Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Hallitus
Ote pöytäkirjasta Kokouspvm 03.03.2020
Salon kaupunki
Saapunut 9.10.2020 3845/00.04.01/2020
1 (6)
DIAARI: 534 /100/2016
19 § KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
HAL 19 § 03.03.2020 DIAARI: 534/100/2016
Hallintojohtaja Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx
Hallitus on käsitellyt kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista 16.8.2016 § 95 ja päättänyt esittää kunnille kuntayhtymän perusso- pimuksen muuttamista alla olevien muutosten mukaiseksi. Hallituk- sen käsittelyn jälkeen tuli 1.1.2017 voimaan laki kuntalain muuttami- sesta, johon sisältyi siirtymäsäännös koskien perussopimusmuutok- sia koskevan siirtymäajan pidentämistä vuoden 2019 loppuun. Siir- tymäajan pidennystä perusteltiin lakiesityksessä tavoitteella ”välttää turhaa hallinnollista työtä kunnissa, koska suurin osa päivitettävistä perussopimuksista käy tarpeettomiksi valmisteilla olevan maakunta- uudistuksen vuoksi”.
Edellä mainitun johdosta perussopimuksen muutosta ei ole toimeen- pantu eikä muutosehdotuksia lähetetty kunnille. Sote- ja maakunta- uudistuksen siirryttyä on nyt kuitenkin tarpeen tehdä kuntayhtymän perussopimukseen kuntalain edellyttämät teknisluontoiset vähim- mäismuutokset.
Taustaa
Suomen sairaanhoitopiirit ovat erikoissairaanhoitolain mukaan oi- keudelliselta muodoltaan kuntayhtymiä. Kuntayhtymät perustetaan kuntalain mukaan kuntien välisellä valtuuston hyväksymällä sopi- muksella eli perussopimuksella. Perussopimuksen sisällöstä sääde- tään tarkemmin kuntalain 56 §:ssä, jossa asetetaan perussopimuk- selle tiettyjä sisältövaatimuksia. Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015. Lain siirtymäsäännöksistä johtuu kuitenkin, että merkittä- vää osaa laista sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien uuden kuntavaali- kauden alkaessa.
Perussopimuksen sisältövaatimuksiin (56 §) on tehty vähäisiä muu- toksia, jotka on merkitty seuraavassa lihavoidulla tekstillä. Perusso- pimuksessa on mainittava kuntayhtymän nimi, kotipaikka, jäsenkun- nat ja tehtävät. Perussopimuksessa on sovittava myös
1) kuntayhtymän nimestä, kotipaikasta ja jäsenkunnista;
2) kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä;
3) yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja ääni- vallan perusteista;
4) kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätös- vallasta ja koollekutsumisesta;
5) siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, sekä siitä, millä tavoin oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen pääte- tään;
6) jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista;
7) kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta;
8) kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jä- senkuntien asemasta;
9) kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta;
10) menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilan- teessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet 119 §:n 2 mo- mentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasa- painottamisesta;
11) talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoin- nista jäsenkunnille.
Perussopimuksessa voidaan myös sopia, että kuntayhtymän muun toimielimen kuin yhtymäkokouksen jäsenten ja varajäsenten tulee ol- la jäsenkuntien valtuutettuja ja että sopimuksessa määrätyissä asi- oissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö.
Muutosesitykset
Tarkoitus on nyt tehdä sairaanhoitopiirin jäsenkunnille esitys kunta- lain muutoksen edellyttämien lisäysten tekemisestä perussopimuk- seen. Esityksessä ei ole tehty muita muutoksia tai lisäyksiä perusso- pimukseen kuin kuntalain ehdottomasti edellyttämät muutokset.
Voimassa oleva perussopimus seuraa esityslistan liitteenä. Liite 1 § 19
Tehtävät
Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia kuntayh- tymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvas- tuun siirtymisestä. Kunta voi sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tältä osin järjestämisvastuun siirtymisestä tulee ottaa maininta perussopimukseen. Lakisääteises-
sä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu on suoraan lain nojalla kun- nan puolesta toisella kunnalla tai kuntayhtymällä.
Muutosesitys
2 §:n 1 momentti (lisäys nykyiseen muotoiluun lihavoi- dulla tekstillä): Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikois- sairaanhoito. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kun- tayhtymän tehtävänä on järjestää laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien- sa puolesta siltä osin, kuin kunnat ovat siirtäneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymän tehtävänä on myös järjestää alueellaan jäsenkuntien osoittamassa laajuudessa laissa säädetty kehitysvam- maisten erityishuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi omalta osaltaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja sosi- aalista turvallisuutta alueellaan. Kuntayhtymä voi val- tuuston päätöksellä ottaa hoitaakseen muita sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä.
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsen- kunnille
Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille.
Toimiva seurantajärjestelmä on oleellinen, koska kunta vastaa tehtä- vien rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu (kuntalain 8 §) on siirret- ty kuntayhtymälle. Uuden kuntalain myötä myös kuntayhtymillä on alijäämien kattamisvelvollisuus ja ne ovat arviointimenettelyn piirissä (kuntalain 119 §). Seurannan kehittäminen on tarpeen, jotta kuntayh- tymien arviointimenettelylle muodostuu riittävä tietopohja, joka kat- taisi vertailukelpoisesti kuntayhtymien talouden lisäksi myös toimin- nan. Seurantamenettely tukee jäsenkuntien valtuustojen strategista johtamista ja tarkastuslautakuntien työtä sekä antaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksille entistä paremmat edellytykset.
Seurantamenettelyn osalta ei ole tarkoituksenmukaista kuvata yksi- tyiskohtaisesti seurattavia mittareita perussopimuksen tasolla, koska tarpeet seurattavan tiedon osalta voivat oletettavasti vaihdella jopa vuosittain. Käytännössä seurantajärjestelmästä ja sen mahdollisista tarkistuksista tullaan sopimaan kuntaneuvottelujen yhteydessä.
Muutosesitys
Luku 5, 25a § (uusi pykälä):
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä rapor- tointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoit- teiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Seuratta- vista mittareista ja kriteereistä sovitaan erikseen kun- tayhtymän ja sen jäsenkuntien välillä. Mittarit ja kriteerit ovat samat kaikille jäsenkunnille.
Kuntayhtymä raportoi kuukausittain jäsenkuntakohtai- sesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.
Alijäämän kattaminen
Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia menette- lystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsen- kunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoi- tettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta. Tar- koituksena on estää tilanteet, jossa jäsenkuntien erimielisyyden vuoksi kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä jää edelleen kat- tamatta, vaikka kuntayhtymässä on jo suoritettu kuntalain 119 §:ssä tarkoitettu arviointimenettely. Kuntalain 119 §:ssä säädetään arvioin- timenettelystä kuntayhtymässä:
Jos kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §:n 3 säädetyssä määräajassa, valtiovarainministeriö voi määrätä kuntayhtymää ja sen jäsenkuntia kuultuaan riippumat- toman selvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kuntayh- tymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jä- senkuntien väliseksi sopimukseksi. Selvityshenkilön tulee ehdotusta laatiessaan kuulla kuntayhtymää ja jäsenkuntia.
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen ja jäsenkun- tien valtuustojen on käsiteltävä 1 momentissa tarkoitettu selvityshen- kilön ehdotus sopimukseksi. Jäsenkunnat voivat hyväksyä sopimuk- sen 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Sopimus on annettava valtiovarainministeriölle tiedoksi.
Koska kunnille syntyy viimekätinen alijäämän kattamisvelvollisuus, olisi vastaavasti perusteltua mahdollistaa kuntayhtymän perussopi- muksessa tilikaudella kertyneen ylijäämän tai osan siitä palauttami- nen kuntayhtymän jäsenkunnille tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.
Nykyisessä perussopimuksessa tämä on nimenomaisesti kielletty. (perussopimus 27 § 3 mom, viimeinen virke: ”Jäsenkunnilta toimin- tavuoden aikana laskutetuista palvelujen hinnoista ei kuntayhtymän tilinpäätöksen perusteella suoriteta jälkilaskutusta tai palautusta.”
Käytännössä nykyisin mahdollista ylijäämää on pyritty ehkäisemään siten, että palveluhintoja on laskettu viimeistään tilikauden viimeise- nä päivänä. Huomattavasti yksinkertaisempaa ja tarkempaa olisi kui- tenkin tehdä mahdollinen palautuspäätös tilinpäätöskäsittelyn yhtey- dessä.
Muutosesitys
Luku 6, 27 § 3 mom. (muutos ja lisäys nykyiseen muo- toiluun yliviivatulla ja lihavoidulla tekstillä): Valtuusto vahvistaa vuosittain talousarvion hyväksymisen yhtey- dessä myytävien palvelujen hinnoitteluperusteet. Hallitus vahvistaa valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan lasketut palvelujen hinnat. Hallituksen päätöksellä palve- lujen hintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana ja niin, että palvelujen hintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuu- kauden alusta lukien. Jäsenkunnilta toimintavuoden ai- kana laskutetuista palvelujen hinnoista ei kuntayhtymän tilinpäätöksen perusteella suoriteta jälkilaskutusta tai pa- lautusta. Tilinpäätöstä käsitellessään valtuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palaute- taan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukai- sessa suhteessa.
Luku 6, 38a § (uusi pykälä)
Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119
§:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat maksavat alijäämän kol- men viimeksi päättyneen tilikauden toteutuneiden palve- lulaskutusten mukaisessa suhteessa seuraavan talous- suunnitelman vuosina vuotuisin tasaerin.
Perussopimuksen muuttamismenettelystä
Kuntalain 57 §:n 1 momentin mukaan perussopimusta voidaan muut- taa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet jäsenkuntien yhteenlasketus- ta asukasluvusta.
Käytännössä hallituksen perussopimuksen muutosesitystä koskeva päätös lähetetään sairaanhoitopiirin jäsenkunnille, ja pyydetään sen käsittelyä. Muutoksen hyväksyminen kuuluu peruskunnissa valtuus- tolle. Mikäli lain edellyttämä määrä jäsenkunnista hyväksyy muutos- esityksen, todetaan sairaanhoitopiirin hallituksessa muutoksen tul- leen voimaan. Tavoite on, että perussopimuksen muutos tulisi voi- maan viimeistään 1.1.2021 lukien.
Vs. sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys
Hallitus päättää esittää kuntayhtymän jäsenkuntien kunnanvaltuus- toille sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttamista edellä perus- teluissa kuvatulla tavalla.
Päätös Päätösesitys hyväksyttiin.
Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa 8.10.2020
XXXX-XXXXX XXXXXXXX
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx hallituksen sihteeri