KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN JA KULTASEPPÄTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJA- JA SIVELLINALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN JA KULTASEPPÄTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJA- JA SIVELLINALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS
5.2.2020 - 31.12.2021
Kemianteollisuus ry Kenkä- ja Nahkateollisuus ry
Ammattiliitto Pro ry
Sisällysluettelo
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN JA KULTASEPPÄTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJA- JA SIVELLINALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS ajalle 5.2.2020 – 31.12.2021 3
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN JA KULTASEPPÄTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJA- JA SIVELLINALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS 5.2.2020 - 31.12.2021 21
2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet 22
3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen 23
4 § Yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluajan laskenta 23
6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 24
8 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen 25
12 § Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät 27
15 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 34
16 § Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen 35
21 § Arkipyhäviikkojen työaika 39
26 § Viikoittainen vapaa-aika 41
27 § Varallaolo ja puhelinohjeet 42
30 § Koulutus- ja kehittämistilaisuudet 46
31 § Palkka sairauden tai äitiysvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen 47
36 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi 53
SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO 54
38 § Sopimuksen voimassaolo 54
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI 76
LIITE 1 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ 78
LIITE 2 TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ VIIKKOTYÖAIKAA NOUDATTAEN 80
LIITE 3 KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 82
LIITE 4 KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 83
LIITE 6 TYÖEHTOSOPIMUKSEN KOHDAT, JOISTA VOIDAAN PAIKALLISESTI TOISIIN SOPIA 85
LIITE 7 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 88
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN JA KULTASEPPÄ- TEOLLISUUDEN SEKÄ HARJA- JA SIVELLINALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS AJALLE 5.2.2020 – 31.12.2021
Aika 24.2.2020
Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Kemianteollisuus ry
Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Kenkä- ja nahkateollisuus ry
Xxxx Xxxxxxxxx
Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx
1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Kemianteollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry ovat 5.2.2020 saavuttaneet Kenkä- ja nahkateolli- suuden ja kultateollisuuden sekä harja- ja sivellinalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen uu- distamisesta vuosille 2020-2021. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet alaa koskevan työehtoso- pimuksen.
2 Sopimuskausi
Uusi työehtosopimus korvaa 5.2.2020 lukien osapuolten kesken ajalle 1 12.2017–30.11.2020
hyväksytyn työehtosopimuksen. Tämä työehtosopimus on voimassa 5.2.2020–31.12.2021 jat- kuen 31.12.2021 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
3 Palkantarkistukset ajalle 5.2.2020-31.12.2021
3.1 Paikalliset palkkaneuvottelut
Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan taloustilannetta, tilauskantaa, työllisyystilannetta sekä kustannuskilpailukykyä tukeva palkkaratkaisu. Tavoit- teena on, että palkan muodostuksella kannustetaan kehittämään osaamista ja toimimaan sen suuntaisesti, että yrityksen tuottavuus ja työhyvinvointi kehittyvät sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.
3.2 Valmistautuminen paikalliseen palkkaneuvotteluun
Neuvotteluiden valmistautumista varten työnantaja laskee yritys- tai toimipaikkakohtaisen erän suuruuden seuraavasti: Vuoden 2020 palkankorotus lasketaan työehtosopimuksen sovelta- mispiiriin kuuluvien toimihenkilöiden tammikuussa 2020 ja vuoden 2021 palkankorotus tam- mikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten tunti- tai kuukausipalkkojen summasta luon- toisetuineen (ansiot ilman erillisiä lisiä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, ja olosuhdelisät).
Soveltamisohje: Tammikuussa kaikki työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toi- mihenkilöiden tunti- tai kuukausipalkat lasketaan yhteen työsuhteen laadusta (tois- taiseksi voimassa oleva, määräaikainen, osa-aikainen) riippumatta. Sellaisten toimihen- kilöiden, jotka ovat työsuhteessa palkankorotusajankohdassa, mutta ovat poissa tammi- kuussa esimerkiksi sairauden tai vuosiloman johdosta, palkat otetaan mukaan lasken- taan. Mikäli poissaolo johtuu perhevapaasta, opintovapaasta tai muusta sellaisesta pi- demmästä vapaasta, ja toimihenkilölle on palkattu sijainen, lasketaan palkkojen sum- maan ainoastaan sijaisen palkka.
Palkkojen summaan ei sisällytetä mm. seuraavia lisiä tai korvauksia: luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvaus, lisä- ja ylityökorvaus, tulosperusteiset erät, palvelusvuo- si-, vuorotyö- ja sunnuntailisät, olosuhdelisät, lomaraha tai lomakorvaus.
Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannusta- vuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia. Toi- mihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökoh- taisten korotusten jakamisessa. Yritys- ja työpaikkakohtaisen palkitsemisen periaatteena on, että korotukset koetaan aidosti palkitsevina.
3.3 Luottamusmiehelle neuvotteluja varten annettavat tiedot ja sopimusmenettely
Neuvoteltaessa palkankorotusten suuruudesta, työnantaja antaa ennen neuvotteluja luotta- musmiehelle, tiedot lasketusta toimihenkilöiden henkilökohtaisten tunti- tai kuukausipalkkojen summasta ja summan laskutavasta.
Yrityskohtaisesta palkankorotuksesta sovittaessa sovitaan toteuttamistavasta, esimerkiksi millä perusteella tai mitä kriteerejä käytetään. Työnantaja päättää tämän sopimuksen perus- teella kenelle korotukset kohdennetaan.
Korotusten tekemisen jälkeen työnantaja käy luottamusmiehen kanssa yhdessä läpi kohtuulli- sessa ajassa toimihenkilöiden kokonaismäärän, kuinka moni toimihenkilö on saanut korotuk- sen, keskimääräisen korotuksen suuruuden sekä toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetyn summan eritellen sen yrityskohtaiseen ja yleiskorotukseen.
Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.
3.4 Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat
˗ palkantarkistusten toteutustapa,
˗ ajankohta ja
˗ suuruus.
Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa. Sopimus tehdään ensimmäisen vuoden osalta 15.3.2020 ja toisen vuoden osalta 15.2.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Sopimus tehdään kirjallisesti.
3.5 Palkantarkistusten toteutustapa ja suuruus, ellei paikallista palkkaratkaisua Vuosi 2020
˗ korotusajankohta on 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta
˗ korotetaan palkkoja 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella
Vuosi 2021
˗ korotusajankohta on 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta
˗ korotetaan palkkoja 1,2 % suuruisella yleiskorotuksella
˗ toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään lisäksi 0,8 % yritys- ja työpaikkakohtainen erä, jonka kohdentamisesta neuvotellaan paikallisesti. Ellei yritys- ja toimipaikkakohtaisen erän kohdentamisesta päästä paikallisesti sopimukseen, erä maksetaan 0,2 % suuruisena yleiskorotuksena kaikille so- pimuksen soveltamispiiriin kuuluville toimihenkilöille laskettuna korottamatto- masta palkasta ja työnantaja päättää 0,6 %:n erän kohdentamisesta.
Liitot suosittelevat, että sopimuskaudella yrityksissä sovitaan vähintään koko 0,8 %:n suurui- nen yrityskohtainen erä toimihenkilöiden osaamisen ja suorituksen ohjaamiseen palkkausjär- jestelmän uuden kohdan ’3. Henkilön pätevyys’ -kohdan mukaisesti. Liitot keräävät kokemuk- sia yrityskohtaisen erän käytöstä ja kehittävät yrityskohtaisen erän osuutta tulevilla neuvotte- lukausilla.
Yritys- ja työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan samalla tavalla, kuin paikallisiin palkka- neuvotteluihin valmistautuessa. Yritys- ja työpaikkakohtaisen erän suuruudesta annetaan luot- tamusmiehelle selvitys samoin periaattein kuin paikallisissa palkkaneuvotteluissa.
3.6 Tuntipalkkaisten toimihenkilöiden palkankorotusten laskenta
Tuntipalkkaisten toimihenkilöiden palkka muutetaan ensin kuukausipalkaksi, jonka jälkeen kuukausipalkkaa korotetaan. Korotettua palkkaa verrataan työehtosopimuksen taulukkopalk- kaan ja varmistetaan, että uusi palkka ylittää taulukkopalkan 3 %:lla, jos työsuhde on jatkunut yli 6 kuukautta. Lopuksi kuukausipalkka muutetaan takaisin tuntipalkaksi.
3.7 Palkantarkistusten ajankohdan myöhentäminen
Mikäli korotuksen ajankohtaa ei ole sovittu paikallisessa palkkaratkaisussa, mutta sitä halutaan myöhentää, sopimus tulee tehdä kirjallisesti vuoden 2020 korotusten osalta 31.3.2020 ja vuo- den 2021 korotusten osalta 28.2.2021 mennessä.
Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mah- dollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohdasta.
Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkankorotuksista poik- keavina ajankohtina, voidaan kyseessä olevat erät paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Tällöin toimi- henkilölle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään työehtosopimukseen perustuvan koro- tuksen.
3.8 Palkkataulukot Vaativuusluokkapalkat 1.4.2020 alkaen
TVL | PISTEET | VLP |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
00 | 000-000 | 0000 |
Vaativuusluokkapalkat 1.3.2021 alkaen
TVL | PISTEET | VLP |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
0 | 000-000 | 0000 |
00 | 000-000 | 0000 |
Toimihenkilöiden lukumäärä | euroa / kk |
5-9 | 75 |
10-24 | 115 |
25-50 | 154 |
00-000 | 000 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
3.9 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset Luottamusmieskorvaus 1.4.2020 alkaen
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausipalkkaan kuulumaton korvaus, jonka suu- ruus on kaksi kolmasosaa (2/3) luottamusmiehelle maksettavan korvauksen suuruudesta työ- suojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden lukumäärän mukaisesti.
3.10 Vuorolisät, olosuhdelisät ja palvelusaikalisät
Vuorolisiä, muita olosuhdelisiä eikä palvelusaikalisiä koroteta.
3.11 Liittojen tuki
Liitot tukevat paikallisia osapuolia hakemaan aktiivisesti erilaisia ratkaisumalleja työehtosopi- muksen mukaiseen palkkojen korottamiseen, kannustavaan palkkaukseen ja kannustavat löy- tämään yritykselle ja sen henkilöstölle parhaan mahdollisen ratkaisun.
4 Tekstimuutokset 5.2.2020 alkaen
4.1 Lisätään 4 § Yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluajan laskenta
Lisätään uusi 4 § Yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluajan laskenta ja muutetaan pykälänu- merointia tästä eteenpäin.
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudelli- sista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoi- mintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täyden- täviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisano- mista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yh- teistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yh- teistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
4.2 Muutetaan 12 § Vuorotyö sekä ilta‐ ja yötyölisät
Muutetaan pykälän numero 11 § pykäläksi 12 § ja lisätään uusi 7. mom.
Paikallisesti voidaan sopia luottamusmiehen kanssa vuorolisien ja säännöllisen työajan ilta- ja yötyölisien ansainta-ajankohdista toisin.
4.3 Muutetaan 14 § Säännöllinen työaika
Muutetaan pykälän numero 13 § pykäläksi 14 § ja poistetaan kohta 13.1. Kilpailukykysopimuk- seen perustuvan 24 tunnin työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017. Poistetaan numero 13.2. jolloin uudeksi otsikoksi jää Yleiset määräykset.
Lisätään kohtaan ’Yleiset määräykset’ uusi alakohta 2. Kymmenen tunnin työaika.
2. Kymmenen tunnin työaika
Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen tilanteen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää tilapäisesti muiden kuin vuorotyöntekijöiden vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittai- sen työajan enintään 50 tuntiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennettyä työaikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tunnit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työssäolon ja työeh- tosopimusmääräysten mukaisesti. Paikallisesti sopien työaikamuutos voidaan tehdä il- man ilmoitusaikaa.
10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä toimihenkilöllä enintään kuutena työviik- kona kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona.
Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyksen mukai- sista työaikamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).
Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnantaja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuolet sopivat vapaan ajan- kohdasta 4 kalenteriviikon kuluessa työn tekemisestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, toimihenkilöllä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitusaikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Toimihenkilön ilmoittamaa vapaata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityksen tuotannollinen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tar- peen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa.
Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pidetty 52 kalen- teriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seu- raavan palkanmaksun yhteydessä.
Lisätään uusi kohta 3. Työajan enimmäismäärä, numerointi muuttuu tästä eteenpäin.
3. Työajan enimmäismäärä
Työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.
Muutetaan kohta 6 uudeksi numeroksi 8 ja lisätään kappaleen loppuun määräys liukuvan työ- ajan enimmäismäärän seurantajaksosta.
8. Xxxxxxx ja porrastettu työaika
Liukuvaan ja porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. Liukuvassa työajassa voidaan sopia vuorokautinen liukuma-aika enintään neljään tuntiin ja säännöllisen työajan ylitysten enimmäiskertymä enintään 80 tuntiin. Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää kalenterivuotta. Kalenterivuoden si- jasta voidaan seurantajaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.
Lisätään uusi kohta 9. Joustotyöaika kohdan 8. Xxxxxxx työaika ja porrastettu työaika jälkeen.
9. Joustotyöaika
Joustotyöajasta sovittaessa otetaan huomioon, että joustotyön aikana tehty työaika ta- sataan työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotokohtaiseen vuotuiseen työaikaan. Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa. Joustotyön ajalta ei makseta työaikaan liit- tyviä korvauksia siltä osin, kun toimihenkilö saa päättää työajan sijoittelusta ja työsken- telypaikasta.
4.4 Muutetaan 15 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
Muutetaan pykälän numero 14 § pykäläksi 15 § ja kuulumaan seuraavasti:
1. Työnjohto-oikeuteen perustuen
Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoit- tumissuunnitelman laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimää- rään, enintään 40 tuntiin viikossa:
˗ päivätyössä 6 viikon pituisena ajanjaksona yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa
˗ keskeytyvässä kaksivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona
˗ keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuoro- työssä enintään vuoden pituisena ajanjaksona
˗ säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia.
Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaa- päivää viikkoa kohti.
4.5 Muutetaan 16 § Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttami- nen
Muutetaan pykälän numero 15 § pykäläksi 16 §. Työajan tasoittumisjärjestelmä on muutettu työajan tasoittumissuunnitelmaksi.
Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumissuunnitelmaan tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osa henkilökunnasta, muutoksesta tu- lee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.
Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumissuunnitelmaan tulevista tilapäisistä poikkeuk- sista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmea päivää ennen, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.
Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.
4.6 Muutetaan 18 § Ylityö
Muutetaan pykälänumero 17 § pykäläksi 18 § ja kohdan 1. 6 mom. toinen lause.
Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta. Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona voidaan käyttää kalenterivuotta 31.12.2020 saakka.
4.7 Muutetaan 26 § Viikoittainen vapaa-aika
Muutetaan pykälänumero 25 § pykäläksi 26 § ja lisätään uusi 3. mom.
Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkole- vosta on kyse.
4.8 Muutetaan 27 § Varallaolo ja puhelinohjeet
Muutetaan pykälänumero 26 § pykäläksi 27 § ja lisätään kohtaan 2. viimeinen lause.
2. Vapaamuotoinen varallaolo
Milloin erikseen sovitaan, että toimihenkilö muutoin on velvollinen olemaan vapaa-aika- naan tavoitettavissa joko hakulaitteen tai käsipuhelimen kautta siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalk- kauksessa tai erillisenä lisänä. Paikallisesti voidaan sopia vapaamuotoisen varallaolon korvaamisesta toisinkin. Korvaussummasta sovittaessa voidaan ottaa huomioon kutsun perusteella tehtävän työn sijoittuminen ilta-aikaan kello 18-22 tai yöaikaan kello 22-06.
4.9 Lisätään 30 § Koulutus- ja kehittämistilaisuudet
Lisätään uusi pykälä 30 § Koulutus- ja kehittämistilaisuudet ja samalla muutetaan otsikko MAT- KUSTAMINEN uudeksi otsikoksi MATKUSTAMINEN JA KOULUTUS sekä pykäläjärjestystä tästä eteenpäin.
Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suo- rittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto-, työhyvinvointi- tai turvalli- suuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olo- suhdelisineen.
Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuk- sen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päi- vässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.
Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yhteistoimintasopimuk- sen määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuolella, matkakustannusten korvaamisessa sovelletaan 29 §:n määräyksiä.
4.10 Muutetaan 31 § Palkka sairauden, äitiysvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen
Muutetaan pykälänumerointi 29 § pykäläksi 31 § ja lisätään uusi kohta 6.
6. Osapuolet suosittelevat, että ennen toimihenkilön perhevapaalle jäämistä toimihenkilö ja työnantaja keskustelevat vapaaehtoisesta ja vapaamuotoisesta yhteydenpidosta per- hevapaan aikana. Keskustelussa voidaan pohtia esimerkiksi työpaikan ajankohtaisista asioista tiedottamista perhevapaan aikana sekä keinoja sujuvoittaa ja tehostaa toimihen- kilön paluuta tehtäviinsä perhevapaan päätyttyä.
4.11 Muutetaan 33 § Vuosiloma
Muutetaan pykälänumerointi 31 § pykäläksi 33 § ja lisätään kohtaan 3. Lomaraha uusi 3. mom.
Työnantaja voi maksaa lomarahan myös seuraavalla tavalla: Kahtena palkanmaksuajan- kohtana, joista toinen sijoittuu kesälomakaudelle ja toinen talvilomakaudelle. Työnanta- jan tulee vuosittain, luottamusmiestä kuultuaan, ilmoittaa viimeistään maaliskuun lop- puun mennessä, milloin maksuajankohdat ovat 2.5. alkavana kesälomakautena ja sitä seuraavana talvilomakautena. Ellei työnantaja ole ilmoittanut maksuajankohtia, ne ovat kesäloman osalta 15.6. ja talviloman osalta 15.2. tai mainittujen ajankohtien jälkeen lä- hinnä seuraavien palkanmaksujen yhteydessä. Lomaraha tulee olla maksettuna kesälo- man osalta viimeistään heinäkuun loppuun mennessä. Tämä ei muuta lomarahan saa- misen edellytyksiä.
Poistetaan kohdan 3. Lomaraha 5 mom. ensimmäinen lause.
Lisäksi voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kui- tenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään lomaa seuraavan lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaami- sesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikal- lisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toi- mihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.
4.12 Muutetaan 34 § Lyhyt tilapäinen loma
Muutetaan pykälänumerointi 31 § pykäläksi 34 § ja lisätään uusi 2. mom.
Jos alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa ja toinen vanhempi on ollut yövuorossa ja toisen työvuoro on päiväaikaan, varataan päiväaikaan työssä olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan mene- tystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta, mikäli yövuorossa olleella puolisolla on yö- vuoro myös seuraavana yönä.
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
4.13 Muutetaan 4. Henkilökohtainen pätevyys
Lisätään uusi 5. mom. ja samalla siirretään aiempi 5. mom. uudeksi 6. mom.
Palkkaukseen ja palkkausjärjestelmään liittyvää tyytyväisyyttä voidaan edistää lisää- mällä peruspalkkaukseen ja suoritukseen liittyvää tietämystä. Kehityskeskustelut ovat luonnollinen tilaisuus keskustella miten yrityksessä sovelletaan palkkausjärjestelmää ja miten toimihenkilön olisi kehitettävä osaamistaan tai suoriutumistaan ohjatakseen palkan kehittymistä. Erityisesti palautteen saaminen ja ymmärrys oman suoriutumisen vaikutuk- sesta palkkaukseen parantaa palkkatyytyväisyyttä, mutta myös organisaatioon sitoutu- mista ja kehittymismyönteistä ilmapiiriä.
Toimihenkilöllä on oikeus tietää toimensa vaativuusluokitus sekä henkilökohtainen pal- kanosuus ja sen määräytyminen.
4.14 Muutetaan 9. Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus, kohta 3. Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma vuosiksi 2020-2021
Muutetaan kuulumaan seuraavasti.
Kemianteollisuus KT ry, Kumiteollisuus ry, Lasikeraaminen teollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalais- ten sekä VALMA-koulutukseen osallistuvien nuorten mahdollisuuksia tutustua työelä- mään osana Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaa.
Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta toi- mialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa nuorille mahdolli- suuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä. Kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä.
Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet seuraavaa:
1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluok- kalaisten sekä
VALMA-koulutukseen osallistuvia, joiden työsuhde perustuu Tutustu työelämään ja tie- naa -kesäharjoitteluohjelmaan.
2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8.väliseen aikaan vuosina 2020-2021. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samassa työtehtävässä sa- malla työnantajalla kunakin vuonna.
3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 360 euroa vuosina 2020 ja 2021. Palkka sisältää tutustumis- jaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamak- sut henkilön iästä riippuen.
4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin henkilöihin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön to- teutusta.
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
Yhteistoimintasopimus
4.15 Muutetaan 1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Muutetaan 6 mom. kuulumaan seuraavasti:
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työ- suojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpaikalla toimivan toimihenki- löyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Mikäli luottamusmies on estynyt hoi- tamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan (ei koske vuosilomia) ja poissaolo jatkuu eikä ilmoitusta varamiehestä sitä ennen ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toi- mii luottamusmiehen sijaisena. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.
4.16 Muutetaan 3.1. Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Muutetaan kohdan luottamusmieskorvaus taulukon jälkeinen kappale kuulumaan seuraavasti:
Milloin varaluottamusmies hoitaa luottamusmiestehtäviä tehtäviä vähintään kahden vii- kon ajan, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamatto- mana varaluottamusmiehelle.
4.17 Muutetaan 3.4. Varamiehet
Muutetaan 1 mom. kuulumaan seuraavasti:
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen mukaisesti toimivat sijaisena.
4.18 Muutetaan 5. Koulutus
Lisätään uusi pöytäkirjamerkintä Pöytäkirjamerkintä
Koulutukset eivät pääsääntöisesti ole työaikaa eikä niiltä makseta matka-ajan palkkaa. Poikkeustilanteissa koulutukset voivat olla soveltamisohjeen mukaisesti työaikaa ja sil- loin niiltä maksetaan matka-ajan palkkaa siten kuin työmatkoilta maksetaan.
4.19 Muutetaan 5.3.2 Korvaukset
Muutetaan kuulumaan seuraavasti
Ateriakorvaus
Ateriakorvauksen suuruus (yhteistoimintasopimuksen mukaisessa koulutuksessa):
Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2020 25,56 euroa. Ateriakorvauksen määrä tule- valle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ateriakorvauksen määrää elinkustannusindek- sissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tarkasteluvuoden heinäkuuhun men- nessä tapahtuneella muutoksella. Ateriakorvauksen suuruus vahvistetaan vuosittain koulutustyöryhmässä.
Esimerkki: Ateriakorvauksen määrä vuodelle 2019 todetaan syyskuussa 2018 pohjau-
tuen elinkustannusindeksin muutokseen aikavälillä heinäkuu 2017 − heinäkuu 2018.
4.20 Muutetaan 6. Tiedotustoiminta
Muutetaan 8. mom. kuulumaan seuraavasti:
Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita kos- kevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oi- keus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysy- myksiin liittyviä tiedonantoja. Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysy- mysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai paikallisesti sopien muussa tavanomaisessa tiedotuskanavassa.
5 Allekirjoituspöytäkirjamerkinnät
5.1 Jatkuva neuvottelu
Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työlli- syyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.
Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden aikana siten, että so- pimuskauden aikana neuvotellaan ja etsitään ratkaisua erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.
Neuvotteluissa sovitut työehtosopimuksen tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hal- linnossa ja tulevat voimaan erikseen sovittuna aikana.
Jatkuvan neuvottelun teemat:
˗ Sopimuskauden aikana käsitellään digitalisaation ja teknologian kehityksestä aiheutuvia muutoksia muun muassa työn tekemisessä, koulutuksen järjestä- misessä ja työaikajärjestelyissä. Tavoitteena on arvioida tulevaisuuden osaa- mistarpeita ja toimihenkilötyön kehittämismahdollisuuksia.
˗ Paikallisen sopimisen valmiuksien kehittäminen työpaikoilla.
˗ Muut sopimuskauden aikana yhteisesti katsotut teemat.
5.2 Työhyvinvointi ja Hyvää huomista -ohjelma
Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta sekä yhteensovittavasta johtamisesta sekä työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa.
Sopimusosapuolten vuonna 2010 yhteisesti käynnistämä Hyvää huomista -ohjelma on vakiin- tunut edistämään työhyvinvointia alalla. Ohjelmassa omaksuttua yritysten laaja-alaiseen työ- hyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävää toimintaa jatketaan.
Työnantaja- ja työntekijäliittojen nimittämä työryhmä hakee uusia näkökulmia, ideoita ja konk- reettisia työvälineitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi yritysten käyttöön hyödyn- täen aiempia Hyvää huomista -ohjelmassa saatuja kokemuksia.
Osana työhyvinvoinnin edistämistä sopijaosapuolet suosittavat työhyvinvointikortin suoritta- mista kaikissa työyhteisöissä.
Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen
Sopimuskaudella Hyvää huomista -työryhmä keskittyy erityisesti eri ikäisten työntekijöiden työ- kykyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen tarvittaviin toimiin. Työryhmä laatii yritysten avuksi suosituksen hyödyntäen työpaikkojen hyviä käytäntöjä, tutkit- tua tietoa ja yhteistyössä tuotettuja materiaaleja – esimerkiksi keskusjärjestöjen julkaisemaa Työkaarimallia.
Sairastavuuden vähentäminen
Lisäksi työryhmä seuraa sairauspoissaolojen kehittymistä, tavoitteena sairauspoissaolojen vä- heneminen. Selvitetään tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuotannollisten ongel- mien ratkaisemiseksi. Kerätään hyviä käytäntöjä, joilla on vaikutusta sairauspoissaolojen vä- hentämiseen. Näitä voi olla esim. korvaava työ, varhainen välittäminen, esimiehen luvalla sai- rauspoissaolo, yhteistyö työterveyshuollon kanssa.
5.3 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Vähintään 30 työntekijän yrityksissä työnantaja laatii yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman ja toteuttaa siihen liittyvän palkkakartoituksen. Suunnitelma päivite- tään, ellei paikallisesti toisin sovita, vuosittain.
Tasa-arvon edistämiseksi laadittu suunnitelma ja sen toteuttaminen edistävät organisaation houkuttelevuutta työnantajana, henkilöstön hyvinvointia, tehtävien ja työolojen kehittämistä sekä työsuoritusten parantumista.
Työpaikan tasa-arvosuunnitelma sisältää:
˗ selvityksen tasa-arvotilanteesta ja sen osana kartoitus naisten ja miesten teh- tävistä, palkoista ja palkkaeroista;
˗ arvion työpaikan tasa-arvotilanteesta ja tarpeelliseksi arvioidut toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi, sekä
˗ arvion tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden to- teutumisesta ja tuloksista.
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen lisäksi osapuolet pitävät tärkeänä työelämän yh- denvertaisuuden edistämistä ja yhdenvertaisen kohtelun erityistä huomioimista työpaikoilla.
Lain mukaan työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämistä koskevista toimenpiteistä (yhdenvertai- suussuunnitelma). Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan tehdä erillisenä tai osana jotain muuta suunnitelmaa kuten esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa, tasa-arvosuunnitelmaa, kou- lutussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa.
Osapuolet järjestävät tarvittaessa neuvontaa ja koulutusta.
5.4 Paikallinen sopiminen
Liitot edistävät paikallista sopimista järjestämällä yhteistä koulutusta sopimuskauden aikana.
Työehtosopimuksen liitteenä on lista työehtosopimuksen kohdista, joista voidaan paikallisesti sopia toisin.
Luottamusmiehen kanssa käsitellään toimikauden alussa tavoitteet ja koulutustarpeet yrityk- sen toimintaedellytysten, paikallisen sopimisen sekä työpaikan ja työhyvinvoinnin kehittä- miseksi.
Yrityksen tai sen itsenäisen osan joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin voidaan paikallisesti ottaa käyttöön työehtosopimuksen liitteessä 7 esiteltyjä keinoja.
5.5 Työllistymisen edistäminen
Työnantajan irtisanottua toimihenkilön työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla perusteella, on toimihenkilöllä sen työllistymisvapaajärjestelyn lisäksi, josta säädetään julkisesta työvoima- palvelusta annetussa laissa (1295/2002), oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työ- päivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen.
Työnantaja ja luottamusmies pyrkivät irtisanomistilanteissa selvittämään yhteistyössä eri taho- jen kanssa erilaisia tukipalveluita irtisanomisuhan alla oleville. Tukipalveluiden tavoitteena on auttaa parantamaan toimihenkilön työllistymistä.
5.6 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat
Liitot toteavat, että yhteistoimintalain (334/2007) mukaan sen soveltamisalaan kuuluvissa yri- tyksissä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunni- telma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Tulevaisuuden muutostarpeisiin perustuvan koulutussuunnitelman tekeminen ja sen toteutta- minen edistävät joustavuutta, innovatiivisuutta, työurien pidentymistä ja toimihenkilöiden työl- listymistä.
Lainsäädännön vaatimusten mukaisesti tehdyn koulutussuunnitelman toteuttamisesta työnan- taja saa ylimääräisen verovähennyksen. Liitot opastavat jäsenyrityksiä ja luottamushenkilöitä tarvittaessa tulevaisuuden muutostarpeisiin ja verovähennysoikeuteen tähtäävän koulutus- suunnitelman laatimisessa.
Liitot pitävät tärkeänä, että toimihenkilön kehityskeskustelussa tai vastaavassa käydään läpi toimihenkilön yksilölliset koulutustarpeet yrityksen strategisten tavoitteiden suuntaisesti. Kou- lutustarpeisiin voidaan vastata esimerkiksi työhön liittyvällä oppimisella, osallistumalla projek- teihin tai työryhmiin tai opiskelemalla omaehtoisesti ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta tai suorittamalla kokonaan uusi tutkinto. Opiskelun tulee tukea toimihenkilön nykyisiä työteh- täviä tai urakehitystä.
Eläkeikää lähestyttäessä on aiheellista suunnitella jäljellä olevia työvuosia. Kehityskeskuste- luissa tai muussa yhteydessä on syytä käsitellä myös eläkkeelle siirtymistä ja sen ajankohtaa, kertyneen osaamisen siirtämistä nuoremmille työntekijöille sekä mahdollista halua osallistua työelämään eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
5.7 Työn vaarojen ja haittojen arviointi
Työn vaarojen ja haittojen arvioinnista säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002). Työnanta- jan on lain mukaan työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvi- tettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työn- tekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Liitot toteavat, että työturvallisuuslakiin on vuonna 2013 lisätty työajat nimenomaisesti yhtenä seikkana, josta aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työnantajan on selvitettävä ja arvioitava.
Vaarojen ja haittojen poistamisessa hyödynnetään tarvittaessa työterveyshuollon asiantunte- musta.
5.8 Yhteinen ohjeistus epäasiallisen kohtelun ja häirintätilanteiden varalta
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ohjeistuksen 31.12.2020 mennessä epä- asiallisen kohtelun ja häirintätilanteiden varalta. Ohjeistuksessa kiinnitetään huomiota mm.
˗ tilanteiden tunnistamiseen
˗ eri osapuolten vastuisiin epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiksi
˗ menettelytapoihin tilanteiden selvittämiseksi
˗ aihepiiriä sääntelevään lainsäädäntöön
5.9 Selvitys henkilöstön hallintoedustuksen toimivuudesta työpaikoilla
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää 31.5.2021 mennessä henkilöstön hal- lintoedustuksen toimivuutta työpaikoilla.
5.10 Luottamusmiesten toimintaedellytysten parantaminen
Sopijaosapuolet ovat tehneet yhteisen ohjeistuksen, koskien luottamusmiesten toimintaedel- lytysten parantamista paikallisen sopimisen edistämiseksi työpaikalla. Ohje on työehtosopi- muksen liitteenä.
Luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle on lisätty oikeus osallistua sopijapuolien yhtei- seen koulutukseen ilman ansionmenetystä kuten ay-koulutukseen.
5.11 Työaikatyöryhmä
Liittojen välinen työaikatyöryhmä selvittää 31.5.2020 mennessä millaisia tarpeita kemian alan työpaikoilla on järjestää työaikoja työn tuottavuutta ja työhyvinvointia vastaavaksi ja kerää hy- viä käytäntöjä alalta. Selvityksen perusteella työryhmä edistää järjestämällä webinaarikoulu- tuksen syksyllä 2020 jo käytössä olevista työaikamalleista, kuten porrastetusta työajasta, ja kehittää tarvittaessa uusia malleja.
Liitot selvittävät kokemuksia uuden 10-tuntisen työaikamääräyksen soveltamisesta. Tätä var- ten liitot toimittavat kyselylomakkeen työpaikoille. Saatujen kokemusten perusteella liitot ar- vioivat määräyksen kehittämistarpeita 30.10.2021 mennessä.
5.12 Irtisanomissuojasopimus III Erinäisiä määräyksiä, 19 § Yhteistoimintalain mukai- sen neuvotteluajan laskenta
Lisätty uusi 19 §, jonka perusteella yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluesityksen antamisen 5 päivän aika sisältyy 14 päivän ja 6 viikon neuvotteluaikaan. Pykäläviittaukset yhteistoiminta- lakiin ovat ainoastaan informatiivisia.
5.13 Rinnakkaissopimukset
Osapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei tämän sopimuksen soveltamispiirissä tehdä rinnakkaissopimuksia.
5.14 Viittausmääräykset
Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia.
5.15 Liite: Etätyö
Sopijapuolet kannustavat työpaikkoja nykyaikaisten, tuottavuutta ja työhyvinvointia edistävien työntekomahdollisuuksien käyttämiseen. Tässä tarkoituksessa sopijapuolet kiinnittävät työ- paikkojen huomiota kysymyksiin, jotka on hyvä huomioida etätyötä tehtäessä.
Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovitun varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa. Etätyötä ei kuitenkaan ole työ, jota pääsääntöisesti teh- dään sovitun työpaikan ulkopuolella.
Etätyöhön sovelletaan pääsääntöisesti tavanomaisia työelämän pelisääntöjä. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin työpaikalla tehdyssä työssä. Työntekijällä on etätöissä sama työsopimuslain, työehtosopimuksen ja sosiaalivakuutuksen suoja, kuin tavanomaisella työpaikalla työskennellessään. Tapaturmavakuutus on voimassa myös etätyössä, mutta sen tarkempi soveltaminen työpaikan ulkopuolella tapahtuvaan työhön määräytyy työtapaturma- ja ammattitautilain 5 luvun mukaisesti. Työsuojelun osalta on huomioitava, että työnantajalla ei yleensä ole mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikan ulkopuoliseen työympäristöön, mutta työtur- vallisuuslain mukainen työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite ulottuu kaikkeen työntekoon.
Etätyöstä teettämisessä on huomioitava myös työntekijöiden tasapuolinen kohtelu, ellei työ- tehtävistä muuta johdu.
Etätyön tekeminen voi perustua yrityksen etätyöohjeeseen, erityisiin etätyösopimuksiin tai esi- miehen ja työntekijän väliseen tapauskohtaiseen sopimiseen. Mikäli etätyön tekeminen on säännönmukaista ja toistuu viikosta toiseen, suosittelevat osapuolet sopimaan seuraavista etätyön keskeisistä kysymyksistä:
˗ Etätyön määrä, järjestelyn kesto ja päättyminen
˗ Etätyössä tehtävät työt
˗ Etätöissä tehdystä työstä raportoiminen
˗ Aika, jolloin työntekijän on oltava tavoitettavissa
˗ Yhteydenpito työpaikalle
˗ Työvälineiden ja -tarvikkeiden hankinta- ja ylläpitovastuut
6. Sopimuksen voimassaolo ja sopimuskauden päättyminen
Työehtosopimus on voimassa 31.12.2021 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
7. Pöytäkirjan tarkastaminen
Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin. Pöytäkir- jaa on laadittu kolme samasanaista kappaletta, yksi kullekin osapuolelle.
Helsingissä 24.2.2020
KEMIANTEOLLISUUS KT RY
Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUUS RY
Xxxx Xxxxxxxxx
AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Xxxx Xxxxxxx
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN JA KULTASEPPÄTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJA- JA SIVELLINALAN TOIMIHENKILÖSOPIMUS 5.2.2020 - 31.12.2021
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Kemianteollisuus ry:n jalometalli-, harja- ja sivellinalojen sekä muiden alojen ja Kenkä- ja Nahkateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat toi- mihenkilötehtävissä työskentelevät henkilöt.
Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, hen- kilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.
Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. tuotantoon, tutkimus- ja tuotekehitykseen, suun- nitteluun, logistiikkaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, markkinointiin, tietotek- niikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoihin, kuljetuksiin, vientiin ja tuontiin liittyvät toimi- henkilötehtävät.
Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tä- män sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopi- muksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Esimiesasema ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä.
Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa eikä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Tällaisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka erityisasiantuntemuksensa ja itsenäisen asemansa puolesta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopimuksen ulkopuolelle jääviin henkilöihin.
Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän työehto- sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.
Pöytäkirjamerkintä
Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Työnantajain Yleinen Ryhmä ry:n ja Tek- nisten Liitto TL ry:n sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n välillä 19.12.1997 sekä Kenkä- ja Nahkateollisuus ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n välillä 19.12.1997 allekirjoitettujen työehtoso- pimusten 1 §:n mukaisesti.
Työehtosopimuksen soveltamisalaan liittyvät tulkinnat ratkaistaan neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti ja ellei tulkinnoista ole päästy yksimielisyyteen, ratkaistaan ne osapuolia sitovasti liittojen välisessä ratkaisulautakunnassa, jossa on yksi Ammattiliitto Pro ry:n ni- meämä edustaja ja yksi Kenkä- ja Nahkateollisuus ry:n/Kemianteollisuus ry:n nimeämä edustaja sekä osapuolten valitsema puheenjohtaja. Liitot tiedottavat syntyneistä ratkai- suista jäsenistöään.
2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet
1. Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö.
2. Järjestäytymisvapaus
Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.
3. Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen
Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopi- mukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain ky- seisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin sopijapuolten laa- timassa toimintaohjeessa on ohjeistettu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuh- teen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
4. Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus
Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuu- vakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluk- sessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvaus- ten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 140,94 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456,38 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228,19 euroa.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen si- ten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
5. Yleiset velvollisuudet
Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.
Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedot- taa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Toimihenkilön alaisia koske- vista ratkaisuista työnantajan tulee tiedottaa viimeistään silloin, kun näistä tiedotetaan alaisille.
Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mah- dollisiin järjestyssääntöihin.
Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.
3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen
Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja nou- datetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.
Toimihenkilö saatetaan siirtää toiseen tehtävään siten, että hänen toimihenkilöasemansa säi- lyy. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa.
4 § Yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluajan laskenta
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimin- talain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehto- sopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vas- taavat kohdat.
Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tietojen poh- jalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
TYÖSUHDETURVA
5 § Irtisanomisajat
Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava
˗ 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden,
˗ 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta,
˗ 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta,
˗ 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta,
˗ 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisa- noessaan työsopimuksen noudatettava
˗ 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta,
˗ 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.
Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5. - 30.9.) aikana irtisa- nomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosi- loman.
Pöytäkirjamerkintä
Toimihenkilön saadessa tämän sopimuksen mukaista sairausajan palkkaa, kat- sotaan irtisanominen toimitetuksi viimeistä palkallista sairauslomapäivää seuraa- vana päivänä. Tämä sääntö ei kuitenkaan ole voimassa silloin, jos yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnan lopettamisen takia tai jos toi- mihenkilö siirtyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.
6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen
Työsopimuksen irtisanomisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai toi- mihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seit- semäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähe- tettyyn ilmoitukseen perustuva työsopimuksen irtisanominen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.
7 § Lomautusilmoitusajat
Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava tässä pykälässä mainittuja ilmoitusaikoja ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Ellei lomautusilmoitusajoista ole sovittu toi- sin paikallisesti luottamusmiehen kanssa ovat lomautusta koskevat ilmoitusajat seuraavat:
˗ 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 1 vuotta; ja
˗ 1 kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 1 vuotta.
Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.
Poikkeukselliset lomautustilanteet Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen pe- ruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.
Lomautuksen siirtäminen
Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain kerran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn teke- misen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
8 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen
Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen tai lo- mauttamisen kohdistumista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenkilöiden ammatti- taitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota sii- hen, että ketään ei syrjitä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella.
PALKKAUS
9 § Palkka
Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta ilmoitettuna, kiinteänä palkanmaksupäivänä.
Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta pal- kanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtai- sesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuo- lista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikali- sää. Palkkausjärjestelmä on tämän sopimuksen liitteenä.
Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee puolen vuoden työsuhteen jälkeen olla vähintään 3 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokkapalkasta.
Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa sekä luontoisedut mutta ei palvelusaikalisää, vuorotyölisiä eikä sunnuntaityökoro- tuksia, elleivät sopimuksen allekirjoittajaliitot ole muuta sopineet.
Liitot noudattavat keskusjärjestöjen suosittelemaa koululaisille tarkoitettua 'Tutustu työelä- mään ja tienaa' - ohjelmaa keskusjärjestöjen suositusten ja Taloudellisen Tiedotustoimiston ohjeiden mukaisesti
10 § Vaativuusluokkapalkat
Vaativuusluokat (TVL) ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) ovat pisterajojen mu- kaan seuraavat:
1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
TVL | PISTEET | VLP | ||
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 | 265 - 284 | 1715 | ||
285 - 309 | 1835 | |||
310 - 334 | 1976 | |||
335 - 359 | 2129 | |||
360 - 384 | 2312 | |||
385 - 409 | 2515 | |||
410 - 434 | 2746 | |||
435 - 469 | 3001 | |||
470 - 494 495 - 520 | 3289 3597 | |||
1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
TVL | PISTEET | VLP | ||
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 | 265 - 284 | 1749 | ||
285 - 309 | 1872 | |||
310 - 334 | 2016 | |||
335 - 359 | 2172 | |||
360 - 384 | 2358 | |||
385 - 409 | 2565 | |||
410 - 434 | 2801 | |||
435 - 469 | 3061 | |||
470 - 494 495 - 520 | 3355 3669 | |||
11 § Palvelusaikalisä
Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää.
1.2.2018 lukien ovat seuraavat
Työsuhteen kesto | Euro/kk |
5 - 9 vuotta | 36 |
10 - 14 vuotta | 47 |
15 - 19 vuotta | 58 |
20 - 24 vuotta | 68 |
25 tai enemmän | 80 |
Palvelusaikalisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Nykyiseen työsuh- teeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yri- tyksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhtey- dessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan las- ketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa.
Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, vuorotyölisiä, yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausi- palkkaa.
12 § Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjak- soin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.
Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää seuraavasti:
1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
Iltavuorossa 222 senttiä tunnilta Yövuorossa 402 senttiä tunnilta
Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyö- lisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.
Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18
- 22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22 - 06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.
Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan sään- nöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.
Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tu- lee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja senttimääriä pe- rusteena käyttäen.
Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.
Paikallisesti voidaan sopia luottamusmiehen kanssa vuorolisien ja säännöllisen työajan ilta- ja yötyölisien ansainta-ajankohdista toisin.
13 § Osa-ajan palkka
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 18 §:ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.
Soveltamisohje
Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajan- kohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa, tai kun toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa. Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti:
poissaolopäivä/-tunti
˗ lasketaan kuukauteen sisältyneet työvuoroluettelon mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit
˗ kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka
˗ poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka
Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäi- vien tai työtuntien mukaan:
KUUKAUSITYÖAIKA VUONNA 2019
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
tammikuu | 22 | 165,0 | 170 |
helmikuu | 20 | 150,0 | 160 |
maaliskuu | 21 | 157,5 | 168 |
huhtikuu | 20 | 150,0 | 160 |
toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
kesäkuu | 19 | 142,5 | 152 |
heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
elokuu | 22 | 165,0 | 170 |
syyskuu | 21 | 157,5 | 168 |
lokakuu | 23 | 172,5 | 184 |
marraskuu | 21 | 157,5 | 168 |
joulukuu | 19 | 142,5 | 152 |
(sisältää itsenäisyyspäivän)
KUUKAUSITYÖAIKA VUONNA 2020
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
helmikuu | 20 | 150,0 | 160 |
maaliskuu | 22 | 165,0 | 176 |
huhtikuu | 20 | 150,0 | 160 |
toukokuu | 19 | 142,5 | 152 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
elokuu | 21 | 157,5 | 168 |
syyskuu | 22 | 165,0 | 176 |
lokakuu | 22 | 165,0 | 176 |
marraskuu | 21 | 157,5 | 168 |
joulukuu | 21 | 157,5 | 168 |
(sisältää itsenäisyyspäivän)
KUUKAUSITYÖAIKA VUONNA 2021
työpäiviä
tammikuu 19
helmikuu 20
maaliskuu 23
huhtikuu 20
toukokuu 20
kesäkuu 21
heinäkuu 22
elokuu 22
syyskuu 22
lokakuu 21
marraskuu 22
joulukuu 22
37,5 t
142,5
150,0
172,5
150,0
150,0
157,5
165,0
165,0
165,0
157,5
165,0
165,0
40,0 t
152
160
184
160
160
168
176
176
176
168
176
176
(sisältää itsenäisyyspäivän)
KUUKAUSITYÖAIKA VUONNA 2022
työpäiviä
tammikuu 20
helmikuu 20
maaliskuu 23
huhtikuu 19
toukokuu 21
kesäkuu 21
heinäkuu 21
elokuu 23
syyskuu 22
lokakuu 21
marraskuu 22
joulukuu 21
37,5 t
150,0
150,0
172,5
142,5
157,5
157,5
157,5
172,5
165,0
157,5
165,0
157,5
40,0 t
160
160
184
152
168
168
168
184
176
168
176
168
(sisältää itsenäisyyspäivän)
Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laske- minen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toi- nen vapaapäivä on lauantai.
TYÖAIKA
14 § Säännöllinen työaika Yleiset määräykset
1. Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.
Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia vii- kossa.
2. Kymmenen tunnin työaika
Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen tilanteen vuoksi työn- antaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää tilapäisesti muiden kuin vuoro- työntekijöiden vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tuntiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennettyä työ- aikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tun- nit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työssäolon ja työehtosopimusmääräysten mukai- sesti. Paikallisesti sopien työaikamuutos voidaan tehdä ilman ilmoitusaikaa.
10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä toimihenkilöllä enintään kuutena työviikkona ka- lenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona.
Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaisista työ- aikamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. tervey- delliset syyt, lasten tai omaisten hoito).
Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnan- taja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuolet sopivat vapaan ajankohdasta 4 ka- lenteriviikon kuluessa työn tekemisestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, toi- mihenkilöllä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitusaikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Toimihenkilön ilmoittamaa va- paata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityksen tuotannollinen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa.
Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pidetty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seuraavan palkan- maksun yhteydessä.
3. Työajan enimmäismäärä
Työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.
4. Jaksotyö
Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7§:ssä mainituissa töissä. Paikallinen sopimus tulee toimittaa tiedoksi liitoille.
5. Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon
Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B- vaihtoehtojen mukaisesti:
A-vaihtoehto:
˗ Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 pro- senttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia.
˗ 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 40-tuntista työviikkoa kos- kevaa työajan lyhentämissopimusta.
B-vaihtoehto:
˗ Xxxxxxxxxxxxx tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan vapaata 100 tuntia.
˗ Vapaan antamisessa noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämisso- pimuksen periaatteita. B.1.-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhentämissopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä.
˗ Edellä B.1.-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapy- hät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä jou- lun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.
˗ 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita.
˗ Työvuoroluettelo laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita.
˗ Xxxxxx toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työsuhteen päät- tymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä katkennut ennen sa- notun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työvuoroluettelon mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Tällöinkin otetaan huomioon mahdollinen kohdassa B 1 mai- nittu suhteellinen vähennys.
6. Työajan lyhennys
Yksi- ja kaksivuorotyön, keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentä- mismääräykset ovat liitteissä 1-4.
7. Työviikko ja työvuorokausi
Työviikko vaihtuu maanantain ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuorokausi työviikon al- kamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikallisesti toisin sovita.
8. Xxxxxxx ja porrastettu työaika
Liukuvaan ja porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. Liuku- vassa työajassa voidaan sopia vuorokautinen liukuma-aika enintään neljään tuntiin ja sään- nöllisen työajan ylitysten enimmäiskertymä enintään 80 tuntiin.
Liukuvaan ja porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. Liuku- vassa työajassa voidaan sopia vuorokautinen liukuma-aika enintään neljään tuntiin ja sään- nöllisen työajan ylitysten enimmäiskertymä enintään 80 tuntiin. Liukuvan työajan enimmäis- määrän seurantajaksona voidaan käyttää kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan seurantajaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.
9. Joustotyöaika
Joustotyöajasta sovittaessa otetaan huomioon, että joustotyön aikana tehty työaika tasataan työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotokohtaiseen vuotuiseen työaikaan. Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa. Joustotyön ajalta ei makseta työaikaan liittyviä korvauksia siltä osin, kun toimihenkilö saa päättää työajan sijoittelusta ja työskentelypaikasta.
10. Työaikapankki
Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava järjestelmä, jolloin toimihenkilölle ja työnantajalle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa järjestelmän käyt- töönoton yhteydessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Työn ja vapaa-ajan onnistunut yhteen- sovittaminen lisää työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja tuottavuutta.
Työaikapankin tehtävänä on vastata työmäärän vaihteluihin, tukea tätä kautta yrityksen tuot- tavuutta ja kilpailukykyä sekä vastata yksilöllisiin tarpeisiin eri elämäntilanteissa.
Järjestelmän käyttöönotto
Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.
Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet asettavat tavoitteet muun muassa tuottavuuden, kilpailukyvyn, työturvallisuuden ja työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon otta- miseen työaikapankille.
Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:
˗ liukuvan työajan kertymää
˗ keskimääräistä säännöllistä päivä- tai viikkotyöaikaa
˗ työajanlyhennysvapaita tai kolmivuorotyön vapaita
˗ vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia
˗ vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästövapaata vapaaksi so- vittua lomarahaa
˗ 58 vuotta täyttäneen työntekijän mahdollisuudesta vaihtaa rahanarvoisia etuuksia vaihdettuna vastaavaksi vapaaksi
Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat
˗ keitä sopimus koskee
˗ miten järjestelmään liitytään ja miten siitä erotaan
˗ mitä ja millaisin ehdoin vapaita voidaan säästää ja milloin niitä ei voida pitää
˗ vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät
˗ milloin ja missä tilanteissa vapaita voidaan pitää
˗ miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi
˗ menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa
˗ miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja
˗ minkä periaatteiden mukaisesti ja missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, vapaa voidaan muuttaa rahaksi
˗ kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken
˗ sovittaessa 58 vuotta täyttäneen työntekijän mahdollisuudesta vaihtaa rahanarvoi- sia etuuksia vastaavaksi vapaaksi tulisi samalla sopia siitä, onko näissä tilanteissa tarpeen nostaa vapaiden säästämisen enimmäismäärää.
Järjestelmään siirretyt vapaat
Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimer- kiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.
Toimihenkilölle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Tässä yhteydessä toimihenkilö ja työnantaja laativat suunnitelman kertyneiden vapaiden antamisajankohdista. Ellei sopimukseen vapaiden antamisajankohdasta päästä, on toimihenkilöllä oikeus sijoittaa kahden kuukauden ilmoitusajalla enintään 30 % pankin tunneista, ellei ilmoitusajasta sovita paikallisesti toisin. Työnantaja voi siirtää vapaan ajankohtaa painavasta tuotannollisesta tai töiden järjestelyllisestä syystä yhden kerran kalenterivuodessa.
Jos toimihenkilön työkyvyttömyys alkaa ennen työaikapankkivapaata, voi hän korkeintaan ker- ran kalenterivuodessa pyytää siirtämään kolmea päivää tai sitä pidempää pankkivapaata myö- hemmin pidettäväksi.
Liitot ovat yhtä mieltä
˗ ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen
˗ periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidet- tävä ennen lomautukseen turvautumista.
Palkanmaksu järjestelmissä
Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vä- hennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat makse- taan rahana.
Järjestelmän toimivuuden seuranta
Työnantaja ja henkilöstön edustaja arvioivat järjestelmän toimivuutta säännöllisesti sille käyt- töönoton yhteydessä asetettujen tavoitteiden perusteella ja työsuojelullisista näkökohdista.
Henkilöstön edustajalle annetaan vuosittain koontiyhteenveto pankkiin kertyneistä ja käyte- tyistä vapaista.
15 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
1. Työnjohto-oikeuteen perustuen
Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumis- suunnitelman laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika ta- soittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa:
˗ päivätyössä 6 viikon pituisena ajanjaksona yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaa- tiessa
˗ keskeytyvässä kaksivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona
˗ keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona
˗ säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia.
Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.
2. Paikallisesti sopien
Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtoso- pimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikko- levon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.
Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa pidentää enintään neljällä tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia. Työajan tulee tällöin enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin kahdeksaan tuntiin vuo- rokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.
Säännöllinen viikoittainen ja vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopia edellä maini- tuista enimmäismääristä poiketen. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Yksittäisellä toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perus- työaikaan. Tällöin hänen tulee ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään kolme päivää ennen, ellei paikallisesti toisin sovita.
Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken tasoittumis- jakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alitta- vat tunnit peruspalkan mukaan.
Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.
16 § Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen
Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, jos se on työn laatuun nähden mahdollista. Työvuo- roluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruo- kailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.
Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumissuunnitelmaan tulevista pysyvistä muutoksista on il- moitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja vii- meistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimi- henkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luotta- musmiehen kanssa etukäteen.
Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumissuunnitelmaan tulevista tilapäisistä poikkeuksista il- moitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmea päivää ennen, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnal- lista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.
Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.
17 § Lisätyö
Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella teh- dään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työajan enim- mäismääriä.
Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla ta- valla kuin ylityökorvausta laskettaessa.
Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, mak- setaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä, ellei yrityksessä tai toimi- paikassa ole toisin sovittu. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa. Lisätyö ei ole ylityötä.
Lisätyökorvaus voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan va- paaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaan ajankohdasta sovi- taan toimihenkilön kanssa.
18 § Ylityö
1. Ylityön käsite ja ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso
Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työajan tasoittumisjärjestel- män mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keski- määrin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Jos toimihenkilö tietyistä syistä ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tun- timäärää ja hän joutuu tulemaan työhön työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, korva- taan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Mainitut syyt ovat
˗ sairaus,
˗ tapaturma,
˗ vuosiloma,
˗ työnantajan määräyksestä suoritettu matka,
˗ taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtunut lomautus,
˗ 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitäminen, tai
˗ työnantajan järjestämään tai sopijapuolten välisen yhteistoimintasopimuksen tarkoitta- maan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistuminen,
˗ reservin harjoitukset,
˗ kokonaisena päivänä pidetty xxxxxxxxxxxx, tai
˗ työaikapankkivapaa
Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, kat- sotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katso- taan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta. Ylityön enimmäismäärän tarkas- telujaksona voidaan käyttää kalenterivuotta 31.12.2020 saakka.
2. Ylityökorvaukset
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seu- raavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdek- salta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä makse- taan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla koro- tettu palkka.
Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Va- paa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.
3. Ylityöjakajat ja peruspalkka
Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40
tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 viikossa. Jos säännölli- nen työaika on jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosi- asiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155 ja keskeytymättömän kolmivuoro- työn osalta lukua 149.
Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon palvelusaikalisä mah- dollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka, tuotantopalkkiot sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.
4. Ruokailumahdollisuus
Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
5. Aloittamis- ja lopettamistyöt
Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava kor- vaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten ko. työt kussakin tapauk- sessa korvataan.
Esimerkki ylityön laskennasta
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
8 | 8 | 8 | 10 | 8 | 1,5 | 10 |
lasketaan viikon kaikki
suoritetut työtunnit yhteen 53,5 tuntia
edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia
49,5 tuntia
jäännöksestä vähennetään ao.
työvuoroluettelon säännöllinen työaika 40,0 tuntia viikkoylityötä 9,5 tuntia
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka (torstai). Kuitenkin jos vii- koittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.
Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensim- mäistä tuntia ovat 50 prosentilla ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia 100 prosentilla korotettuna. Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksin- kertainen peruspalkka kaikilta 10 tunnilta.
Lisäksi on myöhemmin annettava viikoittainen vapaa-aika tai maksettava korvaus viikoittai- sesta vapaa-ajasta niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu jäljempänä 26 §:ssä. Lisä- työn korvaamisesta ks. sopimuksen 17 §. Arkipyhäviikkojen työajan osalta ks. 21 §. Aattopäi- vinä tehdyn ylityön osalta ks. sopimuksen 18 §.
19 § Vapaapäivät
Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä on paikallisesti sovittavissa. Ellei muuta sovita, toi- nen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä (lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai) tai vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.
Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jak- soon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viik- kotyöaikaan. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitet- tava vähintään viikkoa etukäteen.
20 § Arkipyhäviikot
Arkipyhäviikolla on lauantain ja arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.
Vapaapäiviä ovat kuitenkin uudenvuodenpäivän viikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsi- äislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäivän viikon lauantai, helatorstaiviikon lau- antai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai.
Näinä päivinä työskentely korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai kor- vaamalla rahana kuten ylityö. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulee selvittää etukäteen.
21 § Arkipyhäviikkojen työaika
Vuonna 2019 Viikon numero | Xxxxxx | Xxxxxxxxx |
1 16 17 18 22 25 49 52 | uudenvuoden-/loppiaisviikko pääsiäisviikko pääsiäisen jälkeinen viikko vappuviikko helatorstaiviikko juhannusviikko itsenäisyyspäivän viikko jouluviikko | 4 4 4 4 4 4 4 2 |
Vuonna 2020 Viikon numero | Xxxxxx | Xxxxxxxxx |
1 2 15 16 18 21 25 49 52 53 | uudenvuoden viikko loppiaisviikko pääsiäisviikko pääsiäisen jälkeinen viikko vappuviikko helatorstaiviikko juhannusviikko itsenäisyyspäivän viikko jouluviikko uudenvuoden viikko | 4 4 4 4 4 4 4 5 3 4 |
4
4
4
5
4
4
4
5
4
uudenvuoden-/loppiaisviikko pääsiäisviikko
pääsiäisen jälkeinen viikko vappuviikko helatorstaiviikko juhannusviikko itsenäisyyspäivän viikko jouluviikko
jouluviikko
1
Työpäivät
Viikko
Vuonna 2022
Viikon numero
uudenvuoden-/loppiaisviikko pääsiäisviikko
pääsiäisen jälkeinen viikko vappuviikko helatorstaiviikko juhannusviikko itsenäisyyspäivän viikko jouluviikko
jouluviikko
Työpäivät
Viikko
Vuonna 2021
Viikon numero
13
16
17
19
25
49
51
52
1 4
4
4
5
4
4
4
4
5
15
16
17
21
25
49
51
52
Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvat- tava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjärjestelmä.
22 § Sunnuntaityö
Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sun- nuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisäksi korvaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan
Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukau- sikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenki- lön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa työn tekemi- sestä.
23 § Joustovapaa
Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan korotuksen tai ko. ajalta maksettavan koko palkan, työajan lyhentämisvapaiden sekä lomarahan vaihtamisesta jousto- vapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain säästövapaamääräys- ten mukaisesti. Xxxxxxxxxxxx ajankohdasta on sovittava. Xxxxxxxxxxxx osalta ei makseta lo- marahaa.
24 § Päivittäinen lepoaika
Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ai- nakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin lyhentää puo- leen tuntiin asti, jos siitä on paikallisesti sovittu. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta.
Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.
Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.
Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.
25 § Vuorokausilepo
Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähin- tään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää ja toimihenkilö siihen suostuu, työnantaja ja luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausi- levon lyhentämisestä. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työaikamuodossa, jolloin toimihenkilö saa päättää työhöntulonsa ja lähtönsä ajankohdista. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi katsotaan tarpeelliseksi, voi- daan paikallisesti sopia vuorokausilevon lyhentämisestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.
Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia.
Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan yllä mainitusta poiketa ti- lapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan. Poik- keustapaukset ovat seuraavat:
˗ kun toimihenkilön työvuoro muuttuu,
˗ jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,
˗ jos työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisis- taan,
˗ kausiluontoisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun tasaamiseksi,
˗ tapaturman ja tapaturmavaaran yhteydessä,
˗ turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöi- den suojelemiseksi,
˗ työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi,
˗ sekä kun toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä, voidaan 1. kohdan säännöksestä poiketa.
Jos vuorokausilepoa on lyhennetty edellä mainitun perusteella, lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat le- poajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa.
26 § Viikoittainen vapaa-aika
Toimihenkilölle on mikäli mahdollista sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Kuitenkin mainitun pituinen viikoittainen vapaa-aika voidaan antaa muunakin aikana viikosta, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti, työhön sunnuntaina yrityksessä suoritetta- van työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.
Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikoittainen vapaa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kerrallaan.
Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.
Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista säännöksistä voidaan poiketa, kun
˗ toimihenkilön säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia,
˗ toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,
˗ työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista tai
˗ toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön, hänen viikoittaisena vapaa-aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus
Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään kolmen kuukau- den kuluessa työn tekemisestä.
Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös kokonaisuudessaan rahana siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta perus- palkka 100 prosentilla korotettuna sekä tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityö- korotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.
Viikkolepopäiväksi katsotaan, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä sekä keskeyty- vässä vuorotyössä ja työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä.
Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työajan tasoittumisjärjestel- män mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.
27 § Varallaolo ja puhelinohjeet
1. Asuntovarallaolo
Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, mak- setaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varal- laolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin.
Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi, eikä varallaolo muodostu koskaan ylityöksi. Pyhä- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta ei makseta korotuksia eikä kello 18 jäl- keen tapahtuvasta varallaolosta ilta- ja yötyölisiä.
Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa sopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia.
2. Vapaamuotoinen varallaolo
Xxxxxxx erikseen sovitaan, että toimihenkilö muutoin on velvollinen olemaan vapaa-aikanaan tavoitettavissa joko hakulaitteen tai käsipuhelimen kautta siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai eril- lisenä lisänä. Paikallisesti voidaan sopia vapaamuotoisen varallaolon korvaamisesta toisinkin. Korvaussummasta sovittaessa voidaan ottaa huomioon kutsun perusteella tehtävän työn si- joittuminen ilta-aikaan kello 18-22 tai yöaikaan kello 22-06.
Soveltamisohje
Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.
Jos kyse on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.
3. Puhelinohjeet
Jos toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa va- paa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse tai muulla tavoin erityisiä toimin- taohjeita tai - määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä.
28 § Hälytysluontoinen työ
Hälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella ja poistuttuaan työpaikalta.
Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:
˗ kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan säännöllisenä työaikana klo 16.00 men- nessä tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja
˗ kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.
Jos toimihenkilö kutsutaan työhön siten, ettei hänellä ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneu- voa, hänelle maksetaan matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.
Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan yhden tunnin palkka. Kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana annetun kutsun perusteella suorite- tusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa. Sopimuksen 27 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
MATKUSTAMINEN JA KOULUTUS
29 § Matkakorvaukset
1. Matkustamisvelvollisuus ja korvaukset
Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritet- tava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustan- nuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.
Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä, jos matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat. Mat- kasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
2. Matkan alkaminen ja päättyminen
Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai jos erikseen sovi- taan, kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista. Matka katsotaan päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen tai säännöllisen työajan päätyttyä suoraan kotiin. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.
3. Kotimaan matkakustannukset ja päivärahat
Xxxxxx | Xxxxxxxxx |
Kokopäiväraha | Yli 10 tunnin matka |
Kokopäiväraha | Viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tuntia |
Osapäiväraha | Yli 6 tunnin matka |
Osapäiväraha | Xxxxxxxxx täysi matkavuorokausi ylittyy yli 2 tuntia |
Kokopäivärahan puolikas | Kaksi ilmaista ateriaa |
Osapäivärahan puolikas | Yksi ilmainen ateria |
Ruokaraha
Xxxxxxx toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipai- kassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle ruokaraha voimassaolevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Näissä ta- pauksissa ei makseta päivärahaa.
Ajokilometrikorvaus
Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvausta voimassa olevan verohallituk- sen päätöksen mukaisesti.
Yöpymiskustannusten korvaaminen
Mikäli työntekijälle ei ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, korvaa työnantaja työkomen- nuksen aikaisena majoittumiskorvauksena ensisijaisesti majoitusliikkeen antaman tositteen mukaisen määrän ja toissijaisesti muuhun luotettavaan selvitykseen perustuvan määrän tai kulloinkin voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaisen majoittumiskorvauksen mää- rän.
Yömatkarahaa ei makseta tapauksissa, joissa vapaa majoitus on järjestetty työnantajan toi- mesta.
Soveltamisohje
Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko puolipäivärahasääntöä vai ruo- karahasääntöä:
Eräitä esimerkkejä:
1. Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työpaikastaan linja-autolla kau- pungin keskustassa työasioissa. Paluumatkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin vi- rastossa. Lähtö tapahtuu kello 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä kello 13
- korvauksena maksetaan ateriakorvaus (yksi ruokailu).
2. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä kello 11 ja palaa takaisin työhön kello 16
- korvauksena maksetaan osapäiväraha puolitettuna (yksi ruokailu).
3. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä kello 11 ja palaa työhön/kotiin kello 18.30
- korvauksena maksetaan kokopäiväraha puolitettuna (kaksi ruokailua).
4. Toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun kello 08 ja palaa kello 15
- korvauksena maksetaan osapäiväraha.
5. Varkaus Kuopio Varkaus kello 07 - 19, korvauksena maksetaan kokopäiväraha.
4. Ulkomaan matkakustannukset ja päivärahat
Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulkomaan päivärahaa kulloin- kin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi verohallituksen päätöksessä mainittuihin enimmäismääriin saakka.
Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuoro- kauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta. Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.
Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.
Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia devalvaation, revalvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kesken tästä mahdollisesti aiheutuvista muutok- sista päivärahoihin ja hotellikorvauksiin.
5. Työkomennukset
Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paik- kakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.
Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.
6. Työvuoroluettelon edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu
Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuk- sen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työvuoroluettelon edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
7. Matka-ajan korvaus
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa- aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.
Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuu- kausikorvauksesta.
Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21 - 07 väliseltä ajalta mak- seta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.
Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi ote- taan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työvuoroluettelon mukaisen vuorokauti- sen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinai- siksi työtunneiksi.
Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toi- mihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.
Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tässä momen- tissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksetta- vasta erillisestä korvauksesta.
8. Matkustussääntö
Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkustus- säännöllä voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen kor- vaaminen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.
30 § Koulutus- ja kehittämistilaisuudet
Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suoritta- misen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto-, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulu- tusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoit- tamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun sään- nöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.
Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämisti- laisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.
Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yhteistoimintasopimuksen määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuolella, matka- kustannusten korvaamisessa sovelletaan 29 §:n määräyksiä.
SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
31 § Palkka sairauden tai äitiysvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen
1. Palkanmaksuvelvollisuus
Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työ- kyvyttömyyttään tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällä tai muulla törke- ällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luon- toisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansain- nut seuraavasti:
Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti | Palkka |
1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 vuotta tai kauemmin | 4 viikolta 5 viikolta 3 kuukaudelta |
Mikäli työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti enintään yhden kuukauden, maksetaan sairaus- ajan palkkana 50 % palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaisesti.
Tässä yhteydessä tarkoitetaan kuukaudella 30 päivän pituista ajanjaksoa (juridinen kuukausi), vastaavasti neljällä viikolla 28 päivän, viidellä viikolla 35 päivän ja kolmella kuukaudella 90 päivän pituista ajanjaksoa.
Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sai- rautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.
Korvaava työ
Korvaavalla työllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilö tekee ollessaan tapaturman tai sairau- den vuoksi työkyvytön työsopimuksensa mukaisiin tai vakiintuneisiin työtehtäviinsä. Korvaa- van työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön normaa- leja työtehtäviä vastaavia. Erikseen voidaan sopia korvaavasta työstä muussa tehtävässä tai koulutuksesta.
Xxxxxxxx työ on vapaaehtoista ja perustuu työterveyslääkärin arvioon työntekijän työkyvystä sekä työntekijän ja työnantajan väliseen korvaavaa työtä koskevaan sopimukseen. Korvaava työ ei saa vaarantaa toimihenkilön paranemista. Korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liit- tyvät periaatteet tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä ennen niiden käyttöönottoa.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen yhteisessä Korvaava työ kemian aloilla -oppaassa käsitellään korvaavan työn käyttöä yrityksissä. Liitot opastavat ja kouluttavat tarvittaessa yrityksiä korvaavan työn käyttöön.
2. Saman sairauden uusiutuminen
Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kulu- essa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palk- kaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjak- soon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjak- solta.
Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson ai- kana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 19 §:n 2. momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, ta- pahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.
3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
Toimihenkilöllä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairauden aiheuttamasta työ- kyvyttömyydestä ja sen arvioidusta päättymisestä.
Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväk- synyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lää- kärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.
4. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa
Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.
Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kou- luikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kol- men kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa. Isyysvapaan ajalta ei makseta palkkaa.
Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.
Työnantajan tulee tarjota perhevapaan jälkeen työhön palaavalle toimihenkilölle, hänen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee työnantajan tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä.
Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen äitiys- ja van- hempainvapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.
Isyysvapaan palkka
Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen maksetaan toimihenkilölle säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen yhdeltä kuuden (6) arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
5. Vähennysoikeus
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn pal- kan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopi- muksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähen- nysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaa- ehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, joka toimihenki- lön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
6. Vapaaehtoinen yhteydenpito perhevapaan aikana
Osapuolet suosittelevat, että ennen toimihenkilön perhevapaalle jäämistä toimihenkilö ja työn- antaja keskustelevat vapaaehtoisesta ja vapaamuotoisesta yhteydenpidosta perhevapaan ai- kana. Keskustelussa voidaan pohtia esimerkiksi työpaikan ajankohtaisista asioista tiedotta- mista perhevapaan aikana sekä keinoja sujuvoittaa ja tehostaa toimihenkilön paluuta tehtä- viinsä perhevapaan päätyttyä.
32 § Lääkärintarkastukset
1. Lakisääteiset terveystarkastukset
Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä siltä ajalta, jonka hän menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä mat- koissa.
2. Muut lääkärintarkastukset
Kuukausipalkkaa ei vähennetä
˗ sairastumis- tai tapaturmatapauksessa, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärin- tarkastukseen
˗ muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saa- tavissa kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksessa viikon) kuluessa työajan ulkopuo- lella.
Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimuk- set. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittä- miseksi suoritettu lääkärintarkastus ja valtioneuvoston asetuksen mukaiset syöpäseulonnat.
Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Toimihenkilön on esitet- tävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolelta.
Jos toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionme- netyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.
3. Laskenta
Tarvittaessa noudatetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitus- sääntöjä kuukausipalkan laskennassa. Lakisääteisten terveystarkastusten osalta maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen matkakorvauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.
33 § Vuosiloma
1. Vuosiloman antaminen
Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti. Kun vuosiloman pituutta määrätään, lasketaan työsuhteen jatkumisaikaan myös
˗ työsuhteen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön opiskelun vuoksi. Opiskelun tulee olla sellaista, että se lisää toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen työtehtävissään.
˗ se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.
Työaikapankkivapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
Paikallisesti voidaan sopia 12 arkipäivää ylittävän vuosiloman jakamisesta pidettäväksi yh- dessä tai useammassa jaksossa.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä voidaan paikallisesti sopia, että vuosiloma tai sen osa voi sijoittua työajan tasoittumisjärjestelmiin sisältyviin vapaajaksoihin.
Mikäli työaika on järjestetty 12-tuntisiksi vuoroiksi ja toimihenkilö työskentelee työajan tasoit- tumisjärjestelmän mukaisesti, hänen vuosilomakertymäänsä eivät vaikuta ne poissaolot, jotka johtuvat työajan järjestämisestä.
2. Vuosilomapalkka- ja korvaus
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen mak- samisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Enintään kuuden päivän pituiselta loma- jaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkan- maksupäivänä.
Vuosilomapalkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.
Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suorite- taan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräi- nen päiväpalkka joko vuosilomalain 11 §:ssä säädetyllä taikka muulla paikallisesti sovitulla
tavalla. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomi- oon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.
Xxxxxxx toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamistyöstä kiin- teitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman ai- kana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 9 §:n 2 momentin säännöksiä.
3. Lomaraha
Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan. Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.
Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkei- seltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työ- hön.
Työnantaja voi maksaa lomarahan myös seuraavalla tavalla: Kahtena palkanmaksuajankoh- tana, joista toinen sijoittuu kesälomakaudelle ja toinen talvilomakaudelle. Työnantajan tulee vuosittain, luottamusmiestä kuultuaan, ilmoittaa viimeistään maaliskuun loppuun mennessä, milloin maksuajankohdat ovat 2.5. alkavana kesälomakautena ja sitä seuraavana talviloma- kautena. Ellei työnantaja ole ilmoittanut maksuajankohtia, ne ovat kesäloman osalta 15.6. ja talviloman osalta 15.2. tai mainittujen ajankohtien jälkeen lähinnä seuraavien palkanmaksujen yhteydessä. Lomaraha tulee olla maksettuna kesäloman osalta viimeistään heinäkuun lop- puun mennessä. Tämä ei muuta lomarahan saamisen edellytyksiä.
Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakor- vauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai mikäli määräaikainen työsuhde päättyy loma- kautena. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha vuosilomakorvauksesta. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden palaa palvelusajan päätyttyä työhön, maksetaan lomaraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin hänen astuessaan asepalvelukseen.
Lisäksi voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään lomaa seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla va- paalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Mi- käli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeu- tettu.
Työnantajalla on tuotannollisista syistä oikeus antaa vuosiloman kesälomaosuudesta 18 lo- mapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena lomakauden ulkopuolella. Tämän loman osalta maksetaan kaksinkertainen lomaraha.
34 § Lyhyt tilapäinen loma
Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuole- man takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta eikä vuosi- lomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa tarkoitettua puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.
Jos alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan pal- veluksessa ja toinen vanhempi on ollut yövuorossa ja toisen työvuoro on päiväaikaan, vara- taan päiväaikaan työssä olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta, mikäli yövuorossa olleella puolisolla on yövuoro myös seuraa- vana yönä.
Lyhyttä tilapäistä lomaa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista var- ten.
Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnal- listen luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti.
Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan mak- saman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnanta- jan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.
Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamusteh- tävien osalta.
Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tar- vittavaan matka-aikaan.
Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilöille kertausharjoitusten ajalta osan palkasta siten, että naimisissa oleva reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispal- kan kanssa täydet palkkaedut ja naimaton 2/3 niistä.
STTK:n ja Ammattiliitto Pro:n edustajistoihin, hallituksiin ja Pro:n työehtosopimusneuvottelu- kuntaan kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin edellä mainittujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Liitot suosittelevat, että toimihenkilölle annetaan hänen 50- ja 60-vuotispäivä- nään säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa silloin, kun kyseinen merkkipäivä sattuu hänen työvuoroluettelon tai työajan tasaamisjärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Toimihenkilöiden luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voi osallistua Ammatti- liitto Pro ry:n järjestämille luottamusmiespäiville eikä toimihenkilön kuukausipalk- kaa vähennetä luottamusmiespäivien osalta.
NEUVOTTELUJÄRJESTYS
35 § Paikallinen sopiminen
Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.
Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, se on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti.
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jäl- keen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopi- mus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Tämän pöytäkirjan liitteenä on luettelo, johon on lueteltu työehtosopimuksen koh- dat, joista voidaan paikallisesti sopia toisin.
36 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi
Jos tämän sopimuksen tulkinnasta, soveltamisesta tai jostain muusta kysymyksestä syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta pai- kalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen kä- siteltäväksi.
Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimi- henkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivat nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.
Jos jompikumpi osapuoli esittää neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa, ne on aloitet- tava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Jos jompikumpi osapuoli vaatii, on neuvotteluista laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kulu- essa neuvottelun päättymisestä.
Jos sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta mainitut neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Niin kauan kuin muusta kuin sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta johtuvasta erimielisyy- destä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.
Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotte- luun, jos liitot niin sopivat. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu.
SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO
37 § Sopimuksen sitovuus
Tämä sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdis- tyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.
Työrauhavelvoite
Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräyk- seen, kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, ett- eivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muuten riko sopimusten määräyksiä.
38 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 5.2.2020 - 31.12.2020 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerral- laan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 5.2.2020 lukien osapuolten kesken ajalle 1.12.2017 - 30.11.2020 allekirjoitetun työehtosopimuksen.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
Helsingissä 24. päivänä helmikuuta 2020
KEMIANTEOLLISUUS KT RY KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS RY
Minna Etu-Seppälä | Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxx |
AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxx | Xxxx Xxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxx |
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1. Palkkarakenne
Toimihenkilön palkka muodostuu tässä palkkausjärjestelmässä toimen vaativuuteen perustu- vasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palk- kausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustu- vaa erillistä palvelusaikalisää.
Palkkarakenteen keskeisin osa on toimen vaativuuteen perustuva palkanosa, joka arvioidaan palkkausjärjestelmässä olevalla vaativuuden arviointijärjestelmällä. Arvioinnista saatujen tu- losten perusteella toimi sijoittuu johonkin palkkausjärjestelmän kymmenestä vaativuusluo- kasta, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaati- vuusluokkapalkka.
Palkkarakenteen toinen osa, henkilökohtainen palkanosa, määräytyy tointa hoitavan toimihen- kilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöiden arvioinnin tulee perustua esimiehen järjestelmälliseen ja oikeudenmukaiseen arvioon toimihenkilön em. omi- naisuuksista. Kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta, tulee henkilökohtaisen palkanosan suu- ruuden olla vähintään 3 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokkapalkasta.
Palvelusaikalisä on palkkarakenteeseen kuulumaton erillinen lisä. Sen suuruus määräytyy asi- anomaisen toimihenkilön työsuhteen yhtäjaksoisen pituuden perusteella.
Palvelus- aikalisä €/kk
Henkilökohtainen palkanosa
Henkilökohtainen palkka
min. 3 %
Tehtäväkohtainen palkanosa
1-10
2. Toimen vaativuus
Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuuden arvioinnissa käyte- tään tähän järjestelmään liittyvää matriisia.
Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuuluevien teh- tävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuu- den arviointiin.
Vaativuusluokituksen tarkoitus on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toimihenkilötehtä- vien vaativuusskaala (so. asettaa tehtävät vaativuutensa mukaiseen järjestykseen) ja liittää siten toisiinsa toimen vaativuus ja siitä maksettava palkka.
Toimen vaativuutta kuvaavia tekijöitä on neljä:
˗ toimen luonne = tehtävän hoitamisen edellyttämä harkinta ja sen vaativuus
˗ päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset
˗ vuorovaikutuksen vaativuus
˗ johtaminen ja asema
Vaativuuden arvioinnin lähtökohta on toimi ja sen sisältämät tehtävät. Tehtävien sisällön pe- rusteella arvioidaan kunkin vaativuustekijän toimelle antama vaativuustaso.
Toimen vaativuus ja samalla sen vaativuusluokka (TVL) muodostuvat jokaisen vaativuusteki- jän antamien pisteiden yhteissummasta. Vaativuusluokat ja niiden mukaiset vaativuusluokka- palkat (VLP) pisterajoineen ilmenevät työehtosopimuksesta.
Toimihenkilöllä on oikeus saada tietää toimensa vaativuusluokitus ja luokituksen perusteet.
Vaativuusluokituksia tulee tarkastella säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kerran vuodessa. Mi- käli työpaikalle on perustettu luokitustyöryhmä, esitellään tarkastelun tulokset luokitustyöryh- mälle ja luokitustyöryhmä voi esittää perustellun näkemyksensä luokituksista, järjestelmän toi- mivuudesta ja mahdollisesti esiin tulleista ongelmista. Mikäli työpaikalle ei ole perustettu luo- kitustyöryhmää, varataan toimihenkilöiden edustajalle/edustajille tilaisuus tuoda esiin perus- teltu näkemyksensä luokituksista, järjestelmän toimivuudesta ja mahdollisesti esiin tulleista ongelmista.
2.1 Vaativuustekijöiden arviointi
2.1.1 Toimen luonne
Toimen luonteella arvioidaan tehtävän hoitamisessa edellytettävän itsenäisen harkinnan vaa- tivuutta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus, myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus.
Vaativuus on sitä suurempi mitä
˗ useammin harkintatilanteita esiintyy,
˗ erilaisempia ne ovat,
˗ lyhyempi on harkinta-aika
˗ laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan
˗ itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljemmät ovat ohjeet
˗ ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute
˗ laajempi on työssä hallittava normisto
2.1.2 Päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset
Päätöksenteon vaikutuksilla arvioidaan päätösten merkittävyyttä ja laajuutta. Päätöksente- koon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantunti- juuteen perustuva vaikuttaminen.
Vaativuus on sitä suurempi mitä
˗ suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset,
˗ laajemmat ovat vaikutukset tuotantoon ja laatuun,
˗ suurempaa on henkilöstöhallintoon tai asiakaspalveluun liittyvä itsenäinen vaikuttaminen
˗ merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaiku- tukset.
2.1.3 Vuorovaikutuksen vaativuus
Vaikuttamisella arvioidaan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja ulkopuolisiin henki- löihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.
Vaikuttamisen vaativuus on sitä suurempi mitä
˗ suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite,
˗ monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organi- saatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät)
˗ suurempaa asiantuntemusta ja kokemusta yhteydenpito vaatii ja/tai mitä lukuisempia vai- kuttamisyhteydet ovat
˗ merkittävämpiä ja laajempia ihmissuhde- ja/tai motivointitaitoja vaikuttaminen edellyttää Johtamistehtävissä vaikuttamisen vaativuus riippuu esimiestehtävien luonteesta.
2.1.4 Johtaminen ja asema
Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluontoisten töiden vetäminen, jossa toi- men vaatiman asiantuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä.
Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaiku- tuksen vaativuutta.
Johtamistehtävässä vuorovaikutuksen vaativuus riippuu esimiestehtävien luonteesta.
3. Sijaisuudet ja tehtävän vaativuus
Jos toimeen sisältyy sijaisuuksia esim. töiden järjestelyjen tai sairaus-, vuosiloma ym. tilan- teissa, ne otetaan huomioon toimen vaativuutta arvioitaessa. Tällaiset sijaisuudet on syytä huomioida toimenkuvauksessa.
Muut sijaisuudet korvataan siten kuin paikallisesti sovitaan.
4. Henkilökohtainen pätevyys
Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimihenkilön pätevyyden ja työsuori- tuksen perusteella. Henkilökohtaisen palkan säätely on osa yrityksen palkkapolitiikkaa. Päte- vyyden arviointi tulee toimia henkilökohtaisten palkkojen ja palkkakehityksen oikeudenmukai- sena ohjaajana. Henkilökohtaisen palkanosan tulee olla vähintään 3 %:a tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta.
Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioinnissa ehdottomaan ob- jektiivisuuteen. Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat toimenkuvat suositellaan tarkistettavaksi samassa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä ar- vioidaan.
Arvioinnin tasapuolisuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi yrityksen tulee käyttää jär- jestelmällistä pätevyydenluokitusta. Työnantaja laatii pätevyydenarviointijärjestelmän, jossa yrityksen toiminta ja tavoitteet määrittävät käytettävien oikeudenmukaisiksi ja kannustaviksi koettujen pätevyystekijöiden valinnan ja niiden painotuksen. Ennen järjestelmän käyttöönottoa käsitellään järjestelmän sisältö toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa kanssa, jolloin toimi- henkilöille ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa käytettä- vät perusteet ja heille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä ja ehdotuksensa järjestelmän kehittämisestä.
Uuden toimihenkilön henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suurui- nen. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetkisiin tehtäviinsä. Mikäli tehtävät muuttuvat, on henkilön pätevyys suhteessa uusiin tehtäviin arvioi- tava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällai- sessa tilanteessa muuttua.
Palkkaukseen ja palkkausjärjestelmään liittyvää tyytyväisyyttä voidaan edistää lisäämällä pe- ruspalkkaukseen ja suoritukseen liittyvää tietämystä. Kehityskeskustelut ovat luonnollinen ti- laisuus keskustella miten yrityksessä sovelletaan palkkausjärjestelmää ja miten toimihenkilön olisi kehitettävä osaamistaan tai suoriutumistaan ohjatakseen palkan kehittymistä. Erityisesti palautteen saaminen ja ymmärrys oman suoriutumisen vaikutuksesta palkkaukseen parantaa palkkatyytyväisyyttä, mutta myös organisaatioon sitoutumista ja kehittymismyönteistä ilmapii- riä.
Toimihenkilöllä on oikeus tietää toimensa vaativuusluokitus sekä henkilökohtainen pal- kanosuus ja sen määräytyminen.
Toimihenkilöiden luottamushenkilölle tiedotetaan vuosittain ryhmätietoina eli vähintään 6 toi- mihenkilöä käsittävän ryhmän arviointitulosten keskiarvo ja niiden palkkauksellinen keskiarvo- vaikutus.
Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on vä- littömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän hoitamiselle. Pätevyyttä verrataan suhteessa toi- men vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä suorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Pä- tevyystekijöiden tulee täyttää oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden vaatimukset.
Tästä seuraa, että pätevyystekijöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit:
˗ liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa
˗ on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)
˗ henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään
Arviointijärjestelmän on syytä olla selkeä ja yksinkertainen niin, että sitä on riittävän helppo käyttää ja että pätevyystekijöitä tai painotuksia voidaan muuttaa tilanteen mukaan.
Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että palkkausjärjestelmän ylläpito edellyttää, että pätevyyden ja työsuoritusten arvioinnista muodostuu luonnollinen osa esimiesten ja alaisten välistä vuorovai- kutusta. Kehitys- ja arviointikeskusteluissa voidaan edistää toimihenkilön ammatillisen osaa- misen ylläpitämistä ja kehittämistä esimerkiksi yksilöllisten koulutusohjelmien avulla.
Liitot ovat laatineet mallijärjestelmiä, joista yritys voi valita käyttöönsä jonkun sellaisenaan tai työpaikan olosuhteisiin sovellettuna. Yritys voi käyttää myös muita arviointimenetelmiä.
5. Muutostilanteet
Uudelle toimihenkilölle muodostettavan uuden toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkami- sesta. Ellei toisin esim. toimen sisällön hahmottumattomuuden vuoksi ole sovittu, määräytyy palkka työsuhteen alusta alkaen em. luokituksen tuloksen perusteella.
Olemassa olevan toimen sisällön pysyvästi muuttuessa on toimen vaativuus ensi tilassa arvi- oitava uudelleen. Vaativuusluokan muuttuessa on siitä mahdollisesti aiheutuvat palkankoro- tukset toteutettava muutoshetkeä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Toimihenkilön siirtyessä tehtävästä toiseen, noudatetaan uuden toimen mukaista luokitusta siirtymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lähtien. Mikäli henkilövaihdoksella on vaiku- tuksia uuden toimen sisältöön, on ensi tilassa tarkistettava muutoksen mahdollinen vaikutus luokitukseen. Muuttuneen luokituksen mahdollisesti aiheuttama palkankorotus toteutetaan siir- tymisajankohtaa seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
6. Palvelusaikalisä
Toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yh- täjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palvelusaikalisän määrä ilmenee työehtosopimuksesta.
7. Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen
Siirryttäessä uuteen palkkausjärjestelmään ja sen myötä uuteen palkkarakenteeseen, muo- dostetaan jokaiselle toimihenkilölle aikaisemmin kuvatulla tavalla tehtävän vaativuuden ja toi- mihenkilön pätevyyden perusteella sekä työehtosopimuksessa sovitun erillisen palvelusikali- sän perusteella määräytyvä palkka.
Mikäli uuden palkkarakenteen mukainen palkka on korkeampi kuin henkilön vanha palkka, tu- lee sitä korottaa uutta palkkaa vastaavaksi (esimerkki 1). Tilanteessa, jossa uuden palkkara- kenteen mukainen henkilökohtainen palkka jää pienemmäksi kuin aikaisempi henkilökohtai- nen palkka (esimerkki 2), ei toimihenkilön palkka kuitenkaan uuteen järjestelmään siirryttäessä saa laskea. Henkilökohtaiseen palkanosaan saattaa tällaisessa tilanteessa jäädä erä, joka myöhemmin leikkautuu. Leikkautuminen voi tapahtua esim. pätevyystekijöiden muuttuessa tai
tilanteissa, joissa tehtävän vaativuusluokkapalkkoja on työehtosopimusratkaisun yhteydessä korotettu yleiskorotusta enemmän.
Myös palvelusaikalisää käsitellään siirtymävaiheessa yhtenä osana toimihenkilön henkilökoh- taista palkkaa.
Esimerkki 1
Palvelusaikalisä
Henkilökohtainen palkanosa
Tehtäväkohtainen palkanosa
Vanha palkka
Uusi palkka
Esimerkki 2
Palvelusaikalisä
Henkilökohtainen palkanosa
Tehtäväkohtainen palkanosa
Vanha palkka
Uusi palkka
8. Luontoisedut
Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo mää- räytyy verotuksessa.
Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu)
Palkka | 1 600 euroa |
Käyvän hintatason mukainen tai Verohallituksen päätöksen mukainen | |
Vuokra-arvo | 280 euroa |
Peritty vuokra | 80 euroa |
Palkkatilastoon ilmoitetun asuntoedun raha-arvo | 200 euroa 200 euroa |
Palkkamääräysten soveltamisessa käytetty palkka | 1 800 euroa |
9. Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus
1. Harjoittelijat ja kesätyöntekijät
Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisissa oppilaitoksissa, ammat- tikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.
Kesätyöntekijöillä (ovat työsuhteessa 2.5. – 30.9. välisenä aikana) tarkoitetaan puolestaan koululaisia tai muissa kuin alan oppilaitoksissa opiskelevia alle 25-vuotiaita henkilöitä.
Harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkka saa alittaa kyseessä olevan vaativuusluokkapal- kan 25 prosentilla.
2. Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus
Työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä ja työsopimuslain takaisinottovelvolli- suutta koskevat määräykset eivät koske tapauksia, joissa kyse on tutkintoon liittyvästä pakol- lisesta työharjoittelusta. Edellytyksenä on, että työnantaja ja luottamusmies yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin.
3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma vuosiksi 2020-2021
Kemianteollisuus KT ry, Kumiteollisuus ry, Lasikeraaminen teollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalaisten sekä VALMA-koulutukseen osallistuvien nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään osana Tu- tustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaa.
Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyö- muodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa nuorille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä. Kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä.
Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet seuraavaa:
1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalais- ten sekä
VALMA-koulutukseen osallistuvia, joiden työsuhde perustuu Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoitteluohjelmaan.
2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työ- suhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8.väliseen aikaan vuosina 2020-2021. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samassa työtehtävässä samalla työnanta- jalla kunakin vuonna.
3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kerta- kaikkisena palkkana 360 euroa vuosina 2020 ja 2021. Palkka sisältää tutustumisjaksolta ker- tyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.
4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita ra- hanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin henkilöihin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työ- ajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.
10. Yrityskohtaiset järjestelmät
Paikallisesti voidaan sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytöstä varsinkin silloin, kun tar- koituksena on soveltaa yrityksen eri henkilöstöryhmiin jotain muuta yhteistä palkkausjärjestel- mää.
Paikallinen sopimus on saatettava liittojen tiedoksi.
11. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Liitot sopivat erillisen ratkaisulautakunnan perustamisesta, joka viimeisenä asteena ratkaisee toimen vaativuuden arviointiin liittyvät eri- mielisyydet.
Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilö- ja työnantajajärjestöjen nimeämää edus- tajaa, jotka tarvittaessa valitsevat lautakunnalle puolueettoman puheenjohtajan.
TOIMEN LUONNE PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET
Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta. Vaativuus on sitä suurempi ˗ mitä useammin harkintatilanteita esiintyy ˗ mitä erilaisempia ne ovat ˗ mitä lyhyempi on harkinta-aika ˗ mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan ˗ mitä itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljempiä ovat ohjeet ˗ mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute ˗ mitä laajempi on työssä hallittava nor- misto Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laa- juutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus | Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan päätösten merkittävyyttä ja laajuutta Päätöksenteon vaativuus on sitä suurempi ˗ mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset ˗ mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun ˗ mitä suurempaa on henkilöstöhallintoon tai asiakaspalveluun liittyvä itsenäinen vai- kuttaminen ˗ mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liitty- vät vaikutukset Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vas- taava asiantuntijuuteen perustuva vaikuttaminen | |||
PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT vaikutetaan ⎨ TOIMEN LUONNE | OMA TYÖ TAI SUPPEA TYÖRYHMÄ | TYÖRYHMÄ TAI TYÖRYHMÄN LÄHIYMPÄRISTÖ | OSASTO/ YKSIKKÖ | OSASTOJA/ SUURI YKSIKKÖ |
P.1 | P.2 | P. 3 | P.4 | |
T. 1 TYÖOHJE- JA/TAI TIETO-TAITOTEHTÄVÄT ˗ ratkaisuja samankaltaisissa tilanteissa ˗ työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla ˗ ohjeiden ja normien noudattamista ja/tai soveltamista | 165 | 180 | 195 | |
T. 2 VAATIVAT TIETO-TAITOTEHTÄVÄT ˗ harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilan- teissa, joissa perusteet omista tutuista lähteistä ˗ laajojen, monialaisten, syvällisten tai muuttuvien ohjeiden ja normien tark- kuutta, huolellisuutta tai luottamusta edellyttävää soveltamista | 185 | 200 | 215 | 235 |
T. 3 HARKINTATEHTÄVÄT ˗ suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja, joissa perusteina useiden tehtäväaluei- den asiantuntemus ja kokemus ˗ ohjeiden ja normien kehittävää tai luovaa soveltamista | 225 | 245 | 265 | |
T. 4 VAATIVAT HARKINTATEHTÄVÄT ˗ suunnittelua, analysointia ja vaativia rat- kaisuja, jotka perustuvat usealta taholta saatuun palautteeseen, josta tehdään it- senäisiä johtopäätöksiä ja yhteenvetoja ˗ laajat tiedot ja ennakkotapaukset perus- teena ratkaisuille ˗ ohjeiden ja normien kehittämistä, itse- näisiä ja uusia ratkaisuja | 255 | 275 | 295 | |
T. 5 KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIE- DOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ˗ oman yksikön toimintaperiaatteet ohjaa- vat väljästi yhdessä usean asiantuntija- tahon palautteen kanssa | 310 | 335 | ||
VAIKUTTAMINEN VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA
Vaikuttamisella arvioidaan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja/tai ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yri- tyskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa. Vaikuttamisen vaativuus on sitä suurempi ∗ mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite ∗ mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, ali- hankkijat, julkinen sana ja muut sidosryhmät) ∗ mitä suurempaa asiantuntemusta ja kokemusta yhteydenpito vaatii ja/tai mitä lukuisampia vaikuttamisyhteydet ovat ∗ mitä merkittävämpiä ja laajempia ihmissuhde- ja/tai motivointitaitoja vaikuttaminen edellyttää Johtamistehtävissä vaikuttamisen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta. Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen tai erikoisasiantuntemus, joissa asiantuntijuuden perus- teella ohjataan erilaisia työryhmiä. Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta. | ||||
JOHTAMINEN JA ASEMA ⎨ | Oma tehtävä | Opastava tai ohjaava tehtävä | Esimiestehtävä tai | Esimiestehtävä, jossa alaisia useammalla organisaatiotasolla |
tai | ||||
itsenäinen tehtävä- alue | tehtävä, jossa organi- sointi - ja resurssi- vastuu (esim. projek- teissa) tai | tai laaja esimiestehtävä, jossa organisointi - ja resurssivastuu (esim. laajoissa projekteissa) | ||
laaja itsenäinen tehtävä | tai | |||
vaativa itsenäinen asiantuntijatehtävä. | ||||
VUOROVAIKUTUS | A | B | C | D |
V. 1 TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA * kommunikointia työn lähipiirissä * muut yhteydet yleensä tietojen vastaanottamista ja välittämistä tai jakelua | 100 | 110 | ||
V. 2 OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIAN- TUNTIJATASON YHTEYKSIÄ * omalla tehtäväalueella * yhteydet työpaikan sisäisiä tai yri- tyksen muihin työpaikkoihin, asiak- kaisiin, viranomaisiin taikka muihin sidosryhmiin | 120 | 130 | 140 | |
V. 3 TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIAN- TUNTIJATASOLLA * vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa tai erityisiä ihmissuhdetaitoja * myös oman tehtäväalueen ulkopuo- lella * yhteyksiä myös ulkopuolisiin sidos- ryhmiin | 135 | 145 | 155 | 165 |
V. 4 MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA * ammatillista erityisosaamista * vaativia ihmissuhde - ja yhteistyö- taitoja * yhteyksiä ja vaikuttamista asiakkai- siin, asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin | 165 | 175 | 185 | |
TOIMENKUVAUS PÄIVÄYS
TOIMEN NIMI | TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO |
TOIMEN HOITAJAN NIMI | VÄLITTÖMÄN ESIMIEHEN TOIMI (ja nimi) |
TOIMEN HOITAJAN SIJAISENA TOIMII | SIJAISUUSTEHTÄVÄT / SIJAISUUDEN LUONNE |
TOIMEN TARKOITUS | |
KESKEISET TEHTÄVÄT | |
TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET | |
KOULUTUS JA KOKEMUS | ERITYISVAATIMUKSET |
VAATIVUUSTEKIJÖIDEN ILMENTYMINEN | |
TIETO-TAITO SEKÄ LÄHTEET JA HALLINTA HARKINNAN LUONNE JA TILANTEET | PÄÄTÖKSENTEON VAIKUTUKSET JA LAAJUUS VAIKUTUSTEN MERKITYS |
TYÖYHTEYDET JA NIIDEN LUONNE VUOROVAIKUTUKSET | TOIMEN ASEMA TOIMEN VASTUUT |
TOIMIHENKILÖ | ESIMIES |
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1. Yleisiä määräyksiä
Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopi- mustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistys- organisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimi- henkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana so- pimusmääräyksille.
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovitte- lijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Tätä sopimusta sovelletaan Kemianteollisuus ry:n ja Kenkä- ja Nahkateollisuus ry:n jäsenyri- tyksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa edellä mainittujen yhdistysten jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, su- lautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojelu- valtuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamus- miesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen il- moitettava kirjallisesti työnantajalle. Mikäli luottamusmies on estynyt hoitamasta tehtäviään vä- hintään kuukauden ajan (ei koske vuosilomia) ja poissaolo jatkuu eikä ilmoitusta varamiehestä sitä ennen ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii luottamusmiehen sijaisena. Va- ramiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnan- tajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.
Työnantajan kanssa käytäviin koko henkilöstöryhmää tai sen merkittävää osaa koskeviin neu- votteluihin, joihin ei osallistu muita henkilöstön edustajia, voi osallistua luottamusmiehen lisäksi samalla työpaikalla työskentelevä varaluottamusmies tai muu toimihenkilö, mikäli työnantaja- puolelta osallistuu neuvotteluihin useampi henkilö.
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mu- kaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityk- sissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2. Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot
2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työ- lainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.
Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuu- tettu tai päinvastoin.
Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi toimihenkilöt voivat valita osaston luotta- musmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen koko- naisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edis- tää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston toimihenkilöiden lukumäärä. Mikäli asiassa ei päästä yk- simielisyyteen, alistetaan se liittojen ratkaistavaksi. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osas- ton luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset
Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kui- tenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kym- menen.
Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tässä sopimuksessa tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä mikäli yri- tyksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.
Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työsuojeluasi- oista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuu- tettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialu- eensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasta haittaa työsuojeluasia- miehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.
Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yh- teydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvitta- essa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien to- teuttamiseen ja seurantaan.
3. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset
3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäi- sesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.
Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voi- massa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asian- mukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa so- vituissa tehtävissä.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman korvauk- sen, jonka suuruus 1.4.2020 alkaen on
˗ 75 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 5-9,
˗ 115 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 10–24,
˗ 154 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 25–50,
˗ 211 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 51–100,
˗ 260 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 101–200,
˗ 313 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 201–400.
Jos luottamusmiehen varamies hoitaa luottamusmiestehtäviä tehtäviä vähintään kahden vii- kon ajan, maksetaan kuukausikorvaus tältä ajalta hänelle.
Xxxxxxx työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Työsuojeluvaltuutetun korvaus
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausipalkkaan kuulumaton korvaus, jonka suu- ruus on kaksi kolmasosaa (2/3) luottamusmiehelle maksettavan korvauksen suuruudesta työ- suojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden lukumäärän mukaisesti.
Luottamusmieskorvauksen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksen suuruus määräytyy sen tilan- teen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä. Jos toimihenkilömäärässä tapahtuu muu- toksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Xxxxxxx henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, noste- taan korvausta yhdellä portaalla ylöspäin.
3.2 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema
Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmu- kaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mah- dollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.
Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityk- sen ja yhteisön koko, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyt- tämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Luottamusmiestä, osaston luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoita- mista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestet- tävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtu- vaa ansiokehitystä. Tätä koskeva tarkastelu ja siitä mahdollisesti aiheutuvat palkankorotukset toteutetaan vuosittain.
Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitet- tävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta, varataan luottamushenkilölle ja työsuojelu- valtuutetulle mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen toimikauden aikana samalla tavoin kuin muu henkilöstö.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sel- laisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tä- män sopimuksen kohdassa 3.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toi- xxxxxxxx päättymisestä lukien.
3.3 Työsuhdeturva
Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli luottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukai- sesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen am- mattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihen- kilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä.
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetet- tuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuo- jelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuiten- kin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluval- tuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojelu- valtuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lak- kautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vä- hintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopi- muksen mukaisia oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimin- tayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä, on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enin- tään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilöiden varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voimassa varamiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta sen päättymisen jälkeen.
Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnan- tajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.
Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.
Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuo- jeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neuvotte- lussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
3.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun vara- mieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen mukaisesti toimivat sijaisena.
4. Yhteistoiminta
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
5. Koulutus
5.1 Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hä- nen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapah- tuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Suora- naisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja, kurssiaineistosta aiheutuvia kustannuksia, matka- ja elinkustannuksia sekä tavanomaista suurempia kustannuksia, jotka aiheutuvat esim. normaalista poikkeavista lapsenhoitojärjestelyistä. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta ja matkakustannusten korvauk- set määräytyvät työehtosopimuksen matkakorvaussäännöstön mukaisesti.
Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että toimihenkilö joutuu tulemaan ao. tilai- suuteen työvuoronsa päättymisen jälkeen saman vuorokauden ajalle sijoittuvalla vapaa-ajal- laan, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muul- loin vastaava vapaa–aika. Jos koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännölli- senä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Koulutustilaisuuksiin liittyviltä matkoilta ei makseta matka–ajan palkkaa.
Jos koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä, sovitaan koulutukseen osallistumisen korvausperusteista tarvittaessa paikallisesti.
Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittä- vän pitkä päivittäinen lepoaika.
Em. kustannusten korvaamisesta on mahdollisuuksien mukaan aina sovittava etukäteen.
Pöytäkirjamerkintä:
Koulutukset eivät pääsääntöisesti ole työaikaa eikä niiltä makseta matka-ajan palkkaa. Poikkeustilanteissa koulutukset voivat olla soveltamisohjeen mukaisesti työaikaa ja sil- loin niiltä maksetaan matka-ajan palkkaa siten kuin työmatkoilta maksetaan.
5.2 Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnan- taja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikois- kurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikal- lista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutuk- seen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tu- levassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
5.3 Ay-koulutus
5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhy- emmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huo- miota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan yhdyshenkilölle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suo- tavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumi- selle ei olisi estettä.
Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti ti- laisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitami- sessa.
5.3.2 Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka keskusjärjestöjen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja mak- saa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuu- tetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän
tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamusteh- tävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistues- saan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edel- lyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellaiselta kurssipäi- vältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukus- tannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
Luottamusmiehellä tai työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua Kemianteollisuus ry:n ja Am- mattiliitto Pro ry:n yhteiseen koulutukseen ilman ansionmenetystä kuten ay-koulutukseen osal- listuttaessa.
Ateriakorvaus
Ateriakorvauksen suuruus (yhteistoimintasopimuksen mukaisessa koulutuksessa):
Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2020 25,56 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle ka- lenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tar- kistamalla aikaisemman ateriakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tarkasteluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutok- sella. Ateriakorvauksen suuruus vahvistetaan vuosittain koulutustyöryhmässä.
Esimerkki: Ateriakorvauksen määrä vuodelle 2019 todetaan syyskuussa 2018 pohjautuen elin-
kustannusindeksin muutokseen aikavälillä heinäkuu 2017 − heinäkuu 2018.
6. Tiedotustoiminta
Työnantajan tulee antaa luottamusmiehelle tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta yhteistoimin- talain 3 luvun 10 §:n mukaisesti.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoi- mintalain 3 luvun 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydet- täessä kirjallisena.
Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirin kuuluvan toimihenkilötehtävän muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmämuutos, on muutoksesta ilmoitettava luottamusmiehelle.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkin- taa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen sovelta- misalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen.
Tarvittaessa osapuolet voivat yhdessä kuulla asiassa ylempien toimihenkilöiden edustajia. Neuvottelussa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää myös ulkopuolista asiantuntija- tahoa ratkaisuun pääsemiseksi.
Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedot- taminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tie- dottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.
Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, eri- koisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.
Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäse- nilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedon- antoja. Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin ky- symyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla tai paikallisesti sopien muussa tavan- omaisessa tiedotuskanavassa.
Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen tehtäviin kuu- luvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittä- miseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimi- alueensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uusista toimihenkilöistä.
Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilötilasto on valmistunut, ne palk- kaerittelyt, jotka tilastosta tehdään: keskipalkka vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan, kes- kiansiot ansioerittäin vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan.
Luottamusmiehelle annetaan keskimääräiset kuukausiansiotiedot kuutta tai sitä suuremmista ryhmistä. Mikäli edellisen johdosta kahdesta tai useammasta palkkaryhmästä ei voida tietoja antaa, yhdistetään edellinen tai seuraava palkkaryhmä yhdeksi ryhmäksi, josta tiedot anne- taan. Yhdistetty palkkasumma lasketaan painotettuna keskiarvona.
Vaativuusluokka | Henkilömäärä | Kuukausipalkka |
4 | 4 | 2100 (tieto peitetään) |
5 | 10 | 2200 |
Painotettu keskiarvo 4 x 2100 + 10 x 2200= 30 400 / 14 = 2171 | ||
Vaativuusluokka | Henkilömäärä | Kuukausipalkka |
4-5 | 14 | 2171 |
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voi- massa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä makse- tusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levit- tää. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tiedon työnantajan palvelukseen palkatuista uu- sista toimihenkilöistä ja heidän tehtäviensä sisällöstä.
7. Voimaantulo
Tämä sopimus korvaa 1.2.2003 solmitun sopimuksen ja on voimassa 1.5.2010 alkaen Kemi- anteollisuus ry:n ja Kenkä- ja Nahkateollisuus ry:n toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana.
Helsingissä huhtikuun 21. päivänä 2010
KEMIANTEOLLISUUS RY
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS RY
Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
1. Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toi- mintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitel- massa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suun- nitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoi- man vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työn- tekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisai- kana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisin- taan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapal- velut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alet- tua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja nii- den toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
2. Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun kou- lutustukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suorite- tusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Il- moitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopi- muksesta.
Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hä- nen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapah- duttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laati- miseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjel- maa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen,
oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleen- sijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mu- kaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen.
Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
Edellä sovitun lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada työllistämisvapaata enintään viisi työpäi- vää työllistämisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Edellä mainitun lisätyöllistymisvapaan saaminen edellyttää sitä, että työn- antajalle esitetään työvoimaviranomaisten kanssa laadittu työllistymisohjelma, johon sisältyy lisätyöllistymisvapaan käyttämiseen tarvittava työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, harjoittelu tai työssä oppiminen.
LIITE 1 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ
1. Soveltamisala
Työaikaa lyhennetään yksi- ja kaksivuorotyössä niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa.
Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arkipäivän vuo- siloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuoden- päivä ja vapunpäivä.
2. Vapaan kertyminen
Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
vähintään | 17 | työvuoroa | 1 | vapaa |
" | 34 | " | 2 | vapaata |
" | 51 | " | 3 | " |
" | 68 | " | 4 | " |
" | 85 | " | 5 | " |
" | 102 | " | 6 | " |
" | 119 | " | 7 | " |
" | 136 | " | 8 | " |
" | 153 | " | 9 | " |
" | 170 | " | 10 | " |
" | 187 | " | 11 | " |
" | 210 | " | 12,5 | " |
Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sai- rausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös 34 §:n (lyhyt tilapäinen loma) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnastetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat va- paapäivät.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työai- kaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain sään- nöllisesti toistuvat vapaapäivät.
3. Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seuraavan vuo- den huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla rahakor- vaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaa annetaan työnantajan mää- räämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoitettava vapaasta toimihenkilölle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.
Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.
Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, kor- vataan toimihenkilölle pitämättä jääneet vapaat 13 §:ssä sovitun osa-ajan palkan laskentaa koskevan ohjeen perusteella. Korvaus maksetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.
Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnantaja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä siten kuin 13 §:ssä on tarkoitettu. Pidätys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.
4. Ansiotaso
Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
5. Vuosiloma
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päi- viä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisen vapaan pitä- misen vuoksi.
LIITE 2 TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ VIIKKOTYÖAIKAA NOUDATTAEN
Vaihtoehtoinen työajan lyhentämisjärjestelmä
Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on vuonna 2017 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa ja 2018 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa, vuonna 2019 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa ja
vuonna 2020 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa.
Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että työajan lyhennys on otettu huomi- oon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikko- työajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.
Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1 kappaleen mukaiseen määrään viikossa. Vuo- silomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimi- henkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työajan tasoittumis- järjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden ke- säkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoyli- työ.
Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitel- maa työajan tasoittumisjärjestelmäksi. Työajan tasoittumisjärjestelmää laatiessaan tulee työn- antajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajankoh- dista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.
Työajan tasoittumisjärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käy- tettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on yksi- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
Ellei edellä mainittua työajan tasoittumisjärjestelmästä ole etukäteen vahvistettu, vapaan an- tamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitä- mistä muuta sovita. Samoin menetellään, jos työtuntijärjestelmää muutetaan.
Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.
Mikäli työajan tasoittumisjärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihenkilön kat- sotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua va- paata pitänyt.
Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeenpanoa neu- voteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työ- aikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.
ERÄÄT ERIKOISTILANTEET
1. Työsuhteen alkaminen kesken vuotta
vapaata vapaata
työsuhteen alku
Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mahdollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keski- määräinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.
2. Työsuhteen päättyminen kesken vuotta
vapaata vapaata työsuhde päättyy
Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaatavat normaaliin tapaan. Niitä pitä- mättömiä vapaita, jotka on merkitty työajan tasoittumisjärjestelmään, ei tällöin huomioida. Työajan tasoittumisjär- jestelmään merkitsemättömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauk- sella.
3. Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen
Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.
kolmivuorotyö
päivätyö työaikamuodon vaihtumisajankohta
Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunnitel- tua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimi- henkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.
LIITE 3 KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN
Säännöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä lyhennetään siten, että se vuonna 2019 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa ja vuonna 2020 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa, vuonna 2021 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa ja vuonna 2022 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa.
Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu 1 kappaleen mukaiseen määrään viikossa.
Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä enintään vuoden pituiseksi ajanjaksoksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimää- rään.
Pöytäkirjamerkintä
Xxxxxxxxxxxx tulee tämän sopimuksen piiriin, kun hän on ollut keskeytyvässä kolmivuorotyössä ilta- tai yövuorossa. Kuitenkin ilta- tai yövuoroon liittyvät samassa vuorotyöjaksossa tehdyt aa- muvuorot katsotaan kuuluvan tämän sopimuksen tarkoittaman työajan lyhennyksen piiriin.
Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdolli- nen ansiotason aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta.
Toimihenkilö saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisäl- tyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.
Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työajan tasoittumis- järjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Ylityökorvausta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155.
Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työ- suhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai toimihenkilön suostumuksella maksamalla rahakor- vaus.
Tämän sopimuksen mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti kolmivuorotyötä tekevä toimi- henkilö ansaitsee kahtakymmentä (20) ko. työaikamuodossa tehtyä työvuorokautta kohti yh- den vapaapäivän.
LIITE 4 KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN
Säännöllistä työaikaa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä lyhennetään siten, että se on kes- kimäärin 35 tuntia viikossa.
Edellä 1 kappaleessa tarkoitetussa työssä työajan tulee vuosilomaa lukuun ottamatta enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa. Siten niiden toimihen- kilöiden vuotuinen työaika, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan ja jotka tämän lomansa pitävät kalenterivuoden aikana, on 1655 tuntia vuodessa. Vastaavasti 24 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeutettujen toimihenkilöiden vuotuinen työaika on 1695 tuntia.
Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka ku- luessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisäl- tyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.
Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuk- sessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut ja pitämättä jääneet vapaapäivät antamalla vastaavasti vapaata tai toimihenkilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus si- ten kuin tässä sopimuksessa on määritelty.
Mikäli toimihenkilölle tasausvapaiden määräytymiskauden aikana ei ole voitu antaa tasausva- paita, korvataan pitämättä olevat tasausvapaat antamalla ne vapaana seuraavan vuoden puo- lella huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla niiltä ra- hakorvaus tämän sopimuksen mukaisesti niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä, kuitenkin niin, että laskenta-aikaa jää yksi kuukausi. Mikäli jossain muussa työaikamuodossa säännöllisesti työskentelevä toimihenkilö työskentelee tilapäisesti keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, määräytyy hänen työaikansa ja siitä maksettava erillinen lisä kyseisenä aikana tämän sopimuksen mukaisesti.
Tasausvapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön työvuorojärjestelmän mukaisesti. Tasaus- vapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Toimi- henkilösopimuksen 18 §:n mukaisena jakajana käytetään lukua 149.
3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös työnantajan osittainkin kus- tantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja koulutussopimuksen mukaan korvaa ansion menetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen työehtosopimuksen 34 §:n mu- kainen lyhyt tilapäinen loma, jolta työnantaja maksaa palkkaa.
Osa-ajan palkan suuruus lasketaan, kuten toimihenkilösopimuksen 13 §:ssä on sovittu osa- ajan palkan laskemisesta käyttäen laskentaperusteena työehtosopimuksen soveltamisohjeen taulukossa olevien työpäivien lukumäärää.
Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä toimi- henkilölle kuukausittain 5,5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjes- telmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.
LIITE 5 LUOTTAMUSMIESTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN PAIKALLI- SEN SOPIMISEN EDISTÄMISEKSI TYÖPAIKALLA
Kemianteollisuus ry, Kenkä- ja Nahkateollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry näkevät tärkeänä edistää paikallista sopimista työpaikoilla. Paikallinen sopiminen antaa mahdollisuuksia kehit- tää toiminnan joustavuutta ja toimintatapoja. Toimintatapojen kehittäminen parantaa yksikön tuottavuutta ja kannattavuutta. Neuvottelukulttuuri, innostuminen ja sitoutuminen tavoitteisiin kasvavat, kun muutosta tehdään yhdessä. Paikallista sopimista tukemaan on kirjoitettu Paikal- linen sopiminen kemianteollisuudessa –opas.
Neuvottelukulttuuria ja – osaamista sekä jatkuvan vuoropuhelun ja avoimuuden taitoja tulee kehittää, jotta työpaikalla voidaan onnistua paikallisessa sopimisessa. Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on työpaikalla edistää yhteistoimintaa, parantaa yrityksen kilpailukykyä ja tuotta- vuutta sekä lisätä paikallista sopimista työpaikan tarpeiden mukaisesti. Työpaikalla tulee olla neuvotteluja toteuttavat osapuolet kuten luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimintaedelly- tyksiä tulee parantaa tasaveroisen neuvottelun onnistumiseksi. Paikallisen sopimisen edistä- miseksi ja luottamusmiesten osaamisen varmistamiseksi sopijaosapuolet suosittavat, että luot- tamusmiesten toimikausi olisi työpaikoilla kolmivuotinen. Paikallisesti työsuojelutoimikunnassa voidaan sopia myös työsuojeluvaltuutettujen toimikauden pituudeksi kolme vuotta.
Luottamusmiehen kanssa tarkastellaan toimikauden alussa heidän ajankäyttöään ja selvite- tään yhdessä tehtävän vaatima ajankäyttö ja sen vaikutukset työtehtäviin sekä mahdollisten sijaisuusjärjestelyjen tarve. Samalla työnantaja käsittelee luottamusmiehen kanssa yhteiset tavoitteet yrityksen toimintaedellytysten, paikallisen sopimisen sekä työpaikan ja työhyvinvoin- nin kehittämiseksi. Tässä yhteydessä luottamusmiehelle tehdään myös kirjallinen koulutus- suunnitelma hänen osaamisensa kehittämiseksi. Suunnitelmaa tarkastellaan tarvittaessa vuo- sittain.
Osallistuminen sopijaosapuolten yhteiseen koulutukseen on omiaan edistämineen paikallista yhteistoimintaa työpaikalla. Koulutukseen olisi tärkeää osallistua molempien neuvottelukump- panien yhdessä, jommankumman osapuolen este ei kuitenkaan estä toisen osapuolen osal- listumista.
Pitkäjänteisen ja työpaikan yhteistoimintaa edistävän paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että molemmat neuvotteluosapuolet tietävät mistä voidaan sopia. Tätä edistääkseen sopija- osapuolet ovat tehneet työehtosopimuksen liitteeksi taulukon, mistä asioista on kenkä- ja nah- kateollisuuden ja kultaseppäteollisuuden sekä harja- ja sivellinalan toimihenkilösopimuksen mukaan mahdollista sopia paikallisesti toisin. Luottamusmiehen toimikauden alussa luotta- musmies ja työnantajan edustaja yhdessä käyvät läpi yrityksessä voimassaolevat paikalliset sopimukset ja tarkastelevat niiden ajantasaisuutta.
Paikallista sopimista edistää, että luottamusmies saa asian käsittelyn kannalta kaikki tarvitse- mansa tiedot. Liitot tarvittaessa opastavat luottamusmiehelle työehtosopimuksen mukaan an- nettavista tiedoista.
On tärkeää, että luottamusmiehelle turvataan omassa ammatissaan tarvittava osaaminen myös toimikauden päätyttyä. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättyessä on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitämi- nen työnantajan järjestämää perehdytystä
LIITE 6 TYÖEHTOSOPIMUKSEN KOHDAT, JOISTA VOIDAAN PAIKALLISESTI TOISIIN SOPIA
Paikallinen sopiminen kenkä- ja nahkateollisuuden ja kultaseppäteollisuuden sekä harja- ja sivellinalan toimihenkilösopimuksessa
TES:n kohta | Paikallisesti sovittavissa oleva asia |
Allekirjoituspöytäkirja | Tasa-arvosuunnitelman ja siihen liittyvän palkkakartoituksen päivitystaajuus |
5 § Irtisanomisajat | Irtisanomisajan pituus |
7 § Lomautusilmoitusajat | Lomautusilmoitusaika |
12 § Vuorotyö- sekä ilta- ja yötyölisät | Vuorolisien ja ilta- ja yötyölisien ansainta-ajankohdat |
14 § Säännöllinen työaika | Työaikapankki Kymmenen tunnin työaika Ilmoitusaika Joustotyöaika Liukuvan työajan enimmäiskertymä ja liukuma-aika Siirtyminen 37,5 tunnin viikosta 40 tunnin viikkoon Työviikon ja -vuorokauden alkamisajankohta Liukuvaan työaikaan siirtyminen Seuranta-ajanjakso Porrastettuun työaikaan siirtyminen |
15 § Keskimääräinen säännöllinen työ- aika | Vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus |
16 § Työvuoroluettelo ja työajan tasoittu- misjärjestelmä | Työvuoroluettelon ja tasoittamisjärjestelmän muutosilmoitus- ajoista sopiminen |
17 § Lisätyö | Lisätyön korvaaminen vastaavalla vapaalla |
18 § Ylityö | Ylityön maksettavan palkan tai ylityön korvauksen maksami- nen kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaminen vastaa- vaan vapaaseen Lisäylityön tekemisestä |
22 § Sunnuntaityö | Sunnuntaityökorotuksen maksaminen kiinteänä kuukausikor- vauksena tai vaihtaminen vastaavaan vapaaseen |
23 § Joustovapaa | Lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan korotuksen tai ko. ajalta maksettavan koko palkan, työajan lyhentämisvapaiden sekä lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen |
24 § Päivittäinen lepoaika | Päivittäisen lepoajan lyhentäminen |
25 § Vuorokausilepo | Vuorokausilevon lyhentäminen |
26 § Viikoittainen vapaa-aika | Viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehdyn työn korvaaminen ra- hassa |
29 § Varallaolo ja puhelinohjeet | Päivystysvalmiudesta sopiminen Varallaolon korvaaminen Määrättyyn paikkaan sidotun varallaolon tuntimäärä Puhelinohjeiden antamisen korvaaminen erillisellä lisällä |
29 § Matkakorvaukset | Päivärahan suuruus pitkässä ja lyhyessä työkomennuksessa Vapaa-ajalla suoritettavan matka-ajan palkan maksaminen kiinteänä kuukausikorvauksena Päivärahojen ja ruokarahan maksaminen erillisenä kuukausi- korvauksena Matkustussääntö |
32 § Vuosiloma | Lomapalkan maksaminen normaalina palkanmaksupäivänä Lomarahan maksuajankohta Lomarahan korvaaminen vastaavana vapaana Lomarahan vaihtaminen joustovapaaseen Vuosiloman sijoittaminen keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä Vuosiloman jakaminen osiin |
34 § Paikallinen sopiminen | Paikallisen sopimisen menettelytavat (osapuolet, paikallisen sopimuksen kesto ja muoto) |
Palkkausjärjestelmä | Väliluokkien käyttöönotto palkkausjärjestelmässä Muiden kuin omaan toimeen liittyvien sijaisuuksien korvaami- nen Pätevyyden arvioinnin tiheys Yrityskohtaiset järjestelmät |
Yhteistoimintasopimus | Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen tehtävien yhdistä- minen Osastonluottamusmiehen valinta Työsuojeluasiamiehen valinta Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksesta sopiminen Yhteistoimintaelimen perustaminen Osallistumisen korvausperusteista sopiminen koulutuksen ollessa henkilön vapaapäivänä Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta |
Työmarkkinakysymyksistä ilmoittaminen ilmoitustaulun sijasta muulla sovitulla tavalla | |
Työajan lyhentämien yksi- ja kaksivuoro- työssä keskimääräistä viikkotyöaikaa noudattaen (Liite 2) | Työajanlyhennysvapaan ilmoitusaika |
Työehtosopimuksen liite (Liite 5) | Luottamusmiehen toimintaedellytysten edistämisestä asioiden ratkaisemiseksi paikallisesti |
Työehtosopimuksen liite (Liite 7) | Selviytymislausekkeesta toiminnan ja työpaikkojen turvaa- miseksi |
LIITE 7 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA
Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi:
˗ Käytetään ensisijaisesti työehtosopimuksessa olevia joustavia työaikajärjestelyjä ja muita mahdollisuuksia esimerkiksi:
˗ paikallisesti sopien
˗ pidemmät ja lyhemmät työvuorot
˗ työaikapankki
˗ sunnuntaityökorotuksista
˗ lomarahojen myöhentäminen ja vaihtaminen vapaaseen
˗ porrastettu työaika
˗ vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta
˗ työnantajan päätöksellä
˗ pidemmät ja lyhemmät työviikot
˗ vuorotyöstä päivätyöhön ja päinvastoin
Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa, kuten tuotantolaitosta.
Selviytymislauseke
Työnantajan taloudellisen tilanteen niin edellyttäessä käsitellään yhdessä luottamusmiehen kanssa asiakastarpeet, tilauskanta, yrityksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toi- met taloudellisen tilanteen parantamiseksi.
Kun yhteisesti todetaan luottamusmiehen kanssa, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan paikalli- sesti sopia luottamusmiehen kanssa yllämainittujen toimenpiteiden lisäksi työehtojen sopeut- tamisesta enintään vuoden määräajaksi. Sovittavia asioita voivat olla työehtosopimuksen ra- hanarvoiset edut, esimerkiksi lomarahat ja suurjuhlapyhäkorvaukset.
Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopeuttamistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa. Samassa yhteydessä sovitaan mahdollisesta irtisanomis- suojasta sopeuttamistoimien ajalle. Sopimusta tehtäessä on arvioitava sen vaikutukset suh- teessa voimassaolevaan työttömyys- ja palkkaturvasäännöstöön.
Samalla sovitaan, miten toimihenkilöiden taloudellisten menetykset kompensoidaan yrityksen taloudellisen tilanteen kohennuttua. Sopimuskauden aikana seurataan säännöllisesti yrityksen taloudellisen tilanteen kehittymistä ja mikäli kesken sopimuskauden yrityksen taloudellinen ti- lanne paranee niin, ettei selviytymislausekkeen käytölle ole enää perusteita, voidaan sopimus purkaa.
Lisäksi on huomattava, että laki mahdollistaa sopimisen lyhyemmästä lomautusprosessista ja työehtosopimus lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta.
Sopijaosapuolet neuvovat tarvittaessa yrityksiä selviytymistoimenpiteiden toteuttamisessa.
LIITE 8 ETÄTYÖOHJE
Sopijapuolet kannustavat työpaikkoja nykyaikaisten, tuottavuutta ja työhyvinvointia edistävien työntekomahdollisuuksien käyttämiseen. Tässä tarkoituksessa sopijapuolet kiinnittävät työ- paikkojen huomiota kysymyksiin, jotka on hyvä huomioida etätyötä tehtäessä.
Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovitun varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa. Etätyötä ei kuitenkaan ole työ, jota pääsääntöisesti teh- dään sovitun työpaikan ulkopuolella.
Etätyöhön sovelletaan pääsääntöisesti tavanomaisia työelämän pelisääntöjä. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin työpaikalla tehdyssä työssä. Työntekijällä on etätöissä sama työsopimuslain, työehtosopimuksen ja sosiaalivakuutuksen suoja, kuin tavanomaisella työpaikalla työskennellessään. Tapaturmavakuutus on voimassa myös etätyössä, mutta sen tarkempi soveltaminen työpaikan ulkopuolella tapahtuvaan työhön määräytyy työtapaturma- ja ammattitautilain 5 luvun mukaisesti. Työsuojelun osalta on huomioitava, että työnantajalla ei yleensä ole mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikan ulkopuoliseen työympäristöön, mutta työtur- vallisuuslain mukainen työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite ulottuu kaikkeen työntekoon.
Etätyöstä teettämisessä on huomioitava myös työntekijöiden tasapuolinen kohtelu, ellei työ- tehtävistä muuta johdu.
Etätyön tekeminen voi perustua yrityksen etätyöohjeeseen, erityisiin etätyösopimuksiin tai esi- miehen ja työntekijän väliseen tapauskohtaiseen sopimiseen. Mikäli etätyön tekeminen on säännönmukaista ja toistuu viikosta toiseen, suosittelevat osapuolet sopimaan seuraavista etätyön keskeisistä kysymyksistä:
- Etätyön määrä, järjestelyn kesto ja päättyminen
- Etätyössä tehtävät työt
- Etätöissä tehdystä työstä raportoiminen
- Aika, jolloin työntekijän on oltava tavoitettavissa
- Yhteydenpito työpaikalle
- Työvälineiden ja -tarvikkeiden hankinta- ja ylläpitovastuut
KEMIANTEOLLISUUS KT RY AMMATTILIITTO PRO RY