Liite 4
Liite 4
Hallitus 24.2.2022
Lastensuojelun toimeksianto- sopimussuhteinen perhehoito
Toimintaohje
15.2.2022
Sisällys
2.2. Perhekodissa hoidettavien lukumäärä 5
Sukulais- ja läheisverkostosijoitukset 7
2.5. Perhehoidon säädöstausta 8
2.6. Perhehoidon järjestäminen 8
2.7. Perhehoidon koordinaattorit 9
2.8. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 9
3. PERHEHOITAJANA TOIMIMISEN ALOITTAMINEN 10
3.1. Ennen valmennuksen alkamista esitettävät asiakirjat 11
3.2. Esteet perhehoitajaksi ryhtymiselle 11
4. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 13
4.1.Toimeksiantosopimuksen tekeminen 13
4.2.Toimeksiantosopimuksen purkaminen ja irtisanominen 14
4.3. Perhehoidon puitesopimus 15
4.4. Perhehoitajan vastuut, velvoitteet ja oikeudet 15
4.5. Perhehoitajan juridinen asema suhteessa perhehoitoon sijoitettuun lapseen 17
5. LAPSEN SIJOITUS PERHEHOITOON 18
5.1. Lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena 18
5.3. Lapsen sijoitus kiireellisesti 20
5.6. Perhehoitajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus 23
6. PERHEHOITAJAN SOSIAALITURVA 23
15.2.2022
6.3. Perhehoitajan sairastuessa maksettavat korvaukset 24
7.1. Lapsen asema ja oikeudet perhehoidossa 26
7.2. Lapsen ja hänen läheistensä osallisuuden tukeminen 27
7.3. Lapsen huoltajuus ja edunvalvonta 28
7.4. Lapsen kotikunta ja asuinkunta 28
7.5.Lapsen uskonto ja rippikoulu 28
7.6. Lapsen päivähoito ja koulu 29
7.7. Lapsen passi ja henkilökortti 29
7.10. Lapsen opintojen tukeminen 30
8.5. Hyvinvointi- ja terveystarkastus 32
8.6. Tilapäishoito perhehoitajan kotiin 33
9. YHTEISTYÖ JA YHTEYDENPITO 33
9.1 Yhteydenpidon rajoittaminen 33
10. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN 34
12. TÄYSI-IKÄISEN JÄLKIHUOLTONUOREN SIJOITUS PERHEHOIDOSSA 36
14. KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ 38
15. PERHEHOIDON TURVALLISUUS 38
15.1. Tiedon luovuttaminen, salassapito ja asiakirjojen säilyttäminen 39
15.2. Kriisi- ja väkivaltatilanteet 39
16. PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN 40
15.2.2022
Kymsoten perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä toteuttaa lastensuojelun toimeksiantosopimussuhteista perhehoi- toa. Toimintaohjeen tavoitteena on tukea laadukasta lastensuojelun perhehoidon toteuttamista. Toimintaohjeessa kuvataan perhehoidon keskeisiä käsitteitä, perhehoidon toteutusta, korvauksiin liittyviä periaatteita, perhehoitajan asemaa sekä tuen muotoja ja niiden toteutusta. Perhehoidon toimintaohje palvelee perhehoidon kaikkia osapuolia; perhehoidosta vastaavaa kuntayhtymää, perhehoidossa olevaa lasta sekä perhehoitajaa.
Tässä toimintaohjeessa linjataan yhtenäiset periaatteet toimeksiantosopimussuhteisen perhehoi- don toteuttamiseen Kymsotessa. Toimintaohje turvaa asiakaslähtöisen perhehoidon laadun edel- lytykset ja perustan sekä kaikkien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Toimintaohjeen päivittä- misestä vastaavat Kymsoten lastensuojelun perhehoidon koordinaattorit. Toimintaohje päivite- tään tarvittaessa.
Perhehoitolaki 1 § Lain tarkoitus ja tavoite
Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen per- hehoito. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan.
Perhehoitolaki 3 § Perhehoito
Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksi- tyiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa.
Perhehoidon tavoitteena on tarjota kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle perheenomainen, hänen tarpeitaan vastaava turvallinen kasvuympäristö. Perhehoitoa annetaan lapselle, jonka hoitoa ja kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodis- saan hyödyntäen muita sosiaali- ja terveyspalveluja.
Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto. Laitoshoitoa järjes- tetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Perhehoito tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun lapsen tasa- painoinen kehitys edellyttää kiinteitä ihmissuhteita ja pysyvän perheyhteisön antamaa tukea. Per- hehoidolle on ominaista, että sinne sijoitetut lapset jakavat perhehoitajan arkipäivää osallistuen perheen yhteisiin toimintoihin tasavertaisena perheyhteisön jäsenenä. Perhehoidon soveltuvuutta
15.2.2022
arvioitaessa on myös huomioitava tarvittavia tukimuotoja lapselle, lapsen perheelle sekä perhe- hoitoperheille.
Kymsote tekee perhehoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Tällä toimeksiantosopimuksella lastensuojeluviranomainen antaa julkisen hallintotehtävän perhe- hoitajalle. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi.
Perhehoitoa voidaan käyttää huostaan otettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huo- lenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteutetaan myös lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona.
Huomionarvoista kuitenkin on, että huostaanoton ja sijaishuollon ensisijainen tavoite on perheen jälleenyhdistäminen (Lastensuojelulaki 47§ ja 4§ 3 mom.).
Perhehoitolaki 5 § Perhekodin olosuhteet
Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mah- dollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti.
Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhe- hoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.
Perhekodilla tarkoitetaan yksityisen perheen kotia, jossa annetaan toimeksiantosuhteista perhe- hoitoa.
Perhekodin olosuhteiden tulee olla sellaiset, että ne parhaalla mahdollisella tavalla turvaavat juuri kyseiseen perhekotiin sijoitettavalle lapselle turvallisen elinympäristön. Olosuhteilla tarkoitetaan ennen kaikkea henkistä ilmapiiriä, jossa lapsi perhekodissa elää, unohtamatta perhekodin raken- teellisia fyysisiä olosuhteita, kuten riittävää esteettömyyttä ja lapsen tarvitsemaa varustetasoa.
Perhekodin sopivuutta arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin sekä perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan lapsen tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäse- net perhehoitoon sijoitettavan lapsen ja voiko perhehoitoon sijoitettava lapsi saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman.
Perhehoidon koordinaattori, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja perhehoitaja selvittävät etukäteen yhteistyössä perhekodin jäsenten kanssa sijoitettavan lapsen soveltuvuuden perhee- seen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että muilta perhekodin jäseniltä (mukaan luettuna aiem-
15.2.2022
min sijoitetut lapset sekä perhehoitajien omat lapset ja muut kodissa asuvat) kysytään, hyväksy- vätkö he perhehoitoon sijoitettavan lapsen siten, että lapsi voi saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman.
Tämä toteutetaan selvittämällä tasapuolisesti kaikkien osapuolten mielipide, joka dokumentoi- daan olosuhdeselvitykseen tai asiakastietojärjestelmään. Mielipiteen selvittämisessä tulee kuiten- kin huomioida erityisen tarkasti salassapitoa koskevat säännökset, kuten esimerkiksi asiakaslain säännökset.
Perhehoidon olosuhteita sääntelevä 5 § on kirjoitettu kuvaamaan asiaa yksittäisen hoitoon sijoi- tettavan näkökulmasta. Kymsote vastaa siitä, että perhekotien olosuhteet vastaavat laadullisesti hoidettavien tarpeisiin yhdenvertaisella tavalla.
2.2. Perhekodissa hoidettavien lukumäärä
Perhehoitolaki 7 § Perhekodissa hoidettavien määrä
Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa talou- dessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luet- tuina. Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asu- vaa henkilöä, joista ainakin toisella on 6 §:n 1 momentissa ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoisuus.
Perhehoitolaki 9.1 § Hoidettavien määrästä poikkeaminen
Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai ammatilli- sessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 §:ssä säädetään. Hoi- dettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen (Perhehoitolaki 9 § 3 mom).
Silloin kun lapsia on sijoitettuna perhehoitoperheeseen enemmän kuin neljä, on lasten huolenpi- dosta ja arjesta vastaamisen mahdollisuudet arvioitava suhteessa järjestelyihin ja aikaan, jota lasten yksilöllinen hoito ja huolenpito edellyttävät hoitajilta. Perhehoitolaki itsessään ei anna per- hehoitajalle suoranaista oikeutta tiettyyn määrään sijoitettavia lapsia. Perhehoidon sijoituksista päättävät aina Kymsoten perhehoidosta vastaavat viranomaiset lasten tarpeiden pohjalta. Sijoi- tusta tehtäessä tulee niin perhehoitolain kuin muidenkin asiakkaan asemaa turvaavien säännös- ten perusteella ottaa ensisijaisesti huomioon sijoitettavan lapsen etu sekä muiden jo aiemmin perheeseen sijoitettujen sekä perheen omien lasten etu.
15.2.2022
Perhehoitolaki 6 § Perhehoitajan kelpoisuus
Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten omi- naisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen 10 §:ssä tarkoitetun toimeksiantoso- pimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkoval- mennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.
Perhehoitajan tärkein tehtävä on hoivata ja pitää huolta perheeseen sijoitetusta lapsesta tai nuo- resta. Perhehoidon ydin on perhehoitajan ja lapsen lämmin ja vastavuoroinen suhde, jossa per- hehoitaja pyrkii vastaamaan lapsen inhimillisiin tarpeisiin.
Perhehoitajilta vaaditaan PRIDE-ennakkovalmennuksen käymistä. Ennakkovalmennus auttaa tu- levaa perhehoitoperhettä arvioimaan omia valmiuksia ryhtyä perhehoitajiksi. Perhehoitajan kel- poisuutta arvioidaan hoidettavan lapsen kannalta kokonaisvaltaisesti. Mitä vaativampi perhee- seen sijoitettavan lapsen tilanne on, sitä enemmän huomiota tulee kiinnittää perhehoitajien am- mattitaitoon ja tehtävässään tarvitsemaan tukeen.
Perhehoitolaissa tai sen perusteluissa ei määritellä sitä, mitä on perhehoitolain 6 §:n 3 momen- tissa tarkoitettu soveltuva koulutus. Kysymys on sijoituksesta päättävän tahon tekemästä koko- naisharkinnasta sen suhteen, millainen koulutus sekä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä hen- kilöllä on. Lisäksi tulee ottaa huomioon se, miten vaativan tason hoitoon perhehoitajan edellyte- tään vastaavan sekä millaista erityisosaamista lapsen hoito mahdollisesti edellyttää.
Lasta tai nuorta ja hänen perhettään tuetaan ensisijaisesti siten, että lapsi voi kasvaa ja asua omassa kodissa. Mikäli lapsen tilanne ei riittävästi korjaannu yhdessä sovittujen tukitoimien avulla, lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle myös avohuollon tukitoimena. Viimesijaisena toi- menpiteenä voi olla lapsen huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle pitkäaikaiseen perhehoi- toon.
Lyhytaikaista perhehoitoa käytetään lastensuojelussa ensisijaisesti avohuollollisena toi- menpiteenä. Sijoitukset lyhytaikaiseen perhehoitoon ovat joko kiireellisiä tai avohuollon ly- hytaikaisia sijoituksia, joiden kesto on pääsääntöisesti 2-3 kuukautta. Huostaan otettu lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaiseen perhehoitoon kriisitilanteissa tai silloin, kun lapselle vielä etsitään pitkäaikaista sijaisperhettä. Tilannekohtaisista ratkaisuista päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
15.2.2022
Perhehoitoperheet toimivat lyhytaikaisina sijoituspaikkoina esimerkiksi seuraavissa tilan- teissa:
• Kiireellisissä sijoituksissa
• Arviointivaiheessa ennen pitkäaikaista sijoitusta
• Lastensuojelun avohuollon sijoituksissa
• Toisen perhehoitajan vapaan sijaisena
• Hoitoperheinä adoption harkinta-aikana
Pitkäaikainen perhehoito on aina toistaiseksi jatkuvaa. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ol- leessaan lapsi asuu oman kodin ulkopuolella. Usein pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitettu lapsi on huostaan otettu. Sijoituksen tarvetta ja kestoa tulee arvioida tarpeen mukaisesti.
Tehostettu perhehoito on toimeksiantosuhteista perhehoitoa, jossa annettavasta hoidosta vastaa PRIDE-valmennuksen suorittanut, hoitopaikassa asuva henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- tai terveysalan perustutkinto sekä riittävä soveltuva työko- kemus. Hänen edellytetään jäävän kotiin lapsen vaikeahoitoisuuden vuoksi. Tehostettu per- hehoito on tarkoitettu erityishoitoa vaativille lapsille, jotka tarvitsevat kodinomaista hoitoa ja jotka muutoin sijoitettaisiin laitoksiin.
Sukulais- ja läheisverkostosijoitukset
Lastensuojelulaki 32 § Läheisverkoston kartoittaminen
Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Selvittäminen voidaan jättää te- kemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen edun mukaisella tavalla.
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Xxxxxxxxxx, jolle on uskottu lapsen huolto lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, tulee tarvittaessa turvata perhehoitajalain (263/2015) 10 § mainitut edelly- tykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi.
Lapsen läheisverkostoon voi kuulua muitakin ihmisiä kuin lapsen sukulaisia. Lapselle lähei- siä henkilöitä voivat olla esimerkiksi kummit, naapurit tai hoitajat. Olennaista on selvittää lapsen oma kokemus siitä, ketkä ovat hänelle läheisiä ihmisiä. Mikäli lapsen läheisverkos- tosta löytyy henkilö, joka on halukas ryhtymään lapsen perhehoitajaksi, tekevät lastensuo- jelun sosiaalityöntekijä ja perhehoidon koordinaattori selvityksen perheen valmiuksista sekä olosuhteista.
15.2.2022
Sijoitettaessa huostaan otettu lapsi läheisverkostoon kuuluvan henkilön tai perheen luokse, on kyse läheisverkostosijoituksesta. Läheisverkostosijoitus voi tulla kyseeseen myös avo- huollon tukitoimena. Sijoitus on tällöin määräaikainen. Lyhytaikainen läheisverkostosijoitus voi olla mahdollinen esimerkiksi, kun vielä arvioidaan vaihtoehtoja lapsen huostaanotolle ja tarvetta tehdä huoltajuusjärjestelyjä.
Kymsote järjestää vuosittain läheisverkostovalmennusta (ei edellytetä PRIDE-ennakkoval- mennusta). Läheisperhehoitajat ovat toimeksiantosuhteessa Kymsoteen ja he ovat perhe- hoitajina yhdenvertaisessa asemassa muiden perhehoitajien kanssa.
2.5. Perhehoidon säädöstausta
Perhehoitoa ohjaava voimassa oleva lainsäädäntö koostuu muun muassa seuraavista laeista ja asetuksista:
• Perhehoitolaki (263/2015) sekä muutokset (510/2016)
• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja sosiaalihuoltoasetus (607/1983)
• Lastensuojelulaki (417/2007)
• Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
• Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
• Perustuslaki (11.6.1999/731)
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
• Laki (734/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
• Julkisten alojen eläkelaki (81/2016)
• Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)
• Sairausvakuutuslaki (1224/2004)
• Vahingonkorvauslaki (412/1974)
• Pelastuslaki (79/2011)
• Hallintolaki (434/2003)
• Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)
• EU:n tietosuoja-asetus (GDPR)
• Tietosuojalaki (1050/2018)
• Kotikuntalaki (201/1994)
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83)
• Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (556/94)
2.6. Perhehoidon järjestäminen
Perhehoidon järjestämisestä vastaa kuntayhtymän nimeämä edustaja, joka Kymsotessa on las- tensuojelun johtava sosiaalityöntekijä ja PRIDE-valmentaja. Perhehoitoa yhdessä suunnittelee,
15.2.2022
koordinoi ja järjestää perhehoidon vastuuhenkilöiksi nimetyt perhehoidon koordinaattorit sekä las- ten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät. Kymsoten velvollisuutena on vastata ja järjestää perhe- hoidon lakisääteinen tuki sekä seurata ja arvioida perhehoidon toteutumista yhdessä perhehoita- jan kanssa (Perhehoitolaki 22 §). Kymsoten lastensuojelun omavalvontasuunnitelmat ovat saa- tavilla lastensuojelun toimipaikoista.
Perhehoidon järjestäminen on tiimityötä, jossa jokaisella on omat vastuualueet sekä myös työ- tehtävät, joista vastataan yhdessä. Koordinaattorit ja sosiaalityöntekijät työskentelevät tarvitta- essa työpareina. Seuraavana on lueteltuna koordinaattoreiden ja sosiaalityöntekijöiden työtehtä- viä, joista osa on siis yhteisiä jaettuja työtehtäviä.
2.7. Perhehoidon koordinaattorit
Perhehoidon koordinaattorit toimivat Kymsoten perhehoitajille nimettyinä vastuutyöntekijöinä. Koordinaattorin yhteystiedot on kirjattu toimeksiantosopimukseen. Koordinaattori vastaa perhe- hoitajille annettavasta tuesta ja perhehoidon valvonnasta. Koordinaattorin valvontatehtävä on läh- tökohtaisesti ennaltaehkäisevää ja ohjaavaa valvontaa, jonka tarkoituksena on ohjata perhehoi- tajia toimimaan tehtävässään lakien ja asetusten mukaisesti. Sosiaalityöntekijällä on päävastuu valvoa sijoitetun lapsen asemaa, oikeuksia ja etua perhehoidossa.
Perhehoidon koordinaattorin keskeisiin tehtäviin kuuluu:
• Perhehoitajiksi aikovien olosuhdeselvitysten tekeminen
• Toimeksianto- ja puitesopimusten valmistelu
• Perhehoitajien tukeminen
• Perhehoidon ohjaus- ja valvontatehtävät
• Perhehoitoa koskevien yleisten ja ajankohtaisten asioiden tiedottaminen
• Perhehoitajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen
• Perhehoidossa olevien lasten tilapäishoidon suunnitteleminen ja järjestäminen
• Perhehoitajien vapaiden järjestäminen
• Perhehoitajien yhteyshenkilönä toimiminen perhehoitoa koskevissa asioissa
• Perhehoitajien tietojen ylläpitäminen ja kirjaaminen sähköiseen asiakastietojärjestelmään
• Ryhmätapaamisten ja täydennyskoulutusten järjestäminen
• Neuvojen, ohjauksen ja tiedon antaminen perhehoidosta ja perhehoitajuudesta kiinnostu- neille
• Perhehoidon kehittäminen
2.8. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä toteuttaa sosiaalihuoltolain 15 § mukaista sosiaali- työtä, joka on lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle turvattu sosiaalipalvelu. Lapsen asioista
15.2.2022
vastaavalla sosiaalityöntekijällä on virkavastuu, jonka nojalla hän ohjaa, suunnittelee ja seuraa lapsen lastensuojelun tukitoimenpiteiden ja palvelujen vaikuttavuutta ja toteuttamista lapsen edun mukaisesti. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja hänen toteuttamansa sosiaalityö ovat keskeisessä asemassa koko lapsen lastensuojelun asiakkuuden ajan.
Perhehoitoon sijoitetun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän keskeisiin tehtäviin kuuluu:
• Sijoitusten valmistelu ja kaikki lasta koskeva päätöksenteko
• Lasta koskevan lastensuojelun asiakasprosessin johtaminen
• Lapsen lastensuojelun asiakkuuden suunnittelu, toteutus ja seuranta
• Lapsen kokonaisvaltaisen edun toteutumisen valvominen perhehoidossa
• Lapsen yhteydenpito-oikeuden laadun ja laajuuden määrittäminen perhehoidon aikana
• Lapsen asiakassuunnitelman laatimisesta, tarkistamisesta ja päivittämisestä vastaaminen
• Perhehoidossa olevan lapsen säännöllinen ja henkilökohtainen tapaaminen
• Perhehoidon olosuhdeselvitysten tekeminen läheisverkostosijoituksen yhteydessä
• Perhehoidon valvonta ja mahdollisiin epäkohtiin puuttuminen
• Perhehoidon kehittäminen
3. PERHEHOITAJANA TOIMIMISEN ALOITTAMINEN
Perhehoidosta kiinnostuneet perheet ohjataan ottamaan yhteyttä Xxxxxxxx perhehoidon koordi- naattoreihin, joilta saa neuvontaa ja ohjausta sekä tietoa perhehoidosta. Yhteydenoton jälkeen perheille lähetetään esite PRIDE-ennakkovalmennuksesta sekä valmennuksesta kiinnostuneen perheen esitietolomake. Lisätietoa perhehoidosta saa myös Kymsoten lastensuojelun nettisi- vuilta.
Kun perhekotiperheeksi ryhtymistä harkitseva on palauttanut esitietolomakkeen PRIDE-valmen- tajalle, perheeseen ollaan yhteydessä, kun seuraava PRIDE-valmennus on ajankohtainen. En- nen kuin perhe hyväksytään ennakkovalmennukseen, valmentajat tapaavat perhettä, jotta per- heen mahdolliset ehdottomat esteet perhehoitajaksi ryhtymisestä voidaan selvittää. Mikäli per- heeseen kuuluu kaksi vanhempaa, on molempien osallistuttava valmennukseen ja esitettävä es- teettömyytensä toimia perhehoitajana. Myös yhden vanhemman perheet voidaan hyväksyä val- mennukseen. PRIDE-valmennuksen yhteydessä selvitetään kaikkien perheenjäsenten mielipide perhekotiperheeksi ryhtymisestä.
Perhehoitajiksi ryhtyville ei ole määritelty ikärajoja. Pääsääntönä pidetään, että perhekodin van- hempi sopisi ikänsä puolesta lapsen biologiseksi vanhemmaksi. Joissakin tapauksissa, esimer- kiksi sukulaissijaisvanhemman kohdalla, ikään liittyvä soveltuvuus harkitaan aina yhdessä sosi- aalityöntekijän kanssa.
15.2.2022
3.1. Ennen valmennuksen alkamista esitettävät asiakirjat
Perhehoitajiksi aikovien henkilöiden on esitettävä ennen valmennuksen alkamista:
• terveydentilaa koskeva X-xxxxxxxx
• rikosrekisteriote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504 5 §)
3.2. Esteet perhehoitajaksi ryhtymiselle
Ehdottomia esteitä valmennukseen osallistumiseen ovat:
• akuutti kriisi perheessä
• perhehoitajana toimimisen estävä rikostausta
• perheen meneillään oleva lastensuojelun tai toimeentulotuen asiakkuus
• vakava toimintakykyä heikentävä sairaus perheessä
• päihde- tai mielenterveysongelma perheessä
Perheen ennakkovalmennus toteutetaan PRIDE-valmennuksena. Valmennuksen pitävät PRIDE- valmentajakoulutuksen käynyt Kymsoten lastensuojelun sosiaalityöntekijä sekä kokenut perhe- hoitaja. Valmennusta järjestetään säännöllisesti. Valmennus sisältää yhdeksän ryhmätapaamista noin puolen vuoden aikana. Valmennuksessa perehdytään perhehoitajana tarvittaviin viiteen val- miuteen, jotka ovat:
• Suojella ja hoivata lasta
• Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä
• Tukea lapsen suhteita vanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin
• Sitoutua lapseen sekä edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta lapsen elämässä
• Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa
Valmennuksessa jaetaan keskeistä perhehoitajuuteen liittyvää tietoa sekä kokemuksellisen oppi- misen kautta eläydytään omiin, lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sijoituspro- sessin eri vaiheissa. Valmennuskurssin aikana osallistujat arvioivat omia vahvuuksiaan ja kehit- tämistarpeitaan. Lisäksi osallistujat ja kouluttajat yhdessä arvioivat perheen valmiuksia toimia per- hehoitajina.
Valmennustapaamisten teemat ovat:
• Lapsen oikeus perheeseen - perheen oikeus valmennukseen
• Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen
15.2.2022
• Lapsen tarve kiintymykseen
• Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä
• Lapsen oikeus perhesuhteisiin
• Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisuuteen
• Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta
• Perhehoitajan asema - yhteistyössä lapsen oikeuksien toteutumiseksi
• Muutokseen valmistautuminen
Yhteisten ryhmätapaamisten lisäksi kouluttajat tapaavat perhehoitajiksi haluavia perheitä perhe- kohtaisesti. Ryhmä- ja perhevalmennuksen lisäksi osallistujat tekevät kotitehtäviä ja perehtyvät PRIDE-kirjaan, joka sisältää valmennustapaamisten keskeiset asiat ja lisämateriaalia tapaamis- ten teemoista.
PRIDE-valmennuksen hyväksytysti suorittaneiden perhehoitajien kanssa tehdään puitesopimus. Perhehoitajiksi hyväksytyt perheet jäävät odottamaan heille soveltuvaa lasta. Odotusaika PRIDE- valmennuksen päättymisestä ensimmäisen sijoitetun lapsen tuloon voi kuitenkin kestää useita kuukausia, jopa vuosia.
Lisätietoja PRIDE-valmennuksesta saa Lastensuojelun erityisosaamisen keskuksesta Pesä- puusta, xxx.xxxxxxx.xx.
Lapsia, joita ei yhdistä biologinen sisaruus, mutta jotka asuvat samassa perhekotiperheessä, kut- sutaan sijaissisaruksiksi. Kun perheen vanhemmat ryhtyvät perhehoitajaksi, muuttaa se koko per- heen elämää. Perheen lasten huomioiminen jo valmennus- ja tutustumisvaiheessa vähentää mahdollisia sijoituksen onnistumiseen liittyviä uhkatekijöitä. Sijoitetun lapsen aiemmat kokemuk- set voivat vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä. Perhehoitajan tärkeä tehtävä on luoda tasa-arvoi- nen ja tasapuolinen suhde jokaiseen lapseen. Myös sijaissisaruksilla on iso merkitys siihen, miten sijoitettu lapsi sopeutuu perheeseen. Sijoitettu lapsi oppii sijaissisaruksilta perheen tavat, säännöt ja käytännöt. Parhaimmillaan sijaissisaruus on elinikäinen suhde.
Kymsotessa perheen lapsille kerrotaan jo PRIDE-valmennuksen kotikäyntien yhteydessä, mitä sijaisperheenä toimiminen tarkoittaa perheen lapsille. Heidän ajatuksiaan kuullaan ja heidän ky- symyksiinsä pyritään vastaamaan mahdollisimman selkeästi. Sijaisvanhemmuutta suunnittele- vien perheiden lapset ovat tervetulleita mukaan PRIDE-valmennuksen paneeli-tapaamiseen. En- nen perheeseen suunnitellun sijoituksen toteutumista, perhehoidon koordinaattorit tai lapsen asi- oista vastaava sosiaalityöntekijä selvittävät perheen lasten sen hetkisen mielipiteen uuden per- heenjäsenen tulemisesta perheeseen. Tarvittaessa pyydetään perhehoitajaa selvittämään per- heen lasten ajatukset siitä, ovatko he valmiita ottamaan vastaan uuden jäsenen perheeseen.
15.2.2022
4. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS
Perhehoitolaki 10 §
Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia:
1) perhehoitajalle xxxxxxxxxxx xxxxxxxx määrästä ja suorittamisesta;
2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoi- dossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta;
3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta;
4) hoidon arvioidusta kestosta;
5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kus- tannusten korvaamisesta vapaan ajalta;
6) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteut- tamisesta;
7) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta;
8) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista;
9) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken.
Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta.
Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään.
4.1.Toimeksiantosopimuksen tekeminen
Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitettavan lapsen osalta erikseen ja se pyritään laatimaan aina ennen sijoituksen alkamista (poikkeuksena esimerkiksi viikonlopun ai- kana tehdyt kiireelliset sijoitukset). Sopimukseen liittyvistä asioista sovitaan Kymsoten lapsen asi- oista vastaavan sosiaalityöntekijän, perhehoitajan sekä perhehoidon koordinaattorin välisessä neuvottelussa. Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa sovitaan hoitosuhteeseen liittyvät velvol- lisuudet ja oikeudet. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle lapselle toimeksiantosopimus voi- daan tehdä toistaiseksi voimassa olevana, lyhytaikaisessa perhehoidossa olevalle sopimus teh- dään määräaikaiseksi. Jälkihuollon sopimukset tehdään pääsääntöisesti määräaikaisina.
Lapsen tai nuoren tutustuessa mahdolliseen sijaisperheeseensä, tutustumisten ajalle laaditaan lyhytaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimus. Ennen toimeksiantosopimuksen laatimista per- hehoitajaksi aikova henkilö ei ole kyseisen lapsen perhehoitaja. Toimeksiantosopimus on viralli- nen, kahden osapuolen välinen sopimus, jonka sisältöä kumpikaan osapuoli ei yksin voi muuttaa. Toimeksiantosopimus on voimassa sovitusta ajankohdasta lähtien, molemmat osapuolet allekir- joittavat sen sovitusti.
Toimeksiantosopimuksen tekeminen edellyttää aina neuvottelua sopijaosapuolten kesken siinä sovittavista asioista. Sopimuksiin liittyvistä asioista on keskusteltava ja sovittava mahdollisuuk- sien mukaan hyvissä ajoin ennen lapsen siirtymistä perheeseen. Hyvä toimeksiantosopimus on täsmällinen, selkeä ja yksiselitteisesti tulkittava.
Toimeksiantosopimuksessa viitataan päivämäärällä vahvistettuun toimintaohjeeseen, jota maa- kunnassa noudatetaan ja joka on jokaisen perhehoitajan käytettävissä oleva asiakirja. Kymsoten lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen sisältöä tarkastetaan tarvittaessa. Toimintaohjeen
15.2.2022
muutos ei automaattisesti muuta toimeksiantosopimuksen sisältöä, vaan muutoksista on sovit- tava toimeksiantosopimus uusimalla.
Toimeksiantosopimus tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Korotettujen palkkioiden osalta tarkistus teh- dään olosuhteiden muuttuessa. Sopimuksen tarkistamista voi pyytää kumpikin osapuoli.
Perhehoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopi- muksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään.
Jos perhehoitajina toimii yhdessä asuva pariskunta, tulee molempien allekirjoittaa toimeksianto- sopimus. Kun molemmat ovat allekirjoittaneet sopimuksen, niin perhehoitolain ja työtapaturma- ja ammattitautilain edellyttämät vakuutukset ovat voimassa molempien osalta ja molemmilla on juridisesti samat oikeudet ja velvollisuudet osallistua perhehoidossa olevan lapsen hoitoon. Mikäli perhehoitajan elämäntilanne muuttuu ja esimerkiksi parisuhteen myötä perhehoitokotiin muuttaa uusi aikuinen, tulee perhehoitajan ilmoittaa tästä viipymättä oman kunnan perhehoidosta vastaa- valle työntekijälle. Pariskunnan on osallistuttava yhdessä seuraavaan mahdolliseen PRIDE-val- mennukseen.
4.2.Toimeksiantosopimuksen purkaminen ja irtisanominen
Perhehoitolaki 12 § Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen
Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään ir- tisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua.
Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puu- tetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai koh- tuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi.
Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen tapahtuvat aina kirjallisesti. Toistaiseksi voimassa olevan toimeksiantosopimuksen irtisanomisajalta (2 kk) maksetaan sijaisperheelle so- pimuksen mukainen hoitopalkkio ja kulukorvaus, mikäli lapsi edelleen asuu perheessä. Jos lapsi ei enää asu perheessä, maksetaan perhehoitajalle perushoitopalkkiota irtisanomisajan päättymi- seen asti. Kulukorvauksen maksaminen päättyy siihen ajankohtaan, kun lapsi muuttaa pois per- heestä. Määräaikaisen toimeksiantosopimuksen päättyessä kesken jakson, maksetaan perhe- hoitajalle keskeytymistä seuraavasta päivästä alkaen 7 päivän ajalta 50 % hoitopalkkiosta ja ku- lukorvauksesta. Jos toimeksiantosopimus puretaan, hoitopalkkion ja kustannusten korvausten maksu päättyy samaan aikaan kuin lapsen hoito.
15.2.2022
4.3. Perhehoidon puitesopimus
Perhehoidon puitesopimus koskee Kymsoten järjestämää perhehoitoa tilanteisiin, joissa lapsi sijoitetaan perheeseen avohuollon tukitoimena, kiireellisesti sijoitettuna tai huostaanotettuna perhehoitolain (263/2015) mukaisesti. Kymsoten perhehoidon koordinaattorit tukevat tämän so- pimuksen piirissä olevaa perhehoitajaa suunnitellun tukipaketin mukaan ja laativat perhehoita- jan kanssa erillisen toimeksiantosopimuksen. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittaa Kymsoten puolesta perhehoidosta vastaava johtava sosiaalityöntekijä. Puitesopimuksen allekirjoittaa Kymsoten puolesta lastensuojelun vastaava johtava sosiaalityöntekijä.
Puitesopimuksessa esitellään Kymsoten lastensuojelun perhehoidon tukimuodot, perhehoidon sopimukset, perhehoidon hoitopalkkion, käynnistämiskorvausten ja kulukorvausten suorittami- nen, puitesopimuksen siirtäminen, erilaiset vastuut, salassapito ja henkilötietojen käsittely, so- pimuksen valvonta, puitesopimuksen purkaminen, sopimusriitojen ratkaiseminen sekä sopimuk- sen voimassaolo.
Toistaiseksi voimassa oleva puitesopimus solmitaan Kymsoten ja perhehoitajan välille, kun perhe on hyväksytty perhehoitoperheeksi. Sopimus tehdään PRIDE-valmennuksen hyväksy- tysti suorittaneiden kanssa sekä läheisverkostosijoitusten yhteydessä. Puitesopimuksen lisäksi jokaisen sijoituksen yhteydessä laaditaan lapsikohtainen perhehoitajan ja Kymsoten välinen toi- meksiantosopimus.
4.4. Perhehoitajan vastuut, velvoitteet ja oikeudet
Perhehoito on julkinen hallintotehtävä, jonka sisältönä on sijaishuollossa olevan lapsen hoito ja kasvatus. Toimeksiantosopimuksella kuntayhtymä antaa perhehoitajalle julkisen hallintotehtävän, joka sisältää:
• vastuun
o lapsen arkipäivän hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta asiakassuunnitelman ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän muun ohjauksen/päätösten mukaisesti
o lapsen hoito ja kasvatustehtävän sujuvuuden edellyttämät lapsen tavanomaiseen arkeen liittyvät ratkaisut, rajat, ohjeet ja neuvot lapsen edun mukaisen tosiasiallisen huollon toteutumisen turvaamiseksi
• velvoitteen
o antaa lapselle laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää
o kunnioittaa lapsen ja vanhemman ihmisarvoa, vakaumusta, yksityisyyttä, ihmis- ja perusoikeuksia sekä oikeusturvaa
o tukea ja edistää lapsen yhteydenpito-oikeuden toteutumista
o yhteistoimintaan lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijän kanssa
o turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä huolenpito ja valvonta
15.2.2022
o edistää lapsen oikeuksien toteutumista
o edistää yhteydenpitoa asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla
o edistää lapsen pääsemistä hoitoon ja erityisen tuen järjestämistä
o edistää lapsen osallisuutta
o pitää salassa lasta ja hänen läheisiään koskevat tiedot
o ilmoittaa perhehoitoon liittyvissä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista
o hakea ja ottaa itselleen vastaan apua ja tukea, mikäli sen katsotaan olevan lapsen hyvän hoidon ja huolenpidon edistämiseksi tarpeellista
o tuottaa tietoa sijoitetun lapsen arjesta
Xxxxxx perhehoitaja laiminlyö velvollisuuksiaan perhehoitajana eli hoito tai perhekoti todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, tulee asiassa pyrkiä saamaan aikaan kor- jaus. Mikäli tilanne ei korjaannu tai korjaantuminen ei ole mahdollista, kuntayhtymä voi purkaa toimeksiantosopimuksen välittömästi.
• oikeuden
o saada itseään koskevat tiedot
Perhehoitajalla on oikeus saada itseään koskevat asiakirjat sekä lapsen asiakirjat it- seään koskevin osin tiedoksi (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 12 §). Kymsoten toimintamallin mukaan perhehoitajan tulee pyytää itseään koskevat tiedot kirjallisesti (joko vapaamuotoisesti tai rekisteritietopyyntölomakkeella). Asiakirjat toi- mitetaan perhehoitajalle viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta vastaanottajalle. Asiakirjat toimitetaan postitse tai perhehoitaja voi noutaa ne lasten- suojelun toimistolta.
Mikäli perhehoitajan näkemyksen mukaan asiakirjoissa on virheellistä tietoa, hänen tulee esittää eriävä näkemyksensä kirjallisesti. Tämä perhehoitajan esittämä korjaus kirjataan asiakastietojärjestelmään. Mikäli perhehoitaja pyytää asiakirjoja, joita hä- nelle ei voida luovuttaa, niistä laaditaan kielteinen päätös. Tämä päätös on muutok- senhakukelpoinen.
o tulla kuulluksi asiaan osallisena
Lastensuojelulain mukaan 12 vuotta täyttäneelle lapselle, lapsen vanhemmalle, huol- tajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta, sijaishuollon muutoksesta tai huostaanoton xxxxxxx- xxxxxxx. Ennen päätöstä lapsen kiireellisestä sijoituksesta, sen jatkamisesta tai lopet- tamisesta, täytyy selvittää lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen huollosta vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta.
Perhehoitajalla on oikeus saada kuulemiseen liittyvät tarpeelliset tiedot etukäteen en- nen kuulemistilaisuutta tai viimeistään kuulemistilaisuuden yhteydessä. Kuuleminen
15.2.2022
voidaan toteuttaa joko kirjallisesti tai suullisesti. Kuulemisen suorittaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Perhehoitajalla on muutoksenhakuoikeus asioissa, jotka koskevat kiireellistä sijoi- tusta ja sen jatkamista, huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa ja huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista tai huos- tassa pidon lopettamista.
o perhehoitajan ja perhehoitoperheen yksityisyydensuojaan
Perhehoitajuus on julkinen hallintotehtävä, joka toteutuu yksityiskodissa. Yksityiselä- män suoja koskee kuitenkin myös perhehoitajia ja heidän lapsiaan. Tiedot perhehoi- tajan sekä hänen perheensä henkilöhistoriasta, parisuhteesta, terveys- ja taloustilan- teesta sekä muut perhehoitajien yksityisasiat on säilytettävä erillään sijoitetun lapsen tiedoista. Perhehoitajan ja hänen perheensä yksityisyydensuoja on huomioitava myös erilaisissa neuvottelutilanteissa ja lausuntoja annettaessa.
4.5. Perhehoitajan juridinen asema suhteessa perhehoitoon sijoitettuun lapseen
Huostaanoton yhteydessä lapsen oikeudellinen huolto siirtyy lapsen julkisena huoltajana toimi- valle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vain siinä määrin kuin huostaanoton tarkoi- tuksen toteuttaminen edellyttää. Lapsen huoltajan päätäntävallan laajuutta harkittaessa on nou- datettava suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan huoltajan lapsenhuoltolain 4 §:n mukaisia oi- keuksia ei saa kaventaa enempää kuin on välttämätöntä huostaanoton tarkoituksen toteutta- miseksi eikä lapsen huoltoa voida osaksikaan siirtää perhehoitajalle toimeksiantosopimuksella tai muutoin.
Avohuollon tukitoimena tehdyn sijoituksen aikana vanhemmilla on täydet huoltajan oikeudet lap- sen asioissa. Huostaanoton yhteydessä huoltajan oikeudet säilyvät lapsen nimen ja uskonto- kunnan suhteen, kun muiden lasta koskevien asioiden (olinpaikka, hoito, terveydenhuolto, yh- teydenpito) päätäntävalta siirtyy lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Huoltajalla on kuitenkin oikeus päättää talouteen liittyvissä asioissa, edustaa lasta juridisissa prosesseissa, ellei lapsen ja huoltajan edut vastakkaiset sekä päättää lapsen esiintymisestä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa?
Perhehoitajan tulee neuvotella esimerkiksi lapsen terveydenhoitoon liittyvistä asioista lapsen asi- oista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vas- tuussa lapsen terveydenhoitoon liittyvistä asioista. Kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa tervey- denhuoltohenkilöstö tekee hoitopäätökset omaa toimintaansa ohjaavan lainsäädännön nojalla.
15.2.2022
5. LAPSEN SIJOITUS PERHEHOITOON
Lastensuojelulaki 50 § Sijaishuoltopaikan valinta
Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpei- siin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuu- teen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskon- nollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukai- sesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.
Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että sijoitusta tarvitseva lapsi sijoitetaan hänelle parhaiten sopivaan perheeseen. Perhehoidon koordinaattori ja lapsen asioista vastaava sosiaa- lityöntekijä yhdessä arvoivat perhehoidon sekä perheen soveltuvuutta lapselle. Perhehoito on aina ensisijainen sijaishuollon sijoitusmuoto. Kymsotella sijoituksen tarpeessa olevista lapsista keskimäärin puolet sijoittuu perhehoitoon.
Lapsen soveltuvuus perhehoitoon arvioidaan yksilöllisesti. Lapsi, joka tarvitsee sijaishuollon ra- joitustoimenpiteitä, ei sovellu perhehoitoon. Esteenä perhehoidolle voi olla myös lapsen läheis- verkoston kanssa tehtävän yhteistyön haasteellisuus. Xxxxxxx perhehoitopaikan löytyminen var- mistetaan sillä, että koordinaattorilla on hallussaan tarvittavat tiedot sekä sijoitettavasta lapsesta että tulevasta perhehoitoperheestä. Koordinaattori toimii lastensuojelussa perhehoitajan vastuu- työntekijänä. Yhteistyö perhehoitajien kanssa on tiivistä, ja sillä varmistetaan ajantasainen tunte- mus ja tietämys perhehoitajien tilanteista.
Koordinaattorin tehtävänä on etsiä lapselle soveltuvaa/soveltuvia perhehoitoperheitä ja esittää niitä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä xxxxxxxx- seen perhehoitajaan ja kertoo tarkemmin sijoituksen tarpeessa olevasta lapsesta. Sosiaalityön- tekijä, koordinaattori ja perhehoitaja arvioivat yhdessä perheen mahdollisuuksia vastata juuri tä- män lapsen tarpeisiin. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lapsen sijoittumisesta perheeseen, jonka jälkeen aloitetaan tutustumisvaihe. Lapsi voi vierailla perhehoitajan luona suunnitelmalli- sesti ennen sijoitusta.
Perhehoitajat voivat myös vierailla lapsen kotona tai lastensuojelulaitoksessa ennen sijoitusta. Lapsen vieraillessa tulevan perhehoitajansa luona ennen sijoituksen alkua, perhehoitajalle mak- setaan lyhytaikaisen perhehoidon päiväkohtainen palkkio tai puolet siitä ja kulukorvaus sekä mah- dolliset kilometrikulut toteutuneiden tutustumispäivien mukaisesti.
5.1. Lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena
Lastensuojelulaki 37 §
Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus on rajattu, tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava jakso. Se on suunnitelmallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.
15.2.2022
Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen aikana ei voida rajoittaa lapsen ja hänen huoltajansa välistä yhteydenpitoa eikä käyttää muitakaan lastensuojelulain 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä.
Lastensuojelulaki 37 a § 1
Lasta ei saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena, jos lapsen etu ei välttämättä vaadi uutta lyhytai- kaista sijoitusta. Huostaanoton edellytykset täytyy arvioida, jos lapsen sijoittaminen avohuollon tukitoimena on toistuvasti tarpeen.
Lapsen sijoittamista yksin avohuollon tukitoimena ei saa käyttää pitkäaikaisesti lapsen hoidon järjestämi- seen esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi ei vanhemmista tai huoltajista johtuvista syistä voi palata kotiin. Jos on todennäköistä, ettei lapsi voi pitkään aikaan, esimerkiksi puoleen vuoteen, palata kotiinsa, täytyy selvittää huostaanoton ja sijaishuollon järjestämisen edellytykset.
Lastensuojelulain mukaan avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia. Mikäli lapsen ongelmiin voidaan vastata riittävällä tavalla avohuollon keinoin, on niitä järjestettävä. Sijoitus on suunnitel- mallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Lapsi voidaan si- joittaa avohuollon tukitoimena:
• lyhytaikaisesti yksin lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi
• yhdessä xxxxxxxxx/ vanhempien kanssa
• lapsen kuntouttamiseksi
• lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Avohuollon sijoitukseen vaaditaan lähtökohtaisesti lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lap- sen suostumus. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen yhteydessä lapsen huolto ja hä- nen asioistaan päättäminen säilyvät kokonaan huoltajilla. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Jos lapsella on useampi kuin yksi huoltaja ja jotakin heistä ei voida matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi kuulla, tai jos huoltajat ovat sijoittamisesta erimielisiä, lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoi- mena. Edellytyksenä on, että lapsen kanssa asuva tai sijoituksen ajan lapsen kanssa asuva huol- taja siihen suostuu ja sijoituksen katsotaan olevan lapsen edun mukainen.
Sijoituksen aikana perhettä tuetaan ja perheelle tarjotaan ratkaisuja siten, että lapsi voisi palata mahdollisimman nopeasti takaisin kotiin.
Huostaanotto on lastensuojelun viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Se on toimen- pide, jossa puututaan voimakkaasti lapsen perustuslaissa säädettyihin oikeuksiin sekä toisaalta Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaan perhe-elämän suojaan.
Huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäy- tyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä. Lisäksi huostaanottoon ja
15.2.2022
sijaishuollon järjestämiseen päädytään vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia, sopivia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi tulee myös arvioida, onko sijaishuolto lapsen edun mukaista.
Ennen kuin huostaanottoon päädytään, tulee lapsen ja perheen tilannetta arvioida monipuolisesti ja ensisijaisesti on pyrittävä siihen, että lapsi voisi asua vanhempiensa luona. Jos paras ratkaisu lapselle on sijoitus kodin ulkopuolelle, on huostaanotto valmisteltava mahdollisimman nopeasti.
Huostaanottotilanteissa asiasta neuvotellaan tiiviisti lapsen, hänen vanhempiensa ja huoltajiensa kanssa. Kuten kaikessa lastensuojelutyössä, myös huostaanoton tilanteessa pyritään hyvään yh- teistyöhön lapsen perheen kanssa.
Sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä lapsen terveydentila on tutkittava, ellei terveydentilaa ole ollut mahdollista tutkia aikaisemmin tai muusta syystä ei ole käytettävissä riittäviä tietoja lapsen hoidon järjestämiseksi sijaishuollon aikana. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on vastuu huolehtia siitä, että lapsen terveydentila tutkitaan ja lapsi saa tarpeittensa mukaiset ter- veydenhuollon palvelut.
5.3. Lapsen sijoitus kiireellisesti
Lastensuojelulaki 38 § Lapsen kiireellinen sijoitus
Jos lapsi on jäljempänä 40 §:ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kii- reellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto.
Kiireellisestä sijoituksesta päättää 13 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija, jonka päätöksen perusteella kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää. Määräaikaan luetaan se päivä, jona lapsi on tosiasiallisesti sijoitettu kiireellisesti. Jos päätös kiireellisestä sijoituksesta on tehty ennen sitä vuoro- kautta, jonka aikana lapsi on tosiasiallisesti sijoitettu, luetaan määräaikaan päätöksentekopäivä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kiireellinen sijoitus voi jatkua ilman eri päätöstä yli 30 päivää, jos:
1) 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija tekee 30 päivän kuluessa kiireellisen sijoituksen alkamisesta 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun huostaanottoa koskevan hakemuksen hallinto-oikeudelle; tai
2) ennen päätöstä lapsen kiireellisestä sijoituksesta lapsen huostaanottoa koskeva asia on jo vireillä hal- linto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Xxxxxxxxxxxx sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää lapsen asioista kiireellisen sijoituksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa siten kuin 45 §:ssä säädetään.
Xxxxxxxxxxxx sijoituksen aikana johtavalla sosiaalityöntekijällä ja lapsen asioista vastaavalla sosi- aalityöntekijällä on oikeus päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, välttämättömästä terveyden- huollosta ja lapsen yhteydenpidosta.
15.2.2022
Lapsen sosiaalihuollosta vastaavilla on viime kädessä kokonaisvaltainen vastuu hoidon ja huollon järjestämisestä. Xxxxxxxxxxxx sijoituksen aikana on lapsen asioista neuvoteltava ja kuultava lasta, huoltajia ja vanhempia sekä pyrittävä heidän kanssa hyvään yhteistoimintaan päätettäessä lap- sen asioista.
Lastensuojelulaki 30 § Asiakassuunnitelma
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lasten- suojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus.
Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasva- tuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hä- nen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoit- teet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä sekä mi- ten hänen varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa tai muu lapsen opetus järjestetään sijaishuollon ai- kana (Lsl 52a§).
Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunni- telma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.
Jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huol- tajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille.
Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla.
Lastensuojelun sijaishuollon asiakassuunnitelma on toimeksiantosopimuksen lisäksi perhehoi- don toteutusta tukeva ja ohjaava asiakirja. Ennen asiakassuunnitelman laatimista lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa lapsen. Lapsella on oikeus osallistua asiakassuunnitelman laa- dintaan ikänsä, oman tahtonsa ja kehitystasonsa mukaisesti. Asiakassuunnitelma laaditaan lap- selle vähintään kerran vuodessa.
Asiakassuunnitelmaan tulee olla keskeisesti kirjattuna seuraavat asiat:
15.2.2022
• lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve
• lapsen terveydentila ja mahdolliset lääkitykset
o perhehoidossa olevan lapsen henkilökohtaiseen asiakassuunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tilapäisen tai jatkuvan lääkehoidon toteuttamisen ja seuraamisen edellyttämät toimet ja vastuut. Lapsen sijoittava kunta on vastuussa siitä, että perhe- hoitopaikassa on turvallisen lääkehoidon kannalta riittävästi osaamista.
• olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan
• palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vaikuttamaan
• arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan
• asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä
• sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset
• sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet
• erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle
• erityisen tuen ja avun järjestäminen vanhemmille, huoltajille tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille
• miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden lap- selle läheisten henkilöiden kanssa
• miten tietojen antaminen lapselle toteutetaan
• lapselle maksettavat käyttövarat
• miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleen yhdistämi- sestä
• miten hänen varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa tai muu lapsen opetus järjestetään sijaishuollon aikana (Lsl 52a§)
• muut erikseen sovittavat asiat
Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista lapsen asi- oista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, sekä perhehoidon vastuutyöntekijälle. Perhehoitajan on il- moitettava, jos perheellä on aikomus ottaa uusia sijoitettuja lapsia, perheeseen sijoitetaan uusia lapsia, joko Kymsoten tai muilta alueilta tai perhehoitajan elämässä ja hänen perheessään tapah- tuu elämänmuutoksia (esimerkiksi sairastuminen, parisuhteen muutokset, muutto, biologisen lap- sen syntymä). Perhehoitajan on ilmoitettava tukiperheenä toimimisesta. Sijoitetun lapsen tapa- turmista, väkivallanteosta tai muista vahingoista tulee aina ilmoittaa kirjallisesti lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.
Perhehoitaja on ilmoitusvelvollinen seuraavista asioista:
• Palkkioiden ja korvausten maksuperusteissa tapahtuneet muutokset
• Perheeseen sijoitettujen lasten määrässä tapahtuvat muutokset
• Elämäntilanteen ja perhesuhteiden muutokset
• Suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt
• Ulkomaan matkat perhehoitoon sijoitetun lapsen kanssa
15.2.2022
• Perhehoitajalle sattuneet tapaturmat ja sairaudet, väkivallanteot ja sairaalassa olo
• Oikeustoimet perhehoitajaa kohtaan
• Sijoitetun lapsen sairaudet, tapaturmat, väkivallanteot ja sairaalassa olo
• Muut mahdollisesti tärkeät perhehoitoon vaikuttavat tekijät
• Ilmoitusvelvollisuus epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhkasta kuntayhtymän sosiaali- huollon johtavalle viranhaltijalle.
5.6. Perhehoitajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus
Perhehoitajaa sitoo vaitiolovelvollisuus ja asiakirjasalaisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan ase- masta ja oikeuksista 2000 14 §, 15 §). Perhehoitajalla on oikeus saada hoidettavasta lapsesta kaikki tarpeellinen tieto perhehoidon toteuttamiseksi. Perhehoitaja ei voi antaa hoidettavasta lap- sesta tietoja sivullisille hoidon aikana tai sen päätyttyä. Perhehoitaja ei myöskään saa käyttää saamiaan tietoja oman tai toisen hyödyksi tai vahingoksi. Perhehoitajan tulee säilyttää kaikki lap- seen ja hänen taustaansa liittyvät asiakirjat lukollisessa kaapissa. Sijoituksen päätyttyä nämä asiakirjat tulee palauttaa lapsen kotikunnan sosiaalitoimeen.
Perhehoitajan on julkista hallintotehtävää hoitaessaan kunnioitettava lapsen, huoltajan ja van- hempien yksityisyyttä ja pidättäydyttävä loukkaamasta sitä. Rikoslaki (39/1889) tarjoaa myös konkreettista suojaa lapsen, huoltajan ja vanhemman yksityiselämää koskeville tiedoille. Lap- sella, huoltajalla ja vanhemmalla on perustuslain 118 § mukainen oikeus vaatia rangaistusta myös julkista hallintotehtävää hoitavalle perhehoitajalle, jos tämä rikkoo tahallisesti ja tuottamuk- sellisesti salassapitovelvoitettaan.
6. PERHEHOITAJAN SOSIAALITURVA
Toimeksiantosopimuksen tehneiden perhehoitajien tapaturmavakuuttaminen kuuluu sijoittajakun- nan lakisääteisiin tehtäviin. Kymsote on vakuuttanut perhehoitajat perhehoitolain 20 §:n mukai- sesti työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 3 §:n 1 momentin mukaisella vakuutuksella.
Tapaturman sattuessa perhehoitaja ottaa yhteyttä perhehoidon koordinaattoriin.
Kymsote on vakuuttanut perhehoidossa olevat lapset henkilövahingon osalta. Vakuutuksen kat- tavuus eri harrastuslajeissa tulee tarkistaa erikseen. Perhehoidossa olevan asiakkaan aiheutta- miin vahinkoihin ei Kymsotella ole lakisääteistä velvollisuutta ottaa vahingonkorvausvastuuvakuu- tusta.
On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen. Perhehoitajan tulee var- mistaa, että vastuuvakuutus kattaa myös perheeseen pitkäaikaisesti sijoitetut perheenjäsenet.
15.2.2022
Perhehoitaja hakee verottajalta toimeksiantosopimuksen mukaiselle työkorvaukselle erillisen ve- rokortin.
Perhehoitajalle maksettavat hoitopalkkio ja kulukorvaus sekä muut kustannusten korvaukset ovat veronalaista tuloa. Kulukorvauksesta maksetun veron osuuden saa kuitenkin verotuksessa takai- sin, kunhan muistaa ilmoittaa kulukorvausten osuuden verovähennyksissä joka vuosi veroehdo- tuslomakkeen kohdassa ”muut tulonhankkimiskulut”.
Joissakin sijaisperheissä on useita sijoitettuja lapsia kerrallaan ja vuosittaiset menot kasvavat suuriksi. Näissä tapauksissa voi olla kannattavaa hakea verovähennyksiä aiheutuneiden kulujen tositteiden perusteella. Perhehoitaja pitää kirjaa tuloista ja menoista ja säilyttää tositteet. Tulon- hankkimisesta aiheutuneita vähennyskelpoisia menoja ovat muun muassa sijoitettujen lasten ruoka-, vaate-, puhelin-, lääke-, vakuutus- ja harrastuskulut, kiinteistöön liittyvät kulut, kuten läm- mitys-, sähkö-, vesi- ja jätehuoltokustannukset, sekä auton käytöstä johtuvat kulut ja investoinnit.
Vähennyksistä todellisten kulujen mukaan saa lisätietoa omasta verotoimistosta esim., millainen kirjanpidon tulee olla, riittääkö perhehoitajan oma kirjanpito vai tuleeko se teettää vielä kirjanpitä- jällä. Lisätietoja voi pyytää myös Perhehoitoliitto ry:stä. Kattava ohje verotukseen löytyy myös netistä ”Perhehoitajan verotus”/xxx.xxxx.xx
6.3. Perhehoitajan sairastuessa maksettavat korvaukset
Perhehoitajan tulee ilmoittaa perhehoidon koordinaattorille välittömästi sairastumisestaan. Per- hehoidon koordinaattorin tulee yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa ar- vioida, millä tukitoimenpiteillä perhehoito voi jatkua. Jos perhehoidon jatkumista ei voida turvata tukitoimenpitein, on arvioitava perhehoitopaikan muutosta perhehoitajan sairausloman ajaksi ja tarvittaessa järjestää tilapäinen sijaishuoltopaikka.
Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairausloman ajan, on perhehoitaja oi- keutettu saamaan sairauspäivärahan, kulukorvauksen ja hoitopalkkion. Perhehoitaja on oikeu- tettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen ve- rotettavien tulojensa perusteella. Sairauspäivärahan tarkoituksena on korvata niitä tuloja, jotka perhehoitaja menettää sairauden takia. Jos perhehoidon hoitopalkkion maksaminen jatkuu sai- rausloman aikana, hän ei menetä tätä tuloa. Tällöin vuositulossa ei huomioida perhehoidon hoi- topalkkiota.
15.2.2022
Perhehoitajan tulee päivärahahakemuksessa osoittaa, kuinka perhehoidossa olevien henkilöiden hoito on järjestetty perhehoitajan sairausloman aikana. Perhehoitaja voi saada yhtä aikaa sekä perhehoidon hoitopalkkiota että sairauspäivärahaa.
Sairausloma ja -päiväraha antavat mahdollisuuden hoidolle ja toipumiselle. Sijoittajakunta mak- saa sairausloman omavastuuajan hoitopalkkion.
Sairausloman pitämättömyydellä saattaa olla vaikutusta vakuutuskorvauksiin silloin, jos sairaus tai vamma uusiutuu eikä niiden alkuperää voida osoittaa viittaamalla sairauslomaan.
Päätoiminen perhehoitaja
Päätoimisen perhehoitajan sairauspäivärahan suuruuteen vaikuttaa se, saako hän saman- aikaisesti perhehoidon hoitopalkkiota. Jos perhehoidon hoitopalkkion maksaminen jatkuu sairausloman aikana, perhehoitajalle maksetaan sairausloman ajalta sairauspäivärahaa vä- himmäismääräisenä.
Päätoimisen perhehoitajan on mahdollista siirtää hoitopalkkio sairauslomansa ajaksi per- heen toiselle vanhemmalle, mikäli perheessä on kaksi perhehoitajaa. Jos perheen toinen vanhempi jää kotiin päätoimisen perhehoitajan sairausloman ajaksi, hänelle voidaan mak- saa ansionmenetyskorvausta. Mikäli perhehoitaja, jolle hoitopalkkio siirretään sairausloman ajaksi, käy palkkionsiirron aikana ansiotyössä kodin ulkopuolella, ei ansionmenetyskor- vausta makseta siirron ajalta.
Sivutoiminen perhehoitaja
Mikäli perhehoitajalla on perhehoidon hoitopalkkion lisäksi muuta tuloa, lasketaan sairaus- päiväraha ko. tulon perusteella. Koska perhehoidon hoitopalkkion maksaminen jatkuu sai- rausloman aikana, sitä ei huomioida sairauspäivärahan määrässä.
Sairauspäivärahan hakeminen
Sairauspäivärahaa haettaessa perusteena on lääkärintodistus. Kela arvioi sairauspäivära- han myöntämisessä perhehoitajan työkyvyttömyyttä perhehoitajan esittämän selvityksen pohjalta. Perhehoitajan tulee sairauspäivärahahakemuksessaan selvittää, mitä perhehoita- xxx tehtäviä hän on estynyt hoitamasta sairauden tai vamman takia sekä kuka tehtäviä hoi- taa hänen sairauslomansa aikana.
15.2.2022
Perhehoitajien eläke-eduista säädetään Julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Kymsote vakuut- taa julkisten alojen eläkelain mukaan ne perhehoitajat, jotka ovat tehneet toimeksiantosopimuk- sen kuntayhtymän kanssa. Eläkeasioissa lisätietoja xxx.xxxx.xx, xxx.xxxx.xx, www.elakeuudis- xxx.xx
Vanhuuseläkkeellä voi edelleen toimia perhehoitajana. Perhehoidon koordinaattori laatii perhe- hoitajalle uuden toimeksiantosopimuksen alkamaan ensimmäisestä eläkepäivästä.
Lapsi tai nuori voi olla sijoitettuna perhehoitoon lastensuojelun avohuollon tukitoimena, kiireelli- sesti sijoitettuna tai huostaan otettuna. Perhehoitoon sijoitettu lapsi on lastensuojelulain mukaan oikeutettu asuinkunnassa tarpeen mukaisiin julkisiin palveluihin, kuten julkisiin terveydenhuolto- palveluihin ja koulupalveluihin. Kustannusvastuu on sijoittavalla kunnalla.
7.1. Lapsen asema ja oikeudet perhehoidossa
Turvallisen lastensuojelun perhehoidon teesit:
• Lapsella on oikeus huolettomaan lapsuuteen.
• Lapsen ei tarvitse kantaa vastuuta aikuisten asioista.
• Lapsella on oikeus riittävään huolenpitoon.
• Ruuasta huolehtiminen, turvallinen uni ja syli lisäävät turvallisuuden tunnetta.
• Aikuisten toimivat suhteet luovat turvallisuutta Xxxxxxx.xx
Lastensuojelun toimenpiteenä sijoitus perhehoitoon on lapselle lähes aina kriisi, jossa lapsen koko elinympäristö muuttuu. Vaikka lapsi olisi itse toivonut sijoitusta ja sijoitus tapahtuisi hyvässä yhteistyössä kaikkien asianosaisten kanssa, perhehoitajalta vaaditaan erityistä osaamista tukea lasta tässä kriisissä. Erityisesti ristiriitaisissa tilanteissa lapsi tarvitsee aikuisen tukea. Tämä aset- taa erityisiä vaatimuksia perhehoitajalle, jotta hän pystyy toimimaan lapsen edun mukaisesti ja lasta ja lapsen osallisuutta tukien. Lisäksi lastensuojelun perhehoidossa on arvioitava asiakas- suunnitelman teon yhteydessä, miten otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä.
Lastensuojelun perhehoidossa lapsen etuun ja hänen kasvunsa tukeen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on turvata lapselle pysyviä ja läheisiä ihmissuhteita ja turvalliset kasvuolo- suhteet. Xxxxxx perhehoitaja on erityisessä vastuussa, sillä hänen tehtäviinsä kuuluu omalta osaltaan hoivan lisäksi myös lapsen kasvattaminen. Xxxxxx perhehoito asettaa perhehoitajalle
15.2.2022
erityisiä osaamisvaatimuksia myös osallisuuden tukemisen suhteen, sillä lapsen osallisuuden tu- keminen linkittyy aina lapsen ikään ja kehitystasoon. Pienen vauvan osallisuuden tukeminen vaa- tii esimerkiksi hyvin erilaista osaamista kuin nuoren osallisuuden tukeminen. Osallisuutta voidaan lisätä lasten ja nuorten kohdalla esimerkiksi huomioimalla se, että lapsi tai nuori ymmärtää häntä koskevien toimenpiteiden merkityksen ja hänelle kerrotaan ymmärrettävästi häntä koskevista asi- oista. Myös lasten kohdalla osallisuus tulee kuitenkin nähdä laajana oikeutena osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon eikä vain oikeutena saada tietoa.
Sijoitetulla lapsella on sama oikeus turvallisuuteen kuin muilla lapsilla. Tämän lisäksi hänellä on oikeus erityiseen suojeluun. Sijoitetulla lapsella on oikeus saada osakseen ymmärtämistä, turvaa ja hellyyttä. Osallistumisoikeus on perus- ja ihmisoikeutena turvattu jokaiselle lapselle iästä riip- pumatta. Lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen ovat lapsen oikeuksia (YK:n lapsen oi- keuksien sopimus 12 artikla, perustuslaki 6 § 3 mom., lastensuojelulaki 5 § ja 20 §). Lapsilla tarkoitetaan kaikkia alle 18-vuotiaita. Oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan, huostaanoton ja sijoituksen syistä, yhteydenpidosta ja perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuuksista ja edelly- tyksistä sekä tavata asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää. Lapsen asioista vastaavan sosiaa- lityöntekijän tehtävänä on huolehtia sijoitetun lapsen oikeuksien toteutumisesta Kymsotessa.
7.2. Lapsen ja hänen läheistensä osallisuuden tukeminen
Perhehoidon järjestämisessä on tärkeää turvata lapsen ja hänen läheistensä osallisuus perhe- hoitoa suunniteltaessa ja perhehoidon aikana. Tämä tarkoittaa, että perhehoidossa oleva lapsi saa ikänsä, kehitystasonsa ja toimintakykynsä mukaisesti ja tarvittavin tukitoimin olla mukana tekemässä elämäänsä liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä niin, että hänen tahtonsa ja etunsa ote- taan huomioon.
Perhehoidossa olevan lapsen osallisuuden kokemukseen vaikuttavat perhekodin sosiaaliset ja tunnesuhteet, vuorovaikutuksen tavat ja laatu sekä hänen aiemmat kokemuksensa. Tärkeää on huolehtia myös lapsen ja hänen vanhempiensa, sisarustensa, omaistensa ja muiden läheistensä välisestä yhteydenpidosta, jotta sosiaaliset suhteet säilyvät. Edellä mainituilla läheissuhteilla on myös tärkeä merkitys lapsen henkilöllisyyden ja identiteetin rakentumisen kannalta. Perhehoitaja ja perhehoitoperheen muut jäsenet voivat omalla toiminnallaan tukea henkilön/lapsen ja hänen läheistensä osallisuutta. Koko perheen yhteenkuuluvuuden osalta on tärkeää huomioida myös perheessä jo asuvien lasten osallisuus.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee mahdollistaa lapsen, lapsen perheen ja mui- den läheisten sekä lapselle tärkeiden ihmisten mahdollisuus jatkuvaan ja luottamukselliseen vuo- rovaikutukseen. Lisäksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän vastuulla on, että lapsen läheiset ovat mahdollisuuksien mukaan osallisena lapsen asioissa kaikissa sijaishuollon vai- heissa.
15.2.2022
7.3. Lapsen huoltajuus ja edunvalvonta
Huostassa olevan lapsen huoltajia ovat hänen omat vanhempansa, jollei huoltajuudesta ole tehty muuta sopimusta tai oikeuden päätöstä. Lapsen vanhempia tulee kuulla lasta koskevissa ratkai- suissa. Vanhemmalla, joka on huoltaja, on vireillepano- ja muutoksenhakuoikeus lasta koske- vissa päätöksissä, kuten huostassa pidon lopettamista tai yhteydenpitoa koskevissa asioissa. Jos lapsi jää kuolemantapauksen tai muun syyn takia ilman huoltajaa, hänelle määrätään oikeuden päätöksellä uusi huoltaja. Ensisijaisesti huoltajaksi sopivaa henkilöä haetaan hänen omaisistaan.
Kiireellisesti sijoitetun ja huostaan otetun lapsen kokonaisvaltainen vastuu hoidon ja huollon jär- jestämisestä on lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä.
Lapselle tulee lastensuojeluasioissa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida edunvalvojan tarvetta ja tarvittaessa hakea edunvalvoja turvaamaan lapsen etua.
Perhehoitaja voi sähköisen järjestelmän kautta hoitaa lapsen päivähoidon ja koulun arkeen liitty- viä asioita esimerkiksi Wilma-järjestelmän kautta. Toimivalta voidaan tarvittaessa esittää sosiaa- lityöntekijän antamalla erillisellä luvalla. Perhehoitaja on velvollinen toimittamaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tietoon esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvät muut kuin päivit- täiset asiat.
7.4. Lapsen kotikunta ja asuinkunta
Lapsen sijoittajakunta pysyy lapsen kotikuntana hänen täysi-ikäisyyteensä asti. Kun lapsi muut- taa perhehoitoon sijoituskunnan ulkopuolelle, merkitään perhehoitajan asuinkunta lapsen muut- toilmoitukseen tilapäiseksi asuinkunnaksi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee si- joittamastaan lapsesta muuttoilmoituksen.
Lapsen tultua täysi-ikäiseksi muuttoilmoitus aktivoidaan ja nuoren asuinkunnaksi tulee se paikka- kunta, jossa hän tosiasiallisesti asuu.
7.5.Lapsen uskonto ja rippikoulu
Perhehoitaja ei voi muuttaa lapsen uskontokuntaa ilman huoltajan/edunvalvojan suostumusta. Käytännössä alle 15-vuotias kirkkoon kuulumaton nuori ei ilman huoltajan suostumusta voi osal- listua uskonnon opetukseen tai käydä rippikoulua. Nuori ei myöskään saa ilman huoltajan suos- tumusta osallistua muun kuin huoltajan hänelle valitseman uskonnollisen suuntauksen rippikou- luun.
15.2.2022
7.6. Lapsen päivähoito ja koulu
Lapsen päivähoidon tarpeesta päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Jos lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi lapsen edun mukaista olevan, että hän on perhekodin ulkopuolisessa päivähoidossa, voi perhehoitaja hakea lapselle päivähoitopaikan asuinpaikkakun- nalla. Hakemisvaiheessa on ilmoitettava, että paikkaa haetaan perhehoitoon sijoitetulle lapselle. Sijoittava kunta maksaa päivähoidon kokonaiskustannukset. Perhehoitajalta ei peritä asiakas- maksua.
Lapsella on oikeus käydä koulua asuinpaikkakunnallaan. Sosiaalityöntekijä hakee lapselle kou- lupaikkaa. Jos lapsen koulupaikka muuttuu perhehoitosijoituksen myötä, lastensuojelun ja koulu- toimen viranomaiset hoitavat yhteistyössä lapsen koulupaikan vaihtumiseen liittyvät selvittelyt.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee antaa päivähoitoon sekä kouluun tiedoksi oleelliset lapsen hoitoon tai koulunkäyntiin vaikuttavat asiat ja perhehoitajan tulee tiedottaa lapsen arkeen liittyvät asiat. Sekä päiväkoti että koulu ovat lasta koskevista tiedoista vaitiolovelvollisia. Lapsen vanhemman on mahdollista osallistua varhaiskasvatussuunnitelmaan päiväkodissa ja vastaaviin palavereihin koulussa.
7.7. Lapsen passi ja henkilökortti
Hakemus huostaan otetun lapsen passista tai henkilökortista jätetään lapsen asuinpaikkakunnan passiviranomaiselle ja siihen tulee toimittaa liitteeksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityönteki- jän lupa passin tai henkilökortin myöntämiseksi. Passin tai henkilökortin hankkimiskulut sisältyvät perhehoitajalle maksettavaan kulukorvaukseen.
Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa ulkomaanmatkoista lapsen asioista vastaavalle sosiaali- työntekijälle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi myöntää huostaan otetulle lapselle matkustusluvan, jos lapsi on lähdössä perhekotiperheen mukana ulkomaan matkalle. Matkustus- lupa myönnetään erikseen jokaista matkaa varten.
Jos lapsi matkustaa esimerkiksi koululuokan kanssa ulkomaille, matkustuslupaan nimetään lap- sesta matkan aikana huolehtiva ja vastuussa oleva aikuinen (yleensä lapsen opettaja). Samoin toimitaan, jos lapsi matkustaa esimerkiksi harrastukseen liittyvälle kilpailumatkalle.
15.2.2022
Lapsen huoltajat säilyvät huostaanotosta huolimatta edelleen lapsen taloudellisten asioiden edunvalvojina. Käytännössä he voivat nostaa varoja alle 18-vuotiaan lapsensa nimissä olevalta pankkitililtä. Kymsoten viranomainen voi avata sijaishuollossa olevan lapsen käyttövaroja varten tilin, johon lapsella on käyttöoikeus. Näin meneteltäessä lapsen huoltajat eivät pysty nostamaan lapsen tililtä rahaa. Perhehoitaja ei voi toimia lapsen taloudellisena edunvalvojana, ellei häntä ole määrätty edunvalvojaksi ko. tehtävään oikeuden päätöksellä.
Kymsoten lastensuojelun toimistosihteeri täyttää pankin tilinavauslomakkeen, jonka johtava sosi- aalityöntekijä allekirjoittaa ja toimii näin tilin hakijana lapselle. Lapselle voidaan avata tili käyttö- varoja varten. Käyttövarat ovat lapselle maksettavia varoja, joita hänellä on oikeus hallita itse. Sosiaalitoimella ei ole oikeutta seurata, mihin lapsi käyttää varoja. Tällöin lapsi saa itselleen asi- aan kuuluvan pankkikortin ja lapsella on käyttöoikeus hänelle avattuun pankkitiliin. Myös verkko- pankkitunnukset voidaan tilata lapsen käyttöön lapsen huoltajan suostumuksella. Lisäksi lapselle avataan Kymsoten toimesta erillinen tili hänelle kertyviä itsenäistymisvaroja varten tai mikäli hän perii tai saa lahjaksi rahavaroja. Jälkihuoltoon siirryttyä lapsi neuvottelee itsenäistymisvarojensa käytöstä jälkihuollon sosiaalityöntekijän kanssa.
7.10. Lapsen opintojen tukeminen
Perhehoitajalle korvataan lapsen peruskoulun jälkeisistä opinnoista aiheutuvat välttämättömät opiskelukustannukset, joita koulu ei kustanna. Kaikista opiskeluun vaadittavista hankinnoista on perhehoitajan toimitettava koordinaattorille kuitit. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä te- kee lapselle asianmukaisen taloudellisen tuen päätöksen, jonka perusteella kyseiset välttämättö- mät hankinnat korvataan perhehoitajalle kuukausittaisen palkkionmaksun yhteydessä.
Xxxxxxxxxxx tai opiskelijan oikeus opintotukeen ja oppimateriaalilisään alkaa hänen täyttäessään 17 vuotta. Perhehoidossa asuva nuori saa täysimääräisen opintorahan, koska hän ei asu omien vanhempiensa luona. Nuori hakee opintotukea itse, alle 17-vuotiaalla nuorella voi olla mahdolli- suus saada opintotuen oppimateriaalilisää. Opintotukea haetaan Kelasta.
Asiakassuunnitelmassa sovitaan, mitä kustannuksia nuoren tulee opintorahallaan kattaa (esim. puhelinkulut). Perhehoitajan tehtävänä on opastaa lasta tai nuorta rahan käyttöön niin, että lapsi tai nuori oppii huolehtimaan niistä hankinnoista, jotka hänen omalle vastuulleen asiakassuunni- telmassa sovitaan.
Perhehoitolaki 15 § Koulutus ja tuki
15.2.2022
Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoita- jalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.
Sijoituksen alkaessa perhehoitajalle nimetään Xxxxxxxx perhehoidon koordinaattoreista perhe- hoitolain mukainen vastuutyöntekijä, joka vastaa perhehoitajalle kohdistettavista lakisääteisistä tukimuodoista lapsen sijoituksen aikana.
Kymsote vastaa perhehoitajille annettavasta ennakkovalmennuksesta, työnohjauksesta ja koulu- tuksesta. Koordinaattorit tiedottavat perhehoitajia perhehoitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista pääsääntöisesti sähköpostitse. Perhehoitajille tarjotaan vuosittain täydennyskoulutusta mahdol- lisuuksien mukaan. Perhehoitajien toiveita koulutusten aiheista pyritään toteuttamaan tai koulu- tusten aiheet määrittyvät ajankohtaisen teeman tai aiheen mukaan. Perhehoitajien toivotaan osal- listuvan heille järjestettyihin lakisääteisiin koulutuksiin ajantasaisen ja yhteisen tiedonsaannin tur- vaamiseksi. Kymsote tarjoaa vuosittaisen täydennyskoulutuspäivän perhehoitajille.
Kymsote tarjoaa perhehoitajille myös lain mukaista työnohjausta, joka toteutetaan yksilötyönoh- jauksena. Työnohjaus on luottamuksellista ja vuorovaikutuksellista oman tehtävän tutkimista, ar- viointia ja kehittämistä.
Perhehoitajalla on oikeus työnohjaukseen 12 kertaa vuodessa, josta Kymsote laatii sopimuksen työnohjaajan kanssa. Perhehoitajalle pyritään valitsemaan hänen toiveensa mukainen kilpailu- tukseen kuuluva työnohjaaja. Perhehoitaja saa omalta vastuutyöntekijältään tietoa kilpailutuk- sessa mukana olevista työnohjaajista. Jos perhehoitajalla itsellään ei ole erityistä toivetta työnoh- jaajasta, pyritään valinta tekemään siten, että työnohjaus vastaisi mahdollisimman hyvin perhe- hoitajan tarpeisiin.
Perhehoitajalle maksettavat taloudelliset tuet kirjataan toimeksiantosopimukseen. Taloudellisista tukimuodoista sopiminen ja niiden määräytyminen ovat tärkeä osa sijoitusprosessia. Perhehoita- jan taloudellinen turvallisuus vaikuttaa hänen jaksamiseensa tehtävässään.
15.2.2022
Vertaistuki on yksi keskeisimmistä perhehoitajien hyväksi kokemista emotionaalisen tuen muo- doista. Vertaisryhmässä samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilla on mahdollisuus koordi- naattorin tukemana jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan. Kokemusten ja tunteiden jakaminen vertaisten kanssa helpottaa joskus rankoiltakin tuntuvissa perhehoidon tilanteissa ja ehkäisee uupumista. Vertaisryhmä ei kuitenkaan voi korvata perhehoitajan tarvitsemaa ammatillista, työn- ohjauksellista tukea.
Kymsote järjestää toimeksiantosopimussuhteisille perhehoitajille vertaisryhmätoimintaa ohjatusti (esimerkiksi säännöllisesti kokoontuvat perhekahvilat). Vertaistoiminta voi olla myös perhehoita- jien omatoimisia kokoontumisia ja tapaamisia, joita perhehoitajat järjestävät Kymsoten alueella sekä myös somessa. Vertaistukitapaamisessa on tärkeää muistaa vaitiolovelvollisuus.
Mentorointi on perhehoidon tukimuoto, jossa tuetaan perhehoidon alussa tai yllättävissä tilan- teissa olevia perhehoitajia. Mentorina toimii pitkäaikainen, mentorikoulutuksen käynyt perhehoi- taja. Mentori on hiljaisen tiedon ja kokemuksen välittäjä ja arjen tilanteiden avaaja. Mentoritoi- minta on tavoitteellista ja määräaikaista toimintaa, josta sopivat perhehoidon koordinaattori, per- hehoitaja ja mentori.
Mentoritoiminta täydentää perhehoidon tukimuotoja, mutta ei korvaa esimerkiksi perehdytyksen, työnohjauksen tai vertaistuen tarvetta. Mentorointia voidaan tarjota perhehoitajalle esimerkiksi alkutukijakson jälkeisenä tukena tai perhekotiperheen erityis- tai kriisitilanteissa. Mentorointiin ei kuitenkaan välttämättä tarvita mitään erityistilannetta, vaan sitä voidaan tarjota kaikille sitä vas- taanottaville perhehoitajille. Kymsotella on käytettävissä koulutettuja mentoreita. Mentorointi- suhde kestää noin puoli vuotta ja käsittää kahdeksan tapaamista. Mentorointia on tarkoituksen- mukaisinta toteuttaa perhehoitajan kodissa.
8.5. Hyvinvointi- ja terveystarkastus
Kymsote järjestää lakisääteisen hyvinvointi- ja terveystarkastuksen joka toinen vuosi (parittomina vuosina) muun työterveyshuollon piiriin kuulumattomalle perhehoitajalle.
Terveystarkastus käsittää alkukartoituksen nettikyselynä. Kyselyn perusteella työterveyshoitaja on tarvittaessa yhteydessä perhehoitajaan. Terveystarkastus voi tarvittaessa sisältää 1 h tarkas- tuksen työterveyshoitajalla, lääkärin vastaanottoajan 20 min ja peruslaboratoriotutkimukset.
15.2.2022
8.6. Tilapäishoito perhehoitajan kotiin
Perhehoitajalle voidaan tarjota tilapäishoitoa kotiin, mikäli hänellä on jokin erityinen tuen tarve hoitotehtävässään. Tällainen tilapäinen tuen tarve voi olla esimerkiksi, jos perheen isommalla lapsella on lääkäriaika ja sinne ei voida ottaa mukaan perheeseen sijoitettua vauvaa. Tällöin vau- van hoitoon voidaan myöntää tilapäistä tukea perhehoitajan kotiin. Tilapäishoidosta tulee aina sopia etukäteen perhehoidon koordinaattorin kanssa ja tilapäishoitajan tulee olla perhehoidon koordinaattoreiden hyväksymä hoitaja.
Kymsoten perhehoidon koordinaattorit ovat perhehoitajien käytettävissä eri elämäntilanteissa ja sijoituksen vaiheissa. Xxxxxxxxxxxxxx suunnittelee tarvittavan perhehoidon tuen yhdessä perhe- hoitajan kanssa ja sopii käytännöistä perhehoitajan kanssa.
Julkista hallintotehtävää hoitavan perhehoitajan yhteistyökyky sosiaalihuollosta vastaavan toimie- limen ja lapsen vanhempien kanssa on paitsi toimeksiantosopimukseen kirjoitettu ehto myös la- kiin perustuva vaatimus (LSL 52 ja 79§). Siksi myös perhehoitajan yhteistyövalmiudet ovat kes- keisessä asemassa, kun arvioidaan perhekodissa annettavan hoidon kokonaisvaltaista lapsen edun mukaisuutta.
Perhehoitaja ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekevät yhteistyötä lapsen edun toteu- tumiseksi sijoituksen aikana. Lapselle järjestetään säännöllisesti asiakassuunnitelmaneuvottelu, johon perhehoitaja osallistuu. Perhehoidon koordinaattori osallistuu asiakassuunnitelmaneuvot- teluihin tarvittaessa perhehoitajan tai lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän toiveesta.
Perhehoitaja tekee yhteistyötä perhehoidossa olevan lapsen läheisten, perhehoidon koordinaat- torin ja muiden yhteistyötahojen kanssa asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla.
Perhehoitajan tulee pitää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ajan tasalla perhehoitoon sijoitettuun lapseen liittyvissä asioissa.
9.1 Yhteydenpidon rajoittaminen
Vastuu lapsen yhteydenpito-oikeuden laadun ja laajuuden määrittämisestä sijaishuollon aikana kuuluu lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtäviin (LSL 45.2 ja 54 §). Lapsen ja hä-
15.2.2022
nelle läheisten henkilöiden välisestä yhteydenpidosta pyritään lähtökohtaisesti sopimaan huos- taan otetun lapsen asiakassuunnitelmassa (LSL 30.3 §). Mikäli sopimukseen ei päästä ja jos jokin lastensuojelulain 62 §:n 1 momentissa säädetyistä edellytyksistä täyttyy, voidaan lapsen ja van- hemman tai muun lapselle läheisen henkilön välistä yhteydenpitoa rajoittaa. Tämä vaatii valitus- kelpoisen hallintopäätöksen.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on kuitenkin pyrittävä aktiivisesti tukemaan ja edis- tämään lapsen yhteydenpito-oikeuden toteutumista rajoitustoimenpiteen sallimissa puitteissa. Li- säksi sosiaalityöntekijän on virkansa puolesta valvottava, että perhehoitaja tukee ja edistää lap- sen yhteydenpitoa vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa asianmukaisella tavalla (LSL 54.2 § ja 79 §).
10. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN
Perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kuukaudessa, mikäli per- hehoitaja on toiminut kuukaudessa vähintään 14 vuorokauden ajan perhehoitajana.
Perhehoitajan tulee olla yhteydessä perhehoidon koordinaattoriin ja kertoa toiveensa vapaan to- teuttamisen suhteen. Vapaan aikainen hoito voidaan toteuttaa esimerkiksi toisen perhehoitajan luona, lapsen tukiperheessä tai siten, että sijaishoitaja hoitaa lasta perhehoitoperheessä. Viime kädessä Kymsoten viranhaltijalla on oikeus päättää perhehoitajan vapaan aikaisesta lapsen hoi- topaikasta. Perhehoitajan vapaat ovat lapsikohtaisia ja sen mukaan perhehoitajan käyttämättö- mät vapaat korvataan lapsikohtaisesti. Lapsen asiakassuunnitelmassa on hyvä sopia perhehoi- tajan vapaiden ajankohdasta niin, että perhehoitajan on mahdollista halutessaan viettää hoitoteh- tävistä vapaita viikonloppuja.
Kymsote voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan si- jaishoidon tekemällä sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Sijaishoitajaksi voidaan hy- väksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perus- teella on sopiva antamaan perhehoitoa ja voidaan katsoa olevan hoidettavan lapsen kannalta sopivin.
Sijaisjärjestely edellyttää sekä perhehoitajan että sosiaalityöntekijän suostumusta. Sijaishoitaja- järjestely ei edellytä perhehoitajan suostumusta, jos sijaishoitaja hoitaa lasta omassa kodissaan eikä perhehoitajan kodissa.
Toimeksiantosopimus tehdään jokaista lasta kohti siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toimii per- hehoitajan sijaisena. Sopimuksen tulee sisältää palkkion määrä, kustannusten korvaaminen ja niiden suorittamisajankohta sekä sopimuksen voimassaoloaika. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa Kymsoteen.
15.2.2022
Kymsotessa toimivalle perhehoitajalle kertyy vapaita yhteensä 24 vuorokautta vuodessa. Perhe- hoitajan vapaa ei vähennä palkkiota eikä kulukorvausta. Kertyneen vapaan voi jättää käyttämättä kokonaan tai osittain, vapaiden pitäminen on siis perhehoitajalle vapaaehtoista.
Kymsote maksaa toimeksiantosopimukseen kirjatun, käyttämättä jääneen vapaan määrän perus- teella rahallisen lapsikohtaisen korvauksen. Jos perhehoitaja on toiminut vuotta lyhyemmän ajan, käyttämättömän vapaan korvaussumma jaetaan 12 ja kerrotaan perhehoitajana toimittujen kuu- kausien lukumäärällä. Vapaavuorokaudet lasketaan kalenterivuosittain. Vapaita suositellaan käy- tettäväksi kertyneiden vapaapäivien mukaisesti.
Perhehoitajan vapaaksi ei lasketa sitä päivää, kun lapsi saapuu kuntayhtymän järjestämään hoi- topaikkaan eikä sitä päivää, kun lapsi poistuu hoitopaikasta. Korvaus edellisen vuoden käyttä- mättömistä vapaista maksetaan kalenterivuosittain helmikuun palkkion yhteydessä.
Perhehoitolaki 22 § Valvonta
Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu tämän lain mu- kaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjes- tämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on vält- tämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi.
Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.
Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tar- peidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoi- topaikkaan.
Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovel- letaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityi- sistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa säädetään.
Kymsotessa toteutettava perhehoidon valvonta on ennalta sovittua ja sitä toteutetaan koko sijoi- tuksen ajan sekä perhehoidon koordinaattorin, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän toimesta. Valvontakäynti voidaan tehdä myös ennalta sopimatta. Valvonta liittyy tiiviisti perhehoi- don ohjaukseen ja tukeen sekä toteutetun perhehoidon laadun arviointiin. Perhehoidon koordi- naattorin kanssa tehtävä yhteistyö, yhteydenpito sekä oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki ovat
15.2.2022
tärkeässä roolissa perhehoidon valvonnan ja tuen kokonaisuudessa. Perhehoidon valvonnan pai- nopisteenä on perhehoidon riittävän tuen järjestäminen, jotta puutteiden tai epäkohtien ilmaantu- minen pystytään ehkäisemään ennalta.
Perhehoitajan tuen tarpeen ajantasainen tai ennakollinen arviointi sekä lapsen edun toteutuminen perhehoidossa kuuluvat perhehoidon valvontaan. Lapsen asiakassuunnitelmassa nostetaan esille lapsen tarpeet ja asetetaan niiden mukaiset tavoitteet perhehoidolle. Perhehoitajalla on oi- keus saada riittävästi tukea lapsen tarpeisiin ja perhehoidolle asetettuihin tavoitteisiin vastaami- seen.
Jos valvontatehtävä liittyy perhehoitoon liittyvään epäkohtailmoitukseen, perhehoitoperheeseen tehdään valvontakäynti. Tarvittaessa valvontakäynti voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tällöin perhehoitajalle kerrotaan, että kyseessä on valvontakäynti, josta tehdään pöytäkirja. Mahdolliset epäkohdat kirjataan ja niiden korjaamiseen annetaan määräaika. Perhehoitoperheen kanssa laa- ditaan yhteinen kirjallinen suunnitelma epäkohtien korjaamiseen määräajassa. Mikäli määräajan jälkeen epäkohtaan ei ole saatu suunnitelman mukaista korjausta/muutosta, on Kymsotella oi- keus purkaa toimeksiantosopimus sekä tarvittaessa myös puitesopimus välittömästi. Kymsotessa perhehoidon valvontaa toteutetaan yhteistyössä Kymsoten ohjaus- ja valvontayksikön kanssa.
12. TÄYSI-IKÄISEN JÄLKIHUOLTONUOREN SIJOITUS PERHEHOIDOSSA
Lastensuojelulaki 75 § (12.4.2019/542) Xxxxxx ja nuoren oikeus jälkihuoltoon
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle tämän luvun mukainen jälki- huolto 40 §:ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös 37 §:ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.
Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle lastensuojelun asiakkaana ol- leelle nuorelle.
Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut 1 momentissa tarkoitetun kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiak- kaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta.
Perhehoidossa asuvan nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä ohjaa nuoren jälkihuollon pal- velujen pariin tai nuori voi ottaa myös itse yhteyttä jälkihuollon aloittamiseksi. Jälkihuolto alkaa yleensä sijoituksen päätyttyä, mutta sen voi aloittaa myöhemminkin viiden vuoden kuluessa las- tensuojelun asiakkuuden päättymisestä.
Jälkihuollon sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä nuoren sekä perhehoitajan kanssa nuoren perhe- hoidon tarvetta esimerkiksi toisen asteen opintojen aikana tai asevelvollisuuden alkaessa. Vas-
15.2.2022
tuusosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja työskentelevät jälkihuollon aikana nuoren kanssa anta- malla esimerkiksi henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, apua asunnon ja koulupaikan hankin- taan, tukea asumiseen liittyviin taitoihin ja asioihin, apua erilaisten tukihakemusten ja raha-asioi- den hoitamiseen, tukea työllistymiseen, tukea terveydenhoitoon liittyvissä asioissa sekä tukea itsenäiseen elämään. Jälkihuolto on vapaaehtoista; nuori ottaa vastaan vain sen tuen, mitä kokee tarvitsevansa.
Jälkihuoltoon siirtyvän nuoren asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ja perhehoidon koordinaattori arvioivat yhdessä perusteita perhehoidon jatkumiselle, tämän jälkeen asiasta keskustellaan nuo- ren ja perhehoitajan kanssa. Perhehoidon jatkuessa laaditaan perhehoitajan kanssa uusi toimek- siantosopimus. Sopimuksessa määritellään perhehoitajalle maksettava perhehoidon palkkio ja kulukorvaus.
Kymsote perii sijoituksen aikana lapselle myönnetyt etuudet, kuten esimerkiksi eläkkeet, vam- maistuet tai elatusavut ja -tuet hoidon korvauksena. Näistä etuuksista Kymsote tallettaa kalente- rikuukausittain 40 % lapselle itsenäistymisvaroiksi. Itsenäistymisvaroilla hankitaan ensisijaisesti nuoren ensimmäisen oman kodin varusteet.
Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä ole- valle nuorelle
• jälkihuollon päättyessä tai
• muusta erityisestä syystä, joka liittyy lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai tur- vaamiseen.
Itsenäistymisvarat täytyy maksaa nuorelle viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta. Nuorta oh- jataan ja tuetaan itsenäistymisvarojen käytön suunnittelussa. Jälkihuollossa olevien nuorten tilan- teet vaihtelevat huomattavasti, jolloin myös tarkoituksenmukainen maksuajankohta vaihtelee. It- senäistymisvarojen maksuajankohdassa pitää ottaa huomioon kunkin nuoren yksilölliset tarpeet ja tilanne sekä täysi-ikäistymisen vaikutus oikeuteen hallinnoida omia varoja. Jos nuori ja sosiaa- lityöntekijä ovat erimielisiä itsenäistymisvarojen käytöstä tai niiden maksamisesta, asiasta täytyy tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös.
Itsenäistymisvarojen määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuret tulot lapsella on ollut sijoituksen aikana. Jos lapselle ei ole kertynyt sijoituksen aikana itsenäistymisvaroja, Kymsote myöntää al- kuavustuksen ensimmäisen oman kodin kalustamiseen.
15.2.2022
14. KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ
Jos perhekotiin on sijoitettu hoidettavia myös Kymsoten ulkopuolisista kunnista, on kuntien teh- tävä yhteistyötä, jotta perhehoidossa olevan henkilön/lapsen edun mukainen perhehoito voidaan parhaalla mahdollisella tavalla turvata. Tämä tarkoittaa sitä, että perhehoidon koordinaattori ja sosiaalityöntekijä pyrkivät tarvittaessa sopimaan muiden sijoittaneiden kuntien kanssa perhehoi- toon liittyvistä järjestelyistä. Tällaisia järjestelyjä ovat esimerkiksi työnohjauksen, perhehoitajan vapaan pitämisen, vapaanaikaisen sijaishoidon järjestämisen sekä hyvinvointi- ja terveystarkas- tusten järjestämisen mahdollistaminen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Kunnat voivat esimerkiksi sopia, että perhekodin sijaintikunta sopii perhehoitajan kanssa edellä mainittujen asioiden järjestämisestä. Kustannukset jakautuvat perhekotiin asukkaita sijoittanei- den kuntien kesken niiden keskenään sopimalla tavalla.
Lisäksi perhehoidon tukea ja valvontaa voidaan toteuttaa yhteistyössä sijoittajakuntien kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntien perhehoidosta vastaavat viranhaltijat voivat sopia yhdessä perhekotiin toteutettavista perhehoidon tukeen ja valvontaan liittyvistä kotikäynneistä. Perhehoitolaissa ei ole säännöksiä kuntien keskinäisestä sopimisesta vaan yhteistoiminnassa sovelletaan kuntalain (410/2015) säännöksiä.
Kuntien keskinäinen yhteistyö on tarpeen myös tilanteessa, jossa perhekodin olosuhteissa tapah- tuu muutoksia. Olosuhteissa tapahtuvana muutoksena pidetään muun muassa hoidettavien mää- rässä sekä kodissa asuvien perhesuhteissa tapahtuvia muutoksia. Kunnilla voi olla perhehoidon toimintaohjeissa keskenään erilaisia linjauksia esimerkiksi perhekodissa hoidettavien enimmäis- määrästä, jolloin muutoksia suunniteltaessa on syytä olla yhteydessä kaikkiin hoidettavia sijoitta- neisiin kuntiin jo etukäteen. Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhekodin olosuhteissa ta- pahtuvista muutoksista perhehoitolain 21 §:n mukaan hoidettavan sijoittaneeseen kuntaan sekä siihen kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee.
Perhehoitajan tulee mahdollisuuksien mukaan huolehtia siitä, että eri kunnista sijoitetut lapset saavat tasa-arvoisen aseman perhekodin arjessa.
Perhehoitoperheenä toimiminen on julkinen hallintotehtävä, jossa perheen tavanomainen yksityi- syys muuttuu. Perheen yksityisyydestä ja siihen liittyvistä muutoksista keskustellaan perheiden kanssa PRIDE-valmennuksen aikana. Perhehoitoperheeltä edellytetään avointa ja hyvää yhteis- työtä viranomaisten sekä sijoitettavan lapsen läheisten kanssa. Erityisissä tilanteissa lapsen asi- oista vastaava sosiaalityöntekijä voi suojata perhehoitoperhettä esimerkiksi häirinnältä salaa- malla perhekodin yhteystiedot lapsen vanhemmilta tai muilta asian osaisilta.
15.2.2022
Perhekotiperhe voi huolehtia yksityisyydestään määrittelemällä yhdessä lapsen asioista vastaa- van sosiaalityöntekijän kanssa lapsen asioissa tehtävän yhteistyön muodosta, määrästä ja laa- dusta. Tarvittaessa lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset voidaan järjestää muualla kuin per- hekotiperheessä. Asiakassuunnitelmassa sovitut tapaamiset muualla kuin sijaisperheessä voivat tarpeen mukaan olla tuettuja tai valvottuja.
15.1. Tiedon luovuttaminen, salassapito ja asiakirjojen säilyttäminen
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa perhekotiperheeseen sijoitettua lasta ja kes- kustelee lapsen kanssa ikätason mukaisesti häntä koskevista merkityksellisistä asioista, kuten esimerkiksi huostaanoton perusteista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on velvollinen antamaan perhehoitajalle kaiken sen tiedon, joka on välttämätöntä lapsen tarpeiden mukaisen hoidon turvaamiseksi. Samoin perhehoitaja on velvollinen kertomaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle lasta koskevat tietoon tulleet asiat.
Sijoitettua lasta koskevat tiedot ovat salassa pidettävää tietoa, jota ei luovuteta ulkopuolisille ta- hoille. Myös perhekodissa olevat lasta koskevat asiakirjat tulee säilyttää asianmukaisesti luki- tussa paikassa salassapitovelvollisuuden turvaamiseksi. Lasta koskevat kaikki asiakirjat tulee pa- lauttaa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle tai perhehoidon koordinaattorille sijoituk- sen päättyessä.
15.2. Kriisi- ja väkivaltatilanteet
Lasta voidaan hoitaa perhehoidossa vain, jos hänen hyvinvointinsa turvaamiseen ei tarvita fyy- sistä kiinnipitoa tai muuta fyysistä rajoittamista. Pienen lapsen kohdalla on luvallista rajaustarpeen tilanteessa ottaa hänet syliin ja antaa lapsen rauhoittua. Toistuvat kiinnipidon tarpeet tarkoittavat kuitenkin sitä, että lasta ei voida perhehoidossa hoitaa, koska lain mukaan perhehoidossa ei ole mahdollisuutta fyysisiin rajoittamisiin.
Jos lapsi käyttäytyy perhekodissa väkivaltaisesti, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee hakea apua ja tukea esimerkiksi lastenpsykiatriasta tai perheneuvolasta. Perhekotiperheelle voidaan tarjota esimerkiksi keskustelutukea tai työnohjausta tarpeen mukaan.
Mikäli esim. lastenpsykiatria tai perheneuvola ei voi riittävästi auttaa lasta ja tarvittavaa muutosta lapsen voinnissa ei ole nähtävissä, tulee lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvioida sijaishuoltopaikan muutosta lasta tukevampaan sijaishuoltopaikkaan. Käytännössä tämä usein tarkoittaa lapsen sijoittamista lastensuojelulaitokseen, jossa hänelle voidaan lain mukaan tarjota riittävän turvalliset rajat. Samoin, jos lapsi karkailee perhekotiperheestä, on lapsen asioista vas- taavan sosiaalityöntekijän arvioitava sijaishuollon muutoksen tarvetta lasta tukevampaan sijais- huoltopaikkaan.
15.2.2022
Lapsen perhehoitosijoitus voi olla määräaikainen tai pitkäaikainen. Toistaiseksi voimassa ole- vassa toimeksiantosopimuksessa perhehoitolain mukainen irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Toimeksiantosopimuksessa voidaan sopia myös muusta irtisanomisajasta. Määräaikainen toi- meksiantosopimus päättyy automaattisesti määräajan päättyessä. Perhehoidon päättyessä lap- selle perhehoidon aikana hankitut tarvikkeet, kuten vaatteet, harrastusvälineet yms. luovutetaan lapsen käyttöön uuteen asuinpaikkaan.
Jos lapsi siirtyy sijaishuollon muutospäätöksellä uuteen sijaishuoltopaikkaan, tulee häntä valmis- tella muutokseen hyvissä ajoin ja lapsen tulee saada tutustua uuteen sijaishuoltopaikkaansa mahdollisimman hyvin ja suunnitelmallisesti. Sekä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, että perhehoitajan tulee avoimesti kertoa lapselle perustelut sijaishuoltopaikan muuttamisen tar- peelle. Sijaishuoltopaikan muutos voi myös olla tarpeen toteuttaa pikaisesti, jos lapsen turvalli- suus on muutoin vaarassa. Lapsen sijaishuoltopaikan muutoksen yhteydessä tehdään aina muu- toksenhakukelpoinen sijaishuollon muutospäätös, johon kuullaan myös lapsen perhehoitajien mielipide.
Perhehoidon päättyminen huostaanoton purkamisen ja perheen jälleen yhdistämisen vuoksi to- teutetaan suunnitelmallisesti ja lapselle turvallisella aikataululla. Lapsen tulee saada valmistautua muutokseen omaan tahtiinsa. Sijaisperheestä irrottautuminen ja syntymäperheeseen liittyminen vaatii aikaa ja aikuisten tukea lapselle. Lapsen edun mukaista on, jos sijaisperhe sitoutuu perhe- hoidon päättymisen jälkeen toimimaan lapselle esimerkiksi tukiperheenä varmistaen näin lapsen jatkuvuuden kokemuksen suhteessa perhehoitoperheeseen. Perhehoidon päättymisprosessin ai- kana perhehoitajille voidaan tarpeen mukaan tarjota työnohjausta muutosvaiheen tueksi.