaattorikehitykseen (mm. osana EU-hanketta WISER).
5.2 Tuetaan HELCOM:n toimintaohjelmaa ja meristrategiadirektiivin toimeen- panoa meren hyvän tilan tavoitetason määrittelyllä ja aloitetaan meren nykytilaa, uhkia ja paineita koskevan alkukatsauksen laatiminen.
5.3. Kehitetään meren tilaa kuvaavia indikaattoreita ja malleja, joiden avulla ennustetaan ja arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia meriekosysteemis- sä.
5.4. Kehitetään Itämeren tilan seurantaohjelmia meristrategiadirektiivin ja HELCOM:n toimenpideohjelman vaatimusten mukaisesti.
6. Tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia I orgaanisen hiilen ja ravinteiden dy- namiikkaan valuma-alue-rannikko-avomeri-jatkumolla (FiDiPro-hanke). Linki- tetään em. tutkimukset valuma-alueen hydrologiaan, maan käyttöön ja aineiden kiertoon. Selvitetään mahdollisuudet linkittää koko Suomen kattava vesistöjen ravinnekuormitusmalli merimalleihin.
7. Selvitetään Itämeren pohjaekosysteemin ravinnedynamiikkaa sekä meriekosys- teemien ennallistamisen menetelmiä ja kustannustehokkaita teknologioita (mm. HYPER- ja PROPPEN-hankkeet).
8. Tutkitaan mikrolevien massatuotantoon perustuvan bioenergian tuotannon edellytyksiä ja mahdollisuuksia, yhteistyössä VTT:n kanssa (ALGIESEL- ja LIPIDO-hankkeet).
9. Selvitetään vieraslajien leviämiseen Itämereen vaikuttavia tekijöitä ja vierasla- jien vaikutuksia ekosysteemissä (esim. haitalliset levät sekä ulapan, pohjan ja matalan veden vieraslajit).
10. Tutkitaan Itämeren haitallisten levien myrkyntuotantoa ja sopeutumista ympä- ristön muutoksiin sekä myrkkyjen mikrobiologista hajoamista meriympäristös- sä.
11. Kehitetään menetelmiä haitallisten aineiden ja muun ympäristöstressin aiheut- tamien biologisten vaikutusten arvioimiseksi Itämeressä kansainvälisissä yh- teishankkeissa (BEAST-hanke).
12. Kehitetään mereisen aluesuunnittelun työkaluja, kuten habitaattimallinnusta ja vedenalaisen luonnon karttatuotantoa ja tiedonhallintaa (mm. LIFE+ hanke Finmarinet ja BONUS-hanke PREHAB).
13. Tehdään ekosysteemipalveluiden tutkimusta merensuojelun sosioekonomisen analyysin tueksi. Osallistutaan Itämeren suojelun kustannusten ja hyötyjen arviointiin yhteistyössä Ruotsin ja muiden Itämeren maiden kanssa. Tuetaan ekonomisen mallin laadintaa kehittämällä suojelutoimenpiteiden vaikutuksia ekosysteemiin kuvaavaa mallia (ns. Itämeri Stern -hanke, Knowseas, ODEMM).
14. Kehitetään kaukokartoitus- ja optisia menetelmiä Itämeren levätuotannon, lajis- ton ja biomassan automaattisia havainnointijärjestelmiä varten (mm. Alg@line, PROTOOL).
15. Kehitetään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, operatiivista merentutkimusta ja tietovarantojen yhteiskäyttöä Itämeren alueella ja laajemminkin (esim. yhteistyö Baltic Nest Instituutin kanssa, EuroGOOS/BOOS).
7 Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
1. Rannikon ja sisämaan ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta tehostetaan aluepelastuslaitosten ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY) kans- sa uusimalla ja täydentämällä valtion ja pelastuslaitosten torjuntakalustoa ”Kokonaisselvitys valtion ja kuntien öljyntorjuntavalmiuden kehittämisestä 2009–2018” mukaisesti. Torjuntakaluston saatavuutta parannetaan valtion, kun-
tien ja yksityisten palveluntarjoajien yhteistyöllä. Valmistellaan uusi öljyntorjun- taohje, jossa määritellään tavoitteet pelastuslaitosten öljyntorjuntavalmiudelle.
2. Käynnistetään uuden öljyntorjuntakeskuksen toiminta.
3. Tehostetaan päästöjen valvontaa Suomen aluemerellä ja talousvyöhykkeellä muun muassa valvontalentokoneiden uusittujen öljypäästöjen valvontalaittei- den avulla ja jatkamalla öljypäästöjen satelliittivalvontaa sekä päästövalvonnan kansainvälistä yhteistyötä.
4. Toteutetaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan soveltuvan monitoimialuk- sen hankinta yhdessä merivoimien kanssa siten, että alus saadaan käyttöön vuoden 2011 alussa, toteutetaan öljyntorjunta-alus Hallin peruskorjaus 2010 al- kuvuoden kuluessa ja osallistutaan monitoimiulkovartiolaivojen suunnitteluun siten, että hankinta voi käynnistyä 2010 syksyllä.
5. Varmistetaan Varustamoliikelaitoksen lakkauttamisen yhteydessä uudelle val- tionyhtiölle siirtyvien öljyntorjunta-alusten käyttövalmius.
6. Selvitetään vuoden 2010 loppuun mennessä mahdollisuudet käyttää öljyntor- junnassa hyväksi puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, Merenkulkulaitoksen/ väyläviraston sekä Metsähallituksen öljyvahinkojen torjuntaan – puomittami- seen, nuottaamiseen ja kuljetuksiin – soveltuvaa kalustoa.
7. Laaditaan ympäristöministeriön johdolla ja SYKE-työryhmän ehdotuksen mu- kaisesti valmiussuunnitelma todella suurten ja pitkäkestoisten öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä, johtamisesta ja viestinnästä.
8. Saavutetaan tilannekuvajärjestelmän kehittämisprojektin XXXXX XX ja Itämeren ympäristöonnettomuuksien riskinarviointihankkeen BRISK projektisuunnitel- missa esitetyt vuoden 2010 tavoitteet.
9. Laaditaan SYKEn ympäristövahinkojen torjunnan laatujärjestelmä.
10. Tuetaan edelleen SÖKÖ -projektin työtä muun muassa sen toteuttamiseksi Saa- ristomerellä, Pohjanlahdella ja Saimaan alueella.
11. Laaditaan uuden tulossa olevan lakisääteisen koulutustehtävän kehittämis- ja käynnistyssuunnitelma.
8 Ympäristöpolitiikka
1. Tuotetaan uutta tietoa:
1.1. Metsäbiodiversiteetin suojelun edistämisestä lainsäädännön, METSOn, metsäpolitiikan sekä metsätalouden käytäntöjen kautta. Analysoidaan po- litiikkakeinoja ja muita hallintamekanismeja osana Eurooppalaisia Scales- ja PolicyMix-hankkeita (yhteys Luonnon monimuotoisuuteen).
1.2. Sidosryhmäyhteistyöstä alueellisten metsäohjelmien valmistelussa, moni- tavoitearvioinnin mahdollisuuksista Ylä-Lapin metsien käyttöä koskevan kiistan ratkaisemisessa ja Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelusopi- mukseen johtaneista tekijöistä Suomen Akatemian Coco-hankkeessa (yh- teys Luonnon monimuotoisuuteen).
1.3. Ympäristöinnovaatioiden rahoituksen jakautumisesta ja uusista rahoitus- tarpeista erityisesti jäte- ja ilmastopolitiikan osalta. Julkaistaan Teknolo- giateollisuuden tilaama opas EU-vaikuttamisesta (yhteys Ilmastonmuu- tokseen).
1.4. Uusien teknologioiden, kuten nanoteknologan ympäristöasioiden hallin- nan tarpeista ja reunaehdoista Eurooppalaisessa SKEP-ERA:Netin hank- keessa sekä osana SYKEn nanoteknologia ja ympäristö -hanketta.
1.5. Energiajärjestelmien toimintamuotoihin vaikuttavista polkuriippuvuuk- sista eri energiantuotantotasoilla Suoman Akatemian EnPath hankkeen kautta (yhteys Ilmastonmuutokseen).
1.6. Politiikan vaikutusten arviointimenetelmistä ja -käytännöistä kestävän kehi- tyksen hallinnassa osana Eurooppalaista Liaise-huippututkimusverkostoa.
2. Tuotetaan arvio luonnonsuojelulainsäädännön toimivuudesta ja ehdotukset lainsäädännön kehittämiseksi. (Yhteys Luonnon monimuotoisuuteen.)
3. Tunnistetaan ekosysteemipalveluiden kestävään hallintaan liittyviä tietotarpei- ta. Kehitetään ekosysteemipalveluiden monitieteistä tutkimusta osana Euroop- palaista biodiversiteettitutkimuksen verkostoa ALTER-Netia ja tuotetaan tietoa ekosysteemipalveluiden hallinnasta maaseutuympäristöissä osana eurooppal- aista STEP-hanketta. (Yhteys Luonnon monimuotoisuuteen.)
4. Laaditaan kartoitus YVAan ja SOVAan liittyvistä kansainvälisistä tehtävistä, erityisesti Espoon sopimukseen liittyen ja suunnitelma vaihtoehdoista tulevai- suuden haltuunotossa.
5. Kartoitetaan vaihtoehtoja ympäristömerkkijärjestelmän rahoituspohjan varmis- tamiseksi ja palvelutason säilyttämiseksi Suomessa samalla kun ympäristömer- kin toimintaympäristö muuttuu EU-kukkaa koskevan yhteisöasetuksen myötä. (Yhteys materiaalitehokkuuteen.)
6. Laaditaan arvio keskeisten politiikkatoimien koherenssista reagointina OECD:n arvioinnissa nostettuun tarpeeseen luoda kansallinen politiikkaohjelma.
7. Tuetaan jätelainsäädännön uudistusta toimimalla sihteeristössä ja laatimalla selvityksiä politiikkavaihtoehtojen valinnan avuksi. (Yhteys materiaalitehok- kuuteen.)
8. Yhteistyössä YM:n kanssa hahmotellaan asumis-, ruoka- ja autoilukäyttäyty- mistä ohjaavan politiikan analyysitarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. (Yhteys Ilmastonmuutokseen.)
9. Yhteistyössä XXx kanssa suunnitellaan, miten SYKE voisi tukea valtioneu- vostoa lainsäädännön valmisteluprosesseihin liittyvissä vaikutusten arviointi- prosesseissa erityisesti arvioimalla politiikkavaihtoehtoja kestävän kehityksen näkökulmasta.
10. Yhteistyössä YM:n kanssa selkiytetään SYKEssä tuotettavan tiedon roolia poli- tiikkasyklin eri vaiheissa sekä pohditaan keskeisiä tietotarpeita ympäristöpoli- tiikan osalta hallitusohjelman valmistelun tueksi.
11. Tuetaan YM:tä ympäristösuojeluasetuksesta lähtevien asiantuntijatehtävien uu- delleensijoittamisen suunnittelussa ja toteutuksessa osana aluehallinnon uudis- tusta.
9 Rakennettu ympäristö
1. Tuotetaan uutta tietoa:
1.1. Rakennetun ympäristön tilasta ja tilan kuvaamisen ja analysoinnin mene- telmistä.
1.2. Vapaa-ajan asumisen suhteesta vakituiseen asumiseen ja siinä tapahtuneis- ta muutoksista sekä rannikon virkistyksen tarjonnasta.
1.3. Väestön ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksesta vertaamalla in- tialaista ja eurooppalaista kaupunkia, ja siitä kuinka maantieteen ja väes- tötieteen työkalut tukevat toisiaan, osana Suomen Akatemian Pixels and Population Structure -hanketta.
1.4. Indikaattoreiden käytöstä kestävän kehityksen strategioiden arvioinnissa ja kestävän kehityksen indikaattoreiden mahdollisista ei-oletetuista vaiku- tuksista osana eurooppalaista POINT-hanketta.
1.5. Kaupan yhdyskuntarakenteellisesta sijoittumisesta sekä kehitetään ana- lyysimenetelmiä kaupallisten hankkeiden yhdyskuntarakenteellisten vai- kutusten arviointiin ja kaupan sijainnin ohjaukseen.
1.6. Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvistä tietotarpeista ja kehitetään indikaattoreita yhteistoiminnallisesti alueiden ja kuntien kanssa pohjois- maisissa, eurooppalaisissa ja Suomen akatemian hankkeissa.
1.7. Ilmastonmuutokseen liittyvästä lehdistöuutisoinnin kehityksestä Suomes- sa sekä paneudutaan autoverouudistuksesta sekä EU:n energia- ja ilmasto- paketista käytyyn keskusteluun, erityisesti tulevaisuuden käsittelyn osalta, osana liikennesektorin ilmastovaikutuksiin pureutuvaa Suomen Akatemian CAST-hanketta.
2. Kehitetään:
2.1. Alueidenkäytön aineistojen saatavuutta ja käyttöä.
2.2. Aalueidenkäyttötietojen vaikuttavuutta kuntaohjauksessa.
2.3. Aalueellisten ympäristökeskusten kaavoituksen ja rakentamisen sekä kult- tuuriympäristönhoidon paikkatietojärjestelmää (GISALU).
2.4. Kaava-aineistojen sähköistä tiedonsiirtoa kunnista, erityisesti asemakaavan seurantalomakkeen xml-tiedostonsiirron käyttömahdollisuuksia.
2.5. Kestävän kaupunkirakenteen indikaattoreita, testataan niiden käyttöä paikkatietoaineistojen avulla, kartoitetaan paikkatietoaineistojen kehittä- mistarpeita ja kehitetään kaupunkiseutujen ekosysteemipalveluita kuvaa- via indikaattoreita osana Seutukeke, -hanketta.
2.6. Kestävän kehityksen toteutumisen viestimistä indikaattoreilla tai muussa muodossa kansallisen kestävän kehityksen toiminnan tueksi, ilmaston- muutosraportointien käyttöön ja yhteiskuntaan yleensä.
2.7. Rakennetun ympäristön energiatehokkuuden analysointimenettelyjä ja indikaattoreita.
3. Hahmotellaan yhdessä XXx kanssa, millaisia kestävän kehityksen näkökul- masta nousevia tietotarpeita liittyy rakennettuun ympäristöön hallitusohjelman valmistelussa ja miten niihin vastataan, sekä tunnistetaan rakennettuun ympä- ristöön liittyvien politiikka-analyysien ja -arviointien lähivuosien tarpeet.
4. Arvioidaan tietojärjestelmien käyttöä ja niiden palveluiden tarpeellisuutta ja laaditaan suunnitelma, jolla järjestelmien painopistettä voitaisiin siirtää ylläpi- dosta hyödyntämiseen analyyseissa ja viestinnässä.
5. Varmistetaan alueidenkäytön järjestelmien, aineistojen ja palvelujen saatavuus uudessa aluehallintorakenteessa sekä edistetään niiden laajempaa käyttöä. Uusitaan YKR-sopimukset ja -tietosisällöt vastaamaan muuttuneita tarpeita. Kehitetään saavutettavuuden menetelmiä osaksi tietojärjestelmiä ja -aineistoja. Testataan tietokantaraportoinnin työkaluja osana tehokkaampaa tulosten jul- kaisemista.
6. Luodaan yhdyskuntarakenteen ja liikenteen yhteen sovittavan suunnittelun käyttöön menetelmiä ja vyöhykemalleja, jotka tukevat yhdyskuntarakenteen eheyttämisten suunnittelua ja mahdollistavat tulevaisuuden yhdyskuntaraken- teen mallintamista kasvihuonekaasujen arvioinnissa ja politiikkavaihtoehto- jen vertailussa. Tuotetaan ennusteita vaihtoehtoisille yhdyskuntarakenteiden ympäristövaikutuksille osana eurooppalaista Plurel- ja kansallista UrbanZone
-hanketta.
10 Geoinformatiikka
1. Parannetaan paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen saatavuutta mm. lisää- mällä uusia aineistoja ja palveluja ympäristöhallinnon Oiva-internet-palve- luun.
2. Kehitetään karttapalvelualusta, joka luo pohjan uusien karttapalveluiden kehittämiselle.
3. Maanpeitteen tulkintaprojektin (Corine 2006) kansallinen versio muutostulkin- toineen valmistuu.
4. Tuotetaan Inspire-direktiivin mukaiset metatiedot ympäristöhallinnon aineis- toille joulukuun 2010 alkuun mennessä. Osallistutaan rajapintapalveluiden suunnitteluun.
5. Osallistutaan EU:n GMES-palveluiden kehittämisiin tähtääviin FP7 projekteihin (vesien laatu, lumi, maanpeite sen muutokset ja fenologia).
6. Osallistutaan YM:n, Tekesin, SA:n, ESA:n ja EU:n rahoittamiin kansallisiin ja kansainvälisiin projekteihin sovitusti.
7. Toteutetaan ALKU-hankkeen vaatimat muutokset paikkatietojärjestelmiin.
11 Haitalliset aineet ja kemikaalit
1. Haitallisten aineiden tutkimusmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen:
1.1. Aloitetaan hanke nanospray-tekniikan soveltuvuudesta bromattujen palo- nestoaineiden ja perfluorattujen yhdisteiden kartoittamiseen vesinäytteis- tä. Tavoitteena on nopea ja kustannustehokas kartoitus- ja seurantamene- telmä.
1.2. Jatketaan hanketta teollisesti valmistettujen nanomateriaalien käyttäyty- misestä ja vaikutuksista Suomen olosuhteissa. Testataan nanohiukkasten käyttäytymistä luonnonvedessä ja veden fysikaalis-kemiallisten ominai- suuksien vaikutusta. Tutkitaan vaikutuksia eliöstöön.
2. Maaperän, pohjaveden ja sedimenttien riskienhallintamenetelmien kehittämi- nen:
2.1. Tuotetaan uutta tietoa genomiikan työkalujen käytöstä kasvitorjunta-aineilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden biopuhdistukseen ja lisätään kan- sainvälistä yhteistyötä Intian ja Suomen välillä osallistumalla yhteiseen pestisidien biopuhdistusprojektiin.
2.2. Osallistutaan kantasieniin perustuvaan pilaantuneen maa-aineksen puh- distusmenetelmän kehittämiseen (PIMA-FUN).
3. Parannetaan riskinarviointia ja -hallintaa:
3.1. Itämeren alueen haitallisten aineiden päästölähteitä ja aineiden vaikutuk- sia selvittävä ja aineiden hallintamenetelmiä kehittävä hanke jatkuu (EU, COHIBA).
3.2. Aloitetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallintaan tähtäävä Life+ -projekti happamissa sulfaattimaissa (CATERMASS)
3.3. Edistämällä BAT-periaatteiden soveltamisesta pilaantuneiden maiden kä- sittelyssä.
3.4. Kehittämällä tapauskohtaisten parametrien ja menetelmien käyttöä pilaan- tuneiden alueiden riskinarvioinneissa.
4. Tehdään ympäristöpolitiikan toimeenpanoa tukevia selvityksiä ja arvioita:
4.1. Edistetään maa-ainesten kestävää ja turvallista käyttöä tekemällä esitys kaivetun maa-ainesjätteen End of Waste-kriteereistä ja valmistelemalla ohjeet pilaantuneilta maa-alueilta kaivettujen maa-ainesten hyötykäytölle.
4.2. Osallistutaan VPD:n laatunormidirektiivin toimeenpanoon muun muas- sa arvioimalla metallien, erityisesti elohopean ja kadmiumin luontaisia taustapitoisuuksia sekä muiden kertyvien aineiden pitkäaikaismuutoksia erilaisissa vesistöissä.
4.3. Toimeenpannaan kansallisen kemikaaliohjelman suosituksia muun muassa jatkamalla selvitystä tiettyjen haitallisten aineiden, erityisesti POP-yhdis- teiden päästölähteistä, päästöjen merkittävyydestä ja vähentämiskeinoista.
4.4. Viimeistellään esiselvitys tuotteiden kemikaalipäästöjen hallinnasta ja jat- ketaan aiheen selvittämistä erityisesti menettelyistä vaikuttaa päästöihin.
4.5. Aloitetaan valmistelut kansainvälisen kemian vuoden 2011 toteuttamiseksi.
4.6. Valmistellaan kansallisen kemikaaliohjelman väliarvioinnin toteuttamista.
4.7. Osallistutaan kansainvälisten kemikaali- ja jätesopimusten väliseen syner- giatyöhön sopimusten toimeenpanon koordinointi- ja yhteistyömahdolli- suuksien tunnistamisessa.
12 Vertailu- ja testauslaboratoriotoiminta
1. Sopimuslaboratoriotoiminnan (mittanormaalilaboratorion) kehittäminen:
1.1. Jatketaan ID-ICP-MS -menetelmien (isotooppilaimennusmenetelmiä) kehittämistä VPD:n prioriteettiaineille (Ni, Cd, Hg) luonnonvesi- ja jäte- vesinäytteille. Vuoden 2010 aikana päivitetään laitteistoa tarkoitukseen soveltuvaksi ja kehitetään menetelmä elohopean määrittämiseksi ja akkre- ditoidaan se mittanormaalilaboratorion pätevyysalueelle.
1.2. Jatketaan merikeskuksen (ml Aranda) ja muun SYKEn laboratoriotoimin- tojen laatu- ja johtamisjärjestelmien yhdistämistä. Vuoden 2010 aikana luodaan yhteinen sähköinen dokumenttien hallintajärjestelmä ja selvite- tään nykyisten tiedonhallintajärjestelmien (LIMS) yhteensopivuus. Yhtei- seen johtamisjärjestelmään liitetään myös SYKEen yhdistettyjen Pohjois- Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskusten laboratoriot sekä tutkimusalus Muikun laboratorio. Tavoitteena on, että SYKEn laborato- riotoiminnoilla on yhteinen johtamisjärjestelmä (yksi akkreditointitunnus) vuonna 2011.
13 Viestintä ja verkkopalvelut
1. Osallistutaan verkkopalvelu-uudistuksen käynnistämiseen ohjausryhmässä vuonna 2010 vahvistettavien linjausten mukaisesti.
2. Linjataan sosiaalisen median käytäntöjä ja käynnistetään sosiaalisen median pilotteja valtionhallinnon yleisohjeet huomioiden verkkouudistuksen ohjaus- ryhmän, www-johtotiimin ja muiden toimintaa ohjaavien ryhmien linjausten mukaisesti.
3. Organisoidaan perustettavan kemikaaliviraston viestintätoiminta.
4. Osallistutaan ympäristötietovarantojen käytön kehittämishankkeeseen (TIVA2).
5. Muutetaan verkkopalveluja 1.1.2010 voimaan tulevan aluehallintouudistuksen aiheuttamien muutosten mukaisesti yhteistyössä aluehallinnon kanssa.
6. Ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen yhteenliittymälle tehdään viestinnän strategia ja toimintasuunnitelma ja käynnistetään sen toteutus.
14 Tietohallinto ja tietopalvelut
1. Tehdään yhteistyötä poikkihallinnollisesti eri toimijoiden kanssa. Osallisutaan ValtIT sekä luonnonvara ja ympäristöyhteenliittymässä yhteistyöhön. Laadi- taan SYKEn ja AHTIn välinen palvelusopimus ydintoiminnan tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvistä palveluista ja tehtävistä, sekä järjestetään sopimuksen seuranta.
2. Uudistettu palvelin- ja tallennusarkkitehtuuri on täysimääräisesti käytössä, sekä sen käytettävyys- ja valmiustasoa on nostettu.
3. Käynnistetään valtion yhteiset tietoturvatasot ja ICT-varautuminen ympäristö- hallinnossa.
4. Edistetään alueellista toimintaa ja etätyöskentelyä uudistamalla projekti- ja ryhmätyö- sekä neuvotteluratkaisuja ottamalla käyttöön uusi videoneuvotte- lujärjestelmä.
5. Toteutetaan ALKU-hankkeen edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin ja tie- totekniikkapalveluihin.
6. Toteutetaan Ingres-hankkeen tietojärjestelmät suunnitelmien mukaisesti: Kerty- märekisteri, IM, sekä levähaitta- ja kasviplanktontietojärjestelmät.
7. TIVA2-hankkeessa valitaan ja otetaan käyttöön uudet tietovarastointi- ja rapor- tointiohjelmistot, sekä toteutetaan tietovarastointiratkaisun periaatteet VAHTI- pilottiaineistolla. Suunnitellaan uusi ympäristötiedon internet-käyttöliittymä, jonka kautta tullaan jatkossa tarjoamaan käyttäjäystävällisesti sekä perus- että tulkittua ympäristötietoa. Xxxxx luo perustan tietoarkkitehtuurille.
8. Osallistutaan SALTI- ja LUPA-hankkeiden toteuttamiseen.
9. Valmistellaan VAHTI-järjestelmän kehittämishanke, jonka tavoitteena on nykyi- sen järjestelmän laatuongelmien ratkaiseminen, laadunvarmistuksen paranta- minen sekä järjestelmän kehittäminen niin, että se toimii tehokkaana päästöjen raportointijärjestelmänä eriasteista kansallista ja kansainvälistä raportointia varten. Työ tehdään YM:n, TEM:n ja SYKEn ja tilastokeskuksen yhteistyönä.
10. ATK-ajokortin B-osion on suorittanut 80 % sykeläisistä vuoden 2011 loppuun mennessä.
Tietopalvelut
1. Vuoden 2010 aikana SYKEn, YM:n ja ARAn tietopalvelujen sekä AVIen ja ELYjen kanssa sovitaan yhteistyömallista.
2. SYKEn tietopalvelu käynnistää projektin, jossa selvitetään ja siltä pohjalta to- teutetaan SYKEn ja Viikin Tiedekirjaston yhteistyö.
3. Tietopalvelu on aktiivisesti mukana luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän tietopalveluryhmässä ja toimii sen puheenjohtajana.
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tulossopimus 2010–2012
Vuoden 2010 tavoitteet palvelutehtäville
1 Ilmastonmuutos
1.1 Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
Toteutetaan SYKElle kuuluvat kasvihuonekaasuinventaarioon liittyvät tehtävät ja osallistutaan kansallisen inventaariotyön tehostamiseen.
1.2 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle
Tuetaan valtioneuvoston ilmastostrategista työtä tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjalta erikseen sovittavalla tavalla.
2 Ilmansuojelu
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
SYKE toimii ilman epäpuhtauspäästöinventaarioiden vastuuyksikkönä, joka tekee vuosittaiset ilman epäpuhtauksien päästöinventaariot ja valmistelee niitä koskevat ra- portit sekä kehittää kansallisia päästöjen arviointimenetelmiä ja toimii kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. SYKE vastaa Xxxxxxxxxxxxxxxx kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisista kasvihuonekaasujen päästöinventaariotehtävistä. SYKE osallistuu päästöjen arviointimenetelmien kehittämiseen liittyvään kansain- väliseen asiantuntijatyöhön UNECE:n, IPCC:n, OECD:n ja PMN:n työryhmissä ja projekteissa.
SYKE toimii yhdennettyjen ja muiden seuranta-alueiden ylläpidon, tulosten ko- koamisen ja raportoinnin ja yhdennettyjen arviointimallien kansallisissa ja kansain- välisissä asiantuntijatehtävissä. SYKE toimii asiantuntijalaitoksena kansainvälisiin sopimuksiin perustuvissa tehtävissä. SYKE avustaa ministeriötä EU:n ilmansuoje- luohjelman toimeenpanossa sekä tuottaa ohjelmaa varten päästöskenaarioita.
PALVELUT 2010
2.1 Lakisääteiset tehtävät
1. Valmistelutyössä asiantuntijana (kansallisten työryhmien sihteerityöt, kokoukset, työryhmät, raportit)
2. Kansallisen toimeenpanon valmistelutyössä sekä seurannassa tiedon tuottaja.
2.2 Kansainvälisiin ja kansallisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
llman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus ja sen pöytäkir- jat; (Helsingin ja Oslon rikkipöytäkirjat, Sofian typpipöytäkirja, Geneven haihtuvia orgaanisia yhdisteitä koskeva pöytäkirja, Århusin raskasmetallipöytäkirja, Århusin hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä koskeva pöytäkirja Göteborgin moniyhdiste- monivaikutuspöytäkirja)(YK:n ilmastosopimus (UNFCCC).
EU:n direktiivit:
• EU:n päästökattodirektiivi
• EU:n suurten polttolaitosten direktiivi
• Euroopan komission päätös E-PRTR -rekisteristä.
SYKE valmistelee seuraavien EY:n ilmapäästöjä koskevien direktiivien edellyttämät raportit ilman epäpuhtauksista ympäristöministeriölle EY:n komissiolle edelleen toimitettaviksi:
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista
• päästörajoista (2001/81/EY)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen suurista polttolaitoksis- ta ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (2001/80/EY)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteenpoltosta (2000/76/EY)
• Neuvoston direktiivi orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoitta- misesta (1999/13/EY).
2.3 Seuranta ja tiedonhallinta Seurannat:
SYKE osallistuu seuraavien kansainvälisten seuranta- ja arviointiohjelmien toimin- taan ja raportoi tietoja kansainvälisesti sovitun ohjelman mukaisesti (UNECE Wor- king Group on Effects) sekä vastaa ohjelmien kansallisten Focal Point edustuksesta:
• ICP Modelling and Mapping (kriittiset kuormat ja kynnystasot)
• ICP Integrated Monitoring (yhdennetty vaikutusseuranta)
• ICP Waters (vesistövaikutukset).
Tietojärjestelmät:
• SYKE hoitaa ICP Integrated Monitoring kansainvälisen ohjelmakeskuksen tehtävät ja ylläpitää sen tietojärjestelmää.
• SYKE kehittää ja ylläpitää ilmapäästötietojärjestelmää ja tuottaa kuntakohtaiset ilmapäästötiedot Hertta-/Oiva-palveluun.
2.4 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
• SYKE tuottaa ja ylläpitää menetelmiä ja päästökertoimia mm. teollisuu- desta, energian tuotannosta, maataloudesta, tuotteiden käytöstä sekä jätteiden käsittelystä syntyvien päästöjen määrittämiseksi ja pitää näitä tietoja saatavilla mm. toiminnanharjoittajien ja viranomaisten sekä kan- sainvälisten päästörekisterien (EPER ja PRTR) tarpeisiin.
• SYKE osallistuu UNECEn yhdennettyjen arviointimallien työryhmien toimintaan (TFIAM) ja tarkistaa Suomen tiedot IIASA:n RAINS/GAINS- mallissa. Xxxxxx avulla optimoidaan kustannustehokkaita päästörajoitus- toimenpiteitä kansainvälisissä neuvotteluissa (UNECE, EU).
• SYKE osallistuu myös UNECE:n alaisten vaikutustyöryhmien (Working Group on Effects) toimintaan,
• joka ohjaa ympäristövaikutusten arviointityötä. SYKE osallistuu PMN:n Ilmasto- ja ilmansuojelutyöryhmän työhön.
• SYKE osallistuu seuraaviin asiantuntijatyöryhmiin: UNECEn TFEIP ja EGTEI, OECD PRTR, IPCC EFDB, NMR kemikaali- ja ilma-/ilmastoryh- mien alaryhmät (PRTR, NAEEG)
• SYKE osallistuu UNFCCC:n ja UNECEn sihteeristöjen ja EEA:n järjestä- miin inventaariotutkintoihin Focal point -edustus EIONET/ilman epä- puhtaudet.
3 Luonnon monimuotoisuus
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin liittyvillä, pysyväisluontei- silla asiantuntijapalveluilla tuetaan maamme luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä. Keskeisellä sijalla on luonto- ja lintudirektiivien kansallinen toimeenpano. Toteutuksessa huomioidaan näiden tehtävien yhtymäkohdat ympäris- tövastuu- ja vesipuitedirektiiveihin. Yhteisölainsäädännöstä tulevat tehtävät tukevat osaltaan Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (biodiversi- teettisopimus, CBD) toimeenpanoa valtioneuvoston vahvistaman Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän strategian ja sen toimeenpanoa tukevan toimintaohjelman (2006–2016) avulla.
Vuosien 2010–2012 keskeisiä asiantuntijatehtäviä ovat Suomen uhanalaisten luon- totyyppien tilan parantaminen, valmistautuminen EU:n luontodirektiivin kolman- teen raportointiin, Suomen uhanalaisia eliölajeja koskevan vuonna 2010 valmistuvan arvion perusteella määriteltävät suojelutarpeet sekä Etelä-Suomen metsien monimuo- toisuusohjelman (METSO) toisen vaiheen tehtäviin osallistuminen. Kauden aikana muuntogeenisten organismien asiantuntijapalveluja integroidaan aikaisempaa enem- män luonnon monimuotoisuuden tutkimukseen ja asiantuntijapalveluihin.
Kauden aikana arvioidaan ja uudistetaan laji- ja luontotyyppiseurantoja tavoit- teena kattaa seurannan aukkoja mm. luonnonsuojeludirektiivien edellyttämien seu- rantojen kannalta sekä lisätä seurantatoiminnan kokonaistehokuutta. Biodiversiteet- tiseurantaa varten luodaan mm. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliit- tymän (LYNET) laitosten kanssa yhteistä seurantaohjelmaa ja raportointia toteuttava yhteistyöverkosto.
PALVELUT 2010
3.1 Lakisääteiset tehtävät
1. Neuvoston direktiivi 92/43/ET, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläi- mistön ja kasviston suojelusta (Luontodirektiivi)
2. Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (Lintudirektiivi)
3. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, ympäristövas- tuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (Ympäris- tövastuudirektiivi)
4. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesi- politiikan puitteista (Vesipuitedirektiivi VPD)
5. Luonnonsuojelulaki (1096/1996, 44 §); neuvoston asetus 338/97/EY luon- nonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä
6. Laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta (1181/1996) muutoksineen
7. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta
8. Neuvoston direktiivi 98/81/EY geneettisesti muunnettujen mikro-organis- mien käytöstä suljetuissa oloissa annetun direktiivin 90/219/ETY muutta- misesta
9. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003 muuntogee- nisistä elintarvikkeista ja rehuista
10. Geenitekniikkalaki (377/1995) ja Laki geenitekniikkalain muuttamisesta (847/2004)
11. Valtioneuvoston asetus geenitekniikasta (928/2004).
SYKE
• vastaa osaltaan luontodirektiivin toimeenpanon tuki- ja koordinointitehtävis- tä. Tehtävään kuuluvat Natura 2000-verkostoon liittyvän Natura-tietokannan ylläpito, seurannan suunnittelu sekä luontodirektiivin (artikla 17) raportoinnin valmistelu sekä siihen liittyvät luonnontieteelliset arvioinnit. Raportointi kuuden vuoden välein (seuraava vuonna 2013) (1),
• vastaa osaltaan lintudirektiivin toimeenpanon tuki- ja koordinointi-tehtävistä. Tehtävään seurannan suunnittelu ja lintudirektiivin (Artikla 12) raportoinnin val- mistelu ja siihen liittyvät luonnontieteelliset arvioinnit. Raportointi tulevaisuu- dessa kuuden vuoden välein (nykyisin joka kolmas vuosi), samalla raportoinnin sisältö laajenee. Seuraava raportointi vuonna 2011 (2),
• toimii tarvittaessa asiantuntijana ympäristövastuu- ja luotodirektiivin sekä vesi- puite- ja luontodirektiivin yhtymäkohtia koskevissa kysymyksissä (3, 4),
• vastaa Luonnonsuojelulain (1096/1996) 44 §:n mukaisesti neuvoston asetuksen 338/97/EY (luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä) mukaisista lupaviranomaisen tehtävistä. Vastaa asetuksen mukai- sesta raportoinnista: laillisesti tuodut ja viedyt asetuksen alaiset eläimet, kasvit ja näistä tehdyt tuotteet raportoidaan vuosittain, CITES-yleissopimuksen sekä neu- voston asetuksen kansallisesta toimeenpanosta raportoidaan joka toinen vuosi. Vastaa asetuksen toimeenpanoon liittyvästä hallintokomiteatyöskentelystä (5),
• vastaa lupaviranomaisena tuontikiellosta poikkeamisesta valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta (1181/1996 muutoksineen) säädetyn lain mukaisesti (6),
• toimii asiantuntijana muuntogeenisiä organismeja koskevissa asioissa (riskinar- viointi, asiantuntijalausunnot ja tiedon tuottaminen kansallisessa valmistelussa ja ohjeistuksessa) (7–11),
• toimii asiantuntijaedustajana komission työryhmissä (7),
• vastaa valvontaviranomaisen tehtävistä (tarkastustoiminta, kansallinen suunnit- telu ja ohjeistus sekä valvontayhteistyötyö) muiden viranomaisten kanssa (10–11).
3.2 Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
1. Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (biodiversiteet- tisopimus, CBD)
2. Euroopan luonnonsuojelusopimus (Bernin sopimus)
3. Muuttavia eläinlajeja koskeva sopimus (Bonnin sopimus)
4. Itämeren suojelukomissio HELCOM
5. Suomen ja Venäjän ympäristönsuojelusopimus
6. Suomen ja Venäjän sopimus Ystävyyden luonnonsuojelualueesta
7. Luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskeva kansainvälinen liitto (IUCN)
8. Pohjoismainen ministerineuvosto
9. Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa sääntelevä yleissopimus (CITES-yleissopimus)
10. Suomen ja Viron ympäristönsuojelusopimus
11. Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja
12. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1946/2003 muuntogee- nisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista.
SYKE
• vastaa CBD:n Suomen tiedonvälitysjärjestelmän (LUMONET) national focal point -tehtävistä ja ylläpidosta
• avustaa ympäristöministeriötä biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksis- sa ja sen tieteellisen asiantuntijaelinten kokouksissa sekä sopimuksen edellyttä- mässä raportoinnissa (1),
• vastaa maailmanlaajuisen kasvistonsuojelustrategian national focal point -teh- tävistä sekä Euroopan kasvistonsuojelustrategian osalta Planta Europa -tehtä- vistä (1, 2),
• avustaa HELCOM:in Habitat -ryhmän työhön liittyvissä asiantuntijapalveluis- sa (4),
• osallistuu Suomen ja Venäjän ympäristönsuojelusopimukseen ja Suomen ja Venäjän sopimukseen Ystävyyden luonnonsuojelualueesta Suomi-Venäjä luon- nonsuojeluyhteistyöhön sekä integroi Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen toiminnasta osana SYKEn tutkimus- ja asiantuntijatoimintaa (5, 6),
• osallistuu asiantuntijana IUCN Suomen työryhmän toimintaan (7),
• osallistuu asiantuntijana Pohjoismaiden ministerineuvoston luonnonsuojelu- työryhmien toimintaan (8),
• avustaa ympäristöministeriötä CITES-yleissopimuksen osapuolikokouksissa sekä vastaa yleissopimuksen edellyttämästä raportoinnista (9),
• osallistuu asiantuntijana Suomen ja Viron ympäristönsuojelusopimukseen liittyvän luonnonsuojelutyöryhmän toimintaan (10),
• avustaa tarvittaessa ministeriötä muiden kansainvälisten luonnonsuojelusopi- musten toimeenpanossa (osallistuminen kansainvälisissä kokouksissa) (3, 8),
• avustaa ympäristöministeriötä Euroopan neuvoston kansainvälisessä ympäris- tötyöryhmässä (WPIEI Biosafety) sekä Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan osapuolikokouksissa ja asiantuntijatyöryhmissä (11–12).
3.3 Seuranta ja tiedonhallinta Seurannat:
1. Ympäristöhallinnon biodiversiteettiseurannat
2. Euroopan ympäristöviraston (EEA) ja Euroopan luonnonsuojelun teema- keskuksen toiminta
3. Kansallinen eliölajityöryhmäverkosto
4. Uhanalaisten lajien seuranta
5. Euroopan alueella voimakkaasti runsastuneiden lajien seuranta
6. Maatalouden ympäristötukien biodiversiteettivaikutusten seuranta.
SYKE
• vastaa seurantojen toimeenpanosta ja tietojen ylläpidon koordinoinnista (tiedon kokoaminen, tarkistaminen ja dokumentointi) (1, 2, 3, 5, 6),
• vastaa Euroopan ympäristöviraston (EEA) ja Euroopan luonnonsuojelun teema- keskuksen toimintaan liittyvistä raportointitehtävistä (2),
• vastaa osaltaan uhanalaisten lajien seurannasta (4).
Tietojärjestelmät:
1. Natura 2000 -alueiden valtakunnallinen tietojärjestelmä
2. Ympäristöhallinnon eliölajitietojärjestelmä
3. Luonnonsuojelualuetietojärjestelmä
4. Luonnonsuojelulain (29 §) luontotyyppien (LULU) inventointitietokanta
5. Eliötyöryhmien lajitietojärjestelmät.
SYKE
• vastaa Natura 2000 -tietokannan ylläpidosta ja päivityksestä (1),
• vastaa ympäristöhallinnon eliölajitietojärjestelmän ylläpidosta (2),
• vastaa luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointitietokannan ylläpidosta (4),
• osallistuu eliötyöryhmien lajitietojärjestelmien tiedon tuottamiseen (5).
3.4 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle SYKE
• osallistuu EU:n Coordination Group of Biodiversity and Nature (CGBN) työ- ryhmän ja sen alaisten työryhmien toimintaan (luonnonsuojeludirektiivien yh- tenäistämistyöryhmä, biodiversiteetti- ja ilmastonmuutostyöryhmä, vieraslaji- työryhmä),
• vastaa osaltaan kansallisen eliölajityöryhmäverkoston koordinaatiosta ja asian- tuntijatuesta,
• vastaa osaltaan uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun ja hoitoon liitty- vistä neuvonta- ja tukipalveluista,
• vastaa uhanalaisten luontotyyppien asiantuntijaverkoston koordinaatiosta ja asiantuntijatuesta,
• ylläpitää luonnonsuojelulain luontotyyppien kartoituksen kansallista osaamis- ja asiantuntijaverkostoa,
• vastaa osaltaan elinympäristöjen ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimenpitei- den asiantuntijapalveluista ja niiden koordinoinnista,
• vastaa luontovaikutusten arvioinnin asiantuntijapalveluista,
• vastaa Suomen Itämeren suojeluohjelman toimeenpanoon liittyvistä luonnon monimuotoisuuden asiantuntijatehtävistä,
• vastaa arvokkaisiin geologisiin muodostumiin liittyvistä ekologisista asiantun- tijapalveluista ja kartoitusaineistojen ylläpidosta,
• osallistuu kansallisen suo- ja turvemaiden strategian valmisteluun ja toimeen- panoon,
• tarjoaa luonnonsuojeluun liittyvää tiedotusta ja neuvontaa,
• osallistuu biodiversiteettiä ja sen suojelua koskevaan viestintään, erityisesti YK:n biodiversiteettivuosi 2010 osalta,
• osallistuu kansallisen vieraslajistrategian valmisteluun,
• tarjoaa asiantuntijatukea METSO-toimenpideohjelman väliraportoinnin valmis- teluun,
• vastaa öljyonnettomuuksissa öljyyntyneiden lintujen hoidon ja sen suunnittelun kehittämistä (keskustelu MK:n kanssa),
• osallistuu biotekniikkaa, geenitekniikkaa ja geenivaroja koskevien neuvottelu- kuntien ja muiden yhteistoimielinten työhön,
• osallistuu muuntogeenisten organismien ympäristövaikutuksiin liittyvään tie- dotukseen, valistukseen ja koulutukseen.
4 Kestävä materiaalitalous
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Jätteisiin ja jätevesiin liittyvillä pysyväisluonteisilla asiantuntijapalveluilla tuetaan mm. uuden jätedirektiivin (2008/98/EY) saattamista voimaan kansallisella lainsää- dännöllä. Lisäksi seurataan jätesuunnitelman toteuttamista ja tuotetaan aineistoa seurannan tueksi. Vuonna 2010 jätelain uudistaminen ja sen nojalla annettavien ase- tusten valmistelu etenevät, jotta direktiivin voimaansaattaminen joulukuussa 2010 toteutuu ajallaan. Lisäksi jäteluettelon uudistaminen ja end-of-waste -kriteerien laa- timinen etenevät.
BAT-tietojen vaihtoon liittyvällä pysyväisluonteisella asiantuntijapalvelutehtävällä huolehditaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen seurannasta, tietojen vaihdosta ja tiedottamisesta. IE-direktiivin (Industrial Emissions) myötä tehtävän merkitys vahvistuu entisestään.
SYKE huolehtii ja vastaa EU:n EMAS-asetuksen mukaisen toimivaltaisen toimi- elimen pysyväisluonteisista tehtävistä ottaen huomioon asetuksen uudistamisen aiheuttamat tehtävämuutokset.
PALVELUT 2010
4.1 Lakisääteiset tehtävät
1. Jätedirektiivi (2008/98/EY) (1, 2)
2. Direktiivi vaarallisista jätteistä (91/689/ETY) (2)
3. Jäteöljydirektiivi (75/439/ETY) (2)
4. Puhdistamolietedirektiivi (86/278/ETY) (2)
5. Kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) (2)
6. Kaatopaikka-asetus (VnA 202/2006) (2)
7. Jätesiirtoasetus (2006/1013/EY) (2)
8. Jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY) (2)
9. IPPC-direktiivi (2008/1/EY) (2), uudistetaan 2010 teollisuuden päästödi- rektiiviksi (IE-direktiivi) (1, 2)
10. Ympäristönsuojeluasetus (18.2.2000/169)
11. EMAS-asetus (2001/761/EY), uudistetaan 2009 (1, 2) 12. EMAS-laki 8.11.2002/914
13. Yhdyskuntajätevesidirektiivi (1, 2)
14. Kaivannaisjätedirektiivi (2006/21/EY) ja valtioneuvoston asetus (379/2008).
SYKE
• Valmistelutyössä asiantuntijana (kansallisten työryhmien sihteerityöt, kokoukset, työryhmät, raportit)
• Kansallisen toimeenpanon valmistelutyössä sekä seurannassa tiedon tuottaja
• EMAS-lain-ja -asetuksen mukaiset toimivaltaisen toimielimen tehtävät
• BAT-tietojen vaihdon organisointi
• IPPC-direktiivin täytäntöönrpanon raportointi.
Xxxxxxxx organisoi BAT-tietojen vaihdon jäsenmaiden ja teollisuuden välille. SYKE toimii jäsenmaan edustajana tietojenvaihtofoorumissa (IEF) sekä useissa teknisissä työryhmissä (TWG), jotka vastaavat eri toimialojen BAT-vertailuasiakirjojen valmiste- lusta. SYKE huolehtii parhaan käyttökelpoisen tekniikan seurannasta ja tiedottaa siitä.
4.2 Kansainvälisiin ja kansallisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
SYKE avustaa ministeriötä Baselin sopimukseen ja OECD-työhön liittyvissä teknisissä kysymyksissä ja hoitaa jätteisiin ja kaatopaikkoihin liittyvän HELCOM-raportoinnin. SYKE hoitaa jätteiden kansainvälisistä siirroista annetun EY:n asetuksen sekä Baselin sopimuksen mukaiset toimivaltaisen viranomaisen tehtävät. XXXX toimii lisäksi hyödynnettävien jätteiden siirtoja koskevan OECD:n päätöksen mukaisena
toimivaltaisena viranomaisena.
SYKE osallistuu jätteensiirtoja koskevaan EY-maiden valvontayhteistyöhön (IMPEL/ TFS). EEA:lle tehtävä jätealaa koskeva raportointi. SYKE hoitaa myös OSPAR-töitä.
4.3 Seuranta ja tiedonhallinta
Seurannat:
• EU:n jätedirektiiviin, ongelmajätedirektiiviin, jäteöljydirektiiviin, puhdis- tamolietedirektiiviin ja kaatopaikkadirektiiviin sekä valtakunnalliseen ja alueellisiin jätesuunnitelmiin liittyvä tiedon keruu ja raportointi sekä jär- jestelmien laadunvalvonta.
• EEA:n ja ETC/WMF:n (materiaalivirta-ainekeskus) edellyttämät jätealan kansalliset tehtävät.
• Euroopan ympäristöviraston (EEA) erillisselvitykset.
• Jätelain edellyttämän jätetiedostojen yhteistiedoston ylläpito.
• Ympäristönsuojelulain mukaisten lupapäätösten seuranta ja raportointi.
Tietojärjestelmät:
Kansainvälisten jätesiirtojen lupamenettelyyn ja jätteiden siirtoihin liittyvän tietojär- jestelmän käyttö, ylläpito ja kehitystyö.
4.4 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
• Lainsäädännön valmistelutyö sekä toimeenpanon ohjeistaminen (oppaat, ohjeet, taustamuistiot, koulutus) ympäristöministeriölle
• Kansallisen BAT-yhteyskeskuksen tehtävät, BAT-tietojenvaihtoverkon yllä- pito erikseen määritetyillä toimialoilla
• SYKE järjestää ympäristöhallinnolle ja elinkeinoelämälle suunnattua BAT- tiedotusta ja -koulutusta
• Virka-apua yksittäisissä jätekysymyksissä viranomaisille, konsulteille, yri- tyksille, opiskelijoille ja yksittäisille kansalaisille (lausunnot ja neuvonta)
• SYKE valmistelee jätealan asiantuntijalaitoksena lausunnot lähinnä hallin- non ulkopuolisille tahoille.
• SYKE vastaa jätealan yhteistyöryhmän sihteerin tehtävistä ja osallistuu hallinnon jätealan sisäisiin verkostoihin. SYKE tarjoaa ekotehokkuuteen ja jätehuoltoon liittyvää koulutusta ja neuvontaa.
• SYKE osallistuu jätealan standardisointityöhön (ISO ja CEN) antamalla ympäristöhallinnon lausunnot.
• SYKE järjestää EMAS-järjestelmään liittyvää koulutusta, neuvontaa ja tie- dotusta
• SYKE hoitaa ympäristönsuojelulain toimeenpanon tukitehtäviä
• Osallistutaan aktiivisesti pohjoismaisen ja EU:n ympäristömerkin lautakun- tatyöhön ja tuetaan sitä asiantuntijatyöllä.
• Osallistutaan pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristöyhteistyöhön kestävän kulutuksen ja tuotannon alueella.
• HELCOM Land-ryhmässä Suomen asioiden koordinointi
• Auttaa Eurostatin, WHO:n ym. järjestöjen edellyttämässä raportoinnissa
• Valtakunnallisen jätesuunnitelman väliarvioinnin valmistelu.
5 Haitalliset aineet ja kemikaalit
5.1 Haitallisten aineiden seuranta ja riskit ympäristössä PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Haitallisten aineiden (pysyvät, biokertyvät, toksiset PBT -aineet) seuranta on pysy- väisluonteista toimintaa, johon liittyy myös ajoittain uusien kemikaalien kartoitusta. Toiminnan päätarkoitus on tuottaa mitattua tietoa riskien arvioinnille ja hallinnalle ja sitä kautta tukea aineiden rajoituspäätöksille.
Lähes kaikki seurannassa tuotettu tieto hyödynnetään direktiivien ja kansain- välisten ohjelmien vaatimusten mukaiseen arviointityöhön. Tärkeimmät tuettavat direktiivit ja ohjelmat ovat:
• Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY)
• Meristrategiadirektiivi
• Laatunormidirektiivi (2008/105/EY)
• HELCOM /MONAS/Combine
• AMAP (Arctic Monitoring and Assessment Programme)
• CLRTAP (Convention on Long-Range Transboundary Air Pollution)
• UN POP (UN Persistent Organic Pollutants).
Toiminta perustuu YM:n Haitallisten aineiden seurannan tehostamishankkeen (HAASTE, 2004) linjauksiin. Toiminnalla tuetaan kansallisen kemikaaliohjelman (altistustieto) sekä mm. EUn ympäristöterveysstrategian ja elohopeastrategian toi- meenpanoa. Lisäksi toiminnalla tuetaan vesipuitedirektiivin ja sen tytärdirektiivien toimeenpanoa haitallisten aineiden osalta sekä pinta- että pohjavesissä muun muassa osallistumalla alan työhön EU:n toimielimissä sekä vastaamalla SYKElle kansallisessa lainsäädännössä asetettujen tehtävien hoitamisesta. Käytännössä työ tarkoittaa ainei- den tunnistamiseen, laatunormien asettamiseen sekä päästövähennystoimenpiteisiin liittyviä valmisteluja.
Kehittämisen päämääränä on tuottaa samalla, mahdollisimman integroidulla seu- rantaverkolla tietoa mahdollisimman monille foorumeille. Tiedon koonti kiinteän matriisin seurannoissa (eliöt, sedimentit) pyritään saattamaan samalle tasolle kuin vesissä (Hertta järjestelmän osaksi). Asiantuntijoiden panosta pyritään näin keskit- tämään laajojen arviointien tekemiseen.
PALVELUT 2010
5.1.1 Lakisääteiset tehtävät
1. Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY)
2. Laatunormidirektiivi (2008/105 /EY)
3. VN asetus (1022/2006)/uudistus 2010
4. Meristrategiadirektiivi.
• Valmistelutyössä asiantuntijana (1, 2, 3)
• Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön kansallisena asiantuntijana ja tiedon(data) toimittajana (1, 2)
• Aineluetteloiden päivittäminen (3).
5.1.2 Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
1. HELCOM (MONAS/COMBINE)
2. CLTRTAP (ICP/Waters)
3. AMAP (POP, Heavy metals)
4. UN POP.
• Kansallisena yhteyselimenä ( Focal Point ) toimiminen (2, 3)
• Avustaminen asiantuntijaelinten kokouksissa (1, 2, 3)
• Asiantuntijana toimiminen työryhmissä ja datan toimitus (1, 2, 3, 4).
5.1.3 Seuranta ja tiedonhallinta
Seurannat (1–4 kansalliset, jotka palvelevat ao. kansainvälisiä):
1. Haitallisten aineiden seuranta vesiympäristössä
2. Haitallisten aineiden seuranta maaympäristössä
3. Haitallisten aineiden seuranta simpukkaviljelymenetelmällä
4. Kansalliset uusien aineiden kartoitukset
5. Pohjoismainen uusien aineiden kartoitus (NordicScreening).
• Seurantojen toimeenpano ja tietojen ylläpidon koordinointi (VPD, MSD, EEA, HELCOM, CLRTAP, AMAP, UN POP)
• Raportoinnin koordinointi ja tukitehtävät ( tiedon kokoaminen, tarkista- minen ja dokumentointi) (VPD, MSD, EEA, HELCOM, CLRTAP, AMAP, UN POP)
• Raportointi (VPD, MSD, EEA, HELCOM, CLRTAP, AMAP, UN POP).
Tietojärjestelmät:
1. Kertymärekisteri
2. PIVET.
• Tietojen ajan tasalla pito (tuotto, käsittely, päivitykset) (1, 2).
5.1.4 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
SYKEn, muiden tutkimuslaitosten ja aluehallinnon yhteisten, haitallisten aineiden seurantaa koskevien asioiden käytännön koordinointi, verkostojen ylläpito ja kehit- täminen (Haitallisten aineiden seurannan yhteistyöryhmä HASE ja velvoitetarkkai- luryhmä HARHA sekä Kertymärekisteri).
Osallistuminen haitallisten aineiden seurantaan ja uusien aineiden kartoitukseen ja riskinarviointiin liittyvään EU:n ja pohjoismaiseen yhteistyöhön (JRC/FATE, NOR- MAN, NordicScreening).
Lainsäädännön valmistelutyö sekä toimeenpanon ohjeistaminen (Vespa-asetuksen (1022/2006) uusiminen, oppaat, ohjeet, taustamuistiot, koulutus) ympäristöministe- riölle.
Osallistuminen VPDn kemiallisen seurannan kehittämiseen (WGE, CMA) (3–5 työkokousta 2010); HELCOMin ja AMAPin asiantuntijakokouksiin (4–6 kpl/v).
Vuosittaiset neuvottelupäivät sekä muuta koulutusta alan ajankohtaisista kysy- myksistä.Virka-apua yksittäisten pilaantumistapausten osalta viranomaisille.
5.2 Kemikaalit
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Kemikaaleja, biosideja ja kasvinsuojeluaineita sekä ympäristönsuojelua koskevassa lainsäädännössä on osoitettu SYKElle useita tehtäviä. SYKE vastaa muun muassa eräiden EU-säädösten toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä sekä hoitaa erilaisia kemikaalien, biosidien ja kasvinsuojeluaineiden riskinarviointiin, hallintaan ja val- misteiden hyväksymiseen liittyviä viranomais- ja asiantuntijatehtäviä. Lisäksi SYKE avustaa ympäristöministeriötä kemikaaleja koskevien kansainvälisten sopimusten ja säädösten valmisteluneuvotteluissa sekä toimeenpanossa tarjoamalla asiantunti- japalveluja ja edustamalla Suomea komiteoissa ja työryhmissä.
Kansallista kemikaalien tuotevalvontaa ollaan keskittämässä Turvatekniikan kes- kukseen (TUKES). Kansainvälisiin kemikaalisopimuksiin ja niiden toimeenpanoon liittyvät viranomaistehtävät sekä haitalliset aineet vesipuitedirektiivin toimeenpa- nossa jäävät edelleen SYKEn hoidettavaksi. Kansainvälisen elohopeasopimuksen valmistelu aloitetaan ja SYKE osallistuu sopimusneuvotteluihin. EU:n fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan asetuksen (842/2006) toimeenpanoon panostetaan. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman sopimuksen edellyttämää kansal- lista toimeenpanosuunnitelma ajantasaistetaan muun muassa uusia aineita koskevien toimien osalta.
Kemikaalituotevalvonnassa panostetaan mm. REACH:n ja CLP:n valvontaan, neuvontapalveluun erityisesti muuttuvan luokituksen ja merkintöjen osalta sekä raportointiin komissiolle. Biosidien tehoaineiden EU-arvioinnit vaativat merkittäviä henkilövoimavaroja mm. desinfiointi-, antifouling- ja säilöntäaineiden EU-arviointien osalta. Biosididirektiivin mukainen valmisteiden hyväksyminen edellyttää uusia menettelyjä. Lisäksi annetaan asiantuntija-apua EU:n uuden biosidiasetuksen neu- votteluissa. Myös EU:n uusi kasvinsuojeluaineasetus edellyttää menettelytapojen uudistamista. Osallistutaan torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiivin mu- kaiseen kansallisen toimeenpano suunnitelman valmisteluun.
PALVELUT 2010
5.2.1 Lakisääteiset tehtävät:
1. EY-asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (1907/2006) (REACH-asetus)
2. EY-asetus kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (1272/2008) (CLP-asetus)
3. Biosididirektiivi (98/8/EY) ja sen nojalla annetut alemman asteiset sää- dökset
4. Kasvinsuojeluainedirektiivi (91/414/ETY)
5. EY:n pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP) koskeva asetus (840/2004)
6. Vaarallisten kemikaalien tuonnista ja viennistä annettu EY:n asetus (689/2008) (PIC-asetus)
7. Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskeva EY-asetus (1005/2009)
8. Fluorattuja kasvihuonekaasuja koskeva EY-asetus (842/2006)
9. VN:n asetus otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvi- huonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta (452/2009)
10. EY:n pesuaineasetus (648/2004/EY)
11. EY:n tuote-VOC -direktiivi (2004/42/EY)
12. VN:n asetus orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaa- nisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (837/2005) (tuote-VOC)
13. Kemikaalilaki (744/1989)
14. Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
15. Laki kasvinsuojeluaineista (1259/2006)
16. EY:n kasvinsuojeluaineasetus (1107/2009).
• Toimivaltaisen viranomaisen tehtävät (1, 2, 3, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 13, 14)
• Valmisteiden hyväksymispäätösten valmistelu (ml. ympäristöriskien arvi- ointi, hakemusten hallinnollinen käsittely, päätösten valmistelu, ohjeistus, neuvonta) (3, 13)
• Suomen vastuulla olevien tehoaineiden riskinarviointityö EU:lle ja osallis- tuminen EU-päätöksentekoon tehoaineiden hyväksymisestä (3, 4, 13, 15, 16)
• Asiantuntijalausuntojen valmistelu valmisteiden ympäristöriskeistä (3, 4, 13, 15, 16)
• Viranomaispäätökset poikkeusluvista (10, 11, 12)
• Valvontaviranomaisen tehtävät (1, 2, 3, 5, 6, 10, 11, 12, 13, 14), valvontaoh- jelman valmistelu (11, 12, 13),valvontaviranomaisten ohjaaminen (13) ja hallintopakon käyttö (14)
• Kansallisen neuvontapalvelun järjestäminen ja hoitaminen (1, 2)
• Toimivaltaisena viranomaisena tai muuna edustajana osallistuminen EU:n toimielinten ja EU:n virastojen komiteoihin ja työryhmiin (1, 2, 3, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 13, 14)
• Asiantuntijana osallistuminen EU:n toimielinten ja EU:n virastojen komite- oihin ja työryhmiin (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 16)
• Raportointitehtävät (1, 2, 3, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13, 14)
• Pätevyyden osoittamisen hyväksyminen (8, 9)
• Tiedottaminen, neuvonta, koulutus (1, 2, 3, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15).
5.2.2 Asiantuntijapalvelut aluehallinnolle ja kunnille säädösten toimeenpanon ja valvonnan tukemiseksi
Asiantuntijana osallistuminen tutkimus- ja selvityshankkeisiin.
5.2.3 Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät (aakkosjärjestyksessä)
1. Arktisen neuvoston toimintaohjelma (ACAP)
2. Ilmastosopimus UNFCCC, Kioton pöytäkirja, F-kaasut
3. Kemikaalien hallintaa ohjaava kansainvälinen strategia (SAICM)
4. Pohjoismaiden ministerineuvosto, työ- ja projektiryhmät
5. Rotterdamin yleissopimus (PIC)
6. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP) koskeva Tukholman yleissopimus
7. UNECE:n sopimus kaukokulkeutuvista ilman saasteista (CLRTAP ) POP- ja raskasmetallipöytäkirja
8. UNEP:n elohopeaohjelma, sopimusneuvottelut + kumppanuushankkeet
9. Wienin yleissopimus, Montrealin pöytäkirja.
• Asiantuntijana toimiminen työryhmissä (1, 2, 4, 6, 7, 8, 9)
• Avustaminen yleissopimuksen osapuolikokouksissa ja asiantuntijaelinten kokouksissa (1, 2, 3, 5, 6, 7, 8, 9)
• Raportointi tai avustaminen raportoinnissa (2, 3, 5, 6, 7, 9)
• Varapuheenjohtaja (1)
• Avustaminen toimeenpanolainsäädännön ja -ohjeistuksen valmistelussa (2, 5, 6, 9).
5.2.4 Seuranta ja tiedonhallinta
Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle:
• Valmistellaan lausuntoja Lääkelaitokselle eläinlääkkeiden ympäristövaiku- tuksista ja osallistutaan lääkeaineiden riskinarviointimenetelmien kehittä- miseen EU:ssa.
6 Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Asiantuntijapalveluilla tuotetaan SYKElle lainsäädännöllä määritellyt öljy-ja kemi- kaalivahinkojen torjunnan viranomaistehtävät ja hoidetaan kansainväliset velvoitteet sekä järjestetään asiaan liittyvä kansallinen kehitystyö. Toiminnan keskeinen tavoite on ehkäistä onnettomuuksia ennalta sekä varautua riittävästi mahdollisen onnetto- muuden torjuntaan ja onnettomuuden sattuessa torjua tehokkaasti siitä aiheutuvat inhimilliset, taloudelliset ja ympäristövahingot yhteistyössä muiden toimivaltaisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa.
Tärkeitä päämääriä ovat, että torjuntaan on valtakunnallisesti käytettävissä riittä- västi asianmukaista kalustoa ja että onnettomuuksien ehkäisyssä ja torjunnassa on varmistettu tarvittavat resurssit. Päämäärien saavuttamisessa ovat tärkeänä apuna toimivat kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden yhteistyöverkostot ja korkeatasoinen torjuntaosaaminen.
PALVELUT 2010
6.1 Lakisääteiset tehtävät
Alusjätelaki
• SYKE vastaa alusjätelain mukaisesti ympäristövahinkojen torjunnan or- ganisoinnista ja yleisestä kehittämisestä, ympäristövahinkojen torjunta- valmiuden ylläpidosta ja operatiivisesta torjunnasta avomerellä sekä lain noudattamisen valvonnasta.
Laki öljyvahinkojen torjunnasta maa-alueilla
• SYKE ohjaa ja valvoo maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjunnan yleistä järjestämistä ja kehittämistä.
Vuoden 2010 aikana edellä mainitut lait korvautuvat niin kutsutulla öljyntorjuntalailla ja merenkulun ympäristönsuojelulailla. Ensin mainittu sisältää öljyvahinkojen ja alus- kemikaalivahinkojen torjuntaa koskevat pääosin nykyiset säännökset ja viime mainittu muun muassa alusten laittomien öljy- ja muiden päästöjen valvontaa koskevat määrä- ykset. SYKEn lakisääteiset tehtävät säilyvät uusien lakien mukaisesti entisellään mutta lisätehtäväksi tulee öljyntorjunnan ammatillisen jatkokoulutuksen järjestämisvastuu.
6.2 Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
SYKE hoitaa toimivaltaisena viranomaisena seuraaviin sopimuksiin ja yhteistyöryh- miin liittyvät ympäristövahinkojen torjuntaa koskevat kansainväliset asiantuntija- ja raportointitehtävät:
• HELCOM:n Response-työryhmä,
• Pohjoismaiden välisen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan yhteistyötä käsittelevän sopimus (ns. Kööpenhaminan sopimus),
• EMSAn öljyntorjuntayhteistyötä käsittelevä komitea, sekä
• Suomen kahdenväliset sopimukset (Venäjä ja Viro) ja näiden maiden kol- mikantayhteistyö.
Seuranta ja tiedonhallinta / Tietojärjestelmät:
1. Ympäristövahinkojen tilannekuvajärjestelmä XXXXX XX
2. Öljyntorjuntakaluston hallintajärjestelmä (kehitetään 2010).
6.3 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
• SYKE osallistuu kansallisen öljysuojarahaston hallitukseen ja sen toiminnan kehittämiseen asiantuntijaosapuolena.
• SYKE antaa lausuntoja öljysuojarahastolle aluepelastuslaitosten kalusto- hankinnoista.
• SYKE järjestää vuosittaiset hallinnon ympäristövahinkojen torjunnan neu- vottelupäivät.
6.4 Muut tehtävät
• SYKE vastaa öljyn, kemikaalien ja veden liikkeiden operatiivisten ennuste- mallien ylläpidosta ja jatkokehittämisestä.
• SYKE vastaa osaltaan lento- ja satelliittihavaintoihin perustuvasta laitto- mien merellisten öljypäästöjen valvonnasta ja onnettomuuksien torjunnan apuvälineeksi kehityn tekniikan ylläpidosta.
• SYKE vastaa merellä tapahtuvien öljyonnettomuuksien yhteydessä öljyyn- tyneiden lintujen hoidon organisoinnista.
• SYKE ylläpitää öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan sekä muiden ympä- ristön erityistilanteiden, kuten luonnonvaraisten eläinten poikkeukselliset kuolemat, kasvillisuuden äkillinen vaurioituminen ja poikkeukselliset le- väkukinnat, edellyttämiä kiireellisiä toimenpiteitä varten ympäristövahin- kopäivystystä.
7 Pilaantuneet alueet ja maaperänsuojelu
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Pilaantuneisiin alueisiin ja maaperänsuojeluun liittyvillä pysyväisluonteisilla asian- tuntijapalveluilla tuetaan mm. valmisteilla olevan maaperänsuojelu- (EU/2006/1380), vesipuite- (2000/60/EY) ja jätedirektiivin (2008/98/EY) sekä niihin liittyvien kan- sallisen ohjelmien ja suunnitelmien toimeenpanoa. Vuonna 2010 korostuvat maape- ränsuojelu direktiivin liittyvä valmistelutyö, jätedirektiivin toimeenpanoon liittyvät tehtävät (EoW ja hyötykäyttö) sekä maaperän tilantietojärjestelmän kehittäminen ja tukityö uudistuvalle aluehallinnolle.
Kauden aikana kehitetään maaperänsuojeludirektiivin toimenpanoon ja seuran- taan liittyvää verkostoa ja tiedonkeruuta sekä edistetään maa-ainesjätteen kestävää käyttöä tekemällä esitys kaivetun maa-ainesjätteen EoW-kriteereistä sekä ohjeet pi- laantuneilta maa-alueilta kaivettujen maa-ainesten hyötykäytölle.
7.1 Lakisääteiset tehtävät
1. Maaperänsuojelu direktiivi (luonnos, EU/2006/1380) (1, 2)
2. Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) (2)
3. Jätedirektiivi (2008/98/EY) (2).
• Valmistelutyössä asiantuntijana (kansallisten työryhmien sihteerityöt, ko- koukset, työryhmät, raportit) (1)
• Kansallisen toimeenpanon valmistelutyössä sekä seurannassa tiedon tuot- taja (2).
7.2 Kansainvälisiin ja kansallisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
• HELCOM:lle, OSPAR:lle ja Lontoon sopimukseen ruoppausmassoihin liit- tyvä raportointi
• EEA:lle tehtävät maaperän suojelua koskeva raportointi ja kansallisena Focal pointina toimiminen
• ESDAC tehtävät maaperän suojelua koskeva raportointi ja kansallisena Focal pointina toimiminen
• Osallistuminen Öljyalan Palvelukeskuksen koordinoimaan SOILI-ohjelman johtoryhmän toimintaan asiantuntijana.
7.3 Seuranta ja tiedonhallinta
Seurannat:
• EU:n maaperänsuojeludirektiivin valmisteluun liittyvä seuranta ja tiedon tuottaminen
• EU:n jätedirektiiviin sekä valtakunnalliseen ja alueellisiin jätesuunnitelmiin liittyvä tiedon keruu ja raportointi
• EU:n vesipuitedirektiiviin ja vesienhoitosuunnitelmiin liittyvä tiedon keruu ja raportointi pilaantuneista alueista ja niiden kunnostamisesta
• Euroopan ympäristöviraston (EEA) ja European Soil Data Center (ESDAC) tehtävät erillisselvitykset ja -seurannat
• Ruoppausmassojen merenläjitykseen liittyvät seurannat HELCOM:lle ja OSPAR:lle sekä Lontoon sopimuksen mukainen raportointi
• Valtakunnallisen pilaantuneiden maiden ja vanhojen kaatopaikkojen kun- nostusohjelman laatiminen ympäristöministeriölle.
Tietojärjestelmät:
• Maaperän tilan tietojärjestelmän ylläpito, kehitystyö, tukipalvelut hallin- nolle ja kunnille sekä tietohaut.
7.4 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
• SYKEn ja aluehallinnon yhteisten pilaantuneiden maiden kysymyksiä kä- sittelevien ryhmien ja verkostojen ylläpito ja kehittäminen (HAPA-, ARVI-, MATTI- ja LAATU-ryhmät).
• Vuosittaiset neuvottelupäivät sekä muuta koulutusta alan ajankohtaisista kysymyksistä.
• Osallistuminen pilaantuneisiin maihin ja maaperänsuojeluun liittyvään EU:n ja pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä kansallisiin pilaantuneita maita ja sedimenttejä koskeviin työryhmiin ja yhteistyöelimiin.
• Lainsäädännön valmistelutyö sekä toimeenpanon ohjeistaminen (oppaat, ohjeet, taustamuistiot, koulutus) ympäristöministeriölle.
• Virka-apua yksittäisten pilaantumistapausten osalta (lausunnot ja neuvon- ta).
8 Vesiensuojelu ja vesivarat
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Teema-alueeseen liittyvillä pysyväisluonteisilla asiantuntijapalveluilla tuetaan ve- sipolitiikan puite-, pohjavesi- ja yhdyskuntajätevesidirektiivin, vesienhoidon jär- jestämisestä annetun lain sekä kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelystä annetun asetuksen ja maa-aineslain toimeenpanoa. Tehtävissä otetaan huomioon myös valtio- neuvoston Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 -periaatepäätöksessä asetetut tavoitteet sekä Suomen vesiohjelman ja kansainvälisen vesistrategian linjaukset.
Palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseksi kehitetään tietojen hallintaa, tietojärjestelmiä, malleja ja suunnittelukäytäntöjä sekä edistetään seurantatiedon tuottamista.
PALVELUT 2010
8.1 Lakisääteiset tehtävät
1. Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004), 4 § ja 5 § (vesipolitiikan puite- ja pohjavesidirektiivi)
2. Maa-aineslaki (555/1982, muutos 2005), 23b §
3. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten vie- märiverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003), 10 §,
4. Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä, 888/2006, 7 §.
Tehtävät:
• YM:n määräämät tehtävät ja asiantuntijapalvelut aluehallinnolle, raportoin- nit, tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttötuki, pinta- ja pohjave- sien tilan arviointi ja seurannan kehittäminen, vesienhoidon suunnittelun kehittäminen ja toimeenpano-ohjelman valmistelun tuki (1)
• Maa-aineslain edellyttämän tietojärjestelmän ylläpito ja palvelut yhteistyös- sä aluehallinnon kanssa (2)
• Pieniä jätevesijärjestelmiä koskevat arvioinnit, puhdistamosivuston kehittä- minen ja ylläpito sekä muut asetuksen toimeenpanoon liittyvät palvelut (3)
• Raportointi ja tilannekatsaus (4) .
8.2 Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
1. UNECEn rajavesistösopimus sekä vettä ja terveyttä koskeva pöytäkirja
2. Eurostat/OECD, WHO, EU, EEA, yms. vesialan raportointivelvoitteet
3. Suomen ja Venäjän välinen rajavesisopimus
4. WMO jäsenyyteen liittyvät tehtävät.
Tehtävät:
• Asiantuntijana toimiminen kansallisissa työryhmissä ja kv. kokouksissa sekä valtakunnallisten raporttien kokoaminen (1, 2)
• Sopimuksen mukainen raportointi (4)
• Osallistuminen järjestön toimintaan (5).
8.3 Seuranta ja tiedonhallinta Seurannat:
1. Maa-ainesten oton ympäristöllinen seuranta
2. Hydrologinen seuranta,
3. Pohjavesien seurannat
4. Sisävesien seurannat
Tehtävät:
• Maa-ainesten ottamisen vaikutusten ympäristöllinen ja lupakäytäntöjen valtakunnallinen seuranta (1)
• Hydrometeorologiset (sadanta, lumen vesiarvo, haihdunta) ja hydrologiset (vedenkorkeus, virtaama, jään paksuus veden lämpötila) seurannat ja niiden koordinointi (2)
• Hydrogeologiset (pohjavesiasemat, pohjavesialueet, roudan paksuus) seu- rannat (3)
• Sisävesien (järvien ja jokien fysikaalis-kemiallisen laadun, kasviplanktonin, piilevien, makrofyyttien ja pohjaeläinten) seurannat ja/tai niiden koordi- nointi (4).
Tietojärjestelmät:
1. Pohjavesitietojärjestelmä (POVET)
2. Vesimuodostumatietojärjestelmä (VEMU)
3. Talousjätevesiasetuksen edellyttämä tietokanta
4. Maa-aineslain mukainen tietojärjestelmä
5. Vesistötyötietojärjestelmä (VESTY)
6. Pintavesien tilan tietojärjestelmä (PIVET)
7. Kasviplanktonrekisteri
8. Levähaittarekisteri
9. Pohjaeläinrekisteri (POHJE)
10. Hydrologinen tietokanta (HYDRO)
11. Vesistömallijärjestelmä
12. Vesihuoltolaitostietojärjestelmä (VELVET)
13. Kuormituksen arviointijärjestelmä (VEPS)
14. Muut hydrologiset tietokannat (HYDROTEMPO, METEO) ja niitä tukevan laskenta- ja raportointiohjelmistot (HYD-VALIKKO).
Tehtävät:
• tietojen hallinnan ja tietojärjestelmien kehittäminen, tietojen ajan tasalla pito, käyttötuki ja tietopalvelut (1–14)
• Vesistömallijärjestelmä (11)
• Operatiiviset hydrologiset vesistöennusteet ja -varoitukset,
• Tosiaikaiset tilannekuvapalvelut poikkeuksellisissa vesitilanteissa myös virka-ajan ulkopuolella
• Järjestelmän www-sivuille tuotettavat valtakunnalliset vesitilanne-, ennus- te- ja varoituskartat sekä Ajankohtainen vesitilanne -palvelu
• Vesistöjen simulointilaskennan ja hydrologisten arvioiden sekä mitoitusteh- täviä tukevien sovelluksien ylläpito (mm. ilmastonmuutos ja padot)
• Vesistömallijärjestelmän käytön koulutustilaisuudet sekä muuta ohjausta aluehallinnolle (ELY:t)
• Järjestelmän pohjavesiennusteet ja vesistöjen kuormituslaskennan valmii- den osien ylläpito.
8.4 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
• Vesipolitiikan puite- ja pohjavesidirektiiveihin liittyvät asiantuntijatehtävät EU:n kokouksissa, työryhmissä, interkalibraatioryhmissä ja seminaareissa
• YM:n kanssa erikseen sovittavat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain toimeenpanon edistämistehtävät
• Vesistöjen kunnostuksen, luonnonmukaisen vesirakentamisen ja ennallista- misen asiantuntijapalvelut mm. viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämi- en, kansalliset yhteenvedot, lausunnot, menetelmien kehittäminen
• Hallinnon koulutussuunnitelman valmistelu ja suunnitelman mukaisten koulutus- ja neuvottelupäivien järjestäminen
• Hydrologiset kuukausitiedotteet, vesitilannekatsaukset, vuosikirjat ja verk- kopalvelut
• Hydrologiset analyysit, arviot ja asiantuntijalausunnot
• Sisävesien syvyysaineiston tuotannon koordinointi ja syvyysaineistojen jälkikäsittely.
9 Merentutkimus, merten suojelu ja kestävä käyttö
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Merentutkimuksen ja -suojelun pysyväisluonteisilla asiantuntijapalveluilla tuetaan vesipuite-, meristrategia-, luontodirektiivin ja HELCOMin toimintasuunnitelman täy- täntöönpanoa sekä valtioneuvoston periaatepäätöstä vesiensuojelun suuntaviivoista 2015. Suuri osa palvelutoiminnasta liittyy Suomen velvoitteisiin Itämeren meriym- päristön tilan ja siihen kohdistuvien paineiden arvioinneissa, tilan pitkäaikaisten muutosten seurannassa ja seurantaohjelmien kehittämisessä. Lähivuosina toiminta liittyy etenkin meristrategiadirektiivin toimenpanoa tukeviin tutkimus- ja asiatuntija- tehtäviin. Lisäksi osallistutaan tutkimus- ja asiantuntijayhteistyöhön kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä.
Vuosina 2010–2012 tehdään yhdessä ympäristöministeriön ja muiden tahojen kans- sa Suomen meristrategian valmistelutyö. Tavoitteena on tukea Suomen pyrkimyk- siä saavuttaa meristrategiadirektiivien asettamat ekologiset tavoitteet ja kohdentaa Itämeren suojelutoimet mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Työ liittyy läheisesti HELCOMin toimenpideohjelmaan ja työssä hyödynnetään siinä saadut tulokset ja kokemukset. Vuonna 2010 osallistutaan sekä kotimaisiin että EU-tason asiantuntijaryhmiin, joissa määritetään meristrategiadirektiivin mukaisesti ’hyvä ympäristön tila’ ja ohjeistetaan maita laatimaan meren käyttöä ja puhdistuksen kus- tannuksia koskeva sosioekonominen analyysi. Lisäksi osallistutaan meristrategiadi- rektiivin vaatiman kotimaisen lainsäädännön uudistustyöhön sekä EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanoon.
Kauden aikana kehitetään edelleen seurantojen tehokkuutta mm. käyttämällä hyväksi automaattisia havaintomenetelmiä ja kaukokartoitusta sekä kehittämällä operatiivista merentutkimusyhteistyötä muiden Itämeren tutkimuslaitosten kanssa.
Merikeskuksen vastuulla on kansallinen merentutkimuksen koordinaatio.
PALVELUT 2010
9.1 Lakisääteiset tehtävät
1. Vesipuitedirektiivi
2. Luontodirektiivi
3. Meristrategiadirektiivi.
Direktiivit pannaan toimeen kansallisten lakien kautta, esim. vesilaki, merilaki, ym- päristönsuojelulaki, laki vesienhoidon järjestämisestä jne.
• Raportointitehtävät (1, 2, 3)
• Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön
• Typologian revisiotyö (1)
• Baltic GIG ja COAST (1)
• Osallistuminen kansalliseen toimeenpanoon
• Natura-verkoston riittävyyden arviointi ja raportointi (2)
• Kansallinen rannikon vedenalaisten luontotyyppien uhanalaisuutta arvi- oiva työryhmä (2)
• Meristrategiadirektiivin asiantuntijaryhmät (3).
9.2 Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
1. Itämeren suojelusopimus (HELCOM)
2. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Ex- ploration of the Seas, ICES)
3. International Oceanographic Commission (IOC ja SCOR)
4. Convention of Biological Diversity (CBD)
5. EuroGOOS/BOOS
6. Koillis-Atlantin suojelusopimus (OSPAR)
7. Lontoon dumppaussopimus
• Kansallisena delegaattina (2) ja puheenjohtajana (1, XXXXXX XXXXX) toimiminen
• Suomen edustajana (1, 2) toimiminen
• HELCOM: MONAS, HABITAT, HOLAS TF, HELCOM: PLC, Red List
• ICES Science Committee, SSGSC
• Focal Point (3)
• Asiantuntijoina työryhmissä (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7)
• ICES: mm. WGDIM, SGEH, WGBEC, WGFAST, MCWG.
9.3 Seuranta ja tiedonhallinta Seurannat:
1. Itämeren suojelusopimuksen mukainen Itämeren tilan seuranta
2. Vesipuitedirektiivin seuranta
3. Luontodirektiivin seuranta
• Itämeren tilan seurantaohjelman toimeenpano, kehittäminen, tiedon yllä- pito ja raportointi (1)
• Suomen rannikon tilan seuranta ja koordinointi yhdessä alueellisten ympä- ristökeskusten kanssa ja tietojen raportointi (2)
• Vedenalaisten uhanalaisten merilajien ja -habitaattien seuranta ja raportointi (3).
Tietojärjestelmät:
1. Merentutkimuksen tietovarantoja kokoava kansallinen tietojärjestelmä
2. Alg@line-tietojärjestelmä
3. HERTTA kasviplanktontietokanta
4. VELMU rannikkoalueiden makrofyyttitietokanta.
• Järjestelmän kehittäminen yhdessä SYKEn tietohallinnon (1, 2, 3, 4) ja IL:n (1, 2) kanssa
• Tietojen käsittely, päivitykset (1, 2, 4).
9.4 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
1. Meristrategiadirektiivin (MSFD) toimeenpano
• MSFD:n valmistelun kansallinen asiantuntijatyöryhmä (puheenjohtaja-, sihteeri- ja asiantuntijatehtävät)
• Meristrategiadirektiivin kansallinen lakivalmistelu (sihteerin ja asiantun- tijan tehtävät)
• HELCOM BASP:n ja EU:n Itämeristrategian valmisteluun tarvittava asian- tuntija-apu
• EU työryhmät
• Ympäristön hyvän tilan määrittelytyöhön liittyvät WG GES ja WG DIKE
• Meren tilan alkukatsauksen sosioekonomisen analyysin valmisteluun liit- tyvä työryhmä WG ESA
• Ympäristön hyvän tilan määrittelytyöhön liittyvä JRC/ICES-alatyöryhmät
• Task Group 6: Pohjan koskemattomuus
• Task Group 5: Rehevöityminen
• Task Group 2: Vieraslajit.
2. Leväkukintatiedotus
• Merialueiden levätiedotuksen koordinointi, kehitys ja operatiivinen toimin- ta (yhteistyössä tietokeskuksen kaukokartoituspalvelujen ja aluekeskusten kanssa)
• Suomen levätiedotuksen kehittäminen yhdessä vesikeskuksen, tietokeskuk- sen ja aluekeskusten kanssa.
3. Pohjoismaisen ministerineuvoston toimintaan osallistuminen
• PMN:n Akvatisk Ekosystemgrupp -työryhmän Suomen edustajana toimi- minen (2 työkokousta 2010)
• Arktinen yhteistyö.
4. Suomen vieraslajistrategian valmistelutyö
• Asiantuntijana toimiminen vieraslajistrategiaa valmistelevassa ohjausryh- mässä
• Toimiminen Itämeri-alatyöryhmän koordinaattorina.
5. Vedenalaisen luonnon inventointiohjelma VELMU
• VELMU-koordinaatio yhteistyössä YM:n kanssa
• Asiantuntijoina VELMU:n ohjaus-, projekti- ja yhteistyöryhmän työssä
• Vedenalaisen luonnon inventoinnin jatkaminen rannikolla ja saaristoissa (mm. VESTRA-hanke) sekä avomerellä (mm. Finmarinet-hanke: Natura- alueiden laajentamisen tarpeen selvitys Suomen EEZ-alueilla).
6. Muut tehtävät
• VELMU-koordinaatio yhteistyössä YM:n kanssa
• HELCOM tehtävät, erityisesti BSAP toimeenpano ja kansallisen ohjelman valmisteluun osallistuminen
• EU Itämeren alueen strategian toimintaohjelman toimeenpanoon tarvittava asiantuntijatyö
• BD vuoden toteuttamisen tarvittava asiantuntijatyö merellisten parametrien osalta
• Direktiivien edellyttämät tehtävät.
10 Ympäristöpolitiikka ja -lainsäädäntö
SYKE osallistuu YVA-lainsäädännön ja Ympäristönsuojelulainsäädännön toimenpa- noon ja ylläpitää tämän suhteen osaamista, jatkuvuutta ja resursseja.
SYKE tukee kansallista kestävän kehityksen neuvostoa ylläpitämällä indikaatto- reita ja osallistumalla kansainväliseen toimintaan YMn kanssa sovitun mukaisesti. SYKE huolehtii, että tällä alueella on osaamista, jatkuvuutta ja resursseja käytössä.
SYKE tekee parin vuoden välein selvityksen, joka käsittelee ympäristönsuojelun taloudellisia kysymyksiä: aihe vaihtelee tarpeen mukaan.
10.1 Lakisääteiset tehtävät
YVA-lakiin ja -asetukseen sekä SOVA-lakiin perustuen SYKE
• huolehtii ympäristövaikutusten arviointiin liittyvästä koulutuksesta ja tie- dotuksesta: vuonna 2010 keskitytään erityisesti ALKU-hankkeen haasteisiin sekä kootaan muistio siitä, miten koulutusta voitaisiin 2011 alkaen toteuttaa kevennetyllä mallilla
• hoitaa arviointiin liittyviä asiantuntijatehtäviä: vuonna 2010 keskitytään erityisesti YVA-lainsäädännön toimivuusarvioinnin loppuun saattamiseen, tuottaa pyydettäessä YMn käyttöön koordinoitua asiantuntijatietoa Espoon sopimuksen kansallisen soveltamisen tilanteissa sekä laatii tarvittaessa asiantuntijalausunnon uraanin koelouhinnan sosiaalisista vaikutuksista
• tallentaa ja pitää saatavilla laaditut arviointiohjelmat ja -selostukset sekä yhteysviranomaisen niistä antamat lausunnot samoin kuin suunnitelmi- en ja ohjelmien ympäristöarviointia koskevat asiakirjat, ja seuraa ja kerää kokemuksia YVA- ja SOVA-lainsäädännön toimeenpanosta ja laatii seuran-
taa koskevat raportit; vuonna 2010 keskitytään raportoimaan SOVA-lain 3 §:n mukaisen arvioinnin toteutumisesta.
10.2 Kansainvälisiin ja kansallisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
Vuonna 2010 kartoitetaan osana liitettä 1 tulevaisuuden työnjakoa SYKEn ja YMn välillä Espoon sopimuksen kansainvälisten tehtävien osalta.
10.3 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
• Ympäristönsuojeluasetuksessa nimettynä asiantuntijalaitoksena SYKE edis- tää ympäristönsuojelulain toimeenpanon ja valvonnan yhdenmukaisuutta laatimalla lain toimeenpanoon liittyviä selvityksiä ja ohjeistusta, järjestämäl- lä koulutusta ja tarjoamalla neuvontaa, ylläpitämällä lain toimeenpanoon liittyviä lomakkeita, niiden täyttöohjeita ja mallipäätöksiä, ja seuraamalla ympäristölupapäätöksiä sekä lainsäädännön soveltamista lupamenettelyssä ja laatimalla lupia koskevia seurantaraportteja
• SYKE avustaa ministeriötä lainsäädännön kehittämisessä sekä säädöksiin ja niiden toimeenpanoon liittyvässä valistus- ja neuvontatoiminnassa
• SYKE huolehtii kestävän kehityksen indikaattoreiden päivityksestä ja jul- kaisemisesta sekä indikaattoreihin liittyvän kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön koordinoinnista. SYKE Valmistelee ympäristönsuojelun vaikut- tavuus -indikaattorit
• SYKE raportoi ympäristöinnovaatioiden rahoituksen jakautumisesta ja uu- sista rahoitustarpeista.
11 Rakennettu ympäristö
11.1 Tietojärjestelmät
SYKE vastaa seuraavista tietojärjestelmiin liittyvistä tehtävistä:
• SYKE ylläpitää ja kehittää yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR), elinympäristön seurannan tietojärjestelmää (ELYSE), kaavoituksen seurantaan liittyviä tietojärjestelmiä
• SYKE ylläpitää alueellisten ympäristökeskusten operatiivisessa käytössä olevaa GISALU-järjestelmää ja huolehtii osaltaan siitä, että sen sisältämät erilaiset alueidenkäytön paikkatietoaineistot ja tietokannat ovat käytössä,
• SYKE ylläpitää valtakunnallista maakuntakaava-paikkatietokantaa ja huo- lehtii siitä, että tiedot ovat käytettävissä, ja
• SYKE huolehtii siitä, että seurannassa voidaan hyödyntää valtakunnallisia paikkatieto-, rekisteri- ja tilastoaineistoja sekä muita tietoja mm. lisäten tietojärjestelmien ja aineistojen yhteiskäyttöä.
SYKE huolehtii edellä kuvattujen tietojärjestelmiin hankittujen perusaineistojen datan tarkastuksesta, muokkauksesta ja viemisestä tietokantoihin.
SYKE hoitaa tietojärjestelmien ja aineistojen käytön koulutuksen ja tuen, tiedotuk- sen ja oppaiden laatimisen.
SYKE huolehtii tietojärjestelmien ylläpidosta sekä tietojen analysoimisesta ja hyö- dyntämisestä.
11.2 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
SYKE huolehtii alueidenkäytön aineistojen analysoinnista, tulosten raportoinnista sekä aihealueen www-sivujen ylläpidosta ja näihin liittyvästä tiedotuksesta. SYKE raportoi kaavoituksen seurannasta.
12 Geoinformatiikka
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Useat EUn direktiivit ja hankkeet (SEIS, GMES), sekä niihin liittyvät kansalliset lait ja asetukset velvoittavat ympäristöhallintoa keräämään ja jalostamaan tietoa ja mm raportoimaan EUlle. Sähköisiin palveluihin, tietojärjestelmiin ja tietoteknisiin peruspalveluihin liittyviä tehtäviä on linjattu mm YM:n tietohallintostrategiassa, luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän suunnitelmissa sekä ALKU- hankkeen toteuttamissuunnitelmissa.
PALVELUT 2010
12.1 Lakisääteiset tehtävät
Kansallinen lainsäädäntö velvoittaa SYKEä kehittämään ja ylläpitämään toimialansa tietojärjestelmiä, tietovarantoja ja tietopalveluja sekä edistää ympäristötietoisuutta ja tuottaa toimialansa koulutuspalveluja. Lisäksi EU lainsäädännöstä tulee velvoitteita tietojen keräämiseen.
• Säädösten edellyttämä tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito
• Inspire-direktiivin toteuttaminen.
12.2 Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
12.3 Seuranta ja tiedonhallinta
• Operatiivinen kaukokartoitusseuranta ja siihen liittyvät järjestelmät (vesi- en laatu, lumi, kasvillisuus)
• Paikkatietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito.
12.4 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
• Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät
• Paikkatietoinfrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito
• Osallistuminen SEIS-valmisteluun.
13 Laboratoriotoiminta
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
SYKE toimii ympäristönsuojelulain (YSL, 24 §) nojalla annetun ympäristöministeriön määräyksen mukaan kansallisena vertailulaboratoriona. Määräys on voimassa tois- taiseksi. Vertailulaboratorion tehtävänä on tukea viranomaisille ja muille asiakkaille ympäristötietoa tuottavia laboratorioita ja tutkimuslaitoksia niin, että tuotettu tieto on luotettavaa, vertailukelpoista ja laadullisesti tarkoitukseensa soveltuvaa. Vertailu- laboratorion nykyisenä pätevyysalueena on vesien ja kiinteiden ympäristönäytteiden kemiallinen ja ekotoksikologinen testaus- ja näytteenottotoiminta.
Pätevyysaluetta laajennetaan vesibiologisiin menetelmiin ja biologisen vertailula- boratoriotoiminnan koordinointi, ylläpito ja kehittäminen järjestetään hyödyntämällä SYKEn eri toimipaikkojen asiantuntijaosaamista. Erityisenä kehityskohteena on myös palvelujen kehittäminen ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) tarpeiden kannalta. Mittanormaali- ja vertailulaboratoriotoiminnan kokoa- mista selvittäneen VM:n työryhmän ehdotusten pohjalta tehtävät päätökset vaikut- tavat myös keskeisesti toimintaan.
Ympäristöhallinnon laboratoriotoiminnan keskittämisen seurauksena ympäristö- hallinnossa on vuodesta 2010 lähtien vain yksi laboratorio-organisaatio, SYKEn labo- ratoriot, jolla on neljä toimipaikkaa (Helsinki, Oulu, Joensuu ja Jyväskylä). SYKEn laboratoriot varmistaa, että ympäristöhallinto saa jatkossakin tarvitsemansa analyysi- ja asiantuntijapalvelut. ELY-keskukset ovat jatkossa tärkeitä asiakkaita, joille palveluja tuotetaan sopimuspohjaisesti. SYKElle ja ELYille tuotetaan tutkimus-, seuranta- ja valvontatarkoituksiin analyysipalveluja ja niihin liittyviä asiantuntijapalveluja.
PALVELUT 2010
13.1 Lakisääteiset tehtävät
13.2 Kansainvälisiin ja kansallisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
Norman-yhdistys; Referenssilaboratorioiden, tutkimuslaitosten ja uusien haitallis- ten aineiden (emerging pollutants) monitorointiin osallistuvien organisaatioiden verkosto:
• Osallistutaan yhdistyksen toimintaan; työpajoihin, vertailumittauksiin sekä asiantuntijatapaamisiin ja julkaisutoimintaan. Tiedotetaan intressitahoja ja yhteistyökumppaneita yhdistyksen toiminnasta.
SFS:n toimialayhteisösopimus:
• Osallistutaan ympäristöalan menetelmästandardisointiin. SYKE toimii Suo- men standardoimisliiton (SFS) toimialayhteisönä ja vastaa eurooppalaisesta (CEN) ja kansainvälisestä (ISO) ympäristöalan menetelmästandardisoinnis- ta. Työ koskee veden ja maan laadun tutkimista, hydrometrisiä mittauksia sekä maan ja lietteen karakterisointia.
13.3 Seuranta ja tiedonhallinta Seurannat:
• Tuotetaan kemian analyysipalveluja ympäristöhallinnolle ja ELYille ohjel- mien ja tehtyjen sopimusten mukaisesti.
13.4 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
• Järjestetään pätevyyskokeita ja muita vertailumittauksia ympäristönäytteitä tutkiville laboratorioille ja tutkimuslaitoksille kansallisesti ja kansainväli- sesti.
• Osallistutaan vertailumittaustoimintaa käsitteleviin kansainvälisiin työ- ryhmiin: EA/Eurachem/Eurolab-PT -työryhmä (valmistelee akkreditointia koskevia standardeja ja ohjeistuksia) ja PT-WFD-verkosto (eurooppalainen VPD:n prioriteettiaineita koskevien pätevyyskokeiden järjestäjien verkosto).
• Järjestetään ympäristöalan laboratoriosektorin asiantuntijoille koulutusta ja hoidetaan tiedonvälitystä.
• Annetaan asiantuntija-apua ympäristöviranomaisille säädösten laadintaan ja toimeenpanoon liittyvissä laboratoriomenetelmien valinnassa ja laadun- varmistuksessa.
• SYKEn yhteydessä toimii ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijär- jestelmä. Järjestelmä tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden varmistaa pätevyy- tensä ja valmiutensa toimia ympäristönäytteenottajina ympäristömittaus- ja havainnointitoiminnassa. Tehtävää hoitaa sertifiointielin ja intressitahoista koostuva lautakunta.
• Annetaan tilaajaosaamispalveluja ELY-keskuksille
• Annetaan näytteenoton suunnittelupalvelua ELY-keskuksille.
14 Hallintopalvelut
14.1 Palvelut ministeriölle ja aluehallinnolle
• Tuotetaan YHA:n koulutusohjelmapalvelut sovitussa laajuudessa.
• osallistutaan vuonna 2010 YHA-koulutustoiminnan jatkoa suunnittelevan YM:n työryhmän toimintaan.
• Hallinnon toimintamallien kehittämisen ja ylläpidon asiantuntijapalvelut
• Hallinnon rakentamistoiminnan kehittäminen ja hankintojen asiantuntija- palvelut sekä osallistuminen alan järjestöjen toimintaan.
15 Viestintä ja verkkopalvelut
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Viestinnän pysyväisluonteisilla palveluilla tuetaan ympäristöasioista vastaavien vi- rastojen toimintaa, edistetään ympäristöasioiden vaikuttavuutta sekä tuetaan ympä- ristötietodirektiivin kansallista toimeenpanoa.
SYKE tuottaa xxxxxxxxx.xx:n verkkopalveluiden toimittamis-, hallinnointi- ja yllä- pitopalveluja vuosina 2010–2012. Verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä organisaa- tiosivustot ja yleisportaalit vastuutetaan uudestaan.
SYKEssä toimiva verkkotoimitus tukee ensisijaisesti xxx.xxxxxxxxx.xx -verkko- palvelua.
PALVELUT VUONNA 2010
15.1 Verkkopalvelujen toimitus, hallinnointi ja ylläpitotehtävät (xxxxxxxxx.xx, xxxxxxxxxxxxxxx.xx, intranet)
Toimitustehtävät
• Xxxxxxxxxx, suunnitelmien ja kehittämisaloitteiden valmistelu ja esittäminen ohjaaville ryhmille (xxxxxxxxx.xx , xxxxxxx.xx)
• Sovittujen osioiden toimittaminen ja ylläpito yhteistyössä ympäristöminis- teriön ja aluehallinnon kanssa (su, ru, en) (xxxxxxxxx.xx)
• YHAn etusivu ja ajankohtaista, Minä ja ympäristö, Yritykset ja yhtei- söt, Ympäristön tila, Ympäristönsuojelu (osa), Luonnonsuojelu (osa), Maankäyttö ja rakentaminen (osa), Vesivarojen käyttö, Tutkimus (osa), Palvelut ja tuotteet, Sähköinen asiointi (xxxxxxxxx.xx)
• OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille
• ELYjen ja AVIen ympäristövastuualueiden verkkotiedottajien tuki ym- xxxxxxx.xx:n osalta
• SYKEn viestintäyksikön vastuulla olevan SYKEn sivuston toimittaminen, koordinointi ja ylläpito osana xxxxxxxxx.xx:ta
• Englanninkielisen palvelun toimittaminen, koordinointi ja ylläpito
• Ruotsinkielisen palvelun toimittaminen, koordinointi ja ylläpito
• Sovittujen osioiden toimittaminen ja ylläpito yhteistyössä muiden palvelua ylläpitävien kanssa (su, ru, en) (xxxxxxx.xx)
• Toimia suomi.fi-palvelun yhteistyötahona (pl. Asuminen, Maankäyttö ja rakentaminen), linkkien ylläpito
• Toimia xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx - palvelun yhteistyötahona
• Intranetin viestinnälliset toimitustehtävät.
Hallinnointitehtävät
• Laadun valvonta (ajantasaisuus, käytettävyys) (xxxxxxxxx.xx , xxxxxxx.xx)
• Englanninkielisen aineiston käännöstöistä huolehtiminen
• Ruotsinkielisen aineiston käännöstöistä huolehtiminen, su-ru-su käännös- palvelut
• Sisällöntuotannon ohjeistaminen ja ohjeiston ylläpito (xxxxxxxxx.xx , itameri. fi)
• Sisällöntuotantoon liittyvä kouluttaminen (2 x 2 päivää) (xxxxxxxxx.xx)
• Sisällöntuottajien neuvonta ja informointi (xxx.xx , xxxxxxx.xx)
• Käytön seurannan tilastointi, analysointi, raportointi ja tiedottaminen (ym- xxxxxxx.xx, xxxxxxxx.xx)
• Palautejärjestelmän ylläpito, palautteiden hoito, ohjaus, seuranta ja tiedot- taminen (xxxxxxxxx.xx , xxxxxxx.xx)
• Johdannaisosoitteiden käsittely, teko järjestelmään, ylläpito (xxxxxxxxx.xx).
Julkaisujärjestelmän ylläpitoon liittyvät tehtävät
• Julkaisujärjestelmän käyttöoikeuksien myöntäminen ja teko (xxxxxxxxx.xx)
• Käyttöpalvelujen ylläpito, virhetilanteiden selvitys, yhteydet palvelutuot- tajiin (xxxxxxxxx.xx, xxxxxxx.xx, xxxxxxxx.xx, xxxxxxxxxxxxxxx.xx).
Muut tehtävät
• Osallistuminen ympäristöhallinnon viestintäyhteistyöhön uuden aluehal- linnon kanssa (korvaa aiemman YHA:n viestinnän ohjausryhmän).
15.2 Ympäristölehden toimittaminen ja tuotanto Toimittaminen ja hallinnolliset tehtävät
• Ympäristö-aikakauslehden toimittaminen ja tuottaminen 8 krt/vuodessa yhteistyössä lehden toimitusneuvoston, asiantuntijoiden ja virkamiesten, freelancer-toimittajien ja -kuvaajien, taittajan sekä kirjapainon kanssa
• Lehden hallinnollisista tehtävistä huolehtiminen (tilaukset, laskut, muu hallinto).
15.3 Levätiedotuksen hoitaminen Tiedottaminen
• Levätilanteesta tiedottaminen kesäaikana yhteistyössä merikeskuksen, ve- sikeskuksen ja uudistuneen aluehallinnon kanssa.
Muut tehtävät
• Osallistuminen ympäristöhallinnon viestintäyhteistyöhön uuden aluehal- linnon kanssa (korvaa aiemman YHA:n viestinnän ohjausryhmän).
• Ministeriön julkaisujen numerointikeskustehtävät.
16 Tietohallinto
PALVELUTEHTÄVIEN YLEISET TAVOITTEET 2010–2012:
Sähköisiin palveluihin, tietojärjestelmiin ja tietoteknisiin peruspalveluihin liittyvillä pysyväisluonteisilla asiantuntijapalveluilla tuetaan koko ympäristöhallinnon toimin- taa ja tehtävien toimeenpanoa.
Useat EUn direktiivit ja hankkeet (SEIS, GMES), sekä niihin liittyvät kansalliset lait ja asetukset velvoittavat ympäristöhallintoa keräämään ja jalostamaan tietoa ja mm raportoimaan EUlle. Sähköisiin palveluihin, tietojärjestelmiin ja tietoteknisiin
peruspalveluihin liittyviä tehtäviä on linjattu mm YM:n tietohallintostrategiassa, luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän suunnitelmissa sekä ALKU- hankkeen toteuttamissuunnitelmissa.
PALVELUT 2010
16.1 Lakisääteiset tehtävät
Kansallinen lainsäädäntö velvoittaa SYKEä kehittämään ja ylläpitämään toimialansa tietojärjestelmiä, tietovarantoja ja tietopalveluja sekä edistää ympäristötietoisuutta ja tuottaa toimialansa koulutuspalveluja. Lisäksi EU lainsäädännöstä tulee velvoitteita tietojen keräämiseen.
Säädösten edellyttämä Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito
• Inspire-direktiivin toteuttaminen
• Luonto-, Lintu-, Vesipuite-, Melu-, Tulva-, Jäte-, Jätevesi- direktiivien toteut- tamiseen tarvittavien tietojärjestelmien ylläpito ja kehitys.
• Meristrategiadirektiivin edellyttämiin raportointeihin valmistautuminen.
• Muu EU-raportointi.
16.2 Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tehtävät
• EEA focal point velvoitteet
• Asiantuntijatoiminta työryhmissä (mm. ESAn DOSTAG)
• Kansainvälisten raportointivelvoitteiden seuraaminen ja koordinointi, sekä raportoinnin tekninen tuki.
16.3 Seuranta ja tiedonhallinta
Seurantoihin liittyvien tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito:
• Hertta (osajärjestelmineen), Vahti
• Operatiivinen kaukokartoitusseuranta ja siihen liittyvät järjestelmät (vesien laatu, lumi, kasvillisuus)
• Paikkatietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito
• Sovellukset: yleinen käyttöliittymä, aihealuekohtaiset käyttöliittymät (esim Luoto, VesiGIS, VemuGIS,…)
• Aineistot: valtakunnalliset yha-aineistot (pohjavesialueet, luonnonsuojelu, vesimuodostumat jne.)
• Sähköisen asioinnin kehittäminen (xxxxx.xx:n asiointipalvelut ja lomakkeet, Ahjo).
16.4 Asiantuntijapalvelut ympäristöministeriölle ja aluehallinnolle
Tietotekniset peruspalvelut
• ympäristöhallinnon yhteisten tietotekniikkalaitteistojen, järjestelmien ja yhteisen tietoverkon ylläpito ja operointi (käyttöpalvelut) sekä puhelinasi- oiden tekninen hallinnointi
• ministeriön tarvitsemien valtioneuvoston verkon palveluiden tekninen tuki
• tietoteknisiin palveluihin liittyvät tietoturvallisuuspalvelut ylläpitotehtä- vineen
• perusinfrastruktuurin kehittäminen, uusien peruspalvelujen suunnittelu ja käyttöönotto
• yhteisten tiedon hallinnan kehittämisprojektien toteuttaminen ja niihin osal- listuminen (asiantuntijatyö)
• Service Desk palvelut, IT-ohjeistus ja koulutus.
Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät
• yhteisten tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen tekninen ylläpito
• paikkatietoinfrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito
• tietojärjestelmäprojektityön, sovelluskehitysmenetelmien ja standardien kehittäminen ja ylläpito
• tiedon hallintaan, tietojärjestelmiin ja sähköisiin palveluihin liittyvät jär- jestelmä- ja ohjelmistokehitystehtävät, sekä suunnittelu, ja projektipäällik- kötehtävät
• ydintoiminnan tietojärjestelmien tukipalvelut ja Service Desk
• AHTI-palvelusopimuksen valmistelu, seuranta ja ohjaus, jolla turvataan tietojärjestelmien jatkuva palvelutoiminta
• ydintoiminnan tietojärjestelmien palvelujen tarjoaminen AVI- ja ELY-orga- nisaatioille
• osallistuminen SEIS-valmisteluun.
Tietopalvelut
SYKE huolehtii seuraavista tietopalvelutehtävistä:
• vastaa ympäristöhallinnon kirjasto- ja tietopalvelujen ulkopuolisen asia- kaskunnan palvelusta
• toimii toimialansa osalta hallinnon erikoiskirjastona ja huolehtii osaltaan siitä, että ympäristöhallinnon julkaisut ovat hallinnonalan virastojen hen- kilökunnan ja ulkopuolisten asiakkaiden saatavilla
• kirjastojärjestelmän käytön tukeen liittyvät tehtävät
• toimialaansa kuuluvien sähköisten aineistojen hankinta ja niihin liittyvä itsenäiskäytön tuki ja koulutus
• vastaa ympäristöhallinnon sarjajulkaisujen keskitetystä tallennuksesta
• YK:n ympäristöohjelman, UNEPin, kansainvälisen tietopalvelun Infoterran Suomea koskevat kyselyt.
KUVAILULEHTI
Julkaisija | Ympäristöministeriö Hallintoyksikkö | Julkaisuaika Huhtikuu 2010 | ||
Tekijä(t) | ||||
Julkaisun nimi | Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tulossopimus Suomen ympäristökeskuksen tulostavoitteista vuosille 2010–2012 | |||
Julkaisusarjan nimi ja numero | Ympäristöministeriön raportteja 9/2010 | |||
Julkaisun teema | ||||
Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut | ||||
Tiivistelmä | Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskukselle tulostavoitteet, jotka täydentävät valtion talousarviossa asetettuja tulostavoitteita.Tulostavoitteista on sovittu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen välisessä tulosneuvottelussa.Tulossopimukseen sisältyy liitteinä vuoden 2010 tavoitteet tutkimus- ja kehittämistoiminnalle sekä palvelutehtäville | |||
Asiasanat | Tulossopimukset, tulostavoitteet, Suomen ympäristökeskus | |||
Rahoittaja/ toimeksiantaja | ||||
ISBN | ISBN 978-952-11-3747-1 (PDF) | ISSN | ISSN 1796-170X (verkkoj.) | |
Sivuja 70 | Kieli suomi | Luottamuksellisuus xxxxxxxx | Xxxxx (sis. alv 8 %) | |
Julkaisun myynti/ jakaja | Julkaisu on saatavana vain internetistä: xxx.xxxxxxxxx.xx < Ympäristöministeriö > Julkaisut > Ympäristöministeriön raportteja sarja | |||
Julkaisun kustantaja | ||||
Painopaikka ja -aika | Helsinki 2010 | |||
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN TULOSSOPIMUS
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskukselle tulostavoitteet, jotka täydentävät valtion talousarviossa asetettuja tulostavoitteita.Tulosta- voitteista on sovittu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen välisessä tulosneuvottelussa.Tulossopimukseen sisältyy liitteinä vuoden 2010 tavoitteet tutkimus- ja kehittämistoiminnalle sekä palvelutehtäville.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
MILJÖMINISTERIET
MINISTRY OF THE ENVIRONMENT
ISBN 978-952-11-3747-1 (PDF)
ISSN 1796-170X (verkkoj.)