KIINTEISTÖ-
KIINTEISTÖ-
PALVELUALAN
työntekijöitä koskeva
työehtosopimus
1 . 1 2 . 2 0 13 – 3 1 . 1 . 2 0 1 7
Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.12.2013–31.1.2017 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kiinteistötyönantajat ry
Paino: Kirjapaino Libris, 2014
KIINTEISTÖPALVELUALAN
työntekijöitäkoskevatyöehtosopimus
1.12.2013–31.1.2017
Sisältö
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 7
1 § Soveltamisala 7
2 § Keskusjärjestösopimukset 7
3 § Koulutussopimus 7
II TYÖSUHDE 7
4 § Työnjohto 7
5 § Järjestäytymisoikeus 7
6 § Työsopimus ja koeaika 7
7 § Työsuhteen päättyminen 8
III TYÖAIKA 9
8 § Työaika 9
IV PALKKAUS 15
9 § Palkkamääräykset 15
Palkkataulukot 15
10 § Korotettu palkka 19
V POISSAOLOT 24
11 § Sairastuminen 24
12 § Tilapäinen poissaolo 26
13 § Lääkärintarkastukset 28
14 § Perhevapaat 29
VI VUOSILOMA 30
15 § Vuosiloma 30
16 § Lomaraha 33
VII MATKAT 34
17 § Matkustaminen 34
VIII PAIKALLINEN SOPIMINEN 35
18 § Paikallinen sopiminen 35
IX LUOTTAMUSMIES 35
19 § Luottamusmies 35
X TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU 35
20 § Työturvallisuus 35
21 § Työsuojeluvaltuutettu 36
XI MUUT MÄÄRÄYKSET 38
22 § Ryhmähenkivakuutus 38
23 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut 38
24 § Kokoontuminen työpaikalla 38
25 § Työasut ja –välineet 38
26 § Neuvottelujärjestys 38
27 § Työrauha 38
28 § Sopimuksen voimassaolo 39
LIITE 1: Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä 40
LIITE 2: Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja 48
LIITE 3: Luottamusmiessopimus 51
LIITE 4: Koulutussopimus 60
LIITE 5: Väkivallan uhan torjumista koskeva pöytäkirja 63
LIITE G: Päivystyssopimus 64
LIITE 7: Neuvottelutulos talonmiehen työtä ja siivousta koskevasta työehtosopimuspöytäkirjasta 65
Palkankorotukset 2014 65
Palkankorotukset 2015 65
Talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskeva työehtosopimuspöytäkirja 65
1 § Soveltamisala 65
2 § Työsopimus 65
3 § Talonmiehen peruspalkkaan sisältyvät työt 66
4 § Työkohteiden mitoitus 67
5 § Palkan määräytyminen 67
6 § Pistearvot ja vähimmäispalkat 73
7 § Ammattitaito- ja kokemusvuosilisät 74
8 § Päivystyskorvaus 75
9 § Muita palkkamääräyksiä 75
10 § Säännöllinen työaika 76
11 § Viikoittainen vapaa-aika 77
12 § Työajan määrittely 77
13 § Vuosilomapalkka ja -korvaus 77
14 § Sairausajan palkka 78
15 § Työsuhdeasunto 78
16 § Työsopimuksen irtisanominen 79
Irtisanomisaika 79
17 § Ammattiosaston valitsema pääluottamusmies 80
18 § Voimassaoloaika 81
Liite 1: Viikottaisen vapaa-ajan määräytyminen 82
Liite 2: Liputusohjeet 83
LIITE 8: Pöytäkirja kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen solmimiseksi 85
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan kiinteistöpalvelualalla työskentelevien työn- tekijöiden työsuhteissa.
Pöytäkirjamerkintä:
Kiinteistöpalvelualan työtehtäviä ovat mm.:
• puhdistus- ja siivoustehtävät
• kiinteistönhoitotehtävät
• tekniset palvelutehtävät
• toimitilapalvelutehtävät
• viherpalvelutehtävät
• ja näihin läheisesti liittyvät tehtävät.
2 § Keskusjärjestösopimukset
Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestösopimuksia: Yhteistoimintasopimus (PT – SAK 3.12.1997)
Jos keskusjärjestöt sopivat sopimuskauden aikana uusia sopimuksia, otetaan ne tämän työehtosopimuksen osaksi, jos osapuolet näin erikseen sopivat.
3 § Koulutussopimus
Työehtosopimuksenosananoudatetaan Kiinteistötyönantajat ry:nja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välistä koulutussopimusta (liite 4).
II TYÖSUHDE
4 § Työnjohto
Työnantaja johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijät.
5 § Järjestäytymisoikeus
Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
Työnantaja selvittää uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja il- moittaa ketkä toimivat työpaikan luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä antaa työntekijälle heidän yhteystietonsa.
6 § Työsopimus ja koeaika
Toisen osapuolen vaatiessa työsopimus on tehtävä kirjallisesti. Työntekijälle on
annettava työsopimuslain 2:4 §:n mukainen kirjallinen selvitys työnteon keskei- sistä ehdoista, jolleivät ne käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia koeajasta. Koeaika on enintään neljä kuu- kautta, ellei työsopimuslaista muuta johdu. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
7 § Työsuhteen päättyminen
1. Irtisanomisaika
Työsuhteen päättämiseen noudatetaan työsopimuslain säännöksiä. Työnantajan irtisanoessa irtisanomisaika on:
Työsuhteen jatkuttua yhdenjaksoisesti | Irtisanomisaika |
Enintään vuoden | 14 päivää |
Enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
Enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
Enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
Yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Työntekijän irtisanoutuessa irtisanomisaika on:
Työsuhteen jatkuttua yhdenjaksoisesti | Irtisanomisaika |
Enintään 5 vuotta | 14 päivää |
Yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä. Kun irtisanomis- aika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjestysnumeroltaan samana päi- vänä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
EsimErkkEjä:
A. Irtisanomisaika 14 päivää
Työsuhde on irtisanottu keskiviikkona.
Irtisanomisaika alkaa kulua seuraavana päivänä eli torstaina. Työsuhteen viimeinen päivä on kahden viikon kuluttua keskiviikkona.
B. Irtisanomisaika yksi kuukausi
Työsuhde on irtisanottu 3.9.
Irtisanomisaika alkaa kulua 4.9. Työsuhteen viimeinen päivä on 3.10.
C. Irtisanomisaika 4 kuukautta Työsuhde on irtisanottu 31.10. Irtisanomisaika alkaa kulua 1.11.
Työsuhteen viimeinen työpäivä on 28.2.
2. Määräaikainen työsopimus
Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa, työntekijä maksaa työnantajalle so- pimussakkona kahden viikon palkan tai laiminlyödyn kauden ollessa lyhyempi, sitä vastaavan määrän.
III TYÖAIKA
8 § Työaika
Työaikaan noudatetaan työaikalain säännöksiä, ellei tästä työehtosopimuksesta muuta johdu.
1. Säännöllinen työaika
Viikkotyöaika
Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa tai 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työajan ollessa 40 tuntia viikossa sovelletaan työajan lyhennystä koskevan pöytäkirjan määräyksiä vuosityöajan lyhentämisestä (liite 2).
Keskimääräinen viikkotyöaika
Yhden viikon jaksossa työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tai 40 tuntia viikossa.
Viikkotyöaikaa käytettäessä työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi tasoit- tamalla työaika enintään 37,5 tai 40 tunniksi viikossa. Tasoittumisjakso voi olla enintään 4 viikkoa. Säännöllinen työaika ei saa ilman työntekijän suostumusta ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 45 tuntia viikossa.
Työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti paikallisesti sopimalla tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ilman työntekijän suostumusta ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.
EsimErkkEjä:
4 viikon tasoittumisjakso
säännöllinen työaika 37,5 tuntia/viikko
työviikko keskimäärin enintään viisipäiväinen
xxxxxx säännöllinen kokonaistyöaika 4 x 37,5 = 150 tuntia
ma | ti | ke | to | pe | la | su | yht. | |
viikko 1 | 7,5 | 7,5 | 8 | 8 | 9 | x | x | 40 |
viikko 2 | 7 | 8 | 7 | 7 | 7 | 9 | x | 45 |
viikko 3 | x | 8 | 7 | x | x | 9 | 6 | 30 |
viikko 4 | 7,5 | 7,5 | 7,5 | 7,5 | 5 | x | x | 35 |
150 |
jos säännöllinen työaika kokoaikaisella työntekijällä on 40 tuntia viikos- sa, on 4 viikon jakson säännöllinen kokonaistyöaika 4 x 40 = 160 tuntia.
4 viikon tasoittumisjakso osa-aikaisella työntekijällä säännöllinen työaika 25 tuntia/viikko
työviikko keskimäärin enintään viisipäiväinen
jakson säännöllinen kokonaistyöaika 4 x 25 = 100 tuntia
ma | ti | ke | to | pe | la | su | yht. | |
viikko 1 | 5 | x | x | 5 | 5 | 5 | x | 20 |
viikko 2 | 5 | 5 | 5 | x | x | 5 | x | 20 |
viikko 3 | 9 | 9 | 5 | 9 | 8 | x | 5 | 45 |
viikko 4 | x | x | x | 5 | 5 | 5 | x | 15 |
100 |
Jaksotyö
Työaika voidaan järjestää työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi työaikalain 7 §:ssä mainituissa työkohteissa.
Muissa kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa kohteissa työaika voidaan järjestää työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi sopimalla siitä paikallisesti työehtosopi- muksen 18 §:n mukaisesti. Jaksotyötä koskeva paikallinen sopimus on voimassa työpaikkaa koskevan asiakassopimuksen ajan, ja se on poikkeuksellisesti irtisa- nottavissa 18 §:n mukaisesti kahden vuoden voimassaoloajan jälkeen.
Säännöllinen työaika jaksotyössä on enintään 112,5 tai 120 tuntia kolmessa viikos-
sa tai enintään 75 tai 80 tuntia kahdessa viikossa. Työajan ollessa 120 tai 80 tuntia sovelletaan työajan lyhennystä koskevan pöytäkirjan määräyksiä vuosityöajan lyhentämisestä (liite 2).
Vuorotyö
Säännöllinen työaika voidaan järjestää vuorotyönä. Vuorotyöhön siirtymisestä on ilmoitettava työntekijöille viimeistään kaksi viikkoa ennen sen alkamista, elleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi.
2. Työviikko ja –vuorokausi
Työviikko on enintään viisipäiväinen. Tasoittumisjaksoa käytettäessä työviikko on keskimäärin enintään viisipäiväinen.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kuusipäiväisestä työviikosta.
Työviikko ja -vuorokausi alkavat maanantaina kello 00.00, ellei toisin sovita. Jos työvuorokauden alkamisesta on sovittu toisin, maksetaan sunnuntaityökorvauk- set kuitenkin sunnuntaivuorokauden (klo 00.00 – 24.00) mukaan.
3. Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä
Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, ellei perusteltu syy tai työntekijän tarpeet tätä edellytä.
Työvuoroluettelo on laadittava vähintään viikoksi kerrallaan ja se on annettava työntekijöille tiedoksi vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa.
Tasoittumisjaksoa käytettäessä työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittu- misjärjestelmän, jonka aikana työaika tasoittuu enintään 37,5 tai 40 tuntiin. Tasoittumisjärjestelmästä on käytävä ilmi kunkin viikon työaika ja se on annet- tava työntekijälle tiedoksi vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa.
Jaksotyötä käytettäessä työvuoroluettelo on laadittava käytettävän jakson ajaksi ja annettava työntekijän tietoon vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa.
Edellä mainituista ajoista voidaan poiketa sopimalla paikallisesti 18 §:n mukaisesti.
Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.
Muuttaminen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työvuoroluettelon muuttamisesta.
Työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisesti töiden järjestämiseen liittyvästä painavasta syystä, mikäli työvuoroluettelon muutos koskee ajankoh- taa, joka on aikaisintaan 5 kalenteripäivän kuluttua.
Työnantaja saa tarpeen vaatiessa muuttaa tasoittumisjärjestelmää, kun kyse on ajasta, jolle ei ole laadittu työvuoroluetteloa.
Tehdyistä muutoksista on ilmoitettava välittömästi.
4. Päivittäinen lepoaika
Jos työntekijän yhdenjaksoinen vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidem- pi, hänelle on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lepoajan lyhentämisestä tai poistamisesta. Lepoaikaa ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan.
Työntekijällä on oikeus yhteen taukoon työajan ylittäessä 4 tuntia ja kahteen työ- ajan ylittäessä 6 tuntia. Tauot ajoitetaan työn kannalta soveliaimpaan aikaan.
5. Vuorokausilepo
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika, ellei kyse ole päivystys- tai varallaoloaikana tehdystä työstä tai työaikalaista muuta johdu. Vuorokausilepo voidaan tilapäisesti lyhentää tai siitä voidaan tilapäisesti poiketa työaikalain 29
§:n mukaisesti.
Vuorokausilepo voidaan lyhentää 18 §:n mukaisesti paikallisesti sopimalla. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.
6. Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoi- tettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keski- määräisenä ja siitä voidaan poiketa työaikalain mukaisesti.
7. Yötyö
Työ voidaan teettää työaikalain tarkoittamana yötyönä, mikäli työn luonne sitä edellyttää. Yötyötä on työ, jota tehdään kello 23.00 – 06.00 välisenä aikana.
8. Sunnuntaityö
Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehtävästä työstä maksetaan 100 pro- sentilla korotettu palkka työaikalain 33 §:n mukaisesti.
9. Lisä- ja ylityö
Korvaukset
Lisä- ja ylityön ajalta maksettava palkka määräytyy työehtosopimuksen 10.1 §:n mukaisesti.
Lisätyö
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Tasoittumisjärjestelmässä lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ keskimäärin 40 tuntiin saakka viikossa.
Ylityö
Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
Ylityön enimmäismäärät
Ylityötä voidaan teettää enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Lisäylityöstä voi- daan sopia työaikalain 19 §:n mukaisesti. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.
Enimmäismääriä laskettaessa ei noudateta työaikalain 19 §:n mukaista neljän kuukauden tarkastelujaksoa.
Lisä- ja ylityösuostumus
Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 18 §:n mukaan.
Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pidemmän työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä kutakin kertaa varten erillinen suostumus.
10. Päivystys
Päivystyssopimus
Työaikalain mukaisen varallaolon lisäksi voidaan sopia päivystyksestä.
Päivystyssopimus on syytä tehdä kirjallisesti ja sen tulisi sisältää mm. seuraavat asiat:
• tunti- tai viikkopäivystys
• päivystyksen kesto
• oleskelualueen määrittely
• töihin saapumisaika hälytyksestä
• päivystysluontoiset työt, niihin kuluva työaika ja niistä maksettava korvaus
• päivystyskorvaus
• irtisanomisaika
Mallilomake päivystyssopimuksesta on työehtosopimuksen liitteenä (liite 6).
Päivystysaikana työntekijä on velvollinen tarvittaessa tulemaan työhön. Päivystysaikana tehdään päivystysluonteiset työt sekä sellaiset työt, joita ei voida vaaratta siirtää tehtäväksi myöhemmin säännöllisenä työaikana.
Päivystysaikana tehty työ korvataan tämän työehtosopimuksen mukaisesti. Päivystysaika ei ole työaikaa.
Päivystyskorvaus
Päivystyskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä ovat etukäteen sopineet päivystyksestä.
Päivystyskorvauksena maksetaan vähintään 120 €/viikko.
Tuntipäivystyksestä maksetaan 1,37 €/tunti. Työn suorittamisajalta ei makseta päivystyskorvausta.
11. Vapaat
Vapaapäiviä ovat, ellei katkeamattomasta palvelutarjonnasta muuta johdu:
• uudenvuodenpäiväviikon lauantai
• loppiaisviikon lauantai
• pääsiäislauantai
• vapunpäiväviikon lauantai
• helatorstaiviikon lauantai
• itsenäisyyspäiväviikon lauantai
Mainittuina vapaapäivinä tehdystä työstä maksetaan palkka 10 §:n 6 kohdan mukaisesti.
12. Perehdytys
Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, työssäoppijoi- ta tai harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja ammattitaitoinen. Tällaiselle henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.
IV PALKKAUS
9 § Palkkamääräykset
1. Palkan määräytyminen
Työntekijälle maksetaan kuukausi- tai tuntipalkkaa.
Työntekijän palkka määräytyy työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän (liite 1) perusteella.
Jos kiinteistöpalvelualan yritys suorittaa muuta kuin palkkausjärjestelmän pii- rissä olevaa työtä, sovitaan kulloinkin eri tehtävissä maksettavista palkoista erik- seen työnantajan ja työntekijän välillä, ellei liittojen välillä ole muuta sovittu.
Palkkataulukko 1.1.2013
PR | Pisteet | Kuukausipalkka | Tuntipalkka |
1 | harjoittelija | 1340 | 8,33 |
2 | 17–20 | 1489 | 9,25 |
3 | 21–24 | 1564 | 9,71 |
4 | 25–28 | 1642 | 10,20 |
5 | 29–33 | 1724 | 10,71 |
6 | 34–38 | 1810 | 11,24 |
7 | 39–44 | 1883 | 11,69 |
8 | 45–51 | 1958 | 12,16 |
9 | 52–58 | 2036 | 12,65 |
10 | 59–69 | 2118 | 13,15 |
Palkkataulukko 1.4.2014–31.3.2015
PR | Pisteet | Kuukausipalkka | Tuntipalkka |
1 | harjoittelija | 1385 | 8,60 |
2 | 17–20 | 1538 | 9,56 |
3 | 21–24 | 1615 | 10,03 |
4 | 25–28 | 1696 | 10,53 |
5 | 29–33 | 1781 | 11,06 |
6 | 34–38 | 1870 | 11,61 |
7 | 39–44 | 1945 | 12,08 |
8 | 45–51 | 2022 | 12,56 |
9 | 52–58 | 2103 | 13,06 |
10 | 59–69 | 2188 | 13,59 |
Palkkataulukko 1.4.2015
PR | Pisteet | Kuukausipalkka | Tuntipalkka |
1 | harjoittelija | 1425 | 8,85 |
2 | 17–20 | 1583 | 9,83 |
3 | 21–24 | 1662 | 10,32 |
4 | 25–28 | 1745 | 10,84 |
5 | 29–33 | 1832 | 11,38 |
6 | 34–38 | 1924 | 11,95 |
7 | 39–44 | 2001 | 12,43 |
8 | 45–51 | 2081 | 12,93 |
9 | 52–58 | 2164 | 13,44 |
10 | 59–69 | 2251 | 13,98 |
Ansiokehitysohjelman mukaiset korotukset on laskettu mukaan yllä oleviin ta- lukoihin. Korotukset ovat 2 % 2014 ja 2,5 % 2015. Ohjelman mukaisesti taulukoita korotetaan vielä 2,6 % vuonna 2016 ja 1,25 % vuonna 2017. Tämän jälkeen ansioke- hitysohjelma on toteutettu kokonaisuudessaan sovitun mukaisesti.
2. Keskituntiansio
Keskituntiansio lasketaan vuosineljännekseltä siten, että siltä ajalta tehdystä työstä maksettu palkka, lukuun ottamatta lisä-, yli- ja sunnuntaityön korotus- osia sekä päivystyskorvausta, jaetaan saman vuosineljänneksen aikana tehtyjen tuntien määrällä.
3. Tunti- ja päiväpalkkajakajat
• Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.
• Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 161.
Työajan ollessa alle 37,5 tuntia viikossa edellä mainittu jakaja lasketaan suhteel- lisena työajasta.
4. Osakuukauden palkka
Osakuukauden palkka lasketaan:
• kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13
• vähentämällä kuukausipalkasta poissaoltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.
EsimErkkEjä:
Työntekijän kuukausipalkka on 1 634 euroa.
a) Kuukauden aikana työntekijälle kertyy 9 palkkaan oikeuttavaa päivää. Työpäivän palkka: 1 634 euroa / 21,5 = 76 euroa
Palkkaa maksetaan: 9 x 76 euroa = 684 euroa
b) Työntekijä on kuukauden aikana palkattomasti poissa työstä 8 työpäivää. Palkkaan oikeutettavia työpäiviä on 14.
Työpäivän palkka: 1 634 euroa / 21,5 = 76 euroa Poissaoltujen työpäivien palkka: 8 x 76 euroa = 698 euroa Palkkaa maksetaan: 1 634 euroa – 698 euroa = 936 euroa
5. Palkanmaksu
Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille yrityksessä noudatet- tavina palkanmaksupäivinä.
Työsuhteen päättyessä loppupalkka on maksettava kuuden arkipäivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, ellei toisin sovita.
6. Arkipyhäkorvaus
Korvattavia arkipyhiä ovat:
• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• pitkäperjantai
• 2. pääsiäispäivä
• vapunpäivä
• helatorstai
• juhannusaatto
• itsenäisyyspäivä
• jouluaatto
• joulupäivä
• tapaninpäivä
Korvauksen edellytykset
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä arkipyhäkorvausta kuu- kausipalkan lisäksi.
Tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus arkipyhäkorvaukseen silloin, kun työn- tekijän työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen ko. arkipyhää ja ar- kipyhä olisi ollut hänen työvuoroluettelonsa mukainen työpäivä, jolta hän olisi ollut oikeutettu saamaan työstä maksettua palkkaa. Itsenäisyyspäivän osalta työsuhteen kestoedellytys on 6 päivää.
Sairauslomalla olevalle työntekijälle tai työntekijälle, joka on pois työstä lapsen sairauden johdosta, arkipyhäkorvaus maksetaan, mikäli arkipyhä olisi ollut työn- tekijän työpäivä ja työnantajalla olisi ollut ilman arkipyhää kyseessä olevalta päi- vältä sairausajan palkanmaksuvelvollisuus.
Taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomautetulla työntekijällä on oikeus ar- kipyhäkorvaukseen, mikäli arkipyhä olisi ollut hänen työpäivänsä ja jos lomautus on kestänyt ennen kyseessä olevaa arkipyhää enintään 2 viikkoa.
Jos työntekijä on ollut edellä mainittuna arkipyhänä työssä, hänelle maksetaan pyhäpäivänä sekä joulu- ja juhannusaattona tehdystä työstä 100 prosentilla ko- rotettu palkka. Erillistä arkipyhäkorvausta ei tehtyjen tuntien osalta tällöin makseta.
Korvauksen määrä
Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa, arkipyhäkorvaus määräytyy 7,5 tunnilta. Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, arkipyhäkorvaus määräytyy 8 tunnilta.
Työntekijälle, jonka säännöllinen viikkotyöaika on alle 37,5 tuntia viikossa, arki-
pyhäkorvaus lasketaan suhteellisena.
a) Työntekijän viikkotyöaika on vakio
Arkipyhäkorvaustunnit lasketaan siten, että viikkotyöaika jaetaan luvulla 5.
b) Työntekijän viikkotyöaika on vaihteleva
Arkipyhäkorvaustunnit lasketaan siten, että vuosineljänneksen työtunnit jae- taan luvulla 63. Luvusta 63 vähennetään kuitenkin vuosilomasta tai oman tai lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon ajalle sattuvat työpäivät.
EsimErkki:
Työntekijä on tehnyt vuosineljänneksen aikana 216 työtun- tia. Hän on ollut sairaana 4 työpäivää ja viikon talvilomalla (lo- ma 6 arkipäivää). Arkipyhäkorvaus lasketaan seuraavasti:
63 – (4 + 5) = 54 (jakaja)
216 / 54 = 4
Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus 4 tunnilta.
Korvauksen suuruus määräytyy 9 §:n keskituntiansion perusteella.
10 § Korotettu palkka
1. Lisä- ja ylityökorvaukset
Viikkotyö
Vuorokaudessa 8 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Viikossa 40 tuntia ylittävästä työstä (johon ei lasketa vuorokautista ylityötä) mak- setaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Säännöllisen työajan ollessa enintään 37,5 tuntia viikossa maksetaan sen ylittä- västä lisätyöstä 50 prosentilla korotettu palkka 40 tuntiin asti.
EsimErkkEjä:
Säännöllinen työaika 40 tuntia viikossa:
ma | ti | ke | to | pe | la | su | yht. | |
Sovitut tunnit | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | x | x | 40 |
Toteutuneet tunnit | 10 | 12 | 8 | 9 | 7 | 8 | x | 54 |
Maksetaan 8 tuntia vuorokaudessa ylittävästä työstä kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka (= 5 tunnilta) ja seu- raavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka (= 2 tunnilta).
54 – 5 – 2 = 47
Maksetaan erotuksesta 40 tuntia viikossa ylittävästä työstä 8 ensim- mäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka (= 7 tuntia).
47 – 40 = 7
Säännöllinen työaika 37,5 tuntia viikossa:
ma | ti | ke | to | pe | la | su | yht. | |
Sovitut tunnit | 7,5 | 7,5 | 7,5 | 7,5 | 7,5 | x | x | 37,5 |
Toteutuneet tunnit | 10 | 12 | 8 | 9 | 7 | 8 | x | 54 |
Maksetaan 8 tuntia vuorokaudessa ylittävästä työstä kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka (= 5 tunnilta) ja seu- raavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka (= 2 tunnilta).
54 – 5 – 2 = 47
Maksetaan erotuksesta 40 tuntia viikossa ylittävästä työstä 8 ensim- mäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka (= 7 tuntia).
47 – 40 = 7
Koska säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa, maksetaan 37,5 tuntia vii- kossa ylittävästä lisätyöstä 50 prosentilla korotettu palkka (= 2,5 tunnilta).
40 – 37,5 = 2,5
Keskimääräinen viikkotyö
Vuorokaudessa 10 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.
Keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävästä työstä (johon ei lasketa vuorokautista ylityötä) maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka ja keskimäärin 48 tuntia vii-
kossa ylittävästä työstä 100 prosentilla korotettu palkka.
Säännöllisen työajan ollessa keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa makse- taan sen ylittävästä lisätyöstä 50 prosentilla korotettu palkka keskimääräiseen 40 tuntiin asti.
Laskentaohje
A. Tasoittumisjaksossa tehdystä tuntimäärästä:
1. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ ja maksetaan näiltä tunneil- ta erikseen 100 prosentilla korotettu palkka.
2. vähennetään tasoittumisjaksojen viikkojen enimmäistuntimäärä (viikkojen lukumäärä x 40) ja maksetaan erotuksesta korotettu palkka.
3. Viikoittaisten 50 prosentilla korotettavien tuntien enimmäismäärä saadaan kertomalla tasoittumisjakson viikkojen lukumäärä 8 tunnilla. Loput tunnit kor- vataan 100 prosentilla korotettuna.
B. Mikäli työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin enin- tään 37,5 tuntia viikossa, käytetään 2. kohdassa kertojana lukua 37,5 ja 3. kohdassa lukua 10,5, josta 2,5 tuntia on korotettua lisätyötä.
EsimErkkEjä:
ma | ti | ke | to | pe | la | su | yht. | |
viikko 1 | 11 | 8 | 10 | 10 | 9 | x | x | 48 |
viikko 2 | 10 | 12 | 8 | 9 | 7 | 8 | x | 54 |
viikko 3 | 10 | 8 | 8 | 10 | 8 | 9 | x | 53 |
viikko 4 | 10 | 7,5 | 7,5 | 9 | 8 | x | x | 42 |
yht. | 197 | |||||||
Yli 10h/vrk | 1 | 2 | 3 |
A. Työaika keskimäärin 40 tuntia viikossa
100 prosentilla korotettu palkka 3 tunnilta
Tunnit (197 – 3) 194 tuntia
Tasoittumisjakson enimmäistuntimäärä (4 x 40) 160 tuntia
Korotettavat tunnit (194 – 160) 34 tuntia
50 prosentilla korotettu palkka (4 x 8) 32 tunnilta
100 prosentilla korotettu palkka (34 – 32) 2 tunnilta
B. Työaika keskimäärin 37,5 tuntia viikossa
100 prosentilla korotettu palkka 3 tunnilta
Tunnit (197 – 3) 194 tuntia
Tasoittumisjakson enimmäistuntimäärä (4 x 37,5) 150 tuntia
Korotettavat tunnit (194 – 150) 44 tuntia
50 prosentilla korotettu palkka (4 x 10,5) 42 tunnilta
100 prosentilla korotettu palkka (44 – 42) 2 tunnilta
50 prosentilla korvattavista tunneista (4 x 2,5) 10 tuntia on korotettua
lisätyötä.
Jaksotyö
Jaksotyössä ylityökorvaus määräytyy työaikalain mukaan.
Säännöllisen työajan ollessa enintään 112,5 tuntia kolmiviikkoisjaksossa mak- setaan sen ylittävästä lisätyöstä 50 prosentilla korotettu palkka 120 tuntiin asti.
Lisät
Ilta-, yö- ja vuorolisät otetaan huomioon peruspalkassa laskettaessa korotettua palkkaa.
2. Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson
a) Työsopimuksen päättyminen johtuu työntekijästä:
Jos työnantajalla on oikeus päättää työsuhde tekijästä johtuvasta syystä tai työn- tekijä itse päättää työsuhteensa ja työaika jää tasoittumatta sovittuun keskimää- räiseen viikkotyöaikaan:
• maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan ylittäviltä tunneilta korotta- maton säännöllisen työajan palkka
• kuukausipalkkaisen työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle sovitun viikkotuntimäärän vähennetään tekemättä jääneet työtunnit työnte- kijän palkasta
b) Työsuhteen päättyminen johtuu työnantajasta:
Jos työntekijällä on oikeus muutoin kuin koeaikana purkaa työsopimus tai työn- antaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja työ- aika jää tasoittumatta keskimääräiseen 37,5/40 viikkotuntiin:
• maksetaan viikossa 37,5/40 tuntia ylittävästä työstä 50 prosentilla ja 48 tuntia ylittävästä työstä 100 prosentilla korotettu palkka
• tehdyn keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle sovitun viikkotuntimää- rän tuntien alijäämää ei vähennetä kuukausipalkkaisen työntekijän palkasta. Tuntipalkkaiselle työntekijälle korvataan työsopimuksen mukaisesta viikko- tuntimäärästä teettämättä jääneet työtunnit.
3. Ilta-, yö- ja vuorotyölisät
Muussa kuin säännöllisessä vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan iltali- sää kello 18.00 – 23.00 tehdystä työstä ja yölisää kello 23.00 – 06.00 tehdystä työstä.
1.1.2013 alkaen
• iltalisä on 0,69 euroa tunnilta
• yölisä on 1,26 euroa tunnilta
1.4.2014 alkaen
• iltalisä on 0,70 euroa tunnilta
• yölisä on 1,28 euroa tunnilta
Vuorotyölisää maksetaan säännöllisessä vuorotyössä olevalle työntekijälle seuraavasti:
1.1.2013 alkaen
• iltavuorolta 0,69 euroa tunnilta
• yövuorolta 1,26 euroa tunnilta
1.4.2014 alkaen
• iltavuorolta 0,70 euroa tunnilta
• yövuorolta 1,28 euroa tunnilta
Ilta- ja yövuorojen kellonajat määräytyvät ko. työssä noudatettavan käytännön mukaisesti.
4. Ryhmän vanhimman vastuulisä
Ryhmänvanhimmantehtävässätoimimistaei oteta huomioontöidenvaativuuden arviointijärjestelmää sovellettaessa.
Vastuulisä valvonta-ajalta on 1,01 euroa tunnilta.
5. Hälytysluontoinen työ
Jos muu kuin päivystys- tai varallaolovuorossa oleva työntekijä kutsutaan työajan päättymisen jälkeen sellaiseen ennalta arvaamattomaan työhön, josta ei ole voitu työaikana sopia, suoritetaan tästä työstä 100 prosentilla korotettu tuntipalkka, jonka lisäksi ei makseta ylityökorvauksia.
Työaikalisät maksetaan hälytysluontoisen työn ajalta yksinkertaisena.
Työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti paikallisesti sopimalla voidaan hälytys- luontoisesta työstä maksettava korotettu palkka maksaa myös päivystäjälle.
6. Aatto- ja eräät lauantaikorvaukset
Juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.
Uudenvuodenpäivä-, loppiais-, vapunpäivä-, helatorstai- ja itsenäisyyspäivävii- kon lauantaina sekä pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka.
Korotettua palkkaa ei makseta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.
7. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen
Lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä sekä 10.6 §:n mukaisesta aatto- ja lauantaityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Vapaa-ajan pitämisajankoh- dasta on sovittava. Vapaa-aika on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa lisä-, yli- tai sunnuntaityön tai edellä mainitun aatto- ja lauantaityön tekemisestä.
V POISSAOLOT
11 § Sairastuminen
1. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistukset
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään ja sen arvoidusta kestosta.
Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairauspoissaolon osalta selvitys voi- daan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan an- tamalla todistuksella edellyttäen, että
• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsatauti) ja
• sairaanhoitoa ei ole järjestetty osana työnantajan kustantamaa työterveyshuol- toa ja
• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituksen
tai muun pakottavan syyn vuoksi.
• Edellyttäessään työntekijän käyvän tietyn lääkärin vastaanotolla työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
2. Palkanmaksun edellytykset
Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos
• työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja
• työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuk- sensa mukaista työtä ja
• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti, rikol- lisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä huolimattomuudella.
•
3. Sairausajan palkan maksaminen
Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.
Karenssipäivää ei kuitenkaan ole,
• kun työntekijän työsuhde on ennen sairauden alkamista jatkunut yhdenjak- soisesti vähintään kaksi vuotta tai
• kun työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta tai
• kun työkyvyttömyys on jatkunut niin pitkään, että työntekijä alkaa saada saira- usvakuutuslain mukaista päivärahaa. (Sairausvakuutuslain mukainen karens- siaika on 1 + 9 arkipäivää).
Sairausajan palkka maksetaan työkyvyttömyysajalta seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
vähintään 1 kk, mutta alle 3 v | 28 kalenteripäivää |
vähintään 3 v, mutta alle 5 v | 35 kalenteripäivää |
vähintään 5 v, mutta alle 10 v | 42 kalenteripäivää |
vähintään 10 v | 56 kalenteripäivää |
Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.
Jos työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai -vuoron, työntekijälle maksetaan palkkaa työpäivän tai vuoron loppuun.
4. Sairausajan palkan määrä
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan peruskuukausipalkkaa pal- kalliselta sairausjaksolta. Ilta-, yö- ja vuorotyölisät maksetaan sairausajan
palkassa, jos niitä olisi kertynyt työntekijälle sairausjakson aikana. Palkallisen jakson alkaessa tai päättyessä kesken kuukauden noudatetaan palkan- maksussa osakuukauden palkan laskemista koskevaa määräystä (9.4 §).
Tuntipalkkaiselle työntekijälle sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan keskimääräisen vuorokautisen työajan mukaan. Keskimääräinen vuo- rokautinen työaika lasketaan samalta ajalta, jolta keskituntiansio on laskettu.
Vähennykset
Työnantajan maksamasta sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttö- myydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:
• lain perusteella,
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella tai
• työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.
Jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se mak- setaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
Jollei työntekijä ole lainkaan oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- rahaan, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa työehtoso- pimuksen mukaisesti.
Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.
5. Sairauden uusiutuminen
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti:
• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso
• palkan maksaminen alkaa heti ensimmäisestä sairastumispäivästä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä. Karenssipäivää ei tässä tapauksessa ole.
• Saman sairauden uusiutuessa yli 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.
12 § Tilapäinen poissaolo
1. Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen
Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti
asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 11 §:n mukaan, jos:
• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,
• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1,2,3 tai 4 päivää,
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja, jos mahdollista, sen kes- tosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta.
Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuoltajalle on, että
• molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta tai
• toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittami- sen tai reservin harjoitusten vuoksi ja
• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys.
Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on py- syvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.
Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan.
2. Muut tilapäiset poissaolot
Palkalliset poissaolot
Seuraavat työpäiviksi sattuvat päivät ovat palkallisia vapaapäiviä:
• työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät
• työntekijän vihkiäispäivä
• työntekijän puolison, oman tai puolison lapsen, sisarusten tai omien tai puoli- son vanhempien hautajaispäivä
Poissaolosta on ilmoitettava työnantajalle hyvissä ajoin.
Palkattomat poissaolot
Työntekijälle, joka on valittu SAK:n tai Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n hal- lintoelimiin, pyritään järjestämään mahdollisuus osallistua näiden kokouksiin.
Hallintoelimiksi katsotaan SAK:n edustajakokous, valtuusto ja hallitus sekä PAM ry:n edustajisto, liittohallitus ja sopimusalatoimikunnat.
Vaikeasti sairas lapsi
Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on oikeutettu palkattomaan poissaoloon (Valtioneuvoston päätös 5.7.1987/93). Poissaolosta on sovittava työnantajan kanssa etukäteen.
3. Vuosilomaedut
Tämän pykälän mukaiset poissaolot ovat työssäolon veroista aikaa lukuun otta- matta vaikeasti sairaan lapsen hoidosta aiheutuvia poissaoloja.
13 § Lääkärintarkastukset
Palkanmaksun edellytykset
Työntekijällä on oikeus käydä tarkastuksissa ja tutkimuksissa ansiota menettä- mättä seuraavissa tapauksissa (A-D), mikäli lääkärintarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettu, mikäli mahdollista, etukäteen työnantajalle. Palkkaa ei kuitenkaan makseta karenssi- päivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta eikä silloin, kun lääkärissäkäynti johtuu omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.
A. Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkä- rin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolelta.
B. Syöpäsairaus
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ajalta, jos aikaa ei ole saatu työ- ajan ulkopuolelta. Hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys korvataan 11
§:n mukaan.
C. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen, työkyvyttömyyden aiheuttavan hammassairauden hoitaminen, jos sai- raus vaatii hoitoa samana päivänä. Edellytyksenä on, että hammaslääkäri antaa todistuksen työkyvyttömyydestä ja hoidon kiireellisyydestä.
D. Raskaus
Työntekijä käy työsopimuslain 4:8 §:ssä tarkoitetuissa synnytystä edeltävissä tutkimuksissa.
E. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin tai säteilylakiin liittyvissä tutkimuksissa
• terveydensuojelulain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kohdan
E) mukaisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin. Päivärahat maksetaan tämän työehtosopimuksen 17 §:n mukaan.
14 § Perhevapaat
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, hoitovapaa sekä osittainen hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain sekä sairausvakuutuslain mukaan.
Palkallinen äitiys- ja isyysvapaa
Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka 9 §:n keskituntiansion mu- kaan äitiysvapaan ajalta 3 kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta 6 päivältä.
Palkanmaksun edellytyksenä on, että
• työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nosta- mista koskevia säännöksiä,
• työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden äitiys- tai isyysvapaan alkaessa ja
• työntekijä palaa takaisin töihin perhevapaan jälkeen.
Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä maini- tuin edellytyksin säännöllisen työajan palkka 9 §:n keskituntiansion mukaan 3 kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijäl- lä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.
Jos työntekijä päättää työsuhteensa siten, ettei palaa takaisin työhön perhevapaan jälkeen, on työnantajalla oikeus periä takaisin maksamansa äitiys-, isyys- tai adoptiovapaa-ajan palkan ja vastaavalta ajalta maksettujen päivärahojen erotus.
Tuntipalkkaisen työntekijän, jonka työaika on alle 37,5 tuntia viikossa, päivittäi- nen työaika määräytyy perhevapaata edeltävän 12 kuukauden keskimääräisen päivittäisen työajan mukaan.
Perhevapaat ovat edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta palkattomia. Hoitovapaan aikana työntekijä ei ansaitse vuosilomaa eikä hänelle kerry muita- kaan työsuhteen keston perusteella määräytyviä etuuksia.
VI VUOSILOMA
15 § Vuosiloma
Vuosilomaan sovelletaan vuosilomalakia, ellei tästä työehtosopimuksesta muuta johdu.
1. Lomapalkan- ja korvauksen määräytyminen
Kuukausipalkkaiset työntekijät (14 päivän tai 35 tunnin ansaintasääntö)
Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lo- malle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien määrällä.
Ellei edellä mainitulla tavalla laskettu lomapalkka vastaa työntekijälle muutoin maksettavaa palkkaa, on lomapalkka seuraavan palkanmaksun yhteydessä tasat- tava työntekijän todellista palkkaa vastaavaksi.
Lomapalkkaan ja –korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden (1.4 – 31.3) aikana maksetuista vuorotyö-, ilta- ja yölisistä:
• 9 prosenttia työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä alle vuoden
• 11,5 prosenttia työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä vähintään vuoden
Tuntipalkkaiset työntekijät (14 päivän ansaintasääntö)
Vuosilomapalkka tai–korvauslasketaankeskituntiansion perusteellaseuraavasti:
Keskituntiansion laskeminen:
Lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erään- tynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavasti tehtyjen työtuntien lukumäärällä.
Näin laskettu keskituntiansio kerrotaan lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella:
Kerrointaulukot
Työaika 37,5 tuntia viikossa | Työaika 40 tuntia viikossa | ||
Lomapäivien lukumäärä | Kerroin | Lomapäivien lukumäärä | Kerroin |
2 | 15,0 | 2 | 16,0 |
3 | 22,0 | 3 | 23,5 |
4 | 29,1 | 4 | 31,0 |
5 | 35,4 | 5 | 37,8 |
6 | 41,7 | 6 | 44,5 |
7 | 47,9 | 7 | 51,1 |
8 | 54,0 | 8 | 57,6 |
9 | 60,8 | 9 | 64,8 |
10 | 67,5 | 10 | 72,0 |
11 | 74,3 | 11 | 79,2 |
12 | 81,0 | 12 | 86,4 |
13 | 88,1 | 13 | 94,0 |
14 | 95,3 | 14 | 101,6 |
15 | 102,0 | 15 | 108,8 |
16 | 108,8 | 16 | 116,0 |
17 | 115,9 | 17 | 123,6 |
18 | 123,0 | 18 | 131,2 |
19 | 130,1 | 19 | 138,8 |
20 | 137,3 | 20 | 146,4 |
21 | 144,8 | 21 | 154,4 |
22 | 152,3 | 22 | 162,4 |
23 | 159,4 | 23 | 170,0 |
24 | 166,5 | 24 | 177,6 |
25 | 173,6 | 25 | 185,2 |
26 | 180,8 | 26 | 192,8 |
27 | 187,5 | 27 | 200,0 |
28 | 194,3 | 28 | 207,2 |
29 | 201,4 | 29 | 214,8 |
30 | 208,5 | 30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 6,75 lomapäivää kohden, jos viikkotyöaika on 37,5 tuntia ja luvulla 7,2 lomapäivää
kohden, jos viikkotyöaika on 40 tuntia.
Jos työntekijän säännöllinen työaika on lyhyempi kuin 37,5 tuntia viikossa, ker- roin lasketaan jakamalla säännöllinen viikkotyöaika 37,5:llä ja kerrotaan lomaoi- keutta vastaavalla kertoimella.
EsimErkki:
Työntekijä työskentelee viikossa keskimäärin 28 tuntia. Lomaa hän saa 30 päivää. Keskituntiansio kerrotaan kertoimella, joka on
28 / 37,5 x 208,5 = 155,68
Mikäli työntekijällä ei ole säännöllistä viikkotyöaikaa, se saadaan jakamalla lomamääräytymisvuoden aikana tehdyt työtunnit työpäivien lukumääräl- lä ja kertomalla keskimääräisten viikoittaisten työpäivien lukumäärällä.
Tuntipalkkaiset työntekijät (35 tunnin ansaintasääntö)
Vuosilomapalkka tai –korvaus maksetaan työntekijälle prosentuaalisesti seuraavasti:
Lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) xxxxx | |
Työsuhde jatkunut 31.3. men- nessä alle vuoden | Työsuhde jatkunut 31.3.men- nessä vähintään vuoden |
9 % | 11,5 % |
Lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) ansio muodostuu vuosilomalain 12 §:n mukaisesti työssäolon ajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätä- ja yli- työkorvausten korotusosia sekä laskennallisesta palkasta.
Työntekijät jotka työskentelevät alle 35 tuntia kuukaudessa
Työntekijöille, jotka työskentelevät alle 35 tuntia kuukaudessa maksetaan, loma- korvausvuosilomalain 16 §:nmukaisesti. Lomakorvauksesta eimakseta lomarahaa.
2. Vuosilomapalkan maksamisajankohdasta sopiminen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosilomapalkan maksamisesta säännön- mukaisina palkanmaksupäivinä.
16 § Lomaraha
1. Suuruus
Lomaraha on 50 prosenttia lomapalkasta.
2. Maksamisaika ja -edellytykset
Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä ja puo- let sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuo- siloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan tai olisi maksettu, jos työntekijä ei olisi ollut estynyt palaamaan töihin hyväksyttävästä syystä.
Edellytyksenä lomarahan jälkimmäisen osan maksamiselle on, että työntekijä palaa asianmukaisesti vuosilomaltaan työhön tai on estynyt palaamasta hyväk- syttävästä syystä. Työntekijän työsuhteen tulee kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.
3. Lomarahan maksamisesta toisin sopiminen ja vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan maksamisesta toisin tai sen vaih- tamisesta vastaavaan vapaaseen. Xxxxxxxx on kuitenkin maksettava tai vapaa annettava viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua.
4. Lomarahan poikkeuksellinen maksaminen
Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksen yhteydessä, jos työsuhde päättyy lomakautena (2.5. – 30.9.) muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin vain edellisen jo päättyneen lomanmääräyty- misvuoden lomakorvauksesta.
Jos työntekijän työsuhde irtisanotaan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä päättymään vuosiloman aikana, lomaraha maksetaan pidettäväksi ilmoitetun vuosiloman ajalta.
Työntekijä, joka asevelvollisuutensa tai naisten vapaaehtoisen asepalvelunsa suoritettua palaa asianmukaisesti työhön, saa xxxxxxxxx siitä lomakorvaukses- ta, joka hänelle maksettiin hänen lähtiessään suorittamaan asevelvollisuutta. Lomaraha maksetaan työhön paluuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhais- eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha sekä vuosilomapalkasta että -korvauksesta.
VII MATKAT
17 § Matkustaminen
1. Työmatka
Työmatkalla tarkoitetaan työnantajan määräyksestä tehtävää matkaa yrityksen vakiintuneen toimipaikkakunnan ulkopuolelle. Toimipaikkakunnalla tarkoi- tetaan kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta.
Matkustamisajankohdasta sekä –tavasta on sovittava ennen matkalle lähtöä, mi- kä on myös matkakustannusten korvaamisen edellytys.
2. Matkakustannukset
Matkakustannusten korvaukset (päivärahat ja kilometrikorvaukset) ja maksu- perusteet (aikarajat) määräytyvät verohallituksen päätöksen (xxx.xxxx.xx) tai yrityksen vastaavantasoisen matkustussäännön mukaan.
3. Matka-ajan korvaaminen
Korvauksena matkaan käytetyltä ajalta, mikäli matkustaminen ei tapahdu nor- maalin työajan puitteissa, maksetaan säännöllisen työajan tuntipalkka enintään 4 tunnilta vuorokaudessa.
Matka-aikaa ei lueta työaikaan, ellei se samalla ole työaikalain mukaista työsuoritusta.
EsimErkkEjä:
Tuntipalkkaisen työntekijän kanssa on sovittu työmatkasta yrityksen vakiintu- neen toimipaikkakunnan ulkopuolelle. Matkaa kohteeseen on 200 km ja ajomatka kestää 2,5 tuntia. Työntekijä käyttää matkustamiseen omaa autoaan. Työaika kohteessa on 7 tuntia. Työntekijän säännöllinen työaika on 7 tuntia päivässä.
Työajaksi lasketaan kohteessa työskennelty aika 7 tuntia. Työpäivältä maksetaan 7 tunnin palkka. Kilometrikorvaukset ja päivärahat maksetaan verohallituksen päätöksen mukaan. Matka-ajalta maksetaan matka-ajan korvauksena säännöl- lisen työajan tuntipalkka 4 tunnilta. Matkaan käytetty aika ei ole työaikaa.
Kuukausipalkkaisen työntekijän kanssa on sovittu työmatkasta yrityksen vakiin- tuneen toimipaikkakunnan ulkopuolelle. Matkaa kohteeseen on 80 km ja ajomat- ka kestää tunnin. Työntekijä käyttää työnantajan järjestämää kuljetusta. Työaika on kohteessa 7 tuntia. Työntekijän säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä.
Työajaksi lasketaan kohteessa työskennelty aika 7 tuntia. Työpäivän palk- ka sisältyy työntekijän kuukausipalkkaan. Matka-ajan korvausta mak- setaan 1,5 tunnilta, koska puoli tuntia matkustamisesta tapahtuu sään- nöllisen työajan puitteissa. Matkaan käytetty aika ei ole työaikaa.
VIII PAIKALLINEN SOPIMINEN
18 § Paikallinen sopiminen
Paikallisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä:
• Sopijapuolia ovat työnantaja tai tämän edustaja ja luottamusmies, työntekijät tai työntekijä.
• Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
• Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus sekä yli yhdeksän (9) kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kolmen (3) kuukauden irtisanomisaikaa. Jaksotyötä koskeva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen 2 vuoden voimassaolon jälkeen.
Paikallinen sopimus velvoittaa kuten työehtosopimusmääräys. Sopimuksen pää- tyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Jos sovittu järjestely on si- dottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun.
Luottamusmiehellä on oikeus saada nähtäväkseen edustamiaan työntekijöitä koskevat paikalliset sopimukset.
IX LUOTTAMUSMIES
19 § Luottamusmies
Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen Luottamusmiessopimus on työehtosopimuksen liitteenä (liite 3).
X TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU
20 § Työturvallisuus
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöi- den turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on
otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan tulee myös suorittaa työtilan ja –ympäristön vaarojen ja haittojen arviointi, jonka pohjalta varsinaiset työsuojelutoimenpiteet tulee tehdä.
Työntekijän on noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämäksi tarvittavaa järjestystä ja siiste- yttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukai- sesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.
Liitot suosittelevat, että työhönopastuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota terveellisiin ja turvallisiin työn suoritustapoihin sekä selvitetään työntekijöille yrityksen työsuojeluorganisaatio, sairauspoissaolokäytäntö ja työterveyshuolto. Yllä oleviin sopimuskohtiin ei sovelleta työehtosopimuslain 7–10 §:ää.
Suojavaatteet ja –välineet
Jos työn laatu tai työolosuhteet tekevät erityisen työpuvun tai muun varusteen välttämättömäksi tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi, työnanta- ja on työturvallisuuslain nojalla velvollinen antamaan tällaisen suojeluvälineen työntekijän käytettäväksi.
Työnantaja kustantaa työturvallisuuden kannalta välttämättömän suojeluvaate- tuksen sekä muut tarvittavat suojavälineet.
21 § Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä se- kä Palvelutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yhteistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuksesta muuta johdu.
Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kun- taa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi.
Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuoje- lun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvollisuutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä.
Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojelu-
valtuutetun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella.
Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perustein kuin työstä vapautusaika.
Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, mää- räytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiesso- pimuksessa määritellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti.
Työntekijämäärä | Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käytettävä aika neliviikkoisjaksolla | €/kk 31.3.2014 asti | €/kk 1.4.2014 |
alle 10 | tarpeen mukaan | ei korvausta | ei korvausta |
10 – 30 | 2 | ei korvausta | ei korvausta |
31 – 50 | 5 | 66 | 71 |
51 – 150 | 14 | 66 | 71 |
151 – 300 | 30 | 66 | 71 |
301 - 450 | 50 | 78 | 83 |
451 – 650 | 75 | 88 | 93 |
651 – 800 | 98 | 105 | 110 |
801 – 1100 | 108 | 131 | 136 |
1101 - | kokonaan | 131 | 136 |
Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat puhelinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matka- kustannukset korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan.
Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyh- teisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimiehille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.
XI MUUT MÄÄRÄYKSET
22 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja hankkii ryhmähenkivakuutuksen siten, kun siitä on keskusjärjestö- jen välillä sovittu.
23 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksu peritään työntekijän palkasta palkanmaksukausittain työntekijän annettua tähän valtuutuksen. Maksut tili- tetään Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n tilille kuukausittain.
24 § Kokoontuminen työpaikalla
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ammattiosaston yrityksessä työskentelevät työntekijät voivat pitää työpaikalla työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdeky- symyksistä ja järjestötehtävien hoidosta, jos
• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa etukäteen,
• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan ja
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.
25 § Työasut ja –välineet
Työnantaja kustantaa työntekijöilleen työpuvun ja antaa työntekijälle käytettäväk- si työvälineet ja -aineet. Työntekijä vastaa työtä tehdessään haltuunsa uskotuista työvälineistä ja –aineista samoin kuin niiden säilytyksestä työnantajan osoitta- massa säilytyspaikassa.
26 § Neuvottelujärjestys
Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai heidän luottamusmiehensä kesken. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, neuvotellaan Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä. Ellei näissäkään neuvotteluissa päästä yksimieli- syyteen, asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
27 § Työrauha
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kiellettyjä.
28 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 1.12.2013–31.1.2017 ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole irtisanottu kummal- takaan puolelta.
Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi työehtosopimus on tullut voimaan tai jompikumpi sopijapuoli toteaa neuvottelut päättyneiksi.
Helsingissä, 18. joulukuuta 2013 KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT RY
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry
LIITE 1
Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä
Palkkausjärjestelmän mukainen palkka on tehtäväkohtainen. Työntekijän palkka määräytyy kulloisenkin työtehtävän vaativuuden perusteella. Vaativuutta arvi- oidaan palkkausjärjestelmässä työn edellyttämän osaamisen ja vuorovaikutuk- sen, vastuun sekä työolosuhteiden perusteella.
Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksetaan palkkausjärjestelmän mukaista koulutuslisää.
Tehtäväkohtainen palkka Työnvaativuusjärjestelmän arviointitekijät Osaaminen ja vuorovaikutus
Osaamisen perusteella tapahtuvassa työn vaativuuden määrittämisessä ratkai- sevaa on, kuinka yksityiskohtaisten ohjeiden perusteella työtehtävästä suoriu- dutaan. Mitä enemmän työ edellyttää soveltavaa harkintaa, sitä vaativampaa työ on. Harkinnan vaativuus kasvaa mitä enemmän työtehtävään sisältyy vaadetta tuntea asiakkaan palvelu/tuotantoprosessia ja ottaa prosessin vaatimukset huo- mioon työtehtävän toteutuksessa.
Teknisen osaamisen tarpeen osalta arvioidaan esimerkiksi tarvittavaa työmene- telmien, koneiden, laitteiden ja aineiden tuntemusta sekä niiden käytön hallintaa. Osaamisen ylimmillä tasoilla edellytetään kokemuksen lisäksi alan koulutusta.
Vuorovaikutuksella tarkoitetaan työtehtävien vaatimaa vaikuttamista niin työ- yhteisön sisällä kuin asiakkaiden ja muiden työyhteisön ulkopuolisten tahojen kanssa.
Osaamisen arvioinnissa käytetään kuutta tasoa. Työt sijoitetaan tasolle sen pe- rusteella, kuinka laajaa osaamista työ edellyttää. Vuorovaikutuksen osalta tasoja on kolme. Kaikilla osaamisen tasoilla voi esiintyä eritasoista vuorovaikutusta, mutta tummennetulla merkityt vuorovaikutustasot ovat epätyypillisiä kyseisen osaamistason työtehtävissä.
Ryhmänvanhimman tehtävässä toimimista ei oteta huomioon töiden vaativuu- den arviointijärjestelmää sovellettaessa.
Osaaminen | Vuorovaikutus | |||
Taso | 1 Tavanomaiset yhteydet asiakkaisiin – tietojen vas- taanottamista ja välittämistä | 2 Neuvonta, opastus ja ohjausvastuu | 3 Korostunut neuvot- telu-taitovaatimus – vaikutus asiak- kaan ratkaisuihin. | |
1 | Työtehtäville on annettu yksityis- kohtaiset ohjeet. Työt on opitta- vissa lyhyen opastuksen jälkeen ja tehdään ohjeita noudattaen. | 7 | 9 | 11 |
2 | Tehtävän hoitamiseksi on hallittava konetyömenetelmät, käsityövälineet ja käsityömenetelmät. Tehtävään voi kuulua erityistyövälineiden ja -me- netelmien hallintaa sisältäviä töitä tai tehtävässä edellytetään asiak- kaan toiminnan ja organisaation hyvää tuntemista käytännön toi- mintojen järjestelemisessä. | 9 | 11 | 13 |
3 | Työtehtäville on selkeät ohjeet, joiden soveltaminen edellyttää kokemuksen tai koulutuksen kautta hankittuja tietoja. Tehtävän hoitaminen edellyt- tää useiden erilaisten työmenetelmien, välineiden ja koneiden hallintaa tai tehtävät sisältävät erikoistekniikoi- den ja erikoismenetelmien hallintaa. Yleensä vaatimus on perustutkinnon tasoisten ammattitietojen hallinta. | 12 | 15 | 18 |
4 | Työtehtävän suorittamista kos- kevat ohjeet yleisluontoisia. Harkintatilanteissa eri vaihtoehtojen välillä edellytetään kokemuksen ja koulutuksen kautta hankittu- jen yleensä ammattitutkinnon tasoisten tietojen hallintaa. | 16 | 19 | 21 |
5 | Tehtävänannot tavoitteellisia. Tehtävät saattavat olla uusia. Harkintatilanteet ja tarvittavat ratkaisut edellyttävät pitkää alan kokemusta ja ammat- ti- tai erikoisammattitutkinnon ta- soisten ammattitietojen hallintaa. | 21 | 24 | 27 |
6 | Tehtävän hallinta edellyttää laaja- alaista erityisosaamista, ja useiden teknisten ja hallintotyyppisten toimintojen itsenäistä soveltamis- ta. Tehtävissä edellytetään erityis- koulutusta alan tehtäviin ja pitkän kokemuksen kautta hankittua ammattiin liittyvää tietoutta. | 26 | 29 | 35 |
Vastuu
Vastuulla tarkoitetaan työntekijälle annettujen ohjeiden väljyyttä ja työntekijän niiden perusteella tekemien ratkaisujen vaikutusta asiakkaan toimintaan. Työn edellyttämää vastuuta arvioidaan neljällä tasolla. Taso määräytyy työtehtävän kokonaisvastuun perusteella. Vaikutuksen osalta arvioidaan tehtävän (ei sen lai- minlyönnin) vaikutusta asiakkaan palvelu- ja tuotantoprosessiin.
Vastuu Vastuulla tarkoitetaan työntekijälle annettujen ohjeiden väljyyttä ja työnteki- jän niiden perusteella tekemien ratkaisujen vaikutusta asiakkaan toimintaan. | Pist. | |
1 | Vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista on tavanomainen. Työn lop- putuloksella on merkitystä yleisen viihtyvyystason ylläpitoon | 6 |
2 | Työn lopputuloksella on vaikutusta tuotanto- ja palveluprosessin häiriöttömään kulkuun | 11 |
3 | Työn tuloksilla on suora vaikutus palveluprosessin kulkuun. Itsenäisillä päätöksillä on olennainen vaikutus asiakkaan toimintaan. | 17 |
4 | Vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista on suuri Vastuu itsenäisistä päätöksistä, joilla suuri merkitys laajalla toiminta-alueella | 24 |
Olosuhteet
Häiritsevillä olosuhdehaitat vaikuttavat suoraan työn tekemiseen ja vaikeut- tavat työntekoa merkittävästi normaaleihin työolosuhteisiin verrattuna. Olosuhdehaitat saattavat edellyttää normaalista poikkeavien suojavaatteiden tai
-välineiden käyttöä. Työolosuhteiden arvioinnissa on myös otettava huomioon häiritsevien olosuhdehaittojen laatu ja määrä suhteessa työaikaan.
Olosuhteet | Pist. | |
1 | Työpaikalla esiintyy olosuhdehaittoja, mutta ei häiritsevässä määrin. | 4 |
2 | Työpaikalla esiintyy olosuhdehaittoja häiritsevässä määrin tai työ on keskiraskasta ja sitä tehdään vaihtelevissa sääolosuhteissa tai usein joudutaan poikkeuksellisiin toimenpiteisiin | 7 |
3 | Työ on raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy työntekoa haittaavia olosuhdehaittoja | 10 |
Vaativuusarvioinnin suorittaminen
Töiden vaativuuden arviointi tehdään yhteistyössä työnantajan ja luottamusmie- hen kesken. Jos yrityksessä ei ole valittu luottamusmiestä, työntekijät voivat vali- ta keskuudestaan edustajan. Paikallisesti sopien voidaan tarvittaessa muodostaa laajempi työryhmä, jonka tehtävänä on yrityksen töiden vaativuuden arviointi. Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on, että kunkin yrityksen työt sijoitetaan niiden vaativuuden perusteella oikeaan järjestykseen.
Arviointi suoritetaan työtehtävän todelliseen sisältöön ja vaativuuteen perustu- en. Arvioinnin kohteena ovat työntekijän työtehtävät, ei työntekijä itse tai hänen työsuorituksensa. Tehtävien vaativuutta arvioidaan niiden vakiintuneen sisällön perusteella. Tehtävänimike, vanha työsopimus tai muu tehtävänkuvaus eivät ai- na kuvaa tehtävän todellista, arviointihetken luonnetta.
Työn vaativuus arvioidaan erikseen jokaisen vaativuustekijän osalta.
Työntekijän järjestelmän mukainen palkka määräytyy sen vaativuusryhmän mu- kaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Mikäli mikään työnvaa- tivuusryhmä ei muodosta selvästi suurinta osaa tehtävistä töistä ja työ selvästi muodostuu kahdesta tai useammasta vaativuudeltaan eritasoisesta työtehtäväs- tä on kaksi vaihtoehtoa:
• määritetään töiden vaativuuksien aikapainotteinen keskiarvo
• tehtävät arvioidaan erikseen ja palkka maksetaan kustakin työtehtävästä sen mukaan kuin työtehtäviä on tehty (palkka vaihtelee kohteen mukaan)
Valinnan näistä vaihtoehdoista tekee työnantaja.
Ellei arvioinnissa saavuteta yhteisymmärrystä, päättää työn vaativuudesta työnantaja.
Työn vaativuuden määrittämisen vaiheet
1. Tehtävänkuvaukset
Ensimmäinen vaihe yrityksen uuden palkkausjärjestelmän vaativuusluokittelun toteuttamisessa on, että yrityksen työtehtävistä laaditaan tehtävänkuvaukset. Tehtävänkuvauksissa eritellään pääasialliset työtehtävät riittävän pitkältä ajan- jaksolta, jotta satunnaiset vaihtelut eivät vaikuta. Niissä kuvataan työn vaativuu- teen olennaisesti vaikuttavat työnosat.
2. Viitetehtävät
Arvioinnin helpottamiseksi voidaan yrityksissä, joissa on paljon erilaisia arvioi- tavia tehtäviä, arvioinnin pohjaksi valita ns. viitetehtäviä. Tehtävien tulee muo- dostaa edustava otos yrityksen kaikista arvioitavista tehtävistä. Menettely on luonteeltaan tekninen, eikä se tarkoita, että viitetyöt muodostaisivat valmiin ar- viointituloksen, johon muiden töiden on sovittava. Viitetyöt kuvataan kirjallisesti tarkoituksenmukaisessa laajuudessa siten, että niitä voidaan tarvittaessa käyttää hyödyksi arvioitaessa soveltamislinjan pysyvyyttä myös pitkällä aikajänteellä.
Muut esiintyvät työt luokitellaan käyttämällä arviointijärjestelmää ja sen tuke- na parivertailujärjestelmää, jolla töiden vaativuutta verrataan toisiinsa ja viite-
töiden vaativuuteen. Parivertailumenettelyä käytettäessä kannattaa vertailua suorittaa myös tekijäkohtaisesti.
Pienillä työpaikoilla ei välttämättä ole tarpeellista määritellä viitetehtäviä eikä tehdä kirjallisia tehtävänkuvauksia vaativuusarviointia varten vaan tehtävät luo- kitellaan suoraan arviointijärjestelmää käyttäen. Tällöinkin arvioijien tulee var- mistua siitä, että he tuntevat luokiteltavat tehtävät sisällöltään riittävän hyvin.
3. Viitetehtävien vaativuuden arviointi
Kun viitetehtävät on kuvattu, arvioidaan viitetehtävien työn vaativuus.
Arviointi tehdään siten, että kukin vaativuustekijä arvioidaan samalla kertaa kaikkien viitetehtävien osalta. Ei siis pyritä arvioimaan viitetehtävää kerralla kokonaan.
Järjestelmän antama pisteluku kuvaa tehtävän vaativuutta suhteessa muihin luokiteltuihin tehtäviin.
Arvioinnin tulokset on syytä kirjata lomakkeelle. Samoin kirjataan perusteet, joilla arviointi on tehty, jotta myöhemmin voidaan noudattaa samoja periaatteita ja tarvittaessa löytää perusteet tehdyille tulkinnoille.
Tehtävien vaativuuden arvioinnissa on syytä muistaa, että työntekijän nykyistä palkkaryhmää ei voida käyttää vertailupohjana.
4. Muut työt
Viitetehtävien arvioinnin jälkeen arvioidaan muiden töiden vaativuus. Tämä ta- pahtuu vertailemalla niitä arviointijärjestelmän perusteella mahdollisiin viite- töihin ja keskenään.
5. Töiden sijoittaminen työnvaativuusryhmiin
Kunkin työntekijän tekemän työkokonaisuuden vaativuus, joka on työkohtaisen palkanosan perustana, määräytyy työn vaativuuden arviointijärjestelmän pe- rusteella. Arvioinnin tuloksena syntyy kullekin työlle summapistemäärä, jonka perusteella määräytyy ko. työn työnvaativuusryhmä.
6. Mallitehtävät
Mallitehtävät antavat suuntaa erilaisten työtehtävien vaativuustasoista.
Työn vaativuuden arviointi voidaan suorittaa mallitehtävien avulla, mikäli malli- tehtävät vastaavat työntekijän todellisia työtehtäviä. On kuitenkin syytä huomi- oida, että mallitehtävät ovat vain malleja erilaisista alalla esiintyvistä työtehtä- vistä. Jos työntekijän todelliset työtehtävät eivät kaikilta osin vastaa mallitehtä- vää, ei mallitehtävää voi käyttää sellaisenaan ja työtehtävän vaativuusluokittelu on suoritettava pisteyttämällä edellä esitetyllä tavalla.
7. Muutokset ja tarkastukset
Arvioiduntyönvaativuudentuleevastatatyöntodellistavaativuutta. Työtehtävien tai olosuhteiden muuttuessa arvioidaan työn vaativuus uudelleen.
Työn vaativuuteen liittyvät tekijät tarkistetaan säännöllisesti työnarviointiryh- mässä sovitulla tavalla. Suositeltavaa on, että tarkistus tehdään vuosittain. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi työehtosopimuksiin perustuvien palkantarkistusten yhteydessä tai muuna sovittuna ajankohtana.
Työntekijän palkka
Palkkausjärjestelmän palkkataulukko on kymmenportainen. Työkohtainen palk- ka määräytyy työn vaativuusarvioinnissa saadun yhteispistemäärän osoittaman vaativuusryhmän mukaan.
Palkkausjärjestelmän palkkataulukko koskee täysin työkykyisiä työntekijöitä.
Palkkataulukon rakenne
Vaativuusryhmä | Pisteet | Kuukausipalkka | Tuntipalkka |
1 | harjoittelija | Harjoittelijan palkka on 90 % palk- karyhmän 2 palkasta. | |
2 | 17–20 | Palkat määräytyvät kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan. | |
3 | 21–24 | ||
4 | 25–28 | ||
5 | 29–33 | ||
6 | 34–38 | ||
7 | 39–44 | ||
8 | 45–51 | ||
9 | 52–58 | ||
10 | 59–69 | ||
Harjoittelijat
Työntekijälle, jolla ei ole työtehtävien edellyttämään ammattitaitoa tai pätevyyt- tä ja jonka työtehtävistä suoriutuminen edellyttää ohjausta, voidaan maksaa har- joittelijan palkkaa. Harjoittelijanpalkka on vaativuusryhmän 1 mukainen palkka. Harjoittelulla tarkoitetaan lisäksi koulutukseen liittyvää harjoittelujaksoa ja har- joittelijoina pidetään myös koulujen loma-aikoina työskenteleviä koululaisia ja opiskelijoita. Harjoitteluajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaati- ma suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työtehtävien edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Harjoitteluaika määräytyy työtehtäväkohtaisesti.
Koulutuslisä
Koulutuslisä maksetaan henkilökohtaisen palkan päälle työntekijälle, joka on kokonaisuudessaan suorittanut työhönsä liittyvän perus-, ammatti- tai erikois- ammattitutkinnon. Koulutuslisään oikeuttavat tutkinnot, jotka on suoritettu 1.1.1997 jälkeen.
Koulutuslisän saaminen edellyttää, että suoritettu tutkinto liittyy olennaisesti työntekijän nykyisiin työtehtäviin ja että työntekijä esittää tutkinnon suoritta- misesta asianmukaisen todistuksen. Lisää maksetaan hyväksyttävän todistuk- sen esittämistä seuraavan palkanmaksukauden alkamisesta lukien.
Koulutuslisä lasketaan taulukkopalkasta ja sen suuruus määräytyy suoritetun tutkinnon perusteella seuraavasti:
• perustutkinto 2 %
• ammattitutkinto 3 %
• erikoisammattitutkinto 5 %
Koulutuslisä maksetaan työntekijän suorittaman korkeimman tutkinnon mukaisena.
Siirtyminen uuteen palkkausjärjestelmään
Uusi palkkausjärjestelmä tulee voimaan 1.1.2011 ja korvaa sekä Kiinteistön- hoitoalan KIPARE-palkkausjärjestelmän että Puhdistus- ja siivousalan palk- kausjärjestelmän kaikilta osin 1.1.2011 alkaen. Uuden järjestelmän mukainen vaativuuden luokittelu tehdään 30.6.2011 mennessä.
Jos työntekijän henkilökohtainen palkka ei uuden vaativuudenluokittelun jäl- keen vastaa järjestelmän mukaista vähimmäispalkkaa, korjataan työntekijän palkka vastaamaan uuden palkkausjärjestelmän mukaista palkkaa.
Vaikka uusien palkkarakenteiden mukainen työntekijän palkka jäisi pienem- mäksi kuin aikaisempi palkka, työntekijän palkka ei laske uuteen palkkausjär- jestelmään siirryttäessä. Henkilökohtaiseen palkkaan jää tällaisessa tilanteessa erä, joka myöhemmin saattaa leikkautua.
Puhdistus- ja siivousalanpalkkausjärjestelmänmukainenkokemusvuosilisä sekä Kipare-palkkausjärjestelmän mukainen henkilökohtainen palkan osuus säilyvät työntekijöiden euromääräisinä henkilökohtaisina lisinä, jotka eivät leikkaannu palkankorotusten yhteydessä ennen 1.1.2013. Kyseisiä lisiä ei koroteta yleiskoro- tuksilla vuosina 2011 ja 2012.
Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä poistetaan Puhdistus- ja siivousalan palkkausjärjestelmässä oleva määräys majoitusliikkeiden kerroshoi- totyöstä, mutta kerroshoitotyöstä sovitaan nykyisen tasoinen vähimmäispalkka. Kerroshoitotyöstä maksettavan palkan vähimmäistaso tarkistetaan kerran vuo- dessa kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen taulukkokorotusten yhteydessä (1.1. lukien). Vertailupalkka on sen vuosiportaan mukainen palkka, jolla työnte- kijän palkka on 31.12.2010.
Palkkausjärjestelmästä on laadittu liittojen yhteinen soveltamisopas mallilomakkeineeen.
LIITE 2
Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja
1 § Soveltamisala
Vuosityöajan lyhentäminen 100 tunnilla koskee niitä työntekijöitä, joiden sään- nöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.
Lyhennystä vähentävät seuraavat vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat: 30 arkipäivää pitempi vuosiloma
ylimääräiset sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vapaapäivät
2 § Vapaan kertyminen
Vapaata ansaitaankalenterivuonnatehdyistäsäännöllisistätyöpäivistäseuraavasti:
työpäiviä vähintään | vapaapäiviä / vapaatunteja | |
18 | 1 | 8 |
36 | 2 | 16 |
54 | 3 | 24 |
72 | 4 | 32 |
90 | 5 | 40 |
108 | 6 | 48 |
126 | 7 | 56 |
144 | 8 | 64 |
162 | 9 | 72 |
179 | 10 | 80 |
196 | 11 | 88 |
213 | 12,5 | 100 |
Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän työstä poissa- olopäivät, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai ansionmenetystä. Työajan lyhen- nys ei kuitenkaan kerry vuosiloman aikana.
3 § Vapaan antaminen
Työajan lyhentäminen tapahtuu ansiotasoa alentamatta. Lyhentämisvapaat ker- ryttävät vuosilomaa.
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä, elleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan an- tamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja viimeistään viikkoa ennen sen antamista.
Vapaa annetaan kokonaisina päivinä työvuoro kerrallaan tai lyhentämällä päi- vittäistä ja/tai viikoittaista työaikaa työnantajan määräämin tavoin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia muista antamistavoista tai siitä, että vapaat korvataan rahassa. Tämä sopimus on syytä tehdä kirjallisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Tällä pöytäkirjalla ei muuteta sellaisten Puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä työskennelleiden henkilöiden lyhennys- vapaakäytäntöä, joiden säännöllinen työaika 31.12.2005 oli 40 tuntia viikossa ja joiden lyhennysvapaakäytäntönä oli vapaan antaminen työvuoro kerrallaan.
Poissaolot eivätaiheutamuutoksia työvuoroluetteloonmerkittyihinlyhennyspäiviin.
4 § Työsuhteen päättyminen
Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä ei ole annettu kertyneitä vapaita, mak- setaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion perusteella.
Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.
5 § Viikkoylityö
Mikäli työntekijän säännöllinen työaika lyhenee annettavien vapaapäivien joh- dosta, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä.
Jos vapaata annetaan lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa, makse- taan vapaa-aikana tehdystä lisätyöstä, joka ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityötä, korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä.
6 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa kuten Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus.
Helsingissä 21. päivänä lokakuuta 2005 KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT RY
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry
LIITE 3
Luottamusmiessopimus
Sopimuksen tarkoitus
Luottamusmiessopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa yrityksen eri osa-alueilla ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä.
Toimintaympäristön muutokset korostavat yhteistoiminnan ja paikallisen sopi- misen tärkeyttä. Työnantajilta ja luottamusmiehiltä vaaditaan ennakkoluuloton- ta suhtautumista ajan haasteisiin. Tämä edellyttää säännöllistä vuorovaikutusta työnantajan ja luottamusmiehen välillä.
Muutosten johdosta luottamusmiestehtävien hoidossa korostuu luottamusmie- hen yhteistyökumppanin rooli yrityksen ja sen henkilöstön erilaisissa kehittä- mishankkeissa sekä parannettaessa yrityksen tuottavuutta ja työhyvinvointia.
Kiinteistöpalvelualan tulevaisuuden haasteet, yhteiset kehittämishankkeet ja paikallinensopiminenedellyttävä riittävänkattavaa luottamusmiesjärjestelmää, jossa luottamusmiehillä on tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen.
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta noudatetaan Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työeh- tosopimuksen soveltamisalalla.
2 § Luottamusmiehen tehtävät
Luottamusmiehen tehtävänä on:
kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä
• edistää ja ylläpitää työrauhaa
• osallistua paikallisten sopimusten tekemiseen
• edustaa toimialueensa järjestäytyneitä työntekijöitä
• valvoa ja edistää työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattamista
• osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen
• olla aktiivinen kumppani yhteisissä tuottavuus- ja kehittämishankkeissa
Luottamusmiehen toimivaltansa puitteissa tekemä sopimus sitoo myös hänen edustamiaan työntekijöitä.
3 § Luottamusmiehen valinta
Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä, alueellista pääluottamus- miestä ja paikallisluottamusmiestä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen Kiinteistöpalvelualan työn- tekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva työntekijä ja Palvelualojen ammattiliiton ammattiosaston jäsen.
Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yrityk- sen muut työntekijät.
Yleistä
Luottamusmiehen valitsevat ne ammattiosastoon kuuluvat yrityksen työntekijät, jotka työskentelevät valittavan luottamusmiehen toiminta-alueella.
Mikäli luottamusmiehiä esitetään valittavaksi yrityksen jollekin työehtosopi- musalalle enemmän kuin yksi, on valinnasta sovittava työnantajan kanssa.
Ammattiosastolla on oikeus järjestää vaali työpaikalla. Kaikille jäsenille on va- rattava tilaisuus osallistua vaaliin. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen. Vaalista on ilmoitettava työnan- tajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
Luottamusmiehet
Luottamusmiehiä ja heille varamiehiä voidaan valita seuraavasti:
Pääluottamusmies
Pääluottamusmies voidaan valita yritykseen, jossa työskentelee vähintään kolme työntekijää.
Valtakunnalliset ja laajalla maantieteellisellä alueella toimivat yritykset jaetaan pääluottamusmiestoiminnan tarkoituksenmukaisen hoitamisen kannalta use- ampiin maantieteellisiin kokonaisuuksiin ottaen huomioon yrityksen liiketoi- minnalliset ja hallinnolliset vastuualueet. Kyseisiin maantieteellisiin kokonai- suuksiin valitaan alueelliset pääluottamusmiehet.
Jos yritykseen on valittu useita alueellisia pääluottamusmiehiä, he voivat vali- ta keskuudestaan yrityksen pääluottamusmiehen, jonka tehtävänä on järjestää myös koko yritystä koskevien yhteisten asioiden käsittely. Samassa yhteydessä pääluottamusmiehet sopivat yrityksen pääluottamusmiehen toimivaltuuksista. Valitusta yrityksen pääluottamusmiehestä sekä hänen toimivaltuuksistaan on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.
Yrityksessä, jossa luottamusmiesorganisaatio on rakennettu siten, että maantie- teellisiä alueita edustavat aluepääluottamusmiehet, on heille annettava tarvit- taessa mahdollisuus kokoontua käsittelemään yhteisiä asioita. Kokoontumisten määristä ja käytännön järjestelyistä sovitaan yrityskohtaisesti. Työnantaja korvaa kokoontumisesta aiheutuvat kulut.
Paikallisluottamusmies
Yritykseen, jolla on valtakunnallisesti laaja alueorganisaatio, voidaan valita pai- kallisluottamusmiehiä, jos asiasta sovitaan kirjallisesti työnantajan ja pääluot- tamusmiehen kesken. Valittu paikallisluottamus edustaa sovitun alueensa työn- tekijöitä kyseistä aluetta koskevissa asioissa.
Paikallisluottamusmiehen valitseminen
Työnantajan ja pääluottamusmiehen sopiessa alueista, jonne valitaan paikallis- luottamusmies, on otettava huomioon seuraavaa:
• yrityksen organisaatio- ja päätöksentekorakenne
• alueen hallinnollinen itsenäisyys ja erillisyys
• henkilöstömäärä
• yhteistyön, paikallisen sopimisen ja neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeet.
Varaluottamusmies
Luottamusmiehen on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti milloin varaluotta- musmies toimii luottamusmiehenä. Toimiessaan luottamusmiehenä varamie- hellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.
Luottamusmieskorvaus siirtyy maksettavaksi varaluottamusmiehelle siltä ajal- ta, kun tämä toimii luottamusmiehenä.
Ilmoitukset työnantajalle
Ammattiosaston on välittömästi ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti vali- tuista luottamusmiehistä, heidän varamiehistään sekä luottamusmiestehtävien päättymisestä. Luottamusmieheksi valitulla on sopimuksen mukainen luotta- musmiesasema aikaisintaan siitä alkaen, kun valitusta luottamusmiehestä on asianmukaisesti ilmoitettu työnantajalle.
Työnantajalle on välittömästi vaalikauden päättymisen jälkeen annettava kirjal- linen ilmoitus luottamusmiestehtävän jatkumisesta ilman vaaleja.
Saatuaan tiedon uusista luottamusmiehistä työnantajan on ilmoitettava vastaava työnantajan edustaja välittömästi ja kirjallisesti luottamusmiehelle.
Muutostilanteet
Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisesti supistuessa tai laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavan organisaatiomuu- toksen johdosta paikalliset osapuolet saattavat luottamusmiesorganisaation
mahdollisimman pian vastaamaan yrityksen tai sen osan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Näillä määräyksillä ei supisteta luottamusmiehen oikeutta saada lainsäädännös- sä tai keskusjärjestösopimuksissa erikseen määriteltyjä tietoja.
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai työsuhtee- seen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta luottamusmiehelle anne- taan kaikki tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot.
Työnantajan on pyynnöstä selvitettävä pääluottamusmiehelle yrityksen käyttä- män työnmitoitusjärjestelmän perusteet. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat sopia tarkemmasta työnmitoituksen tarkastelusta yksittäisessä työkohteessa.
Pääluottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada toimialueensa työntekijöistä seuraavat tiedot:
Kerran vuodessa
• suku- ja etunimet
• työpaikka ja organisatorinen osasto
• palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu
• työntekijöiden lukumäärä sekä vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä.
Puolivuosittain
• tieto irtisanotuista ja lomautetuista,
• tiedot määräaikaisista työntekijöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika,
• koko- ja osa-aikaisten työntekijöiden ja määräaikaisten lukumäärä (YTL) sekä puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa.
Kuukauden kuluessa työsuhteiden alkamisesta
• uusien työntekijöiden suku- ja etunimet sekä palvelukseen tuloaika.
Pääluottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada lisäksi seuraavat ryhmäkohtai- set tiedot toimialueensa työntekijöistä edellyttäen, että tiedot perustuvat yrityk- sen muun toiminnan yhteydessä syntyvään tietoaineistoon:
• keskimääräinen kuukausi- tai tuntipalkka ilman lisiä
• keskimääräinen kuukausi- tai tuntipalkka lisineen
• työtuntien kokonaismäärä ja ylityötuntien osuus tehdyistä työtunneista.
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada edellä mainitut tiedot kerran vuodessa noudattaen työehtosopimuksen palkkaryhmittelyä. Tietoja, jotka koskevat kuut- ta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.
Pääluottamusmiehelle annetaan pyynnöstä selvitys siitä, millaisia tietoja työ- hönoton yhteydessä kerätään.
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
5 § Työstävapautus ja säilytystilat
Työstävapautus
Luottamusmiehellä on oikeus riittävään vapautukseen työstä luottamusmiesteh- tävien hoitamista varten.
Vapautusajan määrässä huomioidaan mm. työntekijöiden ja toimipaikkojen lu- kumäärä, toimipaikan sijainti ja yrityksen toiminnan luonne.
Luottamusmiestehtävän hoitamista varten sovittuja viikkoaikoja voidaan myös yhdistää. Vapautusajan ajankohdasta on sovittava työnantajan tai hänen edusta- jansa kanssa.
Työstävapautusaika ja ajankäyttö sekä korvaus
Alla esitetyn taulukon mukainen työstävapautusaika annetaan ainoastaan yri- tyksen pääluottamusmiehelle, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.
Luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksetaan luottamusmieskorvausta ai- noastaan yrityksen pääluottamusmiehelle, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita. Pääluottamusmiehelle annetaan vapautusta työstä hänen toimialueeseen kuulu- vien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:
työntekijämäärä | tuntia/viikko | €/kk 31.3.2014 asti | €/kk 1.4.2014 |
alle 20 | tarpeen mukaan | ei korvausta | ei korvausta |
20–50 | 2 | 66 | 71 |
51–150 | 4 | 66 | 71 |
151–300 | 7 | 66 | 71 |
301–500 | 20 | 89 | 94 |
501–800 | 30 | 105 | 110 |
801- | kokonaan | 131 | 136 |
Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain.
Luottamusmiehellä on oikeus käydä toimialueeseensa kuuluvissa työkohteissa, kun vierailun ajankohdasta ja muista noudatettavista käytännöistä sovitaan etu- käteen työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen kesken.
Työskentelypuitteet
Luottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittävästi säilytystilaa tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnan- tajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.
Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhte- ys (sähköposti). Arvioinnissa otetaan huomioon mm. yrityksen koko, luottamus- miehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Työnantaja ja luottamusmies sopivat yrityksen koko, yrityksessä yleisesti käytössä olevat tieto- ja tiedotusjärjestelmät sekä muut työpaikan olosuhteet huomioon ottaen osapuolille sopivasta järjestelystä, jolla luottamusmiehen on mahdollista säännöllisesti tiedottaa luottamustehtäviin kuuluvista asioista edustamilleen ja uusille työntekijöille.
6 § Ansiomenetyksen korvaus
Ansiomenetys
Työnantaja korvaa luottamusmiehelle luottamusmiestehtävän hoitamisesta ai- heutuneen säännöllisen työajan ansiomenetyksen. Ansionmenetys työstävapau- tuksen ajalta korvataan tämän työehtosopimuksen 9.2 §:n mukaan.
Luottamusmiehen tehdessä työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä työnantajan tieten säännöllisen työajan ulkopuolella maksetaan lisä- tai ylityökorvaukset työehtosopimuksen mukaisesti.
Matkakustannukset
Luottamusmiehen matkustaessa työnantajan tieten työnantajan kanssa sovit- tujen luottamusmiestehtävien takia maksetaan matkakorvaukset yrityksessä noudatettavan käytännön mukaan.
Luottamusmiehen käyttäessä matkustamiseen työnantajan suostumuksella omaa autoa maksetaan kilometrikorvaus.
Pääluottamusmiehen ansiokehitys
Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata vähintään yrityksen asian- omaisen ammattiryhmän vastaavien työntekijöiden keskimääräistä ansiokehi- tystä. Vertailuryhmänä pidetään sitä yrityksen ammattiryhmää, johon pääluot- tamusmies kuuluu.
7 § Luottamusmiehen koulutus
Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen.
Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyttääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.
Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnan- taja selvittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.
8 § Työsuhdeturva
Syrjintäkielto
Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän takia erottaa työstä eikä muu- toinkaan syrjiä.
Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen kuin missä hän oli valituksi tullessa.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Irtisanottaessa tai lomautettaessa yrityksen henkilöstöä taloudellisilla tai tuo- tannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamus- mieheen, ellei yrityksen tai pääluottamusmiehen toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan.
Yhteisesti todettaessa tai työnantajan muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaessa ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaa-
vaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, edellä esitetystä voidaan poiketa. Pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa hänen työnsä päättyessä ko- konaan, jos:
• työnantaja ei voi järjestää hänelle ammattitaitoa vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä tai
• työnantaja ei voi kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Yksilösuoja
Luottamusmiestä ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä ilman edustamiensa työntekijöiden suostumusta (TSL 7:10 § 1 mom.).
Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vas- toin työsopimuslain 8:1-3 pykälien säännöksiä.
Luottamusmiehen ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä. Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden tulee viipymättä käynnistää neuvottelut sen selvittämiseksi mitkä syyt, olosuh- teet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet tilanteen. Neuvottelut käydään tarpeeton- ta viivytystä välttäen siten, että työsopimuslain mukaisia aikarajoja ei ylitetä. Neuvotteluiden tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyk- sistä, joilla luottamusmiehen ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perusta- na oleva luottamus voitaisiin palauttaa. Tätä neuvottelumenettelyä sovelletaan myös varaluottamusmieheen. Muilta osin työsuhdeturvaa koskevat määräykset eivät koske varaluottamusmiestä, paitsi milloin varaluottamusmies toimii var- sinaisen luottamusmiehen sijaisena.
Ehdokassuoja
Työsuhdeturvamääräyksiä noudatetaan pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti.
Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen pääluottamusmiehen toimikauden alkua. Ehdokassuoja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toiminee- seen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päätty- misen jälkeen.
Korvaukset
Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaises- ti, työnantajan on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukau- den palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopi- muslain 12:2 §:n 2 momentissa on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös työntekijän luottamusmiesasema.
Liitot voivat yksittäistapauksissa sopia myös 10 kuukauden palkkaa pienemmästä korvauksesta.
9 § Neuvottelujärjestys
Neuvottelujärjestys määräytyy Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työ- ehtosopimuksen 26 §:n mukaan.
10 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 1.5.2010 alkaen toistaiseksi. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta.
LIITE 4
Koulutussopimus
1 § Koulutustyöryhmä
Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeää kaksi edustajaa.
Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.
Hyväksymispäätöstä tehdessään koulutustyöryhmän tulee kiinnittää huomiota siihen, että tarvittaessa myös viikkoa lyhyempiä ja paikallisia kursseja hyväksy- tään korvausten piiriin.
Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvi- tys kurssin tavoitteista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tie- doista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustar- ve. Koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta hyväksymällään kurssilla.
Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessään työntekijän hänen ammattiinsa liittyvään koulutustilaisuuteen, koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista tode- taan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.
Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan keskituntiansion mukaan. Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.
Liitot suosittelevat, että alan ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseksi ja lisää- miseksi työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua ammattitaitoa tukeviin ja kehittäviin koulutuksiin. Liitot suosittelevat lisäksi, että työnantaja osallistuu työntekijälle koulutusajalta syntyviin kustannuksiin, mikäli koulutuksen tarkoi- tuksenmukaisuudesta päästään yhteisymmärrykseen työnantajan ja työntekijän välillä.
3 § Yhteinen koulutus
Yhteistä koulutusta on esimerkiksi yhteistoimintasopimuksen edellyttämä yh- teinen koulutus, osallistumisjärjestelmiin liittyvä koulutus ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset yritysten tai Työturvallisuuskeskuksen järjestämät perus- ja erikoiskurssit.
Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kesken tai muulla työpaikkakohtaisesti sovit- tavalla tavalla. Koulutukseen osallistuminen korvataan samalla tavalla kuin 2 § mukainen koulutus.
4 § Ammattiyhdistyskoulutus
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Henkilöstön edustajalle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.
Henkilöstön edustaja voi osallistua vuoden aikana yhdelle samansisältöiselle kurssille.
Jos kysymyksessä on enintään kaksi viikkoa kestävä kurssikokonaisuus ja koulu- tusta järjestetään useammassa kuin yhdessä jaksossa, henkilöllä on oikeus osal- listua vuoden aikana kaikille kurssijaksoille.
Kielteisessä tapauksessa ko. henkilöstön edustajalle ilmoitetaan viimeistään 10 päivänä ennen kurssin alkua syy, jonka vuoksi vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman aikaisin. Jos kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Jos kysymys on pitemmästä kurssista, ilmoitus on annettava vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
Liitontyösuojelukoulutuspyritäänsuuntaamaanerityisestityösuojeluvaltuutetuille.
2. Korvaukset
Pääluottamusmies, pääluottamusmiehen varamies ja työsuojeluvaltuutettu saa- vat osallistua koulutustyöryhmän hyväksymälle kurssille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään.
Luottamusmiehen osalta ansionmenetys korvataan enintään kahden viikon ajal- ta ja työsuojeluvaltuutetun osalta enintään yhden viikon ajalta. Ansion mene- tyksen korvaamisen edellytyksenä on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtävään yrityksessä.
Ansionmenetys korvataan keskituntiansion mukaan.
5 § Muut edut
Osallistuminen 4 §:n mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosiloma-, eläke- tai näihin verrattavia etuuksia.
6 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Irtisanomisaika on kolme kuukautta. Helsingissä 21. päivänä lokakuuta 2005
KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT RY
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry
LIITE 5
Väkivallan uhan torjumista koskeva pöytäkirja
Uhan arviointi
Työnantajan työturvallisuuslain mukainen vaaranarviointi tulee palvelutyöteh- tävissä sisältää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arvioinnin, jonka päivitystarve kartoitetaan vähintään kerran kalenterivuodessa.
Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa työskentely yksin, varsinkin il- ta- ja yöaikaan sekä työkohteeseen kohdistuneet ja työkohteen lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset
Arvioidun vaaran perusteella työnantajan tulee yhdessä asiakkaan kanssa järjes- tää työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhkaa voidaan torjua tai vähentää.
Xxxx xxxxxxxx
Työsopimusta tehtäessä selvitetään työntekijälle työhön sisältyvä mahdollinen yksintyöskentely ja sen työturvallisuusriskit.
Väkivallanuhkaa voidaan torjua muun muassa:
• laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle
• antamalla työntekijälle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja hälytysjärjestelmiin
• huomioimalla arvioinnissa todetun väkivallan uhka työvoiman mitoituksessa sekä työvuoro- ja työaikasuunnittelussa
• varmistamalla yhteydensaanti poliisiin tai vartiointiliikkeeseen, esimerkiksi puhelimella
Uhkatilanteiden jälkihoito
Työnantaja järjestää tarvittavan jälkihoidon.
LIITE 6
PÄIVYSTYSSOPIMUS
Sopimuksen osapuolet | Työnantaja | |
Työntekijä | ||
Sopimuksen voimassaolo | Sopimus on voimassa toistaiseksi ja se alkaa: | |
Sopimus on määräaikainen ja se alkaa: ja päättyy: | ||
Toistaiseksi voimassa oleva päivystyssopi- mus on irtisanottavissa osapuolen taholta 14 vuorokauden irtisanomisaikaa noudattaen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen | ||
Päivystysmuoto | Tuntipäivystys: Viikkopäivystys: | |
Päivystäjän saa- pumisaika työhön | minuuttia | |
Päivystyskorvaus päivystysajalta | € / tunti € / viikko Päivystysaikana tehdystä työstä maksetaan työ- ehtosopimuksen mukainen palkka. | |
Päiväys ja allekirjoitus | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhdenmukais- ta kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. | |
Paikka | Aika | |
Työnantajan edusta- jan allekirjoitus | Työntekijän allekirjoitus | |
LIITE 7
Neuvottelutulos talonmiehen työtä ja siivousta koskevasta työehtosopimuspöytäkirjasta
Palkankorotukset 2014
Työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.4.2014 lukien yleiskoro- tuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta ja kuukausipalkkaisille 20 euroa kuukaudessa.
Palkankorotukset 2015
Työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.4.2015 lukien yleiskoro- tuksella, jonka suuruus on 0,4 prosenttia.
TALONMIEHEN TYÖTÄ JA PISTEPALKKAISIA SIIVOOJIA KOSKEVA
työehtosopimuspöytäkirja
1 § Soveltamisala
Tällä pöytäkirjalla määrätään asunto- ja kiinteistöyhtiöiden sekä yksittäisten kiinteistöjen talonmiehinä ja pistepalkkaisina siivoojina toimivien työntekijöi- den työ- ja palkkasuhteet, jotka poikkeavat työehtosopimuksesta.
Työnantajan ja työntekijän välisiin työ- ja palkkasuhteisiin voidaan tämän pöy- täkirjan sijasta soveltaa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtoso- pimusta sellaisenaan edellyttäen, että työsuhteet ovat päätoimisia ja että työn- antaja ja työntekijä keskenään asiasta sopivat.
2 § Työsopimus
Työsopimusta solmittaessa tai muutettaessa työnantaja osoittaa työsopimuksen mukaiset työt, työajan ja työkohteen. Työntekijä sitoutuu suorittamaan nämä työt työnantaja johdon ja valvonnan alaisena.
Liitot suosittelevat, että työsopimus tehdään kirjallisesti ja että siihen liitetään työnantajan osoittamiin töihin ja työkohteiden mitoitukseen perustuva 7 §:n mu- kainen talonmiehen peruspalkkalaskelma asemapiirroksineen.
3 § Talonmiehen peruspalkkaan sisältyvät työt
Talonmiehen tehtävänä on suorittaa työaikanaan pääasiallisesti ilman välitöntä työnjohtoa kiinteistön ylläpitoon, huoltoon, korjauksiin, lämmitykseen, puhtaa- napitoon ja siivoukseen liittyvät tehtävät luvanvaraisia töitä lukuun ottamatta.
Talonmiehen työtehtäviä ovat esimerkiksi:
Yleisluontoiset työtehtävät
• Valvoa kiinteistön kuntoa ja turvallisuutta sekä
• huolehtia muuttoilmoituksista, asukasluettelosta ja muista taloa koskevista ilmoituksista sekä yhteisessä käytössä olevien tilojen avaimista ja kulutustava- roiden toimituksista
• Avata ja sulkea portit ja porrasovet sovittuina aikoina
• Varmistaa tarpeellisin toimenpitein valaistuksen, ovien sekä talolle kuuluvien koneiden ja muiden koneellisten varusteiden toiminta
• Suorittaa liputus virallisina ja yleisinä liputuspäivinä liputusohjeiden mukaisesti
Liputusohjeet ovat tämän pöytäkirjan liitteenä 2. Ylimääräisestä, työnantajan määräyksestä tapahtuvasta talokohtaisesta liputuksesta suoritetaan 1 tunnin palkka.
• valvoa talon järjestyssääntöjen noudattamista
• hoitaa kiinteistön kulutusseurantaan liittyvät tehtävät
• vähäiset korjaustyöt
Ulkopuhtaanapitotehtävät
• Suorittaa kiinteistöön kuuluvien katu- ja katukäytäväosien sekä piha-alueiden puhtaanapito, lumenluonti ja jääkerroksen hakkaus ja hiekoitus
• Järjestää välittömästi tarpeelliset ja sopivat, lumesta vapaat käytävät kadulle ja pihoille sekä tarpeen vaatiessa hiekoittaa ne sekä pitää sisäänkäytävät ja tomu- tuspaikat vapaana lumesta ja jäästä.
• Xxxxxxxxx, ettei katolta putoavista jääpuikoista, lumesta tai muusta sellaisesta aiheudu vaaraa ohikulkijoille, ryhtyä tarpeellisiin varotoimenpiteisiin ja il- moittaa asiasta isännöitsijälle.
• Suorittaa jäteasemien tai jätehuoneiden huolto ja puhtaanapito
Mitatuilta alueilta tapahtuva lumen siirto ja yli 1,5 m kasoihin luominen eivät kuulu talonmiehen tehtäviin ilman eri korvausta.
Lumen pudottaminen katoilta ei kuulu talonmiehen tehtäviin. Katolta pudotet- tavan lumen tai katolta pudonneiden suurten lumimäärien poissiirtämisestä maksetaan eri korvaus.
Lämmitykseen liittyvät tehtävät
• Hoitaa lämpö- ja lämminvesilaitteet ja niihin kuuluvat tekniset tilat ja laitteet
• Huolehtia lämmityksen riittävyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta
• Hoitaa kiinteistön kulutusseuranta ja pitää käyttöpäiväkirjaa.
Siivoustyö
Talonmies suorittaa porrashuoneiden, kellareiden, ullakon, hissien ja talon mui- den tilojen siivouksen, ellei toisin ole sovittu.
Siivous suoritetaan jäljempänä olevien määräysten ja palkkahinnoittelun mukaisesti.
4 § Työkohteiden mitoitus
Peruspalkan määrittelemiseksi tarvittavan työkohteiden mitoituksen suorittaa kullakin paikkakunnalla joko paikallisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat tai työnantaja ja työntekijä keskenään.
Jos mitoituksen suorittajana toimii työntekijän edustajana paikallinen luotta- musmies ja kyseessä on jommankumman osapuolen vaatima ensimmäinen eli perusmittaus tai mitoituksen tarkistus ja jos mittauksesta on 3 momentin mukai- sesti sovittu, maksaa ao. työnantaja luottamusmiehelle korvauksena 16,82 euroa perusmittauksesta ja 11,77 euroa tarkistusmittauksesta. Kohtuulliset matkakulut korvataan erillisen selvityksen mukaan, kuitenkin enintään 13,46 eurolla.
5 § Palkan määräytyminen
Talonmiehen peruspalkka muodostuu tämän pykälän mukaisista korvauksista.
Yleisluontoiset työt
Yleisluontoisista töistä lasketaan yhtä huoneistoa kohti 1,0 – 0,8 pistettä kuukau- dessa huoneistojen lukumäärästä riippuen seuraavasti:
Huoneistojen lukumäärä | pisteet/ kuukausi | |
1–35 | 1,0 | 35 huoneistoa = 35 pistettä |
36–100 | 0,9 | 100 huoneistoa = 93,5 pistettä |
101– | 0,8 |
Laskennassa otetaan pohjaksi luokittelun edellinen yläraja ja sen mukainen pis- tehinta, minkä yli menevä osa lasketaan huoneistojen lukumäärän osoittaman pistehinnan mukaan.
Huoneistoiksi lasketaan varsinaiset asuin- ja liikehuoneistot. Kun talonmiehen tehtäviin sisällytetään kiinteistön yleisten tilojen hoitoa, joista ei hänelle suo- riteta (esim. 15 §:n mukaista) erillistä korvausta, otetaan nämä tilat huomioon peruspisteitä laskettaessa. Jos tällaisissa tiloissa vaaditaan siivousta, maksetaan siitä siivouskertojen perusteella siivouspistehinnoittelun mukaisesti.
Erikoisrakennuksissa, kuten kirkot, teollisuusrakennukset, teatterit, kokoushuo- neet, tennishallit, asuntolat ym. sovitaan yleisluontoisten töiden erilliskorvaus erikseen.
Ulkopuhtaanapito
Ulkoalue tai sen osa luokitellaan sen käyttöä vastaavaan luokkaan työantajan osoittamien lumityö- ja puhtaanapitovaatimusten mukaisesti.
Työntekijälle maksetaan palkkaa seuraavan luokituksen mukaisesti: | |
I luokka 1 piste/16 m2/kk | Kiinteä lumi- ja jääkerros saa olla enintään 3 cm. Alue on huolellisesti tasoitettava ja hiekoitettava. |
II luokka 1 piste/20 m2/kk | Kiinteä lumi- ja jääkerros saa olla enintään 8 cm. Alue on tasoitettava ja hiekoitettava. |
III luokka 1 piste/24 m2/kk | Kiinteä lumi- ja jääkerros saa ylittää mainitut määrät, mutta alue on puh- distettava irtolumesta, tasoitettava ja tarpeen vaatiessa hiekoitettava. |
IV luokka 1 piste/48 m2/kk | Ulkoilualue, jolla suoritetaan vain puhtaa- napitotyötä, siivotaan tarvittaessa. - |
Ulkopuhtaanapitoon luokitetaan myös parvekkeet. Luokkiin I-III sisältyy myös lumettoman ajan puhtaanapito.
Joutoalueiksi katsottavien pihamaiden, metsikköjen, kallioiden, nurmikko- ja puistoalueiden sekä niihin verrattavien alueiden hoidosta sovitaan erikseen.
Ajoväylät lasketaan palkkaan IV luokan mukaan (L kadun ja eräiden yleisten alu- eiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 31.8.1978/669).
Milloin kunta tai muu ulkopuolinen hoitaa ulkoalueet tai osan niistä, ei niitä oteta huomioon työn määrityksessä.
Työnantajan hankkimat työntekijän käyttöön annetut työtä helpottavat mootto-
rikäyttöiset koneet otetaan huomioon peruspalkkaa laskettaessa. Traktoreiden ja koneiden osalta, joissa on talvi- tai kesähoitoon tarvittavat hydrauliset lisä- laitteet, on konevähennys enintään 25 % ulkoalueiden puhtaanapitopalkkioista. Niiden traktoreiden ja koneiden osalta, joissa on vastaavat ilman hydrauliikkaa toimivat lisälaitteet, on konevähennys enintään 15 %.
Lämmitys
Lämmitykseen liittyvistä töistä maksetaan yhtä käytössä olevan kattilan tulipin- taneliömetriä kohden lämmitettäessä:
a) kevyellä öljyllä 0,6 pistettä kuukaudessa
b) maakaasulla 0,6 pistettä kuukaudessa
c) raskaalla öljyllä 0,7 pistettä kuukaudessa
Oulussa ja Oulun leveyspiirin pohjoispuolella olevilla paikkakunnilla ovat läm- mityksestä laskettavat pistemäärät yhtä kattilan käytössä olevaa tulipintaneliö- metriä kohden lämmitettäessä:
a) kevyellä öljyllä 1,0 pistettä kuukaudessa
b) maakaasulla 1,0 pistettä kuukaudessa
c) raskaalla öljyllä 1,1 pistettä kuukaudessa
Mikäli lämmityskattiloiden tulipintaa ei ole ilmoitettu, saadaan käytettävä luku jakamalla kattiloiden kokonaisteho seuraavasti:
alle 200 Mcal/h jaetaan luvulla 12
200–400 Mcal/h jaetaan luvulla 12,5
401–800 Mcal/h jaetaan luvulla 13
yli 801 Mcal/h jaetaan luvulla 14 Vastaavat tehot ilmoitettuina kilowatteina:
alle 230 kW jaetaan luvulla 12
230–470 kW jaetaan luvulla 12,5
471–930 kW jaetaan luvulla 13
yli 930 kW jaetaan luvulla 14
Pannuhuoneissa olevien kattiloiden yhteisen tulipinnan lasketaan olevan vähin- tään 10 m2. Taloissa, joissa on kaksi tai useampia kattilahuoneita, lasketaan 10 %:n lisäys kattiloiden tulipintaan.
Kattilan katsotaan olevan käytössä, jos se on ilman erikoistoimenpiteitä käyttö- valmiina verkossa.
Kaukolämmitys
Kaukolämmityksessä maksetaan työntekijälle korvauksena lämmitykseen liit- tyvistä töistä 10 pistettä vastaava palkka.
Jätehuolto
Jäteasemien tai jätehuoneiden huollosta ja puhtaanapidosta maksetaan ensim- mäistä 20 asuin- ja liikehuoneistoa kohden 3 pistettä ja jokaista seuraavaa 20 asuin- ja liikehuoneistoa kohti 1 piste kuukaudessa.
Mikäli taloyhtiössä on kompostori ja talonmies velvoitetaan sitä hoitamaan, so- vitaan tästä palkkio erikseen.
Jäteasemalla tarkoitetaan erillistä katollista ulkorakennusta ja jätehuoneella ra- kennuksen sisällä olevaa erillistä tilaa.
Porrassiivous
Kiinteistön yleisten tilojen puhdistus.
Märkäpuhdistus | |
4 kertaa kuukaudessa | 1 piste / 8 m2 |
2 kertaa kuukaudessa | 1 piste / 14 m2 |
1 kerta kuukaudessa | 1 piste / 28 m2 |
Kosteapuhdistus | |
5 kertaa viikossa | 1 piste / 6 m2 |
3 kertaa viikossa | 1 piste / 9 m2 |
2 kertaa viikossa | 1 piste / 12 m2 |
1 kerta viikossa | 1 piste / 24 m2 |
Nihkeäpuhdistus tai kuivapuhdistus | |
5 kertaa viikossa | 1 piste / 9 m2 |
3 kertaa viikossa | 1 piste / 16 m2 |
2 kertaa viikossa | 1 piste / 26 m2 |
1 kerta viikossa | 1 piste / 52 m2 |
1 kerta kuukaudessa | 1 piste / 208 m2 |
märkäpuhdistus (=lakaisu + pesu) kosteapuhdistus (= lakaisu + kosteapyyhintä) nihkeäpuhdistus (= moppaus)
kuivapuhdistus (= lakaisu)
Hissin puhtaanapidosta lasketaan 1 piste kuukaudessa. Hissittömien portaiden siivouksessa otetaan huomioon siivousvälineiden ja -tarvikkeiden siirrosta 1 piste kuukaudessa porrashuonetta kohden.
Porraskäytävämattojen puhdistuksesta, ei kuitenkaan märkäpuhdistuksesta, suoritetaan porrashuonetta kohti 1 piste kuukaudessa. Kynnysmatot ja vaihto- matot eivät oikeuta pisteeseen.
Vahaus vastaa puolta kertapesua.
Kellaritilojen kuivapuhdistuksesta lasketaan 2 pistettä rakennusta kohden. Sisätiloissa olevien ulosteiden ja oksennusten siivouksesta maksetaan 12,10 euroa. Nurmikonhoito
Kun talonmies hoitaa nurmikkoalueita, maksetaan siitä korvauksena nurmikon
suuruuden mukaan hoitokuukausilta seuraavasti: Nurmikonhoitopalkkion suuruus 1.5.2012 lukien:
Nurmikon koko | €/m2/hoitokk |
0–250 m2 | 0,16 |
0–500 m2 | 0,12 |
0–1000 m2 | 0,09 |
1001 m2 ja suurempi | 0,08 |
Nurmikonhoitopalkkio lasketaan siten, että pohjaksi otetaan luokittelun edelli- nen hinnoitteluraja ja sen mukainen m2-hinta ja siitä yli menevä osa hinnoitel- laan nurmikon kokoa osoittavan m2-hinnan mukaan.
Nurmikonhoitopalkkio voidaan myös tasata keskimääräisiksi kiinteiksi kuukausieriksi.
Milloin nurmikkoalueella on hoidettavia istutuksia tai muuten vaaditaan eri- koishoitoa, suoritetaan siitä kohtuullinen korvaus.
Nurmikonhoito käsittää kevät- ja syyssiivoukset, puhtaanapidon, tarpeellisen kastelun ja leikkauksen sekä lannoitteiden levityksen ja vähäiset paikkakorjauk- set työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti.
Työnantaja määrää nurmikoiden hoitokuukaudet. Liitot suosittelevat, että nur- mikoiden hoitokausi olisi kevätsiivouksen ja syyssiivouksen välinen ajanjakso laskettuna täysinä kuukausina.
Mikäli työntekijän työvelvoite on edellä selvitettyä olennaisesti pienempi tai suu- rempi, voidaan nurmikon hoidossa sopia maksettavaksi työehtosopimuksesta poikkeava korvaus.
Konevähennys
Istuttavien koneiden osalta on konevähennys 25 prosenttia ja muiden vetävien koneiden osalta 15 prosenttia.
Talopesulan ja –saunan hoito
Talopesula
Kun talonmies hoitaa talopesulan tilojen puhtaanapidon, vuorojen jaksamisen ja rahastuksen, maksetaan tästä työstä korvauksena 1.4.2014 lukien 2,05 euroa ja 1.4.2015 lukien 2,12 euroa käyttöpäivältä. Kun talopesulassa on rahastusautomaa- tit ja käyttäjien hoitama varausjärjestelmä, talopesula huomioidaan peruspisteis- sä ja siivoustyö hinnoitellaan 12 §:n mukaisesti.
Talosauna
Kokonaishoitopalkkio
Kun talonmies hoitaa talosaunan lämmityksen, rahastuksen, saunavuorolisto- jen pidon, puhtaanapidon sekä peruspuhdistuksen kerran viikossa, maksetaan hänelle 1.4.2014 lukien 4,29 euroa sähkö- ja kaasulämmitteisistä yhden pesu- huoneen saunoista ja kahden tai useamman pesuhuoneen saunoista 5,60 euroa jokaiselta lämmityspäivältä.
Korvauksen suuruudet ovat 1.4.2015 lukien 4,31 euroa yhden pesuhuoneen sau- noista ja kahden tai useamman pesuhuoneen saunoista 5,62 euroa.
Siivouspalkkio
Koko saunaosasto on siivottava jokaisena lämmityspäivänä sekä peruspuhdis- tettava kerran viikossa. Tällöin maksetaan 1.4.2014 lukien 3,57 euroa yhden pe-
suhuoneen saunoista ja kahden tai useamman pesuhuoneen saunoista 4,99 euroa lämmityspäivää kohti.
Korvauksen suuruudet ovat 1.4.2015 lukien yhden pesuhuoneen saunoista 3,55 euroa ja kahden tai useamman pesuhuoneen saunoista 4,91 euroa lämmityspäivää kohti.
Lämmityspalkkio
Pelkästä saunan lämmityksestä ja saunavuorolistojen pidosta maksetaan 1.4.2014 lukien 1,11 senttiä lämmityspäivältä ja lisäksi sauna lisätään peruspisteisiin.
Korvauksen suuruus on 1.4.2015 lukien 1,11 euroa lämmityspäivältä. Automatiikalla lämpiävät saunat eivät oikeuta korvaukseen.
Sauna- ja talopesulakorvaukset voidaan myös tasata keskimääräisiksi kiinteiksi kuukausieriksi.
Uima-allashuone
Hinnoittelun perusteena käytettävä neliömäärä lasketaan siten, että allashuo- neen pinta-alaan lisätään altaan seinien pinta-alat.
Uima-allashuoneen päivittäisessä hoidosta ja puhtaanapidosta maksetaan 5 m2:ä kohti 1 piste hoitokuukaudessa. Uima-allaslaitteiden hoidosta maksetaan 4 pis- tettä hoitokuukaudessa. Mikäli allashuone siivotaan harvemmin kuin viitenä päivänä viikossa, jakajana käytetään 1 m2:ä suurempaa arvoa.
6 § Pistearvot ja vähimmäispalkat
Täysin työkykyiselle 17 vuotta täyttäneelle työntekijälle maksetaan hänen tä- män työehtosopimuksen mukaan suorittamastaan työstä palkkaa kuukaudessa seuraavasti:
Pistearvot
1.4.2014 lukien | 4,56 euroa |
1.4.2015 lukien | 4,58 euroa |
Päätoimisten työntekijöiden vähimmäispalkat ovat:
1.4.2014 lukien | 1333 euroa |
1.4.2015 lukien | 1338 euroa |
Osapäivätoimisten työntekijöiden perustuntipalkat ovat:
1.4.2014 lukien | 7,57 euroa |
1.4.2015 lukien | 7,60 euroa |
7 § Ammattitaito- ja kokemusvuosilisät
Työntekijälle maksetaan koulutukseen, alalla oloon tai työnantajan palvelukses- sa oloon perustuen joko ammattitaito- tai kokemusvuosilisää. Molempia lisiä ei makseta samanaikaisesti.
Ammattitaitolisät
Työntekijälle, joka on suorittanut ammattitutkintolain (306/94) tarkoittaman
kiinteistönhoitajan perustutkinnon maksetaan 4 prosentilla korotettua palkkaa kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon, suoritetaan 8 prosentilla korotettua palkkaa
kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinnon, suoritetaan 12 prosentilla koro- tettua palkkaa
Korotus lasketaan tässä pöytäkirjassa hinnoiteltujen töiden palkkasummasta.
Jos työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä osallistuu yllä mainittujen tutkintojen näyttökokeeseen, maksaa työnantaja tästä aiheutuvat kustannukset.
Kokemusvuosilisät
Päätoimiset työntekijät
Työntekijälle, joka on työskennellyt päätoimisena kiinteistönhoitotehtävissä
• vähintään 3 vuoden ajan yhdenjaksoisesti, maksetaan 4 prosentilla korotettua palkkaa
• vähintään 5 vuoden ajan, maksetaan 8 prosentilla korotettua palkkaa
• vähintään 8 vuoden ajan, maksetaan 12 prosentilla korotettua palkkaa
Sivutoimiset työntekijät
Työntekijälle, joka on yhdenjaksoisesti ollut saman työnantajan palveluksessa
• vähintään 3 vuoden ajan, maksetaan 4 prosentilla korotettua palkkaa
• vähintään 5 vuoden ajan, maksetaan 8 prosentilla korotettua palkkaa
• vähintään 8 vuoden ajan, maksetaan 12 prosentilla korotettua palkkaa
Korotus lasketaan tässä pöytäkirjassa hinnoiteltujen töiden palkkasummasta. Työehtosopimuksessa hinnoiteltujen töiden palkkasumma = pisteytyksen mu- kainen peruspalkka + nurmikonhoitopalkkio ja sauna- ja talopesulakorvaukset keskimääräisiksi kiinteiksi kuukausieriksi tasattuina.
Alalla olovuosia ja palveluksessa olovuosia laskettaessa ei oteta huomioon alle 3 kuukautta kestäneitä työsuhteita eikä aikaa asevelvollisuuden, isyys- ja hoitova- paan ja opintovapaan osalta.
8 § Päivystyskorvaus
Jos työntekijä on sopimuksensa mukaan velvollinen määräaikoina varsinaisen työajan ulkopuolella oleskelemaan hoitamansa kiinteistön alueella tai sen välit- tömässä läheisyydessä, josta hänet voidaan tarvittaessa välittömästi tavoittaa, on hänelle suoritettava päivystyskorvauksena 1.4.2014 lukien 1,86 euroa tunnilta ja 1.4.2015 lukien 1,87 euroa tunnilta.
Päivystysaikana työntekijä hoitaa samaan korvaukseen säännönmukaisesti tois- tuvat vähäiset työt, kuten iltaisin portaikkojen ja pihan tarkistuksen, ovien ja porttien sulkemisen, valojen hoidon sekä liputuksen.
Iltapäivystys lasketaan alkavaksi heti työajan päätyttyä.
9 § Muita palkkamääräyksiä
Talonmiehen palkka voidaan sopia maksettavaksi kiinteänä kuukausipalkka- na, joka määräytyy työehtosopimuksen mukaisten keskimääräisten korvausten perusteella.
Puhelinkorvaus
Kun puhelin, joka on työnantajan tai työntekijän hankkima, katsotaan työn suo- rittamisen kannalta välttämättömäksi, maksaa työnantaja perusmaksut ja työn vaatimat puhelinmaksut siten kun siitä paikallisesti sovitaan. Tällöin tulee ottaa huomioon myös ennakonpidätystä koskevat määräykset.
Likaisen työn lisä
Mikäli työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä suorittamaan seuraavia töitä, suoritetaan hänelle erikseen sovittu korvaus:
• lämmityskattiloissa tai niihin liittyvissä kanavissa tai tyhjentää niitä käsityövälinein
• pohja- ja likakivojen sisällä
• öljysäiliöiden puhdistuksen yhteydessä niiden sisällä
• viemäreiden avauksessa
Reserviläispalkka
Liitot suosittelevat jäsenyrityksille, että kertausharjoituksissa oleville työn- tekijöille maksettaisiin niin suuri osa palkasta, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa reservin kertausharjoituksien ajalta täydet palkkaedut.
10 § Säännöllinen työaika
Mikäli tästä pöytäkirjasta ei muuta johdu, noudatetaan voimassa olevan työaika- lain säännöksiä.
Päätoiminen talonmies
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko on viisipäiväinen. Työajan lyhennys määräytyy työehtosopimuksen työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan mukaisesti (tes liite 2).
Päivittäinen työaika sijoittuu klo 06.00 ja 17.00 välille, paitsi yhtenä päivänä vii- kossa klo 18.00 asukkaiden vastaanottamisen takia.
Päätoimisella talonmiehellä on oikeus ruokailutaukoon työpäivän kuluessa.
Osapäivätoiminen talonmies
Osapäivätoimisen talonmiehen työpäivä päättyy klo 20.00 edellyttäen, että työ- ehto- ja työsopimuksen mukaiset tehtävät on täysin suoritettu.
Osapäivätoimisella talonmiehellä, jonka pistemäärä on vähintään 267, on 30 ke- vät-, kesä-, ja syysviikon aikana 5-päiväinen työviikko sekä 22 talviviikon aikana 6-päiväinen työviikko.
Osapäivätoimisella talonmiehellä, jonka pistemäärä on alle 267, mutta vähintään 146,7, on 35 kevät-, kesä-, ja syysviikon aikana 5-päiväinen työviikko sekä 17 talvi- viikon aikana 6-päiväinen työviikko.
Osapäivätoimisella talonmiehellä, jonka pistemäärä on alle 146,7 on 35 kevät-, kesä-, ja syysviikon aikana 5-päiväinen työviikko sekä 17 talviviikon aikana 6- tai 7-päiväinen työviikko (joka toinen viikko).
Työnantaja määrittelee kevät-, kesä- ja syysviikot sekä talviviikot.
11 § Viikoittainen vapaa-aika
Päätoimisen talonmiehen sekä sivutoimisen, jonka viikkotyöaika on yli 22 viikko- työtuntia (vähintään 146,7 pistettä) työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen.
Osa-aikaiselle talonmiehelle, jonka viikkotyöaika on alle 22 tuntia (alle 146,7 pis- tettä) on järjestettävä vähintään 35 tunnin viikoittainen vapaa-aika 35 kevät-, kesä- ja syysviikon aikana. 17 talviviikon aikana on viikoittainen vapaa-aika an- nettava vain joka toinen viikko.
Talonmiehen viikoittaisesta vapaa-ajasta on taulukko pöytäkirjan liitteenä.
12 § Työajan määrittely
Työaika kuukaudessa lasketaan siten, että pistemäärä kerrotaan luvulla 0,65. Viikkotuntimäärä saadaan vastaavasti kertomalla pistemäärä luvulla 0,15.
Saunan, talopesulan ja nurmikonhoidon kuukausituntimäärät saadaan siten, että keskimääräiset palkkiot kuukaudessa jaetaan pistehinnalla ja saatu osamäärä kerrotaan 0,65:llä. Viikkotuntimäärää laskettaessa käytetään kertojana 0,15.
Laskemalla todetaan päätoimisen ja osapäivätoimisen työntekijän oikeus tässä vapaisiin sekä työajan lyhennysvapaisiin. Laskelman edellyttämät työtunnit ja tähän työehtosopimukseen sisältyvät urakkaluontoiset työt eivät ole perusteena ylitöitä määriteltäessä.
13 § Vuosilomapalkka ja -korvaus
Vuosilomapalkka ja -korvaus määräytyvät työehtosopimuksen 15 §:n mukaisesti.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lo- manmääräytymisvuoden (1.4.–31.3) aikana maksetuista nurmikonhoitopalkki-
oista, sauna- ja talopesulakorvauksista sekä viikonlopputyöstä maksettavasta korvauksesta
• 9 prosenttia työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä alle vuoden
• 11,5 prosenttia työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä vähintään vuoden.
14 § Sairausajan palkka
Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesti.
Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan palkassa huomioidaan nurmikon- hoitopalkkio ja sauna- ja talopesulakorvaukset, jos niitä olisi kertynyt työnteki- jälle sairausjakson aikana.
15 § Työsuhdeasunto
Seuraavat määräykset koskevat laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta tarkoitet- tua työsuhdeasuntoa.
Vuokran suuruus
Työsuhdeasunnosta peritään verohallituksen vahvistaman asuntoedun en- nakonpidätysarvon mukaista vuokraa. Vuokraa korotetaan vastaamaan uutta asuntoedun ennakonpidätysarvoa ilmoittamalla siitä vuokralaiselle kirjallises- ti. Korotus tulee voimaan sen vuokranmaksukauden alusta, joka lähinnä seuraa ilmoituksen tekemistä. Lisätietoa xxx.xxxx.xx.
Verohallituksen verotoimistolle antaman yhtenäistämisohjeen mukaan voidaan työsuhdeasuntojen luontoisetuarvoja alentaa 15 prosenttia verohallituksen luon- toisetupäätöksen mukaisista arvoista silloin, kun on kysymys sellaisten talon- miesten asunnoista, joiden toimenkuvaan kuuluvat myös asukkaiden käynnit. Alennuksen myöntämisen edellytyksenä ei ole se, että työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista vastaanottokorvausta.
Vastaanottokorvaus
Kun työntekijä ottaa asunnossaan työnantajan määräyksestä vastaan asukkaita, maksetaan työntekijälle vastaanottokorvausta seuraavasti riippuen työntekijän hoidettavana olevan kiinteistön huoneistojen lukumäärästä:
Huoneistojen lukumäärä | 10–35 | 33,64 euroa/kuukausi |
Huoneistojen lukumäärä | 36–100 | 47,10 euroa/kuukausi |
Huoneistojen lukumäärä | 101– | 65,60 euroa/kuukausi |
Asukkaiden vastaanotolla tarkoitetaan sitä, että työntekijä hoitaa asunnos- saan työnantajan määräyksestä saunan, talopesulan tms. taloyhtiön yleisten tilojen varausta tai rahastusta. Avainten luovutus ja palautus eivät oikeuta vastaanottokorvaukseen.
Mikäli asukkaiden vastaanotto on järjestetty muualla kuin työntekijän asunnos- sa, ei vastaanottokorvausta makseta.
Työsuhdeasunnon vuokrasuhteen päättyminen
Jos tehtävä työ edellyttää asumista määrätyssä kiinteistössä tai huoneistossa, niin työsuhteen jatkumisen edellytyksenä työntekijän irtisanoessa työsuhdeasunnon vuokrasopimuksen päättymään työsuhteen aikana on, että työnantaja tällaisen työsopimuksen muutoksen hyväksyy.
Muita määräyksiä
Talonmiesperheeltä (talonmies itse, puoliso ja alaikäiset lapset) ei peritä läm- minvesimaksua. Heille annetaan myös korvauksetta saunan käyttövuoro kerran viikossa ja pesulan käyttövuoro tarvittaessa 2 kertaa kuukaudessa omiin tarkoi- tuksiin. Näiden laitosten puuttuminen ei oikeuta mihinkään korvaukseen.
16 § Työsopimuksen irtisanominen
Työsopimusta irtisanottaessa on otettava huomioon työehtosopimuksen ja työ- sopimuslain määräykset.
Irtisanomisaika
Työsopimuslaista poiketen noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen seuraavia irtisanomisaikoja:
Työsuhteen kesto keskeytyksettä | Irtisanomisaika |
enintään 1 vuosi | 1 kuukausi |
yli 1 vuosi ja enintään 5 vuotta | 1,5 kuukautta |
yli 5 vuotta ja enintään 10 vuotta | 2 kuukautta |
yli 10 vuotta | 2,5 kuukautta |
Työntekijänirtisanoessatyösopimuksennoudatetaanseuraaviairtisanomisaikoja:
Työsuhteen kesto keskeytyksettä | Irtisanomisaika |
Työsuhde jatkunut enintään vuoden | 14 vuorokautta |
Työsuhde jatkunut yli vuoden | 1 kuukausi |
Puolella kuukaudella tarkoitetaan 15 kalenteripäivää.
Kun työntekijällä ei ole työsuhdeasuntoa, työsopimuksen irtisanomisaika laske- taan kalenteriaikana irtisanomisesta lukien.
Kun työntekijällä on laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta tarkoitettu työsuh- deasunto ja kun asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukainen irti- sanomisaika on enintään yksi kuukausi, työsopimus ja huoneenvuokrasopimus päättyvät samanaikaisesti kalenterikuukauden lopussa.
Sen sijaan, kun asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukainen irtisano- misaika on pidempi kuin yksi kuukausi (3 tai 6 kuukautta), työsopimuksen irtisa- nomisaika lasketaan kalenteriaikana irtisanomisesta lukien ja huoneenvuokra- sopimuksen irtisanominen määräytyy erikseen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaisesti.
17 § Ammattiosaston valitsema pääluottamusmies
Ammattiosastolla on oikeus valita jäsenistönsä keskuudesta pääluottamus- mies valvomaan tämän työehtosopimuksen noudattamista työpaikoilla. Pääluottamusmiehen tulee olla ammattiosaston jäsen ja ammatiltaan talonmies tai muutoin alaa hyvin tunteva työntekijä.
Ammattiosaston valitsemalla pääluottamusmiehellä on neuvotteluoikeus am- mattiosaston toimialueella niiden työnantajien kanssa, jotka ovat velvollisia nou- dattamaan tätä työehtosopimusta. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada riidan- alaisesta asiasta kaikki sen selvittämisen kannalta tarvittavat tiedot. Neuvottelut on ensisijaisesti hoidettava pääluottamusmiehen työajan ulkopuolella.
Jos neuvottelut käydään pääluottamusmiehen työajalla, on pääluottamusmiehen ilmoitettava siitä työnantajalleen riittävän hyvissä ajoin.
Pääluottamusmiehelle aiheutuneet kulut ja ansionmenetyksen korvaa se työn- antajayhtiö, jonka asiasta on neuvoteltu.
Pääluottamusmiehen työnantajalle ei saa syntyä lisäkustannuksia tai muuta haittaa luottamustoimen hoitamisesta.
Pääluottamusmiehellä on oikeus osallistua ammattiyhdistyksen järjestämään luottamusmieskoulutukseen samoin perustein kuin luottamusmiessopimuksen mukaisilla luottamusmiehillä. Koulutuksesta mahdollisesti aiheutuvan ansion- menetyksen korvaamisesta sovitaan erikseen.
Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliiton välistä luottamus- miessopimusta sovelletaan vain niihin pääluottamusmiehiin, jotka am- mattiosasto on työehtosopimusalan työnantajille kirjallisesti ilmoittanut. Luottamusmiessopimusta sovelletaan vain alan erikoispiirteet huomioiden. Erimielisyydet ratkaistaan liittojen välisissä neuvotteluissa.
18 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 1.12.2013 ja on voimassa Kiinteistöpalvelualan työn- tekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisesti 31.1.2017 saakka.
Helsingissä 18. joulukuuta 2013
Kiinteistötyönantajat ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
LIITE 1
Viikoittaisen vapaa-ajan määräytyminen
Viikkotyö- aika | Työviikko | Viikkolepo | |||
35 kevät-, kesä- ja syysviik- koina esim. huhti- marraskuu | talviaika- na esim. joulu- maaliskuu | 35 kevät-, kesä- ja syysviik- koina esim. huhti- marraskuu | talviaika- na esim. joulu- maaliskuu | ||
Pää- toiminen talonmies | 40 tuntia | 5-päiväinen | 5-päiväinen | joka viikko | joka viikko |
Osa-päivä- toiminen talonmies | yli 22 tun- tia 146,7 x 0,15 = 22,01 | 5-päiväinen | 6-päiväinen | joka viikko | joka viikko |
Osa-päivä- toiminen talonmies | alle 22 tun- tia 146,6 x 0,15 = 21,99 | 5-päiväinen | 6- tai 7-päiväinen (joka toi- nen viikko) | joka viikko | joka toi- nen viikko |
Niillä osapäivätoimisilla talonmiehillä, joiden pistemäärä on vähintään 267, on edelleen 5-päiväinen työviikko 30 kevät-, kesä- ja syysviikon ja 6-päiväinen työ- viikko 22 talviviikon aikana.
Liite 2
Liputusohjeet
Liputus alkaa klo 08.00 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo
21.00. Em. aikoihin on kaksi poikkeusta: juhannus, Suomen lipun päivä, ja itsenäi- syyspäivä. Xxxxxxxxxxx, Suomen lipun päivän, liputus alkaa juhannusaattona klo
18.00 ja päättyy yhdenjaksoisen liputuksen jälkeen juhannuspäivänä klo 21.00. Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringon- laskun jälkeen, liputus päättyy klo 20.00.
Virallisia liputuspäiviä ovat:
• helmikuun 28. päivä, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
• toukokuun 1. päivä, vappu, suomalaisen työn päivä
• toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä
• kesäkuun 4. päivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä
• kesäkuun 20. päivän ja 26. päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä
• joulukuun 6. päivä, itsenäisyyspäivä
• päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit, Euroopan parla- mentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa
• päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa
Yleisiä liputuspäiviä ovat:
• helmikuun 5. päivä, Runebergin päivä
• maaliskuun 19. päivä, Xxxxx Xxxxxxx päivä, tasa-arvon päivä
• huhtikuun 9. päivä, Xxxxxx Xxxxxxxxx päivä, Suomen kielen päivä
• huhtikuun 27. päivä, kansallinen veteraanipäivä
• toukokuun 12. päivä, Xxxxxxxxxx päivä, suomalaisuuden päivä toukokuun kol- mas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
• heinäkuun 6. päivä, Xxxx Xxxxxx päivä, runon ja suven päivä
• lokakuun 10. päivä, Xxxxxxx Xxxxx päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
• lokakuun 24. päivä, Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
• marraskuun 6. päivä, svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
• marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä
Suruliputus
Suruliputuksessa lippu lasketaan puolitankoon. Ensin lippu nostetaan salon huippuun ja lasketaan sitten kolmanneksen salon mittaa alas, jolloin lipun ala- reuna on salon keskikohdalla.
Seinä- ja kattotangoissa lippu on suruliputuksessa keskellä tankoa siten, että li- pun ja tangon keskikohdat yhtyvät.
Puolitangossa olevaa lippua laskettaessa se ensin nostetaan huippuun ja lasketaan sieltä alas.
Suruliputus suoritetaan kuolinpäivänä tai sitä seuraavana päivänä ja kestää iltaan asti.
Hautajaispäivänä suruliputetaan klo 08.00 lähtien siunaustilaisuuden päättymi- seen asti, minkä jälkeen lippu nostetaan lopuksi päivää ylös.
Jos suruliputus sattuu viralliseksi tai yleiseksi liputuspäiväksi, liputtaa surutalo tällöinkin puolitangossa. Hautajaispäivänä suruliputus suositellaan lopetetta- vaksi hautajaisten jälkeen ja jo klo 16.00 mennessä, jonka jälkeen lippu nostetaan ylös.
Järjestölipuilla ei liputeta, mutta ne voivat osallistua siunaustilaisuuteen kanto- lippuina. Tällöin järjestölipun tankoon, kärkinupin juureen solmitaan surunau- ha, jonka leveys on 10–15 cm ja pituus sellainen, että alempi nauha riippuu lipun alareunan tasalla ja ylempi on 2/3 lipun korkeudesta.
Suomen lippuun ei saa asettaa surunauhaa.
84 Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus 1.11.2011–30.11.2013
Liity jäseneksi: xxx.xxx.xx/xxxxx Lähetä postia: xxx@xxx.xx
Jäsenyys ja liittyminen: 000 000 000
Jäsenten työsuhdeasiat: 030 100 620
Työttömyysturva: 020 690 211
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry