OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista määrällisistä ja laadullisista tavoitteista seuraavaa.

KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat innovaatiojärjestelmän perusta. Korkeakoulut toimivat aktiivisena osana yhteiskuntaa. Yritykset, työyhteisöt ja viranomaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan korkeakoulujen kehittämiseen ja hyödyntävät niiden tarjoamaa osaamista.

Korkeakoulut kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusyhteisöinä. Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena tiiviimpi korkeakouluverkko, vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt.

Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Yliopistot turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden.

Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään, taiteelliseen toimintaan ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman saatavuuden.

Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista sekä monipuolistamalla avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa sellaiseksi, että siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen nopeutuu. Opintoprosessien kehittämisellä vähennetään keskeyttämistä sekä nopeutetaan tutkintojen suorittamista ja sen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän.

Ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatio-järjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Alueiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen. Korkeakoulut tehostavat tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita.

Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja. Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT

Tehtävä ja profiili

Yliopiston toiminnan perustana on laaja-alainen humanistinen arvopohja yhdistyneenä uudenlaiseen maailmanlaajuiseen vastuuseen. Yliopiston profiilin tärkeimmät määrittäjät ovat tieteellisyys ja kansainvälisyys. Yliopisto ylläpitää vahvoja perustieteitä, vahvistaa tieteidenvälistä yhteistyötä sekä tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä.

Toimintaperiaatteena on tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tutkimuksen ja koulutuksen alueella sekä monipuolinen vuorovaikutus elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden kanssa. Monitieteisten tutkimus- ja koulutusympäristöjen sekä strategisten kumppanuuksien tuella lisätään tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Painoalat

Yliopisto on määritellyt painoaloikseen: 1) Ihmistieteet, 2) Luonnontieteet 3) Liikunta ja terveys sekä 4) Opettajankoulutus.

Tavoitteet	Vuosina 2010 - 2012 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	1 455
Humanistinen koulutus	320
Kasvatustieteellinen koulutus	260
Liikuntatieteellinen koulutus	115
Yhteiskuntatieteellinen koulutus	120
Psykologian koulutus	70
Terveystieteiden koulutus	60
Kauppatieteellinen koulutus	205
Luonnontieteellinen koulutus	305
Tohtorin tutkinnot	132
Humanistinen koulutus	26
Kasvatustieteellinen koulutus	12
Liikuntatieteellinen koulutus	7
Yhteiskuntatieteellinen koulutus	11
Psykologian koulutus	7
Terveystieteiden koulutus	4
Kauppatieteellinen koulutus	13
Luonnontieteellinen koulutus	52
Yliopistokohtaiset tavoitteet
Alemmat korkeakoulututkinnot	1 220
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä	650
Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk)	950
Harjoittelukoulujen oppilasmäärä	970
Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun määrä	6 200

Tunnuslukutavoitteet	Toteuma 2008		Tavoite 2012
	Yo	Yo-sektori yht.	Yo
Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta	8.79	8.39	8.70
Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus- ja tutkimushenkilökunta	1.94	1.64	1.30
Tohtoritutkinnot/ professorit	0.62	0.67	0.75
Kv-refereejulkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunta	1.10	0.94	1.00
Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta	0.66	0.95	0.90
Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) / opetus- ja tutkimushenkilökunta	0.25	0.21	0.30
Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) *	52.3	49.2	66.0
Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista (%)	45.3	39.2	47.0
Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%) *	56.8	63.4	68.0
Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%)	10.5	10.9	9.5
Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%)	1.9	2.6	3.5
Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (%)	29.6	33.0	40.0
Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) *	94.2	96.2	96.0

* = Toteumatiedot vuodelta 2007

KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET

1) Yliopisto tarkentaa painoalojaan ja näihin liittyen infrastruktuuripolitiikkaansa.

2) Yliopisto laatii strategian konkreettisen toimenpideohjelman.

3) Yliopistoallianssin tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteita ja työnjakoa tulee terävöittää päällekkäisyyksien karsimiseksi ja synergiaetujen hyödyntämiseksi sekä kytkeä allianssiyhteistyö tiiviimmin yliopiston omaan toimintaan.

RAHOITUS

Opetusministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetusministeriön asetuksen (771/2009) perusteella seuraavasti:

Yliopiston perusrahoitukseen osoitetaan vuonna 2010 yhteensä 126 413 000 euroa.

Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 4 720 000 euroa kauden 2010-2012 valtakunnallisten erityistehtävien perusteella. Yliopiston valtakunnallisina erityistehtävinä on otettu huomioon Soveltavan kielentutkimuksen keskus (sis. yleiset kielitutkinnot, Norbas-yhteistyö, kielikoulutuspolitiikan valtakunnallinen t&k-toiminta), Kokkolan yliopistokeskus, KTL ja ohjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus, kiihdytinlaboratorio ja viittomakielen opetus ja tutkimus.

Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 yhteensä 500 000 euroa kaudella 2007-2009 sovitun hankkeen (opettajien koulutuksen kehittäminen, terveystieto) loppueränä.

Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 5 653 000 euroa harjoittelukoulun toimintaan

Strategiarahoitusta (6 100 000 euroa vuonna 2010, 7 000 000 euro/v vuosina 2011-2012) kohdennettaessa on otettu huomioon erityisesti:

- Opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistäminen

- Koulutusta ja kasvatusta koskevien alojen kehittäminen

- Tutkimusinfrastruktuurien ylläpito ja kehittäminen

Yliopiston valtion rahoitukseen sisältyy vuonna 2010 lisäksi arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille (ml. harjoittelukoulut) aiheutuneista kustannuksista yhteensä 7 369 000 euroa.

Yliopistot tekevät tilinpäätöksensä yhteydessä normaaliin tapaan käyttämättömän määrärahan siirtomäärärahaksi kirjauksen. Vuodelta 2009 siirtyväksi arvioituja määrärahoja yliopistolla on yhteensä 19 660 000 euroa, mikä sisältää myös harjoittelukoulun osuuden. Opetusministeriö myöntää ja maksaa uusimuotoisille yliopistoille arvioitua siirtomäärärahaa vastaavan summan tammikuun 2010 alussa. Siirtyneen määrärahan loppuerät maksetaan yliopistoille sen jälkeen, kun tilinpäätökset on vahvistettu ja tarkastettu ja alkusaldot siirtyneet opetusministeriölle. Mikäli yliopisto on tammikuussa saanut liikaa siirtyvää, se joutuu palauttamaan liikaa maksetun korkoineen.

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI

Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan sopimuskauden aikana ministeriön ja yliopiston kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä sekä ministeriön palautemenettelyssä.

Strategiarahoituksen taso voidaan arvioida uudelleen kesken sopimuskauden, mikäli strategian toimeenpano ja keskeiset kehittämistoimenpiteet eivät etene sopimuksen mukaisesti.

Yliopisto toimittaa annettuja määräaikoja noudattaen pyydetyt tiedot KOTA - tietojärjestelmään ja vuodesta 2011 alkaen vaiheittain XDW-tietovarastoon. Yliopisto varautuu tietotarpeiden muutosten ja valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittämisen edellyttämiin muutoksiin omissa tietojärjestelmissään.

ALLEKIRJOITTAJAT

Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Johtaja Rehtori