ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN

PERUSSOPIMUS

1.1.2017 voimaan tullut: Ehdotettu uusi Perussopimus:

1. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ		1. LU	KU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ
1 §	Nimi ja kotipaikka	1 §	Nimi ja kotipaikka
Liikelaitoskuntayhtymän nimi on Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki.		Liikelaitoskuntayhtymän nimi on Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
3 §	Tehtävät	2 §	Tehtävät Pykälien 2 ja 3 järjestys muutettu
Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenilleen ja muille asiakkaille kliinisiä laboratoriopalveluita sekä huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta.		Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenilleen, niihin kuuluville kunnille, sekä muille asiakkaille kliinisiä laboratoriopalveluita, ja huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta.
Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa yhtiöissä tai yhteisöissä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja.		Tehtävänsä toteuttamiseksi liikelaitoskuntayhtymä voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa yhtiöissä tai yhteisöissä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja.
Kuntayhtymä voi käyttää tehtävänsä toteuttamiseksi myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia.		Liikelaitoskuntayhtymä voi käyttää tehtävänsä toteuttamiseksi myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia.
Liikelaitoskuntayhtymän toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.		Liikelaitoskuntayhtymän toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
2 §	Jäsenet	3 §	Jäsenet Pykälien 2 ja 3 järjestys muutettu uudessa esityksessä
Liikelaitoskuntayhtymän vuonna 2007 perustaneet jäsenet ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä.		Liikelaitoskuntayhtymän jäseniä ovat perustajayhteisöt ja muut yhteisöt. Jäljempänä kaikista jäsenistä yhdessä käytetään nimitystä ”jäsen” tai ”jäsenyhteisö”.
		Perustajayhteisöt
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on muuttunut 1.3.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymäksi (Essote). Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi ovat 26.10.2015 pidetyissä valtuuston kokouksissa tehneet päätöksen uuden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan kuntayhtymän Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisesta. Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) lopettaa toimintansa 31.12.2016 ja vuoden 2016 lopun PKSSKn omaisuus siirtyy Siun soten omaisuudeksi.		Liikelaitoskuntayhtymän perustivat vuonna 2007 Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä muuttui 1.3.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymäksi (Essote). Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi perustivat vuoden 2017 alusta lukien uuden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän jäsenyys siirtyi vuoden 2017 alusta Siun sotelle.

Vuoden 2017 alussa ISLABin jäsenet ovat Pohjois-Savon ja Itä- Savon sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä ja Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä.	Vuoden 2017 alusta lukien ISLABin perustajayhteisöjen nimet ovat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote ja Siun sote – Pohjois- Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä.
	Muut yhteisöt
	Liikelaitoskuntayhtymän jäseneksi voidaan ottaa myös muita julkisen terveydenhuollon toimijoita (”muu yhteisö”). Yhtymäkokous päättää uusien jäsenten ottamisesta liikelaitoskuntayhtymään. Ennen päätöksentekoa jäsenyyteen on pyydettävä ennakkoon liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallitusten kanta.
	Liikelaitoskuntayhtymän jäsenenä (muu yhteisö) on 1.1.2020 lukien Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä.
	Muutokset lainsäädännössä
Terveydenhuoltojärjestelmän lainsäädännön uudistuessa voivat omistajayhteisöt luovuttaa omistuksensa liikelaitoskuntayhtymästä perustettavalle uudelle kuntayhtymälle tai maakunnalle.	Terveydenhuoltojärjestelmän lainsäädännön uudistuessa voivat jäsenyhteisöt luovuttaa jäsenyytensä ja siihen perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa liikelaitoskuntayhtymästä perustettavalle uudelle kuntayhtymälle tai maakunnalle.
4 § Peruspääoma	4 § Peruspääoma
Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenosuuksista. Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoman määrän ja jaon jäsenosuuksiin vahvistaa yhtymäkokous.	Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenosuuksista. Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoman määrän ja jaon jäsenosuuksiin vahvistaa yhtymäkokous.
Yhtymäkokouksen päätöksellä peruspääomaa voidaan korottaa seuraavissa tapauksissa:	Yhtymäkokouksen päätöksellä peruspääomaa voidaan korottaa seuraavissa tapauksissa:
1. liikelaitoskuntayhtymään liittyy uusi jäsen,	1. liikelaitoskuntayhtymään liittyy uusi jäsen (”muu yhteisö”),
2. investointimenon rahoittamiseksi jäsenten omanpääomanehtoisilla sijoituksilla. Kutakin jäsenosuutta lisätään määrällä, jolla jäsen on investointimenon rahoittamiseen osallistunut,	2. investointimenon rahoittamiseksi jäsenten omanpääomanehtoisilla sijoituksilla. Kutakin jäsenosuutta lisätään määrällä, jolla jäsen on investointimenon rahoittamiseen osallistunut,
3. jäseniltä investointien rahoittamiseen otetun lainan lyhennyksiä varten perittävällä maksuosuudella ja	3. jäseniltä investointien rahoittamiseen otetun lainan lyhennyksiä varten perittävällä maksuosuudella ja
4. jos osa jäsenen toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy liikelaitoskuntayhtymälle.	4. jos osa jäsenen toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy liikelaitoskuntayhtymälle.
Peruspääoman alentamisesta päättää yhtymäkokous. Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenen erotessa liikelaitoskuntayhtymästä tai osa liikelaitoskuntayhtymän toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy jäsenelle. Peruspääomalle voidaan maksaa korkoa, jonka suuruudesta päättää yhtymäkokous.	Peruspääoman alentamisesta päättää yhtymäkokous. Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenen erotessa liikelaitoskuntayhtymästä tai osa liikelaitoskuntayhtymän toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy jäsenelle. Peruspääomalle voidaan maksaa korkoa, jonka suuruudesta päättää yhtymäkokous.
Jäsenosuudet ilmoitetaan taseen liitetiedoissa. Jäsenten välisistä jäsenosuuksien luovutuksista sopivat jäsenet keskenään.	Jäsenosuudet ilmoitetaan taseen liitetiedoissa. Jäsenten välisistä jäsenosuuksien luovutuksista sopivat jäsenet keskenään.

5 § Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista	5 § Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenten osuudet liikelaitoskuntayhtymän varoihin sekä vastuuseen veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia liikelaitoskuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.	Jäsenten osuudet liikelaitoskuntayhtymän varoihin sekä vastuuseen veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia liikelaitoskuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
	Perustajayhteisöillä on kuitenkin oikeus sellaiseen vahvistettuun ylijäämään ajalta, joka on kertynyt ennen ensimmäisen muun yhteisön liittymistä liikelaitoskuntayhtymään. Perustajayhteisöjen
	oikeus näin kertyneeseen ylijäämään määräytyy jäsenosuuksien suhteessa.
6 § Perussopimuksen muuttaminen	6 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa yhtymäkokouksessa jäsenten yksimielisellä päätöksellä.	Perussopimusta voidaan muuttaa yhtymäkokouksessa jäsenten yksimielisellä päätöksellä. Ennen päätöksentekoa perussopimuksen muuttamiseen on pyydettävä liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallitusten kanta.
7 § Uuden jäsenen ottaminen ja ero	7 § Uuden jäsenen ottaminen ja ero
Uuden jäsenen ottaminen liikelaitoskuntayhtymään edellyttää jäsenten yksimielistä päätöstä.	Uuden jäsenen ottaminen liikelaitoskuntayhtymään edellyttää jäsenten yksimielistä päätöstä. Ennen päätöksentekoa uuden jäsenen ottamiseksi on pyydettävä liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallitusten kanta.
Uuden jäsenen jäsenyys liikelaitoskuntayhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin määrätä.	Uuden jäsenen jäsenyys liikelaitoskuntayhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin sovita.
Yhtymäkokous päättää liikelaitoskuntayhtymään tulevan uuden jäsenen jäsenosuuden sekä sen suoritusajankohdan.	Yhtymäkokous päättää liikelaitoskuntayhtymään tulevan uuden jäsenen jäsenosuuden (§ 4 mukaisesti) sekä sen suoritusajankohdan.
Jäsenen, joka haluaa erota liikelaitoskuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä.	Jäsenen, joka haluaa erota liikelaitoskuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Eron myöntää yhtymäkokous.

Mikäli jäsen eroaa liikelaitoskuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä sen jäsenosuus liikelaitoskuntayhtymän nettovarallisuudesta.	Mikäli jäsen eroaa liikelaitoskuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä sen jäsenosuus liikelaitoskuntayhtymän nettovarallisuudesta. Jos muun yhteisön eroamisen yhteydessä on ylijäämää, joka on kertynyt ennen enimmäistä muun yhteisön liittymistä liikelaitoskuntayhtymään, eroavalle jäsenelle nettovarallisuudesta laskettavasta jäsenosuudesta on vähennettävä vastaava ylijäämä. Mikäli tämän
Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavan jäsenen jäsenosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus nettovarallisuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Maksamattomasta erästä ei peritä korkoa.	vähennyksen johdosta eroavalle muulle yhteisölle ei olisi tuleva jaettavaa osuutta, tulee tällaiselle eroavalle jäsenelle suorittaa jäsenosuutena kohtuullinen määrä, jonka vahvistaa johtokunta. Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavan jäsenen jäsenosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus nettovarallisuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Maksamattomasta erästä ei peritä korkoa.
2. LUKU YHTYMÄKOKOUS	2. LUKU YHTYMÄKOKOUS
8 § Jäsenten lukumäärä ja äänivalta	8 § Jäsenten lukumäärä ja äänivalta
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon jokainen jäsen valitsee kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen kolme (3) edustajaa.	Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa.
Jäsenen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenkuntayhtymän edustaman vuodenvaihteen asukasluvun mukaan siten, että jäsenen valitsemilla edustajilla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentätuhatta (10.000) asukasta kohti. Jäsenien valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.	Perustajayhteisöt valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen kolme (3) edustajaa. Perustajayhteisön valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenkuntayhtymän edustaman vuodenvaihteen (31.12.) asukasluvun mukaan siten, että perustajayhteisön valitsemilla edustajilla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentä tuhatta (10.000) asukasta kohti. Perustajayhteisöjen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
	Myöhemmin liikelaitoskuntayhtymän jäseniksi pienemmällä jäsenosuudella tulevat muut yhteisöt valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen yhden (1) edustajan, jonka äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy vuosittain yhteisön edustaman vuodenvaihteen (31.12.) asukasluvun mukaan siten, että edustajalla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa viittäkymmentätuhatta (50.000) asukasta kohti.
9 § Päätösvaltaisuus ja toiminta	9 § Päätösvaltaisuus ja toiminta
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäsenistä on saapuvilla. Yhtymäkokouksen työjärjestys on sisällytetty liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntöön.	Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäsenistä on saapuvilla. Yhtymäkokouksen työjärjestys on sisällytetty liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntöön.
10 § Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta	10 § Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta

Yhtymäkokouksen tehtävät määritellään Kuntalaissa. Yhtymäkokouksen tehtävänä on mm.:	Yhtymäkokouksen tehtävät määritellään Kuntalaissa. Yhtymäkokouksen tehtävänä on mm.:
1. päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista,	1. päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista,
2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntö,	2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntö,
3. valita liikelaitoskuntayhtymän johtokunta, tarkastuslautakunta ja muut toimielimet, joiden valintaa ei ole johtosäännössä siirretty johtokunnalle,	3. valita liikelaitoskuntayhtymän johtokunta, tarkastuslautakunta ja muut toimielimet, joiden valintaa ei ole johtosäännössä siirretty johtokunnalle,
4. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista,	4. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista,
5. valita tilintarkastajat,	5. valita tilintarkastajat,
6. hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta sekä	6. hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta sekä
7. antaa takaussitoumus ja muu vakuus toisen velasta.	7. antaa takaussitoumus ja muu vakuus toisen velasta.
Yhtymäkokouksen tehtäviä ja toimivaltaa käsitellään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.	Yhtymäkokouksen tehtäviä ja toimivaltaa käsitellään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.

3. LUKU JOHTOKUNTA	3. LUKU JOHTOKUNTA
11 § Jäsenten lukumäärä ja valinta	11 § Jäsenten lukumäärä ja valinta
Liikelaitoskuntayhtymällä on johtokunta. Yhtymäkokous valitsee johtokuntaan kunnallisvaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi yhden (1) edustajan jokaisesta liikelaitoskuntayhtymän jäsenyhteisöstä, yhden (1) edustajan Itä-Suomen yliopistosta, sekä kaksi (2) muuta jäsentä. Jokaiselle johtokunnan jäsenelle valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.	Liikelaitoskuntayhtymällä on johtokunta. Yhtymäkokous valitsee johtokuntaan kunnallisvaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi yhden (1) edustajan jokaisesta perustajayhteisöstä, yhden (1) edustajan Itä-Suomen yliopistosta, sekä kaksi (2) muuta jäsentä. Jokaiselle johtokunnan jäsenelle valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
12 § Johtokunnan tehtävät	12 § Johtokunnan tehtävät
Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.	Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Johtokunnan tehtävänä on:	Johtokunnan tehtävänä on:
1. päättää liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa, seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta,	1. päättää liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa, seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta,
2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän talousarvio ja – suunnitelma,	2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän talousarvio ja – suunnitelma,
3. valita ja irtisanoa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja,	3. valita ja irtisanoa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja,
4. päättää liikelaitoskuntayhtymän investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei hallintosäännössä toisin määrätä,	4. päättää liikelaitoskuntayhtymän investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei hallintosäännössä toisin määrätä,
5. päättää liikelaitoskuntayhtymän nimenkirjoittamiseen oikeutetuista,	5. päättää liikelaitoskuntayhtymän nimenkirjoittamiseen oikeutetuista,
6. valvoa liikelaitoskuntayhtymän etua, edustaa sitä ja käyttää sen puhevaltaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä toisin määrätä,	6. valvoa liikelaitoskuntayhtymän etua, edustaa sitä ja käyttää sen puhevaltaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä toisin määrätä,
7. päättää liikelaitoskuntayhtymää varten otettavasta lainasta ja	7. päättää liikelaitoskuntayhtymää varten otettavasta lainasta ja
8. päättää muista kuin yhtymäkokoukselle kuuluvista asioista, jollei kysymys ole johtajalle kuntalain 68 §:n mukaan kuuluvasta asiasta tai jollei toimivaltaa ole siirretty johtajalle tai muulle viranomaiselle.	8. päättää muista kuin yhtymäkokoukselle kuuluvista asioista, jollei kysymys ole johtajalle kuntalain 68 §:n mukaan kuuluvasta asiasta tai jollei toimivaltaa ole siirretty johtajalle tai muulle viranomaiselle.
Johtokunnan muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.	Johtokunnan muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan kokoonpanoon ei sovelleta KuntaL (410/2015) 58 §:n 3 momenttia.	Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan kokoonpanoon ei sovelleta KuntaL (410/2015) 58 §:n 3 momenttia.
13 § Esittely ja kokoontuminen	13 § Esittely ja kokoontuminen

Asioiden esittely johtokunnan kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä ja muusta kokousmenettelystä määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä. Asioiden esittely johtokunnan kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä ja muusta kokousmenettelystä määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.

14 § Tarkastuslautakunta	14 § Tarkastuslautakunta
Liikelaitoskuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin perussopimuksen 5. luvussa ja liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.	Liikelaitoskuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin perussopimuksen 5. luvussa ja liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
4. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TALOUS	4. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TALOUS
15 § Talousarvio ja – suunnitelma	15 § Talousarvio ja – suunnitelma
Johtokunnan on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä liikelaitoskuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio.	Johtokunnan on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä liikelaitoskuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio.
Talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksytään liikelaitoskuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa.	Talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksytään liikelaitoskuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa.
Talousarvio ja – suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset liikelaitoskuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan.	Talousarvio ja – suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset liikelaitoskuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan.
Liikelaitoskuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta.	Liikelaitoskuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta.
16 § Suunnitelmapoistot	16 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.	Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
17 § Palveluiden hinnoittelu ja laskutus	17 § Palveluiden hinnoittelu ja laskutus
Palvelujen hinnoittelu perustuu kustannusvastaavuuteen.	Palvelujen hinnoittelu perustuu kustannusvastaavuuteen.
Palvelujen hinnoitteluperusteet vahvistaa johtokunta ja hinnoista päättää toimitusjohtaja.	Palvelujen hinnoitteluperusteet vahvistaa johtokunta ja hinnoista päättää toimitusjohtaja.
Jäsen voi myöntää liikelaitoskuntayhtymälle tuen tai toiminta- avustuksen liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän, viranomaistehtävän ja muiden varsinaisen liiketoiminnan piiriin kuulumattomien tehtävien, kuten opetus- ja tutkimusvelvoitteiden hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Tuki tai toiminta-avustus ei saa kuitenkaan olla enemmän kuin tällaisen tehtävän hoitamisesta liikelaitoskuntayhtymälle aiheutuvat kustannukset. Tuki tai toiminta-avustus on ilmoitettava erikseen tilinpäätöksessä.	Jäsen voi myöntää liikelaitoskuntayhtymälle tuen tai toiminta- avustuksen liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän, viranomaistehtävän ja muiden varsinaisen liiketoiminnan piiriin kuulumattomien tehtävien, kuten opetus- ja tutkimusvelvoitteiden hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Tuki tai toiminta-avustus ei saa kuitenkaan olla enemmän kuin tällaisen tehtävän hoitamisesta liikelaitoskuntayhtymälle aiheutuvat kustannukset. Tuki tai toiminta-avustus on ilmoitettava erikseen tilinpäätöksessä.

18 § Kirjanpito ja tilinpäätös	18 § Kirjanpito ja tilinpäätös
Liikelaitoskuntayhtymä on kirjanpitovelvollinen ja sen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.	Liikelaitoskuntayhtymä on kirjanpitovelvollinen ja sen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.
Liikelaitoskuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsiteltäväksi huhtikuun loppuun mennessä.	Liikelaitoskuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsiteltäväksi huhtikuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoskuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.	Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoskuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja toimitusjohtaja.	Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja toimitusjohtaja.
19 § Toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely	19 § Toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely
Liikelaitoskuntayhtymän on toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys liikelaitoskuntayhtymälle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista liikelaitoskuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tulos- tai rahoituslaskelmassa taikka taseessa.	Liikelaitoskuntayhtymän on toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys liikelaitoskuntayhtymälle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista liikelaitoskuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tulos- tai rahoituslaskelmassa taikka taseessa.
Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Liikelaitoskuntayhtymän tilikauden tuloksesta voidaan tehdä investointivaraus enintään liikelaitoskuntayhtymän ylijäämäerien määrään. Yhtymäkokous voi päättää, että syntynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenille jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa.	Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Liikelaitoskuntayhtymän tilikauden tuloksesta voidaan tehdä investointivaraus enintään liikelaitoskuntayhtymän ylijäämäerien määrään. Yhtymäkokous voi päättää, että syntynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenille jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa ja tässä perussopimuksessa määrätyin tavoin.
20 § Suoritusjärjestys	20 § Suoritusjärjestys
Edellä tässä luvussa mainittujen maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että jäsenille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.	Edellä tässä luvussa mainittujen maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että jäsenille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
21 § Viivästyskorko	21 § Viivästyskorko

Tässä perussopimuksessa määrättyjen maksujen viivästyessä liikelaitoskuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. Viivästyskorko maksuun pannaan siten, että velalliselle jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Tässä perussopimuksessa määrättyjen maksujen viivästyessä liikelaitoskuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. Viivästyskorko maksuun pannaan siten, että velalliselle jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.

22 § Rahastot	22 § Rahastot
Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.	Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.
23 § Muut taloutta koskevat määräykset	23 § Muut taloutta koskevat määräykset
Liikelaitoskuntayhtymän taloudesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä.	Liikelaitoskuntayhtymän taloudesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä.
5. LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS	5. LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
24 § Tarkastuslautakunta	24 § Tarkastuslautakunta
Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakuntaan johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kaksi (2) jäsentä sekä jokaiselle heistä henkilökohtaisen varajäsenen.	Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakuntaan johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kaksi (2) jäsentä sekä jokaiselle heistä henkilökohtaisen varajäsenen.
Tarkastuslautakunnan jäseniä ja heidän henkilökohtaisia varajäseniään valitaan yksi (1) jokaisesta jäsenkuntayhtymästä.	Tarkastuslautakunnan jäseniä ja heidän henkilökohtaisia varajäseniään valitaan yksi (1) jokaisesta jäsenkuntayhtymästä.
Tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä tehtävä yhtymäkokoukselle suorittamaansa tarkastus-toimintaan ja tilintarkastuskertomukseen perustuen esitys siitä, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää liikelaitoskuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille ja muille tilivelvollisille.	Tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä tehtävä yhtymäkokoukselle suorittamaansa tarkastus-toimintaan ja tilintarkastuskertomukseen perustuen esitys siitä, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää liikelaitoskuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille ja muille tilivelvollisille.
Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.	Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
Yhtymäkokous valitsee johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajat toimivat tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajien tulee olla julkishallinnon ja – talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymiä henkilöitä (JHTT- tilintarkastaja) tai yhteisöjä (JHTT-yhteisöjä).	Yhtymäkokous valitsee johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajat toimivat tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajien tulee olla julkishallinnon ja – talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymiä henkilöitä (JHTT- tilintarkastaja) tai yhteisöjä (JHTT-yhteisöjä).
Tilintarkastajien on viimeistään maaliskuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.	Tilintarkastajien on viimeistään maaliskuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.

6. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS	6. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
25 § Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys	25 § Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Liikelaitoskuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntayhtymien valtuustot tai niitä vastaavat tahot, joille omistus mahdollisesti on siirretty.	Liikelaitoskuntayhtymän purkamisesta päättävät perustajayhteisöjen valtuustot tai niitä vastaavat tahot, joille omistus mahdollisesti on siirretty.
Liikelaitoskuntayhtymän purkautuessa johtokunta huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenet sovi muusta järjestelystä.	Liikelaitoskuntayhtymän purkautuessa johtokunta huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenet sovi muusta järjestelystä.
Liikelaitoskuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenille jäsenosuuksien suhteessa.	Liikelaitoskuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenille jäsenosuuksien suhteessa tarkemmin seuraavasti. Jos loppuselvityksen yhteydessä on jaettavaa kertynyttä ylijäämää, joka on kertynyt ennen uusien jäsenten liittymistä, tämä ylijäämä jaetaan ensimmäisenä perustajayhteisöjen kesken niiden jäsenosuuksien suhteessa. Mikäli tämän jälkeen muulle yhteisölle ei olisi tuleva jaettavaa osuutta vähennyksen johdosta, tulee perustajayhteisöille tulevasta osuudesta vähentää muulle yhteisölle tuleva kohtuullinen jako-osuus, jonka määrän vahvistaa johtokunta.
Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenet ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.	Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenet ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
7. LUKU VOIMAAN TULO	7. LUKU VOIMAAN TULO
26 § Sopimuksen voimaantulo	26 § Sopimuksen voimaantulo
Alkuperäinen perussopimus on tullut voimaan 1.1.2008. Muutettuna se tulee voimaan 1.1.2017.	Alkuperäinen perussopimus on tullut voimaan 1.1.2008. Edellinen muutos on tullut voimaan 1.1.2017. Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2020.