PERUSSOPIMUS
POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO
POHJOIS-POHJANMAAN LIITON PERUSSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO
2 § Toiminta-ajatus ja tehtävät 3
MAAKUNNAN LIITON YHTEISTOIMINTA MUIDEN LIITTOJEN KANSSA 5
4 § Kuntayhtymän aluekehityslaissa tarkoitettu yhteistoiminta-alue ja siinä hoidettavat tehtävät 5
5 § Yhteistoiminta-alueen päätöksenteko ja asian valmistelun järjestäminen 5
6 § Edustus edustajainkokouksessa 6
8 § Edustajainkokouksen järjestäytyminen 6
9 § Edustajainkokouksen päätösvaltaisuus 6
10 § Edustajainkokouksen tehtävät 7
11 § Edustajainkokouksen kustannukset 7
13 § Maakuntavaltuuston jäsenten valinta 7
15 § Rajoitukset päätöksenteossa 8
16 § Maakuntavaltuuston tehtävät 8
18 § Nimi, koko ja toimikausi 9
19 § Maakuntahallituksen tehtävät 9
21 § Maakunnan yhteistyöryhmä 10
22 § Muut kuntayhtymän toimielimet 10
TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 11
24 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 11
25 § Talousarvio ja -suunnitelma 11
27 § Jäsenkuntien maksuosuudet 12
28 § Investointien pääomarahoitus 12
29 § Rahastojen perustaminen 13
31 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen 13
32 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 13
33 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen 13
34 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 13
35 § Uuden jäsenkunnan ottaminen 14
36 § Kuntayhtymästä eroaminen 14
37 § Voimaantulo ja soveltaminen 14
POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO - KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
I LUKU
KUNTAYHTYMÄ
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä ja koti- paikka Oulun kaupunki. Kuntayhtymästä voidaan käyttää myös nimi- tystä Pohjois-Pohjanmaan liitto.
2 § Toiminta-ajatus ja tehtävät
Toiminta-ajatus
Pohjois-Pohjanmaan liitto on maakunnan kehittämisen keskus, joka vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja maakuntakaavoituk- sesta, ajaa maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja sekä palvelee niitä tuottamalla kehittämisohjelmia, -ideoita ja -hankkeita sekä selvityksiä ja tutkimuksia.
Pohjois-Pohjanmaan liiton tehtävät ovat:
1. maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maakuntasuunnittelusta ja -kaavoituksesta vastaavan kuntayhtymän tehtävät;
2. aluepoliittiseen lainsäädäntöön sisältyvät aluekehitysviran- omaiselle kuuluvat tehtävät sekä niihin liittyvä maakunnallinen edunvalvonta;
3. muut lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtä- vät;
4. jäsenkuntien tarpeista lähtevästä kulttuuri- ja koulutustoimin- nasta huolehtiminen.
Kuntayhtymä toimii valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviran- omaisena myöntäessään alueiden kehittämislaissa tarkoitettua tukea.
Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaak- seen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jä- senkunnilta.
Kuntayhtymän on maakuntakaavaa laadittaessa oltava tarpeellisessa määrin yhteistyössä asianomaisten kuntien, valtion viranomaisten ja muiden maakuntakaavoituksen kannalta keskeisten tahojen kanssa.
3 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hai- luoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhä- järvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska.
Kunta, joka valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan kun- tayhtymän alueeseen, tulee kuntayhtymän jäseneksi päätöksessä mai- nitusta ajankohdasta lukien.
Jäsenkunnan liitos, lakkaaminen, perustaminen ja muut kuntien alueja- oissa johtuvat muutokset tulevat voimaan valtioneuvoston päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä pää- töksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
MAAKUNNAN LIITON YHTEISTOIMINTA MUIDEN LIITTOJEN KANSSA
4 § Kuntayhtymän aluekehityslaissa tarkoitettu yhteistoiminta-alue ja siinä hoi- dettavat tehtävät
Maakunnan liitto voi kuulua aluekehityslaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi vain yhteen yhteistoiminta-alueeseen. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu muodostavat aluekehityslain mukaisen yhteistoiminta-alueen.
Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat sellaiset aluekehityslain mukaiset tehtä- vät, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä, sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sekä koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta.
5 § Yhteistoiminta-alueen päätöksenteko ja asian valmistelun järjestäminen
Päätökset yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä tehdään aluekehi- tyslain mukaisesti liittojen yhtäpitävin päätöksin joko hallituksissa taikka valtuustoissa.
Liittojen hallitukset käyttävät päätösvaltaa asioissa, joissa liittojen yhtei- nen päätös on luonteeltaan valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa. Mi- käli kyseessä olevasta asiasta ei ole valtuuston päätöstä taikka hallituk- sen päätös merkitsisi siitä olennaista poikkeamista, niin päätösvalta kuuluu valtuustolle.
Yhteistoiminta-alueen liittojen hallitukset sopivat ja vastaavat siitä, miten yhteistyössä käsiteltävät ja päätettävät asiat valmistellaan ja miten esit- tely- ja muut virka- ja talousvastuut järjestetään.
Kuntayhtymän valtuusto taikka kuntayhtymän jäsenkunnat asettavat aluekehittämislaissa tarkoitetulla maakuntien liittojen yhteistoiminta-alu- eella yhteistoimintaelimen vain, mikäli yhteistoimintaan osallistuvat maakunnan liitot eivät tee laissa tarkoitettuja päätöksiä yhtäpitävin pää- töksin ja vain mikäli valtioneuvosto siinä tapauksessa toimielintä edel- lyttää.
II LUKU
KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET
Edustajainkokous
6 § Edustus edustajainkokouksessa
Jäsenkunnat valitsevat edustajat edustajainkokoukseen kunnallisvaa- leja edeltävän vuoden 31.12 päivän mukaisen asukasluvun perusteella siten, että kunta valitsee yhden edustajan alkavaa 7 000 asukasta koh- den.
Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja. Edustajalla on edustajainkokouksessa yksi ääni.
Edustajan ja varaedustajan on oltava jäsenkuntien valtuutettuja.
7 § Edustajainkokous
Edustajainkokous pidetään kunnallisvaalivuoden syyskuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus päättää edustajainkokouksen ajasta ja pai- kasta.
Kutsu kuntien edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsen- kunnille vähintään kuukautta ennen kokousta.
Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemiensa edustajien nimet maakuntahallitukselle viimeistään 14 päivää ennen kuntien edustajain- kokousta.
Edustajainkokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä edusta- jille viimeistään seitsemän päivää ennen kuntien edustajainkokousta.
8 § Edustajainkokouksen järjestäytyminen
Kuntien edustajainkokouksen avaa maakuntahallituksen puheenjohtaja
Kuntien edustajainkokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja yhden va- rapuheenjohtajan. Lisäksi kuntien edustajainkokous valitsee sihteerin, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä tarpeellisen määrän ääntenlaskijoita.
9 § Edustajainkokouksen päätösvaltaisuus
Kuntien edustajainkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puo- let edustajista on saapuvilla.
10 § Edustajainkokouksen tehtävät
Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntaval- tuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
11 § Edustajainkokouksen kustannukset
Jäsenkunta vastaa kuntien edustajainkokoukseen valitsemansa edus- tajan palkkioista ja luottamustoimen hoitamisesta aiheutuneista kustan- nuksista.
Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa kuntien edustajainkokouksen järjestä- misestä aiheutuneista muista kustannuksista.
Yhtymävaltuusto
12 § Yhtymävaltuuston nimi
Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Pohjois-Pohjanmaan maakun- tavaltuusto, lyhennettynä maakuntavaltuusto.
13 § Maakuntavaltuuston jäsenten valinta
Kuntien edustajainkokous valitsee maakuntavaltuustoon jäsenkuntien kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi kustakin jäsenkun- nasta yhden jäsenen kunnallisvaaleja edeltävän vuoden 31.12. päivän mukaisen asukasluvun perusteella, alkavaa 7 000 asukasta kohden.
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta kun- nasta kuin varsinainen jäsen.
Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien kun- nanvaltuustojen jäsenistä.
Maakuntavaltuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tu- lee vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti (KuntaL 86 a §).
Mikäli jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuuden kesken toimikau- den tai muusta syystä eroaa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikau- den, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jä- senen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa ryh- mää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.
Mikäli jäsenkunta tulee liiton jäseneksi kesken vaalikauden, valitsee se edustajansa valtuustoon noudattaen soveltuvin osin tämän perussopi- muksen määräyksiä. Mikäli kaksi tai useampi kunta yhdistyy yhdeksi lii- ton jäsenkunnaksi kesken vaalikauden, valitsee yhdistynyt kunta edus- tajansa valtuustoon noudattaen soveltuvin osin tämän perussopimuk- sen määräyksiä.
14 § Jäsenten äänimäärä
Maakuntavaltuuston kokouksissa on kullakin jäsenellä yksi ääni.
15 § Rajoitukset päätöksenteossa
Jos jokin kunta osallistuu kuntayhtymän toimintaan vain lakisääteisten tai vain vapaaehtoisten tehtävien osalta, voivat jäsenkunnan edustajat osallistua päätöksentekoon vain niissä asioissa, joiden osalta kunta osallistuu kuntayhtymän toimintaan.
16 § Maakuntavaltuuston tehtävät
Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätös- valtaa.
Sen lisäksi mitä kuntalaissa, erityislainsäädännössä tai tässä sopimuk- sessa määrätään, maakuntavaltuusto
1. valitsee maakuntavaltuuston puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen.
2. hyväksyy jokaista varainhoitovuotta varten liiton talousarvion ja sen hyväksymisen yhteydessä kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman.
3. hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset säännöt.
4. asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuo- sien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten ja valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yhden tai useamman tilintarkastajan. Tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla maakuntavaltuuston jäseniä.
5. päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat ai- hetta, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille.
6. valitsee maakuntahallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän vara- puheenjohtajia toimikaudekseen.
7. perustaa tarpeelliseksi katsomiansa toimielimiä.
8. tekee luvussa III valtuuston tehtäviksi osoitetut päätökset.
9. valitsee maakuntajohtajan.
10. hyväksyy maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan, merialue- suunnitelman, maakuntaohjelman ja muut merkittävät kehittä- misohjelmat
11. päättää aluekehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen maakunnan liittojen kanssa yhtäpitävin päätöksin yhteistoimin- taelimen asettamisesta, nimestä, toimikaudesta, jäsenten luku- määrästä, äänivallan perusteista sekä asiain valmistelu-, esit- tely- ja muista virka- ja talousvastuista vain, mikäli yhteistoimin- taan osallistuvat maakunnan liitot eivät tee laissa tarkoitettuja yhteisiä päätöksiä yhtäpitävin päätöksin ja vain mikäli valtio- neuvosto siinä tapauksessa toimielintä edellyttää.
Tarkastuslautakunta
17 § Nimi, koko
Kuntayhtymällä on tarkastuslautakunta.
Tarkastuslautakunnasta määrätään kuntayhtymän tarkastussäännössä.
Hallitus
18 § Nimi, koko ja toimikausi
Kuntayhtymällä on hallitus, josta käytetään nimeä maakuntahallitus.
Maakuntahallitukseen valitaan 13 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
Maakuntahallituksen jäsenten toimikausi on neljä vuotta.
Hallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsen- kuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaa- leissa saamaa ääniosuutta kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuus- periaatteen mukaisesti.
Lisäksi on pyrittävä ottamaan huomioon alueellinen kattavuus niin, että jokaiselta seudulta tulee edustus hallitukseen.
19 § Maakuntahallituksen tehtävät
Maakuntahallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Maakuntahallituksen tehtävät määritellään tarkemmin hallintosään- nössä.
Maakuntahallituksen tehtävien osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä kuntalain (365/95) 23 §:ssä on säädetty kunnanhallituksen tehtävistä
Maakuntavaltuuston päätösvaltaan kuuluvien asioiden siirrosta hallituk- sen päätettäväksi säädetään kuntayhtymän hallintosäännössä.
20 § Nimenkirjoitusoikeus
Kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään, kenellä on kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus.
21 § Maakunnan yhteistyöryhmä
Maakunnassa on alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden ja rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä.
Maakuntahallitus asettaa yhteistyöryhmän aluekehityslainsäädännössä säädettyjen tahojen edustajista.
Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät määritellään tarkemmin kulloinkin voimassa olevassa laissa alueiden kehittämisestä. Yhteistyöryhmän tehtävistä ja kokousmenettelystä määrätään myös yhteistyöryhmän hy- väksymässä sekä maakuntahallituksen vahvistamassa työjärjestyk- sessä.
22 § Muut kuntayhtymän toimielimet
Maakuntavaltuusto voi perustaa muita pysyviä lautakuntia, neuvottelu- kuntia ja yhteistyöryhmiä.
III LUKU
TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
23 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspää- omaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää maakuntaval- tuusto.
Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttä- män pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää maakunta- valtuusto.
Mikäli jäsenkunta liittyy toiseen jäsenkuntaan tai niistä muodostuu uusi jäsenkunta tai jäsenkuntaan liitetään kunta tai kunnan osa kuntayhty- män ulkopuolelta, voi maakuntavaltuusto päätöksellään edellyttää jä- senkunnalta vastaavan lisäyksen pääomasijoitukseen. Lisäys lasketaan tällöin liittymistä edeltävän vuoden vaihteen asukasluvun suhteessa.
Mikäli jäsenkunnan osa siirtyy kuntayhtymän alueen ulkopuolelle, voi- daan maakuntavaltuuston päätöksellä maksaa kyseiselle maakunnan ulkopuoliselle kunnalle vastaava osuus peruspääomasta.
Mikäli uusi kunta liittyy kuntayhtymän jäseneksi jäsenkuntien yhdistymi- sen seurauksena, on uuden jäsenkunnan pääoman suuruus yhdistynei- den kuntien aikaisempien pääomaosuuksien yhteenlaskettu määrä.
24 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ja vastuu veloista ja vel- voitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntaosuuksista. Rekiste- rissä on eriteltävä jäsenkuntaosuudet osajäsenyyksittäin.
25 § Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilai- suus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävit- täin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 15.11. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä.
Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai
26 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy maa- kuntavaltuusto.
27 § Jäsenkuntien maksuosuudet
Jäsenkunnat suorittavat kuntayhtymälle osuutensa talousarvion mukai- sista kuntayhtymän ylläpidosta, hallinnosta ja kirjanpidosta ja perusso- pimuksen 2 §:n mukaisten tehtävien hoidosta aiheutuvista menoista. Maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuonna toimitetussa kunnallisverotuksessa todettujen laskennallisten verotulojen suhteessa. (Laskennallisiin verotuloihin huomioidaan ansio- ja pääomaverotulot, yhteisö- ja kiinteistöverotulot).
Jäsenkuntien on suoritettava 1 mom. tarkoitettavista maksuosuuksista talousarvion mukaan laskettuja ennakkoja.
Kunnan, joka on liiton osajäsenenä vapaaehtoisten tehtävien osalta, jä- senmaksu on 1/6 osa 1 momentin mukaan määräytyvästä jäsenmak- susta.
Tilikauden tulos on otettava huomioon seuraavassa laadittavassa ta- lousarviossa.
28 § Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtion- osuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman sijoituk- sena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti.
Perustamishankeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määrää- miseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti.
Jäsenkunnilta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden li- säykseksi.
Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahas- toon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
29 § Rahastojen perustaminen
Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöistä päättävät jä- senkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
30 § Viivästyskorko
Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöistä päättää maakuntaval- tuusto.
Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 1 momentin mu- kaisen viivästyskoron.
31 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen maakuntavaltuusto päättää samalla tili- kauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
32 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan maakuntaval- tuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alen- netaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä 3 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
33 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on sää- detty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä.
34 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kun- tayhtymän purkautuessa maakuntahallituksen on huolehdittava loppu- selvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsen- kunnille peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämi- seen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
IV LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET
35 § Uuden jäsenkunnan ottaminen
Milloin kunta liitetään valtioneuvoston päätöksellä kuntayhtymän maa- kuntakaava-alueeseen, saa kunta kuntayhtymän jäsenyyden ilman eri hakemusta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Esitys osajä- senyydestä tehdään kuntayhtymälle ja osajäseneksi hyväksyminen ta- pahtuu perussopimuksen hyväksymismenettelyn mukaisesti.
36 § Kuntayhtymästä eroaminen
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymän osajäsenyydestä, on il- moitettava siitä kuntayhtymälle.
Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa.
37 § Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus astuu voimaan 16.11.2020.