SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO

Aihe Sivu

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2007 - 2009

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 4

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2007 – 2009. 12 YLEISET MÄÄRÄYKSET 12

1 § Soveltamisala 12

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen 12

3 § Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus 13

4 § Työntekijöiden perehdyttäminen 13

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 14

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 14

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 15

6 § Säännöllinen työaika 15

6.1 Yksi- ja kaksivuorotyö 16

6.1.1 Työajan pituus 16

6.1.2 Työajan lyhentäminen 16

6.1.3 Työajan lyhentämiskorvaus 17

6.2 Keskeytyvä kolmivuorotyö 18

6.2.1 Työajan pituus 18

6.2.2 Työajan lyhentämiskorvaus 19

6.3 Keskeytymätön kolmivuorotyö 19

6.4 Yleiset määräykset 19

6.4.1 Työajan lyhentäminen 19

6.4.2 Vuorotyö 20

6.4.3 Viikon vapaapäivät 20

6.4.4 Vuorokausilepo 21

6.4.5 Työtuntijärjestelmän muuttaminen 21

6.4.6 Työviikon ja -vuorokauden vaihtuminen 21

6.4.7 Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tauot 21

6.4.8 Ylityötauot 23

6.4.9 Seisokkiajat 23

6.4.10 Aloittamis- ja lopettamistyöt 24

7 § Joustavat työaikajärjestelyt 24

7.1 Keskimääräinen säännöllinen työaika 25

7.2 Työaikapankki 26

7.3 Ylityön enimmäismäärä 26

7.4 Yötyö. 26

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET 26

8 § Palkkaus 26

9 § Työn vaativuus 27

10 § Palkkaryhmän määräytyminen 28

11 § Työkohtaiset aikapalkat 28

12 § Henkilön työsuoritus. 30

13 § Suorituspalkat 31

14 § Palkkausta koskevia erityismääräyksiä 32

14.1 Keskituntiansio 32

14.2 Keskituntiansio eräissä tapauksissa 32

14.3 Siirtoajan palkka 32

14.4 Hukka-ajan palkka 33

15 § Ylityö- ym. korvaukset 33

15.1 Viikoittainen ylityö 33

15.2 Seisokkiajan korvaus 35

15.3 Yöylityö 35

15.4 Ylityökorvauksen määrittäminen 35

15.5 Hälytysluontoinen työ 35

15.6 Kutsu tilapäiseen työhön 36

15.7 Vuoro-, ilta- ja yötyö sekä lauantaityö 36

15.8 Arkipyhäkorvaus 37

15.9 Sunnuntaikorotus arkipyhinä 38

15.10 Viikoittaisen vapaan korvaaminen 38

15.11 Vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenyys 38

15.12 Häät, 50-/60-vuotispäivät, hautajaiset 39

15.13 Kutsunnat 39

15.14 Reservin harjoitukset 39

15.15 Palvelusvuosilisä 39

15.16 Ammattitutkinnot 41

16 § Palkanmaksu 41

ERINÄISET KORVAUKSET 43

17 § Työvälineet 43

18 § Matkakorvaukset 44

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 47

19 § Sairausajan palkka 47

20 § Ansionmenetyksen korvaamisen edellytykset lääkärintarkastusten ajalta51 21 § Ryhmähenkivakuutus. 55

22 § Vuosilomat 55

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 58

23 § Järjestysmääräykset 58

24 § Ilmoitustaulujen käyttö ja kokousoikeus työpaikoilla 58

25 § Luottamusmiehet 59

26 § Työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus ja korvaus 62

NEUVOTTELUMENETTELY 62

27 § Liittojen edustajien osallistuminen paikallisiin neuvotteluihin 62

28 § Sopimusten tulkinta 63

29 § Erimielisyyksien sovittelu 63

30 § Jatkuva neuvottelumenettely ja paikallinen sopiminen. 64

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA 66

31 § Voimassaolo ja irtisanomisjärjestys 66

OPPISOPIMUSLAIN MUKAISEEN OPPISOPIMUSSUHTEESEEN OTETTAVIEN TYÖSUHTEEN EHDOT MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I)68

SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I A) 70

PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKITUS (LIITE II) 72

TT-SAK YLEISSOPIMUS (LIITE III) 74

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) (LIITE IV) 101

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI (LIITE IV A) 125

LOMAPALKKASOPIMUS 2005 (LIITE V) 128

SAIRASLOMATODISTUKSIA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE (LIITE VI). 132

RYHMÄHENKIVAKUUTUS (LIITE VII) 137

TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄ (LIITE VIII) 138

MÄÄRÄYKSET PALKANMAKSUSTA KUUKAUSIPALKKANA (LIITE IX) 140

PALKKAUSJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISEN KOULUTUSAINEISTO 146

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2007 - 2009 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Työehtosopimuskausi alkaa 16.10.2007 ja päättyy 30.9.2009.

2

PALKKOJEN KOROTTAMINEN

Vuosi 2007

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 16.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen yleisko- rotuksella, jonka suuruus on 3,1 prosenttia.

Työpaikkakohtainen erä

1.12.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korot- tamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,7 % keskimääräisestä 14.2 §:n tarkoittamasta keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä.

Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea pal- kanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yri- tyksissä. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotel- laan paikallisesti. Jos erän käytöstä ei päästä yksi- mielisyyteen, jaetaan puolet siitä prosentuaalisena yleiskorotuksena ja puolet jakaa työnantaja edellä mainittuja periaatteita noudattaen. Luottamusmiehen

Vuosi 2008

on voitava paikallisesti varmistaa työnantajan erän jakaminen.

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen yleisko- rotuksella, jonka suuruus on 2,9 prosenttia.

Työpaikkakohtainen erä

1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta työntekijöiden palkkojen korot- tamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,9 % keskimääräisestä 14.2 §:n tarkoittamasta keskituntiansiosta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä.

Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea pal- kanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yri- tyksissä. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotel- laan paikallisesti. Jos erän käytöstä ei päästä yksi- mielisyyteen, jaetaan puolet siitä prosentuaalisena yleiskorotuksena ja puolet jakaa työnantaja edellä mainittuja periaatteita noudattaen. Luottamusmiehen on voitava paikallisesti varmistaa työnantajan erän jakaminen.

3

TYÖKOHTAISET AIKAPALKAT

Työehtosopimuksen 11 §:n mukaisia työkohtaisia ai- kapalkkoja korotetaan 16.10.2007 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavas- ti:

PKL I PKL II

PR 1	750	730
PR 2	792	770
PR 3	835	813
PR 4	886	859
PR 5	945	917
PR 6	1006	978
5a13%	1068	1036
5b18%	1115	1082
6a13%	1137	1105
6b18%	1187	1154

Työehtosopimusosapuolet vahvistavat 1.10.2008 voimaanastuvat työkohtaiset aikapalkat ja tiedottavat niistä erikseen.

4

OPPISOPIMUSOPPILAAT

Oppisopimusoppilaiden työsuhteen ehtoja koskevan pöytäkirjan 2.12.1993 voimassaoloa jatketaan sopi- muskauden loppuun. Sopimuksen 2 §:n mukaiset palkat ovat 16.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuoden osalta 7,06 euroa ja toisen vuoden osalta 7,44 euroa.

1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta mainitut palkat ovat 7,33 euroa ja toisen vuoden osalta 7,73 euroa.

5

VUOROLISÄT, SAIRAUSAJAN PALKKA, ASETERAHAT YM. LISÄT

Työehtosopimuksen 15.7 §:n mukaiset vuorolisät ovat 16.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta seuraavat:

Iltavuorolisä 86 senttiä/tunti

Yövuorolisä 160 senttiä/tunti

Lauantaityölisä 146 senttiä/tunti

Sairausajan palkka lasketaan 30.9.2008 asti siten, et- tä keskituntiansioon lasketaan myös ilta- ja yövuoro- lisät sekä lauantaityölisä. Laskentaa muutetaan 1.10.2008 lukien siten, että ilta- ja yövuorolisät sekä lauantaityölisä eivät vaikuta sairausajan palkkaan.

Tämä muutos toteutetaan liittojen myöhemmin sopi- malla kustannusneutraalilla tavalla korottamalla ilta- ja yövuorolisiä sekä lauantaityölisää.

Aseterahoja ym. lisiä korotetaan 3,8 %:lla 16.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ja 3,8 %:lla 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

6

LUOTTAMUSMIEHET

TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan 7. kap- paleen tarkoittamana korvauksena pääluottamusmie- helle maksetaan korvausta seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin lukumäärä	1.11.2007 lukien €/kk
alle 51	65
51 - 150	100
151 - 250	120
251 - 350	145

351 - 450 165

451 - 185

7

TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN JA PAIKALLISEN SOPIMISEN EDISTÄMINEN

Osapuolet sitoutuvat jatkuvan neuvottelun periaat- teella kehittämään aktiivisesti työehtosopimusta so- pimuskaudella tuottavuutta edistävään suuntaan.

Liitot ryhtyvät yhteistyössä edistämään sellaisia hyviä työaikakäytäntöjä, joilla tuetaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työ- aikatarpeiden huomioon ottamista.

Työaikojen järjestäminen tarpeiden mukaan onnistuu parhaiten, kun työajan käyttö suunnitellaan ja toteute- taan yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön kesken riippumatta siitä, voidaanko työaikajärjestely toi- meenpanna työnantajan päätöksin vai edellyttääkö se paikallista sopimista.

Työaikakysymysten lisäksi työryhmän tulee tehdä esityksiä työntekijöiden osaamisen tason parantami- seksi ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Tämän tavoitteen tueksi liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on mahdollisten muiden osapuolten myöhemmin määrittelemien tehtävien lisäksi:

1) Edistää joustavien työaikakäytäntöjen (esimerkiksi keskimääräinen säännöllinen työaika, työaikapankki, erilaiset vuosiloma- ja työaikajärjestelyt) käyttöönot- toa. Edellä mainittuja tavoitteita edistääkseen työ- ryhmä valmistaa yhteisesti hyväksytyn erimuotoisten työaikojen koulutus- ja opastusmateriaalin helpotta- maan paikallista sopimista.

2) Selvittää mahdollisuuksia kehittää työehtosopi- musta tuottavuutta edistävään suuntaan.

3) Selvittää mahdollisuuksia yhden ylityökäsitteen käyttöönottamiseen paikallisesti sopien.

4) Selvittää, tulisiko työehtosopimuksessa mahdollis- taa työpaikkakohtaiset kokeilut uudentyyppisistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työaikajärjeste- lyistä. Paikallisesti sopien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen työaikamääräyksistä. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa nouda- tettava ehdottomia työaikalain säännöksiä.

5) Osana selvitystyötä työryhmä voi antaa nimetyille työpaikoille pilotointitarkoituksessa oikeuden 3- ja 4- kohdassa mainittuihin työpaikkakohtaisiin kokeiluihin ja yhden ylityökäsitteen kokeiluun työryhmän määrit- tämissä rajoissa.

6) Selvittää ja tekee esityksiä henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin, työssäjaksamisen ja työympäristö- toiminnan kehittämisen vaikutuksista työn tuottavuu- den myönteiselle kehitykselle.

Työryhmään nimitetään 3 - 4 jäsentä työnantajapuo- lelta ja 3 - 4 jäsentä palkansaajapuolelta siten, että työryhmässä on sekä liittojen että kentän edustus.

Kehittämis- ja valmistelutyö toteutetaan sopimuskau- den aikana, mutta liitot sitoutuvat 31.12.2008 men- nessä päättämään, onko käytettävissä olevien koke- musten ja muun valmistelun perusteella mahdollista sopia tarvittavista muutoksista voimassaolevaan työ- ehtosopimukseen.

8

PALKKARAKENNE

Liitot asettavat palkkarakenteen ylläpitoa ja kehittä-

mistä varten työryhmän, jonka tehtävänä on sopi- muskauden aikana:

1) Selvittää palvelusvuosilisäjärjestelmän tarpeelli- suutta ja toimivuutta ja mahdollisuuksia siirtää palve- lusvuosilisät kustannusneutraalisti palkkoihin

2) Selvittää palkkausjärjestelmän uudistamistarpeita palkkaryhmien 5a, 5b, 6a ja 6b osalta.

Työryhmään nimitetään 3 - 4 jäsentä työnantajapuo- lelta ja 3 - 4 jäsentä palkansaajapuolelta siten, että työryhmässä on sekä liittojen että kentän edustus.

Kehittämistyö toteutetaan sopimuskauden aikana, mutta liitot sitoutuvat 31.12.2008 mennessä päättä- mään, onko käytettävissä olevien kokemusten ja muun valmistelun perusteella mahdollista sopia tarvit- tavista muutoksista voimassaolevaan työehtosopi- mukseen.

9

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET JA KUUKAUSIPALKKAUS

Työehtosopimuksen työaikamääräykset on uudistettu ja työajanlyhentämispöytäkirjat on siirretty tekstin osaksi. Lisäksi työehtosopimukseen on lisätty työ- aikapankkiperiaatteet sekä uusi liite kuukausipalkka- määräyksistä.

Helsingissä 16. päivänä lokakuuta 2007 METSÄTEOLLISUUS RY

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

Huolto-osastoilla työskentelevien työntekijäin osalta olemme tarkastaneet ja allekirjoittaneet tämän sopi- muksen.

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2007 – 2009

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteol- lisuus ry:n jäsenten sahojen, höyläämöjen, kyllästämöjen, va- neri-, puuelementti-, puutalo-, rakennuspuusepän-, laatikko-, puu- ja lastulevytehtaiden sekä näiden teollisuuksien yhtey- dessä toimivien kuitulevytehtaiden ynnä niiden sivutuote- ja huolto-osastojen ja näiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin.

2 §

Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia kes- kusliittojen tekemiä sopimuksia:

1. Liitteenä III olevaa 4.6.1997 allekirjoitettua TT-SAK yleissopimusta siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksi- neen.

2. TT:n ja SAK:n 10.5.2001 allekirjoittamaa irtisanomis- suojasopimusta soveltamisohjeineen sekä 3.12.1985 tehtyä pöytäkirjaa luottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkuta- pauksissa.

3. Liitteenä V olevaa 21.3.2005 allekirjoitettua lomapalk- kasopimusta 2005.

Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtoso- pimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet nii- den liittämisestä tähän työehtosopimukseen.

3 §

Työrauhavelvoite ja järjestäytymisvapaus

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehto- sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään nii- den jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3. Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liitty- misestään ammatillisiin järjestöihin.

4 §

Työntekijöiden perehdyttäminen

1. Työnantajan edustajan on työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti selvitettävä työpaikan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoitettava ketkä toimivat työntekijöiden pääluottamus- miehenä ja työsuojeluvaltuutettuna.

2. Työnantajan on huolehdittava työntekijälle annettavasta työn laadun ja työolosuhteiden edellyttämästä työnopastuksesta. Työntekijät, jotka sijoitetaan ryhmäurakkaan, tulee mahdolli- simman nopeasti ja tehokkaasti opastaa työhönsä.

Työnopastuksen sisällöstä ja toteuttamisesta sovitaan paikalli- sesti.

3. Paikallisesti voidaan sopia, että työnantaja hankkii työntekijöil- le työsuojelullisista syistä välttämättömät suojavälineet tai suo- javaatetuksen.

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä se- kä määrätä työn johtamisesta.

2. Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:

14 päivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden;

1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden mutta enintään 4 vuotta;

2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta;

4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta;

6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.

Irtisanomisaika on työntekijän irtisanoessa 14 päivää. Jos työ- suhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta, irtisanomisaika on 1 kuukausi.

3. Xxxxxxx työntekijä on synnytyksen tai raskaudentilasta johtuvan sairauden vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukauden ajan ja hän on tästä poissaolostaan ilmoittanut työnantajalleen, ei hä- nen työsuhteensa tämän poissaolon vuoksi katsota katken- neen.

4. Jos menekkivaikeuksien, työnpuutteen, työn säännöllisen ku- lun häiriintymisen tai tavanmukaisten korjaustöiden vuoksi työ- tä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille järjestää, voi- daan 6 §:ssä mainittua työaikaa lyhentää tai työntekijöitä lo- mauttaa työsuhdetta katkaisematta. Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan työntekijöille vähintään kaksi viik- koa ennen niiden voimaantuloa sekä annetaan ennen niiden toimeenpanoa selostus pääluottamusmiehelle.

Mikäli työnkeskeytys aiheutuu työpaikan koneiden rikkoutumi- sesta tai siitä, että kone joudutaan pysäyttämään rikkoutumi- sen estämiseksi, on työntekijällä oikeus saada esteen aikana

14.3 §:n mukainen palkka enintään kahden viikon ajanjakson työpäiviltä. Työntekijät eivät kuitenkaan ole oikeutettuja em. palkkaan, jos työnkeskeytys johtuu sellaisista työntekijöistä it- sestään riippuvista syistä, kuten esim. töiden laiminlyöminen, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräys- ten noudattamatta jättäminen, järjestysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo ja ilmeinen huolimattomuus työssä.

M u i s t. 1.

Kohtaa sovellettaessa on otettava huomioon työso- pimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin ehdoton sään- nös:

”Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaik- kaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnon- tapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työn- antajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työso- pimuksen osapuolista riippumattomana syynä on tois- ten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työ- oloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.”

5. Haettaessa työttömyysturvaa työnantaja antaa työsuhteen päättyessä ja lomautetulle työntekijälle tämän pyynnöstä työt- tömyysturvasäännösten mukaisen palkkatodistuksen.

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 §

Säännöllinen työaika

Työaikoihin noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä, ellei jäljempänä toisin määrätä.

6.1 Yksi- ja kaksivuorotyö

6.1.1 Työajan pituus

Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enin- tään 6 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.

Keskimääräinen työaika on vuonna 2007 36,2 tuntia vii- kossa, vuonna 2008 36,6 tuntia viikossa, vuonna 2009

36,4 tuntia viikossa ja 2010 36,6 tuntia viikossa.

Tämä keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikko- työajaksi. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus ja joulu- aatto tasaavat viikkotyöajan mainittuun määrään kalente- rivuoden aikana.

6.1.2 Työajan lyhentäminen

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edelly- tetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, ju- hannusaatto, itsenäisyyspäivä, uudenvuodenpäivä ja va- punpäivä.

Työajan lyhennyksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työ- aikaa lyhennetään enintään 100 tuntia vuodessa. Työ- ajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edel- lisessä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentä- vät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajär- jestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Työntekijälle annetaan neljäsosa vuotuisesta työajan ly- hennyksestä vuosineljännestä kohti edellyttäen, että työntekijä työskentelee asianomaisen vuosineljänneksen mahdollisista työpäivistä yli puolet.

Vapaata annetaan vapaapäivinä tai lyhentämällä työvuo- ron pituutta. Työvuoron pituuden on oltava kuitenkin vä- hintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin.

Mikäli vapaata ei ole pidetty kyseisen kalenterivuoden ai- kana, on se annettava viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Jos vapaata ei ole kalente- rivuoden aikana pidetty, paikallisesti voidaan sopia myös siitä, ettei vapaata pidetä.

Työntekijän siirtyessä pois yksi- tai kaksivuorotyöstä kat- sotaan hänen saaneen vapaansa ennen siirtymistään, vaikkei vapaata hänelle tosiasiallisesti olisi annettukaan. Sama sääntö koskee myös työsuhteen päättymistä.

Sairasta työntekijää ei saa määrätä pitämään vapaata, ellei ilmoitusta vapaan antamisesta ole annettu ennen sairastumista tai työntekijä ole tervehtynyt ennen vapaan alkamista.

Työstä poissaolevan työntekijän katsotaan kuitenkin saa- neen vapaata, vaikkei poissaolevalle ole siitä erikseen il- moitettu, kun koko tehdas, sen työosasto tai työryhmä jo- hon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitet- tua vapaata pitänyt edellyttäen, että hän muutoin on ollut siihen oikeutettu.

6.1.3 Työajan lyhentämiskorvaus

Työajan lyhentämiseen oikeutetulle maksetaan työajan lyhennyskorvausta siten, että työntekijä ansaitsee jokai- selta tekemältään säännölliseltä tunnilta korvauksen, jon-

ka suuruus on 5,9 % työntekijän työehtosopimuksen 14.1

§:n mukaisesta keskituntiansiosta.

Yrityksissä, joissa ei ole käytössä prosentuaalinen työ- ajan lyhennyskorvaus, maksetaan helatorstaiviikon pal- kanmaksun yhteydessä 8 tunnin ylimääräinen palkka.

6.2 Keskeytyvä kolmivuorotyö

6.2.1 Työajan pituus

Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja kes- kimäärin 36,6 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

Niiden työntekijöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan, on säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika 1708 tuntia. Loppiaisen ollessa lauantaina tai sunnuntaina, on säännöllinen keskimääräinen työaika kuitenkin 1716 tuntia.

Työajan lyhennys keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa toteu- tetaan siten, että ennakolta laaditaan työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi siten, että se täyttää työehtoso- pimus-, vuosiloma- ym. seisokkien jälkeen edellä mainitut työaikaa koskevat periaatteet.

Mikäli työvuorokaavio laaditaan vuotta lyhyemmäksi ajaksi, saadaan kyseisen ajanjakson säännöllinen työaika kertomalla ajanjaksoon sisältyvien työviikkojen lukumäärä 36,6:lla.

Milloin työtä tehdään 20 viikkovuoroa käsittävän työtunti- järjestelmän mukaan eikä paikallisesti toisin sovita, järjes- tetään vapaavuorot arkipäiviksi huolto- ja korjaustöiden järjestelyn helpottamiseksi.

6.2.2 Työajan lyhentämiskorvaus

Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys korva- taan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemäl- tään säännölliseltä tunnilta korvauksen, jonka suuruus on 7,8 % työntekijän työehtosopimuksen 14.1 §:n mukaises- ta keskituntiansiosta.

6.3 Keskeytymätön kolmivuorotyö

Teknisten, taloudellisten tai muiden syiden vuoksi voi- daan työtä teettää keskeytymättömästi. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimää- rin 35 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjak- sona.

Säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on niiden työntekijöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän vuosilo- maan 1632 tuntia vuodessa. Loppiaisen ollessa lauantai- na tai sunnuntaina, on keskimääräinen vuotuinen työaika kuitenkin 1640 tuntia vuodessa.

Työvuorojärjestelmä laaditaan enintään vuoden ajaksi si- ten, että se täyttää työehtosopimus-, vuosiloma- ym. sei- sokkien jälkeen edellä mainitut työaikaa koskevat periaat- teet.

Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys korva- taan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemäl- tään säännölliseltä tunnilta korvauksen, jonka suuruus on 14,8 % työntekijän työehtosopimuksen 14.1 §:n mukai- sesta keskituntiansiosta.

6.4 Yleiset määräykset

6.4.1 Työajan lyhentäminen

Työajan lyhentäminen ja siitä maksettavat korvaukset pe- rustuvat STK:n ja SAK:n väliseen sopimukseen 15.3.1986.

Työajan lyhentämiskorvaukset koskevat myös työnanta- jan korvaamaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännölli- sen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Työajan lyhentämiskorvausta ei oteta huomioon lasketta- essa työehtosopimuksen 14 §:n mukaista keskituntiansio- ta.

Ellei paikallisesti ole sovittu maksuajankohdasta toisin, työajan lyhentämiskorvaus maksetaan palkkakausittain palkanmaksun yhteydessä.

6.4.2 Vuorotyö

Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Xxxxxxx erityiset syyt niin vaativat ja siitä on työntekijän kanssa sovittu, voidaan työntekijä kuitenkin pitää jatkuvasti sa- massa työvuorossa.

6.4.3 Viikon vapaapäivät

Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi va- paapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai. Jos toinen vapaapäivä on liikkuva, tulee sen il- metä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä. Ennen kuin uusi työtuntijärjestelmä otetaan käyttöön, annetaan siitä selostus pääluottamusmiehelle.

Arkipyhäviikolla on arkipyhä päivätyössä ja keskeytyväs- sä vuorotyössä viikon toinen vapaapäivä. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä uudenvuoden-, loppiais-, vapun-, hela- torstai- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai sekä joulun ja

pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.

6.4.4 Vuorokausilepo

Työaikalain 29 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorokau- silepoa tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen vuoro- kausilevon aikana kerrallaan lyhentää. Lepoajan on kui- tenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annet- tava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

6.4.5 Työtuntijärjestelmän muuttaminen

Työtuntijärjestelmän pysyväksi tarkoitetusta muutoksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuoro- kautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutok- sesta vähintään yhtä vuorokautta ennen, ellei kysymys ole hätä- tai siihen verrattavasta työstä. Tilapäiseksi työ- tuntijärjestelmän muutokseksi katsotaan muutos, joka kerrallaan kestää enintään kaksi viikkoa.

6.4.6 Työviikon ja -vuorokauden vaihtuminen

Työviikko alkaa maanantaina. Vuorokauden lasketaan al- kavan klo 6.00, jollei paikallisesti toisin sovita.

6.4.7 Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tauot

Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tar- peelliset tauot määrää työnantaja jäljempänä määritel- lyissä rajoissa.

Työaika lasketaan siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloitetaan, siihen, kun kone pysäytetään tai työ lopete- taan, kuitenkin siten, että tarpeelliset aloittamis- ja lopet- tamistyöt sekä mahdollinen työnjako luetaan työaikaan. Sellaisessa vuorotyössä, jossa koneen jatkuva käynti on

tarpeellinen, tulee työn vuorojen vaihtuessa jatkua kes- keytyksettä.

Tauko lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, siihen, kun työntekijä on työpaikal- laan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Työn kes- keytymisen välttämiseksi voidaan tauot vuorottaa.

Päivätyönä tehtävässä huoltotyössä sijoitetaan tauot tuo- tannon vaatimusten mukaisesti työnjohdon kulloinkin määräämiksi ajankohdiksi. Vuorotyössä määräytyvät huoltotyötä tekevien tauot työn kulun mukaisesti.

Yksi- ja kaksivuorotyössä on ruokailutauko 20 minuuttia - 1 tunti, jota ei lueta työaikaan. Työvuoron aikana on kaksi 10 minuutin taukoa, jotka luetaan työaikaan. Tauot voi- daan yhdistää siten, että tehollinen työaika on 7 tuntia 40 minuuttia.

Taukoaikoja muutettaessa on aina todettava milloin pide- tään työaikaan kuuluva tauko, jonka aikana työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta. Muita taukoja ei lueta työaikaan.

Aloilla, joilla luonnostaan syntyy taukoja, pidetään nämä työvaiheiden välillä siten, että työn säännöllinen kulku ei häiriinny.

Milloin kolmivuorotyössä luonnostaan syntyy taukoja, va- rataan työntekijöille tilaisuus ruokailuun työn aikana. Sel- laisessa kolmivuorotyössä, missä luonnostaan ei synny taukoja, pidetään työvuorojen ollessa 8 tuntia kaksi 10 minuutin taukoa ja yksi 15 minuutin tauko, jotka luetaan työaikaan.

Paikallisesti voidaan em. taukoajan jakaminen sopia muullakin tavalla. Tuotantoprosessin keskeytymisen vält- tämiseksi tauot voidaan vuorottaa. Järjestelyissä on

huomioitava, ettei tauko sijoitu yhtä tuntia lähemmäksi työvuoron alkamista eikä päättymistä.

Mikäli työssä ei luonnostaan synny taukoja, on työtuntijär- jestelmään otettava määräys siitä, milloin tauot pidetään.

6.4.8 Ylityötauot

Työntekijän jäädessä työvuoronsa päättymisen jälkeen välittömästi ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähin- tään yhden tunnin, varataan hänelle 15 minuutin virkistys- tauko, mikäli se haitatta on mahdollista. Mikäli työ ylityön- teon aloittamisen jälkeen kestää vähintään yhden tunnin, maksetaan työntekijälle siitä riippumatta, onko tauko pi- detty vai ei, työehtosopimuksen 14.1 §:n keskituntiansion perusteella määräytyvä erillinen ylimääräinen taukokor- vaus 15 minuutilta 50 %:lla korotettuna. Mikäli em. tauko on pidetty, luetaan se työaikaan.

Jos ylityön tekeminen jatkuu yli kahden tunnin, varataan työntekijälle virkistystauko ao. työn rytmin edellyttämällä tavalla.

6.4.9 Seisokkiajat

Ellei paikallisesti toisin sovita, keskeytetään työt keskey- tymättömässä kolmivuorotyössä, paitsi höyrykattilahuo- neissa, voimalaitoksissa ja niihin verrattavissa osastois- sa, joiden keskeytymätön käynti teknisistä syistä on eh- dottoman välttämätöntä, seuraavasti:

- Juhannusaattona klo 6 yhdeksän työvuoron ajaksi;

- Jouluaattona klo 6 yhdeksän työvuoron ajaksi;

- Pääsiäisenä alkaen pitkäperjantain aamuna klo 6 kahdentoista työvuoron ajaksi.

Ellei paikallisesti toisin sovita, keskeytetään työt edelli- sessä kappaleessa mainittujen ajankohtien lisäksi kes- keytyvissä työaikamuodoissa seuraavasti:

- Uutena vuotena (viisi työvuoroa alkaen uu- denvuoden aattona vuorotyössä ensimmäisen vuoron ja päivätyössä säännöllisen työajan jäl- keen);

- Vappuna (viisi työvuoroa alkaen vapunaattona vuorotyössä ensimmäisen vuoron ja päivätyös- sä säännöllisen työajan jälkeen);

- Helluntaina (kolme työvuoroa alkaen helluntai- aamuna klo 6).

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on työntekijän tiedossa oltava vähintään kaksi viikkoa ennen, onko uu- sivuosi, vappu tai helluntai seisokkiaikaa vai ei.

Seisokkiaikoina suoritettavaksi aiotusta korjaustyöstä on, mikäli mahdollista, annettava hyvissä ajoin ennakkoilmoi- tus ko. työntekijöille.

6.4.10 Aloittamis- ja lopettamistyöt

Jotta tehtaan varsinainen tuotannollinen toiminta pääsisi päivittäin määräaikana alkamaan ja jotta tuotanto voisi jatkua koko säännöllisen työajan, voidaan välttämättömiin aloittamis- ja lopettamistöihin tarvittavat työntekijät, kuten voimakoneenhoitajat, lämmittäjät, rasvaajat, puhdistajat ym. sekä näille tarvittavat aputyöntekijät määrätä aloitta- maan työnsä ennen varsinaisen työajan alkamista tai lo- pettamaan työnsä varsinaisen työajan päättymisen jäl- keen.

7 §

Joustavat työaikajärjestelyt

Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työ- paikan koneiden, laitteiden ja muiden voimavarojen hy-

väksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koske- vien toivomusten toteutumista.

Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuo- den eri aikoina, tuotanto-osastoittain, kone- tai työntekijä- ryhmittäin samankin työpaikan eri osastoilla.

Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käy- tön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoeh- dot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi.

Paikallisesti voidaan muun muassa sopia:

1. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus

2. Työajan tasoittumisjakson pituus

3. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

4. Vuorokautisen työajan lepoaika

5. Työtuntijärjestelmän muuttaminen

6. Virkistystauot

7.1 Keskimääräinen säännöllinen työaika

Keskimääräistä säännöllistä työaikaa voidaan työehtoso- pimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen sopia käytet- täväksi siten, että työaika enintään vuoden aikana tasoit- tuu työehtosopimuksen mukaisiin vuorokautisen ja viikoit- taisen työajan enimmäismääriin. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan tasoittumisjaksoksi työtuntijärjes- telmä.

Ellei paikallisesti ole edellisen kappaleen mukaisesti so- vittu työajan järjestämisestä, voi työnantaja tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä pidentää tilapäisesti vuoro- kautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja vii- koittaisen työajan enintään 50 tuntiin. Tällöin työnantajan tulee laatia työaikalain 34 §:n mukainen työajan tasoittu-

misjärjestelmä, jonka aikana työaika tasoittuu keskimää- rin 40 tuntiin viikossa.

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheut- taneen olotilan lakattua on tarkoitus palata takaisin enti- seen työtuntijärjestelmään.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään em. työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kun työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

7.2 Työaikapankki

Paikallisesti voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä liitteenä olevien periaatteiden mukaisesti.

7.3 Ylityön enimmäismäärä

Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voi- daan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pitui- nen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jol- ta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumi- sen jälkeen.

7.4 Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti.

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

8 § Palkkaus

Kuhunkin työhön käytetään parhaiten soveltuvaa palkkausjär- jestelmää.

Palkka määräytyy työn vaativuuden henkilön työsuorituksen, sekä henkilön ja/tai ryhmän työtulosten perusteella. Töiden vaativuus sekä henkilön työsuoritus arvioidaan työpaikkakoh- taisesti.

Palkkaustapaa valittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää yrityksen kannattavuuden ja tuottavuuden sekä työntekijöiden ansioiden kehittymistä tukeviin palkkaustapoihin.

Liittojen yhdessä laatimaa koulutusaineistoa voidaan käyttää apuna paikallista palkkausjärjestelmää laadittaessa.

9 §

Työn vaativuus

Työn vaativuuden määrittäminen

Työn vaativuuden eri tekijöiden painotus, mittausjärjestelmä sekä vaativuusryhmien lukumäärä sovitaan työpaikkakohtai- sesti.

Työt asetetaan vaativuusryhmiin neljän vaativuustekijän perus- teella:

Työn vaatima oppimisaika Työn edellyttämä vastuu Työn aiheuttama kuormitus Työolosuhteet

Myös muita vaativuustekijöitä voidaan sopia käytettäväksi työ- tehtäviä arvioitaessa.

Työnvaativuusryhmittely

Mikäli paikallisesti ei sovita muusta työn vaativuuden arviointi- järjestelmästä, sijoitetaan työt kolmeen vaativuusryhmään seu- raavasti.

Vaativuusryhmä 1: lyhyehköä käytännön kokemusta, normaa- lia vastuuta edellyttävät työt.

10 §

Vaativuusryhmä 2: normaalia ammattitaitoa, melkoista vastuu- ta edellyttävät työt normaalilla kuormituksella tai tason 1 työ kuormitukseltaan raskaana.

Vaativuusryhmä 3: työ vaatii monipuolista ja hyvää ammattitai- toa sekä merkittävää vastuuta edellyttävät työt kuormituksel- taan normaalina tai tason 2 työ kuormitukseltaan raskaana.

Työolosuhteet otetaan huomioon yhtenä kuormitustekijänä.

Palkkaryhmän määräytyminen

11 §

Vaativuusryhmään 1 kuuluvat tehtävät sijoitetaan palkkaryh- miin 1 ja 2, vaativuusryhmään 2 kuuluvat tehtävät palkkaryh- miin 3 ja 4 sekä vaativuusryhmään 3 kuuluvat tehtävät palkka- ryhmiin 5 ja 6 kuhunkin vaativuusryhmään kuuluvien tehtävien keskinäisellä vertailulla.

Paikallisesti voidaan sopia muusta palkkaryhmärakenteesta.

Työkohtaiset aikapalkat

Työehtosopimuksen 11 §:n mukaiset työkohtaiset ai- kapalkat 16.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat (senttiä/tunti):

	PKL I	PKL II
PR 1	750	730
PR 2	792	770
PR 3	835	813
PR 4	886	859
PR 5	945	917
PR 6	1006	978
5a3%	1068	1036
5b18%	1115	1082
6a13%	1137	1105
6b18%	1187	1154

Työehtosopimusosapuolet vahvistavat 1.10.2008 voimaanas- tuvat työkohtaiset aikapalkat ja tiedottavat niistä erikseen.

Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden työkohtaiset aikapalkat ovat aikaisemmasta ammattikokemuksesta ja ammattikoulutukses- ta sekä työkyvystä ja ammattitaidosta riippuen 90 - 100 % sen palkkaryhmän mukaisesta työkohtaisesta aikapalkasta, johon ao. työntekijän suorittama työ kuuluu.

Mikäli paikallisesti sovitaan palkkaryhmien lukumäärästä toisin, tulee alimman vaativuusryhmän palkan olla palkkaryhmä 1 palkan mukainen ja ylimmän sovitun palkan palkkaryhmä 6 palkan mukainen.

Palkkaryhmiin 5 ja 6 kuuluvissa tai vastaaviin paikallisesti so- vittuihin palkkaryhmiin kuuluvissa tehtävissä työskenteleville työntekijöille pyritään järjestämään suorituspalkka- tai palkkio- työtä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, maksetaan palkkaryh- mään 5 kuuluvalle vähintään palkkaryhmän 5a ja palkkaryh- mään 6 kuuluvalle vähintään palkkaryhmän 6a mukainen palk- ka.

Kunnossapito-osastoilla työskenteleville (sähkö- ja metallimie- het) 5. ja 6 palkkaryhmään kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan vähintään taulukon 5b tai 6b mukaista palkkaa.

Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn edellyttämän ammattitai- don ja pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityö- säännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperus- teiden mukaisesti.

Suorituspalkkauksen sijasta käytetään kokonaistuntipalkkoja huoltotöissä ja tuotannon ammattitöissä silloin, kun suoritus- palkan käyttö ei ole tarkoituksenmukaista.

Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon työn vaativuus ja työntekijän ammattitaito. Kokonaistuntipalkan on

12 §

oltava oikeassa suhteessa saman vaativuustason suoritus- palkkatöiden kanssa.

Työn vaativuuden muuttuessa sovitaan uudesta kokonaistunti- palkasta. Tarkistuksesta neuvotellaan edellä todettujen peri- aatteiden mukaisesti. Jos kokonaistuntipalkkoja halutaan tar- kistaa muulla perusteella, sovitaan siitä paikallisesti.

Kokonaistuntipalkalla työskentelevän työntekijän tulee suorit- taa työnsä työn laadun edellyttämällä valppaudella ja ahkeruu- della (urakkatyövauhdilla).

Henkilön työsuoritus

Työntekijän työsuorituksen arvioinnissa tarkastellaan hänen taitoaan suoriutua tekemistään töistä sekä kykyä ja halua ke- hittää osaamistaan.

Työsuorituksen arvioinnin suorittaa työnantaja tai sen edusta- ja. Työnsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä sovitaan työpaikkakohtaisesti.

Työsuorituksen arviointiperusteena käytetään työntekijän työ- tulosta, ammattitaitoa, monipuolisuutta, työtehtävien osaami- sen kehittämistä ja/tai muuta työpaikalla tärkeäksi katsottua tekijää.

Työntekijän pätevyyden tarkistus suoritetaan vähintään kerran vuodessa ellei paikallisesti toisin sovita.

Henkilökohtainen palkanosa on 1-16 % työkohtaisesta palkas- ta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Xxxx xxxxxxx- tai erikois- ammattitutkinto otetaan huomioon palkkauksessa.

Työntekijän henkilökohtainen palkanosa määritellään viimeis- tään 4 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta tai koeajan päätyttyä.

Työpaikoilla tulee tarpeiden mukaan edistää suunnitelmallista ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä yh- teistyötä koulutusasioissa. Henkilöstön kehittämistä voidaan

13 §

edistää esimerkiksi yhdessä laadittujen yksilöllisten koulutus- suunnitelmien avulla.

Suorituspalkat

Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, on tuotannon ja ansioiden kohottamiseksi työntekijöille varattava tilaisuus tehdä suorituspalkka- tai palkkiopalkkatyötä. Palkka- perusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama.

Suorituspalkasta sopimisen lähtökohtana on tavoiteansiosta sopiminen. Tavoiteansiosta sovittaessa tulee huomioida työn vaativuus ja työpaikalla muodostunut ansiotaso, kuitenkin si- ten, että tavoiteansiotaso ylittää vähintään 17 %:lla ao. työn työkohtaisen aikapalkan.

Töissä, jotka on tarkoitus urakoida, mutta joissa kokemuksen puutteen tai muun syyn vuoksi ei voida hinnoittelua sopia, voi- daan harjaantumisajan työ suorittaa määräajaksi sovitulla tun- tipalkalla.

Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työn palkkaryhmän mukai- nen työkohtainen aikapalkka taattu.

Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa urakkahinnoittelu ao. työssä lakkaa olemasta voimassa ja työnvaativuus ja henkilö- kohtainen palkanosa arvioidaan uudelleen.

Ellei suorituspalkkatyön ehdoista päästä sopimukseen, teh- dään työ työkohtaisella aikapalkalla ja menetellään työehtoso- pimuksen neuvottelujärjestystä koskevien säännösten mukai- sesti.

Tulos-, voitto- ja kannustepalkkiot, jotka maksetaan harvem- min kuin palkkakausittain ovat työnantajan määräysvallan pii- rissä ja eivät ole työehtosopimuksen tarkoittamia suorituspalk- koja.

14 §

Palkkausta koskevia erityismääräyksiä

14.1 Keskituntiansio

Keskituntiansiolla tarkoitetaan tässä työehtosopimukses- sa lähinnä edeltäneen palkanmaksukauden säännöllisel- tä työajalta saatua keskimääräistä tuntiansiota. Keskitun- tiansiota laskettaessa otetaan huomioon vuorotyö- ja olo- suhdelisät, mutta ei yli- eikä sunnuntaityökorotuksia ym. niihin verrattavia korotuksia ja lisiä.

14.2 Keskituntiansio eräissä tapauksissa

Laskettaessa siirtoajan ja hukka-ajan maksamisen perus- teena olevaa keskituntiansiota ei vuorotyö- eikä olosuh- delisiä kuitenkaan oteta huomioon.

14.3 Siirtoajan palkka

Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään työ- hön, jota suoritetaan urakka-palkalla, maksetaan hänelle heti siirrosta lukien ko. urakkahinnoittelun mukaista palk- kaa.

Jos urakkapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään toi- seen urakkatyöhön, maksetaan hänelle heti siirron ta- pahduttua uuden urakkatyön hinnoittelun mukaista palk- kaa.

Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä ilman omaa syy- tään siirretään työhön, jossa tuntipalkka on hänen vaki- naisessa työssään nauttimaansa tuntipalkkaa pienempi, maksetaan hänelle kuluvan palkkakauden loppuun ja vä- hintään kuudelta päivältä entisen tuntipalkan mukainen palkka.

Jos urakkapalkalla työskentelevän työntekijän työ ilman hänen omaa syytään keskeytyy ja hänet siirretään toisen- laatuiseen työhön, jota suoritetaan tuntityönä, maksetaan

hänelle uudessa työssä siihen asti, kunnes siirrosta on kulunut kaksi viikkoa, tuntipalkka, joka on 85 % hänen ai- kaisemmassa työssä saamastaan keskituntiansiosta, kui- tenkin vähintään entisen työn mukainen työkohtainen palkka.

Edellä olevaa ei sovelleta huolto-osastojen työntekijöihin.

14.4 Hukka-ajan palkka

Mikäli työntekijä urakkatyön kestäessä joutuu konehäiriön vuoksi tai muusta työntekijöistä riippumattomasta syystä odottamaan yhtäjaksoisesti vähintään 15 minuuttia, lu- kuun ottamatta urakkahinnoitteluun sisältyviksi sovittuja sivuaikoja, kuten esim. normaalia terien teroittamista ja vaihtamista koskevaa aikaa, maksetaan hänelle keskey- tyksen ajalta ja enintään vuoron loppuun näin syntyneen hukka-ajan korvauksena tuntipalkka, joka on 85 % työn- tekijän keskituntiansiosta, kuitenkin vähintään työkohtai- nen aikapalkka. Hukka-aikana työntekijä on velvollinen suorittamaan hänelle osoitettua muuta työtä, mikäli mah- dollista urakkatyötä urakkapalkalla.

Paikallisesti voidaan sopia hukka-ajan korvaamisesta toi- sin.

15 §

Ylityö- ym. korvaukset

15.1 Viikoittainen ylityö

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8:lta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotet- tu palkka.

Kun viikoittaista ylityötä on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityöt 100 % korotetulla pal- kalla, ellei kyse ole 15.2 §:n mukaisesta seisokkiajasta.

Työ, joka ylittää yksi- ja kaksivuorotyössä lyhennysviikon säännöllisen viikkotyöajan, korvataan siten kuin viikoittai- sesta ylityöstä on sovittu.

Kolmivuorotyössä ja jatkuvissa työaikamuodoissa korva- taan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijär- jestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin viikoittaises- ta ylityöstä on sovittu.

Mikäli työntekijällä vuosiloman, taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan, sovitun koulutuksen tai re- servin harjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestel- män mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työ- tä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjes- telmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan vapaapäivä- nä tehdyistä työtunneista korotettu palkka siten, kuin vii- koittaisesta ylityöstä on sovittu.

Mikäli työntekijä työskentelee uudenvuoden-, loppiais-, vapun-, helatorstai- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantaina tai joulun ja pääsiäisen jälkeisenä lauantaina, maksetaan sanottuna päivänä tehdystä työstä korotettu palkka kuten viikkoylityöstä.

Jos työntekijä, jolla on liikkuvat vapaapäivät, kutsutaan työhön vapaapäivänään, on siitä hänen kanssaan sovit- tava ja samalla sovittava vapaapäivä annettavaksi jona- kin muuna päivänä joko saman tai seuraavan viikon ku- luessa. Ellei vapaapäivän siirtämisestä sovita, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenterivii- kolla ylittävät työtuntijärjestelmässä ao. viikon säännölli- seksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Jos työntekijä siirtyy säännönmukaisesta työvuorostaan toiseen tai vaihtaa työ-aikamuotoa, katsotaan siirtymisvii-

kolla viikoittaisiksi ylityötunneiksi ne tunnit, jotka ylittävät 40 viikkotuntia.

15.2 Seisokkiajan korvaus

Xxxxxxxxxxxx, jouluna ja pääsiäisenä, uutena vuotena, vappuna ja helluntaina suoritetusta työstä maksetaan 200

%:lla korotettu palkka.

Edellä mainittu korotettu palkka sisältää mahdolliset sun- nuntai - ja ylityökorotukset, mutta ei työaikalain 32 §:n edellyttämää viikkolepokorvausta.

15.3 Yöylityö

Kello 22.00 - 6.00 välisenä aikana tehdystä ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

15.4 Ylityökorvauksen määrittäminen

Ylityökorvaus lisätään urakkatyöntekijöille hinnoittelun pe- rusteella saatuun ansioon. Tuntityössä maksetaan 1/2 tuntia lyhyemmästä ylityöstä puolen tunnin palkka ylityö- korvauksineen.

15.5 Hälytysluontoinen työ

Xxxxxxx työntekijä kutsutaan hänen jo poistuttuaan työpai- kalta hälytysluontoiseen työhön, maksetaan hänelle vä- hintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, mil- loin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hä- lytysrahaa seuraavasti:

a) jos työ alkaa säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä ennen klo 21.00, kah- den tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus, ja

b) jos työ alkaa klo 21.00 ja 6.00 välisenä aika- na, kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

15.6 Kutsu tilapäiseen työhön

Xxxxxxx työntekijälle hänen säännöllisellä työajallaan ilmoi- tetaan, että hänen tulee tämän työvuoronsa päättymisen ja seuraavan säännöllisen työvuoronsa alkamisen välise- nä aikana saapua tilapäisesti työhön, maksetaan hänelle ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Tätä korvausta ei kuitenkaan makseta, jos ky- symyksessä on ao. työntekijän säännönmukainen aloit- tamistyö, eikä silloin, kun tieto töihin kutsusta on annettu vähintään 24 tuntia ennen työn aloittamista.

15.7 Vuoro-, ilta- ja yötyö sekä lauantaityö

Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa 86 senttiä tunnilta ja yövuorossa160 senttiä tunnilta.

M u i s t.

Työehtosopimusosapuolet vahvistavat vuorolisien suuruuden 1.10.2008 alkaen allekirjoituspöytäkirjan 5 kohdan mukaisesti.

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.

Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä (ilta- ja yö- työt), maksetaan korotusta seuraavasti:

- kun työ tehdään klo 16-22 välillä, maksetaan näiltä tun- neilta vuorotyön iltavuorolisää vastaava korvaus,

- kun työ tehdään klo 22-6 välillä, maksetaan näiltä tun- neilta vuorotyön yövuoron lisää vastaava korvaus.

Edellisissä kappaleissa olevat vuorolisät ja niitä vastaavat korvaukset otetaan huomioon tehdystä ylityöstä makset- tavaa korotettua palkkaa laskettaessa.

Lauantaina tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan erillinen lisä, joka on 146 senttiä/tunnilta.

M u i s t.

Työehtosopimusosapuolet vahvistavat vuorolisien suuruuden 1.10.2008 alkaen allekirjoituspöytäkirjan 5 kohdan mukaisesti.

Tätä lisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 14 §:n mukaista keskituntiansiota laskettaessa.

15.8 Arkipyhäkorvaus

Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä, loppiai- selta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapun- päivältä, helatorstailta ja juhannusaatolta maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena keskituntiansio 8 tun- nilta.

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään yhden kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko vii- meisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä.

Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamal- le työntekijälle myös sellaisilta 1. kappaleen mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat

- vuosiloman ajaksi

- ajalle, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa

- 19 §:n 5. kohdassa tarkoitetun lapsen sairau- desta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

- taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi.

Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyt- tävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Jos itsenäisyyspäivä osuu työntekijän työpäiväksi, mak- setaan palkka itsenäisyyspäivälain mukaan.

15.9 Sunnuntaikorotus arkipyhinä

Mikäli helatorstaiviikon tai muun arkipyhäviikon työtunti- järjestelmä päivä- tai kaksivuorotyössä muutetaan pal- kansaajan esityksestä siten, että helatorstai tai muu arki- pyhä on työpäivä ja viikon lauantai on vapaapäivä, hela- torstailta tai em. arkipyhältä ei makseta sunnuntaityökoro- tusta.

15.10 Viikoittaisen vapaan korvaaminen

Mikäli työntekijä on työehtosopimuksessa edellytetyissä tapauksissa työskennellyt viikoittaisen vapaa-ajan aikana, on viikoittaisen vapaa-ajan aikana tilapäiseen työhön käy- tetyltä ajalta maksettava työaikalain 32 §:n edellytyksin erillinen peruspalkan suuruinen rahakorvaus, joka laske- taan keskituntiansion mukaan.

15.11 Vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenyys

Työnantaja korvaa työntekijälle, joka toimii valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä, sen 14.1 §:n mukaisen ansionmenetyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hänen työaikanaan.

15.12 Häät, 50-/60-vuotispäivät, hautajaiset

Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä

- päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon

- 50- ja 60-vuotispäivänään

- läheisen omaisen hautauspäivänä.

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja xxxx-xxxxxx, hänen vanhempiaan, veljiään ja si- sariaan sekä aviopuolison vanhempia.

Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan ly- hennysvapaata.

15.13 Kutsunnat

Työntekijän osallistuessa ensimmäisen kerran varus- miespalveluksen edellyttämään kutsuntaan tai valintati- laisuuteen ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen työn- antaja korvaa 14.1 §:n mukaisesti ansionmenetyksen niil- tä työtunneilta, jotka työntekijä, kutsunnan, valintatilai- suuden tai lääkärintarkastuksen tapahtuessa hänen työ- tuntijärjestelmänsä mukaisena työaikana, on joutunut olemaan poissa työstä.

15.14 Reservin harjoitukset

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa 14.1 §:n mukaisesti siten, että työntekijä saa vähennettynä valtion maksamalla reserviläispalkalla täydet palkkaedut.

15.15 Palvelusvuosilisä

Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä

edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoi- sesti kestänyt.

Palvelusvuosilisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen Palvelusvuosilisänä

kesto suoritettava euromäärä laske- taan kaavasta

10 mutta ei 15 vuotta 1,5 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 3 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 4,5 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 6 x Lkk x KTA

jossa

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lo- maan oikeuttavien kuukausien lukumäärä,

KTA on työehtosopimuksen 14.1 §:ssä tarkoitet- tu keskituntiansio.

Kuuluuko työntekijä palvelusvuosilisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen palvelusvuosili- sä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkas- tusajankohtaan asti. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta las- kettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytän- töä. Keskituntiansiona käytetään sen palkkakauden kes- kituntiansiota, jota sovellettiin työntekijään 30.11.

Mikäli palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työ- suhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, suorite- taan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulu- kuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä

summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä suo- ritettiin.

Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei ote- ta huomioon työehtosopimuksen 14 §:n mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keski- tuntiansiota laskettaessa.

15.16 Ammattitutkinnot

Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa xxxx xxxxxxx- tutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, maksetaan tutkin- non suorittamisesta seuraavan palkanmaksun yhteydes- sä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on ammattitut- kinnosta 250 euroa ja erikoisammattitutkinnosta 350 eu- roa.

Edellytyksenä palkkion maksamiselle on, että työntekijä on ollut yhtiön palveluksessa tutkinnon aloittamishetkellä.

16 §

Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Palkkojen las- kemista ja maksamista varten varataan neljän työpäivän aika, joten palkanmaksu tapahtuu viidentenä päivänä viivytyksettä vuorotyöntekijöille heti aamuvuoron ja päivätyöntekijöille heti työn päätyttyä. Palkanmaksun sattuessa pyhäpäivälle, makse- taan se edellisenä arkipäivänä.

M u i s t. 1.

Liitot suosittelevat, että palkanmaksun osuessa arki- päiväksi, jolloin tuotantolaitos on pysähdyksissä, palkka suoritettaisiin edellisenä päivänä, mikäli se konttoriteknisesti on mahdollista.

M u i s t. 2.

Paikallisesti voidaan sopia, että palkka maksetaan jo- ka toinen viikko.

M u i s t. 3.

Edellä olevista määräyksistä riippumatta on teolli- suuslaitoksissa, joissa palkanlaskenta perustuu ATK- järjestelmään, palkkojen laskemista ja maksamista varten varattava riittävä aika, josta erikseen sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa.

M u i s t. 4.

Sopijapuolet suosittelevat, että tämän sopimuksen soveltamisalalla siirrytään rahalaitosten kautta tapah- tuvaan palkanmaksutapaan.

2. Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jä- senmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten, kuin keskusjärjestöjen 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytä- kirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenteri- vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidä- tetystä summasta tai merkitään se verokirjaan.

M u i s t. 1.

Työsuhteen päättyessä työnantaja huolehtii siitä, että työntekijälle annetaan allekirjoitettavaksi ammattiyh- distysjäsenmaksun perintäsopimuksen päättymisil- moitus.

Työnantajalle jätetyt päättymisilmoitukset luovutetaan pyydettäessä ammattiosaston osoittamalle henkilölle ja ammattiosaston velvollisuus on huolehtia siitä, että työnantajalla on käytettävissään tarkoitusta varten valmistettuja lomakkeita.

ERINÄISET KORVAUKSET

17 § Työvälineet

1. Puusepät ja kirvesmiehet, jotka jatkuvassa työsuhteessa jou- tuvat käyttämään omia työkalujaan, saavat siitä palkan lisäksi työkalukorvauksena neljännesvuosittain 25 työtunnin palkan.

Jos työnantaja hankkii työntekijälle tarpeelliset työvälineet, ei em. työvälinekorvausta makseta.

M u i s t. 1.

Ellei työnantajan ja työntekijäin kesken ole ennakolta toisin sovittu, tulee työntekijällä olla alempana maini- tut työvälineet, joille työnantaja järjestää lukittavan säilytyspaikan ja täyttä arvoa vastaavan palovakuu- tuksen.

Puusepällä: yksi pitkä höylä, kaksi lyhyttä käsihöylää, kaarisaha, selkäsaha, rautavasara, käsiporan varsi, kuusi poranterää, kuusi erilevyistä 1/4" - 1 1/4" talt- taa, ruuvimeisseli, piikkitaltta, hohtimet, suorakulma sekä metrinmitta.

Kirvesmiehellä: kirves, käsisaha, pitkä höylä, lyhyt käsihöylä, rautavasara, käsiporan varsi, kuusi poran- terää, kuusi erilevyistä 3/8" - 1 1/4" talttarautaa, ruu- vimeisseli, piikkitaltta, hohtimet, suorakulma sekä metrinmitta.

M u i s t. 2.

Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan sähkökäyttöisten työvälineiden käyttöön otosta, on niistä maksettavasta korvauksesta sovittava todellisia kustannuksia vastaavasti.

18 § Matkakorvaukset

1. Jos työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä työskentele- mään tehtaan piirin ulkopuolella niin kaukana vakinaisesta työpaikastaan, ettei hänellä ole tilaisuutta yöpyä kotonaan, korvataan hänelle tästä koituvat kustannukset seuraavasti:

a) Kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joiksi luetaan rautatie- ja laiva- ym. matkalippujen hinnat, rautatie- ja laivaliput II luokassa, matkatavaramaksut, sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.

b) Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työnteki- jälle hänen keskituntiansionsa mukainen korvaus siltä osalta kuin matkustaminen on tapahtunut hänen säännöllisenä työaikanaan tai hänen palkkaryhmänsä mukaista työkohtaista aikapalkkaa vastaava korvaus siltä osalta kuin matkustaminen on tapahtunut sään- nöllisen työajan jälkeen, kuitenkin siten, että edellä mainittua korvausta sekä palkkaa säännöllisellä työ- ajalla mahdollisesti suoritetusta työstä maksetaan yh- teensä korkeintaan 16 tunnilta vuorokaudessa. Jos matkustaminen tapahtuu sunnuntaina tai juhlapäivä- nä, ei edellä mainitulla tavalla maksettavalle korvauk- selle tule sunnuntaityökorotusta. Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 21 - 7 väliseltä ajal- ta mainittua korvausta suoriteta.

c) Kultakin matkan alkamisesta laskettavalta vuorokau- delta, jonka työntekijä on matkalla tai paikkakunnalla, jolla työ suoritetaan, maksetaan päivärahaa, joka on suuruudeltaan sama kuin valtion virkaehtosopimuk- sen mukainen kulloinkin voimassaoleva kotimaan päiväraha.

M u i s t. 1.

Edellä tarkoitetun päivärahan määrä on 1.1.2007 al- kaen 31 euroa.

Xxxxxxx työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka, maksetaan hänelle 1/3 päivärahasta.

Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokau- desta, joka käsittää vähintään kolme ja enintään kuusi tuntia, maksetaan 14 euroa.

Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suoritta- malla joko majoittumiskustannusten korvaus tai yömatkaraha seuraavasti:

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskus- tannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti. Xxxxxxx on 1 - 5 matkavuorokaudelta enintään kaksi kertaa ja sen jälkeisil- tä matkavuorokausilta enintään puolitoista kertaa tämän koh- dan toisessa kappaleessa mainittu päiväraha.

Yömatkaraha 6 euroa suoritetaan sellaiselta päivärahaan oi- keuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjes- tetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskor- vausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kui- tenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättä- nyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoitta- man majoittumismahdollisuuden.

x) Xxxx- ja juhlapäivinä on työntekijä ollessaan työssä vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan vapaa ylöspito, oikeutettu saamaan, mikäli hän niin haluaa, korvauksen ruoasta rahana.

e) Milloin työntekijä ennen juhannus- tai joulupäivää on vieraalla paikkakunnalla yhtäjaksoisesti tehnyt työtä kuusi viikkoa, on hän, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu maini- tuiksi päiviksi matkustamaan kotiinsa, jolloin työnan- taja korvaa hänelle edellisen mukaisesti maksun matkakustannuksista kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle, sekä matka-ajalta c)-kohdan kolmannen kappaleen mukaisen päivärahan ja c)-kohdan edelly-

tyksin yömatkarahan, mutta ei mahdollisesti menetet- tyä työansiota.

f) Milloin työt tehdaspaikkakunnan ulkopuolella suorit- taa paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka siellä on otettu työhön, ei hän ole oikeutettu tässä sopi- muskohdassa määrättyihin etuihin.

2. Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovi- tusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla au- tolla korvaus matkakustannusten korvaamista koskevassa kul- loinkin voimassa olevassa valtion virkaehtosopimuksessa ole- vien määrien mukaisesti.

3. Milloin työ työnantajan toimeksiannosta suoritetaan tehdasalu- een ulkopuolella yli 5 km:n matkan päässä ao. työntekijän va- kinaisesta työpaikasta paikalla, josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa, mutta ei voi käydä ruokailuaikana kotonaan eikä tehtaalla, maksetaan matkakulujen lisäksi ruokarahana 1/4 sen päivärahan määrästä, jota edellä 1. c)-kohdassa tarkoitetaan.

Sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä työn takia voi palata kotiinsa vasta niin myöhään, että hän normaalisti olisi aterioi- nut tänä aikana kaksi kertaa, maksetaan tässä kohdassa mai- nittu ruokaraha kaksinkertaisena.

Jos työntekijälle annetaan vapaa ruoka, ei ruokarahaa makse- ta.

4. Ulkomaan päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Edellä tarkoitetut päivärahat ovat kokonaiskorvauksia tavan- omaisista kuluista ulkomailla.

Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka mo- lemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuu- deksi tällöin katsotaan 1/4 päivärahasta, ellei paikallisesti muu- ta sovita.

Työpaikkaa varten voidaan sopia vahvistettavaksi matkustus- sääntö, jossa työntekijän ulkomaankomennuksen matkakus- tannusten korvaamisesta määrätään toisinkin edellyttäen, että matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena ottaen samantasoiset kuin tämän kohdan mukaiset edut.

Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työn- antaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

Muuten sovelletaan ulkomailla suoritettavan matkatyön osalta tämän työehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole risti- riidassa ao. maan lainsäädännön kanssa.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 §

Sairausajan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi esty- nyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana 14.1 §:n tarkoitta- man keskituntiansion mukaisen palkan ensimmäisen sellaisen täyden poissaolopäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on ai- heutunut työtapaturmasta ensimmäisen sellaisen poissaolo- päivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, enintään 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä noudattaen muilta osin tässä pykälässä olevia edellytyksiä ja määräyksiä.

M u i s t.

Sairausajan palkan laskentasääntöä muutetaan 1.10.2008 lukien allekirjoituspöytäkirjan 5 koh- dasta ilmenevällä tavalla.

Soveltamisohje:

Työntekijän kyvyttömyys työn tekoon todetaan ensisi- jaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuk- sella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin ja paikal- lisesti sopien terveydenhoitajan todistus työkyvyttö- myydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan mak- samiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanotto- ajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuk- sen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdol- lista. Jos sairauden laatu tai muu vastaava syy estää lääkärintodistuksen hankkimisen sairauden alkaessa, on se hankittava välittömästi esteen poistuttua.

M u i s t. 1.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden al- kua jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuusi kuukautta, eikä työkyvyttömyys ole aiheutunut työtapaturmasta, sairausajan palkkaa maksetaan vasta toisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttö- myys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän keskituntiansion mukaisesta palkas- ta niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jot- ka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jäl- keisen 9 päivän pituisen ajanjakson sisällä.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yh- denjaksoisesti vähintään 3 vuotta, on vastaava ajanjakso 35 päivää.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yh- denjaksoisesti vähintään 5 vuotta, on vastaava ajanjakso 42 päivää.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yh- denjaksoisesti vähintään 10 vuotta, on vastaava ajanjakso 56 päivää.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut vähin- tään kuusi arkipäivää, maksaa työnantaja palkan myös odo- tuspäivältä. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron, maksetaan hänelle keskituntiansion mukainen palkka työvuoron loppuun.

Sairausajan palkka maksetaan työntekijälle joko siten, että työnantaja saa sairausvakuutuksesta palautuksena itselleen samalta ajalta työntekijälle tulevan päivärahan taikka siten, et- tä työntekijälle maksetaan määrä, joka yhdessä samalta ajalta hänelle maksetun sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan kanssa nousee 1. kohdan 1. kappaleen mukaisen palkan mää- rään.

M u i s t. 2.

Milloin työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyt- tömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, tulisi ensisijaisena me- nettelytapana pitää sitä, että työnantaja maksaa työn- tekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmak- sun yhteydessä odottamatta päivärahan tai siihen verrattavan muun korvauksen saamista.

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

2. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perus- teella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta mak- setaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustanta- mansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairaus- ajan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuk- sena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- rahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vä- häisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairauspalkasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

3. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

4. Milloin työpaikalla oleva sairausavustuskassa toimii sairausva- kuutuslain alaisena kassana, voi työnantaja toteuttaa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavat avustukset, jotka työnantaja peittää kassalle suorittamillaan kannatusmaksuilla.

5. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äi- dille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon jär- jestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tila- päisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että pois- saolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toi- selle vanhemmista.

6. Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89 (VNp sairausvakuutuslain 23 d §:n 2 momentissa tar- koitetuista vaikeista sairauksista ja vammoista) 1 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallis-

tuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työn- antajan kanssa.

20 §

Ansionmenetyksen korvaamisen edellytykset lääkärintarkas- tusten ajalta

1.1

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1.1.1 Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tä- mä työsuhteen aikana lähetetään tai määrätään terveystarkas- tukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nämä perustuvat

- valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuolto- käytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuk- sesta (1484/2001) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan

- lakiin nuorista työntekijöistä (998/93)

- säteilylakiin (592/91)

- tartuntatautilakiin (583/86)

1.1.2 Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuk- sessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauk- sen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

1.1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

1.2

Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraa- vat:

1.2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 1.2.21 - 1.2.25)

1.2.11 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalk- kiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kau- an lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

1.2.12 Muissa kuin kohdassa 1.2.11 tarkoitetuissa sairastumis- tai ta- paturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vas- taanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työ- ajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuo- lella.

1.2.13 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

1.2.14 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.

1.2.15 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttä- mänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

1.2.16 Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

1.2.2 Erityisedellytykset

Ansion menetys korvataan:

1.2.21 Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työnteki- jän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuoro- kauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

1.2.22 Aikaisemmin todettu sairaus

Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemisek- si tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpal- veluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

1.2.23 Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän labo- ratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgen- tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkas- tusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheu- tuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimuk- seen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana.

Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuk- sella.

1.2.24 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyk- senä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hank- kimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edel- tävien lääketieteellisten tutkimusten (työsopimuslain 4 luvun 8

§) ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulko- puolella. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on järjes- tetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tut- kimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen vält- tämättömyydestä työaikana.

1.2.25 Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheut- taa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpi- teen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulko- puolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

1.3

Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työ- suhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintar- kastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mah- dollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheu- tuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, xxxxx vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.

M u i s t. 1.

Ennen työsuhteen alkua suoritetusta lääkärintarkas- tuksesta johtuvaa ansionmenetystä ei korvata. Tar- kastuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan täl-

laisessa tapauksessa, mikäli tarkastusta edellyttänyt työnantaja ottaa ko. henkilön työsuhteeseen.

1.4 Laskenta

Edellä kohdissa 1.1 - 1.3 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy ao. työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yh- teensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdassa

1.1.2 tarkoitetun päivärahan osalta ao. työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.

21 § Ryhmähenkivakuutus

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Vuosilomat

1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Tuo- tannollisen tilanteen niin edellyttäessä 18 lomapäivää ylit- tävältä osalta kesäloma voidaan paikallisesti sopia pidet- täväksi yhdessä jaksossa 1.4. - 31.12.

Edellä mainitulla tavalla sovittaessa lomanosan siirtämi- sestä tulee samalla sopia myös siirrosta aiheutuvasta mahdollisesta korvauksesta. Työntekijän esittäessä lo- man siirtämistä tai jakamista menetellään vuosilomalain mukaisesti.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen keskusjärjestöjen välillä 21.3.2005 allekirjoitettua loma- palkkasopimusta.

2. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lo- marahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

M u i s t. 1.

Xxxxxxxx maksetaan eläkkeelle siirtyvälle työnteki- jälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorit- tamisen jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta an- netun lain edellyttämällä tavalla.

M u i s t. 2.

Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtu- vasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamas- ta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

Xxxxxxxx suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuh- teen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuk- sella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7

§:n 1. tai 2. momentissa mainittujen syiden takia.

M u i s t. 3.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan ti- lanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomarahan maksami- selle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

Mikäli työntekijä on pois työstä joko välittömästi ennen tai jäl- keen vuosilomansa eikä hänellä ole poissaoloonsa em. syytä

suoritetaan työntekijälle vain puolet loman jälkeen maksetta- vasta lomarahasta.

Xxxxxxxx suoritetaan loman jälkeen ensimmäisen pal- kanmaksun yhteydessä, jolloin yrityksessä normaalisti maksetaan palkka, mikäli hän ei 3 kappaleessa mainituis- ta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön.

M u i s t. 4.

Lomarahasta 1/2 suoritetaan ennakkona vuosiloma- palkan maksamisen yhteydessä.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vas- taavasti, mitä 1. - 4. kappaleissa on määrätty.

Edellä Muist. 4:ssa mainittu ennakko maksetaan kuiten- kin vain pisimmän lomanosan yhteydessä. Enintään kuu- den päivän pituiselta lomajaksolta ennakkoa ei makseta, vaan lomaraha maksetaan kokonaisuudessaan vuosilo- mapalkan yhteydessä.

3. Jos työt loman ajaksi keskeytetään, pyritään mikäli mahdollista niille työntekijöille, jotka eivät saa vuosilomaa tai loma-ajan palkkaa yhtä pitkältä ajalta kuin töiden keskeytys kestää, jär- jestämään työtä, jos he ennen loman alkamista ilmoittavat sitä haluavansa.

4. Yksi- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennyspäivät luetaan työs- säolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmän mukaiset vapaa- päivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi noudat- tamalla vuosilomalain 7 §:n 1. momentin sisältämää las- kentatapaa.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

23 § Järjestysmääräykset

1. Järjestyksen ja hyvän hengen säilyttämiseksi työpaikalla on työnjohdon määräyksiä ja ohjeita tarkoin noudatettava. Työn- johdon ja työntekijäin etujen mukaista on esiintyä asiallisesti, ja tulee heidän keskinäisessä kanssakäymisessään osoittaa toi- silleen arvonantoa ja humaanisuutta.

2. Työntekijä, joka haluaa jäädä pois työstä, ilmoittakoon siitä työnjohdolle, joka myöntää vapautuksen, mikäli käytön estee- tön jatkuminen sen sallii. Sairaustapauksesta on myös ilmoitet- tava ja mikäli mahdollista heti sairauden sattuessa.

3. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyt- tämällä kontrollikelloa tai muita tätä tarkoittavia laitteita. Tark- kailun tulee tapahtua työajan ulkopuolella ja tulee järjestelyn olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

24 §

Ilmoitustaulujen käyttö ja kokousoikeus työpaikoilla

1. Työnantajan ilmoitukset, jotka koskevat työntekijäryhmiä, tie- dotetaan, ellei niitä anneta tiedoksi kullekin asianomaiselle työntekijälle erikseen, tätä tarkoitusta varten työpaikalle asete- tuilla tauluilla.

2. Tähän työehtosopimukseen sidotun työntekijäliiton ja sen pai- kallisten osastojen ilmoituksia ja tiedonantoja saadaan tehdas- alueella kiinnittää sitä varten osoitetuille ilmoitustauluille.

3. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpai- kalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää ko- kouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seu- raavin edellytyksin:

25 §

1) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän so- pimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työ- paikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hal- linnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvotel- tava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotanto- toimintaa.

3) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen va- rauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luotta- mushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Luottamusmiehet

1. TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1.kohdan 7.kappaleen tar- koittamana korvauksena pääluottamusmiehelle maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin Korvaus koko

lukumäärä sopimuskauden ajalta

€/kk

alle 51 65

51 - 150 100

151 - 250 120

251 - 350 145

351 - 450 165

451 - 185

2. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pää- luottamusmiehelle TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. koh- dan edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin Säännöllisen vapautuksen lukumäärä määrä

20 - 50 4 tuntia viikossa

51 - 150 10 tuntia viikossa

151 - 250 18 tuntia viikossa

251 - 350 22 tuntia viikossa

351 - 450 32 tuntia viikossa

451 - kokonaan vapautettu

M u i s t. 1.

Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pi- tuutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä vuosittain marraskuun 1. päivänä. Tämän mukaan vahvistetun vapautuksen pituutta noudate- taan seuraavan vuoden ajan.

M u i s t. 2.

Mikäli pääluottamusmiehen edellä sanotun mukainen vapaa-aika on kuusi tuntia tai vähemmän ja sen an- taminen tuottaisi vaikeuksia, voidaan paikallisesti so- pia siitä, että vapaa-ajan sijasta maksetaan keskitun- tiansion mukainen korvaus vastaavalta ajalta.

M u i s t. 3.

Työpaikoilla, joissa on yli 200 työntekijää, ei pääluot- tamusmiestä pidetä kolmivuorotyössä, ellei siitä pai- kallisesti toisin sovita.

M u i s t. 4.

Kokonaan työstä vapautetun pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkka määräytyy hänen enti- sessä työssään saamansa ansion mukaisesti ja tulee em. palkan seurata entisessä työssä maksettavan palkan kehitystä, kuitenkin siten, että palkka ylittää vähintään 15 %:lla 5. palkkaryhmän mukaisen työ- kohtaisen aikapalkan.

M u i s t. 5.

Laskettaessa TT-SAK yleissopimuksen 4. luvun 1. kohdan 8. kappaleen tarkoittamaa keskituntiansiota otetaan tällöin huomioon säännöllisen työajan ulko- puolella suoritetusta asetteen teosta maksettava ase- te- tai siihen verrattava raha.

M u i s t. 6.

Työajan lyhentämistä koskevien sopimusten mukai- nen lisä maksetaan myös niiltä säännöllisen työajan tunneilta, jotka luottamusmieheltä tai työsuojeluval- tuutetulta kuluvat heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

M u i s t. 7.

TT-SAK yleissopimuksen 3 luvun 1 kohdasta poike- ten voidaan yritysten ja ammattiosaston kesken so- pia, että kahdelle tai useammalle yritykselle valitaan niiden palveluksessa oleva yhteinen luottamusmies. Tehty sopimus on voimassa luottamusmiehen toimi- kauden.

3. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oltava yhtä- läiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla työnteki- jöillä. Työnantajan ja pääluottamusmiehen/työsuojelu- valtuutetun on selvitettävä myös luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai

vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen anta- mista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee järjestää asianmukaiset toimitilat ja toimistovälineet. Tavanomaisiin toi- mistovälineisiin kuuluu yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (säh- köposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuute- tun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

26 §

Työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus ja korvaus

Työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus on kaksi vuot- ta.

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan TT-SAK yleissopimuksen

4. luvun 1. kohdan tarkoittamana korvauksena kuukausittain 50 prosenttia luottamusmiehelle työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti maksettavan kuukausikorvauksen suuruudesta.

NEUVOTTELUMENETTELY

27 §

Liittojen edustajien osallistuminen paikallisiin neuvotteluihin

1. Sopimuspuolet pitävät suotavana, että paikallisissa neuvotte- luissa ei oteta esille asiaa, josta ei ole ennakolta ilmoitettu toi- selle osapuolelle.

2. Mikäli liittojen edustajat haluavat olla läsnä työnantajan ja työn- tekijäin välisissä paikallisissa neuvotteluissa, on heillä siihen oikeus edellyttäen, että ko. asiasta on jo aikaisemmin neuvo- teltu paikallisesti asianomaisten kesken, ja että neuvotteluun osallistumisesta sovitaan liittojen välillä.

28 §

Sopimusten tulkinta

1. Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen mui- den sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkin- nasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta asianosai- set keskenään neuvottelemalla eivät pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Elleivät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi jompi- kumpi sopimuspuoli alistaa asian työtuomioistuimen ratkaista- vaksi.

M u i s t. 1.

Paikalliset neuvottelut erimielisyysasiassa on aloitet- tava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kulues- sa neuvotteluesityksen tekemisestä.

M u i s t. 2.

Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut asi- asta eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadit- tava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoitta- vat ja jossa on selostettu erimielisyyden aiheena ole- va asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

29 §

Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jostain muusta kuin 28 §:ssä mainitusta syystä syntyy eri- mielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovin- toon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pää- se yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkais- tavaksi, ja siitä laadittava 28 §:n Muist. 2:ssa tarkoitettu muis- tio.

2. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa

ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), tahi ryhtyä muuhun toi- menpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännölli- sen kulun häiritsemiseksi.

3. Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda sovintoon, on sen jär- jestön, joka aikoo turvautua työnseisaukseen, siitä ilmoitettava kirjallisesti toiselle järjestölle viimeistään 14 vuorokautta ennen aiottua seisausta.

4. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman vii- vytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon. Liittojen on ilman viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.

30 §

Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työ- suhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen väli- sessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.

Jatkuva neuvottelumenettely ja paikallinen sopiminen

1. Sopimuskauden aikana liittojen välillä voidaan käynnistää neu- vottelut työehtosopimuksen jonkin osan selventämiseksi tai kehittämiseksi. Mikäli sopimuskauden aikana on tarvetta neu- votella työelämän laadullisista kysymyksistä esim. laaja- alaisen työmarkkinaratkaisun tai merkittävien sopimusalaa koskevien lakimuutosten yhteydessä, osapuolet voivat tehdä tarvittavia esityksiä. Neuvotteluissa sovitut asiat voivat tulla voimaan sopimuskauden aikana.

2. Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työlli- syyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla syntyy edel-

lytykset työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen so- piminen on ennen kaikkea toiminnan kehittämisen väline.

Kullakin työpaikalla määritetään tavoitteet, joihin yhteis- tuumin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvas- sa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun ta- voitteet on selvitetty.

Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työ- yhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttä- vää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä.

Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkan- sa menestyksestä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdol- liset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henki- löstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan sellaisinaan, jos niiden nähdään parhaiten täyttävän osapuolten tavoitteet.

Useissa työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikalli- nen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neu- vottelujärjestyksen mukaisesti joko luottamusmiehen ja työnantajan kesken tai työnantajan ja työntekijän kesken.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työn- tekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi osa- puoli sitä pyytää.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irti- sanoa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei ir- tisanomisajasta ole muuta sovittu.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

31 §

Voimassaolo ja irtisanomisjärjestys

1. Tämä sopimus tulee voimaan, sikäli kuin allekirjoituspöytäkir- jasta ei muuta johdu, 16. lokakuuta 2007 lukien ja on voimassa

30. päivään syyskuuta 2009 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisa- nottu.

2. Jos tämä sopimus kokonaisuudessaan tai joltakin osaltaan irti- sanotaan, on irtisanovan puolen viimeistään ensimmäisessä sopimusneuvottelussa annettava muutosehdotus vastapuolel- le. Irtisanomisen tulee tapahtua todistettavasti. Sopimuspuolet ovat velvolliset irtisanomisen tapahduttua ryhtymään viivytte- lemättä neuvotteluihin uudesta sopimuksesta tai muutosehdo- tuksesta.

M u i s t. 1.

Työntekijäin palkkaryhmittelyä koskevat muutosehdo- tukset voidaan tehdä myös sopimusneuvottelujen ai- kana.

3. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työ- ehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työ- ehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Helsingissä lokakuun 16. päivänä 2007 METSÄTEOLLISUUS ry

Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Huolto-osastoilla työskentelevien työntekijäin osalta olemme allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Helsingissä lokakuun 16. päivänä 2007 METALLITYÖVÄEN LIITTO ry SÄHKÖALOJEN

AMMATTILIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxx

PÖYTÄKIRJA

Aika ja paikka 2.12.1993, Metsäteollisuus ry:n toimisto Läsnä Xxxxx Xxxxx, Metsäteollisuus ry

Xxxx Xxxxxxxx, Metsäteollisuus ry

Xxxxxx Xxxxxxxx, Puu- ja erityisalojen liito ry Xxxxxx Xxxxxxxx, Puu- ja erityisalojen liitto

OPPISOPIMUSLAIN MUKAISEEN OPPISOPIMUSSUHTEESEEN OTETTAVIEN TYÖSUHTEEN EHDOT MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I)

1 § Oppisopimussuhteisen otettavien oppilaiden työsuhteissa noudatetaan voimassaolevaa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen työehtoja.

2 § Oppisopimusoppilaiden työsuhteen ehtoja koskevan pöytäkir- jan 2.12.1993 voimassaoloa jatketaan sopimuskauden lop- puun. Sopimuksen 2 §:n mukaiset palkat ovat 16.10.2007 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta en- simmäisen vuoden osalta 7,06 euroa ja toisen vuoden osalta 7,44 euroa. (muutettu 16.10.2007, voimaan 16.10.2007)

Muist. 1.10.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta mainitut palkat ovat 7,33 eu- roa ja toisen vuoden osalta 7,73 euroa. (muutettu 16.10.2007)

3 § Ennen oppisopimuksen solmimista yritykseen työsuhteessa olevan palkka sovitaan paikallisesti.

4 § Tämä sopimus on voimassa 30.9.2009 saakka (muutettu 16.10.2007)

Aika ja paikka edellä mainitut. METSÄTEOLLISUUS ry

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx PUU JA ERITYISALOJEN LIITTO ry

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Huolto-osastolla työskentelevien työntekijäin osalta olemme tarkastaneet ja allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Aika ja paikka edellä mainitut. METALLITYÖVÄEN LIITTO RY

Per-Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

SUOMEN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN LIITTO RY.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖHARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA MEKAANISESSA METSÄTEOLLISUUDESSA (LIITE I A)

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee tutkintotavoitteiseen koulutukseen liitty- vää työharjoittelua mekaanisessa metsäteollisuudessa

Pöytäkirjamerkintä:

Työssäoppiminen osana toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yritykseen työsopimussuhteessa. Poikkeukselli- sesti voidaan työssäoppijan kanssa laatia työsopi- mus.

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan kuitenkin myös työssäoppijoihin.

2 §

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua ja työssäop- pimista koskeva yhteistoiminta

Paikallisesti tulee yhteisesti todeta, joko ennen tutkintotavoit- teiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelun tai työssäoppimi- sen järjestämistä taikka yhteistoimintalain mukaisen henkilös- tö- ja koulutussuunnitelman käsittelyn yhteydessä

- yrityksessä käytössä olevat tutkintotavoitteiseen koulutuk- seen liittyvät työharjoittelu- ja työssäoppimismuodot sekä,

- ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa ole- van henkilöstön työsuhteisiin ja

- ettei kenenkään työsopimusta irtisanota tai työntekijöitä lo- mauteta tämän sopimuksen tarkoittamien henkilöiden vuoksi.

3 §

Henkilöstön työsuhdeturva

Sikäli kun yrityksessä on noudatettu edellä 2 §:ssä todettua menettelytapaa työsopimuslakiin tai irtisanomissuojasopimuk- seen sisältyvät

- työvoiman vähentämistä

- lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai

- takaisinottoa

koskevat säännökset ja määräykset eivät aseta esteitä tutkin- totavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelu- ja työssä- oppimispaikkojen tarjoamiselle.

Helsingissä 8. päivänä joulukuuta 2000 METSÄTEOLLISUUS ry

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO METALLITYÖVÄEN LIITTO SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO

PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKITUS (LIITE II)

Allekirjoituspäivänä on voimassa 1. päivänä tammikuuta 2004 voimaantullut valtioneuvoston asetus kuntien yleisestä kalleus- luokituksesta (1055/2003). Sen mukaan kuuluvat I kalleus- luokkaan seuraavat kunnat:

Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa Houtskari Iniö

Korppoo Nauvo Hämeenlinna Tampere Joensuu Kuopio Jyväskylä Vaasa Hyrynsalmi Kuhmo Kuivaniemi Kuusamo Oulu Ristijärvi

sekä kaikki Ahvenanmaan ja Lapin läänin kunnat. Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

M u i s t.

Työehtosopimusosapuolet vahvistavat 1.10.2008 voimaanastuvat työkohtaiset aikapalkat. Tässä yh- teydessä luovutaan paikkakuntakalleusluokituksesta.

TT-SAK YLEISSOPIMUS (LIITE III)

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edis- tämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikutta- maan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksen- teossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoi- minnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysor- ganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syr- jiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa.

Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuu- tensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksis- sa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättö- myys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmää- räyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myö-

tävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutus- tumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työn- antaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Kes- kusliiton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin ra- joituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teolli- suuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotanto- yksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen peri- aatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta ko- koa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, nouda- tetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojelu- asiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta an-

2 LUKU

nettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden pa- rantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen koko- naiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työn- tekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tar- vittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan pai- kallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua py- syväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnanta- jan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilös-

tön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä halua- vat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yh- teistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteis- toimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti so- vittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hy- väkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän so- pimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön to- teuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiik- kaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistä- miseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuo- jeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henki- löstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä sel- viytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työ- terveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laaditta- vaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitel- maan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallis- tua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1

Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei so- pimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopi- muksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekiste- röityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esi- tyksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoi- tuksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioin- nissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osas- ton työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuu- det myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luotta- musmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosas- ton kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työnte- koa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilai- suuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammat- tiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koske- vissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liitty- vissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamises- ta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittä- miseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esi- miehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saat- taa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luotta- musmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luotta- musmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopi- mukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalli- seen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neu- vottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luot- tamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen

väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2

Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuoje- lupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muu- toksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoi- minnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun teh- tävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja ase- tuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten pe- rusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti so- vittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuet- taan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoi- dettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huo- mioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät.

Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuu- destaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan

paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työn- tekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteis- toimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelle- taan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähin- tään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3

Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pää- luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuoje- luasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luotta- musmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammatti- osaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Va- ramiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työ- suojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työn- antaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, sään- nöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luot- tamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamie- helle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän so-

pimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henki- löstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtä- vien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautet- tu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättö- mien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin an- taa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aika- na. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Va- pautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäi- sen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty sa- malle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tar- koitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikalli- sessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimi- essaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vas- taavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kans- sa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

4.2

Asema

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keski- tuntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen kor- vaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamus- tehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osit- tain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon mää- räyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuu- tetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä eri- tyistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen ti- lan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämät- tömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtä- vään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vä- hempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muu- ta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamus- mieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinai- nen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaiton-

sa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheut- taa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä sii- hen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasia- miehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtä- vän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta.

Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Kou- lutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtunei- siin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus (Lisätty 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa

4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3

Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudel- lisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työ- suojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyk- sikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamus- miehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan,

ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimus- lain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joi- ta hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä pe- rusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttä- mättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellet- tava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammatti- osaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammatti- osasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojelu- valtuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisin- taan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluotta- musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalitulok- sen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toiminee- seen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päät- tymisen jälkeen.

Korvaukset (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suo- ritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävä- nä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavas- sa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työnteki- jöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomau- tuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4

Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmie- heen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluotta- musmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n nel- jännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöi- den ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilas-

ton valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palk- katiedoista on xxxx xxxxxxxx ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkka- tiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaises- ti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodes- sa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yri- tyksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestel- miin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistu- vasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmie- helle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltai- sen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näis- sä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojelu- valtuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamie- hen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuulu- vien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustu- va selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityk- sen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusra- kenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilös- tön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvi- tysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

6 LUKU

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöor- ganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen ta- loutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdolli- suuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja talou- dellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tä- män sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja kä- sitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kes- ken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeu- tettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvol- lisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapi- tovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. En- nen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asi- anomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena ole- van liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla ole- valla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpai- kalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina- asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä si- ten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpai- kalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymäl- lä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamis- ta, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenil- leen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruoka- lassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovitta-

7 LUKU

vassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkit- tynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyt- tää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyt- töön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

KOULUTUS

7.1

Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutusti- laisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskitun- tiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulko- puolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta ope- tusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja mui- den kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mu- kaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännölli- sen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka- ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyt- tämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viik- ko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2

Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestö- jen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuoje- luvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä eri- koiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 koh- dassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tu- levassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan kou- lutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suo- sittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jä- senliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan jär- jestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulu- tustarjonnan toteutumista.

7.3

Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä ly- hyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilai- suus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheutta-

xxxxx tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huo- miota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin al- kua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdolli- simman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähin- tään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovit- tava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen to- dettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työn- antaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4

Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutus- laitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyö- ryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluval- tuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulu- tuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä maini- tuille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuoje- luluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitok- sissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutus- tilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa

on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen joh- tamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työn- tekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmene- tyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheu- tuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5

Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay- koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.

8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1

Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toi- meksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuo- lella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännös- sä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimit- tamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnan- tajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsu- taan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2

Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdol- lista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopi- mus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

8.3

Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laa- dullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoi- tetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työn- tekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankki- vien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yri- tyksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rin- nalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä sel- vittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työsken- telyyn liittyvät kysymykset.

9 LUKU

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa tois- taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia so- pimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava kes- kusliitoille.

Helsingissä 4. kesäkuuta 1997

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika Paikka	4.6.1997 TT
Xxxxx	Xxxxx, Tapani	TT	puheenjohtaja
	Xxxxx, Xxxxx	XX
	Ihalainen, Xxxxx	XXX
	Xxxxxxx-Xxxxx, Xxxxxx	XXX
	Xxxxxxx, Xxxxx	XXX
	Xxxxxxx, Xxxxx	XX	sihteeri

1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK yleissopimus.

Sopimuksella kumotaan allekirjoituspöytäkirjoineen, muine pöytäkirjoineen ja liitteineen seuraavat sopimukset:

- TT-SAK yleissopimus 15.5.1946.

- TT-SAK luottamusmiessopimus 15.1.1990.

- Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edis- tämisestä yrityksissä 8.5.1989

- TT-SAK ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimus 11.9.1969

- TT-SAK -STTK sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 10.9.1990 liitteineen.

- TT-SAK koulutussopimus 15.11.1990.

- TT-SAK rationalisointisopimus 15.3.1986

3 Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliitto- ja, jotka eivät viimeistään 15.9.1997 ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat TT:stä osallistuneet Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx sekä SAK:sta Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx.

5 Merkittiin, että sopimus on lukemisen helpottamiseksi varustet- tu numeroimattomilla sivuotsikoilla, jotka eivät ole sopimuksen osia.

6 Tämän sopimuksen koulutusasioiden toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin keskusjärjestö nimeää kol- me edustajaa. Koulutustyöryhmä on lisäksi yleinen yhteis- työelin keskusjärjestöjen välisissä koulutusasioissa. Koulutus- työryhmälle tulee ennen tiettyä kurssia koskevaa päätöstä an- taa selvitys kurssin opetusohjelmasta ja ilmoittaa kurssin ajan- kohta, järjestämispaikka ja mahdolliset muut koulutustyöryh- män pyytämät tiedot. Hyväksymällään kurssilla koulutustyö- ryhmällä on myös mahdollisuus seurata opetusta. Päätöksiä tehdessään koulutustyöryhmän tulee kiinnittää huomiota sii- hen, että myös viikkoa lyhyempiä kursseja hyväksytään korva- usten piiriin. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit ja ateriakorvauksen suuruuden viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 7.4 kohdassa tarkoitettuja kursseja korvausten piiriin enintään 38.000 kurssipäivää kalen- terivuotta kohti.

7 TT ja SAK jatkavat perustamansa pysyvän rationalisointineu- vottelukunnan toimintaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää tuottavuuden ja tuottavuuden seuranta- järjestelmien kehittämistä sekä laatia tarvittavat tiedotus- ja koulutusohjelmat sekä kerätä ja jakaa alalta saatuja kokemuk- sia ja tietoutta. Neuvottelukunta on velvollinen ottamaan jom- man kumman keskusliiton pyynnöstä käsiteltäväkseen rationa- lisointia koskevia teknisiä kysymyksiä sekä antamaan niistä lausuntonsa. Kumpikin keskusliitto valitsee neuvottelukuntaan kuusi edustajaa ja asettaa neuvottelukunnan käyttöön yhden sihteerin. Edustajat valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja va- rapuheenjohtajan. Keskusliitot osallistuvat puoliksi neuvottelu- kunnan toiminnan rahoittamiseen.

Liitot, jotka ovat yhtyneet tähän sopimukseen, asettavat, jollei- vät toisin sovi, yhteisen toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä paikallista yhteistyötä rationalisointia koskevissa asioissa. Asianomaisen liiton pyynnöstä toimikunta ottaa käsiteltäväkseen rationalisoin- tia koskevan kysymyksen sekä antaa siitä lausuntonsa. Toimi- kuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, elleivät liitot sovi muusta parillisesta jäsenluvusta. Kumpikin liitto valitsee puolet toimi- kunnan jäsenistä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerral- laan. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja va- rapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihtee- rin.

8 Osapuolet toteavat, että työpaikkaruokailun järjestäminen riip- puu paikallisista järjestämisedellytyksistä. Näistä ja erilaisista laatu- ja tasovaatimuksista riippuen työpaikkaruokaloissa tar- jottavien aterioiden hinta saattaa vaihdella. Osapuolet suositte- levat kuitenkin, että työpaikkaruokailun tapahtuessa työnanta- jan omistamissa tai hallitsemissa tiloissa ruoan hintaan sisälly- tetään enintään raaka-aine- ja työvoimakustannukset.

9 Liitteenä on Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL, syyskuu 1972) perustuva laskentakaava työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrittelemiseksi.

Vakuudeksi:

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Tarkistettu:

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN

Kaava:

työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden luku- määrä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteina / 4 viik- koa

Toimialakoh- tainen kerroin

Toimialat

0.305 1 Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden valmistus

0.291 2 Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; xxxxxxx xxxxxxxx

0.276 3 Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus

0.261 4 Muualla mainitsematon kivennäisteosten valmis- tus (esim. vuorivilla); metallien valmistus; teuras- tamot

0.246 5 Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden valmistus; kiskoilla kulkevien ajoneuvojen valmis- tus

0.216 6 Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja lasituotteiden valmistus; massan ja paperin val- mistus; maa- ja vesirakennustoiminta

0.208 7 Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus; autojen ja lentokoneiden sekä muu kulkuneuvojen valmistus; ei-metallisten kalusteiden valmistus; rakennuskeramiikan, sementin ja laastin valmistus

0.201 8 Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien valmistus; lannoitteiden ja torjunta-aineiden val- mistus; renkaiden valmistus; muu kemiallisten ja kumituotteiden valmistus; maalin, lakan, pesuval- misteiden sekä kosmeettisten aineiden valmistus

0.193 9 Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus; lihanja- lostus; öljyjen ja rasvojen valmistus; myllytuottei- den valmistus; juomien (paitsi virvoitusjuomien) valmistus; polku- ja moottoripyörien valmistus; ka-