SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n sekä
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen
SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA
koskeva
TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 – 31.1.2021 (31.1.2020)
SISÄLTÖ
1 § Sopimuksen soveltamisala 1
2 § Yleisten sopimusten noudattaminen 2
4 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen, työnjohto-oikeus 2
6 § Työajan lyhentäminen jaksotyössä sekä sellaisessa päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa
työaika on 40 tuntia viikossa 6
7 § Ruokailu- ja virkistystauko 9
10 § Poikkeukselliset aatot ja lauantait 10
12 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo 10
15 § Vuoro- ja ilta- ja yötyölisät 16
18 § Korvaukset matkoista sekä päivä- ja ruokarahat 18
20 § Xxxxxxxxxxx, äitiys- ja isyysvapaan palkka 20
21 § Vuosiloma ja lomaltapaluuraha 24
22 § Työturvallisuus ja lääkärintarkastukset 25
23 § Ilmoitustaulujen käyttö 26
24 § Ammattiosaston kokoukset 26
26 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen 28
28 § Järjestys työpaikoilla 28
29 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 28
32 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat 29
33 § Rikkomukset ja tulkintakysymykset 29
34 § Sopijapuolia koskevia määräyksiä 29
35 § Sopimuksen voimaantulo ja voimassaolo 30
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 31
LISÄPÖYTÄKIRJA KOSKIEN SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISTA 37
LIITE: Työsuojeluvaltuutetuille annettavan vapautuksen määrä 38
LIITE: Säiliöauto- ja öljytuotealan työehtosopimuksen 20 § 7. kohdan soveltamisesta 40
LIITE: Työehtosopimuksen 5 § pöytäkirjamerkintään N:O 2 42
LIITE: Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmailuhuollon yritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavat työsuhteen ehdot ja menettelytavat 43
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2017 62
SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÄMISESTÄ 2018 73
ASIAHAKEMISTO
Alasumutus 16
Alihankinta 28, 60
Allekirjoituspöytäkirja 31
Ammatissaoloaika 13
Ammattiosaston kokoukset 26
Ammattiyhdistysjäsenmaksut 28
Arkipyhät 5, 10
Digitaalinen ajopiirturi 5, 19
Epidemiat 22
Hammassairaus 25
Hautauspäivä 19
Helsinki-Vantaan ilmailuhuollon kilpailutus 43
Henkilökohtaiset työsuhdeasiat 29
Hälytysluontoinen työ 10
Hälytysraha 11
Ilmailuhuoltomiesten palkkaperusteet 15
Ilmoitustaulujen käyttö 26
Iltatyölisä 16
Irtisanominen, työehtosopimuksen 30
Irtisanominen, työsopimuksen 2, 62
Isyysvapaan palkka 22
Itsenäisyyspäivä 5, 10
Jaksotyö 4
Jouluaatto 5, 10
Juhannusaatto 5, 10
Järjestäytymisvapaus 2
Keskituntiansio 17
Koeaika 2
Kokoukset työpaikalla 26, 57
Korvaava työ 22
Koulutus 58
Kuljettajakortti 19
Kutsunta 20
Kuukausipalkan jakaja 16
Laboratorio- ja röntgentutkimukset 25
Lapsen sairastuminen 21, 40
Lomaltapaluuraha 24
Lomapalkka 45
Lomautus 67
Luontoisedut 16
Luottamusmies 27, 49
Luottamusmiespalkkio 27, 28
Lyhin työpäivä 4
Lääkärintarkastukset 25
Lääkärintodistus 23, 40
Matkat kotimaassa 18
Matkat ulkomaille 18
Odotusaika 3, 5
Osapäiväraha 18
Xxxxxxxxxxx 00
Palkkiopalkka 16
Poikkeukselliset aatot ja lauantait 10
Päiväraha 18
Pätevyyspalkkio 13
Pätevyystodistukset ja -kortit 19
Pääluottamusmiespalkkio 27, 28
Pääluottamusmiesvapautus 27
Pääsiäislauantai 5, 10
Reservin harjoitukset 20
Ryhmähenkivakuutus 29
Sairausajan palkka 20
Sopijapuolia koskevia määräyksiä 29
Soveltamisala 1, 37
Sunnuntaityö 10
Suojalasit 25
Suojapuvut 26
Suorituspalkat 16
Suurjuhlapyhäkorvaus 10
Säiliöpuhdistus 16
Tauko 4, 9
Transito-liikenne 15
Työaika 3
Työaikapankki 73
Työehtosopimuksen voimassaolo 30
Työnjohto-oikeus 2, 47
Työpalkat 11
Työsuojeluasiamies 50, 51
Työsuojelupäällikkö 50
Työsuojelutoimikunta 51
Työsuojeluvaltuutettu 50-56
Työsuojeluvaltuutetun vapautus ................................................................................. 38-39, 51-53
Työtuntijärjestelmä 3, 4, 5, 42
Työturvallisuus 25
Työvälineiden hoito 29
Ulkopuolisen työvoiman käyttö 28, 60
Urakkatyö 16
Vaarallisten aineiden kuljettaminen ja käsittely 15
Vaikeasti sairas lapsi 21
Valtiolliset vaalit 19
Vapaapäivät 5
Vapaapäivätyölisä 10
Varallaolo 11
Viikkolepo 4
Virkistystauot 9
Vuokratyö 28, 60
Vuorokausilepo 4
Vuorotyö 6, 42
Vuorotyölisät 16
Vuosiloma 24
Vuosityöajan lyhennys 6
Yleiset sopimukset 2
Äitiysvapaan palkka 22
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY:N
ja ÖLJYTUOTE RY:N
sekä
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY:N
välinen
SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA
koskeva TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Öljytuote ry:een liittynei- den ja vastaisuudessa liittyvien yritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden vä- lisissä työsuhteissa.
2. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös Autoliikenteen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten ja näiden työntekijöiden välisessä työ- suhteessa, kun kuljetus suoritetaan säiliöajoneuvolla tai kun kyseessä on säi- liökonttikuljetus. Säiliöajoneuvolla tarkoitetaan nesteen tai kaasun tahi jauhe- maisen taikka rakeisten aineiden kuljetukseen rakennettua ajoneuvoa, jossa on yksi tai useampia kiinteitä säiliöitä. Säiliökontilla tarkoitetaan 20 jalan tai sitä suurempaa säiliökonttia.
Sopimusta ei kuitenkaan sovelleta kuljetettaessa elintarvikkeita, jätteitä, lan- noitteita, kiinteässä muodossa olevia maa-aineita tai rehuja elleivät ne ole ADR-luokiteltuja.
Soveltamisalaa koskeva täydentävä lisäpöytäkirja on tämän sopimuksen liit- teenä sivulla 37.
3. Säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevaa työehtoso- pimusta ei sovelleta satama-alueella suuryksiköiden esi- ja jälkikäsittelyyn eikä näiden varastointiin.
Pöytäkirjamerkinnät:
1. Varastoilla apuosastoineen suoritettavaan työhön kuuluu kaikkinainen itse varastoilla suoritettava työ, kuljetukset sekä varastojen täydennykset lai- voista, rautatievaunuista tai autoista.
2. Mikäli toisin ei nimenomaisesti ole määrätty, sovelletaan tämän työehtoso- pimuksen kaikkia määräyksiä niin Öljytuote ry:n ja Autoliikenteen Työnanta- jaliiton jäsenyrityksissä kuin voiteluainetehtaissa ja kaasuntäyttölaitoksissa työskentelevien työsuhteisiin.
2 § Yleisten sopimusten noudattaminen Yleiset sopimukset
Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välisiä sopimuksia:
- Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n, Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen lomapalkkasopimus 1.2.2017
- Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n, Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen yleissopimus 1.2.2017
- Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n, Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen irtisanomissuojasopimus soveltamisohjei- neen 1.2.2017
- Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n, Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen sopimus työaikapankin käyttämisestä 1.2.2018
3 § Järjestäytymisvapaus
Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään am- matillisiin järjestöihin.
4 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen, työnjohto-oikeus
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa liittojen tutkittavaksi.
2. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.
3. Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan sopia koeajaksi. Koeajan enimmäispituus on voimassa olevan työsopimuslain mukaan 4 kuukautta. Kahdeksan kuukautta lyhyemmässä työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Koeajan jälkeen katsotaan työntekijä vakinai- seen henkilökuntaan kuuluvaksi kuukausipalkkaa nauttivaksi, ellei häntä ole otettu määräajaksi tai määrättyä työtä varten.
Muutetaan ao. kohta 1.8.2018 lukien seuraavaksi:
Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan sopia koeajaksi. Koeajan enimmäispituus määräytyy työsopimuslain mukaan. Koeajan jälkeen katso- taan työntekijä vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvaksi kuukausipalkkaa naut- tivaksi, ellei häntä ole otettu määräajaksi tai määrättyä työtä varten.
4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä 3.3.2010 allekirjoitettua irtisanomissuojasopimusta soveltamisohjeineen.
5. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan:
Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä
1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;
2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhden vuoden mutta enintään neljä vuotta;
3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;
4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;
5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä
1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
5 § Työaika
2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
1. Työaikaan nähden noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa työaikalakia.
2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa.
3. Työpäivän saa ennalta suunnitellusti jakaa kahteen yhdenjaksoiseen osaan, jonka katkaisee enintään tunnin pituinen palkaton tauko. Tällä määräyksellä ei suljeta pois laeista johtuvia taukojen antamismahdollisuutta eikä rajoiteta odotusajan käyttömahdollisuuksia.
4. Jos säännöllinen työaika muussa kuin jaksotyössä määrättyinä viikonpäivinä on kahdeksan tuntia lyhyempi, voidaan sitä muina saman viikon päivinä pi- dentää vastaavasti, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla, ja edellä 2. kohdan mainittua viikkotuntien lukumäärää lisäämättä.
5. Öljytuote ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti sopia myös siitä, että säännöllinen työaika pidennetään enintään 10 tuntiin vuorokaudessa ja 50 tuntiin viikossa kuitenkin siten, ettei se keski- määrin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 52 viik- koa.
Työpaikalle on laadittava työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu edellä sanottuun keskimäärään. Se on annettava työnteki- jälle tiedoksi sen käyttöönottoa edeltävällä viikolla.
6. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa:
- päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona;
edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähin- tään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanot- tuun keskimäärään.
7. Jaksotyössä säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkoisjaksossa. Työaikalain moottoriajoneuvon kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäistyöaikoja eikä lepoaikoja sovelleta tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Vuoro- kautista enimmäistyöaikaa rajoittavat tämän työehtosopimuksen vuoro- kautista lepoaikaa ja taukoja koskevat määräykset.
8. Lyhyemmästä kuin 5 tunnin 30 minuutin työstä maksetaan täysi 5 tunnin 30 minuutin palkka ja se luetaan työajaksi.
Lyhintä työpäivää koskevaa määräystä ei sovelleta sellaiseen työpäivään, jossa kuljettaja ajaa pois laivalta suorinta tietä ilman lastauksia ja purkauksia enintään 25 kilometrin päähän satama-alueesta.
9. Työaikalain mukaan moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kah- dessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähintään 15 minuutin mittainen.
10. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 11 tuntia kestävä yh- täjaksoinen vuorokautinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona. Vuorokautinen lepoaika voidaan lyhentää vähintään 9 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi enintään kolme kertaa kalenteriviikon aikana.
Lyhentämätön vuorokausilepo voidaan pitää kunkin 24 tunnin jakson aikana kahtena erillisenä jaksona, joista ensimmäisen on oltava vähintään 3 tunnin ja jälkimmäisen vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Jaetun vuorokau- silevon yhdeksää tuntia lyhyemmältä lepoaikajaksolta maksetaan vieraalla paikkakunnalla 14. kohdassa tarkoitettua odotusajan palkkaa vähennettynä enintään 1 tunnin ruokatauolla.
Jokaisen sellaisen 30 tunnin jakson aikana, jolloin ajoneuvon miehistönä on vähintään kaksi kuljettajaa, jokaisella kuljettajalla on oltava vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika.
11. Työntekijälle on annettava 45 tunnin mittainen, yhtäjaksoinen viikottainen le- poaika. Tämä lepoaika voidaan lyhentää kerran kahden peräkkäisen viikon aikana vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi. Lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yhtäjaksoisella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. Korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähintään 9 tunnin lepoajan yhteydessä.
Viikottainen lepoaika, joka alkaa yhden viikon aikana ja päättyy toisen viikon aikana, voidaan laskea kuuluvaksi kumpaan tahansa näistä viikoista.
12. Jaksotyössä työsuunnitelma laaditaan kahden viikon jakson pituiseksi ajaksi. Suunnitelman tulee olla työntekijöiden nähtävänä 1 viikkoa ennen jakson al- kamista ja siitä on käytävä selville, milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy. Välttämättömissä tapauksissa työsuunnitelmasta voidaan poiketa ilmoitta- malla muutoksesta työntekijöille vähintään päivää aikaisemmin. Vapaapäivää koskevaa muutosta ei kuitenkaan saa tehdä ilman asianomaisen työntekijän suostumusta.
Pöytäkirjamerkintä:
1. Edellä olevasta poiketen Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityk- sissä työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi päivittäisen työn alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.
Lisätään ao. kohtaan 1.1.2020 lukien uusi kappale:
Milloin työtuntijärjestelmän laatiminen työn laatuun nähden on erittäin vai- keaa, voidaan siitä poiketa liittojen välisen työryhmän päätöksellä. Työryh- män tulee käsitellä ja tehdä päätös kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta.
13. Työnantajan on annettava kuljettajalle tämän pyynnöstä tulosteena digitaali- sesta ajopiirturista ja kuljettajakortista talletetut kuljettajan ajo- ja lepoaikatie- dot
14. Milloin autonkuljettaja tai apumies joutuu matkallaan odottamaan, ei tätä ai- kaa lueta työajaksi, mutta suoritetaan siitä korvaus.
Mikäli autonkuljettaja joutuu toistuvasti siirtämään autoa lastaajan tai purka- jan määräyksestä, luetaan kyseinen aika kuljettajan työajaksi. Mikäli auton- kuljettaja joutuu vastaavissa olosuhteissa odottamaan joutumatta toistuvasti siirtämään autoa ja saa vapaasti poistua autonsa luota, maksetaan kysei- sestä ajasta odotusajan palkkaa lukematta sitä työaikaan. Odotusajalta palkka määräytyy työntekijän työnvaativuusluokkapalkan mukaan.
15. Milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikka- kunnalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispai- kalle tai päinvastoin yksinkertainen tuntipalkka matka-aikaa työhön luke- matta.
16. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain sään- nöllinen työaika 8 tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita, juhannus- ja jou- luaattoa sekä uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäiväviikkojen sekä loppiaisen, pääsiäisen ja joulun jälkeisiä lauantaita, jotka ovat vapaapäi- viä, ellei työn luonteesta muuta johdu.
Itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä ovat voimassa olevan lain mukaisia vapaa- päiviä.
17. Viikottaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annet- tava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.
Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa 2-viikkojaksossa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vä- hintään yksi vapaapäivä. 2-viikkojaksossa on oltava vähintään 4 vapaapäi- vää.
Öljytuote ry:n jäsenyrityksissä työntekijälle annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen ensisijaisesti olla lauantai.
Vapaapäivä annetaan työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita.
18. Päivittäisen säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.
19. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokauden katsotaan alkavan samaan aikaan, kun työntekijäin on säännönmukaisesti saavuttava työhönsä.
20. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään yhden viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Työntekijä voidaan kuitenkin, milloin liitot niin sopivat, pitää jatkuvasti samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa. Vuoro- ja päivätyössä on säännöllisen työn työtuntijärjestelmä oltava työnte- kijän nähtävissä viikkoa aikaisemmin.
Pöytäkirjamerkinnät:
2. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työaika on keskimäärin 34,6 tuntia viikossa. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat erityismääräykset ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä.
3. Keskeytyvän kolmivuorotyön työaika on 35,8 tuntia viikossa.
4. Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina se lyhentää työai- kaa ja siitä maksetaan menetettyä ansiota vastaava korvaus.
6 § Työajan lyhentäminen jaksotyössä sekä sellaisessa päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa työaika on 40 tuntia viikossa
1. Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa sekä sellaista päivätyötä ja kaksivuorotyötä, jossa työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuo- tuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosiloma- järjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
Työajan lyhentäminen koskee osa-aikaeläkkeellä, osatyökyvyttömyyseläk- keellä, osa-aikalisällä tai muulla vastaavalla järjestelyllä olevaa työntekijää riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Kyseisen työntekijän työaikaa lyhennetään työajanlyhennystaulukoiden perusteella suhteessa hä- nen tekemäänsä työaikaan.
2. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden vuosityöaikaa lyhenne- tään 100 tuntia eli 12,5 päivää vuodessa.
Päivä- ja kaksivuorotyö
Kalenterivuoden työtuntimäärä Lyhennys
vähintään | 136 t | 1 | päivä |
" | 272 t | 2 | päivää |
" | 408 t | 3 | päivää |
" | 544 t | 4 | päivää |
" | 680 t | 5 | päivää |
" | 816 t | 6 | päivää |
" | 952 t | 7 | päivää |
" | 1 088 t | 8 | päivää |
" | 1 224 t | 9 | päivää |
" | 1 360 t | 10 | päivää |
" | 1 496 t | 11 | päivää |
" | 1 696 t | 12,5 | päivää |
Jaksotyötä koskevat työajan lyhennystaulukot
18 pv:n taulukko (loppiainen lauantaina tai sunnuntaina)
Kalenterivuoden työtuntimäärä Lyhennys
vähintään | 94 t | 1 | päivä |
" | 188 t | 2 | päivää |
" | 282 t | 3 | päivää |
" | 377 t | 4 | päivää |
" | 471 t | 5 | päivää |
" | 565 t | 6 | päivää |
" | 659 t | 7 | päivää |
" | 754 t | 8 | päivää |
" | 848 t | 9 | päivää |
" | 942 t | 10 | päivää |
" | 1 036 t | 11 | päivää |
" | 1 130 t | 12 | päivää |
" | 1 225 t | 13 | päivää |
" | 1 319 t | 14 | päivää |
" | 1 413 t | 15 | päivää |
" | 1 507 t | 16 | päivää |
" | 1 602 t | 17 | päivää |
" | 1 696 t | 18 | päivää |
19 pv:n taulukko (loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina)
Kalenterivuoden työtuntimäärä Lyhennys
vähintään | 90 t | 1 | päivä |
" | 180 t | 2 | päivää |
" | 270 t | 3 | päivää |
" | 360 t | 4 | päivää |
" | 447 t | 5 | päivää |
" | 537 t | 6 | päivää |
" | 627 t | 7 | päivää |
" | 717 t | 8 | päivää |
" | 807 t | 9 | päivää |
" | 893 t | 10 | päivää |
" | 983 t | 11 | päivää |
" | 1 073 t | 12 | päivää |
" | 1 163 t | 13 | päivää |
" | 1 253 t | 14 | päivää |
" | 1 340 t | 15 | päivää |
" | 1 430 t | 16 | päivää |
" | 1 520 t | 17 | päivää |
" | 1 610 t | 18 | päivää |
" | 1 696 t | 19 | päivää |
Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja kor- vaa ansionmenetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kun- nanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusajan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai -toimikunnan kokouksiin sekä liittojen välisiin työehtosopimusneuvottelui- hin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimi- seen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tä- män pykälän mukaisesti annettu vapaa.
4. Edellä 2 tai 3 kohdan perusteella kertyneet lyhennysvapaapäivät annetaan työnantajan määräämänä aikana siten, että lyhennysvapaista muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata. Muut työntekijän ansait- semat työajanlyhennysvapaapäivät annetaan erillisinä vapaapäivinä työnan- tajan määräämänä aikana. Työajanlyhennysvapaapäivän antamistavasta voidaan paikallisesti sopia toisin. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.
Lyhennysvapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraa- van vuoden loppuun mennessä.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysvapaata, siirretään työn- tekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annetta- vaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaa- jakson osalta kalenterivuodessa.
Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyk- sen tuntimäärällä.
5. Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähintään kaksi viik- koa ennen vapaan antamista. Erillisinä annettavista vapaapäivistä ilmoitus- aika on kolme päivää.
6. Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keski- tuntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan ly- hennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansait- tujen vapaapäivien lukumäärän perusteella senhetkisen keskituntiansion mu- kaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.
7. Öljytuote ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti sopia myös siitä, ettei viiden päivän ylittäviä työajanlyhennysva- paita pidetä. Työajanlyhennyspäivänä tehdystä työstä maksetaan työnteki- jälle työajanlyhennyskorvauksen (8 x kta) lisäksi yksinkertainen palkka. Liitot vahvistavat näin tehdyn sopimuksen.
8. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
7 § Ruokailu- ja virkistystauko
1. Säännöllisessä päivätyössä on työntekijällä tunnin kestävä ruokailutauko, jol- loin työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta ruokailemaan.
2. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailutaukoa, vaan varataan hänelle tilai- suus ruokailuun työnsä ääressä.
3. Varastoilla apuosastoineen työskentelevillä ja huoltoasemien työntekijöillä tu- lee olla mahdollisuus, mikäli työpäivän pituus on vähintään 5 tuntia, työn suo- rittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta sopivimpana ajankohtana enin- tään yhteen virkistystaukoon. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, tulee työntekijällä olla työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta so- pivimpana ajankohtana mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon.
4. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 5 tuntia, tulee moottoriajoneuvon kuljet- tajalla olla työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta sopivimpana ajankohtana mahdollisuus enintään yhteen virkistystaukoon. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, tulee moottoriajoneuvon kuljettajalla olla työn suorittamisen ohessa ja työtehtävien kannalta sopivimpana ajankohtana mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon. Muista tauoista ei palkkaa makseta.
5. Työneuvoston luvalla tai paikallisesti sopien voidaan päivätyössä noudattaa puolen tunnin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana es- teettömästi poistua työpaikalta.
Pöytäkirjamerkintä:
Innogas Oy:ssä ja Tehokaasu Oy:ssä on päivätyössä olevilla työntekijöillä puolen tunnin mittainen ruokailutauko, jolloin työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta ruokailemaan.
8 § Yli- ja sunnuntaityö
1. Ylityötä voidaan teettää laissa tai työehtosopimuksessa säädetyin tai viran- omaisten antamin työaikaa koskevin rajoituksin ja siitä maksetaan lain mu- kaan korotettua palkkaa tämän työehtosopimuksen määräykset huomioiden.
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei kuitenkaan tarvitse noudat- taa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää neljän kuukauden tarkastelujak- soa.
Vuorokautinen ylityö
2. Ylityötä tehtäessä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityö- tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka, paitsi lauantaisin sekä juhlapäivien aattoina, jolloin kaikesta vuorokautisesta ylityöstä makse- taan 100 %:lla korotettu palkka.
Viikoittainen ylityö
3. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Jaksotyö
4. Jaksotyössä maksetaan jakson ylittävältä 10 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.
Ylityö kolmivuorotyössä
5. Keskeytymättömässä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä katsotaan viikoit- taiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijär- jestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtun- timäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla va- paa-ajalla.
Sunnuntaityö
6. Sunnuntaisin ja juhlapäivinä suoritetusta työstä maksetaan 100 %:lla koro- tettu palkka.
9 § Vapaapäivätyölisä
Työntekijän vapaapäivänä tekemästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan työntekijän työnvaativuusluokkapalkasta. Vapaapäivä- työlisä sisältää mahdollisen viikkolepokorvauksen, mutta ei sunnuntai- ja yli- työkorvausta. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.
10 § Poikkeukselliset aatot ja lauantait
1. Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattoina tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
2. Vappu- ja itsenäisyyspäiväviikkojen lauantaina tehdystä työstä maksetaan korvaus kuten viikkoylityöstä.
11 § Suurjuhlapyhäkorvaus
1. Uudenvuoden, loppiaisen, pitkäperjantain, I ja II pääsiäis-, vapun-, helluntai-, juhannus-, itsenäisyys- sekä I ja II joulupäivien aatosta kello 18.00 alkaen, suurjuhlapyhää seuraavan päivän kello 06.00 välisenä aikana kaikille työssä oleville maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, mihin sisältyy sunnuntaityökor- vaus.
2. Tämän pykälän 1. kohdassa mainittujen päivien aattoina maksetaan iltavuo- rossa työskenteleville vuorotyöntekijöille 100 %:lla korotettu palkka kello
18.00 saakka.
12 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo Edellytykset
1. Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat seuraavat: työ tehdään hälytyskut- sun perusteella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa
ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ tehdään joko kutsunan- tamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuorokauden puolella kello
00.00 ja 07.00 välisenä aikana.
Hälytysraha
Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella. Se on:
a) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan vapaapäivänä, työai- kana tai työajan jälkeen ennen kello 21.00,
b) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 07.00 välillä.
2. Hälytyskutsun perusteella kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka.
3. Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on tunnin palkka.
Varallaolo
4. Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaisesta varallaoloajasta puolet keskituntiansion mukaisesta palkasta varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Tämän momentin tarkoittamassa mielessä varalla olleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
13 § Työpalkat
1. Liittojen toimesta suoritetun työnluokituksen perusteella ovat täysin työkykyis- ten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin luokitellut peruspalkat tämän sopimuk- sen soveltamisalan piirissä seuraavat:
Työnvaativuusluokka €/kk €/t
7 Säiliöautonkuljettaja yli 48 tonnia | 2254,46 | 13,34 |
Ilmailuhuoltomies Helsinki | ||
6 Asentaja Erikoispumppumies/laitosmies Säiliöautonkuljettaja yli 42-48 tonnia Ilmailuhuoltomies Kuorma-autonkuljettaja yli 48 tonnia | 2197,00 | 13,00 |
5 Vastaava sekoittaja Lämmittäjä Säiliöautonkuljettaja 31-42 tonnia Kuorma-autonkuljettaja yli 42-48 tonnia | 2141,23 | 12,67 |
4 Pumppumies Bitumityöntekijä Säiliöautonkuljettaja alle 31 tonnia Kuorma-autonkuljettaja 31-42 tonnia Tuotantomies | 2097,29 | 12,41 |
3 Varastomies Huoltoaseman vastaava myyjä Itsepalveluaseman myyjä/kassa Kuorma-autonkuljettaja alle 31 tonnia Trukin/traktorin kuljettaja | 2049,97 | 12,13 |
2 Huoltoaseman myyjä I Huoltoaseman huoltomies | 2009,41 | 11,89 |
1 Huoltoaseman myyjä II Konepesijä Xxxxxxxx | 1975,61 | 11,69 |
Luokituksen tonnirajoilla tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien tai ajoneuvojen suurimpia rekisteriotteeseen merkittyjä painoja.
1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien:
Työnvaativuusluokka €/kk €/t
7 Säiliöautonkuljettaja yli 48 tonnia | 2257,84 | 13,36 |
Ilmailuhuoltomies Helsinki | ||
6 Asentaja Erikoispumppumies/laitosmies Säiliöautonkuljettaja yli 42-48 tonnia Ilmailuhuoltomies Kuorma-autonkuljettaja yli 48 tonnia | 2200,30 | 13,02 |
5 Vastaava sekoittaja Lämmittäjä Säiliöautonkuljettaja 31-42 tonnia Kuorma-autonkuljettaja yli 42-48 tonnia | 2144,44 | 12,69 |
4 Pumppumies Bitumityöntekijä Säiliöautonkuljettaja alle 31 tonnia | 2100,44 | 12,43 |
Kuorma-autonkuljettaja 31-42 tonnia Tuotantomies | ||
3 Varastomies Huoltoaseman vastaava myyjä Itsepalveluaseman myyjä/kassa Kuorma-autonkuljettaja alle 31 tonnia Trukin/traktorin kuljettaja | 2053,04 | 12,15 |
2 Huoltoaseman myyjä I Huoltoaseman huoltomies | 2012,42 | 11,91 |
1 Huoltoaseman myyjä II Konepesijä Xxxxxxxx | 1978,57 | 11,71 |
Luokituksen tonnirajoilla tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien tai ajoneuvojen suurimpia rekisteriotteeseen merkittyjä painoja.
Pätevyyspalkkio
2. Edellä mainittujen palkkojen lisäksi maksetaan pätevyyspalkkiota. Ammatis- saoloajan perusteella maksetaan pätevyyspalkkiota vähintään seuraavat määrät:
Ammatissaoloaika Pätevyyspalkkioprosentti Alle 3 vuotta 0
3 vuotta 4
6 vuotta 8
10 vuotta 11
15 vuotta 14
Pöytäkirjamerkinnät:
1. Ammatissaoloajaksi lasketaan tämän työehtosopimuksen piirissä työsken- tely sekä kuljettajien osalta kaikki työtodistusten mukainen ammattimaisessa kuorma-auto- ja linja-autoliikenteessä työskentelyaika sen jälkeen, kun työn- tekijä on kuusi kuukautta työskennellyt tämän työehtosopimuksen piirissä. Selvitysvelvollisuus aikaisempien työsuhteitten osalta on työntekijällä.
Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan ammatissaoloaikaan kahdeksan kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen lo- gistiikan perustutkinnon suorittamisesta kaksi vuotta.
2. Lämmittäjällä tarkoitetaan raskasöljyvarastoilla ja lipeävarastoilla vastuun- alaisissa tehtävissä toimivia A 1 lämmittäjän tutkinnon suorittaneita tai vas- taavan ammattitaidon omaavia vähintään 3 vuotta sanotussa ammatissa toi- mineita työntekijöitä.
3. Mittariasentajan henkilökohtaista palkkaa määritettäessä on sähkötarkas- tuskeskuksen hyväksymä D-luokan tutkinto huomioitava yhtenä siihen vaikut- tavana tekijänä.
Edellä olevan perusteella kuukausipalkat eri työnvaativuusluokissa ovat:
Työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen
Euroa kuukaudessa | |||||
TVL | 4 % | 8 % | 11 % | 14 % | |
7 | 2254,46 | 2337,27 | 2421,77 | 2484,30 | 2546,83 |
6 | 2197,00 | 2278,12 | 2360,93 | 2421,77 | 2482,61 |
5 | 2141,23 | 2222,35 | 2301,78 | 2360,93 | 2421,77 |
4 | 2097,29 | 2176,72 | 2254,46 | 2313,61 | 2371,07 |
3 | 2049,97 | 2127,71 | 2205,45 | 2262,91 | 2320,37 |
2 | 2009,41 | 2085,46 | 2159,82 | 2217,28 | 2273,05 |
1 | 1975,61 | 2048,28 | 2124,33 | 2180,10 | 2234,18 |
Euroa tunnissa | |||||
TVL | 4 % | 8 % | 11 % | 14 % | |
7 | 13,34 | 13,83 | 14,33 | 14,70 | 15,07 |
6 | 13,00 | 13,48 | 13,97 | 14,33 | 14,69 |
5 | 12,67 | 13,15 | 13,62 | 13,97 | 14,33 |
4 | 12,41 | 12,88 | 13,34 | 13,69 | 14,03 |
3 | 12,13 | 12,59 | 13,05 | 13,39 | 13,73 |
2 | 11,89 | 12,34 | 12,78 | 13,12 | 13,45 |
1 | 11,69 | 12,12 | 12,57 | 12,90 | 13,22 |
1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien:
Euroa kuukaudessa | |||||
TVL | 4 % | 8 % | 11 % | 14 % | |
7 | 2257,84 | 2340,78 | 2425,40 | 2488,03 | 2550,65 |
6 | 2200,30 | 2281,54 | 2364,47 | 2425,40 | 2486,33 |
5 | 2144,44 | 2225,68 | 2305,23 | 2364,47 | 2425,40 |
4 | 2100,44 | 2179,99 | 2257,84 | 2317,08 | 2374,63 |
3 | 2053,04 | 2130,90 | 2208,76 | 2266,30 | 2323,85 |
2 | 2012,42 | 2088,59 | 2163,06 | 2220,61 | 2276,46 |
1 | 1978,57 | 2051,35 | 2127,52 | 2183,37 | 2237,53 |
Euroa tunnissa
TVL 4 % 8 % 11 % 14 %
7 | 13,36 | 13,85 | 14,35 | 14,72 | 15,09 | |
6 | 13,02 | 13,50 | 13,99 | 14,35 | 14,71 | |
5 | 12,69 | 13,17 | 13,64 | 13,99 | 14,35 | |
4 | 12,43 | 12,90 | 13,36 | 13,71 | 14,05 | |
3 | 12,15 | 12,61 | 13,07 | 13,41 | 13,75 | |
2 | 11,91 | 12,36 | 12,80 | 13,14 | 13,47 | |
Siirrot | 1 | 11,71 | 12,14 | 12,59 | 12,92 | 13,24 |
3. Mikäli työntekijä siirretään tilapäisesti toiseen, omaa työtään joko alemmin tai korkeammin palkattuun työhön, maksetaan hänelle kahdelta viikolta entisestä työstä sovittu palkka. Mikäli toiseen, korkeammin palkattuun aikatyöhön siir- retty työntekijä pystyy heti suorittamaan tätä työtä sekä työtehoon että työn laatuun nähden samalla tavalla kuin sanottua työtä varsinaisesti suorittava, maksetaan hänelle heti tämän uuden työn mukainen palkka.
Palkkaperuste ulkomaan liikenteessä
4. Ulkomaanliikenteessä määräytyy palkkaperuste asianomaisen ajoneuvoluo- kan normaalia työnvaativuusluokkaa yhtä luokkaa korkeamman luokan mu- kaisesti. Mikäli kuljetukset suoritetaan työnvaativuusluokka 7:n tarkoittamalla kalustolla, korotetaan työnvaativuusluokka 7:n palkkaa määrällä, joka vastaa luokkien 7 ja 6 erotusta.
Vaarallisten aineiden kuljettaminen ja käsittely
5. Niissä tapauksissa, joissa säiliöautoilla jäljempänä mainittuja aineita kuljete- taan ja joissa kuljettaja osallistuu lastin kuormaukseen ja purkaukseen, koro- tetaan asianomaisen ajoneuvoluokan taulukkopalkkaa määrällä, jonka suu- ruus on ajoneuvon varsinaisen luokkapalkan ja seuraavan luokan palkkojen välinen erotus. Mikäli kuljetukset suoritetaan työnvaativuusluokka 7:n tarkoit- tamalla kalustolla, korotetaan työnvaativuusluokka 7:n palkkaa määrällä, joka on luokkien 7 ja 6 erotuksen suuruinen. Tätä määräystä sovelletaan silloin, kun kuljetettava aine on vaarallisten aineiden kuljettamisesta teillä annetun liikenneministeriön päätöksen 610/78 kuljetusluokkiin 2, 4.1, 5.1, 6.1 ja 8 kuu- luvaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Transito-liikenteessä toimivan, tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvan työntekijän, joka joutuu osallistumaan em. aineita sisältävän lastin kuormauk- seen ja purkaukseen, asianomaista taulukkopalkkaa korotetaan tämän sopi- muskohdan periaatteiden mukaisesti.
Ilmailuhuoltomiesten palkkaperusteet
Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelevien ilmailuhuoltomiesten työn- vaativuusluokkapalkkana käytetään TVL 7:n työnvaativuusluokkapalkkaa ko- rotettuna työnvaativuusluokkien 7 ja 6 luokkapalkkojen erotuksella, ellei pai- kallisesti toisin sovita.
Kuukausipalkan jakaja
6. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 169.
7. Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä hä- nen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä, on hä- nelle maksettava säännöllistä työaikaansa vastaava palkka.
Alasumutus
8. Huoltoasemilla alasumutusta suorittaville työntekijöille maksetaan ko. työtun- neilta 20 %:lla korotettua palkkaa, ellei työtä ole järjestetty urakalla, joka tuot- taa vähintään sanotun ansion.
Säiliöpuhdistus
9. Säiliöiden puhdistuksesta, jota työntekijä säiliössä ollen suorittaa maksetaan vähintään urakkapalkka.
Luontoisedut
10. Xxxxxxx palkkaan sisältyy luontoisetuja, lasketaan niiden raha-arvo sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman hinnoittelun mukaan.
14 § Suorituspalkat
Hinnoittelu
1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijäin ansion kohottamiseksi työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi. Työt, jotka vakiintuneen tavan mukaan tai teknilli- sistä taikka tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty urakka- työksi, suoritetaan urakkatyönä. Urakkatyön hinnoittelun on perustuttava tä- män sopimuksen 13 §:n 1. tai 4. kohdissa oleviin työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellaisen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakka- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta korkeammaksi ja kasvaa työn suori- tuksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Palkkiopalkka
2. Sellaisiin työ- ja ammattiryhmiin, joiden töitä ei voida järjestää urakkatyöksi ja joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, voi työnantaja, mikäli työsaavu- tus on selvästi mitattavissa, soveltaa työtehon ja ansion kohottamiseksi tuo- tantopalkkiojärjestelmää. Tuotantopalkkion maksamisen edellytyksenä on normaalia suurempi työteho.
Pöytäkirjamerkintä:
Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijä voi tarkistaa suorituspalkkatyön pe- rusteella saamansa ansion.
15 § Vuoro- ja ilta- ja yötyölisät
1. Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan vuorotyölisänä iltavuoron tun- neilta 15 % ja yövuoron tunneilta 20 % asianomaisesta tuntiperusteiseksi las- ketusta työnvaativuusluokkapalkasta ilman pätevyyspalkkiota.
2. Mikäli työntekijän säännöllinen työaika sijoittuu siten, että työtä tehdään kello
18.00 ja 22.00 välisenä aikana sen olematta vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluon- toista työtä, maksetaan em. kellomäärien välille sattuvilta työtunneilta iltavuo- rolisän suuruista iltatyölisää ja kello 22.00 ja 06.00 välille sattuvilta työtun- neilta yövuorolisän suuruista yötyölisää.
Pöytäkirjamerkintä:
Jaksotyössä maksetaan ilta- tai yötyölisää 2. kohdassa mainittuina aikoina kaikilta tehdyiltä työtunneilta.
16 § Keskituntiansio
Laskentajakso
1. Tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansiota lasketta- essa käytetään laskentajaksona joko edellistä palkkakautta tai edellistä vuo- sineljännestä.
Laskenta
2. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskentajakson aikana työajalta saamansa ansio mahdollisine erillisine lisi- neen lukuun ottamatta ylityön ja sunnuntaityön korotusosia jaetaan laskenta- jakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
3. Milloin säännöllisen työajan keskituntiansio on henkilökohtaista tuntipalkkaa pienempi, käytetään laskentatekijänä henkilökohtaista tuntipalkkaa.
Käyttöajanjaksot
4. Kohdan 1 tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansioita käyte- tään seuraavasti:
- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljän- neksen keskituntiansiota
- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiota
- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskitunti- ansiota
- marras-, joulu- ja tammikuun aikana vuoden kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan al- kaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, ti- likausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
Käyttö
5. Keskituntiansiota käytetään peruspalkkana työehtosopimuksessa mainittuja palkan korotusosia kuten esimerkiksi yli- ja sunnuntaityökorotuksia lasketta- essa. Lisäksi sitä käytetään tapauksissa, joissa työehtosopimus velvoittaa an- sionmenetyksen korvaamiseen.
Pöytäkirjamerkintä:
Edellä oleva ei velvoita niitä yrityksiä ottamaan käyttöön keskituntiansiota, joissa peruspalkka tai ansionmenetyksen korvaaminen on laskettavissa yk- sinkertaisemmin esimerkiksi siitä syystä, että yrityksen käytössä on pelkäs- tään aikapalkka.
17 § Palkanmaksu
Palkanmaksu suoritetaan kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Jos palkan- maksupäivä on sunnuntai tai juhlapäivä, maksetaan palkka edellisenä arki- päivänä.
Jaksotyössä palkanmaksu suoritetaan viimeistään kolmen viikon kuluttua sen kaksiviikkojakson päättymisestä, jonka aikana työ on tehty.
18 § Korvaukset matkoista sekä päivä- ja ruokarahat Matkat kotimaassa
1. Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan ja yöpy- mään toimipaikkakuntansa ulkopuolella, maksetaan matkakustannusten li- säksi valtion virkaehtosopimuksen mukaan kulloinkin voimassa oleva koti- maan päiväraha. Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannuk- set työnantajan hyväksymän selvityksen mukaisesti edellä mainitun päivära- han enintään puolitoistakertaiseen määrään saakka.
Pöytäkirjamerkinnät:
1. Vuonna 2017 on edellä tarkoitetun päivärahan määrä 41,00 euroa.
2. Päivärahavuorokausilta ei makseta osapäivärahaa.
Osapäiväraha
2. Työntekijälle, joka joutuu suorittamaan sellaista työtä, ettei hänellä ole tilai- suutta ruokailla työpaikalla tai kotonaan, suoritetaan 15,00 euron suuruinen osapäiväraha. Jos töistä johtuva este kestää 20 tuntia, on työntekijällä oikeus kahteen osapäivärahaan.
Pöytäkirjamerkintä:
Yrityskohtaisesti voidaan osapäivärahamenettelystä sopia toisinkin kuin tässä pykälässä on säädetty.
Matkat ulkomaille
3. Xxxxxxx työntekijä joutuu olemaan ulkomailla, maksetaan hänelle päivä- ja ruo- karahaa yhteensä 56,60 euroa vuorokautta kohti laskettuna rajan ylittämi- sestä ajaen tai kuljetuslautan lähtöhetkestä tulohetkeen (Suomen satama lähtö- ja tulopaikkana). Euroopan ulkopuolella on ruoka- ja päiväraha yh- teensä 60,60 euroa.
4. Milloin työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan ja asun- non, ei ruoka- ja päivärahaa tällöin makseta. Jos työntekijälle annetaan vapaa
asunto, mutta ei ruokaa, maksetaan vain ruokaraha, joka on 32,30 euroa. Va- jaavuorokaudelta maksetaan puolet ruokarahasta 16,15 euroa.
5. Mikäli työntekijä matkallaan muutoin on oikeutettu ulkomaan päivä- ja ruoka- rahaan tai ruokarahaan, on hänellä sama oikeus kuljetuslautalla oloajalta, vaikka lautalla olisi kuljettajalle järjestetty vapaa ruoka ja asunto.
19 § Muita korvauksia
Pätevyystodistusten ja -korttien hankintakustannukset
1. Työnantaja maksaa työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyystodistus- ten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.
Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut korttien tai todistusten hankkimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien tai todistusten hankintakustan- nukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien tai todistusten hankkimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien tai todistusten jäännösarvon, joka on 50 % hankintakus- tannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.
Kuljettajakortin hankkimiskustannukset
2. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suori- tettavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkuljettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.
Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uusimisesta, työnte- kijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljettajakortin hankinta- tai uu- simiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuu- kautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljettajakortin jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösar- von lopputilistä.
Hautaus- ja hääpäivät
3. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia.
Valtiolliset vaalit
4. Työnantaja korvaa valtiollisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilauta- kunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle sen ansion mene- tyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että vaalilautakunta tai toimikunta kokoon- tuu hänen työaikanaan.
Merkkipäivät
5. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työai- kaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.
Kutsunta
6. Työnantaja korvaa asevelvollisuuskutsuntaan osallistuvalle työntekijälle hä- nelle siitä aiheutuvan ansionmenetyksen.
Reservin harjoitukset
7. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palk- kaedut ja perheetön 2/3 niistä. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka vä- estön suojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
20 § Sairausajan, äitiys- ja isyysvapaan palkka
1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairaus- ajan palkkana täyden palkan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:
Korvausjakso
Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakso alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti
alle 3 vuotta 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
Sairausajan palkan epääminen
2. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Sairastuminen kesken työpäivän
3. Jos työntekijä sairastuu kesken työpäivänsä, on hän koko siltä päivältä oikeu- tettu palkkaansa.
Vähennykset
4. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mai- nituista korvauksista on suoritettu, on työnantajalla oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.
5. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, on työnan- taja velvollinen maksamaan 1. kohdan mukaisen sairausajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hänelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja 1. kohdan mukaisesti on palkkaa maksanut. Mikäli sai- rauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1. kohdan nojalla on velvollinen palkkaa maksamaan, vastaa sai- rauskassa sääntöjensä mukaisesti jatkuvan avustuksen suorittamisesta.
6. Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, voi työnantaja to- teuttaa kohtaan 1. perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös
1. kohdan edellyttämän sairausajan palkan ja työnantaja suorittaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa puheena olevasta sairausvakuutuslain ulko- puolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Lapsen sairastuminen
7. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen sairastu- essa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen ja lapsen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyk- sen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissa- olosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koske- vien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksin- huoltajiin.
Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus äidille, isälle tai muulle lap- sen huoltajalle, mikäli toisella huoltajista ei sairaalassaolon taikka toisella paikkakunnalla tapahtuvan työskentelyn, opiskelun tai koulutukseen osallis- tumisen aiheuttaman tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon, eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Työntekijän tulee toimittaa työnantajalle selvitys toisen huoltajan tilapäisestä esteestä osallistua hoitoon.
Pöytäkirjamerkintä:
Toisella paikkakunnalla työskentelyn, opiskelun tai koulutukseen osallistumi- sen aiheuttamalla tilapäisellä esteellä tarkoitetaan tilannetta, jossa huoltaja on lapsen sairastuessa toisella paikkakunnalla em. syystä, eikä hänellä ole tilanteen äkillisyyden ja paikkakuntien välisen välimatkan johdosta mahdolli- suutta osallistua lapsen hoitoon.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltajista.
Vaikeasti sairas lapsi
8. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksessä n:o 130/85 tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissa- olosta etukäteen työnantajan kanssa.
Pöytäkirjamerkinnät:
1. Tämän pykälän 7 kohdan soveltamisessa noudatetaan Suomen Työnanta- jain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön yhteisesti hy- väksymiä soveltamisohjeita, jotka ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä.
2. Xxxxxxx työntekijä on synnytyksen vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukau- den ajan ja hän on tästä poissaolostaan sopinut työnantajan kanssa tai pois- saolo on aiheutunut synnytykseen liittyneestä sairaudesta tai naisten yötyö- kieltoa koskevan lainsäädännön synnytyslomaa koskevista määräyksistä, ei hänen työsuhteensa tämän poissaolon vuoksi katsota katkenneen.
Epidemiat
9. Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lu- kuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkärinpal- veluksia ei ole saatavilla.
Tällaisissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa ha- vaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen an- taja on sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen.
Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja ennen sairaslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkärin kanssa toden- nut edellä tarkoitetun tilanteen olemassaolon.
Äitiysvapaan palkka
10. Työnantaja maksaa työntekijälle hänen äitiysvapaan ajalta palkkaa 1 kohdan mukaisten korvausjaksojen mukaisesti. Palkanmaksun edellytyksenä on, että hänen työsuhteensa on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.
Pöytäkirjamerkintä:
Äitiysvapaan palkkaa koskeva vähimmäiskalenteriajanjakso on 28 kalenteri- päivän sijaan yksi kuukausi sairausvakuutuslain 14 luvun 4 §:n (1342/2016) sisältämän kertakorvauksen voimassaolon ajan.
Isyysvapaan palkka
11. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sai- rausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.
Korvaava työ
12. Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa.
Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä selvittävät, onko työntekijälle mahdollista osoittaa ns. korvaava työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituk- senmukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riip- puen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulu- tusta.
Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet
1 Yrityksen työterveyspalvelujen käyttö tulee olla ensisijaista
Työntekijän kyvyttömyys työn tekoon todetaan työehtosopimuksen 20 §:n mukaisesti ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoi- don kiireellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista. Jos sairauden laatu tai muu vastaava syy estää lääkärintodistuksen hankki- misen sairauden alkaessa, on se hankittava välittömästi esteen poistuttua.
2 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa kun työntekijä on hyväksyttävästi selvittänyt sairausajan palkan maksamisen perusteet.
Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä työterveyslääkärin tai muun nimeä- mänsä lääkärin tarkastettavaksi sen selvittämiseksi, onko työntekijä sairau- den vuoksi estynyt työtä tekemästä. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärinto- distuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
3 Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oi- keaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä
Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työnteki- jöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen.
Uusille työntekijöille on suositeltavaa jakaa asiaa koskevaa valistusta ja oh- jausta heti perehdyttämisen yhteydessä.
Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositeltavaa, että paikalliset osa- puolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvitta- essa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.
4 Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle viipymättä
Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle viipymättä.
Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt järjestetään.
Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.
5 Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy
Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaoloja ennalta ehkäisevään toimintaan.
21 § Vuosiloma ja lomaltapaluuraha Loman pituus
1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Työntekijällä, jonka työ- suhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada tältä lo- manmääräytymisvuodelta lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta. Tämän ohella noudatetaan liittojen välistä lomapalkka- sopimusta (liitteenä).
Lomaltapaluuraha
2. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluura- hana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
Näin lasketusta lomaltapaluurahasta maksetaan kuitenkin puolet ennakolta lomalle lähdettäessä. Tätä osaa eivät koske jäljempänä olevat lomaltapaluu- rahan saamista koskevat edellytykset.
3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työtekijä aloittaa vuosi- lomansa ilmoitettuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.
4. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työ- hön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.
5. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työnte- kijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
6. Jos työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hä- nen työsopimuksensa päättymään lomakauden aikana tai kesken vuosiloman siten, että työntekijä työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluura- haan.
7. Se osa lomaltapaluurahasta, joka maksetaan loman päätyttyä, suoritetaan lo- maa lähinnä seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.
8. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vas- taava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä 2-5 kappaleissa on määrätty.
9. Kun työntekijän työsuhde päättyy eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai keskeytyy asevelvollisuuden suorittamisen takia, hänelle maksetaan lomaltapaluuraha viimeisen palkanmaksun yhteydessä.
22 § Työturvallisuus ja lääkärintarkastukset
1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hänen terveystarkastuk- sista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneu- voston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä, nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993), säteilylaissa (592/1991) ja kaivosasetuksessa (663/1965) tarkoitetuissa työsuhteen aikana suoritetuissa tutkimuksissa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samaa sääntöä noudatetaan myös niissä terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka tapahtuvat ja johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.
2. Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tutki- musta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällaisessa tarkastuk- sessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuksista sekä päivärahan.
3. Kuljetettaessa ja käsiteltäessä ADR-luokiteltuja aineita on lääkärintarkastuk- set suoritettava vähintään kolmen vuoden välein, ellei muutoin ole sovittu, tai laki edellytä lyhyempiä tarkastusvälejä.
Sairauden toteamiseksi välttämättömät lääkärintarkastukset
4. Työnantaja korvaa ansion menetyksen sairauden toteamiseksi välttämättö- män lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän la- boratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanot- toa työajan ulkopuolella.
5. Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mah- dollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta me- netystä välttäen.
6. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansion menetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.
Äkillinen hammassairaus
7. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoito- toimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuo- lella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin an- tamalla todistuksella.
8. Edellä mainitut korvaukset ansion menetyksestä maksetaan tämän työehto- sopimuksen keskituntiansiopykälän sekä matkakustannukset ja päiväraha tä- män työehtosopimuksen työskentelyä tehdasalueen ulkopuolella koskevien määräysten mukaisesti.
Suojalasit
9. Jos työntekijä joutuu työturvallisuussyistä käyttämään työssään sekä silmäla- seja että suojalaseja, työnantaja on velvollinen hankkimaan kolmen vuoden välein työntekijän näkökyvyn mukaan hiotut suojalasit. Työntekijä on velvolli- nen käyttämään hankittuja suojalaseja työssään.
Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut työntekijän hiottujen suojalasien hankkimisesta, työn- tekijä on velvollinen lunastamaan suojalasit niiden hankintahinnalla. Jos työ- suhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen, kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut suojalasien hankinnasta, työntekijä on velvolli- nen lunastamaan suojalasit 50 %:lla niiden hankintahinnasta. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.
Pöytäkirjamerkinnät:
Suojapuvut
1. Työnantaja antaa työssä käytettäväksi ja työpaikalla säilytettäväksi tarpeel- lisen määrän suojapukuja, lakkeja ja rukkasia. Samoin edellytyksin työnantaja antaa autonpesijöille kumisaappaita ja kumiesiliinoja sekä varastomiehille ja autonkuljettajille annetaan talvi- ja kesäolosuhteissa työssä käyttöön sopiva henkilökohtainen työpuku, kumi- ja nahkajalkineita sekä alusvaatekerta au- toon.
2. Suojapukujen pesusta ja paikkaamisesta huolehtii työnantaja.
23 § Ilmoitustaulujen käyttö
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton ja sen paikallisten osastojen ilmoituksia ja tiedonantoja saadaan työpaikoilla kiinnittää vain työnantajan sitä varten osoittamille ilmoitustauluille. Ilmoitukset eivät saa olla ristiriidassa tämän työ- ehtosopimuksen kanssa eivätkä saa sisältää työnantajaa tai hänen edusta- jaansa loukkaavaa.
24 § Ammattiosaston kokoukset
1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdolli- suus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittö- mästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuulu- vana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyk- sistä seuraavin edellytyksin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoitta- massa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoi- tuksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että ko- kous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siis- teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
25 § Luottamusmiehet
1. Liittojen välistä yleissopimusta allekirjoituspöytäkirjoineen (liitteenä) noudate- taan tämän työehtosopimuksen osana.
2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies. Jos jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan 1. kohdassa mainitun yleisso- pimuksen mukaisesti toimipistettä kohti valita yksi luottamusmies.
Yrityksiin, joissa samoilla omistajilla on määräysvalta, voidaan, jos paikalli- sesti niin sovitaan, valita yhteinen pääluottamusmies.
3. Öljy-yhtiöiden pääluottamusmiehille maksetaan korvaus kuukausittain koko yhtiön työntekijämäärän mukaan seuraavasti:
Työntekijöitä Korvaus, €/kk 1 - 9 57
10 - 49 67
50 - 199 86
200 - 399 114
yli 400 137
Päävarastoilla toimii pääluottamusmies. Päävarastoilla ja muilla varastoilla voivat työntekijät yleissopimuksen mukaisesti valita osaston luottamusmiehiä.
4. Kokonaan työstä vapautettu pääluottamusmies saa palkkana 15 %:lla koro- tettua henkilökohtaista taulukkopalkkaa.
5. Öljy-yhtiöiden pääluottamusmiehelle annetaan yleissopimuksen 4.1 kohdan mukaisesti luottamustehtävien hoitamista varten vapautusta työstään 16 tun- tia viikossa, joka sisältää työpaikkakäynnit. Lisäksi pääluottamusmiehelle va- rataan mahdollisuus käydä kerran vuodessa yhtiön varastolla tai muussa va- kinaisessa vastaavassa toimipisteessä.
6. Muille kuin öljy-yhtiöiden pääluottamusmiehille annetaan yleissopimuksen 4.1 kohdan mukaisesti luottamustehtävien hoitamista varten vapautusta työstään seuraavasti:
Työntekijöitä Vapautus/viikko
enintään 10 2 t
11 - 29 4 t
30 - 49 5 t
50 - 100 8 t
101 - 179 16 t
180 - 259 22 t
260 - 339 28 t
340 - 399 34 t
400 tai yli 40 t
Jos vapautus on alle 8 tuntia, on pääluottamusmiehellä oikeus saada vapau- tus rahassa (vapautuksen määrä x KTA).
Muille kuin öljy-yhtiöiden pääluottamusmiehille maksetaan luottamusmiesteh- tävien hoitamisesta palkkiota seuraavasti:
Työntekijöitä Palkkio laskettuna työnvaativuusluokkapalkasta
ilman pätevyyspalkkiota
1 - 9 | 2,0 % |
10 - 49 | 2,5 % |
50 - 199 | 3,7 % |
200 - 399 | 6,3 % |
yli 400 | 8,3 % |
7. Autoliikenteen Työnantajaliiton monitoimialoilla toimivissa jäsenyrityksissä pääluottamusmies saa em. korvausta vain yhden työehtosopimuksen perus- teella.
26 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenmaksut palkanmaksukausittain työntekijäin palkasta, jotka tilitetään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
27 § Tarkkailu
Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja tuotannon tarkkailun käyttä- mällä kontrollikelloa tai muita tätä tarkoittavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.
28 § Järjestys työpaikoilla
1. Väkijuomien nauttiminen työpaikoilla on ehdottomasti kielletty. Kiellon rikkoja voidaan rikkomuksen sattuessa erottaa työstä.
2. Jos työntekijä luvatta poistuu työaikana, on hänen korvattava yhtiölle mahdol- lisesti aiheuttamansa vahinko.
29 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
1. Yrityksen on rajoitettava laina- eli komennusmiesten käyttö työhuippujen ta- saamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaati- musten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suo- rittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lai- namiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena.
2. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjäin keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
3. Yritysten tekemiin alihankintasopimuksiin tulee sisällyttää ehto, jonka mukaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suoritta- vien työntekijöiden osalta alansa yleistä työehtosopimusta sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Alihankkijaa käyttävän yrityksen tulee tiedottaa alihankkijalle edellä mainittujen määräysten sisällöstä ja ko- rostaa, että niiden noudattaminen on osa alihankintasopimusta.
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista ali- hankkijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta. Xxx xxx- xxxxxxxxx käyttävän yrityksen pääluottamusmiehellä on perusteltua syytä epäillä alihankkijan toimivan alansa yleisen työehtosopimuksen ja edellä mai- nitun lainsäädännön vastaisesti, käyttäjäyrityksen tulee selvittää asia ja ker- toa selvityksestä pääluottamusmiehelleen.
Mikäli alihankintaa käyttävän yrityksen ja sen pääluottamusmiehen välillä il- maantuu erimielisyyttä tämän säännöksen soveltamisesta, asia alistetaan jommankumman pyynnöstä työehtosopimuksen osapuoliliittojen perustaman harmaan talouden neuvottelukunnan ratkaistavaksi. Neuvottelukunnan jäse- nen esityksestä neuvottelukunnalla on oikeus saada pyynnöstä erimielisyy- den kohteena olevan yrityksen työaika- ja palkkatiedot neuvottelukunnan nähtäväksi.
Pöytäkirjamerkintä:
Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja.
30 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja on velvollinen ottamaan ryhmähenkivakuutuksen, jota toteutetta- essa noudatetaan keskusjärjestöjen TT:n ja SAK:n antamia ohjeita.
31 § Työvälineiden hoito
Työnantajan omistamia työvälineitä ja koneita samoin kuin raaka- ja tarveai- neita, puolivalmisteita ja valmisteita on hoidettava hyvin ja käsiteltävä työssä varovasti ja huolellisesti.
32 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat
1. Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään henkilökohtaisesti koskevassa asi- assa kääntyä esimiehensä tai työnjohtajansa puoleen, ellei asia koske työeh- tosopimuksen soveltamista tai tulkitsemista.
2. Työntekijä, joka haluaa jäädä pois työstä, ilmoittakoon siitä työnjohdolle, joka myöntää vapautuksen, mikäli työn esteetön jatkuminen sen sallii.
33 § Rikkomukset ja tulkintakysymykset
Tämän työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta syntyvät riitaisuudet käsi- tellään liittojen välisen yleissopimuksen määräämällä tavalla. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, alistetaan asia laillisessa järjestyk- sessä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.
34 § Sopijapuolia koskevia määräyksiä
Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneet yhdistykset ovat velvolliset välttä- mään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopi- mukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Al- lekirjoittaneet yhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä eivätkä muutenkaan riko työ- ehtosopimuksen määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän pykälän määräyksellä ymmärretään mm. sitä, että ryhtyminen lak- koon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän työehtosopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyk- sen saamiseksi siihen on kielletty.
35 § Sopimuksen voimaantulo ja voimassaolo
1. Tämä työehtosopimus on voimassa tammikuun 31. päivään 2021 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta ole kir- jallisesti irtisanottu viimeistään kuukautta ennen päättymisaikaa.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry voi irtisanoa työehtosopimuksen kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä työehtosopimuksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset ja tekstimuutokset raukeavat.
2. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuk- sen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai so- pimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
36 § Sopimuskappaleet
Tätä työehtosopimusta on tehty kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle.
Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2017
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY ÖLJYTUOTE RY
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAA SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA KOSKE- VAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika: 31.1.2017
Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki Läsnä: Xxxxx Xxxxxxxxx AKT
Xxxx Xxxxxxx AKT
Xxxxx Xxxxxxx AKT
Xxxx Xxxx AKT
Xxxx Xxxxxxxxxx ALT
Xxxx Xxxxxxxx ALT
Xxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxx ALT
Xxxxx Xxxxxxx Öljytuote ry Xxxxx Xxxxxxxxxx Öljytuote ry
1 § UUDISTAMINEN
Todettiin, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n, Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kulje- tusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä solmitun säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä nii- hin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2017.
Päätettiin uudistaa edellä mainittu työehtosopimus ajalle 1 2.2017 – 31.1.2021.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry voi irtisanoa työehtosopimukset kirjalli- sesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä neuvottelutuloksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat pal- kankorotukset ja tekstimuutokset raukeavat.
2 § PALKANKOROTUKSET
2.1. Yleiskorotukset
2.1. 1. Vuonna 2017
Säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuk- sen palkkojen yleiskorotus vuonna 2017 on muiden solmittujen työehtosopimusrat- kaisujen mukaisesti nolla.
2.1. 2. Vuonna 2018
Palkkoja korotetaan 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2017 mennessä seuraavalla laskentamallilla.
Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2017 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2017 – 31.10.2018 aikana toteutet- tujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:
- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),
- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammatti- liitto ry ja Kemianteollisuus ry),
- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Met- säteollisuus ry),
- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).
Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2017 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2018 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2017 mennessä saavutettu neuvotteluratkai- sua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajan- kohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.
Verrokkialojen yleiskorotusten määrästä vähennetään prosenttimääräisesti se kus- tannusvaikutus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtosopimuksensa ra- kenteellisista teksteistä/muutoksista. Tällaisten ”rakenteellisten” palkankorotusten poissulkeminen sovitaan yhteisesti.
Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus sen- titetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston säiliö- ja öljytuotealan yh- teisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2015 16,04 €/t). Kuukausipalkka saadaan kertomalla sentitetty tuntipalkkakorotus luvulla 169.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2017 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheen- johtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2018 mennessä.
2.1.3. Vuonna 2019
Palkkoja korotetaan 1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2018 mennessä seuraavalla laskentamallilla.
Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2018 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2018 – 31.10.2019 aikana toteutet- tujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:
- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),
- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammatti- liitto ry ja Kemianteollisuus ry),
- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Met- säteollisuus ry),
- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).
Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2018 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla
tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2019 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2018 mennessä saavutettu neuvotteluratkai- sua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajan- kohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.
Verrokkialojen yleiskorotusten määrästä vähennetään prosenttimääräisesti se kus- tannusvaikutus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtosopimuksensa ra- kenteellisista teksteistä/muutoksista. Tällaisten ”rakenteellisten” palkankorotusten poissulkeminen sovitaan yhteisesti.
Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus sen- titetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston säiliö- ja öljytuotealan yh- teisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2015 16,04 €/t). Kuukausipalkka saadaan kertomalla sentitetty tuntipalkkakorotus luvulla 169.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2018 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheen- johtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2019 mennessä.
2.1.4. Vuonna 2020
Palkkoja korotetaan 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraavalla laskentamallilla.
Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2019 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2019 – 31.10.2020 aikana toteutet- tujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet:
- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry),
- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammatti- liitto ry ja Kemianteollisuus ry),
- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja erityisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Met- säteollisuus ry),
- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).
Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2019 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2020 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2019 mennessä saavutettu neuvotteluratkai- sua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajan- kohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.
Verrokkialojen yleiskorotusten määrästä vähennetään prosenttimääräisesti se kus- tannusvaikutus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtosopimuksensa ra- kenteellisista teksteistä/muutoksista. Tällaisten ”rakenteellisten” palkankorotusten poissulkeminen sovitaan yhteisesti.
Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus sen- titetään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston säiliö- ja öljytuotealan yh- teisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2015 16,04 €/t). Kuukausipalkka saadaan kertomalla sentitetty tuntipalkkakorotus luvulla 169.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2019 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheen- johtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2020 mennessä.
2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset
2.2.1. Vuonna 2017
Taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen) korotetaan 1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla seuraavasti: jokaiseen kuukausi- ja tuntitaulukkopalkkataulukkolukuun lisätään 0,15 prosenttia.
2.2.2. Vuonna 2018
Taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen) korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien seuraavasti: jokai- seen tuntitaulukkopalkkalukuun lisätään yleiskorotuksen senttimäärä, ja kuukausi- palkat lasketaan näin korotetuista tuntitaulukkopalkkaluvuista kertomalla jokainen tuntipalkkaluku 169:llä.
Lisäksi taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen) korote- taan 1.10.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla seuraavasti: jokaiseen kuukausi- ja tuntitaulukkopalkkataulukkolu- kuun lisätään 0,15 prosenttia.
2.2.3. Vuonna 2019
Taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen) korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien seuraavasti: jokai- seen tuntitaulukkopalkkalukuun lisätään yleiskorotuksen senttimäärä, ja kuukausi- palkat lasketaan näin korotetuista tuntitaulukkopalkkaluvuista kertomalla jokainen tuntipalkkaluku 169:llä.
Lisäksi taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen) korote- taan 1.10.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla seuraavasti: jokaiseen kuukausi- ja tuntitaulukkopalkkataulukkolu- kuun lisätään 0,15 prosenttia.
2.2.4. Vuonna 2020
Taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen) korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien seuraavasti: jokai- seen tuntitaulukkopalkkalukuun lisätään yleiskorotuksen senttimäärä, ja kuukausi- palkat lasketaan näin korotetuista tuntitaulukkopalkkaluvuista kertomalla jokainen tuntipalkkaluku 169:llä.
Lisäksi taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen) korote- taan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla seuraavasti: jokaiseen kuukausi- ja tuntitaulukkopalkkataulukkolu- kuun lisätään 0,15 prosenttia.
3 § PÄIVÄRAHAT
Työehtosopimuksen päivärahoja tarkistetaan 1.1.2018, 1.1.2019, 1.1.2020 ja 1.1.2021 lukien liittojen välillä aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti. Vuo- den 2017 päivärahat on merkitty työehtosopimuksen 18 §:ään.
4 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä nii- hin liittyviä toimintoja koskevaan työehtosopimukseen.
5 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN VAPAUTUSAIKA
Työsuojeluvaltuutettujen uusia vapautusaikoja sovelletaan ensimmäisen kerran siinä työajan tasoittumisjaksossa, joka alkaa 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen. Ajalla
1.2. – 31.12.2020 noudatettavan vapautusajan perustana oleva työntekijäin luku- määrä todetaan 1.2.2020.
6 § TYÖAIKADIREKTIIVI
Maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämi- sestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY 8 artiklan mukaisesti liitot toteavat, ettei direktiivin 4 ja 7 artikloja sovelleta säiliöauto- ja öljy- tuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen soveltamispii- rissä.
7 § TYÖRYHMÄT
Liitot perustavat seuraavat työryhmät:
1. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää 1.2.2017 - 31.12.2020 säiliöautoalaa ja öljytuotealaa koskevien työehtosopimusmääräysten eriyttämi- sen vaikutuksia kahdeksi itsenäiseksi työehtosopimukseksi: Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen säi- liöautoalan työehtosopimus ja Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijä- liitto AKT ry:n välinen öljytuotealan työehtosopimus. Työryhmätyöskentelyllä on kaksi välitarkastelupistettä 31.12.2018 ja 31.12.2019, joiden yhteydessä rapor- toidaan selvitystyön edistymisestä ja tuloksista molempien liittojen hallintoa. Työryhmän työn tulos voidaan toteuttaa seuraavan työehtosopimuskauden alusta lukien, mikäli liittojen hallinnot sen hyväksyvät.
2. Öljytuote ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry perustavat työryh- män, jonka tehtävänä on hakea ratkaisu 31.12.2020 mennessä ilmailuhuolto- miehiä yleissopimuksen kohdassa 7.1. koskevaan ammattipätevyysdirektiivin mukaiseen jatkokoulutusvelvoitteeseen muutosturvatilanteissa. Työryhmätyös- kentelyllä on kaksi välitarkastelupistettä 31.12.2018 ja 31.12.2019, joiden yhtey- dessä raportoidaan selvitystyön edistymisestä ja tuloksista molempien liittojen hallintoa. Työryhmän työn tulos voidaan ottaa osaksi työehtosopimusta työeh- tosopimuskauden aikana, mikäli liittojen hallinnot sen hyväksyvät.
3. Liitot perustavat työryhmän 1.2.2017 alkaen, jonka tehtävänä on selvittää muissa työehtosopimuksissa olevia määräyksiä lyhyitä sairauspoissaoloja kos- kevista ns. omailmoitusjärjestelmistä sekä seurata Autoliikenteen Työnantaja- liitto ry:n ja Öljytuote ry:n jäsenyrityksissä vapaaehtoisesti toteutettujen kokeilu- jen kautta tällaisten järjestelmien toimivuutta, erilaisia menettelytapoja, tarvitta- via seurantajärjestelmiä ja epäkohtien edellyttämiä reunaehtoja. Työryhmä sel- vittää ne Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n jäsenyritykset, joissa kokeilu otetaan käyttöön 1.1. – 31.12.2018, ja käy kokeilun vaikuttavuus- arviointia läpi 1.1. – 31.1.2019. Kokeilun laajennus seuraaviin vapaaehtoisiin jä- senyrityksiin edellyttää molempien liittojen hallinnon hyväksyntää.
8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskeva työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry voi irtisanoa työehtosopimuksen kirjal- lisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä työehtosopimuksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat pal- kankorotukset ja tekstimuutokset raukeavat.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneu- vottelut ovat päättyneet.
9 § ALLEKIRJOITUS
Tällä kolmena saman sanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liittojen al- lekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.
Vakuudeksi
Xxxx Xxxxxxxx
Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen
AUTOLIIKENTEEN ÖLJYTUOTE RY TYÖNANTAJALIITTO RY
Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
LISÄPÖYTÄKIRJA KOSKIEN SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISTA
1. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksellä ja tällä pöytäkirjalla sopimusosa- puolet täsmentävät soveltamisalamääräyksen sisältöä vastaamaan sen olemassa olevaa sisältöä ja tulkintaa.
2. Jätekuljetukset
Jätehuoltokuljetuksilla, jotka eivät kuulu sopimuksen soveltamisalan piiriin, tarkoite- taan niitä ympäristöhuoltoalan yritysten suorittamia yhdyskuntajätteen jätehuoltokul- jetuksia jotka päätyvät loppusijoitukseen, sekä niiden imuautoilla suoritettavia keräi- lykuljetuksia, jotka kuljetetaan välivarastoon, keräilyasemille tai loppusijoitukseen.
Sopimusta ei myöskään sovelleta niiden ympäristöhuoltoalan yritysten työntekijöiden työsuhteissa, jotka kuljettavat pesujätettä säiliön- tai teollisuuspesun suorittaneen yri- tyksen kalustolla, eikä yrityksellä ole muuta säiliöautoliikennettä.
Mikäli edellä mainitut kuljetukset suoritetaan ulkopuolisen yrittäjän toimesta, on kul- jetus säiliöautosopimuksen soveltamisalan piirissä.
Työehtosopimuksen 1 §:n 2-kohdan mukainen ongelmajätekuljetus kuuluu sopimuk- sen soveltamisalan piirissä.
3. MePa-kuljetukset kuuluvat työehtosopimuksen piiriin aina kun ajoneuvo on tarkoitettu työehtosopimuksen 1 §:n 2-kohdan mukaisiin kuljetuksiin.
ÖLJYTUOTE RY
SUOMEN SÄILIÖAUTOLIITTO RY
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
LIITE
TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLE ANNETTAVAN VAPAUTUKSEN MÄÄRÄ
Vapautus | Kuorma-autoliikenne | ei omaa |
t/4 viikkoa | oma huoltokorjaamo | huolto- |
korjaamoa |
4 alle 10 alle 10
6 | 10- | 19 | 10- | 20 |
7 | 20- | 23 | 21- | 25 |
8 | 24- | 28 | 26- | 30 |
9 | 29- | 32 | 31- | 35 |
10 | 33- | 37 | 36- | 40 |
11 | 38- | 42 | 41- | 45 |
12 | 43- | 46 | 46- | 50 |
13 | 47- | 51 | 51- | 55 |
14 | 52- | 56 | 56- | 60 |
15 | 57- | 60 | 61- | 65 |
16 | 61- | 65 | 66- | 70 |
17 | 66- | 69 | 71- | 75 |
18 | 70- | 74 | 76- | 80 |
19 | 75- | 79 | 81- | 85 |
20 | 80- | 83 | 86- | 90 |
21 | 84- | 88 | 91- | 95 |
22 | 89- | 93 | 96- | 100 |
23 | 94- | 00 | 000- | 000 |
24 | 98- | 000 | 000- | 000 |
25 | 103- | 000 | 000- | 000 |
26 | 107- | 000 | 000- | 000 |
27 | 112- | 000 | 000- | 000 |
28 | 117- | 000 | 000- | 000 |
29 | 121- | 000 | 000- | 000 |
30 | 126- | 000 | 000- | 000 |
31 | 131- | 000 | 000- | 000 |
32 | 135- | 000 | 000- | 000 |
ja niin edelleen kaavan T = (K x N) + 2 mukaan, missä T=vapautusaika/4 viikkoa
N=työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä K=toimialakohtainen kerroin
Kuorma-autoliikenne
- oma huoltokorjaamo K=0,216
- ei omaa huoltokorjaamoa K=0,201
Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta säännöllisestä työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseksi 1.2.2020 lukien seuraavan taulukon mu- kaisen ajan:
Työntekijämäärä | Vapautus/viikko |
alle 10 | 1 t |
10 - 29 | 2 t |
30 - 49 | 3 t |
50 - 100 | 5 t |
101 - 200 | 10 t |
201 - 350 | 16 t |
351 - 500 | 24 t |
501 - 699 | 32 t |
700 tai yli | 40 t |
LIITE
SÄILIÖAUTO- JA ÖLJYTUOTEALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 20 § 7. KOHDAN SOVELTAMI- SESTA
1 Selvitys lapsen sairaudesta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheutta- masta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairau- desta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan pois- saolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksessa ensisi- jaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitettuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipa- kettiin sisältyviä määräyksiä sairaslomatodistusten antamisesta.
2 Milloin poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi
Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan lapsen äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen ja lapsen äidin tai isän kanssa. Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltajien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, hän voi itse jäädä hoitamaan lasta. Poissa- olotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työnan- tajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen isää tai äitiä, isovanhem- pia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
3 Lapsi sairastuu kesken työpäivän
Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, tulee huoltajalle korvata poissa- olotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sai- rastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman ensimmäinen päivä.
4 Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtai- seen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän oman- kin sairauden osalta.
Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai use- amman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muo- dosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.
5 Poissaolon pituus
Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kah- den, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sai- rauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkal- liseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta
suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.
6 Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus huoltajan vuosiloman ansait- semiseen
Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sai- rastumisesta johtuvia poissaolopäivä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että pal- kallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuo- siloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoit- tamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
7 Yksinhuoltaja
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan xxxx- xxxx aviopuolisostaan.
8 Molemmat huoltajat vuorotyössä
Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdolli- suus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kun- nes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pi- tuus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
LIITE
TYÖEHTOSOPIMUKSEN 5 § PÖYTÄKIRJAMERKINTÄÄN N:O 2
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan seuraavia periaatteita:
1 Päivittäinen työaika on 8 tuntia.
Öljytuote ry:n jäsenyrityksissä työnantaja ja pääluottamusmies voivat so- pia, että päivittäinen säännöllinen työaika voi olla 8 tuntia ja/tai 12 tuntia.
2 Työajan lyhennys toteutetaan lisäämällä ylimääräisiä vapaapäiviä.
3 Työtuntijärjestelmät laaditaan paikallisesti. Työtuntijärjestelmä on laadit- tava ainakin sen pituiseksi ajaksi, josta tasoittuminen 34,6 tuntiin ilmenee.
4 Liitot suosittelevat, että edellä kohdassa 2 mainitut vapaapäivät sijoitettai- siin tasaisesti työtuntijärjestelmään.
5 Vuosilomat annetaan lain mukaan.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuosiloma tai sen osa voi sijoittua työajan tasoittumisjärjestelmiin sisältyviin vapaajaksoihin.
Pöytäkirjamerkintä:
Tällä määräyksellä ei muuteta keskimääräistä 34,6 tunnin viikkotyöaikaa eikä lisätä säännöllistä vuosittaista työvuoro- jen lukumäärää.
6 Työehtosopimuksen 5 §:n pöytäkirjamerkintä 2:ssa tarkoitetut vapaapäi- vät sisältyvät toteutettavaan työajan lyhennykseen eivätkä enää lyhennä 34,6-tunnin viikkotyöaikaa.
7 Yli- ja sunnuntaityön korvaamisen perustana oleva tuntipalkka lasketaan kuukausipalkasta käyttäen jakajana lukua 155.
8 Sairausajan palkkamääräykset säilyvät ennallaan.
9 Työajan lyhennys toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Työajan ly- hennyksestä aiheutuva vuoro- ja sunnuntaityökorvausten väheneminen korvataan siten, että kullekin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ole- valle työntekijälle suoritetaan erillisenä kuukausikorvauksena lisä, jonka suuruus on 4,4 % ao. työnvaativuusluokan mukaisesta peruspalkasta.
10 Työtuntijärjestelmään merkittynä vapaapäivänä tehty työ korvataan kuten viikkoylityökin.
LIITE
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN ILMAILUHUOLLON YRITYSTEN KILPAILUTTAMISTI- LANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT
1 § Sopimuksen soveltamisala
Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot silloin, kun muu- tos perustuu Helsinki-Vantaan lentoaseman Ilmailuhuollossa toteutettuun lentokonei- den polttoainetankkausta hoitavien yritysten kilpailuttamiseen ja kun yrityksen edelli- sen vuoden polttoainetankkausten määrä on ollut vähintään 18 miljoonaa litraa.
2 § Neuvottelumenettely kilpailuttamistilanteen ratkettua
Jos lentokoneiden polttoainetankkausta hoitavien yritysten tarjouskilpailussa hävin- neen yrityksen on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hä- nen on aloitettava yhteistoiminnasta yrityksessä annetussa laissa tarkoitetut neuvot- telut viimeistään kahden viikon kuluttua tarjouskilpailun ratkeamisesta. Käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa noudatetaan enintään kolmen viikon neuvotteluaikaa.
Hävinnyt yritys ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä ennen kuin yhteis- toimintaneuvottelut on käyty. Joutuessaan kilpailuttamisen takia irtisanomaan työn- tekijöitä hävinnyt yritys voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden pää- tyttyä siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen yrityksen hoidettavaksi.
Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäksi, koska tarjouskilpai- lun voittanut yritys ei palkkaa häntä, työntekijään sovelletaan kuitenkin aina työehto- sopimuksessa tarkoitettua irtisanomisaikaa.
3 § Lisähenkilöstön palkkaaminen
Jos lentokoneiden tankkausta hoitavien yritysten tarjouskilpailun voittanut yritys ai- koo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tarjouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä,
1. että tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uudet työnteki- jät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen yrityksen kilpailun hä- viämisen vuoksi irtisanotuille työvoimatoimistossa työnhakijoina oleville työntekijöille, ja siitä,
2. että voittanut yritys tarjoaa työtä kahden kuukauden kuluessa kilpailun rat- keamisen jälkeen. Työnhakijoina olevien työntekijöiden, joille voittanut yri- tys on tarjonnut työtä, on ilmoitettava halukkuutensa työhön kahden viikon kuluessa työtarjouksen saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen yrityksen on tehtävä työsopimukset kolmen viikon kuluessa tarvitsemiensa hävinneen yrityksen työntekijöiden kanssa.
Työn tarjoamisvelvoitetta ei kuitenkaan ole sellaisille työntekijöille, jotka on aiemmin irtisanottu työntekijästä johtuvista syistä.
4 § Lentokoneiden polttoainetankkausta hoitavien yritysten kilpailuttamisessa noudatetta- vat työsuhteen ehdot
Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvien työntekijöi- den työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voitta- nutta yritystä.
Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus tai palvelusaika säilyy sen suuruisena kuin se oli työntekijällä en- nen siirtymistä voittaneen yrityksen palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan ja irtisanomisaikojen määräytymisessä.
Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus toiminnan siirron jälkeiseen ensimmäiseen vuosiloma-aikaan noudattaen siirtoon saakka vanhan työ- ehtosopimuksen määräyksiä ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunut- kaan ja siirron jälkeen uuden työehtosopimuksen määräyksiä. Vuosiloma-aika on an- nettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa toiminnan siirrosta silloin, kun toimin- nan siirto tapahtuu kesälomakauden aikana.
Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden edustajan kanssa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan pitää vuosi- loma-aika kahden viikon kuluessa työsuhteensa alkamisesta.
Kilpailussa hävinnyt yritys maksaa siirtyvälle työntekijälle erääntyneen lomakorvauk- sen ja siirtohetkeen saakka kertyneen lomaltapaluurahan.
5 § Muutosturvalainsäädäntö
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muutosturvalainsäädännön yhteydessä voi- maantulleet yhteistoimintalain säädökset eivät tule näin ollen sovellettaviksi. Tilan- teessa, jossa työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä hänen siirtyessään kilpailun voittaneen yrityksen palvelukseen, ei sovelleta työsopimuslain 7 luvun 12-14 §:ien työterveyshuoltolain 2 §:n 3 momentin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 16 §:n 4 momentin säännöksiä.
6 § Seurantaryhmä
Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin kaksi edustajaa tämän sopi- muksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on sopimuksen toimivuuden seuranta varsinkin uuden järjestelmän alkuvaiheessa. Seurantaryhmä kokoontuu välittömästi minkä tahansa allekirjoittaneen osapuolen kutsusta yhdessä asianomaisten työvoi- maviranomaisten kanssa sopimaan niistä erityisjärjestelyistä, jotka turvaavat jousta- van työvoiman siirtymisen kilpailuttamistilanteessa.
Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen toteuttamisesta.
7 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa noudattaen kol- men kuukauden irtisanomisaikaa.
LOMAPALKKASOPIMUS 2017
Osapuolet ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan liittojen jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosiloma- lain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin.
Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijä metsä- ja uittotyössä tai las- taus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen alle- kirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia.
2 §
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työs- säolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lu- kumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen
1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraa- vasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien lukumäärä | kerroin |
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lo- mapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kutienkin kerto- malla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
3 §
Työssäolopäivien veroiset päivät
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työnteki- jälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittoval- tuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osal- listumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapau- tusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK ry:n edustajakokouk- seen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitse- mastaan ajasta.
4 § Voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä helmikuuta 2017 ja on voimassa tois- taiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuo- den päättyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava kirjallisesti viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
Helsingissä 31. tammikuuta 2017 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY ÖLJYTUOTE RY
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
YLEISSOPIMUS 2017
1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Lähtökohtia
Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Osapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväk- sikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritys- ten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäi- sen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtami- sesta.
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdolli- suuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.
Osapuolet voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Öljytuote ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jä- senyrityksissä säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työ- ehtosopimuksen soveltamisalalla jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoi- tetaan tässä sopimuksessa Öljytuote ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jä- senyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoimin- nasta yrityksissä annettua lakia (334/2007) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/1973), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 LUKU
YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukai- sesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtä- vien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltami- sen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työs- sään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisään- tymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neu- vottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryh- missä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen to- teuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustet- tuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yri- tykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilös- töryhmät sitä haluavat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoi- mintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toi- mikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/2001) ja naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta annetun lain (609/1986) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa- arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun,
työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työter- veyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviyty- mistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työ- paikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimi- seen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpai- kan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luot- tamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan pai- kallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamus- mies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituk- senmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvas- toin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osal- listua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työnte- koa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeä- mille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehitty- miseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toi- mia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liit- tyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuh- teen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöi- den oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun val- vonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojelu- valtuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole pai- kallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koske- vien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovi- taan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kol- mannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamie- hen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmu- kaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perus- tetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpai- kassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edelli- sessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3 Ilmoitukset
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijai- sena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmies- tehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosas- ton tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työ- suojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjal- lisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4 LUKU
LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjes- tetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työs- tään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yh- teistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäi- sesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. hen- kilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luon- teeseen sekä tehtävien määrään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä ai- kana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pää- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työ- suojeluvaltuutetun ajankäyttö työehtosopimuksen liitteenä olevien toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perät- täisen viikon aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edusta- jien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Pääluottamusmies
Pääluottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on sovittu työehtosopimuksen 25 §:ssä.
Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikanaan suorittamien edellä tarkoitettu- jen työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikun- nan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, makse- taan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlai- sesta lisäkorvauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan ala- kohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
Muutetaan em. 4.1 kohta 1.2.2020 lukien seuraavaksi:
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjes- tetään säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmie- helle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. hen- kilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luon- teeseen sekä tehtävien määrään.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä ai- kana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pää- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edusta- jien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikun- nan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, makse- taan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlai- sesta lisäkorvauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan ala- kohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.
Pääluottamusmies
Pääluottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on sovittu työehtosopimuksen 25 §:ssä.
Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta säännöllisestä työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseksi seuraavan taulukon mukaisen ajan:
Työntekijämäärä | Vapautus/viikko |
alle 10 | 1 t |
10 - 29 | 2 t |
30 - 49 | 3 t |
50 - 100 | 5 t |
101 - 200 | 10 t |
201 - 350 | 16 t |
351 - 500 | 24 t |
501 - 699 | 32 t |
700 tai yli | 40 t |
Jos työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrä on vähemmän kuin kymmenen tuntia viikossa, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus työstä vapautuksen sijasta saada muissa kuin Öljytuote ry:n jäsenyrityksissä sovittaessa rahakorvaus, joka saadaan kerto- malla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.
Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että
- vapautuksen perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäivänä,
- sopimuksen tarkoittama vapautusaika merkitään työvuorolistaan,
- edellä mainitulta vapautusajalta maksetaan palkka keskituntiansion mukaan.
4.2 Asema Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edus- tajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoi- taako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain
tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työeh- toja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksen- mukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen ti- lan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oi- keus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä amma- tissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- tetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimi- alueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jäl- keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammat- titaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä rat- kaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Liikkeen luovutus
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttävät itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuo- jaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4.3 Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomaut- taa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomaut- taa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asema, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimen- piteen johtuneen muusta seikasta.
Yksilösuoja
Muun luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopi- muslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä tai kou- luttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisa- noa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työ- sopimuslain 8:1 - 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioita- essa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asetta- misesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluval- tuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimi- kunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kui- tenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. teh- tävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän so- pimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vas- taavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihen- kilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan mää- räytyvä korvaus.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.
4.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuu- tetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
Työsuojeluvaltuutetun varamiehen työsopimuksen irtisanominen tai hänen lomautta- misensa silloin, kun hän ei toimi työsuojeluvaltuutetun sijaisena, ei saa perustua työn- tekijän tehtävään työsuojeluyhteistoiminnassa. Työnantajan tulee ilman erityistä vaa- timusta osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
5 LUKU
TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus teh- täviensä hoitoa varten saada EK:n palkkatilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistut- tua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmitte- lyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryh- miä, ei anneta.
Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pää- luottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.
Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työnte- kijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa sil- loin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.
Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voi- massa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olo- suhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuoje- luvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poik- keustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mu- kaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoita- mista varten.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuoje- lutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen ta- loudellisesta tilasta.
Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen ta- loudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuu- den ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laa- dussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilös- tön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstö- suunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä hen- kilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.
Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilös- tön tietoon.
Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukai- sesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työn- antaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon pe- rusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6 LUKU
HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita
koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työ- paikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jäl- keen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työ- markkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työ- paikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 LUKU KOULUTUS
7.1 Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus ta- pahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustan- nukset ja koulutusajalta yksinkertainen taulukkopalkka koulutusaikaa työaikaan luke- matta.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustan- nuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoi- tomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuu- kausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vä- hennetä.
Työnantajan tulee antaa tai kustantaa ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mu- kaista jatkokoulutusta sellaiselle toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ole- valle autonkuljettajalle, joka tarvitsee voimassa olevaa ammattipätevyyttä ao. työsuh- teessaan ja jonka työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta, sekä sellaiselle toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalle ilmailuhuoltomie- helle, jonka työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta. Koulutus an- netaan työaikana, ellei paikallisesti toisin sovitaan.
Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuu- kautta on kulunut koulutuksen antamisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle hänelle koulutusajalta maksetun palkan ja koulutuksesta aiheutuneet suoranaiset kustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijän johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 6 kuukautta on ku- lunut koulutuksen antamisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kyseisistä kustannuksista jäännösarvon, joka on 50 % hänelle koulutusajalta makse- tun palkan ja koulutuksesta aiheutuneiden suoranaisten kustannusten summasta. Työnantaja saa kuitata tämän lopputilistä.
7.2 Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.
7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
SAK:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
7.4 Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on
hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
7.5 Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8 LUKU
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
8.1 Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
8.2 Alihankinta
Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä
entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
8.3 Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
9 LUKU
SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Mikäli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry irtisanoo säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, raukeavat osapuolten kesken tässä sopimuksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat muutokset.
Helsingissä 31. tammikuuta 2017
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY ÖLJYTUOTE RY
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2017
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske
1. merityösopimuslaissa (756/2011),
2. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.
2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.
4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.
5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.
2 §
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1) enintään vuoden 14 päivää
2) vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3) yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4) yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5) yli 12 vuotta 6 kuukautta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1) enintään 5 vuotta 14 päivää
2) yli 5 vuotta 1 kuukausi
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuus- aikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomis- aikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu
31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestys- numeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhä- päiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.
4 §
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimus- puolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehto- sopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.
5 §
Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 §
Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 §
Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 §
Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamus- miestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain (646/1974) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain (646/1974) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
12 §
Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 §
Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia perus- päivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
III LOMAUTUS
14 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.
15 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.
16 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.
Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.
Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 §
Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi työnantaja voi kiinnittää huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.
Soveltamisohje
Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT-SAK yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.
18 §
Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
19 § Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.
Voimaantulosäännös
Jos irtisanottu työsuhde on päättynyt 31.1.2017 tai sitä ennen, takaisinottovelvollisuuden pituus on yhdeksän kuukautta.
Soveltamisohje
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työ- ja elinkeinotoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työ- ja elinkeinotoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työ- ja elinkeinotoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työ- ja elinkeinotoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina.
Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat työsopimuslain 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhönosoitukset.
20 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.
21 § Voimaantulomääräys
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Helsingissä 31. päivänä tammikuuta 2017
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY ÖLJYTUOTE RY
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÄMISESTÄ 2018
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Öljytuote ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat sopineet 1.2.2018 lukien seuraavaa:
1 § Työaikapankki
Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava järjestelmä, jolloin työntekijälle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa työnantajan kanssa sovittujen sääntöjen mukaisesti. Työ- ja vapaa-ajan onnistunut yhteensovittaminen lisää työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja tuottavuutta.
1. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n jäsenyrityksissä työnantaja ja pääluottamusmies voivat sopia kirjallisesti, että työaikaa, ansaittuja vapaita ja vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia siirretään työaikapankkiin. Työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti työaikapankin varsinaisesta käytöstä.
Työnantajan tulee noudattaa työaikapankin käyttöönotossa tasapuolisuutta sekä kohdella tasavertaisesti työaikapankkia käyttäviä ja pankin ulkopuolelle jääneitä työntekijöitä.
2. Työnantajan ja työntekijän tulee sopia, mitä eri tekijöitä työaikapankkiin voidaan siirtää. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:
- säännöllistä työaikaa,
- ylitöiden perus- ja korotusosia,
- sunnuntaityökorvauksia,
- ilta-, yötyö- ja vapaapäivätyölisiä,
- vuosityöajan lyhennysvapaita,
- lomaltapaluurahoja,
- varallaolokorvauksia ja hälytystyökorvauksia.
Rahamääräiset korvaukset muutetaan työaikapankkiin siirrettäessä tunneiksi ja minuuteiksi siten, että korvaus jaetaan työntekijän siirtohetken henkilökohtaisella tuntipalkalla.
3. Työaikapankissa saa olla kerrallaan enintään 160 plustuntia (työaikapankkisäästö) ja 40 miinustuntia (työaikapankkilaina), ellei toisin sovita. Mikäli työaikapankin sovittu enimmäistuntimäärä poikkeuksellisesti ylittyy, ylite säilyy pankissa tunteina/minuutteina tai se maksetaan työntekijän pyytäessä seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä maksuhetken henkilökohtaisella tuntipalkalla.
Työaikapankkiin tehtävistä siirroista on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken viimeistään viikkoa ennen palkanmaksupäivää, ellei toisin sovita.
Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset vanhentumisajat.
4. Työaikapankkivapaan ja työaikapankkilainan ajankohta ja määrä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä sopimukseen, menetellään kohdan 8 mukaan.
5. Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan pitämishetkellä voimassa olevaa työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa.
Miinustunnit (työaikapankkilaina) käsitellään palkkaennakkona.
Kun työntekijä tekee miinustunteja takaisin, hänelle ei makseta palkkaa tai palkan korotusosia kyseisten tuntien osalta. Työaikapankin miinustuntien takaisin tekemistä ei lueta myöskään työajaksi muun muassa ylityön määrää laskettaessa.
6. Työaikapankkivapaa on vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroista aikaa, ja se lasketaan säännölliseksi työajaksi vuorokautista, viikottaista ja jakson työaikaa määritettäessä. Työaikapankkivapaata ei kuitenkaan katsota työajaksi työaikalain 19 §:n ylityön enimmäismäärää laskettaessa.
7. Työntekijän ollessa työkyvytön ennen työaikapankkivapaan alkamista tai työkyvyttömyyden alkaessa vapaan aikana noudatetaan samoja sääntöjä kuin vuosityöajan lyhennysvapaiden osalta vastaavassa tilanteessa.
8. Sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei toisin sovita.
Työaikapankkivapaat pyritään pitämään ja miinustunnit tekemään takaisin työaikapankin irtisanomisajan kuluessa. Mikäli vapaan pitämisen ajankohdasta ei päästä sopimukseen, korvataan ne työntekijälle hänen henkilökohtaisella tuntipalkallaan viimeistään työaikapankin irtisanomisajan päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Mikäli miinustunteja ei voida tehdä takaisin työnä, työnantaja saa pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän palkasta.
9. Työnantaja pitää työaikapankin tunneista tilikirjaa.
10. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan työntekijän henkilökohtaisella tuntipalkalla. Työnantaja saa pidättää työsuhteen päättyessä työaikapankissa olevat miinustunnit maksettuina palkkaennakkoina työntekijän lopputilistä työntekijän henkilökohtaista tuntipalkkaa laskentaperusteena käyttäen.
Työntekijän työsuhteen ehtojen muuttuessa olennaisesti työnantajan ja työntekijän kesken on sovittava, miten toimitaan työaikapankin tuntien suhteen.
11. Liitot perustavat työryhmän 1.2.2017 lukien seuraamaan työaikapankkien käyttämistä ja luomaan sen osalta tarvittaessa lisäohjeita muun muassa palkkaturvan, työttömyysturvan ja konkurssitilanteen osalta.
2 § Voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2018 ja on voimassa toistaiseksi Sopimus voidaan irtisanoa noudattaen yhden kuukauden irtisanomisaikaa päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.
Helsingissä 31. tammikuuta 2017 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY ÖLJYTUOTE RY
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
Toimisto ja postiosoite: Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki Puhelin: 09 4789 9480 (vaihde)
Faksi: 09 5883 995
Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
Toimitusjohtaja | Xxxx Xxxxxxxxxx | 09 4789 9370 |
Johtava asiantuntija | Xxxx Xxxxxxxx | 09 4789 9363 |
Johtava asiantuntija | Xxxxx Xxxxxxxx | 09 4789 9372 |
Asiantuntija | Xxxxxx Xxxxxxxx | 09 4789 9367 |
Asiantuntija | Xxxxx Xxxxxxxx | 09 4789 9381 |
Öljytuote ry
Toimisto: Eteläranta 10, Helsinki
Postiosoite: PL 4, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 172 841 (vaihde)
Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Asiamies Xxxxx Xxxxxxx 040 746 3687
Asiamies Xxxxx Xxxxxxxxxx 044 553 2853
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Toimisto: Postiosoite: Puhelin: Faksi: Sähköposti: Kotisivut: | Xxxx Xxxxxxxxxx xxxxx 0, Xxxxxxxx XX 000, 00000 Xxxxxxxx 09 613 110 (vaihde) 09 739 287 | ||
AKT:n aluetoimistot: | |||
Helsinki | Joensuu | Jyväskylä | Kotka |
Viherniemenkatu 5 | Kauppakatu 32 | Ilmarisenkatu 2 LH 24 | Puutarhakatu 12 |
00530 Helsinki | 80100 Joensuu | 40100 Jyväskylä | 48100 Kotka |
Puh: 09 6131 1402 | Puh: 013 511 1411 | Puh: 014 443 1421 | Puh: 05 740 1431 |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija |
Xxxx xxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxxxx Xxxxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxxx |
matkap. 0500 472 919 Aluetoimitsija | matkap. 050 336 7780 | matkap. 0400 239 940 | matkap. 0400 905 502 |
Xxxx Xxxx | |||
matkap. 045 235 5215 | |||
Lahti | Oulu | Pori | Rovaniemi |
Rautatienkatu 19 A 31 | Mäkelininkatu 31 | Isolinnankatu 24, 2. krs | Rovakatu 26 A 10 |
15110 Lahti | 90100 Oulu | 20800 Pori | 96200 Rovaniemi |
Puh: 03 526 0551 | Puh: 08 870 1441 | Puh: 02 543 1451 | Puh: 016 459 1461 |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija |
Xxx Xxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxx | Xxxxx Xxxxxxxxx |
matkap. 0400 580 839 | matkap. 040 506 3376 | matkap. 040 590 0889 | matkap. 040 718 2618 |
Tampere | Turku | Vaasa | |
Rautatienkatu 10, 6. krs | Xxxxxxxxxxx 0 b | Xxxxxxxxx 00 | |
33100 Tampere | 20100 Turku | 65100 Vaasa | |
Puh: 03 230 1510 | Puh: 02 450 1541 | Puh: 06 220 1561 | |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | |
Xxxx Xxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxxx | Xxxxxxxx Xxxxx | |
matkap. 040 519 7191 | matkap. 040 703 5695 | matkap. 0400 762 689 | |