Contract
1 Tietoja Oma Säästöpankki Oyj:stä
Tämä tiedote sisältää EU:n rahoitusvälineiden markkinat -di- rektiivin (XxXXX XX) ja siihen liittyvän EU-sääntelyn ja kansalli- sen lainsäädännön edellyttämät ennakkotiedot, jotka on an- nettava sijoittajalle ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun tarjoamista.
Kaikki ennakkotiedot, sopimusehdot sekä asiakaspalvelu an- netaan Suomen kielellä. Sopimuksiin sovelletaan Suomen la- kia ja tiedot annetaan Suomen lainsäädännön mukaisina.
1.1 Tiedot palveluntarjoajasta ja sen valvojasta
Oma Säästöpankki Oyj:lle (myöhemmin pankki) on myön- netty voimassa oleva luottolaitoslain mukainen toimilupa luottolaitostoiminnan ja sijoituspalvelulain mukaisen sijoitus- ja oheispalvelutoiminnan harjoittamiseen. Pankin liiketoimin- taa valvoo Finanssivalvonta, Xxxxxxxxxxxxxx 0, XX 000, 00000 Xxxxxxxx.
Oma Säästöpankin konttorikohtaiset yhteystiedot löytyvät osoitteesta xxx.xxxxx.xx.
Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoama sijoitusneuvonta on luon- teeltaan ei-riippumatonta. Lisätietoja pankin tarjoamista tuotteista ja palveluista löytyy osoitteesta xxxxx.xx.
Oma Säästöpankki toimii Sp-Henkivakuutus Oy:n asiamie- henä. Xxxxxx edustaa lisäksi seuraavia vakuutusyhtiöitä: AXA, Chubb.
1.2 Sijoittajien korvausrahasto
Pankki kuuluu sijoittajien korvausrahastoon. Korvausrahas- toon kuuluminen on pakollista kaikille suomalaisille sijoitus- palveluyrityksille ja sijoituspalvelua tarjoaville suomalaisille luottolaitoksille. Korvausrahaston tarkoituksena on turvata sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset jäsenen maksukyvyttömyystilanteessa, jos jäsen ei pysty mak- samaan sijoittajan saamisia sopimuksen mukaisesti. Sijoitta- jat ovat arvopaperimarkkinalain 4 §:ssä jaettu liiketoimin- tansa, ammattitaitonsa ja sijoituskokemuksensa perusteella ammattimaisiin ja ei-ammattimaisiin sijoittajiin. Korvausra- hasto korvaa niiden sijoittajien saamisia, jotka on luokiteltu ei-ammattimaisiksi.
Korvausrahasto ei korvaa esimerkiksi osakekurssien laskusta tai vääristä sijoituspäätöksistä johtuvia tappioita, joten asia- kas vastaa edelleen omien sijoituspäätöstensä seurauksista. Korvausrahasto ei myöskään korvaa sellaisen sijoittajan saa-
misia, joka on aiheuttanut sijoituspalveluyrityksen tai luotto- laitoksen taloudelliset vaikeudet, hyötynyt niistä tai vaikeut- tanut niitä.
Korvausrahaston suojan piiriin kuuluvat seuraavat sijoituspal- velut: arvopaperivälitys, markkinatakaus, arvopaperikau- pinta, emission järjestäminen, emissiotakaus, omaisuuden- hoito sekä sijoituskohteiden säilytys - ja hoitopalvelu. Suojat- tavia saamisia ovat sijoittajalle kuuluvat käteisvarat ja sijoitus- palveluyrityksistä annetun lain 2 §:ssä määritellyt sijoituskoh- teet (esim. osakkeet ja joukkovelkakirjalainat).
Korvausrahastosuoja ei kata esim. sijoitusrahastotoimintaa, sijoitussidonnaisia vakuutuksia eikä pankkitalletuksia (vii- meksi mainittu katetaan pääsääntöisesti talletussuojarahas- tosta).
Sijoittajaa kohti maksettava korvaussumma on 90 % hänen saatavistaan kyseiseltä sijoituspalveluyritykseltä tai luottolai- tokselta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Korvaus lasketaan sen päivän markkina-arvon mukaan, jona Finanssivalvonta teki korvausvelvollisuudesta päätöksen tai jona kyseinen sijoi- tuspalveluyritys tai luottolaitos asetettiin maksukyvyttömyys- menettelyyn - aikaisempi päivä on ratkaiseva.
Jos joku palveluntarjoaja tarjoaa sijoituspalvelunaainoastaan toimeksiantojen välittämistä, sijoitusneuvontaa tai monen- keskisen kaupankäynnin järjestämistä ja palveluntarjoajalla ei ole hallussaan tai hallinnoitavanaan asiakasvaroja, tällaisen palveluntarjoajan asiakkaat eivät kuulu sijoittajien korvausra- haston suojan piiriin.
1.2.1 Korvausrahaston suhde talletussuojarahastoon
Siinä tapauksessa, että luottolaitos maksukyvyttömyyden vuoksi ei pysty maksamaan tallettajan tilillä luottolaitoksessa olevia saamisia tai tallettajan riidattomia ja erääntyneitä saa- misia, joita ei ole vielä kirjattu tilille, saamiset maksetaan tal- letussuojarahaston varoista. Saamiset kuuluvat kulloinkin voi- massa olevan talletussuojan piiriin laissa säädetyssä laajuu- dessa.
Korvausrahasto turvaa kuitenkin yllä mainitut saamiset, mi- käli tiliä luottolaitoksen sijoittajan kanssa tekemän sopimuk- sen nojalla voidaan käyttää ainoastaan sijoituspalveluun tai säilytyspalveluun.
Asiakkaan varat ovat joko talletussuojarahaston tai korvaus- rahaston suojan piirissä, eikä samoilla varoilla voi olla kaksin- kertaista suojaa.
Pankki kuuluu talletussuojarahastoon. Talletussuojarahasto turvaa pankin tallettajien saatavia pankilta, mikäli pankki ei itse pysty maksamaan varoja asiakkaalle. Tallettajan varat ovat suojattuja 100 000 euroon asti. Lisätietoja talletussuoja- rahastosta Rahoitusvakausviraston verkkosivuilla: xxx.xxx.xx
1.4 Asiakasvarojen säilyttäminen
Arvo-osuusmuotoiset asiakasvarat säilytetään erillään toisis- taan ja erillään pankin varoista. Fyysiset arvopaperit säilyte- tään pankin holvissa aakkosjärjestyksessä.
Arvopapereiden säilytyksestä peritään palkkio, joka ilmenee kulloinkin voimassa olevasta sijoituspalveluiden hinnastosta.
1.5 Asiakaspalautteiden käsittely
Xxxxxx ottaa vastaan asiakkaiden antamia suullisia ja kirjallisia palautteita heidän saamastaan palveluista. Myönteiset ja kiel- teiset palautteet kirjataan pankin käyttämään tietojärjestel- mään ja säilytetään järjestelmässä kohtuullisen ajan.
1.6 Eturistiriitojen tunnistamista ja ehkäisemistä koskevat periaatteet
Eturistiriidalla tarkoitetaan poikkeuksellista sijoituspalvelun tarjoamiseen liittyvää tilannetta esim. asiakkaan ja pankin vä- lillä, johon voi liittyä asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski. Eturistiriita voi syntyä myös pankin ja sen henkilökunnan välille tai kahden asiakkaan välille.
Eturistiriitatilanne voi olla kyseessä esimerkiksi, jos pankilla tai sen henkilökuntaan kuuluvalla tai pankin toisella asiak- kaalla on kyseiseen palveluun liittyvä toisen edusta poikkeava etu tai intressi.
Xxxxxx pyrkii ensisijaisesti tunnistamaan ja ehkäisemään aktii- visesti mahdolliset eturistiriitatilanteet mm. erilaisten organi- satoristen ja hallinnollisten toimenpiteiden avulla. Toimenpi- teet vaihtelevat sen mukaan, mistä liiketoiminnasta tai palve- lusta on kyse. Yleisesti käytettyjä keinoja ovat mm.
• henkilöiden tai toimintojen välisten tietojen vaih- don estäminen ja valvominen esim. erillisten tieto- järjestelmien ja käyttövaltuuksien avulla
• toimintojen ja toimitilojen asianmukainen erotta- minen
• henkilökunnan ja johdon kaupankäyntisäännöt
• henkilökunnan ja johdon sivutoimia koskevat peri- aatteet sekä eettiset ohjeet
Edellä mainittujen periaatteiden noudattamista valvotaan pankissa säännöllisesti. Xxxxxx kiinnittää erityistä huomiota
eturistiriitojen tunnistamiseen ja ehkäisemiseen sijoitusneu- vonnassa, sijoitustutkimuksessa, omaisuudenhoidossa, toi- meksiantojen välityksessä sekä liikkeeseenlaskupalveluissa.
Jos eturistiriitatilannetta ei edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta voida välttää, asiakkaalle kerrotaan eturistiriitati- lanteen luonne ja syyt ennen liiketoimen suorittamista. Asia- kas harkitsee itsenäisesti, haluaako hän kerrotusta ristiriitati- lanteesta huolimatta, että liiketoimi suoritetaan. Pankki voi myös kieltäytyä sijoituspalvelun tarjoamisesta eturistiriitati- lanteessa. Pankki tarkistaa eturistiriitoja koskevien toiminta- periaatteiden sisällön ja ajantasaisuuden säännöllisesti.
Pankki saa osan myymiensä rahastojen merkintä- ja lunastus- palkkioista sekä rahastojen maksamista hallinnointipalkki- osta. Lisäksi pankki saa osan myymiensävakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden myynti- ja hoitopalkkioista sekä hallinnoin- tipalkkioista. Pankin saama osa on sovittu prosenttiosuutena rahastoyhtiön tai vakuutusyhtiön perimästä palkkiosta. PS- eläkesopimuksesta pankki saa hoito- ja nostomaksun sekä alla olevista sijoituskohteista normaalit palkkiot.
Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa sitä, että sijoitustoimin- nassa otetaan huomioon ympäristöön, sosiaaliseen vastuu- seen sekä hyvään hallintotapaan eli ns. ESG-tekijöihin (Envi- ronment, Social and Governance) liittyvät asiat. Ympäristön osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi kestävän kehityksen, luon- non monimuotoisuuden ja energiakysymystenhuomioimista. Yhteiskunnallisen eli sosiaalisen vastuun osalta sijoittami- sessa huomioidaan mm. ihmisoikeuksien kunnioittaminen, henkilöstöpolitiikka, työolosuhteet ja tasa-arvo. Hyvä hallin- totapa tarkoittaa esimerkiksi korruption ja lahjonnan vas- taista toimintaa, hallituksen riippumattomuutta ja palkitse- mista sekä verojen maksamista.
EU:n tiedonantoasetuksessa (EU 2019/2088) kestävyysriskiksi katsotaan ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen tai hallinto- tapaan liittyvä tapahtuma tai tilanne, joka voi toteutuessaan aiheuttaa negatiivisen vaikutuksen sijoituksen arvoon. Kestä- vyysriskejä koskevan lainsäädännön tarkoituksena on edistää pääomien ohjautumista entistä kestävämpiin sijoituskohtei- siin. Tähän pyritään mm. lisäämällä sijoitustuotteiden avoi- muutta ja läpinäkyvyyttä kestävyys- ja vastuullisuusnäkökul- masta.
ESG-tekijöiden huomioon ottaminen sijoitustoiminnassa edesauttaa sijoituskohteisiin liittyvien mahdollisuuksien löy- tämisessä sekä riskien hallintaa.
1.8.1 Vastuullisuus Oma Säästöpankissa
Pankin vastuullisuusohjelma kiteytyy neljään vastuullisuus- teemaan:
• Pankki on lähellä ja läsnä asiakasta. Ihmisläheinen asiakaspalvelu, jossa palvelu on henkilökohtaista ja helposti saavutettavaa, on tärkeää.
• Pankki huolehtii henkilöstöstään ja edistää moni- puolisesti henkilöstön hyvinvointia. Lisäksi ediste- tään ja ylläpidetään työyhteisön monimuotoisuutta sekä monipuolisia ja vastuullisia työtehtäviä.
• Pankki edistää yhteistä hyvinvointia ja on vahvasti sitoutunut toimimaan Suomen yhteiskunnan hyvin- voinnin puolesta.
• Pankki edistää kestävää kehitystä, joka on yksi oh- jaavista näkökulmista rahoituspäätöksissä. Pankin oman toimintamme osalta tavoitteena on kartoit- taa toiminnasta syntyvät päästöt ja minimoida ne.
Jokaiselle vastuullisuusteemalle on määritelty omat tavoit- teensa, joiden toteutumista seurataan vuosittain julkaista- vassa yhteiskuntavastuuraportissa.
Pankki on sitoutunut tukemaan kaikkia 17:a YK:n kestävän ke- hityksen tavoitetta. Lisäksi pankki on tunnistanut viisi oleelli- sinta tavoitetta toimintansa osalta, jotka se pyrkii integroi- maan osaksi pankin johtamista, strategiaa ja päivittäisiä ope- ratiivisia toimintoja.
Pankki on tunnistanut ilmastonmuutoksen merkittävimmät riskit ja mahdollisuudet toiminnassaan arvoketjun eri vai- heissa. Lisäksi pankki on tunnistanut toimintansa tärkeimmät ilmastovaikutukset sekä määritellyt asiat, joiden avulla sen toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä voidaan arvioida koko- naisuutena. Lähes kaikki pankkiin vaikuttavat ilmastonmuu- toksen riskit ovat siirtymäriskejä, jotka syntyvät talouden toi- mijoiden vähentäessä päästöjään ja muuttaessaan toimin- taansa vähähiiliseksi.
Pankin tuotteita ja palveluita pyritään kehittämään niin, että ne kannustavat vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen toi- mintaan. Sijoitusneuvonnan prosesseja on valmisteltu siten, että asiakkaat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä tuot- teisiin ja palveluihin liittyvistä ESG-tekijöistä lainsäädännön valmistuttua. Kestävyysriskien huomioon ottamisesta osana pankin antamaa sijoitusneuvontaa ei oleteta aiheutuvan mer- kittävää haitallista tuottovaikutusta.
Sijoitusneuvonnan soveltuvuusarviossa otetaan huomioon asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan kestävyysmieltymykset, suositeltavien rahoitusvälineiden valinnassa. Kestävyysmieltymyksillä tarkoitetaan EU- Taksonomian (EU) 2020/852, EU:n tiedonantoasetuksen (EU 2019/2088) ja pääasiallisten haitallisten vaikutusten huomioimista ja selvittämistä osana sijoitusneuvontaa.
Pankin johdon ja henkilöstön palkitseminen on johdonmu- kaista kestävyysriskien huomioon ottamisen kanssa.
Lisätietoja pankin verkkosivuilla xxx.xxxxx.xx.
1.8.2 Vastuullisuus Sp-Rahastoyhtiössä
Pankki tarjoaa asiakkailleen Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastoja ja toimii vakuutusyhtiö Sp-Henkivakuutus Oy:n asiamiehenä.
Sp-Henkivakuutus on sitoutunut Sp-Rahastoyhtiön vastuulli- sen sijoittamisen periaatteisiin.
Vastuullinen sijoittaminen on tärkeä osa Sp-Rahastoyhtiön si- joitusprosessia ja yhtiö on mukana useissa vastuullisen sijoit- tamisen aloitteissa. ESG-tekijät huomioidaan osana sijoitus- päätöksentekoa ja -analyysiä. Rahastoyhtiön hallitus vahvis- taa vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Sp-Rahastoyhtiö julkaisee puolivuosittain vastuullisuuskatsauksen, joka löytyy rahastoyhtiön verkkosivuilta.
Sp-Rahastoyhtiö ei sijoita yrityksiin, jotka toistuvasti rikkovat kansainvälisiä sopimuksia. Yhtiö ei myöskään tee suoria sijoi- tuksia yrityksiin, jotka valmistavat tai myyvät kiistanalaisia aseita tai niiden osia. Yhtiö on lisäksi poissulkenut suorista si- joituksistaan hiilenkäyttäjiä ja -tuottajia eikä sijoita tupakan- valmistajiin.
Rahastoyhtiön johdon ja henkilöstön palkitseminen on joh- donmukaista kestävyysriskien huomioon ottamisen kanssa.
Tarkemmat kuvaukset Sp-Rahastoyhtiön vastuullisen sijoitta- misen periaatteista ja kestävyysriskien huomioon ottamisesta löytyvät Sp-Rahastoyhtiön verkkosivuilta Vastuullisen sijoitta- misen periaatteista ja Omistajaohjauspolitiikasta
Sijoituspalvelulain mukaan pankin on arvopaperinvälittäjänä ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei- ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai hyväksyttäväksi vastapuoleksi. Luokittelu tapahtuu suoraan lain nojalla ja sijoituspalvelulaki sisältää yksityiskohtaiset määräykset luokitteluun vaikuttavista tekijöistä. Asiakkaan luokittelulla on vaikutusta sijoittajansuojan laajuuteen sekä sovellettavaksi tuleviin menettelytapasääntöihin.
Ei-ammattimainen asiakas
Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vasta- puoli. Asiakas luokitellaan sijoittajana ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, mikäli laista ei toisin johdu tai asiakasluokitukseen ei ole asiakkaan pyynnöstä tehty muutosta. Ei-ammattimainen asiakas on laajimman sijoittajansuojan piirissä.
Ammattimainen asiakas
Ammattimaisella asiakkaalla tarkoitetaan asiakasta, jolla on riittävästi kokemusta, tietämystä ja asiantuntemusta itsenäisten sijoituspäätösten tekemiseen ja niistä aiheutuvien riskien asianmukaiseen arviointiin. Seuraavia yhteisöjä pidetään ammattimaisina sijoittajina:
1. Yhteisöt
Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö1 ja siihen rinnastettava ulkomainen viranomaisvalvonnassa oleva yhteisö:
a) sijoituspalveluyritys, luottolaitos, rahastoyhtiö, säi- lytysyhteisö, pörssi, arvopaperikeskus, selvitysyh- teisö ja ulkomainen selvitysyhteisö, vakuutusyhtiö, työeläkevakuutusyhtiö, eläkesäätiö ja eläkekassa,
b) sijoituspalvelulain 2 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitettu yhteisö,
c) hyödykkeitä ja hyödykejohdannaisia omaan lu- kuunsa ostava ja myyvä yritys,
d) muu yhteisösijoittaja2.
2. Suuryritykset
Yritys, joka täyttää viimeksi päättyneeltä täydeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen mukaan kaksi seuraavista kolmesta vaatimuksesta yhtiötasolla:
a) taseen loppusumma on vähintään 20 000 000 eu- roa,
b) nettoliikevaihto on vähintään 40 000 000 euroa,
c) omat varat3 ovat vähintään 2 000 000 euroa.
3. Valtiot ja niiden yksiköt
a) Suomen valtio, Valtiokonttori
b) Ahvenanmaan maakunta
c) ulkomainen valtio ja osavaltio
d) valtionvelkaa hoitava ulkomainen toimielin.
4. Keskuspankit
a) Euroopan keskuspankki, Suomen Pankki, ulkomai- nen keskuspankki,
b) Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki ja niihin rinnastettava kansainvälinen yhteisö tai orga- nisaatio.
5. Muut yhteisösijoittajat, joiden pääasiallisena tarkoituksena on rahoitusvälineisiin sijoittaminen, mukaan lukien varojen arvopaperistamiseen tai muihin rahoitustoimiin erikoistuneet yhteisöt.
6. Asiakkaan oman hakemuksen perusteella Edellytykset:
Asiakas hakee kirjallisesti.
Asiakas täyttää vähintään kaksi seuraavista vaatimuksista:
a) asiakas on toteuttanut huomattavan suuria liiketoi- mia4 kyseisillä markkinoilla keskimäärin kymmenen kertaa neljännesvuodessa viimeksi kuluneen neljän vuosineljänneksen aikana;
b) asiakkaan rahoitusvälinesalkun arvo5 on yli 500 000 euroa;
c) asiakas työskentelee tai on työskennellyt finans- sialalla ammattimaisesti vähintään vuoden tehtä- vässä, joka edellyttää tietämystä suunnitelluista lii- ketoimista ja palveluista.
Pankki on arvioinut, että asiakkaalla on valmiudet tehdä itse- näisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää niihin liittyvät riskit, ja pankki hyväksyy asiakkaan hakemuksen.
Xxxxxx ilmoittaa asiakkaalle kirjallisesti, ettei asiakas kuulu kaikkien sijoituspalvelulain 10 luvun menettelytapasäännös- ten suojan ja sijoittajien korvausrahaston suojan piiriin.
Xxxxxxx ilmoittaa pankille kirjallisesti olevansa tietoinen me- nettelytapasäännösten suojan ja korvausrahastosuojan me- nettämisestä.
Hyväksyttävä vastapuoli
1. Yhteisöt
Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö ja siihen rinnastettava ulkomainen viranomaisvalvonnassa oleva yhteisö:
a) sijoituspalveluyritys, luottolaitos, rahastoyhtiö, säilytysyhteisö, pörssi, arvopaperikeskus, selvitysyhteisö ja ulkomainen selvitysyhteisö, vakuutusyhtiö, työeläkevakuutusyhtiö, eläkesäätiö ja eläkekassa,
b) sijoituspalvelulain 2 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitettu yhteisö,
c) hyödykkeitä ja hyödykejohdannaisia omaan lu- kuunsa ostava ja myyvä yritys,
d) muu yhteisösijoittaja.
2. Suuryritys
Yritys, joka täyttää viimeksi päättyneeltä täydeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen mukaan kaksi seuraavista kolmesta vaatimuksesta yhtiötasolla:
a) taseen loppusumma on vähintään 20 000 000 eu- roa,
b) nettoliikevaihto on vähintään 40 000 000 euroa,
c) omat varat ovat vähintään 2 000 000 euroa.
ja joka antaa nimenomaisen suostumuksensa tulla kohdel- luksi hyväksyttävänä vastapuolena.
3. Valtiot ja niiden yksiköt
a) Suomen valtio, Valtiokonttori
b) Ahvenanmaan maakunta
c) ulkomainen valtio ja osavaltio
d) valtionvelkaa hoitava ulkomainen toimielin.
4. Keskuspankit
a) Euroopan keskuspankki, Suomen Pankki, ulkomai- nen keskuspankki,
Hyväksyttäväksi vastapuoleksi luokitellun asiakkaan hake- mus tulla kohdelluksi ei-ammattimaisena asiakkaana
Edellytykset:
c) Edellä kohdissa 1,3 ja 4 tarkoitettu hyväksyttävä vastapuoli hakee kirjallisesti menettelytapasään- nösten soveltamista sen kanssa tehtäviin liiketoi- miin joko yleisesti tai yksittäisen liiketoimen osalta.
d) Pankki hyväksyy asiakkaan hakemuksen.
Asiakkaan kohtelusta ei-ammattimaisena asiakkaana tehdään kirjallinen sopimus, josta käy ilmi sen soveltaminen yhteen tai useampaan palveluun tai liiketoimeen taikka yhteen tai use- aan erityyppiseen arvopaperiin tai liiketoimeen.
Hakemuksesta ammattimaiseksi asiakkaaksi luokitellun yhteisösijoittajan hakemus tulla kohdelluksi hyväksyttävänä vastapuolena
Edellytykset:
Asiakas hakee kirjallisesti.
Asiakas täyttää vähintään kaksi seuraavista vaatimuksista:
a) asiakas on toteuttanut huomattavan suuria liiketoi- mia6 kyseisillä markkinoilla keskimäärin kymmenen kertaa neljännesvuodessa viimeksi kuluneen neljän vuosineljänneksen aikana;
b) asiakkaan sijoitussalkun arvo7 on yli 500 000 euroa;
c) asiakas työskentelee tai on työskennellyt rahoitus- alalla ammattimaisesti vähintään vuoden.
Pankki on arvioinut, että asiakkaalla on valmiudet tehdä itse- näisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää niihin liittyvät riskit, ja ar- vopaperinvälittäjä hyväksyy asiakkaan hakemuksen.
Xxxxxx ilmoittaa asiakkaalle kirjallisesti, ettei asiakas kuulu kaikkien sijoituspalvelulain 10 luvun menettelytapasäännös- ten suojan ja sijoittajien korvausrahaston suojan piiriin.
Xxxxxxx ilmoittaa pankille kirjallisesti olevansa tietoinen me- nettelytapasäännösten suojan ja korvausrahastosuojan me- nettämisestä.
b) Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki ja niihin rinnastettava kansainvälinen yhteisö tai
organisaatio.
Hyväksyttäväksi vastapuoleksi luokitellun asiakkaan hake- mus tulla kohdelluksi ammattimaisena asiakkaana
Edellytykset:
a) Edellä kohdissa 1,3 ja 4 tarkoitettu hyväksyttävä vastapuoli hakee kirjallisesti menettelytapasään- nösten soveltamista sen kanssa tehtäviin liiketoi- miin joko yleisesti tai yksittäisen liiketoimen osalta.
b) Pankki hyväksyy asiakkaan hakemuksen.
1. Säännelyksi yhteisöksi katsotaan myös vakuutusyhdistykset.
2. Yhteisösijoittajia ovat mm. erilaiset erityisrahoitusyhtiöt, joihin ei
sovelleta luottolaitostoiminnasta annettua lakia. Tällaisia ovat mm. Finnvera Oyj ja Xxxxxxxxx yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND).
3. Omiin varoihin luetaan mm. osake-, osuus ja muu vastaava pää- oma, ylikurssirahasto, käyvän arvon rahasto, muut rahastot ja kerty- neet voittovarat.
4. Huomattavan suuriksi liiketoimiksi katsotaan vähintään 50.000 eu- ron suuruiset liiketoimet.
5. Sijoitussalkun arvoa laskettaessa mukaan luetaan myös käteisva- rat.
6. Huomattavan suuriksi liiketoimiksi katsotaan vähintään 50.000 eu- ron suuruiset liiketoimet.
7. Sijoitussalkun arvoa laskettaessa mukaan luetaan myös käteisva- rat.
2.1 Luokittelun vaikutus sovellettaviin menettelytapavaatimuksiin
2.1.1 Ei-ammattimainen asiakas
Ei-ammattimaiselle asiakkaalle on annettava ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä sopimuksen ehdot ja riittävät tiedot pankista sekä tarjottavasta palvelusta.
Myös tiedoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista on ilmoitettava. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla siten, että asiakas voi tulostaa tai tallentaa ne. Tiedot voidaan antaa myös pankin verkkosivuilla, mikäli asiakas on antanut tähän suostumuksensa.
Asianmukaisuuden arvioiminen:
Tarjotessaan toimeksiantojen välittämistä ei-ammattimai- selle asiakkaalle pankin on pyydettävä asiakkaalta tiedot tä- män kyseistä rahoitusvälinettä tai sijoituspalvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä kestävyysmieltymyksistä voidakseen arvioida, onko rahoitusväline tai palvelu asiakkaan kannalta asianmu- kainen. Pankilla on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoi- hin.
Mikäli pankki katsoo, ettei rahoitusväline tai palvelu ole asi- akkaan kannalta asianmukainen, pankin on ilmoitettava tästä asiakkaalle. Pankin on myös kerrottava asiakkaalle, mikäli se ei voi arvioida rahoitusvälineen tai palvelun asianmukaisuutta asiakkaalle siitä syystä, että asiakas ei ole antanut kaikkia arvioinnin perusteeksi tarvittavia tietoja. Jos kyse on asiakkaan aloitteesta tapahtuvasta laissa tarkoitetun yksinkertaiseen rahoitusvälineeseen liittyvän toimeksiannon toteuttamisesta tai välittämisestä asianmukaisuusarviointia ei tarvitse tehdä.
Soveltuvuuden arvioiminen:
Pankin, joka tarjoaa sijoitusneuvontaa ja omaisuudenhoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä, sijoitustavoitteista sekä kestävyysmieltymyksistä, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä tai palveluita. Pankilla on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin.
Pankin tulee edellä hankkimiensa tietojen valossa arvioida, vastaako annettava neuvo tai tarjottava palvelu asiakkaan si- joitustavoitteita sekä kestävyysmieltymyksiä ja kykeneekö asiakas kantamaan taloudellisesti mahdollisen riskin ja onko asiakkaalla tarvittavat sijoituskokemus ja -tietämys riskien ymmärtämiseksi suositeltuun toimeen.
jos pankki ei saa riittäviä tietoja se ei saa suositella asiakkaalle kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä. Pankki voi itse arvioida minkä merkityksen antaa sille, ettei asiakas anna kaikkia soveltuvuuden arvioimiseksi tarvittavia tietoja.
Ammattimaiselle asiakkaalle on annettava yleiskuvaus palve- lun kohteena olevien rahoitusvälineiden luonteesta ja niihin liittyvistä tyypillisistä riskeistä, jos se on tarpeellista ottaen huomioon kyseisen asiakkaan sijoituskokemus.
Soveltuvuuden arvioiminen:
Pankin, joka tarjoaa sijoitusneuvontaa ja omaisuudenhoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tie- dot asiakkaan taloudellisesta asemasta sekä sijoitustavoit- teista ja kestävyysmieltymyksistä, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä tai palveluita.
Pankilla on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin. Pan- kin tulee edellä hankkimiensa tietojen valossa arvioida, vas- taako annettava neuvo tai tarjottava palvelu asiakkaan sijoi- tustavoitteita ja kestävyysmieltymyksiä. Jos pankki ei saa riittäviä tietoja se ei saa suositella asiakkaalle kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä. Pankki voi itse arvioida minkä merkityksen antaa sille, ettei asiakas anna kaikkia soveltuvuuden arvioimiseksi tarvittavia tietoja.
Hyväksyttävä vastapuoli voi pyytää pankilta kirjallisesti, että sijoittajan suojaksi tarkoitettuja menettelytapasäännöksiä so- vellettaisiin sen kanssa tehtäviin liiketoimiin joko yleisesti tai yksittäisen liiketoimen osalta. Pankki harkitsee tapauskohtai- sesti, suostuuko se esitettyyn pyyntöön. Muissa tapauksissa menettelytapasäännökset ja sijoittajan suojaa koskevat sään- nökset eivät sovellu hyväksyttäviin vastapuoliin.
3 Toimeksiantojen toteuttamisperiaatteet
Toimeksiantojen toteuttamisperiaatteet kertovat ne menet- telytavat, joita pankki noudattaa vastaanottaessaan ja välittäessään asiakkaidensa puolesta julkisen kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita koskevia toimeksiantoja päästäkseen asiakkaan kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Pankki käyttää välittäjäkumppania ja pääsääntöisesti noudatetaan samoja toimeksiantojen toteuttamisperiaatteita kuin välittäjäkumppani. Pankki välittää asiakkaidensa antamat toimeksiannot edelleen välittäjäkumppanilleen toteutettavaksi päämarkkinapaikoille, monenkeskisiin ja organisoituihin kaupankäyntijärjestelmiin, toisille välittäjille, kauppojen sisäisille toteuttajille, markkinatakaajille tai muille likviditeetin tarjoajille. Voimassa olevat toimeksiantojen toteuttamisperiaatteet löytyvät pankin verkkosivuilta xxxxx.xx.
Asiakkaan pankille antamat erityiset ohjeet ovat aina ensi- sijaisia suhteessa jäljempänä yksilöityihin toimintaperiaatteisiin. Asiakkaan antamien erityisten ohjeiden noudattaminen saattaa estää pankkia toteuttamasta toimintaperiaatteiden mukaisia toimenpiteitä. Asiakkaan täytyy ilmoittaa toimeksiannon toteutukseen liittyvät erityiset ohjeet selkeästi. Jos asi- akkaan antamat ohjeet eivät ole riittävän kattavat, pankki noudattaa toimeksiantojen toteuttamisperiaatteita soveltu- vin osin. Pankilla on oikeus poiketa tarvittaessa toimeksiantojen toteuttamisperiaatteista poikkeuksellisissa markkinatilanteissa sekä sisäisten tai ulkoisten järjestelmähäiriöiden aikana, jolloin ensisijaisena tekijänä on välittäjäkumppanin kyky toteuttaa toimeksiantoja. Tämänkaltaisen järjestelmähäiriön aikana välittäjäkumppani ei voi välttämättä toteuttaa toimeksiantoja kaikilla kaupankäyntipaikoilla.
3.1 Kokonaisarvioinnin perusteena olevat seikat ja niiden keskinäinen tärkeysjärjestys
Pankin välittäessä edelleen julkisen kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita koskevia toimeksiantoja, pyrkivät sekä pankki että välittäjäkumppani suorittamaan kaikki riittävät toimenpiteet päästäkseen asiakkaan kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Toimeksiantoja toteutettaessa paras mahdollinen tulos määräytyy kokonaissuorituksen pe- rusteella. Kokonaissuoritus muodostuu rahoitusvälineen hin- nasta ja toimeksiannon toteuttamisen kustannuksista, jotka sisältävät kaikki suoraan toimeksiannon toteuttamisesta asi- akkaalle aiheutuvat kulut, mukaan lukien toteuttamispaikan maksut, selvitys- ja toimitusmaksut sekä kaikki muut toimek- siannon toteuttamiseen osallistuville kolmansille osapuolille suoritettavat maksut.
Asiakkaan kannalta parhaimman mahdollisen tuloksen saa- vuttamiseksi pankki ottaa huomioon seuraavat seikat toimeksiantoja toteuttaessaan ja välittäessään: toimeksiannon suuruus ja luonne, todennäköinen toteutushinta ja toimeksiannosta aiheutuvat muut kustannukset, nopeus, liiketoimen toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyys, kaupankäynnin volyymi, tarjouskirjan syvyys sekä mahdolliset muut sellaiset seikat, jotka pankki katsoo toimeksiannon toteuttamisen tai välittämisen kannalta olennaisiksi. Näiden tekijöiden tärkeys- järjestys saattaa vaihdella riippuen seuraavista kriteereistä: asiakkaan ominaispiirteet (ml. asiakasluokittelu), toimeksiannon ominaispiirteet, toimeksiannon kohteena olevan rahoitusvälineen ominaispiirteet sekä niiden toteuttamispaikkojen ominaispiirteet, joihin toimeksianto voidaan ohjata toteutettavaksi. Lisäksi huomioidaan sellaiset seikat, jotka pankki katsoo toimeksiannon toteuttamisen tai välittämisen kannalta oleelliseksi.
Xxxxxx pitää hintaa yleensä kaikkein tärkeimpänä huomioon otettavana tekijänä silloin, arvioidaan toimeksiannon toteu- tusta näiden periaatteiden mukaisesti.
Tietyissä markkinatilanteissa tai rahoitusvälineissä muut kri- teerit saattava kuitenkin nousta hintaa merkittävämmiksi te- kijöiksi, kun haetaan parasta toteutusta asiakkaalle toimeksi- antokohtaisesti. Pankin toteuttaessa toimeksiantoa ei-am- mattimaiselle asiakkaalle tärkeimmiksi kriteereiksi toteutuk- sessa nousevat hinta ja toimeksiannon toteutuksen kustan- nukset.
Eri rahoitusvälineillä voi olla erilainen likviditeetti. Rahoitus- välineillä käydään kauppaa eri kauppapaikoilla tai OTC-kau- pankäyntinä. Kaupankäyntitapa vaikuttaa hinnan määräyty- miseen. Välittäjäkumppani arvioi itsenäisesti toimeksiannon toteuttamiskriteereiden tärkeysjärjestyksen, jos pankki ei ole saanut asiakkaalta erityisiä ohjeita toimeksiannon toteutta- miseksi. Asiakkaan antama erityinen ohje voi olla esim. pyyntö ohjata toimeksianto toteutettavaksi tietylle markkina- paikalle tai muu toimeksiannon toteutukseen liittyvä ohje.
3.2 Markkinoiden likviditeetin merkitys kaupan- käyntipaikan valintaan
Säännellyillä markkinoilla tai muilla kaupankäyntipaikoilla kaupankäynnin kohteena olevan rahoitusvälineen paras hinta löytyy yleensä niiltä markkinoilta, joilla kyseistä rahoitusväli- nettä vaihdetaan vilkkaimmin.
Pankki saavuttaa asiakkaan kannalta parhaan tuloksen toden- näköisesti joko ohjaamalla asiakkaan toimeksiannon niille markkinoille tai siihen kauppapaikkaan, jossa kyseistä rahoi- tusvälinettä vaihdetaan vilkkaimmin.
Pankki vastaanottaa sijoituskohteita koskevia toimeksiantoja asiakkailtaan ja välittää ne kolmannelle osapuolelle toteutet- taviksi. Kotimaisten toteutettujen kauppojen selvittäjänä toi- mii Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj. Muiden kuin ko- timaisten toteutettujen kauppojen selvittäjänä toimii ulkoi- nen säilyttäjäkumppani. Pankki voi käydä kauppaa myös muilla kuin edellä mainituilla kaupankäyntipaikoilla käyttä- mänsä välittäjän kautta.
3.4 Rahoitusvälineet, joilla käydään säännöllisesti kauppaa järjestäytyneillä kaupankäyntipaikoilla
Osakkeita ja muita rahoitusvälineitä, joilla käydään säännölli- sesti kauppaa säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, koskevat toimek- siannot toteutetaan seuraavasti: Pankin vastaanotettua asi- akkaan toimeksiannon, ohjaa se toimeksiannon heti edelleen välittäjälle, joka toimeksiantojen toteuttamisperiaatteiden mukaisesti ohjaa toimeksiannon käyttämilleen kaupankäynti- paikoille, jotka voivat vaihdella rahoitusvälinekohtaisesti.
Tarvittaessa pankki yhdistää asiakkaan toimeksiannon muilta asiakkailta vastaanottamiinsa toimeksiantoihin ja välittää toimeksiannon tämän jälkeen markkinoille. Toimeksianto voidaan toteuttaa myös osissa käyttäen hyväksi yhtä tai useampaa kauppapaikkaa tai toteuttamistapaa. Pankki voi yhdistää asiakkaiden toimeksiantoja vain, jos siitä ei pankin arvion mukaan ole haittaa yksittäisen asiakkaan toimeksiannon toteutukselle. Toimeksiantojen yhdistämistä ei tehdä asiakkaan käydessä kauppaa pankin sähköisten kaupankäyntipalvelujen kautta.
Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi asiakastoi- meksiantojen toteutuksessa välittäjäkumppani ohjaa kaikki toimeksiannot Smart Order Routing (SOR) –palvelun kautta markkinoille. Smart Order Routing tarkoittaa älykästä osake- toimeksiantojen välittämistä. Välittäjäkumppani käyttää SOR- työkalun algoritmeja tai ohjaa toimeksiannot markkinoille toi- sen välittäjän kautta.
3.5 Rahoitusvälineet, joilla ei käydä säännöllisesti kauppaa järjestäytyneillä kaupankäyntipaikoilla
Rahoitusvälineillä, joilla ei käydä kauppaa säännöllisesti jol- lain kauppapaikalla, kuten säännellyllä markkinalla, monen- keskisessä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, käydään kahdenvälistä kauppaa kaupan osapuolten kesken (OTC-kaupankäynti). On kuitenkin mahdollista, että näillä rahoitusvälineillä käydään kauppaa myös kauppapaikoilla.
Tällaisia rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi joukko- velkakirjalainat, rahamarkkinainstrumentit, strukturoidut sijoitustuotteet ja muut pankin tai muiden luomat rahoitusvälineet. Jos rahoitusväline ei ole kaupankäynnin kohteena kauppapaikalla tai sillä ei säännöllisesti käydä kauppaa kauppapaikalla, toimeksianto toteutetaan kauppapaikan ulkopuolella OTC-kauppana. Tällaisessa tapauksessa asiakkaalle haetaan rahoitusvälineen hintatarjous sellaiselta kolmannelta osapuolelta, joka tekee kyseisellä rahoitusvälineellä OTC-kauppaa.
3.6 Markkinoiden tai järjestelmien toimintahäiriöiden vaikutukset
Pankilla on oikeus poiketa tilapäisesti näistä toimintaperiaat- teista markkinoiden tai järjestelmien toimintahäiriöiden vuoksi. Häiriötilanteissa pankki toteuttaa kohtuulliset toimet päästäkseen tulokseen, joka olosuhteisiin nähden on asiak- kaan kannalta paras mahdollinen.
Pankin kulloinkin voimassa olevat toimeksiantojen toteutta- misperiaatteet ovat saatavilla osoitteessa xxxxx.xx. Pankki ar- vioi säännöllisesti toimeksiantojen toteuttamista koskevien toimintaperiaatteittensa ja toimeksiantojen toteuttamisjär- jestelyidensä sisältöä ja asianmukaisuutta. Pankki ilmoittaa toimintaperiaatteidensa olennaisista muutoksista verkkosi- vuillaan. Muutokset ja päivitykset tulevat voimaan sinä päi- vänä, jona ne julkaistaan verkkosivuilla.
4 Tietoa rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä
Seuraavassa on kerrottu rahoitusvälineisiin (sijoituskohtei- siin) liittyvistä yleisimmistä riskeistä. Selvitys ei sisällä kaikkia mahdollisia riskejä, joita kuvattuihin välineisiin liittyy. Rahoi- tusvälineiden hankintaan liittyy aina taloudellinen riski. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menet- tää osittain tai kokonaan. Ennen sijoituspäätösten tekemistä asiakkaan on syytä perehtyä sijoitusmarkkinoihin ja eri rahoi- tusvälineisiin sekä muihin sijoitusvaihtoehtoihin ymmärtääk- seen sijoitukseen liittyvät riskit sekä niiden mahdolliset vaiku- tukset omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Asiakas vastaa itse omista sijoituspäätöksistään ja niihin liittyvistä riskeistä.
Sijoittaminen tapahtuu aina asiakkaan vastuulla.
Osake on osuus yhtiön osakepääomasta. Osakkeenomista- jalla on päätösvalta yhtiökokouksessa ja oikeus yrityksen mahdollisesti maksamaan osinkoon.
Osakkeiden tuotto muodostuu osingosta ja osakkeen mah- dollisesta arvonnoususta. Osakkeen arvoon ja kurssikehityk- seen vaikuttavat lukuisat tekijät, mm. osakkeen tarjonta ja ky- syntä, yhtiön toimiala, yhtiön tulevaisuuden näkymät ja arviot niistä, yleinen markkinatilanne, suhdanteet, vallitseva korko- taso ja poliittiset päätökset.
Osakkeet voidaan jakaa julkisesti noteerattuihin osakkeisiin ja noteeraamattomiin osakkeisiin. Vain julkisesti noteeratuilla osakkeilla käydään kauppaa pörssissä.
Osakkeen arvo voi tyypillisesti vaihdella voimakkaasti ja jopa koko sijoitetun pääoman menettäminen on mahdollista, mutta tuottomahdollisuudet voivat myös olla suuret. Suurim- mat riskit ovat osakkeiden hinnanvaihteluun liittyvä riski sekä kaupankäynnin laajuuteen liittyvä riski. Likviditeettiin liittyvä riski on erityisen suuri noteeraamattomissa osakkeissa.
Riskien ennakoimisessa olennaista on tiedonhankinta ky- seessä olevasta yhtiöstä. Osakesijoitusten riskiä voidaan pie- nentää hajauttamalla sijoitusta useampaan eri osakkeeseen sekä sijoittamalla osakkeiden lisäksi esimerkiksi korkomarkki- noihin.
Sijoitusrahastossa monen eri sijoittajan varat kerätään yhteen ja sijoitetaan useisiin sijoituskohteisiin, jotka yhdessä muodostavat sijoitusrahaston. Rahasto jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin. Sijoitusrahaston omistavat siihen sijoittaneet henkilöt, yhteisöt ja säätiöt siinä suhteessa kuin ovat rahastoon varoja sijoittaneet. Sijoitusrahaston varoja hallinnoi rahastoyhtiö ja sijoitustoimintaa hoitaa ammattimainen salkunhoitaja.
Erityyppisiä rahastoja ovat esimerkiksi osakerahastot, korko- rahastot ja yhdistelmärahastot.
Erikoissijoitusrahastoiksi kutsutaan rahastoja, jolla on oikeus poiketa sijoitusrahastolain asettamista sijoitusrajoituksista esim. hajauttamisen, riskinoton sekä merkintä- ja lunastuskäytännön osalta.
Erikoissijoitusrahastoiksi luokitellaan muun muassa vipu-, indeksi- ja rahastojen rahastot.
Rahaston arvo määritetään säännöllisesti, yleensä päivittäin ja se perustuu rahastoon sisältyvien rahoitusvälineiden (esim. osakkeiden, korkosijoitusten) kurssikehitykseen. Sijoittajan omistamien rahasto- osuuksien arvo voi näin ollen nousta tai laskea ja sijoittaja saattaa myös menettää osan sijoittamistaan varoista. Näin ollen rahastosäästämiseen liittyy aina riski. Tyypillisimpiä
sijoitusrahastoihin liittyviä riskejä ovat markkinariski, yritysriski, korkoriski ja valuuttariski.
Sijoitusrahastojen riskitaso vaihtelee rahastotyypeittäin ja myös saman tyyppisten rahastojen riskinotossa on suuria eroja. Rahaston sijoitustoiminnan periaatteet ja sijoituskoh- teet selviävät kunkin rahaston esitteestä ja säännöistä. Asiakkaan tulee tutustua sääntöihin, rahastoesitteisiin sekä hinnastoon.
Joukkovelkakirjalainoja ovat esim. valtion, kuntien, julkisyh- teisöjen tai yritysten suurelle yleisölle sijoituskohteeksi liik- keeseen laskemat velkakirjalainat. Joukkovelkakirjalainat ovat joko vakuudellisia tai vakuudettomia. Vakuudettomia joukkovelkakirjalainoja, joilla on huonompi etuoikeusasema kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla, kutsutaan de- bentuurilainoiksi. Joukkovelkakirjalainat jaetaan yleensä kor- koa tuottaviin ja ns. indeksilainoihin, joissa tuotto riippuu määrätyn kohde-etuuden (esim. osakeindeksin)kehityksestä.
Pääomaturvatussa indeksilainassa sijoittaja ei menetä sijoit- tamaansa nimellispääomaa kohde-etuuden mahdollisen epä- edullisen kehityksen vuoksi vaan liikkeeseenlaskija maksaa lainan takaisin laina-ajan päättyessä. Pääomaturva ei kuitenkaan tarkoita, että indeksilainaan sisältyisi erityinen tavallisista joukkovelkakirjalainoista poikkeava turva nimellispää- oman takaisinmaksamiseksi. Sijoittajan tulee siis sijoituspäätöstä tehdessä ottaa huomioon indeksilainan liikkeeseenlaskijan vakavaraisuus ja siihen liittyvä riski.
Lainakohtaiset riskit ja tuotonlaskuperusteet määritellään kunkin lainan ehdoissa. Asiakkaan tulee tutustua lainan ehtoi- hin ja ottaa huomioon tuottoon vaikuttavat tekijät kuten ko- ronlaskuperusteet, tuottokertoimet, emissiokurssi sekä mer- kintäpalkkio.
4.4 Johdannaissopimukset ja warrantit
Johdannainen on rahoitusväline, jonka arvo perustuu jonkin toisen, kohde-etuutena olevan arvopaperin, indeksin, valuu- tan, hyödykkeen tai oikeuden arvoon. Johdannaissopimuk- silla pyritään suojautumaan kohde- etuuden arvon muutok- silta tai hyötymään niistä. Optiot, futuurit, termiinit ja koron-
/valuutanvaihtosopimukset ovat johdannaisia.
Warrantti on arvopaperimuodossa oleva johdannainen, jolla käydään kauppaa pörssissä. Warrantilla sijoittaja saa oikeu- den ostaa tai myydä kohde-etuuden (esim. osake, indeksi, hyödyke) tiettynä päivänä tiettyyn hintaan. Sijoittajan suurin mahdollinen tappio on warranttiin sijoitetun pääoman mene- tys. Tyypillisimpiä warrantteihin liittyviä riskejä ovat markki- nariski, vipuvaikutusriski, luottoriski ja valuuttariski (ks. alla).
Johdannaisten hinnanmuutokset saattavat olla huomattavia ja vaihtelu suurempi kuin kohde-etuudessa. Sekä voitto että
10/11
4.8 Sijoitustuotteiden verotus
tappio voi olla suurempi kuin kohde- etuuteen tehdyssä suo- rassa sijoituksessa. Joistakin johdannaissopimuksista voi ai- heutua sijoittajalle muita velvoitteita (esim. vakuusvaatimus) ja kustannuksia kuin hankintahinta.
Tarvittaessa asiakkaan tulee selvittää johdannaisiin liittyviä riskejä riippumattoman johdannaissopimuksen asiantuntijan kanssa.
Rahamarkkinatuotteet ovat korkoa tuottavia, lyhytaikaisia, alle vuoden kestäviä rahoitusvälineitä. Niitä laskevat liikkee- seen mm. valtio (valtion velkasitoumukset), kunnat (kuntato- distukset), pankit (sijoitustodistukset) ja yritykset (yritystodis- tukset). Rahamarkkinatuotteiden yleisimmät riskit ovat kor- kotason vaihtelusta ja laina-ajasta johtuva riski (korkoriski) sekä liikkeeseenlaskijan tai talletuksensaajan maksukykyyn liittyvä riski (luottoriski). Luottoriski on suurempi sijoituskoh- teissa, joissa liikkeeseenlaskijan luottoluokitus onalhainen.
Omaisuudenhoidolla tarkoitetaan rahoitusvälineiden hoita- mista asiakkaan kanssa tehdyn kirjallisen sopimuksen nojalla. Asiakas antaa päätösvallan sijoittamisesta kokonaan tai osittain omaisuudenhoitajalle. Sopimuksessa sovituista toiminta- tavoista tärkein on haluttu riskitaso, joka määrittää tuotto-odotusta, jonka perusteella omaisuudenhoitaja tekee sijoituspäätökset. Eri riskitasot ja niiden mukaiset sijoitusstrategiat tulee selvittää tarkemmin omaisuudenhoidonasiantuntijan kanssa.
Asiakas vastaa aina sijoitustoiminnan taloudellisista seuraa- muksista.
PS-eläkesopimus on pankin tarjoama sopimus sidotusta pit- käaikaissäästämisestä. Säästövarojen maksaminen asiak- kaalle alkaa, kun tämä saavuttaa silloin voimassa olevan työn- tekijän eläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan eläkeiän, ja jatkuu 10 vuotta, ellei asiakas ilmoita kirjallisesti muuta vähintään kuukausi ennen ensimmäistä maksutapahtumaa. PS- eläkesopimus voi pitää sisällään tilituotteita ja rahastoja. Säästövarat voidaan maksaa takaisin ennen kuin asiakas on saavuttanut työntekijän mukaisen vanhuuseläkeiän ainoastaan hänen vähintään vuoden kestäneen työttömyyden tai pysyvän työkyvyttömyyden tai osatyökyvyttömyyden, puolison kuoleman tai avioeron perusteella.
Asiakkaan tulee huomioida, että rahoitusvälineiden ostami- seen, omistukseen ja myymiseen liittyy veroseuraamuksia. Jo ennen sijoituspäätöksen tekoa asiakkaan on hyvä tiedostaa mahdollisen sijoituspäätöksen veroseuraamukset.
Lisätietoja verotuksesta löytyy verohallinnon verkkosivuilla xxx.xxxx.xx.
5 Asiakaspalvelu ja oikeussuoja
Sijoituspalveluun liittyvissä kysymyksissä asiakkaan tulee ensisijaisesti olla aina yhteydessä pankin asiakaspalveluun. Ristiriitatilanteissa pyritään ratkaisuun ensisijaisesti neuvotellen. Jos neuvottelu ei kuitenkaan johda ratkaisuun, voi asiakas pyytää apua ristiriidan selvittämiseen Vakuutus- ja Rahoitus- neuvonnasta tai viedä asian Arvopaperi- tai Pankkilautakunnan käsiteltäväksi.
Vakuutus- ja Rahoitusneuvonta, Porkkalankatu 1, 00180
Helsinki, p. 09 685 0120, sähköposti: xxxx@xxxx.xx
Kuluttajariitalautakunta, PL 306, 00531 Helsinki, p. 029
5665200, sähköposti: xxxx@xxxxxx.xx.
6 Rahoitusvälineiden erilaisia riskikäsitteitä
Alla on kuvattu lyhyesti tavallisimpia rahoitusvälineisiin liitty- viä riskejä.
Liikkeeseenlaskijariski: Riski aiheutuu liikkeeseenlaskijan, ta- kaajan tai vastapuolen kyvyttömyydestä vastata sitoumuksis- taan, kuten esim. kyvyttömyydestä maksaa korkoa tai pää- omaa takaisin sopimusehtojen mukaisesti.
Markkinariski: Riski aiheutuu sijoituskohteen markkinoiden (esim. Suomen osakemarkkinoiden) yleisestä tai osittaisesta heikkenemisestä.
Korkoriski: Riski syntyy korkotason heilahtelusta. Sijoitus- kohde voi menettää arvoaan, koska korkotaso muuttuu. Kor- koriski on merkittävä riski erityisesti joukkovelkakirjalainoihin sijoittaville. Kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan suhteelli- nen arvo laskee korkotason noustessa. Vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan korkotuottoa ei voi ennakoida.
Volatiliteettiriski: Volatiliteetti tarkoittaa sijoituskohteen ar- von/hinnan nopeaa heilahtelua ylös tai alas. Volatiliteetin kasvaessa myös tappion ja voiton mahdollisuus kasvaa, koska osto- ja myyntihinnan välillä voi olla suurikin ero.
Valuuttariski: Vieraan valuutan määräisiin rahoitusvälineisiin liittyy valuuttakurssiriski, joka aiheutuu valuuttakurssien vaihtelusta. Vieraaseen valuuttaan sidotun sijoituskohteen (esim. rahasto-osuuden) arvo laskee, jos kyseisen valuutan arvo heikkenee.
Likviditeettiriski: Rahoitusvälineen ostaminen ja myyminen voi olla hankalaa tiettynä ajankohtana. Riskiin vaikuttavat lähinnä rahoitusvälineen kysyntä ja tarjonta sekä muut tekijät, kuten markkinahäiriöt.
Verotusriski: Sijoituskohteen verotusta koskeva lainsäädäntö tai oikeuskäytäntö saattavat muuttua. Sijoituksiin voi liittyä
myös sijoittajakohtaisia veroseuraamuksia. Ennen sijoitus- päätöksen tekemistä asiakkaan tulee selvittää sijoituskohteen verotukseen liittyvät tiedot.
Yritysriski: Osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin liittyvä riski, joka aiheutuu sijoituskohteena olevan yhtiön taloudellisen menestyksen epävarmuudesta.