TYÖEHTOSOPIMUS 4.4.2023–31.3.2025

Osapuolina olevat liitot ovat tänään uudistaneet Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen seuraavin ehdoin:

1 § Sopimuskausi

Tämä työehtosopimus korvaa 1.3.2022–29.2.2024 voimassa olevan työehto- sopimuksen ja on voimassa 31.3.2025 asti. Sopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta ole viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat kuitenkin voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvottelu- osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

2 § Palkantarkistukset vuonna 2023 Paikallinen palkkaratkaisu

Ensisijaisesti palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti yritys- tai toimipaikkakohtai- sesti ottaen huomioon muun muassa yrityksen talous-, tilauskanta-, työllisyys- ja kus- tannuskilpailukykytilanne. Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityk- sen tilanteeseen ja tarpeisiin sopiva palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkan- muodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja tuottavuuden kehittämistä työpaikalla. Neuvottelujen käymiseksi luottamusmiehelle on tarkoituksen- mukaista toimittaa etukäteen tiedot yrityksen tilanteesta.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovitaan palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 26.5.2023 mennessä, ellei paikal- lisesti sovita neuvotteluajan pidentämisestä. Sopimus paikallisesta palkkaratkaisusta on tehtävä kirjallisesti. Neuvoteltaessa paikallisesta palkkaratkaisusta on huomioitava yk- sityisyyden suojaa koskevat säännökset.

Palkantarkistukset 2023, ellei ole sovittu paikallisesta palkkaratkaisusta

Kertakorvaus

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, maksetaan toimihenkilölle kertaluontoi- nen korvaus, joka on 480 euroa. Työnantaja maksaa kertakorvauksen 1.6.2023 tai sen jälkeisenä lähimpänä palkanmaksupäivänä.

Kertakorvaus maksetaan vain niille toimihenkilöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on edelleen voimassa kertakorvauksen maksupäivänä ja joille maksetaan säännöllisen työajan tai poissaoloajan palkkaa kyseisenä mak- suajankohtana.

Osa-aikaisessa työsuhteessa olevalle kertakorvaus lasketaan sovitun työajan ja täyden

työajan suhteessa. Kertaerää ei makseta, jos toimihenkilö on irtisanoutunut ennen ker- taerän maksuajankohtaa.

Kertakorvausta ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun muassa vuo- silomapalkkaa tai ylityökorvausta laskettaessa.

Yleiskorotus

1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toimihenkilöiden palkkoja korotetaan 3,5 % suuruisella yleiskorotuksella.

Pisteen hintaa korotetaan 3,5 %. Meijeriharjoittelijat

Meijeriharjoittelijoiden palkkoja tarkistetaan vakiintuneen käytännön mukaan.

Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkkoja korotetaan 67 euron suuruisella yleiskorotuk- sella 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Meijeriharjoittelijoiden palkat (9 §) ovat 1.7.2023 lukien:

Meijeristi / toinen aste

Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1638–2035 €/kk Täydennysharjoittelu (5. kuukaudesta alkaen) 1768–2139 €/kk

Meijeri-insinööri / ammattikorkeakoulu

1. vuosikurssin harjoittelija 1638–2035 €/kk

2. vuosikurssin harjoittelija 1768–2139 €/kk

3. vuosikurssin harjoittelija 1980–2390 €/kk

3 § Palkantarkistukset vuonna 2024 Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovitaan palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 15.4.2024 mennessä, ellei paikal- lisesti sovita neuvotteluajan pidentämisestä. Sopimus paikallisesta palkkaratkaisusta on tehtävä kirjallisesti. Neuvoteltaessa paikallisesta palkkaratkaisusta on huomioitava yk- sityisyyden suojaa koskevat säännökset.

Palkantarkistukset 2024, ellei ole sovittu paikallisesta palkkaratkaisusta Sopimuspalkkaiset:

Yleiskorotus

1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toimihenkilöiden palkkoja korotetaan 2,2 % suuruisella yleiskorotuksella.

Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä

Lisäksi 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien toi- mihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai toimipaikkakohtaisena eränä 0,4 % laskettuna toimihenkilöiden helmikuun 2024 palkkasummasta. Palkkasum- massa huomioidaan kuukausipalkat luontoisetuineen. Yritys- tai toimipaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, mahdollistaa palk- koihin muodostuneiden vinoumien oikaisua ja tukea yrityksen palkkapolitiikan ja oikeu- denmukaisen palkkaporrastuksen toteutumista.

Erän jako selvitetään ennen sen käyttöä luottamusmiehelle, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, toimihenkilöille yhteisesti. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän ja selvittää, miten korotukset tullaan kohdentamaan. Jos selvi- tystä ei anneta ennen erän käyttöönottoa, se jaetaan yleiskorotuksena. Selvityksen an- tamisessa on huomioitava yksityisyyden suojaa koskevat säännökset.

Meipake-palkkausjärjestelmän piirissä

Liitot ovat sopineet jäljempänä 6 §:ssä Meipake-palkkausjärjestelmää kehittävästä työ- ryhmästä, jonka tulee sopia Meipake-palkkaisten paikallisen erän jakamisen periaat- teista 28.2.2024 mennessä. Tavoitteena on, että 1.5.2024 jaetaan 2,2 %:n suuruinen yleiskorotus ja 0,4 %:n suuruinen paikallinen erä samoin jakoperiaattein kuin sopimus- palkkaisilla toimihenkilöillä. Tässä tapauksessa pisteen hintaa korotetaan 2,2 %, ja 0,4

%:n erän osalta toimitaan työryhmän esittämällä tavalla.

Mikäli työryhmä ei saavuta yhteisymmärrystä 28.2.2024 mennessä, korotetaan palkkoja 2,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella. Pisteen hintaa korotetaan tässä tapauksessa 2,4

Meijeriharjoittelijat

Meijeriharjoittelijoiden palkkoja tarkistetaan vakiintuneen käytännön mukaan huomioi- den 28.2.2024 mennessä työryhmässä sovittavat periaatteet.

4 § Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.7.2023 alkaen 5,7 %:lla ja ne ovat 1.7.2023 lukien seuraavat:

Luottamusmieskorvaukset ovat:

	30.6.2023 saakka	1.7.2023 lukien
Toimihenkilöiden lukumäärä	Euroa/kk	Euroa/kk
5–9	82	87
10–20	131	138
21–50	166	175
51–100	237	251
101–000	000	000
201–000	000	000
301–380	371	392

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset ovat:

	30.6.2023 saakka	1.7.2023 lukien
Toimihenkilöiden lukumäärä	Euroa/kk	Euroa/kk
10–20	131	138
21–50	166	175
51–100	237	251
101–000	000	000
201–000	000	000
301–380	371	392
381–	437	462

5 § Tekstimuutokset

Muutetaan perhevapaita koskeva teksti kuulumaan kokonaisuudessaan seuraa- vasti:

Perhevapaat (tällä hetkellä 41 §)

1. Toimihenkilöiden oikeus raskaus- ~~äitiys-, isyys-~~ ja vanhempainvapaa- seen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimus- ja sairausvakuu- tuslain mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että toimihenkilö laatisi mahdollisimman aikai- sessa vaiheessa kokonaissuunnitelman poissaolojaksoistaan.

2. Työnantaja on velvollinen maksamaan synnyttävälle vanhemmalle la- kimääräisen ~~äitiys~~ raskaus- ja vanhempainvapaan pitämisen yhtey- dessä peruspalkan kolmen kuukauden ajalta raskausvapaan alkami- sesta lukien. Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että toimihen- kilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Työnantajalla on tällöin oikeus saada

toimihenkilölle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen ~~äi-~~ ~~tiys~~raskaus- ja vanhempainraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään tämän kohdan tarkoitta- maa poissaoloa työstä työssäolon veroisena.

3. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen raskaus- ~~äitiys-,~~ ~~isyys-~~ ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomi- oon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

4. Muulle kuin synnyttävälle työntekijälle, jolla on oikeus työsopimuslain mukaiseen ~~isyys~~vanhempainvapaaseen ja jolla on oikeus vanhem- painrahaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin (14.1.2022/22) perusteella, maksetaan palkka ~~isyys~~vanhempainva- paan alusta lukien ~~kuuden päivän~~ neljän viikon pituiseen kalente- riajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantajalla on tällöin oi- keus saada toimihenkilölle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen ~~isyys~~vanhempainraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

Voimaantulo:

Perhevapaita koskevia määräyksiä noudatetaan sopimuksen voi- maantullessa niihin toimihenkilöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa 1.1.2024 tai sen jäl- keen.

Mikäli toimihenkilöön noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita per- hevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 1.1.2024, noudatetaan työsuhteessa 3.3.2022 sovitun työehtosopimuksen perhevapaita koskevia sopimusmääräyksiä.

6 § Työryhmät

Työaika- ja perhevapaatyöryhmä

Liitot perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on sopimuskauden aikana selvittää työehtosopimuksen työaikaa koskevien ehtojen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Työ- ryhmä voi sopimuskauden aikana tehdä työaikoja koskevia muutoksia työehtosopi- mukseen.

Työryhmä selvittää myös uudistettujen perhevapaamääräysten toimivuutta ja tarvetta niiden jatkokehittämiseen. Työryhmä voi sopimuskauden aikana tehdä perhevapaita koskevia muutoksia työehtosopimukseen.

Työehtosopimuskauden aikana tehtävät muutokset edellyttävät yksimielisyyttä.

Työaikapankit

Liittojen välinen työryhmä edistää sopimuskauden aikana työaikapankkien käyttöä työ- paikoilla järjestämällä koulutusta ja laatimalla työaikapankkien käyttöä tukevaa materi- aalia paikallisten osapuolten käyttöön.

Meipake-palkkausjärjestelmän kehittäminen

Meipake-palkkausjärjestelmän kehittämiseksi perustettu työryhmä selvittää palkkaus- järjestelmän toimivuutta työpaikoilla, järjestää koulutusta sekä tekee tarvittaessa palk- kausjärjestelmää kehittäviä muutosehdotuksia.

Lisäksi työryhmän tehtävänä on selvittää 28.2.2024 mennessä, miten paikallisen erän käyttö ja jakaminen palkkaratkaisuissa toteutetaan Meipake-palkkausjärjestelmän pii- rissä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla erityisesti ottaen huomioon palk- kausjärjestelmän systemaattisuuden säilyttäminen. Mikäli työryhmä ei saavuta yhteis- ymmärrystä 28.2.2024 mennessä, työryhmä jatkaa työtään sopimuskauden loppuun saakka.

Osana kokonaisuutta työryhmä tarkastelee myös sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden palkkaukseen liittyviä kysymyksiä.

Työehtosopimuksen kehittäminen

Sopimuskauden aikana liitot keräävät palautetta työehtosopimuksesta ja jatkavat työeh- tosopimuksen luettavuuden kehittämistä.

Vuoropuhelu meijerialan tulevaisuuden vahvistamiseksi

Meijeriala tulee kohtaamaan merkittäviä muutospaineita tulevina vuosina ja alan yritys- ten toimintaedellytyksiä ja työpaikkoja haastavat monet eri tekijät.

ETL ry ja MVL ry aloittavat toimialakohtaisen vuoropuhelun, jonka tavoitteena on edis- tää alan tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä alan mahdollisuuksia menestyä tulevaisuu- den murrospaineissa. Osapuolet pyrkivät tunnistamaan alaan kohdistuvia muutosvoi- mia, alalla työskentelevien osaamisen päivittämistarpeita sekä alan veto- ja pitovoimai- suuteen ja työvoiman saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on myös vuoro- puhelun avulla kehittää toimivaa liittotason yhteistyötä ja luottamusta. Vuoropuhelun osana liitot pyrkivät kehittämään paikallisen sopimisen edellytyksiä.

7 § Allekirjoituspöytäkirjan liite

Allekirjoituspöytäkirjan liite on uudistettu.

8 § Sopimuksen hyväksyminen

Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

LIITE MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖI- DEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN

1 § Konttoritoimihenkilöt

Mikäli Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n jäseniä työskentelee konttoritehtävissä, sovelletaan heihin Elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräyksiä.

2 § Pätevyyden arviointi

Liitot kiinnittävät huomiota siihen, että Meipake-järjestelmän mukaan henkilökohtaisen pätevyyden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa. Pätevyyden mahdolliset muutokset tulevat voimaan kalenterivuoden alussa (eli 1.1.2023, 1.1.2024 ja 1.1.2025), ellei paikallisesti tai liittojen välillä toisin sovita.

3 § Työllistymisvapaa

Työnantajan irtisanottua toimihenkilön työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla on toimihenkilöllä oikeus saada työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mukaisen työllisty- misvapaan lisäksi työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen.

4 § Rinnakkaissopimuskielto

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen soveltamispiirissä ei tehdä rin- nakkaissopimuksia.

5 § Jatkuvan neuvottelumenettelyn periaate

Osapuolet toteavat liittojen yhteisenä tavoitteena olevan jatkuvan neuvottelumenettelyn peri- aatteella kehittää työehtosopimusten sisältöä ja käsitellä sen tulkinnassa esiin nousseita tul- kintakysymyksiä. Tätä tarkoitusta varten on liittojen välinen työryhmä, jossa tulkintakysymyk- siä voidaan käsitellä sopimuskauden aikana.

6 § Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden to- teuttamisen merkitystä.

7 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ammattitaidon ylläpitäminen Osapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että sen lisäksi, mitä on sovittu yhteistoimintasopi- muksen 3.2 kohdassa, työnantajan ja luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös luottamustehtävän aikana edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille.

8 § Mm. osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, osittainen hoitova- paa, osa-aikatyökyvyttömyyseläke sekä osa-aikatapaturmaeläke

Liittojen välillä on sovittu siitä, että mm. otsikossa mainituissa tapauksissa siirryttäessä osa- aikatyöhön työajan lyhennyksen osalta noudatetaan työtuomioistuimen tuomiokäytäntöä.

Mikäli sopimuskaudella syntyy uusia työtuomioistuimen ratkaisuja edellä mainituissa tai vas- taavissa tilanteissa, liitot sopivat niiden käyttöönotosta viivytyksettä. Ratkaisujen mukainen menettely tulee käyttöön liittojen sopimalla tavalla.

Liitot toteavat, että tapauksissa, joissa työajan lyhennysjärjestelmän piirissä (Pekkaset) ollut työntekijä siirtyy mm. osa-aikaeläkkeelle, [osa-aikalisälle], osittaiselle hoitovapaalle, osa-aika- työkyvyttömyyseläkkeelle tai osa-aikatapaturmaeläkkeelle hän ansaitsee työajan lyhennysva- paita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä säännölliseen työaikaan (TT:2004-77).

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEITA JA TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA

T Y Ö E H T O S O P I M U S

SOVELTAMISALA ‌

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

Tässä sopimuksessa määritellään Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenten meijereissä ja muissa maidonjalostusalalla toimivissa laitoksissa työskentelevien meijerialan eri- koiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehdot.

Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, eli työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla eikä palkkausmuo- dolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.

Sopimuksen soveltamisella ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee, että mm. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- (esim. meijeri-insinööri), tai muun erityiskou- lutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta.

Pöytäkirjamerkintä:

Koeajaksi tai enintään neljä kuukautta jatkuvaan määräaikaiseen työsuhtee- seen otettu toimihenkilö tulee tämän sopimuksen piiriin työsuhteen alkaessa, kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana sovelleta sopimuksen 4 §:n (irtisano- misaika) määräyksiä.

Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuh- teeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

Soveltamisohje:

Noudatettaessa teollisuuslinjaperiaatetta, sellaisena kuin se on oikeuskäytän- nössä täsmentynyt, määräytyy kaikkien meijereiden erikoiskoulutuksen saa- neiden ja teknisten toimihenkilöiden työsuhteisiin sovellettava työehtosopimus lähtökohtaisesti työnantajan päätoimialan mukaan.

TYÖSUHDE ‌

2 § Työnantajan työnjohto-oikeus ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilöt sekä johtaa ja jakaa työt.

Soveltamisohje:

Toimihenkilön asemasta yrityksen organisaatiossa voi seurata, että hän työn- antajan sijasta käyttää työnantajalle kuuluvaa työnjohto- ja valvontaoikeutta. Tämä seikka ei kuitenkaan estä eikä ole ristiriidassa sen seikan kanssa, että

toimihenkilö erilaisissa yhteistyöelimissä toimii nimenomaan toimihenkilöiden etujen puolesta.

3 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet ‌

1. Toimihenkilön tulee edistää ja valvoa työnantajan etuja, noudattaa täydellistä luottamuksellisuutta kaikissa yrityksen asioissa, kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja, tutkimuksia ja liikesuhteita koskevissa sekä tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

2. Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön, tiedottaa toimihenki- lölle hänen mahdollisia alaisiansa koskevista ratkaisuista viimeistään samanai- kaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden sekä luottamuksella neuvotella toi- mihenkilön kanssa tämän tehtäviä koskevista yrityksen asioista.

3. Työnantajan tulee lisäksi selvittää toimihenkilölle tämän asema yrityksen tai toi- mipaikan organisaatioissa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen tuloksellisen toimin- nan kehittämistä sekä mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä tämän pyr- kiessä kehittämään ammattitaitoaan.

4. Xxxxxxx toimihenkilölle selvitetään, mitä työehtosopimusta hänen työsuhtees- saan sovelletaan, sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmä.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen ‌

1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
Enintään 1 vuosi	14 päivää
Yli 1 vuosi – enintään 4 vuotta	1 kuukausi
Yli 4 vuotta – enintään 8 vuotta	2 kuukautta
Yli 8 vuotta – enintään 12 vuotta	4 kuukautta
Yli 12 vuotta	6 kuukautta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihen- kilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
Enintään 5 vuotta	14 päivää
Yli 5 vuotta	1 kuukausi

2. Irtisanominen on toimitettava todistettavasti.

3. Määräajaksi tehty tai muutoin määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovi- tun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.

4. Xxxxxxxxx lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon toimihen- kilöllä lomakauden alkaessa on oikeus, mutta jota hän ei vielä ole pitänyt, lue- taan työnantajan tai toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi.

5. ETL:n ja MVL:n välillä solmittua irtisanomissuojasopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

6. Työnantajan lomauttaessa toimihenkilöitä noudatetaan vähintään seuraavia lo- mautusilmoitusaikoja:

Työsuhteen kesto	Lomautusilmoitusaika
Alle 1 vuosi	14 päivää
Vähintään 1 vuosi	1 kuukausi

NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN ‌

5 § Neuvottelujärjestys ‌

1. Sopimuspuolet pyrkivät asiallisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla il- maantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopija- puolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhtei- den kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos työehtosopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikal- liset neuvottelut eivät ole johtaneet yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asian- omaisten järjestöjen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnan- tajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten järjestöjen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauk- sissa ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityk- sen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvot- teluissa on sovittava seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta.

5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio kummallekin osapuolelle. Asiakirjassa on lyhyesti mainit- tava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymi- sestä.

6. Jos edellä 2 kappaleessa tarkoitetut neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompi- kumpi osapuolista saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 kappaleessa tarkoitetusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn sään- nöllisen kulun estämiseksi.

8. Työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen edustajilla on oikeus osallis- tua paikalliseen neuvotteluun järjestöjen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu.

6 § Paikallinen sopiminen ‌

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdol- lista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimi- henkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa nou- dattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos toinen osapuoli sitä pyytää, tai jos sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmie- hen kesken ja sopimuksen on tarkoitettu olevan voimassa yli kaksi viikkoa.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä ai- kana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voi- daan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei paikallisen sopimisen menettelystä kyseisessä pykälässä ole muuta määrätty.

PALKKAMÄÄRÄYKSET ‌

7 § Toimihenkilön palkan määräytyminen ‌

Toimihenkilön palkka määräytyy tämän sopimuksen liitteenä (s. 43) olevan Meipake- palkkausjärjestelmän mukaisesti. Toimihenkilön palkka muodostuu 1) tehtävän vaati- vuuteen perustuvasta palkanosasta, 2) henkilökohtaiseen pätevyyteen ja suorituk- seen perustuvasta palkanosasta ja 3) palvelusvuosiin perustuvasta palkanosasta.

8 § Sopimuspalkkaiset toimihenkilöt Soveltamisala ‌

Meipake-palkkausjärjestelmän ulkopuolelle voidaan jättää sellaiset toimihenkilötehtä- vät, joissa käytetään merkittävissä määrin työnantajavaltaa sekä tällaisiin tehtäviin vastuutasoltaan rinnastuvat asiantuntijatehtävät, jotka edellyttävät laajaa asiantunte- musta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa (sopimuspalkkaiset toimihenkilöt).

Vaikuttavina arviointikriteereinä ovat mm. yrityksen koko, organisaatio ja toiminnan laajuus sekä tehtävän luonne. Tarkastelu tehdään tapauskohtaisesti.

Luottamusmiehelle selvitetään säännöllisesti tai luottamusmiehen pyynnöstä, mitkä toimihenkilötehtävät ovat sopimuspalkkaisia sekä niihin tehdyt muutokset.

Luottamusmiehen kanssa voidaan paikallisesti sopia, että sopimuspalkkaisiksi tehtä- viksi määritellään perustellusta syystä myös muita kuin em. tehtäviä.

Muilta osin ko. tehtäviin sovelletaan Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja tek- nisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräyksiä.

Lisäksi todettiin työehtosopimuksen soveltamisalueen rajojen olevan entiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä ei muuteta ennen 1.2.2020 määriteltyjen sopimuspalkkais- ten asemaa eikä mahdollisesti yritys- tai toimipaikkakohtaisesti sovittuja me- nettelytapoja sopimuspalkkaisia toimihenkilötehtäviä määriteltäessä.

Sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden palkka

1. Sopimuspalkkaisen toimihenkilön vähimmäispalkkataso on Meipake-palkka. Toi- mihenkilön pyynnöstä luottamusmies on mukana vähimmäispalkkatasoa määri- teltäessä.

2. Palkankorotusajankohta seuraa meijereiden erikoiskoulutettujen ja teknisten toi- mihenkilöiden työehtosopimuksen aikataulua. Sopimuspalkkaisten toimihenkilöi- den palkantarkistuksissa otetaan huomioon toimipaikan muiden tuotannon toimi- henkilöiden palkankorotusten taso, kuitenkin vähintään yleiskorotuksen määrä.

3. Liitot pitävät tärkeänä, että työpaikoilla kiinnitetään huomiota sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden ansiokehitykseen työtehtävissä tapahtuvien pätevyysvaatimus- ten kasvaessa. Liitot suosittelevat, että sopimuspalkkaisen toimihenkilön henkilö- kohtaista pätevyyttä suhteessa tehtävän vaativuuteen arvioidaan säännöllisesti.

4. Ylityökorvauksen maksutavaksi voidaan sopia kiinteä kuukausikorvaus. Tällöin kuitenkin maksettavan ylityökorvauksen tulee vastata tehtyä ylityötä keskimäärin. Sovittaessa kiinteästä ylityökorvauksesta toimihenkilön kanssa käydään läpi sen määräytymisen perusteet. Myös matka-ajan korvauksen maksutavaksi voidaan sopia kiinteä kuukausikorvaus.

5. Sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden palkassa huomioidaan palvelusaika ansio- tasoa korottavana tekijänä. Sopimuspalkkaisen toimihenkilön saavuttaessa seu- raavan Meipake-palvelusvuosilisäjärjestelmän mukaisen vuosiportaan saa hän korotuksen, joka vastaa Meipake-järjestelmään kuuluvan toimihenkilön ansiota- son nousua.

Korotus lasketaan siten, että luku, joka on 80 % sopimuspalkkaisen toimihenki- lön kokonaispalkasta, kerrotaan kulloisenkin Meipake-järjestelmän mukaisen vuosiportaan muutosprosentilla. Muutosprosentit vuosiportaittain ovat:

Työsuhteen kesto, vuotta	Muutosprosentti, %
3–4	3
5–9	2,5
10–14	2
15–19	2,5
20–24	2
25–29	0,5
30–	0,5

Esimerkki:

Sopimuspalkkaisen toimihenkilön kokonaispalkka on 3.000 euroa. Xxxxxxxxxx- lön työsuhteen kestettyä kolme vuotta, hänen palkkaansa tuleva korotus pal- velusajan perusteella lasketaan seuraavasti: (0,8 x 3.000 euroa) x 0,03 = 72 euroa. Toimihenkilön kokonaispalkka korotuksen jälkeen on 3.072 euroa.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot kiinnittävät huomiota yrityskohtaista palkkapolitiikkaa selostavaan sovel- tamisohjeeseen työehtosopimuksen s. 51.

Sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden muut työehdot

6. Muutoin sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden työehdot määräytyvät tämän työ- ehtosopimuksen mukaisesti.

Luottamusmiehen tiedonsaantioikeus

7. Luottamusmiehellä on oikeus saada sopimuspalkkaisista toimihenkilöistä työeh- tosopimuksen 49 §:n mukaiset tilastotiedot.

9 § Meijeriharjoittelijoiden palkat ‌

Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkat 30.6.2023 saakka:

Meijeristi / toinen aste

Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1583–1966 €/kk Täydennysharjoittelu (5. kuukaudesta alkaen) 1708–2067 €/kk

Meijeri-insinööri / ammattikorkeakoulu

1. vuosikurssin harjoittelija 1583–1966 €/kk

2. vuosikurssin harjoittelija 1708–2067 €/kk

3. vuosikurssin harjoittelija 1913–2309 €/kk

Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkat 1.7.2023 lukien:

Meijeristi / toinen aste

Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1638–2035 €/kk Täydennysharjoittelu (5. kuukaudesta alkaen) 1768–2139 €/kk

Meijeri-insinööri / ammattikorkeakoulu

1. vuosikurssin harjoittelija 1638–2035 €/kk

2. vuosikurssin harjoittelija 1768–2139 €/kk

3. vuosikurssin harjoittelija 1980–2390 €/kk

Meijeriharjoittelijoiden palkkoja tarkistetaan sopimuskauden aikana vakiintuneen käy- tännön mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Harjoittelijan suorittaessa täysipainoisesti vaativia toimihenkilötehtäviä on tämä kohtuudella huomioitava hänen palkkauksessaan. Muuten noudatetaan harjoittelijoihin nähden meijerialan erikoiskoulutettuja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräyksiä.

10 § Palkan maksaminen ‌

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, joka maksetaan ennalta ilmoitettuina kiin- teinä palkanmaksupäivinä. Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttamisesta on ilmoitet- tava toimihenkilöille vähintään kahta kuukautta ennen muutoksen toimeenpanoa.

Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava kor- vauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana yri- tyksen toimihenkilöiden normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

11 § Päivä- ja tuntipalkan laskeminen ‌

1. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken palkanmaksukauden tai työnteon keskeytyessä äitiys-, isyys- ja vanhempainloman tai hoitovapaan, lomautuksen tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi saadaan toimihenkilön työssäolopäivän palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 tai jakamalla kuukausipalkka asian- omaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluettelon mukaisten työpäivien luku- määrällä.

2. Toimihenkilön tuntipalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, työajan ollessa 37,5 tuntia viikossa, luvulla 158.

LISÄT JA KORVAUKSET ‌

Työaikaan liittyvien lisien osalta kts. työehtosopimuksen 16–34 §. Matkustamiseen ja koulutukseen liittyvien korvausten osalta kts. työehtosopimuksen 35–36 §.

12 § Sijaisuuskorvaus ‌

Xxxxxxx toimihenkilö tilapäisesti hoitaa omien tehtäviensä ohella toisen henkilön tehtä- viä tai hoitaa toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle henkilökohtai- sen palkan lisäksi erillinen sijaisuuskorvaus. Korvauksen suorittamista edellyttävä ti- lanne todetaan yhteisesti etukäteen.

Sijaisuuskorvaus, jonka määrä on vähintään 14 % henkilön kuukausipalkasta, suori- tetaan siitä lähtien, kun henkilö ryhtyy hoitamaan tilapäisiä tehtäviään edellyttäen, että tehtävien hoito kestää yli viikon.

Toimihenkilön tehtäviin toimenkuvan mukaan kuuluvat sijaisuudet voidaan huomi- oida tehtävän vaativuutta lisäävänä tekijänä, maksamalla korkeamman vaativuusluo- kan mukaista palkkaa tai maksamalla sijaisuuskorvaus lisäpisteinä Meipake-palk- kausjärjestelmän mukaisesti (kts. Meipake-palkkausjärjestelmä s. 43).

13 § Työnopastuslisä ‌

Meijeritoimihenkilölle maksetaan 10 % opastuslisä toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta toimihenkilön oman työn ohella suorittamasta työnopastuksesta. Lisän suuruutta laskettaessa kuukausipalkan jakajana käytetään lukua 21.

Opastuksesta on tehtävä etukäteissuunnitelma, jossa selvitetään työnopastuksen kesto ja sisältö. Korvaus maksetaan vähintään yhdeltä päivältä.

Työnopastuslisästä voidaan luottamusmiehen kanssa sopia paikallisesti toisin.

14 § Pakkasvarastolisä ‌

Xxxxxxx toimihenkilö joutuu työskentelemään pakkasvarastossa (-18°C), maksetaan hänelle erillistä lisää suhteutettuna henkilökohtaiseen palkkaan sekä työskentelyai- kaan näissä olosuhteissa. Lisä voidaan maksaa keskimääräisenä kiinteänä kuukau- sikorvauksena.

15 § Työvaatteet ‌

Työnantaja kustantaa toimihenkilölle meijerissä ja sulatejuustotehtaissa tarvittavat työasut sekä huolehtii niiden puhdistuksesta kuin myös jalkineet ja käsineet, milloin työolosuhteet näitä edellyttävät. Nämä edut voidaan korvata toimihenkilölle rahassa 15 eurolla kuukaudessa. Xxxxxx toimihenkilö joutuu päivittäin tekemisiin syövyttävien happojen kanssa, korvauksen suuruus on kuitenkin 18 euroa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liitot suosittelevat, että työnantajat hankkivat ja kustantavat em. työvaatetuk- sen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Liitot suosittelevat, että työnantaja hankkii tarvittavat suojavaatteet, milloin työskentelyolosuhteet esim. kylmyyden, vedon, likaisuuden tai muiden erityis- ten syiden vuoksi ovat siinä määrin poikkeavat, että suojavaatetuksen käyttöä voidaan pitää välttämättömänä.

TYÖAIKA JA TYÖAIKALISÄT ‌

16 § Työaika jaksotyössä ‌

Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n mukaan ja on enintään 80 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona tai enintään 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona.

Työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai toimihenkilöille epätarkoituksenmu- kaisten työvuorojen välttämiseksi saadaan työaika jaksotyössä luottamusmiehen kanssa neuvotellen järjestää niin, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen vii- kon ajanjakson tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjaksona enintään 240 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kumpanakaan kolmen viikon ajanjaksona ylit- tää 128 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajanjakson aikana 88 tuntia.

Työajan lyhentämisestä jaksotyössä on sovittu erillisellä pöytäkirjalla (s. 60).

Vuorokautinen työaika järjestetään siten, että se lain mukaista lepoaikaa lukuun otta- matta on yhdenjaksoinen.

Soveltamisohje:

Xxxxxxx toimihenkilö joutuu säännöllisen työaikansa ulkopuolella suorittamaan laatukokeiden valvontaa tai muita työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä, lue- taan näiden suorittamiseen kuluva aika tässä pykälässä tarkoitetuksi työ- ajaksi. Xxxxxxx edellä tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta aiheutuu toimi- henkilölle haittaa, on se hänelle kohtuullisesti korvattava. Korvauksen suuruus määritellään paikallisesti.

17 § Pitkän työpäivän korvaus jaksotyössä ‌

1. Vuorokautisen työajan ylittäessä kahdeksan tuntia maksetaan toimihenkilölle jak- sotyössä pitkän työpäivän korvauksena sanotun tuntimäärän ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % toimihenkilön tuntipal- kasta laskettuna.

Esimerkki 1:

Käytössä on jaksotyö kahden viikon jaksolla, jonka säännöllinen työaika on 80 tuntia. Toimihenkilölle maksettavat korvaukset toteutuneen työajan perusteella olevat seuraavat:

	M	T	K	T	P	L	S	M	T	K	T	P	L	S	Yht.
Työvuoro- luettelo	8	10	8	12	8	-	-	10	8	6	4	6	-	-	80
Toteutunut työaika	8	10	8	12	8	-	-	10	8	6	4	6	-	-	80
50 %		2		2				2							6
100 %				2											2

Toimihenkilölle maksetaan pitkän työpäivän korvauksena 50 %:n korotusosa kuudelta tunnilta ja 100 %:n korotusosa kahdelta tunnilta.

2. Jos jakson aikana tehty tuntimäärä säännöllisiltä, työvuoroluettelon mukaisilta työpäiviltä ylittää 16 §:n mukaisen tai 22 §:n mukaan lyhennetyn (arkipyhät) työ- tuntimäärän, maksetaan ylittäviltä tunneilta pitkän työpäivän korvauksen lisäksi yksinkertainen tuntipalkka.

Poissaolot, jotka johtuvat vuosilomasta, sairaudesta, tapaturmasta, taloudellisista tai tuotannollisista syistä toteutetusta lomautuksesta, työnantajan määräämästä matkasta tai reservin harjoituksesta taikka työnantajan järjestämään tai liittojen välillä sovittuun koulutukseen osallistumisesta, huomioidaan kuten kahdeksan tunnin työpäivä edellisen kappaleen mukaisen työtuntimäärän laskennassa.

Esimerkki 2:

Käytössä on jaksotyö kahden viikon jaksolla, jonka säännöllinen työaika on 80 tuntia. Toimihenkilölle maksettavat korvaukset toteutuneen työajan perusteella olevat seuraavat:

	M	T	K	T	P	L	S	M	T	K	T	P	L	S	Yht.
Työvuoro- luettelo	8	10	8	10	8	-	-	8	8	6	8	6	-	-	80
Toteutunut työaika	8	10	8	12	8	-	-	10	8	6	8	6	-	-	84
50 %		2		2				2							6
100 %				2											2

Pitkän työpäivän korvaukset maksetaan toimihenkilölle samoin kuin esimer- kissä 1. Koska jaksoon sisältyvinä työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä on tehty työtä yli 80 tuntia (ylitys neljä tuntia), toimihenkilölle maksetaan pitkän työpäivän korvauksen lisäksi yksinkertainen tuntipalkka neljältä tunnilta.

3. Lauantaipäivinä sekä pyhä- ja juhlapäivien aattoina tehdystä työstä maksetaan kahdeksan tunnin jälkeen pitkän työpäivän korvauksena 100 %:lla korotettua tun- tipalkkaa.

4. Xxxxxxx toimihenkilö tehtyään työtä vähintään kahdeksan tuntia jatkaa työtä kes- keytyksettä vuorokauden vaihteen yli, maksetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta pitkän työpäivän korvaus. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon kyseessä olevan vuorokauden aikana tehdyltä työltä maksetta- vaa palkkaa laskettaessa.

18 § Vapaapäiväkorvaus jaksotyössä ‌

1. Toimihenkilön yhtenä tai useampana etukäteen ilmoitettuna työaikajaksoon sisäl- tyvänä vapaapäivänä tekemä työ korvataan maksamalla kahdeksalta ensimmäi- seltä tunnilta tuntipalkkaa 50 %:lla korotettuna ja seuraavilta tunneilta 100 % ko- rotettuna.

Esimerkki 1:

Käytössä on jaksotyö kahden viikon jaksolla, jonka säännöllinen työaika on 80 tuntia. Toimihenkilö on jakson aikana ollut työssä kahtena vapaapäivistään.

Toimihenkilölle maksettavat korvaukset toteutuneen työajan perusteella olevat seuraavat:

	M	T	K	T	P	L	S	M	T	K	T	P	L	S	Yht.
Työvuoro- luettelo	8	8	8	8	8	-	-	8	8	8	8	8	-	-	80
Toteutunut työaika	8	8	8	8	8	7	-	8	8	8	8	8	6	-	93
50 %						7							1		8
100 %													5		5

Xxxxxxxxxxxx on työskennellyt työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinään 13 tuntia. Vapaapäiväkorvauksena maksetaan 13 tunnin tuntipalkan lisäksi 50 % korotusosa kahdeksalta tunnilta ja 100 % korotusosa viideltä tunnilta.

Esimerkki 2:

Käytössä on jaksotyö kahden viikon jaksolla, jonka säännöllinen työaika on 80 tuntia. Työvuoroluetteloon on merkitty työtä 77 tuntia. Toimihenkilö on jakson aikana ollut työssä yhtenä vapaapäivistään. Toimihenkilölle maksettavat kor- vaukset toteutuneen työajan perusteella olevat seuraavat:

	M	T	K	T	P	L	S	M	T	K	T	P	L	S	Yht.
Työvuoro- luettelo	8	7	8	7	8	-	-	8	8	7	8	-	-	8	77
Toteutunut työaika	8	7	8	7	8	6	-	8	8	7	8	-	-	8	83
50 %						6									6
100 %

Xxxxxxxxxxxx on työskennellyt työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään kuusi tuntia. Vapaapäiväkorvauksena maksetaan kuuden tunnin tuntipalkan lisäksi 50 % korotusosa kuudelta tunnilta.

2. Vapaapäiväkorvauksen kanssa samanaikaisesti ei makseta pitkän työpäivän kor- vausta.

3. Toimihenkilön työskennellessä pääsiäislauantaina, joulu- tai juhannusaattona, jotka työvuoroluettelon mukaan olisivat olleet hänen vapaapäiviään, vapaapäivä- korvauksena maksetaan kaikilta tunneilta tuntipalkka 100 %:lla korotettuna.

19 § Muiden työaikamuotojen käyttäminen ‌

Käytössä voi voimassa olevan työaikalain mukaisesti olla muu työaikamuoto, kuten päivätyö tai vuorotyö.

Sulatejuustotehtaissa, kestopakkaamoissa, jäätelötehtaissa sekä maitojauhe- ja he- ratiivisteosastoilla säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin yhtenä tai use- ampana viikon päivänä pidentää enintään tunnilla edellyttäen, että työaika tasataan saman viikon aikana.

Työajan lyhentämisestä yksi- ja kaksivuorotyössä on liittojen välillä sovittu erillisellä pöytäkirjalla (s. 60).

Työajasta keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on liittojen välillä sovittu erillisillä pöytäkirjoilla (s. 62 alkaen).

20 § Ylityö ja lisätyö ‌

1. Ylityötä tehdään toimihenkilön suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

Jaksotyö

2. Jaksotyössä ylityöksi katsotaan työ, jota käytössä olevan työaikajakson pituisena ajanjaksona tehdään edellä 16 §:ssä tarkoitetun enimmäismäärän lisäksi.

Jaksotyössä kahdeksan tuntia ylittävistä työpäivistä maksettavasta pitkän työpäi- vän korvauksesta määrätään 17 §:ssä ja vapaapäivinä työskentelystä maksetta- vasta vapaapäiväkorvauksesta määrätään 18 §:ssä.

Muut työaikamuodot

3. Muissa työaikamuodoissa ylityö ja siitä maksettavat korvaukset määräytyvät voi- massa olevan työaikalain mukaan alla olevin poikkeuksin.

4. Korvauksena vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Lauantaipäivinä sekä pyhä- ja juhlapäivien aattoina tehdystä vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

5. Korvauksena viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta yli- työstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

6. Xxxxxxx toimihenkilö tehtyään työtä vähintään kahdeksan tuntia jatkaa työtä kes- keytyksettä vuorokauden vaihteen yli, maksetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta korvaus vuorokautisesta ylityöstä. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon kyseessä olevan vuorokauden aikana tehdyltä työltä mak- settavaa palkkaa laskettaessa.

7. Jos toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä, täyttä viikkotyöaikaansa vastaa- vaa tuntimäärää sellaisten poissaolojen vuoksi, jotka johtuvat vuosilomasta, sai- raudesta, tapaturmasta, taloudellisista tai tuotannollisista syistä toteutetusta

lomautuksesta, työnantajan määräämästä matkasta tai reservin harjoituksesta taikka työnantajan järjestämään tai liittojen välillä sovittuun koulutukseen osallis- tumisesta, korvataan vapaapäivänä tehty työ kuten viikoittainen ylityö.

8. Kolmivuorotyön osalta kts. myös keskeytyvää ja keskeytymätöntä kolmivuoro- työtä koskevat pöytäkirjat (s. 62 alkaen).

9. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta yli- työstä on sovittu. Lisätyö ei ole työaikalain mukaista ylityötä.

21 § Vapaapäivät ‌

1. Toimihenkilölle annetaan vapaapäivät viikoittain. Vapaapäivien antamisen perus- tana on tuotannollisen työn tarve. Vapaapäivät voivat sijoittua viikolle esimerkiksi seuraavasti:

1. Kahden päivän yhdenjaksoisena vapaana. Vapaapäivät annetaan viikoittain kiertävinä.

2. Sunnuntaina toisen vapaapäivän ollessa joko lauantai tai maanantai.

3. Sunnuntaina toisen vapaapäivän kiertäessä viikoittain.

Milloin laitos tai jokin sen osasto toimii ainoastaan viitenä päivänä viikossa, neu- votellaan vapaapäivien sijoittamisesta huomioiden tuotannon tarve ja toimihenki- löiden esitykset.

2. Sulatejuustotehtaissa annetaan, mikäli viikolla sunnuntain lisäksi ei ole toista va- paapäivää, toimihenkilölle lain mukaisen viikkovapaan lisäksi vapaapäivä lauan- taina, tai ellei tämä ole mahdollista, maanantaina.

Jäätelötehtaissa sekä maitojauhe- ja heratiivisteosastolla annetaan vapaapäivät:

− Keskeytyvää kaksi- ja kolmivuorotyötä tehtäessä, mikäli mahdollista, peräk- käin tai viikkovapaaseen liittyen siten, että yhdenjaksoinen vapaa-aika on vähintään kaksi päivää. Ensisijaisena viikkolepopäivänä on sunnuntai.

− Yksivuorotyössä joko lauantaina tai maanantaina tai ellei tämä ole mahdol- lista, kiertävänä. Toimihenkilön suostumuksella voidaan vapaapäivät antaa myös jonakin kiinteänä viikonpäivänä.

22 § Arkipyhien vaikutus työaikaan ‌

Milloin työaikajaksoon jaksotyössä sisältyy kirkollisia juhlapäiviä, joulu- tai juhannus- aatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, helatorstai tai itsenäisyyspäivä, on jakson työajan pituus kunakin vuonna noudatettavana olevaa teollisuuden yleistä työaikaa vastaava. Työaikajakson mahdollinen lyhennys voidaan toteuttaa joko asianomaisen tai sitä lähinnä seuraavan taikka edeltävän työaikajakson aikana. Jouluviikon aiheut- taman työajan lyhennyksen osalta voidaan erityisistä syistä noudattaa myös pidem- pää työajan tasoittumisjaksoa.

Esimerkki

Työpaikalla on käytössä jaksotyö kahden viikon jaksolla, jonka säännöllinen työaika on 80 tuntia. Jakson ensimmäiselle viikolle sijoittuu helatorstai. Se ly- hentää työaikajakson työaikaa kahdeksalla tunnilla. Työajan lyhennys toteute- taan siten, että jakson työaika on 72 tuntia joko sillä jaksolla, johon helatorstai

sijoittuu, kyseistä jaksoa edeltävällä kahden viikon jaksolla tai sitä seuraavalla kahden viikon jaksolla.

Arkipyhät lyhentävät säännöllistä työaikaa vastaavalla tavalla myös päivätyössä ja kaksivuorotyössä.

Sulatejuustotehtaissa, kestopakkaamoissa ja jäätelötehtaissa noudatetaan xxxxx xxxx- koina, joihin sisältyy kirkollisia juhlapäiviä, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä tai itse- näisyyspäivä, teollisuudessa yleisesti noudatettavaa työaikajärjestelyä, elleivät tuo- tantotekniset syyt muuta vaadi.

23 § Vuorotyölisät sekä ilta- ja yötyölisä Vuorotyölisät ‌

Vuorotyötä tehtäessä maksetaan vuorotyöhön osallistuville toimihenkilöille iltavuo- rossa 15 %:n ja yövuorossa 30 %:n suuruista tuntipalkasta laskettua vuorotyölisää.

Jos vuorotyötä tekevä toimihenkilö jää työhön yli kahdeksaksi tunniksi, hänelle mak- setaan kahdelta ensimmäiseltä kahdeksan tuntia ylittävältä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettuna sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka ajalle hän on jäänyt tekemään työtä.

Soveltamisohje:

Vuorotyöstä on kyse myös työssä, jossa vuorot menevät enintään tunnin pääl- lekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

Kts. keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön määritelmistä keskey- tymätöntä kolmivuorotyötä koskevan sopimuksen 8. kohta.

Ilta- ja yötyölisä

Muussa kuin vuorotyössä maksetaan kello 16 jälkeen tehdystä säännöllisestä työstä iltatyölisää, jonka suuruus on 15 % tuntipalkasta laskettuna. Jos toimihenkilön työ- vuoro alkaa kello 14 tai sen jälkeen, maksetaan iltatyölisää kuitenkin työvuoron alusta lukien.

Esimerkki 1:

Toimihenkilö on aloittanut työnsä aamulla siten, että kahdeksan tuntia tulee täyteen klo 15. Tämän jälkeen hänelle ryhdytään jaksotyössä maksamaan pit- kän työpäivän korvausta. Henkilön jatkaessa työtään klo 16 jälkeen ei iltatyöli- sää makseta, koska iltatyölisän maksaminen ei ole alkanut kahdeksan tunnin työpäivän aikana.

Esimerkki 2:

Toimihenkilön työaika jaksotyössä sijoittuu siten, että kahdeksan tuntia tulee täyteen klo 18. Klo 16 hänelle ryhdytään maksamaan iltatyölisää. Xxxxxx toimi- henkilö jatkaa työskentelyään klo 18 jälkeen, maksetaan hänelle iltatyölisän lisäksi pitkän työpäivän korvausta. Iltatyölisä lasketaan pitkän työpäivän kor- vauksella korotetusta tuntipalkasta. Iltatyölisää ja pitkän työpäivän korvausta maksetaan klo 18 lukien rinnakkain, koska iltatyölisän maksaminen oli alkanut jo kahdeksan tunnin työskentelyn aikana.

Muussa kuin vuorotyössä maksetaan kello 21-06 tehdystä säännöllisestä työstä yö- työlisää, jonka suuruus on 30 % tuntipalkasta laskettuna. Yötyölisää ei makseta aa- mutuntilisän kanssa samanaikaisesti.

24 § Aamutyölisä ‌

Muussa kuin kolmivuorotyössä maksetaan aamulla ennen kello 6.00 tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

Soveltamisohje:

Aamutyölisää maksetaan toimihenkilön työvuoron alkaessa klo 00 tai sen jäl- keen.

25 § Lauantailisä ‌

1. Lauantaina tehdystä säännöllisestä työvuoroluettelon mukaisesta työstä makse- taan kello 6.00–16.00 välisenä aikana 15 %:lla korotettu palkka. Lisää ei mak- seta iltavuorossa (kts. esimerkki 4).

Lauantaina kello 16.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (kuten sunnuntaina) riippumatta siitä, onko kyseessä säännöllinen työaika vai ei.

2. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä maksetaan lauantain iltavuoron alusta lukien 100 %:lla korotettu palkka.

3. 100 %:n lauantailisän kanssa ei makseta samanaikaisesti iltatyölisää, vuorotyöli- sää sen sijaan maksetaan.

Esimerkki 1:

Lauantai on jaksotyössä työvuoroluettelon mukainen säännöllinen työpäivä klo 10–18. Toimihenkilölle maksetaan:

klo 10–16 lauantailisä 15 %

klo 16–18 lauantailisä 100 %

Esimerkki 2:

Jaksotyötä tekevä toimihenkilö työskentelee lauantaina työvuoroluettelon mu- kaisena työpäivänä klo 6–18. Toimihenkilölle maksetaan:

klo 6–14 lauantailisä 15 %

klo 14–18 pitkän työpäivän korvaus 100 %

klo 14–16 lauantailisä 15 % korotetusta palkasta laskettuna klo 16–18 lauantailisä 100 %

Esimerkki 3:

Jaksotyötä tekevä toimihenkilö työskentelee lauantaina vapaapäivänään klo 8–18. Toimihenkilölle maksetaan:

klo 8–16 vapaapäiväkorvaus 50 %

klo 16–18 vapaapäiväkorvaus 100 %

klo 16–18 lauantailisä 100 %

Esimerkki 4:

Jatkuvaa kaksivuorotyötä tekevä toimihenkilö on lauantaina työvuoroluettelon mukaisessa iltavuorossa klo 14–22. Toimihenkilölle maksetaan:

klo 14–16 iltavuorolisä 15 %

klo 16–22 lauantailisä 100 %

klo 16–22 iltavuorolisä 15 % lauantailisällä korotetusta palkasta lasket- tuna

Esimerkki 5:

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevä toimihenkilö on lauantaina työvuoro- luettelon mukaisessa iltavuorossa klo 14–22. Toimihenkilölle maksetaan:

klo 14–22 lauantailisä 100 %

klo 14–22 iltavuorolisä 15 % lauantailisällä korotetusta palkasta lasket- tuna

26 § Sunnuntaityökorvaus ‌

Sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä tai vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka. Edellä mainittuina päivinä suoritetusta työstä maksetaan ilta- ja vuorotyölisät 100 %:lla korotettuna.

27 § Juhlapyhiin liittyvät korvaukset Suurjuhlapyhäkorvaus ‌

Toimihenkilön työskennellessä joulupäivänä, tapaninpäivänä (toinen joulupäivä), lop- piaisena, pitkäperjantaina, pääsiäispäivänä, toisena pääsiäispäivänä, juhannuspäi- vänä tai juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina, maksetaan hänelle suurjuhlapyhäkor- vausta siten, että palkka vähintään 200 %:lla ylittää peruspalkan.

Suurjuhlapyhäkorvaus kattaa:

− sunnuntaityökorvauksen

− lauantailisän

− pitkän työpäivän korvauksen

− vapaapäiväkorvauksen

− korvauksen viikoittaisesta tai vuorokautisesta ylityöstä

Suurjuhlapyhäkorvaus ei kata:

− aamutyölisää

− viikkolepokorvausta

− vuorotyölisiä

− ilta- tai yötyölisää

Aamutyölisä ja viikkolepokorvaus lasketaan korottamattomasta palkasta ja vuorotyö- lisät sekä ilta- ja yötyölisä 100 %:lla korotetusta palkasta.

Pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto

Toimihenkilön työskennellessä työvuoroluettelonsa mukaisesti pääsiäislauantaina taikka juhannus- tai jouluaattona (myös sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona) makse- taan hänelle 50 %:n suuruinen erillinen korvaus, joka kahdeksan tunnin jälkeen nou- see 100 %:iin. 100 %:n korvausta ei makseta samanaikaisesti pitkän työpäivän kor- vauksen tai vuorokautista ylityötä koskevan korvauksen kanssa.

Klo 16.00 jälkeen pääsiäislauantaina, juhannus- tai jouluaattona suoritettava työ

korvataan klo 16.00 jälkeen 200 %:lla korotettuna kuten suurjuhlapyhinä tehtävä työ.

Kts. jaksotyön vapaapäiväkorvauksesta pääsiäislauantain sekä juhannus- ja jouluaa- ton osalta 18 § ja muiden työaikamuotojen ylityökorvauksen osalta 20 § §.

Kts. jaksotyön pitkän työpäivän korvauksesta juhlapäivien aattoina 17 § sekä muiden työaikamuotojen ylityökorvauksesta 20 §.

28 § Korvausten suorittaminen vapaa-aikana ‌

Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan sopia työehtosopimuksen mukaisten korvausten ja lisien vaihtamisesta rahakorvausta vastaavaksi vapaaksi. Vapaaksi voidaan sopia vaihdettavaksi esimerkiksi:

− Pitkän työpäivän korvaus, vapaapäiväkorvaus ja ylityökorvaus perusosineen

− Lisätyön perusosa

− Sunnuntaityökorvaus

− Suurjuhlapyhäkorvaus

− Aamutyölisä

− Vuorotyölisät sekä ilta- ja yötyölisä

− Lauantailisä

Ellei asiasta toisin sovita, on vapaa-aika annettava kuuden kuukauden kuluessa.

Jos toimihenkilö ei voi pitää sovittua vapaata ennen vapaan ajankohtaa alkaneen työkyvyttömyyden vuoksi, sovitaan vapaan antamisesta myöhemmin tai se korvataan rahana. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet vapaat korvataan rahana.

29 § Viikkolepokorvaus ‌

Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa kolmen kuu- kauden kuluessa. Viikkolepo voidaan korvata myös suorittamalla erillinen, työaikalain 23 §:ssä tarkoitetun ylityökorvauksen perusosan suuruinen rahakorvaus.

30 § Työvuoroluettelo ‌

Työnantajan on laadittava jokaista työpaikkaa varten työvuoroluettelo, jossa maini- taan vapaapäivät ja työn alkamisajat. Ruokailu- ja lepoajat sekä työn päättymisaika on ilmoitettava, milloin se on työn luonteen vuoksi mahdollista.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuorotyötä ja jaksotyötä koskeva työvuoroluettelo on saatettava toimihenkilöi- den tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Liitot suosittelevat, että työvuoroluettelo annetaan toimihenkilöiden tietoon kaksi viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista, milloin se toimin- nan luonteen perusteella on mahdollista.

Tämän ilmoitusajan jälkeen työtuntijärjestelmää voidaan muuttaa vain toimi- henkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Soveltamisohje:

Milloin työvuoroluetteloa pysyvästi muutetaan ja työvuoroluettelon muuttami- nen koskee esim. useampia toimihenkilöitä, muuten merkittävää osaa henkilö- kunnasta tai koko henkilökuntaa, tulee muutoksesta neuvotella luottamusmie- hen kanssa etukäteen ja hänelle selvittää muutoksen merkitys ja vaikutukset.

31 § Työaikapankki ‌

1. Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettavia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa- ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan paikallisesti sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pidemmällä aikavälillä.

2. Työaikapankin tarkoituksena on lisätä joustavuuden kautta tehokkuutta, tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä, lisätä henkilöstön työviihtyvyyttä, hyvin- vointia ja työssä jaksamista sekä tukea työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

3. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti työnantajan ja luottamusmiehen, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, asianomaisten toimihenkilöiden välillä noudattaen työehtosopimuksen 6 §:ssä sovittuja paikallisen sopimisen menettelytapoja.

4. Työaikapankkia koskevassa paikallisessa sopimuksessa tulisi kirjata mahdolli- simman täsmällisesti järjestelmän tavoitteet, soveltamisala ja sisältö sekä olisi sovittava ainakin seuraavista asioista:

− keitä sopimus koskee

− miten yksittäisen toimihenkilön järjestelmään liittyminen todetaan ja mi- ten siitä voi irtautua

− mitä osatekijöitä pankkiin voidaan sisällyttää

− säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät ja tasoittumisjakson pituus

− työaikapankkituntien enimmäiskertymä (työaikapankin kokonaiskertymä ei saa ylittää toimihenkilön kuuden kuukauden säännöllistä työaikaa vastaava määrää)

− miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi

− työaikapankkivapaan ajalta maksettavan palkan määräytyminen

− tilanteet, joissa työaikapankin kertymä voidaan korvata rahakorvauk- sena

− palkkaperuste

− miten työaikapankkivapaiden ajankohta määräytyy

− työaikapankkijärjestelmän muuttaminen

− työaikapankin purkaminen (esim. irtisanomisaika)

5. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:

− liukuvan työajan kertymää

− vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia (kuten lisä- ja ylityökorvaus sekä sunnuntaityökorvaus joko kokonaisuudessaan tai vain korotusosa)

− työajan lyhennysvapaita

− työehtosopimuksen mukaisia joustovapaita

− keskimääräistä säännöllistä viikkotyöaikaa

− vapaaksi vaihdettua lomarahaa

6. Työaikapankkia käytettäessä on kiinnitettävä huomiota työaikalain mukaisen enimmäistyöajan noudattamiseen.

7. Pankkivapaalta maksettavan palkan määräytymisperusteet tulee määritellä työai- kapankkia koskevassa sopimuksessa. Lähtökohtana voidaan pitää, että pankki- vapaan ajalta maksetaan vapaan pitoajankohdan mukainen säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen ilman todelliseen työntekoon perustuvia lisiä.

8. Työaikapankkivapaat rinnastetaan työssäolopäivien veroiseksi ajaksi vuosiloman ansainnassa, ellei toisin sovita.

9. Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan pankkivapaiden käytön peri- aatteet ja menettelytavat. Työnantajan tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon toimihenkilön esitykset työaikapankkivapaan ajankohdasta. Työaika- pankkivapaita ei lähtökohtaisesti voida sopia yrityksen sesonkien ajalle. Työaika- pankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan myös siitä, miten menetellään, jos työ- aikapankkivapaan ajankohdasta ei päästä yksimielisyyteen.

10. Ellei toisin sovita, työaikapankkiin siirrettyjen erien pitämistä koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella.

11. Ellei toisin sovita, työaikapankkivapaa kuluu ennalta ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana, eikä sitä siirretä myöhempään ajankohtaan toimihenkilön ollessa ko. päivänä työkyvytön.

12. Mikäli työaikapankkisopimuksen päättyessä tai työsuhteen päättyessä pankissa on kertynyttä tai vajaata saldoa, se korvataan tai peritään takaisin rahana sopi- muksen tai työsuhteen päättyessä.

13. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä työaika- pankkiin kertyneet tunnit pidettäisiin ennen mahdollisiin lomautuksiin turvautu- mista.

14. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että jos työaikapankkiin siirrettävien erien määrä ja peruste ei ilmene työaika- ja palkkakirjanpidosta muutoin, tulisi työnantajalla olla työntekijäkohtainen kirjanpito työaikapankkiin siirrettyjen erien määristä ja perus- teista. Toimihenkilölle annetaan pyynnöstä selvitys työaikapankin kertymästä.

15. Työaikapankin käyttöönotosta ilmoitetaan työehtosopimusosapuolille.

32 § Hälytysluontoinen työ ‌

Xxxxxxx toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoiseen työhön hänen poistuttuaan jo työ- paikalta säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erillistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai toimihenkilön vapaapäivänä ennen klo 21.00, kahden tunnin tuntipalkkaa vastaava korvaus ja

b) jos kutsu on annettu klo 21.00–06.00, kolmen tunnin tuntipalkkaa vastaava kor- vaus. Jos työ on samalla ylityötä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa tilan- teissa heti 100 %.

Xxxxxxx toimihenkilölle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajal- laan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana päi- vänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, maksetaan hänelle ylimääräinen kah- den tunnin tuntipalkkaa vastaava korvaus ilman ylityölisää.

Soveltamisohje:

Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaiseen vuorokauden aikaan, jona yleisiä kulkuyhteyksiä ei ole, tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyt- tää meno- tai paluumatkalla yleistä tai muuta soveliasta kulkuneuvoa, makse- taan toimihenkilölle selvitystä vastaava korvaus matkakuluista.

33 § Varallaolo ja puhelinohjeet ‌

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen olemaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, maksetaan toimihenkilölle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan varalla työtä suorittamatta 50 % toimihenkilön säännöllisestä peruspalkasta, ellei toisin sovita. Korvauksen suuruudessa on huomioitava varallaolosta toimihenkilön vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoituk- set. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on kysymys, kun toimihenkilö on sopimuksen perusteella tiet- tynä aikana päivystysvalmiudessa voidakseen lähteä kutsun saatuaan työpai- kalla suorittamaan työtä. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen määräyksen mukaisesti.

Varallaolosta on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden laadusta, kestoajasta tai korvauksesta. Liitot suosittelevat, ettei varallaoloajaksi sovita toimihenkilön kannalta haitallisia lyhyitä ajanjaksoja, vaan että varallaoloaika olisi yhdenjak- soinen.

2. Jos toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvolli- suus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse tai muulla tavoin erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkkauksessa.

Soveltamisohje 1:

Puhelimitse tai muulla tavoin annettavissa ohjeissa tai määräyksissä on kysy- mys tilanteesta, jossa toimihenkilöltä voidaan tämän vapaa-aikana pyytää oh- jeistusta ilman, että on sovittu tietystä sidonnaisuusajasta. Korvaus ohjeistuk- sen tai määräysten antamisesta vapaa-ajalla on määriteltävä etukäteen.

Soveltamisohje 2:

Liitot toteavat, että ohjeiden antaminen työajan ulkopuolella voi vaikuttaa toi- mihenkilön mahdollisuuteen palautua vapaa-aikanaan. Työn vaaroja ja hait- toja arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota työajoista aiheutuviin riskeihin, missä yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista huomioida myös toimihenkilön velvollisuus antaa ohjeita vapaa-ajalla.

34 § Kausivaihtelut ‌

Tuotannon kausivaihtelun niin vaatiessa voidaan touko-elokuussa annettavat vapaa- päivät tai osa niistä siirtää annettaviksi myöhemmin ennen seuraavan huhtikuun lop- pua. Tällöin säännöllinen työaika on enintään 96 tuntia kahden viikon työaikajaksolla.

Annettaessa siirrettyjä vapaapäiviä säännöllinen työaika on enintään 64 tuntia kah- den viikon työaikajaksolla, ellei siirrettyjä vapaapäiviä anneta yhtenä tai useampana yhdenjaksoisena vapaana työnantajan määräämänä ajankohtana.

Jos siirrettyjä vapaapäiviä ei voida antaa työntekijän työsuhteen päättymisen, sairau- den tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, korvataan 80 tuntia kahden viikon työaika- jaksolla ylittänyt työaika kuten ylityö.

Pöytäkirjamerkintä:

Tässä pykälässä tarkoitetun järjestelyn käytännöllisestä toteuttamisesta on hy- vissä ajoin neuvoteltava luottamusmiehen kanssa.

35 § Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso ‌

Työaikalain mukaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakso on enintään kuusi kuu- kautta. Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä tasoittumisjakson pituus voi olla enintään 12 kuukautta. Tasoittumisjakson pituutta muutettaessa luottamusmie- helle annetaan tieto työpaikalla käytettävän työajan enimmäismäärän tasoittumisjak- son pituudesta ja muutoksen perusteesta.

36 § Työaikakokeilut ‌

Työpaikalla voidaan neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia työaikakokeiluista yri- tyksen ja henkilöstön tarpeet huomioon ottaen. Xxxxxxx kokeiluissa poiketaan työehto- sopimuksen työaikamääräyksistä, tulee paikallinen sopimus työaikakokeilusta tehdä kirjallisesti. Milloin työaikakokeilua koskeva sopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi, noudatetaan siinä kahden kuukauden irtisanomisaikaa.

Työaikakokeiluihin liittyviä kysymyksiä käsitellään työpaikalla työnantajan ja toimi- henkilöiden luottamusmiehen välillä.

Työaikakokeiluista on ilmoitettava liitoille, jotka seuraavat kokeilujen asianmukaista toimivuutta.

MATKUSTAMINEN JA KOULUTUS ‌

37 § Matkakorvaukset Yleisiä määräyksiä ‌

Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi sil- loin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi.

Matkakustannukset

Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan mm. juna-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksi- tyiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

Päiväraha

Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta seuraavasti:

c) kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli kymmenen tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, sekä

d) osapäiväraha vajaavuorokaudelta, joka kestää yli kuusi, mutta enintään 10 kym- menen tuntia.

e) osapäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokau- den vähintään kahdella tunnilla ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli kuusi tuntia.

Päivärahan määrien osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia verohallinnon päätöksiä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Näistä korvauksista vähennetään puolet, milloin työnantaja järjestää toimihenkilölle vapaan ruoan. Vapaalla ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kohdalla kahta ja osa- päivärahan kohdalla yhtä ilmaista ateriaa.

Työnantajan maksaessa toimihenkilölle ennakonpidätyksen alaista päivärahaa, mak- setaan tällainen päiväraha palkanmaksukausittain palkanmaksun yhteydessä.

Ruokaraha

Milloin työmatkalta ei makseta päivärahaa, eikä toimihenkilöllä ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asun- nossaan ruokatauon aikana, eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paik- kakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa

ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toi- mihenkilölle verohallinnon kulloinkin verovapaaksi vahvistaman suuruinen ruoka- raha.

Yöpymiskustannukset

Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huoneen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti. Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoitus- laskua, maksetaan hänelle yöpymisrahaa 14 euroa.

Ulkomaan matkat

Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa siten kuin työnantajan ja toi- mihenkilön välillä on tämän pykälän ja valtion matkustussäännön periaatteita noudat- taen erikseen sovittu.

Työkomennus

Xxxxxxx työn suorittaminen edellyttää vähintään kahden viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittami- nen kestää vähintään kaksi kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.

Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huo- mioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

Työvuoroluettelon edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu

Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokau- den aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä makse- taan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työvuoroluette- lon edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

Matka-ajan korvaus

Milloin toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukai- sena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena pe- ruspalkka kuitenkin enintään kahdeksalta tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäi- vänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinte- ästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen jaksotyöajan täyttymistä otetaan huomioon myös matkus- tamiseen käytetyt tunnit työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen säännöllisen työ- ajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittami- sesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

Korvaus oman auton käytöstä

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä verohallinnon kulloinkin vero- vapaaksi vahvistama korvaus, jonka suuruuteen vaikuttaa muun muassa lisämatkus- tajien tai perävaunun kuljettaminen.

Matkustussääntö

Työpaikkaa varten voidaan vahvistaa matkustussääntö, jossa toimihenkilön matka- kustannusten korvaamisesta määrätään toisinkin edellyttäen, että paikallisella sopi- muksella todetaan, että matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena ot- taen vähintään saman tasoiset kuin tämän pykälän mukaiset edut.

38 § Koulutus ‌

Koulutuskysymyksistä on sovittu erikseen liittojen välisen yhteistoimintasopimuksen 5 luvussa (s. 73).

Pöytäkirjamerkintä 1:

Xxxxxxx toimihenkilö työnantajan lähettämänä osallistuu ammattitaidon edistä- mistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, työnantaja maksaa matkakorvaukset matka-ajan korvausta lukuun ottamatta tämän työehtosopimuksen määräys- ten mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Sopijapuolet toteavat, että yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettuun paikalli- sesti järjestettyyn, ammattitaitoa tai työsuhdeasioiden hoitoa kehittävään kurs- sitoimintaan osallistuvat toimihenkilöt on kurssiajalta tulevien etuuksien suh- teen saatettava keskenään samaan asemaan. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Sopijapuolet toteavat lisäksi, että tässä tarkoitetusta koulu- tuksesta, sen kustannuksista ja niiden korvaamisesta voidaan sopia paikalli- sesti toisinkin.

Milloin edellisessä kappaleessa tarkoitettuun työnantajan järjestämään koulu- tukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopijapuolet to- teavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvitta- essa paikallisesti.

Soveltamisohje:

Pöytäkirjamerkintä 2. tarkoituksena on saattaa siinä mainittuihin koulutustilai- suuksiin osallistuvat toimihenkilöt etuuksien suhteen samaan asemaan. Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva työnjohtaja joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Ne, jotka osallistuvat koulutustilaisuuteen säännöllisenä työaikanaan, saavat kuukausipalkkansa vähentämättömänä.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota toimihenkilön vuorokausilevon toteutumiseen.

VUOSILOMA ‌

39 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Soveltamisohje:

Toimihenkilöllä on oikeus saada vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on loma- kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3.) kes- keytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Vuosiloman antamisesta keskeytymättömän 3-vuorotyön 5-vuorojärjestelmässä kts. keskeytymätöntä 3-vuorotyötä koskeva pöytäkirja (s. 64).

2. Toimihenkilölle, joka on tehnyt jatkuvasti tai säännöllisesti toistuen vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perustella las- kettu keskimääräinen päiväpalkka siten kuin vuosilomalain 11 §:n 3 momentissa säädetään. Samalla otetaan huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti tois- tuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorvauk- set.

3. Jos toimihenkilö on vuosiloman aikana työkyvytön, siirretään vuosiloma toimi- henkilön pyynnöstä siten kuin vuosilomalaissa säädetään. Samoin menetellään, mikäli toimihenkilön tiedetään lomansa aikana joutuvan sellaiseen sairaan- tai siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

40 § Vuosiloman siirtäminen ‌

Vuosiloman siirtäminen työnantajan aloitteesta

1. Milloin yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, työnantajalla on oikeus antaa 18 vuosilomapäivää (eli kolme viikkoa) ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muul- loin kuin lomakauden (2.5.–30.9.) aikana. Ennen vuosiloman jakamista ja loma- kauden ulkopuolella annettavan vuosiloman osan ajankohdan määräämistä on työnantajan kuultava asiasta asianomaista toimihenkilöä.

Lomakauden ulkopuolella annettava lakisääteisen vuosiloman osa annetaan kestoltaan puolitoistakertaisena tai sen osalta maksetaan ylimääräinen loma- raha, jonka suuruus on 50 % asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan siirtäessä yli kymmenen vuotta työsuhteessa olleen toimihenkilön vuosilomaa lomakauden ulkopuolelle, annetaan siirretty loman osa kahden vuosilomapäivän osalta pituudeltaan kaksinkertaisena.

Vuosiloman siirtäminen sopimalla

2. Jos työnantaja ja toimihenkilö, jonka työsuhde on kestänyt lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä (31.3.) keskeytyksettä vähintään kymmenen vuotta, sopivat osan lomakautena pidettävästä 24 päivän vuosilomasta siirrettäväksi lo- makauden (2.5.–30.9.) ulkopuolelle, annetaan siirretyksi sovitusta lomasta kaksi

vuosilomapäivää työnantajan määräämänä ajankohtana pituudeltaan kaksinker- taisena tai niiden ajalta maksetaan ylimääräinen lomaraha, jonka suuruus on 100 % ao. lomapäivien vuosilomapalkasta.

Soveltamisohje:

Toimihenkilö, joka ei kuulu tämän työehtosopimuksen työajan lyhentämissopi- musten piiriin (s. 60 alkaen), saa itse päättää kahden vuosilomapäivän siirtä- misestä lakisääteisen lomakauden ulkopuolelle. Tällöin toimihenkilö saa kah- den vuosilomapäivän sijasta lomakauden ulkopuolella neljä vuosilomapäivää.

41 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosiloma- palkastaan.

2. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puo- let lomarahasta maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.

Paikallisesti voidaan sopia, että lomaraha suoritetaan kaikille toimihenkilöille sa- manaikaisesti. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikalli- sesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

3. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä kyseiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seu- raavan kalenterivuoden lomakauden loppuun mennessä.

Esimerkki:

Toimihenkilö on sopinut työnantajan kanssa lomanmääräytymisvuonna 1.4.2022–31.3.2023 ansaittua vuosilomaa xxxxxxxx xxxxxxxxx vaihtamisesta vastaavaksi vapaaksi. Lomarahavapaa on pidettävä 30.9.2024 mennessä.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustova- paan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta vapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

4. Lomaraha maksetaan jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavasta lomakorvauksesta, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenki- löstä itsestään johtuvasta syystä.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölli- selle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mai- nittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauk- sesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Toimihenkilölle, joka asepalveluksen suoritettuaan palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosentteina siitä vuosilomakorvauksesta, joka toimihenkilölle mak- settiin hänen palvelukseen astuessaan.

5. Sopijapuolet toteavat yhteiseksi tavoitteekseen työssä jaksamisen edistämisen, työkyvyn ylläpidon ja työurien pidentämisen. Tämän tavoitteen edistämiseksi ovat liitot sopineet, että toimihenkilöllä, joka on täyttänyt lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä 50 vuotta, on oikeus vaihtaa hänelle kertyneestä lomara- hastaan vastaavaan vapaaseen enintään kuusi arkipäivää, mikäli se on em. ta- voitteiden mukaista sekä tuotantotaloudellisista syistä mahdollista.

Vapaan ajankohdasta on pyrittävä sopimaan. Viime kädessä työnantaja määrää vapaan ajankohdan.

Toimihenkilön sairastuessa vapaan aikana vapaa-aika keskeytyy siten, että se muuttuu seuraavan päivän alusta sairauslomaksi. Vapaata ei kuitenkaan voida siirtää myöhempään ajankohtaan, vaan vapaata vastaava etuus palautuu mak- settavaksi lomarahana. Vastaavasti menetellään toimihenkilön sairastuttua en- nen vapaan alkamista.

Sopijapuolet seuraavat oikeuskäytäntöä ja mikäli em. sopimusmääräys lomara- han antamisesta vapaana on ristiriidassa oikeuskäytännön kanssa, poistuu mää- räys välittömästi tuomion saadessa lainvoiman.

POISSAOLOT TYÖSTÄ ‌

42 § Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka ‌

1. Jos toimihenkilöä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden kohtaa sai- rastuminen tai tapaturma, joka estää häntä tekemästä työtä eikä hän ole aiheut- tanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hä- nellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada työnantajaltaan palkkansa sen pitui- silta ajanjaksoilta kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti	Palkka maksetaan
1 kuukausi, mutta alle vuoden	4 viikolta
1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

Kuukauden työsuhde-edellytystä ei noudateta, jos kysymyksessä on työtapa- turma.

Soveltamisohje:

Liitot suosittelevat, että laajoissa epidemiatilanteissa toimihenkilölle makse- taan tartuntatautilain 60 §:n mukaisen karanteenin ajalta palkka samoin kuin sairausajalta. Työnantajalla on oikeus saada kirjallinen selvitys määrätystä ka- ranteenista.

2. Sairausajalta maksetaan sopimusperusteiset erilliset lisät (esim. aamutyölisä, vuorotyölisät, iltatyölisä) saman periaatteen mukaan kuin vuosiloman ajalta (kes- kimäärin) tai työvuoroluettelon mukaan. Vahvistetun työvuoroluettelon päättymi- sen jälkeen erilliset lisät maksetaan kuten vuosiloman ajalta (keskimäärin).

3. Toimihenkilö, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

4. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytet- tävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

5. Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksuvelvollisuutensa suorittamalla palkan suoraan toimihenkilölle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mu- kaisen korvauksen Kansaneläkelaitokselta tai vastaavalta työpaikkakassalta saa- tuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset. Erityisten syiden sitä edellyttä- essä työnantaja voi toteuttaa maksuvelvollisuutensa suorittamalla täyden palkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotuksen.

6. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä toimihenkilö saa saman työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta vakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka lain perus- teella maksetut korvaukset.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauk- sista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei enempää kuin maksamansa määrän.

7. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sai- rausajan ja äitiysloman palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suo- rittamatta.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilölle, joka ei ole oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivära- haan, suoritetaan, mikäli työsuhde on jatkunut yli kolme vuotta, 14 päivältä maksettavan täyden palkan lisäksi 60 % palkasta 12 päivältä sekä, jos työ- suhde on jatkunut yli viisi vuotta, 27 päivältä.

Edellisessä kappaleessa mainittu osapalkka suoritetaan enintään kerran kah- dentoista toisiaan seuraavan kalenterikuukauden aikana, ja vain kerran enem- män kuin kaksitoista kuukautta jatkuneen sairauden johdosta.

8. Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan mak- samaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1 kohdan mu- kaiseen sairausajan palkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkkaa maksetaan yhteensä enintään 1 kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkan- maksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysajanjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momen- tin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut yli 30 päivää siitä päivästä, jolloin on viimeksi suoritettu työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, mene- tellään sairausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi sai- raus eli sairausajan palkkaa suoritetaan uudelleen 1 kohdassa mainitulta sai- rausajan palkan ajanjaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutuslain tulkintaa noudattaen.

43 § Perhevapaat ‌

1.1.2024 tai sen jälkeen alkavat perhevapaat:

1. Toimihenkilöiden oikeus raskaus- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että toimihenkilö laatisi mahdollisimman aikaisessa vai- heessa kokonaissuunnitelman poissaolojaksoistaan.

2. Työnantaja on velvollinen maksamaan synnyttävälle vanhemmalle lakimääräisen raskaus- ja vanhempainvapaan pitämisen yhteydessä peruspalkan kolmen kuu- kauden ajalta raskausvapaan alkamisesta lukien. Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Työnantajalla on tällöin oikeus saada toimihen- kilölle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen raskaus- ja vanhem- painraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

3. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen raskaus- ja vanhempainva- paan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määri- teltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa sää- detty tai erikseen sovittu.

4. Muulle kuin synnyttävälle työntekijälle, jolla on oikeus työsopimuslain mukaiseen vanhempainvapaaseen ja jolla on oikeus vanhempainrahaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–3 momentin (14.1.2022/22) perusteella, maksetaan palkka van- hempainvapaan alusta lukien neljän viikon pituiseen kalenteriajanjaksoon sisälty- viltä työpäiviltä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työn- antajalla on tällöin oikeus saada toimihenkilölle samalta ajalta tuleva sairausva- kuutuslain mukainen vanhempainraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

Aiemmin kuin 1.1.2024 alkavat perhevapaat:

1. Toimihenkilöiden oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa- seen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimus- ja sairausva- kuutuslain mukaan.

2. Työnantaja on velvollinen maksamaan lakimääräisen äitiysva- paan yhteydessä peruspalkan kolmen kuukauden ajalta. Pal- kanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että toimihenkilön työ- suhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta en- nen synnytystä. Työnantajalla on tällöin oikeus saada toimihen- kilölle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiys- raha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, an- netaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liitty- vänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

3. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

4. Työntekijälle, jolla on oikeus työsopimuslain mukaiseen isyys- vapaaseen, maksetaan palkka isyysvapaan alusta lukien kuu- den päivän pituiseen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen va- paan alkamista. Työnantajalla on tällöin oikeus saada toimihen- kilölle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen isyys- raha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

44 § Lapsen sairastuminen ‌

Alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle tai samassa taloudessa jatkuvasti asuvalle huoltajan puolisolle (jäljempänä vanhemmat) palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkkaa makse- taan lapsen sairastumisesta laskettavan enintään neljän päivän ajanjaksolle sisältyviltä työpäiviltä.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että mo- lemmat vanhemmat ovat ansiotyössä eikä toisella vanhemmista ole ansio- työnsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksa- mista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen vanhemman esteestä hoitaa lasta. Edellä olevan poissaolon takia ei toi- mihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastu- nutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan ko- tiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakai- seen työmatkaan.

45 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraa- vissa tapauksissa:

1. Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei toi- mihenkilö ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

2. Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammas- sairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettava hoitoa. Edellytyk- senä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3. Raskaana olevan toimihenkilön osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äi- tiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuk- sen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei toimihenkilö ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

4. Toimihenkilön osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneu- voston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hy- väksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tar- koitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yri- tyksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Toimi- henkilölle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrä- tään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitar- kastus tehdään muualla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutki- mukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset siitä, ettei toimihenkilön palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

Jos tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, hänelle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaisen sairaus- päivärahan vähimmäismäärää.

46 § Muita poissaoloja työstä Lyhyt tilapäinen loma ‌

Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattu- van äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa ly- hyttä tilapäistä lomaa.

Merkkipäivät

Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Hautajaiset, vihkiäiset

Toimihenkilöllä on oikeus saada palkallinen vapaapäivä läheisen omaisensa hau- tausjärjestelyjä varten tai hautauspäivänä sekä omiin vihkiäisiinsä. Läheisinä

omaisina pidetään toimihenkilön puolisoa, lapsia, lapsenlapsia, adoptiolapsia, sisa- ruksia, isovanhempia sekä omia ja puolison vanhempia.

Jos lähiomaisen hautajaiset ovat niin kaukana, ettei toimihenkilön voida kohtuudella edellyttää yleisiä kulkuneuvoja käyttäen voivan matkustaa hautajaisiin tai sieltä takai- sin kotipaikkakunnalleen hautauspäivänä, annetaan hänelle, mikäli matkustaminen tapahtuu hänen työpäivänään, matkustamista varten yksi palkallinen vapaapäivä.

Järjestökokoukset

Allekirjoittaneiden toimihenkilöjärjestöjen ja niiden keskusjärjestöjen valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana palk- kaa vähentämättä sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehto- sopimusneuvotteluja koskevia asioita.

Kunnallisten elinten kokoukset

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähenne- tään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan me- netystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toi- mihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansiomenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toi- mihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansiomene- tyksen korvauksesta.

Reservin harjoitukset

Reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle maksetaan kertausharjoituk- sen ajalta hänen palkkansa ja hänelle maksettavan reserviläispalkan erotus.

Sosiaaliset etuudet

Tämä sopimus ei koske työnantajan ohjesääntöjen mukaan toimihenkilöille myöntä- miä tai erikseen sovittuja huolto- eikä muita sosiaalisia etuja, vaan ne jäävät tämän sopimuksen ulkopuolelle.

MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

47 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja ottaa esihenkilöasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka kattaa työnantajan ja vakuutuksen ottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön vastuun yrityksen työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai lii- kennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 141 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

2. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

48 § Järjestäytymisvapaus ‌

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

49 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen ‌

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän sopi- mukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukau- sittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle annetaan kalenteri- vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

50 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun oikeuksista ja velvollisuuksista on sovittu liittojen välisessä yhteistoimintasopimuksessa (s. 66).

Tehtävien hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautusta työstään.

Luottamusmieskorvaukset ovat:

	30.6.2023 saakka	1.7.2023 lukien
Toimihenkilöiden lukumäärä	Euroa/kk	Euroa/kk
5–9	82	87
10–20	131	138
21–50	166	175
51–100	237	251
101–000	000	000
201–000	000	000
301–380	371	392

Työsuojeluvaltuutetun korvaukset ovat:

	30.6.2023 saakka	1.7.2023 lukien
Toimihenkilöiden lukumäärä	Euroa/kk	Euroa/kk
10–20	131	138
21–50	166	175
51–100	237	251
101–000	000	000
201–000	000	000
301–380	371	392
381–	437	462

51 § Tilastotietojen antaminen luottamusmiehelle Tilastoyhteistyösopimuksen mukaiset tiedot ‌

Työpaikan kaikista tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä anne- taan luottamusmiehelle kirjallisesti palkkatilastotiedot kerran vuodessa samalta ajan- kohdalta miltä tilastoyhteistyösopimukseen perustuvan toimihenkilötilaston perustie- dot kerätään. Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausipalkka

− yhteenvetona toimenvaativuusluokittain ja

− yhteenvetona työpaikkakohtaisesti.

Liittojen välisen palkkatilastointisopimuksen mukaan Meipake-järjestelmän ulkopuo- lelle jäävät toimihenkilöt tilastoidaan omana ryhmänään.

Kaikissa toimintokohtaisissa tehtäväalue- ja palkkaryhmittäisissä yhteenvedoissa il- moitetaan samalla myös toimihenkilöiden lukumäärät.

Tässä kohdassa tarkoitetut tilasto- ja lukumäärätiedot annetaan luottamusmiehelle välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilötilasto on valmistunut.

Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräistä kuukausiansiotietoja kol- mea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan samaa kuukau- siansiokäsitettä kuin tilastoyhteistyösopimuksen mukaisessa palkkatilastossa.

Meipake-tiedot

Luottamusmiehille annetaan vähintään seuraavat tiedot Meipake-palkkausjärjestel- mästä:

f) Xxxxxxxx, josta ilmenevät toimen nimi, toimen vaativuuspisteet, pisteet yhteensä, vanha palkka ja uusi palkka

− Xxxxxxxx, josta ilmenevät toimien nimet ja toimenvaativuusluokituspisteet.

Luottamusmiehen saamat tiedot ovat ehdottoman luottamuksellisia eikä niitä ole lupa jakaa.

52 § Kokoontumisoikeus ‌

Tämän sopimuksen 1 §:ssä tarkoitetun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai, mikäli liitolla ei ole alayhdistystä, sen jäsenillä on kullakin työpaikalla mahdolli- suus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatunnilla, tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edelly- tyksin:

− Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa pai- kassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

− Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyy- dessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei täl- laista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksen mukaisen rat- kaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. sii- hen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimin- taa.

− Pidettävän kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat ko- koustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

− Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

53 § Työpaikkakäynnit ‌

Muiden kuin teollisuuslaitokseen työsuhteessa olevien henkilöiden tuominen tehdas- alueelle ilman kussakin tapauksessa erikseen teollisuuslaitoksen johdolta saatua lu- paa on kielletty.

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n toimihenkilöille varataan tilaisuus, sovittuaan siitä meijerin tai tehtaan johdon kanssa, käydä yhdessä meijerin tai tehtaan edustajan ja toimihenkilöitä edustavan ao. luottamusmiehen kanssa tutustumassa olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen käsittämissä laitoksissa.

54 § Työtaistelutoimenpiteet ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kiellettyjä.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

55 § Työehtosopimuksen voimassaolo ‌

Tämä sopimus on voimassa 4.4.2023 lähtien 31.3.2025 saakka jatkuen senkin jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat kuitenkin voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvottelu- osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin sopimukseen osalliselle.

Helsingissä 4. päivänä huhtikuuta 2023 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL RY

MEIJERITOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ MEIPAKE ‌

Meipake 2.4

1.5.2014 alkaen

Toimihenkilön Meipake-palkka muodostuu kolmesta eri palkan osasta:

1. Toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta (TVL-palkka),

2. Henkilökohtaisten työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä palkanosasta ja

3. Palvelusvuosilisästä

Toimihenkilön Meipake-palkka muodostetaan siten, että tehtävän vaativuus, toimi- henkilön henkilökohtainen pätevyys sekä palvelusvuodet pisteytetään ja kokonais- pistemäärä kerrotaan yritys- tai toimipaikkakohtaisesti määräytyvällä pisteen euro- määrällä.

1. TOIMEN VAATIVUUS (TVL)

Toimen vaativuutta arvioitaessa mitataan niitä vaatimuksia, joita tehtävä tekijälleen asettaa. Toimen sisältö on vaativuuden mittauksen lähtökohta. Tehtävien vaativuus- luokituksella mitataan meijeritoimihenkilön tehtävissä esiintyvät oleelliset vaativuus- tekijät.

ARVIOINTIRYHMÄ

Työpaikalla perustetaan arviointiryhmä, joka hoitaa keskitetysti kaikkien tehtävien vaativuuden arvioinnin. Sen tulisi olla pysyvä yhteistyöryhmä, joka jatkossa tarkastaa tehtävien arvioinnit toimien sisällön muuttuessa, luokittaa kokonaan uudet toimet sekä ratkaisee mahdollisesti syntyvät ongelmat ja erimielisyydet. Ryhmän koko on 2–6 henkilöä. Arviointiryhmä perehtyy arviointijärjestelmän sisältöön ja järjestelmän käyttöön.

VAATIVUUSMITTARIT

Toimen vaativuuden mittauksen tarkoitus on tuottaa oikeudenmukainen tehtävien vaativuusasteikko ja kytkeä sen avulla toisiinsa tehtävän vaativuus ja palkka. Toimen vaativuus arvioidaan toimenkuvauksen perusteella. Vaativuusmittareita on neljä:

− Itsenäisen harkinnan vaativuus (toimen luonne)

− Päätöksenteon vaikutukset

− Vuorovaikutus

− Johtaminen/asema

Toimenvaativuustaulukoiden kussakin ruudussa voidaan käyttää tarkennuspis- teitä, joilla voidaan muuttaa peruspisteitä niissä tehtävissä, joissa on suurempi tai pienempi taloudellinen vastuu, tuotannollinen vastuu ja/tai laatuvastuu taikka toimen luonteeseen kuuluu toistuvasti ennakoimattomissa tilanteissa tehdä aikapaineesta johtuvia riskinalaisia ratkaisuja ja päätöksiä. TVL-pisteitä voidaan tarkentaa –5-+30- pisteellä.

Tehtävän luonne/itsenäisen harkinnan vaativuus & päätöksenteon vaikutukset

	PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT (A-E)
	Omaan toi- meen liittyvät pää- tökset ja ratkaisut	Päätökset ja ratkaisut vai- kuttavat yh- den kokonai- suuden osa- alueen tulok- seen	Päätökset ja ratkaisut vai- kuttavat mei- jerin yhteen kokonaisuu- teen	Päätökset ja ratkaisut vai- kuttavat mei- jerin useam- paan koko- naisuuteen	Suuri merki- tys meijerin tavoitteiden ja tuloksen saa- vuttamiselle
XXXXXX XXXXXX (1-6)
	A	B	C	D	E
1 VALINTAA VAIHTOEHDOISTA Selkeät ohjeet	177	186
2 RATKAISUJA TUTUISSA TILAN- TEISSA Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla	190	199	215
3 HARKINTAA JA RATKAISUJA UUSISSA TILANTEISSA Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä		220	234	249
4 SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA RATKAISUJA Perusteina useiden toimintojen asi- antuntemus ja kokemus		239	254	269	289
5 SUUNNITTELUA, ERITTELYJÄ JA VAATIVIA RATKAISUJA Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä rat- kaisuja Laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteen sovelluksille		259	274	294	315
6 VAATIVIA KEHITYSTAVOIT- TEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN Oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asi- antuntijatahon palautteen kanssa				320	345

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta. Vaativuus on sitä suu- rempi

− mitä useammin harkintatilanteita esiintyy

− mitä erilaisempia ne ovat

− mitä lyhyempi harkinta-aika on

− mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan

− mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet

− mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan niiden merkittävyyttä ja laajuutta. Päätöksente- koon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositusten antaminen tai vastaavan asiantuntija-auktoriteetin käyttöön perustuva vaikutus. Vaikutuksia tar- kastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityksen toiminnan kan- nalta. Vaativuus on sitä suurempi

− mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset

− mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun

− mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset

Vaikuttaminen: Vuorovaikutus & tehtävä/asema

JOHTAMINEN/ASEMA (A-D)

Oma tehtävä

Opastava tai ohjaava teh- tävä tai itse- näinen tehtä- väalue

Vastuu suu- rempi kuin it- senäisessä tehtäväalu- eessa tai henkilöstöoh- jausta ja/tai resursointia tai rajattu asi- antuntijateh- tävä

Organisointi- ja resurssi- vastuu (voi olla myös esi- henkilöteh- tävä), laaja suunnittelu- vastuu tai it- senäinen ja laaja-alainen asiantuntija-

tehtävä

Esihenkilö- tehtävän ko- rostunut vai- kutus tai esi- henkilöteh- tävä, jossa alaisia use- alla organi- saatiotasolla, merkittävä projekti-/asi- antuntijavas- tuu

VUOROVAIKUTUS (1-5)

1 TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA

Kommunikointia työn lähipiirissä

111

122

127

2 OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJATASON YHTEYK- SIÄ

Omassa toiminnossa

132

142

148

152

3 TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIANAUNTIJATASOLLA

Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa Pääasiassa omassa toiminnossa Mahdollisesti tavanomaisia yhteyk-

siä ulkopuolisiin sidosryhmiin

148

158

164

173

183

4 MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOIT- TEISTA YHTEYDENPITOA

Ammatillista erityisosaamista

Yhteyksiä asiakkaisiin, asiantuntijoi- hin tai vastaaviin sidosryhmiin

170

181

186

194

206

5 AKTIIVISTA OMA-ALOITTEISTA VAIKUTTAMISTA MEIJERIN JOH- TOON

Yrityksen hyvä kokonaistuntemus ja/tai tietojen jalostamista yleiskäyt- töön ja/tai merkittäviä yhteyksiä asi-

akkaisiin, asiantuntijoihin tai vastaa- viin sidosryhmiin

197

207

212

218

229

Harmaalla merkityissä ruuduissa on käytettävissä asiantuntija-/esihenkilötason li- säpisteytys. Mikäli taulukon pistemäärä ei riitä TVL-pisteytyksen tekemiseen, voi- daan pisteitä lisätä siten, että toimenkuvan edellyttämä asiantuntija-/esihenkilötason palkkataso saavutetaan.

Vuorovaikutus ja johtaminen ovat sitä suurempia

− mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen tarve

− mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus

− mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryh- mät)

− mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteyden- pidoissa. Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esihenkilötehtävän luonteesta. Esihenkilötehtävään on rinnastetta- vissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asiantuntija-auktoriteetin perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä. Itsenäinen tehtäväalue vastuu saattaa esi- henkilötehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta. Oma teh- tävä on suppea tehtäväalue, jossa vuorovaikutus muiden kanssa rajattua tai vä- häistä.

TOIMENKUVAT

Arviointiryhmä vastaa toimenkuvien päivittämisestä. Arviointiryhmän tulee varmistua siitä, että tehtävän vaativuutta voidaan arvioida nykyisten toimenkuvien pohjalta.

Toimenkuvauksen muotoon ja yhdenmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta tehtävien vaativuutta pystytään mittaamaan mahdollisimman luotettavasti. Toimen- kuvauksesta tulee käydä ilmi vähintään tehtäviin liittyvät vastuut, toimen sisältö sekä tehtäviin liittyvät yhteydet.

Työehtosopimuksen s. 54 on toimenkuvauksen mallilomake.

VAATIVUUSLUOKITUKSEN TOTEUTTAMINEN

1. Arviointiryhmä valitsee riittävän määrän ns. ankkuritoimia, joiden arvioidaan kat- tavan koko tehtävien vaativuushierarkian. Toimien valinnan suorittavat arviointi- ryhmän jäsenet yhdessä. Ankkuritehtäviä on syytä tarkastella säännöllisin vä- liajoin, jotta ne vastaavat yrityksen koko vaativuushierarkiaa.

Tarpeen vaatiessa haastatellaan toimien hoitajia ja/tai esihenkilöitä. Xxxxxxxx- sista haastatteluista huolimatta vaativuuden arvioinnin suorittaa aina arviointi- ryhmä.

2. Ankkuritoimien perusteella määritetään, mitä tarkoitetaan päätöksenteon ja rat- kaisujen vaikutukset -mittariin sisältyvillä termeillä ”kokonaisuus, kokonaisuuden osa-alue”. Nämä termit määrittävät samalla vaikuttamisalueen, jolla palkkausjär- jestelmää yrityksessä sovelletaan. Termejä määritettäessä on syytä muistaa, että arvioitavana on toimihenkilön toimet; kokonaisuudet ja osa-alue määritetään niin, että se on meijeritoimihenkilön laajin mahdollinen luonnollinen vaikuttamis- alue.

3. Arviointi suoritetaan niin, että kukin vaativuusmittari käydään läpi yhden toimen osalta kokonaan.

Arvioinnin tulokset on syytä kirjata. Samoin perusteet, joilla arviointiskaala on määritelty, jotta myöhemmin voidaan noudattaa samoja periaatteita, sekä tarvit- taessa löydetään perusteet tehdyille ratkaisuille.

4. Arvioidaan loput toimet. Arvioinnin apuna voidaan käyttää ankkuritehtävien vaati- vuustasoja.

TIETOTAITOLISÄ, MUU LISÄ

Mikäli tehtävässä vaadittava tietojen taso- ja kokemusvaatimus ylittävät oleellisesti tavanomaisen tason, korotetaan vaativuusarvioinnin loppupisteitä +5...+60 pisteellä. Muuna lisänä voidaan korvata yrityskohtaisesti tarkoituksenmukaisia tehtäviä, vas- tuita tms.

SIJAISUUKSIEN HUOMIOIMINEN

1. Jos toimeen sisältyvät toisen henkilön tehtävien hoitaminen, töiden järjestelyt tai sairaus-, loma- ym. tilanteet vaikuttavat oleellisesti tehtävän vaativuuteen, ote- taan ne luokitusta suoritettaessa huomioon vaativuutta lisäävänä tekijänä. Tä- mäntyyppiset sijaisuudet on syytä mahdollisimman tarkasti huomioida toimenku- vauksessa.

2. Sijaisuus voidaan huomioida vaihtoehtoisesti siten, että sijaiselle maksetaan vaativamman tehtävän toimenvaativuusluokituksen mukainen palkka.

3. Toimeen sisältyvät sijaisuudet voidaan huomioida maksamalla toimihenkilölle kuukausittainen sijaisuuskorvaus lisäpisteinä.

4. Ellei sijaisuuksia ole muutoin huomioitu TVL-pisteytyksessä, maksetaan sijai- suuskorvaus työehtosopimuksen määräysten mukaisesti (12 §).

Sijaisuuden vaikutus on kirjattava.

YHTEENVETO TVL-PISTEISTÄ

1. Määritellään toimenvaativuusluokituksen pistemäärä vaativuusmittarien perus- teella.

2. Käytetään tarvittaessa tarkennuspisteitä.

3. Määritellään tarvittaessa asiantuntija-/esihenkilötason lisäpisteet.

4. Määritellään tarvittaessa tietotaitolisä, sijaisuuskorvaus ja muu lisä pisteinä.

5. Lasketaan pisteet yhteen. 🡪 TVL-kokonaispistemäärä

2. HENKILÖKOHTAINEN PÄTEVYYS

Tehtävän sisältö määrittää vaativuuden perustason, joka jokaisen tehtävää hoitavan on täytettävä. Tehtävän vähimmäisvaatimukset ylittävä osaaminen on henkilökoh- taista pätevyyttä. Henkilökohtaista pätevyyttä ja suoritusta tulee arvioida suhteessa hoidettavaan tehtävään. Vähemmän vaativassakin tehtävässä voi työskennellä erit- täin pätevä henkilö, joka suoriutuu tehtävästään erinomaisesti.

Toimihenkilön pätevyydellä tarkoitetaan hänen työskentelyominaisuuksiensa ja suo- rituksiensa suhdetta hänen tehtäviensä vaativuusasteeseen. Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai vä- lillisesti merkitystä tehtävän suorittamiselle. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuorituksia

voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla.

Henkilökohtaisten ominaisuuksien mittaamiseen yrityskohtaisesti valittavien kriteerei- den (mittareiden) tulee tukea yrityksen toimintatapoja ja tavoitteita.

Meijeritoimihenkilön henkilökohtaista pätevyyttä ja työsuoritusta arvioivat työpaikoilla meijeritoimihenkilön esihenkilöt. Esihenkilöiden tulee pätevyyden arvioinnissa pyrkiä mahdollisimman oikeudenmukaiseen arviointiin. Toimihenkilöllä on oikeus saada tie- tää arvioinnin tulokset, perusteet sekä vaikutukset.

Pätevyyden arvioinnin käyttö johtamisen ja toiminnan ohjaamisen apuvälineenä edellyttää järjestelmän jatkuvaa ylläpitoa. Toimihenkilön toimintaa ohjataan arvioin- nista saatavan palautteen avulla. Esihenkilö-alaiskeskustelut ovat yksi suositeltava väline pätevyyden arvioinnin ylläpitoon.

Työehtosopimuksen s. 55 on esimerkki pätevyyden arviointilomakkeesta.

Pätevyyden arviointijärjestelmä

Pätevyydenarviointijärjestelmällä määritetään toimihenkilöiden henkilökohtaisen pal- kanosan perusteet. Tasapuolisuus ja johdonmukaisuus turvataan parhaiten, jos yri- tyksessä käytetään järjestelmällistä pätevyydenluokitusta.

Pätevyys arvioidaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita, ja tu- losten perusteella toteutetaan yrityksen palkkapolitiikkaa. Liitot suosittavat, että teh- tävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat toimenkuvat tarkistetaan samassa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan.

Suositeltavaa on liittää pätevyydenarviointi, henkilökohtaisen palautteen antaminen ja pätevöitymistarpeen kartoitus yrityksen muihin hallinnon välineisiin kuten tavoite- ja kehityskeskusteluihin.

Toimihenkilöille ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvioin- neissa käytettävät perusteet. Meijeritoimihenkilöiden luottamusmiehelle tiedotetaan vuosittain järjestelmän arviointitulokset ja palkkaukselliset vaikutukset.

On huomattava, että henkilökohtaisissa ominaisuuksissa erityisosaaminen ja mah- dollisesti muut osa-alueet ovat aikaan sidottuja. Erityisosaamisen painopistealueet muuttuvat ajan myötä.

Pätevyystekijät

Pätevyystekijöiden valinta ja niiden painotus määritellään työpaikoilla lähtien yrityk- sen tavoitteista. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oikeudenmukaisuuden ja kannusta- vuuden vaatimukset. Pätevyyden arvioinnissa käytettäville pätevyystekijöille on ase- tettava ainakin seuraavat vaatimukset:

− liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa

− on nähtävissä, mitattavissa, on muuttuja (ei vakio)

− on itsenäinen

− henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään

Jotta pätevyyden arviointijärjestelmän käyttö olisi mahdollisimman yhdenmukaista eri arviointitapahtumissa, yrityksessä on syytä täsmentää, mitä valituilla pätevyysteki- jöillä tarkoitetaan. Täsmentämisen suorittaa arviointiryhmä.

Työehtosopimuksen s. 52 on esimerkkejä pätevyystekijöistä, joita yrityksessä voi- daan käyttää.

Asteikko

Pätevyyden mittaamisessa ei ole olemassa ehdottomia vertailutasoja, vaan arviointi on suhteutettava tehtävän asettamiin vaatimuksiin. Henkilön pätevyys työssään (esim. työtuloksella, monitaitoisuudella ym. mitattuna) voi vastata tehtävän vaati- vuutta tai se voi ylittää tai alittaa tämän tason. Pätevyyden arvioinnin tulee olla yh- denmukainen yrityksen sisällä riippumatta siitä, että arvioinnin tekeviä esihenkilöitä on useita.

Henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan asteikolla 1–5 pätevyystekijöittäin. Asteikon portaiden 1–5 vaatimukset voidaan määritellä tarkemmin yrityskohtaisesti.

1	Kehittämis- tai ohjaustarvetta	0,35 %
2	Vastaa tehtävän vaatimuksia	1,0 %
3	Vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia	1,6 %
4	Pystyy toimimaan hallitusti erilaisissa ongelmatilanteissa	2,1 %
5	Pystyy kehittämään työtä ja työskentelytapoja	2,6 %

Pätevyyteen perustuvan palkanosan pisteet lasketaan kertomalla pätevyysprosentti TVL-pistemäärällä.

3. PALVELUSVUOSILISÄ

Palvelusvuosilisä määräytyy toimihenkilön alallaolovuosien mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

− Jos henkilö palaa saman työnantajan palvelukseen välittömästi koulutuksen jälkeen, lasketaan myös ennen koulutusta palveltu aika palvelusvuosilisää kartuttavaksi.

− Työsuhteen kestoaikaan luetaan mukaan äitiys- ja vanhempainvapaan li- säksi sellainen enintään kolmen vuoden yhdenjaksoinen palkaton poissa- olo, jonka aikana työsuhde on voimassa.

Työsuhteen kesto	Palvelusvuosilisä- prosentti
3–4 vuotta	3 %
5–9 vuotta	5,5 %
10–14 vuotta	7,5 %
15–19 vuotta	10 %
20–24 vuotta	12 %
25–29 vuotta	12,5 %
30 vuotta	13 %

− Muussa teollisuudessa hankittu kokemus voidaan huomioida Meipake-jär- jestelmää toteutettaessa palvelusvuosilisää kartuttavaksi tekijäksi. Tämä todetaan työsuhteen alussa.

Palvelusvuosipisteet = palvelusvuosilisäprosentti x TVL-pisteet

Palvelusvuosilisä korottuu vuosiportaan täyttymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Osa-aikaisen toimihenkilön palvelusvuosilisän määräytymisessä alallaoloaika

lasketaan siten, että tosiasiallinen työssäoloaika suhteutetaan kokoaikaisen työnteki- jän työaikaan.

Palvelusvuosilisän huomioimisesta sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden palkassa. kts. työehtosopimuksen 8 §.

4. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO

Toimen vaativuusluokituksen arviointi tehtävän muutosten yhteydessä

Jos toimihenkilön toimen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimukset muuttu- vat, määritellään hänen toimenvaativuusluokituksensa uudelleen. Jos toimihenkilön tehtävä olennaisesti muuttuu, tulee toimenvaativuusluokituspisteytys suorittaa xxxxx- xxxx ja tällöin korotetaan hänen palkkaansa tehtävän muuttumisajankohdasta al- kaen.

Pätevyyden arviointi tehtävän muutosten yhteydessä

Uuteen toimeen kuuluva henkilökohtainen pätevyys arvioidaan uuden tehtävän mu- kaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Uuteen toimeen liittyvä henkilökohtai- sen pätevyysosan palkkasumma ei euromääräisesti saa alittaa aikaisemman tehtä- vän pätevyysosan palkkaa.

Tehtävän vaatimuksien muutos toimenkuvan sisällä

Kun toimihenkilön toimen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimukset muuttu- vat, mutta kuitenkin varsinainen toimenkuva pysyy entisellään, määritellään hänen toimenvaativuusluokituksensa uudelleen, mikäli se on mahdollista, tehtävän muuttu- misajankohdasta lukien. Muutokset käsitellään luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli tehtävän sisällön muutos tie- detään tilapäiseksi, toimenvaativuuspisteytys palaa ennalleen muutosvaiheen loput- tua ja palkka määräytyy lähtötilanteen mukaan.

Vastuutehtävänä voi olla esim. Milk Works-projekti, meijeriharjoittelijoiden opastus, viranomaisvastuut ym.

Sijaiset

Sijaisten Meipake-pisteytys tulisi viivytyksettä suorittaa Meipake-ryhmässä tai, mikäli paikallisesti niin sovitaan, luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken. Mikäli mahdollista, pisteytys tulisi suorittaa ennakkoon.

Meijeriharjoittelijoiden palkoista määrätään erikseen, kts. 9 §.

Uuden toimihenkilön palkan määrittely

Uuden toimihenkilön henkilökohtaisen pätevyyden arviointi suoritetaan puolen vuo- den kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtävä- kohtaisen palkan suuruinen. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetkiseen tehtäväänsä.

Työsuhteen alettua tulee Meipake-työryhmän viivytyksettä toteuttaa toimenvaati- vuusluokitus ja ilmoittaa toimihenkilölle palkan perusteista, viimeistään kuitenkin nel- jän kuukauden kuluessa.

Palkkausjärjestelmän säännöllinen tarkastelu

Työnantajan edustaja ja luottamusmies käyvät vuosittain läpi Meipake-järjestelmään kuuluvat toimenvaativuusluokituspisteytyksen, henkilökohtaisen arvioinnin ja palve- lusvuosilisäosuudet.

5. MUUTOKSET PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄN

Meipake-järjestelmän perusperiaatteisiin tehtävät muutokset yritystasolla on hyväk- syttävä liittojen välillä.

6. YLEISIÄ PALKKAUSPERIAATTEITA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE

Yrityskohtaisen palkkapolitiikan tavoitteena on oikeudenmukainen palkkaus jokaisen henkilön ja henkilöstöryhmän osalta. Palkkauksen tulee myös tukea yrityksen toimin- tatavoitteiden saavuttamista ja toiminnan jatkuvuutta sekä henkilöstön työmotivaation säilymistä ja kehittämistä.

Yrityksen sisäisen palkkapolitiikan tehtävänä on ottaa työmarkkinajärjestöjen välillä sovittujen palkkamääräysten puitteissa kantaa toisaalta siihen, miten työnsuoritus ja palkka saatetaan käytännössä toisiaan vastaaviksi, toisaalta siihen miten ansiotasot eri tehtävissä määräytyvät. Keskeisenä lähtökohtana on se, että vaativuudeltaan ja vastuullisuudeltaan samanlaatuisissa tehtävissä työskentelevien toimihenkilöiden, joi- den pätevyys, koulutus, kokemus, työsuoritus ja muut henkilökohtaiset palkkaukseen vaikuttavat tekijät ovat samanarvoisia, palkka on sama. Palkka maksetaan työn, päte- vyyden ja työnsuorituksen perusteella.

Vaikka henkilön tai henkilöstöryhmän ansiotaso ja ansioiden kokonaiskehittyminen ei sinänsä ole palkankorotuksen peruste toiselle henkilölle tai henkilöstöryhmälle sopija- puolet toteavat, että yrityskohtaisen palkkapolitiikan toteuttamisessa ja huomioon ot- taen myös menetelmien ja toimintatapojen jatkuvan kehittymisen, pyritään siihen, että toisaalta työpaikan eri henkilöstöryhmien ansiotasojen ja toisaalta ansiokehityksen tu- lee olla oikeassa suhteessa toisiinsa.

Osapuolet korostavat esihenkilöasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen sisälty- vän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta.

Yrityksen palkkapolitiikassa tulee jatkuvasti seurata esihenkilöiden ja alaisten palk- kausta, jotta esihenkilöasemassa olevien teknisten toimihenkilöiden palkkataso ylittää alaisina toimivien palkkojen tason (marginaalisääntö).

Esihenkilöasemassa olevien teknisten toimihenkilöiden palkkaukseen on kiinnitettävä järjestelmällisesti huomiota ja kiinteästi seurattava yllä mainitun periaatteen toteutu- mista yrityksen palkkapolitiikassa. On myös tärkeää, että teknisten toimihenkilöiden luottamusmies ja esihenkilökunta ovat tietoisia yrityksen palkkapolitiikasta ja sen to- teuttamisesta.

Palkkasopimuksen allekirjoittajaliitot seuraavat sopimuskauden aikaista kehitystä sekä antavat tarpeellista ohjausta siitä, mihin seikkoihin marginaalisäännön toteutumisessa tulee kiinnittää huomiota ja miten asia voidaan yrityksessä todeta. Marginaalisäännön soveltamisessa yrityksessä on käytettävä vertailukelpoisia ansio- ja palkkatekijöitä esi- henkilön ja alaisten välillä.

ESIMERKKEJÄ YRITYKSESSÄ KÄYTETTÄVISTÄ TYÖSUORITUKSEN JA PÄTE- VYYDEN ARVIOINTITEKIJÖISTÄ

Yrityksessä käytettävät pätevyystekijät voivat olla esimerkiksi:

TYÖTAITO	YHTEISTYÖTAITO	VASTUUNTUNTO
Työn hallinta	Joustavuus	Vastuuntunto taloudellisuudesta
Monitaitoisuus	Ihmissuhdetaidot	Vastuuntunto turvallisuudesta ja ympäristöasioista
Työssä kehittyminen	Ryhmätyötaidot
Erityisosaaminen	Esihenkilötaidot
Omatoimisuus
Harkintakyky

Työtaito

Tämä pätevyystekijä sisältää koulutuskelpoisuuden ja oppimiskyvyn, työskentelyn no- peuden ja tarkkuuden, kätevyyden sekä tuottavuuden ja energisyyden.

− Työn hallinta

Kuinka hyvin henkilö osaa organisoida omat tehtävänsä.

− Monitaitoisuus

Henkilö pystyy ja on tarvittaessa halukas tekemään oman varsinaisen työnsä ase- mesta muita töitä, joihin myös vaaditaan tietty ammattitaito.

− Työssä kehittyminen

Mielenkiinto uusia töitä ja menetelmiä kohtaan: missä määrin haluaa oppia uusia töitä ja menetelmiä (kuten: on halukas oppimaan uutta, haluaa ottaa kokeiltavaksi uusia menetelmiä).

− Erityisosaaminen

Osaaminen, josta on hyötyä henkilön työtehtävissä tai/ja osaamisesta on hyötyä yri- tykselle. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi kielitaito, tietotekninen osaaminen, esiinty- mistaito jne. Kielitaidolla ymmärretään vieraan (ja toisen kotimaisen) kielen suullista ja/tai kirjallista taitoa.

− Omatoimisuus

Neuvojen ja ohjauksen omatoiminen etsiminen: aloitteellinen, selviää vaikeistakin töistä, koska oivaltaa, miten ne tehdään, yhden työn päätyttyä siirtyy toiseen ilman eri määräystä. Jatkuvan parantamisen menetelmien hyödyntäminen.

− Harkintakyky

Harkintakyvyllä tarkoitetaan itsenäisten ratkaisujen tekotaitoa Ongelmatilanteiden ratkaisukyky.

Yhteistyötaito

Tämä pätevyystekijä sisältää suhtautumisen esihenkilöihin tai alaisiin, sopeutumisen työ- tovereihin sekä tasapainoisuuden ja rauhallisuuden.

− Joustavuus

Miten henkilö suhtautuu yllätyksellisiin ja poikkeuksellisiin tehtäviin

− Ihmissuhdetaidot/Ryhmätyötaidot

Tulee toimeen työtovereiden, esihenkilöiden ja alaisten kanssa /Kyky ryhmätyösken- telyyn. Innostava valmentaja.

− Esihenkilötaidot

Jakaa vastuuta ja valtuuksia, vaatii tuloksia, kannustaa, antaa palautetta, yhteistyö- kykyinen joukkueenjohtaja, tekee itsenäisiä ratkaisuja.

Vastuuntunto

Tämä pätevyystekijä sisältää määritelmät taloudellisuudesta, turvallisuudesta ja ympäris- töstä.

− Vastuuntunto taloudellisuudesta

Vastuu työajan hyödyntämisestä ja työn sujuvuuden ja jatkuvuuden varmistamisesta.

− Vastuuntunto turvallisuudesta ja ympäristöstä

Vastuu omasta ja toisten turvallisuudesta, työpaikan ja työvälineiden kunnosta sekä ympäristöstä.

TOIMENKUVAUSLOMAKE

TOIMEN NIMI	TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO
TOIMEN HOITAJAN NIMI	VÄLITTÖMÄN ESIHENKILÖN TOIMI (ja nimi)
TOIMEN HOITAJAN SIJAISENA TOIMII	SIJAISUUSTOIMET

TOIMEN TARKOITUS
KESKEISET TEHTÄVÄT
VASTUUT
TOIMEEN LIITTYVÄ YHTEYDENPITO 1. sisäiset toiminnalliset yhteydet 2. yhteydet yrityksen/toimipaikan ulkoisiin sidosryhmiin
TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET 1 koulutus ja/tai kokemus
2 erityisvaatimuksia
Päiväys ja allekirjoitukset . Toimihenkilö	Esihenkilö

PÄTEVYYDEN ARVIOINTILOMAKE

Yritys: Päiväys:

Pätevyydenarviointi

Toimihenkilö:

Toimi:

	ASTEIKKO
	1	2	3	4	5
	0,35 %	1,0 %	1,6 %	2,1 %	2,6 %	Huom !

TYÖTAITO
Työn hallinta
Monitaitoisuus
Työssä kehittyminen
Erityisosaaminen
Omatoimisuus
Harkintakyky

YHTEISTYÖTAITO
Joustavuus
Ihmissuhde-/ Ryhmätyö- Esihenkilötaidot/


VASTUUNTUNTO
Taloudellisuudesta
Turvallisuudesta ja ym- päristöstä
YHTEENSÄ RASTEJA						Pätevyysarviointi-%:

Arvioitaessa toimihenkilön pätevyyttä asteikkoon merkitään rasti kunkin käytetyn päte- vyystekijän ulottuvuuden kohdalle käyttäen alla olevia asteikon arviointiperusteita.

Pätevyys arvioidaan suhteessa tehtävien vaativuuteen

Asteikko:

1. Todettu kehittämis- tai ohjaustarvetta

2. Vastaa tehtävän vaatimuksia

3. Vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia

4. Pystyy toimimaan hallitusti erilaisissa ongelmatilanteissa

5. Pystyy kehittämään työtä ja työskentelytapoja

Arvioinnin tekijä:

VAATIVUUSLUOKITUS, PÄTEVYYDEN ARVIOINTI JA PALVELUSVUODET JA PALKANMÄÄRITYS

NIMI:

TOIMEN NIMI:

TOIMEN LUONNE / PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT RATKAISUJEN VAIKUTUKSET

1. Valinta vaihtoehdoista

A B

2. Ratkaisuja tutuissa tilanteissa

A B C

3. Harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilanteissa

B C D

4. Suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja

B C D E

5. Vaativia ratkaisuja

B C D E

6. Vaativia kehitystavoitteita

D E

VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA

1. Tavanomaiset työyhteydet

A B C1

2. Asiantuntijayhteydet

A B C1 C

3. Tavoitteelliset yhteydet

A B C1 C D

4. Merkittävästi oma-aloitteista yhteydenpitoa

A B C1 C D

5. Vaikuttamista meijerin johtoon

A B C1 C D

PÄTEVYYDEN ARVIOINTI

PALKANMÄÄRITYS

0,35

1,0

1,6

2,1

2,6

TVL-pisteet yh- teensä

Esihenkilö-/asian- tuntijalisäpisteet

TYÖTAITO

Työn hallinta

Tietotaitolisä

Monitaitoisuus

Sijaisuuskorvaus

Työssä kehittyminen

Muu lisä

Erityisosaaminen

TVL-kokonaispiste- määrä

Omatoimisuus

Pätevyyspisteet

Harkintakyky

Palvelusvuosipisteet

Kokonaispiste- määrä

YHTEISTYÖTAITO

Joustavuus

Pisteen hinta €/p

Ihmissuhde-/Ryhmätyö-/Esihenkilötaidot

Palkka= piste x €/p

VASTUUNTUNTO

Taloudellisuudesta

Muu lisä €/%

Turvallisuudesta ja ympäristöstä

Kokonaispalkka

Pätevyys-% yh- teensä

Palvelusvuodet

Pätevyyspisteet = pätevyys-% x TVL- pisteet

Päiväys _ /

3-4

5-9

10-

15-

20-

00-

Palvelusvuosipisteet = palve- lusvuosi% x TVL-pisteet

Allekirjoitukset

5,5

7,5

12,5

-------------------- -----------------

TEHTÄVÄALUEET ‌

Alla on kuvattu työtehtäviä, jotka voivat kuuluvia tämän työehtosopimuksen piiriin:

Meijereiden työnjohto- ja valmistustehtävissä työskentelevien toimihenkilöiden tehtäväalueet

− Johtaa työtä ja tuotantotoimintaa sekä vastaa tuotteiden valmistuksesta suuressa meijeriyksikössä alaistensa työnjohtajien ja muiden erikoiskoulutuksen saaneiden toimihenkilöiden esihenkilönä siten, että hänen alaisuuteensa kuuluu useista osas- toista muodostettu tehtäväkokonaisuus.

Tähän ryhmään kuuluu myös tehtävä, joka työnjohdollisen luonteen, teknisen päte- vyys- ja vaativuustason kannalta on edelliseen rinnastettava itsenäisesti johdettu tuotantoyksikkö.

− Johtaa työtä ja tuotantotoimintaa sekä vastaa tuotteen tai tuotteiden valmistuksesta alaistensa toimihenkilöiden- ja työntekijöiden esihenkilönä.

Tähän ryhmään luetaan myös sellainen välillinen vai välitön työnjohtotehtävä, johon kuuluu työn ja tuotantotoiminnan itsenäinen johtaminen tuotanto-osastolla, jonka merkitys meijeriyksikön toiminnan kannalta on siinä määrin huomattava, että tehtä- vän vaativuus voidaan rinnastaa edellisessä kappaleessa tarkoitetun tehtävän vaati- vuuteen.

− Vastaa itsenäisesti tuotteen tai tuotteiden valmistuksesta meijeriosastolla annetun tuotanto-ohjelman ja ohjeiden puitteissa tai vastaa osaston välittömästä työnjoh- dosta, jonka vaativuustaso on rinnastettavissa itsenäisesti toteutettuun valmistusteh- tävään.

Tähän ryhmään kuuluu myös raaka-aineiden käsittelystä vastaava toimihenkilö, mil- loin tehtävän vaativuus vastaa edellisessä kappaleessa tarkoitettua tehtävän vaati- vuutta.

− Vastaa edellistä kohtaa rajoitetummasta tehtäväkokonaisuudesta tai vaativuudeltaan siihen rinnastettavasta ammatillisesta työstä.

− Xxxxxx toimihenkilönä vähemmän vaativasta tehtävästä. Tehtävä edellyttää alan kursseja tai käytännön työkokemuksella saavutettua pätevyyttä.

Soveltamisohje:

Milloin työehtosopimukseen osallisten toimihenkilöjärjestöjen jäsenet työsken- televät:

- meijeritoimintaan liittyvissä lähettämöissä sekä varastoissa

- maidon hankintaan ja tuotantoon liittyvissä neuvontatehtävissä

- kuljetusjärjestelyihin liittyvissä tehtävissä

- ruokalatoimintaan (vastaava toimihenkilö) liittyvissä tehtävissä pisteytetään heidät tehtävien vaativuusluokituksen mukaisesti soveltaen edellä olevia vaa- tivuusluokituksia. Samoin menetellään meijerialan suunnittelijoiden ja piirtäjien kohdalla.

Liitot kiinnittävät huomiota siihen, että automaatioasteen noustessa toimihenki- lön tehtävän vaativuus usein lisääntyy, vaikka hänen alaistensa lukumäärässä tapahtuu vähenemistä.

Meijereiden voima- ja ylläpito-osastojen toimihenkilöiden tehtäväalueet

− Johtaa työtä välillisesti alaistensa teknikoiden ja työnjohtajien tai muiden vastaavien teknisten toimihenkilöiden esihenkilönä. Vastuualueeseen kuuluu voima-asema tai tuotantolaitoksen käyttö- ja ylläpitotöiden ylin työnjohto. Tehtäviin voi liittyä paineas- tia- tai muiden asetusten määrittelemiä vastuita sekä välitöntä työnjohtoa.

− Johtaa työtä välittömästi alaisiaan teknisiä toimihenkilöitä apuna käyttäen ja vastaa määrätystä tehtäväkokonaisuudesta. Tehtäviin voi liittyä paineastia- tai muiden ase- tusten määrittelemiä vastuita.

Ryhmään voidaan lukea myös ilman edellä mainittuja alaisia toimiva toimihenkilö, jonka pätevyys ja asetusten edellyttämä vastuu ovat rinnastettavissa edellä mainit- tuun.

− Vastaa toimihenkilönä meijeriyksikön kone- tai laiteryhmien välittömästä ylläpidosta.

Tehtävään voi liittyä paineastia- tai muiden asetusten määrittelemiä vastuita.

Tähän ryhmään kuuluu myös meijerin koneenhoitaja, milloin tehtävän vaativuus on rinnastettavissa edellä mainittuun.

− Vastaa edellistä kohtaa rajoitetummasta tehtäväkokonaisuudesta tai vaativuudeltaan siihen rinnastettavasta ammatillisesta työstä.

− Hoitaa toimihenkilönä tehtävää, jonka vastuu ensi sijassa kuuluu ylempään ryhmään sijoitetulle toimihenkilölle. Tähän ryhmään kuuluu ns. ammatillinen suoritustyö.

Soveltamisohje:

Vaativuusluokituksessa on huomioitava laitoksen työnjohto- ja valmistustehtä- vissä samalla tasolla olevien vastaavan pätevyyden omaavien henkilöiden toi- menvaativuusluokka.

Laboratorion tehtäväalueet

− Toimii laboratoriossa vastaten itsenäisesti meijerin laboratoriotoiminnasta taikka suorittaa erityistietoja vaativaa ja monipuolista tutkimus- ja kehitystyötä.

− Toimii laboratoriossa vastaten vaativasta laboratoriotyöstä, tuotekehittely- ja tutki- mustoiminnasta sekä laatii niistä kirjallisia selosteita. Tähän ryhmään voi kuulua myös laboratorion tekninen toimihenkilö, joka ilman alaisia suorittaa edellä mainit- tuja tehtäviä.

− Tekee itsenäisesti vaativia laboratoriotöitä, annettujen yleisohjeiden mukaan ja laatii niistä kirjallisia yhteenvetoja. Tähän ryhmään kuuluu myös laboratoriossa työnjohdollisessa tehtävässä toimiva tekninen toimihenkilö.

− Vastaa edellistä kohtaa rajoitetummasta tehtäväkokonaisuudesta tai vaativuudel- taan siihen rinnastettavasta ammatillisesta työstä.

− Suorittaa yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan rajoitettua laboratoriotyötä. Tehtävät edellyttävät alan kursseja tai pitkäaikaisella käytännön kokemuksella saavutettua pätevyyttä.

− Suorittaa valvonnan alaisena rajoitettuja laboratoriotöitä, jotka edellyttävät työko- kemuksen kautta saavutettua pätevyyttä.

Soveltamisohje:

Vaativuusluokituksessa on huomioitava laitoksen työnjohto- ja valmistustehtä- vissä samalla tasolla olevien vastaavan pätevyyden omaavien henkilöiden toi- menvaativuusluokitus.

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVAT SOPIMUKSET ‌

Työajan lyhentäminen jaksotyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä ‌

1. Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tun- tia viikossa.

Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arkipäi- vän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

2. Vapaan kertyminen

Vapaata ansaitaan vuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Työpäiviä vähintään	Työajan lyhennysvapaan määrä
17	1 vapaa
34	2 vapaata
51	3 vapaata
68	4 vapaata
85	5 vapaata
102	6 vapaata
119	7 vapaata
136	8 vapaata
153	9 vapaata
170	10 vapaata
187	11 vapaata tai 10 vapaata ja 8 tuntia
210	12,5 vapaata tai 10 vapaata ja 20 tuntia

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan:

− aika, xxxxx työnantaja xxxxxx xxxxxxxxxxx tai äitiysvapaan palkkaa

− työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jolta työnantaja maksaa palkan

− lyhyen tilapäisen loman tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan

− lomautus enintään 30 päivää vuodessa

− tämän sopimuksen tarkoittamat työajan lyhennysvapaat

Yllämainittuina aikoina vapaat sekä kuluvat että karttuvat.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1. kohdassa mainitut vuo- tuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

3. Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seuraa- van vuoden syyskuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaa anne- taan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoitettava vapaasta toi- mihenkilölle hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen vapaata, ellei toisin

sovita.

Ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita, annetaan vapaata 10 koko- naista työvuoroa ja 20 tuntia jaksotyöaikaa lyhentämällä.

4. Vapaa rahakorvauksena

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajan lyhennysvapaan tai osan siitä vaihta- misesta vapaata vastaavaan rahakorvaukseen. Jos sovitaan toistaiseksi voimassa olevasta järjestelystä, on sopimus tehtävä kirjallisesti. Toistaiseksi voimassa oleva so- pimus voidaan lokakuun loppuun mennessä irtisanoa päättymään kalenterivuoden loppuun. Työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti voidaan käsitellä sitä kysymystä, onko sopiminen tapahtunut asianmukaisesti.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä an- nettu, maksetaan toimihenkilölle kertynyttä vapaata vastaava palkka. Jos toimihenki- lölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnantaja oikeutettu pidät- tämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä.

5. Ansiotaso

Tämän sopimuksen tarkoittama työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

6. Vuosiloma

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukai- sen vapaan pitämisen vuoksi.

7. Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa samalla tavoin kuin työehtosopimus. Helsingissä 1. päivänä kesäkuuta 2010

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL RY

Työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä ‌

1. Säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeytyvässä kolmivuorotyössä siten, että se on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Työajan lyhennys koskee myös sellaista keskeyty- vää kolmivuorotyötä, jota tehdään vain osan kalenterivuotta. Tämän pöytäkirjan mää- räyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös tällöin.

Toimihenkilö tulee tämän pöytäkirjan piiriin keskeytyvässä kolmivuorotyössä työsken- neltävän jakson alusta lukien, kun hän on keskeytyksettä työskennellyt keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuorojaksot. Xxxxxxx toimihenkilö työskentelee kes- keytyvässä kolmivuorotyössä lyhytaikaisesti (enintään kolme viikkoa), hän pysyy aikai- semman työaikamuotonsa piirissä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Keskeytymättömän ja keskeytyvän kolmivuorotyön välisestä rajanvedosta on sovittu keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevassa sopimuksessa.

2. Työajan lyhentäminen toteutetaan antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuo- den pituisena ajanjaksona tai keskeytyvää kolmivuorotyötä tehtävän jakson aikana ta- soittuu keskimäärin 35,8 tuntiin viikossa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa työajan tasoittuminen voidaan toteuttaa myös siten, että suoritetaan vastaava rahakorvaus keskituntiansion mukaan tai annetaan vas- taava vapaa keskeytyvää kolmivuorotyötä tehtävän jakson jälkeen.

Vuosityöaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä lasketaan kertomalla työviikot 35,8 tun- nilla.

3. Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tällöin ei kuitenkaan pidennetä työehtosopimuksen mukaista säännöllistä työai- kaa työskenneltäessä keskeytyvässä kolmivuorossa lyhyitä ajanjaksoja, joihin sisältyy arkipyhiä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Liitot toteavat, ettei yksityiskohtaisen työvuoroluettelon laatiminen aina ole mah- dollista maidonjalostusalalla tuotannon kausivaihteluiden edellyttäessä keskeyty- vän kolmivuorotyön suorittamista. Kuitenkin keskeytyvän kolmivuorotyön jakson kestoaika ilmoitetaan vähintään kahden viikon tarkkuudella.

Edellä tarkoitetuissa tapauksissa annetaan tasoitusvapaa yhdenjaksoisena, ellei asiasta toisin sovita.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa.

4. Työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilo- man ansainnassa kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisälty- vien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

5. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työvuoroluettelon mukaisen työajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta yli- työstä on sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Kuukausipalkan jakajana käytetään lukua 154.

6. Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä työnteki- jän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla vastaava rahakor- vaus.

Tämä sopimus on voimassa 1.6.2010 jälkeen lähinnä seuraavan työehtosopimuksen voimassaoloajan loppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjalli- sesti irtisanottu.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL RY

Työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ‌

1. Säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä siten, että se on keskimäärin 34,6 tuntia viikossa. Työajan lyhennys koskee myös sellaista kes- keytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään vain osan kalenterivuotta. Tämän pöytä- kirjan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös tällöin.

Toimihenkilö tulee tämän pöytäkirjan piiriin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltävän jakson alusta lukien, kun hän on keskeytyksettä työskennellyt kes- keytymättömässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuorojaksot. Xxxxxxx toimihenkilö työskentelee keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lyhytaikaisesti (enintään kolme viikkoa), hän pysyy aikaisemman työaikamuotonsa piirissä, ellei paikallisesti toisin so- vita.

2. Työajan lyhentäminen toteutetaan antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuo- den pituisena ajanjaksona tai keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson ja etukäteen määriteltävän tasoitusjakson aikana tasoittuu keskimäärin 34,6 tuntiin vii- kossa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa työajan tasoittuminen voidaan toteuttaa myös siten, että suoritetaan vastaava rahakorvaus keskituntiansion mukaan tai annetaan vas- taava vapaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson jälkeen.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 34,6 tuntiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, ettei yksityiskohtaisen työvuoroluettelon laatiminen aina ole mah- dollista maidonjalostusalalla tuotannon kausivaihteluiden edellyttäessä keskeyty- vän kolmivuorotyön suorittamista. Kuitenkin keskeytymättömän kolmivuorotyön jakson kestoaika ilmoitetaan vähintään kahden viikon tarkkuudella.

Edellä tarkoitetuissa tapauksissa annetaan tasoitusvapaa yhdenjaksoisena, ellei asiasta toisin sovita.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa.

3. Ansaitut lisät maksetaan työehtosopimuksen palkanmaksua koskevan pykälän mukai- sesti palkanmaksukausittain.

Ansaittujen lisien maksamisesta voidaan paikallisesti sopia käytössä olevan vuorojär- jestelmän tarpeiden mukaan ottaen huomioon mm. ansion tasaisuus.

5. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työ- viikon työvuoroluettelon mukaisen työajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittai- sesta ylityöstä on sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Tehtäessä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä käytetään kuukausipalkan tuntipalk- kajakajana lukua 146.

6. Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden va- paiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla vastaava rahakorvaus.

7. Työajan lyhennys keskeytymättömässä kolmivuorotyössä voidaan toteuttaa myös ot- tamalla käyttöön ns. 5-vuorojärjestelmä.

5-vuorojärjestelmää käytettäessä toimihenkilölle annetaan 22 päivän pituinen yhden- jaksoinen vapaa-aika 20.5.-20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä sanotun käytännön takia 24 päivän loman osasta käyttämättä jäävät lomapäi- vät annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa kalenterivuoden loppuun mennessä.

Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan lomapäi- vää ylittävä loman osa saman kalenterivuoden aikana tai seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankoh- dista ilmoitettaessa vuosilomalain säännöksiä.

Paikallisesti voidaan sopia, että vuosiloma annetaan edellä todetusta poiketen vuosi- lomalain mukaisesti.

Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työajan tasoittumis- suunnitelmaan pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

8. Elintarviketeollisuudesta muutoin poiketen sovelletaan muiden edellytysten täyttyessä keskeytymättömän kolmivuorotyön määräyksiä, mikäli viikoittainen työn keskeytys on enintään 16 tuntia. Jos keskeytyksen kesto on enemmän kuin 16 tuntia, sovelletaan keskeytyvän kolmivuorotyön määräyksiä. Keskeytyksen pituutta laskettaessa ei oteta huomioon mahdollisesti tehtäviä aloittamis- ja lopettamistöitä.

Tämän sopimuksen mukainen tulkinta keskeytyksen pituudesta koskee ainoastaan kolmivuorotyötä.

9. Tämä sopimus on voimassa 1.6.2010 lukien lähinnä seuraavan työehtosopimuksen voimassaoloajan loppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjalli- sesti irtisanottu.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL RY

SIIRTYMINEN 37,5 TUNNIN TYÖVIIKOSTA 40 TUNNIN TYÖVIIKKOON ‌

Vaihtoehto A

1. Sovittaessa siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon, sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä.

2. Sen jälkeen, kun on siirrytty 40 tunnin työviikkoon, teknisiin toimihenkilöihin sovelle- taan meijerialan ao. alan 40-tuntista työviikkoa koskevaa työajan lyhentämissopi- musta.

3. Siirryttäessä em. tavalla 37,5 tuntisesta 40-tuntiseen työviikkoon korotetaan teknisen toimihenkilön kuukausipalkkaa 2,7 prosenttia. Xxxxxxxxxxxxx siirtyessä takaisin 37,5 tuntiseen työviikkoon alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia.

4. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä.

Vaihtoehto B

Sopimus siirtymisestä tämän vaihtoehdon mukaiseen työaikaan on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sisään tehdyt tunnit ylittävän työajan lyhennyksen edellytyk- senä on, että teknisellä toimihenkilöllä on enintään 30 arkipäivän vuosiloma, ja että li- säksi vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannus- aatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsi- äisen jälkeinen lauantai.

1. Toimihenkilön tehtyä 170 8 tunnin säännöllistä työaikaa annetaan hänelle vapaata 100 tuntia.

2. Vapaan antamisessa noudatetaan meijerialan 40-tuntista työviikkoa koskevan työ- ajan lyhentämissopimuksen periaatteita. 1 kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhennyssopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastetta- vista päivistä.

3. Ellei toisin sovita, ei 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa saa jakaa kahta useampaan osaan.

4. Työajan tasoittumissuunnitelma laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.

5. Mikäli 1 kohdassa tarkoitettu työaika ei täyty työsuhteen päättymisen tai 40 tuntisen työviikkojakson muusta syystä tapahtuneen katkeamisen vuoksi, toimihenkilölle an- netaan työvuoroluettelon mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka.

6. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä.

YHTEISTOIMINTASOPIMUS ‌

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Sopijapuolet pyrkivät itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopi- mustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Liitot ilmoittavat toiselle osapuolelle aikomuksestaan ryhtyä poliittiseen tai myötä- tuntotyötaisteluun vähintään neljä päivää aikaisemmin, mikäli se on mahdollista. Il- moituksessa tulee mainita aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus. Osapuo- let suosittelevat vastaavaa ilmoitusmenettelyä jäsenilleen.

Pöytäkirjamerkintä:

Poliittisista ja myötätuntotyötaisteluista ilmoittamista koskevalla määräyksellä ei ole työehtosopimuslain mukaisia vaikutuksia.

Tätä sopimusta sovelletaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyrityksissä jäljem- pänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Elintarvike- teollisuusliitto ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksik- köä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovu- tuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaa- tiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä sekä heidän varahenkilöistään on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

Milloin varahenkilö toimii luottamusmiehen sijaisena, toimitetaan työnantajalle tästä ilmoitus paikallisesti sovitulla tavalla.

Varahenkilön toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu il- moittaa työnantajalle kirjallisesti.

Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoimin- nasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasi- oissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamus- mies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen sovel- tamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asi- oissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvilla toimi- henkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies, kun palveluksessa on vähintään kolme edellä mainittua toimihenkilöä. Vaali voi- daan suorittaa työpaikalla. Milloin näin tapahtuu, on kaikille edellä mainituille toimi- henkilöille varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työntekoa.

Luottamusmiehen valitsemisen lisäksi toimihenkilöillä on oikeus valita osastoluotta- musmies sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osastoluottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota sii- hen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.

Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 150 tähän sopimukseen sidottuun järjes- töön kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toiminnallisia kokonai- suuksia, on toimihenkilöillä oikeus valita tällaista varten osastoluottamusmies.

Myöskin tässä tapauksessa sovitaan osastoluottamusmiehen edustamasta toimin- nallisesta kokonaisuudesta ennen osastoluottamusmiehen valintaa. Samalla on so- vittava, missä asioissa ja missä laajuudessa hän neuvottelujärjestyksen mukaisesti edustaa toimihenkilöitä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla työpaikalla toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoluottamusmiehiä vähintään yksi työpaikan jokaista alkavaa 40 toimihenkilöä kohti.

Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esihenkilönsä kanssa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamus- miehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työ- suojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden luku- määrä on yhteensä vähintään kymmenen.

Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on työsuojelun valvontalain mukaan oikeus valita keskuudestaan oma työsuojeluvaltuutettunsa.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tähän sopimukseen tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä, mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.

Mikäli toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu on valittu tuotannollis-teknisten tehtä- vien piiristä, voivat kaupallis-hallinnollisissa tehtävissä työskentelevät toimihenkilöt tällä perusteella valita keskuudestaan yhden työsuojeluasiamiehen ja päinvastoin.

Työsuojeluasiamiehen tehtävät ja asema

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työsuojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimi- kausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamie- hen tehtävät edellyttävät, on hänellä esihenkilön kanssa sopien oikeus saada va- pautusta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.

Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojeluasiamiehen tehtävien vuoksi irtisanoa eikä asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toi- mialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Yhteistoimintatehtävät

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhal- linnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seu- rantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä sel- viytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu sekä 2.2.3. kappaleessa mainittu työsuojelu- asiamies toimialueensa puitteissa osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suun- nitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjeste- tään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenki- löiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mu- kaisten tehtävien määrään.

Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapautta- miseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Xxxxx- omaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittä- västi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kan- nalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan pai- kallisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähen- netä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos luottamusmies tai työsuojeluvaltuu- tettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulko- puolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkorvaus.

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen palkkausjärjestelmän piiriin kuulu- mattoman korvauksen, jonka suuruus määräytyy portaittain luottamusmiehen edus- taman sopimusalueen toimihenkilöiden lukumäärän perusteella.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä. Mikäli toimihenkilömäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee muutos- ten vaikutus ottaa huomioon paikallisesti sovittavalla tavalla.

Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta kuukauden ajalta jakamatto- mana varaluottamusmiehelle.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun rahakorvausta koskevat määräykset ovat työehtosopimuksen 48 §:ssä.

3.2 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema

Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoi- tuksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työn- antaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yri- tyksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Luottamusmiehenä, osastoluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkai- seen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsi- nainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Työpaikassa, jossa on enemmän kuin 10 toimihenkilöä, ei luottamusmiestä, osasto- luottamusmiestä eikä työsuojeluvaltuutettua tule ilman omaa suostumustaan siirtää sellaiseen matka- tai 3-vuorotyöhön, joka olennaisesti vaikeuttaa luottamustehtä- vien hoitamista.

Soveltamisohje:

Edellisessä kappaleessa tarkoitettua toimihenkilöiden lukumäärää laskettaessa meijerialalla otetaan huomioon meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja tek- nisten toimihenkilöiden sekä elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden työehtosopi- musten piirissä työskentelevät toimihenkilöt.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityk- sessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen en- tiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää sel- vityksen edellyttämää koulutusta.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 3.3 kohdassa sovit- tuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lu- kien.

3.3 Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomaut- taa, ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä koko- naan. Xxxxxx luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osastoluottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 10

§:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy, eikä työnantaja voi jär- jestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla ta- valla.

Luottamusmiehestä, osastoluottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtu- vasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen, osastoluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut jär- jestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työn- antajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoi- mintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. teh- tävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen, osastoluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauk- sena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuotantolaitok- sessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluval- tuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 mo- mentissa on säädetty.

3.4 Varahenkilöt

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuute- tun varahenkilöön sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

Jos työnantaja irtisanoo varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoin- kaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtu- neen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpi- teen johtuneen muusta seikasta.

4 YHTEISTOIMINTA

Kehittämistoiminta

Toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mu- kaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työteh- tävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltami- sen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan toimihenkilölle mahdollisuus kehit- tyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisään- tymiseen, josta aiheutuu haittaa toimihenkilön terveydelle tai turvallisuudelle.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projekti- ryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edus- tettuina yritys ja sen työntekijät ja toimihenkilöt. Toimihenkilöt nimeävät omat edus- tajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen toimihenkilöistä.

Yhteistoimintaelin

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka kä- sittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluja, vastaa työantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

5 KOULUTUS

5.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimi- henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranai- set kustannukset. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta, mikäli asiasta ei paikallisesti toisin sovita.

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vas- taava vapaa-aika.

Em. kustannusten korvaamisesta on mahdollisuuksien mukaan aina sovittava etu- käteen.

5.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelli- set erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voi- daan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riip- puen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

5.3 AY-koulutus

5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallis- tua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia va- paan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä

selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi es- tettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa toimihenkilölle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulu- tukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuk- sen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityi- sestä syystä muualla ja jonka liittojen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osastoluottamusmiehelle, varaluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuu- kausipalkan, luottamusmiehelle ja osastoluottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kah- den viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osastoluottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osal- listuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vä- hintään 180 työsuhteessa olevaa ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vä- hennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi liittojen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksa- maan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutusti- laisuudesta.

Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähene- mistä.

6 TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

1. Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityk- sen taloudellisesta tilasta.

2. Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta ti- lasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusra- kenteen kehitysnäkymät.

3. Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.

Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoittamat yrityksen tilinpäätös- tiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpai- kalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työ- suhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstöryh- millä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai muilla yrityksessä käy- tössä olevilla viestintävälineillä.

Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisim- man aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle annettava kaikki asian- omaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

3. Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada seuraavat tiedot tämän sopimuksen piiriin kuu- luvista toimihenkilöistä:

1. Toimihenkilön suku- ja etunimet

2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä

3. Organisatorinen osasto

4. Vaativuusluokka

5. Tilastonimike

Tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

4. Palkkatilastotiedot

Palkkatilastotiedot annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa tämän sopimuk- sen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä työpaikkakohtaisena keskiarvona sekä vaati- vuusluokittain ja sukupuolen mukaan jaoteltuna

a) kuukausipalkka luontoisetuineen

b) säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio

c) henkilökohtaisten palkanosuuksien keskiarvo.

Lisäksi luottamusmiehelle annetaan tiedot toimihenkilöiden jakautumisesta eri vaa- tivuusluokkiin.

Kuukausipalkka luontoisetuineen sisältää peruskuukausipalkan, suorituspalkan muuttuvan osuuden sekä luontoisetujen ennakonpidätysarvon keskimäärin kuukau- dessa. Säännöllisen työajan kuukausiansio sisältää edellä mainittujen lisäksi sään- nölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sunnuntaityölisät.

Tiedot annetaan kirjallisena vuosittain palkoista välittömästi sen jälkeen, kun työ- paikkaa koskeva palkkatilasto on valmistunut.

Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kol- mea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

5. Työvoimatiedot

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännesvuo- sittain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa työntekijöiden ja toimi- henkilöiden lukumäärät.

6. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laa- dittuun luetteloon.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoita- mista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten yhdyshenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7 VOIMAANTULO

Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2010 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukau- den irtisanomisajalla. Tämä sopimus korvaa soveltamisalueellaan

− koulutussopimuksen 4.2.1976 (LTK-STTK)

− tuottavuuden ja teknologian kehittämissopimuksen 23.3.1990 (ETTL-TL-MVL)

− sopimuksen työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 12.10.1990 (ETTL-SEL- MVL-TL)

− luottamusmies/luottamusmiessopimuksen 1.1.1993 (ETTL-TL-MVL-STL)

Kaikki edellä mainitut sopimukset korvataan allekirjoituspöytäkirjoineen ja kaikkine liitteineen.

Helsingissä 1. päivänä kesäkuuta 2010 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL ry

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS ‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihen- kilöstä johtuvasta syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä tuotannollisista, talou- dellisista tai toimintojen uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä.

Sopimus ei koske oppisopimukseen perustuvia työsuhteita eikä työsopimuslain 7 lu- vun 5 §:ssä ja 7-8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:

− 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

− yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta

− kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta

− neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta

− kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on noudatettava:

− 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

− yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

3 § Irtisanomisen perusteet, toimihenkilön kuuleminen ja irtisanomisesta ilmoitta- minen

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Ennen irtisanomisen toimittamista toi- mihenkilölle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Toimi- henkilöllä on häntä kuultaessa oikeus käyttää avustajaa.

Irtisanomisesta ja sen perusteesta ilmoitetaan toimihenkilölle työsopimuslain edellyt- tämin tavoin kohtuullisessa ajassa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnan- tajan tietoon. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdol- lista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katso- taan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuo- silomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella va- paalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva

irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

4 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työn- antaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Haas- tehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

III LOMAUTUS

5 § Lomautusilmoitus

Työnantajan lomauttaessa toimihenkilöitä noudatetaan vähintään

− 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin vuo- den

− yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuo- den.

Lomautusilmoitus toimitetaan toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti tai jos niin työnantajan ja toimihenkilön kesken so- vitaan, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen.

Lomautusilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on pyynnöstä annettava lomautuksesta myös kirjalli- nen todistus.

6 § Poikkeukselliset lomautustilanteet Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle ilmaantuu uutta työtä lomautusilmoitusaikana, voidaan lomautuk- sen peruuttamien ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituk- sen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lo- mauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alka- misajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen kes- keyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välit- tömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn tekemisen alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kesto.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

7 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mu- kaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä toimihenki- löitä, erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä ja saman työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään tarvittaessa huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

8 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai sa- neerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, TE-toimistosta työtä hakevalle enti- selle toimihenkilölle siten kuin työsopimuslaissa kulloinkin säädetään.

Soveltamisohje:

Tämän sopimuksen tullessa voimaan työsopimuslain mukainen takaisinotto- aika on neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien, jos työsuhde on jatku- nut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä alle 12 vuotta ja kuusi kuu- kautta työsuhteen päättymisestä lukien, jos työsuhde on jatkunut keskeytyk- settä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta.

9 § Seuraamukset

Seuraukset irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyvät samoin kuin työsopimuslain 6 luvun 4 §:ssä säädetään.

Xxxxxxx työsuhteen irtisanomisesta tämän sopimuksen 3 §:n vastaisesti määräytyy samoin kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädetään. Korvauksena on suoritet- tava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvauksesta on vähen- nettävä toimihenkilölle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Tämän sopimuksen noudattamista koskevissa tilanteissa työnantajaa ei voida tuo- mita maksamaan tähän sopimukseen perustuvia korvauksia työsopimuslain 12 luvun 1-2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijaan.

Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan tähän sopimukseen perustuvien korvaus- ten lisäksi työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa siltä osin kun kysymyk- sessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimukseen perustuva korvaus on määrätty.

Sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu hyvi- tyssakkoseuraamuksia, vaan määräysten noudattaminen otetaan huomioon työsopi- muksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen suuruutta määrät- täessä.

10 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2020 ja on voimassa toistaiseksi kahden kuukau- den irtisanomisajalla.

Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2020 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL RY

Elintarviketeollisuusliitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

PÖYTÄKIRJA HARJOITTELIJOIDEN KÄYTTÄMISESTÄ ‌

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Meijerialan Ammattilaiset MVL ry ovat yhtä mieltä siitä, että alan koulutukseen liittyvien, työssäoppimista ja työharjoittelua sisältä- vien jaksojen järjestämisen tarve on suuri. Harjoittelu työpaikalla aidossa työym- päristössä ja työtilanteissa on keskeinen osa ammattitaidon oppimista, varmista- mista ja kehittämistä. Alan yritykset tarjoavatkin aktiivisesti nuorille ja opiskeli- joille harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksia.

Liitot ovat keskustelleet periaatteista, joita yrityksissä noudatetaan yritysten tarjo- tessa alan opiskelijoille työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkoja olosuhteissa, joissa yrityksessä on suunnitteilla tai toteutettu työvoiman käytön vähentämiseen liittyviä järjestelyjä.

Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehto- sopimus, liittojen välinen irtisanomissuojasopimus taikka työsopimuslain työvoi- man käytön vähentämistä, lisätyön tarjoamista tai takaisinottoa koskevat mää- räykset ja säännökset eivät aseta esteitä koulutukseen liittyvien työssäoppimis- tai työharjoittelupaikkojen tarjoamiselle. Työharjoittelujen ja työssäoppimisjakso- jen järjestäminen opiskelijoille on siten mahdollista esimerkiksi tilanteissa, joissa toimihenkilöitä on irtisanottu tai lomautettu edellyttäen, että opiskelija ei korvaa irtisanottua tai lomautettua henkilöä tai hän työskentelee lyhytaikaisessa, määrä- aikaisessa työsuhteessa.

Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2020 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY MEIJERIALAN AMMATTILAISET MVL RY

ETÄTYÖTÄ KOSKEVA OHJEISTUS ‌

Ohjeen tarkoitus

Liitot kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuottavuutta edistäviä työaikajärjestelmiä. Näitä järjestelmiä ovat mm. etätyöskentelyn mahdollistavat työaikajärjestelyt. Etätyö tarjoaa mahdol- lisuuden työn tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseen, työn ja perheen yhteensovittami- seen, työssä jaksamiseen, työ- ja asuinpaikan joustavampaan sijoittumiseen ja työmatkakustannus- ten sekä työmatkoihin käytettävän ajan vähenemiseen.

Etätyön määritelmä

Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovitun varsinaisen työntekopaikan ulko- puolella tapahtuvaa työntekoa. Etätyötä voidaan tehdä esimerkiksi toimihenkilön kotona, työ- tai kou- lutusmatkalla sekä muussa yhdessä sovittavassa paikassa. Lähi- ja etätyön yhdistelemistä tarkoituk- senmukaisella tavalla kutsutaan hybridityöksi.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityksen omien sääntöjen asettamissa puitteissa. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentelevien toimihenkilöiden.

Etätyön käyttöönotto

Jos yrityksen toimihenkilöillä on mahdollisuus etätyöhön, etätyössä yleisesti noudatettavista periaat- teista ja käytännöistä on tarkoituksenmukaista keskustella henkilöstön edustajan kanssa. Keskuste- lussa voidaan käydä läpi esimerkiksi työaikajärjestelyihin, työskentelytapoihin ja yhteydenpitoon liitty- viä asioita.

Etätyötä tekevälle toimihenkilölle selvitetään etätyössä noudatettavat ohjeet ja käytännöt. Jos toimi- henkilö tekee säännöllisesti etätyötä, kirjallinen etätyösopimus on suositeltava. Tällöin sopimuksesta tulisi käydä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimus voi olla määräaikai- nen tai toistaiseksi voimassa oleva. Etätyösopimuksessa sovitaan myös siitä, mitä ilmoitusaikaa nou- dattaen työnantaja tai toimihenkilö voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskeytyessä toimi- henkilö palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei ole toisin sovittu.

Muita etätyössä huomioitavia seikkoja

Laajamittaisella etätyöllä voi olla vaikutusta työyhteisön toimivuuteen. Liitot suosittelevat, että etätyö- tilanteissa ryhdytään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan riittävä tiedonkulku ja jotka estävät etätyönte- kijän eristäytymisen yrityksen muusta työyhteisöstä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla yrityksen ta- vanomaisen tiedottamisen lisäksi esimerkiksi säännölliset tiimipalaverit ja sähköisten yhteistyöalusto- jen aktiivinen hyödyntäminen.

Työajan seuranta on suositeltavaa järjestää lähtökohtaisesti siten, että etätyöhön käytetään samaa seurantajärjestelmää kuin muihinkin yrityksen toimihenkilöihin. Työnantajan on olosuhteet huomioon ottaen pyrittävä asettamaan etätyötä tekevät henkilöt muutoinkin yhdenvertaiseen asemaan muiden toimihenkilöiden kanssa.

Muita etätyössä arvioitavia seikkoja voivat olla esimerkiksi etätyössä käytettävien laitteiden ja työväli- neiden hankkimiseen liittyvät kysymykset sekä etätyöntekijän vakuutusturvan laajuus tapaturmatilan- teissa.

Osana työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa on syytä huomioida etätyön erityiset työsuojeluvaarat ja -haitat sekä etätyöskentelyolosuhteet.

Elintarviketeollisuusliitto ry

Xxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Puhelin: (09) 148 871 xxx.xxx.xx

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Xxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

Puhelin (00) 0000 000 xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS 4.4.2023–31.3.2025

Document Metadata