TALOTEKNIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE

Läsnä Eeva Salmi LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxx Xxxxxxxxxx LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxx Xxxxxx Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxxx Xxxxxxxx Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxxxx Xxxxxxxx Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxx Xxxxxx Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxx Xxxxxxxx Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxxx Ammattiliitto Pro ry

1 Lähtökohdat

Allekirjoittaneet järjestöt, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, Palvelualo- jen työnantajat PALTA ry, Sähkötekniset työnantajat STTA ry ja Ammatti- liitto Pro ry sopivat tällä pöytäkirjalla uudistavansa 28.2.2022 saakka voi- massa olleen Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopi- muksen määräykset olemaan voimassa ajalla 4.3.2022 – 29.2.2024 tässä allekirjoituspöytäkirjassa sovituin muutoksin.

2 Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa ajalla 4.3.2022–29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.1.2023 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023.

Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irti- sanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päätty- mistä. Työehtosopimuksen irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.1.2024 mennessä muille sopijaosapuolille.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtoso- pimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

3 Palkankorotukset

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ensisijaisesti paikallisesti ottaen huomi- oon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä

kustannuskilpailukyky markkinoilla. Työnantaja toimittaa luottamusmie- helle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työlli- syystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä 30.4.2022 mennessä. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yri- tyksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoit- teena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmu- kaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-arvoa ja palkkaporras- tusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 15.5.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot paikallisen palkkaratkaisun kohden- tamisesta

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentu- mista kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeis- tään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut koro- tuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden pal- kankorotusten kokonaismäärä.

Korotus 2022

Jos paikallista sopimusta ei saavuteta, kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Tämän lisäksi palkkoja korotetaan alla kuvatulla 0,4 % suuruisella yritys- tai toimipaikkakohtaisella erällä 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä 1.6.2022

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 prosentin suurui- sella yritys- tai toimipaikkakohtaisella erällä. Erä lasketaan työehtosopi- muksen soveltamisalaan kuuluvien toimihenkilöiden huhtikuun 2022 pal- koista luontoisetuineen. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.

Erä tulee ohjata toimihenkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen palkanosan kehittämiseen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niiden toimihenkilöiden palkkauksellisen aseman kehittämiseen, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän pätevyyteensä ja työsuorituk- siinsa nähden. Toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen tulee olla ohjaavana tekijänä.

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentu- mista kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin

viimeistään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvi- tyksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saa- nut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöi- den palkankorotusten kokonaismäärä.

Vaativuusluokkapalkat

Palkkaryhmien vähimmäispalkkoja korotetaan 1.6.2022 lukien seuraavan taulukon mukaisesti:

PR	1.5.2021	1.6.2022
1-2	1750	1776
3	1928	1957
4	2166	2198
5	2429	2465
6	2748	2789
7	3022	3067
8	3326	3376
9	3631	3685
10	3933	3992

Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2022 lukien seuraavasti:

⎯ Työehtosopimuksen 22 § mukainen iltavuorolisä on 1.6.2022 lukien 2,40 €/tunti

⎯ Työehtosopimuksen 22 § mukainen yövuorolisä on 1.6.2022 lukien 4,39 €/tunti

⎯ Työehtosopimuksen 38 § mukainen erillisenä maksettu vastuulisä on 1.6.2022 lukien 66 €/kk

⎯ Työehtosopimuksen 40 § mukainen sijaisuuskorvaus on 1.6.2022 lu- kien 373–878 €/kk

Luottamusmieskorvaukset

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.6.2022 lukien seuraavasti:

Toimihenkilölukumäärä	Luottamusmieskor- vaus 1.6.2022 al- kaen €/kuukausi
3-9	68
10-24	104
25-50	139
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
yli 600	392

Toimihenkilölukumäärä	Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.6.2022 al- kaen €/kuukausi
10-50	63
51-200	98
yli 200	173

Palkantarkistukset vuonna 2023

Sopimusosapuolet tarkastelevat syys-lokakuun aikana palkkamallin toteu- tumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä tämän työehtosopimuksen piirissä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottele- vat 15.1.2023 mennessä toisen vuoden palkkaratkaisusta.

Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 palkantarkistukset. Ensisijainen tapa toteuttaa palkantarkistukset on paikallinen palkkaratkaisu. Toissijaisen palkkaratkaisun kustannusvaiku- tus ja sen jakautuminen sovitaan liittojen välisissä neuvotteluissa 15.1.2023 mennessä.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen 15.1.2023 mennessä, voi kukin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopi- muksen päättymään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimi- tettava kirjallisesti viimeistään 31.1.2023 muille sopijaosapuolille.

4 Työehtosopimukseen tehtävät muutokset

5 § Matkustaminen

Muutetaan 5 § Matkustaminen 1 kohta kuulumaan seuraavasti:

1 Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työ- matkat kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Matkaan liittyvät yksityiskohdat selvitetään etukäteen. Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia verosta va- paaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauksen, yömatkarahan sekä kilometrikorvausten osalta.

Kun kyse on sellaisesta lähiliikkumisesta, ettei päivärahaa makseta eikä toimihenkilöllä ole ruokailutauon aikana mahdollisuutta aterioida tavan- omaisella ruokailupaikallaan tai hän ei voi ruokailla kotonaan, työnantajan ruokalassa tai muussa työnantajan järjestämässä ruokailupaikassa, mak- setaan toimihenkilölle ateriakorvaus.

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai, milloin erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työajan alka- mista, ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka kat- sotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet laske- taan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.

Matkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään toimihenkilölle ennen mat- kalle lähtöä.

28 § Lomaraha

Muutetaan 28 § Lomaraha kuulumaan seuraavasti:

1 Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen rahana maksettavasta vuosilomapalkastaan. Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

2 Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja puolet heti loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä, ellei paikallisesti muuta sovita.

3 Lomaraha maksetaan myös jo edelliseltä 31.3. päättyneeltä lomanmää- räytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy tai irtisanotaan lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuh- teen päättyessä lomakautena.

Soveltamisohje:

Lomaraha maksetaan myös jo edelliseltä 31.3. päättyneeltä lomanmää- räytymisvuodelta maksettavasta lomakorvauksen osalta, jos työnantaja ir- tisanoo toimihenkilön työsopimuksen taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä siten, että

a) irtisanomisilmoitus annetaan toimihenkilölle tiedoksi ajalla 1.5.–30.9.; tai

b) toimihenkilön työsopimus päättyy ajalla 1.5.–30.9.

Kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakor- vauksen yhteydessä lomarahaa ei makseta.

Lomarahaa ei makseta

a) työntekijän itse irtisanoutuessa;

b) työsopimuksen päättyessä työsopimukseen sisältyneen koeaikaeh- don perusteella

c) kun työsopimus irtisanotaan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 2 §:n nojalla toimihenkilöstä johtuvan tai hänen henkilöönsä liittyvän asialli- sen ja painavan syyn takia;

d) kun työsopimus puretaan työsopimuslain (55/2001) 8 luvun 1 §:n no- jalla toimihenkilön työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhtee- seen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavan rikkomisen tai laiminlyönnin perusteella;

e) kun työsopimussuhdetta pidetään purkautuneena työsopimuslain (55/2001) 8 luvun 3 §:n nojalla

4 Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha vuosilomakor- vauksesta.

5 Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden palaa palvelusajan päätyttyä työhön, maksetaan lomaraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin asepalvelukseen astuessaan.

6 Paikallisesti voidaan sopia kirjallisesti lomarahan vaihtamisesta vapaa- seen. Sovittaessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin 24 loma- päivää vastaavasta lomarahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaapäi- väksi, ellei pääluottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu. Vapaan anta- misajankohta on sovittava.

43 § Muut määräykset

Lisätään 43 §:ään uusi kohta 4, joka kuuluu seuraavasti:

4. Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työntekijän niin halutessa työnantaja ja 58 vuotta täyt- tänyt työntekijä käyvät keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jaksamista.

5 Muut muutokset

Jatkuva yhteistoimintamenettely

Muutetaan Irtisanomissuojasopimuksen III Erinäisiä määräyksiä 8 § kuu- lumaan seuraavasti:

8 § Jatkuva yhteistoimintamenettely

Paikallinen sopiminen jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käytöstä

1 Työehtosopimuksen osapuolina olevien työnantajajärjestöjen jäsenyri- tyksissä, joissa työsuhteessa olevien palkansaajien lukumäärä on sään- nöllisesti yhteensä vähintään 20, voidaan sopia paikallisesti toimihenki- löitä koskevan jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käytöstä.

2 Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käyttämisestä on sovittava kirjalli- sesti työnantajan ja toimihenkilöitä edustavan pääluottamusmiehen kes- ken tai muun yhteistoimintalain (1333/2021) 1 luvun 5 §:n tarkoittaman edustajan kanssa. Jos yrityksessä tai sen asianomaisessa toimipaikassa ei ole toimihenkilöitä edustavaa pääluottamusmiestä tai muuta edellä mai- nitun lain 1 luvun 5 §:n tarkoittamaa edustajaa, paikallinen sopimus voi- daan tehdä työnantajan ja yrityksen tai sen asianomaisen toimipaikan kaikkien toimihenkilöiden kesken.

Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn sisältö ja toteuttaminen

3 Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa työnantaja ja toimi- henkilöitä edustava pääluottamusmies tai muu yhteistoimintalain (1333/2021) 1 luvun 5 §:n tarkoittama edustaja tai tällaisen puuttuessa asianomaisen toimipaikan toimihenkilöt yhdessä, neuvottelevat toimipaik- kapaikkakohtaisesti paikallisessa sopimuksessa (kohta 2) tai muutoin etu- käteen sovituin määräajoin, kuitenkin vähintään kuusi (6) kertaa vuo- dessa, yhteistoimintalain (1333/2021) piiriin kuuluvista, erityisesti toimi- henkilöasemassa olevan työvoiman käyttöön ja työvoimatarpeeseen liitty- vistä asioista.

4 Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä varten työehtosopimusosapuolet ovat tehneet esimerkkiluettelon kussakin neuvottelussa käsiteltävistä asi- oista. Esimerkkiluettelon mukaiset asiat käsitellään kussakin neuvotte- lussa siinä laajuudessa kuin kulloinkin on tarpeellista.

5 Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä voidaan kussakin neu- vottelussa käsitellä suunniteltu työvoiman vähentäminen, joka tapahtuu lomauttamalla ja joka toimipaikkakohtaisesti kohdistuu samanaikaisesti yhteensä enintään yhdeksään tämän työehtosopimuksen soveltamispii- rissä olevaan toimihenkilöön.

6 Tämän pykälän määräysten mukainen jatkuva yhteistoimintamenettely voidaan paikallisten osapuolten niin sopiessa toteuttaa yhdessä muiden työehtosopimusten soveltamispiirissä olevia palkansaajia koskevien jatku- vien yhteistoimintamenettelyjen kanssa, mikäli näin toteutettava menettely täyttää tämän sopimuksen mukaiset vaatimukset.

7 Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa pidettävistä neuvotte- luista laaditaan pöytäkirja, jonka osallistujat allekirjoituksellaan hyväksy- vät.

8 Mikäli jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä ei toteuteta sitä koskevan pai- kallisen sopimuksen (kohta 2) ja työehtosopimuksen näiden määräysten mukaisesti, noudatetaan yhteistoimintalakia (1333/2021) sellaisenaan.

Poikkeukset yhteistoimintalaista (1333/2021) jatkuvaa yhteistoimintame- nettelyä käytettäessä

9 Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa

– työnantajalla on oikeus poiketa yhteistoimintalain (1333/2021) 2 luvun mukaisesta vuoropuheluvelvoitteesta 12 §:n tarkoittamia asioita lukuun ot- tamatta, 3 luvun 18 §:n muutosneuvottelujen osapuolia koskevasta sään- nöksestä sekä 19 §:n kirjallista neuvotteluesitystä ja tietojen antamista ja työ- ja elinkeinotoimistolle tehtävää ilmoitusta koskevista säännöksistä;

– työnantajan katsotaan yhteistoimintalain (1333/2021) 3 luvun 23 §:n säännöksistä poiketen täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu suunni- tellusta enintään yhdeksään toimihenkilöön kohdistuvasta lomautuksesta toimihenkilöitä edustavan pääluottamusmiehen tai muun yhteistoiminta- lain (1333/2021) 1 luvun 5 §:n tarkoittaman edustajan kanssa tai edellä mainitun puuttuessa toimipaikan toimihenkilöiden kanssa yhteisesti.

Esimerkkiluettelo jatkuvassa yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävistä asioista

Muutetaan irtisanomissuojasopimuksen III Erinäisiä määräyksiä 8 § liite esimerkkiluettelosta jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa kä- siteltävistä asioista kuulumaan seuraavasti:

ESIMERKKILUETTELO Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojasopimuksen 8

§:n tarkoittamaa jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa käsiteltävistä asioista

Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa käsitellään kussakin neuvottelussa tämän esimerkkiluettelon mukaisia teemoja siinä laajuu- dessa kuin kulloinkin on tarpeellista. Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä voidaan käsitellä myös muita yrityksen toimintaan ja henkilös- töön liittyviä asioita.

Talous:

– raportit; tilauskanta, tuloskehitys, kulurakenne, kannattavuus

– suunnitelmat; tilauskanta, liikevaihto, kulurakenne, kannattavuus Projektien/työkohteiden tilanne:

– tarjotut työkohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

– tilaukset

– tarjouslaskennassa olevat kohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

– tarjouskilpailussa hävityt kohteet Toiminnan tehostaminen:

– mahdolliset taloudelliset ja/tai tekniset toiminnan tehostamistoimenpiteet ja niiden henkilöstövaikutukset

Toimintaa koskevat palautteet:

– ulkoisten ja sisäisten asiakaspalautteiden käsittely ja niiden osalta toteu- tettavat/toteutetut toimenpiteet sekä niiden mahdolliset henkilöstövaiku- tukset

Henkilöstöresurssit:

– henkilöstötarve; resurssiennusteet työkohde- tai tehtäväkohtaisesti huo- mioiden pitkäaikaiset sijaisuustarpeet

– mahdollinen alihankinta ja vuokratyövoima; vaikutukset henkilöstötar- peeseen

– mahdollinen lomautustarve sekä toteutetut lomautukset

– mahdolliset lomat, työajanlyhennysvapaat; vaikutukset mahdolliseen lo- mautustarpeeseen

Henkilöstön kehittäminen:

– koulutussuunnitelmat ja niiden toteutus; vaikutukset mahdolliseen lo- mautustarpeeseen

Jos jatkuvalla yhteistoimintamenettelyllä poiketaan yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen jatkuvan vuoropuhelun velvoitteesta, tulee keskus- telua käydä myös:

–työpaikalla sovellettavista säännöistä, käytännöistä ja toimintaperiaat- teista;

–henkilöstön osaamistarpeista ja osaamisen kehittämisestä;

–työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä siltä osin kuin asiaa ei käsitellä muuten.

Lomautusilmoitus

Muutetaan Irtisanomissuojasopimuksen III Erinäisiä määräyksiä 12 § si- ten, että lisätään uusi 1 kohta, jolloin tätä seuraavat kohdat siirtyvät yhden eteenpäin:

1 Lomautusilmoitus

Paikallisesti voidaan sopia toisin työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 4 §:n lomautusilmoituksesta. Sopimus voidaan tehdä pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä ei koske työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2 §:n mu- kaista sopimukseen perustuvaa määräaikaista lomautta- mista.

6 Työryhmätyöskentely

Revisiotyö

Liitot jatkavat työryhmätyötä, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mu- kaisesti käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita yritysten kilpailuky- vyn ja toimihenkilötyön kehittämiseksi ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Työryhmä jatkaa sopimustekstien selkiyttämistyötä.

Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmätyöryhmän työtä jatketaan edelleen ja palkkausjärjes- telmän käyttöönottoa edistetään työpaikoilla. Työryhmä selvittää naisten ja miesten väliset palkkaerot identtisissä tehtävissä ja valmistelee tarvitta- essa keinoja sukupuolten välisten mahdollisten palkkaerojen poista- miseksi.

Perhevapaatyöryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää perhevapaauudistuksen vaiku- tuksia työehtosopimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja arvioi yhdessä uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muu- tostarpeita työehtojen kehittämisessä kustannusneutraalilla tavalla.

7 Etätyötä koskeva ohje

Liitot kannustavat yrityksiä hyödyntämään tehokkaalla tavalla tuottavuutta ja työhyvinvointia edistäviä työaikajärjestelmiä.

Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa puitteissa, milloin etätyön teke- minen on mahdollista. Jos etätyötä tehdään, ennen sen käyttöönottoa voi- daan käydä vuoropuhelua esimerkiksi seuraavista aiheista:

• Etätyön ja lähityön suhde

• Työvälineet ja niiden käyttö

• Tietoturva-asiat ja yrityksen tietoturvakäytänteet

• Työaika ja työajan seuranta

• Tavoitettavuus

• Työsuojelunäkökohdat

• Etätyön vakuutusturva

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yri- tyksessä noudatettavien pelisääntöjen puitteissa.

8 Jatkuvan neuvottelun periaate

Liitot jatkavat ”jatkuvan neuvottelun” periaatteen toteuttamista siten, että yhteisenä tavoitteena on myös sopimuskauden aikana kehittää työehto- sopimuksen sisältöä ja käsitellä sen tulkinnassa esiin tulevia seikkoja.

9 Rinnakkaissopimukset

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että tämän työehtosopimuk- sen soveltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimusta.

10 Sopimuksen soveltamisalaa koskevat tulkintatilanteet

Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdon- mukaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen.

Tarvittaessa osapuolet voivat kuulla asiassa ylempien toimihenkilöiden edustajia. Neuvotteluissa voidaan toisen osapuolen pyynnöstä käyttää myös ulkopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

11 Yleissitovuus

Osapuolet toteavat, että tämä työehtosopimus on yleissitova.

12 Liitesopimukset

Työehtosopimuksen osia ovat liittojen väliset 15.12.2004 solmitut yleisso- pimus, irtisanomissuojasopimus ja palkkausjärjestelmä.

13 Allekirjoitukset

Pöytäkirja allekirjoitetaan sähköisesti.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

TYÖEHTOSOPIMUS TALOTEKNIIKKA-ALAN TOIMIHENKILÖILLE

A YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Säh- kötekniset Työnantajat STTA ry:n talotekniikka-alalla toimivien jäsen- yritysten toimihenkilöihin.

2. Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen. Soveltamisalassa ei näin ollen ole mitään koulutuksellista ylä- tai alarajaa.

3. Uusia toimihenkilöitä palkattaessa ja toimihenkilöiden tehtävämuutos- ten yhteydessä työnantajan edustaja toimittaa tämän työehtosopi- muksen tarkoittamalle pääluottamusmiehelle tiedon asianomaisen toimihenkilön tehtävän sisällöstä sekä siihen sovellettavasta työehto- sopimuksesta.

B TYÖSUHDE

2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet työsuhteessa

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa toi- mihenkilö.

2. Toimihenkilön tulee edistää ja valvoa asemansa edellyttämällä tavalla työnantajan etua. Työnantaja tukee toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana ja tiedottaa toimihenkilölle hyvissä ajoin hä- nen asemassaan tapahtuvista muutoksista. Alaisia koskevista ratkai- suista on mahdollisuuksien mukaan kerrottava ensin esimiehelle ja vasta sitten alaisille.

3. Työsopimus solmitaan kirjallisesti. Uusi toimihenkilö perehdytetään tehtäviinsä, yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin. Hänelle selvite- tään sovellettava työehtosopimus ja kerrotaan, kuka on pääluotta- musmies ja työsuojeluvaltuutettu.

4. Sen jälkeen, kun toimihenkilön työsuhde on astunut voimaan, uuden toimihenkilön rekrytoinnista ilmoitetaan pääluottamusmiehelle.

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen

1. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos siitä sovitaan. Jos asiasta ei sovita, työnantaja voi toteuttaa muutoksen, mikäli sille on irtisanomi- seen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa.

2. Toimihenkilö voidaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee täs- säkin tapauksessa olla irtisanomisperuste ja noudattaa irtisanomisai- kaa.

C PAIKALLINEN SOPIMINEN

4 § Paikallinen sopiminen

1. Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja toimihenkilön kesken tai työnantajan ja pääluottamus- miehen tai luottamusmiehen kesken. Pääluottamusmiehen tai luotta- musmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita pää- luottamusmiehen ja vastaavasti luottamusmiehen on katsottava edus- tavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita.

2. Sopimus solmitaan kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus tehdään aina kirjallisesti. Tehdyt sopimukset annetaan tiedoksi myös pääluottamusmiehelle, mikäli jompikumpi osapuoli katsoo niillä olevan laajempaa yrityskohtaista merkitystä.

3. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan sen- kin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakan- nut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisa- noa.

4. Paikallinen sopimus, joka koskee rahakorvausta, jonka maksatus tai pitäminen on sovittu työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle, erään- tyy kuitenkin työsuhteen päättyessä.

D MATKUSTAMINEN

5 § Matkustaminen

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmatkat kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Mat- kaan liittyvät yksityiskohdat selvitetään etukäteen. Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa ole- via verosta vapaaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauk- sen, yömatkarahan sekä kilometrikorvausten osalta.

Kun kyse on sellaisesta lähiliikkumisesta, ettei päivärahaa makseta eikä toimihenkilöllä ole ruokailutauon aikana mahdollisuutta aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan tai hän ei voi ruokailla kotonaan, työnantajan ruokalassa tai muussa työnantajan järjestämässä ruokai- lupaikassa, maksetaan toimihenkilölle ateriakorvaus.

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpai- kalta tai, milloin erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työ- ajan alkamista, ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpai- kalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokau- sien laskemiseen.

Matkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään toimihenkilölle ennen matkalle lähtöä.

2. Ellei työnantaja ole järjestänyt toimihenkilölle majoitusta yöpymistä edellyttävän työmatkan aikana eikä yöpymistä koskevista järjeste- lyistä ole muuta sovittu, toimihenkilö huolehtii itse majoittumisesta ma- joituspaikassa tai kulkuneuvossa. Työnantaja korvaa toimihenkilölle majoituspaikan laskua ja maksutositetta vastaan majoittumisesta tai kulkuneuvon makuupaikasta toimihenkilölle aiheutuneet majoittumis- paikkakunnan olosuhteet ja yleinen kustannustaso huomioon ottaen kohtuulliset majoittumiskustannukset. Mikäli toimihenkilö ei esitä las- kua eikä maksutositetta yöpymisestään majoituspaikassa taikka kul- kuneuvossa, eikä työnantaja ole järjestänyt toimihenkilölle majoitusta taikka makuupaikkaa kulkuneuvossa, työnantaja suorittaa toimihenki- lölle yömatkarahan.

3. Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana makse- taan peruspalkan mukainen korvaus korkeintaan 8 tunnilta työpäi- vänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit.

Vapaa-aikana työssä matkustaminen	Korvaus
Työpäivänä	Peruspalkka max. 8 tuntia
Vapaapäivänä	Peruspalkka max. 16 tuntia

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21.00–07.00 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käy- tetyltä ajalta.

4. Korvaus matka-ajasta voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

5. Edellä mainittujen päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen asemesta voidaan sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä mak- settavasta erillisestä korvauksesta.

6. Xxxxxxx työn suorittaminen edellyttää vähintään kahden viikon yhtä- jaksoista olemista samalla paikkakunnalla, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt.

7. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa mat- kustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei kor- vausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

Työnantajan ja toimihenkilön on uutta työsopimusta solmittaessa tai sovittaessa aikaisemman työsopimuksen muuttamisesta todettava yhteisesti, onko kyseessä tässä kohdassa 7 tarkoitettu toistuvaa mat- kustamista edellyttävä työ.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellisen kohdan toisen kappaleen määräys on tullut voimaan 1.5.2012 ja on koskenut sen jälkeen solmittavia uusia työso- pimuksia sekä vastaavana ajankohtana sovittuja työsopimuk- sen muutoksia. Tätä ennen tehtyihin sopimuksiin perustuviin työsopimussuhteisiin sovelletaan yksinomaan 7. kohdan en- simmäisen kappaleen määräystä.

8. Tästä pykälästä voidaan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsen- yrityksissä sopia myös toisin paikallisella matkustussäännöllä edellyt- täen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.

E TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee ns. tuotannollisella osastolla tai työpai- kassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin työaikaa. Muussa tapauk- sessa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Sovittaessa siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40-tuntiseen työviikkoon palkka nousee 2,7 prosenttia. Ko. paikallinen sopimus on vuosittain irtisa- nottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Tällöin palkka laskee 2,6 prosenttia.

7 § Koulutuksen järjestäminen säännöllisenä työaikana

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle tämän työehtosopimuksen säännöl- listä työaikaa ja sen sijoittamista koskevien määräysten estämättä työn suorittamisen tai yrityksen toiminnan kannalta tarpeellista koulutusta tai kehittämistilaisuuksia työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa enintään 16 tuntia enimmäistyöajan tarkastelujakson aikana. Koulutus ja kehittämistilaisuudet ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen siten, että toimihenkilö pystyy varautumaan ao. tilaisuuksiin. Koulutusta tai kehittämis- tilaisuutta osoitettaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon toimi- henkilön henkilökohtaiset ajankäyttötarpeet.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan peruspalkan mukainen korvaus (peruspalkka tunnilta lasketaan siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa). Koulutus tai kehit- tämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville. Mikäli koulutus tai kehittämistilaisuus järjestetään sunnuntaina, korvataan se korotettuna kuten sunnuntaityö.

8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika

A Jos säännöllinen viikkotyöaika tuotannollisista syistä on järjestetty keskimääräiseksi, on sen tasoituttava säännölliseen viikkotyöaikaan enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona.

Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viik- koa kohti.

B Äkillisen liiketoimintatarpeen tai työnjärjestelyistä johtuvan syyn vuoksi työnantaja voi työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesti kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen tilapäisesti pidentää toimihenkilöiden vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen säännöllisen työajan enintään 50 tuntiin. Tasoittumisjaksoon tulee si- sältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä toimihenkilöllä enintään kuutena työviikkona kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäi- senä työviikkona.

Toimihenkilön palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennettyä työaikaa tehtäessä että työaikaa tasattaessa. Jos pidennettyä vuorokautista työaikaa käytetään sunnuntaina, makse- taan tehdystä työstä työehtosopimuksen mukaisesti korotettu palkka.

Työaikaa osoitettaessa otetaan huomioon toimihenkilön henkilökoh- taiset ajankäyttötarpeet. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikkojen lauantaille. Toimihenkilöllä on mahdollisuus

asiallisesta ja painavasta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä tapaus- kohtaisesti tämän kohdan (B) tarkoittamasta työaikajärjestelystä.

Tämän sopimuksen allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityk- sissä voidaan työajoista sopia seuraavaa:

− Paikallisesti sopien voidaan keskimääräinen säännöllinen työaika järjestää siten, että vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit perus- palkan mukaan.

− Työajan on tällöin enintään 52 viikon tasoittumisjaksolla tasoitut- tava säännölliseen työaikaan. Tasoittumisvapaat pidetään työn- antajan määräämänä ajankohtana vähintään työvuoro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaa- misesta. Annetut vapaapäivät ovat työssäolopäivien veroisia päi- viä vuosiloman pituutta määrättäessä.

9 § Työajan enimmäismäärä, liukuvan työajan seurantajakso sekä jous- totyöajan tasoittumisjakso

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voidaan käyttää 12 kuukautta tai kalenterivuotta.

Työaikalain 12 §:n mukaisen liukuvan työajan enimmäismäärän seuranta- jaksona voidaan käyttää 12 kuukautta tai kalenterivuotta.

Työaikalain 13 §:n mukaisen joustotyön tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.

10 § Työvuoroluettelo

Työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo. Työvuoroluettelosta tulee il- metä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Käytettäessä keskimääräistä työaikaa on työvuoroluettelo laadittava vä- hintään kolmeksi viikoksi kerrallaan.

11 § Muutokset työvuoroluetteloon

Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista ilmoitetaan asian- omaiselle toimihenkilölle ja pääluottamusmiehelle viimeistään kaksi viik- koa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimi- henkilöitä, muutoksesta tulee neuvotella pääluottamusmiehen kanssa etu- käteen.

Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä muutoksista ilmoitetaan asian- omaiselle toimihenkilölle viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voi- maantuloa. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista koko- naisuutta, muutoksesta ilmoitetaan myös pääluottamusmiehelle.

Paikallisesti sopien em. ennakkoilmoitusajoista voidaan poiketa.

12 § Päivittäinen lepoaika

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä toimihenkilön työ- paikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annet- tava työvuoron aikana säännöllinen, vähintään tunnin kestävä lepoaika, ellei paikallisesti ole sovittu lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin pitui- sesta lepoajasta, jonka aikana toimihenkikö saa esteettömästi poistua työ- paikaltaan. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun tai lop- puun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, toimihenkilöllä on halu- tessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

13 § Vuorokausilepo

Vuorokausilevon pituus on työaikalain mukaan 11, 9, 7 tai 5 tuntia vuoro- kaudessa. Näistä ajoista voidaan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsen- yrityksissä paikallisesti tapauskohtaisesti sopien poiketa.

14 § Viikoittainen lepoaika

Niille toimihenkilöille, joiden säännöllinen työaika vuorokaudessa on yli kolme tuntia, on työaika järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran seit- semän päivän aikana vähintään 35 tuntia kestävän, keskeytymättömän le- poajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Vii- koittainen lepoaika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuo- rokauden aikana. lepoajan tulee tällöin olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keski- määrin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vapaa-aikaa tulee olla kui- tenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjes- telyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on toimihenkilön suostumus.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoit- tuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Edellä mainituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin ainoas- taan allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä.

15 § Viikkolepokorvaus

Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen lepoaikansa ai- kana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä hänen säännöllistä työai- kaansa, ellei muuta sovita, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikoittaista lepoaikaansa tai maksa- malla hänen suostumuksellaan ylityökorvauksen perusosan mukaan mää- räytyvä rahakorvaus yhtä monelta tunnilta.

Xxxxxx toimihenkilö ei saa 14 §:n tarkoittamaa keskeytymätöntä viikoittaista lepoaikaansa, katsotaan viikkolepopäiväksi, ellei muuta ole sovittu, päivä- työssä ja keskeytyvässä vuorotyössä sunnuntai ja muussa työssä työtun- tijärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä. Poissaolo työstä työvuoroluetteloon merkittynä työpäivänä sairauden, lapsen sairauden tai tapaturman vuoksi ei ole työaikalain mukaista viikoittaista lepoaikaa.

16 § Viikon vapaapäivät

1. Viikkoa kohti annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai tai maanantai, ellei muuta ole paikallisesti sovittu. Jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa, toinen vapaapäivä voi olla vaihtuva.

2. Jos yrityksen toiminta jatkuu toimihenkilön työn osalta myös sunnun- taina, vapaapäivät ajoitetaan siten, että tasoittumisjaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölli- seen viikkotyöaikaan. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumis- vapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa aikaisemmin.

3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika ajalla 2022-2024:

Vuonna 2022
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäisviikko	4 pv
16. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
21. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv

Vuonna 2023
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

Vuonna 2024
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
13. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
19. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv

Joulu- ja juhannusaatot ovat vapaapäiviä.

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikko- ylityö, ellei niitä ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jossa on erilainen työajan tasoittumis- järjestelmä.

17 § Paikallinen sopiminen työajoista

Allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti sopia toisin lisäksi seuraavista työaikalain 34 §:ssä mainituista määräyk- sistä:

− liukuvaa työaikaa käytettäessä enimmäiskertymän määrä

− työt, joissa saa tehdä yötyötä liittojen antamien kirjallisten ohjeiden mukaan.

18 § Osa-ajan palkka

Laskettaessa osa-ajan palkkaa saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaisen kuukauden säännöllisten työtuntien tai työpäivien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Kuukausityöaika 2022	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	20	150,0	160,0
Helmikuu	20	150,0	160,0
Maaliskuu	23	172,5	184,0
Huhtikuu	19	142,5	152,0
Toukokuu	21	157,5	168,0
Kesäkuu	21	157,5	168,0
Heinäkuu	21	157,5	168,0
Elokuu	23	172,5	184,0
Syyskuu	22	165,0	176,0
Lokakuu	21	157,5	168,0
Marraskuu	22	165,0	176,0
Joulukuu (sisältää itsenäisyys- päivän)	21	157,5	168,0

Kuukausityöaika 2023	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	21	157,5	168,0
Helmikuu	20	150,0	160,0
Maaliskuu	23	172,5	184,0
Huhtikuu	18	135,0	144,0
Toukokuu	21	157,5	168,0
Kesäkuu	21	157,5	168,0
Heinäkuu	21	157,5	168,0
Elokuu	23	172,5	184,0
Syyskuu	21	157,5	168,0
Lokakuu	22	165,0	176,0
Marraskuu	22	165,0	176,0
Joulukuu (sisältää itsenäisyys- päivän)	19	142,5	152,0

Kuukausityöaika 2024	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	22	165,0	176,0
Helmikuu	21	157,5	168,0
Maaliskuu	20	150,0	160,0
Huhtikuu	21	157,5	168,0
Toukokuu	21	157,5	168,0
Kesäkuu	19	142,5	152,0
Heinäkuu	23	172,5	184,0
Elokuu	22	165,0	176,0
Syyskuu	21	157,5	168,0
Lokakuu	23	172,5	184,0
Marraskuu	21	157,5	168,0
Joulukuu (sisältää itsenäisyys- päivän)	19	142,5	152,0

Taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymys ei ole keskeytymät- tömästä kolmivuorotyöstä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

19 § Lisätyö

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan, mutta joka kuitenkaan ei ole ylityötä.

Lisätyöstä maksetaan korottamaton tuntipalkka. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, mak- setaan em. tuntimäärän ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokauti- sesta tai viikoittaisesta ylityöstä.

20 § Ylityö

1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2. Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Pääsiäislauantaina sekä jouluaattona säännöllisen työajan lisäksi teh- dystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

4. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokau- den vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön sään- nöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huo- mioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

5. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko, joka ei si- sälly työaikaan tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

6. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittä- mättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

7. Mikäli toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vas- taavaa tuntimäärää sellaisesta syystä, josta työnantaja lain tai työeh- tosopimuksen perusteella on velvollinen maksamaan palkan ja hän joutuu tulemaan työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään työ- hön, korvataan vapaapäivänä tehty työ kuten viikkoylityö.

8. Ylityöstä maksettava tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka (rahapalkka sekä mahdolliset luontoisedut, provisio- ja tuotantopalk- kiot sekä mahdollinen sijaisuuskorvaus) 160:lla, kun säännöllinen viik- kotyöaika on 40 tuntia, ja 158:lla, kun säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana

säännölliseen työhön keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

9. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen henkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja pidettävä kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

21 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yk- sinkertainen palkka, joka lasketaan samalla tavoin kuin ylityön perus- teena oleva tuntipalkka.

2. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan va- paaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen henkilön kanssa. Vapaa- aika on annettava ja pidettävä kuuden kuukauden kuluessa ylityön te- kemisestä.

22 § Vuoro-, ilta- ja yötyö

1. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuo- ron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimi- henkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suo- ritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta makset- tava palkka.

2. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausi- korvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vä- hintään tämän pykälän senttimääriä käyttäen.

3. Työ, joka ei ole vuorotyötä, ylityötä eikä hätätyötä ja jota tehdään kello 18.00–23.00, on iltatyötä, josta maksetaan iltavuorolisän suuruinen lisä. Vastaavin edellytyksin on kello 23.00–06.00 tehty työ yötyötä, josta maksetaan yövuorolisän suuruinen lisä.

4. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen yli- työhön, säännöllisen työajan mukaan määräytyvän lisän maksamista jatketaan ylityön ajalta, kuitenkin enintään kello 06.00:een saakka.

5. Vuorotyössä tulee vuorojen muuttua enintään neljän viikon ajanjak- soin, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

6. Vuorolisät

Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, joiden suuruus tunnilta on 1.6.2022 lukien

− iltavuorolisä 2,40 €/h

− yövuorolisä 4,39 €/h

23 § Hälytysluontoinen työ

1. Hälytysluontoista työtä on säännöllisen työajan ulkopuolella hälytys- kutsun perusteella tehtävä työ, jolloin toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpai- kalta, eikä työ välittömästi liity seuraavan vuoron työhön.

2. Hälytysrahana maksetaan kahden tunnin palkka. Jos hälytyskutsu an- netaan klo 21.00–06.00, on hälytysrahan suuruus kolmen tunnin palkka.

3. Työhön käytetyltä ajalta maksetaan 100 prosentilla korotettu perus- palkka, johon sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

4. Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika rinnastetaan työaikaan. Jos toimihenkilö kutsutaan työhön siten, ettei hänellä ole mahdolli- suutta käyttää yleistä kulkuneuvoa, hänelle maksetaan matkakulujen korvaus.

Ellei paikallisesti muuta sovita, noudatetaan edellä olevia määräyksiä.

24 § Varallaolo

Jos toimihenkilön kanssa sovitaan puhelinvarallaolosta, niin samalla sovi- taan siitä maksettavasta korvauksesta.

Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, noudatetaan varallaolokorvauksien osalta seuraavia määräyksiä:

1. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopimuksen mu- kaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella päivystysvalmiudessa siten, että hänet voidaan määrätä suorittamaan työtehtäviä. Työn te- keminen voi tapahtua työpaikalla, asiakkaan luona tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.

2. Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta va- rallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.

3. Varallaoloajalta maksettava korvaus on

a. 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 1 tunnin kuluttua kutsusta

b. 30 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 4 tunnin kuluttua kutsusta

c. 15 % peruspalkasta, mikäli edellä mainittu vasteaika on yli 4 tun- tia.

4. Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihenkilö joutuu olemaan päivystysvalmiudessa työtä suorittamatta. Varallaolokor- vaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta.

5. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mu- kaisesti. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytys- luonteisesta työstä maksettavia korvauksia.

Soveltamisohje:

− Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

− Varallaoloaika kalenterikuukautta kohden ei saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

25 § Puhelinohjeet

Milloin toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikana, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityi- siä toimintaohjeita, tämä otetaan huomioon toimihenkilön kokonaispalk- kauksessa tai erillisenä lisänä siten, kuin paikallisesti sovitaan.

Toimihenkilön pyytäessä selvitystä puhelinohjeiden antamisen velvollisuu- desta tulee esimiehen kirjallisesti selvittää toimihenkilölle, miten palkkauk- sessa tehtävät on huomioitu.

F VUOSILOMA

26 § Vuosiloma

Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä lue- taan työsuhteen jatkumisaikaan työsuhteen kesto ennen työsuhteen kes- keytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä opiskelun kestäessä tehty työ, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

Työnantajan tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että toimihenkilölle taataan vuosilomalain mukainen loma-aika.

27 § Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Vuosilomapalkka voidaan maksaa myös osa-ajan palkan- laskentamenettelyä käyttäen.

28 § Lomaraha

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen rahana maksettavasta vuosilomapalkastaan. Laskettaessa lomarahaa jae- taan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumää- rällä.

2. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja puo- let heti loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena palkanmaksu- päivänä, ellei paikallisesti muuta sovita.

3. Lomaraha maksetaan myös jo edelliseltä 31.3. päättyneeltä loman- määräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy tai irtisanotaan loma- kautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.

Soveltamisohje:

Lomaraha maksetaan myös jo edelliseltä 31.3. päättyneeltä loman- määräytymisvuodelta maksettavasta lomakorvauksen osalta, jos työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsopimuksen taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä siten, että

a) irtisanomisilmoitus annetaan toimihenkilölle tiedoksi ajalla 1.5.– 30.9.; tai

b) toimihenkilön työsopimus päättyy ajalla 1.5.–30.9.

Kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta maksettavan loma- korvauksen yhteydessä lomarahaa ei makseta.

Lomarahaa ei makseta

a) työntekijän itse irtisanoutuessa;

b) työsopimuksen päättyessä työsopimukseen sisältyneen koeaika- ehdon perusteella

c) kun työsopimus irtisanotaan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 2

§:n nojalla toimihenkilöstä johtuvan tai hänen henkilöönsä liitty- vän asiallisen ja painavan syyn takia;

d) kun työsopimus puretaan työsopimuslain (55/2001) 8 luvun 1 §:n nojalla toimihenkilön työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuh- teeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavan rikkomi- sen tai laiminlyönnin perusteella;

e) kun työsopimussuhdetta pidetään purkautuneena työsopimuslain (55/2001) 8 luvun 3 §:n nojalla

4. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha vuosiloma- korvauksesta.

5. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden palaa palvelus- ajan päätyttyä työhön, maksetaan lomaraha siitä vuosilomakorvauk- sesta, joka hänelle maksettiin asepalvelukseen astuessaan.

6. Paikallisesti voidaan sopia kirjallisesti lomarahan vaihtamisesta va- paaseen. Sovittaessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puo- let vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin 24 lomapäivää vastaavasta lomarahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaapäiväksi, ellei pääluottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu. Vapaan antamisajankohta on sovittava.

G TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

29 § Työajan lyhentäminen

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työ- aika on 40 tuntia viikossa. Vapaata kertyy 25 tuntia kalenterivuosineljän- nestä kohti. Vapaata ei kerry sellaiselta vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut poissa työstä enemmän kuin 12 työpäivän ajan. Va- paan kertymisessä työssäoloon rinnastetaan aika, jolta työnantaja on vel- vollinen maksamaan palkan. Vapaan määrää vähentävät lain tai työehto- sopimuksen määräykset ylittävät vapaapäivät.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajanlyhennysvapaan pitämi- sestä, säästämisestä tai korvaamisesta rahana. Jollei muuta sovita, anne- taan kertynyt vapaa kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa noudattaen vä- hintään työvuoro kerrallaan seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Mi- käli pitämättä jääneitä lyhennysvapaita ei ole annettu seuraavan huhti- kuun loppuun mennessä tai niiden pitämisestä ei ole muuta sovittu, kor- vataan pitämättä jääneet lyhennysvapaat rahana seuraavan palkanmak- sun yhteydessä.

Työajan lyhennyspäivät ovat työssäolopäiviin rinnastettavia päiviä vuosi- loman pituutta määrättäessä.

Työsuhteen päättyessä maksettava kertynyt vapaa maksetaan täysiltä työpäiviltä ja lasketaan käyttäen kuukausipalkan jakajana lukua 21,25.

H SAIRAUS

30 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi

1. Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheut- taman työkyvyttömyyden ajalta seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti	Palkka luontoisetuineen
Alle 1 kuukauden	1 viikolta
1 kuukauden mutta vähemmän kuin vuoden	4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheu- tettu omalla törkeällä tuottamuksella tai kevytmielisellä elämällä, eikä sairautta tieten ole salattu työsopimusta solmittaessa. Työnantaja on oikeutettu nostamaan toimihenkilölle tulevan ao. lain mukaisen päivä- rahan vastaavalta ajanjaksolta.

3. Työkyvyttömäksi tultuaan toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoit- tamaan työnantajalle siitä sekä työkyvyttömyyden arvioidun keston.

4. Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnantajan hyväksymän lääkärin antama todistus sai- raudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittä- mää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkä- rin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkä- rintodistuspalkkio.

5. Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajanpalkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajanpalkan ajanjaksoon. Jos työnantajan pal- kanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain (532/2009) 8 luvun 7 §:n 2. momentin mukaiselta yhden päivän odo- tusajalta. Saman sairauden käsitteen määrittelee sairausvakuutusla- kia soveltava viranomainen.

31 § Lakisääteinen lääkärintarkastus

1. Toimihenkilö voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnantajan, lain, työterveyshuollon toimintasuunnitelman tai viran- omaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkustaminen korvataan kuten työmatka.

2. Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toi- mihenkilölle tapauskohtaisesti sovittava erillinen kulut kattava kor- vaus.

32 § Muut lääkärintarkastukset

Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättö- män lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on akuutti, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulko- puolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysymys on

− erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankki- miseksi

− työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suoritta- masta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

− korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgen- tutkimuksesta

− sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättö- mästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteelli- sistä tutkimuksista

− hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös paikalli- sesti yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.

33 § Hoitoonohjaus

1. Toimihenkilö, jolle on kehittymässä päihteiden liikakäytöstä työntekoa haittaava ongelma, pyritään ohjaamaan hoitoon, jotta ongelma ei joh- taisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita haitallisia seuraamuksia. Tätä varten voidaan paikallisesti sopia yrityskohtainen hoitoonohjausjärjestelmä.

2. Toimihenkilölle maksetaan laitoshoidon ajalta sairausajan palkkaa, mikäli hän on sopinut siitä työnantajan kanssa samalla, kun on sopinut laitoshoidostaan. Tällöin työnantajalla on oikeus nostaa toimihenki- lölle tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha vastaavalta ajanjaksolta.

I PERHEVAPAAT

34 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äi- tiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan.

Äitiysvapaan ajalta toimihenkilölle maksetaan palkka kolmelta kuu- kaudelta. Palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, ja että toimihenkilö val- tuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sairausvakuutuslain mukai- sen päivärahaosuuden, johon toimihenkilöllä olisi oikeus. Toimihenki- lön adoptoidessa alle kouluikäisen lapsen annetaan ottoäidille samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pitui- nen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa. Vanhempainva- paan ajalta ei makseta palkkaa.

2. Isyysvapaalta maksetaan palkka viikon ajalta (5 työpäivältä). Palkka maksetaan samoin edellytyksin kuin äitiysvapaankin ajalta.

3. Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja laaditaan kokonaissuunni- telma vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.

4. Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäi- seltä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Tässä kappa- leessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen työ- suhteeseen otettua sijaista.

5. Perhevapaata käyttävän kanssa sovitaan toimihenkilölle vapaaehtoi- sesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään. Työnantaja perehdyttää perhevapaalta palaavan työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja nii- den vaikutuksiin asianomaisen työntekijän tehtäviin.

J NEUVOTTELUJÄRJESTYS

35 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

1. Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnolli- sesti jo työpaikalla. Xxxx toimihenkilöä koskeva asia ratkaistaan ensi sijassa hänen ja hänen esimiehensä välillä. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta aina esimiehen tai toimi- henkilön pyynnöstä, kun asia koskee useampaa toimihenkilöä tai on periaatteellinen ja laajakantoinen.

2. Edellä mainitut neuvottelut on aloitettava toisen osapuolen vaatiessa viimeistään kahden viikon kuluessa. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

Jos työsuhteeseen liittyvä kysymys jää työpaikalla erimieliseksi, pai- kalliset osapuolet laativat yhdessä erimielisyyden kohteesta kirjallisen yhteenvedon, jolla asia jommankumman osapuolen pyynnöstä siirre- tään heitä edustavien osallisliittojen ratkaistavaksi.

3. Pääluottamusmiehelle annetaan kaikki ne tiedot, joita tapauksen sel- vittäminen edellyttää. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia.

Salassapitovelvollisuus koskee myös yrityksen liiketoimintaan ja asia- kassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämänkokemuk- sen mukaan ovat luottamuksellisia.

4. Jos liittojen neuvottelut tämän sopimuksen tulkinnasta eivät johda tu- lokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen rat- kaistavaksi tai osapuolet voivat sopia erimielisyyden jättämisestä vä- limiesoikeuden ratkaistavaksi.

5. Välimiesmenettelyssä noudatetaan välimiesmenettelystä annettua la- kia sillä poikkeuksella, ettei lain esteellisyyssäännöksiä tarvitse nou- dattaa välimiehiä nimettäessä. Kolmijäseniseen välimiesoikeuteen osallistujaliitto nimeää toistaiseksi yhden jäsenen ja nämä jäsenet yh- dessä valitsevat määräajaksi puheenjohtajan.

K PALKKAUS

36 § Marginaalisääntö

Liitot korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen si- sältyvän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta, joka tulee ottaa huomioon palkkauksessa. Tästä johtuen tulee esimiesasemassa ole- vien toimihenkilöiden palkkatason ylittää alaisina toimivien palkkojen tason käytettäessä vastaavia tai vertailukelpoisia palkanmuodostumisperusteita ja huomioon ottaen alaisten ja esimiesten henkilökohtaiset pätevyysteki- jät.

37 § Palkkausjärjestelmä toimihenkilöille

Perustan yrityksen palkkapolitiikan hoidolle muodostaa palkkausjärjes- telmä. Sen tulee olla rakennettu niin, että henkilöstö kokee oikeudenmu- kaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan. Sen tulee motivoida ja ohjata työkäyt- täytymistä oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Palkkausjärjes- telmä on yksi järkevän ja joustavan johtamisen ja toiminnan ohjaamisen instrumentti. Menestys riippuu osaltaan siitä, miten sitä käytetään, ylläpi- detään ja kehitetään.

Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän lähtökohtana on toimen vaativuu- den oikeudenmukainen ja objektiivinen mittaaminen. Työn vaativuuden arviointi on tärkeä osa palkkausjärjestelmää ja sillä tuetaan oikeudenmu- kaisen palkkauksen toteutumista. Arviointijärjestelmässä tulee ottaa huo- mioon se, mihin suuntaan työtä halutaan kehittää, jotta organisaation työ- prosessit kehittyisivät haluttuun suuntaan. Työn vaativuuden arviointi on myös edellytys tasa-arvoiseen palkkaukseen samanarvoisissa tai saman- kaltaisissa tehtävissä.

Vaativuudenluokitus suoritetaan talotekniikka-alan toimihenkilöiden omaa vaativuusluokitusjärjestelmää käyttäen. Järjestelmässä on kaksi element- tiä, vaativuusluokan mukainen palkanosa, joka määräytyy tehtävän vaati- vuuden mukaan, sekä henkilökohtainen palkanosa, joka määräytyy tointa hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella.

Paikallisesti voidaan sopia myös muista palkkausjärjestelmistä.

Tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa

Menettelytavoista koskien uuden palkkausjärjestelmän ja vaativuusluoki- tuksen käyttöönottoa sovitaan paikallisesti.

Tehtäväkokonaisuuden arviointi perustuu toimenkuvaukseen. Esimerkki toimenkuvalomakkeesta liitteenä. Jotta tehtävien vaativuus voidaan mi- tata mahdollisimman luotettavasti, tulee toimenkuvien perustua toimen si- sältöön siten, että toimen sisältö sekä siihen liittyvät vastuut ja yhteydet käyvät mahdollisimman hyvin ilmi. On tärkeää, että esimies ja toimihenkilö ovat samaa mieltä toimeen kuuluvista tehtävistä. Sopimuksen lopussa on esimerkki toimenkuvauslomakkeesta.

Tehtävän vaativuus arvioidaan neliosaisella mittarilla ja näin toimelle saa- daan vaativuuspisteet ja sitä kautta palkkaryhmä. Vaativuusluokitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Vaativuuspisteet palkkaryhmissä

Palkkaryhmien vaativuuspisterajat ja vähimmäispalkat ovat seuraavat:

Pr	Vaativuuspisteet	Vähimmäispalkat 1.5.2021, €/kuukausi	Vähimmäispalkat 1.6.2022, €/kuukausi
1–2	100–159	1750	1776
3	160–189	1928	1957
4	190–219	2166	2198
5	220–249	2429	2465
6	250–279	2748	2789
7	280–309	3022	3067
8	310–339	3326	3376
9	340–369	3631	3685
10	370–400	3933	3992

Vaativuusluokituksen ylläpito

Henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan palkkaryhmä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palkkaryhmä voi muuttua kumpaankin suuntaan. Henkilökohtainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa irtisanomisperusteet.

Osapuolet pitävät hyvänä, että tarkoituksenmukaisin väliajoin, esim. ker- ran vuodessa, käydään läpi toimenkuva ja mahdollisten muutosten vaiku- tus.

Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen

Toimihenkilön palkan suuruuteen vaikuttaa toimen vaativuuden ohella hä- nen henkilökohtainen pätevyytensä. Henkilökohtaisesta pätevyydestä riip- puu vähimmäispalkan päälle maksettavan palkan osuuden määrä ja sen kehittyminen.

Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimihenkilön ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä toimeen kuuluvien tehtävien hoita- miselle. Pätevyydenarvioinnin suorittaa työnantaja yrityksessä ennakolta valittujen pätevyystekijöiden perusteella. Henkilön pätevyyttä arvioidaan aina hänen senhetkisessä tehtävässään.

Kehityskeskustelu

Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilö ja hänen esimiehensä käyvät vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelun. Se on tilaisuus, jossa toi- mihenkilö ja hänen esimiehensä kohtaavat ja keskustelevat kahden kes- ken esim. työhön, tulevaisuuteen ja koulutukseen liittyvistä asioista.

Pätevyyden ja suorituksen taso ansiokehityksen ohjaajana

Työyhteisöltä ja sen henkilöstöltä odotetaan tuloksellisuutta. Tuloksiin pyr- kivä organisaatio tavoittelee hyvää ja pysyvää työvoimaa, kannustaa ja motivoi sitä kehittymään ja ottamaan vastaan uusia haasteita. Johdonmu- kainen yrityskohtainen palkkapolitiikka on pitkäjänteinen prosessi, joka on osa organisaation toiminta-ajatuksen, tavoitteiden ja ohjausjärjestelmien kehikkoa ja hyvin toimivana tukee työyhteisön tavoitteiden saavuttamista.

VAATIVUUSLUOKITUS TALOTEKNIIKKA-ALALLE

1 TEHTÄVÄN VAATIVUUS

A Harkinnan laatu ja siinä tarvittava tietojen tarve

Vaativuus on sitä suurempi,

− mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy

− mitä enemmän tietoja ja taitoja toimessa tarvitaan.

40	Samanlaiset tilanteet. Soveltamis- ja perehdyttämistarve pieni.
70	Samankaltaiset tilanteet. Tehtävät perustuvat tuttuihin me- nettelytapoihin.
100	Soveltamista ja harkintaa uusissa tilanteissa. Toimintaohjeet yleisluontoisia.
130	Vaativaa soveltamista, itsenäistä harkintaa ja suunnittelua uu- sissa, erilaisissa ja vaihtelevissa tilanteissa. Itsenäiset ratkaisut toiminnan lähtökohtana.
160	Yrityksen toimintaperiaatteet, tulostavoitteet ja vaativat kehitys- tavoitteet ohjaavat väljästi toimintaa yhdessä useilta asiantunti- jatahoilta saadun palautteen kanssa.

B Ratkaisujen ja päätösten vaikutukset

Vaativuus on sitä suurempi,

− mitä laajemmin vaikutukset koskevat koko yritystä

− mitä suuremmat ovat ratkaisujen ja päätösten taloudelliset, toiminnal- liset ja muut vaikutukset.

20	Vaikutusta pääasiassa omaan työhön tai suppean työryhmän työhön.
40	Vaikutusalue yleensä lähiympäristöä laajempi tai koko työ- ryhmä / useita pieniä työryhmiä.
60	Vaikutusalue on yleensä useita työryhmiä tai koko osasto/yk- sikkö tai vastaava organisatorinen kokonaisuus.
80	Vaikutusalue on useita osastoja / suuri yksikkö tai koko yritys. Ratkaisujen ja päätösten vaikutus on suuri koko yrityksen toi- minnan kannalta.

2 VUOROVAIKUTUS

Vaativuus on sitä suurempi,

− mitä enemmän neuvottelu- ja yhteistyötaitoja toimen hoitaminen vaa- tii tai

− mitä syvällisempi ja laajempi on neuvonnan, opastamisen ja moti- voinnin vaatimus

− mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta- ja johtamisjärjestel- missä.

25	Yhteydet ovat yleensä tietojen vastaanottamista, välittä- mistä ja jakelua.
50	Toimeen ja sen lähipiiriin kuuluvia asiantuntijayhteyk- siä. Oma-aloitteista yhteydenpitoa.
75	Neuvottelu- ja yhteistyötaitoja vaativa toimi. Merkittävästi vaa- tivaa, oma-aloitteista yhteydenpitoa.
100	Aktiivista, oma-aloitteista vaikuttamista yritystason päättäjiin.

3 TEHTÄVÄN ASEMA

15	Oma tehtävä
30	Itsenäinen tehtäväalue ja organisointivastuu tai esimiestehtävä
45	Vaativa esimiestehtävä tai vaativa asiantuntijatehtävä
60	Erittäin vaativa ja laaja esimiestehtävä tai erittäin vaativa asiantuntijatehtävä

Soveltamisohje kohtiin 1–3:

− Vaativimmat pisteet: Kyseessä on tehtävä, jonka mukana ”yritys kaa- tuu tai menestyy”.

− Toiseksi vaativimmat pisteet: ”Vaativa tehtävä muiden vaativien teh- tävien joukossa”.

TOIMENKUVAUS

TALOTEKNIIKKA-ALAN TOIMIHENKILÖ

HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN

Esimerkki pätevyydenluokituksessa käytettävästä lomakkeesta:

Suorituksen ja pätevyyden määrittäminen

Nimi	Tehtävä
Esimies	Osasto
Pvm

Pätevyyttä on arvioitava tehtävän vaatimuksiin nähden. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuori- tuksia voi esiintyä kaikilla vaativuustasoilla.

TYÖTAITO

Vähäinen

Kohtalainen

Normaali

Hyvä

Erinomainen

Työtulos

Monitaitosuus

Xxxx xxxxxxxxxxxxxxxx

Kehityskyky

Erityisosaaminen

VASTUULLISUUS

Vähäinen

Kohtalainen

Normaali

Hyvä

Erinomainen

Työn taloudellisuus

Viestintä ja vuorovaikutus

YHTEISTYÖTAITO

Vähäinen

Kohtalainen

Normaali

Hyvä

Erinomainen

Ihmissuhdetaidot

Joustavuus

Aloitteellisuus

AKTIIVISUUS

Vähäinen

Kohtalainen

Normaali

Hyvä

Erinomainen

Omatoimisuus

Aloitteellisuus

KOMMENTIT

38 § Vastuulisä

Kun toimihenkilö ilmoitetaan vastuuhenkilöksi viranomaisrekisteriin tai jos yrityksessä sovitaan, että luvanvaraista työtä tehdään toimihenkilön hen- kilökohtaisten lupien perusteella, selvitetään, miten hänen palkkaukses- saan asia on huomioitu.

Uutta henkilöä palkattaessa on työsopimusta solmittaessa sovittava lisän huomioimisesta vaativuusluokituksessa tai maksettava seuraavan taulu- kon mukainen korvaus. Aikaisemmin erillisenä maksettu vastuulisä on ko- rotuksen jälkeen seuraava:

− KVV-pätevyys iv- tai lv-toimialoilla, sähkötöiden johtajuus, käytönjoh-tajuus 1.6.2022 lukien 66 €/kk.

− Vastuulisä maksetaan siltä ajalta, kun toimihenkilö toimii ko. vastuu-tehtävässä.

39 § Nuoret työntekijät

1 Palkkamääräykset

1.1 Nuorten toimihenkilöiden (alle 18-vuotiaat) palkoista voidaan sopia paikallisesti ottaen huomioon tehtävän vaativuus. Peruskoululaisten ja lukiolaisten kanssa voidaan tehdä keskusjärjestöjen suosituksen mukainen ”Tutustu työelämään ja tienaa” -sopimus.

1.2 18 vuotta täyttäneen toimihenkilön palkka saa alittaa työn vaativuus- luokan mukaisen palkan 40 %:lla, kun kyse on opiskeluihin liittyvästä harjoittelusta. Tällaista on

− harjoittelu, joka parantaa ao. henkilön mahdollisuuksia päästä alan koulutukseen ja

− tutkintoon liittyvä pakollinen harjoittelu tai opiskelua tukeva muu harjoittelu opintojen kestäessä.

1.3 18 vuotta täyttäneen, mutta alle 25-vuotiaan toimihenkilön palkka saa alittaa kulloinkin voimassa olevan työn vaativuusluokan mukaisen pal- kan 20 %:lla seuraavissa tilanteissa:

− korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta val- mistuneet enintään kahdeksan kuukautta työsuhteen alkamisesta

− oppisopimusoppilaat ja koulutussopimuksen perusteella työsopi- muksen solmivat enintään yhden vuoden ajan.

1.4 Työajan lyhennystä ei kerry koululaisten ja opiskelijoiden loma-aika- naan suorittamasta työstä.

2 Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus

Toimihenkilöiden työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 8–

10 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä sekä kulloinkin

voimassa olevan työsopimuslain mukaista taloudellisista ja tuotannol- lisista syistä taikka työsopimuslain tarkoittamaan yrityksen saneerauk- seen liittyvillä perusteilla irtisanottavaan toimihenkilöön kohdistuvaa työntarjoamisvelvollisuutta ja takaisinottovelvollisuutta koskevat säännökset eivät estä solmimasta määräaikaisia sopimuksia seuraa- vissa tilanteissa:

− pakollinen harjoittelu, joka on välttämätöntä opintojen aloittamisen mahdollistamiseksi enintään kahdeksan (8) kuukauden ajan

− tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä

− korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta val- mistuneita enintään kahdeksan (8) kuukautta työsuhteen alkami- sesta lukien.

Työnantaja ja pääluottamusmies tai muu toimihenkilöitä edustava yh- dessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin. Harjoittelupaikat tarjotaan ensisijaisesti niille, joille työharjoittelu on välttämätöntä opintojen jatkamiseksi tai nii- den loppuunsaattamiseksi. Kustakin harjoitteluohjelmasta laaditaan toimenkuva. Harjoittelijan tehtävä sijoittuu aina nimetyn toimihenkilön ohjaukseen, joka varsinaisesti vastaa työn suorittamisesta.

Pöytäkirjamerkintä:

− Korkeakoululla tarkoitetaan sekä tiedekorkeakouluja että ammattikorkeakouluja.

3 Opiskelijan ohjaaminen

Toimihenkilön toimiessa työnantajan nimenomaisesta määräyksestä AMK- opiskelijan tai muun vastaavan opiskelijan ohjaajana työssäop- pimis- tai harjoittelujakson aikana on toimihenkilölle maksettava oh- jaustehtävän ajalta erillinen työn määrän ja vaativuuden huomioon ot- tava, paikallisesti sovittava korvaus.

Ohjaamisella tarkoitetaan ennalta laaditun ja suunnitellun opintokoko- naisuuden ohjaamista, jonka sisältöön kuuluvat tähän kuuluvat työ- ja harjoitustehtävät sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Ohjaustyöstä sovittaessa on myös sovittava sen kestosta. Ellei kes- tosta ole muuta sovittu, korvausta maksetaan yhden kuukauden ajan. Mikäli edellä esitetty tehtävä on otettu huomioon toimihenkilön toi- menkuvaa määriteltäessä, erillistä korvausta ei makseta. Yhdestä oh- jattavasta korvausta maksetaan vain yhdelle ohjaajalle.

L MUUT MÄÄRÄYKSET

40 § Toimiminen sijaisena

Xxxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella työnantajan ennen sijaisuuden alkamista erikseen hänen hoidettavakseen määräämiä yhden tai useamman toisen toimihen- kilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimestaan tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena sijaisuusajalta 1.6.2022 lukien 373-878 €/kk. Samansuuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen si- jaisena vaativampia tehtäviä.

Korvausta harkittaessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Onko toimihenkilön työmäärä olennaisesti lisääntynyt oman tasoi- sissa tehtävissä? Tätä arviointia tehtäessä otetaan huomioon myös toimihenkilön omien työtehtävien määrässä mahdollisesti tapahtuva kausiluontoinen tai muu supistuminen; tai

2. Suorittaako toimihenkilö sijaisena omia tehtäviään vaativampia tehtä- viä?

3. Aiheuttaako sijaisuus kohdissa 1 ja 2 mainittuja muutoksia toimihen- kilön tehtävissä sijaisuuden aikana?

Tämä määräys ei koske alle kaksi viikkoa kestäviä sijaisuuksia.

Pöytäkirjamerkintä:

Sijaisuuskorvausta ei makseta, mikäli sijaisuuden hoito on huomioitu toimihenkilön palkkaa määriteltäessä. Mikäli sijai- suuskorvaus on huomioitu tehtävän vaativuutta luokitetta- essa, on työnantajan selvitettävä tämän vaikutus henkilön palkkaan.

41 § Suojavaatetus

Työnantaja järjestää toimihenkilölle olosuhteiden vaatiman suoja- ja eri- koisvaatetuksen yrityskohtainen käytäntö huomioon ottaen.

42 § Lyhyt tilapäinen vapaa

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimihenkilön palkasta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, rekisteröidystä parisuh- teesta säädetyssä laissa tarkoitettua puolisoa, omia, puolison ja

rekisteröidystä parisuhteesta säädetyssä laissa tarkoitetun puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia, omia veljiä ja sisaria.

2. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalla toimihenkilöllä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3. Yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä toimivan toimihenkilön kuu- kausipalkkaa vähennetään luottamuselinten kokouksista aiheutuvaa työajan menetystä vastaavasti siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansionmenetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalk- kansa.

4. Suositus: Kertausharjoituksiin määrätylle reserviläiselle maksetaan kertausharjoitusten ajalta niin suuri osa palkasta, että huoltovelvolli- nen reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja ei-huoltovelvollinen 2/3 niistä.

5. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan Ammatti- liitto Pron hallituksen, edustajiston tai neuvottelukunnan kokouksiin. Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen palkkaa ei vähennetä hä- nen osallistuessaan Ammattiliitto Pron järjestämille luottamusmiesten neuvottelupäiville.

43 § Muut määräykset

1. Toimihenkilöillä on oikeus kokoontua työpaikallaan työaikansa ulko- puolella siten, kuin siitä paikallisesti sovitaan.

2. Työnantaja ottaa kaikille toimihenkilöille ryhmähenkivakuutuksen ja esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen. Vastuuvakuutuksen korvausten enimmäismää- rät ovat henkilövahingosta 126.263 € kuitenkin siten, että korvauksen enimmäis- määrä on 50.505 € yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahin- gosta 25.253 €. Vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työn- antajan vastuuvakuutusta koskevien vakuutusehtojen mukaan.

3. Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksen mukaisesti tähän

työ- ehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain järjestön nimeämälle pankkitilille.

Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

4. Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työntekijän niin halutessa työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tu- kevat ikääntyneen työntekijän työssä jaksamista.

44 § Sopimuksen sitovuus ja voimassaolo

1. Tämän sopimuksen sitovuus sekä sidottujen työrauha- ja valvontavel- vollisuus määräytyvät työehtosopimuslain mukaan.

2. Tämä sopimus on voimassa 4.3.2022 – 29.2.2024 ja sen jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päätty- mistä kirjallisesti irtisanota.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

LIITE 1

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA I YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisa- nomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä toimihenkilön irtisanoutumista.

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irti- sanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä.

Sopimus ei koske merityösopimuslaissa (756/2011) ja ammatillisesta kou- lutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita eikä työso- pimuslain (55/2001) 7:5 ja 7:7–8 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luo- vutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

2. kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta ja

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava 14 päi- vän ja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakaudeksi (2.5.– 30.9.) osuvaan irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuo- den aikana ansaitun vuosiloman.

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisa- nomisaikaa vastaavalta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suo- rittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihen- kilölle maksettavasta lopputilistä noudattaen, mitä työsopimuslain (55/2001) 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituk- sista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain (55/2001) 7:1–2 §:ien mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopi- muslain (55/2001) 7:3–4 §:ien perusteella suoritettu irtisano- minen johtunut tosi- asiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ol- lut riittävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain (55/2001) 8:1.1 §:n pe- rusteella.

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden joh- dosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopi- muslain 4. luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katso- taan irtisanomisen johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen

Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimus- lain (55/2001) 9:1 §:n, 9:2 §:n 1. momentin ja 9:4–5 §:ien säännöksiä.

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 tai 5 §:ssä määriteltyjen irtisa- nomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain (55/2001) 12:2–3 §:ien mukaisesti.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain (55/2001) 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

8 § Jatkuva yhteistoimintamenettely

Paikallinen sopiminen jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käytöstä

1. Työehtosopimuksen osapuolina olevien työnantajajärjestöjen jäsen- yrityksissä, joissa työsuhteessa olevien palkansaajien lukumäärä on säännöllisesti yhteensä vähintään 20, voidaan sopia paikallisesti toi- mihenkilöitä koskevan jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käytöstä.

2. Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn käyttämisestä on sovittava kirjalli- sesti työnantajan ja toimihenkilöitä edustavan pääluottamusmiehen kesken tai muun yhteistoimintalain (1333/2021) 1 luvun 5 §:n tarkoit- taman edustajan kanssa. Jos yrityksessä tai sen asianomaisessa toi- mipaikassa ei ole toimihenkilöitä edustavaa pääluottamusmiestä tai muuta edellä mainitun lain 1 luvun 5 §:n tarkoittamaa edustajaa, pai- kallinen sopimus voidaan tehdä työnantajan ja yrityksen tai sen asi- anomaisen toimipaikan kaikkien toimihenkilöiden kesken.

Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn sisältö ja toteuttaminen

3. Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa työnantaja ja toimi- henkilöitä edustava pääluottamusmies tai muu yhteistoimintalain (1333/2021) 1 luvun 5 §:n tarkoittama edustaja tai tällaisen puuttu- essa asianomaisen toimipaikan toimihenkilöt yhdessä, neuvottelevat toimipaikkapaikkakohtaisesti paikallisessa sopimuksessa (kohta 2) tai muutoin etukäteen sovituin määräajoin, kuitenkin vähintään kuusi (6) kertaa vuodessa, yhteistoimintalain (1333/2021) piiriin kuuluvista,

erityisesti toimihenkilöasemassa olevan työvoiman käyttöön ja työvoi- matarpeeseen liittyvistä asioista.

4. Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä varten työehtosopimusosapuolet ovat tehneet esimerkkiluettelon kussakin neuvottelussa käsiteltävistä asioista. Esimerkkiluettelon mukaiset asiat käsitellään kussakin neu- vottelussa siinä laajuudessa kuin kulloinkin on tarpeellista.

5. Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä voidaan kussakin neuvottelussa käsitellä suunniteltu alalle tyypillisestä tilapäisestä työ- voiman tarpeesta johtuva työvoiman vähentäminen, joka tapahtuu lo- mauttamalla ja joka toimipaikkakohtaisesti kohdistuu samanaikaisesti yhteensä enintään yhdeksään tämän työehtosopimuksen soveltamis- piirissä olevaan toimihenkilöön.

6. Tämän pykälän määräysten mukainen jatkuva yhteistoimintamenet- tely voidaan paikallisten osapuolten niin sopiessa toteuttaa yhdessä muiden työehtosopimusten soveltamispiirissä olevia palkansaajia koskevien jatkuvien yhteistoimintamenettelyjen kanssa, mikäli näin toteutettava menettely täyttää tämän sopimuksen mukaiset vaatimuk- set.

7. Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa pidettävistä neu- votteluista laaditaan pöytäkirja, jonka osallistujat allekirjoituksellaan hyväksyvät.

8. Mikäli jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä ei toteuteta sitä koskevan paikallisen sopimuksen (kohta 2) ja työehtosopimuksen näiden mää- räysten mukaisesti, noudatetaan yhteistoimintalakia (1333/2021) sel- laisenaan.

Poikkeukset yhteistoimintalaista (1333/2021) jatkuvaa yhteistoimintame- nettelyä käytettäessä

9. Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa

- työnantajalla on oikeus poiketa yhteistoimintalain (1333/2021) 2 lu- vun mukaisesta vuoropuheluvelvoitteesta 12 §:n tarkoittamia asi- oita lukuun ottamatta, 3 luvun 18 §:n muutosneuvottelujen osapuo- lia koskevasta säännöksestä sekä 19 §:n kirjallista neuvotteluesi- tystä ja tietojen antamista ja työ- ja elinkeinotoimistolle tehtävää il- moitusta koskevista säännöksistä;

- työnantajan katsotaan yhteistoimintalain (1333/2021) 3 luvun 23

§:n säännöksistä poiketen täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu suunnitellusta enintään yhdeksään toimihenkilöön koh- distuvasta lomautuksesta toimihenkilöitä edustavan pääluottamus- miehen tai muun yhteistoimintalain (1333/2021) 1 luvun 5 §:n tar- koittaman edustajan kanssa tai edellä mainitun puuttuessa toimi- paikan toimihenkilöiden kanssa yhteisesti.

LIITTEET

− Puitesopimus jatkuvan yt-menettelyn käyttämisestä

− Esimerkkiluettelo jatkuvassa yt-menettelyssä käsiteltävistä asioista

− Esimerkki esityslistasta

SOPIMUS JATKUVAN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN KÄYTTÄMISESTÄ

Talotekniikka-alan työehtosopimus toimihenkilöille, irtisanomissuoja- sopimus 8 §

Yritys Toimipaikka

Tämän sopimuksen perusteella yllä mainitun LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n / Pal- velualojen työnantajat PALTA ry:n / Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäsenyrityksen yllä mainitussa toimipaikassa sovitaan sovellettavaksi Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n tar- koittamaa jatkuvaa yhteistoiminta- menettelyä tämän paikallisen sopimuksen allekirjoi- tusajankohdasta lukien.

Tämän sopimuksen perusteella työnantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava pää- luottamusmies, tai viimeksi mainitun puuttuessa toimipaikan toimihenkilöt yhteisesti, käyvät yhteistoiminta- neuvotteluja jatkuvan yhteistoimintamenettelyn periaattein seu- raavina ajankohtina (vähintään 6 kertaa seuraavan 12 kk aikana):

1. kerran:

2. kerran:

3. kerran:

4. kerran:

5. kerran:

6. kerran:

Tämän jälkeen käytävien seuraavien neuvottelujen ajankohdista sovitaan kuudennessa neuvottelukokouksessa. Vastaavaa periaatetta myöhempien neuvottelukokouksien ajan- kohdista sopimisen osalta noudatetaan myös tämän jälkeen.

Jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa kussakin neuvottelukokouksessa käsitel- lään Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan irti- sanomissuojasopimuksen 8 §:n liitteenä olevassa esimerkkiluettelossa mainitut asiat siinä laajuudessa kuin kulloinkin on tarpeellista.

Jatkuvan yhteistoimintamenettelyn oikeusvaikutukset määräytyvät Talotekniikka-alan toimi- henkilöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n määräysten mukaan.

Mikäli jatkuvaa yhteistoimintamenettelyä ei toteuteta tämän sopimuksen mukaisesti, nouda- tetaan yhteistoimintalakia sellaisenaan.

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi alkuperäistä kappaletta, yksi työantajan edustajalle ja yksi toimihenkilöitä edustavalle pääluottamusmiehelle / toimipaikan toimihenkilöille.

. 20

Paikka Aika

Työnantajan edustaja Pääluottamusmies/Toimihenkilö

Pääluottamusmies/Toimihenkilö Pääluottamusmies/Toimihenkilö

ESIMERKKILUETTELO Talotekniikka-alan toimihenkilöitä koskevan työehtoso- pimuksen liitteenä 1 olevan irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n tarkoittamaa jat- kuvaa yhteistoimintamenettelyä toteutettaessa käsiteltävistä asioista

Talous:

– raportit; tilauskanta, tuloskehitys, kulurakenne, kannattavuus

– suunnitelmat; tilauskanta, liikevaihto, kulurakenne, kannattavuus

Projektien/työkohteiden tilanne:

– tarjotut työkohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

– tilaukset

– tarjouslaskennassa olevat kohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

– tarjouskilpailussa hävityt kohteet

Toiminnan tehostaminen:

– mahdolliset taloudelliset ja/tai tekniset toiminnan tehostamistoimenpiteet ja niiden henkilöstövaikutukset

Toimintaa koskevat palautteet:

– ulkoisten ja sisäisten asiakaspalautteiden käsittely ja niiden osalta toteu- tettavat/toteutetut toimenpiteet sekä niiden mahdolliset henkilöstövaiku- tukset

Henkilöstöresurssit:

– henkilöstötarve; resurssiennusteet työkohde- tai tehtäväkohtaisesti huo- mioiden pitkäaikaiset sijaisuustarpeet

– mahdollinen alihankinta ja vuokratyövoima; vaikutukset henkilöstötar- peeseen

– mahdollinen lomautustarve sekä toteutetut lomautukset

– mahdolliset lomat, työajanlyhennysvapaat; vaikutukset mahdolliseen lo- mautustarpeeseen

Henkilöstön kehittäminen:

– koulutussuunnitelmat ja niiden toteutus; vaikutukset mahdolliseen lo- mautustarpeeseen

Jos jatkuvalla yhteistoimintamenettelyllä poiketaan yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen jatkuvan vuoropuhelun velvoitteesta, tulee keskus- telua käydä myös:

–työpaikalla sovellettavista säännöistä, käytännöistä ja toimintaperiaat- teista;

–henkilöstön osaamistarpeista ja osaamisen kehittämisestä;

–työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä siltä osin kuin asiaa ei käsitellä muuten.

MALLI ESITYSLISTASTA JATKUVAA YHTEISTOIMINTAMENETTELYÄ VARTEN

Talotekniikka-alan työehtosopimus toimihenkilöille, irtisanomissuoja- sopi- mus 8 §

Yritys:

Toimipaikka:

Neuvottelun ajankohta:

Kokouksen paikka:

Läsnä oleva työnantajan edustaja:

Pääluottamusmies / toimihenkilöt:

Käsiteltävät asiat

1. Neuvottelun peruste, ajankohta ja sopimuksenmukaisuus

2. Neuvottelussa käsiteltävät teemat

2.1. Talous:

− raportit; tilauskanta, tuloskehitys, kulurakenne, kannattavuus

− suunnitelmat; tilauskanta, liikevaihto, kulurakenne, kannattavuus

2.2. Projektien/työkohteiden tilanne:

− tarjotut työkohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

− tilaukset

− tarjouslaskennassa olevat kohteet, ellei tilaaja edellytä salassapitoa

− tarjouskilpailussa hävityt kohteet

2.3. Toiminnan tehostaminen:

− mahdolliset taloudelliset ja/tai tekniset toiminnan tehostamistoimenpiteet ja niiden henkilöstövaikutukset

2.4. Toimintaa koskevat palautteet:

− ulkoisten ja sisäisten asiakaspalautteiden käsittely ja niiden osalta toteutetta- vat/toteutetut toimenpiteet sekä niiden mahdolliset henkilöstövaikutukset

2.5. Henkilöstöresurssit:

− henkilöstötarve; resurssiennusteet työkohde- tai tehtäväkohtaisesti huomioiden pitkäaikaiset sijaisuustarpeet

− mahdollinen alihankinta ja vuokratyövoima; vaikutukset henkilöstötarpeeseen

− mahdollinen lomautustarve sekä toteutetut lomautukset

− mahdolliset lomat, työajanlyhennysvapaat; vaikutukset mahdolliseen lomautus- tarpeeseen

2.6. Henkilöstön kehittäminen:

− koulutussuunnitelmat ja niiden toteutus; vaikutukset mahdolliseen lomautustar- peeseen

3. Muut asiat

4. Lomautustarve, suunniteltujen lomautusten määrä ja toteuttaminen

. 20

Paikka Aika

Työnantajan edustaja

9 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen tai lo- mauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sään- töä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toimin- nalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota myös työsuhteen kesto- aikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

10 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat

Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irtisa- nomisessa noudatetaan työsopimuslain (55/2001) 9:3–5 §:ien säännök- siä.

11 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä taikka yrityksen työsopimuslain tarkoittamaan yrityksen saneeraukseen liittyvillä perusteilla irtisanotta- vaan toimihenkilöön kohdistuvasta kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain mukaisesta työnantajan takaisinottovelvollisuudesta voidaan poi- keta työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- tai päättymistilanteessa kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet toimihenkilön uudelleen työl- listymisen edistämiseksi.

Kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukainen takaisinottovelvolli- suus rajoittuu niihin työkohteisiin tai kiinteisiin toimipaikkoihin, joissa toimi- henkilö voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päi- vittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

12 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

1 Lomautusilmoitus

Paikallisesti voidaan sopia toisin työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 4

§:n lomautusilmoituksesta. Sopimus voidaan tehdä pääluottamus- miehen tai luottamusmiehen kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä ei koske työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 2 §:n mukaista sopimukseen perustuvaa määräaikaista lomaut- tamista.

2 Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen

alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhem- min toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusil- moituksiin.

3 Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mah- dollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä mää- rällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

4 Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomaut- tamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta anta- matta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee pe- rustua työnantajan ja toimihenkilön väliseen sopimukseen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suh- detta, eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lo- mautusilmoituksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hä- nelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämi- sestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työn- antajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa ta- pauksessa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

5 Ammatillinen koulutus lomautuksen aikana

Mikäli lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja hän suostuu siihen tulemaan, lomautuksen jatkuessa koulutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuosilomalain (162/2005) 7 § 2 momentin kohdan 7 mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.

6 Työn tarjoaminen lomautetulle toimihenkilölle

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä lomautetulle toimihenkilölle ra- joittuu työkohteisiin tai kiinteisiin toimipaikkoihin, joissa toimihenkilö voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivit- täin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

13 § Neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

14 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuo- mioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15

§:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

15 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2. kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehto- sopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudat- tamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta ir- tisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Xxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

LIITE 2

YLEISSOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA

LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA

Tässä sopimuksessa käytetään termejä pääluottamusmies, luottamus- mies, työsuojeluvaltuutettu sekä edellä mainittujen varahenkilöt.

Luottamusmiehen valinta

Tähän työehtosopimukseen työehtosopimuslain nojalla sidottuun työnan- tajaan työsuhteessa olevilla Ammattiliitto Pro ry:n jäseninä olevilla toimi- henkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yritykseen pääluottamusmies ja hänelle varamies. Muiden luottamusmiesten valinnasta sovitaan paikal- lisesti. Ellei paikallisesti muuta sovita, voidaan eri paikkakunnalla sijaitse- vaan työpaikkaan valita luottamusmies ja hänelle varamies, jos siellä työs- kentelee vähintään 10 toimihenkilöä.

Vaalikelpoinen em. tehtäviin on yrityksessä toistaiseksi voimassa ole- vassa työsuhteessa oleva toimihenkilö.

Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä, varamiehen toimi- misesta pää- tai luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun toimi- misesta pääluottamusmiestehtävissä sekä pääluottamusmiehen toimimi- sesta työsuojelutehtävissä on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Työn- antaja ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olen- naisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorgani- saatio vastaamaan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Työsuojeluyhteistoiminta

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan yrityksessä, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden luku- määrä on yhteensä vähintään kymmenen. Työsuojeluasiamiesten valin- nasta sovitaan paikallisesti.

Työkykyä ylläpitävä toiminta yrityksessä on linjajohdon, henkilöstöhallin- non, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henki- löiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toiminta- ohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voi- daan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös yrityksessä laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelu- päällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimi- seen, toteuttamiseen ja seurantaan.

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään tilapäi- sesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa toimihenkilöiden lukumäärään, tuo- tannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtä- vien määrään.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkorvaus. Tarvittaessa työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle, luottamusmie- helle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Pääluottamusmiehelle on pyrit- tävä järjestämään mahdollisuus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevia atk-laitteita ja niihin liittyviä oh- jelmia sekä internetyhteyksiä (sähköposti). Tällöin voidaan ottaa huomi- oon mm. yrityksen koko, tehtävien laajuus jne. Työnantaja osoittaa mah- dollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Käytännön järjes- telyistä sovitaan paikallisesti.

Työsuhdeturva

Pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli teh- tävään viimeksi valituksi tullessaan. Pääluottamusmiehen ansiokehityk- sen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Työstään pääosin vapautetun pääluottamusmiehen toimikauden päätty- essä selvitetään yhteisesti ammatillisen koulutuksen tarve.

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei yrityksen toimintaa hänen edustamiensa työntekijöiden osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli hänen kanssaan yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain (55/2001) 7:10 §:n 1. momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai luottamus- miehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen/luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan pääluottamusmiehen/luottamusmiehen asemaa, katso- taan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusteh- tävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta sei- kasta.

Näitä työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmieseh- dokkaaseen, josta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja al- kaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy vaa- lituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. teh- tävänsä päättymisen jälkeen.

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sel- laisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luo- vutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmie- hellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen tarkoitta- maan jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päätty- misestä lukien.

Jos pääluottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin hänen toimialueellaan säännöl- lisesti työskentelee yhteensä alle 20 toimihenkilöä, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

Luottamusmiehiä koskevia määräyksiä työstä vapautuksesta, palkan maksamisesta vapautuksen ajalta, säännöllisen työajan ulkopuolella suo- ritettujen tehtävien korvaamisesta, toimintaedellytyksistä, ansiokehityk- sestä, työsuhdeturvasta ja asemasta liikkeen luovutuksen yhteydessä so- velletaan vastaavasti työsuojeluvaltuutettuun.

Korvaus luottamusmiestehtävien hoitamisesta

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle maksettava korvaus määräy- tyy hänen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärän perusteella seuraa- vasti:

Toimihenkilö- lukumäärä	Luottamusmieskorvaus 1.5.2021 saakka €/kuukausi	Luottamusmieskorvaus 1.6.2022 alkaen €/kuukausi
3–9	67	68
10–24	102	104
25–50	136	139
51–100	198	202
101–200	255	260
201–400	294	300
401–600	328	334
yli 600	385	392

Sovitut luottamusmieskorvaukset ovat voimassa koko sopimuskauden.

Pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työn- antajalle, milloin korvaus maksetaan hänen varamiehelleen.

Korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta

Toimihenkilö- lukumäärä	Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.5.2021 saakka €/kuukausi	Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.6.2022 alkaen €/kuukausi
10–50	62	63
51–200	96	98
yli 000	000	000

Jos sama henkilö hoitaa sekä pääluottamusmiehen että työsuojeluvaltuu- tetun tehtäviä, maksetaan hänelle täysi luottamusmieskorvaus ja puolet työsuojeluvaltuutetun korvauksesta.

KOULUTUS

Ammatillinen koulutus

Ellei toisin ole sovittu, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettä- essä hänet hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siihen käytetty aika ilman ylityökorvausta tai annetaan vastaava vapaa toimihenkilön säännöl- lisenä työaikana. Työnantaja korvaa lisäksi koulutuksesta toimihenkilölle aiheutuvat suoranaiset kustannukset. Työajan ulkopuolella koulutuksen

edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Matkakus- tannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti.

Yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kuten ammatillinen koulutus.

AY-koulutus

Pääluottamusmiehellä, luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla ja muilla työsuojeluyhteistoiminnassa toimivilla toimihenkilöiden edustajilla, mukaan lukien työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojeluyhteistoiminta- elimen jäsenet, on oikeus osallistua liittojen hyväksymään koulutukseen, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Ilmoitus osallistumi- sesta on tehtävä mahdollisimman varhain. Työnantaja ilmoittaa vähintään 10 päivää ennen kurssin alkua esteestä, jonka jälkeen pyritään yhteisesti selvittämään muu kurssiajankohta.

Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluyhteistoimin- nassa toimiville toimihenkilöiden edustajille enintään kahden viikon ajalta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuu- kauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin mene- tellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työs- kentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimi- henkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan palkallisilta kurssipäiviltä ateriakorvaus.

Työnantaja maksaa korvaukset henkilölle vain kerran samansisältöisestä koulutustilaisuudesta.

Osallistuminen em. koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

Muusta luottamusmiehen tarvitsemasta koulutuksesta sovitaan paikalli- sesti.

TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille seuraavat seikat:

1 Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva sel- vitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

2 Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuu- den ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

3 Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.

4 Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain (334/2007) 10 §:n 1. momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevissa tai yhteistoimintalain mukaisissa ky- symyksissä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokous- ilmoituksia, sekä työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liitty- viä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikalla.

Tämän sopimuksen mukaisesti pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki vali- tuksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Pääluotta- musmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toi- mihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osas- tosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on pääluottamusmiehelle annet- tava tieto uusista toimihenkilöistä.

Palkkatilastotietoina annetaan pääluottamusmiehelle kerran vuodessa kir- jallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukai- nen toimihenkilötilasto on valmistunut, ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään. Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työai- kalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

Pääluottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtä- viensä hoitamista varten.

VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Xxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri

Sähkötekniset Työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Document Metadata

Table of Contents

TALOTEKNIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS TOIMIHENKILÖILLE

Document Metadata