TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET
Katu- ja puistoalueiden palvelusopimus 2015 sekä luonnonhoidon ja kaupunginpuutarhan palveluiden ylläpitosopimus 2015–2017
TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET
26.2.2015
ASIAKIRJAN VERSIOHALLINTA
Versio | Sisältö | Päiväys | Laatija | Hyväksyjä |
1.0. | Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laatiminen | 26.2.2015 | Xxxxx Xxxxx, Xxxxxxx Xxxxxxxxx, Xxxxxxx Xxxxxxx (Ramboll CM Oy) | Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx (HKR/KPO) |
SISÄLLYSLUETTELO
SOPIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET 6
1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden sekä turvallisuusasiakirjan
1.3 Muut turvallisuusvaatimukset ja ohjeet 9
2 SOPIMUKSESSA TOIMIVAT KESKEISET TAHOT 9
2.3 Ulkopuolisen ja vuokratyövoiman käyttö 10
3 TURVALLISUUSJOHTAMINEN JA TURVALLISUUSHALLINNAN TAVOITTEET 10
3.1 Palveluntuottajan velvollisuudet 10
3.2 Ulkopuolinen työvoima ja muut urakoitsijat 11
3.3 Yhteinen työpaikka ja sopimusalueella tehtävät muut rakennustyöt 11
4.3 Työturvallisuutta koskevat suunnitelmat 12
4.4 Turvallisuussuunnitelman sisältömalli 13
4.1 Turvallisuussuunnitelman päivittäminen 13
5 TOIMENPITEET JA MENETTELYT TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI 14
5.1 Työntekijöihin liittyvät menettelyt 14
5.1.2 Turvallisuuspätevyydet 15
5.1.4 Henkilövahvuus ja henkilötunnisteet 17
5.1.6 Henkilönsuojainten ja varoitusvaatetuksen käyttö 17
5.3 Työnaikaiset liikenteen järjestelyt ja liikenneturvallisuus 20
5.5 Varottavat muut osapuolet, rakenteet ja herkät alueet 21
5.6 Työkohteen ja ympäristön siisteys ja järjestys 21
5.8 Käytettävät koneet ja laitteet 22
5.10 Varautuminen vaara- ja onnettomuustilanteita varten 24
5.11 Työhygieenisiä mittauksia koskevat menettelyt 24
6 KESKEISET YHTEENSOVITTAMISEN JA YHTEISTOIMINNAN MENETTELYT 25
6.1 Turvallisuusasioihin liittyvä tiedonkulku ja tiedottaminen 25
6.2 Samanaikaisesti ja/tai peräkkäin tehtävien töiden turvallisuuden varmistaminen .25 6.3 Muut yhteistoimintamenettelyt 25
7 TURVALLISUUSSEURANTA JA -TARKASTUKSET 25
7.1 Työnantajia velvoittavat riskikartoitukset 25
7.2 Turvallisuusdokumenttien ylläpito 26
7.3 Turvallisuusseurannan menettelyt 26
7.3.1 Lakisääteiset tarkastukset 26
7.3.2 Koneiden ja laitteiden tarkastukset 27
7.3.3 Tukikohta- ja varastoalueen kunnossapitotarkastukset 27
7.3.4 Turvallisuuspoikkeamien käsittely 27
8 ERITYISIÄ YLLÄPITOTYÖN MENETELMIÄ KOSKEVAT OHJEET 28
8.2 Putoamissuojausten järjestäminen 29
8.5 Sähkötyöt ja sähkötapaturmavaaran torjuminen 30
8.6 Paloturvallisuus ja tulityöt 30
8.7 Hukkumisvaaralliset työt 31
8.9 Vieraslajien poisto- ja torjuntatoimet 31
8.11 Tunneleissa tehtävät työt 32
8.12 Muita työmenetelmiin liittyviä ohjeita, joita saattaa ajoittain ilmetä myös
8.12.1 Telineet ja työvälineet sekä niiden yhteiskäyttö 32
8.12.5 Räjäytys- ja louhintatyöt 33
9 MENETTELYT, KUN KYSEESSÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS-TYÖKOHDE 34
SOPIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET
Kone- ja kuljetuspalvelut Itsenäinen yrittäjä tai yritys, joka luovuttaa työkoneen tai ajoneuvon kuljettajineen korvausta vastaan tehtävään työhön, ja on sopimussuh- teessa palveluntuottajaan. Koneen tai ajoneuvon työskentely tapahtuu palveluntuot- tajan työnjohdon alaisuudessa. Konevuokraus ilman kuljettajaa tai urakointia ei ole kone- ja kuljetuspalveluihin kuuluvaa työtä.
Palveluntuottaja Xxxxxxxx sopimuskumppani, joka suorittaa sopimuksenmukaisen työn.
Puitesopimustoimittaja Puitesopimuksen kautta sopimussuhteessa palveluntuot- tajaan ja on sopimuksenmukaista työtä suorittava urakoitsija (esim. aliurakoitsija tai vuokratyöntekijä).
Pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja Yhteisellä työpaikalla työpaikan kokonaisuutta hallitseva työnantaja, joka voi olla tilaaja, päätoteuttaja tai rakennutta- ja. Pääasiallista määräysvaltaa sopimuksessa käyttää tilaajan kanssa sopimussuh- teessa olevan palveluntuottaja.
Tilaaja Sopimuskumppani, joka on tilannut työn suorituksen.
Ulkopuolinen työvoima Ulkopuoliseksi työvoimaksi voidaan katsoa vuokratyönte- kijät sekä alihankintayritysten työntekijät.
Urakoitsija Tilaajan tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan sopi- muskumppani, joka on sitoutunut suorittamaan sopimusasiakirjoissa määritellyt teh- tävät/ työt.
Vuokratyö Vuokratyössä työnantaja luovuttaa vastiketta vastaan työntekijänsä toi- sen työnantajan (työn vastaanottaja, käyttäjäyritys, toimeksiantaja, työn tilaaja) käyt- töön. Työntekijä työskentelee työn vastaanottajan työnjohdon alaisuudessa ja val- vonnassa.
TYÖTURVALLISUUSLAKIA 738/2002 KOSKEVAT KESKEISET KÄSITTEET
Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslain 738/2002 mukaan työpaikan olosuhteet ei- vät saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Työturvallisuuslaissa säädetään määräykset, joita työpaikalla tulee noudattaa. Työturvallisuuslaki edellyt- tää työpaikkoja perehdyttämään työntekijät työpaikan haitta- ja vaaratekijöihin sekä käyttämään turvallisia työtapoja.
Yhteinen työpaikka Työpaikka, jolla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva työnantaja eli pääasiallisen määräysvallan käyttäjä, ja jolla toimii samanaikaisesti tai peräkkäin useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itse- näinen työnsuorittaja. (Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 §)
VALTIONEUVOSTON ASETUSTA RAKENNUSTYÖN TURVALLISUUDESTA 205/2009 KOSKEVAT KESKEISET KÄSITTEET
Päätoteuttaja Sopimusasiakirjoissa nimetty urakoitsija, jolle kuuluvat sopimuksen mukaisessa laajuudessa päätoteuttajan turvallisuusvelvoitteet. Useimmiten pääto- teuttajana toimii pääurakoitsija. Mikäli nimeämistä ei ole tehty, vastaa tilaaja (raken- nuttaja) myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista.
Pääurakoitsija Tilaajaan sopimussuhteessa oleva urakoitsija, joka sopimusasiakir- joissa on nimetty pääurakoitsijaksi ja jolle sopimuksen mukaisessa laajuudessa kuuluvat urakan johtovelvollisuudet ja päätoteuttajan velvoitteet.
Rakennuttaja Henkilö tai organisaatio, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muu, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta tai jos edellä mainittuja ei ole, tilaaja.
Tilaaja Urakoitsijan sopimuskumppani, joka on tilannut urakkasuorituksen. Toimii urakoissa VNa 205/2009 2 §:n määrittelemänä rakennuttajana.
Turvallisuuskoordinaattori Rakennuttajan VNa 205/2009 5 §:n mukaisesti raken- nushankkeeseen nimeämä tehtävistään vastuullinen edustaja, joka huolehtii turval- lisuuteen ja terveyteen liittyvistä rakennuttajalle säädetyistä toimenpiteistä ja velvoit- teista.
VNa 205/2009 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta, jota sovelle- taan maan alla ja päällä sekä vedessä tapahtuvaan rakennuksen ja muun raken- nelman uudis- ja korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon sekä näihin liittyvään asennustyöhön, purkamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä rakentamista kos- kevaan suunnitteluun. Lisäksi asetusta sovelletaan näitä töitä koskevan rakennus- hankkeen valmisteluun ja suunnitteluun.
Yhteinen (rakennus)työmaa Työpaikka, jolla tehdään VNa 205/2009 1 §:ssä tar- koitettua työtä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnan- taja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja.
1 JOHDANTO
1.1 Yleistä
Työturvallisuuslain 738/2002 tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuh- teita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 puolestaan täyden- tää asettamalla rakennushankkeissa sopimuskumppaneista syntyneiden osapuolien yleisiä velvollisuuksia, joiden mukaan tilaajan/rakennuttajan, suunnittelijan, urakoit- sijan ja itsenäisen työnsuorittajan on yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville, eikä muille työn vaikutuspii- rissä oleville henkilöille. Kyseistä asetusta sovelletaan laaja-alaisesti rakentami- seen sisältäen myös ylläpitotyön. Tämän dokumentin piirissä tällaisia töitä ovat mm. isojen liikenneportaalien ja leikkivälineiden pystytykset sekä rakenteiden, kuten viemäröinnin, reunatukien ja asfaltoinnin korjaukset. Näitä eivät ole mm. normaalien liikennemerkkien pystytys ja asfaltissa olevan kuopan paikkaus paikkausmassalla.
Kuva 1. Kyseessä olevien sopimusten ylläpitoprosessin sisältö lainsäätäjän näkö- kulmasta.
Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto (myöhemmin KPO) on antanut nämä turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet yleisten alueiden kadunpitäjän ja tilaajan roolissa. Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet -asiakirja on VNa 205/2009 8 §:n mukainen asiakirja, jossa tilaaja esittää sopimuskumppanilleen pal- velusopimusta koskevat turvallisuushallinnan tavoitteet ja toimenpiteet.
Asiakirja koskee kokonaisuudessaan sopimuksenmukaisia ylläpitotöitä ja se sisäl- tää ohjeita turvallisuusseurantaan ja tarkastuksiin, yhteistoimintaan ja kokouksiin, osapuolten hyväksyntää edellyttävien turvallisuussuunnitelmien käsittelyyn sekä oh- jeita töiden ajoitukseen tai erityisiä työmenetelmiä koskevia vaatimuksia, sekä tarvit- taessa ulkopuolisen työvoiman järjestämiseen liittyvät menettelyt ja työhygieenisiä mittauksia koskevat menettelyt.
1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden sekä turvallisuusasiakirjan velvoittavuus
Näitä turvallisuussääntöjä ja menettelyohjeita on noudatettava kaikissa Helsingin kaupungin ylläpitotöissä. Tässä asiakirjassa esitetyt velvoitteet ja menettelytavat koskevat niin Tilaajaa, pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa (= palve- luntuottaja), aliurakoitsijoita kuin itsenäisiä työnsuorittajia sekä muuta ulkopuolista työvoimaa.
Tämän asiakirjan lisäksi Xxxxxxx on laatinut turvallisuusasiakirjan, jossa esitetään tietoja sopimukseen kuuluvien ylläpitotöiden toteuttamiseen liittyvistä vaaroista ja haitoista. Sopimuskohtainen turvallisuusasiakirja sekä tämä turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet ovat toisiaan täydentäviä asiakirjoja.
Kaikkien sopimuksessa ylläpitotöitä tekevien tahojen on otettava huomioon turvalli- suussääntöjen ja menettelyohjeiden sekä turvallisuusasiakirjan tiedot työn suunnit- telussa, ohjaamisessa, työnjohtamisessa sekä toteuttaessa ja valvoessa töitä.
Tilaajan vaatimuksena on, että sopimuksenmukaisissa ylläpitotöissä noudatetaan nolla tapaturmaa -ajattelua.
1.3 Muut turvallisuusvaatimukset ja ohjeet
Toiminnassa tulee lisäksi noudattaa muun muassa seuraavia ohjeita:
• Helsingin Kaupungin pysyväispäätökset ja ohjeet
• Tilaajan ylläpidon tuotekortit
• Varusteiden ja kalusteiden valmistajien turvallisuusohjeet
• Erityiskohteiden turvallisuusohjeet ja pelastussuunnitelmat
Tilaajalla on oikeus antaa tarkempia turvallisuusvaatimuksia ja -ohjeita myöhemmin esim. muissa sopimuskohtaisissa asiakirjoissa. Annettujen määräysten ja ohjeiden lisäksi sopimukseen kuuluvien ulkopuolisten urakoitsijoiden, vuokratyöntekijöiden sekä kone- ja kuljetuspalvelutoimittajien on noudatettava palveluntuottajan antamia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita.
2 SOPIMUKSESSA TOIMIVAT KESKEISET TAHOT
2.1 Tilaaja
Tilaaja on sopimuskumppani, joka on tilannut työn suorituksen ja jonka osaltaan on noudatettava lainsäädännön ja Helsingin kaupungin päätöksiä, määräyksiä ja ohjei- ta toiminnassaan. Tilaajan vastuuhenkilö päivittää sopimusten mukaisten ylläpito- töiden turvallisuussääntöjä ja menettelyohjeita sekä sopimukseen annettua turvalli- suusasiakirjaa tarvittaessa vastaamaan sopimuksen tilannetta ja olosuhteita sekä mahdollisesti muuttuvia lakeja, määräyksiä, viranomaisohjeita tmv.
2.2 Palveluntuottaja
Palveluntuottaja toimii tähän sopimukseen kuuluvissa ylläpitotöissä lainsäädännön tarkoittamana pääasiallista määräysvaltaa käyttävänä työnantajana sekä vastaa päätoteuttajan velvollisuuksista palvelu- ja ylläpitosopimusten mukaisessa työssä. Palveluntuottaja laatii sopimuskohtaisen ylläpitotyötä koskevan turvallisuussuunni- telman. Suositus turvallisuussuunnitelman sisällöstä on esitetty tilaajan toimesta kappaleessa 5.4.
2.3 Ulkopuolisen ja vuokratyövoiman käyttö
Palveluntuottaja on velvollinen tarkistamaan käyttämänsä ulkopuolisen työvoiman, puitesopimustoimittajiensa ja aliurakoitsijoidensa osalta tilaajavastuulain (1233/2006) mukaisten velvoitteiden hoitamisen. Ulkopuolisen työvoiman käyttämi- sen osalta on noudatettava sopimuksia ja kaupungin pysyväispäätöksiä. Vuokratyö- voiman käytön aloittamisesta on palveluntoimittajan ilmoitettava työpaikan työterve- yshuollolle ja asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle (TTL 738/2002 3§).
Ulkopuoliselle työvoimalle, puitesopimustoimittajille ja aliurakoitsijoille asetettavat työturvallisuus- ja pätevyysvaatimukset ovat samat kuin palveluntuottajalla. Samoin heitä koskevat samat ilmoitus-, lupa- ja hyväksyttämismenettelyt kuin palveluntuot- tajaa.
2.4 Yhdyshenkilöt
Tilaajan ja palveluntuottajan ylläpitotöiden turvallisuudesta vastaavat henkilöt nime- tään. Palveluntuottajalla tulee olla tiedossa kaikkien sopimusten mukaisissa ylläpito- töissä toimivien urakoitsijoiden turvallisuudesta vastaavat henkilöt.
3 TURVALLISUUSJOHTAMINEN JA TURVALLISUUSHALLINNAN TAVOITTEET
3.1 Palveluntuottajan velvollisuudet
Palveluntuottajaa koskee pääasiallista määräysvaltaa koskevan työnantajan velvoit- teet sekä päätoteuttajaa koskevat velvoitteet. Pääasiallista määräysvaltaa koskevat velvoitteet on määritetty Työturvallisuuslain 2 luvussa: Työnantajan yleiset velvoit- teet (8–16 §). Päätoteuttajalle kuuluvat turvallisuustehtävät on määritelty lisäksi Val- tioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) rakennus- töiden osalta.
Palveluntuottajan tulee huolehtia työnantajia velvoittavan riskikartoituksen tekemi- sestä, työntekijöiden perehdyttämisestä ja lakisääteisten tarkastusten suorittamises- ta. Palveluntuottaja tarkastaa, että työntekijöillä on työn edellyttämät pätevyysvaa- timukset ja lupakirjat.
Palveluntuottajan on huolehdittava sekä työsuojelumääräysten että tilaajan antami- en vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeel- lisesta ylläpitotyön yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonku- lun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä tukikohdan ja työkohtei- den yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä.
Palveluntuottaja tekee yhteistyötä tilaajan vastuuhenkilöiden kanssa ylläpitotyön turvallisuutta koskevassa suunnittelussa ja ylläpitotyön toteuttamisessa.
Palveluntuottajan on varmistettava, että kaikki sopimusten mukaisiin ylläpitotöihin liittyvät ilmoitus- ja lupamenettelyt hoidetaan asianmukaisesti lainsäädännön sekä viranomaisten vaatimuksia ja ohjeita noudattaen.
Palveluntuottajan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia alueella tehtävien töiden yhteen- sovittamisesta ja yhteistyöstä.
Sopimusten mukaisista ylläpitotöistä laaditut turvallisuusdokumentit, kuten tarkas- tuspöytäkirjat ja työohjeet, kootaan tukikohdassa olevaan kansioon. Ne säilytetään arkistointiohjeen mukaisesti.
3.2 Ulkopuolinen työvoima ja muut urakoitsijat
Palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että kaikki tilaajan antamat turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja ohjeet välitetään myös muille sopimuksessa toimiville ura- koitsijoille. Palveluntuottajan on huolehdittava, että työhön käytetty ulkopuolinen työvoima, puitesopimustoimittajat sekä kone- ja kuljetuspalveluiden keskeiset urak- kaan osallistuvat työntekijät ovat tutustuneet tietoisia tilaajan turvallisuusvaatimuk- sista.
Työn johto ja valvonta sekä siihen liittyvät työnantajan velvollisuudet kuuluvat kun- kin työntekijän omalle työnantajalle. Kaikki osapuolet huolehtivat osaltaan lakisää- teisistä sekä sopimusasiakirjoissa asetetuista velvollisuuksistaan. Urakoitsijoiden tu- lee huolehtia turvallisuusmääräyksistä ja -ohjeista tiedottamisesta edelleen omille aliurakoitsijoilleen ja työntekijöilleen sekä valvoa osaltaan niiden noudattamista.
Jokainen urakoitsija vastaa ensisijaisesti omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Jokainen urakoitsija vastaa tahollaan käyttämiensä koneiden ja laitteiden, materiaa- lien, kemikaalien sekä työmenetelmien turvallisuudesta.
Palveluntuottajan vastuu kolmansille osapuolille sattuneista vahingoista on esitetty sopimuksissa.
3.3 Yhteinen työpaikka ja sopimusalueella tehtävät muut rakennustyöt
Työturvallisuuslaki määrittelee yhteisen työpaikan käsitteen. Palveluntuottajan tulee osoittaa turvallisuussuunnitelmassa yhteisen työpaikan menettelyt ja perehdyttää sekä saattaa ne tiedoksi urakoitsijoille.
Sopimuksissa ilmoitetuilla alueilla samanaikaisesti muiden urakoitsijoiden, tilaajan tai kolmansien osapuolten toimesta tehtävät työt ja suoritusvelvollisuus on esitetty sopimusasiakirjoissa. Urakkasuhteet on esitetty sopimusasiakirjassa.
4 TURVALLISUUSSUUNNITTELU
4.1 Yleistä
Palveluntuottajan on huolehdittava, ettei ylläpitotöistä aiheudu vaaraa työkohteessa työskenteleville, eikä muille töiden vaikutuspiirissä oleville henkilöille.
Urakoitsijoiden on informoitava teettämänsä työn aiheuttamista vaaroista ja tarpeel- lisista turvatoimista palveluntuottajalle ja muille työn vaikutuspiirissä oleville osapuo- lille. Informaatio ja tarpeellisista menettelytavoista sopiminen tulee tapahtua hyvissä ajoin ennen sellaisten töiden aloittamista, joissa koneista, aineista tai työmenetel- mistä saattaa aiheutua vaaraa.
Palveluntuottaja on omalta osaltaan velvollinen tuomaan esille mahdolliset muutos- tarpeet turvallisuuteen liittyen tilaajan vastuuhenkilöille. Lisäksi palveluntuottajan on välitettävä muuttuneet tiedot ylläpitotöihin osallistuville muille urakoitsijoille tiedoksi.
4.2 Työsuojeluorganisaatio
Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan tulee nimetä työsuojelupäällikkö, jonka tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työ- suojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuo- jeluviranomaisten kanssa. Tässä tarkoituksessa työsuojelupäällikön tehtävänä on ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoimin- nan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi. Palveluntuottaja tarkentaa menettelyt sopimusten mukaisiin töihin liittyen turvallisuussuunnitelmaan.
4.3 Työturvallisuutta koskevat suunnitelmat
Tilaaja edellyttää palveluntuottajan laativan yleisen sopimuskohtaisen turvallisuus- suunnitelman sekä tarvittaessa VNa 205/2009 tarkoittaman rakennustyön alaisista kunnossapitotöistä asetuksen mukaista tarkentuvaa turvallisuussuunnittelua (vaa- rallisiksi töiksi todettujen töiden turvallisuussuunnittelu, erityisiä turvallisuus- ja ter- veysvaaroja sisältävien töiden turvallisuussuunnittelu).
Turvallisuussuunnittelussa ja siihen liittyvissä menettelyissä tulee noudattaa turvalli- suuslainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Sopimuskohtainen turvallisuussuunni- telma on toimitettava tilaajalle tarjouksen yhteydessä. Tilaaja hyväksyy päivitetyn turvallisuussuunnitelman sopimuskatselmustilaisuudessa.
Turvallisuussuunnitelmassa ja toiminnan suunnittelussa tulee huomioida:
• tilaajan turvallisuusasiakirja sekä turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet,
• tehtävän sopimusalueen työn luonne ja työkohteisiin keskeisesti liittyvät erityis- piirteet ja toimintoympäristön olosuhteet,
• työsuojelumääräysten vaatimukset.
4.4 Turvallisuussuunnitelman sisältömalli
Turvallisuussuunnitelma ei koske palveluntuottajan omissa tiloissa tapahtuvaa työs- kentelyä, vaan on sopimuksen mukaisen urakan kohdekohtainen asiakirja turvalli- suuden hallinnasta ja menettelyistä.
Turvallisuussuunnitelman sisältö voi perustua seuraavaan otsikointiin:
1. Organisaation kuvaus
• Organisaatio ja työsuojeluorganisaatio
• Turvallisuussuunnitelman tekijä ja hyväksyjä,
• Turvallisuussuunnitelman päivittäminen
2. Vastuut ja pätevyydet
• Turvallisuusjohtaminen
• Turvallisuudesta vastaava(t) henkilö(t)
• Turvallisuus- ja työpätevyydet
• Turvallisuuteen liittyvä koulutus ja perehdyttäminen
3. Turvallisuusohjeet ja menettelyt
4. Turvallisuus- ja työsuojelutarkastukset
5. Työn toteuttamiseen liittyvät turvallisuusasiat
• Luvat, luvanvaraiset ylläpitotyöt
• Ilmoitukset
• Liikenteenjärjestelysuunnitelmat
• Varusteet ja laitteet
• Erityiskohteiden turvallisuusjärjestelyt
6. Toiminta onnettomuus- ja poikkeustilanteissa
7. Turvallisuuteen liittyvien asioiden dokumentointi
• Suunnitelmat
• Tarkastukset
• Vahinkotilanteet, vaaratilanteet
8. Turvallisuusseuranta ja auditointi
4.1 Turvallisuussuunnitelman päivittäminen
Turvallisuussuunnittelu ei ole kertaluonteista. Palveluntuottajan tulee täydentää ja päivittää laatimiaan suunnitelmia työn niin edellyttäessä. Turvallisuussuunnitelma tulee tarkistaa ja tarvittaessa päivittää vuosittain sopimuksen tilanne huomioiden. Asiakirjasta tulee löytyä sitä varten versiointitunnukset ja päivämäärä. Tilaajalla on oikeus antaa tarkempia ohjeita palveluntuottajan tekemään turvallisuussuunnitel- maan.
5 TOIMENPITEET JA MENETTELYT TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI
5.1 Työntekijöihin liittyvät menettelyt
Työssä tulee käyttää vain sellaisia työntekijöitä, jotka täyttävät työn ja tilaajan edel- lyttämät ammattitaito- ja pätevyysvaatimukset. Palveluntuottaja vastaa osaltaan käyttämänsä ulkopuolisen, vuokra- ja tilapäisen työvoiman sekä aliurakoitsijoiden osalta ammattitaito- ja pätevyysvaatimusten toteutumisesta ja riittävien turvallisuus- ohjeiden antamisesta.
Palveluntuottajan tehtävänä on huolehtia perehdyttämällä ja opastamalla, että so- pimuksenmukaisessa ylläpitotyössä työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja siitä, että he tuntevat ylläpitotyön vaara- ja haittatekijät sekä niistä aiheutuvien riskien poistamiseen tai pienentämiseen tarvittavat toimenpiteet.
Vastaavat tiedot tulee saattaa tiedoksi ulkopuoliselle työvoimalle, vuokratyövoimalle sekä kone- ja kuljetuspalveluhenkilöstölle. Jokainen urakoitsija vastaa osaltaan omien työntekijöidensä ja aliurakoitsijoidensa perehdyttämisestä työtehtäviin.
Palveluntuottajan ja urakoitsijoiden on huolehdittava työnopastuksesta ja että uuden tai työntekijöille muuten oudon työmenetelmän, kemikaalin, koneen tai työvälineen osalta omat työntekijät saavat riittävän opastuksen sekä tarvittavat käyttö- ja turval- lisuusohjeet.
Lyhyissä työsuhteissa olevat henkilöt tulee myös perehdyttää turvallisuusasioihin. Lyhyissä työsuhteissa työskentelevien henkilöiden tulee työskennellä liikennealueil- la tai muissa vaarallisiksi luokitelluissa tehtävissä aina kokeneiden ja pätevien hen- kilöiden valvonnassa.
Työnantajan velvollisuutena on lisäksi huolehtia, että työntekijä saa riittävät turvalli- suustiedot urakasta sekä työhön, koneisiin ja laitteisiin liittyvän perehdyttämisen kie- lellä, jota työntekijä hallitsee.
Annettu perehdyttäminen on dokumentoitava. Kaikki perehdyttämistiedot tulee säi- lyttää tukikohdissa ja esittää tilaajalle tai tilaajan nimeämille edustajille pyydettäes- sä.
Ylläpitotöiden työntekijöiden tulee olla selvillä mm. seuraavista:
• yhteisen työpaikan järjestystä, liikennettä, tupakointia ja avotulen käyttöä koske- vista määräyksistä
• työpaikalla tai siihen liittyvällä alueella tapahtuvaan toimintaan sisältyvistä muis- ta erityisistä vaaratekijöistä (turvallisuusasiakirja)
• menettelyistä hätä- ja onnettomuustilanteissa (mm. avun hälyttäminen, suojau- tuminen, palovartiointi, vara- ja hätäuloskäytävät)
• sähkövirran ja energian saannista (mm. kytkennät, kaapelit, jatkojohdot, vaaral- liset aineet ja paineita sisältävät putkistot)
• esiin tulleista vioista ja puutteista ilmoittamisesta
• töiden tekemisjärjestyksestä ja muutostilanteista
• yhteistyön ja toiminnan yleisistä menettelytavoista.
Työntekijöiden perehdyttämisessä on huomioitava psykososiaaliset uhka- ja väki- valtatilanteet, joita voi aiheutua esim. työkohteiden loppukäyttäjien taholta.
Palveluntuottajan johtotehtävistä ja päätoteuttajan tehtävistä huolehtivalla on oltava riittävä pätevyys ja asiantuntemus huolehtia sopimukseen kuuluvista työturvallisuus- tehtävistä. Työnjohdon tulee olla hoito- ja kunnossapitotöihin perehtynyt.
Urakoitsijoiden vakituisesti työskentelevällä henkilöstöllä tulee olla työn edellyttämät turvallisuuspätevyydet seuraavien vaatimusten mukaisesti:
• Työstä vastaavalla henkilöllä tulee olla voimassaoleva Pääkaupunkiseudun ka- tutyökortti, Tieturva II-kortti, tai muu pätevyys, jonka Liikennevirasto hyväksyy Tieturvaa vastaavaksi.
• Työskenneltäessä tie- ja katualueella tai muulla yleisen liikenteen käytössä ole- valla alueella on oltava voimassa oleva Tieturva I -koulutus
• liikenteenohjaajilla pitää olla suostumus tehtävään, sekä soveltuva liikenteenoh- jaajan koulutus ja/tai perehdytys tehtävään
• kuorma-auton kuljettajilta vaaditaan kuljetusalan ammattipätevyys
• ammattimaisesti kasvinsuojeluaineita käyttäviltä vaaditaan 26.11.2015 mennes- sä kasvinsuojeluainetutkinnon suorittamista
• tulitöitä tekevillä ja tulityöluvan myöntävillä henkilöillä on oltava tulityökortti
• rautatiealueella tai sen läheisyydessä työskenneltäessä on oltava Liikenneviras- ton vaatimat turvallisuuspätevyydet.
Tieturva 1 -koulutus vaaditaan:
• kadulla tai tiellä tienpidon tehtävissä työskentelevältä henkilöltä
• tie- ja päällysmateriaaleja kuljettavilta henkilöiltä
• työkoneiden kuljettajilta muussa kuin kertaluontoisessa työssä tie- ja katu- alueella
• muussa työssä katualueella työskenteleviltä.
Tieturva 2 -koulutus vaaditaan:
• urakan valmistelijat ja edustajat (ml. hankintakonsultit) kaduilla ja yleisillä alueilla suoritettavissa töissä
• kunnan erilaisia tie- ja katutöitä valvovat henkilöt
• koskee myös rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorina toimivia
• muut kadulla tai sen läheisyydessä tehtäviin töihin liittyvien lupien käsittelijät
• päätoteuttajan vastuuhenkilö
• työkohteen liikennejärjestelyistä vastaavat henkilöt
• muut työ- ja liikenneturvallisuustehtävistä vastaavat henkilöt
• tien- ja kadunpidon tehtävissä kadulla toimivat työnjohtajat
• henkilöt, jotka suunnittelevat työnaikaisia liikennejärjestelyjä
• muun urakoitsijan vastuunalainen henkilö.
Sähköasennustöihin liittyen vaaditaan Sähkötekninen pätevyys:
• sähköasennustöitä tekevillä tulee olla sähkötyöturvallisuuskortti
• sähkötöistä vastaavalla henkilöllä tulee olla vähintään S2-sähköpätevyys
• sähköalan yrityksellä tulee olla nimetty sähkötöiden johtaja (toimii myös työ- turvallisuudesta vastaavana henkilönä yrityksessä)
• jännitetöitä saavat tehdä vain henkilöt, joilla on voimassa oleva jännitetyö- koulutus
• työkohteessa tulee olla myös sähkötöitä tehtäessä paikalla henkilö, jolla on ensiapukoulutus.
Tilaajalla on oikeus antaa lisävaatimuksia turvallisuuspätevyyksiin liittyen myöhem- min urakan aikana tai järjestää palveluntuottajalle ja muille urakoitsijoille perehdyt- tämistilaisuuksia ja turvallisuuskoulutusta em. pätevyysvaatimusten lisäksi.
Palveluntuottajan tulee myös varmistaa, että työpaikalla on ensiaputaitoisia henkilöi- tä niin, että työvuorossa on vähintään yksi (1) ensiaputaitoinen henkilö 25 työnteki- jää kohti.
Urakoitsijat vastaavat käyttämänsä työvoiman ja aliurakoitsijoiden osalta turvalli- suus- ja tehtäväpätevyyksien toteutumisesta ja riittävien turvallisuusohjeiden anta- misesta. Palveluntuottajan on osaltaan valvottava yhteisellä työmaalla työskentele- vien urakoitsijoiden sekä heidän työntekijöidensä pätevyysvaatimusten täyttymistä.
Palveluntuottajan tulee kuvata turvallisuussuunnitelmassaan kausi- ja määräaikais- työntekijöihin sekä aliurakoitsijoihin liittyvät menettelyt pätevyyksien suhteen.
Tilaajalla on oikeus vaatia palveluntuottajaa järjestämään turvallisuuskoulutusta henkilöstölle, mikäli sopimusten mukaisten ylläpitotöiden yhteydessä on ollut turval- lisuuden kannalta vakavia turvallisuuspuutteita tai ylläpitotöiden yhteydessä on sat- tunut tapaturmia, liikenneonnettomuuksia tai vakavia vaaratilanteita.
Palveluntuottaja vastaa silloin turvallisuuskoulutuksen järjestelykustannuksista, jos tuottaja on ollut vastuussa vakavasta turvallisuuspoikkeamasta. Mahdollisten vaka- vien turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi ja koulutuksen sisällön määrittelyssä teh- dään yhteistyötä ja se tulee nähdä tilaajan ja palveluntuottajan hyvänä käytäntönä kehittää turvallisuuskulttuuria.
Urakoitsijoiden on osallistuttava omalla kustannuksellaan tilaajan tai palveluntuotta- jan järjestämään perehdyttämiseen ja turvallisuuskoulutukseen. Turvallisuuskoulu- tuksen osalta on sovittu siirtymäajasta vuoden 2015 osalta.
5.1.4 Henkilövahvuus ja henkilötunnisteet
Palveluntuottajan tulee ilmoittaa sopimuksenmukainen resurssitilanne kuukausittain työmaakokouksissa.
Sopimusten mukaisissa ylläpitotöissä työskentelevillä on oltava mukana kuvallinen henkilötunniste, josta käy ilmi henkilön nimen (ja syntymäajan) lisäksi työnantajan nimi ja y-tunnus ja se, onko kyseessä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja. Henkilötunnisteen ei tarvitse olla kuvallinen kausityöntekijöillä (esim. kesätyöt) ja muissa lyhyissä työsuhteissa työskentelevillä.
Palveluntuottajan tulee huomioida rajatulla työmaa-alueella liikkuvien työntekijöiden osalta kuvallinen henkilötunniste, josta käy ilmi henkilön nimen (ja syntymäajan) li- säksi henkilökohtainen veronumero sekä työnantajan nimi ja y-tunnus ja se, onko kyseessä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja. Yksittäisillä rakennustyökohteilla kuvallisen henkilötunnisteen tulee olla esillä ja se vaaditaan myös määräaikaisilta työntekijöiltä.
Työnantajien tulee noudattaa hyviä henkilöstöjohtamisen periaatteita, avoimuutta ja yhteistoiminnallista menettelyä. Heillä pitää olla työsuojelun toimintaohjelma ja - suunnitelma, mitkä sisältävät työturvallisuutta, työhyvinvointia ja työkyvyn ylläpitoa koskevat toimenpideohjelmat. Työnantajilla tulee olla päihdeohjelma.
5.1.6 Henkilönsuojainten ja varoitusvaatetuksen käyttö
Palveluntuottajan tulee varmistaa, että ylläpitotyössä ja mahdollisesti rakentamiseen rinnastettavassa kunnossapitotyössä noudatetaan voimassa olevia työntekijöiden suojaamista koskevia asetuksia ja työsuojelumääräyksiä. Vastuu käsittää myös työssä käytettävien aineiden ja materiaalien osalta ympäristön suojelun huomioon- ottamisen.
Työnantajan on valittava henkilönsuojaimet työntekijän turvallisuudelle ja terveydel- le aiheutuvien vaarojen tunnistamisen ja niiden merkityksen arvioinnin perusteella.
Työssä käytettävien henkilökohtaisten turvavarusteiden tulee aina olla CE- hyväksyttyjä. Henkilönsuojaimia tulee olla riittävästi, niiden tulee olla tarkoitukseen soveltuvia ja henkilöstön tulee olla perehdytetty niiden käyttöön.
Työntekijöillä on oltava päällä vähintään:
• varoitusvaatetus, jonka suojausluokka on 2. tai 3.
• xxxx xxxxxxxxxxxx turvajalkineet
• työn ja työolosuhteiden edellyttämät muut henkilökohtaiset suojavälineet (suoja- kypärä, silmäsuojain, hengityssuojain, kuulonsuojaimet, polvisuojaimet, pelas- tusliivit, muu suojavaatetus ja -varustus (esim. kasvinsuojelutyössä)).
• työnantajan on annettava työntekijöille käyttöön suojalasit niissä töissä, joissa on merkittävä silmätapaturmanvaara.
Liikennealueilla työskennellessä tulee ottaa huomioon varoitusvaatetuksesta anne- tun standardin (SFS-EN 471:1994 tai SFS-EN ISO 20471) vaatimukset (huom. luo- kitus 1–3, jossa luokka 3 vaativin). Liikenteen ohjauksessa ym. vastaavassa työssä käytetään luokan 3 varoitusvaatetusta ja muissa tiellä tehtävissä töissä luokka 2.
Kypärää tulee käyttää kaikissa sellaisissa ylläpitotöissä töissä, joissa on putoamis- vaara tai vaara, että työntekijän päälle voi pudota tai lentää esimerkiksi rakenteen tai kasvillisuuden osia. Esimerkkejä tällaisista töistä ovat mm. puiden hoitotyöt maasta käsin tai nostokorista, puiden kaataminen ja suurten kaivantojen lähellä työskentely.
Käytettäessä valjastyyppistä turvavyötä köysineen on käytettävä itsetoimivalla pi- tuuden säätimellä varustettua varmistusköyttä, jos köyden pituutta joudutaan jatku- vasti säätämään.
Henkilökohtaisten suojainten käytöstä kieltäytyminen johtaa henkilön poistamiseen työtyökohteesta/tehtävistä.
5.2 Ilmoitukset ja luvat
Palveluntuottajan tulee huolehtia esimerkiksi seuraavat ilmoitukset tehtäväksi nou- dattaen niistä erikseen annettuja määräyksiä ja ohjeita:
• ilmoitukset ASA–rekisteriin (syöpävaarallisille aineille altistuneet) Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yksikköön
• ilmoitukset nuorista työntekijöistä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yksikköön
• ilmoitukset työsuojeluviranomaisten työsuojelutarkastuksista työsuojelupäälliköl- le ja -valtuutetulle.
Palveluntuottajan ja ulkopuolisen työvoiman tulee sopimuksen mukaisiin töihin hankkia asianmukaiset luvat noudattaen muun muassa Lupayksikön antamia eril- lismääräyksiä. Palvelusopimuksessa ja ylläpitosopimuksessa on mainittu: sopimus- alueen hallintaan, toiminnan järjestelyyn ja huoltoon liittyvien lupien hankkiminen ja ilmoitusten tekeminen, kuten mahdollisesti tarvittavat vuoro-, yö- ja pyhätyöluvat, kaivuluvat, tilapäiset liikennejärjestelyluvat, rakennusvalvontaviranomaisten edellyt- tämät luvat ja ilmoitukset sekä ympäristölainsäädännöstä aiheutuvat ilmoitukset.
Helsingin kaupungin rakennusviraston palveluosasto (PAO) myöntää luvat yleisillä alueilla tapahtuvaan maankäyttöön. Näitä lupia ovat mm. katutyöluvat ja sijoituslu- vat. Katutyölupa tarvitaan kaivutöihin, liikennealueen vuokraukseen tai rakennus- työmaavuokraukseen. Lisäksi kaikkiin katutyölupahakemuksiin on liitettävä tilapäis- ten liikennejärjestelyjen suunnitelma.
Kaivuilmoitus on tehtävä aina, kun kaivetaan Helsingin kaupungin omistamalla ylei- sellä alueella. Jos työalue sijaitsee liikenteellisesti merkittävällä alueella ja kaivan- non pituus ylittää 40 metriä, on kaivuilmoituksen liitteeksi laadittava haittojen hallin- tasuunnitelma.
Rakennusvirastolta on vuokrattava liikennealuetta, jos kadulla tai jalkakäytävällä tehtävä työ sulkee aluetta pois yleisestä käytöstä. Rakennusvirastosta on haettava lupa yleisten alueiden vuokraamiseen rakennustyötä varten, kun katu- tai puisto- aluetta joudutaan aitaamaan työmaa-alueeksi.
Sijoituslupaa vaativat maan alle tai näkyvään ympäristöön sijoitettavat pysyväis- luonteiset johdot, rakenteet ja laitteet. Sijoitussuostumus annetaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palveleville johdoille, kaapeleille, putkille tai niihin liittyville laitteille. Vaik- ka kohteelle jouduttaisiin hakemaan rakennusvalvontavirastosta rakennus- tai toi- menpidelupa, tarvitaan myös sijoituslupa tai -suostumus.
Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle on tehtävä ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 §:n mukainen kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua tai tärinää aiheutta- vasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryh- tymistä tai toiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen tätä ajankohtaa. Palveluntuottajan on myös huolehdittava tiedottamisesta ympäristön asukkaille.
Toiminta työkohteissa voi vaatia toiminnan laajuudesta johtuen ympäristönsuojelu- lain mukaisen ympäristöluvan. Luvan tarpeen voi varmistaa kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselta alueellisesta aluehallintovirastosta (AVI) ja alueellisesta elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY).
Alueen pelastusviranomainen valvoo polttoaineiden ja muiden kemikaalien varas- tointia. Varastoitavan polttonesteen ja muiden kemikaalien määristä riippuen toimin- ta voi vaatia myös kemikaali-ilmoituksen tekemistä alueen pelastusviranomaiselle.
Sopimuksen mukaisia ylläpitotöitä koskevia lupia ja ilmoituksia ovat mm.:
• Päällystystyön luvat (myös rakenteiden kunnossapitotöihin)
• Lupa tilapäisiin liikennejärjestelyihin
• Ilmoitus työalueen sisällä olevasta raitiovaunureitistä
• Tilapäinen melu, tärinä ja poikkeukselliset tilanteet
• Nostotyölupa
• Maisematyölupa (esim. puiden kaatolupa)
• Tulityölupa
• Vesityölupa
• Häiriötä tuottavien lintujen poistoon anotaan lupa Suomen Riistakeskukselta
• Metsästystyöstä eli ampumisesta ruuti- tai jousiaseella sekä ajoverkkopyynnistä tehdään ilmoitus Poliisin johtokeskukseen ennen työhön ryhtymistä.
• Palveluntuottaja tekee metsästyksestä myös saalisilmoituksen.
• Lisäksi tarpeen mukaan haetaan poikkeuslupa metsästyskauden ulkopuolella tehtävään metsästykseen. Palvelun tuottaja osallistuu lisäksi metsästyslupa- asioiden valmisteluun.
Välittömistä korjaustöistä tulee ilmoittaa lupayksikköön myös jälkikäteen. Asioiden käsittelyä varten on käytössä tilaajan lupajärjestelmä (Winkki).
5.3 Työnaikaiset liikenteen järjestelyt ja liikenneturvallisuus
Palveluntuottajan ja urakoitsijoiden on huolehdittava työssään tarpeellisista liikenne- järjestelyistä, varoitusmerkinnöistä ja suojaustoimenpiteistä.
Työnaikaisten liikenteenjärjestelyiden suunnittelussa tulee noudattaa:
• Tieliikennelakia (267/1981)
• Tieliikenneasetusta (182/1982)
• Esteettömän rakentamisen ohjeet (SuRaKu): Esteettömän ympäristön suunnitte- luohjekortti 8, tilapäiset liikennejärjestelyt -ohje
• Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla -ohjetta (PKS- kaupungit, Oiva Akatemia 1.4.2014)
• Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella -ohjetta (Suomen Kuntatekniikan yhdis- tys ry, SKTY 1/2013)
• Liikennemerkkien käyttö kaduilla -ohjetta (Kuntaliitto, 2012)
• Tieturva-koulutusaineiston ohjeita.
Tilapäisistä liikennejärjestelyistä laaditaan suunnitelma aina, kun työskennellään ka- tualueella. Palveluntuottaja laatii tai huolehtii laadittavaksi tilapäisten liikennejärjes- telyiden toteutussuunnitelmat tilaajan ohjeiden ja työkohteesta tehdyn riskienarvi- oinnin pohjalta. Toteutussuunnitelma on hyväksytettävä tilaajalla tai hänen ni- meämillä edustajilla.
Suunnitelman tilapäisistä liikennejärjestelyistä laaditaan mm. seuraavissa tapauk- sissa:
• vuosittain toistuvien tapahtumien tilapäisten liikennejärjestelyjen hoito (ks. Katu- jen ja puistojen ylläpidon työohjelma, luku 3.3)
• ylläpitotehtävien vaatima tilapäisten liikennejärjestelyjen hoito
Palveluntuottajan on huolehdittava, että työkohteeseen rajoittuvien kiinteistöjen pe- lastustiet ovat katualueen osalta aina ajokunnossa. Ajotiet, purku- ja lastauspaikat on suunniteltava kuormituksen suuruuden ja laadun vaatimusten mukaisiksi.
Raitiotie- ja metroratojen läheisyydessä tulee huomioida HKL:n turvallisuusvaati- mukset ja ohjeet. Maantie- ja rata-alueen läheisyydessä työskenneltäessä tulee olla tietoinen ja huomioida Liikenneviraston vaatimukset turvallisuuden suhteen. Rauta- tiealueella liikkuminen, työnteko tai kaluston ulottuminen rautatielle on ehdottomasti kielletty.
5.4 Työskentelyalueet
Työskentelyalueet tulee erottaa liikenteestä liikennejärjestelyjen suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Käytettävistä sulkulaitteista, aidoista yms. tulee ilmetä palvelunto- teuttajan yhteystiedot.
Tilaaja edellyttää seuraavaa:
• työkohteessa, jossa tehdään rakentamiseen rinnastettavaa kunnossapitotyötä tai kyseessä on pidempi aikainen rajattu ylläpitotyön kohde, on työkohteen rajal- le asetettava info-taulu, josta ilmenee työkohde, tilaaja/rakennuttaja, palvelun- tuottaja/päätoteuttaja ja työn kesto.
• lisäksi kyseiset työkohteet aidataan tarkoituksenmukaisesti
• jätteiden keräys ja kuljetus hoidetaan asianmukaisesti
• työkohteeseen järjestetään riittävät palontorjuntavalmiudet
• tarvittaessa laaditaan pelisäännöt siisteyden ja järjestyksen ylläpidosta.
Myös lyhytkestoisessa työssä tulee merkitä työalue ja ottaa huomioon lain edellyt- tämä huolellisuus ja varovaisuus etenkin silloin, kun toimitaan tiellä tai kadulla teh- tävissä töissä liikennesääntöihin liittyvien poikkeussääntöjen mukaan.
5.5 Varottavat muut osapuolet, rakenteet ja herkät alueet
Palveluntuottajan ja urakoitsijoiden on huolehdittava, ettei heidän työstään aiheudu vaaraa tai haittaa työn ulkopuolisille henkilöille tai heidän omaisuudelleen. Työs- kenneltäessä on varottava läheisyydessä olevia rakennuksia, rakennelmia, raja- merkkejä, teitä ja katuja. Samoin on varottava eläimiä, kasvillisuutta, erityiseen hoi- toon otettuja puita sekä luonnonsuojelullisesti tai muinaishistoriallisesti arvokkaita kohteita.
Tehtävässä työssä on varmistettava ennen töiden aloittamista työalueella olevien johtojen, putkien ja kaapeleiden tai muiden suojattavien rakenteiden ja rakennelmi- en tai tärkeiden suojeltavien kohteiden sijainti sekä huolehdittava näiden suojaami- sesta tai mahdollisesta työnaikaisesta siirtämisestä. Siirtomahdollisuus on selvitet- tävä aina ko. rakenteen tai rakennelman omistajan sekä tarvittaessa tilaajan kans- sa.
5.6 Työkohteen ja ympäristön siisteys ja järjestys
Palveluntuottajalle ja urakoitsijoille kuuluu työstä johtuva ympäristön puhtaanapito. Ylläpitotyöt on aina pyrittävää järjestämään siten, että ympäristölle ei aiheudu tar- peettomia likaantumisesta aiheutuvia haittavaikutuksia.
Työssä on noudatettava hyvää järjestystä ja siisteyttä sekä huolehdittava osaltaan jätteiden keräyksestä niille osoitettuihin pisteisiin tai astioihin. Jätevedet on johdet- tava kunnan yleiseen viemäriin tai umpisäiliöön. Työkoneiden renkaat on tarvittaes- sa pestävä ennen kuin koneet siirtyvät katualueelle.
Työssä tulee noudattaa Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä.
5.7 Töiden ajoittaminen
Työaikarajoitteet ymv. on esitetty sopimuskohtaisissa ehdoissa. Muun muassa työ- suojeluviranomaiselta haetaan yötyötä koskevat poikkeusluvat sekä tehdään hätä- työtä koskevat ilmoitukset. Hätätyöilmoituksen mukana on oltava pääluottamusmie- hen lausunto.
5.8 Käytettävät koneet ja laitteet
Ylläpitotyössä käytettävien maantieliikenteen ajoneuvojen on oltava liikenteeseen soveltuvia ja rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallisia sekä ajoneuvoja koskevien säännösten mukaisia. Tie- ja katualueilla sekä muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on työkoneiden erotuttava muusta liiken- teestä. Ajoneuvon rakenne, varusteet ja ulkopuolinen muoto eivät saa aiheuttaa vaaraa.
Ajoneuvon omistaja (luovuttaessaan varmistaa ja huolehtii korjauksista sekä huol- loista) sekä ajoneuvon kuljettaja (ilmoitusvelvollisuus vioista, joita ei voi itse korjata) ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on liikennekelpoinen (Ajoneuvolaki 1090/2002).
Työkoneiden havaittavuuteen ja varusteisiin liittyviä vaatimuksia on esitetty:
• Ajoneuvolaissa (2002/1090) on säädetty yleisesti turvallisuusvaatimuksista (esim. 4§).
• Tieliikennelaissa (3.4.1981/267) todetaan tienpitoajoneuvon kohtaamisesta, ohit- tamisesta ja sitä koskevista poikkeussaannoista
• Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (2006/274) on säädetty ajoneuvo- jen varoitusvalaisimista sekä traktorien, moottorityökoneiden ja maastoajoneuvo- jen, niiden perävaunujen sekä hinattavien laitteiden rakenteesta ja varusteista.
• Heijastavista ääriviivamerkinnöistä säädetään Trafin tieliikenneohjeessa (TRAFI/384/00.00.00.00/0000)
Suomen lainsäädännössä esiintyy usein viittauksia direktiiveihin ja niissä esitettyihin vaatimuksiin. Huomattavaa on, että direktiivit koskevat kaikkia ajoneuvoja ja niiden valaisimia. Tienpitoajoneuvojen varoitus- ja huomiovalaisimille ei ole määritelty omia direktiivejä.
Ajoneuvojen valaisimiin, heijastimiin ja muihin havaittavuuden kannalta olennaisiin vaatimuksiin otetaan kantaa muun muassa seuraavissa EU -direktiiveissä:
• 76/756/ETY ja sen muutosdirektiivit (7 kpl)
• 76/757/ETY ja sen muutosdirektiivit (1 kpl)
• 76/758/ETY ja sen muutosdirektiivit (2 kpl)
Työkoneiden yms. säilytykseen, tankkaukseen ja huoltoon käytettävät alueet on ol- tava siihen käyttöön tarkoitettuja ja lain- ja kaupungin vaatimusten mukaisesti suo- jattuja (huomioitava Helsingin ympäristönsuojelumääräykset). Polttoainesäiliön täyt- tö tukikohdissa on kielletty, ellei säiliötä ole varustettu ylitäytönestolaitteella.
Tärkeällä pohjavesialueella saa työkoneiden polttoainetankeissa olevan polttoai- neen lisäksi säilyttää erillisessä säiliössä kerrallaan yhteensä enintään 2000 litraa polttonesteitä. Säiliön on oltava kiinteällä suoja-altaalla varustettu. Säiliö on varus- tettava laponestolla. Säiliön täyttöventtiilin tai siirtopumpun on oltava lukittuna työ- ajan ulkopuolella ja tarvittaessa muulloinkin asiattoman käytön estämiseksi. Säiliö on lisäksi sijoitettava tiiviille, polttonesteitä läpäisemättömälle alustalle. Tankkaus- paikan on oltava tiiviiksi pinnoitettu ja tankkauspaikalla on oltava saatavissa imey- tysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Toi- minnassa on noudatettava kaupungin ympäristösuojelun ohjeita.
Koneiden ja laitteiden tankkaamisen, asennuksen, käytön ja huollon yhteydessä on estettävä öljyn tms. pääsy maaperään. Palveluntuottajan tulee varmistaa mm. että tukikohdassa tai työkohteessa on öljyn imeyttämisainetta vahinkojen varalle ensitor- juntaan.
5.9 Kemikaalien käyttö
Palveluntuottaja vastaa, että kemikaaliluettelo ja kemikaalien käyttöturvallisuus- tiedotteet ovat työntekijöiden nähtävillä (asetus kemiallisista tekijöistä työssä). Pyy- dettäessä ne on toimitettava tilaajalle tai tilaajan nimeämälle edustajalle.
Kasvinsuojeluaineiden (mm. torjunta-aineet ja lannoitteet), maalien, öljyjen, poltto- nesteiden, bitumiliuosten ja liuottimien käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta. Polttonesteet ja muut kemikaalit on säilytettävä tiiviissä niille tarkoitetuissa astioissa. Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi tilojen on oltava viranomaismääräysten mukaisia ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukäteen palveluntuottajan nimeämän suojelujohtajan tai muun kemikaaliturvallisuudesta vastaavan henkilön kanssa. Kemikaalien pääs- täminen maahan tai veteen on kielletty. Tarvittaessa on huomioitava räjähdysvaa- rallisia tiloja koskevat ATEX -määräykset ja laatia räjähdyssuojausasiakirjat sekä huolehtia niiden ajankohtaisuudesta.
Käytössä olevien siirrettävien säiliöiden tulee olla huollettuja ja hyväkuntoisia sekä suunniteltu tuki- ja työkohteiden käyttöolosuhteisiin. Säiliön tulee täyttää sille asete- tut vaatimukset. Säiliön ulkopuolella esitetyissä kilpitiedoissa tulee ilmetä säiliön sal- littu käyttötarkoitus. Kun siirrettävä säiliö sijoitetaan maastoon, on otettava huomi- oon seuraavat asiat:
• etäisyys rakennuksesta ja toisesta säiliöstä ≥ 1 m
• etäisyys ojasta ja vesistöstä riittävä
• kantava alusta riittävän kestävä
• säiliö on irti alustasta > 100 mm
• säiliön ympärillä ei ole kasvillisuutta tai muuta palavaa materiaalia
• vuototilanteiden varalta suoja-allas, kaksivaippainen säiliö tai kemikaaleja lä- päisemätön alusta.
Jos säiliötä käytetään kuljetukseen eli siirretään sitä tyhjentämättä ja puhdistamatta yleisillä teillä tai katualueilla, sen tulee täyttää palavan nesteen varastointimääräys- ten lisäksi vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädännön vaatimukset. Muiden vesis- tön, pohjaveden tai ympäristön pilaantumisvaaraa aiheuttavien kemikaalien säilyt- täminen on järjestettävä lain ja kaupungin ympäristömääräysten mukaisesti.
5.10 Varautuminen vaara- ja onnettomuustilanteita varten
Palveluntuottaja on velvollinen kiinteistön pelastussuunnitelmassa selvittämään ja esittämään tukikohdan pelastusreitit sekä toimintaohjeet vaara- ja onnettomuustilan- teiden varalle. Turvallisuussuunnitelmassa esitetään ylläpitotyöhön ja työkohteissa tapahtuva varautuminen vaara- ja onnettomuustilanteisiin liittyen.
Palveluntuottajan velvoitteena on informoida pelastusviranomaisia pelastusreiteistä, jos työkohteeseen opastamiseen ei riitä tie- ja katuosoite. Urakoitsijoilla tulee olla riittävästi ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä ja ensiaputarvikkeita tulee olla saatavilla.
Palveluntuottajan tulee laatia suunnitelmat vahinkotapausten varalle ja varmistaa mm. että tukikohdassa tai työkohteessa on riittävät menettelyt ja välineet työtapa- turmien, kemikaalivahinkojen tai kone- ja laiterikkojen varalle ensitorjuntaan.
Esimerkiksi jos öljyä tmv. kuitenkin vahinkotapauksessa pääsee valumaan maahan, on saastunut maa heti poistettava ja ilmoitettava asiasta palo- ja pelastusviranomai- selle sekä tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi on huolehdittava pi- laantuneen maan asianmukaisesta jatkokäsittelystä.
Onnettomuus- tai tapaturmatilanteista tiedotetaan asianmukaisten tahojen lisäksi ti- laajaa. Tiedottamisesta vastaa päätoteuttajan turvallisuusasioista vastaava henkilö. Tiedottaminen toteutetaan Helsingin kaupungin tiedottamiskäytäntöjen mukaisesti. Turvallisuuteen liittyvässä tiedottamisessa käytetään Helsingin kaupungin kriisitie- dottamisen ohjetta.
5.11 Työhygieenisiä mittauksia koskevat menettelyt
Palveluntuottaja vastaa siitä, että työhygienian tasoa seurataan järjestelmällisesti ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi järjestää ilman epäpuhtauden mit- taamisen ja haitan poistamisen. Poikkeamista informoidaan välittömästi tilaajan edustajana toimivaa.
6 KESKEISET YHTEENSOVITTAMISEN JA YHTEISTOIMINNAN MENETTELYT
6.1 Turvallisuusasioihin liittyvä tiedonkulku ja tiedottaminen
Palveluntuottajan tulee varmistaa tiedonkulku turvallisuusasioissa, jotta muut osa- puolet saavat tarpeelliset tiedot ja ohjeet työhön liittyvistä vaaroista ja haitoista. Tie- donkulkuun liittyviä vaatimuksia ja menettelyohjeita on kuvattu lisäksi asiakirjan muissa kohdissa. Tilaaja edellyttää, että turvallisuusasioita käsitellään aina työtek- nisten asioiden lisäksi kokouksissa.
6.2 Samanaikaisesti ja/tai peräkkäin tehtävien töiden turvallisuuden varmistaminen
Palveluntuottaja huolehtii sopimusten mukaisten ylläpitotöiden ja niitä koskevien suunnitelmien yhteensovittamisesta turvallisuuden varmistamiseksi. Urakoitsijan tu- lee turvallisuussuunnittelullaan ja siihen liittyvällä riskien¬arvioinnilla varmistaa sa- manaikaisesti ja/tai peräkkäin tehtävien töiden tai työvaiheiden turvallinen toteutus ja yhteensovittaminen. Huomioitavia asioita ovat riittävä tiedonkulku eri sopimuksiin tai urakoihin kuuluvien töiden tai työvaiheiden välillä.
6.3 Muut yhteistoimintamenettelyt
Samalla alueella toteutettavista muista sopimusten mukaisiin töihin vaikuttavista töistä kadunpitäjä informoi palveluntuottajaa ja tarvittaessa yhteen sovittaa työt näil- tä osin yhteistoiminnassa muiden tahojen kanssa. Palveluntuottajan velvollisuutena on ilmoittaa tilaajalle muiden osapuolten toimintaan liittyvistä turvallisuuspuutteista.
7 TURVALLISUUSSEURANTA JA -TARKASTUKSET
7.1 Työnantajia velvoittavat riskikartoitukset
Palveluntuottajan tulee huolehtia työnantajia velvoittavien riskikartoitusten tekemi- sestä sekä päivittää ja täydentää riskienhallintasuunnitelmaansa (uusien vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen, riskien uudelleen arviointi ja toimenpiteiden suunnit- telu) määrävälein.
Ylläpitotyön riskikartoituksiin ja riskianalyysien tekemiseen löytyy mm. Käyttöohje Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä (Liikennevirasto 3067/090
/2012) sekä yleisiä riskikarttoja tiestön hoidon palvelusopimuksiin liittyen riskien tunnistamiseen, joita voi soveltaa kaupunkien ja kuntien riskienhallintaan (TIEH 30/2009).
7.2 Turvallisuusdokumenttien ylläpito
Palveluntuottajan tulee ylläpitää turvallisuusmääräysten mukaisia tiedostoja omasta turvallisuustoiminnastaan sekä sopimusten mukaisten töiden turvallisuuteen liittyvis- tä asioista, kuten suunnitelmat, tarkastukset ja perehdyttäminen. Tilaajalla tai tilaa- jan nimeämällä edustajalla on oikeus nähdä pyydettäessä aineistot.
7.3 Turvallisuusseurannan menettelyt
7.3.1 Lakisääteiset tarkastukset
Palveluntuottajan tulee huolehtia lakisääteisten tarkastusten suorittamisesta. Palve- luntuottaja kuvaa turvallisuusseurannan menettelyt turvallisuussuunnitelmassaan.
Palveluntuottajan on varmistettava, että:
• kaikki säädöksissä vaaditut tarkastukset tehdään ajallaan ja huolellisesti
• tarkastajilla on tarpeellinen ammattitaito
• tarkastuksista laaditaan asianmukaiset pöytäkirjat
• tarkastuksissa havaitut työturvallisuutta vaarantavat puutteet korjataan välittö- mästi
• muille puutteille annetaan määräaika korjausten tekoon ja nimetään siitä vas- taava henkilö.
Palveluntuottajan tulee sopimuksen aikana tehdä säännöllisesti seuraavat tarkas- tukset (Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamises- ta 403/2008):
• koneiden, laitteiden ja muiden työvälineiden tulee olla asianmukaisesti tarkastet- tuja ja työsuojelumääräysten mukaisia,
• työkohteen liikennejärjestelyt tarkastetaan joko viikoittaisten kunnossapitotarkas- tusten yhteydessä tai liikenteen hoidosta vastaavien henkilöiden toimesta sään- nöllisesti erillisinä liikennejärjestelyjen tarkastuksina,
• viikoittaiset kunnossapitotarkastukset on toteutettava niissä yksittäisissä raken- nustyökohteissa, joita saattaa ilmetä ylläpitourakassa. Kyseisissä tarkastuksissa havainnoidaan mm. työkohteiden yleisjärjestys, liikenneturvallisuus, suojaami- nen, valaistus ym. turvallisuuteen vaikuttavat seikat.
Liikennejärjestelyjen toimivuus työkohteissa ja yksittäisissä rakennustyökohteissa tulee tarkastaa myös pimeässä tai hämärässä. Tarkastuksia tekevät palveluntuotta- jan turvallisuusasioista vastaava henkilö sekä työnjohtoon kuuluvat henkilöt yhdes- sä työntekijöiden edustajan kanssa (työsuojeluasiamies tai -valtuutettu).
Sopimuksenmukaisiin mittauksiin kuuluvat myös päivittäiset ja viikoittaiset toiminnal- listen alueiden ja toimintavälineiden tarkastukset. Toiminnallisten alueiden (leikki- paikat ja -puistot, skeittialueet, urheilualueet) toimintavälineiden tilanne tarkastetaan KuTu-lain (laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta, 75/2004) mukaisesti ja tuotekortissa ”Varusteiden ja kalusteiden hoito” esitetyn mukaisesti.
Leikkivälineiden tarkastamisen tekevät ne työntekijät, joilla on leikkivälineiden toi- minnallisen tarkastamisen pätevyys.
Palveluntuottajan tulee raportoida KuTu-lain mukaisesti tilaajalle toiminta-alueiden ja niillä olevien toimintavälineiden turvallisuuspoikkeamista. Raportoinnin tulee olla säännöllistä ja se tehdään tarkoituksen mukaisella lomakkeella (Turvallisuuspakki). Raportointi voidaan myös tehdä esim. päiväkirjaan. Vakavista tapauksista tulee il- moittaa viipymättä tilaajan vastuuhenkilölle. Lisäksi vakavista tapauksista on tehtä- vä erillinen selvitys tapahtumapäivänä.
Tilaajan edustajille ja valvojille on varattava tilaisuus halutessaan osallistua näihin yllämainittuihin tarkastuksiin.
7.3.2 Koneiden ja laitteiden tarkastukset
Urakassa käytettävien koneiden ja laitteiden kunto sekä soveltuvuus varmistetaan kulloinkin kyseessä oleviin käyttötarkoituksiin (VNa 403/2008). Palveluntuottaja vas- taa siitä, että koneille, laitteille, teline- ja nostokalustolle sekä nostoapuvälineille tehdään lakisääteiset vastaanotto-, määräaikais- ja käyttöönottotarkastukset.
Ylläpitotöissä käytettävien ajoneuvojen, koneiden, nostureiden ja muiden nostolait- teiden, nostoapuvälineiden, telineiden, siirrettävien muottien, väliaikaisten tukien, henkilönsuojaimien ja muiden laitteiden rakenne ja kunto on todettava käyttötarkoi- tukseen sopiviksi ja niitä koskevien vaatimusten mukaisiksi. Tehdyt tarkastukset do- kumentoidaan.
Yleisen liikenteen käytössä olevilla tie- ja katualueilla tai niiden läheisyydessä työs- kentelevien ajoneuvojen ja koneiden havaittavuus tarkastetaan vastaanottotarkas- tuksen yhteydessä. Työ-, suoja- ja tukitelineille, niille johtaville kulkusilloille sekä nostolaitteille ja nostoapuvälineille on tehtävä käyttöönottotarkastukset ennen niiden ottamista käyttöön.
Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan ylläpitotöissä käytettävien ajoneu- vojen ns. ajoon lähtötarkastuksen, jossa havainnoi varoitusvalaisimien, peruutushä- lyttimen, lamppujen ja heijasteiden kunnon ja ehjyyden.
7.3.3 Tukikohta- ja varastoalueen kunnossapitotarkastukset
Palveluntuottaja huolehtii määrävälein tehtävien kunnossapitotarkastusten tekemi- sestä. Kunnossapitotarkastukset voidaan tehdä Turvallisuus-mittarilla. Palveluntuot- tajan tulee nimetä Turvallisuus-mittauksista vastaava henkilö turvallisuussuunnitel- massaan.
7.3.4 Turvallisuuspoikkeamien käsittely
Palveluntuottajan tulee dokumentoida kaikki ylläpitotöiden aikana sattuneet vakavat turvallisuuspoikkeamat (työtapaturmat, onnettomuudet kolmansien osapuolien kes-
ken tai ympäristöonnettomuudet sekä vakavat vaaratilanteet työntekijöille, kolman- sille osapuolille, liikenteelle ja ympäristölle).
Palveluntuottaja huolehtii, että vakavista tapaturmista tehdään välittömästi ilmoituk- set Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yksikköön, Poliisille ja työsuojelupäällikölle ja -valtuutetulle. Sähkötapaturmista tehdään ilmoitus myös Turvatekniikan keskukseen.
Palveluntuottajan on huolehdittava, että yleiselle liikenteelle ja ympäristölle sattu- neet vakavat vaaratilanteet sekä liikenne- ja ympäristövahingot dokumentoidaan poikkeamalomakkeelle ja tutkitaan. Lisäksi palveluntuottaja huolehtii siitä, että tur- vallisuuspoikkeamat (tapaturmat sekä vaara- ja vahinkotilanteet) käsitellään.
Tilaajan ja tilaajan nimeämillä edustajilla, kuten valvojalla on oikeus milloin tahansa tehdä turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia työkohteissa ja puuttua työssä esiintyviin vaaroihin ja riskeihin sekä turvallisuuspuutteisiin. Tilaaja tai tilaajan edustajat voivat antaa suoraan määräyksiä palveluntuottajalle ja urakoitsijoille sekä asettaa esim. määräajan ja sanktion turvallisuutta vaarantavien laiminlyöntien korjaamiseksi. Jos laiminlyöntiä ei korjata annetussa määräajassa, tilaaja tai tilaajan nimeämät edusta- jat voivat keskeyttää työn ja antaa asian työsuojeluviranomaisten käsiteltäväksi. Heillä on oikeus välittömästi keskeyttää työt, mikäli on ilmeistä, että kysymyksessä on tilanne, josta voi aiheutua välitöntä vaaraa työntekijöille, ulkopuolisille henkilöille tai liikenteelle.
Tilaajan tai tilaajan edustajan tai liikenteen valvojan (Poliisin lisäksi muita liikenteen- valvojia ovat esim. Tulli- ja rajaviranomaiset) esille tuoma liikenneturvallisuutta vaa- rantava puute on korjattava välittömästi, samoin puute, joka voi aiheuttaa vaaraa tai vakavaa haittaa muille työkohteen vaikutuspiirissä oleville osapuolille.
Liikenteenjärjestelytehtävien ja turvallisuusvelvoitteiden tai ympäristövaatimusten laiminlyöntien seuraamukset on esitetty sopimuksessa/ työohjelmassa.
8 ERITYISIÄ YLLÄPITOTYÖN MENETELMIÄ KOSKEVAT OHJEET
8.1 Yleiset periaatteet
Palveluntuottaja huolehtii, että vaarallisista töistä ja työvaiheista laaditaan riskienar- viointiin perustuvat kirjalliset suunnitelmat (esim. työohjeet) ennen töiden aloittamis- ta. Urakoitsijoiden tulee huomioida noudatettavaksi melun, tärinän ja pölyn osalta Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun määräykset.
8.2 Putoamissuojausten järjestäminen
Korkealla tehtävän työskentelyn turvallisuusvaatimuksissa on huomioitava VNa 403/2008 luku 4. Putoamisvaarallisista töistä on laadittava kirjalliset suunnitelmat. Suunnitelmissa otetaan huomioon sekä työntekijöiden mahdolliset putoamisvaarat että putoavien ja kaatuvien esineiden aiheuttamat vaarat.
Mikäli työntekijöiden putoamisvaaraa ei voida torjua teknisellä keinolla, esim. suoja- kaiteilla, tulee korkealla työskenneltäessä käyttää turvavaljaita. Myös suojakaiteiden ylläpitotyössä (esim. penkereillä ja silloilla) on tarvittaessa käytettävä turvavaljaita määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan tulee varmistaa, että käytettävät turvava- rusteet tarkastetaan säännöllisesti ja että niiden kunnosta huolehditaan.
Kaikki töiden yhteydessä esiintyvät kaivot ja muut aukot, joihin henkilöillä tai tava- roilla on mahdollisuus pudota, on suojattava kansin ja/tai kaitein työn etenemisen mukaan.
Palveluntuottaja vastaa, että korkealla työskennellessä mahdollisesti putoavien apuvälineiden tai muiden tavaroiden aiheuttama vaara poistetaan rakenteellisin toi- menpitein suojakatoksilla, tarvittavilla jalkalistoilla ja tarvittaessa vaara-alue rajataan esteellä tms.
8.3 Nostotyöt
Nostolaitteita koskevat täydentävät vaatimukset tulee huomioida (VNa 403/2008 lu- ku 3). Nostotöiden turvallinen suorittaminen edellyttää aina nostotyön suunnittelua. Palveluntuottaja huolehtii, että vaikeista ja vaarallisista nostotöistä laaditaan erilliset nostotyösuunnitelmat. Nostoista laaditaan aina kirjallinen suunnitelma, jos se tapah- tuu yleisen liikenteen käyttämällä alueella. Nostot eivät saa tapahtua liikenteen tai työntekijöiden ylitse.
Nostotyöhön tulee käyttää tarkoitukseensa soveltuvaa nostolaitetta ja riittäviä nos- toapuvälineitä. Lisäksi on huolehdittava, että nostoalustan kantavuus nostolaitteen alla on riittävä ja että nostolaite on tuettu luotettavasti kaatumisen estämiseksi.
Nostotyössä on varmistettava, että nostotyöhön osallistuvat henkilöt tuntevat nos- toon liittyvät vaarat ja nostotyön oikean suorittamistavan. Lisäksi on huomioitava sääolosuhteiden vaikutus nostotyön turvallisuuteen ja se, että nostotöitä ei saa teh- dä työntekijöiden tai muiden henkilöiden ylitse.
Henkilöiden nostaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen valmistetulla nostolait- teella. Lisäksi tulee varmistaa, että käytössä olevien henkilönostimien käyttöohjeet ovat saatavilla ja että nostimia käyttävät työntekijät osaavat käyttää niitä turvallisesti käyttöohjeiden mukaisesti.
Kaikkien teleskooppi- ja nivelpuominostimien koreissa työskentelevien on käytettä- vä henkilökohtaisia putoamissuojauksia. Muiden henkilönostimien ja nostureiden
henkilökoreissa edellytetään henkilökohtaisten putoamissuojausten käyttöä ris- kienarvioinnin perusteella.
8.4 Kaivu- ja täyttötyöt
Kaivutöistä, joissa kaivannon sortuminen voi aiheuttaa tapaturmavaaran, on laadit- tava kirjalliset kaivutyösuunnitelmat lainsäädännön ja sopimusasiakirjojen vaatimus- ten mukaisesti ja kaivutyöt on toteutettava laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Xxxxxxxxx on toteutettava tuettuina tai luiskattuina pätevän suunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaisesti.
Kaivu- ja täyttötöissä ja niihin liittyvien suunnitelmien laatimisessa on otettava huo- mioon maan laatu, kaivannon syvyys, sortumavaara, luiskan kaltevuus ja kuormitus sekä vedestä, liikenteestä ja sääolosuhteista aiheutuvat vaaratekijät sekä käytettä- vän kaluston asettamat vaatimukset. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota yleisen lii- kenteen suojaamiseen ja kaivantojen sortumavaaran ennaltaehkäisemiseen. Kaivu- työsuunnitelmat hyväksyy pätevä suunnittelija.
Ennen kaivutöihin ryhtymistä on selvitettävä tie- ja katualueella olevien johtojen, kaapeleiden sekä rakenteiden ja laitteiden tarkat sijainnit sekä niiden vaikutukset työsuoritukseen laitteiden omistajilta. Työalue ja kaivannot sekä täyttöjen reunat on rajattava selkeästi aitauksilla siten, että sivullisten kulku työalueelle on estetty.
8.5 Sähkötyöt ja sähkötapaturmavaaran torjuminen
Sähkötöiden osalta sovelletaan SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus –standardia sekä sähköasennuksiin liittyen muita SFS käsikirjojen ja oppaiden periaatteita.
Töiden suunnittelussa on huolehdittava siitä, etteivät työn aikaiset sähköistykset tai työ sähkölinjojen ja -kaapelien läheisyydessä aiheuta vaaraa työntekijöille tai ettei työ vahingoita sähkölinjoja tai -kaapeleita. Tarvittaessa on otettava yhteyttä linjat omistavaan yhtiöön mm. johtojen ja kaapeleiden siirtoasioissa tai muissa käytännön työnjärjestelyissä. Jos joudutaan työskentelemään eristämättömien johtojen lähei- syydessä, on välillinen ja välitön sähkötapaturman vaara estettävä suojarakenteilla tai muilla keinoilla.
Kaikkien sähköasennusten on täytettävä sähköturvallisuusmääräykset. Työn suun- nittelussa ja toteutuksessa on huomioitava, että työvälineen tai laitteen käynnistä- minen ei saa olla mahdollista muutoin kuin käyttämällä tietoisesti siihen tarkoituk- seen varattua hallintalaitetta.
8.6 Paloturvallisuus ja tulityöt
Tulitöiden osalta noudatetaan Finanssialan Keskusliiton Tulityöt suojeluohjetta, se- kä SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus -standardia tulitöistä aiheutuvien henkilö- ja omaisuusvahinkojen torjumiseksi tilapäisillä tulityöpaikoilla.
Palveluntuottajan on ennen työn alkua tehtävä erillinen selvitys palovaaraa aiheut- tavista työvaiheista ja -menetelmistä, rakennusaineista ja valmiista rakennusosista.
Palovaarallisiin kohteisiin laaditaan työkohtainen tulitöiden tulityösuunnitelma. Suu- riin kohteisiin voivat paloviranomaiset edellyttää myös palontorjuntasuunnitelman laatimista.
Urakassa toimivat ovat velvollisia kiinnittämään huomiota paloturvallisuuteen ja toi- mimaan vastuualueellaan niin, että tulipalon vaaraa ei synny, ja noudattamaan vi- ranomaisten antamia suojeluohjeita ja työkohteeseen erikseen laadittuja ohjeita.
8.7 Hukkumisvaaralliset työt
Siltatyöt, veneillä ja muualla vesistön läheisyydessä tehtävät työt esim. vesistöpen- kereellä, on suunniteltava niin, että työntekijöiden hukkumisvaara ja sen torjunta- toimenpiteet, mm. riittävät putoamissuojaukset, on otettu huomioon. Hukkumisvaa- rallisia töitä tehtäessä pitää olla tarkoituksenmukaiset hengenpelastuslaitteet ja nii- den käyttöön perehdytetty henkilö. Vesialueiden puhtaanapitotöissä tulee käyttää paukkuliivejä ja turvaliinaa. Putoamis- ja hukkumisvaarallisiin työkohteisiin tulee tar- vittaessa asentaa tikkaat hätäpoistumista varten.
Veden alla tapahtuvasta työstä on tehtävä kirjallinen sukellustyön turvallisuussuun- nitelma. Turvallisuussuunnitelmassa on käsiteltävä työn erityiset riskit, työntekijöi- den pätevyys- ja ammattitaitovaatimukset, sukellusryhmän turvallinen kokoonpano, käytettävät sukelluslaitteet ja muut työvälineet, pelastautuminen ja muu toiminta on- nettomuustilanteissa sekä muut työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät.
8.8 Pölyntorjunta
Terveydelle tai ympäristölle vaaraa aiheuttavista pölyävistä töistä on laadittava kir- jallinen pölyntorjuntasuunnitelma. Pölyntorjunnassa huomioidaan Helsingin kau- pungin ympäristönsuojelumääräykset.
Ylläpitotyöt on tehtävä siten, että pölyhaitat ovat kaikissa olosuhteissa mahdolli- simman vähäisiä. Käytettävä kalusto on varustettava tarkoituksenmukaisella pölyn- torjunnalla. Tarvittaessa ajoneuvojen renkaat on pestävä ennen yleiselle katualueel- le ajamista. Myös siirrettävä maa-aines on pidettävä mahdollisimman pölyämättö- mänä esimerkiksi peittämällä tai kastelemalla. Hiekoitushiekan koneellisen poista- misen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyämi- nen on estettävä esimerkiksi kastelemalla. Ympäristöön kulkeutunut pöly ja lika on poistettava välittömästi.
8.9 Vieraslajien poisto- ja torjuntatoimet
Helsingin kaupungin omat pyyntityöohjeet vieraslajien poisto- ja torjuntatoimia var- ten on laadittu tuotekorteissa mainittujen lakien ja asetusten pohjalta.
Näitä lakeja ja asetuksia ovat mm.
• metsästyslaki (28.61993/615)
• metsästysasetus (12.7.1993/666)
• luonnonsuojelulaki (20.12.1996/1096)
• eläinsuojelulaki (4.4.1996/247).
Kemikaalien käyttö on kielletty tuulisella säällä, jotta vältetään kemikaalien kulkeu- tuminen ympäristöön.
8.10 Puunkorjuutyö
Puunkorjuutyössä tulee huomioida Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvalli- suudesta (749/2001). Asetus antaa määräyksiä mm. henkilösuojainten käyttöön, työskentelyn turvaetäisyyksiin (esim. sähkölinjojen läheisyydessä) sekä myrskytu- hojen ja konkeloiden purkamiseen ja korjuuseen.
8.11 Tunneleissa tehtävät työt
Tunnelissa tehtävien töiden suunnittelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa tulee noudattaa tunnelin turvallisuusasiakirjassa / pelastussuunnitelmissa esitettyjä vaa- timuksia ja ohjeita sekä kaupungin käytössä olevia ohjeita ja määräyksiä.
8.12 Muita työmenetelmiin liittyviä ohjeita, joita saattaa ajoittain ilmetä myös ylläpitotyössä
8.12.1 Telineet ja työvälineet sekä niiden yhteiskäyttö
Telineet on suunniteltava ja rakennettava siten, että niillä on riittävä lujuus, jäykkyys ja seisontavakavuus kaikissa pystytys- ja purkuvaiheissa sekä telineen käytön aika- na. Telineiden suunnittelussa on otettava huomioon mahdolliset liikenteen aiheut- tamat vaarat.
Urakoitsijan on laadittava teline- ja tukirakenteista käyttöohje tai pätevän henkilön laatima rakennesuunnitelma. Lisäksi telineestä on laadittava pätevän henkilön toi- mesta käyttösuunnitelma, mikäli telineen sijainti on sellainen, että liikenne voi aihe- uttaa vaaraa telineen vakavuudelle. Telinettä ei saa ottaa käyttöön, ellei siinä ole käyttöönottotarkastusta osoittavaa telinekorttia.
Työvälineiden, koneiden sekä muiden rakennusvälineiden tulee olla tarkoituksen- mukaisia ja niiden tulee täyttää työturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Ne on va- rustettava tarvittaessa sellaisilla apulaiteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille tai ympä- ristölle aiheuteta vahinkoa.
Elementtitöitä vaativissa kohteissa elementtien ja muiden raskaiden esineiden asennustöistä laaditaan kirjalliset turvallisuussuunnitelmat.
Turvallisuussuunnitelmia laadittaessa on tarvittaessa oltava yhteydessä elementtien valmistajiin ja suunnittelijoihin. Rakennesuunnittelija, vastaava työnjohtaja ja asen- nuksesta vastaava henkilö hyväksyvät kukin osaltaan lopullisen turvallisuussuunni- telman. Suunnitelmassa on oltava merkinnät eri osapuolten tekemästä hyväksymi- sestä.
Ennen asennustyön aloittamista on varmistettava, että asennustyön suorittajat tun- tevat turvallisuussuunnitelman ja että heillä on riittävä ammattitaito työn turvalliseen suorittamiseen. Lisäksi tulee varmistaa, ettei työstä aiheudu vaaraa työn vaikutuspii- rissä oleville. Elementtien asennuksessa ja tuennassa sekä putoamissuojien asen- nuksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Elementtien kunto tulee jokaisen elementin kohdalla tarkistaa ennen elementtien nostamista ja siirtämistä. Mikäli elementtejä on tarpeen varastoida työkohteeseen, on varastoinnin suunnittelussa otettava huomioon valmistajan ohjeet sekä varmis- tettava varastoinnin turvallisuus sekä maapohjan riittävä kantavuus.
Käytettäessä muotteja, jotka painonsa tai kokonsa vuoksi edellyttävät nostoapuväli- neiden käyttöä, tulee muottityön eri vaiheista tehdä kirjallinen suunnitelma. Suunni- telmassa tulee esittää vähintään turvallisuustoimenpiteet, jotka koskevat muottien käsittelyä, varastointia, nostoa, tuentaa ja työnaikaista vakavuutta sekä putoamis- vaaran torjuntaa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon muotin valmistajan ohjeet.
Ennen asennus- tai purkutyön aloittamista on varmistettava, että muottien asentajat ja purkajat tuntevat käytettävän muottityypin ja työmenetelmän ja että heillä on riit- tävä ammattitaito työn suorittamiseksi turvallisesti. Osaaminen on varmistettava yk- sityiskohtaisella opetuksella ja ohjauksella käytettävän muottityypin ja työmenetel- män mukaisesti.
Purkutöitä vaativissa kohteissa tulee laatia erilliset purkutyösuunnitelmat tai purku- työselostukset, joissa esitetään mm. toimenpiteet sortumisen ja putoamisen estämi- seksi sekä työjärjestys. Purettaessa kantavia rakenteita tai muuten vaarallisia koh- teita on purkutyö tehtävä pätevän henkilön välittömässä valvonnassa. Lisäksi raken- teita purettaessa on huomioitava johtojen, kaapeleiden tmv. sijainti.
8.12.5 Räjäytys- ja louhintatyöt
Louhintatyöt tulee tehdä Valtioneuvoston räjäytys- ja louhintatöiden turvallisuudesta antaman asetuksen (VNa 644/2011) /12/ vaatimusten mukaisesti. Asetuksessa on
säädetty räjäytys- ja louhintatöihin liittyvästä turvallisuussuunnittelusta, räjähteiden käsittelystä, räjäytystyönjohtajasta, panostajasta ja räjäytyssuunnitelman laatimises- ta.
9 MENETTELYT, KUN KYSEESSÄ ON YKSITTÄINEN RAKENNUS- TYÖKOHDE
Mikäli ylläpitotyön yhteydessä tehdään rakentamiseen rinnastettavaa kunnossapito- työtä, tulee palveluntuottajan tehdä sopimuksen mukaisista töistä ennakkoilmoitus Etelä-Suomen aluehallintovirastoon seuraavissa tapauksissa:
• mikäli työmaa (yksittäinen työkohde) kestää yli kuukauden,
• ja sillä työskentelee itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien yhteensä vähintään 10 työntekijää tai työn määräksi arvioidaan yli 500 henkilötyöpäivää.
Ennakkoilmoitus on annettava tiedoksi myös tilaajalle, joka tässä tapauksessa toimii VNa 205/2009 mukaisesti rakennuttajana. Ennakkoilmoitus laitetaan tukikohdassa kaikkien nähtäville ja se pidetään tarpeellisilta osin ajan tasalla.
Palveluntuottajan eli tässä tapauksessa päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennus- töiden aloittamista kirjallisesti työturvallisuutta koskevat tarkentavat suunnitelmat, joiden mukaan työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turval- lisiksi ja ettei niistä aiheudu vaaraa ylläpitotyössä työskenteleville ja muille työn vai- kutuspiirissä oleville.
Palveluntuottajan tulee nimetä työtä varten vastuuhenkilö ja tarvittaessa hänelle si- jainen. Jokaisen muun urakoitsijan pitää nimetä teettämänsä työn johtoa ja valvon- taa varten vastuunalainen henkilö (VNa 205/2009 12 §).
Rakennustyömaalla suojakypärä on pakollinen. Samoin on huolehdittava muu hen- kilökohtainen turvavarustus viimeisimmän lainsäädännön mukaisesti kuntoon.
Näissä yksittäisissä rakennustyökohteissa palveluntuottaja toimii rakennuttajan ni- meämä päätoteuttaja (jos rakennustyömaalle ei ole nimetty päätoteuttajaa, vastaisi rakennuttaja eli tässä tapauksessa tilaaja myös päätoteuttajalle kuuluvista velvolli- suuksista).
Sopimusten mukaisista tilaajalle osoitettujen rakennuttajan työturvallisuustehtävistä vastaa kyseiseen sopimukseen nimetty tilaajan vastuuhenkilö (-t), joka nimetään turvallisuusasiakirjassa. Tilaajan vastuuhenkilö (-t) huolehtii turvallisuuskoordinaat- torin tehtävistä kyseisessä yksittäisessä rakennuskohteessa (VNa 205/2009).
Tilaaja kuvaa sopimuksenmukaisessa turvallisuusasiakirjassa rakentamiseen rin- nastettavien töiden vaara- ja haittatekijät.