INFORMAATIOLOGISTIIKKA-ALAN

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritys- ten toimihenkilöihin Posti-konsernin ICT-tehtävissä ja niihin rinnastettavissa tehtä- vissä sekä palkanlaskennan ja siihen liitännäisissä tehtävissä.

Tätä sopimusta ei sovelleta henkilöön, joka kuuluu palkkaliitteen 1 vaativuusryhmään 9-12 tai niitä vaativampiin tehtäviin. Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. henkilöt, jotka edustavat työnantajaa henkilöstön palkka- ja työehtoja määriteltäessä, henkilöt joilla on itsenäinen asema ja taloudellinen tai tuotannollinen vastuu yrityksessä tai sen tulosyksikössä sekä henkilöt jotka toimivat näihin tehtäviin rinnastettavissa tehtävissä. Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voivat tehtävän vaativuuden perusteella jäädä myös henkilöt jotka toimivat strategisesti tär- keissä ja itsenäisissä asiantuntijatehtävissä. Edellä mainituin perustein myös palkka- ryhmään 8 kuuluvat henkilöt voivat kuulua työehtosopimuksen ulkopuolelle.

II TYÖSUHDE ‌

2 § Työnjohto ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa toimi- henkilöitä.

2. Toimihenkilö on velvollinen tekemään varsinaiseen työhönsä rinnastettavaa työtä ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa.

3 § Työsopimus ja työsuhteeseen ottaminen Työsopimus ‌‌

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista. Etätyöstä sovi- taan kirjallisesti.

2. Työsopimus sovitaan olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan. Määräajaksi sovitusta työsopimuksesta on käytävä selville määräajan pituus ja määräaikai- suuden peruste.

3. Uudelle toimihenkilölle voidaan työsopimuksessa sopia työnteon aloittamisesta alkavasta enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta työsopimuslain 1 lu- vun 4 §:n mukaisesti.

4. Työsopimuksessa sovitaan toimihenkilön päätehtävä, työpaikka, työpaikkakunta sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Osa-aikaisen toimihenki- lön työsopimuksessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä (x tuntia) enintään nel- jän kalenteriviikon pituisessa työvuoroluettelojaksossa siten, että se on mahdol- lisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työaikaa. Paikallisesti työehtoso- pimuksen 46 §:n mukaisesti työskentelyalueen määrittelemisestä voidaan sopia edellä mainittua laajemmin. Jos sovittava työskentelyalue ulottuu yhtä useam- man luottamusmiehen toimialueelle, sopijaosapuolena on pääluottamusmies.

5. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäinen yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

6. Työnantaja toimittaa uudesta työsopimuksesta tiedon luottamusmiehelle. Luotta- musmiehelle on ilmoitettava toimihenkilön nimi, työyksikkö, toimihenkilön työ- aika, määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste.

Määräaikaiset työsopimukset

7. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määrä- aikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seu- raavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos määräaikaiseksi sijaiseksi palkatun toimihenkilön työskentely muuttuu pysy- väisluonteiseksi sijaistamiseksi, työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

8. Jos työnantajan ja toimihenkilön välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymät- tömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

9. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ään viitaten, määräaikaisissa työsuhteissa ollutta toi- mihenkilöä ei saa syrjiä täytettäessä tehtävää, jota hän on viimeksi hoitanut.

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle toimihenkilölle

10. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työnte- kijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyönteki- jöille. Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityk- sessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti siten, että työnantajan palveluksessa olevilla työntekijöillä on mahdollisuudet hakeutua näihin työpaik- koihin.

4 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen ‌

1. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta toimihenkilöstä johtuen ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista toimihenkilöstä johtuvaa tai hä- nen henkilöönsä liittyvää asiallista ja painavaa syytä.

Irtisanomisajat

2. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

3. Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 1 vuoden	14 päivää
yli 1 vuotta	1 kuukausi

Työsuhteen päättämisestä ilmoittaminen

4. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan toimihenkilölle työsopimuslain mukai- sesti ja sen lisäksi etukäteen luottamusmiehelle. Työsuhteen purkamisesta ilmoi- tetaan luottamusmiehelle mahdollisimman pian.

Lomauttaminen

5. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden il- moitusaikaa, jos työntekijän työsuhde yritykseen on jatkunut keskeytyksittä enin- tään viisi vuotta, ja vähintään kahden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä yli viisi vuotta. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mu- kaisesti sopien voidaan lomautusilmoitusaikoja lyhentää. Lomautus voi olla mää- räaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Työvoiman vähentämisjärjestys

6. Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lo- mauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työn- antajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huo- miota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden mää- rään.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ‌‌‌

5 § Säännöllisen työajan pituus ‌

1. Kokoaikaisen toimihenkilön säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuo- rokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.

6 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Keskimääräinen työaika ‌‌

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi niin, että kokoaikaisen toimihenkilön viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin työehtosopimuksen 5

§:n mukaiseksi viikkotyöajaksi työajan tasoittumisjakson aikana.

Työajan tasoittumisjakson ja työajan pituus

2. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 kalenteriviikkoa.

3. Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä.

4. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työvuoron pituus on vähintään 4 tuntia ja enintään 9 tuntia.

5. Osa-aikatyöntekijään ei sovelleta edellä 5 momentissa mainittua työvuoron vä- himmäispituutta koskevaa 4 tunnin rajaa. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnan- taja ja osa-aikatyöntekijä voivat sopia pidemmästä kuin 9 tunnin työvuorosta niin, että viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.

6. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaan voidaan työnantajan ja pääluot- tamusmiehen välillä sopia työajan tasoittumisjakson pituudeksi enintään 52 ka- lenteriviikkoa sekä viikoittaisen työajan ja työvuoron pituudesta edellä mainitusta poiketen. Työvuoron pituus voi kuitenkin olla enintään 12 tuntia.

Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

8. Jos kuukausipalkkaisen toimihenkilön työsuhde päättyy työajan tasoittumisjak- son aikana ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin säännöllisen viikko- työajan pituiseksi, lasketaan kuinka monta tuntia tehty säännöllinen keskimää- räinen työaika viikkoa kohti on työsopimukseen perustuvaa säännöllistä viikko- työaikaa pidempi tai lyhyempi. Säännöllisen viikkotyöajan ylittäviltä tehdyiltä tun- neilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Viikkotyöajan alittavilta tunneilta vähennetään toimihenkilön palkkaa.

7 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

1. Jos säännöllinen työaika järjestetään keskimääräiseksi, työnantajan on enna- kolta laadittava työaikalain 29 §:ssä tarkoitettu viikkotason suunnitelma, työajan tasoittumisjärjestelmä siitä, miten tasoittumisjakson viikoittainen työaika tasoittuu työehtosopimuksen 5 § mukaisesti keskimääräiseksi työajaksi.

Tasoittumisjärjestelmän laatiminen ja muuttaminen

2. Valmisteltaessa tai aiottaessa muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää luotta- musmiehelle on varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjärjestelmäluonnokseen ja esittää siitä mielipiteensä vähintään 12 kalenteripäivää ennen sen suunniteltua voimaantuloa.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava toimihenkilölle hy- vissä ajoin.

Poissaolon vaikutus keskimääräiseen työaikaan

4. Jos toimihenkilö on ollut poissa työstä sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaan, joustovapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaolo- aikaa työssäolon veroisena tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pidetään vahvistetun työvuoroluettelon mukaista työaikaa. Jos työvuoroluetteloa ei ole, kokoaikaisen toimihenkilön työssäolon veroista aikaa on työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen ja osa-ai- kaisella toimihenkilöllä työsopimuksen mukainen työaika.

8 § Arkipyhät ‌

1. Arkipyhiä ovat

- pitkäperjantai,

- toinen pääsiäispäivä,

- helatorstai,

- juhannusaatto

sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

- uudenvuodenpäivä,

- loppiainen,

- vapunpäivä,

- itsenäisyyspäivä,

- jouluaatto,

- joulupäivä ja

- tapaninpäivä.

Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle

2. Arkipyhät lyhentävät kuukausipalkkaisen toimihenkilön tasoittumisjakson sään- nöllistä työaikaa.

3. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen toimihenkilön työaikaa lyhennetään työehto- sopimuksen 5 §:n mukaista säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaavasti.

4. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan antamalla toimihenkilölle arki- pyhäpäivä vapaaksi tai kokonainen vapaapäivä kyseisen työvuoroluettelojakson tai kahden sitä edeltävän tai kahden sitä seuraavan työvuoroluettelojakson ai- kana, työajan tasoittumisjakson aikana tai toimihenkilön suostumuksella muuna aikana.

Arkipyhäkorvaus osa-aikaiselle kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle

5. Osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän, joka vakiintuneesti työskentelee vähintään 64 tuntia neljän kalenteriviikon pituisen työvuoroluettelojakson aikana, työaikaa lyhennetään suhteessa sovittuun työaikaan.

6. Mikäli osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän, joka vakiintuneesti työsken- telee vähintään 64 tuntia neljän kalenteriviikon pituisen työvuoroluettelojakson aikana, työaikaa ei voida lyhentää arkipyhäviikolla, maksetaan saamatta jää- neestä arkipyhävapaasta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus joka vas- taa keskimääräistä vuorokautista työaikaa.

Arkipyhäkorvaus tuntipalkkaiselle toimihenkilölle

7. Jos tuntipalkkainen osa-aikatoimihenkilö vakiintuneesti työskentelee vähintään 64 tuntia neljän kalenteriviikon pituisen työvuoroluettelojakson aikana, lyhentävät yllämainitut arkipyhät myös hänen työaikaansa. Työajan lyhennys korvataan maksamalla toimihenkilölle arkipyhäkorvauksena työehtosopimuksen 26 §:n mu- kainen keskimääräinen päiväpalkka. Itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mukai- nen poissaolopäivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut toimihenkilön työpäivä. Arkipyhäkorvaus suoritetaan myös toimihenki- lön vuosiloma-ajalle sattuvilta arkipyhiltä.

9 § Säännöllisen työajan sijoittaminen ‌

1. Työviikko on keskimäärin enintään 5-päiväinen. Säännöllisesti enintään kolme tuntia vuorokaudessa työskentelevällä työviikko voi olla 7-päiväinen.

Yötyö

2. Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan tarvittaessa järjestää yötyöksi.

Liukuva työaika

3. Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia niistä perus- teista, joita noudattamalla työnantaja ja toimihenkilö voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.

4. Säännöllistä työehtosopimuksen 5 §:ssä sovittua vuorokautista työaikaa lyhen- tää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka voi olla neljä tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään työehto- sopimuksen 5 §:ssä sovitun viikoittaisen säännöllisen työajan pituinen kalenteri- vuoden pituisen seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumara- jojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

5. Sovittaessa paikallisesti liukuvan työajan perusteista on sovittava kiinteästä työ- ajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja lepoaikojen sijoittamisesta.

6. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähenne- tään toimihenkilölle annettavalla vapaa-ajalla. Palkkaliitteen 1 ja 3 mukaisissa tehtävissä työskentelevällä toimihenkilöllä on mahdollisuus pitää työajan ylitys- ten kertymiä kokonaisina vapaapäivinä, mistä on sovittava työnantajan kanssa.

TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA ‌

10 § Työajaksi luettava aika ‌

1. Työajaksi luetaan työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka toimihenkilö on vel- vollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

2. Xxxxxx toimihenkilö työskentelee työvuoronsa aikana useammassa työntekokoh- teessa, luetaan välittömään siirtymiseen työntekokohteesta toiseen tarvittava aika työajaksi. Jos työvuoro on jaettu työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin mu- kaisesti, aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi.

3. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen ja kulkemiseen tai kul- jetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suoritus- paikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.

TYÖVUOROT ‌

11 § Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä ‌

1. Työvuoro pyritään järjestämään yhdenjaksoisena. Perustellusta syystä se voi- daan jakaa enintään kahteen osaan niin, että vuorojen väliin jää yli yhden tunnin vapaa-aika. Tarpeetonta työhönsidonnaisuutta on vältettävä.

Työhönsidonnaisuuslisä

2. Toimihenkilölle maksetaan työhönsidonnaisuuslisää jokaiselta sellaiselta työvuo- roluettelon mukaisesti jaetulta työvuorolta, jonka osien välinen aika on yli yhden tunnin. Työhönsidonnaisuuslisä on enintään kahden tunnin väliseltä ajalta 1.5.2022 lukien 5,63 euroa. ja yli kahden tunnin ajalta 1.5.2022 lukien 11,25 eu- roa.

12 § Työvuoroluettelo Työvuoroluettelon laatiminen ‌‌

1. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kahden kalenteriviikon

pituiselle työjaksolle. Työvuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä työaikaan vaikuttavat päivittäiset le- poajat. Työvuoroluettelon on oltava työntekijän nähtävissä vähintään viikkoa en- nen työjakson alkamista. Työvuoroluettelo voidaan antaa myös sähköisesti edel- lyttäen, että työvuoroluettelo on työpaikalla jatkuvasti työntekijöiden ja edunval- vojien nähtävillä.

2. Jos työvuoroluetteloa tehtäessä on tiedossa vuosiloma tai sen osa, työvuoroluet- teloon merkitään kokoaikaiselle toimihenkilölle työvuoron laskennalliseksi työ- ajaksi työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen työaika, kuitenkin enin- tään viikoittainen työaika, ja osa-aikaiselle toimihenkilölle työsopimuksen mukai- nen työaika. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen pidettäväksi sovitun vuo- siloman työvuoroluettelon mukaista työaikaa ei muuteta.

3. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluette- loehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa ennen työvuoroluet- telon suunniteltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtaisesti antaa suostumuksensa lyhyemmästä tutustumis- ja lausunnonantoajasta. Työvuorolu- ettelo voidaan toimittaa luottamusmiehelle sähköisesti.

Työvuoroluettelon muuttaminen

4. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain (605/1996) 35 §:n 2 momentin mukaisesta painavasta syystä tai asianomaisen työntekijän suostumuksella. Työvuoroluettelon muuttamisen perusteista voidaan lisäksi so- pia paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti. Jos muutos johtuu edellä mainitusta painavasta syystä, siitä on pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle työntekijälle työvuoroa edeltävänä päivänä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuoroluettelon muuttamista painavasta syystä arvioidaan aino- astaan työaikalain 35 § 2 momentin mukaisin perustein (605/1996, viittausmääräys).

5. Työvuoroluettelon laadinta-ajanjaksosta ja luottamusmiehelle varattavasta tutus- tumisajasta voidaan sopia toisin työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.

LEPOAJAT ‌

13 § Päivittäiset lepoajat Ruokatauko ‌‌

1. Jos työaika on kuusi tuntia tai pidempi, toimihenkilölle on annettava joko tilaisuus aterioida työn aikana tai vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus es- teettömästi poistua työpaikalta.

Kahvitauko

2. Toimihenkilö voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana

kahvia tai virvokkeita.

14 § Vuorokausilepo ‌

1. Työaikalain 25 §:n 1 momentista (vuorokausilepo) poiketen vuorokausilevon pi- tuus on kaikissa työehtosopimuksen mukaisissa töissä vähintään yhdeksän tun- tia.

2. Yhdeksän tunnin pituisesta lepoajasta voidaan poiketa seuraavista syistä:

a. ennakolta laaditussa työvuoroluettelossa työntekijöitä edustavan luottamus- miehen suostumuksella;

b. kun työtä on ennakolta arvaamattomasta syystä jatkettava yli työvuoroluet- telon mukaisen työvuoron; tai

c. asianomaisen toimihenkilön suostumuksella, kun poikkeaminen on tilapäi- sesti tarpeen.

15 § Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät ‌

1. Työaika järjestetään pääsääntöisesti niin, että toimihenkilö, jonka säännöllinen työaika on yli kolme tuntia vuorokaudessa, saa kerran viikossa kaksi kokonaista kalenterivuorokautta kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen. Toinen vapaapäivä on mikäli mahdollista lauantai.

2. Jollei vapaan antaminen 1. momentin mukaisesti ole mahdollista, viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 54 tunniksi 9 viikon ajanjakson aikana, jolloin vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Seuraavista syistä voidaan poiketa 24 tunnin viikoittaisesta vapaa-ajasta:

a. jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia;

b. hätätyössä;

c. jos työn tekninen laatu ei salli toimihenkilön täydellistä työstä vapauttamista; tai

d. jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-ai- kanaan yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

4. Jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön edellä c ja d kohdissa mainituissa tapauksissa hänen vapaa-aikanaan, toimihenkilölle on korvattava saamatta jää- nyt viikkovapaa lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa työhön vapaapäi- vinä käytetyllä tuntimäärällä. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuu- kauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Toimihenkilön suostumuk- sella saamatta jäänyt viikkovapaa voidaan korvata myös yksinkertaisella tunti- palkalla.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN ‌

16 § Lisä- ja ylityö Lisätyö ‌‌

1. Lisätyötä on osa-aikatoimihenkilölle työvuoroluetteloon merkityn työajan, tai sen puuttuessa sopimuksen mukaisen työajan ylittävä työ, joka ei ylitä työehtosopi- muksen 5 §:n mukaista vuorokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa. Ko- koaikaiselle toimihenkilölle ei muodostu lisätyötä.

Lisätyökorvaus

2. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityö

3. Kokoaikaisen toimihenkilön ylityötä on työ, joka ylittää työvuoroluettelossa sään- nölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

4. Osa-aikaisen toimihenkilön ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vahvistetun työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen vuorokauti- sen tai viikoittaisen säännöllisen työajan.

Ylityökorvaus

5. Korvauksena ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittä- viltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työvuoron jatkuessa yhtenäisenä, vuoro- kauden vaihtuminen ei vaikuta korvausperusteisiin.

6. Ylityötä ei korvata 5. momentissa todetulla tavalla, jos se korvataan 7. ja 8. mo- menteissa todetulla tavalla vapaapäiväylityökorvauksena.

Vapaapäiväylityökorvaus

7. Työvuoroluetteloon kokoaikaisen toimihenkilön vapaapäiväksi merkittynä päi- vänä tehdystä työstä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

8. Työvuoroluetteloon osa-aikatoimihenkilön vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtun- neilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka, jos työehtosopimuksen 5 §:n mukainen kokoaikainen viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy. Arkipyhäviikolla kukin työehtosopimuksen mukainen arkipyhä laskee viikoittaista ylityökynnystä työehtosopimuksen 5 §:n mukaista vuorokautista työaikaa vastaavasti.

Lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen joustovapaaksi

9. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia lisä- ja ylityökorvausten vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi.

Ylityön enimmäismäärät

10. Työajan enimmäismäärien tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenteri- vuotta.

TYÖAIKAKORVAUKSET ‌

17 § Ilta- ja yötyölisä Iltatyölisä ‌‌

1. Iltatyölisää maksetaan kello 18 - 22 ja sen suuruus on palkkaliitteen 1 tehtävissä 1.5.2022 alkaen 1,51 euroa ja palkkaliitteen 3 tehtävissä 1,52 euroa tunnilta.

Yötyölisä

2. Yötyölisää maksetaan kello 22 – 06 ja sen suuruus on palkkaliitteen 1 tehtävissä 2,75 euroa ja palkkaliitteen 3 tehtävissä 2,77 euroa tunnilta.

Ilta- ja yötyölisän vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia iltatyölisän vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi. Toimihenkilöllä on oikeus pyynnöstään vaihtaa yötyölisä jousto- vapaaksi.

18 § Lauantaityökorvaus Lauantaityökorvaus ‌‌

1. Arkilauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Lauantaityökorvausta ei makseta pääsiäislauantailta, eikä siltä ajalta, jolta mak- setaan sunnuntaityökorvausta.

3. Lauantaityökorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia lauantaityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi.

19 § Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä Sunnuntaityökorvaus ‌‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntai- työkorvauksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavaa päivää edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

Aattopäivänlisä

3. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tun- tipalkkaa vastaava korvaus.

Sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihtaminen joustovapaaksi

4. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia sunnuntaityökorvauksen ja

aattopäivänlisän vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi.

20 § Hälytysraha ‌

Varallaolo, hälytysluonteinen työ sekä kotoa tapahtuva viankorjaus ja –ohjaus

1. Varallaolo ja muu valmiusaika

1. Mahdolliseen varallaoloon ja siitä suoritettavaan korvaukseen noudatetaan työ- aikalain 4 §:n säännöksiä.

2. Muuta valmiusaikaa kuin edellä tarkoitettua varallaoloa koskevat ehdot sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi.

3. Tämän momentin mukaisiin tilanteisiin ei sovelleta hälytysluonteista työtä koske- via määräyksiä.

2. Hälytysluonteinen ja odottamaton työ

4. Hälytysluonteista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimi- henkilö joutuu tulemaan työhön hänen jo poistuttuaan työpaikalta tai suoritta- maan hälytystyötehtäviä etätyönä työnantajan toimitilojen ulkopuolella säännölli- sen työaikansa ulkopuolella.

Hälytysluonteiseksi työksi katsotaan ainoastaan työnantajan tai työnantajan hä- lytyskutsun antamiseen osoittaman asiantuntijaryhmän hälytyskutsun perus- teella tehtävä työ. Hälytystyöksi ei katsota vapaa-ajalla toisen toimihenkilön hä- lytyskutsun taikka muun pyynnön perusteella tehtyä työtehtävää tai ohjeistusta.

5. Hälytystyöstä maksetaan hälytysrahana yhden tunnin palkka. Varsinaiselta työ- ajalta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka enintään seuraavan työvuoron alkuun saakka. Palkkaan sisältyy mahdollinen ylityökorvaus.

3. Korvausten maksaminen

6. Tässä pykälässä mainitut korvaukset voidaan sopia maksettavaksi kiinteänä kuukausikorvauksena. Lisäksi tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia toisin paikallisesti joko työnantajan ja toimihenkilön tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Muualla kuin työpaikalla tapahtuva ylläpito- tai viankorjaustyö

7. Muualla kuin työpaikalla tapahtuvaan ylläpito- tai viankorjaustyöhön käytetty aika ei ole työaikaa. Tällaisesta työstä sovittaessa on samalla sovittava siitä makset- tavasta korvauksesta.

21 § Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen ‌‌

1. Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.

Työtuntien pyöristäminen

2. Korvausten ja lisien laskemisen perusteena olevat tunnit tasoitetaan täysiksi tun- neiksi työaikakorvausten laskentakausittain siten, että puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähimmäksi täydeksi tunniksi ja puolta tuntia lyhyempi aika jäte- tään huomioon ottamatta.

Työaikakorvausten laskentakausi

3. Työaikakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset lasketaan ajanjaksolta, joka al- kaa kalenterikuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden

11. päivänä.

Työaikakorvausten maksaminen

4. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle työaikakorvaukset maksetaan työaikakor- vausten laskentakautta seuraavana säännöllisenä palkanmaksupäivänä. Tunti- palkkaiselle toimihenkilölle työaikakorvaukset maksetaan palkanmaksukausit- tain.

TYÖAIKAJÄRJESTELYT ‌

22 § Joustovapaa ‌

1. Xxxxxxxxxxx on menettely, jossa työnantaja ja toimihenkilö sopivat tähän työeh- tosopimukseen perustuvan tai muutoin sovitun etuuden vaihtamisesta annetta- vaksi myöhemmin palkallisena joustovapaana, tai jossa joustovapaaksi vaihta- minen perustuu toimihenkilölle työehtosopimuksessa annettuun oikeuteen vaih- taa etuus joustovapaaksi taikka työehtosopimuksen määräykseen.

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, joustovapaaseen sovelle- taan, mitä vuosilomalain 27 §:ssä säästövapaasta on säädetty.

Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia

a) työehtosopimuksen 16 ja 17 § 1 momentin, 18 § ja 19 §:n sekä palkkaliittei- den mukaisen rahakorvauksen,

b) työehtosopimuksen 36 §:n mukaisen lomarahan, vuosilomalain mukaisen säästövapaan, tai

c) muun vapaan vaihtamisesta joustovapaaksi. Sovittava on joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä.

4. Toimihenkilöllä on oikeus pyynnöstään vaihtaa työehtosopimuksen 17 § 2 mo- mentissa tarkoitettu yötyölisä joustovapaaksi. Toimihenkilön on ilmoitettava yö- työlisän vapaaksi vaihtamisesta vähintään kahta viikkoa ennen työaikakorvaus- ten laskentakauden päättymistä.

5. Joustovapaaksi siirretään vuosityöajan lyhennys työehtosopimuksen 23 § 1 mo- mentin mukaisesti.

6. Joustovapaakertymä on tuntiperusteinen. Vaihdettava rahamääräinen erä muu- tetaan joustovapaakertymään sitä vastaavaksi tuntimääräksi. Joustovapaaksi vaihdettava erä merkitään joustovapaakertymään sitä pyöristämättä.

Rahakorvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

- yksi lisätyötunti = 1 tunti 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

- yksi 50 % ylityötunti = 1 tunti 30 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

- yksi 100 % ylityötunti = 2 tuntia palkallista vapaa-aikaa

- yhden tunnin iltatyölisä = 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

- yhden tunnin yötyölisä = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

- yhden tunnin lauantaityökorvaus = 15 minuuttia palkallista vapaa-aikaa

- yhden tunnin sunnuntaityökorvaus tai aattopäivänlisä = 1 tunti palkallista va- paa-aikaa.

7. Toimihenkilöllä voi olla joustovapaakertymää 3 momentin a) kohdan ja 4 momen- tin rahakorvausten perusteella kulloinkin yhteensä enintään 38 tuntia 15 minuut- tia. Kertymää voi kasvattaa yhteensä enintään 153 tuntiin, jos kutakin 38 tunnin 15 minuutin jaksoa vastaavalle ajalle sovitaan kirjallisesti yksityiskohtainen oh- jelma joustovapaan pitämisen ajankohdasta. Paikallisesti työehtosopimuksen 46

§:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enimmäismäärä on edellä sanottua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin edellä mainitun ohjelman laatiminen.

Joustovapaan antaminen

8. Joustovapaan antamisen ajankohdasta ja sovitun vapaan ajankohdan muuttami- sesta on sovittava, jollei jäljempänä muuta määrätä. Sopimus on tehtävä kirjalli- sesti. Erillistä sopimusta ei tarvita siltä osin kuin toimihenkilölle on sovittu 7 mo- mentissa tarkoitettu yksityiskohtainen kirjallinen ohjelma.

9. Työehtosopimuksen 23 § 1 momentin tapauksissa siirretystä tuntimäärästä voi- daan enintään kuuden tunnin pituinen aika käyttää työkykyä ylläpitävään ja ke- hittävään toimintaan vapaan kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana yritys-, yksikkö- tai työyksikkötasoisesti. Työnantajan on ilmoitettava toiminnan suunniteltu aika ja sisältö pääluottamusmiehelle vuosityöajan lyhennyksen ker- tymävuoden päättymistä seuraavan kesäkuun aikana. Jos työnantaja ei näin tee, joustovapaa annetaan vuosiloman yhteydessä.

10. Toimihenkilöllä on työsuhteen kestäessä oikeus vaatia 3 momentin a) –kohdan rahakorvauksen ja c) –kohdan muun vapaan sekä 4 momentin yötyölisän perus- teella kertyneen joustovapaan tai osan siitä korvaamista vapaan sijasta rahakor- vauksena. Työnantajalla on oikeus maksaa joustovapaan kertymä tai osa siitä rahakorvauksena, jos toimihenkilö ei noudata 7 momentissa tarkoitettua kirjallista ohjelmaa tai 8 momentissa tarkoitettua kirjallista sopimusta. Työnantaja ja toimi- henkilö voivat työsuhteen kestäessä sopia, että 3 momentin b) –kohdan lomara- han tai säästövapaan perusteella kertynyt joustovapaan kertymä tai osa siitä kor- vataan rahakorvauksena.

11. Jos toimihenkilö haluaa muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa, hänen tulee tehdä siitä työnantajalle esitys viimeistään kuukautta ennen vapaan sovittua

alkamista. Työnantajan tulee esityksen saatuaan ilmoittaa kahden viikon kulu- essa, hyväksyykö hän toimihenkilön esityksen. Jos ajankohdan muuttamisesta ei sovita, vapaa annetaan sovittuna ajankohtana.

12. Työnantajalla on oikeus muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa painavasta syystä. Työvuoroluetteloon merkittyä joustovapaan ajankohtaa työnantajalla on oikeus muuttaa vain työehtosopimuksen 12 § 4 momentissa sovituilla perusteilla.

13. Jos joustovapaata ei työnantajan toiminnan tai toimihenkilön tehtävien takia voida antaa usealle sitä yhtäaikaisesti haluavalle toimihenkilölle, vapaa on an- nettava ensisijaisesti pitempään työsuhteessa olleelle toimihenkilölle.

14. Joustovapaata pidettäessä joustovapaakertymä vähenee työvuoroluetteloon joustovapaapäivälle merkityllä työtuntimäärällä.

Säästövapaa

15. Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästö- vapaa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Toimihenkilö, jolla on oikeus saada vuosilomaa työehtosopimuksen 33 § 3. momentin mukaisesti, voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain viisitoista päivää ylittävän osan. Toimi- henkilö, jonka lomaoikeus määräytyy Liite 5 4 §:n mukaan, voi säästää vuosilo- mastaan kaksikymmentä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 10 päivää.

Lomaraha

16. Xxxxxxxxx joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan kertomalla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomaraha- päivien lukumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai koko- naislukuun ja jaetaan kahdella. Osa-aikaisella toimihenkilöllä käytetään säännöl- lisen päivittäisen työajan sijasta keskimääräistä päivittäistä työaikaa.

Muut määräykset

17. Jos toimihenkilö on työkyvytön joustovapaan alkaessa tai aikana, työkyvyttö- myysaikaa ei lueta joustovapaaksi, jos toimihenkilö sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä. Työnantajan pyytäessä toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

18. Työnantajan on pidettävä luetteloa joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä, vaihtamisen ajankohdasta, annetun joustovapaan ajankohdasta ja pi- tuudesta sekä kulloisestakin joustovapaakertymän saldosta. Toimihenkilöllä on oltava mahdollisuus tutustua luetteloon.

19. Palkka joustovapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle toimihenkilölle keskitun- tiansiona (KTA). Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan tuntipalkka li- sättynä 1 / 1955 osalla 34 § 2 momentin (vuosilomalisä) mukaisesti maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.

23 § Työajan lyhentäminen ‌

1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen palkkaliitteen 1 mukaisissa tehtävissä työskentelevän toimihenkilön, jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen liitteen 5 4 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä toimihenkilön joustovapaasaldoon 6 tuntia kalenterivuodessa. Osa-ai- kaisella joustovapaaseen siirrettävä tuntimäärä suhteutetaan hänen työsopimuk- sen mukaiseen työaikaansa. Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuu- kautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana toimihenkilön työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos toimihenkilön vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävä tuntimäärää pienennetään sillä tunti- määrällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää.

MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

24 § Työaikalain noudattaminen ‌

Siltä osin, kun työajasta ei ole tässä työehtosopimuksessa sovittu toisin, noudatetaan työaikalakia.

IV PALKKAUS ‌

25 § Palkat ja palkkaperusteet ‌

1. Palkkaperusteet ja palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden perusteella. Toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkkaa, tuntipalkkaa, suorite- palkkaa tai yrityskohtaista tuottavuuspalkanosaa tai niiden yhdistelmiä jäljem- pänä tarkemmin määrätyllä tavalla.

2. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuu- kausipalkka kyseisen kalenterikuukauden työpäivien määrällä.

Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

3. Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa kor- vaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyt- töönottamisen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuk- sen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi si- sältö jätetään määrättäväksi paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 46

§:n mukaisesti.

26 § Tunti- ja suoritepalkkaisen toimihenkilön poissaoloajan palkan laskentaperus- teet ‌

1. Tuntipalkkaisen toimihenkilön palkan ja korvausten laskemisessa käytetään kes- kipäiväansiota (KPA), keskituntiansiota (KTA) tai yksinkertaista tuntipalkkaa si- ten kuin tässä pykälässä määrätään.

Keskipäiväansion (KPA) ja keskituntiansion (KTA) käyttäminen

2. Keskipäiväansiolla korvataan 1 momentissa tarkoitetun toimihenkilön sairaus- ajan palkka, arkipyhäkorvaus, työehtosopimuksen 32 §:n mukaiset palkalliset ti- lapäiset poissaolot, ay-koulutus, yhteinen koulutus ja luottamusmiehen luotta- mustehtävän hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys.

3. Keskituntiansiolla korvataan joustovapaa-ajan palkka, henkilöstökoulutus ja eräät luottamusmiespalkkiot.

Keskipäiväansion ja keskituntiansion laskeminen ja maksaminen

4. Keskipäivä- ja keskituntiansio lasketaan 3 kalenterikuukauden pituisen laskenta- jakson aikana tehdyltä työajalta.

5. Ansiolla tarkoitetaan toimihenkilölle kolmen kalenterikuukauden pituisen lasken- tajakson aikana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota. Ansioon kuuluu:

a. henkilökohtainen palkka;

b. iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisä, aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityökor- vaukset sekä varallaolokorvaus;

c. muut mahdolliset erilliset lisät, joilla tarkoitetaan eriä, jotka vakiintuneesti on huomioitu laskettaessa toimihenkilön työehtosopimuksen 34 § 3 momentin mukaista ns. vuosilomalisää.

6. Keskipäiväansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman lasken- tajakson aikana tehtyjen työpäivien kokonaismäärällä.

7. Keskituntiansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman lasken- tajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

8. Laskentajaksoittain laskettua keskipäivä- ja keskituntiansiota käytetään aikaisin- taan laskentajakson päättymistä seuraavasta toisesta palkanmaksupäivästä al- kaen.

Yksinkertainen tuntipalkka

9. Keskipäiväansion ja keskituntiansion sijasta käytetään yksinkertaista tuntipalk- kaa:

a. jos keskipäivä- tai keskituntiansio on taulukkotuntipalkkaa pienempi

b. uudella toimihenkilöllä tai toimihenkilöllä, jolla ei ole käytettävissä laskenta- jakson keskipäivä- tai keskituntiansiotietoja; tai

c. laskettaessa osan päivää kestävän poissaolon palkka.

10. Palkka tai korvaus lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan tai sovitun

henkilökohtaisen tuntipalkan ja työsopimuksen mukaisen työajan mukaan.

27 § Palkanmaksu ‌

Palkanmaksukausi

1. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön palkka maksetaan säännöllisesti, viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä. Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle palkka makse- taan kaksi kertaa kuukaudessa: kuukauden 1. – 15. päivien palkka kalenterikuu- kauden viimeisenä päivänä ja 16. – 31. päivien palkka seuraavan kalenterikuu- kauden 15. päivänä.

2. Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamalle tilille. Palkanmaksun virhe korja- taan viivytyksettä. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

2 a. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan ensimmäisenä työsuhteen päätty- mistä seuraavana yleisenä palkanmaksupäivänä, jos työsuhteen päättyminen on ollut työnantajan tiedossa vähintään neljä päivää ennen palkanmaksupäivää, ja jos työntekijä ei erikseen ole pyytänyt palkan maksamista työsuhteen päättymis- päivänä.

3. Työnantaja antaa toimihenkilölle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuksen, josta ilmenee ainakin maksetun palkan suuruus.

28 § Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät ‌

1. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tu- lospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuot- tavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan perustuu taloudelliseen tulokseen, kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

2. Koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan toimihenkilölle kertakorvauksena. Palkki- oita ei oteta erikseen huomioon laskettaessa toimihenkilön vuosilomapalkkaa ja

–korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräy- tyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

3. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen kä- sitellään yhteistoimintamenettelyssä.

28 a § Henkilöstörahasto ‌

1. Voittopalkkio voidaan maksaa myös henkilöstörahastoon henkilöstörahaston- lain edellytysten täyttyessä. Henkilöstörahastoista säädetään henkilöstörahas- tolaissa (934/2010, viittausmääräys).

V POISSAOLOT ‌

29 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä	palkallisen jakson pituus
alle kuukauden	1 viikolta
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Jos toimihenkilö on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi kykenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan yhdenjak- soiselta työkyvyttömyysajalta palkkaa 6 kuukaudelta.

3. Saatuaan tiedon toimihenkilön palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä, työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti toimihenkilölle.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön sairausajan palkka ja sairauslomalisä

4. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan palkalliselta työkyvyttömyys- ajalta kiinteä kuukausipalkka.

5. Lisäksi kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan kultakin työkyvyttömyys- päivältä ns. sairauslomalisänä yksi kolmassadaskuudeskymmenesviidesosa (1/365) edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdyiltä työtunneilta maksettujen seuraavien työaikakorvausten summasta: iltatyö-, yötyö ja aattopäivänlisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityökorvaus ja varallaolokor- vaus.

Tuntipalkkaisen toimihenkilön sairausajan palkka

6. Tuntipalkkaisen toimihenkilön sairausajan palkka maksetaan työkyvyttömyysai- kaan sisältyviltä työpäiviltä keskipäiväansion tai yksinkertaisen tuntipalkan mu- kaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti.

7. Jos toimihenkilö on työkyvyttömyyden takia poissa työstä osan työvuorosta, sai- rausajan palkka maksetaan hänen palkkauksensa haittatyökorvauksineen sellai- sena kun se olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä työvuoroluettelon mukaisesti.

Oikeus sairausajan palkkaan

8. Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä omalla törkeällä tuottamuksellaan, ja että hän ei ole tieten sa- lannut sairautta työsopimusta solmittaessa. Palkanmaksuajalta toimihenkilöllä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan palkkaa vastaavalta osalta.

9. Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyytensä ja sen arvioidusta päättymisajankohdasta. Työkyvyttömyys osoitetaan lääkärin anta- malla todistuksella. Jos työnantaja hyväksyy, työkyvyttömyys voidaan osoittaa muun työterveyshuollon ammattihenkilön todistuksella tai muulla selvityksellä. Työnantaja voi kussakin yksittäistapauksessa harkintansa mukaan olla vaati- matta 1-3 päivän pituisten työkyvyttömyysjaksojen ajalta lääkärintodistusta tai muuta selvitystä työkyvyttömyydestä. Jos työnantaja ei ole hyväksynyt toimihen- kilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön yrityksen työterveys- lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion.

10. Työkyvyttömyysjaksot ovat yhdenjaksoisia, jollei toimihenkilö ole ollut niiden vä- lillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät työ- kyvyttömyysjaksot ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttö- myysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 momentissa tarkoitetulta yhden päivän odotusajalta.

11. Xxxxxx toimihenkilön työkyvyttömyys alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan tämän pykälän mukaisesti. Jos toimihen- kilön työkyvyttömyys alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, hänelle mak- setaan sairausajalta palkkaa lomautukseen asti. Xxxxxxxxxxx alkaessa päättyy sairausajan palkan maksaminen. Samalla päättyy myös 1 ja 2 momenttien mu- kaisten ajanjaksojen laskeminen. Sairausajan palkkaa aletaan maksaa xxxxx- xxxx, jos toimihenkilö on työkyvytön vielä lomautuksen päätyttyä ja 1 tai 2 mo- mentissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä.

12. Jos toimihenkilö on poissa työstä tartuntatautilain perusteella, palkka maksetaan tämän pykälän mukaisesti.

Osasairausvapaa ja osasairauspäiväraha

13. Jos työnantaja ja toimihenkilö sopivat toimihenkilön osasairausvapaasta, toimi- henkilölle maksetaan palkka sekä työssäolon että osasairausvapaan ajalta. Edel- lytyksenä on, että toimihenkilö samalla sitoutuu siihen, että sairausvakuutuslain osasairauspäiväraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Työn- antaja ja toimihenkilö voivat myös sopia, että toimihenkilölle maksetaan palkka vain työssäolon ajalta, jolloin työnantajalla ei ole oikeutta osasairauspäivära- haan.

30 § Terveystarkastukset ‌

1. Toimihenkilön on ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapahtuvasta ter- veystarkastuksesta, lääkärintarkastuksesta tai muusta vastaanottokäynnistä. Jos etukäteinen ilmoittaminen on mahdotonta, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

2. Toimihenkilön on esitettävä selvitys tässä pykälässä tarkoitetuista terveystarkas- tuksista, lääkärintarkastuksista tai muista vastaanottokäynneistä, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanot- toaikaa työajan ulkopuolelta.

Työhön liittyvät lakisääteiset terveystarkastukset

3. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä työhön liittyviin lakisääteisiin tai työnantajan määräämiin terveystarkastuksiin tai niihin liittyviin matkoihin käytetyltä ajalta.

4. Työajan ulkopuolella tapahtuvissa työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnanta- jan määräämissä terveystarkastuksissa varsinaiseen tarkastukseen kulunut aika korvataan toimihenkilölle yksinkertaisella tuntipalkalla.

5. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset 3 momentissa tarkoitet- tuihin tarkastuksiin tai niihin liittyviin lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Jos tar- kastukset tai tutkimukset tehdään muualla kuin toimihenkilön oman työpaikan työterveysasemalla, maksetaan toimihenkilölle päivärahaa. Matkakustannukset ja päiväraha maksetaan työehtosopimuksen matkustamista koskevan liitteen määräysten mukaisesti.

Muut vastaanottokäynnit

6. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä äkillisen sairastumisen tai työtapaturman johdosta, jos hänen on välttämätöntä nopeasti päästä tarvittavaan ensiapuun tai hoitoon.

7. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä, edellyttäen että vastaanottoaikaa ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta:

a. muissa kuin 6 momentin tarkoittamissa sairastumistapauksissa;

x. toimihenkilön käydessä lääkärin määräämissä laboratorio- tai röntgentutki- muksissa; eikä

c. vastaanottokäynniltä aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon mää- rittämiseksi.

31 § Perhevapaat ‌

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Toimihenkilölle annetaan vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainra- hakaudet.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

2. Toimihenkilölle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa äitiys- vapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaan alusta lu- kien palkkaa maksetaan ajalta, johon sisältyy kuusi arkipäivää. Palkan maksami- nen edellyttää, että toimihenkilö on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi en- nen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Vanhempainva- paan ajalta ei makseta palkkaa.

32 § Tilapäiset poissaolot Ansionmenetysten korvaus ‌‌

1. Tässä pykälässä tarkoitettu tilapäinen palkallinen poissaolo korvataan kuukau- sipalkkaiselle toimihenkilölle sovittua kuukausipalkkaa vähentämättä lukuun

ottamatta 5, 6 ja 9 momenttien poissaoloja, joilta maksetaan korvauksena sai- rausajan palkan suuruista palkkaa.

2. Tuntipalkkaisen toimihenkilön tilapäinen poissaolo korvataan maksamalla kor- vauksena sairausajan palkan suuruista palkkaa.

3. Toimihenkilö on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa tila- päistä poissaoloa koskevan pyyntönsä perusteista. Poissaolon järjestämistä kos- keva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun toi- mihenkilöllä on riittävä tieto pyynnön perusteesta.

Merkkipäivät

4. Toimihenkilölle myönnetään hänen täyttäessään 50 tai 60 vuotta palkallinen va- paapäivä, jonka ajankohdan työnantaja ja toimihenkilö sopivat.

Tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi

5. Xxxxxxxxxxxxx alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen ta- loudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti toimihenkilöllä on oikeus saada lapsen hoidon järjestä- miseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäi- sellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

6. Edellä 5 momentissa tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan enintään kolmelta en- simmäiseltä päivältä toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa kos- kevien määräysten mukaisesti. Neljäs tilapäisen hoitovapaan päivä on palkaton.

7. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansio- työssä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan. Palkka maksetaan myös yksinhuoltajalle. Yksin- huoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä on pysy- västi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

8. Toimihenkilö, jonka lapsi sairastaa lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäai- kaisiksi arvioitavista sairauksista annetussa kulloinkin voimassa olevassa valtio- neuvoston asetuksessa tarkoitettua vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osal- listuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 § 2 momentin 2) kohdassa tarkoitet- tuun lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työn- antajan kanssa. Poissaoloajalta ei makseta palkkaa.

Palkallinen vapautus työstä

9. Xxxxxx toimihenkilön tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista, toimihenkilölle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10-vuotiaan lapsen sairastumispäiväksi palkallinen vapautus työstä. Toimihenki- lölle myönnetään vastaava vapautus työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä

tai uurnanlaskupäivänä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta, omaan avioliittoon vihkimispäivänä sekä oman parisuhteen virallistamispäivänä.

10. Läheisellä omaisella tarkoitetaan 9 momentissa toimihenkilön lapsia ja vanhem- pia, avio- tai avopuolisoa ja tämän lapsia ja vanhempia sekä toimihenkilön sisa- ruksia, isovanhempia ja lastenlapsia.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

11. Työnantaja maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle toimihenkilölle kut- suntapäivän korvauksena yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vastaa- van määrän. Xxxxxx toimihenkilö on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

12. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle toimihenki- lölle maksetaan korvauksena säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä.

13. Työnantaja korvaa toimihenkilölle reservin kertausharjoituksista aiheutuneen an- sionmenetyksen siltä osin kuin reserviläispalkka alittaa ansionmenetyksen mää- rän.

Luottamustoimet

14. Työnantaja korvaa työansion menetyksen toimihenkilölle, joka osallistuu työaika- naan jäsenenä kunnanvaltuuston tai –hallituksen kokoukseen tai lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan työhön valtiollisissa vaaleissa taikka kunnallisvaaleissa. Ansionmenetys korvataan siltä osin, kun julkisyhteisön maksama ansionmenetyksen korvaus ei kata toimihenkilön ansiota luottamustoi- messa tai vaalityössä menetetyltä työajalta. Erotus suoritetaan toimihenkilölle sen jälkeen, kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmene- tyksen korvauksesta.

Ammattiyhdistystoiminta

15. Toimihenkilölle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten ko- kouksiin sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n liitto- tai edustajakokouk- siin tai valtuuston, hallituksen tai vastaavan toimielimen kokouksiin.

Edustusurheilijat

16. Olympia-, MM-, ja EM- kilpailujen urheilujoukkueeseen virallisesti valitulle toimi- henkilölle, jolle on myönnetty vapautus työstä kilpailuihin osallistumista varten, maksetaan tämän johdosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmene- tyksen korvaus. Suomen Olympiakomitean nimeämiin olympiavalmennettaviin kuuluvalle toimihenkilölle, jolle on myönnetty vapautusta työstä edellä mainittui- hin kilpailuihin valmistautumista varten, maksetaan tämän johdosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus.

VI VUOSILOMA ‌

33 § Vuosiloman ansainta ‌

1. Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä jäljempänä tässä työeh- tosopimuksessa sovitun mukaisesti.

2. Tässä luvussa kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä tarkoitetaan toimihenkilöä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta. Tuntipalkkaisella toimi- henkilöllä tarkoitetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevää toi- mihenkilöä.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta seuraavasti, ellei työehtosopimuksen Liite 5 4 §:stä muuta johdu:

a) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden:

Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

b) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden:

Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25

Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katso- taan jatkuneen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuo- den aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

Työssäolon veroinen aika

4. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön työssäolon veroisina pidetään vuosilomalain 7 §:n mukaisia päiviä sekä seuraavia päiviä, joina toimihenkilö on estynyt suorit- tamasta työtä:

a. työehtosopimuksen 22 §:ssä tarkoitettuja joustovapaapäiviä;

b. vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2) kohdan sijasta palkallisen työkyvyttö- myysjakson päiviä. Toimihenkilöllä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29

§:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät.

c. ammattiyhdistyskoulutusta ja yhteistä koulutusta koskevan sopimuksen mu- kaisia, työnantajan taloudellisesti tukemia ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettyjä opintovapaapäiviä kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilai- suutta kohti;

d. työehtosopimuksen 32 §:n 4, 5, 8, 9 ja 11-13 momenttien mukaisia poissa- olopäiviä;

e. kuntoutuksen vuoksi myönnettyä palkatonta vapaata, xxxxx toimihenkilölle on myönnetty kuntoutusrahaa;

x. xxxxxxxxx, joiksi toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä työehtosopi- musosapuolena olevan järjestön liittokokoukseen, valtuuston, hallituksen ja vastaavien toimielinten kokoukseen osallistumista varten silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita; ja

g. työpäiviä, joiksi toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä Suomen Am- mattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistumista varten.

5. Tuntipalkkaisen toimihenkilön työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosi- lomalain 7 §:n mukaisia päiviä sekä 4 momentissa mainitusta luettelosta kohtia a, b, c, d, f ja g, edellyttäen että työnantajalla on näiltä päiviltä palkanmaksuvel- vollisuus. Toimihenkilöllä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 mo- mentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi pal- kallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 ka- lenteripäivään sisältyvät työpäivät. Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat myös kohdan e mukaiset päivät.

6. Vuosilomalain 7 a § ja 21 §:ssä mainituilla 12 ja 24 päivällä tarkoitetaan lomapäi- viksi muutettuna 10 ja 20 lomapäivää. Muilta osin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

33 a Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)‌‌

1. Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäi- viä, jollei 2 momentista muuta johdu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalen- teriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

Soveltamisohje:

Jos henkilö työskentelee viitenä päivänä viikossa esimerkiksi maa- nantaista perjantaihin tai tiistaista lauantaihin tai keskiviikosta sun- nuntaihin, häneen sovelletaan 1 momentin pääsääntöä. Samoin, jos tasoittumisjaksossa työpäiviä on eri viikkoina esimerkiksi 4, 5 ja 6, mutta keskimäärin 5 työpäivää viikossa, sovelletaan 1 moment- tia. Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa lyhentävät arkipyhät katsotaan työpäiviksi. Vuorokauden rajat ylittävä työvuoro katsotaan yhdeksi työpäiväksi.

Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

2. Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa (esimerkiksi osa-aikatyön järjestelyt), vuosi- loma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muu- toinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

1. Täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää.

2. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä ovat vuosiloma-aikaan sisältyvät ar- kipäivät paitsi lauantai. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai tai sunnun- tai tai molemmat olisivat olleet työpäiviä, ovat nekin vuosilomapäiviä. Vuosi- lomapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla olla enintään 4.

Soveltamisohje:

Täysi kalenteriviikko on maanantaista sunnuntaihin kestävä viikko, joka on kokonaan merkitty vuosilomaksi. Vajaa kalenteriviikko on viikko, jossa vain osa kalenteriviikon päivistä on merkitty vuosilo- mapäiviksi.

Viikon keskimääräisen työpäivien laskemisesta ks. 1 momentin so- veltamisohje.

33 a § 1 ja 2 momenttien soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosi- loman tai sen osan antamishetkellä. Näin ollen, jos sillä kalenteri- viikolla tai siinä tasoittumisjaksossa, johon vuosiloma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännöl- liseen työaikaa kuuluvia työpäiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovelletaan 2 momentin mää- räyksiä.

Arkipyhät

3. Vuosiloma-aikaan sisältyvät työehtosopimuksen mukaiset työaikaa lyhentävät arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä, jos arkipyhä osuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

34 § Vuosilomapalkka ‌

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosilo- man ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 20,83.

2. Vuosilomapalkan laskentatapa määräytyy vuosilomalain 14 § 1 momentista poi- keten sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovelletaan vuosiloman alkaessa. Jos työntekijä katsoo vuosilomapalkan pienentyvän lain mukaiseen laskentatapaan verrattuna, noudatetaan työntekijän pyynnöstä näissä tapauk- sissa laissa säädettyä laskentasääntöä.

3. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin loma- päivää kohden yksi kahdessadasviideskymmenesosa (1/250)

lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuotannon mää- rän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvis- tetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuoro- työlisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuus- lisistä sekä varallaolokorvauksista.

4. Vuosilomalisä maksetaan lomarahan maksamisen yhteydessä. Vuosilomali- sästä on annettava laskelma toimihenkilölle.

Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkka

5. Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkka määräytyy prosentuaalisena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksetta- vaksi erääntyneestä työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja yli- työstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.

6. Työssäoloajan palkkaan lisätään:

a. äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka;

b. sairausajan palkka; sekä

c. työnantajan maksama palkka työehtosopimuksen 33 §:n 5 momentissa lue- telluilta työssäolon veroisilta päiviltä.

7. Lisäksi työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallinen palkka:

a. äitiys- ja isyysvapaata seuraavalta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja xxxxxx- xxxxxxxxxx ajalta,

b. viiden viikon palkallisen sairausajan jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päi- viksi katsottavien 90 kalenteripäivään sisältyvien työpäivien ajalta, sekä

c. kuntoutusrahaan oikeuttavalta kuntoutusajalta.

8. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken taulukkotuntipalkan ja poissaoloa edeltävän keskituntiansion laskentajakson keskimääräisen viikko- työajan mukaan.

9. Vuosilomapalkan suuruus on 9,4 % tai jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden 11,9 % edellä kerrotulla tavalla lasketusta vuosilomapalkan pe- rusteena olevasta palkasta. Jos toimihenkilön vuosiloma määräytyy työehtoso- pimuksen liitteen 5 4 §:n mukaisesti on vuosilomapalkan suuruus 14,4 % tai jos toimihenkilön vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen liitteen 5 4 §:n mukai- sesti ja toimihenkilöllä on täysi lomanmääräytymisvuosi, on vuosilomapalkan suuruus 17,4 %.

Vuosilomalain mukainen lomakorvaus

10. Edellä mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta, jos toimihenkilöllä ei ole oikeutta vuosilomaan ja jos toimihenkilölle sen johdosta maksetaan vuosiloma- lain 16 §:ssä säädettyä lomakorvausta työsuhteen aikana tai vuosilomalain 17

§:n 4 momentissa säädettyä lomakorvausta työsuhteen päättyessä.

Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen

11. Vuosilomalain 15 §:stä poiketen lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka mak- setaan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen jatkuessa lomakor- vaus osa-aikatoimihenkilölle maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

35 § Vuosiloman antaminen ‌

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosi- loma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, anne- taan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja toimihenkilön kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai liitteen 5 4 §:stä muuta johdu.

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana

2. Jos toimihenkilö on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Toimihenkilöllä on pyynnöstään oikeus lo- man tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että toimihenkilö joutuu lo- mansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoi- toon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Toimihenkilön on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyt- tömyydestään. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma annetaan vuosilo- malain 26 §:n mukaisesti.

3. Työnantaja ei saa ilman toimihenkilön suostumusta määrätä vuosilomaa toimi- henkilön äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos toimihenkilön vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1 momentissa tai vuosiloma- lain 20 tai 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

4. Jos toimihenkilö on erityisäitiys- tai vanhempainvapaalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, tai loman alkaessa tiedetään vapaan alkamisesta vuosiloman ai- kana, vuosiloma on toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajan- kohtaan. Vuosiloman siirtämisestä tässä tapauksessa noudatetaan vuosiloma- lain 26 §:n säännöksiä.

36 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan lomarahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemal- taan lomapäivältä. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 30 päivältä.

2. Lomaraha maksetaan myös:

a. määräaikaiselle toimihenkilölle, lukuun ottamatta kausiapulaisia;

b. eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle siirtymisen yhteydessä;

c. asevelvolliselle toimihenkilön palattua töihin asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen;

d. muista kuin toimihenkilöstä johtuvista syistä irtisanotulle työsuhteen päätty- essä; sekä

x. xxxxxxxxxx päättyessä kuoleman johdosta.

3. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päiväpalkasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuukausi- palkka luvulla 20,83 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomalisä

4. Tuntipalkkaisen toimihenkilön lomaraha on 50 % lomapalkasta.

5. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä kuukausipalkkaisille kesäkuun 30. päivänä ja niille, joiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä, kesäkuun 15. päi- vänä. Jos maksupäivä sattuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha maksetaan edellisenä arkipäivänä.

Xxxxxxxxx vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osittain joustovapaaksi.

VII TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN VELVOLLISUUKSISTA ‌

37 § Työvälineet ‌

Työnantaja antaa toimihenkilölle korvauksetta käyttöön työssä tarvittavat työvälineet.

38 § Henkilösuojaimet ja työvaatteet Henkilösuojaimet ‌‌

Henkilösuojaimilla tarkoitetaan välineitä ja varusteita, jotka on suunniteltu suojaa- maan toimihenkilöä tapaturman tai sairastumisen vaaralta. Henkilösuojaimilla ei tar- koiteta tavanomaisia työvaatteita.

Työnantajan tulee arvioida työssä esiintyvät tapaturman tai sairastumisen vaarat, joi- den välttämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Työnantajan on arvioinnin perusteella hankittava henkilönsuojaimet toimihenkilön käyttöön.

Työnantajan on annettava henkilönsuojaimista ja niiden käytöstä toimihenkilölle riit- tävästi opetusta ja ohjausta. Toimihenkilön on käytettävä työnantajan hänelle mää- räämiä henkilösuojaimia.

Työnantaja järjestää antamiensa henkilösuojaimien tarvittavan huollon. Toimihenki- lön on omalta osaltaan huolehdittava henkilösuojainten kunnosta ja ilmoitettava tar- vittaessa työnantajalle niiden huollon tarpeesta.

Henkilösuojaimet ovat työnantajan omaisuutta. Ne on käytön päätyttyä palautettava työnantajalle.

Työvaatteet

Jos työnantaja edellyttää määräämänsä mukaisten työvaatteiden käyttämistä, hänen tulee antaa tarpeelliseksi katsomansa määrä niitä toimihenkilön käytettäväksi. Toimi- henkilön on käytettävä työnantajan antamia työvaatteita. Työnantaja järjestää anta- miensa päällysvaatteiden huollon. Työnantajan antamat työvaatteet on käytön pää- tyttyä palautettava työnantajalle.

39 § Matkustaminen ‌

1. Toimihenkilön työhön liittyvästä matkustamisesta ja sen korvaamisesta määrä- tään työehtosopimuksen liitteessä 3.

40 § Henkilöstökoulutus ‌

1. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hankkii palveluksessaan olevalle henkilöstölle työtehtävien pätevän hoidon edis- tämiseksi.

2. Koulutusaika luetaan työajaksi, jos koulutukseen osallistuminen on pakollista ja välttämätöntä, jotta toimihenkilö voisi suoriutua työtehtävistään, ja jos koulutus tapahtuu lähinnä työpaikalla tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilassa työlle ominaisissa olosuhteissa työvuoroluetteloon ennalta merkittynä työaikana.

3. Jos työnantaja osoittaa toimihenkilön muuhun kuin 2 momentin mukaiseen hen- kilöstökoulutukseen, korvataan tuntipalkkaiselle toimihenkilölle aiheutuva sään- nöllisen työajan ansionmenetys sekä koulutus- että matka-ajalta työehtosopi- muksen 26 §:n mukaisen keskituntiansion mukaan laskettuna. Kuukausipalkkai- selle toimihenkilölle maksetaan kiinteä kuukausipalkka koulutus- ja matka-ajalta. Lisäksi korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset. Jos kou- lutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranai- set kustannukset. Tässä momentissa mainittuun koulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

4. Se, onko koulutustilaisuus tämän pykälän 2 tai 3 momentin mukainen, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

41 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuu- luvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskus- järjestöjen välillä sovittu.

42 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja pidättää toimihenkilön palkasta, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, palkanmaksukausittain Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenmaksun, joka maksetaan liiton nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle an- netaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidä- tetystä summasta.

43 § Työntutkimukset ‌

1. Työtehtävien muutoksilla pyritään työn tehokkuuden lisäämiseen niin, että työn sisältö ja työmenetelmät kehittyvät työn mielekkyyttä lisäävällä tavalla. Työn ra- tionalisoinnilla pyritään myös työntekijöiden ansiotason parantamiseen.

2. Muutokset toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työpaikalla järjestet- tävistä työmenetelmien muutoksista ja työntutkimuksista neuvotellaan luotta- musmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Edellä mainituille on varattava riittävä mahdollisuus perehtyä työntutkimusten perusteisiin ja tuloksiin sekä nii- den perusteella toimeenpantujen uudistusten vaikutuksiin etenkin palkkausjär- jestelyissä ja työolosuhteissa. Toimihenkilölle on ilmoitettava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta.

44 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö Soveltamisala ‌‌

1. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa. Se perustuu toi- saalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuok- raus-, toimeksianto- tai työntekosopimukseen tai muuhun sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä itsenäisesti. Tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa kutsutaan yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi. Toi- saalta vieraan työvoiman käyttö perustuu työvoiman vuokraukseen, jolloin vuok- ratyövoimaa tarjoavien vuokrausyritysten toimittamat vuokratoimihenkilöt tekevät työtä käyttäjäyrityksessä tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Tehdystä sopimuksesta ilmoittaminen ja luottamusmiehen lausunnonanto-oi- keus

2. Työnantajan tulee ilmoittaa alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdystä sopimuk- sesta luottamusmiehelle ennen työn käynnistämistä. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja noudatettava työehtosopimus.

3. Jos luottamusmies edellä sanotun ilmoituksen saatuaan viimeistään ilmoitusta seuranneena toisena työpäivänä sitä vaatii, on hänellä oikeus viikon kuluessa antaa lausuntonsa ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä haittatekijöistä. Edellä tarkoitettua käsittelyä luottamusmies ei kuitenkaan voi vaatia, jos ulkopuolisella työvoimalla on tarkoitus teettää työtä, jota kyseisen yksikön henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen kiireellinen työ taikka suunnittelu-,

asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yksikön omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista, tai jos työ vaatii erityiskalustoa.

4. Jos yksikön tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, estävät edellä sanotun menettelyn, työnantaja voi tehdä asiassa päätöksen ilman sitä edeltävää ilmoi- tusmenettelyä. Asia tulee käsitellä viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poik- keamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Samalla työnantajan on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.

5. Ulkopuolista työvoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan ali- hankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan informaatiologis- tiikka-alan työehtosopimusta niihin työntekijöihinsä, jotka työskentelevät infor- maatiologistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä, jos yritys ei lain mukaan ole velvollinen noudattamaan muuta näissä tehtävissä yleisesti so- vellettavaa työehtosopimusta. Alihankkijan tai vuokrausyrityksen on myös sitou- duttava noudattamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan mukaan lukien työehtoso- pimuksen noudattaminen.

6. Suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitetaan asianomaiselle luot- tamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Luottamusmiehelle anne- taan ennen ulkopuolisella työvoimalla teetettävän työn alkamista selvitys työvoi- man määrästä, työtehtävistä ja työskentelyn kestosta sekä työehdoista.

7. Jos alihankintaan siirtymisen vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentä- mään, yrityksen on pyrittävä sijoittamaan toimihenkilöt muihin tehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollista, yhteistoimintamenettelyssä sovitaan vähentämisuhan alla ole- vien työntekijöiden työllistymistä tukevista toimenpiteistä. Jos toimenpiteistä ei pystytä sopimaan ja työvoimaa joudutaan vähentämään, irtisanottavien työnteki- jöitten työsopimusten irtisanomisaikaa pidennetään 20 %.

8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvonta- ja tiedoksisaantioikeudet sekä velvollisuudet ovat laissa säädetyin rajoituksin samat ulkopuolisen työvoi- man käytössä kuin omilla työntekijöillä teetettävässä työssä.

Paikallinen sopiminen

9. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä voidaan edellä mainitun lisäksi sopia paikalli- sesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti.

45 § Sairaanhoito ‌

Työehtosopimuksen määräysten sijasta työnantajan lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi järjestämän sairaanhoidon taso määritellään kulloinkin voimassa olevissa Itella-konsernin antamissa ohjeissa. Ohjeiden mukainen sairaanhoito järjestetään 31.12.1993 valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesäännön tasoisena ja ehdoin.

Työpaikkaterveydenhuoltoa koskevien asioiden käsittelyä varten on sopijaosapuol- ten välinen työpaikkaterveydenhuollon kehittämisen neuvottelukunta.

Työntekijällä on oikeus Itella-konsernin sairaanhoidon ohjeiden mukaiseen sairaan- hoitoon palkallisen sairausvapaan ajalta. Lisäksi työntekijä, jolla 15.1.2000 on tai olisi ollut oikeus ohjeiden mukaiseen sairaanhoidon tasoon, säilyttää oikeuden käyttää ohjeen mukaisia sairaanhoidon palveluita vuoden ajan sairastumispäivästä lukien.

VIII YHTEISTOIMINTA ‌

46 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Muista, kuin tämän työehtosopimuksen osioissa IV Palkkaus ja VI Vuosilomat sovituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin. Paikallisen sopimisen sopijaosapuolina ovat työnantaja ja pääluottamusmies. Tällä määräyksellä ei muuteta työehtosopimuksessa sovittuja työnantajan ja toimihenkilön välisiä so- pimisoikeuksia. Luottamusmiehelle toimitetaan kaikki paikalliseen sopimukseen liittyvät tiedot. Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan tai joita koskemaan paikallinen sopimus on tehty.

2. Paikallisen sopimisen sopijaosapuolina voivat olla myös työnantaja ja toimihen- kilö siten kuin siitä on erikseen sovittu.

3. Paikallisella yrityskohtaisella sopimuksella tarkoitetaan yritystä kokonaisuudes- saan koskevaa sopimusta, jonka osapuolina ovat työnantaja ja työntekijöitä laa- jimmin edustava pääluottamusmies tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry. Työehtosopimuksen osapuolella on oikeus ottaa tässä tarkoitettu asia liittojen välillä ratkaistavaksi.

4. Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa tois- taiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa. Sopimuksen ir- tisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Paikallinen sopimus solmi- taan kirjallisena ja toimitetaan tiedoksi työehtosopimuksen allekirjoittajaliitoille. Liitoilla on oikeus irtisanoa paikallinen sopimus kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet tiedon sopimuksesta.

5. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuu- kauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan mää- räajaksikin solmittu paikallinen sopimus irtisanoa. Paikallisen sopimuksen voi- massaolon lakattua sovelletaan voimassa olevaa työehtosopimusta.

46 a § Paikallinen sopiminen työajan pituudesta ‌

1. Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia tämän työehtosopimuk- sen sisällöstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset

määräykset. Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus voidaan tehdä vain valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus edellyttää Palvelualojen työnan- tajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n hyväksyntää.

46 b § Paikallinen sopiminen työajan pituudesta ‌

Liitot kannustavat paikallisia osapuolia yhteistyöhön ja vuoropuheluun työpaikoilla. Yhteistoimintalain 2 luvussa tarkoitetun vuoropuhelun käytännön toteuttamistavoista ja sisällöstä voidaan sopia paikallisesti toisin.

47 § Luottamusmiehet ‌

1. Luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä teh- tävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan al- lekirjoittaneiden sopijaosapuolten välillä tehtyä luottamusmiessopimusta (liite 2).

48 § Työsuojelun edustajat ‌

1. Työsuojeluvaltuutetun ja työntekijöiden muiden työsuojelun edustajien asemasta ja oikeuksista on voimassa mitä niistä on erikseen sovittu.

Työsuojeluvaltuutetun asema

Työsuojeluvaltuutetun ja –asiamiehen asemasta sovitaan työehtosopimusta täyden- täen seuraavaa.

1 § Soveltamisala

Työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitetun työsuojeluvaltuutetun, va- ravaltuutetun, työsuojeluasiamiehen sekä työsuojelun erityisvaltuutetun asema ja oikeudet järjestetään työehtosopimuksen määräyksistä poiketen ja niitä täy- dentäen tämän sopimuksen mukaisesti.

2 § Vapautus työtehtävistä

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelun erityisvaltuutetun vapautus työtehtävis- tään määräytyy työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Varavaltuutetulla on oikeus saada vapautusta työtehtäviensä hoitamisesta sel- laiseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten. Muilta osin varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaes- saan soveltuvin osin samat oikeudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

Työsuojeluasiamiehelle voidaan antaa tilapäistä vapautusta työtehtävistään työnantajan kanssa sopien sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät sitä vaativat.

3 § Työsuojelupalkkio ja ansionmenetyksen korvaaminen

Työsuojelupalkkiota ei makseta työsuojelutehtäviä tai yhdistettyä työsuojelu- ja luottamusmiestehtäviä päätoimisesti hoitaville.

Osittain varsinaisista työtehtävistään vapautetun työsuojeluvaltuutetun, vara- valtuutetun ja työsuojeluasiamiehen työaikanaan työsuojelun yhteistoimintateh- täviin käyttämä aika luetaan hänelle työajaksi. Jos edellä mainitut vapaa-aika- naan suorittavat esimiehensä kanssa sovittuja työsuojelun yhteistoimintatehtä- viä, luetaan myös tämä aika heille työajaksi.

Mikäli työsuojeluvaltuutettu hänen tehtäviensä laajuuteen nähden kokonaan va- pautetaan varsinaisista työtehtävistään, sovitaan tai todetaan hänelle valtuute- tun tehtävistä suoritettava palkkaus kussakin tapauksessa erikseen.

4 § Asema ja oikeudet

Työsuojeluasiamiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa irti- sanoa.

49 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen ‌

1. Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpai- kan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

2. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus en- nen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäse- nilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinaky- symyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpai- kan ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

3. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä maini- tulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousil- moitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työnteki- jöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

50 § Järjestön toimitsijat ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön tai alajärjestön toimitsijoilla

on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen yksikön johdolle. Toimitsijoi- den nimet on kirjallisesti ilmoitettava tätä työehtosopimusta soveltavalle työnan- tajalle.

2. Toimitsijoilla on oikeus saada yksikön johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tar- peen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

51 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viivy- tyksettä selvittämään ensi sijassa asiasta päättäneen esimiehen ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Neuvottelut on aloitettava kah- den viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Jos asiaa ei saada paikallisesti ratkaistua, se voidaan saattaa selvitettäväksi alu- eellisesti tai sitä vastaavassa organisaatiossa asianomaisen työnantajan edus- tajan ja organisaation pääluottamusmiehen välillä. Asiasta on laadittava pöytä- kirja, jonka asianomainen työnantajan edustaja ja pääluottamusmies allekirjoitta- vat. Pöytäkirjassa mainitaan lyhyesti erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.

3. Jos asiaa ei saada ratkaistua alueella, tai jos yrityksessä ei ole vastaavaa orga- nisaatiota, se voidaan saattaa selvitettäväksi työnantajan ja työntekijöitä laajim- min edustavan pääluottamusmiehen tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä.

4. Edellä 3. momentissa tarkoitetun tai suoraan 2. momentissa tarkoitetun neuvot- telun jälkeen asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken selvitettäväksi. Neuvottelut jomman- kumman työehtosopimusosapuolen esityksestä on aloitettava ensi tilassa ja vii- meistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

5. Edellä tarkoitettua neuvottelujärjestystä noudattaen voidaan tutkia, onko työso- pimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla suo- ritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa toimihenkilö työehtosopi- muksen 4 §:n 1 momentissa mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella.

6. Jos asiaa ei saada työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa ratkais- tua, se voidaan kahden (2) kuukauden kuluessa saattaa työtuomioistuimen rat- kaistavaksi. Työsopimuksen irtisanomista koskevassa asiassa kanne työtuomio- istuimessa on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimuksen irti- sanominen on työsopimuslain 9 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla toimitettu tai kat- sottava toimitetuksi.

7. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtosopimuksen osapuolten yhtei- sestä sopimuksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesmenettelystä.

8. Työnantaja, joka on työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa määriteltyjen toimi- henkilöstä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta työsopimuksen perusteetto- masta päättämisestä. Korvaus määrätään työsopimuslain 12 luvun 2 ja 3 §:n mu- kaisesti. Työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa ei voida tuomita irti- sanomista koskevien työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta työsopimuk- sen perusteettomasta päättämisestä määrätyn korvauksen lisäksi.

52 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista ‌

Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnan- sovittelijalle sekä työnantaja- tai toimihenkilöliitolle mahdollisuuksien mukaan vähin- tään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

IX MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

53 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 9.2.2022 - 31.1.2026. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vä- hintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2025, ellei vuoden 2025 palkantarkistuk- sen suuruudesta sovita 31.5.2024 mennessä.

54 § Työrauha ‌

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työ- taistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta si- sällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan rat- kaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyk- sille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellai- siin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

55 § Allekirjoitusmerkinnät ‌

1. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa allekirjoittanei- den sopijaosapuolten kesken tehtyä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa.

2. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta yksi kummallekin so- pijaosapuolelle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

PALKKALIITE 1 ‌

1 § Palkkausta ja palkkajärjestelmää koskevat määräykset

1. Toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomi- oon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Vaativuusryhmässä 8 vä- himmäistaulukkopalkkaa ei ole määritelty.

2. Erilaisia palkkiopalkkoja voidaan käyttää sopimalla hinnoittelusta etukäteen työn- antajan ja asiantuntijan välillä. Tällöin asiantuntijalle maksettava vähimmäis- palkka tulee olla vähintään asianomaisen vaativuusryhmän taulukkopalkan suu- ruinen. Luottamusmiehelle annetaan selvitys tarjottavista palkkiopalkkajärjestel- mistä. Tämän lisäksi luottamusmiehelle selvitetään eri ryhmiin sovellettavat palk- kioperusteet.

2 § Palkkausperusteet ja-politiikka

1. Tehtävän mukainen vähimmäispalkka muodostuu tehtävän vaativuuden perus- teella.

2. Asiantuntijan tehtävien vaativuutta arvioidaan palkkavaakajärjestelmän tai muun vastaavan arviointijärjestelmän avulla. Tämän mukaisesti asiantuntijan tehtävä- kokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaati- vuusryhmiin ja kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä. Vaativuuden arviointia varten perustetaan yrityksessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja henkilöiden edustajista.

3. Yrityksessä määritetään henkilöstöön sovellettava palkkapolitiikka. Palkkapolitii- kan tulee tukea yrityksen tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittä- mistä ja ottaa huomioon yksilön työtehtävien vaativuuden ja vastuun sekä palkit- see hänen osaamisestaan ja työtuloksestaan sekä kannustaa ammatilliseen ke- hittymiseen.

Palkkapolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että sen periaatteista keskustel- laan esimiehen ja toimihenkilön välillä. Esimiehen ja toimihenkilön tulee myös keskustella työtehtävien toteutumisesta ja tämän vaikutuksesta palkkaan yrityk- sessä kulloinkin olemassa olevan järjestelmän mukaisesti.

Toimihenkilö ja hänen esimiehensä käyvät vähintään kerran vuodessa keskus- telun, ellei se pitkän poissaolon tai muun vastaavan syyn vuoksi ole tarpeetonta. Se on tilaisuus, jossa toimihenkilö ja hänen esimiehensä kohtaavat ja keskuste- levat kahden kesken esim. työhön, tulevaisuuteen ja koulutukseen liittyvistä asi- oista. Kehityskeskustelu auttaa pitämään kaikille yhteiset tavoitteet selkeämpinä ja lisää työtyytyväisyyttä, koska kumpikin kehityskeskustelun osapuoli saa pa- lautetta työstään.

Kehityskeskustelun tavoitteena on mm:

- arvioida saavutetut tulokset

- käydä läpi toimenkuva ja avaintehtävä pääpiirteissään

- sopia tavoitteet seuraavaksi työskentelyjaksoksi

- keskustella toimintaedellytyksistä

- määritellä henkilökohtaiset kehittämistarpeet ja tehdä henkilökohtainen ke- hittymissuunnitelma

- kehittää esimiehen ja työntekijän yhteistyötä ja

- parantaa yleistä työympäristöä ja työilmapiiriä.

3 § Taulukkopalkka

1. Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset palkkavaakajärjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

Pisterajat:

001 120 - 138

002 139 - 160

003 161 - 186

004 187 - 216

005 217 - 251

006 252 - 291

007 292 - 338

008 339 - 392

2. Taulukkopalkka määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella seuraavasti:

Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien
PL: 11				PL: 12
Kuukausipalkka				Tuntipalkka
PR	Taso 1	PR	Taso 2	PR	Taso 1	PR	Taso 2
Avustava asiantuntija				Avustava asiantuntija
1A	2 142	1C	2 354	1A	13,39	1C	14,71
2A	2 349	2C	2 583	2A	14,68	2C	16,14
3A	2 605	3C	2 863	3A	16,28	3C	17,89
Asiantuntija				Asiantuntija
4A	2 835	4C	3 117	4A	17,72	4C	19,48
5A	3 112	5C	3 422	5A	19,45	5C	21,39
6A	3 418	6C	3 758	6A	21,36	6C	23,49
Kehittävä asiantuntija				Kehittävä asiantuntija
7A	3 754	7C	4 128	7A	23,46	7C	25,80

3. Kokemus

Kokemuksen vaikutus vähimmäispalkkaan riippuu siitä, kuinka kauan toimihen- kilö on työskennellyt nykyisen työnantajan palveluksessa toimihenkilönä. Vähim- mäispalkat ovat taulukon 2 mukaisia kolmen kokemusvuoden jälkeen.

Kokemusvuosien täyttymisestä johtuva vähimmäispalkkojen tarkistus ja siitä mahdollisesti johtuva palkankorotus toteutetaan viimeistään kuukauden kulu- essa kokemusvuosien täyttymisestä.

4. tehtävien muuttuminen

Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti ja olennaisesti, selvi- tetään uusien tehtävien vaativuusryhmä. Henkilön palkkaryhmä ja palkkaus tar- kistetaan tehtävien muuttamispäivästä lukien. Asiantuntijalle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista taulukkopalkkaa, siitä lähtien kun asiantuntija aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysy- väisluontoisesti alempaan vaativuusryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutoksen osalta irtisanomisaikaa, ellei muusta sovita. Tarvitta- essa tarkistetaan myös työsopimus.

5. Koeajan palkka

Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle toimihenkilölle voidaan maksaa enin- tään koeajalta palkkaa, joka on vähintään 90 % asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta taulukkopalkasta.

4 § Yritysmyynti

Yritysmyyntitehtävissä maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää seuraavan taulukon mukaista vähimmäispalkkaa.

Tehtävien vaativuutta arvioidaan Palkkavaaka-järjestelmän avulla. Tämän mukai- sesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuus- ryhmiin. Palkkaryhmät muodostuvat vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkka- vaaka-järjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000 000-000

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien:
PR	PL: Y1		PL: Y2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	2 583,69	2 658,46	16,15	16,62
002	2 912,88	2 998,03	18,21	18,74
003	3 362,51	3 461,17	21,02	21,63

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-tau- lukon palkkaa.

5 § Opiskelijat, nuoret, kesä- yms. sijaiset ja oppisopimusoppilaat

1. Harjoittelijoihin, nuoriin alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin sekä enintään neljän kuu- kauden määräaikaiseen työsuhteeseen otettuihin kesä- yms. sijaisiin ei sovelleta työehtosopimusta vähimmäispalkkojen osalta. Muuten työehtosopimuksen mää- räyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisessa oppilaitoksessa, teknillisessä- tai muussa opistossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai teknisessä korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta silloin, kun se tapahtuu työsuhteessa. Työehtosopi- muksen 3 §:n 6 kohdasta poiketen, edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien osa- aikaisten työntekijöiden kanssa voidaan sopia työhön kutsuttavien työsopimus.

Oppisopimusoppilaat, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta, ovat työehtosopimuksen alaisia siten, että peruskoulutuksessa ensimmäisen vuoden aikana asianomaista vähimmäispalkkaa sovelletaan 40 %:lla alennettuna, peruskoulutuksen toisen vuoden aikana 25 %:lla alennettuna ja peruskoulutuksen loppuvuosien aikana 15

%:lla alennettuna. Lisäkoulutuksen ja erikoistumisen aikana sovelletaan ennen tätä koulutusta sovellettua henkilökohtaista palkkaa.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä ja takaisinottovelvollisuutta koskevat määräyk- set eivät koske tapauksia, joissa kyse on tutkintoon liittyvästä pakollisesta työ- harjoittelusta. Edellytyksenä on, että työnantaja ja luottamusmies yhdessä totea- vat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työeh- toihin.

3. Tutustu työelämään – ”tienaa” – kesäharjoitteluohjelman tai sitä vastaavan kesä- harjoittelu-ohjelman puitteissa voidaan peruskoululaisen tai lukiolaisen edellä mainitun ohjelman mukainen kahden viikon tai kymmenen työpäivän pituinen työ- suhde sijoittaa ajalle 1.6. – 31.8. Edellä mainitusta työsuhteesta maksetaan ker- takaikkisena palkkana 280 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lo- makorvauksen. Työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääritys-perusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin työsuhteisiin, jotka perustuvat edellä mainittuun ohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen

työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa kos- kevia määräyksiä.

PALKKALIITE 3 ‌

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla palkka- ja taloushallinnontehtäviin sekä HR admin. tehtäviin.

2 § Palkkausperusteet ja-politiikka

Toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Tehtävän mukainen vähimmäis- palkka muodostuu tehtävän vaativuuden perusteella.

1. Asiantuntijan tehtävien vaativuutta arvioidaan palkkavaakajärjestelmän tai muun vastaavan arviointijärjestelmän avulla. Tämän mukaisesti asiantuntijan tehtävä- kokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä.

2. Yrityksessä määritetään henkilöstöön sovellettava palkkapolitiikka. Palkkapolitii- kan tulee tukea yrityksen tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittä- mistä ja ottaa huomioon yksilön työtehtävien vaativuuden ja vastuun sekä palkit- see hänen osaamisestaan ja työtuloksestaan sekä kannustaa ammatilliseen ke- hittymiseen.

Kehityskeskustelun tavoitteena on mm:

- arvioida saavutetut tulokset

- käydä läpi toimenkuva ja avaintehtävä pääpiirteissään

- sopia tavoitteet seuraavaksi työskentelyjaksoksi

- keskustella toimintaedellytyksistä

- määritellä henkilökohtaiset kehittämistarpeet ja tehdä henkilökohtainen ke- hittymissuunnitelma

- kehittää esimiehen ja työntekijän yhteistyötä ja

- parantaa yleistä työympäristöä ja työilmapiiriä.

3 § Taulukkopalkka

1. Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset palkkavaakajärjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

Pisterajat:
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000

2. Taulukkopalkka määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella seuraavasti:

Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien
PL: 31				PL: 32
Kuukausipalkka				Tuntipalkka
PR	Taso 1	PR	Taso 2	PR	Taso 1	PR	Taso 2
Avustava asiantuntija				Avustava asiantuntija
101	1 936	102	2 048	101	12,10	102	12,80
Asiantuntija				Asiantuntija
201	2 156	202	2 436	201	13,48	202	15,23
Asiantuntija				Asiantuntija
301	2 534	302	2 808	301	15,84	302	17,55
Kehittävä asiantuntija				Kehittävä asiantuntija
401	2 788	402	3 145	401	17,43	402	19,66

3. Kokemus

Kokemusvuosien täyttymisestä johtuva vähimmäispalkkojen tarkistus ja siitä mahdollisesti johtuva palkankorotus toteutetaan viimeistään kuukauden kulu- essa kokemusvuosien täyttymisestä.

4. tehtävien muuttuminen

Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti ja olennaisesti, selvi- tetään uusien tehtävien vaativuusryhmä. Henkilön palkkaryhmä ja palkkaus

tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä lukien. Asiantuntijalle maksetaan uu- den palkkaryhmän mukaista taulukkopalkkaa, siitä lähtien kun asiantuntija aloit- taa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Kun asiantuntijan tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti alempaan vaativuusryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutoksen osalta irtisanomisaikaa, ellei muusta sovita. Tarvitta- essa tarkistetaan myös työsopimus.

5. Koeajan palkka

Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle toimihenkilölle voidaan maksaa enin- tään koeajalta palkkaa, joka on vähintään 90 % asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta taulukkopalkasta.

6. Opiskelijat, nuoret, kesä- yms. sijaiset ja oppisopimusoppilaat

Harjoittelijoihin, nuoriin alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin sekä enintään neljän kuu- kauden määräaikaiseen työsuhteeseen otettuihin kesä- yms. sijaisiin ei sovelleta työehtosopimusta vähimmäispalkkojen osalta.

Muuten työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisessa oppilai- toksessa tai muussa opistossa, ammattikorkeakoulussa tai korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tut- kinnon edellyttämää työkokemusta silloin, kun se tapahtuu työsuhteessa. Työeh- tosopimuksen 3 §:n 4 kohdasta poiketen, edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien osa-aikaisten työntekijöiden kanssa voidaan sopia työhön kutsuttavien työsopi- mus. Tarvittaessa työhön kutsuttavien työsopimus voidaan tehdä myös muun tä- män palkkaliitteen mukaisissa tehtävissä työskentelevän osa-aikaisen toimihen- kilön kanssa toimihenkilön sitä pyytäessä.

LIITE 1: SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEISESTÄ KOU- LUTUKSESTA ‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutus on Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenkunnal- leen järjestämää koulutusta, jota työnantaja tukee taloudellisesti, siten kuin jäljem- pänä on sovittu.

Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestä- vät liitot tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koske- vaan koulutukseen.

2 § Työnantajan taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Työnantajan taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta ovat tämän liitteen 4

§:n mukaisesti hyväksytyssä opetusohjelmassa sovitut kurssit.

1. Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeu- tettuja osallistumaan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut luottamusmiehet ja näiden varamiehet, ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja sekä työsuo- jelusopimuksessa tarkoitetut luottamushenkilöt.

Mainitut koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen työnantajan talou- dellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luot- tamus- tai yhteistoimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

2. Työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle koulutuksesta aiheutuvien kustan- nusten korvauksena kurssirahan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pitemmän kurssin osalta on 1.5.2022 lukien 63,82 euroa opetusohjelman mukaista kurssi- päivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssirahaa mak- setaan puolet kurssirahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan enintään kuu- kauden ajalta koulutustilaisuutta kohden.

3. Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa toimihenkilölle ansionmenetyksen enintään yh- den kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti.

Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansi- onmenetys keskipäiväansion mukaan laskettuna.

4. Henkilön on haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Ha- kemus on tehtävä vähintään kolme viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos tilaisuus kestää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen, jos tilai- suus kestää enemmän kuin viisi päivää.

Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamisajan- kohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Mikäli työnantaja käyt- tää edellä tarkoitettua siirto-oikeuttaan, tulee pääluottamusmiehelle ja asian- omaiselle henkilölle viimeistään 10 päivää ennen koulutustilaisuuden alkua il- moittaa kirjallisesti syy, jonka takia vapaan myöntäminen ei ole mahdollista.

3 § Opintovapaa

Toimihenkilö voi osallistua palkattomaan ammattiyhdistyskoulutukseen opintovapaa- lain säännösten mukaisesti.

Henkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa 2 §:n mukaiseen ta- loudellisesti tuettuun ammattiyhdistyskoulutukseen ilman, että se vähentää opintova- paalain mukaista opintovapaa-aikaa.

4 § Opetusohjelmien hyväksyminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tulee toimittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle esityksensä ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelmaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen kalenterivuoden alkua.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelma hyväksytään kalenterivuosittain. Tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä tai muuttaa kalenterivuo- den aikana.

Luottamusmiehelle tarkoitettuja peruskursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yh- teistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, työoikeuden kurssi ja luottamusmies- kurssi. Työsuojeluhenkilöstölle tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi työsuojeluyh- teistoiminnan kurssi, työsuojelun peruskurssi, työsuojelun jatkokurssi ja työehtojen peruskurssi. Puheenjohtajille tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, puheenjohtaja- ja sihteerikurssi ja luottamusmieskurssi.

Edellä mainittujen kurssien lisäksi voidaan järjestää täydentäviä kursseja siten kuin opetusohjelmassa tarkemmin sovitaan.

5 § Yhteinen koulutus

Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa toimihenkilölle ansionmenetyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansi- onmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tunti- palkkaiselle toimihenkilölle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansion mukaan laskettuna. Koulutusajalta ei makseta lisä - eikä ylityökor- vausta eikä muitakaan työaikakorvauksia. Matka-ajan palkkaa ei makseta työajan

ulkopuolella matkustamiseen kuluneelta ajalta. Koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset korvataan toimihenkilölle. Suoranaisiin kustannuksiin kuuluvat matka- kustannukset korvataan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevien sään- nösten mukaan.

Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan liittojen kesken tai yrityksessä taikka esimiehen ja toimihenkilön kesken yhteistoimintalain 5 luvun 27 §:n mukaisesti.

LIITE 2: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Työehtosopimuksen 47 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen valintaan, asemaan, teh- täviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyk- sen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimiti- loihinsa nähden noudatetaan tätä luottamusmiessopimusta.

2 § Luottamusmiehen käsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä ja näiden varamiestä.

Jäljempänä luottamusmiehellä tarkoitetaan myös pääluottamusmiestä, jos sovitusta asiasta ei erikseen ole pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä.

Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen varamieheen noudatetaan tämän sopi- muksen määräyksiä vain silloin, kun hän hoitaa työehtosopimuksessa sovitun ilmoi- tuksen perusteella luottamusmiestehtäviä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Oikeudesta valita pääluottamusmies ja luottamusmies

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenillä on oikeus valita pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä.

Työntekijöillä on oikeus valita työpaikkaa varten luottamusmies. Jos työpaikkaan on valittu vain yksi luottamusmies, hän on tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamus- mies.

Työntekijöillä on oikeus edellä sanotun lisäksi valita luottamusmiehiä siten, että näi- den toimialueet kattavat kaikki työnantajan työyksiköt. Luottamusmiehen toimialu- eesta sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työnantajan ja pää- luottamusmiehen välillä.

Työnantajan koon, organisaatiorakenteen tai toimialueen sitä edellyttäessä voidaan työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä sopia edellä mainitun lisäksi alue- tai ammattikuntakohtaisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen valitsemisesta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle voidaan valita varamies.

Luottamusmiehen toimialueesta sovittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toi- mialue on tarkoituksenmukainen ja sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaisten asioitten käsittelyä. Samoin on kiinnitettävä huomiota työntekijöiden ja työ- pisteiden lukumäärään, alueen laajuuteen ja tuotannon luonteeseen sekä

luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edustamiinsa henkilöihin.

Luottamusmiehen vaali

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali tai huolehtia postitse toimitettavan vaalin täytäntöönpanosta. Vaa- liajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Luottamusmiehen tulee olla edustamansa työpaikan toimihenkilö ja perehtynyt asi- anomaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin. Hän ei saa olla valitsijoidensa työsuhtei- den ehdoista tai työpaikan työoloista päättävä esimies.

Luottamusmiehestä ilmoittaminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehestä ja tämän varamiehestä työnantajalle. Luottamusmiehestä ja tämän varamiehestä on ammattiosaston tai pääluottamusmiehen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pää- luottamusmiehen ja luottamusmiehen varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen asema

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle an- nettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta.

Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen täh- den saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luotta- musmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos pääluottamusmieheksi asetetun henkilön varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon yrityksen taikka pääluottamusmiehen toimialueeksi sovitun työpiirin tai työpisteen olosuhteet ja pääluottamusmiehen ammattitaito, mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5 § Luottamusmiehen työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, paitsi jos

yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työ- sopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Pääluottamusmiehen asema liikkeen luovutuksessa

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä on oikeus tässä pykälässä tar- koitettuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostu- musta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Pääluottamusmiehen varamiehen asema

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomaut- taa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, jollei työnantaja voi osoittaa toi- menpiteen johtuneen muusta seikasta.

Menettelymääräykset

Luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan kirjallisesti. Irtisanomisaika on työehtoso- pimuksessa sovitun mukainen, ellei työsopimuksesta muuta johdu. Ilmoituksesta tu- lee ilmetä irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle. Luottamusmiehen irtisanomisesta anne- taan ilmoitus valinnasta ilmoittaneelle ammattiosastolle tai pääluottamusmiehelle.

Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan noudateta eikä edellä tarkoitettuja ilmoituksia tarvitse antaa, milloin työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen, taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Ehdokassuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamus- mieheksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

Jälkisuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toiminee- seen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä

päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työn- antajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työso- pimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkit- see, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palautta- miselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa työehtosopimuksen allekir- joittanutta järjestöä tai sen rekisteröityä alayhdistystä taikka ammattiosastoa työehto- sopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöi- hin ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta järjestötahon tai toimi- henkilön välillä.

7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Pyydetyt tiedot on toimitettava luotta- musmiehelle viimeistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esittämisestä, ellei luottamusmiehen kanssa toisin sovita.

Paikallista sopimusta koskevat tiedot on annettava viivytyksettä ja viimeistään kah- den viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies (tai pääluottamusmies) on tietoja kirjalli- sesti pyytänyt. Jos tietoja ei toimiteta viimeistään neljän viikon kuluttua siitä, kun luot- tamusmies (tai pääluottamusmies) on niitä kirjallisesti pyytänyt, asia siirtyy työehto- sopimuksen 51 § 1-3 momenttien erimielisyyksien ratkaisemista koskevasta neuvot- telujärjestyksestä poiketen suoraan ratkaistavaksi työehtosopimusosapuolten välillä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot oman toimialu- eensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä toimihenkilöin ansiotasosta sekä sen koos- tumuksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta voidaan sopia erikseen tarkemmin.

Pääluottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot omalla toimialueellaan tai työpaikassaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla tai toimialueella olevasta työvoimasta.

8 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle järjeste- tään säännöllisesti toistuvaa tai tilapäistä vapautusta työstään.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävien hoitamiseen tarvittavaa ajankäyttöä on huo- miota kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin:

• työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään sekä alueen laajuuteen että tuotan- non luonteeseen,

• noudatetaanko työpaikalla aika- vai suorituspalkkausjärjestelmää,

• missä määrin käytössä oleva palkkausjärjestelmä edellyttää jatkuvaa neuvotte- lemista,

• käytössä olevien suorituspalkkausjärjestelmien luonteeseen,

• missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä ja jatkuvasti vaihtuvia,

• pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edus- tamiinsa henkilöihin,

• tehtävien ja edustettavien työntekijöiden työsopimusten monimuotoisuuteen, sekä

• paikallisen sopimisen käytön laajuuteen (pääluottamusmiehet).

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, hänen tulee hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Pääluottamusmiehelle työnjohdon tulee kuitenkin antaa kiireellisten asioiden hoita- mista varten ja luottamusmiehelle niiden lyhytaikaista hoitamista varten vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on ilmoittanut poissaolosta, luottamusteh- tävää hoitaa hänen sijaisensa. Jos poissaolo on lyhyt, sijainen toimii tehtävässä vain tarvittaessa.

Säännöllisesti toistuva vapautus

Pääluottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 49	4
2.	50 - 99	8
3.	100-249	16
4.	250-399	24
5.	400-549	32
6.	yli 550	40

Luottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/kk
1.	30-49	3
2.	50-99	12
3.	100-299	32
4.	yli 300	40

Paikallisesti työehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmie- hen välillä voidaan ajankäytöstä sopia toisinkin kiinnittäen huomiota edellä tässä py- kälässä mainittuihin perusteisiin.

Vapautuksen määrää laskettaessa sama henkilö tai henkilöryhmä voidaan laskea vain yhden pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen hyväksi.

Työstä vapautuksen perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvit- taessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset vapautuksen määrässä toteu- tetaan seuraavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien luku- määrässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuukauden alusta.

Xxxxxxxxxx vapautus

Muulle kuin säännöllisesti vapautetulle pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle työnantaja myöntää tarvittaessa tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivimpana ai- kana.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja luottamusmiespalkkio Ansionmenetyksen korvaaminen ‌

Työnantaja korvaa luottamusmiehelle sen ansion, jonka luottamusmies menettää työ- aikana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn va- pautuksen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta korvausperusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän luottamusmiehen ilta- tai yötyölisään tai yökorotukseen oikeuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtä- väksi määräämän luottamusmiestehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, luottamusmiehelle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä tai yökorotus peruuntunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään luottamusmiestehtävään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Luottamusmiespalkkio

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle toimivalle maksetaan lisäksi luottamusmiespalkkiota.

Pääluottamusmiehelle maksettavasta luottamusmiespalkkiosta sovitaan työantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.5.2022 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	54
2.	50-99	76
3.	100-299	94
4.	vähintään 300	112

Luottamusmiespalkkioiden perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset palkkiossa toteutetaan seuraavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumää- rässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seu- raavan kuukauden alusta.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella luottamusmiehen ja oman työn ohella toimivan pääluottamusmiehen sijaisena toimivalle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa luottamusmiespalkkiosta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkkiota ei sijaisuusajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkattoman poissaolon ajalta hänelle ei makseta luottamusmiespalkkiota.

Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perus- teiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä mat- kustaa luottamusmiestehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtä- viä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannus- ten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

10 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja erikseen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamisesta on sovittu koulutussopimuksessa.

Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö toimihenkilön ammattitaidon ylläpitämi- nen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapah- tuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Luottamusmiesten toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, paikan, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Lisäksi on luottamusmiehelle järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksikön henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työnantaja järjestää tarvittaessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdol- lista, paikan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttä- mättömät keskustelut.

Kokonaan työstä vapautetulle pääluottamusmiehelle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.

12 § Neuvottelujärjestys

Erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

13 § Toisin sopiminen

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä, toimialueista, ajankäytöstä ja palkkioista voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavasti työnantajan ja Posti- ja lo- gistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

14 § Sopimuksen voimassaolo

Jos työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa, tämän sopimuksen luottamusmiehiä koskevia määräyksiä kuitenkin noudatetaan, kunnes uudesta työehtosopimuksesta on sovittu.

LIITE 3: MATKUSTAMINEN ‌

1 §

Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Työ- matka on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei siihen kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

2 §

Työmatka alkaa toimihenkilön varsinaiselta työpaikalta tai suoraan asunnolta ja päät- tyy toimihenkilön varsinaiselle työpaikalle tai suoraan asunnolle.

3 §

Työnantaja korvaa kaikki ylimääräiset ja tarpeelliset matkakustannukset, joihin lue- taan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva oman auton käyttö sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksi- tyiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4 §

Toimihenkilön omalla tai hallitsemallaan autolla tekemästä matkasta suoritetaan mat- kustamiskustannusten korvauksena kilometrikorvausta Verohallinnon kulloinkin voi- massa olevan päätöksen mukaisesti. Vuonna 2022 kilometrikorvaus on 46 senttiä kilometriltä.

5 §

Kun työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä työpaikasta tai asunnosta, sekä lisäksi yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asun- nosta, maksetaan päivärahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

- kokopäiväraha: matka on kestänyt yli 10 tuntia,

- osapäiväraha: matka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oi- keuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäi- värahaan.

Päiväraha on määrältään se, jonka Verohallinto vuosittain vahvistaa verovapaaksi. Vuonna 2022 kokopäivärahan määrä on 45 euroa ja osapäivärahan määrä on 20 euroa.

6 §

Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun taikka ho- tellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet.

Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan ky- symyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

7 §

Yöpymiskustannusten korvaustavat ovat:

- hotellimajoitus:	hotellimajoituksen enimmäismäärät matkavuo- rokautta kohden ovat vuonna 2020 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa enintään 141 euroa ja muissa kunnissa enin- tään 100 euroa
- yöpymisraha	jos toimihenkilö ei esitä majoituslaskua, työn- antaja suorittaa vuonna 2022 13 euron yöpy- misrahan yöltä,
- makuu- tai hyttipaikka:	yöltä (kello 21.00 – 7.00) ei makseta yöpymis- rahaa.

8 §

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta toimihenkilö mat- kan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna toimihenkilön työvuoroluettelon edellyttä- mänä vapaapäivänä kotimaassa suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka hänen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään 7 tunnilta 30 minuutilta tai 7 tunnilta 39 minuutilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Jos toimihenkilö suorittaa työnantajan määräyksestä muuna kuin edellä mainittuna päivänä työtehtävien edellyttämän matkan, johon käytettävä aika palkallisen työajan ulkopuolella on vähintään 4 tuntia, hänelle maksetaan matka-ajan korvauksena 1.5.2022 lukien 28,39 euroa. Matka-ajan korvaus voidaan sopia työnantajan ja toimi- henkilön välillä erillisenä kiinteänä kertakorvauksena.

Xxxxxxx toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittami- sesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

9 §

Ulkomaan päivärahan määräytymisperusteet ovat kulloinkin voimassa olevan Vero- hallinnon päätöksen mukaiset. Päivärahan ja hotellikorvausten enimmäismäärät määräytyvät kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

10 §

Jos työ työnantajan toimeksiannosta tehdään vähintään 2 kilometrin etäisyydellä toi- mihenkilön toimipaikasta eikä toimihenkilöllä ole työn vuoksi mahdollisuutta ruokailu- tauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, hänelle maksetaan siitä ai- heutuvien kustannusten korvauksena ateriakorvausta, jonka suuruus vuonna 2022 on 11,25 euroa. Ateriakorvausta ei makseta samanaikaisesti päivärahan kanssa.

Jos toimihenkilö edellä tarkoitetuissa oloissa joutuu työskentelemään vähintään kolme tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten korvauksena edellisen lisäksi toinen ateriakorvaus, jonka suuruus vuonna 2022 on 11,25 euroa.

LIITE 4: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN ‌

1 §

Jos toimihenkilö joutuu kotimaassa muuttamaan asuntoaan toiselle paikkakunnalle työnantajan yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleenjärjestelyn johdosta, työnantaja korvaa hänen muuttokustannuksensa.

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

1) toimihenkilön ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muutto- matkalta työehtosopimuksen työmatkakorvausten mukaisesti,

2) tavanomaiset koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuul- liset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset, ja

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustan- nuksista.

Toimihenkilölle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää kor- vausta työnantajan harkinnan mukaan.

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustan- nuksista.

Jos muuttavia henkilöitä on yksi, muuttorahaa maksetaan 1514 euroa, jos henkilöitä on kaksi, 1850 euroa, ja kolme tai enemmän, 2186 euroa.

Jos yrityksen tai sen osan siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikai- sesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kui- tenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, sitä on käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 §

Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

7 §

Toimihenkilölle, joka yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleenjärjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, annetaan kyseisenä muuttopäi- vänä palkaton vapautus työstä.

LIITE 5: SOVELTAMISELTAAN RAJATUT TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET TYÖAIKA ‌

1 § Säännöllisen työajan pituus

1. Niiden toimihenkilöiden, joiden työaika 1.11.2014 on ollut 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, työssä noudatetaan sanot- tua työaikaa, jollei toimihenkilön kanssa sovita hänen siirtymisestään työehtoso- pimuksen 5 § mukaiseen työaikaan.

Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen

2. Jos toimihenkilön työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, yksinkertainen tun- tipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 163.

2 § Työajan lyhentäminen

1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen toimihenkilön, joka työskentelee 38 tun- nin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta mää- räytyy muutoin kuin työehtosopimuksen liitteen 5 4 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä toimihenkilön joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hä- nen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen toimihenkilön lisätyön tuntimäärästä 2,25 prosenttia. Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana toimi- henkilön työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuo- den aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kah- den vuoden pituisen ajan. Jos toimihenkilön vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tunti- määrää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää.

2. Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen vuosityöajan lyhennykseen oikeutta- van kalenterivuoden päättymistä, vuosityöajan lyhennys annetaan toimihenkilölle joustovapaan sijasta lyhennystä vastaavana vapaana työsuhteen kestäessä. Va- paan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kanssa. Muussa ta- pauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Jos lyhennystä ei voida to- teuttaa vapaana, se korvataan toimihenkilölle rahapalkkana yksinkertaisella tun- tipalkalla.

3 § Joustovapaa

1. Xxxxxxxxxxxxxx siirretään vuosityöajan lyhennys tämän liitteen 2 § 1 momentin mukaisesti.

2. Toimihenkilöllä voi olla joustovapaakertymää tämän liitteen 2 § 1 momentin vuo- sityöajan lyhennyksen perusteella kulloinkin enintään 40 tuntia. Paikallisesti työ- ehtosopimuksen 46 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän

enin määrä on edellä mainittua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyk- senä on tällöin, että toimihenkilön kanssa sovitaan vapaan pitämisen ajankoh- dasta kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma.

3. Vuosityöajan lyhennyksen perusteella kertynyt joustovapaa on annettava ja va- paana pidettävä kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Vapaan ajan- kohdasta on sovittava 30.3. mennessä. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava toimi- henkilön vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yk- sityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.

4. Vuosityöajan lyhennyksen perusteella kertyneestä joustovapaasta enintään kuu- den tunnin pituinen aika voidaan käyttää työkykyä ylläpitävään ja kehittävään toi- mintaan vapaan kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana yritys-, yk- sikkö- tai työyksikkötasoisesti. Työnantajan on ilmoitettava toiminnan suunniteltu aika ja sisältö pääluottamusmiehelle vuosityöajan lyhennyksen kertymävuoden päättymistä seuraavan kesäkuun aikana.

5. Jos toimihenkilö on oikeutettu tämän liitteen 2 § 1 momentin mukaiseen vuosi- työajan lyhennykseen, korotetaan hänen iltatyön, yötyön ja ylityön perusteella joustovapaaksi vaihtamaansa tuntimäärää vapaata annettaessa 2,25%:lla.

VUOSILOMA

4 § Erityisiä vuosilomamääräyksiä

Yleiset määräykset

1. Toimihenkilön, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tämän jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitoksesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja loma- rahaan noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä seuraavassa esitetyin poik- keuksin:

Vuosiloman ansainta

2. Toimihenkilöllä on oikeus saada vuosilomaa täysiltä lomanmääräytymiskuukau- silta, jos hänellä on ennen loman alkamista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusai- kaa yhteensä vähintään 15 vuotta, seuraavasti:

Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28	30

3. Toimihenkilö, joka täyttää 2 momentin mukaiset edellytykset ja jolla on täysi lo- manmääräytymisvuosi, saa lisäksi 8 vuosilomapäivää (30 + 8 = 38 vuosilomapäi- vää).

Vuosiloman antaminen

4. Tämän pykälän mukaiselle toimihenkilölle se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 25 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakau- den jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana. Mikäli toi- mihenkilöllä on oikeus lomaan 3 momentin mukaan, annetaan talvilomana 2 mo- mentin mukaisten lomapäivien ylittävä osuus. Talviloman antamisesta voidaan sopia toisin toimihenkilön kanssa.

5. Lomarahaa ja lomakorvausta maksetaan enintään 30 vuosilomapäivältä.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA INFORMAATIOLOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Aika 9.2.2022

Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n edustajat

Allekirjoittaneet informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen osapuolet ovat tänään alle- kirjoittaneet seuraavat muutokset työehtosopimukseen:

1 Sopimuskausi

Sopimuskausi alkaa 9.2.2022 ja päättyy 31.1.2026. Sopimus voidaan irtisanoa päät- tymään 31.1.2025, ellei vuoden 2025 palkantarkistuksen suuruudesta sovita 31.5.2024 mennessä.

2 Palkankorotus

2.1. Vuosi 2022

Palkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,2 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Lisäksi palkkojen korotukseen käytetään 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,4 prosenttia ja jonka kohdentamisesta sovitaan paikallisesti 2.5. kohdassa sovitulla tavalla.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan palkkaliitteittäin yrityksen tämän sopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden ja työntekijöiden maaliskuun 2022 taulukkopal- koista.

2.2. Vuosi 2023

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yleinen palkankorotus- taso, yrityksen tilanne ja olosuhteet.

Palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, rakenne, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään kirjallisesti 31.3.2023 mennessä, ellei käsit- telyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei palkkaratkaisua saavuteta

Mikäli palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voi- maantuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaat- teella kuin kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan (jos kemian pe- rusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja koro- tetaan kahden kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, informaatiologis- tiikka-alan työehtosopimuksen palkankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla).

Yleiskorotuksen suuruus määritellään seuraavalla laskentamallilla:

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry) 28.2.2023 mennessä tiedossa olevan ja 1.2.2023 - 31.1.2024 aikana toteutetun/toteutettavan yleiskorotuksen mukaan (kaksi desimaalia) ottaen huomioon yleiskorotusjakson pituus ja yleiskorotuksen voimaan- tuloajankohta siten, että kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialan kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin sopimuskau- den aikana.

Verrokkialan yleiskorotuksen lisäksi maksetaan mahdollisesti paikallisesti sovittu erä sen suuruisena kuin se on työehtosopimuksessa määritelty, ottaen huomioon paikal- lisen erän jakson pituus ja voimaantuloajankohta siten, että kustannusvaikutus kes- kimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialan kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin sopimuskauden aikana. Yrityskohtaisen erän kohdentami- sesta sovitaan paikallisesti 2.5. kohdassa sovitulla tavalla.

Verrokkialan yleiskorotuksen määrässä huomioidaan se prosenttimääräinen kustan- nusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet kustannus- vaikutteisista tekstimuutoksista työehtosopimukseen. Yleiskorotuksen määrä on so- vitun yleiskorotuksen ja tekstimuutosten kustannusvaikutuksen suuruinen, minkä ver- rokkialan osapuolet ovat todenneet työehtosopimusratkaisussaan.

Mikäli verrokkialalla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän prosentuaalinen osuus verrokkialan keskiansiosta (STA). Kertaerän määrä informaatiologistiikka-alalla lasketaan alan keskiansiosta (STA) edellä määri- tetyn prosentin perusteella. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan tämän työeh- tosopimuksen työntekijöille yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa).

Kokonaiskustannusvaikutus muodostuu yleiskorotuksesta, mahdollisesta paikalli- sesta erästä, mahdollisesta kertaerästä ja kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista.

Prosentuaalinen yleiskorotus tehdään palkkaliitteen 2 palkkaryhmien muun Suomen ja pääkaupunkiseudun taulukkopalkkoihin ja palkkaliitteiden 1 ja 3 tason 1 ja 2 palk- karyhmien taulukkopalkkoihin tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuviin palk- koihin korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Työaikakorvausten tarkistukset tehdään korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen

alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaa- miseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luotta- musmies- ja työsuojelupalkkioita korotetaan korotusajankohdan tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotusprosentilla.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 30.4.2023 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheen- johtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.5.2023 men- nessä. Ratkaisun perusteella toteutettavat korotukset maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa ratkaisun antamisesta. Lautakunnan mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

2.3. Vuosi 2024

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yleinen palkankorotus- taso, yrityksen tilanne ja olosuhteet.

Palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, rakenne, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään kirjallisesti 31.3.2024 mennessä, ellei käsit- telyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei palkkaratkaisua saavuteta

Mikäli palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voi- maantuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaat- teella kuin kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa ja (jos kemian perusteol- lisuuden työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen palkankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla).

Yleiskorotuksen suuruus määritellään seuraavalla laskentamallilla:

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry) 29.2.2024 mennessä tiedossa olevan ja 1.2.2024 - 31.1.2025 aikana toteutetun/toteutettavan yleiskorotuksen mukaan (kaksi desimaalia) ottaen huomioon yleiskorotusjakson pituus ja yleiskorotuksen voimaan- tuloajankohta siten, että kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialan kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin sopimuskau- den aikana.

Kokonaiskustannusvaikutus muodostuu yleiskorotuksesta, mahdollisesta paikalli- sesta erästä, mahdollisesta kertaerästä ja kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista. Prosentuaalinen yleiskorotus tehdään palkkaliitteen 2 palkkaryhmien muun Suomen ja pääkaupunkiseudun taulukkopalkkoihin ja palkkaliitteiden 1 ja 3 tason 1 ja 2 palk- karyhmien taulukkopalkkoihin tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuviin palk- koihin korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Työaikakorvausten tarkistukset tehdään korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaa- miseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luotta- musmies- ja työsuojelupalkkioita korotetaan korotusajankohdan tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotusprosentilla.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 30.4.2024 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheen- johtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.5.2024 men- nessä. Ratkaisun perusteella toteutettavat korotukset maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa ratkaisun antamisesta. Lautakunnan mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

2.4. Vuosi 2025

Osapuolet tarkastelevat kevään 2024 maalis-huhtikuun aikana yleistä taloudellista ti- lannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita te- kijöitä Suomessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2024 men- nessä vuoden 2025 toteutettavien palkankorotusten ajankohdasta, rakenteesta ja ta- sosta.

Mikäli vuoden 2025 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimieli- syyteen toukokuun 2024 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopi- muksen päättymään 31.1.2025. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimi- tettava 31.5.2024 mennessä toiselle sopijaosapuolelle.

2.5. Palkankorotuksen toteuttamistapa

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vi- noumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden ja työn- tekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilö- kohtaisen korotuksen jakamisessa. Kohdentaessaan paikallista erää työnantaja pyr- kii ottamaan huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä:

• työtaito (työtulos, monitaitoisuus, alan kokonaistuntemus, kehityskyky, erityis- osaaminen)

• vastuullisuus (työn taloudellisuus, viestintä ja vuorovaikutus)

• yhteistyötaito (ihmissuhdetaidot, joustavuus ja aloitteellisuus)

• aktiivisuus (omatoimisuus, aloitteellisuus)

• asiakassuuntautuneisuus (sisäinen ja ulkoinen asiakkuus)

Yrityskohtaisen erän jaosta sovitaan paikallisesti työnantajan ja toimihenkilöitä sekä työntekijöitä laajimmin edustavan pääluottamusmiehen kanssa.

Ensimmäisen sopimusvuoden osalta paikallinen sopimus tehdään huhtikuun loppuun 2022 mennessä. Ellei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, yrityskohtainen erä maksetaan 2.3. kohdan viimeisen kappaleen mukaisesti työnantajan päättämällä tavalla 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta.

Mahdollisen yrityskohtaisen erän jaosta vuonna 2023, 2024 ja 2025 noudatetaan sa- moja periaatteita kuin vuoden 2022 osalta.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja pääluottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen talous- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavissa olevasta kehittymisestä.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää yrityksen tilannetta ja tarpeita vas- taava palkkaratkaisu. Ratkaisun tulee tukea yrityksen palkkapoliittisia tavoitteista, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tuottavuuden kehitty- mistä. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutus- tapa, ajankohta ja suuruus. Paikallisesti ei voida sopia, että palkkoja ei koroteta lain- kaan.

Paikallinen sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti.

Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen yrityskohtaisten erien jaosta, erät jaetaan jokaiselle toimihenkilölle ja työntekijälle työnantajan päättämällä tavalla. Työnantaja toimittaa selvityksen palkankorotuksista pääluottamusmiehelle vuoden 2022 osalta 31.8.2022 ja vuoden 2023 osalta 31.8.2023 mennessä ja vuoden 2024 osalta

31.8.2024.

2.6. Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2022 lukien 0,2 prosentilla.

2.7. Euromääräiset lisät

Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräi- siä lisiä ja korvauksia ja luottamusmies- ja työsuojelupalkkioita korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavana palkanmaksukauden alusta lukien 0,6 prosentilla.

Työaikakorvausten tarkistukset tehdään lähinnä 1.5.2022 jälkeen alkavan työaikakor- vausten laskentakauden alusta.

3 Rakenteelliset muutokset Työehtosopimusmuutokset

3.1. Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen poistami- nen ja kompensoiminen

Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukainen vuosityöajanpidennys 24 tuntia on poistunut 1.2.2022 lukien. Vuoden 2022 prosentuaalisesta yleiskorotuksesta on vä- hennetty 1,4 %, joka vastaa 24 tuntia vuosityöajan pidennyksestä.

Siirtymäsäännös: Tammikuun 2022 aikana voidaan teettää 31.1.2022 asti voimassa olevan työehtosopimuksen 46 a § 3 momentin mukaisista vuosityöajanpidennyksen tunneista enintään 2 tuntia, jotka osa-aikaisella työntekijällä suhteutetaan työsopi- muksen mukaisen työajan mukaan.

3.2. Muutetut työehtosopimusmääräykset

Poistetaan 5 § 2 momentti seuraavasti:

2. Säännöllisen työajan pituuteen vaikuttaa vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukainen työajanpidennys, josta ovat määräykset työehtosopimuksen 46 a

§:ssä.

Muutetaan 46 a § kuulumaan seuraavasti:

46 a § Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi

1. Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia tämän työehtosopimuk- sen sisällöstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Informaatiologistiikka-alan työ- ehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset mää- räykset. Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus voidaan tehdä vain val- takunnallisen pääluottamusmiehen kanssa.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus edellyttää Palvelualojen työnan- tajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n hyväksyntää.

Lisätään uusi 46 b § Paikallinen sopiminen yhteistoimintalain mukaisesta vuoropuhelusta

3.3. Tekniset siirrot

Muutetaan 22 § 15. momentti kuulumaan seuraavasti:

Säästövapaa

Muutetaan 22 § 16. momentti kuulumaan seuraavasti:

Lomaraha

Muutetaan 25 § 2. momentti kuulumaan seuraavasti: Palkat ja palkkaperusteet

2. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuu- kausipalkka kyseisen kalenterikuukauden työpäivien määrällä.

Muutetaan 33 § 3. momentti kuulumaan seuraavasti

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti, ellei työehtosopimuksen Liite 5 4 §:stä muuta johdu:

a) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden:

Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

b) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden:

Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25

Muutetaan 33 § 6. momentti kuulumaan seuraavasti:

Vuosilomalain 7 a § ja 21 §:ssä mainituilla 12 ja 24 päivällä tarkoitetaan lomapäiviksi muutettuna 10 ja 20 lomapäivää. Muilta osin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

Muutetaan 33 a § Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa kuulumaan seuraa- vasti:

Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

1. Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei 2 momentista muuta johdu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituu- desta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työ- päivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

Soveltamisohje:

Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

1. Täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää.

2. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä ovat vuosiloma-aikaan sisältyvät ar- kipäivät paitsi lauantai. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai tai sunnun- tai tai molemmat olisivat olleet työpäiviä, ovat nekin vuosilomapäiviä. Vuosilo- mapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla olla enintään 4.

Soveltamisohje:

Viikon keskimääräisen työpäivien laskemisesta ks. 1 momentin so- veltamisohje.

Arkipyhät

3. Vuosiloma-aikaan sisältyvät työehtosopimuksen mukaiset työaikaa lyhentävät ar- kipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä, jos arkipyhä osuu muuksi päiväksi kuin lau- antaiksi tai sunnuntaiksi.

Muutetaan 34 § 1 ja 3. momentit kuulumaan seuraavasti:

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosilo- man ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 20,83.

3. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin loma- päivää kohden yksi kahdessadasviideskymmenesosa (1/250) lomanmääräyty- misvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituk- sen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjes- telmän mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aat- topäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä va- rallaolokorvauksista.

Muutetaan 35 § 1. momentti kuulumaan seuraavasti:

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, annetaan työn- antajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lo- makauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja toimihenkilön kanssa toisin so- vita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai liitteen 5 4 §:stä muuta johdu.

Muutetaan 36 § 1 ja 3 momentit kuulumaan seuraavasti:

3. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päiväpalkasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuukausi- palkka luvulla 20,83 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomalisä

Muutetaan Liite 5 4 § kuulumaan seuraavasti: Yleiset määräykset

Vuosiloman ansainta

Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28	30

3. Toimihenkilö, joka täyttää 2 momentin mukaiset edellytykset ja jolla on täysi lo- manmääräytymisvuosi, saa lisäksi 8 vuosilomapäivää (30 + 8 = 38 vuosilomapäi- vää).

Vuosiloman antaminen

5. Lomarahaa ja lomakorvausta maksetaan enintään 30 vuosilomapäivältä.

Sopimuskauden 4.3.2020 – 31.1.2022 määräaikaiset muutokset

Työehtosopimuksen 19 § 3 ja 4 momentista, 22 § 6 ja 19 momentista, 26 § 5

momentista, 29 § 5 momentista, 34 § 3 ja 4 momentista, 36 § 3 momentista poiste- taan kirjaukset, joiden mukaan määräyksiä ei sovelleta sopimuskauden 4.3.2020 – 31.1.2022 aikana.

4 Työryhmäkirjaukset

4.1. Palkkaliite 2:n kehittämistä koskeva työryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella palkkaliitteen 2 ke- hittämistarpeita.

4.2. Pöytäkirjatyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on käydä läpi voimassa olevat työ- ehtosopimuspöytäkirjat.

4.3 Korvaava työ

Työryhmän tarkoituksena on sopia yrityksessä korvaavan työn teettämisen menette- lytapasäännöt. Työehtosopimusosapuolet sitoutuvat jatkuvan neuvottelun periaat- teen mukaisesti neuvottelemaan tarvittavista muutoksista työehtosopimukseen.

4.4 Paikallinen sopiminen

Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää pai- kallista sopimista.

4.5. KTA / KPA-työryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella mahdollisuutta muuttaa työehtosopimuksen 26 § 2 momentin mukaisen sairauspoissaolojen ansion- menetyksen korvaamisen sekä mahdollisesti myös muiden kohdassa mainittujen poissaolojen ansionmenetyksen korvaamisen keskipäiväansion sijasta 26 § 3 mo- mentin mukaisella keskituntiansiolla. Mahdollisen muutoksen aiheuttamista muutok- sista muihin työehtosopimuksen määräyksiin sovitaan samalla. Mahdollinen muutos toteutetaan kustannusneutraalisti. Kustannusneutraaliuden toteutumista tarkastel- laan vuoden päästä käyttöönotosta. Mikäli muutos ei ole tapahtunut kustannusneut- raalisti, saatu hyöty korvataan toiselle osapuolelle osapuolten sopimalla tavalla. Li- säksi osapuolet tarkastelevat, kuinka kustannusneutraalius toteutuisi ja sopivat tar- vittavista muutoksista. Työryhmän määräaika on 31.3.2022.

4.6. Perhevapaita koskevan terminologian uudistustyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella työehtosopimuksen terminologian muutostarpeita perhevapaauudistuksesta 2022 johtuen.

5 Työehtosopimuksen kehittäminen

Osapuolet sopivat käynnistävänsä sopimuskauden mittaisen työehtosopimuksen

kehittämistyön. Osapuolet tarkastelevat työn, lainsäädännön tai markkinatilanteen muutoksia ja niistä johtuvia tarpeita työehtosopimuksen kehittämiseen ja sopivat tar- vittavista muutoksista työehtosopimukseen.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITE

Digitointi- ja tulostusprosessin eri työvaiheiden tehtävissä noudatettavat työehdot

1. Työehtosopimusmuutokset

Poistetaan 5 § 2:

Säännöllisen työajan pituuteen vaikuttaa vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mu- kainen työajanpidennys, josta ovat määräykset työehtosopimuksen 46 a §:ssä.

Muutetaan 46 a § kuulumaan seuraavasti:

46 a § Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi

Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia tämän työehtosopimuksen sisällöstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Informaatiologistiikka-alan työehtoso- pimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset määräykset. Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus voidaan tehdä vain valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus edellyttää Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n hyväksyntää.

Lisätään 46 b § Paikallinen sopiminen yhteistoimintalain mukaisesta vuoropuhelusta.

2. Tekniset siirrot

Muutetaan 22 § 18. momentti kuulumaan seuraavasti:

Säästövapaa

18. Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästö- vapaa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Työntekijä, jolla on oikeus saada vuosilomaa työehtosopimuksen 33 § 3. momentin mukaisesti, voi säästää vuosi- lomastaan joko kokonaan tai osittain viisitoista päivää ylittävän osan. Työntekijä, jonka lomaoikeus määräytyy Liite 1 1 §:n mukaan, voi säästää vuosilomastaan kaksikymmentä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 10 päivää.

Muutetaan 22 § 19. momentti kuulumaan seuraavasti:

Lomaraha

19. Xxxxxxxxx joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan kertomalla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomaraha- päivien lukumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai koko- naislukuun ja jaetaan kahdella. Osa-aikaisella toimihenkilöllä käytetään säännöl- lisen päivittäisen työajan sijasta keskimääräistä päivittäistä työaikaa.

Muutetaan 33 § 3. momentti kuulumaan seuraavasti:

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti, ellei työehtosopimuksen Liite 1 1 §:stä muuta johdu:

a) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden:

Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

b) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden:

Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25

Muutetaan 33 § 6. momentti kuulumaan seuraavasti:

Vuosilomalain 7 a § ja 21 §:ssä mainituilla 12 ja 24 päivällä tarkoitetaan lomapäiviksi muutettuna 10 ja 20 lomapäivää. Muilta osin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

Muutetaan 33 a § Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa kuulumaan seuraa- vasti:

Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

Soveltamisohje:

Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

1. Täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää.

2. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä ovat vuosiloma-aikaan sisältyvät ar- kipäivät paitsi lauantai. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai tai sunnun- tai tai molemmat olisivat olleet työpäiviä, ovat nekin vuosilomapäiviä. Vuosilo- mapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla olla enintään 4.

Soveltamisohje:

Viikon keskimääräisen työpäivien laskemisesta ks. 1 momentin so- veltamisohje.

Arkipyhät

Muutetaan 34 § 1 ja 3. momentit kuulumaan seuraavasti:

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosiloman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 20,83.

3. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin loma- päivää kohden yksi kahdessadasviideskymmenesosa (1/250) lomanmääräyty- misvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituk- sen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestel- män mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aatto- päivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varal- laolokorvauksista.

Muutetaan 35 § 1. momentti kuulumaan seuraavasti:

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, annetaan työn- antajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lo- makauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai työehtosopimuksen sisältämän liitteen 1 1 §:stä muuta johdu

Muutetaan 36 § 1 ja 3 momentit kuulumaan seuraavasti:

1. Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan lo- marahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lomapäivältä. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 30 päivältä.

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päiväpalkasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuukausi- palkka luvulla 20,83 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomalisä.

Muutetaan Liite 1 1 § kuulumaan seuraavasti: Yleiset määräykset

1. Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tämän jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitoksesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja lomara- haan noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä seuraavassa esitetyin poik- keuksin:

Vuosiloman ansainta

2. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, jos hänellä on ennen loman alkamista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yh- teensä vähintään 15 vuotta, seuraavasti:

Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28	30

3. Työntekijä, joka täyttää 2 momentin mukaiset edellytykset ja jolla on täysi loman- määräytymisvuosi, saa lisäksi 8 vuosilomapäivää (30 + 8 = 38 vuosilomapäivää).

Vuosiloman antaminen

4. Tämän pykälän mukaiselle työntekijälle se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 25 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana. Mikäli työnteki- jällä on oikeus lomaan 3 momentin mukaan, annetaan talvilomana 2 momentin mukaisten lomapäivien ylittävä osuus. Talviloman antamisesta voidaan sopia toi- sin työntekijän kanssa.

5. Lomarahaa ja lomakorvausta maksetaan enintään 30 päivältä.

Sopimuskauden 4.3.2020 – 31.1.2022 määräaikaiset muutokset

Informaatiologistiikka-alan digitointi- ja tulostusprosessin eri työvaiheiden tehtävissä noudatettavat työehdot-liitteen 19 § 3 ja 4 momenteista, 22 § 6 ja 23 momenteista,

26 § 5 momentista, 29 § 5 momentista, 34 § 3 ja 4 momenteista ja 36 § 3 momentista poistetaan kirjaukset, joiden mukaan määräyksiä ei sovelleta sopimuskauden 4.3.2020 – 31.1.2022 aikana.

6 Muut määräykset

6.1. Matkakustannusten korvausten euromääriä tarkistetaan vuonna 2022, 2023, 2024 ja 2025 ja 2026 Verohallinnon niitä koskevan päätöksen mukaisesti.

7 Pöytäkirjat

Työehtosopimusosapuolten välillä sovittuja työehtosopimuspöytäkirjoja jatketaan so- pimuskauden ajan.

8 Sopimuksen voimassaoloaika

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 9.2.2022 ja on voimassa 31.1.2026 saakka, ellei sitä irtisanota viimeistään 31.5.2024 allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla päättymään 31.1.2025. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopi- muskauden päättymistä.

Helsingissä, helmikuun 9. päivänä 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

POSTI- JA LOGISTIIKKA-XXXX XXXXXX XXX XX

Xxxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry.

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6 00530 Helsinki

Puhelin 09 613 116 xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

INFORMAATIOLOGISTIIKKA-ALAN

Document Metadata