OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Ammattikorkeakoulu keskittää toimintaansa kahdelle kampukselle Linnanmaalle ja Kontinkankaalle vuoteen 2020 mennessä. Tässä yhteydessä modernisoidaan oppimis- ja tutkimusympäristöt yhdessä Oulun yliopiston kanssa.

Oulun ammattikorkeakoulu vahvistaa rooliaan Oulun Innovaatioallianssissa ja tähän kytkeytyvässä yritysyhteistyössä alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Ammattikorkeakoulu kehittää paikallisten koulutus- ja tutkimusyksiköiden sekä Life Sciences -alan yritysten kanssa bioalan, terveysalan sekä ICT-osaamisen verkottunutta OuluHealth -osaamiskeskittymää. Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö, voimavarojen kokoaminen ja rahoituspohjan laajentaminen.

Ammattikorkeakoulut (Centria, Diak, KAMK, Lapin AMK, OAMK) laativat yhteistyössä alueen yliopistojen (OY, LY) ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa suuntaviivat Pohjois-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö ja voimavarojen kokoaminen.

Oamk-OY-yhteistyön tiivistäminen

OKM:n tulevaisuuskatsauksessa 2018 todetaan, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat erillisiä koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Työn murros ja siitä seuraava jatkuvan oppimisen tarve on koko koulutusjärjestelmän haaste. Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä halutaan tiivistää.

Oulussa isona tavoitteena on kehittää oululaisten korkeakoulujen yhteistyömalli, erityisesti yhteiskampus, joka luo mahdollisuuden kehittää kilpailukykyinen ja vetovoimainen osaamiskeskus, joka vastaa erinomaisesti tulevaisuuskatsauksessa esitettyihin reunaehtoihin ja haasteeseen. Ammattikorkeakoulun vahva työelämäyhteistyön osaaminen on tässä avaintekijä. Tämä luo pohjan koko Oulun seudun menestykselle.

Yhteistyön tiivistämisen merkittävät virstanpylväät:

1.Xxxxxx hallitus hyväksyi SYKin tarjouksen siirtää 70% Xxxxxx toiminnoista Linnanmaan yo-kampukselle 31.10.2016.

2.Oamkin tj. allekirjoitti 30.11.2017 20 v. vuokra-sopimuksen alkaen 1.7.2020.

3.Xxxxxx omistajat ja Oulun yliopisto sopivat Oamkin 50,5% omistuksesta Oulun yliopistolle allekirjoittamalla kauppakirjan ja osakassopimuksen 7.6.2018.

Nyt tehty omistajuusjärjestely auttaa olennaisesti edellytysten luontia onnistumiselle edellä kuvatussa tulevaisuuskatsauksen tavoitteessa, eikä uhkaa korkeakoulujen omien profiilien mukaisten toimintojen toteuttamista, koska erilliset korkeakoululait ja rahoitusjärjestelmät säilyvät.

Yhteistyö tuo siis mukanaan hienot mahdollisuudet. Tämä edellyttää kunnollista, laajaa ja sitoutunutta suunnitteluprosessia sekä valmiutta muutoksiin molemmissa korkeakouluissa. Lähtökohtana ovat yhteinen visio ja tahtotila sekä yhteistyön pelisäännöt, joiden määrittelyä ja toteutumista ohjaa korkeakoulujen ylimmistä johdoista koostuva yhteistyön johtoryhmä (vrt. konsernineuvosto LUT-konsernissa).

Erityisesti ammattikorkeakoulussa viime vuosien isot rahoitusleikkaukset, ja erityisesti vuodelle 2019 ennakoitu 3 M¤ leikkaus verrattuna vuoteen 2018, tarkoittavat, että henkilöresursseihin kohdentuu sopeutustarve ja jo ennestään resurssit ovat erittäin tiukilla perustoiminnankin hoitamisessa. Ilman OKM:n taholta tulevaa lisärahoitusta kunnollinen yhteisten toimintojen suunnittelu ja toteutus sekä järjestelmien yhteensovitus jää pahasti vajavaiseksi. OKM:lle Oulu voi toimia malliesimerkkinä ja pilottina siitä, miten kaksi omilla sektoreillaan vahvaa korkeakoulua voivat tehdä tiivistä yhteistyötä - alueen parhaaksi - omat vahvuutensa ja profiilinsa säilyttäen. Oamk esittää, tämän uuden strategisen avauksen rahoittamiseksi, nykyiseen strategiarahoituksensa tasoon 2 M¤ vuosittaisen lisärahoituksen neljän vuoden siirtymävaiheeseen

vv. 2019-2022, yhteensä 8 M¤.

Oamkin ja OY:n yhteistyön suunnitelma

Oulun yliopisto toimitti 15.3.2018 oman välitarkastelu-materiaalinsa. Liittyen Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun tiivistyvään yhteistyöhön siinä esitettiin seuraava korkeakoulujen yhdessä laatima suunnitelma omistusjärjestelyksi ja yhteistyön tiivistämiseksi:

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat Oulussa toimivat korkeakoulut, joiden strategisella ja operatiivisella yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä toiminnallisia hyötyjä. Vahvat korkeakoulukokonaisuudet ovat alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä toimijoita.

Toiminnallisen ja taloudellisen yhteistyön syventämisen mahdollistamiseksi Oulun yliopisto on 14.2.2018 ehdottanut Oulun ammattikorkeakoulun omistajille, että Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun omistajien välillä tehtäisiin osakkeiden siirtoon perustuva omistusjärjestely, jonka lopputuloksena Oulun yliopisto tulisi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistajaksi.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu olisivat omistusjärjestelyn jälkeenkin kaksi vahvaa korkeakoulua, joiden toiminta ja strategia ovat edelleen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien mukaisia. Korkeakoulujen perustehtävät säilyvät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisesti ja niillä on edelleen myös omat erilliset rahoitusjärjestelmänsä. Oulun yliopistolla ja Oulun ammattikorkeakoululla on

näin ollen jatkossakin omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä ja profiilinsa.

Tämän dokumentin tarkoituksena on esitellä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun uusia yhteistyömuotoja ja toimenpiteitä (T1, T2 jne.), joita uuden omistusjärjestelyn myötä on tarkoitus käynnistää Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiarahoituksen turvin.

Suunnitelma toimenpiteiksi

Vetovoimaisen ja kilpailukykyisen korkeakoulukokonaisuuden muodostuminen. Omistusjärjestely mahdollistaa kansainvälisesti ja kansallisesti vetovoimaisen suuren korkeakoulukokonaisuuden muodostamisen. Tämä korkeakoulukokonaisuus on laaja-alainen, tutkimuksessa, koulutuksessa sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa kilpailukykyinen ja kansainvälinen työelämää ja yhteiskuntaa palveleva yhteisö. Suunnitellussa korkeakoulukokonaisuudessa huolehditaan koulutusalojen moninaisuuden säilyttämisestä ja siitä, että se on houkutteleva paikka tehdä tutkimusta, opettaa ja opiskella.

-T1: innovaatiokampus: innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä tukevan korkeakoulukokonaisuuden muodostaminen esim. mahdollistamalla joustavasti erilaisia koulutus-, tutkimus- ja kehityskokeiluja

-T2: ketterän kokeilukulttuurin mahdollistavan digitaalisen toiminta-alustan luominen

-T3: kansainvälisesti vetovoimaisen toimintaympäristön luominen: esim. aidosti kaksikielinen (suomi- englanti) korkeakoulukokonaisuus

-T4: korkeakouluyhteisön (henkilöstö ja opiskelijat) osallistamisen toimintakulttuurin ja -kanavien luominen: esim. yleiset palautekanavat ja palvelupalautteet; opiskelijaintra

Alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaaminen. Oulun ja Pohjois-Suomen alueen työelämän nykyiset tarpeet ja tuleva kehittäminen edellyttää monipuolisista yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Joustavat opintopolut varmistavat jatkuvan oppimisen elämän eri tilanteissa ja laajempi ja monipuolisempi opintotarjonta vastaa teollisuuden ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin.

-T1: strateginen koulutuksen suunnittelu ennakointiin perustuen

-T2: ura- ja työelämäohjaus: esim. harjoittelumahdollisuuksien systemaattinen esiintuominen ja rakentaminen osaksi opintoja

-T3: elinikäisen oppimisen mahdollisuudet: esim. yhdessä tuotettu monipuolinen täydennyskoulutustarjonta

Opintojen suoritusmahdollisuuksien, opiskelukokemuksen ja yksilöllisyyden paraneminen. Opiskelijoiden näkökulmasta korkeakoulujen yhteistyöllä parannetaan korkeakouluopintojen suorittamismahdollisuuksia, lisätään opintopolkujen joustavuutta ja monimuotoisuutta, lisätään valinnanmahdollisuuksia ja nopeutetaan siirtymistä työelämään.

-T1: synergioiden hyödyntäminen opetussuunnitelmatyössä; esim. sujuvat opintopolut ja ristiinopiskelumahdollisuuksien lisääminen ja niihin liittyvien tukiprosessien yhdenmukaistaminen

-T2: opiskelun tuen palvelujen identifiointi ja yhteistyö näissä: esim. opiskelijoiden ohjausprosessit, kansainvälisen liikkuvuuden tuki, työelämä- ja uraohjaus

-T3: oppimisanalyytikan kehittäminen ja käyttöönotto: esim. laadunhallintaa tukevien sähköisten palautejärjestelmien edelleen kehittäminen, opiskelijoiden ohjauksen systematisointi ja tukeminen oppimisanalytiikan avulla

-T4: moniammatillinen yhteistyö opinnoissa

Opetusyhteistyön tehostaminen. Uuden lainsäädännön mukaisesti Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu voivat päättää hyvin laajasti opetusyhteistyöstään. Korkeakoulujen kilpailukyvyn edellytyksenä jatkossa on, että uudistetun lainsäädännön mahdollisuudet otetaan opetusyhteistyön kohdalla käyttöön. Ehdotetun omistusjärjestelyn takaama yhtenäinen päätöksenteko on käytännössä edellytys uudistuksille.

-T1: yhteistyökoulutusalojen ja opintokokonaisuuksien identifiointi ja opetussuunnitelmatyö 2018-2019, toteutus lv 2020-21 alkaen: esim. tekniikan alat (arkkitehtuuri / rakennusarkkitehtuuri, konetekniikka, rakennustekniikka, sähkö- ja tietotekniikka, tietojenkäsittelytiede), musiikki, kaupallinen ala, yrittäjyyskoulutus, terveysala

-T2: muun yhteistyössä tuotettavan koulutuksen identifiointi ja toteutuksen suunnittelu 2018-2019, toteutus lv 2020-21 alkaen: esim. ammatillinen opettajankoulutus, yliopistopedagoginen koulutus, kieli- ja viestintäkoulutus, täydennyskoulutus

-T3: opetuksen tuen prosessien synergisointi: esim. digipedagoginen koulutus ja tuki

Palvelu- ja järjestelmähyötyjen saavuttaminen. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun omistuksellinen yhdistyminen tarkoittaa, että voidaan siirtyä soveltuvin osin yhteisiin koulutuksen, tutkimuksen ja palvelujen tietojärjestelmiin sekä laajasti yhteisten tai yhdenmukaisten palveluiden käyttöön. Toteutuessaan nämä synergiat tuovat molemmille korkeakouluille kustannus- ja investointisäästöjä. Myös korkeakoulujen voimavaroja voidaan näin hyödyntää entistä tehokkaammin.

Muutoksessa tarvitaan merkittäviä investointeja laite- ja järjestelmäratkaisuihin. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen edellyttää panostuksia olemassa olevaan infraan ja palvelutuotannon rakenteisiin. Tietojärjestelmien uudistaminen johtaa myös uudistuksiin taustajärjestelmissä. Ilman yhtenäistä infrastruktuuria ja yhtenäisiä järjestelmiä yhteistyö ajautuu ongelmiin, koska erilaiset järjestelmät eivät tue organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä.

-T1: perusinfrastruktuurin yhtenäistäminen - laajasti käytössä olevat tietojärjestelmät tai tietotekniset laitteet samoja tai samalta toimittajalta

-T2: yhtenäisiin IT-järjestelmiin siirtyminen: esim. opintotietojärjestelmä Peppi, sama kirjaston taustajärjestelmä käytössä v. 2019 lopussa

-T3: henkilöstölle tarjottava koulutus ja muutoksen tuki: esim. IT-järjestelmät, EA- ja turvallisuuskoulutukset

-T4: yhtenäisten kampuspalveluiden kehittäminen: esim. ravintolapalvelut, liikuntapalvelut ja muu työhyvinvoinnin tuki, kirjastopalvelut (esim. yhtenäiset asiakaskäyttöliittymät)

-T5: infran, laitteiden ja koneiden yhteiskäyttö: esim. pajojen ja tilojen käytön tehostaminen ja yhteiset pelisäännöt

-T6: tutkimusympäristöjen ylläpito ja kehittäminen

Yhteistyön vahvistuminen monella tasolla ja innovaatiokeskittymän syntyminen. Pääosin yhteiselle kampukselle muodostuva korkeakoulukokonaisuus luo uusia yhteistyömahdollisuuksia opiskelijoiden ja

henkilöstön välille, opetukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yritysyhteistyöhön. Korkeakoulukokonaisuus tuo mukanaan positiivisia taloudellisia vaikutuksia kampuksille ja alueelle. Tutkimus- ja palveluinfrastruktuurien käyttöä ja yhteistyötä voidaan omistusjärjestelyn ansiosta tehostaa. Alueesta syntyy vetovoimainen innovaatiokeskittymä.

-T1: Innovaatio- ja kaupallistamispalvelut: yhteistyö ja prosessit korkeakouluja palvelevaksi; ml. opiskelijoille suunnatut palvelut

-T2: Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittäminen sekä yrittäjyyden koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen

-T3: Uuden tutkimustiedon kerääminen, ideoiden tunnistaminen ja jalostaminen

-T4: Tulosten suojaaminen, IP -oikeuksien hallinta ja hyödyntäminen

-T5: Yritysyhteistyö ja sen syventäminen. Yritysrajapinnan hallinta. Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyömalli

Pohjois-Suomen korkeakoulut Lapin yliopisto, Lapin AMK, OY, OAMK, Centria, DIAK, KAMK, vuonna 2017 mukaan liittynyt Savonia, sekä elinkeinoelämän edustajat tekivät vuoden 2017 aikana selvityksen yhteistyön nykytilasta ja suunnitelman jatkotoimista. Yhteistyölle on määritelty viitekehys (teema-alueet ja pohjoisia olosuhteita läpileikkaavat erityispiirteet), jolla rakennetaan ja tuetaan pohjoista innovaatioekosysteemiä kehittämällä koulutustarjontaa, yhteisiä innovaatioalustoja ja toimintatapoja.

Yhteistyön toimivuutta testataan rakentamiseen liittyvien terveysongelmien poistamiseen tähtäävällä monialaisella ja -tieteellisellä "Terve asuminen" -koulutuksella ja uusilla yhteistyömuodoilla.

Pohjois-Suomen korkeakoulut hakivat OKM:n kärkihankerahoitusta VOITTO-hankkeella Terve asuminen - kokonaisuuden kehittämiseen. Rahoitusta ei kuitenkaan myönnetty. Terve asuminen - kehittämiskokonaisuuden pilotointivaiheeseen haetaan vuoden 2018 aikana ulkoista rahoitusta (EAKR/ESR). Pilotin viitekehyksenä on rakentamisen ja asumisen elinkaariajattelu, jolla on vahvat siteet ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin, ympäristöön ja teknologiaan. Hankkeessa luodaan malli, jolla korkeakoulut voivat jatkossa tarjota yhdessä osaamisen kehittämisellä monialaisesti sovellettavia ratkaisuja erityisiin ongelmiin tai tarpeisiin.

Pohjoisten korkeakoulujen strategista yhteistyötä johtaa rehtorivetoinen ohjausryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja jonka toimintaan osallistuvat myös alueiden innovaatiotoimijoiden edustajat maakuntakohtaisesti.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Oulun ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen ja Oulun yliopiston kanssa toimivat väyläopinnot työelämän siirtymisen nopeuttamiseksi jokaisella uuden luokituksen mukaisella koulutusalalla vähintään kahdessa tutkinto- ohjelmassa vuoteen 2019 mennessä.

Oulun ammattikorkeakoulu kehittää yhteistyössä alueen eri oppilaitosten kanssa opetusta, oppimisympäristöjä ja yhteistä opintotarjontaa.

Ammattikorkeakoulun kaikissa tutkinto-ohjelmissa vähintään puolet opinnoista toteutetaan monimuoto-opintoina sopimuskauden loppuun mennessä.

Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen.

Oulun ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa.

Ammattikorkeakoulu toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään.

Opiskelijavalintoihin liittyviä käytänteitä ja kehitystyötä ja toisen asteen kanssa tehtävää opintopolkuyhteistyötä on kuvattu Kärkihanke 3:n (Nopeutetaan siirtymistä työelämään) raportoinnissa. Oamk noudattaa opiskelijavalintojen osalta valtakunnallisia valintaperustesuosituksia. Toisen asteen kanssa tehtävä opintopolkuyhteistyö on käynnistynyt ja laajenemassa erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella. Oulun yliopiston kanssa tehtävä opintopolkukehitys laajentunut Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteiseksi kehitystyöksi, jota on edellä kommentoitu tarkemmin.

Monimuotokoulutuksen haasteena nähdään koulutusten houkuttelevuus hakuvaiheessa. Esimerkiksi kevään 2018 yhteishaussa kaikissa hakukohteissa, joissa oli tarjolla sekä päivä- että monimuotoryhmä, valtaosa hakijoista pyrki päiväryhmiin. Tämä näyttäytyi samanlaiselta sekä tekniikan alan, sosiaali- ja terveysalan ja 'liiketalouden alan hakukohteissa.

Oamkissa onkin tavoitteena ollut kaikkien koulutusten kehittäminen monimuotoisempaan suuntaan, jolloin opiskelijan elämäntilanteissa tms. tapahtuvat muutokset voidaan huomioida joustavammin. Tähän liittyy mm. opiskelun digitaalisen ympäristön kehittäminen, jota on kuvattu Kärkihanke 3:n raportoinnissa.

Oamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu on koordinoinut 1.2.2017 alkaen Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä hanketta (Kope-hanke), jonka tehtävä on edistää korkeakoulupedagogista yhteistyötä kaikkien Suomen korkeakoulujen kesken. Ammatilliset opettajakorkeakoulut ja Oulun yliopisto ovat hankkeen osatoimijoina ja edistävät yhteistyötä omilla vahvuusalueillaan. Toiminnasta annettiin erillinen väliraportti Opetus- ja kulttuuriministeriölle toukokuun lopussa.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun osaamista on hyödynnetty osaamisperusteisen opetussuunnitelman kehittämisessä Oamkin tutkintokoulutuksissa ja ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Ammatillinen opettajakorkeakoulu on tukenut Oamkin opettajien digipedagogisen osaamisen edistämistä osana hanketyötä ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajat toimivat osana opetuksen kehittämistyötään Oamkin tutkintokoulutuksen koulutusaloilla mentoreina pedagogiikan ja opetussuunnitelman räätälöidyssä kehittämisessä. Erityisenä painopistealueena on ollut tiimiopettajuuden tukeminen.

Koulutusosastot ovat laatineet ammattikorkeakoulun strategian pedagogisen kehittämisen linjausten toteutumista edistävät toimintasuunnitelmat. Toteutussuunnitelman teemat ovat: osaamisperusteinen koulutus ja työelämäläheiset tutkinto-ohjelmat, älykäs oppiminen, digitalisaatio, tiimiopettajuus ja tiimiopiskelu sekä keskusteleva kehittäminen ja ajantasaisen opetusosaamisen turvaaminen. Ammatillinen opettajakorkeakoulu on ollut tässä työssä asiantuntijan roolissa.

Koulutusviennin osalta Oamk tavoittelee vientiä erityisesti englanninkielisten koulutusten lukuvuosimaksujen muodossa. Lisäksi erityisenä tavoitteena on opettajankoulutuksen vientitoiminnan käynnistäminen ja systematisointi. Tätä työtä varten ammatilliseen opettajakorkeakouluun palkattu yksi henkilö. Myöhemmässä vaiheessa tarkoituksena on laajentaa koulutusvientitoimintaa erityisesti joihinkin terveysalan koulutuksiin.

Oamk on ollut vuoden 2017 alusta alkaen yksi kuudesta maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ohjaamisen vastuukorkeakouluista, jotka tuottavat ohjaus- ja osaamisen tunnistamisen palveluja maahanmuuttajille.

Tavoitteena on maahanmuuttajien koulutuspolkujen, työllistymisen ja kotoutumisen tukeminen. Toiminta saatiin vauhtiin kevään 2017 aikana ja varsinainen yksilöohjaustoiminta alkusyksystä 2017.

SIMHE-Oamk palvelee koko Pohjois-Suomen alueella olevia maahanmuuttajia ja tarjoaa ohjausta korkeakouluopiskelusta kiinnostuneille maahanmuuttajille. Ohjauspalvelut sisältävät tiedotusta suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä ja mahdollisuuksista hakeutua korkeakouluopintoihin (xxxx://xxx.xxxx.xx/xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxx/).

Oamkin edustaja on mukana maahanmuuttoon liittyen erilaisissa alueellisissa työryhmissä (mm. maahanmuuttoasiain alueellinen toimikunta ja Oulun kaupungin kotouttamisohjelma). Oamk järjestää myös maahanmuuttajille suunnattua valmentavaa koulutusta (xxxx://xxx.xxxx.xx/xx/xxxxxxxx-xx- kehitys/hankkeet/siima/ ja xxxx://xxx.xxxx.xx/xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx- koulutus/) ja toteuttaa yksilöohjausta.

Vuoden 2018 aikana on laajennettu yhteistyöverkostoa myös Pohjois-Suomen muihin korkeakouluihin. Suunnitteilla on Pohjois-Suomen toimijoille tapaamispäivä maahanmuuttajien korkeakouluasioista ensi syksylle. SIMHE-Oamk on käyty esittelemässä kotouttamiskoulutusta järjestäville (mm. PSK, Osao ja Xxxxxxx) organisaatioille (henkilökunnalle sekä opiskelijoille). Oamk on myös aktiivinen toimija useissa maahanmuuttajien kotouttamista ja ohjausta kehittävissä hankkeissa (mm. Simhe App, Opin portailta työelämään ja maahanmuuttajien koulutuspolun tukeminen ammatillisessa koulutuksessa).

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Oulun ammattikorkeakoulu syventää kansainvälistä TKI-yhteistyötä erityisesti pitkäaikaisten strategisten kumppanien Fontys University of Applied Sciences ja Artes Plantijn Hogeschool kanssa.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

Oamk kehittää tki-toimintaansa vahvasti eri verkostoissa. Tärkeimpänä yhteistyöryhmänä toimii edelleen Oulun innovaatioallianssi, jossa Oamk vastaa ketterän kaupallistamisen ekosysteemistä. Merkittävä osa Oamkin hanketoiminnasta tapahtuu innovaatioallianssin toimijoiden kanssa yhteisissä hankkeissa (erityisesti Oulun yliopisto, VTT ja Luke).

Oamk toimii aktiivisesti myös Hilla-ohjelman jatkona ja laajennuksena syntyneessä Allied ICT Finland (xxxxx://xxxxxxxxx.xx/) -ohjelmassa, jossa Oamkilla on koordinointivastuuta AVR (xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xxx/) ja Arctic Drone Labs (xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xxx/) - ekosysteemeissä.

Uutena avauksena Oamk on sitoutumassa vahvasti yhtenä osapuolena Oulun yliopiston vetämään 6Genesis -

lippulaivaohjelmaan, jossa kehitetään 5G/6G teknologiaa, sovelluksia ja liiketoimintaa. Ohjelman advisory boardissa on tässä vaiheessa edustajat Oulun yliopiston lisäksi, Oulun kaupungilta, VTT:sta, Nokia Oyj:stä ja Oamkista. Olemme käyneet keskustelua ohjelmaa vetävän akatemiaprofessori Xxxxx Xxxxx-xxxx kanssa Oamkin mahdollisista osallistumistavoista. Riittävän kyvykkyyden varmistamiseksi Oamkissa on kuitenkin nostettava aihepiirin osaamisen tasoa merkittävästi. Tähän liittyen on jätetty erillinen hakemus erityisavustuksesta Oamkin TKI-toiminnan profiloitumiseen.

YAMK-tutkintojen monialaisten opintojen ja yhteisen oppimisympäristön kehittäminen on jatkunut tiiviisti ja käyttäjälähtöisesti. Kehittämisessä sovelletaan AgileAMK-mallia, joka mahdollistaa opinnoista saatavan palautteen huomioimisen ketterästi. Oamk ja Metropolia toteuttavat yhdessä Ensihoidon kehittäminen ja johtaminen -tutkinto-ohjelman opetuksen Oamkin yhteisellä verkkoalustalla.

Kansainvälisessä hanketoiminnassa Oamk on verkottunut erityisesti pohjoisten reuna-alueiden toimijoiden kanssa (Northern Periphery yms. ohjelmat). Tavoitteena edellä kuvatun ekosysteemityön painottamisessa on päästä aiempaa paremmin hyödyntämään kilpailtua kansainvälistä rahoitusta uskottavien partnereiden kanssa.

Oamk on myös rakentanut yhteyttä Oulun sisarkaupunki Hangzhouhun Kiinassa, jossa tässä vaiheessa meillä on aiesopimuksen lisäksi liikkuvuussopimus Hangzhou Normal Universityn kanssa (HZNU). Erityisen kiinnostavaksi Oamkille ja Oulun kaupungille tämän yhteyden tekee HZNUn AliBaba Business School, jolla on suora yhteys ALiBabaan.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen osalta Oamk on kehittänyt julkaisutoimintaansa aiempaa avoimempaan suuntaa. Lisäksi olemme konseptoineet yhdessä Business Oulun kanssa joitakin tutkimusinfrastruktuurejamme paremmin saavutettaviksi. Erityisesti näemme hyvänä mahdollisen kansallisen tutkimustietovarannon (ylläpitäjänä CSC) syntymisen. Tämä loise yhden selkeän raamin tutkimuksen tulosten avoimuudelle.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Oulun ammattikorkeakoulun toiminnan perustana ovat yhteiset arvot: yhteisöllisyys, työelämäkumppanuus, kehittymishalukkuus ja tuloksellisuus. Arvojen mukainen toiminta on tärkeä ja näkyvä osa jokaisen

korkeakoulun henkilöstöön kuuluvan työnkuvaa sekä opiskelijoiden toimintoja. Sovittuihin arvoihin on sidottu myös kaikki keskeinen kehittämistoiminta. Arvot tunnistetiin Karvin (2018) auditointihaastatteluissa erityisen hyvin osaksi korkeakoulua ja sen toimintaa. Erityisesti yhteisöllisyys nousi esille niin johdon, opettajien kuin opiskelijoidenkin haastatteluissa. Yhteisöllisyys näyttäytyy vahvasti arjen toiminnassa.

Organisaatiossa on nähtävissä avoin ja innostava keskustelukulttuuri, jolloin myös erilaisia kehittämisehdotuksia esitetään rohkeasti opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien kesken erilaisissa yhteisissä vuorovaikutustilanteissa.

Auditointihaastattelujen mukaan johto ja muu henkilökunta tunnistavat sekä ulkoiset sidosryhmät että opiskelijat osaksi laatujärjestelmän kokonaisuutta ja sen kehittämistä. Kaikkea korkeakouluun liittyvää palautetta ja erityisesti vapaamuotoisia keskusteluja korkeakoulun ja sidosryhmien välillä pidetään haastattelujen mukaan jopa tärkeimpänä vaikutuskanavana.

Karvin auditointiraportissa (2018) todetaan, että tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnan menettelytavat ovat toimivia ja edistävät koulutuksen kehittämistä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti sisäisillä auditoinneilla ja itsearvioinneilla on saatu kattavasti tietoa toimintojen kehittämiseen. Tutkintotavoitteisen koulutuksen vuosittaiset tavoitteet asetetaan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, joka koostuu mm. opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmittareista. Tutkinto-ohjelmat valitsevat itselleen erityisiä kehittämiskohteita, joita seurataan koulutusosastoilla sekä henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Henkilöstö on hyvin tietoista kehittämiskohteista.

Korkeakoulun laatujärjestelmä ja toiminta perustuvat jatkuvan kehittämisen kehään eli suunnittele - toteuta - arvioi - kehitä -sykliin. Järjestelmä tuottaa tietoa johtamiseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Tämä toteutuu systemaattisesti toimintaa ohjaamalla, seuranta- ja palautejärjestelmiä hyödyntämällä sekä toiminnan säännöllisellä arvioinnilla. Arvioinnin avulla valitaan kehittämistoimenpiteet ja niiden vaikuttavuuden seuranta. Eri toimijoiden roolit ja vastuut on hyvin kuvattu. Kuvaus laatujärjestelmästä vastuineen löytyy henkilökunnan intrasta Heimosta. Ulkoisille sidosryhmille sekä opiskelijoille kuvaukset löytyvät avoimilta www-sivuilta. Itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit koko korkeakoulussa tuottavat hyvin tietoa erityisesti tutkinto-ohjelmien kehittämiskohteista. Korkeakoulun monialaiset tiimit, vahva yhteisöllisyys sekä jatkuva itsearviointi tukevat tätä.

Oamk sai auditoinnssa hyvää palautetta Master-tutkinnoissa sovellettavasta kehittäjäopiskelijamallista, jonka myötä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet. Kehittäjäopiskelijat ovat opiskelijaedustajia, jotka yhteistyössä henkilöstön kanssa kehittävät opetustoimintaa ja lisäävät palautteen vaikuttavuutta.

Oamkissa toimii kokopäiväisiä KampusOpoja, joille kullekin on nimetty erityisvastuu- alue: verkko-ohjaus, erityistuki, hyvinvointityö sekä vieraskielisten opiskelijoiden ohjaus. 


Henkilöstölle kohdennetaan säännöllisiä henkilöstökyselyjä sekä kyselyjä, joissa kahdeksaa keskeistä kehittämiskohdetta seurataan kuukausittain tehtävällä viremittauksella. Viremittauksen tavoitteena on seurata vuoden 2016 henkilöstökyselyn tulosten perusteella sovittujen kehittämiskohteiden etenemistä.

Oamkissa on luotu yhdessä Mukava tulla, hyvä olla" -ohjeistus, jossa on määritetty hyvän käytöksen pelisäännöt, jotka on tarkoitettu sekä opiskelijoille että henkilöstölle. Yhdessä sovittujen sääntöjen tavoitteena on vahvistaa hyvää käytöstä ja avointa palautekulttuuria korkeakoulun toiminnan perustana. Aktiivisella vuorovaikutuksella ja huomaavaisuudella rakennetaan toimivaa ja hyvinvoivaa korkeakouluyhteisöä. Oamkin johto on sitoutunut edistämään hyvää työkulttuuria ja nollatoleranssia epäasiallisessa kohtelussa. Esimiesten velvollisuus on puuttua heti asiaan, jos heidän tietoonsa tulee

epäasiallista kohtelua. Hyvän käytöksen pelisäännöissä kuvataan, miten työyhteisön ongelmatilanteissa toimitaan tilanteen ratkaisemiseksi. Oamk osallistuu Oikeusministeriön #häirinnästävapaa-kampanjaan.

Omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukeminen on Oamkin henkilöstölleen tarjoama työsuhde-etu, jonka tavoitteena on parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä. Toimintaa tuetaan pääasiassa liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Lisäksi Oulun korkeakoululiikunnan (OKKL) palvelut ovat myös Oamkin henkilökunnan käytettävissä

3. OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Oulun ammattikorkeakoulu palvelee työ- ja elinkeinoelämän kehittämisen ja uudistamisen tarpeita ja vahvistaa alueen elinvoimaisuutta sekä vastaa osaltaan Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulutuksen monimuotoisuudesta.

Ammattikorkeakoulu profiloituu ICT-osaamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen. Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ja teknologia, energiatehokas rakentaminen pohjoisiin olosuhteisiin, monialaiset liiketoiminta- ja yrittäjyysvalmiudet sekä uudistuva ammattikorkeakoulun opettajuus ja opettajankoulutus.

Ammattikorkeakoulun jo aiemmin strategiassaan määrittelemät vahvuusalat, Terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ja teknologia, Energiatehokas rakentaminen pohjoisiin olosuhteisiin, Monialaiset liiketoiminta- ja yrittäjyysvalmiudet sekä Uudistuva ammattikorkeakoulun opettajuus ja opettajankoulutus, ovat edelleen relevantteja.

Toiminnallemme on luonteenomaista työ- ja elinkeinoelämää uudistava ketterä kokeilukulttuuri sekä tarkoituksenmukaisesti hyödynnetty digitalisaatio.

Läpileikkaavana mahdollistavana teknologiana, kaikkiin e.m. vahvuusaloihin liittyen, on Oamkin vahva ICT- osaaminen, josta koko Oulun seutu tunnetaan myös kansainvälisesti. Sen avulla uudistamme ja kehitämme alueemme työ- ja elinkeinoelämää. Oulun yliopiston saama, 6G-teknologiaan liittyvä lippulaiva-status, vahvistaa Oamkin ICT-osaamiskärkeä. Oamkille on vastuutettu sovellusten toteutusvastuu, minkä avulla lippulaiva-konseptin vaikuttavuus-osio toteutuu. Tämä on konkreettinen esimerkki tiivistyvän yliopistoyhteistyön mahdollisuuksista.

Oamkissa on edellisten lisäksi keskusteltu mahdollisuudesta käynnistää bio- ja kiertotalouteen liittyvää insinöörikoulutusta ja tämän rinnalle ympäristöanalytiikkaan liittyvää luonnonvara-alankoulutusta.

Lähtökohtaisesti tämä tapahtuisi allokoimalla nykyisiä aloituspaikkoja uudella tavalla.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 335
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	90
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	460
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	200
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	585
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	112
Ammatillinen opettajankoulutus	220

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Sosionomikoulutukseen liittyvästä yhteistyöstä ja tehtävien jaosta on käyty keskustelua Lapin yliopiston kanssa, mutta siinä ei ole edetty konkreettisiin toimiin.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 euroa vuonna 2017, 2

600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa

- Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio

- Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Työelämäyhteistyömallit

- Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx

Johtaja Rehtori