TALOTEKNIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE (1.6.2010–30.4.2013)

TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry SÄHKÖTEKNISET TYÖNANTAJAT STTA ry

1

LVI-TEKNISET URAKOITSIJAT LVI-TU ry TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry

2

SISÄLTÖ

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 7

TALOTEKNIIKKA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN

TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN 7

1 Työehtosopimuksen uusiminen 7

2 Palkkojen korottaminen 7

3 Taulukkopalkat 8

4 Matkakustannusten korvaus 8

5 Rinnakkaissopimukset 8

6 Yleissitovuus 8

7 Jatkuva neuvottelumenetelmä 8

8 Työryhmät 9

9 Pöytäkirjamerkintä 1 9

10 Liitesopimukset 9

TYÖEHTOSOPIMUS TALOTEKNIIKKA-ALAN TOIMIHENKILÖILLE 10

A YLEISET MÄÄRÄYKSET 10

1 § Sopimuksen soveltamisala 10

B TYÖSUHDE 10

2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet työsuhteessa 10

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen 11

C PAIKALLINEN SOPIMINEN 11

4 § Paikallinen sopiminen 11

D MATKUSTAMINEN 12

5 § Matkustaminen 12

E TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 14

6 § Säännöllinen työaika 14

7 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 14

8 § Paikallinen sopiminen työajan pidentämisestä 15

9 § Työvuoroluettelo 15

10 § Muutokset työvuoroluetteloon 15

11 § Päivittäinen lepoaika 15

12 § Vuorokausilepo 16

3

13 § Viikoittainen vapaa-aika 16

14 § Viikkolepokorvaus 16

15 § Viikon vapaapäivät 17

16 § Paikallinen sopiminen työajoista 18

17 § Osa-ajan palkka 18

18 § Lisätyö 19

19 § Ylityö 20

20 § Sunnuntaityö 21

21 § Vuoro-, ilta- ja yötyö 21

22 § Hälytysluontoinen työ 22

23 § Varallaolo 22

24 § Puhelinohjeet 23

F VUOSILOMA 23

25 § Vuosiloma 23

26 § Vuosilomapalkka 24

27 § Lomaraha 24

H TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 24

28 § Työajan lyhentäminen 24

I SAIRAUS 25

29 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi 25

30 § Lakisääteinen lääkärintarkastus 26

31 § Muut lääkärintarkastukset 26

32 § Hoitoonohjaus 27

J PERHEVAPAAT 27

33 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 27

K NEUVOTTELUJÄRJESTYS 28

34 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi 28

L PALKKAUS 28

35 § Marginaalisääntö 28

36 § A Palkkausjärjestelmä toimihenkilöille 29

Toimen vaativuuteen perustuva palkanosa 29

Vaativuuspisteet palkkaryhmissä 30

Vaativuusluokituksen ylläpito 30

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen 31

Kehityskeskustelu 31

4

Pätevyyden ja suorituksen taso ansiokehityksen ohjaajana 31

VAATIVUUSLUOKITUS TALOTEKNIIKKA-ALALLE 32

1 TOIMEN LUONNE 32

A Harkinnan laatu ja siinä tarvittava tietojen tarve 32

B Ratkaisujen ja päätösten vaikutukset 32

2 VUOROVAIKUTUS 33

3 TOIMEN ASEMA 33

Esimerkki pätevyydenluokituksessa käytettävästä lomakkeesta 34

36 § B Vastuulisä 35

37 § Nuoret työntekijät 35

1 Palkkamääräykset 35

2 Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus 36

3 Opiskelijan ohjaaminen 36

M MUUT MÄÄRÄYKSET 37

38 § Toimiminen sijaisena 37

39 § Suojavaatetus 37

40 § Lyhyt tilapäinen loma 37

41 § Muut määräykset 38

42 § Sopimuksen sitovuus ja voimassaolo 39

LIITE 1 40

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA 40

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 40

1 § Yleinen soveltamisala 40

2 § Irtisanomisajat 40

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 41

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 41

4 § Irtisanomisen perusteet 41

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan

aikana 41

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen 42

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 42

III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 42

8 § Työvoiman vähentämisjärjestys 42

9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa

irtisanomista koskevat menettelytavat 42

10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen 42

11 § Poikkeukselliset lomautustilanteet 43

12 § Neuvottelujärjestys 44

5

13 § Tuomioistuinkäsittely 44

14 § Seuraamusjärjestelmä 44

15 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli 44

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely 44

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana 45

LIITE 2 47

YLEISSOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA 47

LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA 47

Luottamusmiehen valinta 47

Työsuojeluyhteistoiminta 47

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 48

Työsuhdeturva 48

Korvaus luottamusmiestehtävien hoitamisesta 50

Korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta 50

KOULUTUS 51

Ammatillinen koulutus 51

Yhteinen koulutus 51

AY-koulutus 51

6

TIEDOTUSTOIMINTA 52

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

TALOTEKNIIKKA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN

Aika 3.6.2010

Paikka Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n toimisto, Helsinki Läsnä Xxxxx Xxxxxxx TIKLI

Xxx Xxxxxx TIKLI

Xxxxx Xxxxxxxx TIKLI

Xxx Xxxxxx STTA Xxxx Xxxxxxxx STTA Xxxx Xxxxxxx LVI-TU

Xxxx Xxxxxx LVI-TU Xxxx Xxxxxxxxxx LVI-TU Xxxxx Xxxxx XX

Xxxx Xxxxxxx TU

Xxxxx Xxxxxx TU Xxxxxx Xxxxxxxx TU

1 Työehtosopimuksen uusiminen

Talotekniikka-alan toimihenkilöiden uusi työehtosopimus on tänään allekirjoi- tettu ja se tulee voimaan 1.6.2010. Sopimuskausi päättyy 30.4.2013.

2 Palkkojen korottaminen

Tämä sopimus on voimassa 1.6.2010–30.4.2013 kuitenkin niin, että 1.5 alkaen maksettavista palkankorotuksista vuodelle 2011 ja vuodelle 2012 on sovittava viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ellei palkanko- rotuksista sovita, sopimus päättyy kyseisen vuoden huhtikuun lopussa.

1.6.2010:

– Yleiskorotus 1,0 %, kuitenkin vähintään 27 €/kk

– Työehtosopimuksen voimaantuloa lähinnä seuraavan palkanmaksun yh- teydessä maksetaan kertaluonteinen erä 30 €

– Iltavuorolisä 2,20 €/tunti

– Yövuorolisä 4,00 €/tunti

7 3 Taulukkopalkat

1.6.2010 taulukkopalkkoja korotetaan 1 % mutta vähintään 30 €.

Vähimmäispalkat

Uusi vähimmäispalkkataulukko

Pr		vähimmäispalkat 1.6.2010	vähimmäispalkat 1.5.2011	vähimmäispalkat 1.5.2012
1	100–129	1309	–	–
2	130–159	1431	–	–
3	160–189	1615	–	–
4	190–219	1818	–	–
5	220–249	2041	–	–
6	250–279	2313	–	–
7	280–309	2547	–	–
8	310–339	2807	–	–
9	340–369	3022	–	–
10	370–400	3323	–	–

4 Matkakustannusten korvaus

Matkakustannusten korvausten määrät sopimuskauden aikana määräytyvät Verohallinnon päätösten mukaisesti.

5 Rinnakkaissopimukset

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.

6 Yleissitovuus

Osapuolet toteavat, että tämä työehtosopimus on yleissitova.

7 Jatkuva neuvottelumenetelmä

Osapuolet toteavat, että yhteisenä tavoitteena on jatkuvan neuvottelun peri- aatteen mukaisesti myös sopimuskauden aikana kehittää työehtosopimuksen sisältöä ja käsitellä sen tulkinnassa esiin tulevia epäselvyyksiä.

8 8 Työryhmät

Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on 31.3.2011 mennessä selvittää ja edistää työehtosopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän käyttöönottoa ja toteutumista yrityksissä.

Työryhmä selvittää edelleen henkilökohtaisten palkanosien toteutumista ja määrää sekä voi tarvittaessa tehdä työehtosopimuksen osapuolille esityksiä henkilökohtaisen palkanosan määräytymisestä.

9 Pöytäkirjamerkintä 1

Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmu- kaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitel- lään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen.

Tarvittaessa osapuolet voivat kuulla asiassa ylempien toimihenkilöiden edus- tajia. Neuvotteluissa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää myös ulko- puolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

10 Liitesopimukset

Työehtosopimuksen osia ovat liittojen väliset 15.12.2004 solmitut yleissopi- mus, irtisanomissuojasopimus ja palkkausjärjestelmä.

TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry

Xxxx Xxxxxxx

SÄHKÖTEKNISET TYÖNANTAJAT STTA ry

Xxx Xxxxxx

LVI-TEKNISET URAKOITSIJAT LVI-TU ry

Xxxx Xxxxxxx

TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx

9

TYÖEHTOSOPIMUS TALOTEKNIIKKA-ALAN TOIMIHENKILÖILLE

A YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Tieto- ja tekniikka- alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n, Sähkötekniset Työnantajat STTA ry:n ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n talotekniikka-alalla toimivien jäsen- yritysten teknisiin toimihenkilöihin.

2 Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen. Soveltamisalassa ei näin ollen ole mitään koulutuksellista ylä- tai alarajaa.

3 Uusia toimihenkilöitä palkattaessa ja toimihenkilöiden tehtävämuutosten yhteydessä työnantajan edustaja toimittaa tämän työehtosopimuksen tarkoittamalle pääluottamusmiehelle tiedon asianomaisen toimihenkilön tehtävän sisällöstä sekä siihen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

B TYÖSUHDE

2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet työsuhteessa

1 Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa toimi- henkilö.

2 Toimihenkilön tulee edistää ja valvoa asemansa edellyttämällä tavalla työnantajan etua. Työnantaja tukee toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana ja tiedottaa toimihenkilölle hyvissä ajoin hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista. Alaisia koskevista ratkaisuista on mahdollisuuksien mukaan kerrottava ensin esimiehelle ja vasta sitten alaisille.

3 Työsopimus solmitaan kirjallisesti. Uusi toimihenkilö perehdytetään teh- täviinsä, yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin. Hänelle selvitetään so- vellettava työehtosopimus ja kerrotaan kuka on pääluottamusmies ja työ- suojeluvaltuutettu.

4 Sen jälkeen kun toimihenkilön työsuhde on astunut voimaan, uuden toi- mihenkilön rekrytoinnista ilmoitetaan pääluottamusmiehelle.

10 3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen

1 Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos siitä sovitaan. Jos asiasta ei so- vita, työnantaja voi toteuttaa muutoksen, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa.

2 Toimihenkilö voidaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässä- kin tapauksessa olla irtisanomisperuste ja noudattaa irtisanomisaikaa.

C PAIKALLINEN SOPIMINEN

4 § Paikallinen sopiminen

1 Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja toimihenkilön kesken tai työnantajan ja pääluottamusmie- hen tai luottamusmiehen kesken. Pääluottamusmiehen tai luottamus- miehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita pääluot- tamusmiehen ja vastaavasti luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita.

2 Sopimus solmitaan kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus tehdään aina kirjallisesti. Tehdyt sopimukset annetaan tiedoksi myös pääluottamusmiehelle, mikäli jom- pikumpi osapuoli katsoo niillä olevan laajempaa yrityskohtaista merki- tystä.

3 Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

4 Paikallinen sopimus, joka koskee rahakorvausta, jonka maksatus tai pi- täminen on sovittu työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle, erääntyy kuitenkin työsuhteen päättyessä.

11 D MATKUSTAMINEN

5 § Matkustaminen

1 Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työ- matkat kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Matkaan liittyvät yksityiskohdat selvitetään etukäteen. Ellei paikallisesti ole muu- ta sovittu, noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia verosta vapaaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauksen, yömatkarahan sekä kilometrikorvausten osalta.

Kun kyse on sellaisesta lähiliikkumisesta, ettei päivärahaa makseta eikä toimihenkilöllä ole normaalia vastaavaa ruokailumahdollisuutta tai hän ei voi ruokailla kotonaan, työnantajan ruokalassa tai muussa työnanta- jan järjestämässä ruokailupaikassa, maksetaan toimihenkilölle ateriakor- vaus.

Kotimaan päiväraha

		2010
Nimike	Edellytys	€
Kokopäiväraha	Yli 10 tunnin matka	36
Kokopäiväraha	Viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 t	36
Osapäiväraha	Yli 6 tunnin matka	16
Osapäiväraha	Xxxxxxxxx täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 t	16
Ateriakorvaus		9
Kokopäivärahan puolikas	Kaksi ilmaista ateriaa	18
Osapäivärahan puolikas	Yksi ilmainen ateria	8

Ajokilometrikorvaus (snt/km)

	2010
Kilometrikorvaus oman auton käytöstä	45 snt/km
Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tavaramäärästä	3 snt/km
Korotus perävaunusta	7 snt/km

12

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai, milloin erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työajan alka- mista, ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet las- ketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka- ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.

Matkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään toimihenkilölle ennen matkalle lähtöä.

2 Mikäli matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumis- kustannukset korkeintaan valtion matkustussäännön määrittelemien hotellikorvausten enimmäismäärien mukaisesti. Enimmäismäärät eivät koske tapauksia, joissa työnantajan määräyksestä yövytään kalliimmas- sa hotellissa.

Yöpymiskustannusten korvaaminen

	2010
Max.hotellikorvaus/yö	€/vrk
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa	158
Muualla Suomessa	98
Ei majoituslaskua: yöpymisraha	10

3 Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan peruspalkan mukainen korvaus korkeintaan 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit.

Vapaa-aikana työssä matkustaminen	Korvaus
Työpäivänä	Peruspalkka max. 8 tuntia
Vapaapäivänä	Peruspalkka max. 16 tuntia

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21.00–

07.00 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajal- ta.

4 Korvaus matka-ajasta voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti so- vitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

13

5 Edellä mainittujen päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen ase- mesta voidaan sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksetta- vasta erillisestä korvauksesta.

6 Milloin työn suorittaminen edellyttää vähintään kahden viikon yhtäjak- soista olemista samalla paikkakunnalla, voidaan paikallisesti sopia päi- värahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toi- menpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt.

7 Milloin toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkus- tamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkus- tamiseen käytetyltä ajalta makseta.

8 Tästä pykälästä voidaan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityk- sissä sopia myös toisinkin paikallisella matkustussäännöllä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.

E TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee ns. tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin työaikaa. Muussa tapauksessa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Sovittaessa siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40-tuntiseen työviikkoon palkka nousee 2,7 prosenttia. Ko. paikallinen sopimus on vuosittain irtisanot- tavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalen- terivuoden päättyessä. Tällöin palkka laskee 2,6 prosenttia.

7 § Keskimääräinen säännöllinen työaika

Jos säännöllinen viikkotyöaika tuotannollisista syistä on järjestetty keskimää- räiseksi, on sen tasoituttava säännölliseen viikkotyöaikaan enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona.

Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

14 8 § Paikallinen sopiminen työajan pidentämisestä

Tämän sopimuksen allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä voi- daan työajoista sopia seuraavaa:

– Paikallisesti sopien voidaan keskimääräinen säännöllinen työaika jär- jestää siten, että vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittu- misjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

– Työajan on tällöin enintään 52 viikon tasoittumisjaksolla tasoituttava säännölliseen työaikaan. Tasoittumisvapaat pidetään työnantajan mää- räämänä ajankohtana vähintään työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Annetut vapaa- päivät ovat työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrät- täessä.

9 § Työvuoroluettelo

Työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päi- vittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Käytettäessä keskimääräistä työaikaa on työvuoroluettelo laadittava vähin- tään kolmeksi viikoksi kerrallaan.

10 § Muutokset työvuoroluetteloon

Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista ilmoitetaan asianomaiselle toimihenkilölle ja pääluottamusmiehelle viimeistään kaksi viikkoa ennen muu- toksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä, muutok- sesta tulee neuvotella pääluottamusmiehen kanssa etukäteen.

Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä muutoksista ilmoitetaan asianomai- selle toimihenkilölle viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaan- tuloa. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, muutoksesta ilmoitetaan myös pääluottamusmiehelle.

Paikallisesti sopien em. ennakkoilmoitusajoista voidaan poiketa.

11 § Päivittäinen lepoaika

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä toimihenkilön työpai- kalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työ- vuoron aikana säännöllinen, vähintään tunnin kestävä lepoaika, ellei paikalli-

15

sesti ole sovittu lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta, jonka aikana toimihenkikö saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun tai loppuun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, toimihenkilöllä on halutessaan oikeus pitää enin- tään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

12 § Vuorokausilepo

Vuorokausilevon pituus on työaikalain mukaan 11, 9, 7 tai 5 tuntia vuorokau- dessa. Näistä ajoista voidaan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityk- sissä paikallisesti tapauskohtaisesti sopien poiketa.

13 § Viikoittainen vapaa-aika

Niille toimihenkilöille, joiden säännöllinen työaika vuorokaudessa on yli kol- me tuntia, on työaika järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän, keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voi- daan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden aikana. Vapaa- ajan tulee tällöin olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vapaa-aikaa tulee olla kuitenkin vähin- tään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edel- lyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on toimihenkilön suostumus.

Edellä mainituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin ainoastaan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä.

14 § Viikkolepokorvaus

Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaa-aikansa ai- kana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa, ellei muuta sovita, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaa tai maksamalla hänen suos- tumuksellaan ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus yhtä monelta tunnilta.

Xxxxxx toimihenkilö ei saa 15 §:n tarkoittamaa keskeytymätöntä viikoittaista va- paa-aikaansa, katsotaan viikkolepopäiväksi, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä ja työtuntijärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä. Poissaolo työstä työvuoroluette- loon merkittynä työpäivänä sairauden, lapsen sairauden tai tapaturman vuok- si ei ole työaikalain mukaista viikoittaista vapaa-aikaa.

16 15 § Viikon vapaapäivät

1 Viikkoa kohti annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai tai maanantai, ellei muuta ole paikallisesti sovittu. Jos työtä teh- dään vähintään kuutena päivänä viikossa, toinen vapaapäivä voi olla vaihtuva.

2 Jos yrityksen toiminta jatkuu toimihenkilön työn osalta myös sunnuntai- na, vapaapäivät ajoitetaan siten, että tasoittumisjaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viik- kotyöaikaan. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan anta- misesta on ilmoitettava vähintään viikkoa aikaisemmin.

25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51.	viikko	jouluviikko	4 pv
2011
1.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
16.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
17.	viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
17.	viikko	vapunpäiväviikko	4 pv
22.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51.	viikko	jouluviikko	5 pv
52.	viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv
2012
1.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
14.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15.	viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18.	viikko	vapunpäiväviikko	4 pv
20.	viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25.	viikko	juhannusviikko	4 pv
49.	viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52.	viikko	jouluviikko	2 pv
2013
1.	viikko	loppiaisviikko	4 pv
13.	viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14.	viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv

3 Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2010–2013: 2010

Joulu- ja juhannusaatot ovat vapaapäiviä.

17

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipy- häviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityö, ellei niitä ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jossa on erilainen työajan tasoittumisjärjestelmä.

16 § Paikallinen sopiminen työajoista

Allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti so- pia toisin lisäksi seuraavista työaikalain 40 §:ssä mainituista määräyksistä:

– liukuvaa työaikaa käytettäessä enimmäiskertymän määrä

– työt, joissa saa tehdä yötyötä liittojen antamien kirjallisten ohjeiden mu- kaan.

17 § Osa-ajan palkka

Laskettaessa osa-ajan palkkaa saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palk- ka jakamalla kuukausipalkka asianomaisen kuukauden säännöllisten työtun- tien tai työpäivien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

18

Kuukausi- ja viikkotyöaika

Kuukausi	Vuonna 2010
	Työ- päiviä	Työaika
	Työ- päiviä	37,5 t/vk	40 t/vk
Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu	21 22 22 22 21 22 21	157,5 165,0 165,0 165,0 157,5 165,0 157,5	168,0 176,0 176,0 176,0 168,0 176,0 168,0
	Vuonna 2011			Vuonna 2012			Vuonna 2013
	työ- päiviä	työaika 37,5 t/vk	työaika 40 t/vk	työ- päiviä	työaika 37,5 t/vk	työaika 40 t/vk	työ- päiviä	työaika 37,5 t/vk	työaika 40 t/vk
Tammikuu	20	150,0	160,0	21	160,5	176,0	22	160,5	176,0
Helmikuu	20	150,0	160,0	21	157,5	168,0	20	150,0	160
Maaliskuu	23	172,5	184,0	22	160,5	176,0	20	157,5	168,0
Huhtikuu	19	142,5	152,0	19	142,5	152,0	21	150,0	160
Toukokuu	22	165,0	176,0	22	157,5	168,0
Kesäkuu	20	150,0	160,0	20	150,0	160,0
Heinäkuu	21	157,5	168,0	22	165,0	176,0
Elokuu	23	172,5	184,0	23	172,5	184,0
Syyskuu	22	165,0	176,0	20	150,0	160,0
Lokakuu	21	157,5	168,0	23	172,5	184,0
Marraskuu	22	165,0	176,0	22	160,5	176,0
Joulukuu	20	150,0	160,0	17	127,5	136,0

Taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymys ei ole keskeytymättö- mästä kolmivuorotyöstä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

18 § Lisätyö

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilön suostumuksella tehdään yli so- vitun työajan, mutta joka kuitenkaan ei ole ylityötä.

19

Lisätyöstä maksetaan korottamaton tuntipalkka. Toimihenkilölle, jonka sään- nöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan em. tuntimäärän ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittai- sesta ylityöstä.

19 § Ylityö

1 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Vii- koittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2 Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

3 Pääsiäislauantaina sekä jouluaattona säännöllisen työajan lisäksi teh- dystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

4 Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työ- vuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkim- mäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

5 Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, hänelle varataan mahdolli- suus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko, joka ei sisälly työaikaan tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

6 Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työ- vuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

7 Mikäli toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaa- vaa tuntimäärää sellaisesta syystä, josta työnantaja lain tai työehtosopi- muksen perusteella on velvollinen maksamaan palkan ja hän joutuu tule- maan työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ kuten viikkoylityö.

8 Ylityöstä maksettava tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka (rahapalkka sekä mahdolliset luontoisedut, provisio- ja tuotantopalkkiot sekä mahdollinen sijaisuuskorvaus) 160:lla, kun säännöllinen viikkotyö- aika on 40 tuntia, ja 158:lla, kun säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana säännölliseen työhön keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

20

9 Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on so- vittu asianomaisen henkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja pidettä- vä kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

10 Allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä työaikalain mukai- sena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta, ellei paikallisesti ole sovittu käytettäväksi neljää kuukautta.

20 § Sunnuntaityö

1 Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertai- nen palkka, joka lasketaan samalla tavoin kuin ylityön perusteena oleva tuntipalkka.

2 Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan mak- saa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen henkilön kanssa. Vapaa-aika on annet- tava ja pidettävä kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

21 § Vuoro-, ilta- ja yötyö

1 Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle yli- työstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suori- tettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

2 Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään tämän pykälän senttimääriä käyttäen.

3 Työ, joka ei ole vuorotyötä, ylityötä eikä hätätyötä ja jota tehdään kello 18.00–23.00, on iltatyötä, josta maksetaan iltavuorolisän suuruinen lisä. Vastaavin edellytyksin on kello 23.00–06.00 tehty työ yötyötä, josta mak- setaan yövuorolisän suuruinen lisä.

4 Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityö- hön, säännöllisen työajan mukaan määräytyvän lisän maksamista jatke- taan ylityön ajalta, kuitenkin enintään kello 06.00:een saakka.

21

5 Vuorotyössä tulee vuorojen muuttua enintään neljän viikon ajanjaksoin, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

6 Vuorolisät

Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, joiden suuruus tunnilta on:

– Iltavuorolisä 2,20 euroa / tunti

– Yövuorolisä 4,00 euroa / tunti

22 § Hälytysluontoinen työ

1 Hälytysluontoista työtä on säännöllisen työajan ulkopuolella hälytyskut- sun perusteella tehtävä työ, jolloin toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta, eikä työ välittömästi liity seuraavan vuoron työhön.

2 Hälytysrahana maksetaan kahden tunnin palkka. Jos hälytyskutsu xxxx- xxxx xxx 21.00–06.00, on hälytysrahan suuruus kolmen tunnin palkka.

3 Työhön käytetyltä ajalta maksetaan 100 prosentilla korotettu peruspalk- ka, johon sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset. Lyhyemmästä kuin yh- den tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yh- den tunnin palkka.

4 Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika rinnastetaan työaikaan. Jos toimihenkilö kutsutaan työhön siten, ettei hänellä ole mahdollisuutta käyttää yleistä kulkuneuvoa, hänelle maksetaan matkakulujen korvaus.

Ellei paikallisesti muuta sovita, noudatetaan edellä olevia määräyksiä.

23 § Varallaolo

Jos toimihenkilön kanssa sovitaan puhelinvarallaolosta, niin samalla sovitaan siitä maksettavasta korvauksesta.

Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, noudatetaan varallaolokorvauksien osalta seuraavia määräyksiä:

1 Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella päivystysvalmiudessa siten, että hänet voidaan määrätä suorittamaan työtehtäviä. Työn tekeminen voi tapahtua työpaikalla, asiakkaan luona tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.

2 Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta varalla- olon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.

22

3 Varallaoloajalta maksettava korvaus on

a. 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työ- hön viimeistään 1 tunnin kuluttua kutsusta

b. 30 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työ- hön viimeistään 4 tunnin kuluttua kutsusta

c. 15 % peruspalkasta, mikäli edellä mainittu vasteaika on yli 4 tuntia.

4 Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihenkilö joutuu ole- maan päivystysvalmiudessa työtä suorittamatta. Varallaolokorvaus mak- setaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta.

5 Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työ- hön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaises- ti. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.

Soveltamisohje:

– Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jäl- keenpäin voi syntyä erimielisyyttä sidonnaisuuden luonteesta ja kesto- ajasta.

– Varallaoloaika kalenterikuukautta kohden ei saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

24 § Puhelinohjeet

Milloin toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus an- taa vapaa-aikana, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toi- mintaohjeita, tämä otetaan huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten, kuin paikallisesti sovitaan.

Toimihenkilön pyytäessä selvitystä puhelinohjeiden antamisen velvollisuudes- ta tulee esimiehen kirjallisesti selvittää toimihenkilölle, miten palkkauksessa tehtävät on huomioitu.

F VUOSILOMA

25 § Vuosiloma

Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan työsuhteen kesto ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun joh- dosta sekä opiskelun kestäessä tehty työ, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

23

Työnantajan tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että toimihenkilölle taataan vuosilomalain mukainen loma-aika.

26 § Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Vuosilomapalkka voidaan maksaa myös osa-ajan palkanlas- kentamenettelyä käyttäen.

27 § Lomaraha

1 Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen rahana maksettavasta vuosilomapalkastaan. Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

2 Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja puolet heti loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivä- nä, ellei paikallisesti muuta sovita.

3 Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy tai irtisanotaan lomakautena muusta kuin toimihen- kilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päät- tyessä lomakautena. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha vuosilomakorvauksesta. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden palaa palvelusajan päätyttyä työhön, maksetaan lo- maraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin asepalve- lukseen astuessaan.

4 Paikallisesti voidaan sopia kirjallisesti lomarahan vaihtamisesta vapaa- seen. Sovittaessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin 24 loma- päivää vastaavasta lomarahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaapäi- väksi, ellei pääluottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu. Vapaan anta- misajankohta on sovittava.

H TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

28 § Työajan lyhentäminen

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Vapaata kertyy 25 tuntia kalenterivuosineljännestä kohti. Vapaata ei kerry sellaiselta vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on

24

ollut poissa työstä enemmän kuin 12 työpäivän ajan. Vapaan kertymisessä työssäoloon rinnastetaan aika, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkan. Vapaan määrää vähentävät lain tai työehtosopimuksen määräykset ylittävät vapaapäivät.

Jos muuta ei sovita, annetaan kertynyt vapaa kahden viikon ennakkoilmoitus- aikaa noudattaen vähintään työvuoro kerrallaan seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Vapaa voidaan sopia maksettavaksi myös rahakorvauksena.

Työajan lyhennyspäivät ovat työssäolopäiviin rinnastettavia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

Työsuhteen päättyessä maksettava kertynyt vapaa maksetaan täysiltä työpäi- viltä ja lasketaan käyttäen kuukausipalkan jakajana lukua 21,25.

I SAIRAUS

29 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi

1 Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheutta- man työkyvyttömyyden ajalta seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka luontoisetuineen Alle 1 kuukauden 1 viikolta

1 kuukauden mutta vähemmän kuin vuoden 4 viikolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

2 Palkanmaksun edellytyksenä on, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella tai kevytmielisellä elämällä, eikä sairaut- ta tieten ole salattu työsopimusta solmittaessa. Työnantaja on oikeutettu nostamaan toimihenkilölle tulevan ao. lain mukaisen päivärahan vastaa- valta ajanjaksolta.

3 Työkyvyttömäksi tultuaan toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoitta- maan työnantajalle siitä sekä työkyvyttömyyden arvioidun keston.

4 Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnantajan hyväksymän lääkärin antama todistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärinto- distusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavak- si, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.

25

5 Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uu- delleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suori- tettiin sairausajanpalkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajanpalkan ajanjaksoon. Jos työnantajan palkanmak- suvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n

2. momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Saman sairauden käsitteen määrittelee sairausvakuutustoimisto.

30 § Lakisääteinen lääkärintarkastus

1 Toimihenkilö voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työn- antajan, lain, työterveyshuollon toimintasuunnitelman tai viranomaispää- töksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkustaminen kor- vataan kuten työmatka.

2 Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimi- henkilölle tapauskohtaisesti sovittava erillinen kulut kattava korvaus.

31 § Muut lääkärintarkastukset

Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on akuutti, eikä vas- taanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysy- mys on

– erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

– työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suoritta- masta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

– korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentut- kimuksesta

– sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutki- muksista

– hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoi- toa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös paikallisesti yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.

26 32 § Hoitoonohjaus

1 Toimihenkilö, jolle on kehittymässä päihteiden liikakäytöstä työntekoa haittaava ongelma, pyritään ohjaamaan hoitoon, jotta ongelma ei johtai- si toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita haitallisia seuraamuksia. Tätä varten voidaan paikallisesti sopia yrityskohtainen hoitoonohjausjärjestelmä.

2 Toimihenkilölle maksetaan laitoshoidon ajalta sairausajan palkkaa, mikä- li hän on sopinut siitä työnantajan kanssa samalla, kun on sopinut laitos- hoidostaan. Tällöin työnantajalla on oikeus nostaa toimihenkilölle tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha vastaavalta ajanjaksolta.

J PERHEVAPAAT

33 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1 Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan.

Äitiysvapaan ajalta toimihenkilölle maksetaan palkka kolmelta kuukau- delta. Palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähin- tään kuusi kuukautta ennen synnytystä, ja että toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sairausvakuutuslain mukaisen päivä- rahaosuuden, johon toimihenkilöllä olisi oikeus. Toimihenkilön adoptoi- dessa alle kouluikäisen lapsen annetaan ottoäidille samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaa- seen rinnastettava palkallinen vapaa. Vanhempainvapaan ajalta ei mak- seta palkkaa.

2 Isyysvapaalta maksetaan palkka viikon ajalta (5 työpäivältä). Palkka maksetaan samoin edellytyksin kuin äitiysvapaankin ajalta.

Tätä määräystä sovelletaan työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen pidettäviin isyysvapaisiin.

3 Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja laaditaan kokonaissuunnitelma vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.

4 Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäisel- tä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus pala- ta aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen työsuhteeseen otettua sijaista.

27 K NEUVOTTELUJÄRJESTYS

34 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

1 Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti jo työpaikalla. Xxxx toimihenkilöä koskeva asia ratkaistaan ensi sijassa hänen ja hänen esimiehensä välillä. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta aina esimiehen tai toimihenkilön pyynnös- tä, kun asia koskee useampaa toimihenkilöä tai on periaatteellinen ja laajakantoinen.

2 Edellä mainitut neuvottelut on aloitettava toisen osapuolen vaatiessa vii- meistään kahden viikon kuluessa. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

Jos työsuhteeseen liittyvä kysymys jää työpaikalla erimieliseksi, paikal- liset osapuolet laativat yhdessä erimielisyyden kohteesta kirjallisen yh- teenvedon, jolla asia jommankumman osapuolen pyynnöstä siirretään heitä edustavien osallisliittojen ratkaistavaksi.

3 Pääluottamusmiehelle annetaan kaikki ne tiedot, joita tapauksen selvit- täminen edellyttää. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia.

Salassapitovelvollisuus koskee myös yrityksen liiketoimintaan ja asia- kassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.

4 Jos liittojen neuvottelut tämän sopimuksen tulkinnasta eivät johda tulok- seen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkais- tavaksi tai osapuolet voivat sopia erimielisyyden jättämisestä välimies- oikeuden ratkaistavaksi.

5 Välimiesmenettelyssä noudatetaan välimiesmenettelystä annettua lakia sillä poikkeuksella, ettei lain esteellisyyssäännöksiä tarvitse noudattaa välimiehiä nimettäessä. Kolmijäseniseen välimiesoikeuteen osallistuja- liitto nimeää toistaiseksi yhden jäsenen ja nämä jäsenet yhdessä valitse- vat määräajaksi puheenjohtajan.

L PALKKAUS

35 § Marginaalisääntö

Liitot korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen sisäl- tyvän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta, joka tulee ottaa

28

huomioon palkkauksessa. Tästä johtuen tulee esimiesasemassa olevien toi- mihenkilöiden palkkatason ylittää alaisina toimivien palkkojen tason käytet- täessä vastaavia tai vertailukelpoisia palkanmuodostumisperusteita ja huo- mioonottaen alaisten ja esimiesten henkilökohtaiset pätevyystekijät.

36 § A Palkkausjärjestelmä toimihenkilöille

Perustan yrityksen palkkapolitiikan hoidolle muodostaa palkkausjärjestelmä. Sen tulee olla rakennettu niin, että henkilöstö kokee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan. Sen tulee motivoida ja ohjata työkäyttäytymistä oi- keaan ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Palkkausjärjestelmä on yksi järke- vän ja joustavan johtamisen ja toiminnan ohjaamisen instrumentti. Menestys riippuu osaltaan siitä, miten sitä käytetään, ylläpidetään ja kehitetään.

Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän lähtökohtana on toimen vaativuuden oikeudenmukainen ja objektiivinen mittaaminen. Työn vaativuuden arviointi on tärkeä osa palkkausjärjestelmää ja sillä tuetaan oikeudenmukaisen palk- kauksen toteutumista. Arviointijärjestelmässä tulee ottaa huomioon se, mihin suuntaan työtä halutaan kehittää, jotta organisaation työprosessit kehittyisivät haluttuun suuntaan. Työn vaativuuden arviointi on myös edellytys tasa-arvoi- seen palkkaukseen samanarvoisissa tai samankaltaisissa tehtävissä.

Vaativuudenluokitus suoritetaan talotekniikka-alan toimihenkilöiden omaa vaativuusluokitusjärjestelmää käyttäen. Järjestelmässä on kaksi elementtiä, vaativuusluokan mukainen palkanosa, joka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan, sekä henkilökohtainen palkanosa, joka määräytyy tointa hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella.

Paikallisesti voidaan sopia myös muista palkkausjärjestelmistä.

Toimen vaativuuteen perustuva palkanosa

Menettelytavoista koskien uuden palkkausjärjestelmän ja vaativuusluokituk- sen käyttöönottoa sovitaan paikallisesti.

Tehtäväkokonaisuuden arviointi perustuu toimenkuvaukseen. Jotta tehtävien vaativuus voidaan mitata mahdollisimman luotettavasti, tulee toimenkuvien perustua toimen sisältöön siten, että toimen sisältö sekä siihen liittyvät vas- tuut ja yhteydet käyvät mahdollisimman hyvin ilmi. On tärkeää, että esimies ja toimihenkilö ovat samaa mieltä toimeen kuuluvista tehtävistä. Sopimuksen lopussa on esimerkki toimenkuvauslomakkeesta.

Tehtävän vaativuus arvioidaan neliosaisella mittarilla ja näin toimelle saadaan vaativuuspisteet ja sitä kautta palkkaryhmä. Vaativuusluokitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

29

Vaativuuspisteet palkkaryhmissä

Palkkaryhmien vaativuuspisterajat ja vähimmäispalkat ovat seuraavat:

Pr		Vähimmäispalkat 1.6.2010	Vähimmäispalkat 1.5.2011	Vähimmäispalkat 1.5.2012
1	100–129	1309	–	–
2	130–159	1431	–	–
3	160–189	1615	–	–
4	190–219	1818	–	–
5	220–249	2041	–	–
6	250–279	2313	–	–
7	280–309	2547	–	–
8	310–339	2807	–	–
9	340–369	3022	–	–
10	370–400	3323	–	–

Kullekin palkkaryhmälle on työehtosopimuksessa määritelty vaativuusluokka- palkka.

Vaativuusluokituksen ylläpito

Henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan palkkaryhmä viivytyksettä, kuiten- kin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palkkaryhmä voi muuttua kum- paankin suuntaan. Henkilökohtainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa irtisanomisperusteet.

Osapuolet pitävät hyvänä, että tarkoituksenmukaisin väliajoin, esim. kerran vuodessa, käydään läpi toimenkuva ja mahdollisten muutosten vaikutus.

30 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen

Toimihenkilön palkan suuruuteen vaikuttaa toimen vaativuuden ohella hänen henkilökohtainen pätevyytensä. Henkilökohtaisesta pätevyydestä riippuu vä- himmäispalkan päälle maksettavan palkan osuuden määrä ja sen kehittymi- nen.

Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimihenkilön ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä toimeen kuuluvien tehtävien hoitamiselle. Pätevyydenarvioinnin suorittaa työnantaja yrityksessä ennakolta valittujen pä- tevyystekijöiden perusteella. Henkilön pätevyyttä arvioidaan aina hänen sen- hetkisessä tehtävässään.

Kehityskeskustelu

Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilö ja hänen esimiehensä käyvät vähin- tään kerran vuodessa kehityskeskustelun. Se on tilaisuus, jossa toimihenkilö ja hänen esimiehensä kohtaavat ja keskustelevat kahden kesken esim. työ- hön, tulevaisuuteen ja koulutukseen liittyvistä asioista.

Pätevyyden ja suorituksen taso ansiokehityksen ohjaajana

Työyhteisöltä ja sen henkilöstöltä odotetaan tuloksellisuutta. Tuloksiin pyrkivä organisaatio tavoittelee hyvää ja pysyvää työvoimaa, kannustaa ja motivoi sitä kehittymään ja ottamaan vastaan uusia haasteita. Johdonmukainen yrityskoh- tainen palkkapolitiikka on pitkäjänteinen prosessi, joka on osa organisaation toiminta-ajatuksen, tavoitteiden ja ohjausjärjestelmien kehikkoa ja hyvin toimi- vana tukee työyhteisön tavoitteiden saavuttamista.

31

VAATIVUUSLUOKITUS TALOTEKNIIKKA-ALALLE

1 TOIMEN LUONNE

A Harkinnan laatu ja siinä tarvittava tietojen tarve

Vaativuus on sitä suurempi,

– mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy

– mitä enemmän tietoja ja taitoja toimessa tarvitaan.

40	Samanlaiset tilanteet. Soveltamis- ja perehdyttämistarve pieni.
70	Samankaltaiset tilanteet. Tehtävät perustuvat tuttuihin menettelyta- poihin.
100	Soveltamista ja harkintaa uusissa tilanteissa. Toimintaohjeet yleis- luontoisia.
130	Vaativaa soveltamista, itsenäistä harkintaa ja suunnittelua uusissa, erilaisissa ja vaihtelevissa tilanteissa. Itsenäiset ratkaisut toiminnan lähtökohtana.
160	Yrityksen toimintaperiaatteet, tulostavoitteet ja vaativat kehitystavoit- teet ohjaavat väljästi toimintaa yhdessä useilta asiantuntijatahoilta saadun palautteen kanssa.

B Ratkaisujen ja päätösten vaikutukset

Vaativuus on sitä suurempi,

– mitä laajemmin vaikutukset koskevat koko yritystä

– mitä suuremmat ovat ratkaisujen ja päätösten taloudelliset, toiminnalliset ja muut vaikutukset.

20	Vaikutusta pääasiassa omaan työhön tai suppean työryhmän työhön.
40	Vaikutusalue yleensä lähiympäristöä laajempi tai koko työryhmä / useita pieniä työryhmiä.
60	Vaikutusalue on yleensä useita työryhmiä tai koko osasto/yksikkö tai vastaava organisatorinen kokonaisuus.
80	Vaikutusalue on useita osastoja / suuri yksikkö tai koko yritys. Ratkaisujen ja päätösten vaikutus on suuri koko yrityksen toiminnan kannalta.

32 2 VUOROVAIKUTUS

Vaativuus on sitä suurempi,

– mitä enemmän neuvottelu- ja yhteistyötaitoja toimen hoitaminen vaatii tai

– mitä syvällisempi ja laajempi on neuvonnan, opastamisen ja motivoinnin vaatimus

– mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta- ja johtamisjärjestelmissä.

25	Yhteydet ovat yleensä tietojen vastaanottamista, välittämistä ja jakelua.
50	Toimeen ja sen lähipiiriin kuuluvia asiantuntijayhteyksiä. Oma-aloit- teista yhteydenpitoa.
75	Neuvottelu- ja yhteistyötaitoja vaativa toimi. Merkittävästi vaativaa, oma-aloitteista yhteydenpitoa.
100	Aktiivista, oma-aloitteista vaikuttamista yritystason päättäjiin.

3 TOIMEN ASEMA

15	Oma tehtävä
30	Itsenäinen tehtäväalue ja organisointivastuu tai esimiestehtävä
45	Vaativa esimiestehtävä tai vaativa asiantuntijatehtävä
60	Erittäin vaativa ja laaja esimiestehtävä tai erittäin vaativa asiantunti- jatehtävä

Soveltamisohje kohtiin 1–3:

– Vaativimmat pisteet: Kyseessä on tehtävä, jonka mukana ”yritys kaatuu tai menestyy”.

– Toiseksi vaativimmat pisteet: ”Vaativa tehtävä muiden vaativien tehtävien joukossa”.

33 Esimerkki pätevyydenluokituksessa käytettävästä lomakkeesta:

Suorituksen ja pätevyyden määrittäminen

Nimi Tehtävä Esimies Osasto Pvm

Pätevyyttä on arvioitava tehtävän vaatimuksiin nähden. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuo- rituksia voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla.

TYÖTAITO

Vähäinen Kohtalainen Normaali Hyvä Erinomainen

Työtulos Monitaitoisuus

Alan kokonaistuntemus Kehityskyky Erityisosaaminen

VASTUULLISUUS

Vähäinen Kohtalainen Normaali Hyvä Erinomainen

Työn taloudellisuus Viestintä ja vuorovaikutus

YHTEISTYÖTAITO

Vähäinen Kohtalainen Normaali Hyvä Erinomainen

Ihmissuhdetaidot Joustavuus Aloitteellisuus

AKTIIVISUUS

Vähäinen Kohtalainen Normaali Hyvä Erinomainen

Omatoimisuus Aloitteellisuus

KOMMENTIT

34 36 § B Vastuulisä

Kun toimihenkilö ilmoitetaan vastuuhenkilöksi viranomaisrekisteriin tai jos yri- tyksessä sovitaan, että luvanvaraista työtä tehdään toimihenkilön henkilökoh- taisten lupien perusteella, selvitetään miten hänen palkkauksessaan asia on huomioitu.

Uutta henkilöä palkattaessa on työsopimusta solmittaessa sovittava lisän huomioimisesta vaativuusluokituksessa tai maksettava seuraavan taulukon mukainen korvaus. Aikaisemmin erillisenä maksettu vastuulisä on korotuksen jälkeen seuraava:

– KVV-pätevyys iv- tai lv-toimialoilla, sähkötöiden johtajuus, käytönjohta- juus 60 €/kk.

– Sovittu vastuulisä on voimassa koko sopimuskauden.

– Vastuulisä maksetaan siltä ajalta, kun toimihenkilö toimii ko. vastuutehtä- vässä.

37 § Nuoret työntekijät

1 Palkkamääräykset

1.1 Nuorten toimihenkilöiden (alle 18-vuotiaat) palkoista voidaan sopia paikallisesti ottaen huomioon tehtävän vaativuus. Peruskoululaisten ja lukiolaisten kanssa voidaan tehdä keskusjärjestöjen suosituksen mukainen ”Tutustu työelämään ja tienaa” -sopimus.

1.2 18 vuotta täyttäneen toimihenkilön palkka saa alittaa työnvaativuus- luokan mukaisen palkan 40 %:lla, kun kyse on opiskeluihin liittyväs- tä harjoittelusta. Tällaista on

– harjoittelu, joka parantaa ao. henkilön mahdollisuuksia päästä alan koulutukseen ja

– tutkintoon liittyvä pakollinen harjoittelu tai opiskelua tukeva muu har- joittelu opintojen kestäessä.

1.3 18 vuotta täyttäneen, mutta alle 25-vuotiaan toimihenkilön palkka saa alittaa kulloinkin voimassa olevan työnvaativuusluokkapalkan 20 %:lla seuraavissa tilanteissa:

– korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmis- tuneet enintään kahdeksan kuukautta työsuhteen alkamisesta

– oppisopimusoppilaat ja koulutussopimuksen perusteella työsopi- muksen solmivat enintään yhden vuoden ajan.

1.4 Työajan lyhennystä ei kerry koululaisten ja opiskelijoiden loma-aika- naan suorittamasta työstä.

35

2 Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus

Toimihenkilöiden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 8–10 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä sekä työsopimuslain 7:4 §:n työn- tarjoamisvelvollisuutta ja 6:6 §:n takaisinottovelvollisuutta koskevat määräyk- set eivät estä solmimasta määräaikaisia sopimuksia seuraavissa tilanteissa:

– pakollinen harjoittelu, joka on välttämätöntä opintojen aloittamisen mah- dollistamiseksi enintään kahdeksan (8) kuukauden ajan

– tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä

– korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneita enintään kahdeksan (8) kuukautta työsuhteen alkamisesta lukien.

Työnantaja ja pääluottamusmies tai muu toimihenkilöitä edustava yhdessä to- teavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin. Harjoittelupaikat tarjotaan ensisijaisesti niille, joille työharjoitte- lu on välttämätöntä opintojen jatkamiseksi tai niiden loppuunsaattamiseksi. Kustakin harjoitteluohjelmasta laaditaan toimenkuva. Harjoittelijan tehtävä si- joittuu aina nimetyn toimihenkilön ohjaukseen, joka varsinaisesti vastaa työn suorittamisesta.

Pöytäkirjamerkintä:

– Korkeakoululla tarkoitetaan sekä tiedekorkeakouluja että ammattikor- keakouluja.

3 Opiskelijan ohjaaminen

Toimihenkilön toimiessa työnantajan nimenomaisesta määräyksestä AMK- opiskelijan tai muun vastaavan opiskelijan ohjaajana työssäoppimis- tai har- joittelujakson aikana on toimihenkilölle maksettava ohjaustehtävän ajalta erillinen työn määrän ja vaativuuden huomioon ottava, paikallisesti sovittava korvaus.

Ohjaamisella tarkoitetaan ennalta laaditun ja suunnitellun opintokokonaisuu- den ohjaamista, jonka sisältöön kuuluvat tähän kuuluvat työ- ja harjoitustehtä- vät sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Ohjaustyöstä sovittaessa on myös sovittava sen kestosta. Ellei kestosta ole muuta sovittu, korvausta maksetaan yhden kuukauden ajan. Mikäli edellä esi- tetty tehtävä on otettu huomioon toimihenkilön toimenkuvaa määriteltäessä, erillistä korvausta ei makseta. Yhdestä ohjattavasta korvausta maksetaan vain yhdelle ohjaajalle.

36 M MUUT MÄÄRÄYKSET

38 § Toimiminen sijaisena

Xxxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella työnantajan ennen sijaisuuden alkamista erikseen hänen hoi- dettavakseen määräämiä yhden tai useamman toisen toimihenkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimestaan tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena sijaisuusajalta 340–800

€/kk. Samansuuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.

Korvausta harkittaessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

1 Onko toimihenkilön työmäärä olennaisesti lisääntynyt oman tasoisissa tehtävissä? Tätä arviointia tehtäessä otetaan huomioon myös toimihen- kilön omien työtehtävien määrässä mahdollisesti tapahtuva kausiluontoi- nen tai muu supistuminen; tai

2 Suorittaako toimihenkilö sijaisena omia tehtäviään vaativampia tehtäviä?

3 Aiheuttaako sijaisuus kohdissa 1 ja 2 mainittuja muutoksia toimihenkilön tehtävissä sijaisuuden aikana?

Tämä määräys ei koske alle kaksi viikkoa kestäviä sijaisuuksia. Pöytäkirjamerkintä:

Sijaisuuskorvausta ei makseta, mikäli sijaisuuden hoito on huomioitu toimi- henkilön palkkaa määriteltäessä. Mikäli sijaisuuskorvaus on huomioitu teh- tävän vaativuutta luokitettaessa, on työnantajan selvitettävä tämän vaikutus henkilön palkkaan.

39 § Suojavaatetus

Työnantaja järjestää toimihenkilölle olosuhteiden vaatiman suoja- ja erikois- vaatetuksen yrityskohtainen käytäntö huomioon ottaen.

40 § Lyhyt tilapäinen loma

1 Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta.

2 Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalla toimihenkilöllä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

37

3 Yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä toimivan toimihenkilön kuukau- sipalkkaa vähennetään luottamuselinten kokouksista aiheutuvaa työajan menetystä vastaavasti siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansionmenetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.

4 Suositus: Kertausharjoituksiin määrätylle reserviläiselle maksetaan ker- tausharjoitusten ajalta niin suuri osa palkasta, että huoltovelvollinen re- serviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palk- kaedut ja ei-huoltovelvollinen 2/3 niistä.

5 STTK:n ja sen jäsenliittojen valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville sekä mainittujen järjestöjen liittokokouksiin osallistuville toimihenkilöille vara- taan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten ko- kouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

41 § Muut määräykset

1 Toimihenkilöillä on oikeus kokoontua työpaikallaan työaikansa ulkopuo- lella siten, kuin siitä paikallisesti sovitaan.

2 Työnantaja ottaa kaikille toimihenkilöille ryhmähenkivakuutuksen ja esi- miesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vas- tuuvakuutuksen. Vastuuvakuutuksen korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126.263 € kuitenkin siten, että korvauksen enimmäis- määrä on 50.505 € yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25.253 €. Vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuu- tusta koskevien vakuutusehtojen mukaan.

3 Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksen mukaisesti tähän työeh- tosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten to- distus pidätetystä summasta.

38 42 § Sopimuksen sitovuus ja voimassaolo

1 Tämän sopimuksen sitovuus sekä sidottujen työrauha- ja valvontavelvol- lisuus määräytyvät työehtosopimuslain mukaan.

2 Tämä sopimus on voimassa 1.6.2010–30.4.2013 ja sen jälkeenkin vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päätty- mistä kirjallisesti irtisanota. Edellisestä poiketen kuitenkin, elleivät osa- puolet pääse sopimukseen 1.5. voimaan tulevista palkankorotuksista vuodelle 2011 ja 2012 viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä, sopimus päättyy kyseisen vuoden huhtikuun lopussa.

TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry

Xxxxx Xxxxxxx

SÄHKÖTEKNISET TYÖNANTAJAT STTA ry

Xxx Xxxxxx

LVI-TEKNISET URAKOITSIJAT LVI-TU ry

Xxxx Xxxxxxx TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx

39 LIITE 1

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä toimihenkilön irtisanoutumista.

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisa- nottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7–8 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

2. kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuot- ta, mutta enintään 8 vuotta

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisano- misaikaa.

Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakaudeksi (2.5.– 30.9.) osuvaan irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun vuosiloman.

40 3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä noudattaen, mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvol- lisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1–2 §:ien mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3–4

§:ien perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti toimihenki- löstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajal- la ollut riittävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4. luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.

41 6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen

Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1 §:n, 9:2 §:n 1. momentin ja 9:4–5 §:ien säännöksiä.

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 tai 5 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12:2–3 §:ien mukaisesti.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työ- sopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

8 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen tai lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, xxx- xx mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään mahdolli- suuksien mukaan huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat

Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irtisano- misessa noudatetaan työsopimuslain 9:3–5 §:ien säännöksiä.

10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- tai päättymistilanteessa kirjallisesti ja sii- nä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet toimihenkilön uudelleen työl- listymisen edistämiseksi.

Edellä kuvattu ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen 9 kuukauden mittai- nen takaisinottovelvollisuus rajoittuu kuitenkin niihin työkohteisiin tai kiinteisiin toimipaikkoihin, joissa toimihenkilö voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmat- kat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

42 11 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lo- mautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tila- päistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankoh- taan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautus- ilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toi- mihenkilön väliseen sopimukseen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioi- tu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta, eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Pöytäkirjamerkintä

Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituk- sen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapaukses- sa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdol- lista.

4. Ammatillinen koulutus lomautuksen aikana

Mikäli lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan ammatilliseen jatko- ja täy- dennyskoulutukseen ja hän suostuu siihen tulemaan, lomautuksen jatkuessa koulutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuosilomalain 7 § 2 momentin kohdan 7 mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroi- siksi päiviksi.

43

5. Työn tarjoaminen lomautetulle toimihenkilölle

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä lomautetulle toimihenkilölle rajoittuu työ- kohteisiin tai kiinteisiin toimipaikkoihin, joissa toimihenkilö voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

12 § Neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

13 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuo- mioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

14 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2. kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrät- ty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtoso- pimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomi- sesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

15 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toiminta- mallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvot- telujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat

44

ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisa- nomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työ- voiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut kos- kevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mu- kaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perus- teiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julki- set työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yri- tysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulus- ta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työ- historiaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteen- sä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaisel- le työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työteh- täviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen

45

työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riip- puen seuraava:

1. enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi

2. enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi, mutta enintään neljä kuukautta

3. enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukaut- ta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettä- essä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

46 LIITE 2

YLEISSOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA

LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA

Tässä sopimuksessa käytetään termejä pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu sekä edellä mainittujen varahenkilöt.

Luottamusmiehen valinta

Tähän työehtosopimukseen työehtosopimuslain nojalla sidottuun työnanta- jaan työsuhteessa olevilla Toimihenkilöunioni Tu ry:n jäseninä olevilla toimi- henkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yritykseen pääluottamusmies ja hänelle varamies. Muiden luottamusmiesten valinnasta sovitaan paikallisesti. Ellei paikallisesti muuta sovita, voidaan eri paikkakunnalla sijaitsevaan työ- paikkaan valita luottamusmies ja hänelle varamies, jos siellä työskentelee vä- hintään 10 toimihenkilöä.

Vaalikelpoinen em. tehtäviin on yrityksessä toistaiseksi voimassa olevassa olevassa työsuhteessa oleva toimihenkilö.

Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä, varamiehen toimimi- sesta pää- tai luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun toimimises- ta pääluottamusmiestehtävissä sekä pääluottamusmiehen toimimisesta työ- suojelutehtävissä on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen or- ganisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaa- maan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Työsuojeluyhteistoiminta

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan yrityksessä, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työ- suojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen. Työsuojeluasiamiesten valinnasta sovitaan paikallisesti.

Työkykyä ylläpitävä toiminta yrityksessä on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työter-

47

veyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut peri- aatteet sisällyttää myös yrityksessä laadittavaan kehittämistoiminta- tai muu- hun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toimin- nan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos pääluottamus- mies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkorvaus.

Tarvittaessa työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Pääluottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään mahdollisuus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä, kuten yrityksessä ylei- sesti käytössä olevia atk-laitteita ja niihin liittyviä ohjelmia sekä internet-yh- teyksiä (sähköposti). Tällöin voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, tehtävien laajuus jne. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoi- tuksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttä- mättömät keskustelut. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Työsuhdeturva

Pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli tehtävään viimeksi valituksi tullessaan. Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vas- tata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Työstään pääosin vapautetun pääluottamusmiehen toimikauden päättyessä selvitetään yhteisesti ammatillisen koulutuksen tarve.

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei yrityksen toimintaa hänen edustamiensa työntekijöiden osalta keskeytetä ko- konaan. Mikäli hänen kanssaan yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota

48

hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa vain, kun työ kokonaan päät- tyy eikä voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtu- vasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1. momen- tin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai luottamusmie- hen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen/luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muu- toinkaan pääluottamusmiehen/luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisa- nomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

Näitä työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdok- kaaseen, josta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa ai- kaisintaan kolme kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamus- miehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellai- senaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutet- tava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen tarkoittamaan jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Jos pääluottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin hänen toimialueellaan säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 toimihenkilöä, on korvaus vähintään 4 ja enin- tään 24 kuukauden palkka.

Luottamusmiehiä koskevia määräyksiä työstä vapautuksesta, palkan xxxxx- xxxxxxx vapautuksen ajalta, säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettujen tehtävien korvaamisesta, toimintaedellytyksistä, ansiokehityksestä, työsuhde- turvasta ja asemasta liikkeen luovutuksen yhteydessä sovelletaan vastaavasti työsuojeluvaltuutettuun.

49 Korvaus luottamusmiestehtävien hoitamisesta

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle maksettava korvaus määräytyy hänen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Toimihenkilöitä edellisessä vuoden vaihteessa	€/kk 1.6.2010
3–9	60
10–24	90
25–50	120
51–100	175
101–200	225
201–400	260
401–600	290
yli 600	340

Sovitut luottamusmieskorvaukset ovat voimassa koko sopimuskauden.

Pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnan- tajalle, milloin korvaus maksetaan hänen varamiehelleen.

Korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta

10–50	55
51–200	85
yli 200	150

Sovitut luottamusmieskorvaukset ovat voimassa koko sopimuskauden.

Jos sama henkilö hoitaa sekä pääluottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, maksetaan hänelle täysi luottamusmieskorvaus ja puolet työsuojelu- valtuutetun korvauksesta.

50 KOULUTUS

Ammatillinen koulutus

Ellei toisin ole sovittu, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hänet hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siihen käytetty aika il- man ylityökorvausta tai annetaan vastaava vapaa toimihenkilön säännöllisenä työaikana. Työnantaja korvaa lisäksi koulutuksesta toimihenkilölle aiheutuvat suoranaiset kustannukset. Työajan ulkopuolella koulutuksen edellyttämiin mat- koihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

Yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kuten ammatillinen koulutus.

AY-koulutus

Pääluottamusmiehellä, luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla ja muilla työsuojeluyhteistoiminnassa toimivilla toimihenkilöiden edustajilla, mukaan lu- kien työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojeluyhteistoimintaelimen jäsenet, on oikeus osallistua liittojen hyväksymään koulutukseen, ellei se aiheuta tun- tuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Ilmoitus osallistumisesta on tehtävä mah- dollisimman varhain. Työnantaja ilmoittaa vähintään 10 päivää ennen kurssin alkua esteestä, jonka jälkeen pyritään yhteisesti selvittämään muu kurssiajan- kohta.

Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan pääluottamusmiehelle ja luotta- musmiehelle enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluyhteistoiminnassa toimi- ville toimihenkilöiden edustajille enintään kahden viikon ajalta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukau- den kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toi- mihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jä- sentä.

51

Lisäksi maksetaan palkallisilta kurssipäiviltä ateriakorvaus.

Työnantaja maksaa korvaukset henkilölle vain kerran samansisältöisestä kou- lutustilaisuudesta.

Osallistuminen em. koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuo- siloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

Muusta luottamusmiehen tarvitsemasta koulutuksesta sovitaan paikallisesti.

TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille seuraavat seikat:

1. Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

2. Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellises- ta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

3. Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista

4. Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, an- netaan yhteistoimintalain 10 §:n 1. momentin tarkoittamat yrityksen tilinpää- töstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työ- paikan työsuhteita koskevissa tai yhteistoimintalain mukaisissa kysymyksissä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, sekä työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikalla.

Tämän sopimuksen mukaisesti pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen teh- täviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta.

52

Pyydettäessä on pääluottamusmiehelle annettava tieto uusista toimihenki- löistä.

Palkkatilastotietoina annetaan pääluottamusmiehelle kerran vuodessa kirjalli- sesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimi- henkilötilasto on valmistunut, ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään. Pää- luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaika- lain mukaisesti laadittuun luetteloon.

Pääluottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

TIETO-JA TETEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI ry

Xxxxx Xxxxxxx

SÄHKÖTEKNISET TYÖNANTAJAT STTA ry

Xxx Xxxxxx

LVI-TEKNISET URAKOITSIJAT LVI-TU ry

Xxxx Xxxxxxx TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx

Document Metadata

Table of Contents

TALOTEKNIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE (1.6.2010–30.4.2013)

Document Metadata