SISÄLLYSLUETTELO

K inteistövakuutus ja

K inteistön täysarvovakuutus

KI 01, vakuutusehdot 1.1.2022

SISÄLLYSLUETTELO

Kiinteistövakuutukset 1

ES Esinevakuutus 1

VA Vastuuvakuutus 8

TJ Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutus 11

OI Oikeusturvavakuutus 13

KIINTEISTÖVAKUUTUKSET

Vakuutuksen rakenne

Vakuutus sisältää esine- (ES), vastuu- (VA), toimitusjohtajan ja hallituksen vastuu- (TJ) ja oikeusturvavakuutuksen (OI) sekä yleiset sopimusehdot (YL).

ES ESINEVAKUUTUS

ES 1 Vakuutuksen tarkoitus

1.1 Vakuutuksen tarkoitus

Pohjola Vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyhtiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukai- sesti korvaamaan vakuutuksen kohteelle aiheutuneen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.

1.2 Vakuutusvaihtoehdot

Tämä vakuutus on vakuutuskirjaan merkityn mukaisesti joko täysarvovakuutus tai vakuutusmäärään perustuva vakuutus. Täysarvovakuutuksessa vakuutuksen kohde on vakuutettu ilman sovittua enimmäiskorvausta ja vakuu- tusmaksu perustuu ilmoitettuun rakennuksen tilavuuteen. Vakuutusmäärään perustuvassa vakuutuksessa vakuu- tuksen kohde on vakuutettu etukäteen ilmoitetun raken- nuksen arvon mukaan ja vakuutusmaksu perustuu tähän arvoon.

Kummassakin vakuutusvaihtoehdossa korvauksen perus- teena käytettävä vahingon määrä arvioidaan arvioimis- ja korvaussääntöjen ES 5 mukaisesti.

ES 2 Vakuutuksen kohde

Vakuutuksen kohteena on jäljempänä mainittu omaisuus.

2.1 Rakennus

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty raken- nus.

2.1.1 Rakennusta palvelevat koneet, laitteet ja järjestelmät

Rakennukseen kuuluvat ja sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut

• lämmitys-, jäähdytys-, sammutus-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sähkö-, automaatio-, sisäpuoliset sadevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta- ja tiedon- siirtojärjestelmät. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin kuuluvat myös lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä aurinkokeräimet,

• hissit, rullaportaat ja nosto-ovet,

• yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitetut koneet ja laitteet,

• vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuk- senottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot, sähköjohdot, tiedonsiirto- kaapelit sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.

2.1.2 Muu omaisuus

Vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksen- ottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palve- levat:

• Rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät tavanomaiset rakenteet.

• Rakennuksen käyttöön liittyvät enintään 40 m2 suurui- set kevytrakenteiset rakennukset, auto-, jäte-, varasto- ja muut katokset sekä jäteastiat.

• Kiinteistön hoitoon kuuluvat tavanomaiset työkoneet ja

-kalut sekä niiden poltto- ja voiteluaineet.

• Ajoneuvojen kiinteästi asennetut latauspisteet.

• Yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen kalusto.

• Piha-alueella oleva puusto ja istutukset enintään 5 000 euron määrään saakka.

2.1.3 Vakuutuksen kohteena eivät ole

• rakennuksen alapohjan ja perusanturoiden alapuolella oleva perusmaa tai sen vahvistaminen,

• salaojitus- tai muu maaperän kuivanapitojärjestelmät,

• ulkopuoliset sadevesijärjestelmät,

• laiturit ja muut rantarakennelmat, kylpypaljut ja ulkona sijaitsevat uima-altaat,

• kiinteistön alueella sijaitsevat kaivot lukuun ottamatta jätevesijärjestelmien kaivoja,

• rakennuksessa harjoitettavaa liiketoimintaa palvelevat teippaukset, valo- ja muut mainokset, rakenteet, lait- teet, johdot ja putkistot, vaikka ne olisi liitetty kiinteästi rakennukseen,

• asunto-osakeyhtiölaissa osakkaan kunnossapitovas- tuulle säädetyt rakenteet muulta kuin huoneiston tavanomaisten, kiinteästi asennettujen, alkuperäisten tai näitä vastaavien kalusteiden ja pinnoitteiden osalta,

• moottoriajoneuvot, joiden rakenteellinen nopeus on yli 15 kilometriä tunnissa,

• energia ja vesi.

ES 3 Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheu- tunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sat- tuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Xxxxxxx on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mu- kaisesti indeksillä tarkistettuna. (ks. kohta Indeksiehdot)

Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esineva- hingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan raken- nuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

3.1 Omavastuu

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty tai näissä ehdoissa määritetty omavastuu. Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään ennen omavastuuta mahdolliset ikään perustuvat ikävähennykset.

Vakuutuksesta korvataan seuraavat vahinkotapahtumat

3.2 Palo tai noki

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut irtipäässyt tuli tai tulisijasta tai vastaavasta kiinteistön lämmityslaitteesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti levinnyt noki tai savu. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa esineelle, joka on pantu alttiiksi lämmön vaikutukselle.

Erityisomavastuut

Jos palovahinko on aiheutunut tulitöistä, on vakuutuksen- ottajan omavastuu vakuutuskirjaan merkityn omavastuun kymmenkertainen määrä, kuitenkin enintään 20 000 euroa tai tätä suurempi vakuutuskirjaan merkityn oma- vastuun määrä.

Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käyte- tään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaa- raa.

Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaus- työt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleik- austyöt, metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella sekä katto- ja vedeneristystöihin liittyvät tulityöt.

Omavastuuta ei vähennetä, jos palonkestävä jätekatos tai syväsäiliö on rajoittanut korvattavan palovahingon määrää.

3.3 Salama

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut suora salamanisku tai salaman aiheuttama ylijännite.

3.4 Räjähdys

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut räjähdys.

Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut sisäinen jännitys tai tiivisteen irtoaminen,

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut ammattimainen räjäytys- tai louhintatyö. Vakuutuksen piiriin muutoin kuuluva vahinko korvataan kuitenkin siltä osin kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuulliseksi todettu osapuoli kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään.

• polttomoottorin vahingoittumista, jonka on aiheuttanut moottorissa tapahtunut räjähdys eikä

• suljetun, painetta kestäväksi tarkoitetun astian, laitteen, putken tai säiliön vahingoittumista, jossa kaasu, höyry tai neste on ollut, ellei rikkoutumisen syynä ole ennalta arvaamattomasti syntynyt ylipaine.

3.5 Sammutuslaitteiston laukeaminen Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut sammutuslaitteiston äkillinen ja ennalta arvaamaton

laukeaminen.

3.6 Murto

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut varkaus tai vahingonteko, kun vakuutuskirjassa mainittuun rakennukseen tai sen käyttöön liittyviin huonetiloihin tai kiinteästi asennettuun kassakaappiin tai tallelokeroon on

• murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen tai

• tunkeuduttu avaimella, joka on saatu ryöstön tai edellä mainitulla tavalla suoritetun murtautumisen avulla.

3.7 Avainvahinko

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lukkojen tarpeelliset korjauskustannukset, jos murrolla tai ryöstöllä on anastettu yleisavaimia tai asunto- jen avaimia. Kustannuksista tehdään 5 % vähennys jokaista alkanutta käyttövuotta kohti toisesta käyttövuodesta alkaen. Käyttövuosien laskeminen aloitetaan asennusvuot- ta seuraavan kalenterivuoden alusta. Vähennys lasketaan kertomalla poistoprosentti käyttövuosien lukumäärällä.

3.8 Vahingonteko

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut tahallinen vahingonteko.

Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut naarmuuntuminen tai muu tähän verrattava vaurioituminen,

• vahinkoa, jonka huoneiston käyttäjä on aiheuttanut huoneiston kalusteille tai pinnoitteille,

• lasivahinkoa siltä osin kuin korvausta suoritetaan lasiin liittyvästä erillisestä vakuutuksesta eikä

• vahinkoa, joka on aiheutettu ajoneuvolla.

3.9 Vuoto, kosteus ja kondenssivesi Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:

• rakennusta palvelevasta vesijohdosta, tai jätevesivie- märi-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyput- kistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä,

• pore- tai uima-altaan putkistosta,

• aineen säilytysastiasta tai yllä mainittuihin kiinteästi lii- tetystä ja rakennusta palvelevasta koneesta/laitteesta.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan rakennuksen käyttäjän käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuk- sen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että

• käyttölaite on liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon lait- teen asennusohjeen mukaisella liitännällä ja käyttötar- koitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla,

• vesijohtoverkostoon liitetty käyttölaite on varustettu sulkuventtiilillä ja

• vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten mekaaninen rikkoontuminen.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut

• kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesi- viemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi,

• kondenssivesi,

• sadevesi- tai muun viemärikaivon tai -putken tulvimi- nen sateen, lumen sulamisen tai tulvan seurauksena,

• kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioituminen tai tukkeutuminen,

• padotusventtiilin toimimattomuus,

• ammeen, lavuaarin tai altaan poistoputkien sekä näiden venttiilien, hajulukkojen tai tiivisteiden vuoto,

• kosteus, kuten mätänemistä, sienettymistä tai hajua,

• nesteen virtaaminen kiinteästä verkosta ennen kuin johtoverkko on hyväksytty käyttöönotettavaksi,

• rakenteiden vesieristeiden läpi tai putkiston ja raken- teen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokeren- kaan välistä vuotanut neste,

• suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhe eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa,

• avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanas- ta, sulkuventtiilistä, suihkulaitteesta virranneesta nesteestä tai tulppaamattomasta vesijohdosta, ellei vahinko ole seurausta hanan, sulkuventtiilin tai suih- kulaitteen mekaanisesta rikkoontumisesta,

• pikapalopostin rikkoutumisesta aiheutunutta vahinko, ellei kyseessä ole sulkuventtiilin rikkoutuminen

• ehtojen kohdassa 2.1.3 mainittujen kuivanapitojärjes- telmien vaurioituminen tai toimimattomuus,

• putken tai laitteen ulkopuolinen syöpyminen tai ruos- tuminen,

• kuluminen, ruostuminen tai muu vähitellen tapahtuva syy.

Vuotovahinkona ei korvata johtoverkolle, käyttölaitteille tai näiden eristeille aiheutunutta vahinkoa. Näiden vahingot korvataan ehtokohdan 3.13 mukaisesti.

Vahingon määrä vuotovahingoissa

Vuotovahingoissa tehdään vuotaneen johdon, putkiston tai muun laitteen iän perusteella kaikista rakennuksen korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista ikävähennys seuraavan taulukon mukaisesti.

Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä / v	%
11 – 20	10
21 – 30	20
31 – 40	40
41 – 50	50
51 tai yli	60

Ikävähennys on kuitenkin enintään 20 000 euroa vahinkoa kohti.

Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä lasketaan ensim- mäistä asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Erityisomavastuu

Omavastuuta ei vähennetä, jos vuotovahinko on pienenty- nyt siitä syystä, että vakuutuspaikassa oleva vuotohälytys- laitteisto on toiminnallaan rajoittanut korvattavan vuotova- hingon määrää.

3.10 Vesikatteen vuoto

Vakuutuksesta korvataan rakennuksen vesikatteen äkilli- sestä ja ennalta arvaamattomasta ulkopuolisesta tapah- tumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vuotova- hinko muulle rakennukselle.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut kertyneen jään tai lumen paino tai niiden liike.

3.11 Myrsky

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut myrskytuuli.

Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut lumi tai vesi, jos vahin- gon syy ei ole välitön ja suoranainen seuraus myrsky- tuulen aiheuttamasta rakenteen rikkoutumisesta,

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut aallokko tai jään liikku- minen,

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut tulva tai vedenpinnan nousu,

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut jään tai lumen paino,

• ulkona olevalle irtaimistolle aiheutunutta vahinkoa eikä

• vahinkoa irtaimistolle, ellei se ole aiheutunut muun tästä ehtokohdasta korvattavan vahingon seurauksena.

3.12 Villieläimen tunkeutuminen sisälle Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut villieläimen tunkeutuminen rakennukseen.

Vakuutuksesta ei korvata hyönteisten, jäniseläinten tai jyrsijöiden aiheuttamia vahinkoja eikä niiden torjunta- ja hävittämiskustannuksia.

3.13 Rakennusta palvelevan koneen, laitteen tai järjestelmän rikkoutuminen

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma kohdassa 2.1.1 (ES) mainitulle omaisuudelle.

Vakuutuksesta ei korvata

• esineen kulumista, ruostumista, syöpymistä, pilaantu- mista, sienettymistä, lahoamista, aineen väsymistä tai vastaavaa vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista,

• kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet säätö- tai kun- nossapitotoimista, ennakkohuollosta, määräaikaishuol- losta tai toimintahäiriöiden poistamisesta eikä näiden yhteydessä vaihdettavista osista,

• vahinkoa, josta toimittaja, valmistaja, myyjä tai joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun, huoltoso- pimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Vakuutuksen piiriin muutoin kuuluva vahinko korvataan kuitenkin siltä osin kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuullinen osapuoli kykene korvausvelvollisuut- taan täyttämään,

• vahinkoa, joka on aiheutunut tietokoneelle, tiedonsiir- to-, tietoliikenne-, prosessinohjaus-, tai valvontalait- teelle tai niiden tietovälineille ja niihin sisältyville tiedoille (tiedostot) sekä ohjelmille,

• yksittäisen piirikortin, tiedon tallennusvälineen tai vastaavan komponentin toimintakyvyn lakkaamista tai toimimattomuutta, jollei sen syynä ole vakuute- tun osoittama komponentin ulkopuolinen, äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma,

• kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet esineen tai sellai- sen osan korjaamisesta, joka on tehty virheellisesti tai virheellisestä materiaalista,

• vahinkoa, jonka luonnonvoimat ovat aiheuttaneet ulkona tai avoimessa rakennuksessa olevalle irtaimelle omaisuudelle, ellei kyse ole laitteista, joita on tarkoitus käyttää tällaisessa tilassa,

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut pohjaveden korkeuden muuttuminen,

• arvon alentumista eikä vahinkoa, joka ei vaikuta omai- suuden käyttökelpoisuuteen.

Vahingon määrä rakennusta palvelevan koneen, laitteen ja järjestelmän rikkoutumisvahingoissa

Kohdassa 2.1.1 (ES) mainitulle omaisuudelle aiheutuneissa korvattavissa vahingoissa kaikista korjaus- tai jälleenhan- kintakustannuksista, mukaan lukien kohdassa 5.2 maini- tut esinevahinkoon kuuluvat kustannukset, tehdään 5 % vähennys jokaiselta alkaneelta käyttövuodelta viidennestä käyttövuodesta alkaen. Käyttövuosien laskeminen aloite- taan käyttöönottovuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Vähennys lasketaan kertomalla poistoprosentti käyttö- vuosien lukumäärällä. Vähennystä ei kuitenkaan sovelleta kohdissa 3.2 – 3.12 ja 3.14 (ES) määritellyissä vahingoissa.

3.14 Muut korvattavat vahingot ja kustannukset

Vuokratulon keskeytys

Vakuutuksen kohteena on tästä sopimuksesta korvatta- van esinevahingon seurauksena vakuutetun rakennuksen vaurioitumisen johdosta vakuutuksenottajalle aiheutunut vuokratulon menetyksen aiheuttama taloudellinen vahinko. Korvauksen määrää laskettaessa vuokratulosta vähenne- tään säästyneet kiinteistön hoitokustannukset.

Täysarvokohteet

Vakuutuksesta korvataan saamatta jäänyttä vuokratuloa enintään 2 euroa/m3 kuukaudessa vahingoittuneen raken- nuksen tilavuudesta laskettuna. Korvausta maksetaan enin- tään yhden vuoden ajalta esinevahingon sattumispäivästä.

Vakuutusmäärälliset kohteet

Vahingon määräksi lasketaan enintään 0,75 % kuukaudes- sa rakennuksen arvosta ja enintään yhden vuoden ajalta esinevahingon sattumispäivästä. Rakennuksen arvo on jälleenhankinta-arvo, päivänarvo tai ensiriski sen mukaan millä perusteella rakennus kuuluu vakuutuksen piiriin.

Viranomaismääräyksen lisäkustannukset

Vakuutuksesta korvataan rakennusvahingoissa korjaamista tai rakentamista koskevista viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 20 % suoranaisen esinevahingon ja siihen edellä olevan mukaisesti kuuluvien kustannusten yhteismäärästä.

Jos vakuutus perustuu sovittuun, ensiriskin mukaiseen vakuutusmäärään, kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutusmäärä.

Uhkaavan vahingon torjunta

Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korva- taan Yleisten sopimusehtojen kohdan Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus eli pelastamisvelvollisuus mukaisesti kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet sattu- neen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta.

Maaperälle aiheutuneet vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle sattuneen korvattavan esinevahingon seurauksena vakuutuksen- ottajan omistaman tai hallitseman kiinteistön maaperän pilaantumisesta aiheutuneet tutkimuskustannukset, puhdistus- tai vaihtokustannukset ja jätteen kuljetus- ja käsittelykustannukset. Edellytyksenä on, että kustannukset ovat syntyneet viranomaisen pakottavasta määräyksestä suoritetuista toimenpiteistä ja, että viranomaisen määräys on annettu viimeistään vuoden kuluessa vahingon havait- semispäivämäärästä tai vahinkotapahtumasta. Kustannuk- sia korvataan vahinkoa kohden enintään 200 000 euroa.

Lisävahingot

Vakuutuksesta korvataan lisäksi

• vahinko, joka on aiheutunut korvattavan vahingon olosuhteista, kun tämän vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta on anastettu, kadonnut tai vahingoittunut muuten korvattavan, kohdissa 3.2 – 3.5, 3.9, 3.11 ja

3.12 mainitun vahingon seurauksena sekä

• vahinko, jonka on aiheuttanut kylmyys tai kuumuus, sade tai muu sen kaltainen syy, jos vahinko on ollut kohdissa 3.2 – 3.12 mainitun korvattavan vahingon välitön seuraus.

ES 4 Suojeluohjeet

Suojeluohjeiden noudattaminen

Suojeluohjeet ovat osa vakuutussopimusta. Vakuutuksen- ottajan ja vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suo- jeluohjeita. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen tahallaan tai huolimatto- muudella, jota ei voida pitää vähäisenä ja suojeluohjeen noudattamatta jättämisellä on ollut vaikutusta vahingon syntyyn tai sen määrään, voidaan tulevaa korvausta alen- taa tai se voidaan evätä yleisten sopimusehtojen mukaisesti.

Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee noudattaa vakuu- tettua omaisuutta ja toimintaa koskevia säädöksiä ja viran- omaismääräyksiä. Rakennukset, koneet, laitteet ja järjes- telmät tulee pitää rakennuslain, rakentamismääräysten ja työsuojelumääräysten mukaisessa kunnossa. Rakennusten, koneiden, laitteiden ja järjestelmien käyttöohjeita ja huol- to-ohjelmia tulee noudattaa sekä havaitut viat ja puutteet tulee korjata välittömästi.

Vakuutussopimukseen liittyvät erilliset suojeluohjeet on mainittu vakuutuskirjassa.

ES 5 Arvioimis- ja korvaussäännöt

Tämä vakuutus on vakuutuskirjaan merkityn mukaises- ti joko täysarvovakuutus, jolloin vakuutuksen kohde on vakuutettu ilman sovittua vakuutusmäärää ja vakuutus-

maksu perustuu rakennuksen ilmoitettuun tilavuuteen, tai sovittuun vakuutusmäärään perustuva vakuutus.

5.1 Vakuutusmäärä

Omaisuus on vakuutettu sovitusta, kullekin vakuutuksen kohteelle vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä, joka on vakuutuskirjaan merkityllä indeksillä tarkistettuna (ks. kohta Indeksiehdot) vahingon sattuessa suoritettavan korvauksen yläraja.

Vakuutusmäärä on vakuutusmaksun laskentaperuste ja ylin korvausmäärä, mutta se ei ole vahingon määrän tai sen arvioimisen peruste.

Vakuutusmäärän peruste on merkitty vakuutuskirjaan. Se on jokin seuraavista:

5.1.1 Täysarvo

Täysarvovakuutuksessa vakuutuksen kohde on vakuutet- tu ilman sovittua enimmäiskorvausta ja vakuutusmaksu perustuu ilmoitettuun rakennuksen tilavuuteen. Kohteen todellinen tilavuus lasketaan Rakennustietosäätiön RT-kor- tissa annetun määritelmän mukaan.

5.1.2 Jälleenhankinta-arvo

Jälleenhankinta-arvo on rahamäärä, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimi- seen samalle paikalle sisältäen myös vanhan omaisuuden purku- ja hävityskulut. Jälleenhankinta-arvo määritetään tavanomaisten ja nykyaikaisten rakennustyömenetelmien ja -materiaalien aiheuttamien kustannusten mukaisesti.

Ellei toisin ole vakuutusyhtiön kanssa sovittu, vakuutus- määrä perustuu omaisuuden jälleenhankinta-arvoon.

5.1.3 Päivänarvo

Päivänarvo on rahamäärä, joka saadaan, kun jälleenhan- kinta-arvosta vähennetään, mitä omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, tekniikan vanhentumisen, käyttö- kelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta. Päivänarvoa määriteltäessä rakennusten osalta huomioon otetaan myös omaisuuden käypä arvo. Käyvällä arvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka olisi saatu, jos omaisuus olisi myyty normaalisti ennen vahinkoa.

Päivänarvo ei voi ylittää omaisuuden jälleenhankinta-arvoa.

5.1.4 Ensiriski

Ensiriski on vakuutuskirjaan merkitty vakuutuksen koh- teelle sovittu vakuutusmäärä. Ensiriskivakuutuksessa ei sovelleta alivakuutussäännöksiä (ks. kohta 5.5.1 Alivakuu- tus). Muilta osin sovelletaan arvioimis- ja korvaussäännös- ten määräyksiä.

5.2 Korvauksen laajuus

Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Xxxxxxx on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu va- kuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkis- tettuna (ks. kohta Indeksiehdot).

5.3 Omaisuuden arvon ja esinevahingon määrän laskeminen

5.3.1 Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä

Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä saadaan, kun omaisuudella välittömästi ennen vahinkoa ollees-

ta jälleenhankinta-arvosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden jälleenhankinta-arvoperusteinen jäännösarvo sekä tämän jälkeen vakuutusehdoissa tai vakuutuskirjassa mainitut ikään tai käyttövuosiin perustuvat vähennykset. (Jälleenhankinta-arvon käsite on määritetty edellä kohdas- sa 5.1.2)

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset vähennettynä vakuutuseh- doissa tai vakuutuskirjassa mainituilla ikään tai käyttövuo- siin perustuvilla vähennyksillä, kuitenkin enintään jälleen- hankinta-arvon ja jäännösarvon erotus.

Jos kuitenkin omaisuuden arvo on vahinkohetkeen men- nessä laskenut niin, että päivänarvo on ollut alle 50 % jälleenhankinta-arvosta välittömästi ennen vahinkoa, vahingon määrä lasketaan päivänarvon vahingon mää- rän laskentaperusteiden mukaan (ks. kohta 5.3.2). Kukin vahingoittunut esine ja rakenne arvioidaan erikseen..

5.3.2 Päivänarvon mukainen vahingon määrä

Päivänarvon mukainen vahingon määrä saadaan, kun omai- suudella välittömästi ennen vahinkoa olleesta päivänarvosta vähennetään jäljelle jääneen omaisuuden päivänarvoperus- teinen jäännösarvo sekä tämän jälkeen vakuutusehdoissa

tai vakuutuskirjassa mainitut ikään tai käyttövuosiin perus- tuvat vähennykset. (Päivänarvon käsite on määritetty edellä kohdassa 5.1.3)

Jos omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjaus- kustannukset vähennettynä vakuutusehdoissa tai vakuu- tuskirjassa mainituilla ikään tai käyttövuosiin perustuvilla vähennyksillä, kuitenkin enintään päivänarvo vähennettynä päivänarvoperusteisella jäännösarvolla.

Jos omaisuutta ei jälleenrakenneta tai korjata, päivänar- von mukainen vahingon määrä ei voi ylittää omaisuuden käypää arvoa.

5.3.3 Ensiriskin mukainen vahingon määrä

Ensiriskin mukainen vahingon määrä lasketaan jälleenhan- kinta-arvon tai päivänarvon vahingon määrien määrittä- misperusteita noudattaen. (Ensiriskin käsite on määritetty edellä kohdassa 5.1.4)

Ensiriskivakuutuksen korvausta määritettäessä ei sovelleta alivakuutussääntöä.

5.4 Arvonlisävero

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvonlisä- veroa koskevat säännökset. Veron osuutta ei korvata silloin, kun se voidaan vähentää korvauksen saajan verotuksessa.

Arvolisäveroa ei korvata myöskään silloin, kun vakuutetulla on palautusoikeus arvonlisäveroon.

5.5 Xxxxxxxxxx määrä

Korvauksen määrä saadaan, kun vahingon määrästä vähennetään omavastuu.

5.5.1 Alivakuutus Täysarvovakuutus

Jos rakennuksen vakuutuskirjassa mainittu tilavuus on to-

dellista tilavuutta pienempi, vakuutuksesta korvataan vain niin suuri osa vahingon määrästä kuin vakuutuskirjassa mainitun tilavuuden ja todellisen tilavuuden välinen suhde osoittaa. Todellinen tilavuus lasketaan RT-kortissa annetun määritelmän mukaan.

Vakuutusmäärään perustuva vakuutus

Jos vakuutusmäärä on omaisuuden arvoa pienempi, on kyseessä alivakuutus.

Vakuutuksesta korvataan alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle aiheutuneesta vahingon määrästä ainoastaan niin suuri osa kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden arvon välinen suhde osoittaa.

Alivakuutusta arvioitaessa vakuutusmäärää verrataan jälleenhankinta-arvokorvausta laskettaessa omaisuuden jälleenhankinta-arvoon ja päivänarvokorvausta lasket- taessa omaisuuden päivänarvoon.

Ensiriskivakuutuksessa ei sovelleta alivakuutussäännöstä.

5.5.2 Ylivakuutus

Vakuutuksesta ei korvata ylivakuutetulle omaisuudelle sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvitaan.

Täysarvovakuutus

Jos rakennuksen vakuutuskirjaan merkitty tilavuus on todellista tilavuutta suurempi, on kyseessä ylivakuutus.

Vakuutusmäärään perustuva vakuutus

Jos vakuutusmäärä on omaisuuden arvoa suurempi, on kyseessä ylivakuutus.

5.6 Xxxxxxxxxx suorittaminen

Ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Jäl- leenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus suoritetaan, kun vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahingosta on korjattu tai omaisuuden tilalle on hankittu samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta samalle paikalle.

Xxxxxx jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotukseen on vain vakuutuksenottajalla tai kolmannen henkilön hyväksi tehdyssä vakuutuksessa tällä henkilöllä. Oikeutta ei voi siirtää.

Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimen johdosta, kahden vuoden aikaan lisätään viivästysaika.

5.7 Rakennuksen jäännösarvo

5.7.1 Jäännösarvon alentumisen korvaaminen

Jos rakennus- tai tielainsäädännön perusteella voimassa oleva rakennuskielto tai rakentamisrajoitus estää vahingossa säilyneiden rakennusosien käyttämisen rakennuksen kun- nostamisessa, korvataan myös jäännösarvon alentuminen.

5.7.2 Poikkeuslupa

Vakuutuksenottajan tulee esittää selvitys siitä, että raken- nuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa.

Jos vakuutusyhtiö pyytää, vakuutuksenottajan tulee hakea poikkeuslupaa saattaakseen rakennuksen entiseen kuntoonsa, sekä, jollei lupaa myönnetä, hakea muutosta päätökseen. Vakuutuksenottajan tulee vakuutusyhtiön pyynnöstä valtuuttaa vakuutusyhtiö edustamaan häntä poikkeusluvan hakemisessa.

5.8 Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä

5.8.1 Rahakorvauksen vaihtoehdot

Vakuutusyhtiöllä on oikeus rakennuttaa, hankkia tai kor- jauttaa hävinnyt tai vahingoittunut omaisuus sen sijaan, että maksaisi korvauksen rahana.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa omaisuuden, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan.

5.8.2 Vahingon selvittelykulut

Vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan vain toimek- siannostaan suoritettuja vahinkokartoituksia tai muita vahingon ratkaisemiseksi tai vahingon määrän arvioimi- seksi tehtyjä tarpeellisia selvityksiä. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan muita kartoituksia tai selvityksiä, ellei niistä ole etukäteen sovittu vakuutusyhtiön kanssa.

5.8.3 Kiinnitettävissä oleva omaisuus

Sellaisesta omaisuudesta, johon voidaan vahvistaa kiinni- tys, suoritetaan korvaus vakuutuksenottajalle vasta, kun hän on selvittänyt, että omaisuutta ei ole kiinnitetty velan vakuudeksi tai että kiinnityksenhaltijat ovat suostuneet korvauksen suorittamiseen vakuutuksenottajalle.

Kiinteistön osalta selvitystä ei vaadita, mikäli vakuutuksen- ottaja osoittaa, että

• vahinko on korjattu,

• korvauksen käyttämisestä vahingoittuneen omaisuuden korjaamiseen on annettu vakuus,

• korvauksen määrä on kiinteistön arvoon verrattuna vähäinen tai

• kun muutoin on ilmeistä, ettei korvauksen nostaminen heikennä velkojan mahdollisuutta saada suoritusta saamiselleen.

5.8.4 Vakuutusyhtiön oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus jää vahingoittunee- nakin omistajalleen. Vakuutusyhtiöllä on kuitenkin oikeus lunastaa jäljelle jäänyt omaisuus tai osa siitä. Lunastus korvataan samalla perusteella (joko jälleenhankinta-ar- von tai päivänarvon perusteella) kuin kyseisen esineen tai omaisuuserän vahinkokin.

5.8.5 Vakuutuksenottajan velvollisuus palauttaa takaisin saatu omaisuus

Jos vakuutuksenottaja saa menetettyä omaisuutta takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, hänen tulee viipymättä luovuttaa se vakuutusyhtiölle tai palauttaa korvaus sen osalta.

ES 6 Indeksiehdot

Vakuutus on sidottu vakuutuskirjassa mainittuun indeksiin.

6.1 Vakuutusmaksun tai vakuutusmäärän indeksitarkistus vakuutuskausittain

Täysarvovakuutus

Vakuutusmaksu on sidottu vakuutuskirjassa mainittuun indeksiin. Vakuutusmaksu tarkistetaan jokaisen vakuutus- kauden alkamispäivänä. Vakuutusmaksua muutetaan tuol- loin yhtä monta prosenttia kuin tarkistusindeksi poikkeaa perusindeksistä.

Perusindeksi on vakuutuksen alkamisvuotta edeltäneen vuoden elokuun rakennuskustannusindeksi.

Tarkistusindeksi on vakuutuskirjaan merkityn vakuutus- kauden alkamiskuukautta edeltäneen kalenterivuoden elokuun rakennuskustannusindeksi.

Vakuutusmäärään perustuva vakuutus

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä tarkistetaan jokaisen vakuutuskauden alkamispäivänä. Vakuutusmäärää muutetaan tuolloin yhtä monta prosenttia kuin tarkistusin- deksi poikkeaa perusindeksistä. Samalla vakuutusmäärään lisätään vakuutuskauden aikana tehtyjen ja ilmoitettujen investointien määrä.

Perusindeksi on ensimmäisen vakuutuskauden alkamis- kuukautta viisi kuukautta aikaisemman kalenterikuukauden indeksi.

Tarkistusindeksi on vakuutuskirjaan merkittyä vakuutus- kauden alkamiskuukautta viisi kuukautta aikaisemman kalenterikuukauden indeksi.

Vakuutusmaksut muuttuvat tarkistettua vakuutusmäärää vastaaviksi.

6.2 Vakuutusmäärä vahinkohetkellä (Ei koske täysarvovakuutusta)

Vakuutusmäärä on vahingon sattuessa yhtä monta pro- senttia vakuutuskirjaan merkitystä alkuperäisestä vakuu- tusmäärästä kuin viisi kuukautta aikaisemman kalenteri- kuukauden indeksi on perusindeksistä.

Vahinkohetken vakuutusmäärässä otetaan lisäksi huo- mioon vakuutuskauden aikana ennen vahinkoa kyseessä olevaan vakuutuspaikkaan tehdyt rakennus- ja koneinves- toinnit, kuitenkin seuraavin rajoituksin

• investoinnit perustuvat samaan toimintaan, johon va- kuutuksen kohteena olevaa omaisuutta on käytetty,

• indeksin noususta ja investoinneista johtuva kunkin vakuutuskirjan kohdan vakuutusmäärän nousu voi yhteensä olla enintään 15 % vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä, kuitenkin enintään vakuutuskirjassa mainittu määrä.

ES 7 Monivakuutus

Jos omaisuus on vakuutettu usealla vakuutuksella saman vahingon varalta, on kyseessä monivakuutus. Mikäli omai- suus on vakuutukset yhteenlaskettuina ylivakuutettu, ei tästä vakuutuksesta suoritettava korvaus voi olla eri vakuutuksista saadut korvaukset huomioiden suurempi kuin vahingon määrä.

VA VASTUUVAKUUTUS

VA 1 Vakuutuksen tarkoitus

Pohjola Vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyhtiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti

• korvaamaan kohdassa VA 2.1 mainitut vahingot ja ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset,

• huolehtimaan vahingonkorvauksen perusteiden ja määrän selvityksestä,

• neuvottelemaan xxxxxxxxxx vaatijan kanssa ja

• hoitamaan tai korvaamaan oikeudenkäynnin, jos kor- vauskysymys joutuu oikeuskäsittelyyn.

VA 2 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset

2.1 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteis- tön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,

• joka todetaan vakuutuskauden aikana ja

• josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutuksesta korvataan myös tietosuojalain tai EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen toiselle aiheutunut puhdas taloudellinen vahinko, jonka on aiheuttanut vakuutetus- sa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloaikana todettu

henkilötiedon lainvastainen käsittely, ja josta vakuutettu on korvausvastuussa rekisterinpitäjän ominaisuudessa.

2.2 Rajoitukset

2.2.1 Itselle aiheutunut vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuu- tuksenottajalle tai vakuutetulle itselleen.

2.2.2 Käytettävänä oleva omaisuus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli vakuutetun hallussa, lainassa tai muutoin vakuutetun hyödykseen käytettävänä.

Lisäturva tilapäisesti lainatulle työkoneelle tai laitteelle

Lisäturvasta korvataan vakuutettua toimintaa varten het- kellisesti ja vastikkeetta lainatulle työkoneelle tai laitteelle aiheutettu vahinko

Lisäturva ei kuitenkaan kata vahinkoa,

• joka on aiheutunut vakuutetun vuokralle ottamalle tai muulla tavoin vakuutetun käytössä olevalle käyttö- omaisuuteen rinnastettavalle omaisuudelle,

• joka syntyy vakuutusturvan tarkoittamalle omaisuu- delle sellaisista tekijöistä, teosta tai olosuhteista, joiden perusteella vahingoittuminen on ollut ennalta arvatta- vissa tai

• joka johtuu omaisuuden katoamisesta tai unohtamisesta.

Vakuutusmäärä tämän lisäturvan perusteella korvattavissa vahingoissa on 20 000 euroa vahinkoa kohden ja 40 000 euroa vakuutuskauden aikana yhteensä. Tämä vakuutus- määrä sisältyy Toiminnan vastuuvakuutuksen vakuutus- määrään.

2.2.3 Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun

• valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsitel- tävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena,

• säilytettävänä,

• suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai

• muulla tavoin huolehdittavana.

2.2.4 Sopimusvastuu

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvaus- vastuu perustuu vakuutuksenottajan tekemään sopimuk- seen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.

2.2.5 Ympäristövahingot, erilaiset päästöt tai häiriöt

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta,

• savusta, noesta, pölystä, höyrystä, kaasusta,

• melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta taikka

• muusta vastaavasta häiriöstä.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuk- senottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti tai odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellyte- tään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edel- lytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkilli- sesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että vakuutuksenottaja on tiennyt pilaantumisesta, päästöstä tai muusta häiriöstä viimeistään neljäntoista vuorokauden kuluttua sen alkamisesta ja tehnyt kirjallisen korvausvaa- timuksen vakuutuksenantajalle kuudenkymmenen vuoro- kauden kuluessa pilaantumisen, päästön tai muun häiriön alkamisesta.

Ympäristövahinkojen torjuntatoimenpiteistä ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ks. kohta 3.4 Torjuntakulut.

2.2.6 Viranomaiskustannukset ympäristövahingoissa

Vakuutuksesta ei korvata ympäristövahinkojen korvaami- sesta annetun lain mukaisia viranomaisten suorittamien torjunta- ja ennalleen palauttamistoimenpiteiden kustan- nuksia.

2.2.7 Xxxxxxx ja tulviminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• kosteudesta tai

• sadeveden tai sulamisveden, jäteveden, meren tai vesistöjen aiheuttamasta tulvimisesta.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata tulvimisesta aiheu- tunutta vahinkoa, jonka syynä on vesi- tai viemäriputken suunnittelu-, mitoitus-, tai rakennusvirhe.

2.2.8 Pohjavesi

Vakuutuksesta ei korvata pohjaveden korkeuden muuttu- misesta aiheutunutta vahinkoa.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko, jonka syynä on satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti.

2.2.9 Vesi- ja ilma-aluksen käytöstä aiheutunut vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• rekisteröitävän aluksen tai rekisteröitävän veneen käytöstä, ellei käyttö liity vakuutuksenottajan itselleen suorittamaan työhön tai

• ilma-aluksen käyttämisestä ilmailuun, kun vakuutuk- senottaja on korvausvelvollinen ilma-aluksen haltijana, omistajana, käyttäjänä, ilma-aluksessa tehtävää suorit- tavana tai näiden työnantajana.

2.2.10 Louhinta- ja räjäytystyö

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu vieraalla työvoimalla tai toiselle suoritetusta louhinta- tai räjäy- tystyöstä taikka siitä aiheutuvasta maanpainumasta tai maansiirtymästä.

2.2.11 Lääke- tai potilasvahinko, työtapaturma, työperäinen altistuminen tai ammattitauti

Vakuutuksesta ei korvata

• potilasvakuutuslain tarkoittamaa potilasvahinkoa,

• vahinkoa, joka liittyy Suomen ulkopuolella annettuun terveyden- tai sairaanhoitoon,

• lääkkeen aiheuttamaa henkilövahinkoa,

• vahinkoa siltä osin kuin se korvataan vakuutetun työ- tapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen perusteella tai

• ammattitaudista tai muusta työperäisestä altistumisesta aiheutunutta vahinkoa tai sairautta.

2.2.12 Liikennevahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu liiken- nevakuutuslain tai vastaavan ulkomaisen lain mukaisesta moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin Suomessa sattunut liikennevakuutuslain 40 § 2 momentissa mainittu liiken- nevakuutuksesta korvaamatta jäävä liikennevahinko, joka on aiheutunut ajoneuvon omistajan tai haltijan muulle kuin ajoneuvossa olevalle omaisuudelle.

Vakuutuksesta korvataan myös liikennevakuutuslain 42 §:ssä mainittu liikennevakuutuksesta korvaamatta

jäävä liikennevahinko, kun se on aiheutunut kuormauksen, kuorman purkamisen tai muun työsuorituksen aikana

• ajoneuvon ollessa liikkumattomana ajoneuvon omis- tajalle, kuljettajalle tai muulle henkilölle, joka suorittaa tässä tarkoitettua työtä.

• työsuorituksen kohteena olevalle omaisuudelle taikka tähän toimintaan osalliselle toiselle ajoneuvolle.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata

• vakuutetun nostotoiminnan kohteena olleelle, hinatta- vana tai kuljetettavana olleelle omaisuudelle aiheutu- nutta vahinkoa.

• vakuutetun omalle tai ehtokohdassa 2.2.2 mainitulle omaisuudelle aiheutettua vahinkoa.

• henkilövahinkoa siltä osin kuin se korvataan työta- paturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen perusteella (ks. kohta 2.2.11).

Jos valtiossa, jossa vahinko tapahtuu, ei ole Suomen liiken- nevakuutusta vastaavaa lakia, ei vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka aiheutuu moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä.

2.2.13 Kemialliset ja muut aineet tai tuotteet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu suoraan tai epäsuorasti:

• asbestista

• lyijystä tai lyijymaalista

• polyklooratuista bifenyyliyhdisteistä (PCB)

• klooratuista hiilivedyistä

• ureaformaldehydistä

• dietyylistilbestrolista (DES)

• elektromagneettisista kentistä (EMF)

• hitsatessa syntyvistä kaasuista

• piidioksidista tai kvartsipölystä

• geenimuunnelluista organismeista (GMO)

• tuotteen nanoteknisistä ominaisuuksista

• rakennuksissa tai muissa rakenteissa olevista sieniho- me- tai bakteerikasvustoista

• kreosootista

2.2.14 Kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kunnian tai yksityiselämän loukkaamisesta.

2.2.15 Sakko

Vakuutuksesta ei korvata sakkoa tai muuta sen kaltaista seuraamusta.

2.2.16 Tiedossa ollut vahingonuhka

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos virhe, virheellisyys tai muu korvausvastuun peruste oli tai olisi pitänyt olla va- kuutuksenottajan tiedossa vakuutuksen tullessa voimaan.

2.2.17 Muu vastuuvakuutus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka korvataan vakuu- tuksenottajan muusta vastuuvakuutuksesta.

2.2.18 Avaimen katoaminen

Vakuutuksesta korvataan toisen käytössä olevien tilojen avaimen katoamisen seurauksena syntyneitä lukkojen sar- joitus- tai uusimiskustannuksia vain seuraavien edellytys- ten vallitessa yhtäaikaisesti,

• vakuutuksenottajan palveluksessa oleva työntekijä tai hallintoelimiin kuuluva henkilö on virheellä tai laimin- lyönnillä aiheuttanut avaimen katoamisen,

• on ilmeistä, että avain on sellaisen hallussa, jolla siihen ei ole oikeutta ja tämän seurauksena välitön anastuk- sen vaara uhkaa tiloissa säilytettävää omaisuutta ja

• vakuutuksenottaja olisi vahingonkorvausvastuussa anastusvahingosta.

Ks. myös kohta 3.9 Erityisomavastuut

2.2.19 Tupakka

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu tupakas- ta, tupakkatuotteista tai tupakansavusta.

2.2.20 EU:n ympäristövastuudirektiivin mukaisten vahinkojen korjaamis- tai ennallistamiskustannukset

Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka perustuvat EU:n ympäristövastuudirektiiviin (2004/35/EY) tai vas- taavaan lainsäädäntöön luontovahinkojen korjaamisesta tai ennallistamisesta eikä muita näihin vahinkoihin liittyviä kustannuksia tai korvauksia.

Lisäturva ympäristövahingon korjaamiskustannuksille

Lisäturvasta korvataan kuitenkin EU:n ympäristövastuu- direktiivin mukaiset korjaamiskustannukset, jotka johtuvat ehtokohdan 2.2.5 mukaan korvattavasta ympäristövahin- gosta. Lisäturva on voimassa EU:n alueella. Suomen ulko- puolella tapahtuvista vahingoista korvataan enintään EU:n ympäristövastuudirektiivin vähimmäisvaatimusten mu- kaiset kustannukset. Lisäturvasta korvataan kustannuk- set toimivaltaisen viranomaisen edellyttämistä vahingon rajoittamis- tai ehkäisemistoimenpiteistä sekä ensisijaisista, täydentävistä ja korvaavista korjaamistoimenpiteistä, siten kuin ne on määritelty EU:n ympäristövastuudirektiivissä.

Kustannukset korjaamistoimenpiteistä korvataan vain, mikäli vakuutusyhtiö on ne etukäteen hyväksynyt. Muilta osin noudatetaan VA vakuutusehtoja ja vakuutuskirjassa todettua.

Vakuutusmäärä tämän lisäturvan perusteella korvattavissa vahingoissa on 500.000 euroa vahinkoa kohden ja vakuu- tuskauden aikana yhteensä. Tämä vakuutusmäärä sisältyy Toiminnan vastuuvakuutuksen vakuutusmäärään.

VA 3 Korvaussäännöt

3.1 Vakuutusyhtiön velvollisuudet

Vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutuksenottajalla vahingonkorvausvelvollisuutta ilmoitetusta, vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta, jonka määrä ylit- tää vakuutuksen omavastuun ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa.

Jos vakuutuksenottaja korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, ei tämä sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen määrä ja peruste ole ilmeisesti oikea.

Jos vakuutusyhtiö on päässyt vahingonkärsijän kanssa sopimukseen vahinkojen korvaamisesta eikä vakuutuk- senottaja tähän suostu, vakuutusyhtiö ei ole tämän jälkeen velvollinen korvaamaan sen jälkeen aiheutuneita kustan- nuksia eikä suorittamaan enempää kuin se edellä mainitun sopimuksen perusteella olisi korvannut. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole velvollinen selvittämään asiaa enempää.

3.2 Vakuutuksenottajan velvollisuudet

Vakuutuksenottaja on velvollinen

• omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn,

• esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä,

• hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä

• varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

3.3 Vahingonkorvaus

Vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahingon- korvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvon- lisäverolain säännökset. Veron osuutta ei makseta silloin, kun se voidaan vähentää korvauksen saajan verotuksessa.

Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan osuut- ta korvausvelvollisuudesta. Jos muuta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mukaisesti.

3.4 Torjuntakulut

3.4.1 Välittömästi uhkaavan vahingon vaaran torjuntakulut

Vakuutetulla on vakuutustapahtuman välittömästi uhates- sa tai satuttua velvollisuus huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta (ks. Yleiset sopimusehdot YL, kohta 6.2). Tämä velvollisuus koskee ainoastaan niitä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vastuuvahingon uhka, mutta ei tätä pitemmälle ulottuvia vahingon jälkitoi- mia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita. Näistä välttämättömistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta.

3.4.2 Lisäedellytykset torjuntakulujen korvaamiselle omalle tai hallussa olleelle omaisuudelle aiheutetuissa ympäristövahingoissa

Jos vakuutuksenottaja aiheuttaa ympäristövahingon omalle tai hallussa olleelle omaisuudelle kuten maaperälle, on edel- lä kohdassa 3.4.1 olevan lisäksi noudatettava seuraavaa.

Omalle tai hallussa olleelle omaisuudelle aiheutuvia vahin- koja ei korvata.

Torjuntakuluja korvataan vain ja ainoastaan tilanteis- sa, joissa välitön vaara uhkaa jonkun muun omaisuutta esimerkiksi ympäristöä pilaavien aineiden kulkeutuessa

pohjaveden tai maaperän kautta omalta maalta muualle. Korvattavia toimenpiteitä ovat vain ne välttämättömät toimenpiteet, joilla vakuutuksesta korvattavan, jonkun toi- sen omaisuutta uhkaavan vahingon välitön uhka on saatu poistetuksi.

Ympäristövahingon satuttua voidaan joutua tekemään välittömän vaaran torjuntaa laajempia toimenpiteitä syntyneen tilanteen loppuun hoitamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi saastuneiden maamassojen kuljettaminen ja syntyneiden ongelmajätteiden hävittäminen tai neut- ralointi. Näistä toimenpiteistä syntyneitä kustannuksia ei korvata vastuuvakuutuksesta torjuntakuluina siinäkään

tapauksessa, että kyseessä ovat viranomaisten pakottavien määräysten mukaiset toimenpiteet.

3.4.3 Toimenpiteet ympäristövahingoissa

Ympäristövahingon (ks. kohta 2.2.5 Ympäristövahingot) uhatessa tai satuttua vakuutuksenottajan on välittömäs- ti ilmoitettava vahingosta vakuutusyhtiölle sen seikan varmistamiseksi, mitkä vahingon torjuntatoimenpiteet kuuluvat vastuuvakuutuksen korvauspiiriin (ks. kohdat 3.4.1 ja 3.4.2).

3.5 Selvittely- ja oikeudenkäyntikulut Vakuutuksesta korvataan vahingon lisäksi vahingon selvit- telystä aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kustannuk-

set, ei kuitenkaan sellaisia vakuutuksenottajalle syntyviä selvityskustannuksia, jotka vakuutuksenottaja on vakuutu- sehtojen mukaan velvollinen itse maksamaan tai joista ei ole vakuutusyhtiön kanssa erikseen sovittu.

Xxxxxx vahingonkorvausvaatimus, joka perusteeltaan koskee vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa, joutuu oikeuden käsi- teltäväksi, on vakuutuksenottajan saatuaan tiedon oikeuden- käynnistä välittömästi ilmoitettava siitä vakuutusyhtiölle.

Mikäli vahingonkorvausvaatimus määrältään ja perusteel- taan koskee vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa, maksaa vakuutusyhtiö oikeudenkäynnistä aiheutuvat kustannukset edellyttäen, että

• vahinkoilmoitus on tehty ennen vastineen antamista ja

• vakuutusyhtiö hyväksyy käytetyn oikeudenkäyntiasia- miehen.

Jos oikeudenkäynnin kohteena on myös muita asioita, kor- vataan ainoastaan vakuutuksen piiriin kuuluvan korvaus- vaatimuksen osuus kustannuksista.

Vakuutusyhtiöllä on aina oikeus ottaa oikeudenkäynti hoidettavakseen.

3.6 Korvauksen enimmäismäärä

Yhden vahingon perusteella maksettavien korvausten yhteisenimmäismäärä on vahingontorjunta-, selvitys-, neuvottelu-, korko- ja oikeudenkäyntikustannukset mukaan lukien vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä. Torjuntakustannukset korvataan Yleisten sopimusehtojen YL, kohdan 6.2 mukaisesti.

Tietosuojalain tai EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisessa taloudellisessa vahingossa korvauksen enimmäismäärä on yhdessä vahingossa ja yhteensä vakuutuskauden aikana 50 000 euroa.

Erityisehdoissa saattaa olla poikkeavia vakuutusmääriä.

3.7 Sarjavahinko

Samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneet va- hingot katsotaan yhdeksi vahingoksi siitä riippumatta, onko vahingot todettu yhden vai useamman vakuutuskauden aikana. Jos tällaiset vahingot todetaan eri vakuutuskausien aikana, katsotaan ne kohdistuneiksi siihen vakuutuskau- teen, jonka aikana ensimmäinen vahinko on todettu.

3.8 Omavastuut

Jokaisessa vahingossa vakuutuksenottajalla on vakuu- tuskirjaan merkitty omavastuu, joka vähennetään ehtojen mukaan laskettujen vahingonkorvauksen sekä torjunta-, selvitys-, neuvottelu-, korko- ja oikeudenkäyntikustannus- ten yhteismäärästä.

3.9 Erityisomavastuut

Tuli-, vedeneristys-, maankaivu- ja maansiirtotyöstä sekä avaimen katoamisesta aiheutuvasta vahingosta vakuutuk- senottajan omavastuu on 10 % vahingon määrästä, kuiten- kin vähintään 3 000 euroa ja enintään 20 000 euroa tai tätä suurempi vakuutuskirjaan merkitty omavastuun määrä.

Yhdyskunnan vesihuoltoa palvelevien putkistojen ja viemäreiden aiheuttamat vuoto- ja tulvimisvahingot

Vuoto- tai tulvimisvahingossa, joka on aiheutunut yhdys- kunnan vesihuoltoa palvelevasta vesi-, sadevesiviemäri-, viemäri- tai lämpöputkijärjestelmästä taikka vastaavasta putkijärjestelmästä, vähennetään vahingon määrästä seu- raavan taulukon mukainen erityisomavastuu

Putkiston ikä	Omavastuu %
20 – 30 vuotta	20 %
yli 30 vuotta	40 %

Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä lasketaan asennus- tai uusimisvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jokaisessa vahingossa vakuutuksenottajalla on kuitenkin vähintään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu.

TJ TOIMITUSJOHTAJAN XX

HALLITUKSEN VASTUUVAKUUTUS

TJ 1 Vakuutuksen tarkoitus

Pohjola Vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyhtiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukai- sesti

• korvaamaan kohdassa TJ 3.1 mainitut vahingot ja ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset,

• huolehtimaan vahingonkorvauksen perusteiden ja määrän selvityksestä,

• neuvottelemaan xxxxxxxxxx vaatijan kanssa ja

• hoitamaan tai korvaamaan oikeudenkäynnin, jos kor- vauskysymys joutuu oikeuskäsittelyyn.

TJ 2 Vakuutetut

Vakuutettuja ovat vakuutuskirjaan merkityn asunto-osa- keyhtiön, kiinteistöyhtiön tai asunto-osuuskunnan laillisesti valitut hallituksen jäsenet, varajäsenet ja yhtiökokouksen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja (isännöitsijä).

TJ 3 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset

3.1 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitun kiin- teistön hallinnossa vakuutuksenottajalle, osakkeenomista- jalle tai muulle henkilölle aiheutettu sellainen taloudellinen vahinko

• joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon ja

• josta vakuutettu on vakuutuskauden aikana tapah- tuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena voimassa olevan Osakeyhtiölain, Asunto-osakeyhtiölain tai Osuuskuntalain mukaan korvausvastuussa.

3.2 Rajoitukset

3.2.1 Sopimuksen mukainen työsuoritus

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetun velvollisuutena olevan työn tuloksen korjaamiseksi suoritettua työtä tai työn uudelleen suorittamista siinäkään tapauksessa, että tuollaisen työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja.

3.2.2 Henkilö- ja esinevahinko

Vakuutuksesta ei korvata henkilö- eikä esinevahinkoa tai sellaiseen yhteydessä olevaa taloudellista vahinkoa.

Esinevahingoksi luetaan myös muun muassa käteisen rahan, arvopapereiden, käyttämättömien postimerkkien, kuponkien, vekselien, shekkien tai vastaavien saamistodistuksien tuhou- tuminen, vaurioituminen tai hukkaan joutuminen.

3.2.3 Lukkojen sarjoitus- ja uusimiskulut

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu lukkojen sarjoittamisesta tai uusimisesta.

3.2.4 Sopimusvastuu

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin, kun korvaus- vastuu perustuu vakuutetun tekemän sopimuksen sellai- seen määräykseen, jolla vakuutettu on ottanut itselleen enemmän vastuuta, kuin hänellä olisi voimassa olevan oikeuden mukaan ilman tuollaista sopimusmääräystä.

3.2.5 Rahan maksaminen tai vastaanottaminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu laskuvir- heestä tai muusta syystä käteistä rahaa maksettaessa tai vastaanotettaessa.

3.2.6 Vakuutetun oma palkka, palkkio tai etuus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuute- tulle maksettavaa palkkaa, palkkiota tai muuta henkilökoh- taista etuutta taikka korvausta koskevasta päätöksestä.

3.2.7 Sakko tai vero

Vakuutuksesta ei korvata sakkoa, veroa, tai muuta sen kaltaista seuraamusta.

3.2.8 Kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kunnian tai yksityiselämän loukkaamisesta.

3.2.9 Vakuutusten voimassa pitäminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun virheestä tai laiminlyönnistä ottaa ja pitää voimassa tarvitta- vat ja riittävät vakuutukset vakuutuksenottajan lukuun.

3.2.10 Osakekaupat

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että vakuutettu hankkii suoraan tai epäsuorasti vakuutuksen- ottajan lukuun vakuutuksenottajayhtiön, sen emoyhtiön tai sen tytäryhtiön osakkeita.

3.2.11 Työsopimus, työsopimuslaki ja tasa-arvolaki

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, kun korvausvastuu perustuu työsopimuksen, työ- tai virkaehtosopimuksen, työsopimuslain taikka tasa-arvolain rikkomiseen.

3.2.12 Tiedossa ollut vahingonuhka

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos virhe, virheellisyys tai muu korvausvastuun peruste oli tai olisi pitänyt olla vakuutuksenottajan tai vakuutetun tiedossa vakuutuksen tullessa voimaan.

3.2.13 Muu vastuuvakuutus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka korvataan va- kuutuksenottajan tai vakuutetun muusta tai aikaisemmin voimassa olleesta vastuuvakuutuksesta.

3.2.14 Ammattimainen isännöinti

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutettu ammattimaisessa isännöintitoiminnassa.

3.2.15 Itselle aiheutettu vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetun itselleen aiheuttamaa vahinkoa.

Jos vakuutettu omistaa yli 30 % vakuutuksenottajayhtiön osakkeista, pidetään vakuutuksenottajayhtiölle aiheutettua vahinkoa vakuutetun itselleen aiheuttamana vahinkona samassa suhteessa kuin vakuutettu omistaa yhtiön osak- keita.

3.2.16 Tupakka

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu tupakas- ta, tupakkatuotteista tai tupakansavusta.

3.2.17 Kemialliset ja muut aineet tai tuotteet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jotka johtuvat

• asbestista, piidioksidista, kvartsipölystä, kemiallisista ja muista aineista tai tuotteista,

• homeesta tai sieni- tai bakteerikasvustoista.

3.2.18 Julkiset hankinnat

Vakuutuksesta ei korvata julkisista hankinnoista annetus- sa laissa tarkoitetusta tarjousmenettelystä aiheutunutta vahinkoa tai hyvitysmaksua.

3.2.19 Vahinkoilmoituksen jättäminen

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vahinkoil- moituksen tekemättä jättämisestä tai myöhästymisestä.

TJ 4 Korvaussäännöt

4.1 Vakuutusyhtiön velvollisuudet

Vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutetulla vahingonkor- vausvelvollisuutta ilmoitetusta, vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta, jonka määrä ylittää vakuutuksen omavastuun ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa.

Jos vakuutuksenottaja korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, ei tämä sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen määrä ja peruste ole ilmeisesti oikea.

Jos vakuutusyhtiö on päässyt vahingonkärsijän kanssa sopimukseen vahinkojen korvaamisesta eikä vakuutuk- senottaja tai vakuutettu tähän suostu, vakuutusyhtiö ei ole tämän jälkeen velvollinen korvaamaan sen jälkeen aiheu- tuneita kustannuksia eikä korvaamaan enempää kuin se edellä mainitun sopimuksen perusteella olisi korvannut.

Vakuutusyhtiö ei myöskään ole velvollinen selvittämään asiaa enempää.

4.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuudet

Vakuutuksenottaja ja vakuutetut ovat velvollisia

• saatuaan tietoonsa korvausvaatimuksen taikka tapah- tuman ja olosuhteen, joka saattaa johtaa korvausvaati- mukseen, ilmoittamaan siitä välittömästi vakuutusyh- tiölle,

• omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn,

• esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä,

• hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä

• varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

4.3 Vahingonkorvaus

Vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka va- kuutettu on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutetun osuutta korvaus- velvollisuudesta. Jos muuta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mukaisesti.

4.4 Välittömästi uhkaavan vaaran torjuntakulut Vakuutuksenottajalla ja vakuutetulla on vakuutustapah- tuman välittömästi uhatessa tai satuttua velvollisuus

huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta (ks. Yleiset sopimusehdot YL, kohta 6.2). Tämä velvollisuus koskee ainoastaan niitä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vastuuvahingon uhka, mutta ei tätä pitemmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei va-

kuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita. Näistä välttämättömistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta.

4.5 Selvittely- ja oikeudenkäyntikulut Vakuutuksesta korvataan vahingon lisäksi vahingon selvit- telystä aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kustannuk-

Xxxxxx vahingonkorvausvaatimus, joka perusteeltaan kos- kee vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa, joutuu oikeuden käsiteltäväksi, on vakuutuksenottajan tai vakuutetun saa- tuaan tiedon oikeudenkäynnistä välittömästi ilmoitettava siitä vakuutusyhtiölle.

Mikäli korvausvaatimus määrältään ja perusteeltaan koskee vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa, maksaa vakuutusyhtiö oikeudenkäynnistä aiheutuvat vakuutetun kustannukset edellyttäen, että

• vahinkoilmoitus on tehty ennen vastineen antamista ja

• vakuutusyhtiö hyväksyy käytetyn oikeudenkäyntiasia- miehen.

Jos oikeudenkäynnin kohteena on myös muita asioita, kor- vataan ainoastaan vakuutuksen piiriin kuuluvan korvaus- vaatimuksen osuus kustannuksista.

Vakuutusyhtiöllä on aina oikeus ottaa oikeudenkäynti hoidettavakseen.

Vakuutuksesta ei korvata oikeudenkäyntikuluja, jos nämä koskevat rangaistusvaatimusta.

4.6 Korvauksen enimmäismäärä

Yhden vakuutuskauden aikana aiheutetuista vahingoista maksettavien korvausten yhteisenimmäismäärä on selvi- tys-, neuvottelu-, korko- ja oikeudenkäyntikulut mukaan lukien enintään vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

4.7 Sarjavahinko

4.8 Omavastuu

Jokaisessa vahingossa vakuutetulla hallituksen jäsenellä on vakuutuskirjaan merkitty omavastuu, joka vähennetään ehtojen mukaan laskettujen vahingonkorvausten sekä torjunta-, selvitys-, neuvottelu-, korko- ja oikeudenkäynti- kustannusten yhteismäärästä.

OI OIKEUSTURVAVAKUUTUS

OI 01 Vakuutuksen tarkoitus

Pohjola Vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyhtiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukai- sesti korvaamaan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulli- set asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön ja sillä sijaitsevien rakennusten omistukseen,

hallintaan, hoitoon tai käyttöön liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa OI 4 tarkoitetuissa vakuutusta- pahtumissa.

OI 02 Vakuutetut

Vakuutettuina ovat

• vakuutuksenottaja,

• vakuutuksenottajan palveluksessa olevat henkilöt, sel- laiset palkattomat tai satunnaiset työnsuorittajat, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa,

• vakuutuksenottajan työntekijöihin rinnastettavat itsenäiset yrittäjät, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja voimassaolevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa.

OI 03 Tuomioistuimet ja vakuutuksen voimassa-oloalue

Vakuutettu voi käyttää vakuutusta asioissa, jotka voidaan saattaa Suomessa käsiteltäviksi käräjäoikeudessa sekä sen muutoksenhakuasteissa, välimiesmenettelyssä, vakuutus- lautakunnassa ja kuluttajariitalautakunnassa. Jos kyseessä on ilman oikeudenkäyntiä ratkaistava riita-asia, vakuutusta voidaan käyttää sellaisissa asioissa, jotka olisi voitu välit- tömästi saattaa Suomessa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Vakuutusta ei voi käyttää muissa tuomioistuimissa tai lautakunnissa, vaikka asia voitaisiin vaihtoehtoisesti saattaa käräjäoikeuden tai sanottujen tuomioistuinten tai lautakun- tien käsiteltäväksi.

OI 04 Vakuutustapahtuma ja korvattavat vakuutustapahtumat

4.1 Vakuutustapahtuman määritelmä

Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtumalla tarkoite- taan riidan syntymistä. Riita on syntynyt, kun perusteel- taan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Rikosasiassa vakuutustapahtumalla tarkoitetaan

• syytteen nostamista vakuutetun ollessa asianomistajana,

• syytteen nostamista ja jatkamista vakuutettua vas- taan asianomistajan toimesta, kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai on sen peruuttanut taikka esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että

se keskeytetään tai lopetetaan. Vakuutustapahtumalla tarkoitetaan myös tilannetta, jossa asianomistaja nos- taa syytteen, kun esitutkintatoimenpiteiden suoritta- mista on tutkinnanjohtajan päätöksellä siirretty.

Syyte on nostettu, kun asianomistajan haastehake- mus on saapunut käräjäoikeuden kansliaan. Syytettä on jatkettu, kun asianomistaja on ilmoittanut syytteen ajamisesta kirjallisesti tuomioistuimelle sen jälkeen, kun virallinen syyttäjä on peruuttanut syytteen.

Kysymyksessä on yksi vakuutustapahtuma silloin, kun

• kaksi tai useampia tämän vakuutuksen vakuutettuja on riita-, rikos- tai hakemusasiassa samalla puolella;

• vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhtee- seen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen taikka samaan tai samanlaiseen, vaikkakin eriperusteiseen vaatimukseen.

4.2 Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaika- na sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin

vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vä- hemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättynei- den vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laa- jennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyk- senä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoi- tetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimas- saoloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuutukseen.

OI 05 Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa,

• joka johtuu kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitetusta muusta kuin tavanomaisesta kunnossapitoon liittyvästä rakennus-, korjaus- tai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista, takuista tai vakuuksista,

• joka liittyy huoneenvuokrasuhteeseen paitsi silloin, kun kyse on vuokrasuhteesta, jossa vakuutettu yritys on vuokralaisena ja vuokrattu huoneisto tai kiinteistö on vakuutetun yrityksen toimitilana ja omassa hallinnassa,

• jossa tämän vakuutuksen vakuutetut ovat vastapuolina; vakuutuksesta korvataan kuitenkin vakuutuksenottajan kustannukset,

• joka liittyy saatavaan tai vaateeseen, joka on vakuute- tulle siirretty, ellei siirrosta riidan syntyessä ole kulunut kahta vuotta,

• jossa on kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asianomistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta,

• joka koskee vakuutettua vastaan esitettyä sellaiseen tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, - josta vakuutetulle aiheutuvat kustannukset korvataan vastuuvakuutuksesta,

• joka liittyy konkurssiin,

• joka liittyy ulosottoon, ulosottolaissa tarkoitettuun täytäntöönpanoriitaan tai ulosottoon liittyvään täytän- töönpanoon,

• joka liittyy velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen,

• jossa on kysymys siitä, onko vakuutetun ilmoittamasta vakuutustapahtumasta aiheutuneet kustannukset joko kokonaan tai osittain korvattava oikeusturvavakuutuk- sesta,

• jota käsitellään ryhmäkanteena ja jossa vakuutettu on hakijana tai ryhmän jäsenenä.

OI 06 Toimenpiteet vakuutus- tapahtuman satuttua

6.1 Jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutusta, on siitä kirjal- lisesti ilmoitettava vakuutusyhtiölle etukäteen. Vakuutusyhtiö antaa tällöin vakuutetulle kirjallisen korvauspäätöksen.

6.2 Vakuutetun on käytettävä ulkopuolisena asiamie- henään asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai muuta sellaista lakimiestä, jolla on lain mukaan oikeus toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana.

Jos vakuutettu ei käytä lainkaan ulkopuolista asiamiestä tai käyttää asiamiehenään muuta kuin oikeustieteen kandi- daatin, oikeustieteen maisterin tai vastaavan ulkomaisen tut- kinnon suorittanutta asiamiestä, vakuutuksesta ei suoriteta korvausta.

Rajoitus

Jos vakuutettu ei käytä lainkaan asiamiestä tai käyttää asiamiehenään muuta kuin edellä mainittua lakimiestä, vakuutuksesta ei suoriteta korvausta.

6.3 Vakuutetun on käräjäoikeudessa pääkäsittelyyn eden- neissä asioissa vaadittava vastapuolelta täysimääräisesti korvausta asianajo- ja oikeudenkäyntikuluistaan. Riita-asioi- den sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaisessa sovittelumenettelyssä (tuomioistuinsovittelu) käsiteltävässä asiassa kuluvaatimusta ei kuitenkaan tarvitse esittää sovittelumenettelystä aiheutuneista kustannuksista.

Mikäli vakuutetun vastapuolelleen esittämä oikeuden- käyntikuluvaatimus on tuomioistuimen päätöksellä hylätty osittain tai kokonaan, päätöksestä on valitettava, jos vakuutusyhtiö niin vaatii.

Rajoitus

Jos vakuutettu jättää kuluvaatimuksen esittämättä tai luopuu siitä taikka ei suostu valittamaan tuomioistuimen päätöksestä, vakuutuksesta suoritettavaa korvausta voi- daan alentaa tai se evätä.

6.4 Vakuutetulla ei ole oikeutta myöntää asian hoitamises- ta aiheutuneiden kustannusten määrää vakuutusyhtiötä sitovasti.

Rajoitus

Vakuutetun mahdollisesti asiamiehelleen suorittama kor- vaus asiamiehen palkkioista ja kuluista ei sido vakuutusyh- tiötä arvioitaessa oikeudenkäyntikulujen välttämättömyyttä ja kohtuullisuutta.

OI 07 Korvaussäännökset

7.1 Vakuutusmäärä

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on vakuutus- yhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana jokaisessa vakuutustapahtumassa.

Vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden enimmäismäärä ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyn tai tuomioistuinsovitte- lun istunnon aloittamista aiheutuneista kustannuksista sekä kustannuksista asiassa, jotka on ratkaistu ilman oikeuden- käyntiä, on kuitenkin 50 % vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä.

Mikäli riidanalaisen etuuden arvo on rahassa arvioitavissa, vakuutuksesta korvataan riita- ja hakemusasiassa sekä vakuutetun ollessa rikosasiassa asianomistajana enintään kaksinkertainen määrä riidanalaiseen etuuteen nähden.

Etuuden määrää arvioitaessa ei oteta huomioon korko-, asianosais-, asianajo- eikä oikeudenkäyntikuluvaatimuk- sia. Mikäli riidan kohteena on toistuvaisluonteinen maksu, määrää arvioitaessa otetaan huomioon enintään riidan- alaisen kertamaksun kymmenkertainen määrä.

Yhden vakuutuskauden aikana sattuneista vakuutusta- pahtumista korvataan yhteensä enintään vakuutusmäärän kaksinkertainen määrä.

7.2 Omavastuu

Korvattavista kustannuksista vähennetään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu.

OI 08 Korvattavat kustannukset

8.1 Asiamiehen käyttäminen, todistelukulut ja sovittelijan palkkio

Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle asiamiehen käyttä- misestä ja todistelusta aiheutuneet kulut. jos on kysymys asiasta, jota on käsitelty tai joka olisi voitu välittömästi saattaa käsiteltäväksi kohdassa 3 (OI 03) mainituissa tuo- mioistuimissa ja lautakunnissa.

Jos edellytyksenä asian saattamiselle tuomioistuimen tut- kittavaksi on jokin oikeustoimi taikka jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvataan siitä lukien, kun sanottu edellytys on täyttynyt.

Kun asiaa on käsitelty tuomioistuinsovittelussa, korvataan vakuutuksesta myös sovittelijan mahdollisen avustajan palkkiosta ja kuluista riidan osapuolten pääluvun mukai- sesti laskettu vakuutetun osuus.

Jos vakuutetun ja jutussa vastapuolena olevan elinkeinon- harjoittajan tai oikeushenkilön välistä riita-asiaa on käsi- telty muussa vapaaehtoisessa sovittelussa kuin tuomiois- tuinsovittelussa, korvataan myös sovittelijan palkkiosta riidan osapuolten pääluvun mukaisesti laskettu vakuutetun osuus. Sovittelijan palkkion korvaaminen edellyttää, että sovittelija on asianajaja tai muu lakimies.

8.2 Muutoksenhausta hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen

Jos muutoksenhaku edellyttää hovioikeuteen käsittelylupaa tai valituslupaa korkeimpaan oikeuteen, muutoksenhausta aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta vain siinä tapauksessa, että lupa on myönnetty.

Ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käyttämisestä ai- heutuneet kustannukset korvataan vain, jos korkein oikeus on hyväksynyt kantelun, tuomion purkamisen tai palautta- nut menetetyn määräajan.

8.3 Yhteinen intressi

Mikäli asiassa on kysymys olennaisesti muusta kuin vakuutetun omasta intressistä taikka vakuutetulla on vakuutustapahtumassa valvottavana yhteinen etu tällä vakuutuksella vakuuttamattomien kanssa, vakuutukses- ta korvataan vain vakuutetun osuudeksi katsottava osa kustannuksista.

8.4 Xxxxxxxxxx määrä ja sen laskeminen sekä arvonlisävero

Vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntiku- lut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti.

Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen, tai jonkin muun syyn vuoksi, ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, tai jos asia on ratkaistu myöntämi- sen mukaisesti tai sovintoteitse, korvattavat kustannukset määritellään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut. Kustannuk- sista korvataan kuitenkin enintään tuomioistuimen vakuu- tetun vastapuolen maksettavaksi velvoittama kulumäärä, ellei tuomioistuin ole ratkaisussaan ilmenevien perustein nimenomaisesti katsonut, että vakuutetun on itse kärsittä- vä kulunsa osittain tai kokonaan vahinkonaan.

Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä

suoritetun työn määrä ja laatu. Korvattavien kustannusten määrä on kuitenkin enintään vakuutetun vastapuolelleen esittämän kuluvaatimuksen suuruinen.

Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään asianajolaskuun tai oikeudenkäyntikuluihin sisältyvän veron, korvauksesta vähennetään kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero.

8.5 Kustannukset, joita vakuutuksesta ei korvata

Vakuutuksesta ei korvata

• kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuu- tustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä taikka sellaisesta riitaisenkin asian selvittelystä tai hoitamisesta, minkä seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuoltaan kohtaan. Vaatimuksista luopumiseksi katsotaan myös se, että sovinnolla saatava korvaus on alle vakuutuksen vähimmäisomavastuun.

• vakuutetun maksettavaksi tuomittuja tai sovittuja vas- tapuolen oikeudenkäyntikuluja, ellei tästä ole erikseen sovittu ja tätä ole merkitty vakuutuskirjaan,

• tuomion tai päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia,

• sitä lisäkustannusta, joka aiheutuu asiamiehen vaihta- misesta tai vakuutetun omasta, kustannuksia lisää- västä tai tarpeettomia kustannuksia aiheuttavasta menettelystä,

• oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon hankkimisesta aiheutuneita kuluja,

• rikosilmoituksen tekemisestä ja rikosasian esitutkinnas- ta aiheutuvia kuluja,

• kustannuksia, jotka vakuutettu tai hänen asiamiehen- sä ovat aiheuttaneet jäämällä pois tuomioistuimesta, jättämällä noudattamatta tuomioistuimen antamia määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka he ovat tien- neet tai heidän olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, taikka muutoin ovat oikeudenkäyntiä pitkittämällä tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet,

• välimiesoikeuden palkkiota, matkakuluja tai muita vastaavia kuluja

• välimieslautakunnan hallinnointimaksua, eikä menette- lystä lautakunnalle aiheutuneita muita kuluja

• kustannuksia sellaisista seikoista tai todisteista, joita tuomioistuin ei ota huomioon.

8.6 Vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun maksettavaksi tuo- mitut oikeudenkäyntikulut, mikäli tästä on erikseen sovittu ja tämä on merkitty vakuutuskirjaan.

Xxxxxxx vakuutetun maksettavaksi tuomituista oikeuden- käyntikuluista voi olla enintään puolet vakuutusmäärästä ja ehtokohdan 7.1 tarkoittamissa asioissa enintään sama määrä, mitä vakuutetun omien korvattavien asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen määrä voi olla.

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun vastapuolen välttä- mättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka vakuutettu on tuomittu korvaamaan asiassa vain, jos vakuutetulle aiheutuneet omat asianajo- ja oikeudenkäyn- tikulut korvataan tästä oikeusturvavakuutuksesta.

Rajoitus

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetun vastapuolen kuluja,

• jos tuomio perustuu kuluista tehtyyn sopimukseen tai

• jotka ovat aiheutuneet vastapuolelle vakuutetun tai tämän asiamiehen kustannuksia lisäävästä tai tarpeet- tomia kustannuksia aiheuttavasta menettelystä.

Jos tuomio perustuu vakuutetun puolelta oikeaksi myön- nettyyn määrään, vakuutusyhtiöllä on oikeus arvioida vakuutuksesta korvattavat vastapuolen asianajo- ja oikeudenkäyntikulut oikeudenkäymiskaaren ja oikeuden- käynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikulu-ja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti.

OI 09 Korvauksen maksaminen

9.1 Vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen vakuutetun oikeudenkäyntikuluista ja asianajokuluista oikeusasteittain. Lopullinen korvaus suoritetaan tuomioistuimen lainvoimai- sen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

9.2 Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään asianajolaskuun sisältyvän veron, vakuu- tusyhtiö suorittaa vakuutetulle korvauksen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista vakuutetun suorittamaa maksettua laskua vastaan.

9.3 Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden vähennykseksi on luettava kulukorvaus, minkä vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle, mikäli se on saatu perityksi maksuvelvolliselta.

9.4 Jos vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle kulukorvausta, joka vakuutuksesta korvausta suoritettaessa on maksamatta, vakuutettu on velvollinen ennen korvauksen suorittamista siirtämään oikeutensa kulukorvaukseen vakuutusyhtiölle vakuutuksesta suoritet- tavan korvauksen määrään asti.

Jos vakuutettu on joutunut maksamaan osan kustan- nuksistaan itse sen vuoksi, että kustannukset ylittävät kohdassa 7.1 mainitun enimmäiskorvauksen, vakuutettu on velvollinen siirtämään vastapuolen kulukorvauksesta vakuutusyhtiölle sen osan, joka ylittää vakuutetun itse maksaman osuuden.

Pohjola Vakuutus Oy, Y-tunnus 1458359-3

Helsinki, Gebhardinaukio 1, 00013 OP Kotipaikka: Helsinki, päätoimiala: vakuutustoiminta Valvontaviranomainen: Finanssivalvonta, xxx.xxxx.xx

Päivittäinen paloturvallisuus ‌

Suojeluohje S411, 1.4.2020 alkaen

1 Tarkoitus

Tässä suojeluohjeessa asetetaan vaatimukset päivittäiselle paloturvallisuudelle.

Paloturvallisuuden suunnittelussa, hankinnassa ja toteu- tuksessa on noudatettava pelastus- ja rakennuslainsää- dännön sekä rakentamismääräysten ja hyvän rakentamis- tavan vaatimuksia.

Jokainen on velvollinen noudattamaan paloturvallisuudesta annettuja viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden ja vahingon välttämiseksi.

2 Velvoittavuus

Vakuutuksenottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että suojeluohjeiden sisältö on työsuorituksesta vastaavien hen- kilöiden tiedossa.

3 Päivittäinen palontorjunta osana yrityksen turvallisuutta

Paloturvallisuudesta huolehtiminen on osa yrityksen päi- vittäistä normaalia toimintaa. Yrityksen johdon ja työnte- kijöiden tulee noudattaa annettuja turvallisuusohjeita ja

-määräyksiä. Esimiesten on valvottava, että näin tapahtuu myös paloturvallisuuden osalta. Yrityksen johto vastaa siitä, että paloturvallisuuden ylläpitämiseen on olemassa riittävät resurssit. Yrityksen ja henkilökunnan palontorjun- tavalmiutta on ylläpidettävä, ja henkilökunnalle on järjes- tettävä tarkoituksenmukaista paloturvallisuuskoulutusta.

Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelas- tustoimenpiteisiin.

Tuhopolton torjunta

Helposti syttyvää tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.

Lastauslaitureilla ja -katoksissa tai rakennuksen ulkosei- nien läheisyydessä ei saa säilyttää syttyvää materiaalia, mikäli asiattomien pääsy näihin kohteisiin ei ole estetty.

Jätekatokset tulee sijoittaa riittävän etäälle rakennuksista tai autopaikoista. Jätekatos tulee palo-osastoida asianmu- kaisesti muusta rakennuksesta tai autopaikkojen läheisyy- dessä.

Jätteet on säilytettävä siten, että asiattomat eivät pääse käsiksi jätteisiin, mikäli jätteiden syttyminen aiheuttaa palon leviämisvaaran rakennukseen.

Roska-astioiden ja muun palavan materiaalin turvaetäi- syydet tulee olla räystäslinjasta ilman palo-osastointia taulukon 1. mukaiset. Mikäli taulukon 1. vähimmäisetäi- syydet eivät täyty, tulee kohde palo-osastoida vähintään EI30 mukaisesti.

Rakennuksen ullakot, kellarit ja muut yhteiset tilat on lukit- tava siten, että asiattomien pääsy näihin tiloihin on estetty.

Kohde	Etäisyys metreinä	Huomautukset / ohje
Yksi roska-astia	4 metriä
Kaksi tai useampi roska-astia	6 metriä	Suositellaan erillistä jätekatosta
• Kuorma- ja vaihtolavat	8 metriä	Suositellaan erillistä jätekatosta
• Renkaat • Roskakatos		Suositellaan erillistä rengasvarastoa Suositellaan erillistä jätekatosta
• Kuorma- ja vaihtolavat	alle 8 metriä	Varasto on palo-osas- toitava EI30 mukaan.
• Renkaat
• Roskakatos
Roskakatos auto- tallissa tai raken- nuksessa kiinni		Roskakatos tai auto- tallin seinä ja räystäs on palo-osastoitava EI30 mukaan, myös sivulle aina 4 metriin saakka.

4 Järjestys ja puhtaanapito

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoit- tajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, raken- nelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämi- sen vaara on vähäinen.

Jokainen on velvollinen huolehtimaan seuraavista asioista:

• Hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kul- kuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokuntoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastusteille ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä.

• Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellareiden ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asian- mukaisesti.

• Yhdyskuntajäte sekä muu palava materiaali on poistet- tava ja toimitettava niille erikseen varatuille hyötyke- räyspisteille. Syttyvät jätteet on säilytettävä palonkes- tävissä, kannellisissa jäteastioissa, jotka tyhjennetään säännöllisesti.

• Ilmastointikanavat ja kaapelihyllyt sekä kulkureitit ym. tilat on puhdistettava säännöllisesti pölystä ja muusta palavasta materiaalista.

• Kuormauslaituria käytetään ainoastaan kuormaukseen, ei varastointiin.

5 Tupakointi

Tupakointi on sallittua vain merkityillä paikoilla. Tupa- kointipaikat on merkittävä selvästi, ja paikoilla on oltava paloturvalliset tuhkakupit, jotka tyhjennetään säännöllisesti sovittuun paikkaan.

6 Rakenteellinen palontorjunta

Rakennus on jaettava palo-osastoihin palon ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamisek- si, pelastus- ja sammutustoimien helpottamiseksi sekä

omaisuusvahinkojen rajoittamiseksi. Kantavien rakentei- den mitoitus perustuu paloluokkien, pinta-ala-, kerros- ja käyttötapaosastointien vaatimuksiin.

Kerrososastointi

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on muodostettava eri palo-osastoiksi.

Pinta-alaosastointi

Palo-osaston koko on rajoitettava siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusva- hinkoja.

Käyttötapaosastointi

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettava eri palo-osastoiksi.

Osastoivat ovet, ikkunat ja luukut

Osastoivassa rakennusosassa olevan oven, ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa suojaavan rakennusosan pa- lokestävyysajan tulee olla vähintään puolet osastoivalle rakennusosalle vaaditusta palonkestävyysajasta. Osastoi- vien ovien on oltava itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia.

Mikäli niitä pidetään auki normaaliaikana, tulee ne varustaa laittein jotka sulkevat ovet palon sattuessa.

Läpiviennit

Osastoivan rakennusosan läpi saa johtaa vain tarpeelliset putket, roilot, kanavat, johdot ja hormit sekä kuljetinlait- teistojen edellyttämät läpiviennit edellyttäen, ettei olennai- sesti heikennetä rakennusosan osastoivuutta. Käytetään ainoastaan luotettavia, CE-merkittyjä ja tyyppihyväksyttyjä palomassoja läpivientien tukkimiseen.

Savuhormit

Savuhormit ja niiden läpiviennit on tarkastettava sään- nöllisesti ja pidettävä jatkuvasti kunnossa. Nuohous on hoidettava määräysten mukaisesti ja havaitut viat korjatta- va välittömästi.

Nuohouksen järjestämisestä vastaa kiinteistön omistaja. Tulisijat hormeineen tulee nuohota niissä käytettävän polt- toaineen laadun ja käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti

• kiinteällä polttoaineella, kevyt- tai raskasöljyllä tai useammilla polttoaineilla toimivat tulisijat hormeineen kerran vuodessa,

• muussa kuin ympärivuotisessa käytössä olevien loma-asuntojen tulisijat hormeineen tulee nuohota kerran kolmessa vuodessa.

Hormien- ja erityisesti kevythormien kunnon tarkastus on syytä suorittaa nuohouksen yhteydessä. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota, että hormi on yhteensopiva tulisijan kanssa ja itse hormien asennus sekä hormien läpivientikohdat ympäröiviin rakenteisiin nähden tulee olla palomääräysten ja valmistajan asennusohjeiden mukai- sesti tehty. Nuohouksen suorittajalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto.

Muovipohjaiset tuotteet

Muovipohjaisten tuotteiden (mm. EPS, PU tai PIR tuottei- den) käyttöä rakenteissa tulee välttää, koska muovin läm- pöarvo on palaessaan hyvin korkea muodostaen erittäin haitallisia palokaasuja ja nokeavaa savua ympäristöönsä.

7 Alkusammutuskalusto, paloilmoitin- ja sammutuslaitteisto sekä savun- poistolaitteet

Asennus-, muutos- ja huoltotyö

Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen asennus- ja huol- totoiminta on lailla säänneltyä toimintaa. Näitä töitä voivat tehdä vain Turvatekniikan keskuksen (TUKES) rekisteriin merkityt liikkeet, joiden palveluksessa on vastuuhenkilö, jolla on kyseisiin töihin pätevyystodistus. Liikkeen on itse tehtävä tarkastus kaikille asennustöilleen.

Paloilmoitinliike tekee tarkastuksestaan käyttöönottotar- kastuspöytäkirjan. Sammutuslaitteistoja asentava liike laatii asennustodistuksen.

Laitteiston omistaja tai haltija vastaa siitä, että laitteistolle on olemassa sille laadittu kunnossapito-ohjelma ja että huolto ja korjaustoiminta on järjestetty laitekohtaisten huolto-ohjeen mukaisesti siten, että laitteistot täyttävät niille säädetyt vaatimukset käyttöikänsä ajan.

Alkusammutuskalusto

Käsisammuttimet sekä muu alkusammutuskalusto on ol- tava asianmukaisesti tarkastettu ja huollettu säännöllisesti. Alkusammutuskaluston edustat on pidettävä vapaana.

Jokaista alkavaa 300 m2 tai kerrosta kohti on oltava vähin- tään yksi käsisammutin.

Pikapalopostin on katettava suojattava alue kyseisessä tilassa. Pikapalopostin riittävyyttä arvioitaessa perusteena on letkun pituus. Pikapalopostilla varustettu tila on aina varustettava myös tiloihin soveltuvalla käsisammuttimella.

Paloilmoitin- ja sammutuslaitteisto

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä on testattava kuu- kausittain ja siitä on pidettävä asianmukaista päiväkirjaa.

Automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot

Automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot on tes- tattava kuukausittain ja niistä on pidettävä asianmukaista päiväkirjaa.

Savunpoisto

Rakennukseen on suunniteltava ja rakentaa sen eri tiloihin soveltuva riittävä mahdollisuus savunpoistoon.

8 Palavat nesteet, kaasut, vaaralliset aineet ja räjähdysvaaralliset pölyt

Palavat nesteet ja kaasut

Vaarallisten ja palavien kemikaalien käsittelyssä, varastoin- nissa ja säilytyksessä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia viranomaismääräyksiä. Vaaralliset kemikaalit on säilytettävä vaatimusten mukaisissa niille varatuissa pai- koissa. Kemikaalin haltijan on huolehdittava siitä, etteivät asiattomat saa kemikaaleja haltuunsa tai aiheuta vaaraa. Vaarallisen kemikaalin säilytystilassa on lisäksi huolehdit- tava asianmukaisesta järjestyksestä ja ilmanvaihdosta sekä siitä, että vahinkotapauksissa kemikaali voidaan kerätä talteen tai tehdä vaarattomaksi.

Palavat nesteet ja vaaralliset aineet on varastoitava palo-osastoituun erilliseen tuuletettuun varastotilaan.

Oviaukon eteen on asennettava vähintään kynnys, jolla estetään astian kaatumisesta aiheutuva nestevaluma tilan ulkopuolelle. Keskenään reagoivat kemikaalit on säilytettä- vä toisistaan erillään, jos niiden reaktiosta toistensa kanssa voi olla seurauksena palaminen, huomattava lämmön kehittyminen, vaarallisten kaasujen kehittyminen taikka epästabiilien aineiden muodostuminen.

Nestekaasupullojen varastointi maanpinnan alapuolelle kuten kellareihin ja kaivantoihin ei ole sallittu. Kaasupullot on kiinnitettävä turvallisesti kaatumisen estämiseksi.

Avotulen teko ja tupakointi on kielletty edellä mainittujen aineiden säilytystiloissa sekä niitä käsiteltäessä.

Räjähdysvaaralliset tilat

Niiden aineiden, joiden käsittelystä syntyy pölyä tai kaasuja ja jotka voivat muodostaa ilman kanssa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen, on sinne sijoitettavien laitteiden sovelluttava ATEX-räjähdysvaaralliseen tilaan.

Koneiden, laitteiden, putkistojen sekä niitä palvelevien ra- kenteiden suojaus staattisen sähkön osalta on toteutettava riittävällä potentiaalitasauksella ja maadoituksella.

9 Lämmityslaitteet

Lämmityslaitteiden suojaetäisyyksiä ja käyttöohjeita on noudatettava. Laitteiden lähellä ei saa olla helposti syttyviä aineita.

Sähkölämmityslaitteiden tulee täyttää sähköturvallisuus- määräysten vaatimukset. Avorakenteisten säteilyläm- mittimien käyttöä tulee välttää tehdasrakennuksissa ja varastoissa. Pysyvät sähkölämmittimet on asennettava kiinteästi. Sähkölämmittimiä ei saa peittää eikä niiden yläpuolella saa kuivattaa vaatteita.

Öljylämmityslaitteita on hoidettava huolellisesti, ja niiden käyttöä on valvottava. Niiden läheisyydessä on pidettävä asianmukaisia alkusammuttimia. Tilapäisten lämmityslait- teiden paloturvallisuuteen ja sijoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilapäisiä lämmittimiä ei sallita jatku- vassa lämmityskäytössä.

10 Sähkölaitteet ja asennukset

Sähkölaitteiden ja -asennusten on oltava sähköturval- lisuusmääräysten mukaisia ja määräaikaistarkastukset on suoritettava säännösten mukaisesti. Sähkölaitteiden lämpökamerakuvaus suositellaan tehtäväksi säännöllisin määräajoin.

Sähkökeskustiloissa ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Sähkölaitteiden, kuten sähkökeskuksien edustat, on pidet- tävä vapaina ja niiden ympärille järjestetään vähintään 2 metriä vapaata tilaa palavaan materiaaliin nähden.

Sähkölaitetta ei saa kiinnittää suoraan muovieristeiseen paneeliin kiinni. Sähkölaitteet vaativat aina palamattoman kiinnitysalustan.

Sähkölaitteiden huolto ja puhdistus on suoritettava määrä- ajoin. Laitteissa ilmenevät viat ja puutteellisuudet on viipy- mättä korjattava. Laitteita ei saa käyttää ennen korjausta.

Sähkömoottorit on pidettävä kuivina ja puhtaina. Moottorin jäähdytysilma-aukot on pidettävä vapaina tuulettumisen varmistamiseksi.

Kuumapintaisten valaisimien, esim. halogeenivalaisimien tai kaasupurkauslamppujen sijoitteluun on kiinnitettävä eri- tyistä huomiota eikä niitä saa sijoittaa palavien materiaali- en läheisyyteen siten, että ne voivat aiheuttaa tulipalon ris- kin. Tällaisten valaisimien kaatuminen ja/tai putoaminen on estettävä ja valaisinosa on varustettava siihen tarkoitetulla suojalla, joka estää materiaalin pääsyn liian lähelle kuumaa pintaa. Tavaroiden sijoittaminen tai varastointi valaisimien läheisyyteen on kielletty. Varastointietäisyys kuumapintai- seen valaisimeen on oltava vähintään 0,5 metriä.

Yleensä käytettäväksi suositellaan matalan pintalämpötilan valaisimia, esim. led-valaisimia tai elektronisella kuristimel- la varustettuja loisteputkilamppuja. Magneettiset loiste- putkivalaisimet on varustettava erillisellä turvasytyttimellä, sillä tämän tyyppinen valaisin voi epäkuntoisena kuumeta hetkessä yli 200-asteiseksi aiheuttaen kohteeseen palo- vaaran.

Sähkölaitteet, joita ei käytetä työajan jälkeen, on tehtävä jännitteettömiksi tai tarvittaessa käytettävä ajastinta tai kellokytkintä.

11 Rakennus-, korjaus- ja asennustyömaat

Rakennus-, korjaus- ja asennustyömailla on paloturval- lisuutta valvottava erityisen huolellisesti niiden suuren palovaaran vuoksi.

Tulitöissä tulee noudattaa suojeluohjetta Tulityöt S621. Tu- lityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa.

Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaus- työt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikka- ustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.

Paloturvallisuus tulee aina ottaa huomioon, kun muovieris- teistä seinäpaneelia joudutaan esim. poraamaan tai lävis- tämään huoltotöiden yhteydessä. Tämä vaatii aina erillisen tulityöluvan. Kaikki muovipohjaiset paneelirakenteet tulisi myös merkitä selkeällä seinäopasteella, jossa mainitaan tulityölupavelvollisuus ja vaaditut erityistoimenpiteet palo- turvallisuuden silmällä pitäen.

Roskat, pakkausmateriaalit ja muut turhat, herkästi syt- tyvät materiaalit on poistettava päivittäin ja toimitettava niille varattuihin keräyspaikkoihin, joiden sijoittamisessa on huomioitu tuhopolton vaara.

Työmaan sähkö- ja lämmityslaitteiden kunnosta sekä tuli- töiden lupamenettelyn toimivuudesta on huolehdittava jat- kuvasti. Työmaan kulkutiet on pidettävä kunnossa ja vapai- na sekä henkilökunnan pelastautumista, että palokunnan toimintaa varten. Henkilökunta on perehdytettävä kaikkiin työmaan paloturvallisuusjärjestelyihin sekä hälytysohjeisiin. Rakennus-, korjaus- ja asennustöissä on noudatettava suojeluohjetta Rakennus- ja korjaustyöt S450.

12 Varastointi

Varastoinnin paloturvallisuus riippuu varastoitavan mate- riaalin palovaarallisuudesta, varastointitavasta, suojausta- sosta sekä varaston osastoinnista, - koosta ja rakenteista. Toiminnan muuttaminen olemassa olevassa rakennukses- sa siten, että paloturvallisuuteen vaikuttavat tekijät muut- tuvat, edellyttää, että rakennuksen soveltuvuus uuteen toimintaan tarkistetaan.

Myös rakennuksen turvallisuustaso uudessa tilanteessa on selvitettävä.

Tuotantotiloihin varastoidun tavaran määrä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä huomioiden päivittäinen tava- ran tarve.

Tavaraa ei saa varastoida lähelle kuumia pintoja, valaisimia tai muita syttymislähteitä. Turvallisuusetäisyyksien mää- rittelyssä on huomioitava valmistajien ohjeet.

Kiukaan sijoittamisessa on otettava huomioon asennus- ohjeiden mukaiset suojaetäisyydet. Vaatteiden tai muun palavan materiaalin kuivattaminen kiukaan yläpuolella tai muuten kiukaan välittömässä läheisyydessä on kielletty.

12.1 Ajoneuvot

Ajoneuvojen säilyttäminen tai varastoiminen sallitaan niis- sä tiloissa, jotka ovat rakennusluvan perusteella hyväksytty ajoneuvosuojiksi tai ajoneuvojen säilyttämiseen ja varas- tointiin niissä sisätiloissa, jotka on hyväksytty viranomais- päätöksellä erillisiksi säilytystiloiksi.

Ajoneuvoja saa ulkoalueella pysäköidä vain merkityille paikoille.

12.2 Sähköajoneuvojen lataaminen Sähköajoneuvojen lataaminen, sekä latauspisteiden, pisto- ketyypit ja kaapeloinnin toteutus ja asennus tulee toteuttaa

voimassa olevien sähköturvallisuuslakien, -asetusten, viranomaismääräysten, standardien sekä ladattavan ajoneuvon valmistajan ohjeiden mukaisesti. Latauslaitteisto tulee olla kokonaisuudessaan ehjä (esim. liitäntäjohdot).

Lataamisen aikana jatkojohtojen käyttö ei ole sallittu. Riit- tävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava.

12.2.1 Kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden lataus

Kevyillä sähköisillä liikkumisvälineillä tarkoitetaan jalankul- kua avustavia tai korvaavia liikkumisvälineitä, sähköavus- teisia polkupyöriä tai kevyitä sähköajoneuvoja, joiden nopeus on enintään 25 km/h ja joiden moottorin nimellis- teho on enintään 1kW. (Kevyiden sähköajoneu-vojen akut voidaan ladata tavanomaisesta maadoitetusta 16A/250V pistorasiasta, joka on suojattu kiinteään asennukseen kuuluvalla enintään 30mA vikavirtasuojalla)

Latausalueet tulee olla selkeästi merkittyjä alueita, jotta kulkuneuvojen akut ladattaisiin aina erikseen merkityillä alueilla. Palavaa mate-riaalia ei saa säilyttää 1 metriä lähempänä latausaluetta eikä sen yläpuolella. Helposti syt- tyviä aineita ei saa säilyttää 2 m lähempänä latausaluetta.

Latausalueen välittömässä läheisyydessä on oltava sähkö- paloihin soveltuva riittävän kokoinen vähintään 43 A 233 BC -teholuokan käsi-sammutin tai 89 B luokan 5 kg CO2

-sammutin.

12.2.2 Muiden kuin kevyiden sähköajoneuvojen lataus

Muiden kuin kevyiden sähköajoneuvojen akut voidaan ladata ainoastaan koteloidusta virtayksiköstä (esim. lataus- tolppa), jonka turvallisuus on varmistettu asianmukaisilla ohjaus- ja suojalaitteilla (mm. vikavirtasuojaus). Latausjoh- toja on suojattava mekaaniselta rikkoutumiselta.

Latauspaikan ympärillä tulee olla vähintään kaksi met- riä vapaata tilaa palaviin materiaaleihin. Latausalue on syytä erottaa muusta alu-eesta keltaisilla viivoilla tai muilla merkinnöillä. Kaapelit on suojattava törmäyksiltä ja rikkoutumiselta. Kaapelit tulee ripustaa niille erik-seen

varattuihin säilytyspaikkoihin seinällä oleviin koukkuihin tai muihin vastaaviin säilytyspaikkoihin. Latauspaikalla tulee olla riittävästi sähköpaloihin soveltuva alkusammutuska- lustoa kuitenkin vähintään esim. 43 A 233 BC -teholuokan käsisammutin tai 89 B luokan 5 kg CO2 -sammutin. Sil- mänhuuhteluvälineet sijoitetaan latauspaikan läheisyyteen. Laitteiden käyttöohjeet, turvallisuusohjeet ja varoituskyltit sijoitetaan latauspaikalle näkyvästi esille.

12.3 Trukit

Sähkötrukeille on osoitettava hyvin tuuletettu latauspaik- ka, jolla vetykaasun aiheuttama vaara voidaan minimoida. Palavaa materiaalia ei saa säilyttää 2 metriä lähempänä latauspaikkaa eikä latauspaikan yläpuolella. Suositelta- vin latauspaikka on erillinen palo-osastoitu ja tuuletettu lataushuone.

Polttomoottorikäyttöiset trukit ja muut ajoneuvot on säilytettävä ulkona tai palo-osastoidussa moottoriajoneu- vosuojassa.

Trukit tulee varustaa käsisammuttimella.

Latauspisteen välittömässä läheisyydessä on oltava sähkö- paloihin sopiva esim. 43 A 233 BC -teholuokan käsisam- mutin tai 89 B luokan 5 kg CO2 -sammutin ja silmänhuuh- teluasema opastekyltillä merkattuna.

13 Turvallisuuskatselmukset

Paloturvallisuus ja sen ylläpitäminen tulee nähdä osana toiminnan turvallisuuskulttuuria, jossa turvallisuusasiat on huomioitu kaikilla tasoilla. Sisäisiä turvallisuuskatselmuksia on tehtävä säännöllisesti ja katselmuksiin on osallistuttava turvallisuudesta vastaavia henkilöitä. Turvallisuuskatsel- muksien tarkoituksena on arvioida ja kehittää palo- ja rakenteellisen turvallisuuden tasoa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvitta- valla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistut- tava pelastussuunnitelman toimeenpanoon.

Pelastussuunnitelmassa on oltava ohjeet mm. toimenpi- teistä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vaaratilanteita varten, ohjeet henkilöiden poistumisesta ja pelastamisesta, mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä.

Perehdytys- sekä muu säännöllinen koulutus tulee ottaa huomioon osana päivittäistä paloturvallisuutta.

14 Toimet tulipalon sattuessa

14.1 Tärkeimmät ensitoimet (Ohjeita onnetto- muustilanteisiin)

Toiminta tulipalotilanteessa:

1. VAROITA – varoita ja pelasta vaaralle alttiina olevat

2. SAMMUTA – aloita alkusammutus, mikäli voit tehdä sen turvallisesti

3. RAJOITA – poistu palavasta tilasta, rajoita tulipaloa sulkemalla ikkunat ja ovet perässä

4. OPASTA – opasta pelastuslaitos palokohteeseen

14.2 Kaasupullojen ja bitumipadan käsittely tuli- palon sattuessa

Tulipalon sattuessa, mikäli se voidaan tehdä turvallisesti, on kaasupullojen venttiilit suljettava ja pullot siirrettävä pois palon uhkaamalta alueelta. Bitumipataa ei saa sam- muttaa vedellä vaan ainoastaan jauheella tai tukahdutta- malla.

Pohjola Vakuutus Oy, Y-tunnus 1458359-3

Helsinki, Gebhardinaukio 1, 00013 OP Kotipaikka: Helsinki, päätoimiala: vakuutustoiminta Valvontaviranomainen: Finanssivalvonta, xxx.xxxx.xx

Omaisuuden muut suojeluohjeet

Suojeluohje S480, 1.4.2020 alkaen

1 Tarkoitus

Tämän suojeluohjeen tarkoituksena on vähentää omaisuus- vahinkoja. Ohjeita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä.

2 Velvoittavuus

Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta. Vakuutuksenot- tajan ja vakuutetun on noudatettava tätä suojeluohjetta ja sen määräyksiä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korva- usta vakuutussopimuslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä. Vakuutuksenottaja ja vakuutettu ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että suojeluohjeiden sisältö on omaisuuden haltijan tai työsuorituksesta vastaavien henkilöiden tiedossa.

3 Koneet ja laitteet

Koneita ja laitteita on huollettava ja käytettävä niiden valmis- tajan, maahantuojan tai myyjän antamien ohjeiden mukaisesti. Koneille ja laitteille on tehtävä viranomaisten vaatimat määräai- kaistarkastukset ja niissä havaitut viat on korjattava välittömästi.

Sähkömoottoreiden tuuletussäleiköt ja jäähdytysrivat on pidettä- vä puhtaana ylikuumenemisen estämiseksi.

3.1 Kylmälaitteet

Kylmälaitteet on huollettava valmistajan, maahantuojan tai myy- jän huolto-ohjelman mukaisesti Turvallisuus- ja kemikaaliviras- ton (TUKES) rekisteröimän kylmälaitteisiin erikoistuneen huolto- ja korjausliikkeen toimesta. Kylmälaitteiden tarkastuksista ja huolloista on pidettävä huoltopäiväkirjaa, johon on merkittävä myös vaihdetut komponentit. Ulkoisella kylmäkoneella toimivat kylmähuoneet ja -kalusteet on varustettava lämpötilahälytysjär- jestelmällä, joka siirtää hälytyksen henkilökunnan poissa ollessa paikkaan, jossa on jatkuva päivystys (esim. vartioimisliikkeeseen). Hälytyksen vastaanottajan on käynnistettävä ennalta sovitut toimenpiteet vahingon estämiseksi. Hälytyslaitteiden toimivuus on testattava kylmälaitteiden huollon, korjausten taikka muutos- toimenpiteiden yhteydessä.

4 Kattorakenteiden suojaaminen lumikuormalta sekä lumenpudotus

Kiinteistönomistajan tai -haltijan on huolehdittava katolle ker- tyneen lumen ja jään poistamisesta, jos lumen paino vaarantaa kattorakenteiden kantokykyä tai aiheuttaa muuta vaaraa. Jää ja lumi on poistettava siten, ettei putoamisesta tai pudottamisesta aiheudu vaaraa eikä rakenteiden kantokyky vaarannu.

5 Tietoteknisten vahinkojen torjunta ja varmuuskopiointi

Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta oleellisimmat tiedot on varmuuskopioitava. Varmuuskopiointi tulee tehdä muuttuneiden tietojen ja ohjelmistojen osalta päivittäin ja kaikkien tiedostojen täysvarmistus vähintään kerran viikossa. Varmuuskopiot ja alkuperäistiedostojen- ja ohjelmistojen asentamiseen liittyvät tunnukset on säilytettävä siten, että ne eivät voi tuhoutua saman vahingon seurauksena kuin tietojärjestelmiin asennettujen ohjelmistojen ja tiedostojen tiedot tuhoutuisivat. Turvalliseksi säilytystavaksi katsotaan varmuuskopioiden ja ohjelmistojen säilyttäminen eri palo-osastoissa tai kokonaan eri rakennuksessa lukitussa dataturvakaapissa. Mikäli varmuuskopioita säilyte- tään samassa palo-osastossa, ne on säilytettävä vähintään

60 minuutin palosuojan antavassa lukitussa dataturvakaapissa. Tietojärjestelmät, ohjelmistot ja tiedostot on pidettävä ajanta- saisena, jotta ohjelmisto- ja tiedostojen varmuuskopiot voidaan palauttaa korjattuihin tai hankittuihin laitteistoihin vahinkohetkeä edeltävään tasoon kohtuullisella työmäärällä.

Vakuutuksenottajan on testattava varmuuskopioiden palautta- mista kuukausittain ja samalla tarkastettava niiden toimivuus.

Mikäli tietoteknillisiä palveluita on hankittu ulkopuoliselta palve- luntoimittajalta, on tietojen ja ohjelmistojen varmistamisesta so- vittava vähintään yllä olevan mukaisesti osana palvelusopimusta.

S480 1 290197f 4.20

Pohjola Vakuutus Oy, Y-tunnus 1458359-3

Helsinki, Gebhardinaukio 1, 00013 OP Kotipaikka: Helsinki, päätoimiala: vakuutustoiminta Valvontaviranomainen: Finanssivalvonta, xxx.xxxx.xx

Suojeluohje Voimassa 1.1.2019 alkaen.

Sähköpalojen torjunta S331

290163f 11.18

1 Tarkoitus

Tämän suojeluohjeen tarkoituksena on vähentää sähköpaloja, pienen- tää sähkölaitteista ja -asennuksista johtuvaa tulipalon syttymisvaaraa ja ohjata toimintaa sähköpaloriskin huomioimiseen.

2 Velvoittavuus

Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava tätä suojeluohjetta ja sen määräyksiä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopi- muslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä. Vakuutuksenottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että suojeluohjeen sisältö on työsuori- tuksesta vastaavien henkilöiden tiedossa.

3 Määritelmä

Sähköpalolla tarkoitetaan tässä suojeluohjeessa tulipaloa,

• joka on alkanut sähkölaitteesta tai

• asennuksesta ja jossa palon mahdollistavana syttymislähteenä on ollut sähköenergia tai

• jossa palokuorman muodostaa pääosin sähkölaite kuten muuntaja, kaapelit jne. tai

• jossa palon kehittymiseen ja leviämiseen on vaikuttanut sähkölait- teiston tai

• asennuksen käyttövirhe tai kunnossapidon laiminlyönti, vaikka palon syy on jokin muu kuin sähköenergia.

4 Vaatimukset sähköpalojen torjumiseksi

4.1 Sähkötöiden tekeminen

Sähkötöitä ovat sähkölaitteistojen asennustyöt sekä sähkölaitteiden ja

-laitteistojen korjaus- ja huoltotyöt. Sähkötöitä saavat tehdä vain lain, asetusten ja viranomaismääräysten edellytykset täyttävät henkilöt ja yritykset annettujen viranomaisvaatimusten mukaisesti. Asennusten jälkeen ennen jännitteen kytkemistä on tehtävä tarkastukset ja mit- taukset, jotka takaavat asennuksen turvallisuuden ja oikeellisuuden. Käyttöönotto- ja varmennustarkastus tulee tehdä siten, kun laissa edellytetään.

4.2 Sähkölaitteiden tarkastukset

Sähkölaitteistojen määräysten mukaiset määräaikaistarkastusvälit ja tarkastuksen tekijät määräytyvät voimassaolevan sähköturvallisuus- lain sekä sähkölaitteistoluokan mukaan seuraavasti:

Sähkölaitteisto
Laitteistouokka	Laitteisto	Tarkastusväli
Xxxxxx 0	• Verkkoyhtiöiden sähköverkot	• 5 vuotta
Xxxxxx 0	• yli 1000V osia sisältävät laitteistot, liittymisteholtaan • yli 1600kVA:n pienjännitelaitteistot pääsulakkeiltaan yli 35A:n sähkölaitteistot	• 10 vuotta
Xxxxxx 0	• pääsulakkeiltaan yli 35A:n sähkölaitteistot (liike-, julkiset ja teollisuusrakennukset, maatalousrakennukset, yleisten paikkojen asennukset)	• 10 vuotta

Omistajan tai haltijan tulee huolehtia siitä, että sähkölaitteistolle suori- tetaan ajallaan sille säädetyt lakisääteiset määräaikaistarkastukset.

4.3 Sähkölaitteiston huolto ja kunnossapito

Sähköasennusten ja niihin liitettyjen sähkölaitteiden omistaja ja haltija ovat vastuussa siitä, että sähkölaitteistoa käytetään tarkoituksen- mukaisesti ja että sitä huolletaan siten, että laitteisto säilyy turvalli- sena koko käyttöikänsä. Säännöllistä huoltoa edellyttäville suoja- ja turvajärjestelmille on laadittava huolto- ja kunnossapito-ohjelma.

Kunnossapito-ohjelmaan tulee sisällyttää kaikki sähköturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvät asiat. Yrityksen turvallisuussuunnitelmassa tu- lee määritellä ne suoja- ja turvajärjestelmät, jotka tulee sisällyttää ko. kunnossapito-ohjelmaan. Sähkölaitteissa ja -asennuksissa havaitut puutteet ja viat on korjattava välittömästi.

4.4 Vahingontorjuntatoimenpiteitä

Seuraavassa esitetään yksilöityjä vaatimuksia syttymisriskin pienen- tämiseksi, palon havaitsemiseksi, sen kehittymisen hidastamiseksi ja rajoittamiseksi.

4.4.1 Lämpökuvaus

Lämpökuvauksen tulee suorittaa siihen pätevöitynyt henkilö. Läm- pökuvaus suoritetaan esim. sähköpääkeskuksille ja sen alakeskuksille vähintään kerran vuodessa. Tulokset tulee analysoida ja dokumentoi- da kuvauksen jälkeen. Lämpökuvauksessa havaitut ongelmakohdat korjataan havaintojen perusteella, ja korjaustyö tarkastetaan lopuksi lämpökameran avulla.

4.4.2 Kaapeliläpiviennit

Osastoivan rakennusosan kaapeliläpivienti tulee tehdä niin, että osas- toivuutta ei olennaisesti heikennetä. Kaapeliläpiviennit tulee tiivistää jo asennustyön aikana ja lopullisesti heti läpiviennin kaikkien kaapeli- asennusten jälkeen. Työn aikana, silloin kuin kaapeliläpivientikohdassa ei tehdä töitä, on läpivienti tiivistettävä tilapäisesti rakenteen osas- tointia vastaavaksi. Yrityksen tulee luoda käytäntö kaapeliläpivientien kunnossapitämiseksi ja tiivistämiseksi. Läpivientien tiivistämisestä

on myös määriteltävä vastuu yrityksessä. Tämä voidaan järjestää esimerkiksi valitsemalla tietyt kaapeliläpivientimenetelmät, joita oma

organisaatio käyttää, tai tilaamalla läpiviennin tiivistystyö ulkopuoli- selta toimittajalta. Läpivientien tukkimiseen tulee käyttää luotettavia, CE-merkittyjä ja tyyppihyväksyttyjä palomassoja.

Hyvänä ohjeena voidaan pitää, että pursotettavat palokatkovaahtoja käytettäessä on selvitettävä tuotteen hyväksyntäehdot; mihin käyt- tötarkoitukseen ja käyttökohteeseen palokatkovaahto soveltuu. Tämä seikka tulee myös selvittää huolellisesti ennen palokatkovaahtojen käyttöä.

4.4.3 Siisteys ja järjestys

Sähkölaitteet ja kaapeliasennukset kuten kaapelihyllyt, -kanavat ja

-tunnelit sekä asennuslattiat, on pidettävä puhtaina syttyvistä materi- aaleista ja pölystä. Tarpeettomiksi jääneet kaapelit on poistettava, etteivät ne lisää palokuormaa.

4.4.4 Sähkötilojen suojaus

Sähkötilat tulee suojata osastoimalla, automaattisella paloilmoittimella tai automaattisella sammutuslaitteistolla. Suojaustaso ja -menetelmä määräytyvät kohteen mukaan. Kohteet, kuten esimerkiksi kaapeli- tunnelit, joihin sammutushenkilöstö palo- ja pelastuskalustoineen ei pääse helposti, on varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla ja niihin tulee järjestää savunpoistomahdollisuus ulos. Kellariin tai muualle rakennuksen sisätiloihin sijoitettu öljyjäähdytteinen muuntaja tulee suojata automaattisella sammutuslaitteistolla ja ko. tilaan tulee järjestää manuaalisesti laukaistava koneellinen kohdesavunpoisto.

Tämä vaatimus ei koske osastoitua muuntajaa, joka on sijoitettu rakennuksen ulkoseinälle ja muuntamon ovet avautuvat suoraan ulos.

4.4.5 Sähkölaitteiden käyttö

Sähkölaitteiden ylikuormitus on sallittua vain valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti siten, että valmistajan ilmoittamaa suurinta sallit- tua käyttölämpötilaa ei ylitetä. Laitteiden riittävä jäähtyvyys tulee var- mistaa kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa kuormitusolosuhteissa. Jos laitteiden kuormitettavuudesta ei ole riittävästi tietoa, tulee laitteen lämpötilaa seurata mittauksin (esim. lämpökuvaus), ja muutostöiden yhteydessä heti käyttöönoton jälkeen seurata lämpötilojen kehitty- mistä. Sähkölaitteen pinnalle prosessista irtoavan eristävän ja/tai pa- lovaarallisen materiaalin kertymisen vaikutuskuormitettavuuteen on huomioitava ja mittauksin varmistettava laitteen turvallinen toiminta. Henkilö- tai palovaaraa aiheuttavissa olosuhteissa saa käyttää vain kyseisiin olosuhteisiin soveltuvia ja suunniteltuja sähkölaitteita.

4.4.6 ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet

Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen sähkölait- teiden ja suojausjärjestelmien tulee täyttää terveys- ja turvallisuus- vaatimukset sekä ATEX-laitesäädösten vaatimukset, jotta sähkölait- teista mahdollisesti johtuva onnettomuus voidaan välttää. Lisätietoa ATEX-lainsäädännöstä ja laitteiden vaatimuksenmukaisuudesta antaa TUKES.

4.4.7 Sähköajoneuvojen lataaminen

Sähköajoneuvojen lataaminen, sekä latauspisteiden, pistoketyypit ja kaapeloinnin toteutus ja asennus tulee toteuttaa voimassa olevien sähköturvallisuuslakien, -asetusten, viranomaismääräysten, stan- dardien sekä ladattavan ajoneuvon valmistajan ohjeiden mukaisesti. Latauslaitteisto tulee olla kokonaisuudessaan ehjä (esim. liitäntäjoh- dot). Lataamisen aikana jatkojohtojen käyttö ei ole sallittu. Riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava.

4.4.8 Kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden lataus

Kevyillä sähköisillä liikkumisvälineillä tarkoitetaan jalankulkua avus tavia tai korvaavia liikkumisvälineitä, sähköavusteisia polkupyöriä tai kevyitä sähköajoneuvoja, joiden nopeus on enintään 25 km/h ja joiden moottorin nimellisteho on enintään 1kW. (Kevyiden sähköajoneuvojen akut voidaan ladata tavanomaisesta maadoitetusta 16A/250V pisto- rasiasta, joka on suojattu kiinteään asennukseen kuuluvalla enintään 30mA vikavirtasuojalla)

Latausalueet tulee olla selkeästi merkittyjä alueita, jotta kulkuneu- vojen akut ladattaisiin aina erikseen merkityillä alueilla. Palavaa materiaalia ei saa säilyttää 1 metriä lähempänä latausaluetta eikä sen yläpuolella. Helposti syttyviä aineita ei saa säilyttää 2 m lähempänä latausaluetta.

Latausalueen välittömässä läheisyydessä on oltava sähköpaloihin soveltuva riittävän kokoinen vähintään 43 A 233 BC -teholuokan käsisammutin tai 89 B luokan 5 kg CO2 -sammutin.

4.4.9 Muiden kuin kevyiden sähköajoneuvojen lataus

Muiden kuin kevyiden sähköajoneuvojen akut voidaan ladata ainoas- taan koteloidusta virtayksiköstä (esim. lataustolppa), jonka turvallisuus on varmistettu asianmukaisilla ohjaus- ja suojalaitteilla (mm. vikavir- tasuojaus). Latausjohtoja on suojattava mekaaniselta rikkoutumiselta.

Latauspaikan ympärillä tulee olla vähintään kaksi metriä vapaata tilaa palaviin materiaaleihin. Latausalue on syytä erottaa muusta aluees- ta keltaisilla viivoilla tai muilla merkinnöillä. Kaapelit on suojattava törmäyksiltä ja rikkoutumiselta. Kaapelit tulee ripustaa niille erikseen varattuihin säilytyspaikkoihin seinällä oleviin koukkuihin tai muihin vastaaviin säilytyspaikkoihin. Latauspaikalla tulee olla riittävästi säh- köpaloihin soveltuva alkusammutuskalustoa kuitenkin vähintään esim. 43 A 233 BC -teholuokan käsisammutin tai 89 B luokan 5 kg CO2

-sammutin. Silmänhuuhteluvälineet sijoitetaan latauspaikan lähei- syyteen. Laitteiden käyttöohjeet, turvallisuusohjeet ja varoituskyltit sijoitetaan latauspaikalle näkyvästi esille.

OP Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 OP, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1458359-3

A-Vakuutus Oy, Gebhardinaukio 1 00013 Helsinki, kotipaikka Helsinki, päätoimiala vakuutustoiminta. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, Y-tunnus 1715947-2.

Tulityöt

Suojeluohje S621, 1.1.2021 alkaen 1 Tarkoitus

Tässä suojeluohjeessa annetaan vaatimukset tulitöistä

sekä katto- ja vedeneristysalan tulitöistä aiheutuvien palo- vahinkojen torjumiseksi.

2 Velvoittavuus

Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta. Lisäksi vakuutuksenottajan on varmistettava, että suojeluohjetta noudatetaan kaikissa vakuutuksenottajan tai vakuutuk- senottajaan rinnastettavan teettämissä tulitöissä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuu- tussopimuslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä.

Vakuutuksenottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että suojeluohjeen sisältö on työsuorituksesta vastaavien henki- löiden tiedossa.

3 Käsitteet

Tulitöiden koulutus

Tulityökoulutus sekä katto- ja vedeneristysalan tulityö- koulutus ovat yhdistyneet 1.1.2016. Ennen vuotta 2016 suoritettu koulutus on voimassa kortissa mainitun ajan ja oikeuttaa tekemään vain kortin mukaisia tulitöitä: katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisuustutkinto oikeuttaa tekemään vain katto- ja vedeneristysalan tulitöitä ja tulitöi- den turvallisuustutkinto vain muita tulitöitä.

Tulityöt

Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käy- tetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaustyöt, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallin- työt, polttoleikkaustyöt sekä metallien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.

Katto- ja vedeneristysalan tulityöt

Katto- ja vedeneristysalan tulitöitä ovat vedeneristystyöt, joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheutta- vat palovaaraa. Näitä ovat esimerkiksi eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumen- taminen bitumipadassa ja vedeneristysten kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö sekä näihin töihin liittyvät välttä- mättömät aputyöt, joissa syntyy kipinöitä.

Tulityösuunnitelma

Tulityösuunnitelma on kirjallinen suunnitelma tulitöiden sekä katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisesta tekemisestä.

Tulityösuunnitelmassa on esitettävä vähintään seuraavat asiat:

• Tulityöturvallisuudesta vastaava henkilö, joka ylläpi- tää tulityösuunnitelmaa ja huolehtii siitä, että tämän suojeluohjeen määräykset on mahdollista toteuttaa käytännössä.

• Henkilöt, joilla on oikeus myöntää tulityölupa

• Henkilöt, joilla on oikeus tehdä tulitöitä

• Tulitöissä tarvittavien suojausmateriaalien ja alku- sammutuskaluston saatavuus sekä tulityövartioinnin järjestäminen.

• Vakuutuksenottajan tuotannosta, toimitiloista, ympä- ristöstä ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvat tu- lityöturvallisuuteen vaikuttavat asiat, jotka on otettava huomioon tässä suojeluohjeessa esitettyjen asioiden lisäksi.

• Vakituiset tulityöpaikat.

Jos vakuutuksenottaja teettää tulityön ulkopuolisella ura- koitsijalla, tulityössä voidaan noudattaa urakoitsijan tulityö- suunnitelmaa, kun vakuutuksenottaja on

• varmistanut, että urakoitsijalla on vähintään edellä kuvatun mukainen kirjallinen tulityösuunnitelma ja

• edellyttänyt, että urakoitsija ja aliurakoitsija noudatta- vat tätä turvallisuusohjetta.

Vakituinen tulityöpaikka

Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu palo-osasto tai muu ympäristöstään rajattu alue, jossa tulityöt voidaan tehdä turvallisesti.

Tilapäinen tulityöpaikka

Tilapäisiä tulityöpaikkoja ovat kaikki muut kuin vakituiset tulityöpaikat. Katto- ja vedeneristysalan tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.

Tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi

Tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi on tulityöpaikalla ja sen ympäristössä tapahtuvaa tulityöstä aiheutuvien vaarojen tunnistamista ja niiden vakavuuksien arviointia. Vaarojen selvitys ja arviointi tehdään ennen tulityöluvan myöntämistä sekä aina, kun tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat. Vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella määrätään tarvittavat turvatoimet, joilla tuli- työstä aiheutuvat vahingot vältetään.

Tulityölupa

Tulityölupa on kirjallinen lupa, joka oikeuttaa tulitöiden tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla. Tulityöluvan myön- tämistä edeltää tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä tarvittavien turvatoimien määrääminen.

Tulitöiden turvallisuustutkinto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksymä tutkin- to, jolla varmistetaan, että tulityöntekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on riittävä tieto tulityöturvallisuudesta.

Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisuustutkinto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hyväksymä tutkinto, jolla varmistetaan, että katto- ja vedeneristysalan tulityön- tekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on riittävä tieto katto- ja vedeneristysalan tulityöturvallisuudesta.

Tulityökortti

Tulityökortti on määräaikainen todistus hyväksytysti suori- tetusta tulitöiden turvallisuustutkinnosta.

Katto- ja vedeneristysalan tulityökortti

Katto- ja vedeneristysalan tulityökortti on määräaikainen todistus hyväksytysti suoritetusta katto- ja vedeneristys- alan tulitöiden turvallisuustutkinnosta.

4 Tulityöt

4.1 Tulityöt vakituisella tulityöpaikalla

Tulityöt on tehtävä rajatulla ja merkityllä vakituisella tulityöpaikalla aina, kun se on mahdollista. Vakituisella tulityöpaikalla tulitöissä on otettava huomioon kyseisen työmenetelmän, työkohteen ja ympäristön edellyttämät turvallisuusasiat. Vakituisella tulityöpaikalla ei edellytetä tulityölupaa eikä tulityöntekijältä tulityökorttia.

Vakituisen tulityöpaikan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

• Tulityöpaikan rakenteiden on oltava palamattomia tai suojaverhottuja, jos rakenteet ovat palavia tulityöpai- kan rakenteiden ja suojausten on oltava niin tiiviitä, että tulitöissä syntyvät kipinät ja roiskeet eivät pääse kulkeutumaan työtilan ulkopuolelle tai tunkeutumaan rakenteiden sisälle.

• Tulityöpaikalla on oltava vähintään kaksi 55 A 233

BC-teholuokan käsisammutinta, joista toisen voi korva- ta pikapalopostilla tai kahdella 43 A 233 BC-teholuokan käsisammuttimella.

• Tulityöpaikalla ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa materiaalia.

• Tulityöpaikalla ei saa käsitellä tai säilyttää palavia nes- teitä, eikä tulityöpaikka saa olla yhteydessä sellaiseen tilaan, jossa voi olla palavia kaasuja.

• Vakituisella tulityöpaikalla on noudatettava tilapäiselle tulityöpaikalle annettuja vaatimuksia, jos tulityön kohde oleellisesti lisää palovaaraa.

4.2 Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla

Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain, jos sitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla.

Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityön tekemiseen

tilapäisellä tulityöpaikalla vaaditaan aina kirjallinen, määrä- aikainen tulityölupa.

4.2.1 Tulityölupa

Ennen tulityöluvan myöntämistä tulityöpaikalla on tehtävä tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi.

Tulityöluvan myöntäjä määrää tulityöluvassa turvatoimet, jotka hän on todennut tarpeelliseksi tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityön saa aloittaa vasta, kun tulityöntekijä ja tulityövartija ovat

varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on toteutettu. Tulityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myön- täjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat.

Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähin- tään neljänä kappaleena, joista yksi toimitetaan vakuu- tuksenottajalle. Ennen tulityön aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annettava yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön aikaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on saatettava kaikkien tulityötekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon.

Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva tulityö- kortti.

Tulityöluvan saa myöntää vakuutuksenottajan tulityösuun- nitelmassa mainittu henkilö, jolla kokemuksensa ja kohteen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset tunnis- taa ja arvioida tulityöstä aiheutuvat vaarat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turvatoimet.

Mikäli vakuutuksenottajalla ei ole edellä mainittuja edel- lytyksiä toimia tulityöluvan myöntäjänä, tulityöluvan voi myöntää urakoitsijan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, joka voi olla voimassa olevan tulityökortin omaava tulityöntekijä. Tällöin tulityöluvan myöntäjän tulee tutustua kohteeseen ja laatia sen perusteella tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi.

Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi ja se tulee uusia aina olosuhteiden muuttuessa. Tulityölupa on tulityö- paikkakohtainen ja vain tulityöluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpaikalla sallittuja. Tulityöpaikan on oltava jatkuvasti tulityöluvan edellyttämässä kunnossa.

4.2.2 Turvatoimet tilapäisellä tulityöpaikalla Tilapäisellä tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä ai-

heutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella

määrätyt turvatoimet, kuitenkin vähintään seuraavat:

• Tulityöpaikka on puhdistettava syttyvistä materiaaleista.

• Käytettävissä työvälineissä on oltava asianmukaiset suojausratkaisut ja käyttäjän on tunnettava laitevalmis- tajan antamat turvallisuusohjeet.

• Syttyvät materiaalit, joita ei voida poistaa, on suojatta- va tiiviisti palamattomalla suojapeitteellä.

• Tulityöpaikalla olevat laitteet ja varusteet (esim. kaape- lit) on suojapeitettävä.

• Rakenteissa olevat aukot on suojapeitettävä ja raot on tiivistettävä.

• Rakenteiden syttyvät pinnat on suojapeitettävä.

• Kipinöiden ja roiskeiden kulkeutuminen ympäristöön sekä lämmön johtuminen rakenteiden sisään on estettävä.

• Työtilassa on tarvittaessa mitattava kaasupitoisuus ja tila on tarvittaessa tuuletettava.

• Paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä, jonka laukaisu perustuu savunilmaisuun, on erheellisten hälytysten estämiseksi tarvittaessa irtikytkettävä alueelta, johon tulityöstä aiheutuvat käryt voivat levitä ja kytkettävä takaisin päälle heti, kun se on mahdollista.

• Sprinklerilaitteistoa ei kytketä pois päältä, vaan tarvit- taessa sprinklerisuuttimet suojataan väliaikaisella suo- jauksella, joka poistetaan välittömästi tulitöiden jälkeen.

• Sammutuskaluston varaaminen.

4.2.3 Sammutuskalusto

Tulityöluvassa määrätään tilapäisellä tulityöpaikalla tarvit- tava sammutuskalusto, jonka on oltava vähintään kaksi 55 A 233 BC-teholuokan käsisammutinta. Käsisammuttimista toisen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 43 A 233 BC teholuokan käsisammuttimella. Sammutuskaluston on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioin- nin ajan.

4.2.4 Tulityövartiointi

Tulityövartiointi on määrättävä tulityöstä aiheutuvien vaa- rojen selvityksen ja arvioinnin perusteella.

Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jälkeen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan. Tulityösuunnitelmassa on esitettävä, kuinka tulityövartiointi järjestetään. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityövartijana.

Tulityövartioinnin aikana tulityöpaikan ympäristöineen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena.

Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle va- rattua alkusammutuskalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.

5 Katto- ja vedeneristysalan tulityöt

Katto- ja vedeneristysalan tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on vuonna 2016 alkaneen tulitöiden turvallisuustut- kinnon mukainen tulityökortti tai voimassa oleva katto- ja vedeneristysalan tulityökortti.

5.1 Katto- ja vedeneristysalan tulityölupa

Katto- ja vedeneristysalan tulityöhön vaaditaan aina kirjal- linen, määräaikainen tulityölupa.

Ennen tulityöluvan myöntämistä tulityöpaikalla on tehtävä tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi. Vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa on erityisesti otettava huo- mioon työkohteen alla olevien rakenteiden ja onteloiden aiheuttamat vaarat.

varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on toteutettu. Tulityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myön- täjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat.

Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva katto- ja vedeneristysalan tulityökortti. Tulityöluvan saa myöntää vakuutuksenottajan tulityösuunnitelmassa mainittu henki- lö, jolla kokemuksensa ja kohteen tuntemuksensa perus- teella on parhaat edellytykset havaita ja arvioida katto- ja vedeneristysalan tulityöstä aiheutuvat vaarat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turvatoimet.

Mikäli vakuutuksenottajalla ei ole edellä mainittuja edel- lytyksiä toimia tulityöluvan myöntäjänä, tulityöluvan voi myöntää vakuutuksenottajan nimeämä asiantuntija tai urakoitsijan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö. Kat- to- ja vedeneristysalan tulityössä tulityöntekijä ei voi olla tulityöluvan myöntäjä.

Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi. Tulityölupa on tulityöpaikkakohtainen ja vain tulityöluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpaikalla sallittuja. Mikäli tulityöluvan voimassaolon aikana tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat, tulityöluvan myöntäjän on päivitettävä tulityölupa vastaa- maan uusia olosuhteita.

5.2 Työmenetelmän valinta

Tulityö on korvattava palovaarattomalla työmenetelmällä silloin, kun eristettävät rakenteet ovat syttyviä ja rakenteet muodostavat ontelotiloja eikä niitä voida tarkistaa ja valvoa.

Vedeneristettä ei saa kiinnittää pellitysten eikä metallira- kenteiden päälle siten, että kiinnityskohtaa kuumennetaan.

Avoliekkiä tai kuumaa ilmaa ei saa käyttää rakenteessa olevan aukon tai läpiviennin läheisyydessä eikä vaaka- ja pystyrakenteen yhtymäkohdassa siten, että avoliekki tai kuuma ilma pääsee tunkeutumaan rakenteen sisälle.

Jäätyneitä putkia ei saa sulattaa avotulta tai kuumailma- puhallinta käyttäen.

5.3 Turvatoimet katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikalla

Tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä aiheutuvien vaaro- jen selvityksen ja arvioinnin perusteella määrätyt turvatoi- met, kuitenkin vähintään seuraavat:

• Tulityöpaikalta on poistettava työhön kuulumaton syttyvä materiaali.

• Syttyvät materiaalit, joita ei voida poistaa, on suojatta- va tiiviisti palamattomalla suojapeitteellä.

• Rakenteissa olevat aukot on suojapeitettävä ja raot on tiivistettävä, jos liekki, roiskeet tai kipinät voivat levitä rakenteisiin näiden kautta.

• Paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä, joiden laukaisu perustuu savunilmaisuun, on erheellisten hälytysten estämiseksi tarvittaessa irtikytkettävä alueelta, johon tulityöstä aiheutuvat käryt voivat levitä ja kytkettävä takaisin päälle heti, kun se on mahdollista.

• Sprinklerilaitteistoa ei kytketä pois päältä, vaan tarvit- taessa sprinklerisuuttimet suojataan väliaikaisella suo- jauksella, joka poistetaan välittömästi tulitöiden jälkeen.

• Sammutus- ja raivauskaluston sekä palamattoman suojaus-

materiaalin varaaminen

5.4 Sammutus- ja raivauskalusto sekä suojaus- materiaali

Tulityöluvassa määrätään katto- ja vedeneristystyömaalla tarvittava sammutuskalusto, jonka on oltava vähintään kaksi 55 A 233 BC-teholuokan käsisammutinta, joista toisen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 43 A 233 BC teholuokan käsisammuttimella.

Sammutuskaluston on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan.

Kattotulityömaalla on oltava palamatonta suojausma- teriaalia ja raivauskalusto, jolla palon syttyessä saadaan kattoon sammutusaukko sammutusta varten.

5.5 Katto- ja vedeneristysalan tulityövartiointi Tarvittava tulityövartiointi on määrättävä kattotulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella.

Tulityössä ja työn jälkeen on käytettävä tulityövartijaa aina, kun eristettävät rakenteet tai niiden läheisyydessä olevat rakenteet ovat syttyviä tai rakenteet muodostavat ontelo- tiloja.

Tulityövartijan on jatkuvasti tarkkailtava tulityöpaikkaa, sen ympäristöä ja alusrakenteita. Tarvittaessa on nimettävä useita tulityövartijoita. Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jälkeen on jälkivartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kui- tenkin vähintään yhden tunnin ajan.

6 Pelastuslaki ja tulityöstandardit

Pelastuslain mukaan on huolehdittava riittävistä varotoi- mista, kun ryhdytään tulityöhön.

Tätä suojeluohjetta sekä standardeja SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus ja SFS 5991 Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden paloturvallisuus noudattamalla tulityöntekijä varmistaa, että hän toimii riittävän huolellisesti tulitöitä tehdessään.

Tulityöntekijä on aina vastuussa siitä, että hän tekee tuli- työn paloturvallisesti.

Tulityölupa Nro

Hätänumero 112 – Yrityksen sisäisestä numerosta soitettaessa, nro?

Tulityön tilaaja	Yritys		Osoite
	Yritys/Työntekijä Tulityöluvan myöntäjä on tarkistanut tulityökortin voimassaolon kaikilta tulityöntekijöiltä
Työkohde	Yritys/Tilaaja		Osoite
	Tulityöpaikka		Osoite
Työsuoritus	Tulityöt Katto- ja vedeneristystyöt
Tulityö	Sähköhitsaus Kaasuhitsaus Polttoleikkaus Laikkaleikkaus- ja hionta Bitumikeittimen käyttö Muu, mikä?
Tulityön vaarojen selvitys ja arviointi	Ei Kyllä, suojatoiminta tarvitaan Tulityöpaikalla on syttyviä materiaaleja Tulityöpaikkaa lähellä olevan seinä-, katto- tai lattiarakenteen pinta on syttyvää Tulityöpaikan lähellä olevat seinä, katto tai lattiarakenteet sisältävät syttyviä materiaaleja Tulityöpaikalla on syttyvää pölyä tai hienojakoista ainetta Tulityöpaikalla on tai sinne voi muodostua syttyviä kaasuja tai höyryjä Tulityöpaikalla on kaapeleita tai kaapelihyllyjä Tulityön kohde sisältää materiaaleja, jotka voivat syttyä Tulityöpaikkaa rajoittavissa rakenteissa on rakoja, aukkoja tai läpivientejä, joiden kautta kipinät tai roiskeet voivat päästä seinä-, katto- tai lattiarakenteeseen tai viereiseen tilaan Tulityössä syntyvää lämpöä voi johtua seinä-, katto tai lattiarakenteeseen Tulityö joudutaan tekemään korkealla, jolloin kipinöillä ja roiskeilla on otolliset olosuhteet levitä laajalle alueelle Tulityöstä aiheutuvat muut vaarat; mitä?
Tulityön turvallisuus- toimenpiteet	Tilaaja Urakoitsija Suojaukset on tehtävä niin lähelle tulityökohtaa, että kipinät/roiskeet eivät pääse leviämään ympäristöön Seinissä, katossa ja lattiassa olevat raot ja aukot sekä läpiviennit on suojattava Koneet ja laitteet, syttyvät rakenteet, kaapelihyllyt ym. on siirrettävä tai suojattava Työpaikka on kasteltava Työkohdetta on jäähdytettävä jatkuvasti Kaasupitoisuus on mitattava ja tila tuuletettava Tulityöpaikkaa ympäröivät sekä alapuoliset tilat on tarkastettava ja puhdistettava Paloilmoittimen irtikytkennästä huolehtiminen. Irtikytkentä on tehtävä laitteiston hoitajan toimesta.
	Laitteistonhoitajan nimi			Xxxxxxxxxxxxx
Tulityön edellyttämät erityistoimen- piteet
	Tilaaja Urakoitsija Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx Ympäröivien tilojen vartiointi Työn aikana syntyvän palavien materiaalien poistaminen Erillinen suojarakenne Lämpökamerakuvaus työn jälkeen Muuta, mitä?
Sammutuskalusto ja sammute sekä hälytystoimen- piteet
	Tilaaja Urakoitsija Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx Tilaaja Urakoitsija Käsisammutin 55 A 233 BC kpl Sankoruisku Erityissammutuskalusto Käsisammutin 43 A 233 BC kpl Pikapaloposti Sammutuspeite C02-sammutin kpl Paineellinen paloletku Raivauskalusto Muuta, mitä?
	Tulityöpaikalla on oltava vähintään kaksi 55 A 233 BC-teholuokan käsisammutinta. Käsisammuttimista toisen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 43 A 233 BC -teholuokan käsisammuttimella. Sammutuskaluston on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan.
Tulityövartiointi	Tilaaja Urakoitsija Tilaaja Urakoitsija Työn ja taukojen aikana Työn jälkeen tuntia (vähintään yksi tunti)
Tulityöluvan voimassoloaika	Alkamispäivä	Päättymispäivä	Lupa on voimassa päivittäin klo
Tulityöluvan myöntäjä	Päiväys
	Allekirjoitus (nimenselvennys)			Puhelinnumero
Tulityöluvan vastaanottaja	Päiväys
	Allekirjoitus (nimenselvennys)			Puhelinnumero

110420f

Nestekaasupolttimia ei saa jättää palaamaan valvomatta; valvonta koskee myös kuumailmapuhaltimia. Tulitöiden, työtaukojen- sekä jälkivartioinnin aikana on huolehdittava tulityöpaikan vartioinnista. Korjaustöissä on otettava huomioon sade- ja sulamisvedestä aiheutuva vahingonvaara, jonka estämiseksi on laadittava suojaussuunnitelma.

Pohjola Vakuutus Oy, Y-tunnus 1458359-3, Gebhardinaukio 1, 00013 OP, kotipaikka Helsinki

Pohjola Vakuutus Oy, Y-tunnus 1458359-3

Helsinki, Gebhardinaukio 1, 00013 OP Kotipaikka: Helsinki, päätoimiala: vakuutustoiminta Valvontaviranomainen: Finanssivalvonta, xxx.xxxx.xx

Rakenteellinen murtosuojeluohje 1

Suojeluohje S850, voimassa 1.4.2020 alkaen

1 Murtosuojeluohjeiden yleiset käsitteet

Murto

Tunkeutuminen rakenteellisesti suojattuun ja lukittuun omaisuuden säilytystilaan sen rakenteita tai lukkoja vahin- goittaen.

Vakuutetun omaisuuden säilytystila (säilytystila)

Ne tilat, joissa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Säilytystila tulee ympäröidä kiinteillä rakenteilla. Säilytystiloiksi ei lueta rakennuksen ulkopuolisia rakenteita, kuten parvekkeita, katoksia, kuisteja ja lastaussiltoja.

Säilytystilan seinät, lattia ja katto

Säilytystilaa rajoittavia rakenteita, jotka voivat olla raken- nuksen ulkopintoja tai muihin sisätiloihin rajoittuvia seiniä, lattioita tai kattoja.

Julkisivun ikkunat

Julkisivun ikkunoilla tarkoitetaan rakennuksen tai liiketilan asiakassisäänkäynnin puoleisella sivulla olevia ikkunoita.

Ovet, ikkunat ja muut aukot

Säilytystilan seinissä, xxxxxxxxx ja katossa olevia ovia, ikku- noita ja muita aukkoja.

Avain

Oven lukkoa tai kiinteistön lukitusjärjestelmää ohjaava tun- niste, joka voi olla mekaaninen, sähköinen tai biometrinen.

Lukko

Kiinnittämiseen, sulkemiseen tai käytön estämiseen käy- tettävä laite, joka voidaan asettaa siten, että se avautuu vain siihen sopivalla tunnisteella tai ohjauslaitteella.

Lukitus

Lukkojen ja niihin sopivien tunnisteiden muodostama järjestelmä, jolla sallitaan tai rajataan henkilöiden pääsy tiloihin ja liikkuminen niissä.

2 Rikoksentorjunta ja ympäristö

Rikoksentorjunta on huomioitava jo tulevan rakennuksen ja sen ympäristön suunnittelussa. Rikoksenteon mahdol- lisuuksiin voidaan vaikuttaa suunnittelemalla turvallisia,

huollettavia rakenteita sekä huolehtimalla niiden ylläpidosta ja korjauksesta. Rakennuksen ympäristön suunnittelulla ja toteutuksella voidaan osoittaa eri alueiden käyttötarkoitus ja kulkuoikeudet. Käyttötarkoituksiltaan erilaiset alueet erotetaan toisistaan aidoilla, pensailla, selkeillä opasteilla, valaistuksella, erilaisilla pintarakenteilla tai muilla arkkiteh- tuurisilla keinoilla.

Rakennuksen ja aluerakenteiden sijoittamisen tulee edistää luonnollista valvontaa. Ne eivät saa toimia näköesteinä alueella liikkumisen havaitsemiselle. Luonnollisella val- vonnalla tarkoitetaan oman henkilökunnan valvontaa ja satunnaisten ohikulkijoiden havainnointia.

3 Rakenteellisen suojauksen vaatimukset

Tässä esitetään vähimmäisvaatimukset rakenteelliselle suojaukselle niille toimialoille, joita koskee murtosuojeluoh- je 1. Mikäli kohteessa säilytetään toimialaluokituksesta poikkeavaa ja varkaudelle alttiimpaa omaisuutta, on tämä omaisuus suojattava rakenteellisen murtosuojeluohjeen 2 tai 3 vaatimusten mukaisesti.

Rakenteiden on kiinnityksineen oltava sellaisia, ettei tilaan tunkeutuminen ole mahdollista ilman työkaluja tapahtuvaa rakenteiden rikkomista

Ulkoseinien avainsäiliössä saa säilyttää vain teknisiin tiloihin johtavien ovien avaimia

Takaovi

• kuten etuovi tai

• teräspuomi, lukittava riippu- lukolla tai

• sisäpuoliset salvat ja lukitta- va riiippulukolla

Etuoven lukitus

• umpiovi käyttölukolla

• profiili tai lasiruudullinen ovi varmuuslukolla

• oven pikasalpa riippulukolla

Ovet

• oven karmit on kiilattava

• kiinnitettävä kolme murto- suojatappia

• huultamattoman oven käyttölukko suojattava takoraudalla

• käyntiväli max. 5 mm

Ikkunat

• ikkunoiden on oltava sisäpuolelta salpaamalla suljettuja, ettei niitä saa ulkopuolelta rikkomatta auki

Rakenteiden on kiinnityksineen oltava sellaisia, ettei tilaan tunkeutuminen ole mahdollista ilman työkaluja tapahtuvaa rakenteiden rikkomista.

Takaoven lukitus

• umpiovi käyttölukolla

• profiili tai lasiruudullinen ovi varmuuslukolla

• oven pikasalpa riippulukolla

Lasioven lukitus

• lukittava varmuuslukolla

3.1 Säilytyspaikan seinät, lattia ja katto Rakenteiden on oltava lujuudeltaan ja rakennustavaltaan sellaisia, että tilaan tunkeutuminen ei ole mahdollista ilman

työkaluilla tapahtuvaa rakenteiden rikkomista. Raken- teet tai niiden osat eivät saa olla ulkopuolelta rikkomatta irrotettavissa. Luokan 1 murronsuojaseinä täyttää edellä olevat vaatimukset. Väliseinärakenteen tulee ulottua lattiasta kattoon. Alakaton yläpuoli voidaan suojata myös ristikolla (kuvat 1 ja 2).

min.12 mm max.120 mm

max.350 mm

Kuva 1 Teräsristikko

Kuva 2 Teräsverkko

• lasin sisäpuolinen suojaus luokka 2

• teräsristikolla tai -verkolla (kuvat 1, 2 ja 3) tai

• aukkojen suojauslevyllä.

Muut aukot, kuten savunpoisto- ja ilmanottoaukot, on suojattava kiinteällä tai lukitulla teräsristikolla.

Suojausvaatimus ei koske ikkunaa tai aukkoa, joka on vähintään 4 m:n korkeudella maan pinnasta tai muusta seisomatasosta.

Näyteikkunoiden suojauksen on oltava ikkunan levyinen ja sen tulee ulottua vähintään 2 metrin korkeudelle maan pinnasta tai muusta seisomatasosta. Suojattaessa näy- teikkuna muulla kuin murronsuojalasilla on käytettävän suojarakenteen aukkokoko valittava näytteilläolevien

esineiden koon mukaan siten, ettei esineiden kuljettaminen suojarakenteen läpi ole mahdollista sitä rikkomatta.

3.3 Ovet, saranat ja karmit

Oven rakenteen on oltava lujuudeltaan seinärakennetta vastaava. Ovirakenteen on oltava seuraavanlainen:

• Karmi on kiilattava rakenteisiin lukkojen ja saranoiden kohdalta (kuva 4).

• Karmiin saranapuolelle on kiinnitettävä saranoiden kohdalle murtosuojatapit (kuvat 5 ja 6).

A max 22 cm 2

A min 10 mm 2

Kuva 4 Karmin kiilaus

Kuva 3 Muototeräsristikko

A max 400 cm2

A min 75 mm 2

(Ø min 10 mm)

Kuva 5 Murtosuojatappien asennus

Karmi

Ovi

Murtosuoja- tappi

3.2 Ikkunat ja aukot

Ikkunoiden lasiruudut on kiinnitettävä ja ikkunat suljettava siten, ettei niitä voi ulkopuolelta rikkomatta irrottaa tai avata.

Rakennuksen ulkoseinässä olevia julkisivun ikkunoita lukuun ottamatta on muiden ikkunoiden ja kattoikkunoiden oltava luokan P4A iskunkestävää lasia tai ne on suojattava kiinteällä tai lukitulla

• rullakalterilla,

• lasin ulkopuolinen suojaus luokka 3

Kuva 6 Murtosuojatappi

• Käyntiväli lukkosivulla ei saa olla suurempi kuin 5 mm (kuva 7).

• Huultamattoman oven käyttölukko on suojattava rako- raudalla (kuva 8).

• Oven lasi on kiinnitettävä siten, ettei sitä voi ulkopuolel- ta rikkomatta irrottaa.

Kuva 7 Käyntiväli

Kuva 8 Huultamattoman oven rakorauta

• sisäpuolella vähintään 3. luokka kiinnikkeineen.

Kun tilassa ei oleskella, on lukkojen oltava takalukossa ja parioven pikasalpa lukittuna. Lukko on takalukossa, kun sen telki lukitusasennossa on liukumaton.

4.2 Ovien lukitus

Yksilehtiset ovet (kuvat 9a, 9b ja 10)

• Umpiovi on lukittava käyttölukolla.

• Profiiliovi on lukittava varmuuslukolla.

• Lasiruudullinen ovi on lukittava varmuuslukolla.

• Lasiovi on lukittava varmuuslukolla.

• Lasioven lukkojen telkien etäisyys voi olla yli 40 cm.

Kuva 9A Yksilehtinen umpiovi

Kuva 9B Yksilehtinen profiiliovi

4 Lukitus

4.1 Yleistä

Tilaa rajoittavat ovet on lukittava standardi SFS-EN 112209 tai SFS 720 testatulla lukolla. Käyttölukon sijasta voidaan käyttää 3. luokan ja varmuuslukon sijasta 4. luokan riippulukkoa. Lukittaessa ovi riippulukoilla on niiden oltava

• ulkopuolella vähintään 4. luokka kiinnikkeineen

Kuva 10 Profiilioven varmuus- ja käyttölukko Kuva 13 Umpipariovi

400

Kippi- ja nosto-ovet

• Ovi on lukittava sisäpuolisella salvalla ja riippulukolla tai ulkopuolelta kahdella riippulukolla (kuva 14)

Kuva 14 Nosto-ovi

Pariovet (kuvat 11, 12 ja 13)

• Pariovien käyntipuoli lukitaan kuten yksilehtiset ovet. Kiintopuoli suljetaan pikasalvalla, joka lukitaan vä- hintään 2. luokan riippulukolla tai muulla vastaavalla pikasalvan toiminnan estävällä tavalla.

• Pariovet voidaan myös lukita käyttölukolla ja riippulu- kolla lukitulla teräspuomilla tai sisäpuolisilla salvoilla ja riippulukolla.

Kuva 11 Profiiliovi

Taite- ja liukuovet

• Ovi on lukittava riippulukolla (kuva 15).

Kuva 15 Xxxxxxxx

Kuva 12 Umpipariovi

Siirtolasiseinät ja lasiliukuovet (kuva 16)

• Ovi on lukittava vähintään yhdellä varmuuslukolla

Kuva 16 Siirtolasiseinä, lasiliukuovi

Heiluriovet (kuva 17)

• Lukitus kuten pariovet tai

• molemmat ovilehdet varmuuslukolla ylä- ja alareu- nasta tai

• toinen ovilehti lukitaan varmuuslukolla ylä- ja alareu- nasta ja toinen ovilehti lukitaan siihen kuten yksilehti- set ovet.

Kuva 17 Heiluripariovi

5 Avainturvallisuus

Yrityksessä tai yhteisössä on oltava lukituksesta vastaa- va henkilö, jonka tehtäviin kuuluu käyttäjien avainohjeen ylläpito sekä heidän perehdyttämisensä. Lisäksi hänen tehtävänään on

• avainrekisterin ylläpito,

• avainten luovutusten, palautusten ja lainauksien valvo- minen,

• sarjoituksen muutokset ja

• lisäavainten tilaaminen.

Avaimia on säilytettävä erittäin turvallisella tavalla eikä niitä saa merkitä siten, että ne voi yhdistää kohteeseen.

Ulkoseinään upotetuissa avainsäiliöissä voidaan säilyttää vain erillisiä sähkö-, puhelin- yms. teknisiin tiloihin johta- vien ovien avaimia. Yleisavainta ei saa koskaan säilyttää tällaisissa avainsäiliöissä.

Avaimen kadotessa tai joutuessa luvattomasti ulkopuolisen haltuun, on välittömästi selvitettävä voiko avainta käyttää väärin. Välittömän vahingonvaaran uhatessa on aloitettava lisävahinkojen torjunta ja otettava yhteys Pohjola Vakuu- tukseen.

6 Tekniset määritelmät

Käyttölukko

Kiinteästi oveen asennettava lukko vastalevyineen, joka on standardin SFS-EN 12209 mukaan testattu luokkaan 3 ja standardin SFS 7020 mukaan joko luokkaan 1 tai 2 (kuva 18).

Varmuuslukko

Kiinteästi oveen asennettava lukko vastalevyineen, joka on standardin SFS-EN 12209 mukaan testattu luokkaan 5 ja standardin SFS 7020 mukaan joko luokkaan 3 tai 4. (kuva 19).

Telki

Lukon liikkuva osa, joka lukitsee oven karmissa olevaan vastalevyyn.

Vastalevy

Kiinteästi asennettavan lukon osa, joka kiinnitetään ruu- veilla karmiin.

Rakorauta

Huultamattomaan oveen lukon kohdalle kiinnitetty teräksi- nen tai messinkinen T-profiili, jonka pituus on vähintään 30 cm ja materiaalin paksuus 3 mm (kuva 8).

Käyntiväli

Ovilevyn ja karmin välinen rako lukon kohdalla (kuva 7).

Murtosuojatappi

Teräksestä valmistettu tappi, jonka halkaisija on vähintään 6 mm ja ulkonema vähintään 12 mm. Tappi on kiinteästi saranassa tai jälkiasennettuna se kiinnitetään karmiin saranan läpi (kuvat 5 ja 6).

Riippulukko

Riippulukot ovat standardin SFS-EN 12320 ja SFS 7020 mukaan testattu luokkiin 1, 2, 3 tai 4.

Riippulukkokiinnikkeet

Teräksestä valmistettuja riippulukkojen kiinnitykseen tarkoitettuja osia, jotka asennetaan karmiin ja oveen hitsaamalla, ruuvi- tai pulttikiinnityksin siten, ettei niitä saa ulkopuolelta rikkomatta irrotettua.

Teräspuomi

Riippulukkokiinnikkeillä varustettu teräsputkiprofiilista tai lattateräksestä valmistettu oven, parioven tai suojalevyn lukituslaite. Puomi on kiinnitettävä tai lukittava molemmis- ta päistään seinään tai karmiin. Puomi voidaan valmistaa vähintään 50x30x3 mm3:n teräsputkiprofiilista tai vähin- tään 12x50 mm2:n lattateräksestä.

Pikasalpa

Oven kiintopuolen sulkeva salpalaite, joka on sisäpuolelta painikkeesta avattavissa.

Iskunkestävä lasi

Xxxx, joka on testattu standardin SFS-EN 356 mukaan luokkiin P1A – P5A

Murronsuojalasi

Xxxx, joka on testattu standardin SFS-EN 356 mukaan luokkiin P6B – P8B

Rullakalteri

Xxxxxxx, joka on testattu standardin SFS-ENV 1627 mu- kaan luokkiin 2-6.

Ikkunoiden suojauslevy

• sisäpuolella 12 mm:n vaneria tai 1,5 mm:n metallilevy

• ulkopuolella 18 mm:n vaneria tai 2,5 mm:n metallilevy

Aukkojen suojauslevy

18 mm:n vaneria tai 2,5 mm:n metallilevy

Teräsristikot

• Hitsaamalla tai niittaamalla valmistettu ristikko, jossa teräksen poikkipinta- ala on vähintään 110 mm2 (pyö- röteräs ø 12 mm), terästen väli korkeintaan 120 mm ja jänneväli 350 mm (kuva 1).

• Muototeräsristikko on hitsaamalla valmistettu teräs- ristikko, jossa teräksen poikkipinta-ala on vähintään 75 mm2 (pyöröteräs ø 10 mm) ja aukkokoko enintään 400 cm2 (kuva 3).

Teräsverkko

Teräskehikkoon hitsaamalla kiinnitetty verkko, jonka poik- kipinta-ala on vähintään 10 mm2 ja aukkokoko enintään 22 cm2

(kuva 2).

Murronsuojaovi

Xxx, joka on testattu standardin SFS-ENV 1627 mukaan luokkiin 2 – 6

Murronsuojaseinä

Seinärakenne, joka on testattu normin SSF 1047 mukaan luokkiin 1 – 3 tai standardin SFS-ENV 1627 mukaan vas- taaviin luokkiin 2 – 4

Kuva 18 Käyttölukko

Kuva 19 Varmuuslukko

Pohjola Vakuutus Oy, Y-tunnus 1458359-3

Helsinki, Gebhardinaukio 1, 00013 OP Kotipaikka: Helsinki, päätoimiala: vakuutustoiminta Valvontaviranomainen: Finanssivalvonta, xxx.xxxx.xx

Vuotovahinkojen torjunta

Suojeluohje S460, 1.4.2020 alkaen

1 Tarkoitus

Tämän suojeluohjeen tarkoituksena on vähentää vuotova- hinkoja, ohjeita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä.

2 Velvoittavuus

Tämä suojeluohje on osa vakuutussopimusta. Vakuutuk- senottajan ja vakuutetun on noudatettava tätä suojeluoh- jetta ja sen määräyksiä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan alentaa tai se voidaan evätä. Vakuutuksenottaja ja vakuutettu ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että suojeluohjeiden sisältö on työsuorituksesta vastaavien henkilöiden tiedossa.

3 Suojaustoimenpiteet vuotovahinkojen torjuntaan

3.1 Rakennukset, rakenteet ja niiden tilat Vesijohtoverkoston ja LVI-laitteiden jäätymisen ja vuo- tovahinkojen estämiseksi on huolehdittava rakennuksen

riittävästä lämmityksestä. Mikäli rakennusta ei lämmitetä kylmänä vuodenaikana, on vesijohtoverkosto ja LVI-laitteet tyhjennettävä ja rakennuksen ulkopuolella oleva tont- tivesijohdon sulkuventtiili suljettava, käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä tai muutoin katkaistava vedentulo rakennukseen siten, että jäätyminen ei voi aiheuttaa vuo- tovahinkoa rakennukselle.

Mikäli osaa rakennuksesta ei lämmitetä, on kylmänä ja käyttämättömänä olevan rakennusosan vesijohtoverkko ja siihen liittyvät LVI-laitteet tyhjennettävä vedestä siten, että jäätyminen ei voi aiheuttaa vuotovahinkoa rakennukselle tai sen laitteille.

Mikäli rakennus on käyttämättä tai jää tyhjilleen pidem- mäksi aikaa kuin kahdeksi viikoksi, on käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä tai muutoin katkaistava vedentulo rakennukseen. Mikäli rakennuksen käyttö on luonteeltaan sellaista, että rakennuksessa ei ole päivittäistä valvontaa (esim. tavaran pitkäaikaissäilytys), eikä vedentuloa raken- nukseen ole katkaistu, on rakennukseen tehtävä valvonta- käynti vähintään kerran kahdessa viikossa.

3.2 Koneet ja laitteet

Vettä käyttävän laitteen liitokset vesi- ja viemäriverk- koon tulee olla valmistajan, maahantuojan, myyjän sekä viranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaisia. Liitosten

pitävyyttä ja letkujen kuntoa tulee seurata. Havaitut viat tai puutteet on korjattava välittömästi.

Vesijohtoverkostoon liitettävä kone tai laite (esim. pesu- kone) on aina liitettävä omalla sulkuventtiilillä ja paineen- kestävällä täyttöletkulla vesijohtoverkostoon. Paineellisten vesijohtojen sulkuventtiilit tulee sulkea, kun laitetta ei käytetä. Kun vesijohtoverkkoon liitetty laite poistetaan käy- töstä tai irrotetaan vesiliitännästä, on vesiliitäntä tulpatta- va siten, ettei vesi pääse vuotamaan putkesta, vaikka hana tai sulkuventtiili aukaistaan. Pesukoneen poistoletku tulee asentaa kiinteästi viemäriverkostoon.

Mikäli vesijohtoverkkoon liitetty laite (esim. astianpesukone) sijaitsee tilassa, jossa ei ole lattiakaivoa tai jonka lattiassa ei ole vedeneristystä, on laitteen asentamisen, uusimisen, huollon tai korjauksen yhteydessä alle asennettava vesi- tiivis suojarakenne. Suojarakenne tulee asentaa siten, että se ohjaa mahdolliset vuotovedet näkyville, jotta vuoto on havaittavissa ennen kuin se aiheuttaa vahinkoa.

4 Irtaimiston säilytys

Kosteudesta vahingoittuva, myytävänä tai varastoituna oleva omaisuus, on sijoitettava vähintään 10 cm korkeu- delle lattian pinnasta.

5 Paineastiat ja öljysäiliöt

Painelaitteiden sekä öljysäiliöiden asennuksessa, huollos- sa, korjauksessa ja käytössä on noudatettava valmistajan, maahantuojan ja viranomaisen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Maanalaiset öljysäiliöt ja niihin liittyvät putkistot tulee tarkastuttaa viiden vuoden ja maanpäälliset kymmenen vuoden välein, ellei tarkastuksessa saatava säiliön kunto- luokitus velvoita tiheämpään tarkastusväliin. Edellä mai- nitusta voidaan poiketa, mikäli tarkastukset on suoritettu viranomaismääräyksen mukaisesti.

Maanpäällisten öljysäiliöiden päällä ei saa säilyttää mitään sinne kuulumatonta.

Käytöstä poistetuista lämmitys-öljysäiliöistä on poistettava lämmitysöljy, laitteistot tehtävä vaarattomiksi ja täyttöyhde on poistettava.

Säiliöiden ja painelaitteiden tarkastuksessa on käytettävä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) hyväksymää tarkastusliikettä. Tarkastuksessa annettuja ohjeita on nou- datettava, havaitut puutteet on korjattava välittömästi ja tarkastuspöytäkirja on säilytettävä vähintään seuraavaan tarkastukseen saakka.

Öljysäiliöissä, niihin liittyvissä putkistoissa ja laitteistoissa sekä paineastioissa havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi.

6 Kiinteistön hoito

Vesikate, kattokaivot ja sadevesikourut on tarkastettava ja tarvittaessa puhdistettava lumettomana aikana keväällä ja syksyllä. Havaitut puutteet ja viat on korjattava välittö- mästi.

Katolle asennettavien laitteiden ja rakennelmien asennus- tapa ei saa vaurioittaa vesikatetta eikä estää sadeveden tai sulamisveden ohjautumista kattokaivoihin tai pois vesikat- teelta.

Sade- ja sulamisvesien eli hulevesien kulkeutuminen rakennukseen on estettävä vesieristyksin ja hulevesien poistojärjestelmillä, joita ovat mm. pihamaan kallistukset rakennuksesta poispäin, tontin ojat, salaojat ja hulevesikai- vot sekä -pumppaamot. Hulevesiviemärit ja -kaivot on tar- kastettava vähintään vuosittain ja tarvittaessa huollettava siten, että huoltamattomuuden vuoksi ei aiheudu vahinkoa.

Rakennuksen tonttiviemärissä on oltava padotusventtiili aina, jos rakennuksessa on padotuskorkeuden alapuolella sijaitsevia viemäripisteitä. Lisäksi on noudatettava vesilai- toksen liittymissääntöjä.

Käsi- tai bideesuihkulaitetta ei saa asentaa siten, että se voi jäädä käytön jälkeen paineelliseksi.

Ulkohanaan liitetty letku on irrotettava kylmäksi vuo- denajaksi, jotta letkuun tai hanaan jäänyt vesi ei pääse jäätymään.

Kiinteistön kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja havaitut puutteet sekä viat tulee korjata välittömästi.

Pohjola Vakuutus Oy, Y-tunnus 1458359-3

Helsinki, Gebhardinaukio 1, 00013 OP Kotipaikka: Helsinki, päätoimiala: vakuutustoiminta Valvontaviranomainen: Finanssivalvonta, xxx.xxxx.xx

Moottoriajoneuvosuojat

Suojeluohje S441, 1.4.2020 alkaen

1 Tarkoitus

Tämä moottoriajoneuvosuojia koskeva suojeluohje on tekninen ohjeisto, joka on tarkoitettu vakuutussopimukseen liittyväksi tekniseksi erityisehdoksi. Ohje sisältää suoje- luteknisiä moottoriajoneuvosuojien suunnittelu-, raken- nus- ja käyttöohjeita, joita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä.

Moottoriajoneuvosuoja on tarkoitettu vain moottoriajo- neuvojen säilyttämistä varten. Autosuojan käyttötarkoitus mainitaan voimassa olevassa rakennusluvassa.

2 Velvoittavuus

Vakuutuksenottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että suojeluohjeen sisältö on työsuorituksesta vastaavien henki- löiden tiedossa.

3 Rakenteellinen palontorjunta

3.1 Rakennustekniikka

Autosuojan suunnittelussa, hankinnassa ja rakentamisessa on noudatettava pelastus- ja rakennuslainsäädännön sekä rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan vaati- muksia.

Erillisen autosuojan riittävä etäisyys toisesta rakennukses- ta ilman erityistoimenpiteitä on oltava vähintään 8 metriä, enintään 60 m2:n suojan vähintään 4 metriä. Jos etäisyys on edellä mainittuja pienempi, rakennuksia tarkastellaan palotekniseltä kannalta yhtenä rakennuksena.

Autosuojasta voi olla yhteys rakennuksen muihin tiloihin. Yhteys (umpinaisesta autosuojasta) muun tilan uloskäytä- vään, tulisijalliseen tilaan tai tilaan, jossa oleskelee ihmisiä, sallitaan kuitenkin vain sellaisin järjestelyin, että myrkyllis- ten tai palavien kaasujen leviäminen on tehokkaasti estetty. Tällaiseksi järjestelyiksi hyväksytään esimerkiksi suljetuin ovin rajoitettu tila, jonka läpi kuljettaessa molempia ovia ei jouduta samanaikaisesti avaamaan.

Autosuojasta ei sallita yhteyttä palovaaralliseen eikä räjäh- dysvaaralliseen tilaan.

Palo-ovien on sulkeuduttava ja salpauduttava itsestään ja oltava tiiviitä. Osastoivan oven tulee olla itsestään sulkeu- tuva ja salpautuva.

3.2 Ilmanvaihto

Autosuojan ilmanvaihto on järjestettävä siten, että myr- kylliset ja palavat kaasut kulkeutuvat sieltä pois. Mootto- riajoneuvojen joutokäyttö on kielletty tuulettamattomassa suojassa.

Autosuojan ilmanvaihdon suunnittelussa, hankinnassa ja asentamisessa on noudatettava pelastus- ja rakennuslain- säädännön sekä rakentamismääräysten ja hyvän rakenta- mistavan vaatimuksia.

3.3 Lämmitys

Autosuojan lämmityksessä tai sen ylläpidossa on nouda- tettava palo- ja rakennuslainsäädännön sekä sähköturval- lisuuslain vaatimuksia.

Tilan lämmitykseen suositellaan käytettäväksi joko vesikiertoista keskuslämmitysjärjestelmää, jonka kattila on sijoitettu eri palo-osastoon, tai kiinteää sähköturval- lisuusmääräykset täyttävää sähkölämmitysjärjestelmää. Lämmitykseen voidaan käyttää myös autosuojakäyttöön hyväksyttyjä ja sähköturvallisuusmääräykset täyttäviä

siirrettäviä sähkölämmittimiä sekä paloviranomaisen tähän tilaan erikseen hyväksymiä muita lämmityslaitteita.

Tilapäisten lämmityslaitteiden paloturvallisuuteen ja sijoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilapäisiä lämmittimiä ei sallita jatkuvassa lämmityskäytössä.

Öljy-, kaasu- tai petrolikäyttöisten lämmityslaitteiden taikka kamiinoiden käyttö moottoriajoneuvosuojassa on kielletty.

Moottoriajoneuvosuojaa lämmitettäessä lämminilmake- hittimellä tulee lämminilmakehittimen sijoittamisessa ja asentamisessa noudattaa palo- ja rakennuslainsäädäntöä sekä lämminilmakehittimien sijoittamisesta annettuja ohjeita. Silloin kun edellytetään erillisen lämminilmakehitin- tai lämmönjakohuoneen rakentamista, tulee myös näiden osalta täyttyä viranomaisvaatimukset.

Lämminilmakehitin saa kuitenkin olla moottoriajoneuvo- suojassa, mikäli se on sijoitettu vähintään 2 m korkeuteen lattiatasosta eikä lämmitettävää ilmaa oteta tätä alempaa. Palamisilma on otettava ulkoa tai vähintään 2 m korkeu- delta lattiatasosta. Muussa tapauksessa lämminilmakehitin on sijoitettava erilliseen kehitinhuoneeseen.

3.4 Sähkölaitteet

Autosuojan sähkölaitteiden on täytettävä sähköturvalli- suusmääräykset ja olla käyttötarkoitukseen sopivia.

Akkuja voidaan ladata vain sähköturvallisuusmääräysten mukaisissa, hyvin tuuletetuissa tiloissa, joissa vapautunut vety voidaan tuulettaa hallitusti pois.

4 Käyttötekninen palontorjunta

4.1 Huolto- ja korjaustyöt

Autosuojassa saa tehdä vain moottoriajoneuvojen kylmää huoltoa. Korjaustöihin liittyviä tulitöitä ei saa suojassa tehdä.

4.2 Ajoneuvon lämmitys Moottoriajoneuvosuojassa saa ajoneuvon tai moottorin, voimansiirtolaitteiden, sisätilan tai muiden osien läm-

mittämiseen käyttää ajoneuvon vakiovarusteiden lisäksi ainoastaan ajoneuvokäyttöön hyväksyttyjä laitteita.

Peitteen asettaminen konepellin ja moottorin väliseen tilaan ei ole sallittu.

4.3 Jätteet ja palavat aineet

Jätteet tulee laittaa kannellisiin metalliastioihin.

Suojassa saa säilyttää siellä säilytettäviin ajoneuvoihin kuuluvia tarvikkeita ja renkaita sekä kohtuullisessa määrin muita tarvikkeita, jotka eivät oleellisesti lisää suojan palo- kuormaa.

Maanalaisissa tiloissa ei saa käyttää eikä säilyttää neste- kaasua.

Ajoneuvon polttoainesäiliön täyttö moottoriajoneuvosuo- jassa on kielletty.

5 Palontorjuntalaitteet

5.1 Alkusammutusvälineet Moottoriajoneuvosuojassa tulee olla alkusammutuskalus- toa, kuten käsisammuttimia tai paloposteja.

Käsisammuttimina tulevat kysymykseen vähintään 43 A 233 BC - teholuokan käsisammuttimet. Sammuttimet on sijoitettava tarkoituksen mukaisesti, yksi jokaista alkavaa 300 m2 kohti. Avoimessa autosuojassa ja tarvittaessa muussakin lämmittämättömässä autosuojassa on käytet- tävä pakkasen kestäviä sammuttimia. Sijoituspaikan eteen ei saa sijoittaa ajoneuvoja. Alkusammutuskaluston paikka on merkittävä hyväksytyin merkinnöin.

Pikapalopostit tulevat yleensä kysymykseen vain lämpimis- sä autosuojissa. Palopostien tulee olla siten sijoitetut, että niillä ulotutaan sammuttamaan suojan kaikkiin tiloihin.

5.2 Automaattiset paloilmoittimet ja sammutus- laitteistot

Autosuoja on varustettava automaattisella paloilmoitinjär- jestelmällä tai automaattisella sammutuslaitteistolla, kun autosuojan osastointikoko ylittää palo- ja rakennuslainsää- dännön mukaiset enimmäispinta-alavaatimukset.

Automaattisen paloilmoittimen käytön edellytyksenä on, että tehokas sammutustyö voidaan aloittaa viimeistään 10 minuutin kuluttua paloilmoituksen tapahtumisesta ja että vettä on riittävästi palokunnan sammutustyötä varten.

Ellei näin ole, tulee moottoriajoneuvosuoja varustaa auto- maattisella sammutuslaitteistolla.

5.3 Savunpoisto

Moottoriajoneuvosuojan savunpoisto on järjestettävä palo- ja rakennuslainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

Pohjola Vakuutus Oy, Y-tunnus 1458359-3

Helsinki, Gebhardinaukio 1, 00013 OP Kotipaikka: Helsinki, päätoimiala: vakuutustoiminta Valvontaviranomainen: Finanssivalvonta, xxx.xxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

SISÄLLYSLUETTELO

Document Metadata