Rahoitusalan työehtosopimus
Rahoitusalan työehtosopimus
14.10.2010 – 30.9.2014
FK|Finanssialan Keskusliitto FC|Finansbranschens Centralförbund
FK|Finanssialan Keskusliitto Työmarkkinat Bulevardi 28
00120 Helsinki
Puhelin 020 7934 200
Faksi 020 7934 202
xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx xxx.xxx.xx
Johtaja | Xxxxx Xxxxxx | 020 793 4290 |
Työsuhdeasiat | Xxxxx Xxxxxx | 020 793 4292 |
Xxxx Xxxxxxxxxx | 020 793 4291 | |
Xxxxx Xxxxxxx | 020 793 4293 | |
Assistentti | Xxxxx Xxxxxxx | 020 793 4215 |
Lisäksi jäsenpalvelua antavat jäsenpankeilleen:
Osuuspankkiryhmän Työnantajayhdistys ry 010 252 010
Xxxxxxxx Xxxxx 010 252 2627
TYÖEHTOSOPIMUS
SISÄLLYSLUETTELO
Sivu 1.SOVELTAMISALA 3
1 § Sopimuksen soveltamisala 3
2. TYÖSUHDE 3
2 § Työsopimuksen tekeminen 3
3 § Määräaikainen työsopimus 3
4 § Oikeudet ja velvollisuudet 3
5 § Työsuhteen päättäminen 4
3. TYÖAIKA 4
6 § Säännöllinen työaika 4
7 § Jaksottelu 4
8 § Yksilöllinen työaika 4
9 § Aatot 5
10 § Vapaapäivät 5
11 § Ruokailu 5
12 § Ylityö 5
13 § Ilta- ja yölisä 5
14 § Vuorolisä 5
15 § Varallaolokorvaus 6
16 § Hälytyskorvaus 6
17 § Soittokorvaus 6
4. PALKKAUS 6
18 § Palkkausmuoto 6
19 § Palkkaperiaatteet 6
20 § Vaativuusluokittelu 7
21 § Vaativuusluokan muutos 7
22 § Vaativuusluokan mukaisen vähimmäispalkan ylittävä osa vaativuusluokan noustessa 8
23 § Vaativuusluokan tilapäinen muutos 8
24 § Vähimmäispalkat 8
5. VUOSILOMA 8
25 § Vuosiloma 8
26 § Lomaraha 8
27 § Vuosilomasapatti 9
6. POISSAOLO 9
28 § Lapsen syntymä 9
29 § Sairastuminen 9
30 § Lääkärintarkastukset 9
31 § Lyhyt tilapäispoissaolo 10
7. MATKAT 10
32 § Matkakustannukset 10
8. VAKUUTUS JA ELÄKE 10
33 § Ryhmähenkivakuutus 10
34 § Eläke-edut 10
9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS 11
35 § Kokoontuminen työpaikalla 11
36 § Luottamusmies ja yhteyshenkilö 11
37 § Koulutus 11
38 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 11
39 § Työrauhavelvoite 11
10. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 11
40 § Paikallinen sopiminen 11
41 § Jäsenmaksuperintä 12
42 § Sopimuksen esilläolo 12
43 § Sopimuksen voimassaolo 12
LIITE 1 RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN 13
LIITE 2 ESIMIESSOPIMUS 14
LIITE 3 TUNTIPALKKAISTEN ERILLISMÄÄRÄYKSET 16
LIITE 4 TYÖSOPIMUSMALLI 18
LIITE 5 PANKKIKOHTAISEEN SOPIMISEEN PERUSTUVAT TYÖAJAT JA ERITYISTYÖPISTEET 19
LIITE 6 SOPIMUS KANSAINVÄLISTEN MAKSUJÄRJESTELMIEN TYÖAIKAJÄRJESTELYISTÄ 20
LIITE 7 YKSILÖLLINEN TYÖAIKA 22
LIITE 8 PALKKAKESKUSTELUA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 24
LIITE 8 a RAHOITUSALAN VAATIVUUSLUOKITTELU 32
LIITE 8 b TYÖNKUVAUS, RAHOITUSALA 34
LIITE 8 c PÄTEVYYDEN JA SUORITUKSEN ARVIOINTI PALKKAKESKUSTELUSSA 35
LIITE 8 d YHTEENVETO PALKKAKESKUSTELUSTA 37
LIITE 8 e PALKKAKESKUSTELUPÖYTÄKIRJAN 12 §:N YRITYKSET 39
LIITE 9 VÄHIMMÄISPALKAT 40
LIITE 10 MALLIMATKUSTUSSÄÄNTÖ 42
LIITE 11 PÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA 43
LIITE 11 a LISÄPÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA 45
LIITE 12 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 47
LIITE 12 a RAHOITUSALAN YHTEYSHENKILÖSOPIMUS 57
LIITE 13 RAHOITUSALAN KOULUTUSSOPIMUS 61
LIITE 14 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 62
LIITE 14 a SAMPO PANKIN YRITYSKOHTAISTA TYÖEHTOSOPIMUSTA
KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYS 66
LIITE 15 SIIVOOJIEN TYÖEHTOSOPIMUS 67
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI 69
PÖYTÄKIRJA TEKSTIEN UUDISTAMISESTA 1.6.1995 71
SIIRRETYT MÄÄRÄYKSET 1.6.1995 72
HELPDESK-SOPIMUS 73
ETÄTYÖSTÄ SOPIMINEN JA ETÄTYÖN TYÖOLOJEN JÄRJESTELYT 74
MALLI ETÄTYÖSOPIMUKSEKSI 76
RAHOITUSALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 78
SOVELTAMISALA, TYÖSUHDE
TYÖEHTOSOPIMUS
Rahoitusalan työehtosopimus 14.10.2010 – 30.9.2014
1. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Sopimus sitoo sopijapuolten jäseniä.
2. Sopimusta noudatetaan pankeissa, rahoitus- ja korttiyhtiöissä ja liitteen 1 yrityksissä.
3. Sopimus ei koske:
a) yritysjohtajia
b) liikepankkien sivukonttoreiden johtajia
c) henkilöstöpäälliköitä
d) siivoojia, talonmiehiä ja muita työntekijöitä
e) kesäapulaisia.
4. Esimiessopimus on liite 2.
5. Tuntipalkkaisten työehtojen poikkeamat ovat liitteessä 3.
2. TYÖSUHDE
2 § Työsopimuksen tekeminen
1. Työsopimus tehdään työsuhteen alussa kirjallisesti mallin mukaan (liite 4).
2. Työehtosopimusta paremmista ehdoista on sovittava kirjallisesti.
3. Työsuhteen alussa on 4 kuukauden koeaika. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika on puolet työsopimuksen kestosta.
4. Luottamusmies/yhteyshenkilö voi toimihenkilön suostumuksella tutustua työsopimukseen.
3 § Määräaikainen työsopimus
1. Työsopimus ei ole määräaikainen, ellei sitä ole nimenomaan sovittu määräaikaiseksi perustellusta syystä.
2. Määräaikaisuuden peruste on mainittava työsopimuksessa.
3. Työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava määräaikaisen työsuhteen päättymispäivä.
4 § Oikeudet ja velvollisuudet
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.
2. Toimihenkilön on suoritettava työnsä huolellisesti.
3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
5 § Työsuhteen päättäminen
1. Toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on:
a) 14 päivää työsuhteen kestettyä enintään 5 vuotta
b) 1 kuukausi työsuhteen kestettyä yli 5 vuotta.
2. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
a) 14 päivää työsuhteen kestettyä enintään 1 vuoden
b) 1 kuukausi työsuhteen kestettyä yli 1 vuoden – 4 vuotta
c) 2 kuukautta työsuhteen kestettyä yli 4 vuotta – 8 vuotta
d) 4 kuukautta työsuhteen kestettyä yli 8 vuotta – 12 vuotta
e) 6 kuukautta työsuhteen kestettyä yli 12 vuotta.
3. Työsuhde on päätettävä kirjallisesti tai muuten todistettavasti.
4. Ennen varoitusta on toimihenkilöllä oikeus tulla kuulluksi ja käyttää apuna luottamusmiestä/yhteyshenkilöä.
3. TYÖAIKA
6 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on arkipäivisin 7 t – 7 t 40 min/vrk siten, että se on 37 t/vko.
2. Työaika on yhdenjaksoinen; toisin sovittaessa sovitaan kohtuullisesta korvauksesta.
3. Sulkemisajan jälkeen varataan konttoreissa riittävästi säännöllistä työaikaa.
4. Työviikko alkaa maanantaina.
5. Lauantait, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.
6. Säännöllistä työtä lauantaisin koskee työaikapöytäkirja (liite 5).
7. Kansainvälisten maksujärjestelmien säännöllistä työaikaa arkipyhäviikoilla ja niiden korvauksia koskee liite 6.
8. Epätarkoituksenmukaisia lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
7 § Jaksottelu
1. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään tunnilla.
2. Viikoittaisen säännöllisen työajan on tasoituttava 3 viikossa 37 tuntiin.
3. Pysyvästä jaksottelusta ilmoitetaan kuukausi ja tilapäisestä viikko etukäteen.
4. Ilmoitus tehdään toimihenkilölle ja luottamusmiehelle/yhteyshenkilölle.
5. Jaksottelusta laadittavasta työtuntilistasta selviävät työn aloittamis- ja lopettamisajat.
8 § Yksilöllinen työaika
1. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia yksilöllisestä työajasta.
2. Sovittava yksilöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 t/vko.
3. Työtuntilistan enimmäistyöaika on 10 t/vrk ja 48 t/vko.
4. Työajan on tasoituttava sovittuun keskimääräiseen työaikaan 3 kuukaudessa.
TYÖEHTOSOPIMUS
TYÖAIKA
5. Erityistilanteissa tasoittumisjakso voidaan sopia enintään 12 kuukaudeksi.
6. Palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja 6.1 §:n työajan suhteessa.
7. Yksilöllistä työaikaa koskee liittojen ohjeistus (liite 7).
9 § Aatot
1. Uudenvuodenaaton ja kiirastorstain säännöllinen työaika on 5 tuntia.
10 § Vapaapäivät
1. Vuoden 1. työpäivänä työsuhteessa oleva saa 2 palkallista vapaapäivää.
2. Vapaapäivien edellytyksenä on vuoden aikana työskentely.
3. Työajan lyhennys toteutetaan täysinä vapaapäivinä, ellei toisin sovita.
4. Vapaan ajankohta ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen.
5. Pitämättä jääneet vapaapäivät korvataan vastaavana rahakorvauksena.
11 § Ruokailu
1. Työnantaja järjestää toimihenkilöille mahdollisuuden lounasruokailuun.
2. Ruokailu tapahtuu työajan ulkopuolella.
3. Työajan ollessa vähintään 6 tuntia on ruokatauko 20 minuuttia, ellei toisin sovita.
4. Ruokailuun osallistuva maksaa verotusarvon mukaisen ruokamaksun.
12 § Ylityö
1. Ylityötä on työehtosopimuksen säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehty työ.
2. Ylityötä voidaan toimihenkilön suostumuksella teettää lain sallimissa rajoissa.
3. Toimihenkilö voi kieltäytyä ylityön tekemisestä asiallisen syyn perusteella.
4. Ylityökorvaus on:
a) arkipäivinä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %
b) sunnuntaina 2 ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta 200 %
5. Ylityökorvaus lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.
6. Perustuntipalkka on toimihenkilön kuukausipalkka jaettuna luvulla 156.
7. Vuorokauden vaihtuminen ei alenna ylityökorvausperustetta.
8. Ylityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan voidaan sopia.
9. Ylityökorvaus maksetaan ja vapaa annetaan 2 kuukauden kuluessa, ellei toisin sovita.
10. Lauantaityö on ylityötä, ellei työaikapöytäkirjasta (liite 5) muuta johdu.
13 § Ilta- ja yölisä
1. Säännöllisiltä iltatyötunneilta klo 17.30 – 23 maksetaan iltalisänä 22 %.
2. Säännöllisiltä yötyötunneilta klo 23 – 07 maksetaan yölisänä 30 %.
3. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.
14 § Vuorolisä
1. Vuorotyössä vuorot vaihtuvat etukäteen määrätyllä tavalla.
2. Perättäiset vuorot ovat enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli.
3. Säännöllisiltä vuorotyötunneilta maksettava:
a) iltavuorolisä on 22 %
b) yövuorolisä on 30 %
4. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.
15 § Varallaolokorvaus
1. Varallaolossa on oltava sopimuksen mukaan paikassa, josta voidaan kutsua työhön.
2. Varallaolosta maksetaan 50 % perustuntipalkasta kuitenkin vähintään 2 tunnin perustuntipalkka.
3. Varallaolon pituus sovitaan etukäteen.
4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.
16 § Hälytyskorvaus
1. Hälytysluonteisesti työhön kutsuttavalle maksetaan hälytyskorvaus.
2. Xxxxxxxxxx edellytyksenä on, että toimihenkilö on ehtinyt poistua työpaikalta.
3. Hälytyskorvaus on 4 tunnin peruspalkka.
4. Hälytystyön ollessa ylityötä maksetaan ylityökorvaus.
17 § Soittokorvaus
1. Atk-toimihenkilölle maksetaan soittokorvaus työajan ulkopuolisesta soitosta.
2. Edellytyksenä on, että asia pystytään hoitamaan puhelimitse.
3. Korvaus on 3 tunnin perustuntipalkka.
4. PALKKAUS
18 § Palkkausmuoto
1. Palkka on kuukausipalkka.
2. Osakuukausipalkka lasketaan jakamalla ja kertomalla kuukausipalkka työpäivillä.
3. Alle 32 t/vko työskentelevän palkka on tuntipalkka.
4. Alle 32 t/vko työskentelevän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 152.
19 § Palkkaperiaatteet
1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti ottaen huomioon työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja työsuoritus sekä periaate: sama palkka samasta tai vaativuudeltaan samanarvoisesta työstä.
Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy vaativuusluokittelun perusteella.
Konserni- ja ryhmätasolla sekä liitteessä 8e mainituissa yrityksissä voidaan laatia kuhunkin vaativuusluokkaan sen vaativuustasoa vastaavia työnkuvauksia. Tavoitteena on toimien sijoittaminen vaativuusluokkiin yhteisymmärryksessä.
TYÖEHTOSOPIMUS
PALKKAUS
Työsuhteen aikana arvioidaan työn vaativuuden muutoksia työehto- sopimuksessa olevan vaativuusluokittelun avulla, ellei ryhmä- tai konsernitasolla toisin sovita.
Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin konserni- ja ryhmätasolla sekä liitteessä 8e mainituissa yrityksissä.
Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista arvioidaan työehtosopimuksen arviointilomakkeen perusteella, ellei konserni- tai ryhmätasolla tai liitteessä 8e mainituissa yrityksissä toisin sovita.
2. Yritys päättää palkkapolitiikan konserni- tai ryhmäkohtaisen palkkapolitiikan käsittelyn ja yrityskohtaisten keskustelujen jälkeen ja perehdyttää henkilöstön siihen riittävästi.
3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat:
* työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset
* kokemus työtehtävissä
* päätehtävää vaativammat osatehtävät
* pätevyys
* vastuu
* työsuoritus
4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen, jonka toimihenkilöt kokevat oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi.
20 § Vaativuusluokittelu
1. Vaativuusluokka määräytyy päätehtävän perusteella.
2. Työnantaja ilmoittaa vaativuusluokan ja päätehtävän toimihenkilölle kirjallisesti.
3. Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- ja konsernitasolla sekä liitteessä 8e mainituissa yrityksissä palkkakeskustelupöytäkirjan 9 §:n mukaisesti.
4. Vaativuusluokittelu on liitteenä 8a.
21 § Vaativuusluokan muutos
1. Päätehtävän muuttuessa määritellään vaativuusluokka uudestaan, jolloin palkan korotus toteutetaan päätehtävämuutosta seuraavan kuukauden alusta. Muut tehtävän vaativuuden noususta johtuvat palkankorotukset toteutetaan pääsääntöisesti palkkakeskustelussa.
2. Henkilön hakeutuessa alemman vaativuusluokan päätehtävään voidaan vaativuusluokka ja palkka alentaa siirtoa seuraavan kuukauden alusta.
3. Muutoin päätehtävän vaativuuden alentuessa voidaan vaativuusluokka ja palkka alentaa tehtävän muutosta seuraavan 4. kuukauden alusta. Asia käsitellään luottamusmiehen/yhteyshenkilön kanssa.
4. Vaativuusluokan aleneminen pienentää vähimmäispalkan muutoksen verran palkkaa.
22 § Vaativuusluokan mukaisen vähimmäispalkan ylittävä osa vaativuusluokan noustessa
Vaativuusluokan noustessa seuraavaan luokkaan vähimmäispalkan ylittävän osan säilyvyys arvioidaan esimiehen ja toimihenkilön välisessä keskustelussa. Palkankorotus on vähintään 80 % vähimmäispalkan muutoksesta.
Luottamusmiehellä/yhteyshenkilöllä on oikeus esittää käsityksensä asiasta.
23 § Vaativuusluokan tilapäinen muutos
1. Päätehtävän vaativuuden tilapäinen aleneminen ei muuta palkkaa ja vaativuusluokkaa.
2. Päätehtävän vaativuuden vähintään kuukauden kestävän nousun aikana maksetaan uuden vaativuusluokan mukaista palkkaa.
24 § Vähimmäispalkat
1. Vaativuusluokkien mukaiset vähimmäispalkat ovat liitteessä 9.
2. Työsuhteen alussa toimihenkilölle voidaan maksaa harjoitteluajan palkkaa, joka on vähintään 90 % tehtävän mukaisesta vähimmäispalkasta. Harjoittelu- aika voi kestää enintään yhden vuoden.
Pöytäkirjamerkintä:
90 %:n vähimmäispalkka koskee 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavaa harjoitteluaikaa.
5. VUOSILOMA
25 § Vuosiloma
1. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.
2. Vuosilomaa ansaitaan työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden päättyessä:
a) alle vuoden 2 arkipäivää/kk
b) vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kk
c) vähintään 10 vuotta 3 arkipäivää/kk
d) 31.3.1993 mennessä vähintään 15 vuotta 3,5 arkipäivää/kk.
3. Työsuhteen kestoaikana pidetään samassa työnantajaryhmässä yhteensä palveltua aikaa.
4. Ennen 1.6.1995 palveltu aika otetaan huomioon 31.5.1995 voimassa olleiden sääntöjen mukaan.
5. Talviloma annetaan samana kalenterivuotena kuin kesäloma, ellei toisin sovita.
6. Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan 2 kappaleen mukaan.
26 § Lomaraha
1. Vuosilomalle jäävälle maksetaan lomarahaa 50 % lakisääteisen vuosiloman palkasta.
2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä tai yrityksessä sovitulla tavalla.
TYÖEHTOSOPIMUS
VUOSILOMA, POISSAOLO
3. Lomaraha maksetaan vuosilomaltaan hoitovapaalle tai asevelvolliseksi siirtyvälle.
4. Xxxxxxxxx ei makseta työsuhteen päättyessä paitsi eläkkeelle siirtyvälle.
27 § Vuosilomasapatti
1. Vuosilomasapatiksi voi toimihenkilö sovittaessa säästää:
a) 24 päivää ylittävää vuosilomaoikeutta
b) säästetyn vuosiloman lomarahoja vastaavan vapaa-ajan
c) 2 vapaapäivää (10 §)
d) ylityövapaata.
2. Vuosilomasapatti pidetään sovittavana ajankohtana viimeistään 5 vuoden kuluessa.
3. Etukäteen laaditaan suunnitelma säästämisestä ja vuosilomasapatin pitämisestä.
4. Vuosilomasapattiin noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain säännöksiä.
5. Vuosilomasapatin toteutuksesta sovitaan tarkemmin yrityskohtaisesti.
6. POISSAOLO
28 § Lapsen syntymä
1. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata annetaan lain mukaan.
2. Työnantaja maksaa täyden palkan 72 arkipäivän äitiys- ja adoptiolomalta.
3. Isyysvapaalle lähtevälle toimihenkilölle työnantaja maksaa täyden palkan enintään 6 arkipäivältä. Määräys koskee 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavia isyysvapaita.
4. Palkallisuus edellyttää 9 kuukauden työsuhdetta ja työhön paluusta sopimista.
29 § Sairastuminen
1. Sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön saa palkkansa kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä vähintään:
a) 4 viikolta työsuhteen kestettyä alle 3 vuotta
b) 5 viikolta työsuhteen kestettyä 3-5 vuotta
c) 6 viikolta työsuhteen kestettyä yli 5 vuotta.
2. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyydestä ja sen arvioitu kesto.
3. Toimihenkilön on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys.
4. Nimetessään lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimis- kustannukset.
30 § Lääkärintarkastukset
1. Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana:
a) lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä laboratorio- tai röntgentutkimuksessa
b) työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä fysikaalisessa hoidossa
c) äkillisen hammassairauden sattuessa hammaslääkärin vastaanotolla
d) raskauden edellyttämissä tarkastuksissa
e) lääkärin vastaanotolla vammaisen tai alle 10 -vuotiaan lapsen sairauden toteamiseksi
f) neuvolatarkastuksissa lapsen kanssa.
2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että:
a) asiaa ei ole saatu järjestetyksi työajan ulkopuolella ja
b) tarpeetonta työajan menetystä vältetään.
3. Työterveyshuollon tarkastukseen osallistuvalle maksetaan välttämättömät matkakulut.
31 § Lyhyt tilapäispoissaolo
1. Palkka- ja muita etuja ei vähennä työpäivänä tapahtuva lyhyt poissaolo, joka johtuu:
a) lähiomaisen äkillisestä sairaudesta, kuolemasta tai hautajaisista; enintään 1 päivä
b) alle 10-vuotiaan lapsensa äkillisestä sairaustapauksesta; 3 päivää
c) omista vihkiäisistä ja asuntomuutosta
d) toimihenkilön 50- ja 60-vuotispäivistä
e) Ammattiliitto Xxxxxx edustajiston tai hallituksen kokouksesta
f) YTN:n rahoitusalan taustaryhmän kokouksesta.
7. MATKAT
32 § Matkakustannukset
1. Matkakustannukset korvataan yrityksen matkustussäännön mukaan.
2. Liittojen välinen mallimatkustussääntö on liite 10.
3. Työstä aiheutuvista lisämatkakustannuksista sovitaan paikallisesti.
8. VAKUUTUS JA ELÄKE
33 § Ryhmähenkivakuutus
1. Työnantaja kustantaa toimihenkilöiden ryhmähenkivakuutuksen.
34 § Eläke-edut
1. Eläketurva järjestetään kulloinkin voimassa olevan työntekijäin eläkelain mukaisesti.
2. Lisäeläketurvasta osapuolet ovat tehneet erilliset pöytäkirjat (liite 11 ja 11a).
MATKAT, ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
TYÖEHTOSOPIMUS
9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS
35 § Kokoontuminen työpaikalla
1. Ammattiliitto Suoran ja YTN-liittojen jäsenten yritysyhdistykset ja ammatti- osastot voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhde- asioista edellyttäen, että:
a) kokouksen pidosta etukäteen sovitaan työnantajan kanssa
b) työnantaja osoittaa tarkoitukseen soveltuvan kokouspaikan
c) järjestyksestä ja siisteydestä vastaa järjestäjä
d) järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.
36 § Luottamusmies ja yhteyshenkilö
1. Luottamusmiessopimus on liite 12.
2. Yhteyshenkilösopimus on liite 12a.
37 § Koulutus
1. Koulutussopimus on liite 13.
38 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Neuvottelumenettelyssä noudatetaan luottamusmiessopimusta sekä yhteyshenkilösopimusta.
2. Elleivät osapuolet pääse yhteisymmärrykseen, voidaan asia viedä työtuomioistuimeen.
39 § Työrauhavelvoite
1. Sopimuskokonaisuuteen tai -määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat kielletyt.
10. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
40 § Paikallinen sopiminen
1. Konserni- ja ryhmätasolla ja liitteessä 8e nimetyissä yrityksissä voidaan pakottavat lainsäännökset huomioon ottaen sopia poikkeavasti seuraavista työehtosopimuksen määräyksistä:
– 6 §:n 1 kohdan säännöksistä poiketen voidaan sopia siitä, että säännöllinen työaika on keskimäärin 37 t/vko (mm. työaikapankki)
– 7 §:n työajan jaksottelua koskevista määräyksistä
– 12 § 8 kohdan ylityökorvauksen vaihtamisesta vapaa-aikaan
– 11 §:n ruokailua koskevista määräyksistä
– 26-27 §:n lomarahaa ja vuosilomasapattia koskevista määräyksistä Yritystasolla on vastaava sopimisoikeus niistä edellä mainituista asioista, joiden osalta toisinsopimisoikeuden siirrosta yritystasolle on sovittu konserni- tai ryhmätasolla.
Paikallisen sopimuksen osapuolina ovat konsernin osalta konserni ja rekisteröidyt toimihenkilöyhdistykset (Suora, YTN), pankkiryhmän osalta rekisteröity työnantajayhdistys ja rekisteröidyt toimihenkilöyhdistykset (Suora, YTN) sekä yritysten osalta työnantaja ja luottamusmies/yhteyshenkilö.
2. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle.
3. Paikallisen sopimuksen tulee olla kirjallinen. Siitä tulee käydä ilmi, mistä työehtosopimuksen määräyksestä on sovittu toisin, keitä sopimus koskee, mikä on sopimuksen sisältö ja voimaantuloajankohta.
4. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
5. Sopimus on lähetettävä tiedoksi asianomaisille liitoille.
6. Sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin liittojen välisellä työehto- sopimuksella.
7. Tähän pykälään perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelu- järjestystä noudattaen.
41 § Jäsenmaksuperintä
1. Ammattiliitto Xxxxxx ja YTN ry:n jäsenliiton jäsenmaksu peritään palkasta toimihenkilön annettua valtuutuksen.
2. Verotusta varten työnantaja antaa todistuksen pidätetystä summasta.
42 § Sopimuksen esilläolo
1. Sopimus on pidettävä työpaikan toimihenkilöiden nähtävillä.
43 § Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 14.10.2010 – 30.9.2014.
2. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirja on liite 14.
Helsingissä 14. lokakuuta 2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry
TYÖEHTOSOPIMUS
LIITE 1
LIITE 1
RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN
1. Pankkialan, rahoitusyhtiöiden ja eri yrityskohtaiset työehtosopimukset on yhdistetty rahoitusalan työehtosopimukseksi 1.6.1995.
2. Sopijapuolet pyrkivät vahvistamaan sopimusten yhdistämisellä noudatettua toimialaperiaatetta.
3. Rahoitusalan työehtosopimuksen 1.2 §:n muita yrityksiä ovat 14.10.2010:
1) Automatia Pankkiautomaatit Oy
2) FD Finanssidata Oy
3) Fidenta Oy
4) NASDAQ OMX Nordic Oy
5) Luottokunta
6) OP-Keskus osk
7) Oy Samlink Ab
8) Säästöpankkiliitto ry
9) Suomen Hypoteekkiyhdistys
10) Paikallisosuuspankkiliitto Osk
11) Paikallispankkien PP-Laskenta Oy
LIITE 2
ESIMIESSOPIMUS
Sopijapuolet ovat yksimielisiä, että alalla perinteisesti noudatettu toimialaperi- aate, esimiesten keskeinen asema, yksilöllisyys ja esimiesten työsuhteiden myönteinen kehittyminen edellyttävät sopimustoiminnan jatkuvaa kehittämistä.
Esimiesten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi heitä itseään koskevassa hen- kilöstö- ja palkkapolitiikassa on sovittu seuraavaa.
1 § SOVELTAMISALA
1. Sopimus koskee esimiestehtäviin nimettyjä toimihenkilöitä.
2 § TYÖEHDOT
1. Työehdot määräytyvät rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan, ellei sopimuksesta muuta johdu.
3 § TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA KOEAIKA
1. Työsopimus tehdään kirjallisesti mallin mukaan (liite).
2. Koeaika on 4 kuukautta.
3. Esimiehelle annettava erityiskoulutus mahdollistaa 6 kuukauden koeajasta sopimisen.
4 § PALKAT
1. Esimiesten palkankorotuksista, kokemusvuosijärjestelmästä ja vähimmäis- palkasta liitot neuvottelevat erikseen.
2. Esimiesten palkkausperusteita ja -politiikkaa käsitellään 7 §:n neuvottelu- menettelyssä.
3. Esimiesten henkilökohtainen palkka määräytyy työsopimuksen perusteella.
5 § TYÖRAUHAVELVOITE JA JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS
1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kielletyt.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
6 § ERIMIELISYYKSIEN RATKAISU
1. Tulkintaerimielisyyksistä on ensin keskusteltava esimiehen kanssa.
2. Seuraavaksi neuvottelevat työnantajan edustaja ja esimiesten edustaja.
3. Esimiesten edustajalla on neuvottelevan luottamusmiehen asema ja oikeudet.
4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta, noudatetaan luottamusmiessopimusta.
TYÖEHTOSOPIMUS
7 § NEUVOTTELUMENETTELY
LIITE 2
1. Yrityskohtaisesti sovitaan neuvottelumenettelyn sisällöstä ja järjestämisestä.
2. Neuvottelumenettelyssä voidaan käsitellä mm. esimiehiä koskevia:
a) työehtosopimuksen palkkamääräysten soveltamista
b) palkkausperusteita ja -politiikkaa
c) ammatillista kehittämistä
d) johtamisjärjestelmiä
8 § VOIMASSAOLO
1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
LIITE 3
TUNTIPALKKAISTEN ERILLISMÄÄRÄYKSET
1 § SOVELTAMISALA
1. Sopimus koskee toimihenkilöitä:
a) joiden säännöllinen työaika on alle 32 tuntia viikossa
b) jotka kuuluvat rahoitusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.
2. Tuntipalkkaisiin noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu.
2 § TYÖAIKA
1. Säännöllinen työaika on enintään 7 t 40 min/vrk siten, että se on enintään 37 t/vko.
2. Säännöllisestä työajasta sovitaan työsopimuksella.
3. Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja päivittäinen työaika vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan kuukausittain etukäteen.
3 § LISÄ- JA YLITYÖ
1. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.
2. Säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ on ylityötä.
4 § LOMAKORVAUS
1. Lomapalkan ja lomarahan sijasta maksettava lomakorvaus on:
a) 13,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden
b) 17 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden
c) 19 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta
d) 21 % työsuhteen kestettyä 31.3.1993 vähintään 15 vuotta.
2. Työsuhteen päättyessä on lomakorvaus:
a) 8,5 % työsuhteen kestettyä alle 1 vuoden
b) 11 % työsuhteen kestettyä vähintään 1 vuoden
c) 12 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta
d) 13 % työsuhteen kestettyä 31.3.1993 vähintään 15 vuotta.
3. Lomakorvaus lasketaan:
a) vuosilomalain mukaan määräytyvästä lomanmääräytymisvuoden ansiosta
b) edellisen vuoden lomakorvauksesta
c) lakisääteisen synnytysloman ajan keskipalkasta.
5 § SYNNYTYS- JA ADOPTIOLOMA
1. Työnantaja maksaa palkkaa 6 edellisen kuukauden keskipalkan mukaan 3 kuukaudelta.
TYÖEHTOSOPIMUS
6 § TOIMIHENKILÖN SAIRASTUMINEN
LIITE 3
1. Jos ei etukäteen ole vahvistettu työpäivien lukumäärää, sijoittumista eikä työaikaa, määräytyy sairausajan palkka 6 edellisen kuukauden keskipalkan perusteella.
7 § PALKKAUS
1. Tilapäinen siirto korkeampaa vähimmäispalkkaa edellyttävään tehtävään korvataan maksamalla tältä ajalta tehtävän edellyttämä korkeampi tunti- palkka siirtoa seuraavan päivän alusta lukien.
8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
LIITE 4
TYÖSOPIMUSMALLI
1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT | Työnantajan nimi: | ||
(jota tässä sopimuksessa kutsutaan yritykseksi) | |||
Toimihenkilön nimi: | |||
(jota tässä sopimuksessa kutsutaan toimihenkilöksi) | |||
Henkilötunnus: | Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllä mainitulle yritykselle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavin ehdoin. | ||
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO | Työsopimus on voimassa toistaiseksi, alkaen: | ||
Työsopimus on voimassa määräajan, alkaen: päättyen: | |||
Määräaikaisuuden peruste: | |||
3. KOEAIKA | Työsuhteen alkamispäivästä lukien noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa, jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. | ||
4. TYÖAIKA JA TYÖPAIKKA | Säännöllinen työaika: | Työpaikka: | |
Yrityksellä on oikeus muuttaa näitä työsopimuksen ehtoja vain työnjohto-oikeutensa rajoissa. | |||
5. YLITYÖT | Toimihenkilöllä voidaan teettää ylityötä lain ja työehtosopimuksen mukaisesti. | ||
6. TYÖTEHTÄVÄ | Xxxxxxxxxxxx aloittaa työskentelynsä seuraavassa työtehtävässä ja hän on velvollinen suorittamaan muutakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä. Työtehtävä: | ||
Xxxxxxxxxxxxx kanssa on sovittu seuraavan määrätynlaisen työn tekemisestä ja hän on velvollinen suorittamaan muuta työtä erikseen sovittaessa tai erityisen tarpeen vaatiessa. Työtehtävä: | |||
7. PALKKA- EHTOJEN PERUSTIEDOT | Kokemusvuodet työsuhteen alussa: vuotta kuukautta | ||
Palkka työsuhteen alussa: | Vaativuusluokka: | Palkan määrä €/kk/t: | |
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTO- SOPIMUS | Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä sekä rahoitusalan työehtosopimusta siltä osin kuin tässä työsopimuksessa ei ole sovittu toimihenkilölle paremmista ehdoista. | ||
9. MUUT EHDOT | Sovitut alan sopimusta paremmat / sopimukseen sisältymättömät työ- ja palkkaehdot: - - - | ||
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan toimihenkilölle ja yksi jää yritykselle. | ||
Paikka ja aika: | |||
Työnantajan edustajan allekirjoitus: | Toimihenkilön allekirjoitus: | ||
TYÖEHTOSOPIMUS
LIITE 5
LIITE 4, LIITE 5
PANKKIKOHTAISEEN SOPIMISEEN PERUSTUVAT TYÖAJAT JA ERITYISTYÖPISTEET
Pankkialan Työnantajaliitto ja Suomen Rahoitus- ja Erityisalojen ammattiliitto sopivat pankkien asiakaspalvelumahdollisuuksien kehittämiseksi työaika- järjestelyistä seuraavaa:
1 § TYÖAJAN SIJOITTAMINEN
1. Asiakaspalvelussa säännöllinen työaika sijoitetaan maanantaista perjantaihin.
2. Säännöllinen työaika perustuu enintään viisipäiväiseen työviikkoon.
2 § ERITYISTYÖPISTEET JA AUTOMAATIT
1. Matkustajaterminaaleissa, lentokentillä, satamissa ja vastaavissa liittojen erikseen sopimissa toimipisteissä voidaan työskennellä säännöllisesti lauantaisin ja sunnuntaisin.
2. Pankkikohtaisessa sopimismenettelyssä voidaan kirjallisesti sopia automaattien viikonloppupäivystyksestä.
3 § SÄÄNNÖLLINEN LAUANTAITYÖ
1. Toimihenkilöllä voidaan teettää säännöllistä työtä lauantaisin atk-keskuksissa.
2. Atk-keskusten ulkopuolellakin voidaan tehdä säännöllisenä työnä markkinointi-, myynti-, rahoitus- ja sijoitusneuvontatehtäviä sekä niihin liittyviä toimeksiantoja ja tukitehtäviä lauantaisin jäljempänä 4 ja 5 §:ssä määrätyillä tavoilla ja ehdoilla.
4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN
1. Lauantain säännöllinen työ (3.2.) on yhteistoimintalaissa tarkoitettu olennainen muutos, joka edellyttää kirjallista sopimista yhteistoiminta- menettelyssä tai ellei tällaista ole, luottamusmiehen kanssa.
2. Lauantain säännöllinen työ edellyttää kirjallista sopimista esimiehen ja toimihenkilön välillä.
3. Osapuolet voivat perustellusta syystä irtisanoa kirjallisesti sopimukset päättymään 3 kuukauden kuluttua.
5 § LAUANTAILISÄ
1. Lauantaina 3 §:n mukaisesta työstä maksettava lisä on 50 % perustuntipalkasta.
6 § VOIMASSAOLO
1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
LIITE 6
SOPIMUS KANSAINVÄLISTEN MAKSU- JÄRJESTELMIEN TYÖAIKAJÄRJESTELYISTÄ
Kansainvälisten maksujärjestelmien (esim. TARGET, EBA) toteuttaminen on aiheuttanut muutostarpeen rahoitusalan työehtosopimuksen 1.4.1999 noudatettuihin työaikamääräyksiin. Tämän sopimuksen työaikajärjestelyt, joista on yrityskohtaisesti neuvoteltu 2 §:n mukaisesti, on tarkoitettu kansainvälisiin maksujärjestelmiin liittyviin töihin ja niiden tukitehtäviin maanantai-perjantai välisenä aikana arkipyhäviikolla.
Pankkialan Työnantajaliitto ja Suomen Rahoitus- ja Erityisalojen ammattiliitto SUORA ovat sopineet kansainvälisten maksujärjestelmiin liittyvistä työaika- järjestelyistä seuraavaa:
1 § ARKIPYHÄVIIKKOJEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA KORVAUKSET
1. Arkipyhinä, juhannusaattona ja jouluaattona säännöllinen työaika korvataan 2 ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta 200 % korotettuna.
2. Kiirastorstaina klo 14 jälkeen säännöllinen työ korvataan 75 % korotettuna ja uudenvuodenaattona klo 14 jälkeen säännöllinen työ korvataan 100 % korotettuna.
3. Muiden arkipyhien (loppiainen, vappu, helatorstai, pyhäinpäivä ja itsenäisyyspäivä) aattoina klo 17.30 jälkeen tehtävä säännöllinen työ korvataan 75 % korotettuna.
4. Arkipyhänä työskentelevälle annetaan vapaapäivä ko. arkipyhäviikolla, ellei muuta työnantajan ja toimihenkilön kesken sovita.
2 § YRITYSKOHTAISESTI NEUVOTELTAVAT ASIAT
1. Yrityskohtaisesti neuvotellaan yhteistoimintamenettelyssä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken työaikajärjestelyiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Neuvotteluissa tulee käsitellä mm. jäljempänä todettuja asiakokonaisuuksia:
. Toiminnan laajuus
. Työvoiman riittävyys
. Työjärjestelyt ja vastuut
. Työvuoroluettelot
– arkipyhiä ja niiden aattoja koskevan työvuoroluettelon vahvistaminen 6 kk aikaisemmin, jos se on mahdollista
– lastenhoitovaikeudet ja muut perustellut syyt
– tasapuolinen kohtelu
LIITE 6
TYÖEHTOSOPIMUS
. Ruokailumahdollisuuden järjestäminen
. Työmatkat ja korvaukset
. Varallaolo
. Turvallisuusnäkökohdat
3 § VOIMASSAOLO
1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
LIITE 7
YKSILÖLLINEN TYÖAIKA
1 § YKSILÖLLISEN TYÖAJAN TARKOITUS
1. Yksilöllinen työaika mahdollistaa perinteisestä työaikajärjestelmästä poikkeavat työajat.
2. Yksilöllinen työaika perustuu vapaaehtoisuuteen.
2 § SOPIMINEN YKSILÖLLISESTÄ TYÖAJASTA
1. Yksilöllinen työaika edellyttää sopimusta työnantajan ja toimihenkilön välillä.
2. Sopimus tehdään tämän sopimuksen osapuolten yhteisesti laatiman työaika- sopimusmallin mukaisesti.
3. Uudet toimihenkilöt tulevat perinteisen työaikajärjestelmän piiriin.
4. Yksilöllisen työajan päätyttyä on oikeus palata perinteiseen työaikamalliin.
5. Luottamusmies/yhteyshenkilö voi toimihenkilön suostumuksella tutustua työaikasopimukseen.
3 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
1. Sopimus voi olla enintään vuoden määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.
2. Määräaikainen yksilöllinen työaika päättyy ilman irtisanomisaikaa.
3. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on vuoden jatkuttuaan irtisanottavissa
2 kuukauden irtisanomisajalla. Yksilöllinen työaika jatkuu kuitenkin irtisanomis- ajan päättymishetkellä voimassa olevan tasoittumisjakson loppuun asti.
4. Määräaikaisen tai alle vuoden kestäneen toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on mahdollista sovittaessa tai 2 kuukauden irtisanomisajalla erityisen painavasta ennalta arvaamattomasta syystä.
4 § TYÖAIKA
1. Yritys ja toimihenkilö sopivat keskimääräisestä työajasta.
2. Sovittava keskimääräinen työaika on enintään 40 tuntia viikossa.
3. Työvuorolistan mukainen enimmäistyöaika on 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.
4. Yksilöllisen työajan on tasoituttava sovittuun keskimääräiseen työaikaan enintään 3 kuukauden jaksossa.
5. Pidempi kuitenkin enintään 12 kuukauden tasoittumisjakso on mahdollinen asiasta erikseen sovittaessa ja soveltuu lähinnä erityistilanteisiin, jolloin esimerkiksi kesäaika tai opiskelu vaativat koko vuoden työajan suunnittelua.
5 § TYÖAIKASUUNNITELMA JA TYÖVUOROLISTAT
1. Työaikasuunnitelma koko tasoittumisjaksolle laaditaan yksilöllisestä työajasta sovittaessa. Tällöin sovitaan työajan sijoittumisen keskeisistä periaatteista tasoittumisjaksolla.
LIITE 7
TYÖEHTOSOPIMUS
2. Työnantaja laatii täsmällisen työvuorolistan vähintään 3 viikon ajalle. Työvuorolista annetaan työntekijän tietoon viimeistään viikkoa ennen listan alkua. Tiedoksi annettua listaa ei saa muuttaa kuin sopimalla.
6 § PALKKAUS
1. Palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja työehtosopimuksen
6.1 §:n mukaisen työajan suhteessa. Toimihenkilön palkalla tarkoitetaan toimihenkilön taulukkopalkkaa mahdollisine lisineen.
7 § YLITYÖ JA LISÄTYÖ
1. Työaikasopimuksella sovitun keskimääräisen työajan ollessa vähintään 37 t/vko on työvuorolistan ylittävä työ ylityötä.
2. Sovitun keskimääräisen työajan ollessa alle 37 t/vko on ylityötä työ,
jota tehdään 7 t 40 minuutin tai työvuorolistan mukaisen tätä pidemmän säännöllisen työajan lisäksi. Työvuorolistan ylittävä työ, joka ei ylitä
7 t 40 minuuttia päivässä, on lisätyötä.
3. Toimihenkilöllä on oikeus kieltäytyä yli- ja lisätyöstä asiallisen syyn perusteella.
8 § VAPAAPÄIVIEN VAIKUTUS YKSILÖLLISEEN TYÖAIKAAN
1. Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi osuvat arkipyhät, työehtosopimuksen mukaiset vapaapäivät ja vuosilomapäivät lyhentävät tasoittumisjakson työ- aikaa jakson keskimääräisellä vuorokautisella työajalla.
2. Mikäli vuosilomasta tai työehtosopimuksen mukaisista vapaapäivistä sovitaan työvuorolistan vahvistamisen jälkeen, lyhentävät nämä työaikaa työvuorolistan mukaisina.
9 § MUUT TYÖSUHTEEN EHDOT
1. Yksilöllistä työaikaa tekevän toimihenkilön muut työsuhteen ehdot määräytyvät kuten alan kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä.
2. Yksilöllisen työaikasopimuksen päätyttyä toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä tai vastaavaan työhön kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta tai hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä.
10 § PAIKALLISET NEUVOTTELUT
1. Pääluottamusmiehen kanssa voidaan määritellä yrityskohtaisesti täydentäviä sovellutuksia.
11 § LIITTOJEN YHTEISTOIMINTA
1. Osapuolten välinen työaikatyöryhmä seuraa yksilöllisen työajan käyttöä ja voi tarvittaessa antaa soveltamisohjeita tai suosituksia järjestelmän käytössä.
12 § PÖYTÄKIRJAN VOIMASSAOLO
1. Pöytäkirja on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
LIITE 8
PALKKAKESKUSTELUA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
1 § Palkkatoimikunta
1. Ryhmä- ja konsernitasolle sekä erikseen liitteessä 8e mainituissa yrityksissä perustetaan palkkatoimikunta.
Palkkatoimikunta:
– seuraa ja edistää palkkakeskustelujärjestelmän toimivuutta
– käsittelee ryhmä- ja konsernitason palkkapolitiikan periaatteet
– osallistuu palkkakeskustelujärjestelmän vaatiman koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen
– käsittelee palkkakeskusteluja koskevat erimielisyydet.
2. Palkkatoimikunnan kokoonpanosta sovitaan paikallisesti. Mikäli paikalliset osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen kokoonpanosta, perustetaan palkkatoimikunta seuraavasti:
Henkilöstön lukumäärä | Henkilöstön edustajien lukumäärä | Työnantajien edustajien lukumäärä |
Alle 1000 hlöä | 2 – 4 | 1 – 2 |
1000 hlöä – | 4 – 6 | 2 – 4 |
3. Työnantajaryhmään tai konserniin kuuluvat Finanssialan Keskusliiton jäsenyritykset nimeävät edustajansa palkkatoimikuntaan.
4. Henkilöstön itseoikeutettuina edustajina kuuluvat palkkatoimikuntaan ryhmän/konsernin henkilöstöedustaja ja YTN:n ryhmä-/ konsernitason pääyhteyshenkilö. Muilta osin henkilöstöä edustavat yhdistykset päättävät henkilöstöä edustavien jäsenten valintamenettelystä.
5. Palkkatoimikunnan henkilöstöä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiesten/yhteyshenkilöiden toimikausi.
6. Palkkatoimikunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista sovitaan palkkatoimikunnassa. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava palkka- toimikunta koolle tarvittaessa ja vähintään kerran kalenterivuodessa. Kokouksessa käsiteltävät asiakirjat on toimitettava palkkatoimikunnan jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta.
LIITE 8
TYÖEHTOSOPIMUS
7. Henkilöstön edustajat saavat palkallista vapautusta työstä ajaksi, jonka he tarvitsevat palkkatoimikunnan kokouksia sekä niihin liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten.
2 § Palkkaperiaatteet
1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti ottaen huomioon työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja työsuoritus sekä periaate: sama palkka samasta tai vaativuudeltaan samanarvoisesta työstä.
Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy vaativuusluokittelun perusteella.
Konserni- ja ryhmätasolla sekä liitteessä 8e mainituissa yrityksissä voidaan laatia kuhunkin vaativuusluokkaan sen vaativuustasoa vastaavia työnkuvauksia. Tavoitteena on toimien sijoittaminen vaativuusluokkiin yhteisymmärryksessä.
Työsuhteen aikana arvioidaan työn vaativuuden muutoksia työehto- sopimuksessa olevan vaativuusluokittelun avulla, ellei ryhmä- tai konsernitasolla toisin sovita.
Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- tai konsernitasolla sekä liitteessä 8e mainituissa yrityksissä.
Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista arvioidaan työehtosopimuksen arviointilomakkeen perusteella, ellei ryhmä- tai konsernitasolla tai liitteessä 8e mainituissa yrityksissä toisin sovita.
2. Yritys päättää palkkapolitiikan konserni/ryhmäkohtaisen palkkapolitiikan käsittelyn ja yrityskohtaisten keskustelujen jälkeen ja perehdyttää henkilöstön siihen riittävästi.
3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat:
. työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset
. kokemus työtehtävissä
. päätehtävää vaativammat osatehtävät
. pätevyys
. vastuu
. työsuoritus
4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen, jonka toimihenkilöt kokevat oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi.
3 § Palkkakeskustelu
1. Allekirjoituspöytäkirjassa (=sopimuksessa neuvottelumenettelystä) sovittujen henkilökohtaisten vähimmäiskorotusten (yleiskorotusten) lisäksi palkankorotuksia toteutetaan palkkakeskusteluin.
2. Palkkakeskustelun perusteella korotetaan henkilökohtaista palkkaa, ellei keskustelussa päädytä siihen, ettei palkkaa koroteta.
Henkilökohtaisena kuukausi- ja tuntipalkkana pidetään toimihenkilön kuukausittain vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa. Yrityskohtaiset lisät
tai olosuhteista maksettavat lisät (lauantai-, ilta-, yö- ja vuorolisät, varallaolo-, hälytys- ja soittokorvaus) eivät ole ns. henkilökohtaista palkkaa.
3. Palkkakeskustelujen ajankohdat sovitaan ryhmä- tai konsernikohtaisesti. Palkkakeskustelut käydään ennen työehtosopimuksessa sovittuja palkan- korotusajankohtia.
4. Henkilökohtainen palkkakeskustelu on tärkeä osa toimihenkilön palkan määräytymistä. Esimiehellä on velvollisuus ja toimihenkilöllä oikeus palkka- keskusteluun vähintään kerran vuodessa. Esimies ja toimihenkilö vahvistavat palkkakeskustelun tuloksen kirjallisesti. Keskustelun yhteenveto tehdään liitteenä olevan mallin mukaan, ellei ryhmä- tai konsernikohtaisesti tai liitteessä 8e mainituissa yrityksissä toisin sovita.
5. Toimihenkilöllä tulee olla käytettävissä ennen palkkakeskustelua alan sekä ryhmän tai konsernin keskiansio- ja ansiokehitystiedot ja vaativuus- luokkajakaumaa koskevat tiedot.
6. Palkkakeskustelun tarkoituksena on:
– kuvailla toimihenkilön nykyiset työtehtävät ja saavutetut tulokset esimiehen ja toimihenkilön välisessä vuoropuhelussa
– keskustella toimihenkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta työtehtävissään
– keskustella palkasta ottaen huomion toimihenkilön nykyiset ja mahdollisesti tulevat työtehtävät sekä vastuualueet
– pyrkiä yksimielisyyteen toimihenkilön palkankorotuksesta
4 § Yksilön suoja
1. Toimihenkilöt ja palkkakeskustelua käyvät esimiehet perehdytetään vaativuusluokitteluun, pätevyyden ja suorituksen arviointiin, palkkapolitiikan periaatteisiin ja palkkakeskustelujen käymiseen ennen palkkakeskusteluita.
2. Esimiehellä ja toimihenkilöllä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää palkkakeskustelu.
TYÖEHTOSOPIMUS
LIITE 8
3. Erimieliseksi jääneet palkkakeskustelut käsitellään tämän pöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
4. Palkkatoimikunnassa käsitellään tapaukset, joissa toimihenkilön palkan- korotus on ollut jokaisessa kolmessa peräkkäisessä palkkakeskustelussa alle puolet palkkakeskusteluin jaettavasta keskimääräisestä korotuksesta. Toimi- henkilö voi kirjallisesti kieltää asiansa käsittelyn palkkatoimikunnassa.
Liittojen välisessä palkkausjärjestelmätyöryhmässä arvioidaan kolmen peräkkäisen palkkakeskustelun toimivuutta syksyllä 2010.
5. Palkkakeskustelusta tehdään kirjallisesti kaksi allekirjoitettua yhteenvetoa, joista käy ilmi palkkakeskustelun lopputulos ja perustelut sekä osapuolten näkemykset. Yhteenvedosta toinen kappale jää toimihenkilölle.
6. Muut mahdolliset palkkakeskusteluasiakirjat tehdään kahtena kappaleena, joista toinen jää toimihenkilölle.
7. Palkkakeskustelun tuloksena palkka ei voi laskea.
8. Työnantajan tulee säilyttää työsuhteen aikana palkkakeskusteluasiakirjat vähintään 10 vuotta palkkakeskustelujen käymisestä ja toimihenkilön pyytäessä toimittaa tiedot toimihenkilölle.
9. Työnantajan tulee määritellä palkkakeskustelun osapuolet sekä tiedot- taa tästä asianomaisille henkilöille. Lisäksi työnantaja on velvollinen ilmoittamaan osapuolissa tapahtuneet muutokset välittömästi.
5 § Erityistilanteet
1. Toimihenkilön ollessa estynyt käymästä palkkakeskustelua poissaolon takia käydään palkkakeskustelu esimiehen ja toimihenkilön välillä joko ennen esteen alkamista tai heti esteen lakattua.
Koko palkkakeskustelukauden kestäneissä pitkissä perhevapaa- tai sairaus- poissaolotilanteissa toimihenkilölle, joka ei ole työskennellyt lainkaan palkka- keskustelujen välisenä aikana, taataan vähintään keskimääräinen prosen- tuaalinen ansiokehitys.
Tässä kohdassa tarkoitettujen toimihenkilöiden palkat otetaan huomioon palkkakeskusteluerän palkkasummassa, vaikka palkanmaksu realisoituisikin vasta myöhemmin työhön paluun yhteydessä. Tällöin ko. toimihenkilöt ovat mukana myös identtisen henkilöstön palkkasummavertailussa.
2. Esimiehen vaihtuessa pyritään dokumentoimaan tulevaan palkkakeskusteluun tarvittavat asiat esimiehen ja toimihenkilön toimesta.
3. Usean esimiehen alaisuudessa työskenneltäessä otetaan huomioon palkkakeskustelussa kaikki toimihenkilön työtehtävät.
6 § Yrityksen antama palkkasummatieto
1. Yrityksen tulee antaa luottamusmiehelle/yhteyshenkilölle rahoitusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden palkka- summat. Nämä palkkasummatiedot annetaan erikseen esimies- ja asian- tuntijatason (5.2) ja toimihenkilöiden osalta yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihenkilöä sekä esimies- ja asiantuntijatasolla että toimihenkilötasolla. Tämän lisäksi pääluottamusmiehelle annetaan tiedot toteutettujen palkan- korotusten lukumäärästä ja suuruudesta.
2. Jos työnantajan ja henkilöstön edustajat eivät pääse yksimielisyyteen palkankorotuksen toteutumisesta yritystasolla, voi henkilöstön edustaja vaatia asian käsittelyä tämän pöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
7 § Ryhmä-, konserni- ja liittotason ansiokehitystarkastelu Liittotason ansiokehitystä tarkastellaan liittojen välisissä neuvotteluissa mahdollisimman pian EK:n tilastojen valmistuttua kuitenkin viimeistään
30.4. mennessä. Vastaavasti konserni- ja ryhmätasoilla käsitellään kunkin ryhmän tai konsernin ansiokehitystä viimeistään 15.5. mennessä. Seuranta toteutetaan tämän pöytäkirjan mukaisissa palkkatoimikunnissa.
Konserni- ja ryhmätasolla sekä liitteessä 8e mainituissa yrityksissä seurataan ansiokehitystä omassa konsernissa tai ryhmässä. Seuranta tapahtuu vuosit- tain EK:n tilastojen valmistuttua viimeistään 15.5. mennessä. Ansiokehityksen pitää olla vähintään työehtosopimuksessa sovitun mukainen.
Konserni- ja ryhmätasolla seurataan myös vaativuusluokittelun kehittymistä. Seurannassa tarkastellaan toimihenkilöiden sijoittumista vaativuusluokkiin omassa konsernissa tai ryhmässä sekä koko rahoitusalalla. Mikäli jakauma konsernissa tai ryhmässä poikkeaa oleellisesti koko alan vastaavasta, selvitetään mihin erot perustuvat.
Seuranta toteutetaan työehtosopimuksen mukaisissa palkkatoimikunnissa.
8 § Neuvottelujärjestys
Neuvottelujärjestys koskee tässä pöytäkirjassa sovittujen palkkaperiaatteista, vaativuusluokittelusta tai palkkakeskustelun periaatteista aiheutuneita eri- mielisyyksiä. Palkkapolitiikasta päättää työnantaja eikä se voi tulla erimieli- syysasiana tämän neuvottelujärjestyksen mukaisesti käsiteltäväksi.
Työehtosopimuksen muiden kuin tässä pöytäkirjassa sovittujen määräysten osalta noudatetaan rahoitusalan luottamusmiessopimuksen 11 §:n ja rahoitus- alan yhteyshenkilösopimuksen 8 §:n mukaista neuvottelujärjestystä.
TYÖEHTOSOPIMUS
LIITE 8
1. Paikalliset neuvottelut
Tämän pöytäkirjan mukaisista erimielisyyksistä käydään ensin paikalliset neuvottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen/ yhteyshenkilön välillä luottamusmiessopimuksen 11 §:n 2-6 kohtien mukaisesti.
2. Konserni- ja ryhmätason palkkatoimikunta
Jos paikallisissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, voi kukin osapuoli saattaa asian konserni- ja ryhmätason tai erikseen liitteessä 8e nimettyjen yritysten palkkatoimikuntaan.
Ellei erimielisyys ratkea palkkatoimikunnassa, sen on laadittava asiasta viivytyksettä muistio. Muistion tulee sisältää erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä osapuolten kannat perusteluineen.
3. Liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä
Konserni- ja ryhmätason sekä liitteessä 8e mainittujen yritysten sopija- osapuolet voivat niin sopiessaan alistaa paikallisella tasolla erimieliseksi jääneen asian, joka koskee palkkakeskustelua koskevan pöytäkirjan 9 §:n nojalla sovittua määräystä tai sen tulkintaa liittojen palkkausjärjestelmä- työryhmän ratkaistavaksi.
Palkkatoimikunnassa erimielisiksi jääneissä asioissa, jotka eivät koske esimiehen työehtosopimuksen arviointijärjestelmää käyttäen yksittäis- tapauksessa suorittamaa pätevyyden ja suorituksen arviointia tai paikallisesti sovittuja muita kuin järjestelmäasioita (esim. vaativuusluokittelu ja pätevyy- den ja suorituksen arviointijärjestelmä), voi kukin osapuoli saattaa asian liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi.
4. Ratkaisulautakunta
Jos liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä ei pääse yksimielisyyteen, voi kukin liitto saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi. Liitot ovat sopineet, että tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja erimielisyyksiä eivät liitot vie työtuomioistuimeen.
9 § Paikallinen sopiminen
1. Pankkiryhmä- ja konsernitasolla ja liitteessä 8e mainituissa yrityksissä voidaan sopia paikallisesti toisin seuraavista tämän pöytäkirjan palkkausta koskevista määräyksistä:
– palkkatoimikunta (1 §)
– vaativuusluokittelu (2 §)
– toimihenkilön pätevyyden ja suoriutumisen arviointi (2 §)
– työnkuvauslomake (2 §)
– palkkakeskustelujen ajankohta ja yhteenveto (3 §)
2. Paikallisen sopimuksen osapuolina ovat konsernin osalta konserni ja rekisteröidyt toimihenkilöyhdistykset (Suora, YTN), pankkiryhmän osalta rekisteröity työnantajayhdistys ja rekisteröidyt toimihenkilöyhdistykset (Suora, YTN) sekä liitteessä 8e mainituissa yrityksissä palkkatoimikunta.
3. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle.
4. Paikallisen sopimuksen tulee olla kirjallinen. Siitä tulee käydä ilmi, mistä pöytäkirjan määräyksestä on sovittu toisin, keitä sopimus koskee, mikä on sopimuksen sisältö ja voimaantuloajankohta.
5. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen.
6. Tähän pykälään perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan tämän pöytäkirjan mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen.
10 § Palkkakeskustelun käyttöönottoa edeltävät keskustelut/neuvottelut
Yrityksessä on käsiteltävä seuraavat asiat ennen kuin palkkakeskustelumalli otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön:
1. Palkkapolitiikka ja sen käsittely henkilöstön edustajien kanssa. Palkkapolitiikan tiedottaminen yrityksen henkilöstölle.
2. Palkkakeskusteluun liittyvä koulutus esimiehille ja toimihenkilölle.
3. Palkkakeskustelujen toteuttaminen yrityksessä.
4. Työehtosopimusratkaisun sisältö ja mahdolliset ryhmä- tai konsernitasolla tai liitteessä 8e mainituissa yrityksissä toisin sovitut asiat sekä palkan- korotusten taso ja ajankohdat.
5. Palkkakeskustelut erityistilanteissa.
6. Palkkakeskustelujen seuranta ja erimielisiksi jääneiden keskustelujen käsittely.
11 § Palkkakeskusteluja edeltävät keskustelut/neuvottelut myöhemmin
Yrityksen käytettyä palkkakeskustelumallia tulee myöhempinä kertoina ennen palkkakeskusteluja käydä läpi mahdolliset muutokset 10 §:ssä tarkoitettujen asioiden osalta.
12 § Erinäisiä määräyksiä
LIITE 8
Työehtosopimuksen liitteessä 8e mainittujen yritysten työnantaja- ja henkilöstön edustajat voivat yrityskohtaisesti sopia toisin asioista, joista on toisin sopimismahdollisuus ryhmä- tai konsernitasolla.
Liitteessä mainittuihin yrityksiin perustetaan palkkatoimikunta, josta erimieliseksi jääneet asiat voivat siirtyä käsiteltäviksi liittotason palkkaus- järjestelmätyöryhmään neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Neuvottelevien luottamusmiesten ja neuvottelevien yhteyshenkilöiden ansiokehitys
Luottamusmiesten ja yhteyshenkilöiden pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös luottamusmiestehtävät ja niihin liittyvä ajankäyttö. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että luottamusmiehet ja yhteyshenkilöt ovat tässä arvioinnissa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt eikä heitä saa luottamusmiestehtävien johdosta palkka- keskusteluissa syrjiä.
Palkkakeskustelun jälkeen työnantaja antaa ryhmä-/konsernitason henkilöstöedustajalle tiedot neuvottelevien luottamusmiesten ansio- kehityksestä. Mikäli selvityksessä ilmenee poikkeamia suoritustason ansiokehityksestä, selvitetään poikkeamien syyt ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet.
TYÖEHTOSOPIMUS
Ryhmä-/konsernitason henkilöstöedustaja
Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa konserneissa ja ryhmissä voidaan luottamusmiesten keskuudesta valita palkkakeskustelupöytäkirjassa sovittujen asioiden käytännön toteutusta varten ryhmä-/konsernitason henkilöstöedustaja. Paikallisesti sovitaan henkilöstöedustajan tehtävät ja toimintaedellytykset.
Jos ryhmä-/konsernitason henkilöstöedustaja valitaan, päättää valinnasta ja valintamenettelystä ko. ryhmän tai konsernin henkilöstöä edustava Ammattiliitto Suoran jäsenyhdistys. Työstävapautuksesta sovitaan ryhmä- ja konsernikohtaisesti huomioiden 1 kappaleessa todetut tehtävät. Muut
oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät luottamusmiessopimuksen mukaisesti.
Rahoitusalan yhdistykset
Ammattiliitto Suoran ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n rekisteröityjen rahoitus- alan henkilöstöä edustavien konserni ja pankkiryhmätason yhdistysten halli- tukset voivat kokoontua ilman ansionmenetystä työaikana kolme kertaa kalenterivuodessa käsittelemään palkkausjärjestelmän toteuttamiseen liitty- viä asioita, ellei paikallisesti muuta sovita.
LIITE 8 a
RAHOITUSALAN VAATIVUUSLUOKITTELU
. Palkkakeskustelumallissa on vähimmäispalkat jokaiselle vaativuusluokalle.
. Palkkakeskustelussa vaativuusluokittelu toimii palkkakeskustelun apuvälineenä arvioitaessa työn vaativuutta ja siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.
. Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- ja konsernitasolla sekä liitteessä 8e mainituissa yrityksissä.
Perustehtävät (vl 2) | Ammattitehtävät (vl 3) | Erikoisammattitehtävät (vl 4.1.) | Erikoisammattitehtävät (vl 4.2.) | Erityistehtävät (vl 5.1.) | Erityistehtävät (vl 5.2.) | |
Yleisluon- nehdinta | • Tehtävä on asiakaspalvelun tausta-, osatehtävä tai vaativuudeltaan vastaava perustehtävä. | • Tehtävä on alan tyypillinen ammattitehtävä kuten asiakaspalvelutehtä- vä tai vaativuudeltaan vastaava muu ammattitehtävä. | • Tehtävä on alan erikoisammattitehtävä kuten itsenäinen ja monipuolinen asiakaspalvelutehtävä tai muu vastaava erikoisammattitehtävä. | • Tehtävä on alan vaativa erikoisammattitehtävä kuten vaativa erikoisasiakaspalveluteh- tävä tai muu vastaava erikoisammattitehtävä. | • Tehtävä on asiantuntija- tai esimiestehtävä, johon sisältyy vastuu osa- alueesta tai –toiminnosta. | • Tehtävä on vaativa asiantuntijatehtävä, päällikkö- tai johtajatason esimiestehtävä, jossa korostuu vastuu osa-alueesta tai -toiminnosta ja sen kehittämisestä, suunnittelusta tai johtamisesta. |
Osaaminen | • Työ edellyttää oman tehtäväkentän ammatillista perustuntemusta ja työmenetelmien hallintaa. • Osaaminen perustuu tehtävään soveltuvaan koulutukseen ja työhön perehdyttämiseen tai työpaikkaharjoitteluun. | • Työ edellyttää ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa. • Osaaminen perustuu tehtävään soveltuvaan koulutukseen ja työkokemukseen. | • Työ edellyttää rahoitusalan ammatillisten tietojen ja taitojen hyvää hallintaa. • Osaaminen perustuu tehtävään soveltuvaan koulutukseen ja hyvään ammattikokemukseen. | • Työ edellyttää rahoitusalan ammatillisten tietojen ja taitojen syvällistä ja/tai laajaa hallintaa ja ohjeiden ja määräysten soveltamistaitoa. • Osaaminen perustuu tehtävään soveltuvaan koulutukseen ja hyvään ammattikokemukseen. | • Työ edellyttää rahoitusalan monipuolista tuntemusta, analysointitaitoa ja oman vastuualueen erityistietojen hallintaa. • Osaaminen perustuu tehtävään soveltuvaan koulutukseen ja vankkaan ammattikokemukseen tai teoreettiseen koulutukseen. | • Työ edellyttää rahoitusalan syvällistä ja/tai laajaa tuntemusta ja taitoa soveltaa oman asiantuntija-alueen teoreettiset tiedot toimintaympäristöön ja työprosesseihin. • Osaaminen perustuu tehtävään soveltuvaan koulutukseen ja vankkaan ammattikokemukseen tai teoreettiseen koulutukseen. |
Harkinta | • Työtä tehdään työohjeiden mukaisesti. • Työn tekemistä ja työohjeiden noudattamista valvotaan. • Tilanteet toistuvat samankaltaisina. | • Työtä tehdään yleisohjeiden, erillisten toimintaohjeiden ja mallien mukaan. • Työn etenemistä seurataan. • Tilanteet vaihtelevat. | • Työtä tehdään yleisohjeiden ja toimintamallien puitteissa vaihtoehtojen arviointia ja valintaa edellyttävissä harkintatilanteissa. • Tilanteet vaihtelevat usein. | • Työtä tehdään yleisohjeita ja toimintamalleja soveltaen vaihtoehtojen arviointia ja valintaa edellyttävissä harkintatilanteissa. • Tilanteet vaihtelevat usein ja ovat osittain uusia ja/tai tapaus- tai asiakaskohtaisia. | • Työtä tehdään itsenäisesti toimintatavoitteiden puitteissa. • Tilanteet ovat vaativia ja tavoitteellisia. | • Työtä tehdään itsenäisesti toimintatavoitteiden puitteissa ja toimintasuunnitelmia soveltaen. • Työ on itsenäistä yrityksen tavoitteita toteuttavaa vastuualueen hoitamista, suunnittelua ja kehittämistä. • Harkintaympäristö on tavoitteellinen ja vaativa |
Vuorovai- | • Tehtävä edellyttää | • Tehtävä edellyttää | • Tehtävä edellyttää | • Tehtävä edellyttää | • Tehtävä edellyttää | • Tehtävä edellyttää vaativaa |
kutus | tavanomaista | asiakaspalvelutaitoja. | neuvottelu- ja | vaikuttamis- ja | vaikuttamis- ja | ja pitkäjänteistä asiakassuhtei- |
kanssakäymistä työyhteisössä. | neuvontataitoja. | neuvottelutaitoja. | neuvottelutaitoja vaativissa neuvottelu- ja vuorovaikutustilanteissa. | den tai esimies-alaissuhteiden rakentamista ja motivointia tai vaikuttamista. |
LIITE 8 a
33
TYÖEHTOSOPIMUS
LIITE 8 b
TYÖNKUVAUS, RAHOITUSALA
Tehtävänimike: Päiväys:
1. Selvitys työtehtävistä
2. Työn edellyttämä osaaminen, tiedot ja taidot.
3. Harkinta: Kuinka itsenäisesti, minkälaisten ohjeiden mukaan ja minkälaisissa harkintatilanteissa työtä tehdään.
4. Vuorovaikutus: Työn edellyttämät vuorovaikutus-, myynti-, neuvottelu yms. -taidot.
LIITE 8 c
LIITE 8 b, LIITE 8 c
TYÖEHTOSOPIMUS
PÄTEVYYDEN JA SUORITUKSEN ARVIOINTI PALKKAKESKUSTELUSSA
Toimihenkilön nimi: Esimiehen nimi:
1 Alittaa selvästi toimen vaatimuksia | 2 Hieman kehitettävää toimen vaatimuksiin nähden | 3 Kaikin puolin hyvä toimen vaatimuksiin nähden | 4 Ylittää hieman toimen vaatimuksia | 5 Ylittää selvästi toimen vaatimuksia | |
Osaaminen *Tietojen, taitojen ja kokemuksen riittävyys tehtävässä *Kyky löytää uusia toimintatapoja *Kyky kehittyä ja pitää osaaminen ajan tasalla | |||||
Vuorovaikutus ja yhteistyö *Kyky viestiä erilaisissa tilanteissa *Kyky luoda yhteistyön ilmapiiriä ja rakentaa luottamusta *Kyky vaikuttaa, neuvotella ja myydä erilaisissa tilanteissa *Kyky antaa ja vastaanottaa palautetta | |||||
Itsenäisyys ja harkinta *Kyky työn edellyttämään aloitteellisuuteen ja harkintaan *Kyky sopeutua muutokseen *Kyky suunnitelmalliseen ja itsenäiseen työskentelyyn | |||||
Työn laatu *Kyky laadukkaaseen työhön *Kyky parantaa suoritusta | |||||
Tuloksellisuus ja tavoitteellisuus *Kyky työskennellä tavoitteiden mukaisesti *Kyky aktiiviseen ja tehokkaaseen työskentelyyn | |||||
Johtaminen (vain esimiestehtävissä) *Kyky organisoida ja asettaa tavoitteita *Kyky johtaa henkilöstön osaamista ja työskentelyä *Kyky motivoida, palkita ja innostaa *Kyky viestiä avoimesti ja tehokkaasti *Kyky parantaa organisaation tuloksellisuutta | |||||
Muu paikallisesti sovittu arviointi- peruste. Mikä? | |||||
Pisteet yhteensä / pisteiden keskiarvo: | |||||
(jatkuu seuraavalla sivulla)
Onko yhteisymmärrys pätevyyden ja suorituksen arvioinnista ja sen perusteluista?
Kyllä Ei
Osapuolten näkemykset:
Allekirjoitukset ja päiväys:
Esimies Toimihenkilö
Palkkakeskustelussa arvoidaan henkilön suoritus ja pätevyys oman tehtävän vaatimuksiin nähden ohessa olevan mallin kriteereitä ja asteikkoa käyttäen, mikäli ryhmä- tai konsernitasolla ei ole sovittu muun arviointijärjestelmän käytöstä.
Arvioinnin allekirjoittaa esimies ja toimihenkilö. Lisäksi todetaan kirjallisesti, onko arvioinnista ja sen perusteluista yhteisymmärrys esimiehen ja toimihenkilön välillä.
Ohje:
1. Vastikään työhön nimitetyltä odotetaan tasoa kolme vasta pätevöitymisjakson jälkeen.
2. Kokeneen ja pätevän henkilön suorituksen tulisi olla kaikin puolin hyvä.
3. Kunkin kriteerin alla on esimerkinomaisesti mainittu tiettyjä tekijöitä.
4. Pisteiden keskiarvo lasketaan jakamalla kokonaispisteet tekijöiden lukumäärällä.
LIITE 8 d
LIITE 8 d
TYÖEHTOSOPIMUS
YHTEENVETO PALKKAKESKUSTELUSTA
Toimihenkilö: Esimies: Yksikkö:
1. Työn vaativuus (mitä tehdään) Liitteenä henkilön työnkuvauslomake |
Tärkeimmät tehtävissä tapahtuneet muutokset: |
Henkilön työehtosopimuksen vaativuusluokka muuttuu: kyllä / ei Uusi vaativuusluokka: |
Mahdolliset tulossa/tiedossa olevat muutokset tehtäviin: |
2. Henkilön työsuoritus ja pätevyys (miten työ tehdään) Liitteenä pätevyyden ja suorituksen arviointilomake |
Havaintoja henkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta: |
Mahdolliset tarpeet ja toimenpiteet pätevyyden kehittämiseksi: |
Uusi kuukausipalkka XX.YY.201X alkaen on euroa kuukaudessa.
Olemme yhtä mieltä palkankorotuksen suuruudesta.
Emme ole päässeet yhteisymmärrykseen palkankorotuksen suuruudesta.
(jatkuu seuraavalla sivulla)
Osapuolten jäädessä erimielisiksi kumpaakin keskustelijaa pyydetään laatimaan selventävä teksti, jossa he perustelevat kantaansa.
Erimielisyyden syy:
jatka tarvittaessa kääntöpuolelle
Allekirjoitukset
Aika ja paikka Xxxxxxx Xxxxxxxxxxxx
Ohje:
Palkankorotuksen suuruus voidaan tarvittaessa todeta lyhyessä jatkokeskustelussa esimiehen käytyä kaikki palkkakeskustelut.
LIITE 8 e
LIITE 8 e
PALKKAKESKUSTELUPÖYTÄKIRJAN 12 §:N YRITYKSET
TYÖEHTOSOPIMUS
Palkkakeskustelua koskevan pöytäkirjan 12 §:ssä mainitut yritykset ovat 14.10.2010:
Aktia Oyj
Aktia Pankki Oyj Fidenta Oy Luottokunta
Oy Samlink Ab
Svenska Handelsbanken Ab Ålandsbanken Abp
LIITE 9
VÄHIMMÄISPALKAT
RAHOITUSALAN VÄHIMMÄISKUUKAUSIPALKAT 1.10.2010 LUKIEN
Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen
Vaativuusluokka | € |
2 | 1936 |
3 | 2046 |
4.1 | 2140 |
4.2 | 2258 |
5.1 | 2506 |
5.2 | 2857 |
Muu Suomi
Vaativuusluokka | € |
2 | 1872 |
3 | 1979 |
4.1 | 2071 |
4.2 | 2164 |
5.1 | 2353 |
5.2 | 2734 |
LIITE 9
TYÖEHTOSOPIMUS
RAHOITUSALAN TUNTIPALKKAISTEN TOIMIHENKILÖIDEN VÄHIMMÄISTUNTIPALKAT 1.10.2010 LUKIEN
Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen
Vaativuusluokka | € |
2 | 12,65 |
3 | 13,45 |
4.1 | 14,06 |
4.2 | 14,85 |
5.1 | 16,50 |
5.2 | 18,77 |
Muu Suomi
Vaativuusluokka | € |
2 | 12,21 |
3 | 12,97 |
4.1 | 13,59 |
4.2 | 14,23 |
5.1 | 15,49 |
5.2 | 18,00 |
LIITE 10
MALLIMATKUSTUSSÄÄNTÖ
1. YLEISTÄ
1.1. Työnantajan määräyksestä tehdystä toimimatkasta maksetaan matkakustannusten korvaukset ja päivärahat.
1.2. Matkan kesto ja pituus lasketaan asunnosta tai toimipaikasta.
1.3. Matkustus- ja majoitustavasta sovitaan työnantajan kanssa.
1.4. Korvaukset määräytyvät voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaan.
2. MATKAKUSTANNUKSET
2.1. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matka- ja majoituskustannukset.
2.2. Korvaus oman auton käytöstä määräytyy verohallituksen päätöksen mukaan.
3. PÄIVÄRAHA
3.1. Päivärahaa maksetaan toimimatkan ulottuessa yli 30 km etäisyydelle
3.2. Toimimatkan kestäessä:
a) 6-10 tuntia maksetaan osapäivärahaa
b) yli 10 tuntia kokopäivärahaa
3.3. Ateriakorvaus maksetaan verohallituksen päätöksen mukaan.
3.4. Ammatilliseen koulutustilaisuuteen matkustavalle maksetaan matkustusajalta päivärahaa.
Vapaan aterioinnin ja majoituksen puuttuessa maksetaan päivärahaa ja korvataan majoituskustannukset sopimuksen mukaisesti.
4. VOIMASSAOLO
4.1. Mallimatkustussääntö on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
LIITE 11
LIITE 10, LIITE 11
TYÖEHTOSOPIMUS
PÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA
1. LISÄELÄKETURVA
Viimeistään 30.6.1991 alkaneessa työsuhteessa oleva toimihenkilö on työnantajan tuolloin järjestämän lisäeläketurvan piirissä. Osapuolten välillä on sovittu määräykseen liittyen seuraavaa:
1.1. Lisäeläketurvan piirissä 30.6.1991 oleva toimihenkilö pysyy työsuhteen jatkuessa työnantajan järjestämän lisäeläketurvan piirissä eläkeikään tai muuhun eläketapahtumaan asti ja eläketurva karttuu siinäkin tapauksessa, että lisäeläkelaitos tai -vakuutusjärjestely suljetaan uusilta, sulkemisen jälkeen työsuhteeseen tulevilta toimihenkilöiltä.
1.2. Toimihenkilö, joka siirtyy toisen työnantajan palvelukseen sellaisen pankkiryhmän tai sellaisen konsernin piirissä, jossa lisäeläketurva on järjestetty samassa yhteiseläkelaitoksessa, säilyttää oikeutensa jatkuvaan lisäeläketurvaan.
1.3. Sosiaalilainsäädännön muuttuessa lisäeläketurvalaitoksen sääntöjä tai lisäeläkevakuutuksen ehtoja voidaan muuttaa muuttuneen lainsäädännön periaatteita vastaavasti. Muuten ei eläke-etuuden kokonaisraha-arvoa saa vähentää, ellei siihen ole painavia syitä.
2. TUNTIPALKKAISTEN TOIMIHENKILÖIDEN ELÄKETURVA
Lisäeläketurva ei koske sellaisia tuntipalkkaisia toimihenkilöitä, jotka ovat työssä enintään puolet säännöllisestä työajasta. Tällaisen toimihenkilön siirtyessä pankki- alan työehtosopimuksen piiriin lasketaan lisäeläkkeeseen oikeuttava palvelus- aika tästä hetkestä lukien, ellei toimihenkilö ole pankin lisäeläkejärjestelmän perusteella oikeutettu edullisempaan palvelusajan huomioonottamiseen.
3. LISÄELÄKETURVAAN 1.1.1995 VOIMAAN TULEVAT MUUTOKSET
3.1. Eläkeiän nostaminen
Työsuhteessa 1.1.1995 olevan toimihenkilön, joka on lisäeläketurvan piirissä, eläkeikä nousee 1.1.1995 lukien seuraavasti:
Ikä 1.1.1995 | Syntymävuosi | Naiset | Miehet | |
Alle 32 v | 1963 - | 65 | 65 | |
32 - 37 v | 1958 -1962 | 64 | 65 | |
37 - 42 v | 1953 -1957 | 63 | 64 | |
42 - 47 v | 1948 - 1952 | 62 | 64 | |
47 - 52 v | 1943 - 1947 | 61 | 63 | |
yli 52 v | - 1942 | 60 | 63 | (62 niillä, joilla eläkeikä on ollut 62) |
3.2. Eläkekertymän muuttaminen
Vuotuinen eläkekertymä muutetaan 1.1.1995 lukien työntekijäin eläkelain mukaiseksi eli 1,5 %:ksi. Ennen 1.1.1995 52 vuotta täyttäneiden toimihenkilöiden eläkekertymä säilyy ennallaan.
Toimihenkilöt, jotka saavuttavat eläkeiän ja 30 palveluvuotta ennen 1.1.2005, voivat jäädä täydelle eläkkeelle 31.12.1994 voimassa olleessa eläkeiässä (naiset 60, miehet 62/63) tai välittömästi 30 palvelusvuoden täyttymisen jälkeen, jos tämä tapahtuu ennen portaikossa mainittua uutta eläkeikää.
3.3. Lisäeläke-etujen tasa-arvoistaminen
Laki vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta tuli voimaan 1.12.1997.
Lain 3 §:n mukaisen valintaoikeuden piirissä ovat ne toimihenkilöt, jotka ovat lisäeläketurvan piirissä ja joiden eläkeikä määräytyy kohdan
3.1 perusteella.
4. VOIMAANTULO
Tämä pöytäkirja, jolla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehto- sopimuksella, on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
LIITE 11 a
LIITE 11 a
LISÄPÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA
TYÖEHTOSOPIMUS
1. TAUSTA JA TARKOITUS
Täsmennysten taustalla on vuoden 2005 alussa voimaan tuleva työeläkeuudistus. Täsmennysten tarkoituksena on säilyttää lisäeläkejärjestelmän täydentävä luonne ja työnantajan eläkelupauksen sisältö. Siltä osin kuin lakisääteiset eläkkeet alittavat kokonaiseläkelupauksen, erotus maksetaan lisäeläkkeenä.
Teknisluoteisilla, välttämättömillä täsmennyksillä mahdollistetaan lisäeläkkeen työehtosopimuksen mukainen toimeenpano.
Täsmennykset eivät vaikuta lisäeläke-etujen muihin ehtoihin, esimerkiksi eläkeiät ja lisäeläkejärjestelmään kuuluminen pysyvät ennallaan.
2. LISÄELÄKKEEN LASKEMINEN
Lisäeläkkeen määrä voidaan jatkossa laskea kappaleessa 2.1. tai kappaleessa
2.2. todetulla tavalla. Molemmat laskentatavat täyttävät työehtosopimuksen mukaisen vähimmäistasovaatimuksen.
2.1. Voimassa olevaan lisäeläketurvan määräytymiseen perustuva laskentatapa Nykyisin lisäeläkkeen määrä lasketaan hyödyntämällä työntekijäin eläkelain mukaista eläkepalkkaa. Täysi kokonaiseläke on edelleen 60 prosenttia tästä eläkepalkasta. Työnantaja voi järjestää työehtosopimuksen mukaisen vähimmäis- tasonvaatimuksen täyttävän lisäeläketurvan toimeenpanon tällä laskentatavalla myös jatkossa.
2.2. Lisäeläkkeen kiinnittäminen
Lisäeläke tavoitemäärä voidaan kiinnittää seuraavasti:
Tavoitelisäeläke lasketaan hetkelle 31.12.2004 tuolloin voimassa olleiden eläkesäännösten mukaisesti. Vanhuuseläkkeen laskennassa oletetaan, että vakuutetun työsuhde jatkuu TES:n mukaiseen eläkeikään saakka 31.12.2004 lasketulla eläkepalkalla. Vanhuuseläkkeen karttumaprosentti on peruseläkkeessä alle 60-vuotiailla 1,5 prosenttia ja 60 vuotta täyttä- neillä 2,5 prosenttia vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeen tavoitelisäeläke määritellään siten, että peruseläke lasketaan olettaen, että työntekijä tulee työkyvyttömäksi 31.12.2004. Työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan karttumaprosenttina käytetään 1,5 prosenttia vuodessa peruseläkkeen määrää laskettaessa. Tavoitelisäeläkettä laskettaessa otetaan huomioon työ- ja virkasuhteisiin perustuvat lakisääteiset eläkkeet sekä kansan-
eläkkeen perusosa jäädytettynä vuoden 1995 lopun tasoon. Tavoitelisä- eläkkeen saa täytenä, jos työntekijän palveluaika on vähintään 360 kuukautta. Jos palveluskuukausia on vähemmän kuin 360, lisäeläkkeen suuruus on palveluskuukausien osoittama 360:s osa tavoitelisäeläkkeestä.
3. INDEKSISIDONNAISUUS JA ELINAIKAKERROIN
Kappaleen 2.2. mukaisesti kiinnitetyn lisäeläkkeen määrää tarkistetaan vuosittain 1.1.2005 voimassa olevan työntekijäin eläkelain tarkoittamalla palkkakertoimella.
Maksussa olevat lisäeläkkeet sidotaan 1.1.2005 voimassa olevan työntekijäin eläkelain mukaiseen eläkeindeksiin.
Jo tehtyihin vapaakirjauksiin perustuvat lisäeläkkeiden kiinnitykset ja niiden arvon säilyminen ennen eläkkeelle siirtymistä säilytetään ennallaan. Näillä kiinnityksillä tarkoitetaan mm. Säästöpankkien eläkekassan purkamisen yhteydessä tehtyä järjestelyä, jossa vakuutuskanta siirrettiin henkivakuutusyhtiöön.
1.1.2005 voimaan tulevan työntekijäin eläkelain tarkoittamaa elinaika-kerrointa ei sovelleta. Elinaikakerroin ei näin ollen vaikuta lisäeläkkeen määrän laskennassa käytettävän peruseläkkeen määrään. Se ei myöskään vaikuta lisäeläkkeen määrään.
4. VOIMAANTULO
Näitä sääntöjä sovelletaan viimeistään 1.1.2006 alkaen sattuviin eläketapahtumiin.
PANKKIALAN TYÖNANTAJALITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry
YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry
LIITE 12
LIITE 12
TYÖEHTOSOPIMUS
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
1 § Sopimuksen soveltaminen
1. Sopimusta sovelletaan yrityksissä, jotka ovat sidottuja rahoitusalan työehtosopimukseen.
2 § Luottamusmies
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestäytyneiden toimihenkilöiden keskuudestaan valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.
2. Työpaikan luottamusmiehellä tarkoitetaan yhden tai useamman konttorin tai osaston muodostaman työpaikan järjestäytyneiden toimihenkilöiden
tässä sopimuksessa mainittuja tehtäviä hoitamaan keskuudestaan valitsemaa toimihenkilöä.
3. Yrityksissä, joissa on vähintään 200 rahoitusalan työehtosopimusten sovellutus- piiriin kuuluvaa toimihenkilöä, sekä yrityksissä, jotka erikseen todetaan sopija- puolten kesken, voivat järjestäytyneet toimihenkilöt valita alueellisesti tai toiminnallisesti itsenäisiin yksiköihin luottamusmiehiä, joista jäljempänä käytetään nimitystä neuvotteleva luottamusmies.
4. Yrityksissä, joissa on vähintään 30 rahoitusalan työehtosopimusten sovellutus- piiriin kuuluvaa toimihenkilöä, voivat järjestäytyneet toimihenkilöt valita erityisen asianomaisen yrityksen kaikkia järjestäytyneitä toimihenkilöitä edustavan luottamusmiehen, josta jäljempänä käytetään nimitystä pää- luottamusmies.
5. Yrityksissä, joissa ei ole pääluottamusmiestä, valitaan yrityksen kaikkia järjestäytyneitä toimihenkilöitä edustava luottamusmies, josta jäljempänä käytetään nimitystä neuvotteleva luottamusmies.
6. Edellä 2.-5. kappaleissa mainituille luottamusmiehille voidaan valita vara- luottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.
7. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Suomen kansa- lainen tai Suomessa asuva muun Pohjoismaan kansalainen, asianomaisen yrityksen tai työpaikan vakinainen toimihenkilö, joka työskentelee rahoitus- alan työehtosopimusten soveltamisalalla ja on Suoran jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.
8. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.
9. Esimiestehtävissä olevia toimihenkilöitä koskevan sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan yrityksen ja esimiehen tai esimiesten erikseen valitseman edustajan välillä. Esimiesten edustajaan noudatetaan neuvottelevan luottamusmiehen asemaa koskevia määräyksiä.
3 § Luottamusmiehen valitseminen
1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työaikana työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalin toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.
2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai näitten erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.
4 § Luottamusmiehen työsuhde
1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvistä seikoista, jotka poikkeavat muiden toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohdin luottamusmies on työsuhteessa työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilö- kohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.
2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.
3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa ilman hänen suostumustaan siirtää huonompipalkkaiseen työhön tai ilman erityisen painavaa syytä toiseen työpaikkaan, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan, eikä häntä luottamusmies- tehtävän takia saa painostaa tai erottaa työstä.
4. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pää- luottamusmiehen tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen
LIITE 12
TYÖEHTOSOPIMUS
tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
5. Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata koko rahoitusalan suoritustason ansiokehitystä.
6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.
7. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota lainmukaisilla irtisanomisperusteilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n
1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään Suoran toimesta.
8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta purkuperus- teellakaan noudattamatta työsuhteen päättymiseen irtisanomisajan pituista aikaa.
9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.
10. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdok- kaaseen, jonka yhdistys on asettanut ja jonka asettamisesta yhdistys on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.
11. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään 6 kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.
12. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaista irtisanomisajan alkamista. Luottamus- miehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irti- sanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle tai muulle alueelliselle jäsenyhdistykselle.
13. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.
5 § Luottamusmiehen tehtävät
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
2. Luottamusmies edustaa järjestäytyneitä toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilöiden välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamus- miehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehelle on annettava kaikki eri- mielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
2. Luottamusmies saa kirjallisesti kaikista yrityksen toimihenkilöistä seuraavat tiedot:
a) toimihenkilöiden suku- ja etunimet
b) työpaikka (organisatorinen osasto/konttori)
c) palvelukseen tuloaika
d) irtisanotut, osa-aikaistetut ja lomautetut toimihenkilöt
e) määräaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä ja työsuhteiden sovittu kestoaika
f) koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä
g) puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä
h) selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtuvista muutoksista
i) selvitys määräaikaisten ja osa-aikaisten toimihenkilöiden työsuhteiden käyttöperusteista
j) vaativuusluokka, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu
3. Luottamusmies saa tiedot kaksi kertaa vuodessa paikallisesti sovittuina ajan- kohtina. Luottamusmies saa uusista toimihenkilöistä tiedot neljännesvuosittain.
LIITE 12
TYÖEHTOSOPIMUS
Kun työehtosopimus on tullut alalla solmituksi ja sen aiheuttamat muutokset yrityksessä toteutetuksi, luottamusmies saa välittömästi ko. muutostiedot.
4. Lisäksi pääluottamusmies saa vuosittain viimeistään 15.5. mennessä edellisen lokakuun palkkatilastojen perusteella seuraavat tiedot:
a) vaativuusluokkajakauma
b) suoritustasoon kuuluvan henkilöstön keskiansio
c) kohtien a-b tiedot myös erikseen naisten ja miesten osalta Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta.
Yrityskohtaisesti sovitaan, miten em. tiedot toimitetaan myös muille luottamusmiehille.
5. Palkkakeskustelujen seurantaa varten pääluottamusmies saa ennen palkka- keskustelujen käymistä arvion palkkakeskusteluin jaettavan palkankorotus- erän suuruudesta. Samalla työnantaja ja pääluottamusmies keskustelevat palkkakeskustelujen perusteista ja niiden seurannasta.
Yrityksen tulee antaa pääluottamusmiehelle rahoitusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden palkkasummat. Nämä palkkasumma- tiedot annetaan erikseen esimies- ja asiantuntijatason (5.2) ja toimihenkilöiden osalta yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihenkilöä sekä esimies- ja asiantuntijatasolla että toimihenkilötasolla. Tämän lisäksi pääluottamus- miehelle/yhteyshenkilölle annetaan tiedot toteutettujen palkankorotusten lukumäärästä ja suuruudesta.
6. Mikäli yrityksessä on pääluottamusmies, annetaan edellä mainitut tiedot hänelle. Jos yrityksessä on pääluottamusmiehen ohella neuvottelevia luottamus- miehiä, toimitetaan tiedot paikallisesti sovittavalla tavalla myös heille. Samalla sovitaan edellä mainittujen tietojen toimittamisesta liiketoiminta- tai vastaavien alueiden osalta neuvotteleville luottamusmiehille. Sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole pääluottamusmiestä, edellä mainitut tiedot annetaan neuvottelevalle luottamusmiehelle.
7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetuista palkoista laadittuun luetteloon.
8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevalla perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamus- miehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten, varataan luottamusmiehelle, erityisesti neuvottelevalle luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle riittävästi työaikaa ja tarvittaessa säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten paikallisesti sovittavalla tavalla.
Arvioitaessa luottamusmiestehtävän edellyttämän työstävapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä edellä todettujen tehtävien lisäksi erityisesti palkkausjärjestelmästä aiheutuvien tehtävien määrään ja annettava luottamus- miehelle näiden tehtävien edellyttämää lisävapautusta, josta sovitaan paikallisesti.
Liitot ovat yhtä mieltä, että palkkausjärjestelmän muutoksesta johtuva lisävapautuksen tarve on alkuvaiheessa suurempi, mutta vähenee palkkaus- järjestelmän vakiinnuttua.
Pöytäkirjamerkintä:
Paikallisen sopimuksen ohjeeksi erimielisyystilannetta varten ovat sopija- puolet laatineet seuraavan ohjeistuksen, jossa on otettu huomioon myös yhteistoimintamenettelyn vaatima ajankäyttö:
Toimihenkilöiden lukumäärä | Ohjeellisen työstävapautuksen määrä tuntia/viikko |
Pääluottamusmies | |
30-99 | 4-6 |
100-149 | 6-8 |
150-199 | 8-10 |
000-000 | 00-00 |
000-000 | 00-00 |
1000- | Kokonaan vapautettu |
Neuvotteleva luottamusmies | |
20-49 | 3-4 |
50-99 | 4-5 |
100-199 | 5-6 |
200- | 6-7 |
Luottamusmiehen luottamustehtävien hoitoa helpotetaan luomalla varamiesjärjestelmä, josta sovitaan paikallisesti.
LIITE 12
TYÖEHTOSOPIMUS
2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1 kohdassa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.
3. Pääluottamusmiehellä ja neuvottelevilla luottamusmiehillä on lisäksi valta- kunnallisissa yrityksissä oikeus kerran vuodessa paikallisesti sovittavana ajankohtana ja sovitussa paikassa pitää enintään yhden työpäivän pituinen kokous, jonka osalta heille korvataan aiheutuneet kustannukset yrityksen matkustussäännön mukaisesti. Kokouksen kutsuu koolle työnantaja ja sen asialistaan tulee ottaa työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen sekä neuvottelevien luottamusmiesten yhteiskokoontuminen sekä edellä mainittujen luottamusmiesten keskinäinen kokoontuminen, jonka tulee ajallisesti muodostaa kokouksen pääosa.
8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat
1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävissään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Pääluottamusmiehellä ja neuvottelevalla luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamus- miestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia toimisto- välineitä työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien hoitamiseen.
2. Mikäli luottamusmies on asiakaspalvelutehtävissä tai hän ei voi muuten luottamusmiestehtäväänsä hoitaa varsinaisella työpaikallaan, tulee hänelle osoittaa tehtävään sopiva tila.
9 § Ansionmenetyksen korvaaminen
1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvausta tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtäviensä hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksen matkustussäännön mukaan, kuitenkin siten, että hänen todelliset kustannuksensa peitetään.
4. Paikallisesti voidaan sopia edellä 2. kohdassa mainitun korvauksen ja työajan ulkopuolella suoritettavan yhteistoimintalakiin liittyvän yhteistoiminta- menettelyn ajalta maksettavan korvauksen suorittamisesta pääluottamus- miehelle ja neuvottelevalle luottamusmiehelle säännöllisesti kuukausittain peruspalkkaan lisättynä kertakorvauksena, jonka suuruus on:
Pääluottamusmies | |
Toimihenkilöiden lukumäärä | Luottamusmieslisä 1.1.2011 lukien (€) |
30-49 | 148 |
50-99 | 196 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
700- | 387 |
Neuvotteleva luottamusmies | |
Toimihenkilöiden lukumäärä | Luottamusmieslisä 1.1.2011 lukien (€) |
20-29, jos ainoa neuvotteleva lm | 118 |
50-99 | 118 |
000-000 | 000 |
200- | 186 |
5. Edellä mainittu kertakorvaus maksetaan varapääluottamusmiehelle hänen hoitaessaan pääluottamusmiehen tehtäviä vähintään 4 viikon ajanjakson.
10 § Luottamusmiehen koulutus
1. Osallistumista varten sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien järjestämiin tai hyväksymiin kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäviin luottamusmiestoimintaan liittyviin kursseihin on työnantaja velvollinen antamaan työsuhteen katkeamatta vapautuksen luottamusmiehelle, mikäli tämä voi tapahtua tuottamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on, milloin kurssi kestää enintään viikon, annettava vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua, sekä milloin on kysymys pidemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen.
2. Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä, neuvottelevalla luottamus- miehellä ja työpaikan luottamusmiehellä on oikeus osallistua luottamusmies- kursseille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi.
3. Luottamusmiehen osallistuessa sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyö- elimien järjestämiin tai hyväksymiin työsuojelua, rationalisointia, henkilöstö- hallintoa, yritystaloutta tai muuta sellaista käsittelevään koulutustoimintaan
LIITE 12
TYÖEHTOSOPIMUS
korvaa työnantaja sekä heidän ansionmenetyksensä että koulutustoiminnasta aiheutuvat kustannukset.
4. Edellä tässä pykälässä tarkoitetulle kurssille osallistuminen ei saa aiheuttaa työsuhteen katkeamista eikä vuosiloma-, eläke- tai muihin niihin verrattavien etujen vähentymistä.
5. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammatti- taidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulu- tusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamus- mieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
11 § Neuvottelujärjestys
1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisissa neuvotteluissa.
3. Luottamusmiehelle ja toimihenkilölle on ilmoitettava kuka toimii työnantajan edustajana paikallisissa neuvotteluissa sekä mikä on hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos ne on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajoitettu tiettyihin asiaryhmiin.
4. Neuvottelut erimielisyyden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi on aloitettava viivytyksettä neuvottelupyynnön esittämisestä. Mikäli neuvotteluja ei voida aloittaa heti, on luottamusmiehelle ilmoitettava syy tähän sekä ajankohta, milloin neuvottelut aloitetaan. Neuvottelut on käytävä asiallisesti pitkittämättä kannanottamista.
5. Erimielisyys on ensin käsiteltävä työnantajan edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmiehen välillä. Työpaikkakohtaisessa erimielisyyden käsittelyssä selvitetään erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä esitetään mahdollisuuksien mukaan kannanotto perusteluineen itse riitakysymykseen.
6. Ellei erimielisyys näin ratkea neuvotellaan erimielisyydestä neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan nimeämän paikallisen edustajan välillä. Ellei näissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä tai ellei pankissa ole neuvottelevia luottamusmiehiä, neuvotellaan asiasta pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.
7. Ellei yksimielisyyttä saavuteta, on pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisistä neuvotteluista tai niissä yrityksissä, joissa ei ole pääluotta- musmiestä, neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisistä
neuvotteluista laadittava muistio. Muistio on tehtävä turhaa viivytystä välttäen ja allekirjoitettava kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion tulee sisältää erimielisyyden aihe täsmennettynä, erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä osapuolten kannat perusteluineen. Niissä yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, voi neuvotteleva luottamus- mies taikka työnantajan edustaja vaatia muistion laatimista.
8. Ellei yksimielisyyttä saavuteta paikallisesti, voi jompikumpi osapuolista alistaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.
9. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
12 § Voimassaolo
1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
LIITE 12 a
LIITE 12 a
TYÖEHTOSOPIMUS
RAHOITUSALAN YHTEYSHENKILÖSOPIMUS
Tämän sopimuksen osapuolia ovat Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry, Ammattiliitto Suora ry sekä Pankkialan Työnantajaliitto ry.
Sopijapuolet ovat yksimielisiä asiantuntijoiden ja esimiesten keskeisestä merki- tyksestä yritysten toiminnalle. Sopijapuolet edistävät keskinäistä paikallista yhteis- työtä tukemalla tämän sopimuksen mukaisten yhteyshenkilöiden, rahoitusalan luottamusmiessopimuksen mukaisten luottamusmiesten sekä työnantajan edus- tajien keskinäistä toimintaa. Sopijapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yhteys- henkilötoiminnan kehittyminen edellyttää tämän sopimuksen sopijaosapuolten sopimustoiminnan ja yhteistoiminnan jatkuvaa kehittämistä.
1 § Sopimuksen soveltaminen
Sopimusta sovelletaan yrityksissä, jotka ovat sidottuja rahoitusalan työehtosopimukseen.
2 § Yhteyshenkilö
YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä on oikeus valita yhteyshenkilöitä edustamaan kaikkia YTN ry:n jäsenliittoihin järjestäytyneitä henkilöitä yksilöasioissa.
Yhteyshenkilön tehtävät on määritelty kohdassa 4.
1. YTN:n yhteyshenkilö
Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa yrityksissä, joissa on vähintään 10 YTN:ään järjestäytynyttä jäsentä, on YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä oikeus valita yhteyshenkilö sekä hänelle varayhteyshenkilö.
Yhteyshenkilöllä on samansisältöiset oikeudet ja velvoitteet kuin luottamusmiessopimuksen neuvottelevalla luottamusmiehellä, ellei 6 §:stä muuta johdu.
2. YTN:n neuvotteleva yhteyshenkilö
Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa yrityksissä, joissa on vähintään 100 YTN:ään järjestäytynyttä jäsentä, on YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä oikeus valita neuvotteleva yhteyshenkilö sekä hänelle neuvot- televa varayhteyshenkilö.
Neuvottelevalla yhteyshenkilöllä on samansisältöiset oikeudet ja velvoitteet kuin luottamusmiessopimuksen neuvottelevalla luottamusmiehellä.
3. Ryhmä- tai konsernitason pääyhteyshenkilö
Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa konserneissa ja ryhmissä voidaan yhteyshenkilöiden keskuudesta valita palkkakeskustelupöytä- kirjassa sovittujen asioiden käytännön toteutusta varten ryhmä- tai konsernitason pääyhteyshenkilö. Paikallisesti sovitaan pääyhteyshenkilön tehtävät ja toimintaedellytykset.
Jos ryhmä- tai konsernitason pääyhteyshenkilö valitaan, päättää valinnas- ta ja valintamenettelystä ko. ryhmän/konsernin henkilöstöä edustava YTN:n yhdistys. Työstävapautuksesta sovitaan ryhmä-/konsernikohtaisesti huomioiden 1 kappaleessa todetut tehtävät. Muutoin hänellä on samansi- sältöiset oikeudet ja velvollisuudet kuin neuvottelevalla yhteyshenkilöllä.
3 § Yhteyshenkilön valitseminen
Yhteyshenkilön tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan vakinainen toimihenkilö, joka työskentelee rahoitusalan työehtosopimusten soveltamisalalla ja on YTN-jäsenliiton jäsen.
Yhteyshenkilön valintaan voivat osallistua kaikki työehtosopimuksen piiriin kuuluvat YTN-liittoihin järjestäytyneet toimihenkilöt. Vaalin organisoi YTN:n yritysyhdistys, yhteyshenkilö tai ellei näitä kumpaakaan yrityksessä ole niin YTN:n erikseen nimeämä vaalitoimitsija. Vaali voidaan suorittaa työaikana käyttäen työnantajan tiloja ja laitteita. Tilojen ja laitteiden käytöstä sovitaan YTN:n yritysyhdistyksen, yhteyshenkilön tai YTN:n erikseen nimeämän vaali- toimitsijan ja työnantajan kanssa paikallisesti.
Valitusta yhteyshenkilöstä ja varayhteyshenkilöstä sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.
4 § Yhteyshenkilön tehtävät
Yhteyshenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia edustamiensa YTN:ään järjestäytyneiden henkilöiden edustajana työsuhteen ehtoja ja yt-lain mukaisia asioita koskevissa neuvotteluissa.
Yhteyshenkilö edustaa YTN-liittojen jäseniä työnantajan ja toimihenkilöiden välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.
Yhteyshenkilö kuuluu rahoitusalan yhteistoimintasopimuksen 3 §:n 3. kohdan mukaiseen neuvottelukuntaan itseoikeutettuna edustajana.
Yhteyshenkilötehtävän hoitamista varten työnantaja turvaa yhteyshenkilölle riit- tävät työskentelymahdollisuudet. Yhteyshenkilöä ei saa yhteyshenkilötehtävien vuoksi asettaa huonompaan asemaan kuin muita yrityksen esimiehiä ja asian- tuntijoita.
5 § Tietojensaantioikeus
LIITE 12 a
TYÖEHTOSOPIMUS
Neuvottelevalla yhteyshenkilöllä on oikeus saada samat tiedot kuin yrityksen pääluottamusmiehellä. Mikäli yrityksessä ei ole neuvottelevaa yhteyshenkilöä, yhteyshenkilöllä on oikeus saada rahoitusalan luottamusmiessopimuksen 6 §:n
4. ja 5. kohdissa mainitut pääluottamusmiehelle annettavat tiedot, jos yritykseen on valittu pääluottamusmies.
Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta.
6 § Yhteyshenkilökorvaus
YTN:n ryhmä- /konsernitason pääyhteyshenkilölle ja YTN:n neuvottelevalle yhteyshenkilölle suoritetaan työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta säännöllisesti kuukausipalkkaan lisättynä kertakorvaus.
Korvauksen suuruus on 1.1.2011 lukien 148 euroa, kun YTN:ään järjestäytyneitä jäseniä on yrityksen palveluksessa 100-199. Korvauksen suuruus on 1.1.2011 lukien 186 euroa, kun YTN:ään järjestäytyneitä jäseniä on yrityksen palveluksessa yli 199 henkilöä.
7 § Yhteyshenkilökoulutus
Yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaksi kertaa vuodessa YTN-yhteyshenkilö- koulutukseen sen vaikuttamatta hänen palkkaansa tai muihin etuihin vähentävästi.
8 § Neuvottelujärjestys
Paikallisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan osalta noudatetaan Rahoitusalan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestelmää, ellei tämän sopimuksen osapuolten kesken muuta sovita tai tästä sopimuksesta muuta johdu.
Yhteyshenkilö edustaa YTN:n jäsenjärjestöjen jäseniä yksittäisessä palkka- ja työehtoasiassa.
Mikäli kysymys on työehtosopimuksen yleisestä tulkinnasta, pankissa Suoran luottamusmiehen kanssa sovitusta periaatteesta tai menettelytavoista tai vastaavista asioista, jotka koskevat koko henkilöstöä, ratkaistaan asia paikallisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan osalta noudattaen Rahoitusalan työehto- sopimuksessa sovittua neuvottelujärjestelmää kuitenkin siten, että YTN:n yhteyshenkilö osallistuu neuvottelutoimintaan. Tämän periaatteen soveltamisesta sovitaan tarvittaessa tarkemmin paikallisesti.
Koko pankin esimieskuntaa koskevissa neuvotteluissa, siltä osin kun on kysymys koko pankin esimieskuntaa koskevista asioista, neuvottelut käydään yhdessä Xxxxxx pääluottamusmiehen ja yhteyshenkilön toimesta.
Nykyisen esimiessopimuksen piiriin kuuluvia esimiehiä koskevien asioiden osalta neuvottelu tapahtuu yhteyshenkilön toimesta. Esimiessopimuksen piiriin kuuluvasta neuvottelutoiminnasta sovitaan tarvittaessa tarkemmin paikallisesti.
9 § Muuta
Ryhmä- ja konsernitasolla voidaan paikallisesti sopia toisin tämän sopimuksen 2 §:n yhteyshenkilöitä ja 3 §:n yhteyshenkilöiden valitsemista koskevista määräyksistä.
Muilta osin yhteyshenkilöihin noudatetaan mitä työehtosopimuksen luottamus- miessopimuksen neuvottelevan luottamusmiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovellettaisiin.
10 § Voimassaolo
Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
LIITE 13
LIITE 13
TYÖEHTOSOPIMUS
RAHOITUSALAN KOULUTUSSOPIMUS
1 § AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS
1. Työnantajan antaessa toimihenkilöille ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys.
2. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella ei käytettyä aikaa lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
2 § YHTEINEN KOULUTUS
1. Yhteistoimintasopimusten edellyttämä koulutus annetaan yleensä yrityskohtaisesti.
2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan yrityskohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
3. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 1 §:n mukainen koulutus.
3 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS
3.1 Osallistumisoikeus
1. Luottamusmiehen oikeus osallistua ay-koulutukseen määräytyy luottamusmiessopimuksen mukaan.
2. Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus osallistua hyväksytyille työsuojelukursseille.
3.2 Korvaukset
1. Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen osallistuvat koulutustyöryhmän hyväksymälle kurssille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään.
4 § LIITTOJEN KOULUTUSTYÖRYHMÄ
1. Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä.
2. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymistä pyydetyt tiedot.
3. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.
4. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä kursseja myös kesken vuotta.
5 § VOIMASSAOLO
1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
LIITE 14
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet rahoitusalan työehtosopimusta koskevista muutoksista jäljempänä ilmenevällä tavalla.
1 § Sopimuskausi ja palkankorotukset
1. Sopimuskausi alkaa 14.10.2010 ja jatkuu 30.9.2014 saakka, ellei sopimus pääty sitä ennen jäljempänä sovitun mukaisesti.
2. Yleiskorotus 1.10.2010
Palkkoja korotetaan 1.10.2010 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %, mikäli vähimmäispalkan korottamisesta ei muuta johdu.
Lokakuun palkankorotus maksetaan marraskuun palkanmaksun yhteydessä.
3. Vähimmäispalkat
1.10.2010 Työehtosopimuksen mukaisia vähimmäispalkkoja korotetaan 1.10.2010 lukien 1,5 %:lla.
4. Palkkakeskusteluerä 1.6.2011
Palkkoja korotetaan 1.6.2011 lukien 1,2 %:n suuruisella palkkakeskusteluin jaettavalla erällä.
2 § Neuvottelut työehtosopimuksen jatkumisesta, teksteistä ja palkankorotuksista
1. Neuvottelut työehtosopimuksen jatkumisesta, 1.10.2011 yleiskorotuksesta ja 1.6.2012 toteutettavasta palkkakeskusteltavasta erästä (jakosuhde 50/50) sekä 1.1.2012 lukien toteutettavasta tekstimuutoksista käydään 1.9.2011
ja 30.9.2011 välisenä aikana. Mikäli yksimielisyyteen ei päästä, päättyy työehtosopimus 31.10.2011.
2. Neuvottelut työehtosopimuksen jatkumisesta, 1.10.2012 yleiskorotuksesta
ja 1.6.2013 toteutettavasta palkkakeskusteltavasta erästä (jakosuhde 50/50) käydään 1.9.2012 ja 30.9.2012 välisenä aikana. Mikäli yksimielisyyteen
ei päästä, päättyy työehtosopimus 31.10.2012.
3. Neuvottelut työehtosopimuksen jatkumisesta, 1.10.2013 yleiskorotuksesta
ja 1.6.2014 toteutettavasta palkkakeskusteltavasta erästä (jakosuhde 50/50) sekä 1.1.2014 lukien toteutettavista tekstimuutoksista käydään 1.9.2013
ja 30.9.2013 välisenä aikana. Mikäli yksimielisyyteen ei päästä, päättyy työehtosopimus 31.10.2013.
4. Työehtosopimus päättyy 30.9.2014, ellei se ole sitä ennen päättynyt tämän pykälien kohtien 1, 2 tai 3 mukaisesti.
3 § Sopimusmallin tarkoitus
LIITE 14
TYÖEHTOSOPIMUS
Sopimuksen voimassa ollessa osapuolten tavoitteena on palkkakeskustelu- mallin vakiinnuttaminen ja kilpailukykyinen ansiokehitys alan kehitysnäkymät huomioon ottaen.
4 § Työryhmät
Ammatillinen koulutus
Liittojen välinen ammatillisen koulutuksen työryhmä selvittää elinikäisen oppimisen periaatteiden toteutumista rahoitusalalla sekä tekee tarvittavat suositukset selvityksen perusteella. Lisäksi työryhmä toimii yhteistyössä ao. viranomaistahojen ja oppilaitosten kanssa rahoitusalalle suuntautuvan ammatillisen koulutustarjonnan kehittämiseksi.
Palkkausjärjestelmän seuranta
Liittojen välisen palkkausjärjestelmätyöryhmän tehtävänä on seurata alan palkkausjärjestelmän toimivuutta. Työryhmä selvittää muun muassa vaativuusluokitteluun liittyviä vähimmäispalkkakysymyksiä sekä käydyistä palkkakeskusteluista annettavia tietoja koskevien sopimusmääräysten toimivuutta tietosuojasäännökset huomioon ottaen.
Työryhmä ratkaisee erimielisyyksiä palkkakeskustelupöytäkirjan neuvottelu- järjestyksen mukaisesti ja tarvittaessa ohjeistaa palkkakeskustelujärjestelmän toteuttamista ja siihen liittyvää paikallista sopimista. Lisäksi työryhmä suunnittelee ja toteuttaa tarvittaessa palkkakeskustelujärjestelmän käyttöön ja kehittämiseen liittyvää yhteistä koulutusta.
Tasa-arvo
Liittojen välisen tasa-arvotyöryhmän tehtävänä on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta rahoitusalalla. Lisäksi työryhmä tarpeen vaatiessa ohjeistaa paikallisia osapuolia tasa-arvosuunnitelmiin liittyvissä kysymyksissä.
Toimialan kehitys ja sopimusrakenne
Liittojen välinen toimialan kehitys ja sopimusrakenne -työryhmä seuraa toimialan taloudellista ja rakenteellista kehitystä ja sen vaikutuksia sopimus- rakenteisiin.
Tilastoyhteistyö
Liittojen välisen tilastotyöryhmän tehtävänä on toteuttaa sopijapuolten anta- mia toimeksiantoja ja valmistella sopijapuolille tilastointiin liittyviä selvityksiä.
Työryhmä laatii vuosittain selvityksen rahoitusalan ansiokehityksestä ja keskeisten muiden alojen ansiokehityksestä palkkatilastojen valmistuttua. Työryhmän selvitykset käsitellään palkkakeskustelua koskevan pöytäkirjan mukaisesti.
Työaika
Liittojen väliset työaikatyöryhmät jatkavat toimintaansa. Työryhmät selvittävät tarpeita ja mahdollisuuksia kehittää nykyään käytössä olevia työaikamuotoja. Työryhmien tavoitteena on laatia asiaa koskevat työehto- sopimustekstit mahdollisimman joutuisasti.
A: Kauppakeskusten viikonlopputyö, rahoitus- ja korttipalvelujen sunnuntaityö Työryhmä selvittää kauppakeskuksissa tapahtuvan viikonlopputyön ja rahoi- tus- ja korttipalveluissa tehtävän sunnuntaityön toteuttamismahdollisuuksia. Työryhmä selvittää lisäksi mm. maksupalvelulainsäädännön ja kauppaliikkei- den aukiololainsäädännön toteutumista ja niistä aiheutuvia kehittämistarpeita.
Työryhmän tavoitteena on laatia esitys liittojen päätettäväksi säännöllisen viikonlopputyön ja sunnuntaityön tekemisestä.
Työryhmän työhön voi osallistua yritysedustajia siten kun siitä erikseen sovitaan.
B: 24/7 työ korttipalveluissa
Työryhmä seuraa erityisesti maksupalvelulain vaikutusta tarpeisiin tehdä 24/7-korttipalveluissa työtä rahoitusalalla.
Työryhmän tavoitteena on laatia esitys liittopäätettäväksi 24/7-työn ehdoista rahoitusalalla.
Työryhmän työhön osallistuu edustajia yrityksistä.
C: Työaikapankki
Työryhmä selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia edistää työaikapankki- järjestelmän käyttöönottoa rahoitusalalla.
Työryhmän tavoitteena on laatia esitys liittojen päätettäväksi työaikapankin reunaehdoista rahoitusalalla.
Matkakustannusten korvaaminen
Liittojen välinen matkakustannustyöryhmä jatkaa toimintaansa käyttäen pohjana aiemmin työryhmässä tehtyjä selvityksiä liikkuvuudesta ja matkustamisesta, siihen käytetystä ajasta sekä sen korvaamisesta.
Yhteyshenkilöjärjestelmä
Liittojen välinen työryhmä jatkaa toimintaansa. Työryhmän tehtävänä on sel vittää YTN:n yhteyshenkilöjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta ja kehittämistä sekä valtakunnallisesti että konserni/ryhmätasolla.
Työryhmä pyrkii valmistelemaan esityksiä yllä mainituista asioista viipymättä, kuitenkin viimeistään 31.5.2011 mennessä.
LIITE 14
TYÖEHTOSOPIMUS
5 § Tekstimuutokset
18 § Palkkausmuoto
kohta 4: Alle 32 t/vko työskentelevän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 152.
24 § Vähimmäispalkat
kohta 2: Työsuhteen alussa toimihenkilölle voidaan maksaa harjoitteluajan palkkaa, joka on vähintään 90 % tehtävän mukaisesta vähimmäispalkasta. Harjoitteluaika voi kestää enintään yhden vuoden.
Pöytäkirjamerkintä:
90 %:n vähimmäispalkka koskee 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavaa harjoitteluaikaa.
6 § Erinäisiä määräyksiä
1. Yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihenkilöä sekä esimies- ja asian- tuntijatasolla että toimihenkilötasolla, palkkakeskusteluin jaettava koro- tuserä lasketaan ja jaetaan tasoittain. Vaativuusluokissa 2. – 5.1 olevien toimihenkilöiden palkkasummasta lasketaan palkankorotuserä, joka jaetaan mainituissa vaativuusluokissa oleville toimihenkilöille.
Vaativuusluokan 5.2:n osalta palkankorotukset toteutetaan vastaavalla tavalla.
2. Siivoojille ja talonmiehille toteutetaan tässä sopimuksessa tarkoitetut yleiskorotukset. Uudet vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 15.
3. Luottamusmieslisiä, yhteyshenkilökorvauksia ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan voimassa olevan työehtosopimuksen allekirjoitus- pöytäkirjan mukaisesti 1.1.2011 lukien 4 %:lla.
4. Sopimus rahoitusalan sopimusjärjestelmän kehittämisestä:
Osapuolet uudistavat 28.11.2000 Pankkialan Työnantajaliiton, Suomen Rahoitus- ja Erityisalojen Ammattiliiton ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n välillä solmitun sopimuksen rahoitusalan sopimus- järjestelmän kehittämisestä seuraavalla lisäyksellä kohtaan 1.2:
Samoja periaatteita noudatetaan myös paikallisten sopimusten osalta. Osapuolet sitoutuvat siihen, että myös paikalliset osapuolet noudattavat näitä periaatteita paikallisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan osalta.
Helsingissä 14.10.2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry
LIITE 14 a
SAMPO PANKIN YRITYSKOHTAISTA TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYS
Sampo Pankin työnantajayhdistys ry, RahoitusLeijonat ry sekä Xxxxx Xxxxxx esimiehet ja asiantuntijat ry ovat sidottuja vain rahoitusalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n sopimuskautta koskevaan määräykseen sekä alle- kirjoituspöytäkirjan 1 §:n määräyksiin kustannusvaikutuksen osalta. Muiden työ- ehtosopimusmääräysten osalta edellä mainitut osapuolet tekevät oman yritys- kohtaisen työehtosopimuksen, joka ei ole rahoitusalan työehtosopimuksen osa.
Helsingissä 14.10.2010
FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry
AMMATTILIITTO SUORA ry
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry
XXXXX XXXXXX TYÖNANTAJAYHDISTYS ry
RAHOITUSLEIJONAT ry
XXXXX XXXXXX ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT ry
LIITE 15
LIITE 14 a, LIITE 15
TYÖEHTOSOPIMUS
SIIVOOJIEN TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Siivoojiin noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu.
2 § Työsopimus
1. Mikäli siivoojan kanssa on sovittu muusta kuin siivoustyöstä, sovitaan samalla ko. tehtävistä maksettavista palkoista.
3 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen vuorokautinen työaika on enintään 7 t 36 minuuttia.
2. Työaika on yhdenjaksoinen, ellei siivooja itse muuta esitä. Toisin sovittaessa sovitaan samalla kohtuullisesta korvauksesta.
3. Työviikko on viisipäiväinen, ellei siivooja itse muuta esitä tai toisin sovita. Työviikko alkaa maanantaina.
4. Säännöllistä työaikaa ei sijoiteta juhannus- ja jouluaatolle eikä sunnuntaille.
4 § Ruokailu
1. Työnantajan järjestämästä ruokailusta voidaan paikallisesti sopia.
5 § Ylityö
1. Ylityö korvataan lain mukaan.
2. Jos lauantaina tehdään muuta kuin säännöllistä työtä, maksetaan tältä ajalta 50 %:lla korotettu palkka.
6 § Vuosiloma
1. Vuosilomaa ansaitaan työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden päättyessä:
a) alle vuoden 2 arkipäivää/kk
b) vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kk
c) vähintään 10 vuotta 3 arkipäivää/kk.
7 § Lomakorvaus
1. Lomapalkan ja lomarahan sijasta lomakorvaus on:
a) 13,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden
b) 17 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden
c) 20 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta.
2. Työsuhteen päättyessä on lomakorvaus:
a) 8,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden
b) 11 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden
c) 12 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta.
3. Lomakorvaus lasketaan:
a) vuosilomalain mukaan määräytyvästä lomanmääräytymisvuoden ansiosta
b) edellisen vuoden lomakorvauksesta
c) lakisääteisen synnytysloman ajan keskipalkasta.
4. Lomakorvaus maksetaan vapaan tai vuosiloman alkaessa, ellei muuta sovita.
5. Eläkkeelle siirtyvälle maksetaan lomakorvaus 1. kohdan mukaisesti.
8 § Palvelulisät
1. Palvelulisä maksetaan sen kalenterikuukauden alusta, joka lähinnä seuraa sitä päivää, jona henkilö on toiminut siivoustehtävissä 1,3 tai 6 vuotta.
9 § Vähimmäispalkka
Siivoustyöstä maksettavat vähimmäispalkat euro/ tunti 1.10.2010 alkaen:
Palveluaika | Helsinki, Vantaa Espoo, Kauniainen | Muut kunnat |
0-1 vuotta | 10,14 | 9,73 |
2-3 vuotta | 10,29 | 9,90 |
4-6 vuotta | 10,44 | 10,04 |
yli 7 vuotta | 10,62 | 10,19 |
Iltalisä klo 18-23 1,24
Ilta- ja yölisät euro/ tunti 1.1.2010 alkaen
yölisä klo 23-07 2,25
10 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.
Helsingissä 14. lokakuuta 2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
TYÖEHTOSOPIMUS
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toiminta- mallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämis- menettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomis- aikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsi- tellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteis- työstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja ko- rotettuun koulutustukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnanta- jaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen anta- maan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työko- kemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnanta- ja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllis- tymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllisty- misohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen kou- lutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
PÖYTÄKIRJA
1. Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.
2. Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllis- tymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.
Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopimusmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.
3. Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.
Helsingissä maaliskuun 9. päivänä 2005 PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry
YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry
PÖYTÄKIRJA TEKSTIEN UUDISTAMISESTA
PÖYTÄKIRJA TEKSTIEN UUDISTAMISESTA 1.6.1995
TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Tarkoitus
1.1 0sapuolet ovat sopineet uudesta rahoitusalan työehtosopimuksesta 1.6.1995 lukien.
1.2 Uuteen rahoitusalan työehtosopimukseen on yhdistetty pankkialan ja rahoitusyhtiöitä sekä eri yrityksiä koskevat työehtosopimukset.
2 § Siirretyt määräykset
2.1 Sovittiin seuraavien 31.5.1995 voimassa olleiden työehtosopimusmääräysten olevan edelleen voimassa huolimatta siitä, ettei niitä ole kirjattu uuteen työ- ehtosopimukseen tai että ne ovat käytettävissä tulkintaerimielisyyksien ratkaisutilanteissa:
Pankkialan työehtosopimus:
1.1., 1.2. a), 2.4., 3.1., 4.1., 4.2., 4.3., 4.5., 5.3., 5.5.,
5.6., 5.7., 5.8., 6.2., 6.3., 11., 18.4., 22.1., 22.2, 22.4.,23.3.,
24.2.1., 25.4., 25.5., 40.1.,40.2, 40.3. ja 47 §
Tuntipalkkapöytäkirja: 5.1., 5.2.
Rahoitusyhtiöiden työehtosopimus: vastaavat § kuin pää-tes Allekirjoituspöytäkirja: 3 – 8 §
3 § Voimassaolo
1. Sovittiin, että tarpeelliset korjaukset ja lisäykset 2 §:ssä mainituista kohdista voidaan palauttaa työehtosopimukseen tekstineuvottelujen yhteydessä.
2. Pöytäkirja voimassa toistaiseksi.
Helsingissä 4. toukokuuta 1995 PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO r.y.
PANKKITOIMIHENKILÖLIITTO - BANKMANNAFÖRBUNDET r.y.
SIIRRETYT MÄÄRÄYKSET 1.6.1995
Tärkeimmät kohdat
18 §, kohta 4: Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 arkipäivää, annetaan lomakauden ulkopuolella sen kalenterivuoden aikana, jolloin vuosiloma- lain mukainen lomanmääräytymisvuosi päättyy. Varsinaisen lomakauden ulkopuolella annettava vuosilomaosuus voidaan toimihenkilön suostuessa antaa muunakin vuosilomalain hyväksymän ajankohtana.
Pöytäkirjamerkintä 1: Siitä osasta vuosilomaa, joka ylittää 36 arkipäivää, annetaan puolet lomakautena ja puolet lomakauden ulkopuolella, ellei toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä 2: Sopijapuolet suosittelevat, että Oulun ja Lapin lääneissä niin kutsuttu kesäloma annetaan 1.6.-31.8. välisenä aikana, ellei esiinny perusteltuja syitä toisin menetellä.
25 §, kohta 4: Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
25 §, kohta 5: Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.
47 §, kohta 1: Tämän työehtosopimuksen määräykset eivät aiheuta muutoksia pankin 31.10.1993 soveltamiin etuihin ja työehtoihin muussa tapauksessa, kuin milloin suoritetut edut tai työehdot eivät täytä tämän sopimuksen määräyksiä.
47 §, kohta 2: Työehtosopimus ei koske pankkien erikseen myöntämiä huolto- tai muita sosiaalisia etuja. Kunkin pankin palveluksessa olevien toimi- henkiöiden vuosilomia, talvilomia, synnytysaikaa ja synnytysajan palkkaa, vuorotyölisiä tai terveyden- ja sairaanhoitoetua ei vähennetä työehto- sopimuksen voimassa ollessa.
HELPDESK-SOPIMUS
TYÖEHTOSOPIMUS
HELPDESK-SOPIMUS
1 § Soveltamisala ja työehdot
1. Sopimus koskee Luottokunnassa tehtävää helpdesk-työtä.
2. Työssä noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta liitteineen jäljempänä sovituin poikkeuksin.
3. Työtä voidaan sovittaessa tehdä kaikkina päivinä ja kaikkina kellonaikoina.
2 § Korvaukset
1. Lauantaityö on lauantaisin klo 00-24 tehtävä säännöllinen työ. Lauantailisä on 60 % perustuntipalkasta.
2. Säännöllinen työ kiirastorstaina, uudenvuodenaattona ja muiden arkipyhien (loppiainen, vappu, helatorstai, pyhäinpäivä ja itsenäisyyspäivä) aattoina työehtosopimuksen 13-14 §:n mukaiset lisät maksetaan kaksinkertaisina.
3. Säännöllinen työ korvataan pyhisin (00-24) 125 %:lla ja juhannusaattona ja jouluaattona korvataan 150 % korotettuna sekä juhannuspäivänä ja joulu- päivänä 150 %:lla.
4. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.
3 § Työvuorolistat ja lepoajat
1. Työvuorolista on tehtävä niin, että toimihenkilö saa riittävästi lepoaikaa ennen seuraavan työvuoron alkua.
2. Säännöllinen työaika perustuu enintään viisipäiväiseen työviikkoon.
3. Yli 5 tuntia kestävään työvuoroon sisältyy yksi ja yli 7 tuntia kestävään työvuoroon kaksi kahvitaukoa.
4. Työvuorolista tulee antaa tiedoksi viimeistään yksi viikko ennen listan voimaan- tuloa. Tiedoksiannon jälkeen muutoksesta tulee sopia ko. henkilön kanssa.
5. Korvaukset voidaan sopimalla vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.
4 § Voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 1.4.2000 - 31.1.2001.
Helsinki 29. maaliskuuta 2000 PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry
SUOMEN RAHOITUS- JA ERITYISALOJEN AMMATTILIITTO SUORA ry
PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry
AMMATTILIITTO SUORA ry SUOSITUS
ETÄTYÖSTÄ SOPIMINEN JA ETÄTYÖN TYÖOLOJEN JÄRJESTELYT
Pankkialan Työnantajaliitto ja Suomen Rahoitus- ja Erityisalojen ammattiliitto SUORA ovat yhteistyössä laatineet suosituksen, jolla liitot pyrkivät luomaan turvalliset puitteet etätyöstä sopimiselle ja ohjaamaan etätyön käyttöä kaikkia tyydyttävällä tavalla.
ETÄTYÖ
Etätyössä työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työ tapahtuu työnantajan toimitilojen ulkopuolella.
YLEISPERIAATE
Etätyön tekeminen edellyttää siitä sopimista tämän suosituksen ja liittojen laatiman etätyötä koskevan sopimusmallin periaatteita noudattaen.
Sopimuksella sovitaan niistä velvoitteista ja oikeuksista, jotka liittyvät muualla kuin varsinaisella työpaikalla tehtävän työn eli etätyön tekemiseen.
Muilta osin työsuhteen ehdot, velvoitteet ja oikeudet määräytyvät työnantajan ja toimihenkilön välisen työsopimuksen perusteella. Niitä ovat mm. työsuhteen laa- tu ja palkkaus.
ETÄTYÖSOPIMUS
Toimihenkilö ja työnantaja sopivat kirjallisesti etätyön tekemisestä. Sopimuksesta tulee käydä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto.
Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.
Etätyösopimuksessa sovitaan, millä perusteella ja mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnantaja tai toimihenkilö voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskeyty- essä toimihenkilö palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei ole toisin sovittu.
Etätyössä työnantajalla on työnjohto- ja valvontaoikeus, jota toteutetaan ensisi- jaisesti työn tulosten valvontana.
Työvelvoite on henkilökohtainen, joten työssä ei saa käyttää ulkopuolista avustajaa.
TYÖSUHTEEN EHDOT
Etätyöhön noudatetaan työehtosopimuksen ja tehdyn etätyösopimuksen mää- räyksiä sekä soveltuvin osin muuta työlainsäädäntöä.
ETÄTYÖ, SOPIMINEN
TYÖEHTOSOPIMUS
Eri poissaolotilanteissa noudatetaan työehtosopimusta ja yrityksen voimassa ole- vaa käytäntöä. Poissaolot tulee huomioida työn määrän ja tuloksen arvioinnissa.
Puhelinkuluista, työhuonekorvauksista ja muiden kustannusten korvaamisesta on sovittava etätyösopimuksessa.
Työaika ja palkkaus
Työaikalaki ei pääsääntöisesti koske kotona tehtävää työtä, ellei työnantaja tosi- asiallisesti määrää toimihenkilön työajan käytöstä (mm. työn aloittamisen ja lopettamisen ajankohdat, velvollisuus olla työnantajan käytettävissä).
Etätyössä noudatetaan normaalia työehtosopimuksen mukaista työviikkoa. Osa- puolten on sovittava säännöllisestä päivittäisestä ja/tai viikoittaisesta työajasta sekä siitä, milloin toimihenkilö on työnantajan käytettävissä/tavoitettavissa.
Jos toimihenkilö saa itse päättää säännöllisen työaikansa sijoittumisesta, ei etä- työstä makseta ilta- ja yötyölisää eikä korotettua palkkaa, jos toimihenkilö tekee työtä vapaapäivänään. Ylityön tekemisestä on sovittava työnantajan kanssa.
Jos osapuolet sopivat sopimuksen voimassa ollessa muusta lisäksi tehtävästä työstä, tulee samalla sopia sen vaikutuksista työaikaan ja palkkaukseen.
TYÖTILAT JA LAITTEET
Työnantaja vastaa kaikista työntekoon tarvittavien laitteiden, ohjelmien, kalus- teiden yms. hankinnoista, linjayhteyksistä, huollosta ja vakuutuksista, ellei toimi- henkilön ja työnantajan kesken joiltakin osin muuta sovita.
Liitetiedostoissa tai ohjelmistoissa esiintyvistä vioista tai vastaavista on välittö- mästi ilmoitettava työnantajan edustajille.
Osapuolten on syytä sopia myös salassapitoon ja tietosuojaan liittyvistä asioista sekä postin hakemisesta ja lähettämisestä.
TYÖTURVALLISUUS
Työnantaja antaa toimihenkilölle riittävän perehdytyksen työn turvalliseen ja oikeaan tekemiseen.
Toimihenkilö on velvollinen noudattamaan etätyötä tehdessään työnantajan yleisiä työturvallisuudesta annettuja ohjeita.
Toimihenkilö kuuluu työnantajan järjestämään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin myös etätyötä tehdessään.
PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry
AMMATTILIITTO SUORA ry SUOSITUS
MALLI ETÄTYÖSOPIMUKSEKSI
1. SOPIJAPUOLET
Toimihenkilö Työnantaja Esimies
2. VARSINAINEN TYÖPAIKKA
Työpaikka Osoite Puhelin Fax
3. ETÄTYÖNÄ TEHTÄVÄ TYÖ
Sopijapuolet ovat sopineet liitteessä 1 niistä töistä, mitä toimihenkilö tekee etä- työnä. Työvelvoite on henkilökohtainen, joten työssä ei saa käyttää ulkopuolista avustajaa.
4. ETÄTYÖN SUORITUSPAIKKA
Etätyö tehdään pääsääntöisesti toimihenkilön kotona, mutta myös muusta suori- tuspaikasta voidaan sopia esimiehen kanssa.
Toimihenkilö työskentelee lisäksi työnantajan toimitiloissa esimiehen kanssa sovitulla tavalla.
Kotiosoite Puhelin Fax
5. TOIMIHENKILÖN TYÖHÖN LIITTYVÄT VELVOITTEET ETÄTYÖN AIKANA Työnantajan työsopimuslakiin perustuvaa työnjohto- ja valvontaoikeutta toteute- taan ensisijaisesti työn tulosten valvontana. Työstä raportointi ja työajan seuranta tapahtuu esimiehen kanssa sovitulla tavalla. Toimihenkilön työvelvoite on sama kuin työnantajan toimitiloissa tehtävässä työssä.
Osapuolten kesken on sovittu, milloin toimihenkilö on työnantajan tavoitettavissa.
Työhön liittyvän normaalin salassapitovelvollisuuden lisäksi toimihenkilön on etätyön aikana noudatettava työnantajan tietoturvallisuusohjeita.
6. TYÖEHDOT
ETÄTYÖ, MALLI
TYÖEHTOSOPIMUS
Työsuhteen ehdot määräytyvät työehtosopimuksen ja tämän sopimuksen mukaises- ti. Työssä poissaoloista ilmoitetaan samalla tavalla kuin varsinaisessa työpaikassa. Etätyössä noudatetaan normaalia työehtosopimuksen mukaista työviikkoa. Osapuo- let ovat sopineet, että etätyössä säännöllinen työaika on X t/vrk ja/tai XX t/vko.
Toimihenkilö voi itse päättää sopimansa työajan sijoittumisesta. Tästä johtuen säännöllisestä työajasta ei makseta ilta- ja yötyölisää eikä korotettua palkkaa, jos toimihenkilö tekee työtä vapaapäivänään.
7. TYÖMATKAT
Työnantaja ei korvaa etätyöpaikan ja varsinaisen työpaikan välisiä työmatkoja.
8. TYÖVÄLINEET JA LAITTEET
Työnantaja hankkii liitteessä 2 todetut välineet ja laitteet ja toimittaa ne etätyöpaikalle.
9. KUSTANNUSTEN KORVAUKSET
Osapuolet ovat sopineet etätyöpaikasta toimihenkilölle aiheutuvista kustannuksien korvaamisesta liitteen 3 mukaisesti.
10. MUUT OSAPUOLTEN SOPIMAT ASIAT
Liite 4.
11. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Etätyö alkaa x.x.201x.
Sopimus voimassa toistaiseksi / x.x.201x asti.
Etätyön keskeyttäminen voi tapahtua noudattaen molemmin puolin yhden (1) kuukauden irtisanomisaikaa tai yhteisesti sovittavana ajankohtana. Etätyön kes- keytyessä toimihenkilö palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei toisin ole sovittu.
Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) kappaletta, yksi (1) kummallekin sopijapuolelle. Päiväys
Työnantajan edustajan allekirjoitus Toimihenkilön allekirjoitus
RAHOITUSALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
SISÄLLYS
1. JOHDANTO
2. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA
2 § Yhteistoiminta
3 § Yt-neuvottelukunta
4 § Kehittämistoiminta
4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA
5 § Työsuojeluyhteistoiminta
6 § Työsuojelupäällikkö
7 § Työsuojeluvaltuutettu
8 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 9 § Työsuojeluasiamies
10 § Työsuojelutoimikunta
11 § Yksintyöskentely
12 § Työterveyshuolto
5. YHTEISTOIMINTA TIEDOTUKSESSA
13 § Työnantajan tiedottamisvelvoite
14 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
6. MUUT MÄÄRÄYKSET
15 § Koulutus
16 § Työstävapautusaika ja korvaukset 17 § Tietojen salassapito
18 § Neuvottelujärjestys
19 § Sopimuksen voimassaolo
1. JOHDANTO
RAHOITUSALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
TYÖEHTOSOPIMUS
1. Sopimuksen tavoitteena on kehittää työnantajan ja toimihenkilöiden välistä yhteistyötä sekä edistää yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista työpaikoilla.
2. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätöksentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja toimihenkilöiden hyvinvointia.
2. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan Pankkialan Työnantajaliiton jäsenyrityksissä.
2. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei nimenomaisesti toisin todeta. Sopimus on lakia täydentävä.
3. Tämän sopimuksen 2 §:n määräyksiä ei sovelleta sellaisissa jäsenyrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti alle 20.
3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
2 § Yhteistoiminta
1. Muista tästä sopimuksesta poikkeavista yhteistoimintaelimistä voidaan sopia yt-neuvottelukunnassa.
2. Yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa myös henkilöstön edustajan aloitteesta.
3. Yt-neuvottelukunnassa sopien henkilöstö voi valita yhteistoimintamenettelyä varten lisäedustajia.
4. Henkilöstön edustaja voi kuulla yhteistoimintamenettelyssä yrityksen asiantuntijoita.
5. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisen supistumisen tai laajentumisen, liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai muun vastaavan organisaatiomuutoksen johdosta neuvotellaan tarvittaessa myös yhteistoimintaorganisaatioiden muutoksesta. Muutoksen jälkeen yhteistoimintaorganisaatiot muutetaan mahdollisimman pian uutta tilannetta vastaavaksi.
6. Työsuojeluhenkilöstön osallistuminen yhteistoimintamenettelyyn on varmistettava, jos asia koskee myös työsuojelua.
7. Yhteistoimintamenettelyssä todetaan henkilöstön edustajan pyynnöstä käsittelyn kohteena olevan asian päätöksentekoelin yrityksessä.
3 § Yt-neuvottelukunta
1. Yrityksiin perustetaan yt-neuvottelukunta seuraavasti:
Henkilöstön lukumäärä | Henkilöstön edustajien lukumäärä | Työnantajan edustajien lukumäärä |
100-199 | 3-4 | 2-3 |
200-499 | 4-8 | 2-4 |
500- | 8-12 | 4-6 |
2. Yt-neuvottelukunta voi sopia, että yt-neuvottelukunta toimii myös tämän sopimuksen mukaisena työsuojelutoimikuntana.
3. Henkilöstön itseoikeutettuina edustajina kuuluvat neuvottelukuntaan pääluottamusmies, varapääluottamusmies, päätyösuojeluvaltuutettu ja YTN:n yhteyshenkilö. Pääluottamusmies, neuvottelevat luottamusmiehet, työpaikan luottamusmiehet ja YTN:n yhteyshenkilöt päättävät toimihenkilö- puolen muiden jäsenten valintamenettelystä. Henkilöstön jäsenten valinta tapahtuu välittömästi luottamusmiesvaalien tuloksen selvittyä.
4. Neuvottelukunnan jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiesten toimikausi. Jos neuvottelukunnan jäsenen asema henkilöstön edustajana lakkaa kesken neuvottelukunnan toimikauden lakkaa myös hänen jäsenyyten- sä neuvottelukunnassa. Henkilöstön edustajat valitsevat neuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen tilalleen uuden jäsenen noudattaen edellä todettua valintamenettelyä.
5. Neuvottelukunnan jäsenille annetaan kokousvalmisteluihin 3 tuntia vapaata/kokous.
6. Neuvottelukunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista sovitaan yt- neuvottelukunnassa. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava neuvottelukunta koolle tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa kalenterivuodessa.
4 § Kehittämistoiminta
1. Kehittämistoiminnan tavoitteena on yrityksen kilpailukyvyn, tuottavuuden, työsuhteiden pysyvyyden ja työolosuhteiden parantaminen.
2. Yrityksen henkilöstön ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua tämän sopimuksen mukaisesti työorganisaatioiden, palveluteknologian, työ- olosuhteiden, työmenetelmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteuttamiseen.
RAHOITUSALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
TYÖEHTOSOPIMUS
3. Kehittämistoimenpiteiden aiheuttaessa olennaisia muutoksia henkilöstön asemaan, työtehtäviin tai määrään tulee työnantajan yhdessä luottamus- miehen kanssa selvittää vaihtoehdot, joilla työsuhteiden jatkuvuus voitaisiin turvata. Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos asia on käsitelty jo työnantajan ja toimihenkilön kesken.
4. Kehittämistoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tulee olla kiinteässä yhteydessä yrityksen henkilöstöpolitiikkaan.
5. Kehittämistoiminnassa pyritään monipuoliseen työn sisältöön. Kehittämis- toiminta ei saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa toimihenkiöiden terveydelle tai turvallisuudelle.
6. Kehittämistoimintaa varten voidaan paikallisesti sopien perustaa erillinen kehittämistoimikunta tai työryhmä. Työryhmässä ovat tasapuolisesti edustet- tuina yritys ja henkilöstö. Henkilöstö nimeää omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen toimihenkilöistä.
7. Kehittämistoimintaan liittyvät tutkimukset on tehtävä avoimesti. Niistä on ilmoitettava etukäteen henkilöstön edustajille ja toimenpiteiden kohteena oleville henkilöille. Henkilöstön edustaja voi pyynnöstä perehtyä tutkimus- aineistoon ja -tuloksiin.
8. Työnantajan käyttäessä kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttia työn- antaja vastaa siitä, että konsultin toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
9. Työpaikoilla seurataan yhteisesti määräajoin toiminnan tuloksia ja kehitystä. Seurannan sisällöstä ja laajuudesta sovitaan paikallisesti.
10. Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille kehittämistoimintaan pysyvämmin osallistuville annetaan kehittämistoimintaan liittyvää asian- mukaista koulutusta ottaen huomioon kehittämistoiminnan laajuus.
11. Työnantaja huolehtii kehittämistoimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä tarpeellisesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastuksesta. Koulutustarve todetaan työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.
4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA
5 § Työsuojeluyhteistoiminta
1. Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräytyy lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006, jäljempänä työsuojelun yhteistoimintalaki) työterveyshuoltolain (1383/2001) sekä tämän sopimuksen mukaan.
6 § Työsuojelupäällikkö
1. Työnantaja nimeää työpaikan työsuojelupäälliköksi työsuojeluasioihin perehty- neen henkilön. Usealle työpaikalle voidaan nimetä yhteinen työsuojelupäällikkö.
2. Työsuojelupäällikkö välittää työsuojelutoimikunnan kannanotot yrityksen päätöksentekoelimelle.
3. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun yhteistoimintalain 28 § mukaan, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.
7 § Työsuojeluvaltuutettu
Valinta
1. Työpaikan henkilöstö valitsee työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi vara- valtuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita.
2. Työpaikkana pidetään:
2.1. yritystä,
2.2. konttoria tai sovittuja konttoreita,
2.3. alue/piirikonttoria sen alaisuudessa toimivine konttoreineen ja
2.4. yrityksessä toimivaa erityisyksikköä (esim. atk-keskus, keskuskeittiö).
Ilmoitukset
3. Henkilöstön edustaja ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii vara- valtuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle.
Tehtävät
4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun yhteistoimintalain 31 § mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.
5. Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallistua työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoimintaelimessä käsiteltävien asioiden valmisteluun.
6. Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa.
7. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
RAHOITUSALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
TYÖEHTOSOPIMUS
Työskentelytilat
8. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.
9. Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelumääräykset ja ohjeet.
10. Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työsuojelu- elinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.
Päätyösuojeluvaltuutettu
11. Yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, toimikaudelle valitut työsuojelu- valtuutetut valitsevat keskuudestaan päätyösuojeluvaltuutetun 2 vuodeksi kerrallaan. Hänen tehtävänään on muiden työsuojeluvaltuutettujen valvonta- toimen valvonta ja opastus sekä toimihenkilöiden edustaminen työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa.
Korvaukset
12. Päätyösuojeluvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan säännöllisesti kuukausittain palkkaan lisättynä korvaus seuraavasti:
Päätyösuojeluvaltuutettu Henkilöstön lukumäärä | Korvaus 1.1.2011 lukien (€) |
30-99 | 61 |
100-399 | 81 |
000-000 | 000 |
700- | 142 |
Työsuojeluvaltuutettu Henkilöstön lukumäärä | Korvaus 1.1.2011 lukien (€) |
10-99 | 42 |
100-199 | 51 |
200- | 61 |
Työsuojeluvaltuutettujen korvaus koskee vain niitä yrityksiä, joissa on vähintään 150 toimihenkilöä.
8 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva
Syrjintäkielto
1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstä.
2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.
3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista. Kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansio ei saa alentua valtuutetun tehtävien takia.
Yksilösuoja
4. Työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun yhteistoimintalain 37 § ja työsopimuslain 7 luvun 10 § mukainen erityinen irtisanomissuoja. Säännöksiä noudatetaan tältä osin sopimuksen osana.
5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
6. Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain jos:
* valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
7. Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan työsuojeluvaltuutetun työsuhde- turvamääräyksiä.
8. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa päätyö- suojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimi- alueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Jos yhteisesti todetaan tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammatti- taitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
RAHOITUSALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
TYÖEHTOSOPIMUS
Vahingonkorvaus
9. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopimuslain mukaisesti.
9 § Työsuojeluasiamies
1. Työsuojeluasiamiesten lukumäärästä, toimikaudesta, toimialueista ja toimintaedellytyksistä sovitaan työsuojelutoimikunnassa.
2. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä toimialueellaan on:
2.1. osallistua työsuojelutarkastukseen sekä tapaturmaan, ammattitautiin tai niiden uhkaan liittyvään tutkimukseen
2.2. tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja ilmoittaa niiden rikkomisesta ao. työntekijöille
2.3. ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista lähimmälle esimiehelle ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle
2.4. tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun kehittämiseksi
3. Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojelutehtävien takia siirtää matala- palkkaisempaan työhön, kuin mitä hän teki ennen työsuojeluasiamies- valintaa eikä irtisanoa asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.
10 § Työsuojelutoimikunta
1. Yritykseen, jossa säännöllisesti työskentelevän henkilöstön lukumäärä on vähintään 20, valitaan työsuojelutoimikunta seuraavasti:
Henkilöstön lukumäärä | Henkilöstön edustajien lukumäärä | Työnantajan edustajien lukumäärä |
20-99 | 2-3 | 1 |
100-499 | 3-4 | 2 |
500- | 5-6 | 3 |
2. Työsuojelupäällikkö, mahdollinen päätyösuojeluvaltuutettu ja työsuojelu- valtuutettu ovat toimikunnan jäseniä. Mikäli työsuojeluvaltuutettujen luku- määrä on suurempi kuin mitä henkilöstön edustus työsuojelutoimikunnassa, valitsevat työsuojeluvaltuutetut keskuudestaan työsuojelutoimikunnan jäsenet. Mikäli henkilöstön edustus työsuojelutoimikunnassa on suurempi kuin työ- suojeluvaltuutettujen lukumäärä, valitsevat työsuojeluvaltuutetut, vara- valtuutetut ja työsuojeluasiamiehet puuttuvat edustajat keskuudestaan.
3. Työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoimintaelimen tehtävät määräytyvät työsuojelun yhteistoimintalain 26 § ja 27 § mukaan, joita tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.
4. Tämän lisäksi työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoiminta- elimen tehtävänä on:
4.1. käsitellä työympäristön tilaan, tasoon ja tapaturmiin liittyviä asioita
4.2. osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, työpaikan esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan
4.3. käsitellä henkilöstöön kohdistuvia mahdollisia väkivaltatapauksia ja niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisumalleja sekä jälkihoitoa; toimi- kunnan puuttuessa asia käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa
4.4. käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihde- ongelmien ennaltaehkäisyä ja päihdekuntoutusta
4.5. arvioida vuosittain työsuojelun yhteistyökoulutustarve ja tehdä esityksiä sen toteuttamiseksi
4.6. käsitellä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan mahdollisesti sisällytettävät toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi työpaikalla, jos yrityksessä on säännöl- lisesti vähintään 30 työntekijää.
5. Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa ja jos mahdollista työaikana ottaen huomioon mitä työsuojelun yhteistoimintalain 40 §:ssä on säädetty. Ennen kokousta jäsenille annetaan käsiteltävistä asioista tarpeelliset tiedot sekä asian laajuudesta riippuen varataan mahdollisuus kokousvalmisteluihin työsuojelutoimikunnassa sovittavalla tavalla.
11 § Yksintyöskentely
1. Tässä sopimuksessa mainittujen työsuojeluosapuolten tulee ottaa huomioon yksintyöskentelyssä mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja tehdä esityksiä niiden poistamiseksi.
12 § Työterveyshuolto
1. Työpaikalla laaditaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja korvaushakemus, jotka käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Toimintasuunni- telmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, tavoitteet ja mahdolliset toimenpiteet.
RAHOITUSALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
TYÖEHTOSOPIMUS
2. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu osallistuvat toimintasuunnitelman tekemiseen ja seurantaan. Työsuojelutoimikunnan puuttuessa toimintasuun- nitelma ja korvaushakemus käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa.
3. Työpaikkaselvitykset laaditaan yhteistyössä työnantajan, työterveyshenkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa ja ne käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
5. YHTEISTOIMINTA TIEDOTUSASIOISSA
13 § Työnantajan tiedottamisvelvoite
1. Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
1.1. yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta; yhteistoimintalain tarkoittamat tilinpäätöstiedot annetaan pyydettäessä kirjallisena
1.2. vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen talou- dellisesta tilasta, josta käy ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät
1.3. vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa tapahtuvista muutoksista
1.4. viipymättä olennaiset muutokset edellä esitetyissä tiedoissa.
2. Yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten yhteydessä on tarkoituksen- mukaista tiedottaa myös yrityksen eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta ja kehitysnäkymistä sekä alan yleisistä suhdannenäkymistä.
3. Yrityksen taloudelliselle toiminnalle vahinkoa aiheuttavien erityisen painavien syiden ollessa esteenä tiedottamiselle työnantajan on tiedotettava edellä mainituista asioista välittömästi esteen poistuttua.
4. Yrityksen organisaation rakenne, henkilöstöpolitiikan periaatteet ja sisäiset ohjeet annetaan henkilöstölle tiedoksi.
5. Yrityksen henkilöstön määrän ollessa säännöllisesti alle 20 noudatetaan edellä 1-4 kohdissa esitetyn lisäksi seuraavaa:
5.1. työnantajan on tiedotettava suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa, työolosuhteissa, laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä.
5.2. edellä esitetystä on tiedotettava myös päätöksenteon jälkeen, jos se poikkeaa suunnitteluvaiheessa tiedotetusta tai jos henkilöstö tai sen edustaja tiedottamista pyytää.
14 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
1. Allekirjoittaneiden yhdistykset, ammattiosastot tai vastaavat voivat pitää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-, työsuhde- ja yhteistoiminta-asioista siten kuin työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
2. Edellä mainitut elimet voivat jakaa jäsenilleen kokouskutsuja sekä kirjallisia työsuhde- ja työmarkkinatiedotteita. Xxxxxxx tulee tapahtua ruokalassa, pukeutumis- tai muussa työnantajan kanssa sovitussa tilassa työajan ulko- puolella.
3. Edellä mainitut elimet voivat julkaista:
3.1. maksutta kokouskutsuja sekä työsuhde- ja työmarkkinatiedotteita yrityksen henkilöstölehdessä
3.2. työmarkkina- ja yhteiskunnallisia tiedotteita työnantajan henkilöstön käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla.
6. MUUT MÄÄRÄYKSET
15 § Koulutus
1. Henkilöstön edustajilla on oikeus tämän sopimuksen mukaisten tehtävien edellyttämään koulutukseen siten kuin siitä erikseen sovitaan liittojen koulutus- ja muissa sopimuksissa. Määräyksellä ei rajoiteta 4 §:n kehittämis- toiminnan 10.-11. kohtien mukaista oikeutta koulutukseen.
16 § Työstävapautusaika ja korvaukset
1. Henkilöstön edustajien ansionmenetys korvataan työstävapautuksen ajalta kuten luottamusmiesten osalta on sovittu.
2. Henkilöstön edustajat saavat vapautusta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat sovittujen tehtävien hoitamiseen ja niihin liittyvään henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten.
3. Töiden järjestelyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajat voivat osallistua tämän sopimuksen tarkoittamaan yhteistyöhön.
4. Yhteistoimintaneuvottelukunnan ja työsuojelutoimikunnan sihteerille maksetaan kokoustehtävistä valtion komiteoista olevien määräysten mukainen erillinen korvaus.
5. Henkilöstön edustajan matkustaessa tämän sopimuksen edellyttämien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdosta maksetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.
RAHOITUSALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
TYÖEHTOSOPIMUS
17 § Tietojen salassapito
1. Tietojen salassapitoon noudatetaan voimassa olevan lainsäädännön salassapitosäännöksiä.
18 § Neuvottelujärjestys
1. Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
19 § Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 1.4.2001 alkaen toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Helsinki 9. maaliskuuta 2001 PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry
YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry
Muistiinpanoja:
91
TYÖEHTOSOPIMUS
Muistiinpanoja:
93
TYÖEHTOSOPIMUS
Muistiinpanoja:
95
TYÖEHTOSOPIMUS