SASKY koulutuskuntayhtymän perussopimus
SASKY koulutuskuntayhtymän perussopimus
Sisältö
1 Luku Jäsenkunnat ja tehtävät
4
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 4
3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus 4
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 5
6
7 § Yhtymäkokousedustajien äänivalta 6
8 § Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus 7
9 § Yhtymäkokouksen tehtävät 7
3 Luku Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja
8
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 8
11 § Yhtymähallituksen tehtävät 9
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 9
10
15 § Kuntayhtymän toimielinten puheenjohtajat 10
11
11
20 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 13
21 § Talousarvio ja -suunnitelma 13
22 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 13
25 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 14
7 Luku Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen
14
26 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 14
27 § Investoinnit ja pääomarahoitus 15
29 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 15
8 Luku Hallinnon ja talouden tarkastus
16
32 § Hallinnon ja talouden tarkastus 16
9 Luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
16
33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 16
34 § Perussopimuksen muuttaminen 17
35 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 17
17
36 § Voimaantulo ja soveltaminen 17
1 Luku
Jäsenkunnat ja tehtävät
1 §
Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on SASKY koulutuskuntayhtymä ja kotipaikka on Sastamalan kaupunki.
Kuntayhtymä on yksikielinen.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Kokemäki, Multia, Mänttä-Vilppula, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala.
3 §
Tehtävät ja toiminta-ajatus
SASKY koulutuskuntayhtymä toimii läheisyysperiaatteella, jolloin opetus järjestetään lähellä opiskelijaa ja koulutus suunnataan alueen yritysten ja muiden organisaatioiden työvoimatarpeen tyydyttämiseksi. Koulutuskuntayhtymän tehtävä on ylläpitää, kehittää ja järjestää peruskoulutuksen jälkeen annettavaa toisen asteen koulutusta sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen koulutusta.
Kuntayhtymä ylläpitää Sasky Vammalan ammattikoulua, Sasky Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta, Sasky Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitosta, Sasky Huittisten ja Kokemäen oppilaitos, Sasky Mäntän seudun koulutuskeskusta, Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta, Sasky Ikaalisten kauppaoppi- laitosta, Sasky Ammatti-instituutti Iisakkia, Xxxxx Tampereen palvelualan ammattiopistoa, yleissivistävää koulutusta sekä oppisopimus- ja työelämä- palveluita.
Tällä perussopimuksella todetaan, että edellä mainittujen koulutustehtävien järjestämisvastuu on siirretty koulutuskuntayhtymälle opetus- ja kulttuuri- ministeriön päätöksen mukaisesti.
Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä. Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia tehtäviä.
4 §
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kunta- yhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsen- kunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Eroavalle kunnalle suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus perus- pääomasta tai osa siitä. Päätöstä tehtäessä yhtymäkokouksen tulee varmistaa, että kuntayhtymällä säilyy kyky jatkaa koulutustoimintaa.
Kun jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus tai osa peruspääomasta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien aseman. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta peruspääomasta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa.
Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymäkokouksen päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsen- kunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
2 Luku Yhtymäkokous
5 §
Ylin päättävä toimielin
Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous.
6 § Yhtymäkokousedustajat
Kukin jäsenkunta valitsee kuhunkin kokoukseen erikseen yhden yhtymäkokous- edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan.
Yhtymäkokousedustajan lisäksi omistajakunnan kuntajohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus.
7 §
Yhtymäkokousedustajien äänivalta
Jäsenkuntien äänivallan perusteena on käytetty vuosien 2010—2012 opiskelijamäärien keskiarvoa (70 %), jakautuen ammatillinen perusopetus 70 % ja oppisopimus 30 %, sekä nettovarallisuuteen 31.12.2012 perustuvaa laskennallista peruspääomaosuutta (30 %).
Äänivallan kokonaismäärä on 1.1.2023 alkaen 98 ja se jakautuu seuraavasti:
Huittinen | 9 |
Hämeenkyrö | 9 |
Ikaalinen | 13 |
Juupajoki | 1 |
Keuruu | 4 |
Kihniö | 1 |
Multia | 1 |
Mänttä-Vilppula | 11 |
Parkano | 6 |
Punkalaidun | 2 |
Ruovesi | 2 |
Sastamala | 38 |
Kokemäki | 1 |
Yhtymäkokouksessa puheenjohtaja toteaa yhtymäkokousedustajien valtuutuksen ja äänimäärän.
8 §
Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on edustettuna kokouksessa.
9 §
Yhtymäkokouksen tehtävät
Yhtymäkokouksen tehtävistä säädetään kuntalain 60 §:ssä. Kuntalain mukaiset tehtävät ovat:
1) päättää kuntayhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
2) hyväksyä kuntayhtymän hallintosääntö
3) valita kuntayhtymän toimielimet
4) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
5) valita tilintarkastajat
6) päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta.
Yhtymäkokouksen muita tehtäviä ovat:
1) nimetä yhtymähallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
2) valita kuntayhtymäjohtaja sekä vahvistaa tätä koskeva johtajasopimus
3) päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta
4) päättää talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä
5) päättää omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta
6) päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista
7) päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
8) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
9) päättää poistojen perusteista
10) päättää muista yhtymähallituksen esittämistä asioista
Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa, kesäkuun ja marraskuun loppuun mennessä.
Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle, jos jäsenkunta sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen kokous on valmisteltava kiireellisesti tai kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa vaatimuksesta.
Kokouskutsu ja esityslista liitteineen ovat lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta sekä jäsenille että jäsenkuntien kunnanhallituksille. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai yhtymähallitus.
Yhtymäkokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain (410/2015) 101 §:ssä.
3 Luku
Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja
10 §
Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymäkokous valitsee toimikaudekseen hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi.
Yhtymähallitukseen kuuluu 18 jäsentä, joilla jokaisella on henkilökohtaiset varajäsenet. Vaalikaudeksi valittavia jäseniä on eri kunnista seuraavasti: Huittinen 2, Hämeenkyrö 2, Ikaalinen 2, Keuruu 1, Kokemäki 1, Mänttä-Vilppula 2, Parkano 1, Punkalaidun 1 ja Sastamala 4. Lisäksi kaksi jäsentä valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan vuorotteluperiaatteella Juupajoelta, Kihniöltä, Multialta tai Ruovedeltä sekä varajäsenet eri kunnista kuin varsinaiset jäsenet.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
11 §
Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Kuntalain mukaiset tehtävät ovat:
1) vastata kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta
2) vastata yhtymäkokouksen päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta
3) valvoa kuntayhtymän etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa
4) edustaa kuntayhtymää työnantajana ja vastata kuntayhtymän henkilöstö- politiikasta
5) vastata kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta
6) vastata kuntayhtymän toiminnan omistajaohjauksesta
7) huolehtia kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä
Yhtymähallituksen muista tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
12 §
Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
13 § Kuntayhtymäjohtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän taloutta, hallintoa ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymäjohtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
4 Luku
Muut toimielimet
14 §
Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymäkokouksen päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallinto- säännössä.
Kuntayhtymän toiminta-alueella voi toimia erilaisia ammatillisia neuvottelu- kuntia. Neuvottelukuntien tehtävänä on mm. tehdä esityksiä elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvista koulutusmuutoksista ja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä sekä varmistaa työ- ja elinkeinoelämän yhteistyö.
Hallitus nimeää neuvottelukuntiin jäsenet. Neuvottelukuntien puheenjohtajina toimivat yhtymähallituksen nimeämät henkilöt. Lisäksi neuvottelukuntiin kuuluvat kyseisen yksikön johtava viranhaltija ja kuntayhtymäjohtaja. Neuvottelukunnat voivat kutsua asiantuntijajäseniä työ- ja elinkeinoelämästä. Neuvottelukuntien kokouksissa esittelijänä toimii yksikön johtava viranhaltija.
15 §
Kuntayhtymän toimielinten puheenjohtajat
Yhtymäkokouksen puheenjohtajan valitsevat yhtymäkokouksen edustajat jokaiseen kokoukseen keskuudestaan erikseen.
Yhtymäkokouksen ja yhtymähallituksen puheenjohtajaa ei saa valita samasta jäsenkunnasta. Yhtymäkokouksessa on kaksi varapuheenjohtajaa. Yhtymä- hallituksessa on kolme varapuheenjohtajaa. Yhtymäkokouksen ja hallituksen puheenjohtajuudet vuorottelevat Sastamalan, Huittisten, Mäntän seudun koulutuskeskuksen ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän alueen kesken.
16 § Johtokunnat
Yhtymäkokouksen perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta, jonka kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
5 Luku Omistajaohjaus
17 § Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
18 § Konserniohje
Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymäkokous hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä.
6 Luku Talous
19 § Peruspääoma
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous, joka päättää myös uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta, peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta sekä jäsenkuntien peruspää- omaosuuksille suoritettavasta korosta.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymäkokouksen päätöksellä, kun perusteena on palvelutoiminnan pysyvä supistuminen ja tämän vuoksi pitkäaikaisen rahoituksen tarpeen väheneminen.
Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääoma- osuuksista ja mahdollisista omaan pääomaan sisältyvistä rahasto-osuuksista.
Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsen- kunnittain.
Peruspääomakorotukset eivät vaikuta jäsenten äänivaltaan. Peruspääomat 31.12.2022:
Jäsenkunta | Peruspääoma 31.12.2022 | Omistus -% 31.12.2022 |
Huittinen | 842 686,35 | 2,89 % |
Hämeenkyrö | 2 570 281,29 | 8,80 % |
Ikaalinen | 5 602 353,69 | 19,19 % |
Juupajoki | 257 700,14 | 0,88 % |
Keuruu | 662 601,66 | 2,27 % |
Kihniö | 395 389,16 | 1,35 % |
Kokemäki | 877 500,00 | 3,01 % |
Multia | 93 479,08 | 0,32 % |
Mänttä-Vilppula | 4 248 522,36 | 14,55 % |
Parkano | 1 698 068,66 | 5,82 % |
Punkalaidun | 382 541,61 | 1,31 % |
Ruovesi | 292 809,44 | 1,00 % |
Sastamala | 11 276 347,96 | 38,62 % |
YHTEENSÄ | 29 200 281,40 | 100,00 % |
Rahasto-osuudet 31.12.2022:
Kokemäki 300 000,00
20 §
Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista, velvoitteista ja vastuista määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
21 §
Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnasta.
Jäsenkunnille on toimitettava hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 30.11. mennessä.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön tai talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.
22 §
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi tarvittaessa toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.
23 §
Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, vastaavat jäsenkunnat alijäämän kattamisesta perussopimuksen 20 § mukaisesti.
24 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
25 §
Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.
7 Luku
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen
26 §
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Kuntayhtymän on pyrittävä rahoittamaan toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuudella, EU- ja muulla hankerahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla.
Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.
Jos jäsenkunta tai jäsenkunnat haluavat jatkettavan toimintaa, jonka ylläpitämiseen valtionrahoitus ja kyseisen toiminnan muut tulot eivät riitä, toimintaa jatketaan edellyttäen, että a.o. jäsenkunnat maksavat toiminnasta aiheutuvan alijäämän.
Siinä tapauksessa, että jäsenkunnat sopivat kuntayhtymän tai ao. jäsenkunnat yksittäisen toiminnan/toimipisteen alijäämän kattamisesta avustuksin, tarvittava avustusmäärä jaetaan jäsenkuntien suoritettavaksi niistä olevien valtakunnalli- sesti tilastoitavien oppilasmäärien suhteessa.
27 §
Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia rahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, peruspääoman korotuksena, lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.
Rahasto-osuutena tehdyn sijoitusrahaston pääomaa käytetään jäsenkunnan alueella sijaitsevan yksikön investointien rahoittamiseen.
Jos laajennus- ja perusparannusinvestoinnit edellyttävät sijoitusta jäsenkunnilta, kuntayhtymä ei voi yksipuolisesti päättää rahoituksesta kuntia sitovasti, vaan kuntayhtymän ja jäsenkuntien tulee ennen hankkeen toteuttamista keskenään neuvotella, kuinka kunnat osallistuvat saamansa hyödyn huomioon ottaen eri toimipisteissä tarvittavaan investointirahoitukseen. Investoinnin rahoittaminen perustuu sitten kuntayhtymän ja rahoitukseen osallistuvan kunnan tai kuntien välisiin sopimuksiin, joilla ei muuteta tai pyritä muuttamaan tätä perussopimusta. Kuntayhteistyön edellyttämä yhteinen kanta sopimukseen syntyy kuntayhtymän toimielimissä eikä vaadi jäsenkuntakohtaisia yhtäpitäviä päätöksiä jonkun yhteisen ratkaisun toteuttamiseksi seutuohjautuvuuden periaatteen mukaisesti jollakin SASKY koulutuskuntayhtymän osa-alueella. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
28 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous.
29 §
Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
30 § Rahastot
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta päättää yhtymähallitus.
8 Luku
Hallinnon ja talouden tarkastus
31 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
32 §
Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä.
9 Luku
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
33 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppu- selvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannuksen ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien
suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
34 §
Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista kannattaa muutosta ja ehdotusta kannattavien kuntien asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
35 §
Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita- asioina Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.
10 Luku Voimaantulo
36 §
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.10.2023 alkaen.