Contract

(10)

Lääkärien virka- ja työehtosopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.5.2022 - 30.4.2025. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 30.4.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Palkankorotukset vuonna 2022

1 mom. Yleiskorotukset 1.6.2022 lukien

Yleiskorotus 1.6.2022 liitteessä 1

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2022 liitteessä 2

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,58 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,58 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2022 liitteissä 3–4

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja

(10)

henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 mom. Keskitetty järjestelyerä 1.10.2022

Järjestelyerän suuruus on 0,53 prosenttia. Järjestelyerästä käytetään 0,03 prosenttiyksikköä perhevapaauudistuksen kustannuksiin.

Järjestelyerän keskitetystä käytöstä neuvotellaan 30.9.2022 mennessä. Jos keskitetyn järjestelyerän käytöstä ei päästä sopimukseen, viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,5 prosenttia, jolloin palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla.

Soveltamisohje

Mikäli erä jaetaan yleiskorotuksena yliopistollisen sairaalan sivuviran-

/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

3 § Palkankorotukset vuonna 2023

1 mom. Yleiskorotukset 1.6.2023 lukien

Yleiskorotus 1.6.2023 liitteessä 1

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2023 liitteessä 2

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,92 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2023 liitteessä 3-4

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,48 prosenttia. KVTES:n

(10)

palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 liitteessä 1–4

Liitteissä 1–4 paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia kunkin liitteen piirissä olevien palkkasummasta.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Perälauta vuoden 2023 sopimuskorotuksiin liittyen

Vuoden 2023 osalta 1 ja 2 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % 1 mom. yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.

Kustannusvaikutusprosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 1.2.2023 mennessä tiedossa olevien toisen sopimusvuoden kustannusvaikutusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):

− Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry),

− Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)

− Auto- ja kuljetusalan työehtosopimus (AKT ja Autoliikenteen

työnantajaliitto)

Jos jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä

olevalle ajalle puuttuu 1.2.2023 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.

Jos hyvinvointialan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 28.2.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin hyvinvointialan

(10)

xxxxxxxxxxxxxx asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2023 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

4 § Sopimuskorotukset vuonna 2024

1 mom. Yleiskorotukset 1.6.2024 lukien

Yleiskorotus 1.6.2024 liitteessä 1

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2024 liitteessä 2

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,92 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2024 liitteessä 3-4

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024 liitteessä 1–4

Liitteissä 1–4 paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia kunkin liitteen piirissä olevien palkkasummasta.

3 mom. Perälauta vuoden 2024 sopimuskorotuksiin liittyen

Vuoden 2024 osalta 1 ja 2 momentissa mainitut

(10)

sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % 1 mom. yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.

Kustannusvaikutusprosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 1.2.2024 mennessä tiedossa olevien toisen sopimusvuoden kustannusvaikutusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):

− Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry),

− Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)

− Auto- ja kuljetusalan työehtosopimus (AKT ja Autoliikenteen

työnantajaliitto)

Jos jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä

olevalle ajalle puuttuu 1.2.2024 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.

Jos hyvinvointialan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 29.2.2024 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin hyvinvointialan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2024 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

5 § Paikallisten järjestelyerien menettelyt

1 mom. Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen

Paikallisia järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat henkilöstön saatavuuden turvaaminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esihenkilöasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa palkkaan nähden.

Paikallisia järjestelyeriä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

(10)

2 mom. Paikallisten järjestelyerien laskeminen

Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan liitteen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki liitteen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita.

3 mom. Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Asianomainen työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

4 mom. Selvitys järjestelyerien käytöstä

Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen edustajille kirjallinen selvitys siitä, miten järjestelyerät on jaettu.

6 § Liitteen 5 palkantarkistukset

Yleiskorotus 1.6.2022

Hinnoittelemattomien viranhaltijoiden sekä hinnoittelutunnukseen L5EL3000 kuuluvien viranhaltijoiden osalta tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettava kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 2,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosenttia.

Keskitetty erä 1.10.2022

Myös liite 5 on keskitetyn erän piirissä. Muilta osin ks. 2 § 2 momentti. Yleiskorotus 1.1.2023

Liitteen 5 piirissä olevien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettava kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2023 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,5 prosenttia.

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2023

Järjestelyerä on 0,4 prosenttia liitteen 5 palkkasummasta.

(10)

Soveltamisohje:

Järjestelyerien jakamisesta muutoin ks. 4 §. Keskitetty erä 1.1.2023

Liitteessä 5 toteutetaan päivystysuudistus, jonka seurauksena korotetaan päivystyksestä maksettavia peruskorvauksia liitteestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vuosi 2024

Yleiskorotus 1.6.2024

Liitteen 5 piirissä olevien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettava kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024

Järjestelyerä on 0,4 prosenttia liitteen 5 palkkasummasta.

Soveltamisohje:

Järjestelyerien jakamisesta muutoin ks. 4 §. Eläinlääkärien päivystyskorvaukset 1.6.2024

Päivystyskorvauksia korotetaan 1,5 prosentilla.

7 § Terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmää koskeva päivitys

Terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmän muutokset astuvat voimaan 1.1.2023. Hinnoittelukohdassa L2TH5200 olevien terveyskeskushammaslääkärien tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan samana ajankohtana 41,41 eurolla. Muutos on kustannusneutraali. Liitteen 2 toimenpide- ja käyntipalkkiot eivät korotu.

8 § Euromääräisten palkkioiden ja korvausten tarkistaminen

Euromääräisiä palkkioita on korotettu seuraavasti: Liite 1

1.6.2022 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 2,0 prosentilla. 1.6.2023 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla. 1.6.2024 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.

Liite 3

(10)

1.6.2022 todistus- ja lausuntopalkkiot korottuvat 2,0 prosentilla. 1.6.2023 todistus- ja lausuntopalkkiot korottuvat 1,48 prosentilla. 1.6.2024 todistus- ja lausuntopalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.

Liite 4

1.6.2022 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 2,0 prosentilla. 1.6.2023 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 0,5 prosentilla. 1.6.2024 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.

Myös paikallisiin sopimuksiin perustuvia vastaavia palkanosia korotetaan vastaavansuuruisella korotuksella.

Kaikki edellä mainitut korotukset:

Mikäli 1.10.2022 tuleva erä jaetaan yleiskorotuksena korottuvat euromääräiset palkkiot vastaavasti. Asiasta tiedotetaan myöhemmin.

Ks. lisäksi 3 § 3 mom. ja 4 § 3 mom.

Eläinlääkäritaksan euromääräisiä palkkioita korotetaan 1.6.2022 2,51 prosentilla 1.6.2023 1,9 prosentilla ja 1.6.2024 1,9 prosentilla.

Ks. lisäksi 3 § 3 mom. ja 4 § 3 mom.

Korotukset toteutuvat 8 §:n mukaisesti ellei 15 §:n mukaisen palkkausjärjestelmätyöryhmätyön tuloksena muuta sovita. Tieto tästä annetaan ennen 1.6.2024 tulevia korotuksia.

9 § Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden hinnoittelupäivitys

Liitteen 3–4 sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden hinnoittelutunnuksia on päivitetty 1.6.2022 alkaen. Lisäksi 1.6.2023 alarajoja korotetaan liitteestä 3–4 ilmenevällä tavalla.

10 § Palkkahinnoittelujen tarkistaminen, amanuenssien peruspalkka Palkkahinnoitteluiden peruspalkkoja on korotettu liitteistä 1–5 ilmenevällä tavalla. Amanuenssien peruspalkka ks. palkkausluvun 2 §.

Mikäli 1.10.2022 tuleva erä jaetaan yleiskorotuksena korottuvat peruspalkat vastaavasti. Asiasta tiedotetaan myöhemmin.

Ks. lisäksi 3 § 3 mom. ja 4 § 3 mom.

11 § Perhevapaauudistus

Kunta-alalle on sovittu perhevapaauudistuksesta johtuvia muutoksia kunta-alan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen, jotka koskevat myös Lääkärisopimuksen piirissä olevia.

Asiasta tarkemmin KVTES 2022-2024 allekirjoituspöytäkirjan 7 §:ssä ja sen liitteessä.

12 §Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään

(10)

kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.

13 § Hoidon jatkuvuutta perusterveydenhuollossa koskeva kannanotto

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT ovat laatineet tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä olevan kannanoton hoidon jatkuvuudesta ja työhön liittyvistä osatekijöistä. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen on covid-19 epidemian jälkeen entistä tärkeämpää.

14 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

15 § Työryhmät

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat palkkausjärjestelmäuudistuksesta, joka koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkatekijöitä. Uudistus voi sisältää simulointeja ja kokeiluja. Palkkausmääräykset muodostavat kokonaisuuden lääkärisopimuksessa.

Asiasta lisää allekirjoituspöytäkirjan liitteessä 1.

Ks. myös virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023-2027.

Suomen Lääkäriliitto ja KT seuraavat terveyskeskuslääkärien uusien suoritepalkkausmääräysten käyttöönottoa ja vaikutuksia ja neuvottelevat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa sovellettavien suoritteisiin perustuvien palkanosien kehittämisestä.

Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT seuraavat terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmään tässä sopimuksessa tehtyjen muutosten vaikutuksia ja neuvottelevat sekä perusterveydenhuollossa että

erikoissairaanhoidossa sovellettavien suoritteisiin perustuvien palkanosien kehittämisestä.

Lääkärisopimuksen työaikajärjestelmää arvioidaan kokonaisuutena ja pyritään neuvottelemaan määräykset niin, että lääkärisopimus tunnistaisi erilaiset työnteon tavat (esim. vastaanottotyö, työ jossa, ympärivuorokautista päivystystä, työ, jossa arkipäivystystä ym.). Osana työryhmän työtä kootaan työaikamääräykset kokonaisuudessaan osaksi lääkärisopimusta.

Ns. sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehtoja selvitetään ja ajantasaistetaan.

(10)

Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat eläinlääkärien palkkausjärjestelmän kehittämisestä ottaen huomioon mahdolliset muutokset lainsäädännössä.

Palkkausjärjestelmän mahdollisen uudistamisen yhteydessä osapuolet neuvottelevat myös muutoksista virkaeläinlääkäreiden työaikamääräyksiin.

16 § Työrauha

Tämä sopimus on voimassa lääkärien virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 4 §:ssä määrätyin työrauhavelvoittein 30.4.2025 saakka.

Helsingissä kuuta 2022

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Liite 1 Palkkausjärjestelmän kehittäminen lääkärisopimuksessa

Liite 2 Osapuolten kannanotto: Hoidon jatkuvuus Covid-19 epidemian jälkeen entistä tärkeämpää

LS 2022 - Allekirjoituspöytäkirjan liite 1 Palkkausjärjestelmän kehittäminen lääkärisopimuksessa

Lääkärisopimuksen palkkausjärjestelmästä on jo pitkään neuvoteltu valtakunnallisesti. Palkkausjärjestelmää on tarkoitus uudistaa kokonaisuutena palvelemaan paremmin tulevaisuuden terveydenhuoltoa hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä sekä palkitsemaan lääkäreitä ja hammaslääkäreitä nykyistä oikeudenmukaisemmin. Neuvotteluissa huomioidaan myös se, että hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on sama työnantaja 1.1.2023 alkaen

Tästä syystä, sopijaosapuolet toteavat, että paikallistasolla ei ole syytä luoda uutta palkkausjärjestelmää ennen kuin Lääkärisopimuksen ratkaisu on tiedossa.

Paikallisiin sopimuksiin perustuvat palkkausjärjestelmät ja niiden siirtyminen /huomioiminen hyvinvointialueille ohjeistetaan neuvotteluosapuolten taholta myöhemmin. Se ajankohta, milloin uuteen järjestelmään hyvinvointialueella siirrytään, on kuitenkin riippuvainen myös valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen antamasta siirtymäajasta.

Kohti osaamiseen ja vastuuseen perustuvaa palkkamallia

KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto pilotoivat uudentyyppisen palkkausjärjestelmän tiettyjä osia vuonna 2017. Määräyksiä pilotoitiin kolmessa kuntayhtymässä eri puolilla Suomea.

Pilotista saatuja kokemuksia hyödynnettiin jatkoneuvotteluissa ja 1.4. 2021 tehtiin osaratkaisu perustamalla uusi hinnoittelukohta liitteisiin 1-4 (vaativat erikoislääkärin/-hammaslääkärin tehtävät).

Neuvotteluosapuolet ovat jatkaneet neuvotteluita jatkuvan neuvottelun periaattein. Osapuolet tavoittelevat järjestelmäuudistusta, joka koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkatekijöitä.

Myös Lääkärisopimuksessa on kohta kaksikymmentä vuotta ollut käytössä tehtävän vaativuuden arviointi. Järjestelmä on osoittautunut vaikeaksi sovellettavaksi asiantuntijatyössä, jossa tehtävän sisältöön vaikuttaa myös mm. henkilön oma osaaminen.

Erityisesti Lääkärisopimuksen alalla, missä tehtävänkuvat rajautuvat vahvasti koulutuksen, työssä kertyneen osaamisen ja roolin (esim. johtotehtävät) perusteella paikallinen vaativuuden arviointijärjestelmä on koettu osin turhaksi ja raskaana ylläpitää. Mm. näistä syistä, neuvotteluosapuolet tähtäävät valtakunnallisesti yksinkertaisempaan malliin, jossa tehtävästä maksettava palkka muuttuisi portaittain tehtäväsisällön, osaamisen ja urakehityksen myötä.

Uudistuksen tavoitteena on tukea hoidon laadun ja tuloksellisuuden kehittämistä ja palkita lääkäreitä ja hammaslääkäreitä oikeudenmukaisesti ja uran eri kohdissa oikea-aikaisesti.

Tavoitteena on, että uusi palkkausjärjestelmä huomioisi sekä osaamisen ja vastuun kehittymisen että henkilökohtaisen suoriutumisen. mutta myös erilaiset työurat entistä paremmin (esim. opetustehtävissä toimivat, tutkijat, johtajat). Tarkoituksena on luopua paikallisesti suoritettavasta tehtävien vaativuuden arvioinnista ja rakentaa valtakunnallisesti yhtenäinen malli, joka huomioisi toimivan palkkausjärjestelmän edellyttämät elementit.

Palkkausjärjestelmää kehitettäessä arvioidaan kaikkien nykyisen palkkausjärjestelmän mukaisten palkanosien toimivuutta. Lääkärisopimuksessa sovitut euromäärät olisivat ko. tehtävästä vähintään

maksettavia palkkoja. Hyvinvointialueen palkkataso määritellään paikallisesti. Palkkojen harmonisaatioon pyritään löytämään myös valtakunnallisia askelmerkkejä. Neuvotteluissa ratkaistaan myös kokonaispalkkaisten asema.

Muita palkitsemisen elementtejä tarvitaan myös jatkossa (mm. rekrytointilisä, kertapalkkiot ym.).

Suoritepalkkausjärjestelmät

Palkkausjärjestelmän uusin muutos Lääkärisopimukseen 2022 - x koskee terveyskeskuslääkärien suoritepalkkausjärjestelmää. Myös terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmää on uudistettu.

Asiaa on selostettu yleiskirjeessä.

KT, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto: Xxxxxx jatkuvuuden turvaaminen hyvinvointialueilla välttämätöntä ‌

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Tulevina vuosina terveyskeskusten toimintaan kohdistuu myös monia muita muutoksia. On tärkeää, että myös muutostilanteissa henkilöstön jaksamisesta huolehditaan. Henkilöstön tulee voida tehdä hyvää työtä kestävissä olosuhteissa.

Covid-19-epidemia on johtanut terveydenhuollossa henkilöstöä kuormittavaan hoitovelkaan ja henkilökunnan jaksamisen ongelmiin (Lähde: Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen 2021).

Työmarkkinaosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että terveyskeskustyössä hoidon jatkuvuus ja pitkät potilassuhteet parantavat työn tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta sekä yksittäisen lääkärin ja hammaslääkärin työn mielekkyyttä. Työmarkkinaosapuolet kehottavat paikallisia toimijoita vahvistamaan terveyskeskustyön myönteisiä voimavaroja.

Resurssit, johtaminen ja työnjako avainasemassa

Xxxxx terveyskeskustyö olisi tuloksellista ja tukisi työssäjaksamista, on tarpeen hallita työn kuormitustekijöitä ja varmistaa ainakin seuraavat asiat:

• Työnantajalla on oltava mahdollisuus ja riittävät resurssit ohjata ja johtaa toimintaa. Lähiesihenkilön rooli on arjen työn sujuvuuden kannalta keskeinen.

• Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen vaatii lisäresursointia, eikä se saisi johtaa henkilöstön kuormituksen kasvuun.

• Säännöllisen työajan tulisi riittää työtehtävien suorittamiseen, siten että lääkärit ja hammaslääkärit voivat hoitaa potilaitaan hoitosuositusten mukaisesti.

• Hammaslääkärin työssä keskeistä on myös hoitojen valmistuminen kohtuullisessa ajassa.

• Työ on organisoitava siten, että pitkät potilas-lääkärisuhteet varmistetaan. Tästä hyötyvät erityisesti paljon palveluja käyttävät.

• Ammattiryhmien välisellä tarkoituksenmukaisella työnjaolla voidaan vaikuttaa hyvinkin nopeasti lääkärien/hammaslääkärien työssäjaksamiseen. Lääkärien ja hammaslääkärien tehtäviin kuuluu sairauden diagnostiikka ja hoidosta päättäminen, eikä tätä voida siirtää muille ammattiryhmille.

• Työnjakoa tuleekin kehittää niin, että lääkärit ja hammaslääkärit hoitavat koulutuksensa ja osaamisensa mukaisia tehtäviä ja mahdollisimman vähän muita tehtäviä.

• Turhia rajoja eri ammattiryhmien välisessä työnjaossa tulee karsia sekä normatiivisesti että työnantajien toimesta käytännön työsuunnittelussa.

• Palvelun järjestäjällä on oltava mahdollisuus kohdentaa palveluja hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla.

• Terveydenhuollon palveluntuottajat ovat viime vuosina kehittäneet erilaisia matalan kynnyksen palveluja ja tapoja vastata potilaiden hoitotarpeisiin vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tätä kehitystyötä tulee jatkaa.

• Terveyskeskustyötä tulee kehittää niin, että potilas voi terveystarpeestaan riippuen mennä suoraan oikean terveydenhuollon ammattihenkilön – sairaanhoitajan, suuhygienistin, fysioterapeutin, terveydenhoitajan, psykologin, hammaslääkärin tai lääkärin – vastaanotolle.

• Digitaalisten teknologioiden käyttöönottoa on jatkettava hoidon tarpeen arvioinneissa ja laajennettava sitä muihin mahdollisiin perusterveydenhuollon toimintoihin.

• Riittävät täydennyskoulutus- ja konsultaatiomahdollisuudet sekä kouluttaja- ja tutorlääkärien/-hammaslääkärien tuki tulee turvata.

• Terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee olla toimivat ja tarkoituksenmukaiset työtilat ja työvälineet.

• Tietojärjestelmien toimivuuden ja toiminnallisuuden kehittäminen ja niissä esiintyvien ongelmien poistuminen vapauttaisi paljon lääkärien ja hammaslääkärien aikaa potilastyöhön. Myös moninkertaisesta kirjaamisesta ja tarpeettomasta tilastoinnista on lääkärin ja hammaslääkärin työssä päästävä eroon.

• Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen tulee mahdollistaa niin ammattitaidon ylläpitämisen kuin uuden oppimisen ja työuralla edistymisen sekä palkkauksen kehittymisen mahdollistamiseksi.

• Psykososiaalisen kuormituksen hallinnalla, henkisen hyvinvoinnin edistämisellä ja henkilökohtaisten edellytysten huomioimisella voidaan ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä, hillitä työkyvyttömyyskustannuksia sekä tukea työelämässä jatkamista ja pidempiä työuria.

Tavoitteena julkisen perusterveydenhuollon vaikuttavuuden lisääminen

Terveyskeskustyön tulisi sisältää työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta edistäviä voimavaroja, joiden vahvistaminen sitouttaa lääkäri- ja hammaslääkärikuntaa pitkiin palvelussuhteisiin ja helpottaa uusien ammattilaisten rekrytointia. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, oikeudenmukainen kohtelu työpaikalla ja työyhteisön hyvä ja innovatiivinen ilmapiiri ovat työssäjaksamista ja sitoutumista tukevia tekijöitä. Nämä mahdollistavat pitkät potilas- lääkärisuhteet, jotka lisäävät sekä työn merkityksellisyyden kokemusta että sen yhteiskunnallista arvostusta.

Työmarkkinaosapuolet kannustavat näiden työn positiivisten piirteiden vahvistamiseen ja edellä kuvattujen toimien toteuttamiseen. Uusien sosiaali- ja terveydenhuollon kattavan integraation toteuttavien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen vuoden 2023 alusta luo tähän erinomaisen tilaisuuden. Näin voidaan varmistaa tarpeen mukaisen hoidon saatavuus kaikille suomalaisille.

I Yleinen osa ‌

Soveltamisala

1 § Soveltamisala

Tätä virka- ja työehtosopimusta (jäljempänä LS) sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa terveyden- ja sosiaalihuollossa toimiviin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sekä eläinlääkintä-, ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa toimiviin eläinlääkäreihin, ellei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.

Soveltamisohje

Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan tehtäessä lääkärin, hammaslääkärin tai eläinlääkärin tehtäviä ja/tai kun tehtävä edellyttää lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen osaamista. Ks. tarkemmin yleiskirjeen x/2022 liitteenä y oleva muistio lääkärisopimuksen soveltamisalasta.

Tässä virka -ja työehtosopimuksessa ja sen liitteissä käytettyä terminologiaa (esim. laillistettu lääkäri, yleislääkärin oikeuden omaava lääkäri) on selostettu tarkemmin yleisen osan soveltamisohjeliitteessä.

2 § Sopimuksen soveltaminen

1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän sopimuksen ja sen liitteiden 1–5 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan ~~kunnallisen~~ kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä KVTES) viranhaltijoita/työntekijöitä koskevien määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin määrätty.

2 mom. KVTES:n määräysten soveltaminen

KVTES:n ja tämän sopimuksen sekä sen liitteiden määräyksiä sovelletaan siten, että tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityismääräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.

Soveltamisohje

Tarkasteltaessa esim. KVTES:n palkkausluvun määräysten suhdetta liitteiden erityismääräyksiin ei tämän sopimuksen piirissä oleville voida myöntää palkankorotusta tai tehdä palkkauksen alennusta samalla perusteella sekä tämän sopimuksen palkkausluvussa tai liitteessä olevan erityismääräyksen että KVTES:n palkkausluvun yleismääräyksen perusteella, vaan erityismääräys syrjäyttää ao. yleismääräyksen.

Yleinen osa

3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat

Liite nro

Soveltamispiiri

Määräykset

Terveys- keskuksen lääkärit

Terveyskeskuksessa

a) perusterveydenhuollon järjestelmässä työskentelevät lääkärit ja

b) työterveyshuollon lääkärit.

• Palkkahinnoittelut

• Säännöllisen työajan toimenpidepalkkiot

• Kliinisen lisätyön palkkiot

• Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.

Terveys- keskuksen hammas- lääkärit

Terveyskeskuksessa työskentelevät hammaslääkärit.

• Palkkahinnoittelu

• Toimenpidepalkkiot

• Kliinisen lisätyön ja vapaa- aikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot

• Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

• Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä

• Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.

Sairaala- lääkärit

Erikoissairaanhoidossa sekä terveys- keskuksen ylläpitämässä erikoissairaan- hoidossa toimivat lääkärit.

Soveltamisohje

Liitettä sovelletaan sairaanhoitopiireissä, erityishuoltopiireissä ja kansanterveyslain voimaanpanolain 4 §:n nojalla terveys- keskuksen toiminnassa käytettäväksi siirretyissä erikoislääkärijohtoisissa sairaaloissa (ks. Kunnallisen sopimus- valtuuskunnan yleiskirjeet C 4/1981 ja C 18/1981) työskenteleviin. Liitettä sovelletaan viimeksi mainittuja sairaaloita vastaavassa laajuudessa myös erikois- lääkärijohtoisissa Pieksämäen ja Raahen aluesairaaloissa, Jokilaakson ja Honka- harjun sairaaloissa sekä ~~sairaala~~ hyvinvointikeskus Lapponiassa

työskenteleviin.

• Palkkahinnoittelu

• Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot

• Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijat.

Sairaala- hammas- lääkärit

Erikoissairaanhoidossa työskentelevät laillistetut hammaslääkärit.

• Palkkahinnoittelu

• Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot

• Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

• Lukujen I,II,III ja IV ja liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen

• Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.

Soveltamisala | 15

Liite nro

Soveltamispiiri

Määräykset

Kunnalli- set eEläin- lääkärit

Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa työskentelevät laillistetut eläinlääkärit.

• Palkkahinnoittelu

• ~~Kunnallinen~~ eEläinlääkäritaksa

• Vapaapäiväjärjestelyt

• Viikkolepo

• Eläinlääkärin päivystysvapaa

• Päivystyskorvaukset

• Liitteeseen kuuluu erillinen ~~Kunnallinen~~

eläinlääkäritaksa.

Liitteen 5 ~~2 §:n ja 4 §:n~~ määräyksiä sovelletaan myös määräaikaisina eläinlääkäreinä toimiviin laillistamattomiin eläinlääkäreihin lukuun ottamatta 1 §:ää.

3 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot

Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan täyttä työaikaa tekevän työ- tai virkasuhteisen amanuenssin eli lääkäriharjoittelijan palkka on KVTES:n palkkausluvun 3 §:ssä määrätty euromäärä. Muiltakin osin hänen palvelussuhteensa ehdot määräytyvät KVTES:n määräysten mukaan, jolloin työaikajärjestelmä voi olla KVTES:n työaikaluvun 7 tai 9 §:n mukainen.

II Palkkaus ‌

Palkkaus

Sovellettavat määräykset

1 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan
2 §	Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä
4 §	Osa-aikaisen palkka	Ei sovelleta eläinlääkäreihin, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, ks. LS 2014–2016 31.12.2015 saakka voimassa ollut yleisen osan 3 §:n soveltamisohje 4. Sivuviroissa ja -toimissa entisten palkkausperusteiden noudattaminen. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 28 §:ssä tarkoitettujen yliopistollisten sairaaloiden sivuviran ja -toimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 3 4 §:n mukaan vastaavasti kuin päävirkaisen tai -toimisen sairaalalääkärin tai - hammaslääkärin.
5 §	Varsinainen palkka (sisältää pöytäkirja- merkintänä määrävuosi- lisän ja syrjäseutulisän säilymisestä)	Liitteisiin 1–4 kuuluvien varsinainen palkka palkallisen virka-/työvapaan ajalta, ks. palkkausluvun 3 §. Eläinlääkärin työkokemuslisän laskentapalkka, palkka palkallisen virkavapaan koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta, ks. palkkausluvun 4 §. Sopimuksen piiriin kuuluvan vuosilomapalkka ja lomarahan laskentaperuste, ks. palkkausluvun 5 §. Eläinlääkärin mahdollinen määrävuosilisä määräytyy 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen mukaan.
6 §	Palkkausjärjestelmä

Sovellettavat määräykset | 17

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
7 §	Palkkahinnoittelu (peruspalkka)	Sopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkohtaiset peruspalkat (palkkahinnoittelu) on määrätty tämän sopimuksen liitteissä 1–5 ja palkkaus- luvun 2 §:ssä.
8 §	Palkkahinnoittelun ulkopuoliset viranhaltijat/työntekijät	Lääkärisopimuksen piiriin kuuluu myös palkkahinnoittelun ulkopuolisia. Ks. palkkahinnoitteluliitteiden omat soveltamis- ohjeet palkkahinnoittelun ulkopuolisista.
9 §	Tehtäväkohtaisen palkan määrittely ja peruspalkan/ tehtäväkohtaisen palkan alentaminen puuttuvan koulutuksen vuoksi Tehtäväkohtainen palkka	Ks. alla oleva soveltamisohje. Sopimuksen palkkahinnoitteluissa on täydentäviä lisäohjeita tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä.
10 §	Olennainen muutos tehtävissä
11 §	Henkilökohtainen lisä	Ks. henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärää koskeva määräys tämän sopimuksen palkkausluvun 6 § ja soveltamisohjeet.
12 §	Työkokemuslisä	Ks. eläinlääkärien työkokemuslisän laskentapalkka eräissä tapauksissa tämän sopimuksen palkkausluvun 4 §:n 1 mom.
13 §	Tulospalkkio
14 §	Kertapalkkio
15 §	Rekrytointilisä
16 §	Kielilisä
17 §	Työnantajan edustajan palkka
18 §	Palkanmaksu
19 §	Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta	Eläinlääkäreillä, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, osakuukauden palkka määräytyy päiväpalkkana, ks. LS 2014– 2016 31.12.2015 saakka voimassa ollut yleisen osan 7 §:n 2 momentin soveltamisohje ja liitteen 5 1 §:n soveltamisohjeen kohta 5.1.
20 §	Työnantajan sSaatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä
21 §	Palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Yleiset vaativuustekijät ilmenevät KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeesta. Soveltamisohjeessa on kerrottu esimerkiksi koulutuksen,

lisätehtävien ja vastuun sekä esimiesaseman vaikutuksesta tehtävien vaativuuteen. Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. myös KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 § soveltamisohjeineen.

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi ja arvioida tehtävien vaativuus uudelleen tehtävämuutosten yhteydessä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 1. Olennaisista tehtävämuutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista viranhaltijan/työntekijän palkkaan neuvotellaan ao. viranhaltijan/työntekijän kanssa.

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten ja esimiesasemassa olevien palkkauksen määrittämisestä, ks. erityisesti KVTES:n palkkausluvun 8 §:n 1 momentti ja sen soveltamisohje sekä LS:n palkkahinnoitteluliitteiden soveltamisohjeet.

Erinäiset määräykset palkkauksesta

2 § Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärien palkkahinnoittelu 1.8.2020 ja 1.4.2021 lukien

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta, peruspalkka

	1.8.2020	1.4.2021
L0KASVNL	4 762,53	4 810,16

2 § Amanuenssien palkkaus 1.5.2022 lukien

Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan täyttä työaikaa tekevän työ- tai virkasuhteisen amanuenssin eli lääkäriharjoittelijan peruspalkka on 1.5.2022 lukien 1 670,45 euroa ja 1.6.2022 lukien 1 699,91 euroa.

3 § ~~Terveyskeskuksen ja sairaalan~~ Lääkärin ja hammaslääkärin varsinainen palkka palkallisen virka- tai työvapaan ajalta

~~Terveyskeskuksen ja sairaalan~~ lLääkärin ja hammaslääkärin palkallisen virka-

/työvapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut tämän sopimuksen mukaiset toimenpidepalkkiot, - ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot ja suoritepalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Soveltamisohje

Lääkärin ja hammaslääkärin varsinaista palkkaa korotetaan myös osan päivää kestävän palkallisen virka-/työvapaan ajalta käyttäen apuna tuntipalkkaa.

Erinäiset määräykset palkkauksesta | 19

4 § Eläinlääkärin työkokemuslisän laskentapalkka, palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta

1 mom. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettuna 15 %:lla, lasketaan työkokemuslisä em. tavalla alennetusta hygieenikon peruspalkasta.

2 mom. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, hänelle maksetaan palkallisen virkavapaan, työnantajan määräämän tai hyväksymän koulutuksen sekä lomarahavapaan ajalta hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä.

3 mom. Määräystä ei sovelleta eläinlääketieteen opiskelijoihin.

Soveltamisohje

Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 5 §) on suurempi kuin mikä maksettava palkka olisi 4 §:n 1 tai 2 momentin tai 5 §:n 3 momentin perusteella, maksetaan ao. ajoilta kuitenkin eläinlääkärin oma varsinainen palkka.

Työnantajan hyväksymänä pidetään koulutustilaisuutta silloin, kun eläinlääkäri on anomuksesta saanut palkallista virkavapaata koulutusta varten.

Reservin kertausharjoitusten ajalta saatu reserviläispalkka vähennetään em. palkasta KVTES:n V luvun 11 §:n 1 momentin mukaan.

5 § Vuosilomapalkka ja lomarahan laskentaperuste

1 mom. ~~Terveyskeskuksen ja sairaalan~~ Lääkärin ja hammaslääkärin vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut tämän sopimuksen mukaiset toimenpidepalkkiot, ~~- ja~~ ~~käyntipalkkiot sekä~~ todistus- ja lausuntopalkkiot ja suoritepalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta. Myös lomakorvaus lasketaan tämän määräyksen mukaisesta palkasta.

Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkkioita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy.

20 | Erinäiset määräykset palkkauksesta

Palkkaus

2 mom. ~~Terveyskeskuksen ja sairaalan~~ Lääkärin ja hammaslääkärin lomaraha lasketaan 1 momentin mukaisesta palkasta.

3 mom. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, hänelle maksetaan vuosiloman ajalta em. hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta. Eläinlääkärin lomaraha lasketaan 4 § 1 momentin mukaisesta palkasta ja tästä lasketusta mahdollisesta työkokemuslisästä.

Eläinlääketieteen opiskelijalle maksetaan vuosiloman ajalta em. kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettuna 15 %:lla ja tästä laskettu mahdollinen työ- kokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta.

Soveltamisohje

KVTES IV luvun 13 §:n 2 momentin mukaan eläinlääkärin 5 §:n 3 momentin tai eläinlääkärin oman varsinaisen palkan mukaan laskettu vuosiloma-ajan palkka kerrotaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisellä osa-aikaprosentilla.

Pöytäkirjamerkintä

Vuosilomapalkan määräytymisestä, ks. KVTES IV luku 13 §.

6 § Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä

KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä tarkoitettuja henkilökohtaisia lisiä tulee olla kunnassa/kuntayhtymässä käytössä vuositasolla liitteittäin tarkasteltuna

1 terveyskeskuksen lääkäreillä ja hammaslääkäreillä vähintään 3,5 % ja

2 sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä vähintään 1,5 % laskettuna tehtäväkohtaisten palkkojen vuotuisesta yhteismäärästä.

Soveltamisohje

Em. palkkojen yhteismäärä voidaan laskea esim. edellisen vuoden toteutuneen tilinpäätöksen perusteella. Rahamäärä lasketaan ja sen täyttymistä tarkastellaan kerran vuodessa.

Henkilökohtaisen lisän myöntämisestä, ks. KVTES:n palkkausluvun 11 § ja sen soveltamisohjeet.

Esim. johtotehtävissä toimivalla oleva hallinnon tai muu erityispätevyys, jota sinänsä ei tehtävässä edellytetä eikä vaikuta tehtävien vaativuuteen, voi merkittävästi parantaa henkilön onnistumista johtamistyössään ja muodostua näin henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi.

Erinäiset määräykset palkkauksesta | 21

Esim. viranhaltijan/työntekijän toimiminen perus- ja jatkokoulutuksessa olevien tutorina voi lisätä viranhaltijan/työntekijän tehtävän vaativuutta muihin samaan palkkaryhmään kuuluviin verrattuna ja otetaan siis huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa. Erityinen onnistuminen tutortehtävässä taas voidaan asettaa henkilökohtaisen lisän yhdeksi myöntämisperusteeksi. Toisaalta jo tutorina toimiminen voi edellyttää oman varsinaisen asiantuntijatehtävän erityisen hyvää ammatinhallintaa ja lisäksi pedagogista tietotaitoa ja joustavuutta, jotka ovat tyypillisiä henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita.

7 § Laajennetun toiminnan korvaus, voimassa sopimuskauden 1.4.2020–28.2.2022 1.5.2022-30.4.2025

1 mom. Mikäli lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan työvuoroja sijoittuu maanantaista torstaihin klo 17–20 tai perjantaisin klo 17– 18 maksetaan laajennetun toiminnan korvauksena:

– 5–6 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jos työvuoroja on 1–2

– 7–9% tehtäväkohtaisesta palkasta, jos työvuoroja on 3–5 kalenterikuukaudessa.

Tällaisia työvuoroja voi olla enintään viisi kertaa kalenterikuukaudessa.

Soveltamisohje

Päivystys ja kiirevastaanotto eivät ole tässä pykälässä tarkoitettua työtä.

Laajennetun toiminnan korvauksen suuruutta määritellessä otetaan huomioon se, kuinka usein säännöllistä työaikaa sijoitetaan em. kellonaikarajojen jälkeen.

Laajennetun toiminnan korvaus on osa varsinaista palkkaa. Työkokemuslisä lasketaan tehtäväkohtaisen palkan ja laajennetun toiminnan korvauksen yhteenlasketusta summasta.

Lisäksi maksetaan KVTES:n III luvun 19 §:n 1 momentin mukainen iltatyökorvaus.

Säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan lisä- tai ylityökorvaukset (LS III luvun 10 §).

Suoritepalkkiot ks. liitteet 1–4.

Laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen perusteet on tarkoituksenmukaista selvittää yhteisesti luottamusmiehen kanssa. Korvauksen luonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvotteluja.

Tämän pykälän mukainen korvaus ei koske liitettä 5.

22 | Erinäiset määräykset palkkauksesta

Työaik

III Työaika ‌

Sovellettavat määräykset

1 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Työajan tehokkaan käytön periaate
3 §	Työaikamääräyksistä poikkeaminen
4 §:n 2 mom.	Eräitä erityistilanteita
12 §	Vuorokauden ym. alkaminen
18 § ja 19 §:n 1 ja 2 mom.	Epämukavan työajan korvaukset	KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset liitteissä.
20 §	Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset
21 §	Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset	Johtavassa asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisätyöstä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäljempänä 11 §.
27 §	Työajan tasoittumissuunnitelma	Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 15 §:n määräys jäljempänä.
30 §	Työaikapankki
31 §	Liukuva työaika
32 § 1 mom.	Liukuvan työajan ehdot
33 §	Säännöllisen työajan ylittävän tai alittavan kertymän rajat (saldokertymät)
34 §	Lisä- ja ylityö liukuvassa työajassa	Lisä- ja ylityökorvaukset määräytyvät tämän luvun 8 ja 10 pykälien mukaan
35 §	Palvelussuhteen päättyminen liukuvassa työajassa

Sovellettavat määräykset | 23

Säännöllisen työajan määräykset

2 § Säännöllinen työaika

1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus

Tämän pykälän määräystä ei sovelleta liitteen 5 praktikkoeläinlääkäreihin.

2 mom. Täysi säännöllinen työaika

Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään.

Tasoittumisjakson enimmäispituus on 52 viikkoa.

3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika

Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaaton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajaksolle sattuu kaksi tai useampi edellä mainituista arkipyhistä, kutakin yllämainittua arkipyhää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.

Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella työviikolla/työaikajaksolla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan/työntekijän osa- aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.

4 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan Lääkärien ja hammaslääkärien sekä muiden kuin praktikkoeläinlääkärien säännöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla

Mikäli työviikko tai työaikajakso keskeytyy virkasuhteen/työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, lomarahavapaan, virka-

/työvapaan, kursseihin osallistumisen (virka-/työvapaa tai virkamatkamääräys) tai päivystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti:

1 Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.

24 | Säännöllisen työajan määräykset

Työaik

2 Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, säännöllinen työaika lyhenee keskeytyspäivää kohden 7 tunnilla 39 minuutilla edellyttäen, että keskeytyspäivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä. Osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä säännöllinen työaika lyhenee keskeytyspäivää kohden vastaavalla osuudella kuin viranhaltijan/työntekijän osa- aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Soveltamisohje

Mikäli keskeytys on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, katsotaan työpäiviksi maanantai–perjantai riippumatta siitä, miten viranhaltija/työntekijä muuten työskentelee. Keskeytysaikaan sisältyvä arkipyhä katsotaan työpäiväksi, jolloin säännöllistä työaikaa ei lyhennetä 3 momentin mukaisella arkipyhälyhennyksellä. Arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa 3 momentin mukaisesti silloin, kun se on keskeytyksen ulkopuolella.

Päivystysvapaalla tarkoitetaan 11 §:ssä tarkoitettujen päivystyskorvausten vapaa-aikakorvausta.

Mikäli koulutus tai kursseille osallistuminen on työajaksi luettavaa aikaa, se ei aiheuta 4 mom. mukaista keskeytystä.

Ks. lisäksi työvuoroluettelon suunnittelusta työaikaluvun soveltamisohjeliite.

Esimerkki 1

Terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Hän on vuosilomalla/virka-

/työvapaalla koko ensimmäisen viikon ja päivystysvapaalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon. Kolmen viikon säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia – 38 tuntia 15 minuuttia (vuosilomaviikko) –

7 tuntia 39 minuuttia (toinen pääsiäispäivä) – 15 t 18 minuuttia

(7 t 39 min + 7 t 39 min, päivystysvapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 53 tuntia 33 minuuttia.

Esimerkki 2

– Xxx-xxxxxxxx (työaika 90 t / 3 vk) on kolmen viikon työaikajaksossa yhden viikon virka-/työvapaalla. Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan virka-/työvapaata vastaavasti eli 60 tuntiin.

– Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Xxxxxx säännöllistä työaikaa alennetaan vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa- aikatyötä tekevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosiloma antamaan mahdollisuuksien mukaan täysinä viikkoina.

– Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Xxxxxx säännöllinen työaika alenee sairastumispäiville merkittyjä tunteja vastaavasti.

– Osa-aikaisella on keskeytyneellä työaikajaksolla arkipyhä.

Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan keskeytystä vastaavasti sekä suhteutetun arkipyhälyhennyksen määrällä.

Esimerkki 3

Osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika on 3 viikon työaikajaksossa 90 tuntia (keskimäärin 30 tuntia viikossa = 78,43 % täydestä työajasta)1. Hän on ennalta tiedetysti vuosilomalla ensimmäisen viikon2 ja kaksi päivää toisella viikolla3. Kolmannen viikon perjantaina hän sairastuu yllättäen, jolloin hänellä olisi ollut 6 tunnin työvuoro4.

Työaikajakson säännöllinen työaika on 90 t1 – 30 t2 – 6 t3 – 6 t3 – 6 t4 = 42 t, joka on samalla lisätyöraja. Työaikajakson säännöllinen työaika ja lisätyöraja lasketaan seuraavasti: (78,43 % ((3 x 38 t 15 min)1 –

38 t 15 min2 – 7 t 39 min3 – 7 t 39 min3)) – 6 t4 = 42 t.

5 mom. Säännöllisen työajan sijoittelu sopimuskaudella 1.4.2020 1.5.2022 – 30.4.2025 28.2.2022

Työnantaja päättää säännöllisen työajan tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta arkipäiville maanantaista torstaihin klo 7.30–20 ja perjantaina klo 7.30–18, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen tms. syy tätä edellyttää.

Kun työnantaja valmistelee tai aikoo muuttaa säännöllisen työajan järjestelyjä, työnantajan edustajan on käytävä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa yksikön/klinikan resurssitilanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat ja varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.

Soveltamisohje

Työaikaluvun 2 § 5 momentti on voimassa määräajan 1.4.2020– 28.2.2022. Määräystä sovelletaan liitteiden 1–4 piirissä oleviin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin.

Ennen kello 8 voidaan sijoittaa säännöllistä työaikaa vain, mikäli ennen potilaan vastaanottoaikaa, leikkausta tms. varsinaista kliinistä työtä on tarpeen tehdä valmistelevia työtehtäviä.

Päivystys ja kiirevastaanotto eivät ole tässä pykälässä tarkoitettua työtä.

Työaikajärjestelyjen lähtökohtana on aina toiminnan vaatimukset ja palvelujen mitoittaminen vastaamaan tarvetta. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden työaikojen sijoittelussa on huomioitava myös muun tarvittavan henkilöstön työaikojen ja tukipalvelujen yhteensovittaminen ja käytettävissä olevat muut resurssit (esimerkiksi tilat ja laitteet). Palvelujen tarve voi muuttua ja vaikuttaa myös säännöllisen työajan järjestämistapoihin.

Säännöllinen työaika pyritään yleensä sijoittamaan mahdollisimman tasaisesti työviikon tai työaikajakson eri työpäiville, jollei toiminta tai viranhaltijan/työntekijän työajan ja vapaa-ajan suhde muuta edellytä.

Päivittäistä säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Työpäivien määrä voi vaihdella eri viikoilla. Xxxxxx toimintojen luonne

muuta vaadi, viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa.

Osa-aikatyötä tekeville työnantaja on voinut hyväksyä työajan sijoittelusta erilaisia työaika- ja vapaajaksoja. Tällöin työaikajakson tulee olla riittävän pitkä keskimääräisen työajan tasaamiseksi.

Viranhaltijalla on säännöllisen työajan järjestelystä riippumatta päivystysvelvollisuus.

Lepoajat ja rajoitukset yötyöhön

3 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)

1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lLääkärit ja hammaslääkärit sekä muut kuin praktikkoeläinlääkärit

Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan vähintään puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halutessaan tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.

Jos työrupeaman pituus ylittää 10 tuntia, viranhaltijalle/työntekijälle on annettava edellä mainitun tauon lisäksi tilaisuus ruokailla työajalla 15–20 minuutin ajan kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Soveltamisohje

Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija/työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta ~~esim. terveyskeskuksesta tai sairaalasta~~. Sitä vastoin hän ei voi poistua työpaikalta työaikana – ei siis myöskään työaikaan kuuluvan ruokailutauon aikana – muutoin kuin viranhoitoon/työtehtäviin liittyvissä asioissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luvalla.

Lepoaikoja (ruokailutaukoa) ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonaikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin kun se on virka-/työtehtävien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan määrää asianomainen esimies tai viranhaltija/työntekijä itse.

2 mom. Muut sopimuksen piiriin kuuluvat

Muiden kuin edellä 1 momentissa mainittujen viranhaltijoiden/työntekijöiden, joiden säännöllinen työaika on sopimuksessa määrätty, päivittäinen lepoaika määräytyy KVTES:n

työaikaluvun 25 §:n 1 momentin mukaan.

4 § Palautumistauko

Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (esimerkiksi kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauon järjestämisestä ei saa aiheutua häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun eikä päivittäisen lepoajan yhteyteen.

5 § Vuorokausilepo

1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. vapaamuotoisena päivystyksenä tehtyä työtä lukuun ottamatta.

Soveltamisohje

Vuorokausilepo on pääsääntöisesti annettava 1 momentin mukaan.

Päivystysasetuksessa (583/2017) säädetään kiireellisen hoidon antamisesta ja päivystyksen järjestämisestä. Näiden velvoitteiden täyttäminen voi edellyttää sitä, että vuorokausilepoa lyhennetään käytettävissä olevat resurssit huomioiden tämän pykälän 2 tai 3 momentin edellytyksin.

Ks. työpaikkapäivystyksen jälkeisen työpäivän suunnitteleminen vapaaksi 17 §.

2 mom. Vuorokausilepo voidaan ~~poikkeuksellisesti~~ suunnitella 11 tuntia lyhyemmäksi alla olevin ~~seuraavin~~ edellytyksin jos päivystysjärjestelyjä ja muuta toimintaa ei saada muutoin tarkoituksenmukaisesti järjestettyä.:

a. viranhaltijalla/työntekijällä on mahdollisuus työrupeaman aikana klo 23–8 välillä vähintään 3 tunnin keskeytymättömään lepoon tai

b. kyse on yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksestä tai jaetusta työpaikkapäivystyksestä enintään klo 23 saakka

Soveltamisohje

Määräyksessä yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan terveydenhuoltolain 50 §:ssä ja päivystysasetuksen (583/2017) 2 §:ssä tarkoitettua perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä sekä terveyskeskusten mahdollisia omia kiirevastaanottoja (viittausmääräys).

Jaetulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan sekä päivystysvuoron jakamista kahteen osuuteen (ns. ilta- ja yöpäivystys) että myös ilta- ajan päivystykseen käytettävää lisäresurssia, jolla pyritään helpottamaan yöpäivystyksen potilaskuormaa. Esimerkkinä viimeksi mainitusta on tilanne, jossa kumpikin päivystäjä on ensin työskennellyt säännöllisen työaikansa ja jäänyt tämän jälkeen päivystämään. Toinen päivystäjä työskentelee klo 23 asti tämän momentin b-poikkeuksen mukaisesti ja toinen päivystäjä päivystää

seuraavaan aamuun asti a-poikkeuksen mukaisesti.

ja päivystysjärjestelyjä ja muuta toimintaa ei saada muutoin tarkoituksenmukaisesti järjestettyä.

Työnantajan edustajan on käytävä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa yksikön/klinikan resurssitilanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat ja varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. Tarkastelu tehdään, jos palvelujen järjestämisessä tapahtuu olennainen muutos, jolla on vaikutusta työvuorojärjestelyihin.

Soveltamisohje

Tämän momentin a-kohdassa tarkoitettu kolmen tunnin keskeytymätön lepo voi rikkoutua vain, mikäli potilaan hoito tai hoidon tarpeen arviointi välttämättä edellyttää lääkärin läsnäoloa eikä käytettävissä ole muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka voi hoidon tai hoidontarpeen arvion toteuttaa. Kolmen tunnin yöaikaisen levon toteutumista tulee seurata ja ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi.

3 mom.

Mikäli 1 ja 2 momenttien mukaisten lepoaikojen yhteensovittaminen päivystysjärjestelyiden kanssa todetaan työyksikön toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisiksi, voi työnantaja ja henkilöstön edustaja paikallisesti sopien (pääsopimus 13 §) ottaa käyttöön liitesopimuksen 1 tai 2 mukaisen päivystysjärjestelyn. Järjestelyn tulee täyttää kunkin liitesopimuksen mukaiset edellytykset, mutta muutoin päivystys voidaan järjestää yhdessä sopien paikalliset tai yksikkökohtaiset tarpeet huomioiden.

4 4 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle on annettava saamatta jäänyt vuorokausilepo korvaavana lepoaikana seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, korvaava lepoaika on annettava niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa vapaamuotoisen päivystyksen, viikkolevon tai päivittäisen lepotauon ajalle.

Esimerkki (1 mom.)

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana maanantaina klo 8– 15.30, jonka jälkeen hän päivystää iltapäivystyksenä klo 15.30–

21. Seuraava työpäivä alkaa tiistaina normaalisti klo 8. 11 tunnin vuorokausilepo on annettu tarkasteluvälillä klo 8–8.

Esimerkki (1 mom.)

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana tiistaina klo 8.30–16, jonka jälkeen hän on vapaamuotoisena päivystäjänä klo 16 – ke klo

8.30 ja työssä jälleen säännöllisenä työaikana ke 8.30–16. Aktiiviaikaa vapaamuotoisen päivystyksen aikana on klo 16–19, klo

21–0, klo 1–2. Vuorokausilevon tarkastelujakso on klo 8.30–8.30. Tuona aikana lepoa on yhteensä 9,5 tuntia eli korvaavana lepoaikana tulee antaa 1,5 tuntia. Se annetaan seuraavan vuorokausilevon yhteydessä (11 + 1,5 tuntia) ke klo 16 – to klo 8.30

(16,5 tuntia).

Esimerkki (2 mom. a-kohta)

Xxxxxxxxxxxx hoidon turvaamiseksi edellytyksenä on, että lääkäri päivystää työpaikalla. Työpaikkapäivystyksen aktiivityö sijoittuu yleensä päivystyksen alkupäähän. Aamuyö on useimmiten rauhallisempaa, jonne sijoitetaan vähintään 3 tunnin lepo.

Työpaikkapäivystys luetaan kuitenkin kaikkien päivystystuntien osalta työajaksi. Lääkäri työskentelee maanantaina klo 8–15.30 säännöllisenä työaikana, jonka jälkeen hän päivystää klo 15.30 lähtien tiistaiaamuun ja raporttien antamisen jälkeen päättää työskentelyn klo 10. Vuorokausilepo (11 tuntia) ma-ti klo 8–8 jää saamatta kokonaan, vaikka päivystäjä saa yhdenjaksoisen 3 tunnin levon klo 3–6. Seuraava työpäivä alkaa keskiviikkona klo 8.

Vuorokausilepo (11 tuntia) tiistain työskentelyn jälkeen sekä maanantain korvaava lepoaika (11 tuntia) annetaan

ti klo 10 – ke klo 8 (22 tuntia).

Esimerkki (2 mom. b-kohta)

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana maanantaina klo 9–15.30, jonka jälkeen hän siirtyy yhteispäivystykseen päivystämään iltapäivystyksenä klo 15.30–23. Seuraava työpäivä alkaa tiistaina klo

8.00. 11 tunnin vuorokausilevosta jää saamatta 2 tuntia, jotka annetaan välittömästi seuraavan vuorokausilevon yhteydessä (11 tuntia + 2 tuntia), joka alkaa tiistaina klo 17 ja päättyy keskiviikkona klo 7.30 (14,5 h).

6 § Viikkolepo

Noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 24 §:n 1 ja 5 momentin määräyksiä, mikäli se on mahdollista perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta.

KVTES:n työaikaluvun 24 §:n 3 momentissa määrätyn lisäksi voidaan sopimuksen piiriin kuuluva määrätä päivystämään tai kutsua työhön viikkolevon tai muun vapaapäivänsä aikana, mikäli se on perusteltua toimintojen tehokkaan toteuttamisen ja potilasturvallisuuden kannalta. Lääkärillä/hammaslääkärillä on kuitenkin oikeus saada mahdollisesti saamatta jääneestä viikkolevosta KVTES:n työaikaluvun 24 §:n 4 momentissa määrätty korvaus, joka voidaan suorittaa lääkärin/ hammaslääkärin suostumuksella myös rahana.

Soveltamisohje

1 Viikkolevon suunnittelu

Sopimusmääräysten lähtökohtana on viisipäiväisen työviikon periaate. Jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi, otetaan vapaapäiväjärjestelyt huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa. Vapaapäiviä ovat myös esim. arkipyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Esim. viikkolepo pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Muutoinkin työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa tulisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona viranhaltija/työntekijä on vapaa virka-/työtehtävistään ja

päivystysvelvollisuudestaan.

Viikkolepo tarkoittaa sitä, että viranhaltijalle/työntekijälle annetaan kalenteriviikon aikana 35 tunnin/keskimäärin 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä (esim. säännöllistä työaikaa tai vapaamuotoisen päivystyksen aikana aktiivityötä tai puhelin- tai muuta etäkonsultaatiota). Viikkolepo voidaan järjestää joko siten, että jokaiseen kalenteriviikkoon sisällytetään vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa tai että viikkolepo annetaan keskimääräisenä 14 vuorokauden ajanjaksossa siten, että yhtäjaksoinen vapaa-aika on kummallakin viikolla vähintään 24 tuntia, ja toisen viikon vapaan pituus on ensimmäisen viikon vapaan pituus vähennettynä 70 tunnista, esim. 1 viikolla 24 tuntia ja 2 viikolla 46 tuntia tai 1 viikolla 30 tuntia ja 2 viikolla 40 tuntia (yhteensä viikkolepo on siis 70 tuntia). Viikkolepo 35 tuntia voi muodostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja vähintään 24 tunnin erillisestä viikkolevosta.

Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluu päättää, kumpaa järjestelmää viikkolevon antamisesta noudatetaan. Viikkolevon antaminen keskimääräisenä ei edellytä säännönmukaisuutta eikä pysyvyyttä, vaan viikkolepo voidaan antaa keskimääräisenä myös tilapäisesti. Selvyyden vuoksi on viikkolevon antamista koskevat yleiset periaatteet, mm. kumpaa järjestelmää lähtökohtaisesti noudatetaan, syytä sisällyttää työvuoroluetteloiden laatimista koskeviin yleisohjeisiin.

Viikkolevon tulee olla viranhaltijan/työntekijän tiedossa etukäteen, mutta työvuoroluetteloon sitä ei tarvitse merkitä erikseen, vaan se ilmenee välillisesti työvuorojen alkamisesta ja päättymisestä. Viikkolepo voi sisältyä osaksi edelliseen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin viikkolepo katsotaan sen kalenteriviikon viikkolevoksi, johon enin osa viikkolevosta kohdistuu.

Työnantajalla on oikeus tarvittaessa yksipuolisesti muuttaa suunnitellun viikkolevon antamisajankohtaa. Tämä voi tulla kyseeseen esim. silloin, kun viranhaltija/työntekijä joutuu suunnitellun viikkoleponsa tai päivystyksen aikana työhön. Viikkolevoksi tai sen osaksi katsotaan tällöin pisin saatu yhtenäinen vapaa-aika.

Mikäli viranhaltija/työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, virka-/työvapaan tai työaikakorvausvapaiden vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35/keskimäärin 35 tuntia, katsotaan viikkolepo annetuksi.

Sairauslomapoissaolo ja tilapäinen hoitovapaa eivät ole tässä tarkoitettua viikkolepoa.

2 Viikkolevon menettämiskorvaus

Jos (työaikalain alainen) viranhaltija/työntekijä joutuu viikkolevon aikana työhön, katsotaan pisin yhtenäinen saatu vapaa viikkolevoksi tai sen osaksi ja viikkolevon saamatta jääneestä osasta eli siltä ajalta kuin viikkolevon aikana on jouduttu tekemään työtä, suoritetaan KVTES:n 24 §:n 4 mom. määrätty viikkolevon menettämiskorvaus.

Esim. jos on suunniteltu 24 tunnin vapaa, jonka kuluessa on tehty ensin 2 tuntia ja sitten 1 tunti eli yhteensä 3 tuntia, suoritetaan menettämiskorvaus 3 tunnilta (työn tekemiseen käytettyä aikaa ei pyöristetä ylös- eikä alaspäin korvausta suoritettaessa). Jos suunnitellusta viikkolevosta on keskeytyksen ulkopuolella eli työn tekemisen päätyttyä vielä jäljellä aikaa, viikkolepo jatkuu keskeytyksen jälkeen (levon keskeytyksestä ei seuraa, että keskeytyksen lisäksi koko sen jälkeisestä ajasta tulisi suoritettavaksi viikkolevon menettämiskorvaus).

6 § Viikkolepo

1 mom.

Työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran kalenteriviikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo 35 tuntia voi muodostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja vähintään 24 tunnin erillisestä viikkolevosta.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika suunnitellaan lähtökohtaisesti viidelle työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että viranhaltijalle/työntekijälle pyritään antamaan kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikon aikana, jotka mahdollisuuksien mukaan ovat lauantai ja sunnuntai.

Soveltamisohje

Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan kalenteriviikon aikana 35 tunnin/keskimäärin 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä (esim. säännöllistä työaikaa tai vapaamuotoisen päivystyksen aikana aktiivityötä tai puhelin- tai muuta etäkonsultaatiota). Viikkolepo voidaan järjestää joko siten, että jokaiseen kalenteriviikkoon sisällytetään vähintään 35 tunnin yhtäjak- soinen vapaa tai että viikkolepo annetaan keskimääräisenä 14 vuorokauden ajanjaksossa siten, että yhtäjaksoinen vapaa-aika on kummallakin viikolla vähintään 24 tuntia, ja toisen viikon vapaan pituus on ensimmäisen viikon vapaan pituus vähennettynä 70 tunnista, esim. 1 viikolla 24 tuntia ja 2 viikolla 46 tuntia tai

1 viikolla 30 tuntia ja 2 viikolla 40 tuntia (yhteensä viikkolepo on siis

70 tuntia). Viikkolepo 35 tuntia voi muodostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja vähintään 24 tunnin erillisestä viikkolevosta.

Viikkolevon tulee olla viranhaltijan tiedossa etukäteen, mutta työvuoroluetteloon sitä ei tarvitse merkitä erikseen, vaan se ilmenee välillisesti työvuorojen alkamisesta ja päättymisestä. Viikkolepo voi sisältyä osaksi edelliseen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin viikkolepo katsotaan sen kalenteriviikon viikkolevoksi, johon enin osa viikkolevosta kohdistuu.

Mikäli viranhaltijalle/työntekijälle suunnitellaan säännöllisen työajan lisäksi työpaikka- tai vapaamuotoista päivystystä tai kliinistä lisätyötä, vaikuttaa se viikkolevon antamiseen. Työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa tulisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona viranhaltija/työntekijä on vapaa virka-/työtehtävistään ja

päivystysvelvollisuudestaan. Vapaapäiväjärjestelyt otetaan huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa, jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi. Ks. säännöllisen työajan, päivystyksen suunnittelusta 15 §:n 1 mom.

Pääperiaate on, että viikkolepo pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Kuitenkin erityisesti paljon päivystävillä aloilla huomiota tulee kiinnittää siihen, että lääkärille turvataan työstä vapaita viikonloppuja. Joissakin päivystyspisteissä päivystysjärjestelyt voivatkin poiketa pääperiaatteesta. Tällöin kyse on siitä, onko sama lääkäri työssä useampana viikonloppuna vai onko järjestely sellainen, että lääkärillä on harvempina viikonloppuina työpaikkapäivystystä, mutta viikkolepo jää viikonlopulta vajaaksi.

Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, virkavapaan tai työaikakorvausvapaiden vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35/keskimäärin 35 tuntia, katsotaan viikkolepo annetuksi. Vapaapäiviä ovat myös esim. arkipyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Sairauspoissaolo ja tilapäinen hoitovapaa eivät ole tässä tarkoitettua viikkolepoa.

Työnantajalla on oikeus tarvittaessa yksipuolisesti muuttaa suunnitellun viikkolevon antamisajankohtaa. Tämä voi tulla kyseeseen esim. silloin, kun viranhaltija joutuu suunnitellun viikkoleponsa tai päivystyksen aikana työhön.

Esimerkki 1

Lääkärin päivystysvuoro sunnuntaina tulee suunnitella alkamaan ja päättymään siten, että sitä ennen on voitu antaa sekä perjantain työrupeaman (säännöllinen työaika tai säännöllinen työaika + työpaikkapäivystys) jälkeinen vuorokausilepo että 24 tunnin viikkolepo. Esimerkiksi päivystysvuoro sunnuntaina klo 8–20. Perjantaina työvuoro on päättynyt klo 16. Sen jälkeen 11 tunnin vuorokausilepo ja 24 tunnin viikkolepo. Tällöin tulee annetuksi viikkolepo 35 tuntia myös kokonaisuudessaan.

Esimerkki 2

Lääkärin päivystysvuoro lauantaina tulee suunnitella alkamaan ja päättymään siten, että sen jälkeen voidaan antaa sekä vuorokausilepo että 24 tunnin viikkolepo. Tällöin on hyvä huomioida, että viikkolepo voi sisältyä osaksi edelliseen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin viikkolepo katsotaan sen kalenteriviikon viikkolevoksi, johon enin osa viikkolevosta kohdistuu. Tämä tarkoittaa, että osa viikkolevosta voi sijoittua myös maanantaille ja siis seuraavan kalenteriviikon puolelle.

Esimerkiksi lauantaina päivystysvuoro klo 9–21. Sen jälkeen 11 tunnin vuorokausilepo ja 24 tunnin viikkolepo. Maanantaina työvuoro alkaa klo 8. Tällöin tulee annetuksi viikkolepo 35 tuntia myös kokonaisuudessaan.

2 mom. Viikkolevon pääsäännöstä poikkeaminen

Jos pääsäännöstä joudutaan poikkeamaan, lääkäri/hammaslääkäri voidaan määrätä suunnitellusti tai yllättäen päivystämään tai kutsua työhön viikkolevon aikana, mikäli se on perusteltua toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen ja potilasturvallisuuden kannalta.

Soveltamisohje

Sopimusmääräys antaa mahdollisuuden poiketa viikkolepomääräyksestä sekä suunnitellusti että yllättäen.

Tilanne voi olla sellainen, että toimintojen järjestäminen potilasturvallisesti ei mahdollista viikkolevon toteutumista lainkaan. Myös toimintojen tarkoituksenmukainen järjestäminen voi olla perusteena viikkolevosta poikkeamiselle, jolloin otetaan huomioon työ- ja päivystysjärjestelyjen kokonaisuus ja turvataan paljon päivystävälle lääkärille pidempi lepoaika 14 vuorokauden ajanjaksolla. Viikkolepo voi näissä tapauksissa jäädä suunnitellusti alle 24 tunnin. Ks. esimerkki 3.

Myös yllättävästä työrupeamasta voi seurata, että viikkolepo jää saamatta kokonaan tai osittain. Tyypillisesti kysymys on tällöin vapaamuotoisesta päivystyksestä tilanteessa, jossa viikon täyden säännöllisen työajan (ja työpaikkapäivystyksen) päälle lääkäri/hammaslääkäri on viikonlopun vapaamuotoisessa päivystyksessä ja työhön kutsuja tulee siten, että 24 tunnin viikkolepo jää saamatta. Kyse voi olla myös esim. yllättävästä työpaikkapäivystysvuorosta tai muusta työhön kutsusta esim. hätätyöstä. Poikkeuksellisesti myös päivystyksen ruuhkautuminen voi uhata potilasturvallisuutta. Em. tilanteissa viikkolepo on suunniteltu normaalisti, mutta yllättävän muutoksen myötä se jää saamatta.

Lääkärillä/hammaslääkärillä on oikeus korvaukseen viikkolevon menettämisestä siten, kun LS III luvun 6 §:n 3 momentissa todetaan, mikäli viikkolepo on jäänyt saamatta.

Esimerkki 3

Lääkäri työskentelee ma-pe säännöllisenä työaikana 38 tuntia 15 minuuttia. Perjantaina säännöllisen työajan jälkeen hän päivystää klo 15– 21 ja uudelleen lauantai klo 21 – sunnuntai klo 10. Päivystysvuorojen väliin jäävä 24 tuntia on 11 ensimmäisen tunnin osalta vuorokausilepoa (pe 21-la 08) ja 13 tuntia (la 08-21) on viikkolepoa. Viikkolepo jää tuolta kalenteriviikolta vajaaksi 11 tuntia. Seuraavalla kalenteriviikolla lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana ma-to (4 x 7 t 39 min). Perjantaina annetaan edellisen viikon viikkolepokorvaus lyhentämällä säännöllistä työaikaa 7 t 39 min ja lisäksi viikonlopun aikana annetaan viikkolepoa vähintään 46 tuntia. Loppuosa viikkolevon menettämiskorvauksesta (11 t

– 7 t 39 min = 3 t 21 min) annetaan 3 kk sisällä säännöllistä työaikaa lyhentäen tai suostumuksella rahana. Koska tämän esimerkin työrupeamat ovat enintään 13 tuntia, vuorokausilepo tulee annetuksi.

3 mom. Viikkolevon menettämisen korvaaminen

Mikäli viikkolevon pääsäännöstä on jouduttu poikkeamaan 2 momentissa määrätyllä, viranhaltijan/työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut 1 momentissa määrättyä viikkolepoa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä tai viranhaltijan/työntekijän suostumuksella työstä maksetaan työhön käytetyltä ajalta yksinkertainen tuntipalkka.

Jos viikkolepo jää vajaaksi muun työrupeaman kuin vapaamuotoisen päivystyksen aikaisen työrupeaman vuoksi, viikkolevoksi tai sen osaksi

katsotaan tällöin pisin saatu yhtenäinen vapaa-aika ja saamatta jäänyt osuus viikkolevosta tulee korvata kuten edellä on todettu.

Mikäli viikkolepo rikkoutuu vapaamuotoisen päivystyksen aikana, viikkolevon menettämiskorvaus lasketaan siten, että etsitään 24 tunnin jakso, jossa työtä on tehty vähiten, ks. esimerkki.

Soveltamisohje

Ensisijainen keino korvata viikkolevon menettäminen on lääkärin säännöllisen työajan lyhentäminen ja viikkolevon menetys voidaan korvata rahakorvauksella vain viranhaltijan suostumuksella. Lyhennystä ei tarvitse antaa kokonaisena vapaapäivänä, vaan se vähentää työaikajaksolle suunniteltavaa säännöllistä työaikaa. Se voi lyhentää useammalta päivältä säännöllistä työaikaa tai lyhennys voi kohdistua yhdelle työpäivälle. Jos työajan lyhennys suunnitellaan annettavaksi myöhemmin kuin sillä työaikajaksolla, jossa viikkolevon menettämiskorvaus on syntynyt tai työaikajakso on hyvin pitkä, työnantajan velvollisuus on varmistaa, että lyhennys todella tulee annetuksi. Joka tapauksessa lyhennys on annettava kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä.

Viikkolevon menettämiskorvaustilanteissa kyse on aina siitä, että työtä on tehty tarkasteltavalla jaksolla huomattavan paljon. Näin ollen myös lepoaikojen tärkeys korostuu.

Sopimuksen mukainen viikkolevon ja vuorokausilevon antojärjestys vaikuttaa viikkolevon menettämiskorvaukseen. Se osa vuorokausilevosta, joka on annettavissa 24 tunnin sisällä työvuoron alkamisesta, tulee antaa välittömästi työrupeaman jälkeen aina ennen viikkolepoa, koska vuorokausilevon tarkastelujakso on 24 tuntia. Muu osa siirtyy korvaavaksi vuorokausilevoksi, joka tulee antaa 5 §:n 4 mom. mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että edellä mainituissa tilanteissa työvuoron jälkeen ei voida suoraan sijoittaa 24 tunnin viikkolepoa siten, että se voitaisiin myös katsoa annetuksi.

35 tunnin viikkolepo voi koostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja 24 tunnin viikkolevosta, mutta 24 tunnin viikkolepo ja 11 tunnin vuorokausilepo eivät voi kulua samanaikaisesti, kuten esimerkki 3 osoittaa.

Vapaamuotoinen päivystys vastaa lepoaikoja tarkasteltaessa työaikalaissa tarkoitettua varallaoloa siten, että vapaamuotoisen päivystyksen aikainen aktiivityö ei aiheuta uuden vuorokausilevon antamista, vaan tarkastelussa on vain mahdollinen viikkolevon rikkoutuminen tässä momentissa esitetyllä tavalla. Sen sijaan muu, yllättävä työhön kutsu viikkolevon aikana vastaa lepoaikojen tarkastelun ja mahdollisen korvaamisen osalta suunniteltua viikkolevon rikkoutumistilannetta.

Esimerkki 4

Lääkärillä on vapamuotoisenpäivystyksen vuoro pe klo 15 - ma klo 8. Hänellä on puhelinkonsultaatiota läpi viikonlopun. Xxxxx xxxxxxxxxx tulisi annetuksi, tulisi hänellä on 24 tunnin yhdenjaksoinen aika, jonka kuluessa ei ole yhtään puhelinkonsultaatiota tai muuta työrupeamaa. Jos sellaista ei löydy, etsitään viikonlopulta sellainen 24 tunnin jakso, jonka aikana työtä on tehty vähiten. Jos tämä ajanjakso olisi esim. la

klo 8 - su klo 8 ja tänä aikana olisi tehty 2 tunnin puhelinkonsultaatiota, viikkolevon menettämistä tulisi korvattavaksi 2 tunnilta.

7 § Raskaana olevan yötyö

Työnantajan tulee vapauttaa raskaana oleva viranhaltija/työntekijä työaikalain mukaisesta klo 23–6 välillä tapahtuvasta yötyöstä ja osoittaa viranhaltija/työntekijä työskentelemään klo 23–6 ulkopuolella, jos yötyö lääkärin lausunnon perusteella on haitallista raskaana olevan viranhaltijan/työntekijän terveydelle tai sikiön terveydelle ja kehitykselle.

Soveltamisohje

Työnantajalla on velvollisuus vapauttaa raskaana oleva viranhaltija/työntekijä yötyön tekemisestä.

Viranhaltijan työkyky huomioiden 28 raskausviikon jälkeen suositellaan, että viranhaltija vapautetaan kokonaan päivystysvelvollisuudesta. Mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa viranhaltijan vapauttamisella toiminnallisista syistä johtuen, ao. viranhaltijan päivystysvuoroja vähennetään tai lyhennetään.

Työnantaja voi aina vapauttaa viranhaltijan päivystysvelvollisuudesta tai vähentää/ lyhentää päivystysvuoroja raskausviikkojen lukumäärästä riippumatta, jos tämä on aiheellista viranhaltijan työkyky ja tilanne muuten huomioiden.

Myös päivystystä tekevän työntekijän kohdalla on huomioitava edellä mainitut seikat.

Säännöllisen työajan ylittäminen

8 § Lisä- ja ylityö

1 mom. Lisätyön määritelmä

Korvattavaa lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan (2 §) lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä jäljempänä 3 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 9 §:ssä tarkoitettua päivystystä.

2 mom. Ylityön määritelmä

Korvattavaa ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole jäljempänä 3 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 9 §:ssä tarkoitettua päivystystä: 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä.

Mikäli työviikko tai työaikajakso keskeytyy vuosiloman johdosta, määräytyy ylityöraja seuraavasti:

1 Kun vuosiloma ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, alenee ylityöraja sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty

työvuoroluetteloon vuosilomapäivien ajaksi. Osa-aikaisen ylityöraja alenee vastaavasti sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon vuosilomapäivien ajaksi.

2 Kun vuosiloma on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla 39 minuutilla. Myös osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla ja 39 minuutilla.

Esimerkki myöhemmin

3 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä

Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimivan, täyttä työaikaa tekevän, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavan sairaalahammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana.

Soveltamisohje

Työaikakorvaukset katso 10 §.

Lääkärisopimuksessa ei ole määräyksiä sairaalalääkärien ns. kliinisestä lisätyöstä. Myös täyttä työaikaa tekevien sairaalalääkärien ns. kliinisen lisätyön työaikakorvauksista voidaan sopia paikallisesti lääkärisopimuksen työaikamääräyksistä poiketen esim. silloin, kun lääkärit tekevät säännöllisen työaikansa lisäksi työnantajan hyväksymään työvuoroluetteloon ennalta suunniteltua, ajanvaraukseen perustuvaa potilastyötä sairaalassa tai muussa työnantajan määräämässä paikassa (esim. terveyskeskuksessa).

Kliinisen lisätyön tarpeellisuudesta ja teettämisestä päättää paikallinen työnantaja ja kliinisestä työstä laaditaan tällöin suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ko. työnä tehdään, paljonko niitä tehdään ja kustannusarvio, ja kukin ko. työn tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttamiseen. ~~Korvaukset määritellään paikallisiin olosuhteisiin~~ ~~soveltuvasti ja tarpeen mukaan lääkärikohtaisesti esim.~~ ~~toimenpidekohtaisina palkkioina tai kokonaispalkkioina tietystä~~ ~~toimenpidemäärästä. Paikallisesti sovittu korvaus sisältää lääkärille em.~~ ~~työstä suoritettavat kaikki työaikakorvaukset eikä lääkärille tämän lisäksi~~ ~~suoriteta lääkärisopimuksessa määrättyjä työaikakorvauksia.~~

9 § Päivystävät lääkärit/hammaslääkärit

9 a §:ssä ja 9 b §:ssä on määräykset koskien päivystystä. 9 a §:ää noudatetaan viranhaltijoihin ja 9 b §:ää työntekijöihin.

9 a § Päivystykseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä lääkärisopimuksessa (viranhaltijat)

1 mom. Päivystyksen yleismääritelmä

Terveydenhuollon päivystys on kiireellistä hoitoa ja hoidon arviointia, jota ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. (Ks. terveydenhuoltolaki (1326/2010) 50 § ja päivystysasetus (~~652/2013~~ 583/2017) (viittausmääräys)).

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja.

Soveltamisohje

Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkärin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksia.

Päivystysvelvollisuuden toteuttamisessa on otettava huomioon erityisesti yöaikaan tehtävän työn kuormittavuus ja päivystysmäärien rajoitukset.

Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että em. kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina.

Päivystysvelvollisuus koskee vain lainsäädännössä määriteltyä terveydenhuollon päivystystä.

Työnantaja arvioi vuosittain päivystyksen vaatimat resurssit huomioiden lepoajat ja huolehtii siitä, että päivystyksen järjestämiseksi on riittävä määrä lääkäreitä. Työnantaja seuraa päivystyksen edellyttämää lääkäriresurssia ja päivystystuntien määrää viikon ja vuorokauden eri aikoina.

Päivystysmuodon (ks. 2 mom.) ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia.

Lääkäriä ei saa ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään työpaikkapäivystyksenä yli 85 tuntia eikä yli viittä kertaa kuukaudessa eikä vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kuukaudessa. Jos päivystys on yksinomaan vapaamuotoista päivystystä, tarkastellaan vain päivystyskertojen lukumäärää. Vapaamuotoisessa päivystyksessä yhdeksi päivystyskerraksi katsotaan enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso.

Kun tarkastellaan rajan täyttymistä, riittää, että toinen rajoituksista (joko päivystystunnit tai päivystyskerrat) täyttyy.

Osa-aikaisen ~~viranhaltijan~~ tai 55 vuotta täyttäneen lääkärin päivystysvelvollisuutta vähennetään, mikäli tämä on toiminnallisista syistä mahdollista.

Akuuttilääkäreistä, ks. työaikaluvun soveltamisohjeliite kohta 2.

2 mom. Päivystysmuodot

Työpaikkapäivystys

Työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan ympärivuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta aamuun) tai osavuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta yöhön), jota lääkäri suorittaa on kummassakin tapauksessa ~~määrätty~~ ~~suorittamaan~~ työpaikalla.

Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi, ks. 17 §.

Vapaamuotoinen päivystys

Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpaikalla suoritettavaa ~~suoritettavaksi määrättyä~~ päivystystä.

Työnantaja määrittelee vuosittain vapaamuotoisen päivystyksen valmiusajan.

Soveltamisohje

Vapaamuotoiseen päivystykseen Vapaamuotoisessa päivystyksessä määrätty lääkäri/hammaslääkäri on velvollinen olemaan tavoitettavissa puhelimitse tai muulla vastaavalla tavalla ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen.

Vapaamuotoinen päivystys voi muuttua työpaikkapäivystykseksi tai työpaikkapäivystys vapaamuotoiseksi päivystykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli päivystystarpeessa tapahtuu olennaisia muutoksia.

Jos vapaamuotoisen päivystyksen keskimääräinen aktiivisuusaste ylittää vuositasolla 50 %, päivystysmuoto on vaihdettava työpaikkapäivystykseksi. Muutosta ei tarvitse tehdä, mikäli vapaamuotoisen päivystyksen ajankohta ei miltään osin kohdistu klo 23–08. Kun työnantaja harkitsee siirtymistä vapaamuotoisesta päivystyksestä työpaikkapäivystykseen, järjestelyä on arvioitava myös enimmäistyöaikaa koskevan määräyksen kautta (ks. 16 §).

Mikäli vapaamuotoisessa päivystyksessä aktiivityö painottuu yöaikaan siten, että yhtäjaksoista lepoa ei juurikaan ole, tulee päivystäneen lääkärin tehtäviä pyrkiä keventämään päivystysyön jälkeisenä päivänä.

Poikkeava työpaikkapäivystys

Poikkeavalla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla suoritettavaa suoritettavaksi määrättyä päivystystä, joka ei ole em. työpaikkapäivystystä. Poikkeavassa työpaikkapäivystyksessä aktiivityön määrä on vähäinen (noin 20–40%), mutta potilasturvallisuus ja/tai lainsäädäntö (esim. mielenterveyslaki (1116/1990)) edellyttää poikkeuksellisesti työpaikalla oloa.

Soveltamisohje

Poikkeavassa työpaikkapäivystyksessä kaikki päivystystunnit ovat työaikaa ja lasketaan enimmäistyöaikaan. Poikkeava työpaikkapäivystys voi muuttua vapaamuotoiseksi päivystykseksi tai työpaikkapäivystykseksi.

3 mom. Päivystysvuoro

~~Lääkärille määrättyjen~~ Päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan muutamasta tunnista (esim. 6–10 tunnista) aina täyteen vuorokauteen (24 tuntia). Vapaamuotoisessa päivystyksessä päivystysvuoro voi olla tätä pidempikin. (ks. esim. työaikaluvun 6 §:n soveltamisohje).

Esimerkki

Pitkä päivystysvuoro voi olla lauantai klo 8.00 – sunnuntai klo 8.00. Päivystysvuoro voi olla myös osavuorokautinen esim. keskiviikko klo 16.00–21.00.

Soveltamisohje

Säännöllisen työajan määräytymisestä, ks. Työaikaluku 2 §.

4 mom. Eläinlääkärin päivystys

~~Päivystykseen määrätylle~~ Päivystävälle eläinlääkärille maksetaan päivystyksestä liitteessä 5 määrätyt korvaukset eikä suoriteta muita työaikakorvauksia.

5 mom. Hammaslääkärien päivystys

Hammaslääkäreillä päivystys voi olla joko ~~työnantajan määräämää~~ työpaikkapäivystystä (muun muassa särky- ja tapaturmapäivystys) tai vapaamuotoista päivystystä eli puhelinpäivystystä~~. Päivystys voi~~ ~~kestää pidempäänkin kuin etukäteen on määrätty~~ suunniteltu~~, jos osa~~ ~~potilaista jäisi muuten hoitamatta.~~

9 b § Päivystykseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä lääkärisopimuksessa (työntekijät)

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan aloitteeseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Työsuhteisen lääkärin päivystäminen perustuu suostumukseen (TAL 5 luku 17 §, TAL 2 luku 4 §, viittausmääräys).

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja

päättymisajankohdista päättää työnantaja.

Soveltamisohje

Toimintojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi on tärkeää, että myös työsuhteiset lääkärit päivystävät. Päivystyksen toteuttamisessa on otettava huomioon erityisesti yöaikaan tehtävän työn kuormittavuus ja päivystysmäärät.

Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että em. kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina. Työnantaja arvioi vuosittain päivystyksen vaatimat resurssit huomioiden lepoajat ja huolehtii siitä, että päivystyksen järjestämiseksi on riittävä määrä lääkäreitä. Työnantaja seuraa päivystyksen edellyttämää lääkäriresurssia ja päivystystuntien määrää viikon ja vuorokauden eri aikoina.

Päivystysmuodon (ks. 2 mom.) ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia.

Päivystäviin työsuhteisiin lääkäreihin sovelletaan 9 a §:n 2 ja 3 momentin määräyksiä päivystysmuodoista ja päivystysvuorosta. Tämän lisäksi sovelletaan 4 ja 5 momentteja.

Työaikakorvaukset

10 § Lisä- ja ylityöstä sekä kliinisestä lisätyöstä maksettavat korvaukset

1 mom. Lisätyökorvaus

Lisätyökorvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottamaton tuntipalkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.

2 mom. Ylityökorvaus

Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.

3 mom. Kliinisen lisätyön korvaus

Terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille sekä sairaalan hammaslääkärille suoritetaan kliinisestä lisätyöstä liitteissä erikseen

määrätyt lisätyökorvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työaikakorvauksia.

Soveltamisohje

Kun kyseessä on ~~liitteissä erikseen määrätty~~ kliininen lisätyö, määräytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksinomaan liitteiden erityismääräysten mukaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdollisesti ylittää edellä 2

momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suoritetaan päivystykseen määrätylle yksinomaan 11 §:n taulukoissa määrätyt päivystyskorvaukset siitä riippumatta, että vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö tai työpaikkapäivystyksen ~~tai poikkeavan~~ ~~työpaikkapäivystyksen~~ tunnit muodostuisivat tässä pykälässä tarkoitetuksi lisä- tai ylityöksi. Työaikakorvauksia suoritettaessa tarkastellaan siis liitteissä määrättyä lisätyötä, päivystystä ja tässä pykälässä tarkoitettua lisä-/ylityötä erikseen.

Korvaukset määritellään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti ja tarpeen mukaan lääkärikohtaisesti esim. toimenpidekohtaisina palkkioina tai kokonaispalkkioina tietystä toimenpidemäärästä. Paikallisesti sovittu korvaus sisältää lääkärille em. työstä suoritettavat kaikki työaikakorvaukset eikä lääkärille tämän lisäksi suoriteta lääkärisopimuksessa määrättyjä työaikakorvauksia.

11 § Päivystyksestä maksettavat korvaukset

1 mom. Työpaikkapäivystyksen päivystyskorvaukset

~~Terveyskeskuksen ja sairaalan~~ Lääkärille ja hammaslääkärille maksetaan ~~työnantajan määräämältä~~ säännöllisen työajan lisäksi tehdyn työpaikkapäivystyksen tunnilta ja kultakin vapaamuotoisen päivystyksen ~~ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen~~ aktiivityötunnilta taulukon mukaisella kertoimella korotettu varsinaisesta palkasta laskettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.

	klo 0–8	klo 8–15	klo 15–18	klo 18–22	klo 22–24
maanantai	3	–	1,75	1,75	2,5
tiistai–torstai	2,5	–	1,75	1,75	2,5
perjantai	2,5	–	1,75	2,25	3
lauantai–sunnuntai*	3	2,25	2,25	2,25	3

*sekä muuksi päiväksi sattuvat juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, juhannusaatto ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva jouluaatto. Ks. esimerkit 1 ja 2.

Soveltamisohje

Lääkärien ja hammaslääkärien päivystyssidonnaisuuden määrä huomioon ottaen on perusteltua, että osa päivystyskorvauksista annetaan vapaa-aikana.

Esimerkki 1

Lääkäri päivystää tiistaista klo 15.00 keskiviikkoon klo 8.00. Työnantaja antaa osan päivystyskorvauksista vapaa-aikana ja maksaa loput rahana. Lääkärin tuntipalkka on 33 euroa.

Tosiasiallisia päivystystunteja on 17 tuntia, joista 7 tunnilta maksetaan 1,75:llä korotettu tuntipalkka ja 10 tunnilta 2,5:lla

korotettu tuntipalkka. Yhteensä kertoimilla korotettuja tunteja on 37,25, joista työnantaja antaa vapaa-aikana päivystystä seuraavana päivänä aktiivivapaana 5 tuntia ja myöhemmin yhteensä 15 tuntia. Rahana korvattavaksi jää 17,25 tuntia eli 569,25 euroa.

Esimerkki 2 arkipyhiä koskevista päivystyskorvauksista

Arkipyhäkorvaukset suoritetaan kuten sunnuntaikorvaukset. Lääkäri päivystää loppiaisena. Xxxxxxxxxx 6. tammikuuta on tiistai.

Lääkärin päivystysrupeama alkaa tiistaina klo 9 ja kestää keskiviikkoaamuun klo 8.

Korvaukset menevät kuten viikonloppuna eli klo 22 asti kertoimella 2,25 ja klo 22 alkaen klo 8 keskiviikkoaamuun asti kertoimella 3.

2 mom. Vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen korvaukset

Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen ~~ja poikkeavan~~ ~~työpaikkapäivystyksen~~ päivystystunnilta maksetaan vähintään alla olevan taulukon mukainen peruskorvaus.

Vapaamuotoisen ~~ja poikkeavan työpaikka~~ päivystyksen peruskorvauksen prosenttia paikallisesti määritettäessä otetaan alla olevassa taulukossa mainittuja prosentteja korottavana huomioon mm. päivystyksen

– sitovuus (lääkärille määrätty valmiusaika),

– rasittavuus (aktiivityöajan osuus ja aktiivityöjaksojen toistuvuus, sekä jaksojen välisen lepoajan pituus) ja

– toistuvuus (päivystyskertojen keskimääräinen lukumäärä päivystykseen osallistuvaa lääkäriä kohdenkuukaudessa).

Poikkeavassa työpaikkapäivystyksessä lääkärille määrätty valmiusaika on aina selvästi 30 minuuttia lyhyempi, mikä otetaan huomioon peruskorvauksen prosenttia määritettäessä.

Viikonloppukorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Korvaus lasketaan lääkärin/hammaslääkärin korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Ajankohta	Viranhaltijalle/työntekijälle määrätty valmiusaika
	Enintään 30 minuuttia	Yli 30 minuuttia
Arkipäivä	25 %	19 %
Viikonloppu	36 %	26 %

Aktiivityöstä maksetaan 1 momentin mukainen korvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika. Lisäksi maksetaan liitteissä 1–3 tarkemmin määritellyt toimenpide-, lausunto- ja todistuspalkkiot.

Soveltamisohje

Valmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona päivystäjän tulee työhön kutsumisesta olla työpaikalla valmiina työhön.

Vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön katsotaan alkavan siitä, kun päivystäjä kutsun saatuaan on saapunut työpaikalle ryhtyäkseen välittömästi työhön~~. Poikkeavan työpaikkapäivystyksen aktiivityön~~ ~~katsotaan alkavan siitä, kun työpaikkapäivystäjä kutsun saatuaan~~ ~~välittömästi aloittaa työnteon.~~ Aktiivityö päättyy siihen, kun työ on suoritettu.

Peruskorvauksen suorittaminen

Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri/ hammaslääkäri on vahvistetun päivystyssuunnitelman mukaisesti päivystänyt. Mikäli päivystys kestää pidempään kuin etukäteen on suunniteltu, ~~Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukäteen on~~ ~~määrätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta. T~~työnantaja vahvistaa jälkikäteen päivystyssuunnitelman ylittävät tunnit ja korvaus maksetaan tehtyjen tuntien mukaan.

Vapaamuotoisessa päivystyksessä työnantaja voi tarjota lääkärille mahdollisuuden päivystää työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä silloin, jos lääkäri ei ehdi saapua edellytetyssä ajassa työpaikalle normaalista asuinpaikastaan. Vapaamuotoinen päivystys ei kuitenkaan muutu tästä syystä työpaikkapäivystykseksi, vaan korvaukset maksetaan edelleen vapaamuotoisen päivystyksen korvausten mukaan.

3 mom. Alle tunnin aktiivityö

Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suoritetaan aktiivityöstä 1 momentin mukainen korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Mikäli samaan tuntiin sisältyy useampia alle tunnin mittaisia aktiivityörupeamia tai aktiivityön ohella puhelinkonsultaatioita, suoritetaan näistä yhteensä enintään yhden tunnin korvaus. Saman tunnin tarkastelu tehdään kronologisessa järjestyksessä aktiivityörupeaman alkamisesta eteenpäin.

4 mom. Puhelinkonsultaatio tai muu päivystykseen liittyvä etäkonsultaatio

Puhelinkonsultaatioon tai muuhun päivystykseen liittyvään etäkonsultaatioon käytetty aika katsotaan aktiivityöksi.

Vapaamuotoisen päivystyksen ~~ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen~~ aikana tapahtuneesta puhelin- tai etäkonsultaatiosta suoritetaan konsultaatioon kulunutta aikaa vastaava korvaus, paitsi jos samalta tunnilta suoritetaan yllä todettu enintään yhden tunnin korvaus.

Puhelinkonsultaatiolla ja muulla päivystykseen liittyvällä etäkonsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa neuvottelua ja ohjeistusta päivystävän lääkärin ja saman sairaalan toisen päivystävän lääkärin (yleensä ns. etu- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidosta lääkärin poissa ollessa lähinnä vastuussa olevan hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystävän lääkärin kanssa.

Puhelinkonsultaatiosta tai muusta etäkonsultaatiosta ei suoriteta

korvausta, mikäli lääkäri pelkästään kutsutaan sairaalaan, taikka hän mahdolliset hoito-ohjeet annettuaan lähtee soiton johdosta sairaalaan.

Soveltamisohje

Puhelinkonsultaatiosta ja muusta päivystykseen liittyvästä etäkonsultaatiosta tulee olla luotettava selvitys (päiväys, kellonaika, konsultoinnin pyytäjä ja syy sekä kesto). Puhelinkonsultaatiosta ja muusta etäkonsultaatiosta suoritetaan korvaus siltä ajalta, joka lääkäriltä on kulunut potilasasiakirjoihin tutustumiseen ja hoito- ohjeiden kirjaamiseen ja/tai antamiseen (esim. jos kesto on 16 minuuttia, merkitään tämä määrä konsultaation kestoksi ja korvaus suoritetaan 16 minuutilta).

5 mom. Päivystäjän matkakulujen korvaaminen

Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saapumisesta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia matkakuluja (kyseessä työmatka). Jos em. työmatka ylittää lääkärin tavanomaisen työmatkan hänen pysyväisluonteiseen toimipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvataan lääkärille (KVTES:n liite 16 2 §:n 2 momentti).

Työpaikkapäivystäjän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan KVTES:n liitteen 16 mukaisesti.

Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivystysaikana virka-/työtehtäviensä vuoksi saapumaan ~~terveyskeskukseen/sairaalaan~~ työpaikalle, korvataan tarkoituksenmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asunnosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana vapaa-ajan asunnosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja takaisin maksetaan korvaus enintään kuten varsinaisesta asunnosta ja kodista.

KVTES:n liitteen 16 6 §:n 2 momentin perusteella terveyskeskuksen päivystäville lääkäreille maksetaan päivystykseen liittyvältä virantoimitusmatkalta päiväraha, mikäli

– lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yöpymään muualla kuin asunnossaan

– ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle lääkärin asunnosta ja virkapaikasta

– päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.

Mikäli päivystyspaikka on samalla terveyskeskuksen lääkärin pääasiallinen viranhoitopaikka (virkapaikka)/pysyväisluonteinen toimipaikka, päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka katsotaan lääkärin tässä tarkoitetuksi pääasialliseksi virkapaikaksi/pysyväisluonteiseksi toimipaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao. päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työpäivän verran) säännöllisestä työajastaan.

12 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta

1 mom. Tuntipalkan laskeminen

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä

päivystyskorvausten rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

1. luvulla 160 (terveyskeskuslääkärit, terveyskeskushammaslääkärit ja muut kuin praktikkoeläinlääkärit)

2. luvulla 163 (sairaalalääkärit, sairaalahammaslääkärit)

2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä

Osa-aikatyötä tekevän tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka (osa-aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että osa-aikaisen säännöllinen työaika (osa- aikatyöaika) jaetaan täydellä työajalla ja kerrotaan 1 momentin mukaisella, täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkan jakajalla.

Soveltamisohje

Tuntipalkan laskukaava:

Tuntipalkka = osa-aikapalkka : (

kuukausipalkan jakaja

osa-aikatyöaika

x )

täysi työaika

D06_sll22-tyoaika-luonnos-2022-05-06-SOVLTK.docx

Työaik

3 mom. Muissa kuin 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan tarvittava tuntipalkka jakamalla varsinainen palkka kuukauden aikana säännölliseen työhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla luvulla.

13 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittaminen

1 mom. Rahakorvausten suorittamisajankohta

Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, paitsi jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

2 mom. Vapaa-aikakorvausten suorittaminen

Tässä sopimuksessa tarkoitettujen työaikakorvausten vapaa- aikakorvaukset annetaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työviikon tai työaikajakson päättymistä seuraavan kolmen kuukauden aikana, ellei viranhaltijan/työntekijän kanssa tai paikallisesti toisin sovita.

Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu antaa em. määräajassa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa- aikakorvauksen antamiseen määrätyn ajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Soveltamisohje

Päivystyksen vapaa-aikakorvaus (päivystysvapaa) tulisi yleensä antaa täyden työviikon pituisena. Tällöin vastaa 38 tuntia 15 minuuttia päivystysvapaata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipyhäviikolla alennettua säännöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän.

Jos päivystysvapaa annetaan alle kalenteriviikon mittaisena, noudatetaan ohjeellisena soveltuvin osin työaikaluvun 2 §:n 4 momentin keskeytyneen työviikon määräyksiä. Tällaisen viikon säännöllinen työaika on viikon säännöllinen työaika (38 tuntia 15 minuuttia), arkipyhäviikoilla arkipyhälyhennyksen verran lyhyempi, vähennettynä päivystysvapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäiville. Mikäli päivystysvapaa annetaan ko. viikon työvuoroluettelon tiedoksi antamisen jälkeen, päivystysvapaa vastaa työvuoroluetteloon suunniteltuja säännöllisen työajan tunteja. Vastaavasti menetellään työaikajakson ollessa kyseessä.

Osa työpaikkapäivystyksen korvauksesta pyritään antamaan vapaa- ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuravana lääkärin työpäivänä (aktiivivapaa ks. 17 §), mikäli vuorokausilepoa (5 §) ei pystytä muutoin järjestämään.

Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa/työsuhteessa, jossa vapaa on ansaittu tai ~~ao. sairaalan/terveyskeskuksen~~ muussa saman työnantajan palveluksessa saman palkkatason virassa/työsuhteessa.

Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, rahakorvaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Rahakorvaus maksetaan maksuajankohdan palkan perusteella.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Lääkäri on päivystysvapaalla koko pitkäperjantain sisältävän viikon ja vuosilomalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon. Kolmen viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 min – 38 tuntia 15 min (päivystysvapaata annettu 30 tuntia 39 minuuttia, lyhennys pitkäperjantaista on 7 t 39 min) – 7 t 39 min (toinen pääsiäispäivä) – 15 tuntia 18 minuuttia (7 t 39 min + 7 t 39 min vuosilomapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 53 tuntia 33 minuuttia.

3 mom. Työaikakorvausvapaan siirtyminen viranhaltijan/työntekijän sairastuessa

Ennen työaikakorvausvapaan alkamista tai sen aikana sairastuttaessa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa (KVTES:n vuosilomaluvun 11 §), jolloin työnantajalla on oikeus sairausajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairauspäivärahasta. Mikäli jälkikäteen todetaan, ettei sairauspäivärahaa makseta työnantajalle, työaikakorvausvapaa katsotaan saaduksi ja kuluneeksi alkuperäisen vahvistuksen mukaisena.

14 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle

Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suoritetaan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen työaikaluvun 1 §:n ja 10 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liitteiden määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin päätetään.

Työaikojen suunnittelu

15 § Työaika-asiakirjat

1 mom. Työvuoroluettelo

Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työaikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan viranhaltijoille/työntekijöille itselleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, mikäli viranhaltija/työntekijä tai luottamusmies sitä pyytää. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijan/työntekijän tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työviikon tai työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voidaan muuttaa viranhaltijan/työntekijän suostumuksin tai perustellusta syystä.

Soveltamisohje

Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja

päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle/työntekijälle määrättyjen tehtävien osalta. Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijan/työntekijän ~~määrätyt~~ päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. enimmäistyöajan täyttymistä ja työhönsidonnaisuutta (mm. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen jakautuminen), sekä vapaapäivien antamista ja toteutumista.

Osa-aikaisia koskevat samat työvuoroluettelon laatimista koskevat velvollisuudet ja periaatteet kuin täyttä työaikaa tekeviä.

Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa noudatetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).

Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija/työntekijä ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajakson muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 2 §:n mukaisena viikkotuntina.

Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireellisissä tapauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämätöntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisätyöksi tai lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.

Työnantaja ei voi korvata työvuoroluettelon laatimista millään muulla asiakirjalla.

2 mom. Työajan tasoittumissuunnitelma

Jos tämän sopimuksen työaikaluvun 2 §:n mukainen säännöllinen työaika on järjestetty viikkoa pidemmäksi työaikajaksoksi, noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 27 §:n pykälän määräyksiä työajan tasoittumissuunnitelmasta.

Soveltamisohje

Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatiminen etukäteen koko ajaksi on vaikeaa, laaditaan erikseen KVTES:n työaikaluvun 27 §:ssä tarkoitettu työajan tasoittumissuunnitelma ja vahvistetaan kulloinkin lyhyemmäksi ajanjaksoksi erikseen työvuoroluettelo. Ennen kuin työnantaja muuttaa

työaikajakson pituutta, kuullaan viranhaltijoita/työntekijöitä edustavaa luottamusmiestä tai viranhaltijoita/työntekijöitä itseään.

16 § Työajan enimmäismäärä

1 mom. Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Työaikalain (872/2019) 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

2 Työajan enimmäismäärän ylittäminen

Työnantaja ja sairaalassa päivystystyöhön osallistuva viranhaltija/työntekijä voivat sopia enimmäistyöajan ylittämisestä enintään vuodeksi kerrallaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Sairaalassa päivystävien viranhaltijoiden/työntekijöiden enimmäistyöaika voi ylittyä työaikalain 34 §:n 5 momentin mukaisesti ei-aktiivisten tuntien osalta.

Jos työnantaja suunnittelee tässä määräyksessä tarkoitetun järjestelyn käyttöön ottamista tietyissä toiminnoissa, työnantajan on ennen viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa sopimista varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää järjestelystä, sen tarpeesta ja viranhaltijalle/työntekijälle tarjottavan sopimuksen ehdoista mielipiteensä. Luottamusmiehelle on annettava järjestelyn tarpeellisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot ja riittävä aika perehtyä järjestelyä koskevaan esitykseen. Työnantajan ja luottamusmiehen on vuosittain käytävä lävitse määräyksessä tarkoitettu järjestely ja luottamusmiehelle on annettava mahdollisuus lausua järjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietää, missä, kuinka paljon ja minkälaisin ehdoin kirjallisia sopimuksia on tehty.

Soveltamisohje

Työnantajan on huolehdittava päivystystoimintojen turvaaminen työaika- ja päivystysjärjestelyjen avulla. Työnantajan on huolehdittava päivystysvuorojen suunnittelussa ja jakamisessa henkilöstön tasapuolisesta kohtelusta. Enimmäistyöajan ylittäminen on mahdollista vain, jos päivystystä ei voida muuten turvata.

Työnantajan on seurattava työajan kertymistä säännönmukaisesti.

Työpaikalla tapahtuva työpaikkapäivystys ~~mukaan lukien poikkeava~~ ~~työpaikkapäivystys~~ luetaan kokonaisuudessaan työajaksi.

Työaikalain 18 §:ssä säädetty enimmäistyöaika on 12 kuukauden aikana enintään hallituksen esityksessä (HE 158/2018 vp) todettu tuntimäärä (48 tuntia x 48 viikkoa). Enimmäistyöaikaan luetaan työhön käytetty aika ja aika, jolloin viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi.

Päivystysmuodon muuttamisesta ks. 9 §

17 § Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi

1 mom. Työnantajan on järjestettävä viranhaltijalle/työntekijälle riittävä, tämän sopimuksen edellyttämä lepoaika työrupeaman päättymisen ja seuraavan työrupeaman alkamisen väliin.

2 mom. Mikäli viranhaltija/työntekijä on ollut kello 23 jälkeen työpaikkapäivystyksessä, seuraava työpäivä (maanantai–perjantai) suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia).

3 mom. Edeltävän momentin lepoaika voi olla osa työaikaluvun 5 §:ssä tarkoitettua vuorokausilepoa (1 mom.) tai korvaavaa lepoaikaa (3 mom.). Päivystyksen jälkeinen vapaa ei kuitenkaan lyhennä vuorokausilepoa tai sitä korvaavaa lepoaikaa, vaan se tulee antaa 5

§ 3 momentin mukaisesti.

4 mom. Mikäli kyse on usean työnantajan yhteispäivystyksen päivystysvuorosta, tulisi työnantajien huolehtia vastaavalla tavalla lääkärin riittävästä lepoajasta ennen seuraavan työrupeaman alkamista.

Soveltamisohje

Määräys perustuu työsuojelullisiin ja potilasturvallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on yhtäjaksoisten työrupeamien lyhentäminen. Työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutoinkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksoisten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisiaan seuraavien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjärjestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä (ks. lisäksi työaikaluvun 2 §, 5 §, 6 §, 10 §, 13 §:n 2 momentin soveltamisohjeet sekä työaikaluvun soveltamisohjeliite).

Liitesopimus 1: Vuorokausilevosta poikkeaminen jaetun työpaikkapäivystyksen yöpäivystyksessä

1) Sopimuksen tarkoitus

Tämän paikallisen sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa paikallisesti toimiva työ- ja päivystysjärjestely, jolla poiketaan Lääkärisopimuksen vuorokausilepomääräyksestä.

2) Sopimuksen solmimisedellytykset

Paikallisesti arvioidaan sopimuksen tarkoituksenmukaisuus, toteuttamismahdollisuus ja tarve. Paikallinen luottamusmies arvioi paikallisen sopimuksen solmimisedellytykset kuultuaan edustettaviaan lääkäreitä.

3) Poikkeukset Lääkärisopimukseen

Sopimuksella sovitaan toisin Lääkärisopimuksen III luvun 5 §:n 1 momentista ja 2 momentin a-kohdasta. Sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelyissä ei toteudu 11 tunnin vuorokausilepo työrupeaman alkamista seuraavan 24 tunnin aikana (1 mom.). Tämän lisäksi työtä tässä yli 13 tunnin työrupeamassa tehdään klo 23-08 välillä, mutta tuolloin ei tarvitse järjestää 3 tunnin lepoaikaa (2 mom. a-kohta).

Tällä sopimuksella ei voida poiketa Lääkärisopimuksen vuorokausilepo- tai muistakaan määräyksistä muutoin kuin kohdassa 4 esitetyllä tavalla.

4) Soveltamisala ja reunaehdot

Sopimusta sovelletaan xx ja xx klinikassa/yksikössä/toimialalla lääkäreiden jaetun työpaikkapäivystyksen järjestämiseksi.

Päiväaikaisen säännöllisen työajan ja yön päivystyksen välissä on oltava vähintään 5 tunnin työaikaan kuulumaton lepoaika.

Esimerkki: Järjestely toteutetaan siten, että päiväaikaisen säännöllisen työajanjälkeen osa lääkäreistä työskentelee päivystyksessä klo 15:30-22 ja voi Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n 2 mom. b-poikkeuksen mukaisesti poiketa vuorokausilevosta, kunhan saamatta jäänyt vuorokausilepo saman pykälän 3 mom. mukaisesti korvataan. Osa lääkäreistä päättää työskentelynsä säännöllisen työajan jälkeen klo 15:30, mutta palaa jatkamaan samaa työrupeamaa päivystyksenä klo 21:00. Työskentely jatkuu aamuun klo 9:00 asti LS III luvun 5 §:n 2 mom. a- kohdan mukaisesta 3 tunnin levosta poiketen.

Vuorokausilepoa annetaan säännöllisen työajan ja päivystyksen väliin jääneenä aikana ja saamatta jäänyt osuus tulee korvata LS III luvun 5 §:n 4 mom. mukaisesti.

Kellonajat ovat esimerkinomaisia.

5) Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Sopimus on voimassa enintään sopimuskauden xx.xx.xxxx asti ja se on molemmin puolin irtisanottavissa yksipuolisesti 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Liitesopimus 2: Vuorokausilevosta poikkeaminen toimipaikoissa, joissa on erittäin paljon työpaikkapäivystystä

1) Sopimuksen tarkoitus

Tämän paikallisen sopimuksen tarkoituksena on potilasturvallisuuden varmistaminen saman lääkärin yhtäjaksoisella läsnäololla päivystysaikana. Tällä sopimuksella mahdollistetaan sekä 13 tuntia pidemmät yöpäivystystä sisältävät työrupeamat että Lääkärisopimuksen määrittelemän yölevon lyhentäminen siten, että viikkolepo kuitenkin taataan täysimääräisenä joka kalenteriviikolle.

2) Sopimuksen solmimisedellytykset

3) Poikkeukset Lääkärisopimukseen

Tällä sopimuksella ei voida poiketa Lääkärisopimuksen vuorokausilepo- tai muistakaan määräyksistä muutoin kuin kohdassa 4 esitetyllä tavalla.

4) Soveltamisala ja reunaehdot

Sopimusta sovelletaan xx ja xx klinikassa/yksikössä/toimialalla lääkäreiden työpaikkapäivystyksen järjestämiseksi.

Seuraavien ehtojen on täytyttävä:

▪ Työrupeaman pituus (sisältäen säännöllistä työaikaa ja päivystystä tai vain päivystystä) on enimmillään 18 tuntia.

▪ Lääkärille on järjestettävä työrupeaman aikana klo 23-08 välillä vähintään 1,5 tunnin keskeytymätön lepo Lääkärisopimuksen 5

§:n 2 mom. soveltamisohjeen ehdoin.

▪ Viikkolepo tulee olla kullakin kalenteriviikolla 35 tuntia, eikä sitä voida järjestää Lääkärisopimuksen 6 §:n mahdollistamalla tavalla keskimääräisenä 14 vuorokauden aikana. Mikäli viikkolepo jää kalenteriviikolla vajaaksi, tulee se korvata säännöllistä työaikaa

Lääkärisopimuksen mukaisesti lyhentäen välittömästi seuraavan kalenteriviikon aikana.

▪ Päivystystä ei suunnitella perättäisille viikonlopuille (poikkeuksena loma-ajat)

▪ Järjestelyssä tulee kiinnittää huomiota säännöllisen työajan sijoitteluun ja järjestämiseen.

▪ Sopimuksen osana tulee tarkastella työntekijän palkkaa kokonaisuutena huomioiden runsas työsidonnaisuus ja epämukavan työajan määrä. Samalla tulee huomioida myös erilaisten poissaoloaikojen palkkaus.

5) Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Sopimus on voimassa enintään sopimuskauden xx.xx.xxxx asti ja se on molemmin puolin irtisanottavissa yksipuolisesti 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Muut määräykset

IV Muut määräykset ‌

1 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset

Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja niihin sisältyviä liitteitä:

Luku I Yleinen osa, 2 §:~~n 1 momentti,~~ (sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin), 5 - 9 §, ~~palkkausluku~~ ~~3 ja 4 §.~~

Luku IV Vuosiloma

Vuosilomapalkasta, vuosilomakorvauksesta ja lomarahan laskentaperusteesta ks. LS:n palkkausluku 5

§.

Lomarahavapaasta ks. jäljempänä oleva 2 §:n määräys.

Luku V Virka - ja työvapaat sekä perhevapaat Luku VI Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset Luku VII Luottamusmiehet

Xxxx XXXX Xxxxxxxxxxxxx, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen Liite 16 Matkakustannusten korvaukset.

2 § Lomarahavapaa

KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voidaan viranhaltijan/työntekijän suostumuksin antaa myös vastaavana vapaana.

Soveltamisohje

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin taulukoissa määrätyistä ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Lomarahavapaata annettaessa merkitään lomarahavapaapäiviksi vastaavat päivät kuin vuosilomaa annettaessa eli työpäivät (ma–pe arkipyhiä lukuun ottamatta). Täytenä viikkona annettu lomarahavapaa vahvistetaan maanantaista sunnuntaihin (lomarahavapaapäiviä kuluu 5). Koko lomarahavapaa-ajalta (ei pelkästään lomarahavapaapäiviltä) maksetaan KVTES:n palkkausluvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka.

Jos koko lomaraha muutetaan vapaaksi, lomarahaa ei jää maksettavaksi. Jos vain osa lomarahasta muutetaan vapaaksi, vähennetään KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:n mukaan lasketusta lomarahasta (euroa) niin monen lomarahavapaapäivän palkka (lomaraha: lomarahavapaapäivien lukumäärä) kuin lomarahavapaata pidetään.

Ennen lomarahavapaan alkamista tai sen aikana sairastuttaessa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa, jolloin työnantajalla on ~~oikeus sairausajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairauspäivärahasta.~~

Esimerkki

Viranhaltijan/työntekijän LS:n palkkausluvun 5 §:n mukaan laskettu varsinainen palkka on

4 000 euroa. Hänellä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 8 kuukaudelta eli hänen lomarahavapaansa on 12 lomarahavapaapäivää (24 pv : 2). Lomarahan suuruus on 1 920 euroa (8 kk x 6

% x 4 000 euroa), josta lomarahavapaapäivää kohti laskettu rahamäärä on 160 euroa (1 920 euroa : 12 lomarahavapaapäivää). Hänelle vahvistetaan 7 lomarahavapaapäivää (ma – seuraavan viikon ti) ja tältä ajalta maksetaan KVTES:n II luvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (5 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana. Rahana jää maksettavaksi 800 euroa (lomaraha 1 920 euroa – 7 vapaana pidettyä lomarahavapaapäivää x 160 euroa).

3 2 §Paikallinen sopiminen

1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella.

2 a mom. Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairauslomapoissaolo- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia KVTES:n vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.

2 b mom. Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairaus~~loma~~poissaolo- ja äitiysvapaaetuuksia raskausvapaa- ja vanhempainetuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia KVTES:n vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.

Soveltamisohje

Perhevapaauudistuksen johdosta mm. sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia, lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja vuosilomalakia on muutettu. Lainsäädännön voimaantulossa on siirtymämääräyksiä, joissa viitataan sairausvakuutuslakiin tehtyjen muutosten voimaan tuloon.

Tämän momentin (2b mom.) määräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.

Xxxxx tämän sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 §.

3 mom. Lääkärisopimuksen 2007–2009 yleisen osan 25 §:n 3 momentin nojalla tehdyt paikalliset sopimukset ovat voimassa omien voimassaolomääräystensä mukaisesti.

Soveltamisohje

Noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n yleisen osan 4 §:n 1 momentin alla olevaa soveltamisohjetta.

4 3 § Työrauha Viranhaltijat

1 mom. Sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

viranhaltijat

2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Työntekijät

3 mom. Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).

Yleisen osan soveltamisohjeliite ‌

Lääkärisopimuksen soveltamispiiriä koskevien määritelmien soveltamisohje

Oikeudesta harjoittaa lääkärin, hammaslääkärin, erikoislääkärin ja erikois- hammaslääkärin ammattia on säädetty laissa terveydenhuollon ammattihenki- löistä (559/1994). Lain perusteella on annettu asetus terveydenhuollon ammatti- henkilöistä (564/1994). Jäljempänä tähän lakiin viitataan nimellä ammattihenkilö- laki ja asetukseen nimellä ammattihenkilöasetus.

Alla on merkitty tarvittavilta osin sellaisen lain/asetuksen säädösnumero, jolla ammattihenkilölakia/asetusta on muutettu.

Suomessa lääkärin ja hammaslääkärin ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan myöntää hakemuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Eläinlääkäriammatin harjoittamisesta säädetään laissa eläinlääkäriammatin harjoittamisesta (29/2000). Ruokavirasto tekee hakemuksesta eläinlääkäreiden laillistamispäätökset ja väliaikaisia oikeuksia koskevat päätökset.

Sopimuksessa on käytetty seuraavaa käsitteistöä:

Laillistettu lääkäri

– Lääkäri, jolla on Suomessa suoritetun lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä.

– Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

– Ammattihenkilölain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja lääkäreitä lain voimaan tullessa 1.7.1994, ja joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia Suomessa.

– Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri laillistettuun lääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri

– Lääkäri, jolla Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella on

Yleisen osan

ammattihenkilölain 4 §:n 2 momentissa (muutettu 1355/2014 ja 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa ammattihenkilölain 4 §:n 3 momentissa (muutettu 1030/2000) tarkoitettu erikoislääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä tarkoitettu erikoislääkärin pätevyys, taikkajolle oli

ammattihenkilölain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoislääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).

– Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK)

Lääkäri, joka on suorittanut ennen 1.5.2011 perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sen jälkeen yleislääketieteen erityiskoulutuksen ja jolla on tällä perusteella oikeus toimia yleislääkärinä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä muussa EU-/ ETA-maassa kuin Suomessa.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta säädetään ammattihenkilölaissa (muutettu laeilla 1355/2014 ja 312/2011), ammattihenkilöasetuksessa (muutettu asetuksella 377/2011) sekä STM:n asetuksella erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta (56/2015).

Lääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja lääkäreitä.

Lääketieteen opiskelija

Ammattihenkilöasetuksen 3 §:ssä ja 3 b §:ssä (muutettu 377/2011) säädetyt opinnot suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä lääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Amanuenssi

Amanuenssilla eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa lääkärikoulutukseen vaadittavaa palvelua amanuenssina työ- tai virka- suhteessa (amanuenssit ovat yleensä työsuhteessa).

Laillistettu hammaslääkäri

Huomautus

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto on muuttunut 1.8.2011 lukien siten, että tutkinto on pidentynyt kuudella kuukaudella ja siihen on sisällytetty syventävä käytännön harjoittelu, joka korvaa aiemman käytännön palvelun.

Uuden tutkinnon suorittaneet saavat oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä (ns. täysi laillistus) suoraan lisensiaatin tutkinnon perusteella.

Yleisen osan

Uudistus koskee automaattisesti hammaslääketieteen opinnot aikaisintaan 1.8.2011 aloittaneita. Aiemmin opintonsa aloittaneet voivat siirtyä suorittamaan uudistettua tut- ~~kintoa aikaisintaan 1.8.2013. Xxxxxx tutkinnon mukaan opiskelevilta edellytetään~~ edelleen ns. täyden laillistuksen saamiseksi yhdeksän kuukauden käytännön palve- lun suorittamista hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen. Valtioneuvoston ~~asetuksessa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 ja 14~~

§:n muuttamisesta on todettu, että opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tä- män asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaista tutkintoa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Uusi ja vanha järjestelmä ovat voimassa rinnakkain vuoden 2020 loppuun saakka. Käytännön palvelun suorittaminen voi ajoittua näin ollen myös vuoden 2020 jälkeen, mutta heidän on tullut suorittaa hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto vuoden 2020 loppuun mennessä.

– Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet 1.8.2011 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.

– Hammaslääkäri, joka on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suorittanut ammattihenkilölain 30.4.2011 saakka voimassa olleen 4 §:n 2 momentin mukaisen, Valviran hyväksymän käytännön palvelun, ja jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet ennen 1.8.2011 voimassa olleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.

– Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

– Ammattihenkilölain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja hammaslääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, ja joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia Suomessa.

– Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri laillistettuun hammaslääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri

– Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella ammattihenkilölain 4 §:n 2 momentissa (muutettu 1355/2014 ja 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa ammattihenkilölain 4 §:n 3 momentissa (muutettu 1030/2000) tarkoitettu erikoishammaslääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä tarkoitettu erikoishammaslääkärin pätevyys, taikka jolle oli ammattihenkilölain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoishammaslääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).

– Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa erikoishammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Osalaillistettu hammaslääkäri

– Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella am- mattihenkilölain 30.4.2011 saakka voimassa olleen 4 §:n 1 momentissa sanot- tu oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia toisen johdon tai valvonnan alaisena laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet ennen 1.8.2011 voimassa olleen lainsäädännön mukai- sen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.

– Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia toisen johdon tai valvonnan alaisena laillistettuna hammaslääkärinä tai vastaava am- matinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perus- teella.

Määräykset laillistetun hammaslääkärin käytännön palvelusta sisältyivät ammatti- henkilöasetuksen 6 §:ään, joka on kumottu valtioneuvoston asetuksella 377/2011.

Tämän asetuksen mukaan kuitenkin hammaslääkäreihin, joiden suorittamaan tut- kintoon ei ole sisältynyt kuuden kuukauden pituista syventävää käytännön harjoitte- lua, sovelletaan 6 §:ää sellaisena kuin se oli tämän asetuksen tullessa voimaan.

Hammaslääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja hammaslääkäreitä.

Hammaslääketieteen opiskelija

– Ammattihenkilöasetuksen 3 a §:ssä tai 3 b §:ssä säädetyt opinnot (muutettu 377/2011) suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä hammaslääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

– Opiskelija, joka on suorittamassa 1.8.2011 voimaan tulleen yliopistolain 40 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaiseen tutkintoon sisältyvää syventävää käytännön harjoittelua. (Laki yliopistolain muuttamisesta 315/2011)

Laillistettu eläinlääkäri

Eläinlääkäri, jolle Ruokavirasto ~~Elintarviketurvallisuusvirasto~~ on eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) mukaisesti myöntänyt oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä.

Erikoiseläinlääkäri

Eläinlääkäri, joka täyttää eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 42 §:ssä (42 §:ää muutettu laeilla 301/2006 ja 1094/2007) ja erikois- eläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä annetun asetuksen 6 §:ssä (275/2000) säädetyt edellytykset.

Eläinlääketieteen opiskelija

Eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 7 §:ssä säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka säännöksen perusteella saa harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia. (7 §:ää muutettu lailla 301/2006)

Liite 1

Terveyskeskusten lääkärit

1 § Palkkahinnoittelu 1.6.2022 lukien

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Peruspalkka, €
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta L1TK2000
2 Erikoislääkärin vaativat tehtävät Erikoislääkärit/ erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkä- rit Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oi- keus. Ks. soveltamisohje L1TK4200
3 Erikoislääkärit/ erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkä- rit Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oikeus L1TK4100
4
Muut terveyskeskuslääkärit
4.1
Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai
joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin
virassa/tehtävässä
L1TK5200
Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä.
Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna
lääkärinä työskentely.
4.2
Laillistettu lääkäri
L1TK6100
5 Lääketieteen opiskelija Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta L1TK6200

Soveltamisohje: AKP 3 § Erän jakamisesta, ks. yleiskirje 2/2021.

Soveltamisohje

Eri organisaatioissa hallinnon tasot ja johtotehtävissä toimivien tehtävät nimetään keskenään eri tavoin. Tehtävänimike ei kerro tehtävän sisältöä eikä asemaa or- ganisaatiossa. Ks. tarkemmin yleiskirjeen x/2022 liitteenä y oleva muistio lääkäri- sopimuksen soveltamisalasta.

1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ja muita huomioita soveltamis- alasta

Lääkärisopimusta sovelletaan myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin.

Johtotehtävissä toimivan lääkärin tehtävä kuuluu LS:n soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy lääketieteellisen substanssin johtamista, muuta LS:n piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Johtavat lääkärit ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia.

Vastaavaksi lääkäriksi määrätty terveyskeskuslääkäri on palkkahinnoittelun ulkopuolinen määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perus- teen mukaiseksi.

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää lääketieteel- listä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan

kuuluva tehtävä. Tehtävän sisällöstä riippuen tehtävä voi kuulua johonkin palkkahinnoittelukohtaan, mutta voi olla myös hinnoittelun ulkopuolinen.

1 2 Johdon ja esimiesten tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen

Johtavat lääkärit ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia.

Tavoitteena on, että kunkin esimiehen palkka on oikeassa suhteessa paitsi hä- nen tehtäviensä vaativuuteen, määrään ja työtuloksiin myös oikeassa suhteessa hänen alaistensa palkkaan. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin sovel- tamisohjeen kohta 3.3 Esimiesasema.

Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea hyvää johta- juutta ja koko yksikön menestystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 §:n ja niiden soveltamisohjeissa todetun li- säksi johdon ja esimiesten tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä otetaan huomioon tehtävän vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä esimerkiksi väestöpohja, eri kuntien vastaavista yksiköistä muodostetun kokonaisuuden tuomat uudet velvoitteet ja vastuut samoin kun ylilääkärin osallistuminen johta- mistehtävän ohella säännöllisen päiväajan potilastyöhön tai erikoissairaanhoi- don palvelujen tuottaminen silloin, kun tällaisia seikkoja pidetään perusteltuna toiminnan kokonaisuuden kannalta.

2 3 Ylilääkäri/verrattavassa asemassa oleva

Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan lääkäriä, joka on asemansa ja teh- täviensä puolesta ylilääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävänä on johtaminen.

3 4 Erikoislääkärin vaativat tehtävät

Päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikois- alan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta.

Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoislääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi olla myös toiselta erikoisalalta.

Työnantaja ratkaisee hinnoittelukohtaan siirrettävät tehtävät. Asiasta tarkemmin yleiskirje 2/2021.

4 5 Erikoislääkärin tehtävät

Lääkäri työskentelee erikoisalansa perustyönkuvassa ja hänellä on erikoisalansa ammatilliset perustaidot.

5 6 Terveyskeskuslääkärin tehtävät

Määrättäessä sellaisen terveyskeskuslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa, jonka työnkuvassa painottuu muita lääkäreitä enemmän jonkin erityisryhmän (esim. dia- betes-, keuhko-, reuma-,) potilaiden hoito tai muu esimerkiksi sektorikohtainen erityisvastuu, otetaan tämä huomioon tehtävien vaativuutta arvioitaessa KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti.

6 7 Osatoiminnasta vastaava lääkäri

Osatoiminnasta vastaavalla lääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon kokonaisuu- den antamista jonkun terveyskeskuslääkärin johdettavaksi (ei siis lääkärien väli- sen työnjaon toteuttamista). Osatoiminnasta vastaava voi vastata esimerkiksi suuren kunnan/kuntayhtymän taikka yhteistoiminta-alueen osa-alueen toimin- nasta ja kehittämisestä. Osatoiminnasta vastaavien lääkärien nimittämisellä voi- daan taata riittävä lähiesimiestoiminta ja näin tukea hyvän johtajuuden toteutu- mista.

Osatoiminnasta vastaavaksi määrätyn terveyskeskuslääkärin tehtäväkohtaista palkkausta määrättäessä otetaan lisätehtävä tai lisävastuu huomioon KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin kohdan 3.2 mukaisesti määräyksen antami- sesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritel- lään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

7 8 Kouluttaminen ja ohjaaminen

Kouluttajien ja ohjaajien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon opetus- ja ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Tutoroinnin vaikutuksesta teh- täväkohtaiseen palkkaan tai henkilökohtaiseen lisään ks. palkkausluvun 6 §:n soveltamisohje.

8 9 Tehtävien ja työnjakojen muutokset

Organisaation erilaisissa muutostilanteissa, kuten esim. terveydenhuollon hen- kilöstön tehtäviä ja työnjakoja uudistettaessa (esim. tehtäväsiirrot lääkäreiltä hoitajille), saattaa muutoksen läpivienti edellyttää lääkäreiltä keskimääräistä enemmän muun henkilöstön koulutusta, ohjausta ja opastusta, jolloin myös lää- kärien työnkuvan painopiste lääkärin oman vastaanotto- yms. potilastyön ja muun työn suhteen muuttuu tilapäisesti. Myös em. muutoksen toiminnalliset vaikutukset ja kesto tulee etukäteen arvioida ja ottaa paikallisesti huomioon lää- kärien työ- ja palkkausjärjestelyissä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 §:n määräykset soveltamisohjeineen.

60 | Terveyskeskusten lääkärit

Liite 1

2 § Toimenpidepalkkiot

1 mom. Toimenpiteiden korvaaminen

Lääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle lääkärille kliinisenä lisä- työnä suoritetuista terveyskeskuksen lääkärin toimenpideluette- lossa sanotuista toimenpiteistä 2 momentin korvaustaulukosta il- menevät toimenpidepalkkiot.

Soveltamisohje

Toimenpidepalkkio maksetaan siitä riippumatta, missä toimenpide on tehty esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa.

2 mom. Toimenpiteiden korvaustaulukko 1.6.2022 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Säännöl- linen työaika	Kliininen lisätyö	Säännöllinen työaika klo 18 jälkeen arki-iltoina	Työpaikkapäivystys, poikkeava työpaikka- päivystys ja vapaa- muotoinen päivystys
Toimenpideryhmät	€	€	€	€
R 0	2,68	3,50	3,50	3,50
R I, RU I, RR I	7,26	9,50	9,50	9,50
R II, RU II, RR II	10,96	14,50	14,50	14,50
R III, RR III	26,80	35,00	35,00	35,00

3 mom. Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot Osa-aikatyötä tekevälle lääkärille maksetaan kliinisenä lisätyönä suoritetuista toimenpiteistä 2 momentin mukaiset säännöllisen työ- ajan toimenpidepalkkiot siihen saakka, kunnes osa-aikaisen lääkä- rin yhteenlaskettu säännöllinen ja kliininen lisätyöaika ylittää täyttä työ- aikaa tekevän lääkärin säännöllisen työajan.

Väliaikainen 4 mom.

Kun lasketaan LS:n palkkausluvun 3 §:n ja 5 §:n mukaista koro- tusta varsinaiseen palkkaan lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020– 31.3.2021, laskentaan otetaan mukaan vain ne kuukaudet, jolloin perusterveydenhuollon palveluita on järjestetty väestölle normaa- liin tapaan.

3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

1 mom. Täyttä työaikaa tekevälle lääkärille maksetaan kliinisenä lisätyö- aika- na jokaisesta potilaasta 2 momentin korvaustaulukosta ilme- nevä käyntipalkkio.

2 mom. Korvaustaulukko 1.6.2022 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Kliininen lisätyö
Käyntipalkkiot	€

Potilaan käynti lääkärin luona

a) yöaikana ja viikonloppuna

b) muuna aikana

10,51

Lääkärin erillinen käynti potilaan luona (kotikäynti)

a) yöaikana ja viikonloppuna

b) muuna aikana

12,91

Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys alkavalta nel- jännes- tunnilta, kotikäynnissä käyntiaikaan luetaan matkoi- hin kulunut aika

a) yöaikana ja viikonloppuna

b) muuna aikana

4,42

Liite 1

3 mom. Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle lääkärille maksetaan hänen oman säännöl- lisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyöstä 50 % 1 momentin korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käynti- palkkioista siihen saakka kunnes osa-aikaisen lääkärin yh- teenlaskettu säännöllinen ja kliininen lisätyöaika ylittää täyttä työai- kaa tekevän lääkärin säännöllisen työajan.

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät työaikaluvun 11

§:n 1 momentin mukaan.

Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvauk- set määräytyvät työaikaluvun 11 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 11 §:n 1 momentin mukaan.

4 § Suoritepalkkaus

1 mom. Pykälän mukainen suoritepalkkausjärjestelmä on vaihtoehtoinen 2-3 §:n mukaiselle järjestelmälle. Käyttöönotto on mahdollista vain soveltamis- ohjeessa mainituille työnantajatahoille.

Työnantaja määrittelee, ketkä kuuluvat suoritepalkkauksen piiriin. Jos lääkärin työnkuvaan kuuluu pääosin vastaanottotoimintaa, lääkäri voi kuulua suoritepalkkauksen piiriin. Tällöin huomioidaan toisen tehtävän, esimerkiksi opetus- ja ohjaustehtävän, vaikutus tehtävästä maksetta- vaan palkkaan. Lisäksi lääkärille maksetaan suoritepalkkausjärjestelmän mukaiset palkkiot.

Soveltamisohje

Suoritepalkkausjärjestelmästä ja sen käyttöönotosta tarkemmin yleiskirje x/2022., kohta xx.

Sopimuskaudella 1.5.2022- xx.yy.202x 4 §:n mukainen määräys on vaih- toehtoinen 2-3 §:n määräyksille.

Käyttöönotto on mahdollistettu seuraaville työnantajatahoille:

• Käyttöönotto viimeistään 1.10.2022: vapaaehtoiset sote-kuntayhtymät ja Helsinki.

• Käyttöönotto viimeistään 1.9.2023: Hyvinvointialueet

2 mom. Suoritteet

Suoritteita ovat:

• potilaan vastaanottokäynnit, ml. etävastaanotot,

• lääkärin käynnit potilaan luona,

• konsultaatiot,

• hoidonsuunnittelut ilman potilaan läsnäoloa,

• puhelimella tapahtuva hoitoasiointi, kun se korvaa vastaanottokäynnin.

3 mom. Suoritteen vaativuus ja tasot

Suoritteen vaativuus voi muodostua toimenpiteen vaativuuden, toimenpi- teiden määrän tai potilaan vaikeahoitoisuuden perusteella. Suoritteen taso määräytyy suoritteen kokonaisvaativuuden perusteella.

Suoritetasoja on neljä.

1) Suppea

Suorite sisältää suppean tutkimuksen, lyhyen konsultaation tai suppean hoitotoimenpiteen

2) Perus

Suorite sisältää esimerkiksi perustutkimuksen tai hoitoasioin- nin, konsultaation tai hoitotoimenpiteen

3) Vaativa tai laaja

Suorite sisältää esimerkiksi perustutkimusta laajemman tutki- muksen, laajan konsultaation tai laajan hoitotoimenpiteen

4) Erittäin vaativa tai erittäin laaja

Suorite sisältää esimerkiksi erittäin vaativan tai erittäin laajan hoitotoimenpiteen

4 mom. Suoritepalkkiot

Suoritepalkkio on euromääräinen. Siirtymävaiheessa 1.5.2022 - yy.xx.202x suoritepalkkioiden euromäärät määritellään paikallisesti. Päi- vystysajalta ja kliinisen lisätyön ajalta suoritepalkkiot maksetaan korotet- tuina.

Paikallisesti suoritepalkkioiden euromääriä määriteltäessä on huomioi- tava päivystysajan ja kliinisen lisätyön vaikutukset suoritepalkkioiden ta- soon.

5 mom. Mitä lääkärisopimuksessa on sanottu toimenpidepalkkioista (esim. palk- kausluku 3 § ja 5 §) koskee vastaavasti tämän liitteen 4 §:n mukaista jär- jestelmää.

Terveyskeskusten lääkärit | 63

Liite 2

Terveyskeskusten hammaslääkärit

1 § Palkkahinnoittelu 1.6.2022 lukien

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin oikeutta L2TH2000
2 Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät Erikoishammaslääkärit/ erikoishammaslääkärin oikeuden omaavat terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin oikeus Ks. soveltamisohje L2TH4200
3 Erikoishammaslääkärit/erikoishammaslääkärin oikeuden omaavat terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin oikeus L2TH4100
4 Muut terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin oikeutta L2TH5200
5
Muut hammaslääkärit Hammaslääketieteen opiskelija
5.1
Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on
hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
L2TH6100
5.2
Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta
hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
L2TH6200

Soveltamisohje: AKP 3 § Erän jakamisesta, ks. yleiskirje 2/2021.

Liite 2

Soveltamisohje

Eri organisaatioissa hallinnon tasot ja johtotehtävissä toimivien tehtävät nimetään keskenään eri tavoin. Tehtävänimike ei kerro tehtävän sisältöä eikä asemaa organisaatiossa. Ks. tarkemmin yleiskirjeen x/2022 liitteenä y oleva muistio lääkärisopimuksen soveltamisalasta.

1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ja muita huomioita soveltamisalasta

Lääkärisopimusta sovelletaan myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin.

Johtotehtävissä toimivan hammaslääkärin tehtävä kuuluu LS:n soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy hammaslääketieteellisen substanssin johtamista, muuta LS:n piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Johtavat hammaslääkärit ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia.

Vastaavaksi hammaslääkäriksi määrätty terveyskeskushammaslääkäri on palkkahinnoittelun ulkopuolinen määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen hammaslääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää hammaslääketieteellistä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Tehtävän sisällöstä riippuen tehtävä voi kuulua johonkin palkkahinnoittelukohtaan, mutta voi olla myös hinnoittelun ulkopuolinen.

1 2 Johdon ja esimiesten tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen

Johtavat hammaslääkärit ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia.

Esimiesasemassa olevan palkan pitää olla korkeampi kuin hänen alaistensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Palkkaa verratessa huomioidaan esimiehen ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen lisäksi säännölliseltä työajalta maksettavat toimenpidepalkkiot. Tavoitteena on, että kunkin esimiehen palkka on oikeassa suhteessa paitsi hänen tehtäviensä vaativuuteen, myös määrään ja työtuloksiin. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3 Esimiesasema.

KVTES palkkausluvun 7, 8 ja 9 §:n ja niiden soveltamisohjeissa todetun lisäksi johdon ja esimiesten tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä otetaan huomioon tehtävän vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä esimerkiksi väestöpohja ja eri kuntien vastaavista yksiköistä muodostetun kokonaisuuden tuomat uudet velvoitteet ja vastuut.

Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea hyvää johtajuutta ja koko yksikön menestystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa oleva

Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan hammaslääkäriä, joka on aseman- sa ja tehtäviensä puolesta ylihammaslääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävä- nä on suurehkon osa-alueen toiminnan johtaminen.

3 Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät

Päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta.

Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoishammaslääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi olla myös toiselta erikoisalalta.

Työnantaja ratkaisee hinnoittelukohtaan siirrettävät tehtävät. Asiasta tarkemmin yleiskirje 2/2021.

4 Terveyskeskushammaslääkärit

Perehtyneen hammaslääkärin tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen Perehtyneiden ja muiden erityisvastuussa olevien tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen‌

Määrättäessä sellaisen terveyskeskushammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa, jonka työnkuvassa painottuu muita hammaslääkäreitä enemmän jonkin hammas- lääketieteen erikoisalan osaaminen, erityisryhmän potilaiden hoito tai muu erityis- vastuu otetaan tämä huomioon tehtävien vaativuutta arvioitaessa KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Mikäli erityisvastuusta aiheutuu toimenpidepalkkioiden alenemista, on tämä kompensoitava.

Syventynyttä osaamista edellyttävät tehtävät

Määrättäessä sellaisen terveyskeskushammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa, jonka tehtävät edellyttävät syventynyttä osaamista, otetaan tämä huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti.

Syventyneelle osaamiselle tunnusomaista on esimerkiksi se, että kliiniset ja vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet ja syventyneet työssä, hammaslääkäri pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan kokonaisvaltaisempia hoitoratkaisuja, joiden vaikuttavuus on parempi ja hammaslääkäri hallitsee vaativampia hoitokokonaisuuksia kuin uransa alkuvaiheessa olevat.

Tämänkaltaista tehtävää ei voi tehdä uransa alkuvaiheessa oleva hammaslääkäri.

5 Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri

Osatoiminnasta vastaavalla hammaslääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon kokonaisuuden antamista jonkun terveyskeskushammaslääkärin johdettavaksi (ei siis hammaslääkärien välisen työnjaon toteuttamista). Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri voi vastata esimerkiksi suuren kunnan/kuntayhtymän

taikka yhteistoiminta-alueen alueellisen hammashoitolan tai hammaslääketieteellisen osa-alueen toiminnasta ja kehittämisestä. Osatoiminnasta vastaavien hammas- lääkärien nimittämisellä voidaan taata riittävä lähiesimiestoiminta ja näin tukea hyvän johtajuuden toteutumista.

Osatoiminnasta vastaavaksi määrätyn terveyskeskushammaslääkärin tehtävä- kohtaista palkkaa määrättäessä otetaan lisätehtävä tai lisävastuu huomioon KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin 3.2 kohdan mukaisesti määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen hammaslääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

6 Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivat

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huo- mioon opetus- ja ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Palkkaa määri- teltäessä huomioidaan myös säännölliseltä työajalta maksettavat toimenpide- palkkiot. Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea opetuk- sen ja ohjauksen hyvää laatua.

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan hammaslääketieteen lisensi- aatin perustutkintoa suorittavia, erikoistuvia hammaslääkäreitä, käytännön palve- lua suorittavia ja syventävää käytännön harjoittelua suorittavia opettavia/ohjaavia hammaslääkäreitä.

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan hammaslääkäreitä, jotka opettavat/ohjaavat hammaslääketieteen lisensiaatin perustutkintoa tai syventävää käytännön harjoittelua suorittavia, erikoistuvia hammaslääkäreitä sekä sellaisia hammaslääkäreitä, joilla ei ole itsenäistä ammatinharjoittamisoikeutta.

Tutoroinnin vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan tai henkilökohtaiseen lisään ks. palkkausluvun 6 §:n soveltamisohje.

Esimerkki

Esimerkiksi syventävän käytännön harjoittelun ohjaajilla ohjaustehtävän vaikutus palkkaan arvioidaan lähtökohtaisesti tehtävän vaativuuden kautta ja huomioidaan näin ollen tehtäväkohtaisen palkan suuruudessa. Lisäksi palkkaa määriteltäessä huomioidaan säännölliseltä työajalta maksettavat toimenpidepalkkiot. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, ~~tehtävälisä~~ korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.

2 § Toimenpidepalkkiot

1 mom. Hammaslääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystys- aikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle hammaslääkärille kliinisenä lisätyönä suoritetuista, terveyskeskuksen hammaslääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toimenpiteistä korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot.

2 mom. Toimenpidepalkkiot 1.1.2019 lukien

Palkkiot ja korvaukset

Säännöllinen työaika

Kliininen lisätyö

Päivystys

Ensiapu- käynti

Toimenpidepalkkiot

Yli 30 t/vk, arki-iltoina

klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna*

Toimenpideryhmät TKHL 2

TKHL 3

TKHL 4

TKHL 4 B

TKHL 5

TKHL 6

TKHL 7

€ 2,10

3,99

5,07

8,38

11,60

16,74

28,28

€ 3,85

7,04

11,63

15,85

20,74

35,07

€ 3,85

7,04

11,63

15,85

20,74

35,07

€ 3,85

7,04

11,63

15,85

20,74

35,07

€ 3,85

7,04

11,63

15,85

20,74

35,07

Palkkiot ja korvaukset

Säännöllinen työaika

Kliininen lisätyö

Päivystys

Ensiapu- käynti

Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa

henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri

Em. toimenpidepalkkiot maksetaan 30

%:lla korotettuna*

Liite 2

* Viikonlopun määritelmä, ks. 3 §:n soveltamisohje.

* Korotus ei koske toimenpiteitä TKHL 204, 305 (lausunto), 307, 309, 311, 409, 420,

428, 429, 457, 462 ja 528

Soveltamisohje

Hammaslääkärien toimenpideluettelon seuraavien toimenpiteiden palkkiot poikkeavat em. taulukon euroista: TKHL 223, 224, 227, 301.

Kliinisen työn 30 tunnin rajaa tulee tarkastella viikoittain. On suositeltavaa, että klii- nisen työn enimmäismäärä ei ylitä 7 tuntia päivässä.

3 mom. Tietojärjestelmien muutokset eivät saa aiheuttaa sitä, että Lääkärisopimuksen mukaiset palkkiot jäävät maksamatta ajallaan tai että ne maksetaan virheellisesti. Tietojärjestelmän muuttuessa tai järjestelmän laajoissa muutostilanteissa työnantajan on otettava käyttöön laskennallisten toimenpidepalkkioiden maksaminen, kunnes järjestelmä toimii, kuitenkin vähintään 3 kuukauden ajaksi. Laskennallinen toimenpidepalkkio määräytyy kunkin hammaslääkärin henkilö- kohtaisten toimenpidepalkkioiden perusteella. Laskennan pohjana voidaan käyttää edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettuja toimenpidepalkkioita. Jollei ko. hammaslääkäri ole työskennellyt edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ko. työnantajan palveluksessa, maksetaan laskennallisena palkkiona työnantajan samankaltaista työtä tekevien hammaslääkärien palkkioiden keskiarvo.

Palkanmaksu on korjattava lääkärisopimuksen mukaiseksi heti kun se on mahdollista.

Soveltamisohje

Lääkärisopimuksen piirissä työskenteleviin sovelletaan KVTES:n II lu- vun 18 §:n määräystä palkanmaksusta. Sen 1 momentissa todetaan, että jos ”palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä

suoritetuista toimenpiteistä, palkkio maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.” Mikäli saatava viivästyy, palkansaajalla syntyy oikeus korkolain (633/82) mukaiseen korko- saatavaan.

Väliaikainen 4 mom.

Kun lasketaan LS:n palkkausluvun 3 §:n ja 5 §:n mukaista korotusta varsinaiseen palkkaan lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020– 31.3.2021, laskentaan otetaan mukaan vain ne kuukaudet, jolloin suun terveydenhuollon palveluita on järjestetty väestölle normaaliin tapaan.

3 § Kliinisen lisätyön ja vapaa-aikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot

1 mom. Täyttä työaikaa tekevälle hammaslääkärille maksetaan kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta 2 momentin korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio.

2 mom. Käyntipalkkiot 1.1.2019 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Kliininen lisätyö	Ensiapukäynti
Käyntipalkkiot	€	€
Potilaan käynti hammaslääkärin luona
a) viikonloppuna	a) 9,90
b) muuna aikana	b) 9,90
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan
luona
a) viikonloppuna	a) 12,61
b) muuna aikana	b) 12,61
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan
ensiaputapauksessa suorittama käynti
terveyskeskukseen tai muuhun
hoitopaikkaan
a) viikonloppuna		a) 21,60
a1) seuraavat potilaat/sama käynti		a1) 9,90
b) muuna päivystysaikana		b) 16,21
b1) seuraavat potilaat/sama käynti		b1) 4,50
Hammaslääkärin erillinen yli 45 minuuttia
kestänyt käynti potilaan luona, lisäys
alkavalta neljännestunnilta (käyntiaikaan
luetaan myös matkoihin nopeinta reittiä
käytettäessä kuluva aika)
a) viikonloppuna	a) 4,14	a) 5,23
b) muuna aikana	b) 4,14	b) 4,14
Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri	Em. käyntipalkkiot maksetaan 30 %:lla korotettuna.

Soveltamisohje

Kunkin potilaan osalta maksetaan yksi korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio, vaikka saman käynnin yhteydessä tehdään useampia palkkioon vaikuttavia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.

Edellä taulukossa mainitulla viikonlopulla tarkoitetaan aikaa perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai

joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Liite 2

Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona on harvinainen ja koskee yleensä vain huoltolaitoksessa tai vuodeosastolla hoidettavia potilaita.

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät tämän sopimuksen työaikaluvun 11 §:n 1 momentin mukaan.

Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset määräytyvät tämän sopimuksen työaikaluvun 11 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 11 §:n 1 momentin mukaan.

4 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 3 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalkkioista. Jos osa- aikaisen hammaslääkärin yhteenlaskettu säännöllinen työaika ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä korvaustaulukoista (2 § ja 3 §) kliinisen lisätyön kohdalta ilmenevät käynti- ja toimenpidepalkkiot.

Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan yksin työtä tekevän kliinisen lisätyön palkkioiden 30 %:n korotus vasta, kun hänen yhteenlaskettu säännöllinen työaikansa ja lisätyöaikansa ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan.

5 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä

Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittamasta käynnistä terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan maksetaan edellä korvaustaulu- koista (2 § ja 3 §) ilmenevät käynti- ja toimenpidepalkkiot. Myös käynnistä aiheutuneet tarkoituksenmukaiset matkakustannukset korvataan.

Terveyskeskusten hammaslääkärit | 69

Liite 3

Sairaalalääkärit

I Palkkaus

1 § Palkkahinnoittelu 1.6.2022 lukien

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1
Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta
1.1
Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri
yliopistollisessa sairaalassa
L3SL1100
1.2
Muut ylilääkärit ja apulaisylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat
L3SL1200
2 Erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta ks. soveltamisohje L3SL3200
3 Erikoislääkäri, osastonlääkäri Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta L3SL3100 Määräystä sovelletaan myös erikoislääkäriin, joka on erikoistumassa toiselle erikoisalalle, jos hänellä jo olevasta erikoislääkärin oikeu- desta on olennaista hyötyä hänen nykyisessä virassaan/tehtäväs- sään.
4.1 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely. L3SL4103 4.2 Laillistettu lääkäri L3SL4100
4 5 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta L3SL5000

Soveltamisohje: AKP 3 § Erän jakamisesta, ks. yleiskirje 2/2021.

70 | Sairaalalääkärit | I Palkkaus

Soveltamisohje

Liite 3

Eri organisaatioissa hallinnon tasot ja johtotehtävissä toimivien tehtävät nimetään keskenään eri tavoin. Tehtävänimike ei kerro tehtävän sisältöä eikä asemaa organi- saatiossa. Ks. tarkemmin yleiskirjeen x/2022 liitteenä y oleva muistio lääkärisopimuk- sen soveltamisalasta.

Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittämisestä, ks. liitteen 1 1 §:n soveltamisohje 1 2.

1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ja muita huomioita soveltamisalasta

Lääkärisopimusta sovelletaan myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin.

Johtotehtävissä toimivan lääkärin tehtävä kuuluu LS:n soveltamisalaan, mikäli teh- tävään sisältyy lääketieteellisen substanssin johtamista, muuta LS:n piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Hallinnolliset johtotehtävät, joissa päätehtävänä on johtaa koko tulosaluetta eikä tehtäviin kuulu lääketieteellisen toiminnan johtamista tai tehtäviä, kuuluvat KVTES:n piiriin.

~~Sairaanhoitopiirin~~ Johtajaylilääkärin virka tai vastaava ~~ja sairaalan johtavan~~ ~~lääkärin~~ päätoiminen virka ovat hinnoittelemattomia virkoja, joiden palkkauk- sesta päättää työnantaja. Samoin hinnoittelun ulkopuolisia ovat ylilääkäri sivu- toimisena johtavana lääkärinä ~~ja tulosvastaavana toimiva ylilääkäri.~~

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää lääketieteellistä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Tehtävän si- sällöstä riippuen tehtävä voi kuulua johonkin palkkahinnoittelukohtaan, mutta voi olla myös hinnoittelun ulkopuolinen.

2 Muut ylilääkärit ja apulaisylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat

Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan lääkäriä, joka on asemansa ja tehtä- viensä puolesta ylilääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävänä on johtaminen.

3 Erikoislääkärin vaativat tehtävät

Päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta. Tehtävässä edellytettävä osaa- minen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoislääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi koostua usealta erikoisalalta. Tehtävien hallinta edellyttää perustason tehtäviin verrattuna selvästi syvällisempää ja/tai laaja-alaisempaa osaa- mista tai perehtyneisyyttä/erityisosaamista.

Työnantaja ratkaisee hinnoittelukohtaan siirrettävät tehtävät. Asiasta tarkemmin yleiskirje 2/2021.

4 Erikoislääkäri

Lääkäri työskentelee erikoisalansa perustyönkuvassa ja hänellä on erikoisalan am- matilliset perustaidot.

5 Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärit

Kasvatus- ja perheneuvolan lääkäreihin sovelletaan tämän liitteen 1 §:n mukaisen palkkahinnoittelun kohtia 2 ja 3. Heihin ei sovelleta tämän liitteen 2 §:ää.

6 Kouluttaminen ja ohjaaminen

Kouluttajien ja ohjaajien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon opetus- ja oh- jaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Tutoroinnin vaikutuksesta tehtäväkoh- taiseen palkkaan tai henkilökohtaiseen lisään ks. palkkausluvun 6 §:n soveltamis- ohje.

2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot

Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 4 5 kohdassa tarkoitettuihin lääketieteen opiskelijoihin eikä kasvatus- ja perheneuvolan lääkäreihin.

Lääkärille maksetaan lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka eivät liity poti- laan hoitoon, jäljempänä sanotut palkkiot. Xxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx maksetaan palk- kio 50 %:lla korotettuna.

Korvaustaulukko 1.6.2022 lukien

Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot	Palkkio/€
1	14,19
Lääkärinlausunnot
1.1
Suppea lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin
kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai
haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta ja vastaavista seikoista
(esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen
lomakkeelle B laadittu taikka eläke- tai invalidihuoltohakemukseen liitettävä
xxxxxx xxxxxxxx, X-xxxxxxxx)
1.2
Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin
kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai
haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvattavuudesta, hengen-
vaarallisuusasteesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain
mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka
poliisi-, huolto- tai muille viranomaisille annettava perusteellinen lausunto)
tai perusteellinen ja aikaa vievä eläkehakemukseen liitettävä lausunto	16,22
1.3
Oikeustoimikelpoisuutta koskeva lausunto (esim. testamentin tekoa,
avioliittolupaa tai holhouslain mukaisen päätöksen tekemistä varten)	24,33
2	10,14
Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetulle vakuutuslaitokselle
vakuutetun potilaan tutkimuksen tai hoidon perusteella annettavat
lääkärintodistukset ja -lausunnot niiden laadusta riippuen
2.1
Tavallinen lääkärintodistus
2.2
Perusteellinen lääkärintodistus tai -lausunto	17,74
2.3
Laaja ja aikaa vievä lääkärintodistus tai -lausunto	24,33

Soveltamisohje

Potilaan hoitoon liittyvistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista ei suoriteta palkkiota. Lääkärintodistus tai -lausunto on potilaan hoitoon liittyvä (ei siis palk- kioon oikeuttava), kun se annetaan sairaalassa tai poliklinikalla hoidettavana tai tutkittavana olevalle potilaalle

1 työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten

2 toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten

3 sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen toimenpiteen suoritta- mista varten (esim. raskauden keskeyttäminen tai steriloiminen).

Liitteeseen 1 on lisätty väliaikainen 2 § 4 momentti varsinaisen palkan laskemi- sesta lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020–31.3.2021. Samoja periaatteita nou- datetaan todistus- ja lausuntopalkkioiden osalta myös liitteessä 3.

II Päivystys

3 § Työpaikkapäivystyksen korvaukset sekä poikkeavan työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyk- sen aktiivityön korvaukset

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät työaikaluvun 11 §:n 1 momentin mukaan.

Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset määräy- tyvät tämän sopimuksen työaikaluvun 11 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 11 §:n 1 momentin mukaan.

72 | Sairaalalääkärit | II Päivystys

III Sivuviran/-toimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

Liite 3

4 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviran/-toimen- haltijoiden palvelussuhteen ehdot

Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 28 §:ssä tarkoitettujen sivuviran/-toimenhalti- joiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän pykälän mukaan.

Pöytäkirjamerkintä

Yliopistollisissa sairaaloissa sovelletaan edelleen 30.11.1994 voimassa olleen lääkärisopimuksen 6 §:n 7 momentin (KVTES 1992–1993 liite 35 6 § 7 mo- mentti) siirtymämääräyksiä.

Soveltamisohje

Tässä tarkoitetut sivuviran/-toimenhaltijat ovat ao. yliopiston pääviroissa/-toimissa, minkä lisäksi he toimivat yliopistollisen sairaalan sivuvirassa/-toimessa. Ylilääkärin ja apulaisylilääkärin (professori) sivuvirkojen/-toimien palkkioista hinnoittelemattomina

päättää työnantaja.

1 mom. Peruspalkka

Sivuviran/-toimenhaltijoille maksetaan sairaalatyöstä vähintään seuraava tehtäväkohtainen palkka:

		Peruspalkka €/kk 1.6.2022 lukien
L3SL9002	Erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät (kliininen opet- taja tai vastaava)	30 % liitteen 3 1 §:n palkkahinnoittelun 2 kohdan (erikoislääkärin, osaston- lääkärin vaativat tehtävät) peruspal- kasta
L3SL9003	Erikoislääkäri (~~apulaisopet-~~ ~~taja/yliassistentti~~kliininen opettaja tai vastaava)	30 % liitteen 3 1 §:n palkkahinnoittelun 2 3 kohdan (erikoislääkäri, osaston- lääkäri) peruspalkasta
L3SL9004	Erikoistuva lääkäri (assistentti)	20 % liitteen 3 1 §:n palkkahinnoittelun 2 3 kohdan (erikoislääkäri, osaston- lääkäri) peruspalkasta

		Peruspalkka €/kk 1.6.2023 lukien
L3SL9002	Erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät (kliininen opet- taja tai vastaava)	35 % liitteen 3 1 §:n palkkahinnoittelun 2 kohdan (erikoislääkärin, osaston- lääkärin vaativat tehtävät) peruspal- kasta
L3SL9003	Erikoislääkäri (~~apulaisopet-~~ ~~taja/yliassistentti~~kliininen opettaja tai vastaava)	305 % liitteen 3 1 §:n palkkahinnoitte- lun 2 3 kohdan (erikoislääkäri, osas- ton- lääkäri) peruspalkasta
L3SL9004	Erikoistuva lääkäri (assistentti)	20 % liitteen 3 1 §:n palkkahinnoittelun 2 3 kohdan (erikoislääkäri, osaston- lääkäri) peruspalkasta

2 mom. Työkokemuslisä

Sivuviranhaltijoilla noudatetaan KVTES:n palkkausluvun 12 §:n määräystä työkokemuslisästä. Työkokemuslisä lasketaan sivuvi- ran/-toimenhaltijan tehtäväkohtaisesta palkasta. Lisään oikeutta-

vana palveluna pidetään myös toimimista tässä tarkoitetuissa sivu- viroissa/-toimissa.

3 mom. Henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä

Edellä 2 mom:ssa määrätyn lisäksi voidaan sivuviran/-toimenhalti- jalle maksaa KVTES:n tarkoittamaa henkilökohtaista lisää ja ta- vanomaisten tehtävien lisäksi määrätyistä lisätehtävistä erillistä tehtävälisää yhteensä enintään 840,94 €, ellei paikallisesti erityi- sestä syystä toisin päätetä. Lisät ovat varsinaista palkkaa.

4 mom. Päivystyskorvaukset

Sivuviran/-toimenhaltijan päivystyskorvaukset määräytyvät työ- aikaluvun 11 §:n 1 ja 2 momentin mukaan kuitenkin siten, että ao. korvausmääräyksissä tarkoitettuna kuukausi- ja varsinai- sena palkkana pidetään vastaavan sairaalalääkärin kuukausi- ja varsinaista palkkaa. Päivystyksen aikaista aktiivityötä korvatta- essa otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtäviin käytetty aika. Korvattaessa päivystyksenaikainen aktiivityö vapaa-aikana se annetaan viikon pituisina vapaina, jolloin lääkärin palkkiosta vähennetään vastaava osuus, joka on viikkoa kohden palkkion euromäärä jaettuna luvulla 4,3.

Soveltamisohje

Sivuviran/-toimenhaltijoiden työaikaa ei ole sopimuksessa määri- telty, vaan sen suhteen noudatetaan aiemmin yleisesti omaksuttua käytäntöä. Yliopistoviranhaltijoiden/-toimenhaltijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukaista erotella toisaalta sairaalatyöhön ja toi- saalta yliopiston viran tai toimen hoidosta aiheutuviin tehtäviin.

Sivuviran/-toimenhaltijoiden päivystyskorvaukset määräytyvät pääsään- töisesti samalla tavoin kuin muiden sairaalalääkärien. Päivystyksenai- kaisena aktiivityönä otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtävissä toimittu aika. Mikäli lääkäri päivystysaikanaan suorittaa yliopiston pää- virkaan/-toimeen kuuluvia tehtäviä, näihin kulunutta aikaa ei oteta huo- mioon päivystyksenaikaista aktiivityötä korvattaessa.

5 a mom. Vuosi- ja sairauslomapoissaolo sekä äitiys- ja isyysvapaa

Sivuviranhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairaus~~loma~~poissaolo, äitiys- ja isyysvapaa määräytyvät kuten päävirassa toimivan sairaa- lalääkärin. KVTES:n ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pidetään edellä 1 momentissa mainittua tehtäväkohtaista palkkaa mahdollisine 2 ja 3 momenteissa määrättyine lisineen.

5 b mom. Vuosi- ja sairaus~~loma~~poissaolo sekä ~~äitiys- ja isyysvapaa~~ ras- kausvapaa- ja vanhempainetuuksia

Sivuviranhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairaus~~loma~~poissaolo, ~~äitiys- ja isyysvapaa~~ raskausvapaa ja vanhempainvapaa määräyty- vät kuten päävirassa toimivan sairaalalääkärin. KVTES:n ao. mää- räyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pidetään edellä 1 momentissa mainittua tehtäväkohtaista palkkaa mahdollisine 2 ja 3 momenteissa määrättyine lisineen.

Soveltamisohje

Perhevapaauudistuksen johdosta mm. sairausvakuutuslakia, työsopi- muslakia, lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja vuosiloma- lakia on muutettu. Lainsäädännön voimaantulossa on siirtymämääräyk- siä, joissa viitataan sairausvakuutuslakiin tehtyjen muutosten voimaan tuloon.

Tämän momentin (2b mom.) määräyksiä noudatetaan, jos lapsen las- kettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.

Xxxxx tämän sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 §.

74 | Sairaalalääkärit | III Sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

Liite 4

Sairaalahammaslääkärit

1 § Palkkahinnoittelu 1.6.2022 lukien

Sairaalahammaslääkärin virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa olevat yliopistollisessa sairaalassa Hammaslääkäriltä edellytetään kohdissa 1–4 tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin/erikoislääkärin oikeutta L4SH1000
2 Muut ylihammaslääkärit ja apulaisylihammaslääkärit/ verrattavassa asemassa olevat L4SH2000
3 Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät L4SH4200
4 Erikoishammaslääkäri L4SH4100
5
Erikoistuva hammaslääkäri/lääkärihammaslääkäri
5.1
Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut yhteensä vähintään
3 vuotta laillistetun hammaslääkärin virassa/tehtävässä
Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä.
Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna
hammaslääkärinä työskentely.
L4SH7003
5.2
Laillistettu hammaslääkäri
L4SH7000

Soveltamisohje: AKP 3 § Erän jakamisesta, ks. yleiskirje 2/2021.

Soveltamisohje

Palkkahinnoittelun soveltamisesta, ks. liitteen 2 1 §:n soveltamisohjeet 1 ja 2 ja liit- teen 3 1 §:n soveltamisohje.

Lääkärisopimusta sovelletaan myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin. Ks. tarkemmin yleiskirjeen x/2022 liitteenä y oleva muistio lääkärisopimuksen soveltamisalasta.

2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot

Liite 4

Päävirassa toimivalle sairaalahammaslääkärille maksetaan sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelossa sanotulta kultakin toimenpiteeltä toimenpidepalkkiot seuraavasti:

Korvaustaulukko 1.6.2022 lukien

	Säännöllinen työaika		Kliininen lisätyö
Toimenpide- ryhmä	Laillistettu hammas- lääkäri	Xxxxxxx- xxxxxxxxxxxxxx oikeuden omaava	Täyttä työaikaa tekevä erikoishammaslääkärin oikeuden omaava
	Palkkio, €	Palkkio, €	Palkkio, €
SHL 4	0,89	1,86	14,52
SHL 5	1,07	2,23	19,00
SHL 6	1,35	2,78	28,85
SHL 7	1,79	3,71	28,85
SHL 8	2,66	5,34	51,16
SHL 9	3,20	6,39	53,28
SHL 10	3,73	7,46	58,63
SHL 11	5,34	11,19	69,28
SHL 12	7,67	16,00	93,79
SHL 13	9,71	20,25	–
SHL 14	12,04	25,58	–
SHL 15	17,05	31,97	–
SHL 16	26,89	55,73	–

Soveltamisohje

Kirurgisissa toimenpiteissä, joihin osallistuu useampi hammaslääkäri, maksetaan päävastuulliselle toimenpidepalkkiot kuten erikoishammaslääkärin oikeuden omaavalle ja avustajille kuten laillistetulle hammaslääkärille.

Toimenpidepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että hammaslääkäri tekee toimenpiteen ym. täysin itsenäisesti ja omalla vastuullaan. Erikoistumiskoulutus- vaiheessa olevan hammaslääkärin katsotaan toimivan em. tavalla sen jälkeen, kun paikallisesti määritelty ajanjakso toimenpiteen ym. oppimiselle (ns. oppimisjakso) on kulunut.

Potilastietojärjestelmien muutoksista ja palkkauksesta, ks. liitteen 2 2 §:n 3 mom.

Liitteeseen 2 on lisätty väliaikainen 2 § 4 momentti varsinaisen palkan laskemises- ta lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020–31.3.2021. Samoja periaatteita noudate- taan myös liitteessä 4.

3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

Päävirassa/-toimessa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavalle sairaalahammaslääkärille maksetaan kliinisestä lisätyöstä jokaiselta potilaalta käyntipalkkio seuraavasti:

Korvaustaulukko 1.6.2022 lukien

Potilaskäynti	Palkkio/€
Potilaan käynti hammaslääkärin luona	3,52
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona (kutsutaan työhön vapaa-aikana työpaikalta poistuttua)	22,20
Yli 45 minuuttia kestävä käynti, lisäys kultakin alkavalta neljännestunnilta (erillisessä käynnissä potilaan luona käyntiaika luetaan matka-aikaan)	5,57

4 § Työaikaluvun ja liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen

Edellä sanotun lisäksi noudatetaan työaikaluvun 9 ja 11 §:n määräyksiä päivystyskorvauksista sekä liitteen 3 määräyksiä yliopistollisten sairaaloiden sivuviran/-toimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista.

Tässä tarkoitettuja sivuviran/-toimenhaltijoita ovat

		Peruspalkka €/kk 1.6.2022 lukien
L4SH9002	Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)	30 % liitteen 4 1 §:n palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät) peruspalkasta
L4SH9003	Erikoishammaslääkäri (kliininen opettaja tai vastaava ~~apulaisopettaja/yliassistentti/~~ lehtori/ osastonhammaslääkäri)	30 % liitteen 4 1 §:n palkkahinnoittelun 3 4 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta
L4SH9004	Erikoistuva hammaslääkäri (assistentti)	20 % liitteen 4 1 §:n palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta

		Peruspalkka €/kk 1.6.2023 lukien
L4SH9002	Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)	35 % liitteen 4 1 §:n palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät) peruspalkasta
L4SH9003	Erikoishammaslääkäri (kliininen opettaja tai vastaava ~~apulaisopettaja/yliassistentti/~~ lehtori/ osastonhammaslääkäri)	305 % liitteen 4 1 §:n palkkahinnoittelun 3 4 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta
L4SH9004	Erikoistuva hammaslääkäri (assistentti)	20 % liitteen 4 1 §:n palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta

Soveltamisohje

Hinnoittelemattomat ylihammaslääkärin ja apulaisylihammaslääkärin (professori) sivuvirat, ks. liitteen 3 4 §:n soveltamisohje.

Liite 5

Kunnalliset eEläinlääkärit

I Palkkaus

1 a § Palkkahinnoittelu 1.8.2020 lukien 1.6.2022

	Peruspalkka €/kk
Virkanimike/Tehtävä	Tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto	Laillistettu eläinlääkäri
1 Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri L5EL3000	4 484,43	4 335,17
2
Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai
vastaavana eläinlääkärinä toimiva
praktikkoeläinlääkäri *
L5EL4000
– ympäristöterveydenhuollon ym.
tehtävistä	4 484,43	4 335,17
– praktiikkatehtävistä	2 081,35	1 811,15
3
Muu praktikkoeläinlääkäri
L5EL5010	2 081,35	–
L5EL5000	–	1811,15

* Ks. 2 kohdan kaksijakoisesta tehtäväkohtaisesta palkasta soveltamisohjeen 4 kohta.

Soveltamisohje

1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset

Ympäristöterveydenhuollon johtaja, I kaupungineläinlääkäri, johtava hygieenikko ja terveysvalvonnan johtaja sekä laboratorion johtajana toimiva kokopäivätoimi- nen hygieenikko ovat hinnoittelun ulkopuolisia. Ympäristöterveydenhuollon yksikköä johtava eläinlääkäri, nimikkeestä riippumatta on hinnoittelun ulkopuolinen.

Lääkärisopimusta sovelletaan myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin. Johtotehtävissä toimivan eläinlääkärin tehtävä kuuluu LS:n soveltamisalaan,

mikäli tehtävään sisältyy eläinlääketieteellisen substanssin johtamista, muuta LS:n piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Liite 5

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää eläinlääketieteellistä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Tehtävän sisällöstä riippuen tehtävä voi kuulua johonkin palkkahinnoittelukohtaan, mutta voi olla myös hinnoittelun ulkopuolinen.

2 Tehtävän vaativuuden arviointi ja tehtäväkohtaisen palkan määrittely

Määriteltäessä eläinlääkärin tehtäväkohtaista palkkaa häneen sovellettavassa palkkaryhmässä KVTES:n palkkausluvun 9 §:n mukaan otetaan tehtävän vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä huomioon mm. seuraavia tekijöitä:

– väestöpohja työn ulottuessa useamman kunnan alueelle ja kuntien välinen yhteistyö muutoinkin, jolloin esim. isompia alueita muodostettaessa erikoistu- mista edellyttäviä tehtäviä voidaan keskittää jollekin tai joillekin viranhaltijoille/

– alueen elinkeinorakenne (kuten valvottavien teollisuus- ja muiden laitosten määrä, koko ja luonne), rajaan tai satamaan liittyvät erityistehtävät

– ympäristönsuojelun tehtävien ja ympäristölupa-asioiden määrä ja laatu ja ulkopuolelle myytävien palvelujen luonne ja määrä

– eläinlääkärillä mahdollisesti oleva erityispätevyys, jota voidaan hyödyntää virkatehtävissä.

Palkkauksellisesti otetaan huomioon ja tuetaan valtakunnallisten ja seudullisten kehittämishankkeiden ja suunnitelmien tavoitteiden toteuttamista paikallisesti silloin, kun niiden seurauksena on eläinlääkärien tehtävien määrään ja laatuun vaikuttavia olennaisia muutoksia taikka keskinäiseen työnjakoon ja tehtäväjärjestelyihin johtavia merkittäviä ratkaisuja (ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n soveltamisohjeiden kohta 1 viranhaltijan tehtäväkuvauksen tarkistamisesta ja tehtävän vaativuuden uudelleen arvioinnista tehtävämuutosten yhteydessä).

3 Kokopäivätoiminen hygieenikko

1 §:n 1 kohdan kokopäivätoimiset hygieenikot ovat kokonaispalkkausjärjestelmässä (tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja mahdollinen henkilökohtainen lisä) ja kokonaistyöajassa. Heidän säännöllinen työaikansa on keskimäärin 38 tuntia 15 minuutta viikossa (ks. lääkärisopimuksen työaikaluvun 2 § 1 mom., 2 mom., 3 mom. ja 4 mom.).

Kokopäivätoimisten hygieenikkojen tehtävät muodostuvat eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) tarkoitetuista ympäristöterveyden- huollon valvonta- ja tarkastustehtävistä, laboratorioeläinlääkärin tehtävistä, ympäristöterveydenhuollon suunnittelu-, ohjaus-, neuvonta- ja tiedotustehtävistä sekä muista työnantajan määräämistä viranomaistehtävistä kuten eläinsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävistä sekä eläintautien vastustamistehtävistä. Johtavassa ja esimiesasemassa olevien päätehtävät muodostuvat terveysvalvonnan johtamis-, esimies, suunnittelu- ja muista

hallinnollisista viranomaistehtävistä.

4 Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikkoeläinlääkäri

1 §:n 2 kohdassa tarkoitettu praktikkoeläinlääkäri vastaa johtosäännön tai viranomaisen määräyksen perusteella ympäristöterveydenhuollon ja muista edellä kohdassa 3 todetuista tehtävistä ja hoitaa lisäksi praktiikkaa. Mikäli kunnassa/kuntayhtymässä ei ole koko- tai osapäivätoimista hygieenikkoa eikä eläinlääkärille säädösten perusteella kuuluvia ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviä ole annettu toisen kunnan/kuntayhtymän hoidettavaksi, katsotaan yhden eläinlääkärin toimivan tässä kohdassa tarkoitetussa tehtävässä.

Tällaisen eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka määräytyy ympäristöterveyden- huollon tehtäviin (valvonta- ja tarkastus- yms. tehtävät, ks. edellä kohta 3) ja johtajan/vastaavan eläinlääkärin hallinnollisiin viranomaistehtäviin määrätyn työajan sekä praktiikkaan keskimäärin käytettävän työajan perusteella palkkahinnoittelua käyttäen (peruspalkkaa em. työaikojen suhteessa määritettäessä käytetään täytenä työaikana 38,25 viikkotuntia). Määräystä sovelletaan, mikäli ympäristöterveydenhuollon tehtäviin ja hallinnollisiin tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 3–33 tuntia viikossa. Peruspalkkaa tarkistetaan tehtävämuutoksia vastaavasti tarvittaessa vuosittain. Määräyksessä tarkoitetun praktikkoeläinlääkärin palkkauksesta voidaan sopia toisinkin kunnan/kuntayhtymän ja eläinlääkärin välillä.

Esimerkki

Terveysvalvonnan johtajan/vastaavan eläinlääkärin tehtäviin ja ympäristöterveyden- huollon tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 15 t 18 min viikossa, mikä on

40 % 38,25 tunnin työajasta. Hänen peruspalkkansa määräytyy seuraavasti: 40/100 x (taulukon ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävät kohdassa määritelty peruspalkka) + 60/100 x (taulukon praktiikkatehtävät määritelty peruspalkka).

Ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävien osalta peruspalkkaa määrättäessä otetaan tehtävien vaativuuteen vaikuttavina tekijöinä huomioon 2 kohdassa

todetut seikat.

5 Muu praktikkoeläinlääkäri

5.1 Palkkausjärjestelmä ja tehtävät

1 §:n 3 kohdassa tarkoitetun muun praktikkoeläinlääkärin palkkaus muodostuu työnantajan maksamasta varsinaisesta palkasta ja kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista palkkioista. Praktikkoeläinlääkärit eivät siis ole kokonaispalkkaus- järjestelmässä eikä heidän säännöllistä työaikaansa ole sopimuksessa määrätty. Näin ollen määräytyy sijaisen tms. palkkaus vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana riippumatta sijaisten palvelussuhteen pituudesta (vrt. KVTES:n palkkausluvun 19 §).

Valvonta- ja tarkastustehtävät ja muut viranomaistehtävät

Edellä 1 §:n 3 kohdassa määrättyyn praktikkoeläinlääkärin peruspalkkaan katsotaan sisältyvän ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviä sekä muita työnantajan määräämiä viranomaistehtäviä keskimäärin 3 tuntia viikossa eläinlääkintähuoltolaissa virkaeläinlääkärille säädettyjen tehtävien ohella.

Liite 5

Myös praktikkoeläinlääkäri, jonka tehtäviin ei säännönmukaisesti kuulu eläin- lääkintähuoltolain 15 §:n 3 momentin mukaisia valvontatehtäviä ja/tai tehtävien määrä ei sisälly edellisessä kappaleessa tarkoitettuun kolmeen tuntiin, voi kuitenkin satunnaisesti joutua suorittamaan näitä valvontatehtäviä. Tällöin hänelle maksetaan tällaiseen tehtävään käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien tuntipalkka. Tehtävään käytetyksi ajaksi luetaan valvontatehtävään välittömästi liittyvään valmisteluun ja jälkiselvittelyyn käytetty aika.

Tuntipalkka lasketaan käyttäen palkkaa, joka muodostuu joko vähintään koko- päivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä tai kunnassa vastaavaa työtä tekevän kokopäivätoimisen valvontaeläinlääkärin tehtäväkohtaisesta palkasta ja tästä lasketuista ao. praktikkoeläinlääkärin työkokemuslisästä. Tuntipalkan jakajana käytetään lukua 160. Siltä osin, kun tällainen valvontatehtävä suoritetaan työaikaluvun 1 §:ssä tarkoitettuna epämukavana työaikana, maksetaan praktikkoeläinlääkärille siihen käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien ao. määräyksen mukaiset epämukavan työajan korvaukset. Eläinlääkärin tulee toimittaa työnantajalle yksilöity selvitys valvontatehtävistä ja niihin käytetystä ajasta työnantajan edellyttämässä ajassa.

Mikäli praktikkoeläinlääkärin tehtävissä alueellisen yhteistyön tms. hankkeiden tai lainsäädäntöuudistusten seurauksena tapahtuu olennaisia ja pysyviä muutoksia ympäristöterveydenhuollon yms. tehtävien määrässä, määritellään hänen tehtäväkohtainen palkkansa uudelleen 1 §:n 2 kohdassa (vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikko) määräystä noudattaen (ks. edellä 1 §:n soveltamisohje 4).

Työnantaja ja eläinlääkäri voivat sopia palkkauksesta valvontatehtävien osalta toisinkin, jolloin ei myöskään noudateta edellä 1 §:n määräystä vähimmäisperus- palkasta.

Huomautus

Kunnaneläinlääkärin eläkkeessä huomioitavat ansiot määräytyvät Julkisten alojen eläkelain (81/2016) 85 §:n 5 momentin mukaan.

5.2 Praktikkoeläinlääkärien eräistä työjärjestelyistä

Praktikkoeläinlääkärien tehtäviin kuuluu yleensä eläinlääkäriavun antamisen ohella viranomaistehtäviä (mm. eläinsuojelu, tarttuvat taudit, elintarvikelain mukaiset valvontatehtävät), joiden suorittaminen voi vaatia pidempää yhtäjaksoista työrupeamaa työpäivän (arkipäivänä päiväaikana) kuluessa ja/tai joiden suorittaminen on perusteltua pyrkiä keskittämään ennalta määrätyiksi ajoiksi. Tällaisia tilanteita varten voidaan kunnassa/kuntayhtymässä tai päivystysrenkaaseen yms. kuuluvien kuntien kesken esim. sopia, että eläinlääkärille tiettynä aikana tulevat kiireelliset sairausmatkat ohjataan alueen muille eläinlääkäreille. Em. työjärjestelyt toteutetaan eläinlääkärien kesken vastavuoroisuusperiaatteella.

Kyseessä ei ole eläinlääkintähuoltoa koskeva eläinlääkäripäivystys, jolta suoritettaisiin päivystyskorvauksia.

5.3 Eräät päivystävät eläinlääkärit

Eräillä päivystävillä eläinlääkäreillä tarkoitetaan muita kuin oman kunnan/kunta- yhtymän tai sovittuun päivystysrenkaaseen kuuluvia eläinlääkäreitä. Em. eläin-

lääkäri otetaan tehtävistä riippuen lähtökohtaisesti määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen (esim. viikonlopun/muun päivystysrupeaman päivystävä eläinlääkäri). Julkista valtaa sisältäviä tehtäviä voidaan tehdä vain virkasuhteessa. Ks. kuntalain (410/2015) 87 §:n 2 momentti virkasuhteeseen ottamisesta ilman perustettua virkaa.

Yksinomaan eläinlääkäripäivystykseen osallistuvien eläinlääkärien palkkauksesta ei ole sopimusmääräyksiä. Usein heille maksetaan 6 §:ssä sanotut päivystyksen peruskorvaukset ja lisäksi heillä on oikeus taksan mukaisiin palkkioihin, joskin palkkioperusteet saattavat vaihdella.

2 § ~~Kunnallinen~~ eEläinlääkäritaksa

1 mom. Praktikkoeläinlääkärillä on oikeus periä antamastaan eläinlääkärin avusta ja todistuksista eläimen omistajalta tai haltijalta kulloinkin voimassa olevan kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisetpalkkiot.

2 mom. Kokopäivätoiminen hygieenikko, joka on määrätty säännöllisen työ- aikansa lisäksi osallistumaan eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen, on oikeus periä päivystysaikana edellä 1 momentissa tarkoitetun taksan mukaiset palkkiot.

Soveltamisohje

1 Taksan peruste

Kunnallinen eEläinlääkäritaksa perustuu eläinlääkintähuoltolain 19

§:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain lain kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista 2 §:n säännöksiin. Taksan palk- kioista sovitaan ~~Kunnallisen työmarkkinalaitoksen~~ Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja JUKO ry:n kesken. ~~Kunnallista~~ eEläinlääkäritaksaa sovelletaan normaalisti myös niissä tapauksissa, joissa kunta eläinlääkintähuoltolain 22 §:n perusteella korvaa hyötyeläimen omistajalle tai haltijalle osan taksan matkakustannuksista sekä käynti- ja toimenpidemaksuista.

2 Matkakulut

Taksassa tarkoitetun eläinlääkäriavun antamisesta johtuvat matka- kustannukset suorittaa eläimen omistaja taksan 7 §:n 3 momentin perusteella. Muusta kuin taksassa tarkoitettua eläinlääkärin apua koskevasta virka- tai virantoimitusmatkasta maksetaan matkakustannusten korvaukset KVTES:n matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen 16 mukaan.

3 Kokopäivätoimiset hygieenikot

Mikäli kokopäivätoiminen hygieenikko joutuu säännöllisenä työaika- naan esim. praktikkoeläinlääkärin estyneenä ollessa suorittamaan ensiapuluonteisen tms. käynnin, hänellä on oikeus periä taksassa

Liite 5

sanotut palkkiot eläimen omistajalta. Käyntiin kulunutta säännöllistä työaikaa ei tästä syystä teetetä takaisin, mutta oikeus lääkärisopi- muksen työaikaluvussa määrättyihin työaikakorvauksiin syntyy vasta kun kokopäivätoimisen hygieenikon säännöllinen työaika on ylittynyt.

Työaikakorvauksia ei suoriteta myöskään silloin, jos hygieenikko säännöllisen työaikansa ulkopuolella joutuu suorittamaan ensiapuluontoisen tms. käynnin, mistä hänellä on oikeus periä taksassa sanotut palkkiot eläimen omistajalta.

84 | Kunnalliset eläinlääkärit | I Palkkaus

II Lepoajat

3 § Viikkolepo

1 mom. Siirtymämääräys

Uudet viikkolepomääräykset astuvat voimaan 1.1.2021.

2 1 mom. Eläinlääkärin työskentely järjestetään viisipäiväisen työviikon pohjalle, mikäli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta mahdollista.

3 2 mom. Eläinlääkärin virantoimitusvelvollisuus on järjestettävä niin, että viranhaltija saa kerran kalenteriviikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia viikossa.

4 3 mom. Viikkolepo toteutetaan 4 §:n mukaisten päivystysvapaiden avulla, jos se ei muuten toteudu.

5 4 mom. Eläinlääkäreihin ei sovelleta tämän sopimuksen työaikaluvun 6

§:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.

6 5 5 mom. Eläinlääkärin suostumuksella työskentely voidaan järjestää tila- päisesti toisinkin kuin edellä tässä pykälässä on sanottu.

Soveltamisohje

Eläinlääkärin viisipäiväinen työviikko tarkoittaa sitä, että eläinlääkäri työskentelee lähtökohtaisesti kuukauden jokaisena arkipäivänä (ma- pe) virka-aikaan, ks. eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 11 § (viittaus- määräys).

Viikkolepo tarkoittaa sitä, että viranhaltijalle annetaan kalenteriviikon aikana keskimäärin 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä. Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. arkipyhän, vuosiloman, tai muun virkavapaan vuoksi siten, että 2 momentin mukainen viikkolepo

toteutuu, viikkolepo katsotaan saaduksi. Sairausloma ja tilapäinen hoitovapaa eivät ole tässä tarkoitettua viikkolepoa.

Viikkolevon antaminen mahdollistetaan eläinlääkintähuollon kannalta tarkoituksenmukaisin viikonloppu- ja arkipäivystysjärjestelyin sekä tarvittaessa sijaisjärjestelyin. Lähtökohtana on, että vapaapäivät annetaan arki- ja viikonloppupäivystysjärjestelyin vastavuoroisuusperiaatteella siten, että kunnan/kuntayhtymän omat eläinlääkärit hoitavat toistensa tehtävät ilman sijaista ja eri korvausta.

4 § Eläinlääkärin päivystysvapaa

Uudet päivystysvapaamääräykset astuvat voimaan 1.1.2021.

Mikäli eläinlääkäri päivystää viikonlopun aikana, hänelle annetaan samana viikonloppuna 32 tehtyä päivystystuntia kohti yksi päivystysvapaa. Mikäli eläin- lääkäri päivystää koko viikonlopun (pe klo 16 – ma klo 8), tästä syntyy kaksi vapaapäivää. Päivystysvapaat pitää sijoitella niin, että 3 § 3 momentin mukainen viikkolepo toteutuu.

Päivystyksestä, jota tehdään pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, hela- torstaina, juhannusaattona sekä sellaisena päivänä, jona uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, eläinlääkärille annetaan yksi päivystysvapaa tehtyä kokonaista arkipyhäpäivystystä kohden.

Jokaista 64 arkipäivystyskorvauksella korvattua päivystystuntia kohden eläinlääkäri saa yhden päivystysvapaan.

Soveltamisohje

Eläinlääkärin päivystysvapaalla tarkoitetaan sitä, että eläinlääkäri on vapautettu virkavelvollisuudestaan ja päivystysvelvollisuudestaan. Päivystysvapaita on sijoitettava siten, että 3 §:n mukainen viikkolepo toteutuu. Eläinlääkärin päivystys- vapaa ei tarkoita päivystyskorvausten vaihtamista vapaaksi.

Eläinlääkintähuollon toimintoja ja päivystystä järjestettäessä tulee huolehtia siitä, ettei eläinlääkärien työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi työn kuormittavuuden hallitsemiseksi ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi.

On suositeltavaa, että eläinlääkäri päivystää keskimäärin korkeintaan joka viides arkipäivä. ~~ja joka viides viikonloppu.~~ Eläinlääkärin ei tulisi päivystää yli kahta arkipäiväpäivystystä peräkkäin.

Viikonlopun päivystys pitäisi jakaa eläinlääkärien kesken, mikäli eläinlääkintähuollon tarkoituksenmukainen toiminta tämän mahdollistaa.

Mikäli eläinlääkäri kuitenkin päivystää koko viikonlopun, on suositeltavaa, että eläinlääkäri päivystää korkeintaan joka viides viikonloppu.

Kun tehtävien hoitamiseksi tarvitaan ulkopuolinen eläinlääkäri, tämä voidaan ottaa määräaikaiseksi viranhaltijaksi tai työsopimussuhteeseen. Ks. kuntalain

(410/2015) 87 §:n 2 momentti virkasuhteeseen ottamisesta ilman perustettua virkaa.

Työnantajan tulee vapauttaa raskaana oleva viranhaltija klo 23–6 välillä tapahtuvasta päivystyksestä ja osoittaa viranhaltija työskentelemään klo 23–6 ulkopuolella, jos päivystys yöllä lääkärin lausunnon perusteella on haitallista raskaana olevan viranhaltijan terveydelle tai sikiön terveydelle ja kehitykselle.

Päivystävän eläinlääkärin työkyky huomioiden 28 raskausviikon jälkeen suositellaan, että viranhaltija vapautetaan kokonaan päivystysvelvollisuudesta. Mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa viranhaltijan vapauttamisella toiminnallisista syistä johtuen, ao. viranhaltijan päivystysvuoroja vähennetään tai lyhennetään.

Työnantaja voi aina vapauttaa viranhaltijan päivystysvelvollisuudesta tai vähentää/lyhentää päivystysvuoroja raskausviikkojen lukumäärästä riippumatta, jos tämä on aiheellista viranhaltijan työkyky ja tilanne muuten huomioiden.

Mikäli viikonlopun päivystys on jaettu kahden eläinlääkärin kesken (vuoronvaihto on sovittu esimerkiksi lauantaihin klo 20–22), on tarkoituksenmukaista sopia, että molemmat eläinlääkärit saavat yhden päivystysvapaan jaetusta viikonloppupäivystyksestä.

Soveltamisohje

Vaihtoehtoisesti joustavien päivystysjärjestelyjen mahdollistamiseksi voidaan eläinlääkärin päivystysvapaat laskea myös suoraan tehtyjen päivystystuntien perusteella.

Jokaista tehtyä 64 päivystystuntia kohden annetaan yksi vapaa, johon tunnit lasketaan kertoimella:

- 1, kun kyse on arkena 16–08 tehdystä päivystyksestä.

- 1,6 kun kyse on arkipyhänä tehdystä päivystyksestä.

-2 kun kyse on viikonloppuna tehdystä päivystyksestä.

Päivystysvapaat on pidettävä kokonaisina päivinä.

Tässä sopimuksessa tarkoitetut vapaapäivät annetaan vapaa-ajan muodossa eikä niiden sijasta voida käyttää rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä esim. sen vuoksi, että eläinlääkärin virkasuhde päättyy, ei pitämättä jääneistä vapaapäivistä makseta rahakorvausta.

Kun viikkolepo on toteutunut, jäljelle jääneet vapaapäivät voidaan pitää eläinlääkintähuollon toimintojen kannalta tarkoituksenmukaisena ajankohtana. Vapaapäiviä saa kertyä kuitenkin enintään 20. Työnantaja huolehtii, että päivystysvapaat pidetään kohtuullisessa ajassa, niin että niitä ei kerry yli 20 päivää.

5 § Siirtymämääräys

LS 2018–2019 liite 5 3 §:n 2 momentin mukaisesti kerätyt vapaapäivät siirretään 4 §:n mukaisiksi päivystysvapaapäiviksi. Yli 20 päivää ylittävät päivät

täytyy pitää 31.12.2020 mennessä, mikäli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoi- tuksenmukaisen järjestämisen kannalta mahdollista.

III Päivystys

6 5 a § Päivystyskorvaukset

Peruskorvaukset

Eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksen peruskorvauksena jokaiselta päivystystunnilta

1 31 % perjantaista klo 16.00 alkaen maanantaihin klo 8.00 saakka sekä arki- pyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 16.00 alkaen ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 saakka (ns. pyhäpäivystys)

2 18 % muuna aikana (ns. arkipäivystys)

laskettuna korottamattomasta tuntipalkasta, joka saadaan 1 §:n 3 kohdan praktikkoeläinlääkärinä toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta kerrottuna 1,8:lla.

5 b §

Eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksen peruskorvauksena jokaiselta päivystystunnilta

3 ~~31 %~~ 9,74 € perjantaista klo 16.00 alkaen maanantaihin klo 8.00 saakka sekä arki- pyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 16.00 alkaen ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 saakka (ns. pyhäpäivystys)

4 ~~18 %~~ 5,71 € muuna aikana (ns. arkipäivystys)

laskettuna korottamattomasta tuntipalkasta, joka saadaan 1 §:n 3 kohdan prak- tikkoeläinlääkärinä toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta kerrottuna 1,8:lla.

Uudet päivystyskorvaukset tulevat voimaan 1.1.2023.

Soveltamisohje

Päivystyskorvausten maksaminen edellyttää ~~toimivaltaisen kunnallisen~~ ~~viran- omaisen~~ työnantajan vahvistamaa ja hyväksymää päivystysjärjestystä.

Esim. torstaiksi sattuvasta itsenäisyyspäivästä maksetaan sopimuksessa sanottu ns. pyhäpäivystyskorvaus itsenäisyyspäivää edeltävän päivän keskiviikkoillasta lukien itsenäisyyspäivän jälkeisen perjantaipäivän aamuun saakka.

Eläinlääkärin päivystysajalta ei suoriteta tämän sopimuksen ~~yleisessä osassa~~ työaikaluvussa määrättyjä työaikakorvauksia.

Terveyskeskusten hammas- lääkärien toimenpideluettelo ~~1.1.2021~~ 1.1.2023‌

Yleisohjeet

1 Toimenpidepalkkio maksetaan käynnin yhteydessä hammaslääkärin suorittamalta kultakin toimenpideluettelossa sanotulta toimenpiteeltä, ellei ao. toimenpiteen kohdalla ole toisin todettu.

2 Kaikki jonkin toimenpiteen suorittamiseksi tarpeelliset toimenpiteet sisältyvät kyseiseen toimenpiteeseen, xxxxx xx. toimenpidettä ole erikseen mainittu luettelossa.

3 Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että potilaan hoitoon käytetty aika ja tuolloin suoritetut toimenpiteet täytyy olla oikeassa suhteessa toisiinsa.

4 Kliinisten alojen erikoishammaslääkäreillä tarkoitetaan kliinisen hammas- hoidon, suukirurgian/suu- ja leukakirurgian, oikomishoidon sekä hammas- lääketieteellisen diagnostiikan erikoishammaslääkäreitä.

Toimenpideluettelo

(TKHL = toimenpideryhmä)

TKHL	Korvattavat toimenpiteet
TKHL 2
204	Oikomishoidon suunnittelu Yksinkertaisin kojein (ristikumivedot, hionnat) tapahtuvan oikomishoidon kirjallinen hoitosuunnitelma.
205	Potilaan esilääkitys I.m.- i.v.- p.r. ja p.o.-lääkitys jälkivalvontoineen.
212	Hampaan poisto osittain, hemisektio Esim. monijuurisen hampaan yhden juuren poisto. Monijuurisen hampaan halkaisu. Ei sisällä juurihoitoa.
214	Parodontologinen hoito, erittäin suppea tai suppea. Kesto enintään 20 min.
217	Hampaan poisto
219	Pulpotomia
222 220	Yhden pinnan täyte Suppea karieksen hoidon toimenpide • yhden pinnan täyte • resiini-infiltraatiokäsittely hampaan vapaalle pinnalle • hampaiden käsittely hopeadiamiinifluorilla tai vastaavalla aineella • vaiheittainen karieksen poisto erillisellä käynnillä • hammasytimen välitön kattaminen erillisellä käynnillä

Document Metadata

Table of Contents

Contract

Document Metadata