SISÄLLYSLUETTELO

Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Konepäällystöliitto ry, Suomen Matkustajalaivayhdistys ry ja Palvelualojen työn- antajaliitto Palta ry ovat sopineet uudistavansa kotimaan matkustaja-alusliiken- teen työehtosopimuksen seuraavasti.

1. Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi on 1.3.2021 – 28.2.2022. Työehtosopimuksen voimassaolo päättyy ilman erillistä irtisanomista.

2. Palkantarkistus

2.1 Korotus 1.3.2021

Taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan 1.3.2021 alkaen 0,4 %.

2.2 Korotus 1.7.2021

Taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan 1.7.2021 alkaen 0,35 %.

3. Luontoisetujen tarkastaminen

Luontoisetukorvauksia tarkistetaan entisen käytännön mukaisesti 1.1.2022.

4. Työryhmät

Uusitaan edellisillä kierroksilla sovitut työryhmät, joissa

− tarkastellaan työehtosopimuksen mukaista palkkausjärjestelmää mukaan lukien alan kokemuslisäjärjestelmä. Palkkaustyöryhmän yhtenä tehtävänä on tarkastella viikonloppuna tehtävää työtä, päämääränä tasata paremmin viikoittaisena työaikana tehtävä työ ja siitä saatava ansio. Samassa yhtey- dessä käydään läpi palkkaliitteet ammattinimikkeet, niiden ajanmukaisuus sekä toimenkuvat. Työryhmän toimikausi on työehtosopimuksen voimassa- olokausi.

− Jatketaan edellisellä työehtosopimuskierroksella sovittua työryhmää, jonka tehtävä oli tehdä alalle paremmin soveltuva koulutussopimus. Työryhmän toimikausi on työehtosopimuksen voimassaolokausi.

Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2021 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYS ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxx SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry

Xxxxxxx Xxxxxx Satu Silta SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxx SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx

Tämä pöytäkirja on allekirjoitettu sähköisesti.

Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus PALTA/SLPL/SKL/SMLY/SMU

1 SOVELTAMISALA ‌

1.1 Ellei toisin sovita, tätä työehtosopimusta sovelletaan rannikko- ja sisävesillä lii- kennöivissä kotimaan matkustaja-aluksissa työskentelevään laivaväkeen ja heidän muutoin tekemäänsä työhän aluksissa,

− joiden bruttovetoisuus on enintään 500 tonnia ja,

− jotka kuljettavat enintään kaksi ajoneuvoa ja,

− jotka eivät kuljeta pääsääntöisesti rahtia,

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta losseilla, puutavaran vesitiekuljetuksissa käytettävillä aluksilla tai hinaustoiminnassa.

1.2 Tätä sopimusta sovelletaan työhön vain matkustaja-aluksilla.

1.3 Tämä sopimus koskee purjehduskauden palkkausta, ellei toisin sovita pidem- mästä ajasta työsopimuksella.

1.4 Purjehduskausi

Purjehduskausi käsittää aluksen toiminta-ajan sekä vuosiloman ja ylityövapaa- ajan.

1.5 Laivaväki

Laivaväellä tarkoitetaan kaikkia niitä työntekijöitä, joiden kanssa tehdään meri- miehen työsopimus.

Merimiehen työsopimus on tehtävä merityösopimuslaissa mainituin poikkeuksin kaikkien liitteessä 1 mainittujen aluksella työskentelevien henkilöiden kanssa, riippumatta siitä, kuka on heidän työnantajansa.

Päällystö käsittää päälliköt, konepäälliköt ja konemestarit sekä työvuorollaan konepuolesta vastaavat koneenhoitajat ja talousosaston esimiehet.

Miehistö käsittää muut aluksessa toimessa olevat.

2 PALKAT ‌

2.1 Taulukoidut peruspalkat sekä palkan määräytyminen eri palkkaluokkiin oikeut- tavista työtehtävistä on määritelty liitteessä 1.

2.2 Palkkalaskelma

Työnantajan on annettava maksaessaan palkan tai tehdessään palkkaan kor- jauksia työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräy- tymisen perusteet.

Palkanlaskennan perustiedot ovat liitteessä 1.

2.3 Alkava työsuhde

Kun uusi työntekijä aloittaa työsuhteensa keskellä viikkoa, lasketaan hänen aloitusviikkona lauantaina, säännöllisenä työaikana tekemänsä työaika kuukau- sipalkkaan sisältyväksi työajaksi.

2.4 Palkanmaksu lyhyissä ja lyhyissä peräkkäisissä työsuhteissa

Merimiehen työsopimuksella voidaan sopia enintään purjehduskauden ajaksi säännöllisistä toistuvista lyhyistä työsuhteista, jos työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Perusteltuna syynä työnantajan puolelta pidetään normaalia viikkotyöaikaa tekevän työntekijän viikkolevon järjestämistä tai sitä, että aluksella ei ole työtä kuin määrättyinä viikonpäivinä taikka muuta vastaavaa syytä.

”Laskettaessa palkkaa lyhyitä työsuhteita tekeville, on palkanlaskentakaava seuraava kun työpäiviä tai työhön rinnastettavia päiviä kertyy yhdenjaksoisesti korkeintaan viisi (5) päivää: kuukausipalkka jaetaan 30:lla ja kerrotaan 1,4:llä. Näin saatu tulos kerrotaan työpäivien määrällä.

Jokaisesta alkavasta työpäivästä on maksettava koko päivän palkka. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan mahdolliset ilta- ja yötyölisät sekä lauantai- ja pyhäkorvaukset, sekä lisäksi ylityökorvaukset, jos vuorokautinen työaika ylittää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan (8 tuntia).”

Mikäli vuorokautinen työaika on 4 tuntia tai vähemmän, työntekijälle ei tarvitse tarjota ruokaa tai maksaa ruokarahaa. Jos vuorokautinen työaika on yli 4 tuntia, noudatetaan, mitä työehtosopimuksen kohdissa 5.1 ja 5.2 on määrätty.

2.5 Erillissopimukset

Mikäli palkasta on sovittu toisin työnantajan ja työntekijän kesken on ansiotason kuitenkin oltava vähintään tämän työehtosopimuksen mukainen.

2.6 Lisäpätevyys

Milloin aluksessa ei ole erillistä konepuolesta vastaavaa koneenhoitajaa, vaan päälliköllä tai perämiehellä on myös koneenhoitajan pätevyys tai konemestarilla tai koneenhoitajalla vastaavasti päällikön tai perämiehen pätevyys ja hän suo- rittaa molempien tehtävät tai toimii myös kansimiehenä, palkkaus on 10 % suu- rempi kuin hänen taulukoitu peruspalkkansa. Tämä maksetaan koko työsuh- teen kestoajalta.

2.7 Palkanmaksu työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viipymättä, kuitenkin viimeistään kuudentena (6) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä. Sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimerkiksi siksi, että kaikki palkan osan suuruuden laskemista varten tarvittavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työsuhteen päätty- essä, viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa vii- meistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä.

3 PERUSPALKKAAN SIDOTUT PALKANLISÄT ‌

3.1 Seuraavat palkanlisät lasketaan edellä 2. kohdan mukaan muodostuvista pe- ruspalkoista.

3.2 Kokemuslisät

Kokemuslisä on 5 % peruspalkasta, kun työntekijä on toiminut minkä tahansa työnantajan palveluksessa tehtävässään 2,5 vuotta, ja 5 vuoden jälkeen vas- taavasti yhteensä 10 % sekä 8 vuoden jälkeen vastaavasti yhteensä 15 %.

3.3 Kun työntekijä on toiminut 3.2 kohdan lisäksi tehtävässään saman työnantajan palveluksessa 4 vuotta, on hänen kokemuslisänsä yhteensä 20 %, sekä vas- taavasti 8 vuoden palvelun jälkeen 25 %.

3.4 Päällystön 3.2 kokemuslisiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon puolet miehistössä toimitusta ajasta, päällystössä toimittu aika lasketaan koko- naan minkä tahansa tämän sopimusalan työnantajan palveluksessa.

3.5 Talousosaston työntekijä saa laskea hyväkseen tehtäväänsä vastaavan palve- lun maissa, enintään 3 vuoden ajalta. Kaikki muut edellä mainitut kokemuslisiin oikeuttavat ajat on oltava laivapalvelua.

3.6 Kokemuslisää maksetaan siitä alkaen, kun työntekijä esittää työsopimukset/- todistukset, merimiesrekisteriotteen tai muun luotettavan selvityksen aiem- masta palvelustaan.

4 LUONTOISEDUT ‌

(Sovitaan kunkin kalenterivuoden alussa)

4.1 Aluksissa, joissa asutaan, noudatetaan liitteestä 1 ilmeneviä säännöksiä.

4.2 Ruoka- ja asuntokorvaus lyhyissä työsuhteissa

Alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisältyvä ruoka- ja asuntokorvaus suoritetaan seuraavasti:

1-3 vrk:n työsuhde 0,5 x ruoka- ja asuntokorvaus 4-6 vrk:n työsuhde 1 x ruoka- ja asuntokorvaus

7-9 vrk:n työsuhde 1,5 x ruoka- ja asuntokorvaus 10-13 vrk:n työsuhde 2 x ruoka- ja asuntokorvaus

Mikäli vuosilomalain muutos astuu voimaan sopimuskauden aikana, noudate- taan edellä mainittua mallia.

5 KORVAUKSET ‌

Aluksissa, joissa ei asuta, noudatetaan säännöksiä 5.1 – 5.6. Euromääräiset korvaukset ovat liitteessä 1.

5.1 Ruokaraha ja majoitus

Koska alusten laivaväelle ravinto ei kuulu luontoisetuna palkkaukseen ja laiva- väkeen kuuluva käy työssä kotoaan käsin, maksetaan ruokaraha jokaiselta al- kaneelta työpäivältä (liite 1). Jos työnantaja järjestää yhden lämpimän aterian ja kahdet kahvit, ruokarahaa ei makseta.

5.2 Korotettu ruokaraha

Aluksen laivaväelle maksetaan korotettu ruokaraha siltä ajalta, jonka alus on lyhyillä kansainvälisillä matkoilla jokaiselta alkavalta työpäivältä (liite 1). Jos työnantaja järjestää kaksi lämmintä ateriaa ja kolmet kahvit, ruokarahaa ei mak- seta.

5.3 Jos alus on tilapäisesti sellaisessa satamassa, josta laivaväki ei voi käydä ko- tonaan kuten kotisatamassa, on työantajan järjestettävä asunto tai kuljetus, joka korvataan todellisten kulujen mukaan ellei muusta sovita.

5.4 Hälytysraha

Työntekijää ei voida velvoittaa tulemaan töihin vapaa-aikanaan, ellei häntä ole määrätty olemaan valmiudessa (Kotala 7 § 1-3 mom.), tai kyse ei ole hätä- työstä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijää ei voida velvoittaa tulemaan töihin työvuorolistaan mer- kittynä vapaapäivänä.

Mikäli hänet hälytetään suunnitellun työajan ulkopuolella alukselle jonkin häly- tysluoteisen tehtävän suorittamista varten eikä häntä ole määrätty olemaan val- miudessa, maksetaan hänelle hälytysraha (liite 1).

Hälytysrahan maksamisen edellytyksenä on tehtävän suorittaminen niin pian kuin mahdollista.

5.5 Matkapäivä

Xxxxxxx laivaväkeen kuuluva työnantajan määräyksestä lähtee aluksesta työhön kuulumattomalle matkalle, maksetaan hänelle asialliset matka- ja majoituskulut laskun mukaan sekä korotettu ruokaraha (liite 1).

5.6 Aluksen kotipaikkakunta/-satama

Aluksen kotipaikkakunnalla/-satamalla tarkoitetaan aluksen pysyvää sijainti- paikkakuntaa.

6 TYÖAIKA JA SYNTYVÄ YLITYÖ ‌

6.1 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan lakia kotimaanliikenteen aluk- sissa (248/82) tässä sopimuksessa mainituin lisäyksin ja poikkeuksin.

6.2 Säännöllinen työaika

Laivaväen säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Ylityötä voi syntyä myös ennen säännöllisen työajan alkamista, tämä aika ei ole säännöllistä työaikaa. Mikäli työntekijän ja työnantajan välillä sovi- taan poikkeuksellisesta työajasta, on sopimus tehtävä aina kirjallisesti.

6.2a Poikkeuksellinen säännöllinen työaika

Säännöllinen viikkotyöaika, joka on 38 tuntia, voidaan teettää työntekijän ja työnantajan yhteisestä sopimuksesta neljänä vuorokautena, jolloin säännölli- nen työaika saa olla vuorokaudessa enintään 10 tuntia.

Edellä olevaa järjestelmää voidaan soveltaa vähintään kalenteriviikko kerral- laan.

6.2b Säännöllinen 38 tunnin viikkotyöaika voidaan teettää työnantajan laatiman Ko- tal 19 §:n työ- ja vahtivuoroluettelon mukaan seuraavasti: Säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että työjakson pituus on kolme viikkoa. Työjakso alkaa maanantaina ja päättyy kolmannen viikon sunnuntaihin. Kolmen viikon sään- nöllinen 114 tunnin työaika on lyhennetty 110 tuntiin. Säännöllisen työajan työ- päiviä on jaksossa enintään 13 ja vapaapäiviä vähintään 8. Säännöllinen vuo- rokautinen työaika saa olla enintään 10 tuntia.

Mikäli työntekijällä sovitun kolmen viikon jakson aikana on työtä useampana kuin 13 päivänä ja/tai yli 110 tuntia, on kyseessä oleva työaika katsottava koko- naisuudessaan vuorokautiseksi ylityöksi. Sovittuina vapaapäivinä tehty työ vä- hentää ensimmäisessä kappaleessa mainittujen vapaapäivien määrää.

Työ- ja vahtivuoroluettelot on esitettävä mahdollisuuksien mukaan kahta viik- koa, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen työjakson alkamista.

6.2c Säännöllinen 38 tunnin viikkotyöaika voidaan teettää työnantajan laatiman Ko- tal 19 §:n työ- ja vahtivuoroluettelon mukaan seuraavasti: Säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että työjakson pituus on neljä viikkoa. Työjakso alkaa maanantaina ja päättyy neljännen viikon sunnuntaihin. Neljän viikon säännölli- nen 152 tunnin työaika on lyhennetty 147 tuntiin. Säännöllisen työajan työpäiviä on jaksossa enintään 17 ja vapaapäiviä vähintään 11. Säännöllinen vuorokauti- nen työaika saa olla enintään 10 tuntia.

Mikäli työntekijällä sovitun neljän viikon jakson aikana on työtä useampana kuin 17 päivänä ja/tai yli 147 tuntia, on kyseessä oleva työaika katsottava kokonai- suudessaan vuorokautiseksi ylityöksi. Sovittuina vapaapäivinä tehty työ vähen- tää ensimmäisessä kappaleessa mainittujen vapaapäivien määrää.

Työ- ja vahtivuoroluettelot on esitettävä mahdollisuuksien mukaan kahta viik- koa, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen ajanjakson alkamista.

Pöytäkirjamerkintä:

määräys 6.2c ei koske Suomen Merimies-Unionin jäseniä.

6.3 Ilta- ja /tai yötyö

Tarvittaessa voidaan yhdenjaksoinen säännöllinen vuorokautinen työaika sijoit- taa KoTaL:n 5§:n kellonajoista poiketen. Klo 17.00 ja 07.00 välisestä ajasta maksetaan korvausta 13 %:lla korotettua palkkaa tunnilta. Tätä korvausta ei makseta ajalta, jonka työnantaja korvaa ylityönä. (Edellä mainittu palkanlisä saadaan jakamalla kuukausipalkka 172:lla x 0,13)

6.4 Kansi- ja konepuolen työaika

Työaika alkaa vähintään puoli tuntia ennen matkustajien tuloa laivaan tai vuo- ron vaihtuessa ja päättyy vuoron vaihtumiseen tai kun alus on turvallisesti kiin- nitetty seisontaa varten. Työaikaan ei lueta vähintään puolentunnin ruoka. tai kahviaikaa eikä vähintään tunnin kestävää lepoaikaa, jos työntekijä saa sen ajaksi poistua työpaikaltaan.

6.5 Viikoittainen ylityö/rinnastaminen

Viikoittaista ylityötä laskettaessa rinnastetaan säännölliseen työaikaan:

− Valmiudesta (KoTaL 7§:n 2-3 mom.) korvattava vapaa-aika, jollei valmius- aikoja korvata rahana.

− Arkipyhät, joulu-, juhannus- ja uudenvuodenaatto sekä pääsiäislauantai, it- senäisyyspäivä ja vapunpäivä.

− Aiheellinen lääkärissäkäynnin aika.

− Ylityövapaat (KoTaL 13§), jollei ylityön korvaamisesta rahana ole sovittu.

− Poissaolo lauantaita ja pyhäpäiviä lukuun ottamatta kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän tahi todistajana kuulemisen takia, josta lain

mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sal- littua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.

− Koulutustoimintaa koskevat sopimuksen tarkoittama kurssiaika kuitenkin si- ten niin, että kurssiajalta ei voi syntyä ylityötä.

− Milloin laivaväkeen kuuluva palaa lomalta kesken kalenteriviikkoa, on hänen työaikaansa laskettaessa meneteltävä siten, kuin hän olisi ollut työssä sa- man viikon maanantaista saakka.

Edellä olevaa rinnastusaikaa syntyy enintään 8 h vuorokaudessa ja 38 h vii- kossa.

6.6 Lauantaityökorvaus

Lauantaina tehdyltä säännölliseltä työajalta maksetaan lisää, jonka suuruus tunnilta on 1/172 kuukausipalkasta tai yksi tunti vapaa-aikana (vastiketta). Tätä lisää ei makseta ajalta, jonka työnantaja korvaa ylityönä.

6.7 Pyhäkorvaus

Sunnuntaina ja pyhäpäivinä tehdyltä säännölliseltä työajalta maksetaan lisää, jonka suuruus tunnilta on 1/86 kuukausipalkasta. Joulu-, uudenvuoden- ja ju- hannusaatto sekä pääsiäislauantai ovat vapaapäiviä. Mikäli näinä päivinä teh- dään työtä, maksetaan pyhätyökorvaus. Tätä lisää ei makseta ajalta, jonka työnantaja korvaa ylityönä.

Soveltamisohje:

Palkanlaskennan perustiedot liite 1 (2 sivua).

6.8 Vuorokautinen ylityö/viikoittainen ylityö/korvaaminen

Vuorokautista ylityöaikaa on se työhön käytetty aika, jonka määrä ylittää sään- nöllisen työajan vuorokaudessa.

Viikoittaista ylityöaikaa lasketaan syntyvän siitä alkaen, kun säännöllisen työ- ajan ja siihen rinnastettavien aikojen määrä viikossa on ylittänyt 38 tuntia.

Valmiuden osalta noudatetaan KoTaL:n 7§ säännöksiä ja sitä, mitä toisaalta tässä sopimuksessa on sovittu.

Lisäksi pyhäkorvausaikaa syntyy enintään säännöllisen työajan määrä arkipäi- viin sijoittuvilta juhla- ja pyhäpäiviltä. Laivan päällikköön sovelletaan samoja vii- koittaisen ylityön määräyksiä kuin muuhun laivaväkeen.

6.9 Ylityön korvaus arkena on tunnilta vähintään 1/102 kuukausipalkasta ruokara- haa tai sitä vastaavaa korvausta siihen lukematta. Pyhäpäivinä on korvaus vas- taavasti 1/63 kuukausipalkasta.

6.10 Viikoittainen ylityö (KoTaL 9§) korvataan työaikalaista poiketen samansuurui- sena kuin vuorokautinen ylityö. (KoTaL:n 13§ mukaan).

6.11 Ruoka- ja lepoaika

Laivaväelle on järjestettävä tilaisuus ruokailuun päivittäin. Aluksissa, joissa yh- denjaksoinen säännöllinen työaika on 6 tuntia pitempi vuorokaudessa, on ruo- kailuun varattava aikaa vähintään 20 minuuttia.

Vuorokautisen säännöllisen työajan sisään voi työnantaja järjestää enintään kaksi tuntia palkattomia ruoka-/kahvitaukoja. Alle puolen tunnin tauot ovat pal- kallisia.

6.12 Lakisääteiset lepoajat

Työntekijälle on annettava jokaisen 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepo- aika (vuorokausilepo) ja jokaisen seitsemän päivän jakson aikana yhteensä vä- hintään 77 tunnin lepoaika.

Sisävesiliikenteessä seitsemän päivän jakson aikana on annettava kuitenkin yhteensä vähintään 84 tunnin lepoaika.

Vuorokautinen lepoaika voidaan jakaa enintään kahteen osaan siten, että toi- sen jaksoista on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia.

Jos työntekijän lepoaika häiriintyy työkutsujen vuoksi, hänelle on annettava riit- tävä korvaava lepoaika.

Alle 30 minuutin taukoa ei lueta 1-3 momentissa tarkoitettuun lepoaikaan.

6.12 a Viikkolepo

Jos työntekijän työ- ja vapaa-aikojen määräytymisessä ei noudateta vuorottelu- järjestelmää, työntekijälle on annettava kerran viikossa vähintään 30 tuntia kes- tävä yhdenjaksoinen viikkolepo.

Sisävesiliikenteessä työntekijän työskenneltyä viitenä viikkona vähintään kuu- tena päivänä viikossa, on työntekijälle annettava viikkolevon yhteydessä yli- määräinen vähintään 24 tunnin pituinen viikkolepo.

6.12 b Nuoria työntekijöitä koskeva erityissäännös

Alle 18-vuotiaalle työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin yhtäjak- soinen vuorokautinen lepoaika. Nuorta työntekijää ei saa pitää työssä kello 24:n ja 05:n välisenä aikana, ellei kysymys ole nuoren koulutukseen liittyvän harjoi- tusohjelman suorittamisesta.

6.13 KoTaL:n soveltamisalaan kuulumattomille päälliköille maksetaan KoTaL:n mu- kainen pyhäkorvaus.

6.14 Valmiudesta ja sen korvaamisesta noudatetaan, mitä KoTaL:n 7§:ssä on sää- detty myös lain soveltamisalan ulkopuolella olevien päälliköiden osalta.

6.15 Kannustuspalkkio

Peruspalkan lisäksi voi työnantaja maksaa työntekijöilleen kannustuspalkkiota, joka maksetaan varustamossa tai varustamoyhtymässä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Kyseinen palkkio ei ole sellainen palkanlisä, joka otetaan huomioon korottavana tekijänä laskettaessa työntekijän ylityöajan, vuosiloma-ajan ja vas- tikevapaa-ajan palkkaa tai lomakorvausta.

7 YLITYÖN KÄYTTÖ ‌

7.1 Tämän sopimuksen 6§:n mukaisesti määräytyvä ylityö käytetään ensisijaisesti vuorottelujärjestelmän puitteissa lain työajasta kotimaanliikenteen aluksissa (248/82) 18§:n tarkoittamalla tavalla, mutta kuitenkin viimeistään purjehduskau- den ulkopuolella ennen seuraavan vuoden purjehduskauden alkua.

7.2 Jos vuorottelujärjestelmästä ei ole sovittu, noudatetaan seuraavaa:

Tehdyt vuorokautiset ylityötunnit voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä so- pimuksella muuttaa vapaa-ajaksi. Jos tehtyjen ylityötuntien määrä kuukau- dessa on suurempi kuin 30 tuntia, on työnantajan esitettävä työntekijän harkit- tavaksi, kuinka suuren osan 30 tuntia/kk ylimenevistä ylityötunneista työntekijä haluaa muuttaa vapaa-ajaksi.

Vapaa-aikaa muutettaessa vuorokautinen ylityötunti kerrotaan 1,7:llä ja vuoro- kautinen pyhäylityötunti 2,7:llä. Kahdeksan näin saatua vapaatuntia vastaa yhtä vapaapäivää. Vuorokautisesta ylityöajasta muutetut tunnit voidaan pitää va- paana vain sellaisena aikana, joka on purjehduskauden ulkopuolella, elleivät työnantaja ja työntekijä keskenään muuta sovi.

7.3 Kun tämän sopimuksen 7.2 kohdan ja KoTaL:n 13§:n mukaisilla kertoimilla muunnettua ylityöaikaa käytetään vapaa-aikana, voidaan arkipäivästä (ma-pe) vähentää enintään 8 muunnettua tuntia ja viikossa enintään 38 tuntia. Ylityöva- paaksi ei lueta joulun-, uudenvuoden- tai juhannusaattoa, lauantai- ja pyhäpäi- viä eikä viikkolepopäiviä.

7.4 Työsuhteen päättymisen yhteydessä jäljellä olevat ylityövapaat voidaan mak- saa rahana (1/172 kuukausipalkasta).

7.5 Jos ylityövapaat annetaan vuosiloman pidennyksenä, korvataan luontoisedut samalla tavalla kuin vuosiloma-ajalta.

7.6 Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että vapaatunteja voidaan korvat rahana, jolloin yhdestä tunnista maksetaan korvaus, joka on 1/172 kuukausipalkasta.

8 VUOSILOMA, ÄITIYS- JA ISYYSLOMA ‌

8.1 Määräytyminen

Vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan merimiesten vuosilomalain mukaan kuitenkin siten, että saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta ollut työntekijä on oikeutettu 32 arkipäivän vuosilomaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Voimassa olevan merimiesten vuosilomalain mukaisesti työnteki- jällä on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos loman pituutta lasket- taessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, päivän osa on an- nettava täytenä lomapäivänä.

8.2 Vuosilomapalkka

Palkka vuosiloman ajalta määräytyy sen kuukausipalkan perusteella, jonka työntekijä sai toimestaan vuosilomaa edeltäneenä palkanmaksukautena.

8.3 Kuukausipalkkaan sisältyvät vuosilomaa edeltäneen kuukauden peruspalkan li- säksi kaikki maksetut kiinteät lisät (kokemuslisät, pätevyyslisät, kuljettaja-ko- neenhoitajalisä, ilta- ja yötyölisä ja lauantai- sekä pyhäkorvaukset) niissä suh- teissa, kuin niitä on maksettu verrattuna koko lomanmääräytymiskauden pituu- teen.

8.4 Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 30:llä.

8.5 Yhden vuosilomapäivän palkka saadaan kertomalla keskimääräinen päivä- palkka kertoimella 1,18.

8.6 Vuosilomapalkka saadaan kertomalla yhden vuosilomapäivän palkka lomapäi- vien (arkipäivien)ja loma-ajan sisältämien muiden vapaapäivien määrällä.

8.7 Lomaraha

Merimiesten vuosilomalainperusteella vuosilomaan oikeutetulle maksetaan lo- marahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin palkka vuosiloman ajalta maksetaan.

8.7a Saman varustamon tai varustamoyhtymän palveluksessa olevalle työntekijälle, joka peräkkäisinä purjehduskausina on ollut työssä yhteensä yli kuusi kuukautta ja joka 8.7 kohdan mukaan ei ole oikeutettu lomarahaan, maksetaan yli kuuden kuukauden ylittävältä osalta lomakorvaus 30 %:lla korotettuna.

8.8 Jos vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin lomanosan yhteydessä tätä vas- taava osa lomarahasta.

8.9 Kun työsopimus päättyy, maksetaan lomakorvaus tai lomapalkka ja lomaraha työsuhteen päättymisen yhteydessä tai sopimuksesta seuraavan purjehdus- kauden aikana, jolloin ko. loma pidetään.

Pöytäkirjamerkintä:

Voimassa olevan merimiesten vuosilomalain säännös on seu- raava:

18 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä on työntekijällä, joka sen aikana on ollut työssä vähintään neljänätoista päivänä, oikeus vuosiloman sijasta saada 13 ja 14 §:ssä säädettyä vuosilomapalkkaa vastaava loma- korvaus.

Lomakorvauksena on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta suoritettava palkka kahdelta ja puolelta päivältä. (9.9.2011/1025)

Työntekijälle, jota 17 a §:ssä tarkoitetaan, suoritetaan työsuhteen päättyessä, jos hän sen aikana on ollut työssä vähintään kuusi tun- tia, lomakorvauksena 11 prosenttia hänelle 17 a §:n mukaan mää- räytyvästä palkasta siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomakorvausta. (23.3.2012/142)

8.10 Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan loma- raha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta tai mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

8.11 Asevelvollisena vakinaiseen palvelukseen astuvalle maksetaan lomaraha ase- velvollisuutta edeltävän palkanmaksun yhteydessä.

8.12 Äitiysrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada palkka 3 kuukaudelta äi- tiysrahakauden alkamisesta lukien (äitiysloma).

Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen isyysrahan erotus enintään 12 päivän ajalta.

8.13 Vuosiloman siirtäminen

Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden johdosta määräytyy kulloinkin voi- massa olevan merimiesten vuosilomalain säännöksen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Voimassaolevan merimiesten vuosilomalain säännös on seuraava: Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työn- tekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana

sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoi- toon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttö- myydestään.

9 TYÖSUHDE ‌

9.1 Työsopimus

Laivaväen kanssa on tehtävä kirjallinen työsopimus.

9.2 Talvityö

Mikäli laivaväki on työssä, talvikuukausilta maksetaan aluksen laivaväelle palkka jäljempänä mainittavin poikkeuksin niitä valtakunnallisia työehtosopi- muksia noudattaen kuin muille samoissa tehtävissä oleville maksetaan tai tulisi maksaa.

Mikäli talvityötä tehdään tämän työehtosopimuksen mukaisin ehdoin, ei purjeh- duskaudeksi sovittu tehtävänimike sido osapuolia talvityön osalta, vaan palkka määräytyy työtehtävien mukaisesti. Vähintään yhdelle päällystöön kuuluvalle työntekijälle on maksettava päällikön tai konepäällikön palkka ja hänellä on myös silloin työnjohtovastuu.

9.3 Työsuhde

Työsuhde alkaa siitä päivästä, jona työntekijä aloittaa merimiehen työsopimuk- sella työnteon aluksen lukuun ja päättyy sinä päivänä, jolloin hän lopettaa työn- tekonsa liikenteen päättymisen, aluksen talviteloille asettamisen tai merimies- lain säännösten perusteella.

9.4 Luottamusmiehelle tai sellaisen puuttuessa työntekijäjärjestön toimitsijalle an- netaan laivaväen pyynnöstä luettelo niistä laivaväkeen kuuluvista henkilöistä, jotka edellisen kolmen kuukauden aikana on otettu työsuhteeseen. Luettelosta tulee käydä selville henkilön etu- ja sukunimi, työhöntulopäivä, työosasto tai vastaava sekä työsuhteen sovittu kestoaika. Luottamusmiehelle tai työntekijä- järjestön toimitsijalle annetaan hänen pyynnöstään myös selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään. Nämä tiedot annetaan vain työntekijän suostumuksella.

10 ERITYISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ ‌

10.1 Sijaisuus

Mikäli työsuhteessa oleva toimii sijaisena, lomittajana tai muissa tämän luontoi- sissa tehtävissä, maksetaan hänelle siltä ajalta tehtävän mukainen, kuitenkin vähintään varsinaista tointaan vastaava palkka.

10.2 Tilapäinen siirto

Milloin laivaväkeen kuuluva henkilö tilapäisesti purjehduskauden aikana siirre- tään toiseen saman työnantajan alukseen alempipalkkaiseen tehtävään, säily- tetään palkkaedut ennallaan.

10.3 Aikaisemmat edut

Mikäli laivaväkeen kuuluvalla on saman työantajan palveluksessa ja samassa tehtävässä ollut parempi peruspalkka, ei sitä huononneta.

10.4 Suoja-asut, työvaatteet ja virkapuku

Jokaiseen alukseen on varattava laivaväkeä varten tarpeellinen määrä sadepu- kuja, lämpöpukuja sekä muita suojapukuja ja -käsineitä sekä turvajalkineita käytettäväksi tarvittaessa. Emännälle ja kokille varataan tarvittavat työvaatteet.

Työntekijän on työnantajan niin edellyttäessä käytettävä työtehtävissä virkapu- kua tai muuta työnantajan edellyttämää työasua. Työnantaja huolehtii virka- tai työasun hankinta- ja huoltokustannuksista.

10.5 Turvavälineet

Aluksiin hankitaan viranomaisen hyväksymiä suojalaseja ja kuulosuojaimia sekä kelluntavälineitä ym. tilanteen kulloinkin vaatimia turvavälineitä tapatur- mien ehkäisemiseksi.

Laivaväki on velvollinen käyttämään turvavälineitä ja ilmoittamaan työnantajalle mahdollisista vioista ja puutteista.

10.6 Jäsenmaksun perintä

Mikäli työntekijä on antanut valtakirjan työnantajalle ammattijärjestön jäsen- maksun perimistä varten palkastaan, työnantaja laskee ja tilittää jäsenmaksun ammattijärjestölle kuukausittain seuraavan kuun 10. päivään mennessä.

10.7 Poissaolo pakottavista perhesyistä tai hautauspäivän johdosta

Merityösopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään koh- danneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Oikeuden käyttämisen edellytyksenä on, ettei alus työntekijän poissaolon vuoksi tule merikelvottomaksi.

Työntekijällä on tällaisista pakottavista perhesyistä oikeus saada lyhyt tilapäi- nen vapautus työstä. Enintään yhden (1) päivän tilapäistä vapautusaikaa ei vä- hennetä työntekijän palkasta.

Työntekijällä on niin ikään oikeus vastaavaan vapautukseen työstä hänen lä- heisen omaisensa hautauspäivänä.

Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on, että se on asianomaisen työnte- kijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa mahdollista.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän avio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn xxxxxxxxxxx puolisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia, rekisteröidyn parisuh- teen puolison lapsia, työntekijän vanhempia tai isovanhempia tai avio- ja avo- puolison ja rekisteröidyn parisuhteen puolison vanhempia sekä työntekijän si- saruksia.

Avopuolisolla tarkoitetaan avioliiton omaisessa suhteessa yhteisessä talou- dessa eläviä henkilöitä.

10.8 Maantieteellinen kattavuus

Tämän sopimuksen alaan kuuluu paitsi liikenne Suomen rajojen sisäpuolella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella ja siihen välittömästi liittyvillä Venäjän vesi- alueilla (ks. KoTaL:n 2§) myös liikenne Viipurin alueella ja lyhyillä kansainväli- sillä matkoilla. Lyhyellä kansainvälisellä matkalla tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa matkoja Suomesta Viroon ja Merenkurkusta Ruotsiin.

10.9 Sairaanhoito ja vakuutukset. Liite 6.

10.10 Koulutussopimus. Liite 7.

11 YHTEIS- JA TIEDOTUSTOIMINTA ‌

11.1 Tämän sopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä 14.3.1986 teh- tyä sopimusta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä.

12 LAIVATYÖ ‌

12.1 Lastin ja matkustajien tavaroiden siirto laiturilta laivaan ja laivasta laiturille on myös laivatyötä.

13 TOIMITSIJA JA JÄSENET ‌

13.1 Liiton toimitsijoilla on oikeus liiton ja puhtaasti ammatillisissa asioissa käydä aluksissa niiden satamassa ollessa. Toimitsijan käynti ei saa häiritä laivaväen työtä.

13.2 Työnantajalla on oikeus vapaasti valita laivaväkensä ja laivaväelle työpaik- kansa.

14 ERIMIELISYYDET ‌

14.1 Jatkuva neuvottelumenettely

Jatkuvaa neuvottelumenettelyä koskevat periaatteet sisällytetään osaksi koti- maan matkustajalaivaliikenteen kansi- ja konehenkilöstöä sekä taloushenkilö- kuntaa koskevaa työehtosopimusta seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1. Mikäli yllämainittuun sopimukseen liittyviä erimielisyyksiä tai soveltamison- gelmia ei ole voitu selvittää paikallisesti esimerkiksi luottamusmiessopi- muksen tarkoittamassa järjestyksessä tai mikäli jompikumpi mainitun sopi- muksen osapuolista haluaa tehdä aloitteen sopimusten muuttamisesta taikka täydentämisestä, sopimusten osapuolten on pyrittävä selvittämään erimielisyydet ja soveltamisongelmat taikka mahdolliset muutos- taikka täy- dennysehdotukset neuvotteluteitse.

2. Sen osapuolen, joka katsoo selvittelyn tai sopimuksen muuttamisen taikka täydentämisen tarpeelliseksi, on tehtävä siitä toiselle osapuolelle perusteltu kirjallinen esitys, johon toisen osapuolen on viipymättä vastattava samalla tavalla.

3. Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämisestä, muutos voidaan saattaa voimaan osapuolten sopimalla tavalla siitä riippumatta, että sopimuksen voimassaolokausi ei ole päätty- nyt.

4. Muutoin osapuolten väliseen neuvottelumenettelyyn sovelletaan, mitä koti- maan matkustajalaivaliikenteen kansi- ja konehenkilöstöä sekä taloushen- kilökuntaa koskevassa työehtosopimuksessa on määrätty.

5. Edellä sovitulla ei ole muutettu osapuolten välillä työehtosopimuslain pe- rusteella voimassa olevaa työrauhavelvoitetta. Näin ollen, mikäli jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käydyissä neuvotteluissa ei saavuteta tulosta, tämä ei tarkoita sen sopimuksen määräyksen, johon muutosehdo- tus on kohdistunut, voimassa olon lakkaamista saati tähän liittyvän työrau- havelvoitteen kumoutumista.

14.2 Sovittelu

Jos työnantajan ja työntekijän kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta, eivätkä asianomaisten keskinäiset neuvottelut (ks. Luottamusmiessopimus) ole johtaneet sovintoon, siirretään asia allekirjoittaneiden järjestöjen ratkaistavaksi.

14.3 Mikäli tästä sopimuksesta johtuvaa erimielisyyttä ei saada paikallisesti sovituksi luottamusmiessopimuksen edellyttämällä tavalla, tulee osapuolten tehdä asi- asta kirjallinen muistio ennen asian siirtämistä allekirjoittaneiden järjestöjen rat- kaistavaksi.

14.4 Sovintoneuvottelut

Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin edellä 14.2 kohdassa mainituista syistä, on sopimusosapuolten väliset neuvottelut, jommankumman sopimus- osapuolen tehtyä asiasta esityksen, aloitettava ensitilassa. Neuvottelut on käy- tävä välttäen kaikkea tarpeetonta viivytystä. Elleivät neuvottelut johda sovintoon tai jompikumpi osapuoli ei noudata sovittua, ratkaistaan asia oikeudessa varus- tamon ja työntekijän tai heidän edustajien välillä.

Työnseisaus tms. neuvottelujen aikana

Sopimusaikana vallitsee työrauhavelvoite, joka koskee molempaa osapuolta.

14.5 Edellä 14.2 ja 14.4 kohdissa mainittujen, riidanalaisista kysymyksistä käytävien neuvottelujen aikana ei erimielisyyksien kohteena olevan asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tai ryhtyä muihin vastapuolen pai- nostamista tai työn säännöllisen kulun häiritsemistä tarkoittaviin toimenpiteisiin.

15 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

Voimassaoloaika ja irtisanominen

Uusi sopimuskausi on 1.3.2021 – 28.2.2022. Työehtosopimuksen voimassaolo päättyy ilman erillistä irtisanomista.

Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2021 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYS ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry

Xxxxxxx Xxxxxx Satu Silta

SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxx

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx

Suomen Merimies-Unioni SMU ry TARKISTUSPÖYTÄKIRJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry 12.3.2021

Suomen Laivanpäällystöliitto ry Suomen Konepäällystöliitto ry Suomen Matkustajalaivayhdistys ry

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN V. 2019

Palvelualojen Työnantajat PALTA ry, Suomen Matkustajalaivayhdistys ry, Suo- men Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Konepäällystöliitto ry ja Suomen Meri- mies-Unioni SMU ry ovat sopineet kotimaan matkustaja-alusliikenteen osalta seuraavaa:

Palkantarkistukset

Taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan 1.3.2021 ja 1.7.2021 lukien oheisten liitteiden mukaisesti.

Helsingissä, 12. päivänä maaliskuuta 2021 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYS ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry

Xxxxxxx Xxxxxx Satu Silta

SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxx

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

Xxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx

Tämä pöytäkirja on allekirjoitettu sähköisesti.

LIITE 1 ‌

KMA
PALKAT JA KORVAUKSET
Rannikolla ja sisävesillä	1.7.2020	1.3.2021	1.7.2021
		0,40 %	0,35 %
Päällikkö
alle 201 matkustajaa	1872,88	1880,37	1886,95
yli 200 matkustajaa	1935,10	1942,84	1949,64
Perämies
alle 201 matkustajaa	1695,01	1701,79	1707,75
yli 200 matkustajaa	1764,31	1771,37	1777,57
Konepäällikkö
alle 750 kw	1830,92	1838,24	1844,68
yli 750 kw	1912,34	1919,99	1926,71
I konemestari/koneenhoitaja
alle 750 kw	1768,93	1776,01	1782,22
yli 750 kw	1830,14	1837,46	1843,89
Koneenhoitaja/kansimies 2)	1632,30	1638,83	1644,57
Nuorempi kansi- konemies ja
kansimies-opas ja laivanhuoltaja	1548,96	1555,16	1560,60
Vanhempi kansi-konemies
ja kansimies-opas	1586,87	1593,22	1598,79
Ravintolapäällikkö/hovimestari,
stuertti, emännöitsijä,
keittiömestari, vuorovastaava ja	1606,50	1612,93	1618,57
kansimies-tarjoilija
Kokki/kylmäkkö, tarjoilija ja
purseri	1577,44	1583,75	1589,29
Keittiöapulainen	1510,45	1516,49	1521,80

1. Nuorempi kansi-konemies tai kansimies-opas, joka on toiminut tehtäväs- sään vähintään kausiliikenteen aluksessa vähintään kuusi kuukautta tai muussa liikenteessä kaksitoista kuukautta, katsotaan vanhemmaksi kansi- konemieheksi tai kansimiesoppaaksi.

2. Alukseen, jossa on yhdistetty kone ja kansipuolen tehtävät, voidaan palkata koneenhoitaja-kansimies. Tehtävä ei oikeuta 2.6. korotukseen. Kokemusli- sien osalta rinnastetaan miehistöön; muutoin päällystöön.

3. Hälytysrahat ovat seuraavat:

	Päällystö
	1.7.2020	1.3.2021	1.7.2021
arkena	14,72	14,78	14,83
pyhänä	27,95	28,06	28,16
	1.7.2020	1.3.2021	1.7.2021
arkena	9,21	9,25	9,28
pyhänä	16,76	16,83	16,89

Palkanmaksu tapahtuu merimieslain mukaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.

Merimiehen työsopimukseen kirjataan se tehtävänimike, johon työntekijä työ- suhteen alussa palkataan. Ko. tehtävänimikkeen mukainen palkka on työnteki- jän vähimmäispalkka purjehduskauden aikana. Palkka maksetaan kuitenkin aina toteutuneiden työtehtävien mukaan, mikäli työntekijä tekee työsopimuk- sensa tehtävänimikettä korkeampaan palkkaan oikeuttavaa työtä, seuraavasti:

Mikäli työntekijä tekee 1-7 työpäivää kuukaudessa tehtävänimikettään korke- ampaan palkkaan oikeuttavaa työtä, hänelle maksetaan 15 päivältä kuukau- dessa sinä aikana tehdyn korkeampaan palkkaluokkaan oikeuttavan työn mu- kainen palkka. Mikäli korkeampaan palkkaan oikeuttavaa työtä tehdään yli 7 työpäivää, hänelle maksetaan ao. korkeampi palkka koko kuukaudelta.

Jos aluksella on ravintola ja siellä valmistetaan ruoka-annoksia myyntiin, on yhdelle ravintolapuolen työntekijälle maksettava ravintolapäällikön/keittiömes- tarin palkkaa. Jos keittiöapulainen itsenäisesti valmistaa ruoka-annoksia myyn- tiin (tekee kokin työtä) tai kansimies/opas ottaa osaa ravintolan myyntiin tai tar- joiluun (tekee tarjoilijan työtä), heidän palkanmaksuperusteensa määräytyvät edellä mainitulla tavalla.

LUONTOISEDUT aluksissa, joissa ei asuta

tes 5.1 Ruokaraha on 1.1.2021 alk 8,33 €.

tes 5.2 Korotettu ruokaraha on 1.1.2021 alk 37,61 €.

Luontoiseduista sovitaan kunkin kalenterivuoden alussa

LUONTOISEDUT aluksissa, joissa asutaan

1.1.2021 alk.
€/pv
tes 4.2	Ravinto	16,79
	Loma-aika
tes 4.4	asunto	8,33
tes 4.5	Sairausaikana ravinnosta	16,79
	ja asunnosta	14,37

Luontoiseduista sovitaan kunkin kalenterivuoden alussa

PALKANLASKENNAN PERUSTIEDOT PALTA/SLPL/SKL/SMLY/SMU

Säännöllisestä työajasta poikkeuksineen on sovittu työehtosopimuksen kohdassa 6.2

PERUSPALKKA €

(sis. mahdollisen koneenhoitajanlisän 10%)

KOKEMUSLISÄ % €

LASKENNALLINEN KUUKAUSIPALKKA (lisien ja ylityön perusta) €

ARKIYLITYÖKORVAUS 1/102 kk palkasta

(yli 8h päivässä tai yli 38h viikossa) h X €/h _€

PYHÄYLITYÖKORVAUS 1/63 palkasta

(yli 8h päivässä tai 38h viikossa) h X €/h _€

LA-KORVAUS 1/172 kk palkasta (maksetaan

ajasta joka ei ylitä 8h pv:ssä eikä 38h viikossa) h X €/h _€

PYHÄKORVAUS 1/86 kk palkasta (maksetaan

ajasta joka ei ylitä 8h pv:ssä eikä 38h viikossa) h X €/h _€

ILTA- JA YÖTYÖKORVAUS 1/172 x 0,13 kk palkasta (maksetaan ajasta, joka ei ylitä 8h päivässä eikä

38h tuntia viikossa, klo 17.00 – 07.00 välisestä ajasta) h X €/h _€

RUOKARAHA (maksetaan työ ja

vastikevapaapäiviltä) X €/pv _€

HÄLYTYSRAHA (maksetaan työaikasuun-

nitelmasta poikkeavasta työajasta) X €/krt _€ VASTIKETTA RAHANA (1/172 palkasta) h X €/h _€

KANNUSTUSPALKKIO €

VASTIKKEEN MUODOSTUMINEN

(jos LA-korvausta tai ylityötä ei makseta rahana muodostuu vastiketta seuraavasti)

LA-korvausta _h X 1,0 + h

Arkiylityö _h X 1,7 + h

Pyhäylityö _h X 2.7 + h

Vastikesiirto edelliseltä kuukaudelta + h

Pidetty / maksettu vastiketta - h

Vastikesiirto seuraavalle kuulle = h

Siirtovastikkeen arvo rahana _€

VASTIKKEEN ANTAMINEN VAPAA-AIKANA TYÖNTEKIJÄLLE

Jos työntekijän kanssa sovitaan ettei viikkotyöaikaa (38h) tehdä täyteen, vä- hennetään aiemmin kertynyttä vastiketta niin, että työaika ja vastikevapaa-aika ovat yhdessä 38h, eli vastikeaika on työaikaan rinnastettavaa aikaa. Viikolla tarkoitetaan aikaa ma klo 00.00:sta su klo 24.00:ään.

Palkanmaksu tapahtuu merityösopimuslain mukaan, mikäli työnantajan ja lai- vaväen kesken ei toisin sovita.

Jos ylityövapaat annetaan vuosiloman pidennyksenä, lasketaan palkka ja kor- vataan luontoisedut samalla tavalla kuin vuosiloma-ajalta.

Huom! Vastikeloman palkka maksettava MVL mukaan samoin kuin loma- ajan palkka eli päiväpalkka 18% korotettuna (KoTaL 16§ 1mom.).

LIITE 2 ‌

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO RY:N JA SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDIS- TYS SMLY:N JA PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N VÄLINEN

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS JOHDANTO ‌

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnan- taja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyt- tämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työn- tekijän välillä syntyneiden erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja no- pea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijän välillä esiintyvien kysy- mysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimus- järjestelmän edellyttämällä tavalla.

Näiden päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat solmineet luotta- musmiesjärjestelmää ja luottamusmiesten toimintaa koskevan seuraavan sopi- muksen.

1. Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Kotimaanliikenteen matkustaja-aluksissa, siinä laa- juudessa kuin tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen tekemät työehtosopi- mukset koskevat merenkulkuelinkeinoa.

2. Luottamusmieskäsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa varustamon aluksilla pal- velevien ammatillisesti järjestäytyneiden työntekijöiden keskuudestaan valitse- maa varustamoluottamusmiestä. Valittu luottamusmies edustaa kaikkia varus- tamossa aluspalvelutehtävissä työskenteleviä ammatillisesti järjestäytyneitä työntekijöitä.

3. Vaalikelpoisuus

Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla ammatillisesti jär- jestäytynyt asianomaisen varustamon tai varustamoyhtymän työntekijä sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

4. Luottamusmiehen valitseminen

Varustamossa toimessa olevat ammatillisesti järjestäytyneet työntekijät valitse- vat luottamusmiehen

Luottamusmiesvaalit suoritetaan aluksella/aluksilla ja kaikille ammatillisesti jär- jestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin.

Luottamusmiestä valittaessa on kaikille aluksessa/aluksissa työsopimussuh- teessa oleville ammatillisesti järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työnantaja varaa jäsenten valitsemille henkilöille tilaisuuden ja tilan vaalin toimittamiseen. Vaalien toimittamisesta on ilmoitettava työnantajalle vii- meistään 14 vuorokautta aikaisemmin.

5. Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä on ilmoitettava merenkulun ammattiliitoille sekä työnantajan edustajalle.

Luottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

6. Luottamusmiehille annettavat tiedot

Merityösopimuslain 13 luvun 6 §:n mukaan luottamusmiehellä on oikeus saada edustamiensa työntekijöitä koskevat tiedot 1 luvun 3 §:ssä säädetyistä asioista.

Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus saada työsopimukseen merkittyjä tietoja yhteistoimintaan, muuhun lainsäädäntöön tai työehtosopimukseen perustuen, mikäli asianomainen työntekijä antaa siihen suostumuksensa.

Työnantajalla on lain ja työehtosopimuksen niin edellyttäessä oma-aloitteisesti ja muussa tapauksessa aina pyynnöstä annettava viivyttelemättä luottamus- miehelle hänen edustamiaan työntekijöitä koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen sujuvan yhteistoiminnan ylläpitämiseksi, neuvotteluiden tehokkaaksi läpivie- miseksi tai epäselvän tai erimielisen asian joutuisaksi ja kattavaksi käsittelyksi.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuh- teeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksen- alaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Tiedot on käsiteltävä luot- tamuksellisesti.

Varustamoluottamusmiehellä on tehtäviensä hoitamista varten oikeus saada tiedot aluksilla toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa aluksilla ole- vasta työvoimasta, jotka tulevat tekemään laivatyötä alukselle.

Varustamoluottamusmiehelle on annettava tiedoksi liittojen ja varustamon väli- set sopimukset.

Luottamusmiehellä on salassapitovelvollisuus niistä tiedoista, jotka hän saa käyttöönsä luottamustehtävää hoitaessaan. Salassapitovelvollisuus ei koske julkisia tietoja eikä tietojen antamista henkilölle, jolla on jo ko. tiedot käytössään tai muutoin oikeus saada ne tietoonsa.

7. Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena luottamusmiestehtävänä on toimia liittojen ja niiden jäsenten edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asi- oissa.

Luottamusmies edustaa merenkuluntyölainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhtei- siin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiesten tehtävänä on myös välittää tie- toja toisaalta työnantajan ja toisaalta liittojen tai työntekijän välillä.

8. Luottamusmiehen työsuhde

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilö- kohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.

Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiestehtävän ai- kana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjeste- tään myös muille työntekijöille.

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan myös varaluottamusmieheen, mikäli sellainen varustamossa on ja hän toimii varsinaisen luottamusmiehen sijaisena.

9. Luottamusmiehen siirtäminen

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää vakinaista tointaan huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtä- vän takia saa erottaa työstä. Tämän säännön estämättä voidaan tilapäistä toin- taan hoitava luottamusmies siirtää vakinaiseen toimeensa.

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan myös varavarustamoluottamusmie- heen, mikäli sellainen varustamossa on.

10. Luottamusmiehen irtisanomissuoja

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei varustamon toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muu- toin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä il- man voimassaolevan merityösopimuslain tarkoittamaa luottamusmiehen edus- tamien työntekijöiden enemmistön suostumusta.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luotta- musmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoi- tettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiestoimikauden alkamista ja päättyy muun kuin valituksi xxx- xxxx osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toiminee- seen työntekijään 3 kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jäl- keen tai siihen asti, kunnes määräaikainen työsopimus päättyy. Mikäli työnan- taja aikoo päättää luottamusmiehen työsopimuksen, tästä on ilmoitettava tämän sopimuksen osapuolille, joiden on välittömästi selvitettävä keskinäisissä neu- votteluissaan päättämisen peruste.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu vastoin voimassaolevan meri- työsopimuslain säännöksiä, määräytyy hänelle suoritettava päättämiskorvaus voimassa olevan merityösopimuslain mukaisesti.

Varustamon tulee pyrkiä sijoittamaan luottamusmies sairauden päätyttyä tai vamman parannuttua takaisin varustamon meripalvelukseen, mikäli työsuhde on edelleen voimassa.

Kausiliikenteeseen käytettävän aluksen toiminnan katsotaan keskeytyneen ko- konaan, milloin alus saapuu viimeiseltä vuoroltaan satamaan.

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan myös varaluottamusmieheen, mikäli sellainen varustamossa on ja hänen toimiessaan varsinaisen luottamusmiehen sijaisena.

11. Vapautuksen antaminen ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tila- päistä vapautusta työstään. Liittojen ja työnantajan kanssa voidaan sopia myös säännöllisestä vapautuksesta luottamusmiehelle, mikäli edustettavien työnteki- jöiden määrä on vähintään 25 henkilöä.

Mikäli luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työs- tään, tulee hänen hoitaa luottamustehtävät sinä aikana.

Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa luotta- musmiehelle vapautusta työstään työn kannalta sopivana aikana.

Kotimaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen alalla varustamoluottamusmie- hen palkkaryhmä on riippumatta varustamoluottamusmiehen tehtävästä oman toimen mukainen palkka, kuitenkin vähintään vanhemman kansimiehen palkka.

Luottamusmies on oikeutettu hoitaessaan luottamusmiehen tehtäviä jokaiselta luottamusmiestehtävien hoitopäivältä korvaukseen, joka vastaa 2 arkiylityötun- nin palkkaa.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa erikseen sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

12. Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehellä on oikeus koulutukseen, joka edesauttaa luottamustehtä- vän hoitamisessa. Luottamusmieskoulutuksesta on sovittu tämän työehtosopi- muksen liitteenä olevassa koulutussopimuksessa.

13. Luottamusmiehen toimitilat ja toimistovälineet

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luotta- musmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpai- kan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Luottamusmiehellä on oikeus maksutta käyttää tehtäviensä hoitamisessa aluk- sen ja varustamon tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä, kuten matkapu- helimia, atk-laitteita niihin liittyvine ohjelmineen ja Internet-yhteyttä (sähköpos- tia). Mikäli varustamolla on oma sähköpostiosoite, on sellainen luotava myös luottamusmiehelle.

14. Neuvottelujärjestys

Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai työehtojaan koskevaa asiaa selvite- tyksi suoraan työnjohdon kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luotta- musmiehen ja työnjohdon välisissä neuvotteluissa.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

15. Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.

LIITE 3 ‌

SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN, JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN SOPIMUS IRTISANOMISEN JA LOMAUTUKSEN PERUSTEISTA ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat – huomioon ottaen toisaalta välttämättömät pyrki- mykset yritysten tuotannollisten toimintaedellytysten parantamiseksi ja toisaalta taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneiden yritysten työntekijämää- rien supistamisen työntekijöiden sosiaaliselle turvallisuudelle aiheuttaman epä- varmuuden – sopineet seuraavista toimenpiteistä, joita on sovellettava Suomen Matkustajalaivayhdistyksen jäsenvarustamoiden aluksilla.

1 § Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuk- sen päättämistä irtisanomalla.

Sopimus ei koske

1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi taikka koskemaan määrättyä matkaa tai määrättyjä matkoja,

2. tapauksia, joissa työsopimus on purettu merityösopimuslain (756/2011) 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä

3. työsopimuksen purkamista merityösopimuslain 1 luvun 5 §:n tarkoittamana koeaikana.

Xxxxxxx työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten merityösopimuslain purka- misperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työ- sopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet voimassa.

2 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkut- tua keskeytyksittä:

1. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta,

2. kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta, mutta enintään yhdeksän vuotta,

3. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhdeksän vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta,

4. viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta, mutta enintään viisitoista vuotta, ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisitoista vuotta.

Jos muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu, voidaan päällikön työsopimus kui- tenkin irtisanoa päättymään aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua.

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Jos työsuhde on jatkunut yli kymmenen vuotta, irtisanomis- aika on kaksi kuukautta.

Merityösopimuslain 8 luvun 5 ja 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.

3 § Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työn- tekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnan- taja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou- dattaen mitä merityösopimuslain 2 luvun 21 §:ssä on säädetty työnantajan kuit- tausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisano- misajan palkasta.

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman merityösopimuslain 8 luvun 2 §:n mukaista erityisen painavaa syytä tai saman lain 8 luvun 3 §:ssä tarkoitettua perustetta.

Irtisanomisperusteina pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen pur- kaminen merityösopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimat- tomuutta työssä.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu merityösopimuslain 8 luvun 5 ja 7 §:ssä määrätyllä tavalla.

5 § Perusteettomasta irtisanomisesta maksettava vahingonkorvaus

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen, eikä käy- tyjen neuvottelujen jälkeen enne työsuhteen päättymistä peruuta toimenpidettä, on irtisanotulla oikeus saada sen johdosta merityösopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitettu vahingonkorvaus. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10

vuotta irtisanomisen voimaan tullessa, on vahingonkorvauksena maksettava vähintään 6 kuukauden peruspalkka mahdollisine kiinteine lisineen.

6 § Työntekijän irtisanomissuoja raskauden, erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhem- painloman sekä hoitovapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa raskaana olevan työntekijän työsopimusta raskau- den johdosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuk- sen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, ellei työnantaja muuta perustetta näytä.

Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä.

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta merityösopimuslain 5 lu- vun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun työsopimuksin tai työnantajan ja työntekijän kesken sovitun erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä hoitova- paan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman taikka hoito- vapaan alkaessa tai aikana.

7 § Lomautus

Lomauttaminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu kes- keytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsuhteen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työntekijän määräajaksi tai toistaiseksi.

Edellä tarkoitetulla tavalla työntekijä voidaan lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos työ on tilapäisesti vähentynyt eikä työnantaja voi kohtuudella järjes- tää muuta työtä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta.

Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, on työn alkamisesta ilmoitettava vä- hintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

Lomautuksen ennakkoilmoitus

Xxxxxxx tämän pykälän mukaisen lomautuksen perusteena on taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan, lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa, annettava lomautuksesta välittö- mästi, ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen

alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomai- sille. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmit- täin.

Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään 14 päivää ennen lo- mautuksen alkamista. Ilmoitus lomautuksesta annetaan työntekijälle henkilö- kohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimit- taa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa tu- lee mainita lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuk- sen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijälle annettava lomautuksesta kirjallinen todistus.

Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautus- aikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisai- kaa.

Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa sopimuksensa sen kestosta riip- pumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päi- vän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lo- mautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työn- tekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän ilmoitusaikaa käyttäen.

Sama oikeus on työntekijällä, joka irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kes- tettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä lomautetaan ir- tisanomisaikana tällaisen syyn johdosta, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy samojen periaatteiden mukaisesti.

8 § Takaisin ottaminen

Työnantajan merityösopimuslain mukaisen takaisinottovelvollisuuden pituus määräytyy kulloinkin voimassaolevan merityösopimuslain mukaan.

9 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus työvoimaviranomaisille

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoi- man vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luot- tamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen (10) työnteki- jään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaisille.

10 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan nou- datettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityk- sen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnan- tajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä, että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvol- lisuuden määrään.

Soveltamisohje

Työvoiman vähentäminen toteutetaan pääsääntöisesti aluskohtai- sesti. Tarpeen vaatiessa voidaan kuitenkin työvoiman vähentämi- nen toteuttaa myös varustamokohtaisesti. Varustamokohtainen työvoiman irtisanominen tai lomauttaminen voi tulla kysymykseen esim. silloin, kun varustamo poistaa liikenteestä samalla liikenne- alueella yhden tai useampia samantyyppisiä aluksia.

11 § Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimieli- syys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujär- jestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksi- mielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

12 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.

LIITE 4 ‌

SOPIMUS TYÖSUOJELUTYÖSTÄ TYÖPAIKOILLA MERENKULUN ALALLA ‌

Nykyaikainen työlainsäädäntö jakautuu lähinnä työsuhdetta, työntekijäin suoje- lua sekä työntekijäin sosiaaliturvaa sääteleviin lakeihin sekä niiden nojalla an- nettuihin määräyksiin. Lisäksi työlainsäädäntöön luetaan kuuluvaksi säädökset, jotka koskevat lakien noudattamisen valvontaa.

Työturvallisuuslaissa (738/2002) 8 §:ssä Työnantajan yleinen huolehtimisvel- voite asetetaan työnantajille velvollisuus huolehtimaan työntekijöiden turvalli- suudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työn- tekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuh- teiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomi- oon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.

Työturvallisuuslain 18 §:ssä: Työntekijän yleiset velvollisuudet todetaan, että työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia mää- räyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuh- teiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja oh- jauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävis- sään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudel- leen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.

Näiden työnantajan ja työntekijän velvollisuuksien pohjalta on työturvalli- suuslaissa vielä säädetty, että osapuolten on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan turvallisuutta aluksella. Tämän yhteistoimin- nan sisällöstä on tarkemmin säädetty työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa.

Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työ- elämän osapuolet edelleen ottavat yhteisesti kantaakseen vastuun työ- suojelutyöstä, jonka tehokas suorittaminen vastaa sekä työnantajan että työntekijäin etuja. Määrätietoinen työsuojeluhenkilöstön koulutus antaa edellytyksen työpaikkatason työsuojelutyön kehittämiselle.

Tämän vuoksi ja todeten työsuojelutyön moraalisen ja yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen allekirjoittaneet liitot ovat yhtä mieltä siitä,

että työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaaminen ja vaaran lähteiden poistaminen työpaikoilta edellyttää läheistä yhteistyötä työnan- tajain, työntekijäin ja toimihenkilöiden välillä. Liitot pitävät tarpeellisena työsuojelua koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi täsmentää jäljem- pänä mainituin kohdin työsuojelun valvonnasta annetun lain (44/2006) 23

§:n 1 momentin perusteella muutamia merenkulkuun liittyviä työpaikkaa ja työntekijöitä sekä toimihenkilöitä että työsuojelutoimikuntaa koskevia määräyksiä.

(Laivatyöturvallisuudesta on säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002) ja työsuojelun valvontalaissa (44/2006) sekä yksityiskohtaisemmin valtio- neuvoston päätöksissä työympäristöstä aluksessa (417/81) ja laivatyössä noudatettavista järjestysohjeista (418/81) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen)

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee Suomen Matkustajalaivayhdistyksen jäsenvarustamoi- den aluksia, joihin sovelletaan kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopi- musta.

2 § Yhteistoimintaelimet

Työsuojeluyhteistyötä varten aluksessa on työnantajan nimeämä yhteistoimin- nasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja/tai toimihenkilöitä (yhteistoi- minnassa) edustava työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua.

Varustamon ja aluksen välisen yhteistoiminnan edistämiseksi on varustamossa nimetty työsuojeluyhdyshenkilö.

Työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmu- kaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon varus- tamon tai aluksen työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu on aluk- sessa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kaksikymmentä työntekijää toimihenkilöasemassa olevat työntekijät mukaan luettuna, perustettava työsuo- jelutoimikunta tämän sopimuksen 12-14 §:ien mukaisesti.

Varustamoon voidaan perustaa muulloinkin työsuojelutoimikunta. Mikäli varus- tamoon on perustettu työsuojelutoimikunta, koskee sopimus myös tältä osin näitä aluksia.

3 § Yhteistoimintatehtävät/työsuojelutoimikunnan tehtävät

Työsuojelutoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta

1. laatia työsuojelutoiminnassa noudatettavaksi vuosittain toimintasuunni- telma;

2. laatia toimintaa varten aluksen/varustamon työsuojelutoiminnan yleistä jär- jestelyä koskevat tarpeelliset suunnitelmat;

3. osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkas- tuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

4. myötävaikuttaa muun kuin edellisessä kohdassa tarkoitetun tutkimuksen suorittamiseen ja toimeenpanemiseen, milloin tällainen tutkimus on tarpeen työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturman vaaran, ilmen- neen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpai- kalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

5. seurata tapaturma- ja terveystilannetta työpaikalla sekä ryhtyä toimenpitei- siin tutkimuksen toimeenpanemiseksi tapaturmien ja työstä johtuvien sai- rauksien syiden selvittämiseksi;

6. seurata työterveyshuollon toimeenpanoa työpaikalla ja tehdä sitä koskevia esityksiä työnantajalle;

7. käsitellä päihteiden käyttöön liittyvää tiedottamis- ja valistusaineiston jaka- mista sekä päihteiden väärinkäyttäjien hoitoon ohjaamista siten kuin siitä on merialan hoitoonohjausmallissa sanottu;

8. käsitellä työsuojeluun vaikuttavia työpaikan muutos- ja uudistus- sekä ta- paturmien ja terveysvaarojen ehkäisysuunnitelmia kustannusarvioineen, antaa näistä lausuntoja työnantajalle sekä seurata suunnitelmien toteutta- mista;

9. pyrkiä kehittämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviä menettely- tapoja ja tehdä niitä koskevia esityksiä työnantajalle;

10. perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhtei- siin ja seurata niiden kehitystä sekä tarvittaessa ja milloin se on mahdollista muun muassa tarkastuksia suorittamalla kiinnittää erityistä huomiota vaa- rallisiin työolosuhteisiin ja työtapoihin sekä tehdä esityksiä niiden korjaa- miseksi;

11. selvittää vuosittain toimialueensa työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuk- sen tarve ja laatia suunnitelmia yrityksen koulutussuunnitelman ja talousar- vion valmistamista varten sekä toimeenpanna tätä koulutusta omaa toi- mialuettaan varten hyväksytyn koulutussuunnitelman ja talousarvion puit- teissa ottaen huomioon mitä osapuolten kesken on työsuojelun yhteiskou- lutuksen järjestämisestä koulutussopimuksessa erikseen sovittu.

4 § Varustamon työsuojeluyhdyshenkilö

Alusten ja varustamon välisen työsuojeluyhteistyön edistämiseksi tulee jokai- seen varustamoon nimetä työsuojelusta vastaava henkilö, jonka nimi on saa- tettava alusten, merenkulun työmarkkinajärjestöjen ja työsuojeluviranomaisten tietoon.

Varustamon työsuojeluyhdyshenkilön tulee olla perehtynyt alusten työsuojelu- kysymyksiin.

Yhdyshenkilön tehtävänä on

− ylläpitää varustamon ja alusten työsuojelutoimikunnan tai muun sitä vastaa- van työsuojeluyhteistoimintaelimen välistä kirjeenvaihtoa ja muuta tarpeel- lista työsuojelun yhteistoimintaa;

− välittää alusten työsuojeluyhteistoimintaelinten käyttöön tapaturmiin ja työ- terveydenhuoltoon liittyviä tietoja;

− huolehtia työsuojeluun liittyvien lakien, asetusten ja määräysten tiedoksi saattamisesta alusten työsuojeluyhteistoimintaelimille;

− huolehtia siitä, että työnantaja ja tämän edustajat saavat tarpeelliset tiedot työsuojelua koskevista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista;

− huolehtia varustamokohtaisen työsuojelukoulutustarpeen tiedottamisesta merenkulkualan turvallisuustyön työalatoimikunnalle sekä pitää luetteloa koulutusta saaneista työsuojeluhenkilöistä;

− ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä työsuojeluviranomaisiin.

5 § Työsuojelupäällikön tehtävät

Työsuojelupäälliköksi nimettävän tulee olla työsuojeluun perehtynyt henkilö.

Työsuojelupäällikölle tulee tehtäviensä hoitamista varten järjestää riittävät toi- mintaedellytykset.

Työsuojelupäällikön tulee vastatessaan työnantajan ja laivaväen välisestä työ- suojelua koskevasta yhteistoiminnasta työpaikalla:

1. perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä huolehtia niiden saattamisesta laivaväen tiedoksi;

2. osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos tarkastuk- sen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

3. perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhtei- siin, seurata niiden kehitystä sekä ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi;

4. ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin valvontalaissa säädetyn työnantajan ja työntekijän välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työ- paikalla sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi;

5. pitää yhteyttä työsuojelutoimikuntaan, työsuojeluvaltuutettuun ja muihin työpaikalla työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin;

6. suorittaa ne muut tehtävät, jotka työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen sekä niiden nojalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuu- luvat;

7. tehdä esityksiä työnantajalle toimenpiteistä tutkimuksen järjestämiseksi työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla il- menneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

8. kiinnittää työnantajan huomiota siihen, että säädetyt työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät käyttöönotto- ja kunnossapito tarkastukset toimite- taan;

9. tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä tarpeellisen ensiaputoiminnan ja sitä koskevan koulutuksen järjestämiseksi työpaikalle;

10. tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä työpaikan työsuojeluun liittyvän työhön opastuksen, koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämiseksi;

11. ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä varustamon työsuojeluyhdyshenkilöön ja työterveyshenkilöstöön;

12. toimittaa aluksen työsuojelutoimikunnan päätökset viivytyksettä varusta- moon.

6 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tulee edustaessaan työpaikan laivaväkeä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin;

1. perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin;

2. osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkas- tuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

3. osallistua tarvittaessa ja milloin se tutkimuksen luonteen huomioon ottaen on mahdollista muuhun kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuun tutkimuk- sen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturman vaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaa- ran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien joh- dosta;

4. perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhtei- siin tarkkailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa ja seuraa- malla niiden kehitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ensiksi asianomaiselle työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle ja työterveyshenkilöstölle sekä tarvitta- essa työsuojeluviranomaisille;

5. toimia työsuojelua koskevan työnantajan ja laivaväen välisen yhteistoimin- nan kehittämiseksi työpaikalla;

6. pitää yhteyttä työpaikan työsuojeluhenkilökuntaan, työsuojelupäällikköön, työterveyshenkilöstöön ja muihin työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin sekä työsuojeluviranomaisiin sekä

7. suorittaa ne muut tehtävät, jotka valvontalain ja asetuksen sekä niiden no- jalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuuluvat.

7 § Työsuojeluvaltuutetun asema ja oikeudet

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtäviensä suorittamista varten saada näh- täväkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuo- jelua koskevien säännösten ja määräysten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työn turvallisuutta ja terveyttä koskeviin lausuntoihin ja tutkimustulok- siin ja saada kaikista edellä tarkoitetuista asiakirjoista jäljennöksiä.

Työsuojeluvaltuutettu ei saa työsuojeluvaltuutetun tehtävän vuoksi laiminlyödä työsuhteestaan johtuvia velvollisuuksia. Työnantaja ei saa ilman pätevää syytä kieltäytyä vapauttamasta työsuojeluvaltuutettua tämän säännöllisestä työstä sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun teh- tävien hoitamista varten.

Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen takia. Työnantajan ja työ- suojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö työ- suojeluvaltuutetun ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö ao. henkilön ammattitaidon ylläpitäminen enti- seen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työsuojeluvaltuutetun toimikauden aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti voi- massa, mitä merityösopimuslain 8 luvun 9 §:ssä säädetään luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta. Varavaltuutettu rinnastetaan valtuutettuun ase- mansa ja oikeuksiensa osalta silloin, kun valtuutettu on estynyt hoitamasta teh- täviään vuosiloman tai vuorottelujärjestelmän vuoksi.

8 § Vapautusten myöntäminen työstä

Työnjohdon tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle sekä työsuojelutoimikunnan pu- heenjohtajalle ja jäsenelle vapautusta työstä silloin, kun se on välttämätöntä heille kuuluvan tehtävän asianmukaista suorittamista varten. Vapautusta työstä saaneen henkilön tulee hoitaa tehtävänsä siten, että siitä koituu mahdollisim- man vähän haittaa hänen varsinaiselle työnteolleen.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä syntyy epäselvyyttä, on hän kuitenkin oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoita- mista varten vähintään seuraavasti:

Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimusalalla: 5 tuntia 4 perättäi- sen viikon aikana ja milloin laivaväen lukumäärä ylittää 40 henkeä, 8 tuntia 4 perättäisen viikon aikana.

9 § Työajan ulkopuoliset tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen xx- xxx xxxxx, mikäli mahdollista, etukäteen työnantajan tai työnantajan edustajan kanssa työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu työ- suojeluviranomaisen määräyksestä.

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja palkkiot työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä

Varsinaisena työaikana työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenen tehtävien hoitamiseen käytetty aika rinnastetaan varsinaiseen työaikaan.

Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja teh- täviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työajan ulkopuolella suoritetusta työsuojelua koskevasta välttämättömästä teh- tävästä sekä työsuojelutoimikunnan kokoukseen osallistumisesta maksetaan valtion komiteoissa voimassa olevan kokouspalkkion suuruinen palkkio.

11 § Varavaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tehtäviensä hoitamisesta toimii hänen ti- lallaan ensimmäinen varavaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun on esteestään il- moitettava ensisijaisesti esimiehelleen ja tarvittaessa työpaikan työsuojelupääl- likölle.

12 § Työsuojelutoimikunnan kokoonpano

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4 laivaväen ollessa alle 50 ja 8 laiva- väen lukumäärän ollessa 50 tai sen yli.

Työsuojelutoimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, neljännes toi- mihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Jos kuitenkin tämän sopimuksen tarkoitta- mien toimihenkilöiden ryhmä muodostaa työpaikalla enemmistön, edustaa puo- let jäsenistä näitä toimihenkilöitä ja neljännes työntekijöitä.

Työnantajan edustajat työsuojelutoimikuntaan määrää työnantaja. Yhden heistä on oltava työsuojelupäällikkö.

Toimihenkilöiden edustajat työsuojelutoimikuntaan valitsevat aluksilla työsken- televät toimihenkilöt keskuudestaan.

Työntekijöitä työsuojelutoimikunnassa edustavat työsuojeluvaltuutettu sekä va- ravaltuutetut.

Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana ovat toimi- kunnan keskuudestaan näihin tehtäviin valitsemat henkilöt. Toimikunta valitsee itselleen tarvittaessa sihteerin, jonka ei tarvitse olla toimikunnan jäsen.

Mikäli aluksen päällikkö tai konepäällikkö ei toimi aluksen työsuojelupäällikkönä eikä työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa, on heillä kuitenkin oi- keus osallistua toimikunnan kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus mutta ei äänivaltaa. Toimihenkilöksi katsotaan aluksen päällikkö ja konepäällikkö sekä

perämiehet, konemestarit, radiosähköttäjät, talousosaston esimiehet purserit ja linjaluotsit.

13 § Työsuojelutoimikunnan kokoukset

Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran nel- jännesvuodessa.

Puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan tehtävänä on kutsua toimikunta kokoukseen. Lisäksi toimikunta on kutsuttava kokoon, jos työsuojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu tahi neljännes työsuojelutoimikun- nan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää.

14 § Toimielinten vaalit

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenten vaali suoritetaan näi- den toimikautta edeltävän vuoden marraskuun 1.päivän ja joulukuun 31.päivän välisenä aikana, ellei työsuojelun valvonnasta annetusta laista tai työministeriön määräyksestä muuta johdu.

Vaalit on toimitettava siten, että kaikilla aluksen työntekijöillä ja toimihenkilöillä on mahdollisuus ottaa niihin osaa. Työsuojeluvaltuutetun vaalista on lisäksi noudatettava, mitä siitä on laissa erikseen säädetty.

Työsuojeluvaltuutetuksi ja työsuojelutoimikunnan jäseniksi suositellaan valitta- vaksi työpaikan työsuojelukysymyksiin hyvin perehtyneitä henkilöitä. Henkilö, joka on valittu työsuojeluvaltuutetuksi, voidaan myös valita työsuojelutoimikun- nan jäseneksi.

Vaalien toimeenpanemisesta huolehtii työsuojelutoimikunta, ellei aluskohtai- sesti muuta sovita.

Pöytäkirjamerkintä

Aluksessa suoritettavien ensimmäisten vaalien toimeenpanemi- sesta huolehtii työsuojelupäällikkö ja milloin aluksessa on valittu luottamusmiehiä, yhteistoiminnassa heidän kanssaan.

15 § Toimitilat ja toimistovälineet

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan teh- tävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voi- daan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tila voi olla yhteinen esim. luottamusmiehen kanssa.

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamista varten sekä työ- suojeluvaltuutettujen että työsuojelutoimikunnan käyttöön näille kuuluvien

tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumää- räykset.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus maksutta käyttää tehtäviensä hoitamisessa aluksen ja varustamon tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä, kuten mat- kapuhelimia, atk-laitteita niihin liittyvine ohjelmineen ja Internet-yhteyttä (sähkö- postia).

16 § Yrityskohtaiset järjestelyt

Tämän sopimuksen organisaatiota koskevista määräyksistä voidaan järjestöjen välisellä sopimuksella poiketa ottaen huomioon työsuojelun valvonnasta anne- tun lain pakottavat määräykset ja edellyttäen, että aluksen toiminnasta tai lii- kenteestä tai muista vastaavista syistä johtuen on tarkoituksenmukaista järjes- tää yhteistoiminta muulla tavoin.

17 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.

LIITE 5 ‌

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUS SOPIMUKSEN SOSIAALISÄÄNNÖT ‌

Sairaanhoito ja vakuutukset

Työtapaturmat, ensiapuvälineet ja sairaustapaukset

1. Laivaväkeen kuuluville taataan työtapaturman sattuessa samat oikeudet ja edut kuin heillä merityösopimuslain mukaan on sairaustapauksissa. Jokai- sessa aluksessa tulee olla ensiapukaappi tai laatikko asianmukaisine lääke- ja sidetarpeineen. Jos laivaväkeen kuuluva sairastuu tai vahingoit- tuu, on viipymättä toimitettava tarvittavaa lääkärinapua, ja milloin sen takia joudutaan tekemään matka, maksaa työnantaja matkakulut.

Lääkärintodistukset

2. Laivapalveluun tarvittavat lääkärintodistukset maksaa työnantaja.

Sairausloma

3. Työntekijällä, joka on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi estynyt te- kemästä työtään, on oikeus saada työnteon estymisen ajalta sairausajan palkkaa enintään 30 päivältä, aluksen päälliköllä enintään 90 päivältä.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyy- destään.

Oikeutta sairausajan palkkaan vastaavaan korvaukseen ei kuitenkaan ole ajalta, jolta työntekijä saa palkkaa toiselta työnantajalta.

Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä.

Sairaanhoito ja sen kustannukset

4. Sairaustapauksissa työntekijän on ensisijaisesti käännyttävä työnantajan osoittaman lääkärin puoleen. Jos on syytä olettaa, että työntekijä on sairas tai vahingoittunut, työnantaja voi määrätä hänet lääkärintarkastukseen.

Työnantajan on huolehdittava sairastuneen tai loukkaantuneen työntekijän asianmukaisesta hoidosta, johon kuuluu lääkärin määräämä hoito siihen liittyvine matkoineen, lääkkeet ja luontoisetu sairasajalta palkkaliitteen mu- kaisesti. Työnantaja vastaa työsuhteen kestäessä sairastuneen työntekijän hoitokustannuksista enintään 112 päivältä. Työnantajan korvausvelvolli-

suus rajoittuu siihen osaan, jota ei korvata julkisista varoista. Aluksella an- nettu hoito ei vähennä työnantajan tässä säädettyä velvollisuutta.

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan työntekijän sairaanhoitokustan- nuksia, jos:

1) työntekijä on aiheuttanut sairautensa tahallaan tai törkeällä huolimatto- muudella;

2) työntekijä sairastuu kokoaikaisen perhevapaan, vuosiloman tai lomau- tuksen aikana, eikä sairauden tai vamman voida osoittaa johtuneen työstä johtuvista olosuhteista;

3) toinen työnantaja on velvollinen korvaamaan sairaanhoitokustannuksia.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus

5. Laivaväen vapaa ajan tapaturmavakuutukseen nähden noudatetaan, mitä siitä on sovittu keskusjärjestöjen kesken.

Ryhmähenkivakuutus

6. Työnantaja on velvollinen ottamaan ryhmähenkivakuutuksen, jonka edut ovat keskeisten työmarkkinajärjestöjen välillä 12. helmikuuta 1976 solmitun ryhmähenkivakuutussopimuksen sekä siihen myöhemmin tehtyjen muu- tosten mukaiset.

Sairaan lapsen hoito

7. Alle 10 vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille, isälle tai muulle huoltajaan rinnastettavalle henkilölle tämän työehtosopimuksen sai- rausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopi- muksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen isälle, äidille tai muulle huoltajaan rinnastettavalle henkilölle, mikäli näillä ei sairauden, mat- kan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdol- lisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tä- män momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnas- tetaan ansiotyöhön.

Vanhempainloma ja hoitovapaa

8. Vanhempainvapaan ja hoitovapaan suhteen noudatetaan osana tätä työ- ehtosopimusta merityösopimuslakia ja merimiesten vuosilomalakia.

Työntekijällä on oikeus raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaksi se aika, johon hä- nelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan tai, jollei hänellä ole oikeutta ky- seiseen etuuteen, katsottaisiin kohdistuvan, jos hänellä sellainen oikeus olisi. Tämän lisäksi työntekijällä on oikeus lapsen hoidon vuoksi saada hoi- tovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta sekä osittaista hoi- tovapaata siten kuin siitä on merityösopimuslain 5 luvun 3 ja 5 §:n mukaan säädetty. Hoitovapaan edellytyksenä on kuitenkin, ettei toinen lapsen van- hemmista käytä samanaikaisesti oikeutta hoitovapaaseen.

Työntekijällä, joka on ollut yhtäjaksoisesti työssä samassa tai saman joh- don alaisessa yrityksessä kuusi kuukautta, on oikeus palkkaan 1 momen- tissa tarkoitetun äitiysloman ajalta siten kuin merityösopimuslain 2 luvun 10

§:ssä on säädetty sairausajan palkasta.

Jos työntekijä on raskauteen tai synnytykseen liittyvän sairauden johdosta estynyt tekemästä työtään muuna kuin äitiys- tai vanhempainvapaan ai- kana, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan merityösopimuslain 2 luvun 10 §:n mukaisesti.

Mikäli raskauteen tai synnytykseen liittyvästä sairaudesta johtuva työkyvyt- tömyys ja äitiysloma ovat yhdenjaksoisia, ei työntekijällä kuitenkaan ole oi- keutta palkkaan pitemmältä ajalta kuin 2 luvun 10 §:n 1 momentissa on säädetty sairausajan palkan osalta.

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa jak- sossa. Jakson vähimmäispituus on 25 arkipäivää.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle vanhempainloman käyttämisestä, sen alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta mikäli mahdollista kuu- kautta ennen laskettua synnytysaikaa, kuitenkin viimeistään kahden kuu- kauden kuluttua lapsen syntymästä. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävän vanhempainloman alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta on ilmoitet- tava viimeistään kuukautta ennen vanhempainloman alkamista. Isyyslo- masta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainloman ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista tai niin pian kuin mahdollista. Isyysloman ajan- kohta voidaan perustellusta syystä muuttaa erityistä ilmoitusaikaa noudat- tamatta.

Työntekijällä on oikeus yhteen hoitovapaajaksoon hoitaakseen alle kaksi- vuotiasta lasta ja yhteen hoitovapaajaksoon hoitaakseen kaksi vuotta täyt- tänyttä, mutta alle kolmevuotiasta lasta. Xxxxxx vähimmäispituus on kaksi kuukautta.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaan käyttämisestä, sen alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta hoitaakseen alle kaksivuotiasta lasta viimeistään kuukautta ennen vanhempainloman päättymistä sekä hoi- tovapaan käyttämisestä tämän jälkeen hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Työntekijällä on oikeus pe- rustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohta ilmoittamalla siitä työn- antajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista tai niin pian kuin mahdollista.

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta raskauden johdosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen, kat- sotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, jollei työnantaja muuta perustetta näytä. Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työso- pimusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitova- paan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Muu sopimus on mitätön.

Työntekijällä, joka työsuhteen jatkuessa on synnytyksen, sairauden, vam- man tai merityösopimuslain 5 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetun erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan johdosta poissa laivapalveluksesta, on oikeus palata ensisijaisesti siihen alukseen, josta hän lähti edellä mainitun syyn vuoksi.

Työnantajan on kustannettava työntekijälle vapaa matka ylläpitoineen tä- män kotipaikkakunnalle, jollei työntekijällä ole oikeutta merityösopimus- laissa 3 luvun 1§:ssä tarkoitettuun vapaaseen matkaan.

Työntekijällä on oikeus vapaisiin matkoihin ylläpitoineen merityösopimus- lain 5 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetun isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan yhteydessä. Näistä matkoista sekä lomalle lähtevän työnteki- jän tilalle Suomesta alukselle lähetettävän työntekijän matkasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan puoleksi valtion ja puoleksi työnantajan varoista.

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä työ- suhteen kestäessä on ollut estynyt suorittamasta työtä:

Merityösopimuslaissa (756/2011) säädetyn erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman aikana:

Jos työntekijä on ollut merityösopimuslain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla hoi- tovapaalla, opintovapaalaissa tarkoitetulla opintovapaalla, asevelvollisena vakinaista palvelustaan suorittamassa tai jostakin muusta tällaisesta syystä työsuhteen kestäessä estynyt suorittamasta työtä aikana, jota merimiesten vuosilomalain 3 §:n mukaan ei pidetä työssäoloajan veroisena vuosilomaa määrättäessä, alkaa uusi kuuden täyden lomanmääräytymiskuukauden pi- tuinen jakso, jollei toisin sovita, 1 momentissa säädetystä poiketen, kun työntekijä palaa takaisin työhön.

Edellä 5 §:ssä säädetystä riippumatta voidaan työntekijälle antaa vuosi- loma tai sen osa merityösopimuslain 5 luvun 1 ja 3 §:ssa tarkoitetun eri- tyisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan yhtey- dessä.

Mikäli työntekijällä on kertynyttä vuosilomaa merimiesten vuosilomalain 4

§:n 2 momentissa tarkoitetun lomanmääräytymiskauden alkaessa työnteki- jän palatessa työhön, voidaan tämä loma antaa sanotulta lomanmääräyty- miskaudelta annettavan vuosiloman yhteydessä.

Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta 1 momentissa tarkoitettuihin vapai- siin matkoihin, jos hän on aikaisemmin saman lomanmääräytymiskauden aikana saanut vastaavan etuuden, eikä myöskään sellaiselta lomanmää- räytymiskaudelta, jonka aikana hän on käyttänyt merityösopimuslain 3 lu- vun 1 §:ssä säädetyn oikeuden vapaisiin matkoihin, jos vuosiloma tai sen osa on annettu 6 §:ssä säädetyllä tavalla merityösopimuslain 5 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetun erityisäitiys-, äitiys , isyys tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan yhteydessä.

Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.

LIITE 6 ‌

STK/SAK:

KOULUTUSTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS SOVELTAMISOHJEINEEN SEKÄ ME- RIALAN SOVELLUTUKSINEEN‌

Johdanto

Yhteiskunnan kehittyminen, elinkeinorakenteen muuttuminen, työllisyyden yllä- pitäminen ja tuottavuuden lisääminen sekä osallistumisjärjestelmien kehittämi- nen edellyttävät jatkuvaa ja lähes kaikkiin henkilöryhmiin kohdistuvaa suunni- telmallista koulutustoimintaa.

Keskusjärjestöt kehottavat jäseniään suhtautumaan myönteisesti kaikkeen täl- laiseen koulutukseen. Vapaa-ajan lisääntyessä on henkilökunnalla entistä pa- remmat edellytykset suunnata koulutustaan omien harrastusten suuntaan. Tällä aikuiskoulutuksella tulee olemaan jatkuvasti kasvava merkityksensä yhteiskun- nassa.

Koulutuksella on myös keskeinen merkitys työmarkkinaosapuolten yhteistyön kehittämisen kannalta. Tämän vuoksi keskusjärjestöt pitävät tärkeänä yhteisesti edistää annettavaa koulutusta. Samalla keskusjärjestöt toteavat, että osapuolet myös omassa koulutustoiminnassaan edistävät asiallisten ja luottamuksellisten suhteiden ylläpitämistä ja kehittämistä.

1 § Koulutustyöryhmä

Tämän sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin keskusjärjestö nimeää kolme edustajaa. Koulutustyöryhmä on lisäksi yleinen yhteistyöelin keskusjärjestöjen välisissä koulutusasioissa.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hä- net ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheutta- mat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos kou- lutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suora- naiset kustannukset.

Kun työntekijä osallistuu taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehit- tämisestä annetun lain mukaiseen ja työnantajan hyväksymään koulutukseen, työnantajan velvollisuuteen maksaa koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja velvollisuuteen korvata koulutuksen aiheuttama ansionmenetys noudatetaan, mitä tässä sopimuksessa on ammatillisesta koulutuksesta määrätty. Mikäli kou- lutus tapahtuu työajan ulkopuolella, siitä aiheutuvien kustannusten korvaami- seen noudatetaan samoja periaatteita kuin työajalla tapahtuvaan koulutukseen.

Soveltamisohje Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen edistämistä yritystasolla koskevat järjestelyt toteute- taan siten, että yritykset antavat henkilöstölleen sopimuskauden aikana uusien työmenetelmien käyttöönottoa ja ammattitaidon kohottamista tukevaa ammatil- lista koulutusta. Koulutuksen kokonaismäärä on vähintään tuntimäärä, joka on 16 kertaa yrityksen keskimääräinen, vähintään vuoden yritykseen työsuhteessa olleiden määrä vuonna 1986. Yritys valitsee koulutettavat henkilöt. Toteutettava suunnitelma käsitellään yrityksessä käytössä olevassa yhteistoimintamenette- lyssä. Lisäksi noudatetaan koulutussopimuksen 2 §:n määräyksiä ja seuraavia periaatteita:

− yritys voi toteuttaa koulutuksen sisäisenä koulutuksena tai julkisia tai yksi- tyisiä oppilaitoksia hyväksikäyttäen tai muulla sopivalla tavalla.

− työaikana tapahtuvasta koulutuksesta maksetaan ansionmenetyskorvaus.

Koulutustilaisuuteen lähettäminen

Työnantajan velvollisuus suorittaa korvausta suoranaisista kustannuksista ja ansionmenetyksistä koskee työnantajan antamaa koulutusta sekä sellaisia kou- lutustilaisuuksia, joihin työnantaja on lähettänyt palveluksessaan olevan henki- lön. Korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää siis, että jo ennen koulutusti- laisuuteen ilmoittautumista on selvästi työnantajan taholta todettu kyseessä ole- van sopimuskohdassa tarkoitettu koulutus, johon työntekijä osallistuu nimen- omaan työnantajan määräyksestä. Merkitystä ei ole sillä, onko kyseessä muu- alla järjestetylle kurssille lähettäminen tai työnantajan muulla tavalla antama koulutus.

Suoranaiset kustannukset

Sopimuskohdassa tarkoitettuina suoranaisina kustannuksina työnantaja korvaa ensinnäkin matkakustannukset, ellei kysymys ole paikkakunnan tavanomaisiin elinkustannuksiin luettavista paikallisliikenteen linja-automaksuista tai vastaa- vista. Muina tässä kohdassa tarkoitettuina kustannuksina todettakoon kurssi- maksut ja kustannukset sellaisesta opetusmateriaalista, joka edellytetään kurs- siohjelmassa hankittavaksi. Jos tällainen opetusmateriaali ei kulu loppuun ao. henkilön kurssilla, on hänen saadessaan korvauksen hankintakustannuksista ja työnantajan niin halutessa luovutettava materiaali myös työnantajan käytet- täväksi.

Elinkustannusten korvauksena työnantaja suorittaa internaattikurssien ajalta täysihoitomaksun kurssipäivältä. Muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työ- ehtosopimuksen päivärahamääräykset muodostavat soveliaan korvausperus- teen. Työnantaja suorittaa siis näiltä kurssipäiviltä ruokarahan, puoli- ja täysi- päivärahan tai majoituksesta maksettavan mahdollisen muun korvauksen, kou- lutustilaisuuden vaatiman ajan mukaisesti.

Ansionmenetys

Henkilön osallistuessa työpaikkakunnalla järjestettävälle kurssille hänelle kor- vataan säännöllisen työajan menetys hänen keskituntiansionsa mukaan. Työ- paikkakunnan ulkopuolella järjestettävien koulutustilaisuudeksi ajalta makse- taan, jollei työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, säännöllisen työajan ansi- onmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna. Samoin korvataan menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavat matkatunnit. Muilta matkatunneilta työnantaja ei ole velvollinen korvausta suorittamaan. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henki- lön palkkaa ei kurssi- eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

Työajan ulkopuolella tapahtuva koulutus

Työajan ulkopuolella koulutukseen käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. An- sionmenetyksen korvaus suoritetaan vain niiltä työtunneilta, joiden osalta kou- lutukseen osallistuva henkilö menettäisi palkkansa.

Työnantajan lähettäessä henkilön hänen ammattiinsa liittyvään, työajan ulko- puolella tapahtuvaan koulutustilaisuuteen, korvataan siitä aiheutuvat suoranai- set kustannukset, kuten esim. tavanomaista korkeammat kustannukset kotimat- kasta yms. Nämä kustannukset on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan totea- maan etukäteen ja sopimaan niiden korvaamisesta.

Merialan sovellutus

Ansionmenetyksestä annettua ohjetta on tulkittava siten, että kurssilainen on kurssiajalta oikeutettu saamaan takuu- tai peruspalkkansa mahdollisine ikälisi- neen sekä työvuorolta suoritettavat palvelurahat.

Osapuolet toteavat, että olisi pyrittävä siihen, että kursseille tulijat kytkevät kurs- siajan joko vuosi- tai vastikeloman alkuun tai loppuun, koska vain näin voidaan välttyä kurssitoimintaan kuulumattomista odotusajoista.

3 § Yhteinen koulutus

Keskusjärjestöjen välisten yhteistoimintasopimusten edellyttämän koulutuksen järjestävät

1. keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti,

2. yhteistoimintasopimusten edellyttämät keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliit- tojen yhteistoimintaelimet tai

3. työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmu- kaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Koulutukseen osallistuvalle yhteistoimintaelimen jäsenelle ja sopimusten edel- lyttävämmälle työntekijäin edustajalle suoritetaan korvaus kuten 2 §:ssä on

määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Soveltamisohje

Sellaisia yhteistoimintasopimuksia, joiden perusteella voidaan katsoa syntyvän erityisiä koulutustarpeita, ovat mm. rationalisointisopimus, työsuojelusopimus, tiedotussopimus, luottamusmiessopimus ja sopimus työpaikkaterveydenhuol- lon kehittämisestä.

Sopimuksessa luetellaan ne tahot, jotka sopimuksen tarkoittamassa mielessä tulevat kysymykseen em. sopimuksiin pohjautuvan yhteiskoulutuksen järjestä- jinä.

Koulutussopimuksen tarkoittamia keskusjärjestöjen ja niiden jäsenliittojen yh- teistoimintaelimiä ovat mm. keskusjärjestöjen välinen Rationalisointineuvottelu- kunta (RANK) ja Koulutustyöryhmä, Työsuojelun keskustoimikunta ja vastaavat liittokohtaiset yhteistoimintaelimet kuten liittojen väliset rationalisointitoimikun- nan ja työsuojelun työalatoimikunnat.

Mahdollisina yhteistyösopimuksiin liittyvinä tämän sopimuskohdan tarkoitta- mina koulutusalueina mainittakoon mm. työsuhdeasioiden, yritystalouden, työ- suojelun ja rationalisointiasioiden koulutus. Tällöin on kuitenkin edellytettävä, että ao. yhteinen koulutus on sellaista, että se aiheeltaan liittyy asianomaisten yhteistoimintaan osallistuvien henkilöiden yhteistoimintatehtäviin.

Yhteiseen koulutukseen osallistuvalle työehtosopimuksen mukaisen yhteistoi- mintaelimen jäsenelle ja sopimusten muuten edellyttämälle työntekijöiden edustajalle suoritetaan korvaus ansionmenetyksestä ja suoranaisista kustan- nuksista kuten edellä ammatillisen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen ollessa kyseessä. Koulutukseen osallistuminen edellyttää asiasta sopimista osapuolten kesken asian luonteesta riippuen joko asianomaisessa paikalli- sessa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

4 § Ay-koulutus

4.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pää- luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on, milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, annettava vähintään kahta viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen.

Xxxxxxx työntekijä edellä olevassa järjestyksessä on osallistunut SAK:n ns. kol- men kuukauden kurssille, ei hänen työsuhteensa kurssin vuoksi katkea.

4.2 Korvaukset

SAK:n järjestämän tämän pykälän yllä olevissa kappaleissa tarkoitetun yhteis- työkoulutuksen osalta, jonka koulutusryhmä on hyväksynyt ja jonka SAK järjes- tää omissa opistoissaan tai jäsenliittojensa kurssikeskuksissa, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuu- tetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtä- viensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, luot- tamusmiehelle enintään kuukauden ajalta ja edellä mainituille työsuojeluluotta- mustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan kor- vaus edellä mainituissa opistoissa ja kurssikeskuksissa järjestettyjen luotta- musmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston pu- heenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Luottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan SAK:n ns. kolmen kuukauden kurssille ansionmenetys yhden kuukauden osalta, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää, ja puheenjohtajan osalta, jos hänen johta- massaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä edellyttäen, että kyseinen henkilö kurssin päätyttyä palaa entiseen työpaikkaansa.

Lisäksi maksetaan tässä 2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille kultakin kurssi- päivältä kurssista aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjes- töjen välillä sovittu ateriakorvaus. Tätä korvausta ei kuitenkaan makseta pitem- mältä ajalta kuin ansionmenetystä suoritetaan.

Soveltamisohje

a) Vapaan antaminen

Sopimuskohdassa edellytetään, että työnantaja antaa työsuhteen katkea- matta työntekijöille ja toimihenkilöille tilaisuuden osallistua ammatillisten keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille kuukauden ja sitä lyhyem- män ajan kestäville kursseille, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Tuntuva haitta on arvioitavissa vain yksittäistapauk- sittain kunkin henkilön ja kurssiajankohdan osalta erikseen. Jos vapaan saa- minen evätään, on työnantajan myös ilmoitettava epäämisen syy. Mahdol- listen kitkatekijöiden poistamiseksi olisi aikomus osallistumisesta tässä tar- koitetulle kurssille saatettava mahdollisimman varhain työnantajan tietoon. Ellei henkilön osallistuminen kurssille käy päinsä pyydettynä aikana, olisi yh- teisesti pyrittävä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi esteitä.

Tällaiselle kurssille osallistuminen ei saa aiheuttaa työsuhteen perusteella henkilölle tulevien vapaa-ajan tai ryhmähenkivakuutukset, eikä vuosiloma-

tai eläketurvaetujen vähenemistä. Kurssiaika katsotaan siis näitä etuuksia laskettaessa työssäolon veroiseksi ajaksi. Näiden etujen säilymisen ja va- paan antamisen lisäksi ei työnantajalla tässä sopimuskohdassa tarkoitettu- jen kurssien osalta ole muita velvoitteita kuin mitä jäljempänä todetaan luot- tamusmiesten, ammattiosaston puheenjohtajan, työsuojeluvaltuutetun, va- ravaltuutetun, työsuojelutoimikunnan jäsenten tai työsuojeluasiamiehen oi- keudesta saada korvausta ansionmenetyksestä ja ruokakustannuksista hei- dän tietyin edellytyksin osallistuessaan SAK:n järjestämille kursseille.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on siitä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todet- tava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia koulutussopimuksen mukaisesti ja mikä on näiden korvausten laajuus. 4 §:n 1. kohdassa sovittujen menettelytapojen noudat- taminen on edellytyksenä sopimuksessa määriteltyjen etuuksien saami- selle.

b) Luottamusmiehet

Koulutussopimuksessa on sovittu, että luottamusmies saa korvauksen ansi- onmenestyksestä SAK:n järjestämille luottamusmieskursseille osallistues- saan edellyttäen

− että kurssi aihepiiriltään liittyy asianomaisen luottamusmiehen tehtäviin. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on todettu, että varsinaisten luot- tamusmieskurssien lisäksi luottamusmiestehtävien edellyttämää koulu- tusta voidaan katsoa olevan myös rationalisointi- ja palkkausteknisen koulutuksen, mikäli luottamusmies joutuu tehtävässään tekemisiin näi- den asioiden kanssa.

− että ao. henkilö on jo kursseille ilmoittautuessaan valittu luottamusmie- heksi.

− ettei ao. henkilö ole saanut aikaisemmin korvausta samalle kurssille osallistumisesta.

− että koulutusyhteistyöryhmä on hyväksynyt asianomaisen kurssin sel- laiseksi kurssiksi, jonka kurssipäiviltä maksetaan ansionmenetys. Kes- kusjärjestöt tiedottavat koulutus yhteistyöryhmän tekemistä kurssien hy- väksymispäätöksistä ilmoittaen kunkin kurssin nimen, pitopaikan ja ajan.

Poikkeuksena kurssin pääsääntöisestä yhden kuukauden enimmäispituu- desta on SAK:n järjestettävä ns. kolmen kuukauden luottamusmieskurssi, jolle luottamusmies saa osallistua edellä luetelluin edellytyksin, mikäli hän työskentelee yrityksessä, missä on vähintään 100 asianomaisen alan työn- tekijää.

Merialan sovellutus

Osapuolten välillä on sovittu, että SAK:n kolmen kuukauden kurssille voi osallistua yksi luottamusmies jokaisesta sellaisesta varustamosta, jonka aluksissa on toimessa yhteensä vähintään 100 (Suomen Merimies-Unionin) jäsentä.

Kolmen kuukauden kurssien osanottajille korvataan ansionmenetys kuiten- kin vain yhden kuukauden osalta ja vuosiloma-, eläke- tai muut niihin verrat- tavat edut karttuvat samoin vain yhden kuukauden osalta. Tämä määräys ei siirrä lomaoikeuden syntymistä eikä loman ajankohdan määräämistä.

Lisäedellytyksenä korvausten maksamiselle kolmen kuukauden kurssille osallistuville on se, että he kurssin päätyttyä palaavat entiseen työpaik- kaansa.

Tässä tarkoitettuna luottamusmiehenä on luottamusmiessopimuksen mu- kaisesti pidettävä ammattiosaston pääluottamusmiestä, varapääluottamus- miestä ja osaston luottamusmiestä.

Sopimuksen mukaan korvataan ansionmenetys siten kuin edellä 2 §:n so- veltamisohjeessa on sanottu, sekä kurssiaikaisia ruokailukustannuksia jäl- jempänä todetulla tavalla.

Edellytys, ettei ao. henkilö ole saanut aikaisemmin korvausta samalle kurs- sille osallistumisesta, ei koske (Merimies-Unionin) vuosittain erisisältöisinä järjestämiä luottamusmiesten erikoiskursseja.

c) Ammattiosaston puheenjohtajat

Samoin edellytyksin kuin mitä edellä on todettu luottamusmiehistä, voi am- mattiosaston puheenjohtaja osallistua edellä tarkoitettuihin luottamusmies- toimintaan liittyviin koulutustilaisuuksiin, mikäli hän työskentelee yrityk- sessä, missä on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää tai mikäli hä- nen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

d) Työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluvaravaltuutetut, työsuojelutoimi- kuntien jäsenet ja työsuojeluasiamiehet

Koulutussopimuksen mukaisesti saavat edellä luetellut työsuojeluluotta- mustehtävissä olevat korvauksen ansionmenetyksestä osallistuessaan SAK:n järjestämään työsuojelukoulutukseen edellyttäen,

− että kurssi aiheeltaan ja sisällöltään liittyy heidän työsuojelu-/ luotta- mustehtäviensä hoitoon;

− että asianomainen henkilö on kurssille ilmoittautuessaan valittu ao. luot- tamustehtävää

− ettei ao. henkilö aikaisemmin saanut korvausta samalle kurssille osallis- tumisesta;

− että koulutustyöryhmä on hyväksynyt ao. kurssin sellaiseksi kurssiksi, jonka osanottajille korvataan ansionmenetys kurssiajalta. Keskusjärjes- töt tiedottavat koulutusyhteistyöryhmän hyväksymispäätöksistä, samalla tavalla kuin luottamusmieskursseistakin.

Sopimuksen mukaisesti korvataan ansionmenetys kuten 2 §:n soveltamis- ohjeessa on sanottu sekä kurssiaikaiset ruokailukustannukset jäljempänä selostetulla tavalla.

Työntekijöiden työsuojelun valvonnasta annetun lain mukaan valitsema työ- suojeluvaltuutettu voi samoin keskusjärjestöjen välisessä koulutussopimuk- sessa määritellyin edellytyksin ja ehdoin kuin luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu luottamusmies osallistua SAK:n opistoissa järjestämille korkein- taan 5 päivää kestäville työntutkimuksen peruskursseille. Lisäehtona on se, että valtuutettu valtuutetun tehtävissään joutuu käyttämään yrityksessä työ- tutkimuksin kerättyä aineistoa.

Ruokailukustannusten korvaus ay-koulutukseen osallistuville

Sopimuksen mukaan maksetaan niille luottamusmiehille, ammattiosaston pu- heenjohtajille, työsuojeluvaltuutetuille, -varavaltuutetuille, työsuojelutoimikun- nan jäsenille ja työsuojeluasiamiehille, jotka sopimuksen mukaan saavat kor- vaukset ay-kurssille osallistumisen aiheuttamasta ansionmenetyksestä, kulta- kin kurssipäivältä keskusjärjestöjen erikseen sopima ateriakorvaus. Tätä ate- riakorvausta ei kuitenkaan makseta useammalta päivältä kuin mitä asianomai- selle henkilölle sopimuksen mukaan suoritetaan korvaus menetetystä työansi- osta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että viikon kurssin ollessa kyseessä ateriakustannusten korvaus maksetaan viideltä päivältä, kahden viikon kurs- seilla 10 päivältä, kuukauden tai sitä pitemmiltä kursseilta 20 päivän ajalta.

Ateriakorvaus on tarkoitettu korvaukseksi niistä ylimääräisistä ruokailukustan- nuksista, joita aiheutuu koulutukseen osallistumisesta kotipaikkakunnan ulko- puolella.

Ateriakorvauksen maksaminen tapahtuu tarkoituksenmukaisimmin niiden sääntöjen ja rutiinien mukaisesti, joita yrityksessä noudatetaan muita vastaavia matkoista aiheutuvia päivärahakorvauksia maksettaessa. Ateriakustannusten korvauksesta suositellaan suoritettavaksi suoraan työntekijälle pääsääntöisesti ennen kurssille lähtöä käteisenä ennakko, joka myöhemmin tilitystä tehtäessä on työnantajan niin halutessa tositettava kurssikeskuksesta saatavalla tosit- teella, mistä käy myös ilmi, mihin koulutukseen asianomainen henkilö on osal- listunut.

5 § Ay-koulutustoiminnan laajuus

Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja kursseja kor- vausten piiriin siinä laajuudessa kuin keskusjärjestöjen välillä on erikseen sovittu.

6 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuk- sien vähenemistä.

7 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.

LIITE 7 ‌

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI ‌

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toiminta- mallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvotte- lujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisano- misaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoi- man vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koske- vat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimin- taperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelu- jen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julki- set työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritys- ten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään so- pimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja ko- rotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräai- kaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuk- sesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään

koskevat tiedot heti irtisanomisen tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työl- listymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoima- poliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seu- raava:

1. enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2. enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta; sekä

3. enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää hait- taa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettä- essä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Suomen Merimies-Unioni SMU ry

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6 00530 HELSINKI

xxx.xxx.xx

Suomen Matkustajalaivayhdistys

PL 140

00601 HELSINKI

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Suomen Konepäällystöliitto ry

Xxxxxxxxx 0 A

00100 HELSINKI

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Suomen Laivanpäällystöliitto ry

Hietalahdenranta 15 A 3

00180 HELSINKI

xxx.xxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

SISÄLLYSLUETTELO

Document Metadata