Rahoitusalan työehtosopimus

Rahoitusalan työehtosopimus

31.3.2020 – 28.2.2022

SISÄLLYSLUETTELO

1. SOVELTAMISALA 4

1 § Sopimuksen soveltamisala 4

2. TYÖSUHDE 4

2 § Työsopimuksen tekeminen 4

3 § Määräaikainen työsopimus 4

4 § Oikeudet ja velvollisuudet 5

5 § Työsuhteen päättäminen 5

3. TYÖAIKA 6

6 § Säännöllinen työaika 6

7 § Jaksottelu 8

8 § Yksilöllinen työaika 8

9 § Aatot 9

10 § Vapaapäivät 9

11 § Ruokailu 9

12 § Ylityö 9

13 § Ilta- ja yölisä 10

14 § Vuorolisä 10

15 § Varallaolokorvaus 10

16 § Hälytyskorvaus 10

17 § Soittokorvaus 11

4. PALKKAUS 11

18 § Palkkausmuoto 11

19 § Palkkaperiaatteet 11

20 § Vaativuusluokittelu 12

21 § Vaativuusluokan muutos 12

22 § Vaativuusluokan mukaisen vähimmäispalkan ylittävä osa vaativuusluokan noustessa 13

23 § Vaativuusluokan tilapäinen muutos 13

24 § Vähimmäispalkat 13

5. VUOSILOMA 13

25 § Vuosiloma 13

26 § Lomaraha 14

27 § Vuosilomasapatti 14

6. POISSAOLO 15

28 § Lapsen syntymä 15

29 § Sairastuminen 15

30 § Lääkärintarkastukset 16

31 § Lyhyt tilapäispoissaolo 16

7. MATKAT 17

32 § Matkakustannukset 17

8. VAKUUTUS JA ELÄKE 17

33 § Ryhmähenkivakuutus 17

34 § Eläke-edut 17

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS 17

35 § Kokoontuminen työpaikalla 17

36 § Luottamusmies ja yhteyshenkilö 17

37 § Koulutus 18

38 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 18

39 § Työrauhavelvoite 18

10. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 18

40 § Paikallinen sopiminen 18

41 § Jäsenmaksuperintä 19

42 § Sopimuksen esilläolo 19

43 § Sopimuksen voimassaolo 19

LIITE 1 RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN 21

LIITE 2 ESIMIESSOPIMUS 22

LIITE 3 TUNTIPALKKAISTEN ERILLISMÄÄRÄYKSET 24

LIITE 4 TYÖSOPIMUSMALLI 26

LIITE 5 PAIKALLINEN SOPIMINEN VIIKONLOPPUTYÖSTÄ JA ERITYISTYÖPISTEET 27

LIITE 6 SOPIMUS KANSAINVÄLISTEN MAKSUJÄRJESTELMIEN TYÖAIKAJÄRJESTELYISTÄ 31

LIITE 7 YKSILÖLLINEN TYÖAIKA 33

LIITE 8 PALKKAKESKUSTELUA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 37

LIITE 8 a RAHOITUSALAN VAATIVUUSLUOKITTELU 46

LIITE 8 b TYÖNKUVAUS, RAHOITUSALA 48

LIITE 8 c PÄTEVYYDEN JA SUORITUKSEN ARVIOINTI PALKKAKESKUSTELUSSA .49 LIITE 8 d YHTEENVETO PALKKAKESKUSTELUSTA 51

LIITE 9 VÄHIMMÄISPALKAT 53

LIITE 10 MALLIMATKUSTUSSÄÄNTÖ 55

LIITE 11 PÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA 56

LIITE 11 a LISÄPÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA 58

LIITE 12 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 60

LIITE 12 a RAHOITUSALAN YHTEYSHENKILÖSOPIMUS 71

LIITE 13 RAHOITUSALAN KOULUTUSSOPIMUS 75

LIITE 14 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 77

LIITE 14 a DANSKE BANKIN YRITYSKOHTAISTA TYÖEHTOSOPIMUSTA

KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYS 87

LIITE 15 SIIVOOJIEN TYÖEHTOSOPIMUS 88

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI 91

PÖYTÄKIRJA TEKSTIEN UUDISTAMISESTA 1.6.1995 93

SIIRRETYT MÄÄRÄYKSET 1.6.1995 94

HELPDESK-SOPIMUS 95

MALLI ETÄTYÖSOPIMUKSEKSI 100

RAHOITUSALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 102

OPAS TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSTA

RAHOITUSALALLA 116

SUOSITUS KOULUTUKSEEN JA TUTKINTOIHIN KUULUVA HARJOITTELU RAHOITUSALALLA 121

RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 31.3.2020 – 28.2.2022

1. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Sopimus sitoo sopijapuolten jäseniä.

2. Sopimusta noudatetaan pankeissa, rahoitus- ja korttiyhtiöissä ja liitteen 1 yrityk- sissä

3. Sopimus ei koske:

a) yritysjohtajia

b) liikepankkien sivukonttoreiden johtajia

c) henkilöstöpäälliköitä

d) siivoojia, talonmiehiä ja muita työntekijöitä

e) kesäapulaisia.

4. Esimiessopimus on liite 2.

5. Tuntipalkkaisten työehtojen poikkeamat ovat liitteessä 3.

2. TYÖSUHDE

2 § Työsopimuksen tekeminen

1. Työsopimus tehdään työsuhteen alussa kirjallisesti mallin mukaan (liite 4).

2. Työehtosopimusta paremmista ehdoista on sovittava kirjallisesti.

3. Työsuhteen alussa on koeaika, jonka pituus on enintään kulloinkin voimassa olevan lain mukainen.

4. Luottamusmies/yhteyshenkilö voi toimihenkilön suostumuksella tutustua työsopi- mukseen.

3 § Määräaikainen työsopimus

1. Työsopimus ei ole määräaikainen, ellei siitä ole nimenomaan sovittu määräai- kaiseksi perustellusta syystä.

2. Määräaikaisuuden peruste on mainittava työsopimuksessa.

3. Työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava määräaikaisen työsuhteen päättymis- päivä.

4 § Oikeudet ja velvollisuudet

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

2. Toimihenkilön on suoritettava työnsä huolellisesti.

3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5 § Työsuhteen päättäminen

1. Toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on:

a) 14 päivää työsuhteen kestettyä enintään 5 vuotta

b) 1 kuukausi työsuhteen kestettyä yli 5 vuotta.

2. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

a) 14 päivää työsuhteen kestettyä enintään 1 vuoden

b) 1 kuukausi työsuhteen kestettyä yli 1 vuoden – 4 vuotta

c) 2 kuukautta työsuhteen kestettyä yli 4 vuotta – 8 vuotta

d) 4 kuukautta työsuhteen kestettyä yli 8 vuotta – 12 vuotta

e) 6 kuukautta työsuhteen kestettyä yli 12 vuotta.

3. Kohdista 1. ja 2. poiketen voivat työnantaja ja toimihenkilö sopia työsuhteen alussa siitä, että toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on enintään 2 kuu- kautta. Näissä tapauksissa työsuhteen jatkuttua yli 8 vuotta työnantajan noudat- tama irtisanomisaika kuitenkin pitenee kohdan 2 mukaisesti.

Työsuhdetta päätettäessä voidaan sopia toimihenkilön noudattamasta irtisano- misajasta toisin.

Työnantajan noudattama irtisanomisaika ei voi olla toimihenkilön irtisanomisai- kaa lyhyempi.

4. Työsuhde on päätettävä kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

5. Ennen varoitusta on toimihenkilöllä oikeus tulla kuulluksi ja käyttää apuna luotta- musmiestä/yhteyshenkilöä.

3. TYÖAIKA

6 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on arkipäivisin 7 t – 7 t 40 min/vrk siten, että se on 37 tun- tia/vko. Säännöllistä työaikaa voidaan sijoittaa myös lauantaille ja sunnuntaille. Säännöllinen lauantai- ja sunnuntaityö toteutetaan liitteen 5 mukaisesti. Ellei lau- antai- ja sunnuntaityö ole käytössä liitteen 5 mukaisesti, on lauantai vapaapäivä.

2. Työaika on yhdenjaksoinen; toisin sovittaessa sovitaan kohtuullisesta korvauk- sesta.

3. Sulkemisajan jälkeen varataan konttoreissa riittävästi säännöllistä työaikaa.

4. Työviikko alkaa maanantaina.

5. Juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.

6. Kansainvälisten maksujärjestelmien säännöllistä työaikaa arkipyhäviikoilla ja nii- den korvauksia koskee liite 6.

7. Epätarkoituksenmukaisia lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työ- vuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

8. Säännöllisen työajan sijoittelun vaihdellessa on työtä varten laadittava työvuoro- luettelo. Se on saatettava kirjallisesti toimihenkilöiden tietoon viimeistään kaksi viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoro- luetteloa saa muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

9. 30.6.2020 asti:

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidenne- tään 24 tunnilla 1.1.2017 lukien ansiotasoa muuttamatta.

Pidennyksen toteuttamistavasta sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti tai jollei yritys ole 40 §:n piirissä, luottamusmiehen/yhteyshenkilön kanssa samoja muotomääräyksiä noudattaen.

Jos työajan pidentämisestä ei ole sovittu paikallisesti, säännöllinen työaika on 7

– 8 tuntia/vrk siten, että se on 37,5 tuntia/vko.

Osa-aikaisten toimihenkilöiden työaikaa pidennetään sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa ansiotasoa muuttamatta. Tuntipalkkaisten toimihenkilöiden työaikaa pidennetään sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa ansiotasoa muuttamatta. Vain osan kalenterivuotta työsuhteessa olevien työaikaa pidenne- tään em. periaatteiden mukaisesti.

Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys ei saa johtaa ansiotason laskuun eikä nousuun.

1.7.2020 alkaen:

Osaamisen kehittäminen säännöllisen työajan ulkopuolella

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen työajan lisäksi työn suoritta- misen, ammatillisen kehittymisen ja työtehtävien muuttumisen kannalta tarpeel- lista osaamisen kehittämistä tai kouluttautumista. Tähän voidaan käyttää enin- tään 24 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa ja tältä ajalta maksetaan perustuntipalkka ilman olosuhde- tai muita lisiä.

Osaamisen kehittäminen tai kouluttautuminen voidaan toteuttaa siten, että sään- nöllinen työaika pitenee siihen käytettävällä ajalla, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyt- tää myös kokonaisia päiviä, mutta ei kuitenkaan arkipyhiä, arkipyhäviikkojen lau- antaita tai sunnuntaipäiviä.

Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyttää kalenterivuo- den aikana enintään kaksi lauantaipäivää, jollei toimihenkilön kanssa toisin so- vita. Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyttää lauantai- päivää silloin, kun se ei ole työvuoroluettelon mukainen säännöllinen työpäivä. Lauantaipäivän pituuden tulee olla vähintään kuusi tuntia, jollei toimihenkilön kanssa toisin sovita.

Osaamisen kehittämisen ja kouluttautumisen ajankohdasta, sisällöstä ja toteu- tuksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin. Lauantain käyttämisestä osaamisen kehittä- miseen tai kouluttautumiseen on toimihenkilölle ilmoitettava työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräyksiä noudattaen, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Päätettäessä osaamisen kehittämisen tai kouluttautumisen ajankohdasta ote- taan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös toimihenkilön henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet.

Paikallisesti näistä asioista voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 40 §:n mu- kaisesti.

Tämän sopimusmääräyksen toimivuutta seurataan yhteistoiminnassa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tässä määräyksessä tarkoitettu osaamisen kehittäminen ja kouluttautumi- nen voi käsittää erilaisia muotoja, mutta sitä ei kuitenkaan ole tarkoitus osoittaa päivittäisen työn tekemiseen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Vuonna 2020 osaamisen kehittämiseen ja kouluttautumiseen on käytettä- vissä 12 tuntia, koska työajan pidennys poistuu 1.7.2020 lukien. Vuonna 2020 osaamisen kehittämiseen ja kouluttautumiseen voi käyttää yhden lauantaipäivän, jollei toimihenkilön kanssa muuta sovita.

10. Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

11. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

12. Työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvan työajan seurantajaksosta sovitaan ensi- sijaisesti paikallisesti työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti. Xxxxxx sopimukseen päästä, seurantajakso voi olla enintään 12 kuukautta.

7 § Jaksottelu

1. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään tunnilla.

2. Viikoittaisen säännöllisen työajan on tasoituttava 3 viikossa 6 §:n mukaiseen säännölliseen työaikaan.

1.7.2020 alkaen: Viikoittaisen säännöllisen työajan on tasoituttava 3 viikossa 37 tuntiin.

3. Pysyvästä jaksottelusta ilmoitetaan kuukausi, ja tilapäisestä kaksi viikkoa etukä- teen.

4. Ilmoitus tehdään toimihenkilölle ja luottamusmiehelle/yhteyshenkilölle.

5. Jaksottelusta laadittavasta työtuntilistasta selviävät työn aloittamis- ja lopetta- misajat.

8 § Yksilöllinen työaika

1. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia yksilöllisestä työajasta.

2. Sovittava yksilöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 t/vko.

3. Työtuntilistan enimmäistyöaika on 10 t/vrk ja 48 t/vko.

4. Työajan on tasoituttava sovittuun keskimääräiseen työaikaan 3 kuukaudessa.

5. Erityistilanteissa tasoittumisjakso voidaan sopia enintään 12 kuukaudeksi.

6. Palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja 6 §:n mukaisen työajan suhteessa. Liitot ovat laatineet yhteiset soveltamisohjeet, jotka eivät ole työehto- sopimuksen osa.

1.7.2020 alkaen: Palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja 6 §:n 1. kohdan mukaisen työajan suhteessa.

7. Yksilöllistä työaikaa koskee liittojen ohjeistus (liite 7).

9 § Aatot

1. Uudenvuodenaaton ja kiirastorstain säännöllinen työaika on 5 tuntia.

10 § Vapaapäivät

1. Vuoden 1. työpäivänä työsuhteessa oleva saa 2 palkallista vapaapäivää.

2. Vapaapäivien edellytyksenä on vuoden aikana työskentely.

3. Työajan lyhennys toteutetaan täysinä vapaapäivinä, ellei toisin sovita.

4. Vapaan ajankohta ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen.

5. Pitämättä jääneet vapaapäivät korvataan vastaavana rahakorvauksena.

11 § Ruokailu

1. Työnantaja järjestää toimihenkilöille mahdollisuuden lounasruokailuun.

2. Ruokailu tapahtuu työajan ulkopuolella.

3. Työajan ollessa vähintään 6 tuntia on ruokatauko 20 minuuttia, ellei toisin sovita.

4. Ruokailuun osallistuva maksaa verotusarvon mukaisen ruokamaksun.

12 § Ylityö

1. Ylityötä on työehtosopimuksen säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehty työ.

2. Ylityötä voidaan toimihenkilön suostumuksella teettää lain sallimissa rajoissa.

3. Toimihenkilö voi kieltäytyä ylityön tekemisestä asiallisen syyn perusteella.

4. Ylityökorvaus on:

a) arkipäivinä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %

b) sunnuntaina 2 ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta 200 %

5. Ylityökorvaus lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

6. Perustuntipalkka on toimihenkilön kuukausipalkka jaettuna luvulla 156.

7. Vuorokauden vaihtuminen ei alenna ylityökorvausperustetta.

8. Ylityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan voidaan sopia.

9. Ylityökorvaus maksetaan ja vapaa annetaan 2 kuukauden kuluessa, ellei toisin sovita.

10. Lauantai- ja sunnuntaityö on ylityötä, ellei liitteestä 5 muuta johdu.

13 § Ilta- ja yölisä

1. Säännöllisiltä iltatyötunneilta klo 17.30 – 23 maksetaan iltalisänä 22 %.

2. Säännöllisiltä yötyötunneilta klo 23 – 07 maksetaan yölisänä 30 %.

3. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

14 § Vuorolisä

1. Vuorotyössä vuorot vaihtuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

2. Perättäiset vuorot ovat enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli.

3. Säännöllisiltä vuorotyötunneilta maksettava:

a) iltavuorolisä on 22 %

b) yövuorolisä on 30 %

4. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

15 § Varallaolokorvaus

1. Varallaolossa on oltava sopimuksen mukaan paikassa, josta voidaan kutsua työ- hön.

2. Varallaolosta maksetaan 50 % perustuntipalkasta kuitenkin vähintään 2 tunnin perustuntipalkka.

3. Varallaolon pituus sovitaan etukäteen.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

16 § Hälytyskorvaus

1. Hälytysluonteisesti työhön kutsuttavalle maksetaan hälytyskorvaus.

2. Xxxxxxxxxx edellytyksenä on, että toimihenkilö on ehtinyt poistua työpaikalta.

3. Hälytyskorvaus on 4 tunnin peruspalkka.

4. Hälytystyön ollessa ylityötä maksetaan ylityökorvaus.

17 § Soittokorvaus

1. Atk-toimihenkilölle maksetaan soittokorvaus työajan ulkopuolisesta soitosta.

2. Edellytyksenä on, että asia pystytään hoitamaan puhelimitse.

3. Korvaus on 3 tunnin perustuntipalkka.

4. PALKKAUS

18 § Palkkausmuoto

1. Palkka on kuukausipalkka.

2. Osakuukausipalkka lasketaan jakamalla ja kertomalla kuukausipalkka työpäi- villä.

3. Alle 32 t/vko työskentelevän palkka on tuntipalkka.

4. Alle 32 t/vko työskentelevän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka lu- vulla 152.

19 § Palkkaperiaatteet

1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti ottaen huomioon työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja työsuoritus sekä periaate: sama palkka samasta tai vaativuudeltaan samanarvoisesta työstä.

Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy vaativuusluokittelun perusteella.

Konserni- ja ryhmätasolla sekä muissa yrityksissä voidaan laatia kuhunkin vaati- vuusluokkaan sen vaativuustasoa vastaavia työnkuvauksia. Tavoitteena on toi- mien sijoittaminen vaativuusluokkiin yhteisymmärryksessä.

Työsuhteen aikana arvioidaan työn vaativuuden muutoksia työehtosopimuk- sessa olevan vaativuusluokittelun avulla, ellei ryhmä- tai konsernitasolla toisin sovita.

Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin konserni- ja ryhmätasolla sekä muissa yrityksissä.

Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista arvioidaan työehtosopimuksen arvioin- tilomakkeen perusteella, ellei konserni- tai ryhmätasolla tai muissa yrityksissä toisin sovita.

2. Yritys päättää palkkapolitiikan konserni- tai ryhmäkohtaisen palkkapolitiikan kä- sittelyn ja yrityskohtaisten keskustelujen jälkeen ja perehdyttää henkilöstön sii- hen riittävästi.

3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat: työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset kokemus työtehtävissä

päätehtävää vaativammat osatehtävät pätevyys

vastuu työsuoritus

4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen, jonka toimihenkilöt kokevat oikeuden-

mukaiseksi ja kannustavaksi.

20 § Vaativuusluokittelu

1. Vaativuusluokka määräytyy päätehtävän perusteella.

2. Työnantaja ilmoittaa vaativuusluokan ja päätehtävän toimihenkilölle kirjallisesti.

3. Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- ja konsernitasolla sekä muissa yrityksissä palkkakeskustelupöytäkirjan 9 §:n mukaisesti.

4. Vaativuusluokittelu on liitteenä 8a.

21 § Vaativuusluokan muutos

1. Päätehtävän muuttuessa määritellään vaativuusluokka uudestaan, jolloin palkan korotus toteutetaan päätehtävämuutosta seuraavan kuukauden alusta. Muut tehtävän vaativuuden noususta johtuvat palkankorotukset toteutetaan pääsään- töisesti palkkakeskustelussa.

2. Henkilön hakeutuessa alemman vaativuusluokan päätehtävään voidaan vaati- vuusluokka ja palkka alentaa siirtoa seuraavan kuukauden alusta.

3. Muutoin päätehtävän vaativuuden alentuessa voidaan vaativuusluokka ja palkka alentaa tehtävän muutosta seuraavan 4. kuukauden alusta. Asia käsitellään luottamusmiehen/yhteyshenkilön kanssa.

4. Vaativuusluokan aleneminen pienentää vähimmäispalkan muutoksen verran palkkaa.

22 § Vaativuusluokan mukaisen vähimmäispalkan ylittävä osa vaativuusluokan noustessa

1. Vaativuusluokan noustessa seuraavaan luokkaan vähimmäispalkan ylittävän osan säilyvyys arvioidaan esimiehen ja toimihenkilön välisessä keskustelussa. Palkankorotus on vähintään 90 % vähimmäispalkan muutoksesta. Jollei arvioin- tikeskustelua käydä, palkkaa korotetaan vähintään vähimmäispalkan muutoksen verran.

2. Luottamusmiehellä/yhteyshenkilöllä on oikeus esittää käsityksensä asiasta.

23 § Vaativuusluokan tilapäinen muutos

1. Päätehtävän vaativuuden tilapäinen aleneminen ei muuta palkkaa ja vaativuus- luokkaa.

2. Päätehtävän vaativuuden vähintään kuukauden kestävän nousun aikana mak- setaan uuden vaativuusluokan mukaista palkkaa.

24 § Vähimmäispalkat

1. Vaativuusluokkien mukaiset vähimmäispalkat ovat liitteessä 9.

2. Työsuhteen alussa toimihenkilölle voidaan maksaa harjoitteluajan palkkaa, joka on vähintään 90 % tehtävän mukaisesta vähimmäispalkasta. Harjoitteluaika voi kestää enintään yhden vuoden.

Pöytäkirjamerkintä:

90 %:n vähimmäispalkka koskee 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavaa harjoitteluai- kaa.

5. VUOSILOMA

25 § Vuosiloma

1. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Vuosilomaa ansaitaan työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden päätty- essä:

a) alle vuoden 2 arkipäivää/kk

b) vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kk

c) vähintään 10 vuotta 3 arkipäivää/kk

d) 31.3.1993 mennessä vähintään 15 vuotta 3,5 arkipäivää/kk.

3. Työsuhteen kestoaikana pidetään samassa työnantajaryhmässä yhteensä pal- veltua aikaa.

4. Ennen 1.6.1995 palveltu aika otetaan huomioon 31.5.1995 voimassa olleiden sääntöjen mukaan.

5. Talviloma annetaan samana kalenterivuotena kuin kesäloma, ellei toisin sovita.

6. Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan 2 kappaleen mukaan.

7. Jos toimihenkilön työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräyty- misvuoden aikana, lasketaan lomapalkka tai lomakorvaus vuosilomalain 12 §:n mukaisesti. Jos toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa työehtosopimuksen mukai- sesti enemmän kuin 30 päivää, lasketaan vuosilomapalkka tai lomakorvaus näiltä vuosilomapäiviltä päiväarvolla 0,38 %.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2014 alkaen ansaittuihin vuosilomiin.

26 § Lomaraha

1. Vuosilomalle jäävälle maksetaan lomarahaa 50 % lakisääteisen vuosiloman pal- kasta.

2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä tai yrityksessä sovitulla ta- valla.

3. Lomaraha maksetaan vuosilomaltaan hoitovapaalle tai asevelvolliseksi siirty- välle.

4. Xxxxxxxxx ei makseta työsuhteen päättyessä paitsi eläkkeelle siirtyvälle.

27 § Vuosilomasapatti

1. Vuosilomasapatiksi voi toimihenkilö sovittaessa säästää:

a) 24 päivää ylittävää vuosilomaoikeutta

b) säästetyn vuosiloman lomarahoja vastaavan vapaa-ajan

c) 2 vapaapäivää (10 §)

d) ylityövapaata.

2. Vuosilomasapatti pidetään sovittavana ajankohtana viimeistään 5 vuoden kulu- essa.

3. Etukäteen laaditaan suunnitelma säästämisestä ja vuosilomasapatin pitämi- sestä.

4. Vuosilomasapattiin noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain säännöksiä.

5. Vuosilomasapatin toteutuksesta sovitaan tarkemmin yrityskohtaisesti.

6. POISSAOLO

28 § Lapsen syntymä

1. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata annetaan lain mukaan.

2. Työnantaja maksaa täyden palkan 72 arkipäivän äitiys- ja adoptiovapaalta.

3. Isyysvapaalle lähtevälle toimihenkilölle työnantaja maksaa täyden palkan enin- tään 6 arkipäivältä. Määräys koskee 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavia isyysva- paita.

4. Palkallisuus edellyttää 9 kuukauden työsuhdetta. Lisäksi edellytetään työhön pa- luusta sopimista niissä tilanteissa, joissa työsopimuksen voimassaolo jatkuu myös äitiys- tai isyysvapaan päättymisen jälkeen.

5. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota tässä pykälässä tarkoitetulta vapaalta pa- laavan toimihenkilön perehdyttämiseen tilanteissa, joissa työpaikalla on vapaan aikana tapahtunut olennaisia muutoksia, joilla on vaikutuksia asianomaisen toi- mihenkilön työtehtäviin.

29 § Sairastuminen

1. Sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön saa palkkansa kunkin työkyvyttö- myystapauksen yhteydessä vähintään:

a) 4 viikolta työsuhteen kestettyä alle 3 vuotta

b) 5 viikolta työsuhteen kestettyä 3-5 vuotta

c) 6 viikolta työsuhteen kestettyä yli 5 vuotta.

2. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyydestä ja sen arvioitu kesto.

3. Toimihenkilön on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu luotettava sel- vitys.

4. Nimetessään lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustan- nukset.

30 § Lääkärintarkastukset

1. Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana:

a) lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä laboratorio- tai röntgentutkimuk- sessa

b) työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä fysikaalisessa hoidossa

c) äkillisen hammassairauden sattuessa hammaslääkärin vastaanotolla

d) raskauden edellyttämissä tarkastuksissa

e) lääkärin vastaanotolla vammaisen tai alle 10 -vuotiaan lapsen sairauden to- teamiseksi

f) neuvolatarkastuksissa lapsen kanssa.

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että:

a) asiaa ei ole saatu järjestetyksi työajan ulkopuolella ja

b) tarpeetonta työajan menetystä vältetään.

3. Työterveyshuollon tarkastukseen osallistuvalle maksetaan välttämättömät mat- kakulut.

31 § Lyhyt tilapäispoissaolo

1. Palkka- ja muita etuja ei vähennä työpäivänä tapahtuva lyhyt poissaolo, joka johtuu:

a) lähiomaisen äkillisestä sairaudesta, kuolemasta tai hautajaisista; enintään 1 päivä

b) alle 10-vuotiaan lapsensa tai alle 18-vuotiaan valtioneuvoston asetuksen (30.12.2004/1335) 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta sairastavan lap- sensa äkillisestä sairaustapauksesta; 3 päivää

c) omista vihkiäisistä ja asuntomuutosta

d) toimihenkilön 50- ja 60-vuotispäivistä

e) Ammattiliitto Pro ry:n tai sen jäsenyhdistyksen edustajiston tai hallituksen tai neuvottelukunnan tai keskusjärjestön edustajiston tai hallituksen kokouk- sesta

f) Ammatiliitto Unio ry:n tai sen jäsenyhdistyksen edustajiston tai hallituksen tai neuvottelukunnan tai keskusjärjestön edustajiston tai hallituksen kokouk- sesta.

g) Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n hallituksen tai taustaryhmän kokouksesta.

7. MATKAT

32 § Matkakustannukset

1. Matkakustannukset korvataan yrityksen matkustussäännön mukaan.

2. Liittojen välinen mallimatkustussääntö on liite 10.

3. Työstä aiheutuvista lisämatkakustannuksista sovitaan paikallisesti.

8. VAKUUTUS JA ELÄKE

33 § Ryhmähenkivakuutus

1. Työnantaja kustantaa toimihenkilöiden ryhmähenkivakuutuksen.

34 § Eläke-edut

1. Eläketurva järjestetään kulloinkin voimassa olevan työntekijäin eläkelain mukai- sesti.

2. Lisäeläketurvasta osapuolet ovat tehneet erilliset pöytäkirjat (liite 11 ja 11a).

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS

35 § Kokoontuminen työpaikalla

1. Ammattiliitto Pro ry:n, Ammattiliitto Unio ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n yritysyhdistykset ja ammattiosastot voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouk- sia työpaikan työsuhdeasioista edellyttäen, että:

a) kokouksen pidosta etukäteen sovitaan työnantajan kanssa

b) työnantaja osoittaa tarkoitukseen soveltuvan kokouspaikan

c) järjestyksestä ja siisteydestä vastaa järjestäjä

d) järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

36 § Luottamusmies ja yhteyshenkilö

1. Luottamusmiessopimus on liite 12.

2. Yhteyshenkilösopimus on liite 12a.

37 § Koulutus

1. Koulutussopimus on liite 13.

38 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Neuvottelumenettelyssä noudatetaan luottamusmiessopimusta sekä yhteyshen- kilösopimusta.

2. Elleivät osapuolet pääse yhteisymmärrykseen, voidaan asia viedä työtuomiois- tuimeen.

39 § Työrauhavelvoite

1. Sopimuskokonaisuuteen tai -määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat kielletyt.

10. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

40 § Paikallinen sopiminen

1. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhe- lua ja tasapainoista neuvotteluasemaa työnantajan ja henkilöstönedustajien vä- lillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla.

2. Konserni- ja ryhmätasolla voidaan pakottavat lainsäännökset huomioon ottaen sopia poikkeavasti seuraavista työehtosopimuksen määräyksistä:

6 §:n määräyksistä poiketen voidaan sopia siitä, että säännöllinen työaika on keskimäärin 6 §:n 1. kohdan mukainen (mm. työaikapankki)

6 §:n 9. kohdassa tarkoitetusta osaamisen kehittämisestä säännöllisen työ- ajan ulkopuolella

6 §:n 12. kohdassa tarkoitetusta liukuvan työajan seurantajaksosta 7 §:n työajan jaksottelua koskevista määräyksistä

12 § 8 kohdan ylityökorvauksen vaihtamisesta vapaa-aikaan 11 §:n ruokailua koskevista määräyksistä.

26-27 §:n lomarahaa ja vuosilomasapattia koskevista määräyksistä.

Mikäli kyse ei ole konsernista tai ryhmästä, vastaava sopimusoikeus on yrityk- sillä. Kun yritys on osa konsernia tai ryhmää, niin yritystason sopimusoikeus on niistä edellä mainituista asioista, joiden osalta toisinsopimisoikeuden siirrosta on sovittu konserni- tai ryhmätasolla.

Paikallisen sopimuksen osapuolina ovat konsernin osalta konserni ja rekiste- röidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro, Unio, YTN), pankkiryhmän osalta rekisteröity työnantajayhdistys ja rekisteröidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro, Unio, YTN) sekä yritysten osalta työnantaja ja luottamusmies/ yhteyshenkilö.

3. Henkilöstön edustajilla, jotka osallistuvat paikallista sopimusta koskevaan neu- votteluun, on oikeus saada neuvoteltavaan asiaan liittyvät tarpeelliset tiedot.

4. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle.

5. Paikallisen sopimuksen tulee olla kirjallinen. Siitä tulee käydä ilmi, mistä työeh- tosopimuksen määräyksestä on sovittu toisin, keitä sopimus koskee, mikä on sopimuksen sisältö ja voimaantuloajankohta.

6. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

7. Sopimus on lähetettävä tiedoksi asianomaisille liitoille.

8. Liitot seuraavat paikallisten sopimusten toteutumista ja tarvittaessa ohjeistavat paikallisia osapuolia.

9. Sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin liittojen välisellä työehtosopimuk- sella.

10. Tähän pykälään perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimieli- syydet ratkaistaan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä noudat- taen.

41 § Jäsenmaksuperintä

1. Ammattiliitto Pro ry:n, Ammattiliitto Unio ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenliiton jäsenmaksu peritään palkasta toimihenkilön annettua valtuutuksen.

2. Verotusta varten työnantaja antaa todistuksen pidätetystä summasta.

42 § Sopimuksen esilläolo

1. Sopimus on pidettävä työpaikan toimihenkilöiden nähtävillä.

43 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 28.2.2022 saakka.

2. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirja on liite 14.

Helsingissä 31.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

AMMATTILIITTO UNIO ry YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

LIITE 1 RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Pankkialan, rahoitusyhtiöiden ja eri yrityskohtaiset työehtosopimukset on yhdis- tetty rahoitusalan työehtosopimukseksi 1.6.1995.

2. Sopijapuolet pyrkivät vahvistamaan sopimusten yhdistämisellä noudatettua toi- mialaperiaatetta.

3. Rahoitusalan työehtosopimuksen 1.2 §:n muita yrityksiä ovat 25.3.2018:

1. Automatia Pankkiautomaatit Oy

2. NASDAQ OMX Nordic Oy

3. Nets Denmark A/S Finnish Branch

4. Nordea Bank Abp

5. OP Osuuskunta

6. Säästöpankkiliitto ry

7. Suomen Hypoteekkiyhdistys

8. POP Pankkiliitto Osk

9. Paikallispankkien PP-Laskenta Oy

LIITE 2 ESIMIESSOPIMUS

Sopijapuolet ovat yksimielisiä, että alalla perinteisesti noudatettu toimialaperiaate, esimiesten keskeinen asema, yksilöllisyys ja esimiesten työsuhteiden myönteinen kehittyminen edellyttävät sopimustoiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Esimiesten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi heitä itseään koskevassa henki- löstö- ja palkkapolitiikassa on sovittu seuraavaa.

1 § SOVELTAMISALA

1. Sopimus koskee esimiestehtäviin nimettyjä toimihenkilöitä.

2 § TYÖEHDOT

1. Työehdot määräytyvät rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan, ellei sopimuk- sesta muuta johdu.

3 § TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA KOEAIKA

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti mallin mukaan (liite).

2. Koeaika on 4 kuukautta.

3. Esimiehelle annettava erityiskoulutus mahdollistaa 6 kuukauden koeajasta sopi- misen.

4 § PALKAT

1. Esimiesten palkankorotuksista, kokemusvuosijärjestelmästä ja vähimmäispal- kasta liitot neuvottelevat erikseen.

2. Esimiesten palkkausperusteita ja -politiikkaa käsitellään 7 §:n neuvottelumenet- telyssä.

3. Esimiesten henkilökohtainen palkka määräytyy työsopimuksen perusteella.

5 § TYÖRAUHAVELVOITE JA JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kielletyt.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

6 § ERIMIELISYYKSIEN RATKAISU

1. Tulkintaerimielisyyksistä on ensin keskusteltava esimiehen kanssa.

2. Seuraavaksi neuvottelevat työnantajan edustaja ja esimiesten edustaja.

3. Esimiesten edustajalla on neuvottelevan luottamusmiehen asema ja oikeudet.

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta, noudatetaan luottamusmiessopimusta.

7 § NEUVOTTELUMENETTELY

1. Yrityskohtaisesti sovitaan neuvottelumenettelyn sisällöstä ja järjestämisestä.

2. Neuvottelumenettelyssä voidaan käsitellä mm. esimiehiä koskevia:

a) työehtosopimuksen palkkamääräysten soveltamista

b) palkkausperusteita ja –politiikkaa

c) ammatillista kehittämistä

d) johtamisjärjestelmiä

8 § VOIMASSAOLO

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 3 TUNTIPALKKAISTEN ERILLISMÄÄRÄYKSET

1 § SOVELTAMISALA

1. Sopimus koskee toimihenkilöitä:

a) joiden säännöllinen työaika on alle 32 tuntia viikossa

b) jotka kuuluvat rahoitusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

2. Tuntipalkkaisiin noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta, ellei tästä sopimuk- sesta muuta johdu.

2 § TYÖAIKA

1. Säännöllinen työaika on enintään 7 t 40 min/vrk siten, että se on enintään 37 t/vko.

2. Säännöllisestä työajasta sovitaan työsopimuksella.

3. Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja päivittäinen työaika vahvistetaan mahdol- lisuuksien mukaan kuukausittain etukäteen.

3 § LISÄ- JA YLITYÖ

1. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

2. Säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ on ylityötä.

4 § LOMAKORVAUS

1. Lomapalkan ja lomarahan sijasta maksettava lomakorvaus on:

a) 13,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden

b) 17 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden

c) 19 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta

d) 21 % työsuhteen kestettyä 31.3.1993 vähintään 15 vuotta.

2. Työsuhteen päättyessä on lomakorvaus:

a) 8,5 % työsuhteen kestettyä alle 1 vuoden

b) 11 % työsuhteen kestettyä vähintään 1 vuoden

c) 12 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta

d) 13 % työsuhteen kestettyä 31.3.1993 vähintään 15 vuotta.

3. Lomakorvaus lasketaan:

a) vuosilomalain mukaan määräytyvästä lomanmääräytymisvuoden ansiosta

b) edellisen vuoden lomakorvauksesta

c) lakisääteisen synnytysloman ajan keskipalkasta.

5 § SYNNYTYS- JA ADOPTIOLOMA

1. Työnantaja maksaa palkkaa 6 edellisen kuukauden keskipalkan mukaan 3 kuu- kaudelta.

6 § TOIMIHENKILÖN SAIRASTUMINEN

1. Jos ei etukäteen ole vahvistettu työpäivien lukumäärää, sijoittumista eikä työai- kaa, määräytyy sairausajan palkka 6 edellisen kuukauden keskipalkan perus- teella.

7 § PALKKAUS

1. Tilapäinen siirto korkeampaa vähimmäispalkkaa edellyttävään tehtävään korva- taan maksamalla tältä ajalta tehtävän edellyttämä korkeampi tuntipalkka siirtoa seuraavan päivän alusta lukien.

8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 4 TYÖSOPIMUSMALLI

1. TYÖSOPIMUK- SEN TEKIJÄT	Työnantajan nimi:
	(jota tässä sopimuksessa kutsutaan yritykseksi)
	Toimihenkilön nimi:
	(jota tässä sopimuksessa kutsutaan toimihenkilöksi)
	Henkilötunnus:	Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllä maini- tulle yritykselle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavin ehdoin.
2. TYÖSOPIMUK- SEN VOIMASSAOLO	Työsopimus on voimassa toistaiseksi, alkaen:
	Työsopimus on voimassa määräajan, alkaen: päättyen:
	Määräaikaisuuden peruste:
3. KOEAIKA	Työsuhteen alkamispäivästä lukien noudatetaan _ kuukauden koeaikaa (enintään voimassaolevan lain mukainen), jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.
4. TYÖAIKA JA TYÖPAIKKA	Säännöllinen työaika:		Työpaikka:
	Yrityksellä on oikeus muuttaa näitä työsopimuksen ehtoja vain työnjohto-oikeutensa rajoissa.
5. YLITYÖT	Toimihenkilöllä voidaan teettää ylityötä lain ja työehtosopimuksen mukaisesti.
6. TYÖTEHTÄVÄ	Toimihenkilö aloittaa työskentelynsä seuraavassa työtehtävässä ja hän on velvollinen suorit- tamaan muutakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä. Työtehtävä:
	Xxxxxxxxxxxxx kanssa on sovittu seuraavan määrätynlaisen työn tekemisestä ja hän on vel- vollinen suorittamaan muuta työtä erikseen sovittaessa tai erityisen tarpeen vaatiessa. Työtehtävä:
7. PALKKA- EHTOJEN PE- RUSTIEDOT	Kokemusvuodet työsuhteen alussa: vuotta kuukautta
	Palkka työsuh- teen alussa:	Vaativuus- luokka:	Palkan määrä €/kk/t:
8. NOUDATET- TAVA TYÖEHTO- SOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia la- keja, asianmukaisesti annettuja yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä sekä rahoitusalan työehtoso- pimusta siltä osin kuin tässä työsopimuksessa ei ole sovittu toimihenkilölle paremmista ehdoista.
9. MUUT EHDOT	Sovitut alan sopimusta paremmat / sopimukseen sisältymättömät työ- ja palkkaehdot: -
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan toimihenkilölle ja yksi jää yritykselle.
	Paikka ja aika:
Työnantajan edustajan allekirjoitus:			Toimihenkilön allekirjoitus:

LIITE 5 PAIKALLINEN SOPIMINEN VIIKONLOPPUTYÖSTÄ JA ERI- TYISTYÖPISTEET

1 § ERITYISTYÖPISTEET JA AUTOMAATIT

1. Matkustajaterminaaleissa, lentokentillä, satamissa ja vastaavissa liittojen erik- seen sopimissa toimipisteissä voidaan työskennellä säännöllisesti lauantaisin ja sunnuntaisin.

2. Pankkikohtaisessa sopimismenettelyssä voidaan kirjallisesti sopia automaattien viikonloppupäivystyksestä.

2 § SÄÄNNÖLLINEN LAUANTAITYÖ

1. Toimihenkilöllä voidaan teettää säännöllistä työtä lauantaisin atk-keskuksissa.

3 § LAUANTAILISÄ

1. Lauantaina 2 §:n mukaisesta työstä maksettava lisä on 50 % perustuntipalkasta.

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN VIIKONLOPPUTYÖSTÄ

1. Säännöllisen työajan sijoittamisesta lauantaille ja sunnuntaille sovitaan ensisijai- sesti paikallisesti työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti. Mikäli yrityksessä ei ole luottamusmiestä/yhteyshenkilöä, sovitaan säännöllisen työajan sijoittamisesta lauantaille ja sunnuntaille niiden toimihenkilöiden kanssa, joita asia koskee.

2. Otettaessa säännöllinen lauantai- ja sunnuntaityö käyttöön ensi kerran tai tehtä- essä lauantai- ja sunnuntaityön käyttöön olennaisia muutoksia sovitaan siitä vä- hintään 9 viikon neuvotteluaikaa noudattaen, elleivät osapuolet sovi neuvottelu- ajasta toisin. Neuvotteluaika alkaa työnantajan antamasta neuvotteluesityksestä. Neuvotteluesityksestä on käytävä ilmi ainakin tiedot lauantai- ja sunnuntaityön tarpeesta, suunnitellun toiminnan laajuudesta ja kohdentumisesta, tarvittavan henkilöstön määrästä ja työvuorojen vaihtuvuudesta, työjärjestelyistä, loma- ja vapaapäiväjärjestelyistä, korvauksista sekä siitä, miten lauantai- ja sunnuntai- työn teettämistä on tarkoitus seurata yhteistoiminnassa.

3. Uutta sopimusta koskevat neuvottelut käydään sopimuksen voimassaoloaikana. Neuvottelut on aloitettava välittömästi sopimuksen irtisanomisen jälkeen.

4. Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan myös silloin, kun neuvotellaan uudesta sopimuksesta, joka ei tule voimaan välittömästi aiemman sopimuksen päättymi- sen jälkeen.

5. Lauantai- ja sunnuntaityöstä paikallisesti sovittaessa voidaan samalla sopia myös

siitä, että työviikko on keskimäärin viisipäiväinen, vapaapäivien antamisesta muutoin kuin peräkkäisinä,

liukuvan työajan enimmäistuntimäärän (60 h) ylittämisestä, mikäli samalla sovitaan työaikapankkijärjestelmän käyttöönottamisesta työehtosopimuksen liitteen mukaisesti,

työehtosopimuksen 15 §:n mukaisesta varallaolokorvauksesta.

6. Tämän liitteen mukainen paikallinen sopimus täyttää säännöllisen lauantai- ja sunnuntaityöhön siirtymiseen liittyvät yhteistoimintalain mukaiset velvoitteet.

7. Jollei paikalliseen sopimukseen päästä tai kun lauantai- ja sunnuntaityötä kos- keva paikallinen sopimus päättyy ja uutta sopimusta ei ole saatu neuvoteltua en- nen vanhan sopimuksen päättymistä, työnantaja voi toteuttaa työaikajärjestelyt 6

§:n mukaisesti.

5 § VOIMASSAOLEVAT PAIKALLISET SOPIMUKSET

1. Aiemman liitteen 5 mukaisesti sovitut paikalliset sopimukset ovat voimassa siten kuin niiden voimassaolosta on paikallisesti sovittu.

6 § VIIKONLOPPUTYÖN TEETTÄMINEN ILMAN PAIKALLISTA SOPIMUSTA

Jollei 4 §:n mukaista paikallista sopimusta säännöllisestä lauantai- ja sunnuntai- työstä ole syntynyt, voi yritys päättää säännöllisen lauantai- ja sunnuntaityön teettä- misestä seuraavasti:

1. Ennen kuin yritys ottaa käyttöön säännöllisen työajan sijoittamisen lauantaille ja sunnuntaille, on yrityksen ensin neuvoteltava lauantaina ja sunnuntaina tehtävän työn toteuttamisesta yhteistoimintalain 6 luvun mukaisesti. Neuvotteluissa on kä- siteltävä ainakin tämän liitteen 4 §:n kohdassa 2. mainitut asiat. Lisäksi käydään läpi jäljempänä kohdassa 3. tarkoitettujen vapaaehtoisten selvittämiseen liittyvät menettelytavat.

2. Ennen kuin työnantaja ottaa käyttöön lauantai- ja sunnuntaityön, työnantaja tie- dottaa henkilöstön edustajille ja henkilöstölle lauantai- ja sunnuntaityön toteutta- misen tavasta ja järjestelyistä.

3. Säännöllisen lauantai- ja sunnuntaityön tekeminen perustuu ensisijaisesti va- paaehtoisuuteen. Jos vapaaehtoisia ei ole riittävästi, työnantaja voi päättää lau- antai- ja sunnuntaityön tekijöistä jäljempänä mainituin rajoituksin.

Pöytäkirjamerkintä: Paikallisen sopimuksen perusteella viikonlopputyöhön mah- dollisesti annettu suostumus ei ole voimassa käytettäessä tämän §:n mukaista viikonlopputyötä.

4. Toimihenkilöllä, joiden työsuhde on alkanut ennen 1.3.2018, on perustellusta syystä oikeus peruuttaa suostumuksensa ilmoittamalla siitä neljä kuukautta etu- käteen.

5. Työnantajan määräyksestä viikonlopputyötä voidaan teetättää kullakin toimihen- kilöllä korkeintaan yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Rajoitus on voimassa 31.7.2019 saakka.

6. Toimihenkilöillä on erittäin painavan henkilökohtaisen esteen johdosta oikeus kieltäytyä lauantai- ja sunnuntaityöstä. Esteen on liityttävä nimenomaisesti lau- antai- ja sunnuntaityön tekemiseen. Oikeus on määräaikainen ja kestää esteen olemassaolon ajan. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantajalla on osoittaa työtä maanantain ja perjantain välille. Toimihenkilö esittää työnantajalle selvityksen, jonka perusteella työnantaja voi arvioida esteen olemassaolon ja keston.

7. Uudet toimihenkilöt (työsuhde alkanut 1.3.2018 tai sen jälkeen) voidaan määrätä viikonlopputyöhön 1.6.2018 lukien.

8. Lauantai- ja sunnuntaityötä pyritään teettämään tasapuolisesti ja työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon toimihenkilöiden toiveet. Tasapuo- lisuuden toteutumista seurataan yhteistoiminnassa.

Toimihenkilöllä on oikeus vähintään yhteen vapaaseen viikonloppuun kuukau- dessa, ellei toimihenkilön kanssa tapauskohtaisesti muuta sovita. Pidettäessä vuosilomaa vähintään kuusi päivää yksi tällainen viikonloppu on sijoitettava vuo- xxxxxxx edeltävään viikonloppuun, ellei toimihenkilön kanssa sovita toisin. Va- paa viikonloppu kuluu vuosiloman aikana vain, jos kuukauden kaikki viikonloput ovat vuosilomaa. Lisäksi vähintään kuuden päivän vuosilomaa välittömästi seu- raava sunnuntai on vapaa.

Toimihenkilöllä on edellä mainitun lisäksi oikeus vähintään viiteen vapaaseen lauantaihin ja seitsemään vapaaseen sunnuntaihin vuodessa, ellei toimihenkilön kanssa tapauskohtaisesti sovita toisin. Vuosilomaan sisältyvä viikonloppu ei ku- luta näitä päiviä.

Xxxxxx toimihenkilö katsoo, että viikonlopputyötä ei ole teetetty tasapuolisesti, ti- lannetta tarkastellaan yhdessä työnantajan kanssa. Luottamusmiehellä/yhteys- henkilöllä on oikeus esittää käsityksensä asiasta. Työnantaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin yhdessä havaittujen ongelmien korjaamiseksi.

9. Lauantai- ja sunnuntaityötä käyttävissä toiminnoissa työvuoroluettelosta on voi- massa, mitä työehtosopimuksen 6 §:n 8. kohdassa määrätään.

10. Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan 50 %:lla korotet- tua palkkaa. Säännöllisenä työaikana tehtävästä sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa.

11. Kohtien 1 – 9 määräykset tulevat sunnuntaityön osalta voimaan 1.1.2019. Sun- nuntaityön käyttöön ottaminen ei edellytä uusia liitteen 5 4 §:n mukaisia paikalli- sen sopimisen neuvotteluita, mikäli ne on jo käyty.

7 § VAPAAPÄIVÄT

1. Työviikko on viisipäiväinen. Vapaapäivät annetaan peräkkäisinä päivinä, elleivät työnantaja ja toimihenkilö toisin sovi.

2. Mikäli lauantai- ja sunnuntaityö on toteutettu liitteen 5 mukaisesti, viikonlopuksi osuvat arkipyhät sekä joulu- ja juhannusaatto lyhentävät ko. viikon työaikaa, mi- käli ne olisivat olleet työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä.

8 § VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 6 SOPIMUS KANSAINVÄLISTEN MAKSUJÄRJESTELMIEN TYÖ- AIKAJÄRJESTELYISTÄ

Kansainvälisten maksujärjestelmien (esim. TARGET, EBA) toteuttaminen on aiheut- tanut muutostarpeen rahoitusalan työehtosopimuksen 1.4.1999 noudatettuihin työ- aikamääräyksiin. Tämän sopimuksen työaikajärjestelyt, joista on yrityskohtaisesti neuvoteltu 2 §:n mukaisesti, on tarkoitettu kansainvälisiin maksujärjestelmiin liitty- viin töihin ja niiden tukitehtäviin maanantai-perjantai välisenä aikana arkipyhävii- kolla.

Pankkialan Työnantajaliitto ja Suomen Rahoitus- ja Erityisalojen ammattiliitto SUORA ovat sopineet kansainvälisten maksujärjestelmiin liittyvistä työaikajärjeste- lyistä seuraavaa:

1 § ARKIPYHÄVIIKKOJEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA KORVAUKSET

1. Arkipyhinä, juhannusaattona ja jouluaattona säännöllinen työaika korvataan 2 ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta 200 % korotettuna.

2. Kiirastorstaina klo 14 jälkeen säännöllinen työ korvataan 75 % korotettuna ja uu- denvuodenaattona klo 14 jälkeen säännöllinen työ korvataan 100 % korotettuna.

3. Muiden arkipyhien (loppiainen, vappu, helatorstai, pyhäinpäivä ja itsenäisyys- päivä) aattoina klo 17.30 jälkeen tehtävä säännöllinen työ korvataan 75 % koro- tettuna.

4. Arkipyhänä työskentelevälle annetaan vapaapäivä ko. arkipyhäviikolla, ellei muuta työnantajan ja toimihenkilön kesken sovita.

2 § YRITYSKOHTAISESTI NEUVOTELTAVAT ASIAT

1. Yrityskohtaisesti neuvotellaan yhteistoimintamenettelyssä työnantajan ja henki- löstön edustajien kesken työaikajärjestelyiden perusteista, vaikutuksista ja vaih- toehdoista. Neuvotteluissa tulee käsitellä mm. jäljempänä todettuja asiakokonai- suuksia:

Toiminnan laajuus Työvoiman riittävyys Työjärjestelyt ja vastuut Työvuoroluettelot

arkipyhiä ja niiden aattoja koskevan työvuoroluettelon vahvistaminen 6 kk ai- kaisemmin, jos se on mahdollista

lastenhoitovaikeudet ja muut perustellut syyt tasapuolinen kohtelu Ruokailumahdollisuuden järjestäminen Työmatkat ja korvaukset

Varallaolo Turvallisuusnäkökohdat

3 § VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 7 YKSILÖLLINEN TYÖAIKA

1 § YKSILÖLLISEN TYÖAJAN TARKOITUS

1. Yksilöllinen työaika mahdollistaa perinteisestä työaikajärjestelmästä poikkeavat työajat.

2. Yksilöllinen työaika perustuu vapaaehtoisuuteen.

2 § SOPIMINEN YKSILÖLLISESTÄ TYÖAJASTA

1. Yksilöllinen työaika edellyttää sopimusta työnantajan ja toimihenkilön välillä.

2. Sopimus tehdään tämän sopimuksen osapuolten yhteisesti laatiman työaikaso- pimusmallin mukaisesti.

3. Uudet toimihenkilöt tulevat perinteisen työaikajärjestelmän piiriin.

4. Yksilöllisen työajan päätyttyä on oikeus palata perinteiseen työaikamalliin.

5. Luottamusmies/yhteyshenkilö voi toimihenkilön suostumuksella tutustua työaika- sopimukseen.

3 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Sopimus voi olla enintään vuoden määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

2. Määräaikainen yksilöllinen työaika päättyy ilman irtisanomisaikaa.

3. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on vuoden jatkuttuaan irtisanottavissa 2 kuukauden irtisanomisajalla. Yksilöllinen työaika jatkuu kuitenkin irtisanomisajan päättymishetkellä voimassa olevan tasoittumisjakson loppuun asti.

4. Määräaikaisen tai alle vuoden kestäneen toistaiseksi voimassa olevan sopimuk- sen irtisanominen on mahdollista sovittaessa tai 2 kuukauden irtisanomisajalla erityisen painavasta ennalta arvaamattomasta syystä.

4 § TYÖAIKA

1. Yritys ja toimihenkilö sopivat keskimääräisestä työajasta.

2. Sovittava keskimääräinen työaika on enintään 40 tuntia viikossa.

3. Työvuorolistan mukainen enimmäistyöaika on 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

4. Yksilöllisen työajan on tasoituttava sovittuun keskimääräiseen työaikaan enin- tään 3 kuukauden jaksossa.

5. Pidempi kuitenkin enintään 12 kuukauden tasoittumisjakso on mahdollinen asi- asta erikseen sovittaessa ja soveltuu lähinnä erityistilanteisiin, jolloin esimerkiksi kesäaika tai opiskelu vaativat koko vuoden työajan suunnittelua.

5 § TYÖAIKASUUNNITELMA JA TYÖVUOROLISTAT

1. Työaikasuunnitelma koko tasoittumisjaksolle laaditaan yksilöllisestä työajasta sovittaessa. Tällöin sovitaan työajan sijoittumisen keskeisistä periaatteista ta- soittumisjaksolla.

2. Työnantaja laatii täsmällisen työvuorolistan vähintään 3 viikon ajalle. Työvuoro- lista annetaan työntekijän tietoon viimeistään viikkoa ennen listan alkua. Tie- doksi annettua listaa ei saa muuttaa kuin sopimalla.

6 § PALKKAUS

1. Palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja työehtosopimuksen sään- nöllistä työaikaa koskevan 6 §:n 1. tai 9. kohdan mukaisen työajan suhteessa. Toimihenkilön palkalla tarkoitetaan toimihenkilön taulukkopalkkaa mahdollisine lisineen.

1.7.2020 alkaen: Palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja työehto- sopimuksen 6 § 1. kohdan mukaisen työajan suhteessa. Toimihenkilön palkalla tarkoitetaan toimihenkilön taulukkopalkkaa mahdollisine lisineen.

7 § YLITYÖ JA LISÄTYÖ

1. Työaikasopimuksella sovitun keskimääräisen työajan ollessa vähintään työehto- sopimuksen säännöllistä työaikaa koskevan 6 § 1. tai 9. kohdan mukainen, on työvuorolistan ylittävä työ ylityötä.

1.7.2020 alkaen: Työaikasopimuksella sovitun keskimääräisen työajan ollessa vähintään 37 t/vko on työvuorolistan ylittävä työ ylityötä.

2. Sovitun keskimääräisen työajan ollessa alle 37 t/vko on ylityötä työ, jota tehdään 7 t 40 minuutin tai työvuorolistan mukaisen tätä pidemmän säännöllisen työajan lisäksi. Työvuorolistan ylittävä työ, joka ei ylitä 7 t 40 minuuttia päivässä, on lisä- työtä.

3. Toimihenkilöllä on oikeus kieltäytyä yli- ja lisätyöstä asiallisen syyn perusteella.

8 § VAPAAPÄIVIEN VAIKUTUS YKSILÖLLISEEN TYÖAIKAAN

1. Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi osuvat arkipyhät, työehtosopimuksen mu- kaiset vapaapäivät ja vuosilomapäivät lyhentävät tasoittumisjakson työaikaa jak- son keskimääräisellä vuorokautisella työajalla.

2. Mikäli vuosilomasta tai työehtosopimuksen mukaisista vapaapäivistä sovitaan työvuorolistan vahvistamisen jälkeen, lyhentävät nämä työaikaa työvuorolistan mukaisina.

9 § MUUT TYÖSUHTEEN EHDOT

1. Yksilöllistä työaikaa tekevän toimihenkilön muut työsuhteen ehdot määräytyvät kuten alan kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä.

2. Yksilöllisen työaikasopimuksen päätyttyä toimihenkilöllä on oikeus palata aikai- sempaan työhönsä tai vastaavaan työhön kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainva- paalta tai hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä.

10 § PAIKALLISET NEUVOTTELUT

1. Pääluottamusmiehen kanssa voidaan määritellä yrityskohtaisesti täydentäviä so- vellutuksia.

11 § LIITTOJEN YHTEISTOIMINTA

1. Osapuolten välinen työaikatyöryhmä seuraa yksilöllisen työajan käyttöä ja voi tarvittaessa antaa soveltamisohjeita tai suosituksia järjestelmän käytössä.

12 § PÖYTÄKIRJAN VOIMASSAOLO

1. Pöytäkirja on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 8 PALKKAKESKUSTELUA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

1 § Palkkatoimikunta

1. Ryhmä- ja konsernitasolle perustetaan palkkatoimikunta. Myös muihin yrityksiin voidaan perustaa palkkatoimikunta.

Palkkatoimikunta:

seuraa ja edistää palkkakeskustelujärjestelmän toimivuutta käsittelee ryhmä- ja konsernitason palkkapolitiikan periaatteet

osallistuu palkkakeskustelujärjestelmän vaatiman koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen

käsittelee palkkakeskusteluja koskevat erimielisyydet.

Pöytäkirjamerkintä: Aiemmat liitteeseen 8e perustuvat palkkatoimikunnat jatkavat toimintaansa.

2. Palkkatoimikunnan kokoonpanosta sovitaan paikallisesti. Mikäli paikalliset osa- puolet eivät pääse yhteisymmärrykseen kokoonpanosta, perustetaan palkkatoi- mikunta seuraavasti:

Henkilöstön luku- määrä	Henkilöstön edustajien lukumäärä	Työnantajien edusta- jien lukumäärä
Alle 1.000 hlöä	2 – 4	1 – 2
1.000 hlöä	4 – 6	2 – 4

3. Työnantajaryhmään tai konserniin kuuluvat Palvelualojen työnantajat Palta ry:n jäsenyritykset nimeävät edustajansa palkkatoimikuntaan.

4. Henkilöstön itseoikeutettuina edustajina kuuluvat palkkatoimikuntaan ryh- män/konsernin henkilöstöedustaja ja YTN:n ryhmä-/ konsernitason pääyhteys- henkilö. Muilta osin henkilöstöä edustavat yhdistykset päättävät henkilöstöä edustavien jäsenten valintamenettelystä.

5. Palkkatoimikunnan henkilöstöä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiesten/ yhteyshenkilöiden toimikausi.

6. Palkkatoimikunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista sovi- taan palkkatoimikunnassa. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava palkkatoimi- kunta koolle tarvittaessa ja vähintään kerran kalenterivuodessa. Kokouksessa

käsiteltävät asiakirjat on toimitettava palkkatoimikunnan jäsenille vähintään viik- koa ennen kokousta.

7. Henkilöstön edustajat saavat palkallista vapautusta työstä ajaksi, jonka he tarvit- sevat palkkatoimikunnan kokouksia sekä niihin liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten.

2 § Palkkaperiaatteet

1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti ottaen huomioon työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja työsuoritus sekä periaate: sama palkka samasta tai vaativuudeltaan samanarvoisesta työstä.

Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy vaativuusluokittelun perusteella.

Konserni- ja ryhmätasolla sekä muissa yrityksissä voidaan laatia kuhunkin vaati- vuusluokkaan sen vaativuustasoa vastaavia työnkuvauksia. Tavoitteena on toi- mien sijoittaminen vaativuusluokkiin yhteisymmärryksessä.

Työsuhteen aikana arvioidaan työn vaativuuden muutoksia työehtosopimuk- sessa olevan vaativuusluokittelun avulla, ellei ryhmä- tai konsernitasolla toisin sovita.

Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- tai konsernitasolla sekä muissa yrityksissä.

Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista arvioidaan työehtosopimuksen arvioin- tilomakkeen perusteella, ellei ryhmä- tai konsernitasolla tai muissa yrityksissä toisin sovita.

2. Yritys päättää palkkapolitiikan konserni/ryhmäkohtaisen palkkapolitiikan käsitte- lyn ja yrityskohtaisten keskustelujen jälkeen ja perehdyttää henkilöstön siihen riittävästi.

3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat: työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset kokemus työtehtävissä

päätehtävää vaativammat osatehtävät pätevyys

vastuu työsuoritus

4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen, jonka toimihenkilöt kokevat oikeuden-

mukaiseksi ja kannustavaksi.

3 § Palkkakeskustelu

1. Allekirjoituspöytäkirjassa (=sopimuksessa neuvottelumenettelystä) sovittujen henkilökohtaisten vähimmäiskorotusten (yleiskorotusten) lisäksi palkankorotuk- sia toteutetaan palkkakeskusteluin.

2. Palkkakeskustelun perusteella korotetaan henkilökohtaista palkkaa, ellei kes- kustelussa päädytä siihen, ettei palkkaa koroteta.

Henkilökohtaisena kuukausi- ja tuntipalkkana pidetään toimihenkilön kuukausit- tain vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa. Yrityskohtaiset lisät tai olosuhteista maksettavat lisät (lauantai-, ilta-, yö- ja vuorolisät, varallaolo-, hälytys- ja soitto- korvaus) eivät ole ns. henkilökohtaista palkkaa.

3. Palkkakeskustelujen ajankohdat sovitaan ryhmä- tai konsernikohtaisesti. Palk- kakeskustelut käydään ennen työehtosopimuksessa sovittuja palkankorotus- ajankohtia.

4. Henkilökohtainen palkkakeskustelu on tärkeä osa toimihenkilön palkan määräy- tymistä. Esimiehellä on velvollisuus ja toimihenkilöllä oikeus palkkakeskusteluun vähintään kerran vuodessa. Esimies ja toimihenkilö vahvistavat palkkakeskuste- lun tuloksen kirjallisesti. Keskustelun yhteenveto tehdään liitteenä olevan mallin mukaan, ellei ryhmä- tai konsernikohtaisesti tai muissa yrityksissä toisin sovita.

5. Toimihenkilöllä tulee olla käytettävissä ennen palkkakeskustelua alan sekä ryh- män tai konsernin keskiansio- ja ansiokehitystiedot ja vaativuusluokkajakaumaa koskevat tiedot.

6. Palkkakeskustelun tarkoituksena on:

kuvailla toimihenkilön nykyiset työtehtävät ja saavutetut tulokset esimiehen ja toimihenkilön välisessä vuoropuhelussa

keskustella toimihenkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta työtehtävissään

keskustella palkasta ottaen huomion toimihenkilön nykyiset ja mahdollisesti tulevat työtehtävät sekä vastuualueet

pyrkiä yksimielisyyteen toimihenkilön palkankorotuksesta

7. Palkkakeskusteluja ei käydä sellaisen toimihenkilön kanssa, jonka työsuhde on kestänyt alle 6 kuukautta ennen yhtiössä toteutettavaa palkkakeskustelukoro- tusta.

8. Esimiehen tulee tuntea toimihenkilön työtehtävät ja osata arvioida toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista suhteessa työtehtäviin.

9. Ennen palkkakeskustelujen käymistä työnantajan tulee määritellä saman palk- kakeskustelupotin piiriin kuuluvat yksiköt tai toiminnot ja tiedottaa tästä asian- omaisille toimihenkilöille.

4 § Yksilön suoja

1. Toimihenkilöt ja palkkakeskustelua käyvät esimiehet perehdytetään vaativuus- luokitteluun, pätevyyden ja suorituksen arviointiin, palkkapolitiikan periaatteisiin ja palkkakeskustelujen käymiseen ennen palkkakeskusteluita.

2. Esimiehellä ja toimihenkilöllä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää palkka- keskustelu.

3. Erimieliseksi jääneet palkkakeskustelut käsitellään tämän pöytäkirjan neuvotte- lujärjestyksen mukaisesti.

4. Palkkatoimikunnassa käsitellään tapaukset, joissa toimihenkilön palkankorotus on ollut jokaisessa kolmessa peräkkäisessä palkkakeskustelussa alle puolet palkkakeskusteluin jaettavasta keskimääräisestä korotuksesta. Toimihenkilö voi kirjallisesti kieltää asiansa käsittelyn palkkatoimikunnassa. Liittojen välisessä palkkausjärjestelmätyöryhmässä arvioidaan kolmen peräkkäisen palkkakeskus- telun toimivuutta.

5. Palkkakeskustelusta tehdään kirjallisesti kaksi allekirjoitettua yhteenvetoa, joista käy ilmi palkkakeskustelun lopputulos ja perustelut sekä osapuolten näkemyk- set. Yhteenvedosta toinen kappale jää toimihenkilölle.

6. Muut mahdolliset palkkakeskusteluasiakirjat tehdään kahtena kappaleena, joista toinen jää toimihenkilölle.

7. Palkkakeskustelun tuloksena palkka ei voi laskea.

8. Työnantajan pitää säilyttää työsuhteen aikana palkkakeskusteluasiakirjat viisi vuotta, kuitenkin vähintään kolmen peräkkäisen palkkakeskustelukierroksen ajan. Tiedot pitää antaa toimihenkilölle pyydettäessä.

9. Työnantajan tulee määritellä palkkakeskustelun osapuolet sekä tiedottaa tästä asianomaisille henkilöille. Lisäksi työnantaja on velvollinen ilmoittamaan osapuo- lissa tapahtuneet muutokset välittömästi.

5 § Erityistilanteet

1. Toimihenkilön ollessa estynyt käymästä palkkakeskustelua poissaolon takia käy- dään palkkakeskustelu esimiehen ja toimihenkilön välillä ennen poissaolon alka- mista, jos palkkakeskustelukorotuksen suuruus on tällöin selvillä ja palkkakes- kustelu on myös muutoin käytävissä. Jollei palkkakeskustelua voida edellä ker- rotulla tavalla käydä, palkkakeskustelu käydään yrityksessä yleisesti neuvotte- luissa käytössä olevien sähköisten viestintävälineiden avulla. Tämä edellyttää

xxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx, henkilökohtaisuuden ja luottamuksellisuuden var- mistamista. Jollei palkkakeskustelun käyminen ole näin mahdollista, palkkakes- kustelu käydään heti poissaolon päätyttyä.

Koko palkkakeskustelukauden kestäneissä pitkissä perhevapaa- tai sairauspois- saolotilanteissa toimihenkilölle, joka ei ole työskennellyt lainkaan palkkakeskus- telujen välisenä aikana, taataan vähintään keskimääräinen prosentuaalinen an- siokehitys.

Tässä kohdassa tarkoitettujen toimihenkilöiden palkat otetaan huomioon palkka- keskusteluerän palkkasummassa, vaikka palkanmaksu realisoituisikin vasta myöhemmin työhön paluun yhteydessä. Tällöin ko. toimihenkilöt ovat mukana myös identtisen henkilöstön palkkasummavertailussa.

2. Esimiehen vaihtuessa pyritään dokumentoimaan tulevaan palkkakeskusteluun tarvittavat asiat esimiehen ja toimihenkilön toimesta.

3. Usean esimiehen alaisuudessa työskenneltäessä otetaan huomioon palkkakes- kustelussa kaikki toimihenkilön työtehtävät.

6 § Yrityksen antama palkkasummatieto

1. Yrityksen tulee antaa luottamusmiehelle/yhteyshenkilölle rahoitusalan työehto- sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankoro- tusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden palkkasummat. Nämä palkkasummatiedot annetaan erikseen esimies- ja asiantuntijatason (5.2) ja toi- mihenkilöiden osalta yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihenkilöä sekä esi- mies- ja asiantuntijatasolla että toimihenkilötasolla. Tämän lisäksi pääluottamus- miehelle/neuvottelevalle yhteyshenkilölle annetaan tiedot toteutettujen palkanko- rotusten lukumäärästä ja suuruudesta erikseen miesten ja naisten osalta. Jotta tieto voidaan antaa sukupuolen mukaan eriteltynä, kussakin ryhmässä pitää olla vähintään kuusi henkilöä.

2. Jos työnantajan ja henkilöstön edustajat eivät pääse yksimielisyyteen palkanko- rotuksen toteutumisesta yritystasolla, voi henkilöstön edustaja vaatia asian käsit- telyä tämän pöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

7 § Ryhmä-, konserni- ja liittotason ansiokehitystarkastelu

Liittotason ansiokehitystä tarkastellaan liittojen välisissä neuvotteluissa mahdollisim- man pian EK:n tilastojen valmistuttua kuitenkin viimeistään 30.4. mennessä. Vas- taavasti konserni- ja ryhmätasoilla käsitellään kunkin ryhmän tai konsernin ansioke- hitystä viimeistään 15.5. mennessä. Seuranta toteutetaan tämän pöytäkirjan mukai- sissa palkkatoimikunnissa.

Konserni- ja ryhmätasolla sekä muissa yrityksissä seurataan ansiokehitystä omassa konsernissa tai ryhmässä. Seuranta tapahtuu vuosittain EK:n tilastojen valmistuttua viimeistään 15.5. mennessä. Ansiokehityksen pitää olla vähintään työehtosopimuk- sessa sovitun mukainen.

Konserni- ja ryhmätasolla seurataan myös vaativuusluokittelun kehittymistä. Seu- rannassa tarkastellaan toimihenkilöiden sijoittumista vaativuusluokkiin omassa kon- sernissa tai ryhmässä sekä koko rahoitusalalla. Mikäli jakauma konsernissa tai ryh- mässä poikkeaa oleellisesti koko alan vastaavasta, selvitetään mihin erot perustu- vat.

Seuranta toteutetaan työehtosopimuksen mukaisissa palkkatoimikunnissa.

8 § Neuvottelujärjestys

Neuvottelujärjestys koskee tämän pöytäkirjan palkkaperiaatteista, vaativuusluokitte- lusta tai palkkakeskustelun periaatteista aiheutuneita erimielisyyksiä.

Palkkapolitiikasta päättää työnantaja eikä se voi tulla erimielisyysasiana tämän neu- vottelujärjestyksen mukaisesti käsiteltäväksi.

Työehtosopimuksen muiden kuin tässä pöytäkirjassa sovittujen määräysten osalta noudatetaan rahoitusalan luottamusmiessopimuksen 11 §:n ja rahoitusalan yhteys- henkilösopimuksen 8 §:n mukaista neuvottelujärjestystä.

1. Paikalliset neuvottelut

Tämän pöytäkirjan mukaisista erimielisyyksistä käydään ensin paikalliset neu- vottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen/yhteyshenkilön välillä luottamusmiessopimuksen 11 §:n 2-6 kohtien mukaisesti.

2. Palkkatoimikunta

Jos paikallisissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, voi kukin osapuoli saattaa asian konserni- ja ryhmätason tai muiden yritysten palkkatoimikuntaan.

Ellei erimielisyys ratkea palkkatoimikunnassa, sen on laadittava asiasta viivytyk- settä muistio. Muistion tulee sisältää erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä osa- puolten kannat perusteluineen.

3. Liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä

Konserni- ja ryhmätason sekä muiden yritysten sopijaosapuolet voivat niin so- piessaan alistaa paikallisella tasolla erimieliseksi jääneen asian, joka koskee palkkakeskustelua koskevan pöytäkirjan 9 §:n nojalla sovittua määräystä tai sen tulkintaa liittojen palkkausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi.

Palkkatoimikunnassa erimielisiksi jääneissä asioissa, jotka eivät koske esimie- hen työehtosopimuksen arviointijärjestelmää käyttäen yksittäistapauksessa suo- rittamaa pätevyyden ja suorituksen arviointia tai paikallisesti sovittuja muita kuin järjestelmäasioita (esim. vaativuusluokittelu ja pätevyyden ja suorituksen arvioin- tijärjestelmä), voi kukin osapuoli saattaa asian liittotason palkkausjärjestelmätyö- ryhmän ratkaistavaksi

4. Ratkaisulautakunta

Jos liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä ei pääse yksimielisyyteen, voi kukin liitto saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi. Liitot ovat sopineet, että tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja erimielisyyksiä eivät liitot vie työtuomioistui- meen.

9 § Paikallinen sopiminen

1. Pankkiryhmä- ja konsernitasolla sekä muissa yrityksissä voidaan sopia paikalli- sesti toisin seuraavista tämän pöytäkirjan palkkausta koskevista määräyksistä:

- palkkatoimikunta (1 §)

- vaativuusluokittelu (2 §)

- toimihenkilön pätevyyden ja suoriutumisen arviointi (2 §)

- työnkuvauslomake (2 §)

- palkkakeskustelujen ajankohta ja yhteenveto (3 §)

2. Paikallisen sopimuksen osapuolina ovat konsernin osalta konserni ja rekiste- röidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro, Unio, YTN), pankkiryhmän osalta rekisteröity työnantajayhdistys ja rekisteröidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro, Unio, YTN), muissa yrityksissä palkkatoimikunta.

3. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle.

4. Paikallisen sopimuksen tulee olla kirjallinen. Siitä tulee käydä ilmi, mistä pöytä- kirjan määräyksestä on sovittu toisin, keitä sopimus koskee, mikä on sopimuk- sen sisältö ja voimaantuloajankohta.

5. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

6. Tähän pykälään perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimieli- syydet ratkaistaan tämän pöytäkirjan mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen.

10 § Palkkakeskustelun käyttöönottoa edeltävät keskustelut/neuvottelut

Yrityksessä on käsiteltävä seuraavat asiat ennen kuin palkkakeskustelumalli ote- taan ensimmäistä kertaa käyttöön:

1. Palkkapolitiikka ja sen käsittely henkilöstön edustajien kanssa. Palkkapolitii- kan tiedottaminen yrityksen henkilöstölle.

2. Palkkakeskusteluun liittyvä koulutus esimiehille ja toimihenkilölle.

3. Palkkakeskustelujen toteuttaminen yrityksessä.

4. Työehtosopimusratkaisun sisältö ja mahdolliset ryhmä- tai konsernitasolla ja muissa yrityksissä toisin sovitut asiat sekä palkankorotusten taso ja ajankoh- dat.

5. Palkkakeskustelut erityistilanteissa.

6. Palkkakeskustelujen seuranta ja erimielisiksi jääneiden keskustelujen käsit- tely.

11 § Palkkakeskusteluja edeltävät keskustelut/neuvottelut myöhemmin

Yrityksen käytettyä palkkakeskustelumallia tulee myöhempinä kertoina ennen palk- kakeskusteluja käydä läpi mahdolliset muutokset 10 §:ssä tarkoitettujen asioiden osalta.

12 § Erinäisiä määräyksiä

Niistä asioista, joista toisinsopimismahdollisuus on ryhmä- tai konsernitasolla, on toisinsopimismahdollisuus myös muissa yrityksissä.

Liitteessä mainittuihin yrityksiin perustetaan palkkatoimikunta, josta erimieliseksi jääneet asiat voivat siirtyä käsiteltäviksi liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmään neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Neuvottelevien luottamusmiesten ja neuvottelevien yhteyshenkilöiden ansiokehitys

Luottamusmiesten ja yhteyshenkilöiden pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa tu- lee ottaa huomioon myös luottamusmiestehtävät ja niihin liittyvä ajankäyttö. Osa- puolet ovat yhtä mieltä siitä, että luottamusmiehet ja yhteyshenkilöt ovat tässä arvi- oinnissa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt eikä heitä saa luottamus- miestehtävien johdosta palkkakeskusteluissa syrjiä.

Palkkakeskustelun jälkeen työnantaja antaa ryhmä-/konsernitason henkilöstöedus- tajalle tiedot neuvottelevien luottamusmiesten ansiokehityksestä. Mikäli selvityk- sessä ilmenee poikkeamia suoritustason ansiokehityksestä, selvitetään poik- keamien syyt ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet.

Ryhmä- /konsernitason henkilöstöedustaja

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa konserneissa ja ryhmissä voidaan luottamusmiesten keskuudesta valita palkkakeskustelupöytäkirjassa sovittujen asi- oiden käytännön toteutusta varten ryhmä-/konsernitason henkilöstöedustaja. Paikal- lisesti sovitaan henkilöstöedustajan tehtävät ja toimintaedellytykset.

Jos ryhmä- /konsernitason henkilöstöedustaja valitaan, päättää valinnasta ja valin- tamenettelystä ko. ryhmän tai konsernin henkilöstöä edustava Ammattiliitto Pro ry:n jäsenyhdistys tai Ammattiliitto Unio ry:n jäsenyhdistys. Työstä vapautuksesta sovi- taan ryhmä- ja konsernikohtaisesti huomioiden 1 kappaleessa todetut tehtävät.

Muut oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät luottamusmiessopimuksen mukaisesti. Rahoitusalan yhdistykset

Ammattiliitto Pro ry:n, Ammattiliitto Unio ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n rekis- teröityjen rahoitusalan henkilöstöä edustavien konserni ja pankkiryhmätason yhdis- tysten hallitukset voivat kokoontua ilman ansionmenetystä työaikana kolme kertaa kalenterivuodessa käsittelemään palkkausjärjestelmän toteuttamiseen liittyviä asi- oita, ellei paikallisesti muuta sovita.

LIITE 8 a RAHOITUSALAN VAATIVUUSLUOKITTELU

Palkkakeskustelumallissa on vähimmäispalkat jokaiselle vaativuusluokalle.

Palkkakeskustelussa vaativuusluokittelu toimii palkkakeskustelun apuvälineenä arvioitaessa työn vaativuutta ja siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- ja konsernitasolla sekä muissa yrityksissä.

	Ammattitehtävät (vl 3)	Erikoisammatti tehtävät (vl 4.1.)	Erikoisammatti tehtävät (vl 4.2.)	Erityistehtävät (vl 5.1.)	Erityistehtävät (vl 5.2.)
Yleisluon- nehdinta	nen ammattitehtävä kuten asiakaspalvelutehtävä tai vaativuudeltaan vastaava muu ammattitehtävä.	erikois- ammattitehtävä kuten itse- näinen ja monipuolinen asiakaspalvelutehtävä tai muu vastaava erikoisam- mattitehtävä.	erikoisammattitehtävä ku- ten vaativa erikoisasiakas- palveluteh-tävä tai muu vastaava erikoisammatti- tehtävä.	tävä on asiantuntija- tai esimiestehtävä, johon sisältyy vastuu osa-alueesta tai -toimin- nosta.	päällikkö- tai johtajatason esimiesteh- tävä, jossa korostuu vastuu osa-alueesta tai -toiminnosta ja sen kehittämisestä, suunnittelusta tai johtamisesta.
Osaaminen	ten tietojen ja työmenetel- mien hallintaa. Osaaminen perustuu teh- tävään soveltuvaan koulu- tukseen ja työkokemuk- seen.	alan ammatillisten tietojen ja taitojen hyvää hallintaa. Osaaminen perustuu teh- tävään soveltuvaan koulu- tukseen ja hyvään ammat- tikokemukseen.	alan ammatillisten tietojen ja taitojen syvällistä ja/tai laajaa hallintaa ja ohjeiden ja määräysten soveltamis- taitoa. Osaaminen perustuu teh- tävään soveltuvaan koulu- tukseen ja hyvään ammat- tikokemukseen.	monipuolista tuntemusta, analy- sointitaitoa ja oman vastuualu- een erityistietojen hallintaa. Osaaminen perustuu tehtä- vään soveltuvaan koulutukseen ja vankkaan ammattikokemuk- seen tai teoreettiseen koulutuk- seen.	ja/tai laajaa tuntemusta ja taitoa soveltaa oman asiantuntija-alueen teoreettiset tie- dot toimintaympäristöön ja työprosessei- hin. Osaaminen perustuu tehtävään sovel- tuvaan koulutukseen ja vankkaan am- mattikokemukseen tai teoreettiseen kou- lutukseen.
Harkinta	den, erillisten toimintaohjei- den ja mallien mukaan. Työn etenemistä seura- taan. Tilanteet vaihtelevat.	den ja toimintamallien puit- teissa vaihtoehtojen arvi- ointia ja valintaa edellyttä- vissä harkintatilanteissa. Tilanteet vaihtelevat usein.	jeita ja toimintamalleja so- veltaen vaihtoehtojen arvi- ointia ja valintaa edellyttä- vissä harkintatilanteissa. Tilanteet vaihtelevat usein ja ovat osittain uusia ja/tai tapaus- tai asiakaskohtai- sia.	mintatavoitteiden puitteissa. Tilanteet ovat vaativia ja ta- voitteellisia.	voitteiden puitteissa ja toimintasuunnitel- mia soveltaen. Työ on itsenäistä yrityksen tavoitteita toteuttavaa vastuualueen hoitamista, suunnittelua ja kehittämistä. Harkintaympäristö on tavoitteellinen ja vaativa
Vuoro-vai- kutus	kaspalvelutaitoja.	vottelu- ja neuvontataitoja.	tamis- ja neuvottelutaitoja.	vaikutta- mis- ja neuvottelutaitoja vaati- vissa neuvottelu- ja vuorovaiku- tustilanteissa.	teistä asiakassuhteiden tai esimies - alaissuhteiden rakentamista ja motivoin- tia tai vaikuttamista.

47

LIITE 8 b TYÖNKUVAUS, RAHOITUSALA

Tehtävänimike: Päiväys:

1. Selvitys työtehtävistä

2. Työn edellyttämä osaaminen, tiedot ja taidot.

3. Harkinta: Kuinka itsenäisesti, minkälaisten ohjeiden mukaan ja minkälaisissa harkintatilanteissa työtä tehdään.

4. Vuorovaikutus: Työn edellyttämät vuorovaikutus-, myynti-, neuvottelu yms. -taidot.

LIITE 8 c PÄTEVYYDEN JA SUORITUKSEN ARVIOINTI PALKKAKES- KUSTELUSSA

Toimihenkilön nimi:     _ Esimiehen nimi:    _

	1 Alittaa selvästi toimen vaati- muksia	2 Hieman kehi- tettävää toi- men vaati- muksiin näh- den	3 Kaikin puolin hyvätoimen vaatimuksiin nähden	4 Ylittää hieman toimen vaati- muksia	5 Ylittää selvästi toimen vaati- muksia
Osaaminen *Tietojen, taitojen ja kokemuksen riittävyys tehtä- vässä *Kyky löytää uusia toimintatapoja *Kyky kehittyä ja pitää osaaminen ajan tasalla
Vuorovaikutus ja yhteistyö *Kyky viestiä erilaisissa tilanteissa *Kyky luoda yhteistyön ilmapiiriä ja rakentaa luot- tamusta *Kyky vaikuttaa, neuvotella ja myydä erilaisissa ti- lanteissa *Kyky antaa ja vastaanottaa palautetta
Itsenäisyys ja harkinta *Kyky työn edellyttämään aloitteellisuuteen ja har- kintaan *Kyky sopeutua muutokseen *Kyky suunnitelmalliseen ja itsenäiseen työskente- lyyn
Työn laatu *Kyky laadukkaaseen työhön *Kyky parantaa suoritusta
Tuloksellisuus ja tavoitteellisuus *Kyky työskennellä tavoitteiden mukaisesti *Kyky aktiiviseen ja tehokkaaseen työskentelyyn
Johtaminen (vain esimiestehtävissä) *Kyky organisoida ja asettaa tavoitteita *Kyky johtaa henkilöstön osaamista ja työskente- lyä *Kyky motivoida, palkita ja innostaa *Kyky viestiä avoimesti ja tehokkaasti *Kyky parantaa organisaation tuloksellisuutta
Muu paikallisesti sovittu arviointiperuste. Mikä?
Pisteet yhteensä / pisteiden keskiarvo

(jatkuu seuraavalla sivulla)

Onko yhteisymmärrys pätevyyden ja suorituksen arvioinnista ja sen perusteluista?

Kyllä    _ Ei   _

Osapuolten näkemykset:

Allekirjoitukset ja päiväys:

Esimies Toimihenkilö

Palkkakeskustelussa arvioidaan henkilön suoritus ja pätevyys oman tehtävän vaatimuksiin nähden ohessa olevan mallin kriteereitä ja asteikkoa käyttäen, mikäli ryhmä- tai konsernitasolla tai muissa yrityksissä ei ole sovittu muun arviointijärjestelmän käytöstä.

Arvioinnin allekirjoittaa esimies ja toimihenkilö. Lisäksi todetaan kirjallisesti, onko arvioinnista ja sen peruste- luista yhteisymmärrys esimiehen ja toimihenkilön välillä.

Ohje:

1. Vastikään työhön nimitetyltä odotetaan tasoa kolme vasta pätevöitymisjakson jälkeen.

2. Kokeneen ja pätevän henkilön suorituksen tulisi olla kaikin puolin hyvä.

3. Kunkin kriteerin alla on esimerkinomaisesti mainittu tiettyjä tekijöitä.

4. Pisteiden keskiarvo lasketaan jakamalla kokonaispisteet tekijöiden lukumäärällä.

LIITE 8 d YHTEENVETO PALKKAKESKUSTELUSTA

Toimihenkilö:_             

Esimies:     

Yksikkö:     

1. Työn vaativuus (mitä tehdään)

Liitteenä henkilön työnkuvauslomake

Tärkeimmät tehtävissä tapahtuneet muutokset:

Henkilön työehtosopimuksen vaativuusluokka muuttuu: kyllä / ei Uusi vaativuusluokka:   _

Mahdolliset tulossa/tiedossa olevat muutokset tehtäviin:

2. Henkilön työsuoritus ja pätevyys (miten työ tehdään)

Liitteenä pätevyyden ja suorituksen arviointilomake

Havaintoja henkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta:

Pätevyyden kehittämisen ja suoriutumisen parantamisen edellyttämät toimenpiteet, joiden avulla toimi- henkilö voi vaikuttaa palkankorotukseensa tulevaisuudessa:

Uusi kuukausipalkka XX.YY.20XX alkaen on       euroa kuukaudessa.

Olemme yhtä mieltä palkankorotuksen suuruudesta.

Emme ole päässeet yhteisymmärrykseen palkankorotuksen suuruudesta.

(jatkuu seuraavalla sivulla)

Osapuolten jäädessä erimielisiksi kumpaakin keskustelijaa pyydetään laatimaan selventävä teksti, jossa he perustelevat kantaansa.

Erimielisyyden syy:     

jatka tarvittaessa kääntöpuolelle

Allekirjoitukset

Aika ja paikka   

Esimies                                                                         

Toimihenkilö   

Ohje:

Palkankorotuksen suuruus voidaan tarvittaessa todeta lyhyessä jatkokeskustelussa esimiehen käytyä kaikki palkkakeskustelut.

LIITE 9 VÄHIMMÄISPALKAT

RAHOITUSALAN VÄHIMMÄISKUUKAUSIPALKAT 1.5.2020 JA 1.5.2021 LUKIEN

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen	1.5.2020 LUKIEN	1.5.2021 LUKIEN
Vaativuusluokka	€	€
3	2256	2303
4.1	2358	2408
4.2	2485	2537
5.1	2756	2814
5.2	3136	3202
Muu Suomi	1.5.2020 LUKIEN	1.5.2021 LUKIEN
Vaativuusluokka	€	€
3	2182	2228
4.1	2283	2331
4.2	2383	2433
5.1	2589	2643
5.2	3002	3065

RAHOITUSALAN TUNTIPALKKAISTEN TOIMIHENKILÖIDEN VÄHIMMÄISTUNTIPALKAT 1.5.2020 JA 1.5.2021 LUKIEN

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen	1.5.2020 LUKIEN	1.5.2021 LUKIEN
Vaativuusluokka	€	€
3	14,84	15.15
4.1	15,49	15,82
4.2	16,35	16,69
5.1	18,15	18,53
5.2	20,60	21,03

Muu Suomi	1.5.2020 LUKIEN	1.5.2021 LUKIEN
Vaativuusluokka	€	€
3	14,30	14,60
4.1	14,99	15,30
4.2	15,68	16,01
5.1	17,05	17,41
5.2	19,76	20,17

LIITE 10 MALLIMATKUSTUSSÄÄNTÖ

1. YLEISTÄ

1.1. Työnantajan määräyksestä tehdystä toimimatkasta maksetaan matkakustan- nusten korvaukset ja päivärahat.

1.2. Matkan kesto ja pituus lasketaan asunnosta tai toimipaikasta.

1.3. Matkustus- ja majoitustavasta sovitaan työnantajan kanssa.

1.4. Korvaukset määräytyvät voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaan.

2. MATKAKUSTANNUKSET

2.1. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matka- ja majoituskustannukset.

2.2. Korvaus oman auton käytöstä määräytyy verohallituksen päätöksen mukaan.

3. PÄIVÄRAHA

3.1. Päivärahaa maksetaan toimimatkan ulottuessa yli 30 km etäisyydelle.

3.2. Toimimatkan kestäessä:

a) 6-10 tuntia maksetaan osapäivärahaa

b) yli 10 tuntia kokopäivärahaa

3.3. Ateriakorvaus maksetaan verohallituksen päätöksen mukaan.

3.4. Päivärahaa maksetaan ammatillisen koulutuksen ajalta, mikäli päivärahan mak- sun edellytykset muutoin täyttyvät.

Vapaan aterioinnin ja majoituksen puuttuessa maksetaan päivärahaa ja korvataan majoituskustannukset sopimuksen mukaisesti.

4. VOIMASSAOLO

4.1. Mallimatkustussääntö on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 11 PÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA

1. LISÄELÄKETURVA

Viimeistään 30.6.1991 alkaneessa työsuhteessa oleva toimihenkilö on työnantajan tuol- loin järjestämän lisäeläketurvan piirissä. Osapuolten välillä on sovittu määräykseen liit- tyen seuraavaa:

1.1. Lisäeläketurvan piirissä 30.6.1991 oleva toimihenkilö pysyy työsuhteen jatkuessa työnantajan järjestämän lisäeläketurvan piirissä eläkeikään tai muuhun eläketa- pahtumaan asti ja eläketurva karttuu siinäkin tapauksessa, että lisäeläkelaitos tai - vakuutusjärjestely suljetaan uusilta, sulkemisen jälkeen työsuhteeseen tulevilta toi- mihenkilöiltä.

1.2. Toimihenkilö, joka siirtyy toisen työnantajan palvelukseen sellaisen pankkiryhmän tai sellaisen konsernin piirissä, jossa lisäeläketurva on järjestetty samassa yhteis- eläkelaitoksessa, säilyttää oikeutensa jatkuvaan lisäeläketurvaan.

1.3. Sosiaalilainsäädännön muuttuessa lisäeläketurvalaitoksen sääntöjä tai lisäeläke- vakuutuksen ehtoja voidaan muuttaa muuttuneen lainsäädännön periaatteita vas- taavasti. Muuten ei eläke-etuuden kokonaisraha-arvoa saa vähentää, ellei siihen ole painavia syitä.

2. TUNTIPALKKAISTEN TOIMIHENKILÖIDEN ELÄKETURVA

Lisäeläketurva ei koske sellaisia tuntipalkkaisia toimihenkilöitä, jotka ovat työssä enintään puolet säännöllisestä työajasta. Tällaisen toimihenkilön siirtyessä pank- kialan työehtosopimuksen piiriin lasketaan lisäeläkkeeseen oikeuttava palvelusaika tästä hetkestä lukien, ellei toimihenkilö ole pankin lisäeläkejärjestelmän perusteella oikeutettu edullisempaan palvelusajan huomioonottamiseen.

3. LISÄELÄKETURVAAN 1.1.1995 VOIMAAN TULEVAT MUUTOKSET

3.1. Eläkeiän nostaminen

Työsuhteessa 1.1.1995 olevan toimihenkilön, joka on lisäeläketurvan piirissä, eläke- ikä nousee 1.1.1995 lukien seuraavasti:

Ikä 1.1.1995	Syntymävuosi	Naiset	Miehet
Alle 32 v	1963 –	65	65
32 – 37 v	1958 – 1962	64	65
37 – 42 v	1953 – 1957	63	64
42 – 47 v	1948 – 1952	62	64
47 – 52 v	1943 – 1947	61	63
yli 52 v	– 1942	60	63	(62 niillä, joilla eläkeikä on ollut 62)

3.3. Eläkekertymän muuttaminen

Vuotuinen eläkekertymä muutetaan 1.1.1995 lukien työntekijäin eläkelain mu- kaiseksi eli 1,5 %:ksi. Ennen 1.1.1995 52 vuotta täyttäneiden toimihenkilöiden elä- kekertymä säilyy ennallaan.

Toimihenkilöt, jotka saavuttavat eläkeiän ja 30 palveluvuotta ennen 1.1.2005, voivat jäädä täydelle eläkkeelle 31.12.1994 voimassa olleessa eläkeiässä (naiset 60, mie- het 62/63) tai välittömästi 30 palvelusvuoden täyttymisen jälkeen, jos tämä tapahtuu ennen portaikossa mainittua uutta eläkeikää.

3.3. Lisäeläke-etujen tasa-arvoistaminen

Laki vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta tuli voimaan 1.12.1997.

Lain 3 §:n mukaisen valintaoikeuden piirissä ovat ne toimihenkilöt, jotka ovat lisä- eläketurvan piirissä ja joiden eläkeikä määräytyy kohdan 3.1 perusteella.

4. VOIMAANTULO

Tämä pöytäkirja, jolla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella, on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus

LIITE 11 a LISÄPÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA

1. TAUSTA JA TARKOITUS

Täsmennysten taustalla on vuoden 2005 alussa voimaan tuleva työeläkeuudistus. Täsmennysten tarkoituksena on säilyttää lisäeläkejärjestelmän täydentävä luonne ja työnantajan eläkelupauksen sisältö. Siltä osin kuin lakisääteiset eläkkeet alittavat kokonaiseläkelupauksen, erotus maksetaan lisäeläkkeenä.

Teknisluoteisilla, välttämättömillä täsmennyksillä mahdollistetaan lisäeläkkeen työ- ehtosopimuksen mukainen toimeenpano.

Täsmennykset eivät vaikuta lisäeläke-etujen muihin ehtoihin, esimerkiksi eläkeiät ja lisäeläkejärjestelmään kuuluminen pysyvät ennallaan.

2. LISÄELÄKKEEN LASKEMINEN

Lisäeläkkeen määrä voidaan jatkossa laskea kappaleessa 2.1. tai kappaleessa 2.2. todetulla tavalla. Molemmat laskentatavat täyttävät työehtosopimuksen mukaisen vähimmäistasovaatimuksen.

2.1. Voimassa olevaan lisäeläketurvan määräytymiseen perustuva laskentatapa

Nykyisin lisäeläkkeen määrä lasketaan hyödyntämällä työntekijäin eläkelain mu- kaista eläkepalkkaa. Täysi kokonaiseläke on edelleen 60 prosenttia tästä eläkepal- kasta. Työnantaja voi järjestää työehtosopimuksen mukaisen vähimmäistasonvaati- muksen täyttävän lisäeläketurvan toimeenpanon tällä laskentatavalla myös jat- kossa.

2.2. Lisäeläkkeen kiinnittäminen

Lisäeläke tavoitemäärä voidaan kiinnittää seuraavasti:

Tavoitelisäeläke lasketaan hetkelle 31.12.2004 tuolloin voimassa olleiden eläke- säännösten mukaisesti. Vanhuuseläkkeen laskennassa oletetaan, että vakuutetun työsuhde jatkuu TES:n mukaiseen eläkeikään saakka 31.12.2004 lasketulla eläke- palkalla. Vanhuuseläkkeen karttumaprosentti on peruseläkkeessä alle 60-vuotiailla 1,5 prosenttia ja 60 vuotta täyttäneillä 2,5 prosenttia vuodessa. Työkyvyttömyys- eläkkeen tavoitelisäeläke määritellään siten, että peruseläke lasketaan olettaen, että työntekijä tulee työkyvyttömäksi 31.12.2004. Työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan karttumaprosenttina käytetään 1,5 prosenttia vuodessa peruseläkkeen määrää laskettaessa. Tavoitelisäeläkettä laskettaessa otetaan huomioon työ- ja virkasuhtei- siin perustuvat lakisääteiset eläkkeet sekä kansaneläkkeen perusosa jäädytettynä vuoden 1995 lopun tasoon. Tavoitelisäeläkkeen saa täytenä, jos työntekijän palve- luaika on vähintään 360 kuukautta. Jos palveluskuukausia on vähemmän kuin 360, lisäeläkkeen suuruus on palveluskuukausien osoittama 360:s osa tavoitelisäeläk- keestä.

3. INDEKSISIDONNAISUUS JA ELINAIKAKERROIN

Kappaleen 2.2. mukaisesti kiinnitetyn lisäeläkkeen määrää tarkistetaan vuosittain 1.1.2005 voimassa olevan työntekijäin eläkelain tarkoittamalla palkkakertoimella.

Maksussa olevat lisäeläkkeet sidotaan 1.1.2005 voimassa olevan työntekijäin elä- kelain mukaiseen eläkeindeksiin.

Jo tehtyihin vapaakirjauksiin perustuvat lisäeläkkeiden kiinnitykset ja niiden arvon säilyminen ennen eläkkeelle siirtymistä säilytetään ennallaan. Näillä kiinnityksillä tarkoitetaan mm. Säästöpankkien eläkekassan purkamisen yhteydessä tehtyä jär- jestelyä, jossa vakuutuskanta siirrettiin henkivakuutusyhtiöön.

1.1.2005 voimaan tulevan työntekijäin eläkelain tarkoittamaa elinaikakerrointa ei so- velleta. Elinaikakerroin ei näin ollen vaikuta lisäeläkkeen määrän laskennassa käy- tettävän peruseläkkeen määrään. Se ei myöskään vaikuta lisäeläkkeen määrään.

4. VOIMAANTULO

Näitä sääntöjä sovelletaan viimeistään 1.1.2006 alkaen sattuviin eläketapahtumiin.

PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry

LIITE 12 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Sopimuksen soveltaminen

1. Sopimusta sovelletaan yrityksissä, jotka ovat sidottuja rahoitusalan työehtosopi- mukseen.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestäytyneiden toimihenkilöiden keskuudes- taan valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Työpaikan luottamusmiehellä tarkoitetaan yhden tai useamman konttorin tai osaston muodostaman työpaikan järjestäytyneiden toimihenkilöiden tässä sopi- muksessa mainittuja tehtäviä hoitamaan keskuudestaan valitsemaa toimihenki- löä.

3. Yrityksissä, joissa on vähintään 200 rahoitusalan työehtosopimusten sovellutus- piiriin kuuluvaa toimihenkilöä, sekä yrityksissä, jotka erikseen todetaan sopija- puolten kesken, voivat järjestäytyneet toimihenkilöt valita alueellisesti tai toimin- nallisesti itsenäisiin yksiköihin luottamusmiehiä, joista jäljempänä käytetään ni- mitystä neuvotteleva luottamusmies.

4. Yrityksissä, joissa on vähintään 30 rahoitusalan työehtosopimusten sovellutus- piiriin kuuluvaa toimihenkilöä, voivat järjestäytyneet toimihenkilöt valita erityisen asianomaisen yrityksen kaikkia järjestäytyneitä toimihenkilöitä edustavan luotta- musmiehen, josta jäljempänä käytetään nimitystä pääluottamusmies.

5. Yrityksissä, joissa ei ole pääluottamusmiestä, valitaan yrityksen kaikkia järjes- täytyneitä toimihenkilöitä edustava luottamusmies, josta jäljempänä käytetään nimitystä neuvotteleva luottamusmies.

6. Edellä 2.-5. kappaleissa mainituille luottamusmiehille voidaan valita varaluotta- musmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yri- tyksen tai työpaikan vakinainen toimihenkilö, joka työskentelee rahoitusalan työ- ehtosopimusten soveltamisalalla ja on Ammattiliitto Pro ry:n tai Ammattiliitto Unio ry:n jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

8. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentu- essa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verratta- van olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorga- nisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

9. Esimiestehtävissä olevia toimihenkilöitä koskevan sopimuksen rikkomista, sovel- tamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan yrityksen ja esimie- hen tai esimiesten erikseen valitseman edustajan välillä. Esimiesten edustajaan noudatetaan neuvottelevan luottamusmiehen asemaa koskevia määräyksiä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työaikana työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta en- nen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamus- mies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalin toi- mittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käy- tetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näi- den eroamisesta tai näitten erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti työnanta- jalle.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvistä sei- koista, jotka poikkeavat muiden toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohdin luottamusmies on työsuhteessa työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudat- tamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan jär- jestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heiken- tää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa ilman hänen suostumustaan siirtää huonompipalkkaiseen työhön tai ilman erityisen painavaa syytä toiseen työpaikkaan, kuin missä hän oli luotta- musmieheksi valituksi tullessaan, eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa painostaa tai erottaa työstä.

4. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluotta- musmiehen tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata koko rahoitusalan suoritus- tason ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voi- daan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota lainmukaisilla irtisanomis- perusteilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttä- mää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään Ammattiliitto Pro ry:n tai Ammattiliitto Unio ry:n toimesta.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sillä perusteella, että hän on rikko- nut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamus- miehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta purkuperusteellakaan noudattamatta työsuhteen päättymiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

10. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaa- seen, jonka yhdistys on asettanut ja jonka asettamisesta yhdistys on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.

11. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimi- neeseen työntekijään 6 kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymi- sen jälkeen.

12. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaista irtisanomisajan alkamista. Luottamusmie- helle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle tai muulle alueelliselle jäsenyhdistykselle.

13. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oi- keuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jat-

kamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työ- suhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtoso- pimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopi- muksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa järjestäytyneitä toimihenkilöitä työlainsäädännön sovel- tamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilöiden välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehelle on annettava kaikki erimieli- syyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmies saa kirjallisesti kaikista yrityksen toimihenkilöistä seuraavat tie- dot:

a) toimihenkilöiden suku- ja etunimet

b) työpaikka (organisatorinen osasto/konttori)

c) palvelukseen tuloaika

d) irtisanotut, osa-aikaistetut ja lomautetut toimihenkilöt

e) määräaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä ja työsuhteiden sovittu kestoaika

f) koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä

g) puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä

h) selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtuvista muutoksista

i) selvitys määräaikaisten ja osa-aikaisten toimihenkilöiden työsuhteiden käyt- töperusteista

j) vaativuusluokka, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu

3. Luottamusmies saa tiedot kaksi kertaa vuodessa paikallisesti sovittuina ajankoh- tina. Luottamusmies saa uusista toimihenkilöistä tiedot neljännesvuosittain. Kun työehtosopimus on tullut alalla solmituksi ja sen aiheuttamat muutokset yrityk- sessä toteutetuksi, luottamusmies saa välittömästi ko. muutostiedot.

4. Lisäksi pääluottamusmies saa vuosittain viimeistään 15.5. mennessä edellisen lokakuun palkkatilastojen perusteella seuraavat tiedot:

a) vaativuusluokkajakauma

b) suoritustasoon kuuluvan henkilöstön keskiansio

c) kohtien a - b tiedot myös erikseen naisten ja miesten osalta

Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta.

Yrityskohtaisesti sovitaan, miten em. tiedot toimitetaan myös muille luottamusmiehille.

5. Palkkakeskustelujen seurantaa varten pääluottamusmies saa ennen palkkakes- kustelujen käymistä arvion palkkakeskusteluin jaettavan palkankorotuserän suu- ruudesta. Samalla työnantaja ja pääluottamusmies keskustelevat palkkakeskus- telujen perusteista ja niiden seurannasta.

Yrityksen tulee antaa pääluottamusmiehelle rahoitusalan työehtosopimuksen so- veltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden palkkasummat. Nämä palkkasummatie- dot annetaan erikseen esimies- ja asiantuntijatason (5.2) ja toimihenkilöiden osalta yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihenkilöä sekä esimies- ja asian- tuntijatasolla että toimihenkilötasolla. Tämän lisäksi pääluottamusmiehelle/neu- vottelevalle yhteyshenkilölle annetaan tiedot toteutettujen palkankorotusten luku- määrästä ja suuruudesta erikseen naisten ja miesten osalta. Jotta tieto voidaan antaa sukupuolen mukaan eriteltynä, kussakin ryhmässä pitää olla vähintään kuusi henkilöä.

6. Mikäli yrityksessä on pääluottamusmies, annetaan edellä mainitut tiedot hänelle. Jos yrityksessä on pääluottamusmiehen ohella neuvottelevia luottamusmiehiä, toimitetaan tiedot paikallisesti sovittavalla tavalla myös heille. Samalla sovitaan edellä mainittujen tietojen toimittamisesta liiketoiminta- tai vastaavien alueiden osalta neuvotteleville luottamusmiehille. Sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole pää- luottamusmiestä, edellä mainitut tiedot annetaan neuvottelevalle luottamusmie- helle.

7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luotta- musmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetuista palkoista laadittuun luetteloon.

8. Luottamusmiehellä on oikeus saada tarpeelliset paikallisen sopimisen neuvotte- luihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

9. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevalla perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä heidän vaihtu- vuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen va- pauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten, varataan luottamusmiehelle, erityisesti neuvottelevalle luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle riittävästi työaikaa ja tarvittaessa säännöllisesti toistu- vaa vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten paikallisesti so- vittavalla tavalla.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävän edellyttämän työstä vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä edellä todettujen tehtävien lisäksi erityisesti palkkaus- järjestelmästä aiheutuvien tehtävien määrään ja annettava luottamusmiehelle näiden tehtävien edellyttämää lisävapautusta, josta sovitaan paikallisesti.

Liitot ovat yhtä mieltä, että palkkausjärjestelmän muutoksesta johtuva lisävapau- tuksen tarve on alkuvaiheessa suurempi, mutta vähenee palkkausjärjestelmän vakiinnuttua.

Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että luottamusmiehelle annetaan riittä- västi vapautusta työstä tarvittaessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisen sopimuksen ohjeeksi erimielisyystilannetta varten ovat sopijapuolet laatineet seuraavan ohjeistuksen, jossa on otettu huomioon myös yhteistoi- mintamenettelyn vaatima ajankäyttö:

Toimihenkilöiden lukumäärä	Ohjeellisen työstä vapautuksen määrä tuntia/viikko
Pääluottamusmies
30 – 99	4 – 6
100 – 149	6 – 8
150 – 199	8 – 10
200 – 399	10 – 13
400 – 999	13 – 19
1000 –	Kokonaan vapautettu
Neuvotteleva luottamusmies
20 – 49	3 – 4
50 – 99	4 – 5
100 – 199	5 – 6
200 –	6 – 7

Luottamusmiehen luottamustehtävien hoitoa helpotetaan luomalla varamiesjärjes- telmä, josta sovitaan paikallisesti.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1 kohdassa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toi- minnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmu- kaisesti hoitaa.

3. Pääluottamusmiehellä ja neuvottelevilla luottamusmiehillä on lisäksi valtakunnal- lisissa yrityksissä oikeus kerran vuodessa paikallisesti sovittavana ajankohtana ja sovitussa paikassa pitää enintään yhden työpäivän pituinen kokous, jonka osalta heille korvataan aiheutuneet kustannukset yrityksen matkustussäännön mukaisesti. Kokouksen kutsuu koolle työnantaja ja sen asialistaan tulee ottaa työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen sekä neuvottelevien luottamus- miesten yhteiskokoontuminen sekä edellä mainittujen luottamusmiesten keski- näinen kokoontuminen, jonka tulee ajallisesti muodostaa kokouksen pääosa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävissään tarvittaville asia- kirjoille ja toimistovälineille. Pääluottamusmiehellä ja neuvottelevalla luottamus- miehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmu- kaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmie- hellä on oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä työnan- tajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien hoitamiseen

2. Mikäli luottamusmies on asiakaspalvelutehtävissä tai hän ei voi muuten luotta- musmiestehtäväänsä hoitaa varsinaisella työpaikallaan, tulee hänelle osoittaa tehtävään sopiva tila.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvausta tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtäviensä hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustan- nusten korvausta yrityksen matkustussäännön mukaan, kuitenkin siten, että hä- nen todelliset kustannuksensa peitetään.

4. Paikallisesti voidaan sopia edellä 2. kohdassa mainitun korvauksen ja työajan ulkopuolella suoritettavan yhteistoimintalakiin liittyvän yhteistoimintamenettelyn ajalta maksettavan korvauksen suorittamisesta pääluottamusmiehelle ja neuvot- televalle luottamusmiehelle säännöllisesti kuukausittain peruspalkkaan lisättynä kertakorvauksena, jonka suuruus on

Pääluottamusmies
Toimihenkilöiden lukumäärä	Luottamusmieslisä 1.5.2020 lukien (€)
30 – 49	176
50 – 99	232
100 – 199	280
200 – 349	288
350 – 499	344
500 – 699	418
700 –	457

Neuvotteleva luottamusmies
Toimihenkilöiden lukumäärä	Luottamusmieslisä 1.5.2020 lukien (€)
20 – 49, jos ainoa neuvotteleva lm	141
50 – 99	141
100 – 199	176
200 –	219

5. Edellä mainittu kertakorvaus maksetaan varapääluottamusmiehelle hänen hoita- essaan pääluottamusmiehen tehtäviä vähintään 4 viikon ajanjakson.

6. Luottamusmiestehtävän hoitamiseen käytettävä aika huomioidaan luottamus- miehen tavoiteasetannassa kohtuullisessa määrin.

10 § Luottamusmiehen koulutus

1. Osallistumista varten sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien järjestä- miin tai hyväksymiin kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäviin luottamus- miestoimintaan liittyviin kursseihin on työnantaja velvollinen antamaan työsuh- teen katkeamatta vapautuksen luottamusmiehelle, mikäli tämä voi tapahtua tuot- tamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Kielteisessä tapauksessa ilmoite- taan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka ta- kia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on, milloin kurssi kestää enintään viikon, annettava vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua, sekä milloin on kysymys pidemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen.

2. Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä, neuvottelevalla luottamus- miehellä ja työpaikan luottamusmiehellä on oikeus osallistua luottamusmieskurs- seille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi.

Neuvotteluosaamisen varmistamiseksi neuvottelevan luottamusmiehen varaluot- tamusmiehellä ja työpaikan luottamusmiehen varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua työtilanteen salliessa luottamusmieskoulutuksen peruskurssille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi.

Pöytäkirjamerkintä: Kurssille osallistumista koskevista käytännön järjeste- lyistä sovitaan neuvottelevan luottamusmiehen varaluottamusmiehen tai työ- paikan luottamusmiehen varaluottamusmiehen ja työnantajan välillä kuiten- kin siten, että varaluottamusmies osallistuu kurssille keskimäärin enintään 3 päivän ajan kalenterivuodessa.

3. Osapuolet suosittelevat, että neuvotteluosaamisen varmistamiseksi ennakoi- daan tilanteet, joissa varsinaiselle henkilöstöedustajalle tulee este hoitaa tehtävi- ään (esim. pidemmät poissaolot).

4. Luottamusmiehen osallistuessa sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöeli- mien järjestämiin tai hyväksymiin työsuojelua, rationalisointia, henkilöstöhallin- toa, yritystaloutta tai muuta sellaista käsittelevään koulutustoimintaan korvaa työnantaja sekä heidän ansionmenetyksensä että koulutustoiminnasta aiheutu- vat kustannukset.

5. Edellä tässä pykälässä tarkoitetulle kurssille osallistuminen ei saa aiheuttaa työ- suhteen katkeamista eikä vuosiloma-, eläke- tai muihin niihin verrattavien etujen vähentymistä.

6. Pääluottamusmiehen ja neuvottelevan luottamusmiehen luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön am- matillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee toi- mihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisissa neuvotteluissa.

3. Luottamusmiehelle ja toimihenkilölle on ilmoitettava, kuka toimii työnantajan edustajana paikallisissa neuvotteluissa sekä mikä on hänen toimialueensa ja toi- mivaltansa, jos ne on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajoitettu tiettyi- hin asiaryhmiin.

4. Neuvottelut erimielisyyden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi on aloitettava viivy- tyksettä neuvottelupyynnön esittämisestä. Mikäli neuvotteluja ei voida aloittaa heti, on luottamusmiehelle ilmoitettava syy tähän sekä ajankohta, milloin neuvot- telut aloitetaan. Neuvottelut on käytävä asiallisesti pitkittämättä kannanottamista.

5. Erimielisyys on ensin käsiteltävä työnantajan edustajan ja toimihenkilön tai asi- anomaisen luottamusmiehen välillä. Työpaikkakohtaisessa erimielisyyden käsit- telyssä selvitetään erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä esitetään mahdolli- suuksien mukaan kannanotto perusteluineen itse riitakysymykseen.

6. Ellei erimielisyys näin ratkea neuvotellaan erimielisyydestä neuvottelevan luotta- musmiehen ja työnantajan nimeämän paikallisen edustajan välillä. Ellei näissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä tai ellei pankissa ole neuvottelevia luottamusmiehiä, neuvotellaan asiasta pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

7. Ellei yksimielisyyttä saavuteta, on pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisistä neuvotteluista tai niissä yrityksissä, joissa ei ole pääluottamusmiestä, neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisistä neuvotteluista laadittava muistio. Muistio on tehtävä turhaa viivytystä välttäen ja allekirjoitettava kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion tu- lee sisältää erimielisyyden aihe täsmennettynä, erimielisyyteen liittyvät asiatie- dot sekä osapuolten kannat perusteluineen. Niissä yrityksissä, joissa on pääluot- tamusmies, voi neuvotteleva luottamusmies taikka työnantajan edustaja vaatia muistion laatimista.

8. Ellei yksimielisyyttä saavuteta paikallisesti, voi jompikumpi osapuolista alistaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

9. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnis- tettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitau- tettu.

12 § Voimassaolo

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 12 a RAHOITUSALAN YHTEYSHENKILÖSOPIMUS

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Ammattiliitto Pro ry, Ammattiliitto Unio ry ja Palvelualojen työnantajat Palta ry.

Sopijapuolet ovat yksimielisiä asiantuntijoiden ja esimiesten keskeisestä merkityk- sestä yritysten toiminnalle. Sopijapuolet edistävät keskinäistä paikallista yhteistyötä tukemalla tämän sopimuksen mukaisten yhteyshenkilöiden, rahoitusalan luottamus- miessopimuksen mukaisten luottamusmiesten sekä työnantajan edustajien keski- näistä toimintaa. Sopijapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yhteyshenkilötoiminnan kehittyminen edellyttää tämän sopimuksen sopijaosapuolten sopimustoiminnan ja yhteistoiminnan jatkuvaa kehittämistä.

1 § Sopimuksen soveltaminen

Sopimusta sovelletaan yrityksissä, jotka ovat sidottuja rahoitusalan työehtosopimuk- seen.

2 § Yhteyshenkilö

YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä on oikeus valita yhteyshenkilöitä edustamaan kaik- kia YTN ry:n jäsenliittoihin järjestäytyneitä henkilöitä yksilöasioissa.

Yhteyshenkilön tehtävät on määritelty kohdassa 4.

1. YTN:n yhteyshenkilö

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa yrityksissä, joissa on vähintään 10 YTN:ään järjestäytynyttä jäsentä, on YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä oikeus valita yhteyshenkilö sekä hänelle varayhteyshenkilö.

Yhteyshenkilöllä on samansisältöiset oikeudet ja velvoitteet kuin luottamusmiesso- pimuksen neuvottelevalla luottamusmiehellä, ellei 6 §:stä muuta johdu.

2. YTN:n neuvotteleva yhteyshenkilö

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa yrityksissä, joissa on vähintään 50 YTN:ään järjestäytynyttä jäsentä, on YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä oikeus valita neuvotteleva yhteyshenkilö sekä hänelle neuvotteleva varayhteyshenkilö.

Neuvottelevalla yhteyshenkilöllä on samansisältöiset oikeudet ja velvoitteet kuin luottamusmiessopimuksen neuvottelevalla luottamusmiehellä.

3. Ryhmä- tai konsernitason pääyhteyshenkilö

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa konserneissa ja ryhmissä voidaan yh- teyshenkilöiden keskuudesta valita palkkakeskustelupöytäkirjassa sovittujen asioi- den käytännön toteutusta varten ryhmä- tai konsernitason pääyhteyshenkilö. Paikal- lisesti sovitaan pääyhteyshenkilön tehtävät ja toimintaedellytykset.

Jos ryhmä- tai konsernitason pääyhteyshenkilö valitaan, päättää valinnasta ja valin- tamenettelystä ko. ryhmän/konsernin henkilöstöä edustava YTN:n yhdistys. Työstä vapautuksesta sovitaan ryhmä- /konsernikohtaisesti huomioiden 1 kappaleessa to- detut tehtävät. Muutoin hänellä on samansisältöiset oikeudet ja velvollisuudet kuin neuvottelevalla yhteyshenkilöllä.

3 § Yhteyshenkilön valitseminen

Yhteyshenkilön tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan vakinainen toimihen- kilö, joka työskentelee rahoitusalan työehtosopimusten soveltamisalalla ja on YTN- jäsenliiton jäsen.

Yhteyshenkilön valintaan voivat osallistua kaikki työehtosopimuksen piiriin kuuluvat YTN-liittoihin järjestäytyneet toimihenkilöt. Vaalin organisoi YTN:n yritysyhdistys, yhteyshenkilö tai ellei näitä kumpaakaan yrityksessä ole niin YTN:n erikseen ni- meämä vaalitoimitsija. Vaali voidaan suorittaa työaikana käyttäen työnantajan tiloja ja laitteita. Tilojen ja laitteiden käytöstä sovitaan YTN:n yritysyhdistyksen, yhteys- henkilön tai YTN:n erikseen nimeämän vaalitoimitsijan ja työnantajan kanssa paikal- lisesti.

Valitusta yhteyshenkilöstä ja varayhteyshenkilöstä sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

4 § Yhteyshenkilön tehtävät

Yhteyshenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia edustamiensa YTN:ään järjes- täytyneiden henkilöiden edustajana työsuhteen ehtoja ja yt-lain mukaisia asioita koskevissa neuvotteluissa.

Yhteyshenkilö edustaa YTN-liittojen jäseniä työnantajan ja toimihenkilöiden välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yhteyshenkilö kuuluu rahoitusalan yhteistoimintasopimuksen 3 §:n 3. kohdan mu- kaiseen neuvottelukuntaan itseoikeutettuna edustajana.

Yhteyshenkilötehtävän hoitamista varten työnantaja turvaa yhteyshenkilölle riittävät työskentelymahdollisuudet.

Yhteyshenkilötehtävän hoitamiseen käytettävä aika huomioidaan yhteyshenkilön ta- voiteasetannassa kohtuullisessa määrin.

Yhteyshenkilöä ei saa yhteyshenkilötehtävien vuoksi asettaa huonompaan ase- maan kuin muita yrityksen esimiehiä ja asiantuntijoita.

Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että yhteyshenkilölle annetaan riittävästi vapautusta työstä tarvittaessa.

5 § Tietojensaantioikeus

Neuvottelevalla yhteyshenkilöllä on oikeus saada samat tiedot kuin yrityksen pää- luottamusmiehellä. Mikäli yrityksessä ei ole neuvottelevaa yhteyshenkilöä, yhteys- henkilöllä on oikeus saada rahoitusalan luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4.ja 5. kohdissa mainitut pääluottamusmiehelle annettavat tiedot, jos yritykseen on valittu pääluottamusmies.

Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta.

Yhteyshenkilöllä on oikeus saada tarpeelliset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

6 § Yhteyshenkilökorvaus

YTN:n ryhmä- /konsernitason pääyhteyshenkilölle ja YTN:n neuvottelevalle yhteys- henkilölle suoritetaan työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta sään- nöllisesti kuukausipalkkaan lisättynä kertakorvaus.

1.5.2020 LUKIEN

YTN:ään järjestyneitä jäse- niä yrityksen palveluk- sessa	korvaus €/kk
50 - 99	141
100 - 199	176
200 -	219

Pääyhteyshenkilön korvaus määritellään ryhmän tai konsernin palveluksessa ole- vien YTN:ään järjestäytyneiden jäsenten lukumäärän mukaan.

7 § Yhteyshenkilökoulutus

Yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua osapuolten hyväksymään YTN:n yhteyshenki- lökoulutukseen rahoitusalan koulutussopimuksen 3 – 4 §:n mukaisesti, mikäli tämä voi tapahtua tuottamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.

Neuvotteluosaamisen varmistamiseksi neuvottelevalla varayhteyshenkilöllä ja va- rayhteyshenkilöllä on oikeus osallistua työtilanteen salliessa luottamusmiehen pe- ruskurssia vastaavalle kurssille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa tai muihin etui- hin vähentävästi.”

Pöytäkirjamerkintä: Kurssille osallistumista koskevista käytännön järjestelyistä sovitaan neuvottelevan varayhteyshenkilön tai varayhteyshenkilön ja työnan- tajan välillä kuitenkin siten, että varayhteyshenkilö osallistuu kurssille keski- määrin enintään 3 päivän ajan kalenterivuodessa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua koulutukseen on annettava hyvissä ajoin ja vähin- tään 2 viikkoa ennen kurssin alkua.

YTN:n yhteyshenkilökoulutukseen osallistuminen ei saa vaikuttaa yhteyshenkilön palkkaan tai muihin etuihin vähentävästi.

8 § Neuvottelujärjestys

Paikallisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan osalta noudatetaan Rahoitusalan työ- ehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestelmää, ellei tämän sopimuksen osa- puolten kesken muuta sovita tai tästä sopimuksesta muuta johdu.

Yhteyshenkilö edustaa YTN:n jäsenjärjestöjen jäseniä yksittäisessä palkka- ja työ- ehtoasiassa.

Mikäli kysymys on työehtosopimuksen yleisestä tulkinnasta, pankissa Ammattiliitto Pro ry:n ja Ammattiliitto Unio ry:n luottamusmiehen kanssa sovitusta periaatteesta tai menettelytavoista tai vastaavista asioista, jotka koskevat koko henkilöstöä, rat- kaistaan asia paikallisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan osalta noudattaen Rahoi- tusalan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestelmää kuitenkin siten, että YTN:n yhteyshenkilö osallistuu neuvottelutoimintaan. Tämän periaatteen soveltami- sesta sovitaan tarvittaessa tarkemmin paikallisesti.

Koko pankin esimieskuntaa koskevissa neuvotteluissa, siltä osin kun on kysymys koko pankin esimieskuntaa koskevista asioista, neuvottelut käydään yhdessä Am- mattiliitto Pro ry:n ja Ammattiliitto Unio ry:n pääluottamusmiehen ja yhteyshenkilön toimesta.

Nykyisen esimiessopimuksen piiriin kuuluvia esimiehiä koskevien asioiden osalta neuvottelu tapahtuu yhteyshenkilön toimesta. Esimiessopimuksen piiriin kuuluvasta neuvottelutoiminnasta sovitaan tarvittaessa tarkemmin paikallisesti.

9 § Muuta

Ryhmä- ja konsernitasolla voidaan paikallisesti sopia toisin tämän sopimuksen 2 §:n yhteyshenkilöitä ja 3 §:n yhteyshenkilöiden valitsemista koskevista määräyksistä.

Muilta osin yhteyshenkilöihin noudatetaan mitä työehtosopimuksen luottamusmies- sopimuksen neuvottelevan luottamusmiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovellet- taisiin.

10 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 13 RAHOITUSALAN KOULUTUSSOPIMUS

1 § AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS

1. Työnantajan antaessa toimihenkilöille ammatillista koulutusta tai lähettäessä toi- mihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuk- sen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Ammatilli- seen koulutukseen liittyvän matkan korvaukset määräytyvät voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukaan. Lisäksi sovelletaan mallimatkustussäännön (liite 10) kohtaa 3.

2. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella ei käytettyä aikaa lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

2 § YHTEINEN KOULUTUS

1. Yhteistoimintasopimusten edellyttämä koulutus annetaan yleensä yrityskohtai- sesti.

2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan yrityskohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

3. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 1 §:n mukainen koulutus. Työeh- tosopimusosapuolet sopivat yhteisten koulutusten järjestämisestä ja toimista, joilla neuvottelukulttuuria, neuvotteluosaamista ja jatkuvaa vuoropuhelua ediste- tään työpaikoilla. Jos tällaista yhteiskoulutusta järjestetään, liitot suosittelevat, että varaluottamusmies ja varayhteyshenkilö rinnastetaan luottamusmieheen ja yhteyshenkilöön.

3 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS

3.1 Osallistumisoikeus

1. Luottamusmiehen ja yhteyshenkilön oikeus osallistua ay-koulutukseen määräy- tyy luottamusmiessopimuksen ja yhteyshenkilösopimuksen mukaan.

2. Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus osallistua hyväksytyille työsuojelukursseille.

3.2 Korvaukset

1. Luottamusmies, yhteyshenkilö, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen osallistuvat koulutustyöryhmän hyväksymälle kurssille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään.

4 § LIITTOJEN KOULUTUSTYÖRYHMÄ

1. Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä.

2. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymistä pyydetyt tiedot.

3. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

4. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä kursseja myös kesken vuotta.

5 § VOIMASSAOLO

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 14 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 SOPIMUSKAUSI

Työehtosopimus tulee voimaan 31.3.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka.

2 PALKANKOROTUKSET

Palkankorotus vuonna 2020

Palkkoja korotetaan 1.5.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,2

%.

Vähimmäispalkkataulukkoja korotetaan 1.5.2020 lukien 1,2 %.

Palkankorotukset vuonna 2021

Palkkoja korotetaan 1.5.2021 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,45

%.

Vähimmäispalkkataulukkoja korotetaan 1.5.2021 lukien 2,1 %.

Palkkoja korotetaan 1.5.2021 lukien 1,65 %:n suuruisella palkkakeskuste- luerällä. Työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti voidaan kustannusvaikutuksen puitteissa sopia toisin palkkakeskusteluerän ajankohdasta.

Palkkakeskustelukorotus toteutetaan tässä allekirjoituspöytäkirjassa tarkoite- tun vähimmäispalkkakorotuksen jälkeen.

Palkkakeskusteluerän suuruus lasketaan palkankorotusajankohtaa edeltävän kuukauden toimihenkilöiden säännöllisen työajan palkkasummasta.

Yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihenkilöä sekä esimies- ja asiantuntija- tasolla että toimihenkilötasolla, palkkakeskusteluin jaettava korotuserä laske- taan ja jaetaan tasoittain. Vaativuusluokissa 3- 5.1 olevien toimihenkilöiden palkkasummasta lasketaan palkankorotuserä, joka jaetaan mainituissa vaati- vuusluokissa oleville toimihenkilöille. Vaativuusluokan 5.2. osalta palkankoro- tukset toteutetaan vastaavalla tavalla.

Siivoojien palkankorotukset

Siivoojien palkkoja korotetaan 1.5.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus 1,3 %. Siivoojien palkkoja korotetaan 1.5.2021 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,0 %. Siivoojien työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja ja euro- määräisiä lisiä korotetaan 1.5.2020 lukien 1,3 % ja 1.5.2021 lukien 2,0 %.

Henkilöstön edustajien korvausten korotus

Luottamusmiesten, yhteyshenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.5.2020 lukien 3,3 %.

Vaativuusluokittelun muutos

Vaativuusluokka 2 poistetaan 1.5.2020 lukien, jolloin tästä ajankohdasta lu- kien tähän vaativuusluokkaan kuuluneiden toimihenkilöiden vähimmäispalkka määräytyy vaativuusluokka 3:n mukaisesti.

3 TEKSTIMUUTOKSET

Työehtosopimus

5 § Työsuhteen päättäminen

Muutetaan työehtosopimuksen 5 §:n 3. kohta kuulumaan seuraavasti:

”Kohdista 1. ja 2. poiketen voivat työnantaja ja toimihenkilö sopia työsuhteen alussa siitä, että toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on enintään 2 kuu- kautta. Näissä tapauksissa työsuhteen jatkuttua yli 8 vuotta työnantajan nou- dattama irtisanomisaika kuitenkin pitenee kohdan 2 mukaisesti.

Työsuhdetta päätettäessä voidaan sopia toimihenkilön noudattamasta irtisa- nomisajasta toisin.

Työnantajan noudattama irtisanomisaika ei voi olla toimihenkilön irtisanomisai- kaa lyhyempi.”

Nykyiset 3. ja 4. kohdat siirtyvät kohdiksi 4. ja 5.

6 § Säännöllinen työaika

Poistetaan työehtosopimuksen 6 §:n 9. kohta 1.7.2020 lukien.

Muutetaan 6 § 9. kohta kuulumaan seuraavasti 1.7.2020 lukien: ”Osaamisen kehittäminen säännöllisen työajan ulkopuolella

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen työajan lisäksi työn suorit- tamisen, ammatillisen kehittymisen ja työtehtävien muuttumisen kannalta tar- peellista osaamisen kehittämistä tai kouluttautumista. Tähän voidaan käyttää enintään 24 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa ja tältä ajalta maksetaan perustuntipalkka ilman olosuhde- tai muita lisiä.

Osaamisen kehittäminen tai kouluttautuminen voidaan toteuttaa siten, että säännöllinen työaika pitenee siihen käytettävällä ajalla, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyttää myös kokonaisia päiviä, mutta ei kuitenkaan arkipyhiä, arkipy- häviikkojen lauantaita tai sunnuntaipäiviä.

Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyttää kalenterivuo- den aikana enintään kaksi lauantaipäivää, jollei toimihenkilön kanssa toisin so- vita. Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyttää lauan-

taipäivää silloin, kun se ei ole työvuoroluettelon mukainen säännöllinen työ- päivä. Lauantaipäivän pituuden tulee olla vähintään kuusi tuntia, jollei toimi- henkilön kanssa toisin sovita.

Osaamisen kehittämisen ja kouluttautumisen ajankohdasta, sisällöstä ja toteu- tuksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin. Lauantain käyttämisestä osaamisen kehit- tämiseen tai kouluttautumiseen on toimihenkilölle ilmoitettava työehtosopimuk- sen 6 §:n 8 kohdan määräyksiä noudattaen, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Päätettäessä osaamisen kehittämisen tai kouluttautumisen ajankoh- dasta otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös toimihenkilön henki- lökohtaiset tarpeet ja toiveet.

Paikallisesti näistä asioista voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti.

Tämän sopimusmääräyksen toimivuutta seurataan yhteistoiminnassa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tässä määräyksessä tarkoitettu osaamisen kehittäminen ja kou- luttautuminen voi käsittää erilaisia muotoja, mutta sitä ei kuiten- kaan ole tarkoitus osoittaa päivittäisen työn tekemiseen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Vuonna 2020 osaamisen kehittämiseen ja kouluttautumiseen on käytettävissä 12 tuntia, koska työajan pidennys poistuu 1.7.2020 lukien. Vuonna 2020 osaamisen kehittämiseen ja kouluttautumi- seen voi käyttää yhden lauantaipäivän, jollei toimihenkilön kanssa muuta sovita.

Lisätään työehtosopimuksen 6 §:ään uusi 10. kohta:

”Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.”

Lisätään työehtosopimuksen 6 §:ään uusi 11. kohta:

”Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kah- den viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puo- lelle, jonka viikkolevosta on kyse.”

Lisätään työehtosopimuksen 6 §:ään uusi 12. kohta:

”Työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvan työajan seurantajaksosta sovitaan ensisijaisesti paikallisesti työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti. Jollei sopi- mukseen päästä, seurantajakso voi olla enintään 12 kuukautta.”

Muutetaan työehtosopimuksen 31 §:n f-kohta seuraavasti:

”Ammattiliitto Unio ry:n tai sen jäsenyhdistyksen edustajiston, hallituksen, neu- vottelukunnan, keskusjärjestön edustajiston tai hallituksen kokouksesta.”

40 § Paikallinen sopiminen

Lisätään työehtosopimuksen 40 §:ään uusi 1. kohta seuraavasti, jolloin numerointi siirtyy yhdellä eteenpäin:

”1. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoro- puhelua ja tasapainoista neuvotteluasemaa työnantajan ja henkilöstönedusta- jien välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuu- teen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonotta- valla tavalla.”

Muutetaan entisen 1. kohdan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia koskevaan listaan ensimmäinen kohta kuulumaan seuraavasti:

2. Konserni- ja ryhmätasolla voidaan pakottavat lainsäännökset huomioon ot- taen sopia poikkeavasti seuraavista työehtosopimuksen määräyksistä:

6 §:n määräyksistä poiketen voidaan sopia siitä, että säännöllinen työaika on keskimäärin 6 §:n 1. kohdan mukainen (mm. työaikapankki)

sekä lisätään entiseen 1. kohtaan toiseksi ja kolmanneksi kohdaksi uudet luetelmakohdat seuraavasti:

6 §:n 9. kohdassa tarkoitetusta osaamisen kehittämisestä säännöllisen työ- ajan ulkopuolella

6 §:n 12. kohdassa tarkoitetusta liukuvan työajan seurantajaksosta

-------

Mikäli kyse ei ole - - ”

Paikallinen sopiminen viikonlopputyöstä ja erityistyöpisteet Muutetaan 4 §:n 5 c) kohta seuraavasti:

”liukuvan työajan enimmäismäärän (60 h) ylittämisestä,…”’

Palkkakeskustelua koskeva pöytäkirja 3 § Palkkakeskustelu

Lisätään palkkakeskustelupöytäkirjan 3 §:ään uudet 7., 8. ja 9. kohdat:

”7. Palkkakeskusteluja ei käydä sellaisen toimihenkilön kanssa, jonka työ- suhde on kestänyt alle 6 kuukautta ennen yhtiössä toteutettavaa palkkakes- kustelukorotusta.”

”8. Esimiehen tulee tuntea toimihenkilön työtehtävät ja osata arvioida toimi- henkilön pätevyyttä ja suoriutumista suhteessa työtehtäviin.”

”9. Ennen palkkakeskustelujen käymistä työnantajan tulee määritellä saman palkkakeskustelupotin piiriin kuuluvat yksiköt tai toiminnot ja tiedottaa tästä asianomaisille toimihenkilöille.”

4 § Yksilön suoja

Muutetaan palkkakeskustelupöytäkirjan 4 §:n 8. kohta kuulumaan seuraavasti:

”Työnantajan pitää säilyttää työsuhteen aikana palkkakeskusteluasiakirjat viisi vuotta, kuitenkin vähintään kolmen peräkkäisen palkkakeskustelukierroksen ajan. Tiedot pitää antaa toimihenkilölle pyydettäessä”.

8 § Neuvottelujärjestys

Muutetaan palkkakeskustelupöytäkirjan 8 §:n ensimmäinen kappale kuulumaan seuraa- vasti ja siirretään osa kappaleesta uudeksi erilliseksi kappaleeksi:

”Neuvottelujärjestys koskee tämän pöytäkirjan palkkaperiaatteista, vaativuus- luokittelusta tai palkkakeskustelun periaatteista aiheutuneita erimielisyyksiä.

Palkkapolitiikasta päättää työnantaja eikä se voi tulla erimielisyysasiana tä- män neuvottelujärjestyksen mukaisesti käsiteltäväksi.”

Liite 8 d Yhteenveto palkkakeskustelusta

Muutetaan lomakkeen kohtaa ”Mahdolliset tarpeet ja toimenpiteet pätevyyden kehittä- miseksi” seuraavasti:

”Pätevyyden kehittämisen ja suoriutumisen parantamisen edellyttämät toimen- piteet, joiden avulla toimihenkilö voi vaikuttaa palkankorotukseensa tulevai- suudessa:”

Korvataan selvyyden vuoksi yhteyshenkilösopimuksen 6 § 2. kappale taulukolla.

Lisätään luottamusmiessopimuksen 10 §:n 2. kohtaan uusi kappale seuraavasti:

”Neuvotteluosaamisen varmistamiseksi neuvottelevan luottamusmiehen vara- luottamusmiehellä ja työpaikan luottamusmiehen varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua työtilanteen salliessa luottamusmieskoulutuksen peruskurs- sille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi.”

Pöytäkirjamerkintä: Kurssille osallistumista koskevista käytännön järjestelyistä sovitaan neuvottelevan luottamusmiehen varaluottamusmiehen tai työpaikan luottamusmiehen varaluottamusmiehen ja työnantajan välillä kuitenkin siten, että varaluottamusmies osallistuu kurssille keskimäärin enintään 3 päivän ajan kalenterivuodessa.

Lisätään yhteyshenkilösopimuksen 7 §:ään uusi toinen kappale seuraavasti:

”Neuvotteluosaamisen varmistamiseksi neuvottelevalla varayhteyshenkilöllä ja varayhteyshenkilöllä on oikeus osallistua työtilanteen salliessa luottamusmie- hen peruskurssia vastaavalle kurssille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa tai muihin etuihin vähentävästi.”

Pöytäkirjamerkintä: Kurssille osallistumista koskevista käytännön järjestelyistä sovitaan neuvottelevan varayhteyshenkilön tai varayhteyshenkilön ja työnan- tajan välillä kuitenkin siten, että varayhteyshenkilö osallistuu kurssille keski- määrin enintään 3 päivän ajan kalenterivuodessa.

Poistetaan yhteyshenkilösopimuksen 7 §:n nykyinen neljäs kappale.

Muut tekstikysymykset

Tekninen muutos: Tehdään sopijapuolten muutoksista aiheutuvat tekniset muutokset.

Päivitetään ”Etätyöstä sopiminen ja etätyön työolojen järjestelyt” ja ”Malli etä- työsopimukseksi” siten kuin sopimuskauden aikana on sovittu.

Päivitetään työehtosopimuksen liite 1 seuraavasti:

poistetaan Oy Samlink Ab (kohta 6.) rahoitusalan työehtosopimuksen noudattamisen piiristä

muutetaan kohta 4 seuraavasti: 4. Nordea Bank Abp muutetaan numerointi vastaamaan uutta luetteloa

Paikallinen sopiminen jaksotyöstä

Paikallisesti voidaan sopia jaksotyöstä, jossa säännöllinen työaika on enintään 111 tuntia kolmen viikon pituisessa jaksossa.

Joustotyö

Työnantaja käy läpi luottamusmiesten ja yhteyshenkilöiden kanssa työpaikalla noudatettavat joustotyön käytön yleiset periaatteet.

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

Päivitetään sopimuskauden aikana työehtosopimukseen sisältyvä työllistymi- sen ja muutosturvan toimintamalli vastaamaan nykylainsäädäntöä

Työajan pidennys

Poistetaan 1.7.2020 lukien työehtosopimuksesta määräykset, jotka koskevat kilpailukykysopimuksen mukaista työajan pidennystä.

Muutetaan 1.7.2020 lukien jäljempänä olevat työehtosopimusmääräykset seuraavasti:

Työehtosopimuksen 7 §:n 2. kohta: ”Viikoittaisen säännöllisen työajan on ta- soituttava 3 viikossa 37 tuntiin.”

Työehtosopimuksen 8 §:n 6. kohta: ”Palkka määräytyy sovitun keskimääräi- sen työajan ja 6 §:n 1. kohdan mukaisen työajan suhteessa.”

Työehtosopimuksen liitteen 7 Yksilöllinen työaika 6 § 1.kohta: ”Palkka mää- räytyy sovitun keskimääräisen työajan ja työehtosopimuksen 6 § 1. kohdan mukaisen työajan suhteessa. Toimihenkilön palkalla tarkoitetaan toimihenkilön taulukkopalkkaa mahdollisine lisineen.”

Työehtosopimuksen liitteen 7 Yksilöllinen työaika 7 § 1. kohta: ”Työaikasopi- muksella sovitun keskimääräisen työajan ollessa vähintään 37 t/vko on työ- vuorolistan ylittävä työ ylityötä.”

Poistetaan työehtosopimuksen liitteen 3 Tuntipalkkaisten erillismääräykset 2

§:n 2. kohta (korjataan numerointi).

Poistetaan työehtosopimuksen liitteen 7 Yksilöllinen työaika 7 § 3. kohta (kor- jataan numerointi).

Poistetaan työehtosopimuksen liitteen 15 Siivoojien työehtosopimus 3 § 2. kohta (korjataan numerointi).

Poistetaan työehtosopimuksesta ”Liittojen yhteiset soveltamisohjeet kilpailu- kykysopimuksen mukaisesta työajan pidentämisestä yksilöllisen työajan osalta”.

4 TYÖRYHMÄT JA MUU YHTEISTYÖ

Hyvinvoiva Finanssiala - tulevaisuustyöryhmä

Jatketaan Hyvinvoiva Finanssiala-yhteistyön pohjalta vuoropuhelua työehtoso- pimusosapuolten ja yritysten kanssa rahoitusalalla tehtävän työn tulevaisuu- dennäkymistä. Työssä selvitetään mahdollisuuksia kehittää edellisellä sopi- muskaudella laadittua yhteistoimintatyökalua siten, että sitä voitaisiin tehok- kaammin käyttää yritys- tai työpaikkatason sisäisessä kehittämisessä. Työryh- män tavoitteena on löytää myös uusia keinoja, joilla yrityksiä ja toimihenkilöitä kannustetaan käymään työpaikkatason keskusteluja tuottavuuden ja kilpailu- kyvyn sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseksi.

Sopimuskauden aikana tarkastellaan erityisesti seuraavia työn tulevaisuuteen liittyviä teemoja:

jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen;

lisääntyvän monimuotoisuuden vaikutukset työpaikalla (ml. ikäjoh- taminen, kansainvälistyminen, monikulttuurisuus sekä työnteon uudet muodot);

työssä jaksamiseen, työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvät hyvät käytännöt ja työnteon uusien muotojen vaikutus toimihenkilöiden hyvinvointiin, ml. itsensä johtaminen;

digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn vaikutukset toimihenkilötyö- hön;

vastuullisuuden käsite rahoitusalalla.

Tilastotyöryhmä

Jatketaan liittojen välistä tilastoyhteistyötä. Tilastotyöryhmä toteuttaa työehto- sopimusosapuolten yhteisesti sopimia toimeksiantoja ja tekee yhteisesti sovit- tuja selvityksiä. Työryhmä laatii vuosittain palkkatilastojen valmistuttua selvi- tyksen rahoitusalan ja keskeisten muiden alojen ansiokehityksestä.

Osaamisen kehittämisen työryhmä (ent. ammatillisen koulutuksen tr)

Työryhmä jatkaa toimintaansa sopimuskauden ajan. Työehtosopimusosapuo- let vaikuttavat asianomaisiin viranomaisiin sekä alalle kouluttaviin oppilaitok- siin rahoitusalan koulutuksen kehittämiseksi. Työelämän muutoksen myötä osapuolet pyrkivät varmistamaan jatkuvan oppimisen rahoitusalalla.

Tasa-arvotyöryhmä

Jatketaan liittojen välistä yhteistyötä tasa-arvon edistämiseksi rahoitusalalla. Työryhmä ohjeistaa yrityksiä tarvittaessa tasa-arvosuunnitteluun, työn ja per- heen yhteensovittamiseen sekä epäasialliseen kohteluun ja häirintään liitty- vissä asioissa. Tasa-arvon edistämistä koskevista yhteisistä toimenpiteistä ja mahdollisista hankkeista ja koulutuksesta sovitaan erikseen.

Palkkakeskustelumallin ja palkkausjärjestelmän kehittämistä koskeva työryhmä

Työryhmän toimeksiantona on selvittää palkkakeskustelumallista, vaativuus- luokittelusta ja yhtiökohtaisista palkkausjärjestelmistä koostuvaa palkkauksen kokonaisuutta liittojen päätöksentekoa varten 31.12.2020 mennessä.

Työryhmän tehtävänä on erityisesti selvittää mahdollisuuksia: kehittää palkkakeskustelumallin toimivuutta

ottaa huomioon työn murroksen ja digitalisaation edellyttämät osaamis- vaatimukset sekä osaamisen kehittyminen osana nykyistä vaativuus- luokittelua

kehittää ja ajantasaistaa työehtosopimuksen mukaista vaativuusluokit- telua

edistää ja kannustaa yhtiökohtaisten palkkausjärjestelmien käyttöönot- toa

Lisäksi työryhmä päivittää palkkakeskusteluoppaan, järjestää palkkakeskuste- lukoulutusta ja toteuttaa liittojen yhteisen seurantatutkimuksen kevään 2021 palkkakeskustelujen jälkeen.

Palkkakeskusteluopasta päivitettäessä sinne lisätään muun muassa seu- raava:

”Jotta palkkakeskustelua koskeva erimielisyys voidaan ottaa käsi- teltäväksi, työnantajan on toimitettava palkkakeskusteluasiakirjat toimihenkilölle viipymättä palkkakeskustelun jälkeen. Toimihenki- lön on ilmoitettava työnantajalle neljän kuukauden kuluessa asia- kirjojen toimittamisesta halustaan saattaa palkkakeskustelua kos- keva erimielisyys vireille.”

Työryhmä ratkaisee palkkakeskustelupöytäkirjan neuvottelujärjestelmän mu- kaisia erimielisyyksiä.

Paikallisen sopimisen työryhmä

Työehtosopimusosapuolet jatkavat yhteistyötä paikallisen sopimisen toimivuu- den edistämiseksi, sopimisen edellytysten kehittämiseksi ja mahdollisten es- teiden poistamiseksi.

Työehtosopimusosapuolten yhteisenä tavoitteena on tukea paikallisen sopimi- sen avulla rahoitusalan yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta ja toiminnan jous- tavuutta työn murroksessa sekä henkilöstön hyvinvointia. Paikallinen sopimi- nen on yrityksen toiminnan kehittämisen väline ja paikallisesti sopien pyritään löytämään ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä yritystä että toimihenkilöitä.

Työehtosopimusosapuolet seuraavat sopimuskauden aikana paikallisen sopi- mistoiminnan edistymistä ja alan neuvottelukulttuurin kehittymistä. Tarvitta- essa järjestetään tähän liittyvää koulutusta ja hyödynnetään muiden sopimus- alojen hyviä kokemuksia.

Työaikatyöryhmä

Työryhmä seuraa uuden työaikalain vaikutuksia.

Työryhmä laatii ohjeistuksen jaksotyöstä 31.12.2020 mennessä.

Työrauhatyöryhmä

Sopijaosapuolet selvittävät mahdollisuuksia laatia 31.5.2021 mennessä malli, jolla paikallisesti sovitaan yhteiskunnan ja rahoitusalan palveluiden toimivuu- den ja sääntelystä johtuvien velvoitteiden täyttämisen kannalta kriittisten toi- mintojen rajoittamisesta työtaistelujen ulkopuolelle.

Jatkuvan neuvottelun työryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jossa kunkin osapuolen aloitteesta käsitel- lään sopimuskauden työehtosopimustoimintaan liittyviä sellaisia asioita, joita ei erikseen käsitellä muissa sopimuskauden ajaksi perustetuissa työryhmissä. Mikäli osapuolet ovat yksimielisiä, voidaan uusista työehtosopimusmääräyk- sistä ja niiden voimaantulosta sopia kesken työehtosopimuskauden.

Helsingissä 31.3.2020 Palvelualojen työnantajat Palta ry

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Ammattiliitto Unio ry

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

LIITE 14 a DANSKE BANKIN YRITYSKOHTAISTA TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYS

Danske Bank A/S Suomen sivuliike, Danske Bankin henkilöstöyhdistys PRO ry sekä Danske Bankin esimiehet ja asiantuntijat ry ovat sidottuja vain rahoitusalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan sopimuskautta koskevaan määräykseen sekä allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n määräyksiin kustannusvaikutuksen osalta. Mui- den työehtosopimusmääräysten osalta edellä mainitut osapuolet tekevät oman yri- tyskohtaisen työehtosopimuksen, joka ei ole rahoitusalan työehtosopimuksen osa.

Helsingissä 31.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

AMMATTILIITTO UNIO ry YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

DANSKE BANK A/S SUOMEN SIVULIIKE

DANSKE BANKIN HENKILÖSTÖYHDISTYS PRO ry DANSKE BANKIN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT ry

LIITE 15 SIIVOOJIEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Siivoojiin noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu.

2 § Työsopimus

1. Mikäli siivoojan kanssa on sovittu muusta kuin siivoustyöstä, sovitaan samalla ko. tehtävistä maksettavista palkoista.

3 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen vuorokautinen työaika on enintään 7 t 36 minuuttia.

2. Työaika on yhdenjaksoinen, ellei siivooja itse muuta esitä. Toisin sovittaessa so- vitaan samalla kohtuullisesta korvauksesta.

3. Työviikko on viisipäiväinen, ellei siivooja itse muuta esitä tai toisin sovita. Työ- viikko alkaa maanantaina.

4. Säännöllistä työaikaa ei sijoiteta juhannus- ja jouluaatolle eikä sunnuntaille.

4 § Ruokailu

1. Työnantajan järjestämästä ruokailusta voidaan paikallisesti sopia.

5 § Ylityö

1. Ylityö korvataan lain mukaan.

2. Jos lauantaina tehdään muuta kuin säännöllistä työtä, maksetaan tältä ajalta 50

%:lla korotettu palkka.

6 § Vuosiloma

1. Vuosilomaa ansaitaan työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden päätty- essä:

a) alle vuoden 2 arkipäivää/kk

b) vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kk

c) vähintään 10 vuotta 3 arkipäivää/kk.

7 § Lomakorvaus

1. Lomapalkan ja lomarahan sijasta lomakorvaus on:

a) 13,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden

b) 17 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden

c) 20 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta.

2. Työsuhteen päättyessä on lomakorvaus:

a) 8,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden

b) 11 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden

c) 12 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta.

3. Lomakorvaus lasketaan:

a) vuosilomalain mukaan määräytyvästä lomanmääräytymisvuoden ansiosta

b) edellisen vuoden lomakorvauksesta

c) lakisääteisen synnytysloman ajan keskipalkasta.

4. Lomakorvaus maksetaan vapaan tai vuosiloman alkaessa, ellei muuta sovita.

5. Eläkkeelle siirtyvälle maksetaan lomakorvaus 1. kohdan mukaisesti.

8 § Palvelulisät

1. Palvelulisä maksetaan sen kalenterikuukauden alusta, joka lähinnä seuraa sitä päivää, jona henkilö on toiminut siivoustehtävissä 1, 3 tai 6 vuotta.

9 § Vähimmäispalkka

SIIVOOJIEN VÄHIMMÄISPALKAT EURO/TUNTI 1.5.2020 JA 1.5.2021 LUKIEN

1.5.2020 LUKIEN
Palveluaika	Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen	Muut kunnat
0-1 vuotta	11,36	10,91
2-3 vuotta	11,53	11,09
4-6 vuotta	11,68	11,24
yli 7 vuotta	11,87	11,41

1.5.2021 LUKIEN Palveluaika	Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen	Muut kunnat
0-1 vuotta	11,59	11,13
2-3 vuotta	11,76	11,31
4-6 vuotta	11,91	11,46
yli 7 vuotta	12,11	11,64
Ilta- ja yölisät euro/tunti	1.5.2020 lukien	1.5.2021 lukien
Iltalisä klo 18-23	1,36	1,39
yölisä 23-07	2,46	2,51

10 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

Helsingissä 31.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

AMMATTILIITTO UNIO ry

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllis- tyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suun- niteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huo- mioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toi- mitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoiminta- menettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irti- sanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitel- lään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työ- voimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisano- mismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjotta- vien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä nii- den toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotet- tuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnanta- jaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen anta- maan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työ- kokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua.

Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laa- timiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllisty- misohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymis- ohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoit- teluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1. enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2. enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3. enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

PÖYTÄKIRJA

1. Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutosturvan toi- mintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.

2. Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voi- maan mahdollisimman pikaisesti.

Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopimus- määräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.

3. Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoi- mintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä maaliskuun 9. päivänä 2005 PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry

PÖYTÄKIRJA TEKSTIEN UUDISTAMISESTA 1.6.1995

1 § Tarkoitus

1.1 Osapuolet ovat sopineet uudesta rahoitusalan työehtosopimuksesta 1.6.1995 lukien.

1.2 Uuteen rahoitusalan työehtosopimukseen on yhdistetty pankkialan ja rahoitus- yhtiöitä sekä eri yrityksiä koskevat työehtosopimukset.

2 § Siirretyt määräykset

2.1 Sovittiin seuraavien 31.5.1995 voimassa olleiden työehtosopimusmääräysten olevan edelleen voimassa huolimatta siitä, ettei niitä ole kirjattu uuteen työehtosopi- mukseen tai että ne ovat käytettävissä tulkintaerimielisyyksien ratkaisutilanteissa:

Pankkialan työehtosopimus:

1.1., 1.2. a), 2.4., 3.1., 4.1., 4.2., 4.3., 4.5., 5.3., 5.5.,

5.6., 5.7., 5.8., 6.2., 6.3., 11., 18.4., 22.1., 22.2, 22.4., 23.3.,

24.2.1., 25.4., 25.5., 40.1., 40.2, 40.3. ja 47 §

Tuntipalkkapöytäkirja: 5.1., 5.2.

Rahoitusyhtiöiden työehtosopimus: vastaavat § kuin pää-tes Allekirjoituspöytäkirja: 3 - 8 §

3 § Voimassaolo

1. Sovittiin, että tarpeelliset korjaukset ja lisäykset 2 §:ssä mainituista kohdista voidaan palauttaa työehtosopimukseen tekstineuvottelujen yhteydessä.

2. Pöytäkirja voimassa toistaiseksi.

Helsingissä 4. toukokuuta 1995 PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry

PANKKITOIMIHENKILÖLIITTO - BANKMANNAFÖRBUNDET ry.

SIIRRETYT MÄÄRÄYKSET 1.6.1995

Tärkeimmät kohdat

18 §, kohta 4: Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 arkipäivää, annetaan lomakauden ul- kopuolella sen kalenterivuoden aikana, jolloin vuosilomalain mukainen lomanmää- räytymisvuosi päättyy. Varsinaisen lomakauden ulkopuolella annettava vuosiloma- osuus voidaan toimihenkilön suostuessa antaa muunakin vuosilomalain hyväksy- män ajankohtana.

Pöytäkirjamerkintä 1: Siitä osasta vuosilomaa, joka ylittää 36 arkipäivää, annetaan puolet lomakautena ja puolet lomakauden ulkopuolella, ellei toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä 2: Sopijapuolet suosittelevat, että Oulun ja Lapin lääneissä niin kutsuttu kesäloma annetaan 1.6. - 31.8. välisenä aikana, ellei esiinny perusteltuja syitä toisin menetellä.

25 §, kohta 4: Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

25 §, kohta 5: Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hä- nelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

47 §, kohta 1: Tämän työehtosopimuksen määräykset eivät aiheuta muutoksia pankin 31.10.1993 soveltamiin etuihin ja työehtoihin muussa tapauksessa, kuin milloin suo- ritetut edut tai työehdot eivät täytä tämän sopimuksen määräyksiä.

47 §, kohta 2: Työehtosopimus ei koske pankkien erikseen myöntämiä huolto- tai muita sosiaalisia etuja. Kunkin pankin palveluksessa olevien toimihenkilöiden vuosilomia, talvilomia, synnytysaikaa ja synnytysajan palkkaa, vuorotyölisiä tai terveyden- ja sairaanhoitoetua ei vähennetä työehtosopimuksen voimassa ollessa.

HELPDESK-SOPIMUS

1 § Soveltamisala ja työehdot

1. Sopimus koskee Nets Denmark A/S Finnish Branch:ssa tehtävää Helpdesk/Contact Center-työtä.

2. Työssä noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta liitteineen jäljempänä sovi- tuin poikkeuksin.

3. Työtä voidaan sovittaessa tehdä kaikkina päivinä ja kaikkina kellonaikoina.

2 § Korvaukset

1. Lauantaityö on lauantaisin klo 00-24 tehtävä säännöllinen työ. Lauantailisä on 60 % perustuntipalkasta.

2. Säännöllinen työ kiirastorstaina, uudenvuodenaattona ja muiden arkipyhien (lop- piainen, vappu, helatorstai, pyhäinpäivä ja itsenäisyyspäivä) aattoina työehtoso- pimuksen 13 - 14 §:n mukaiset lisät maksetaan kaksinkertaisina.

3. Säännöllinen työ korvataan pyhisin (00-24) 125 %:lla ja juhannusaattona ja jou- luaattona korvataan 150 % korotettuna sekä juhannuspäivänä ja joulupäivänä 150 %:lla.

4. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

3 § Työvuorolistat ja lepoajat

1. Työvuorolista on tehtävä niin, että toimihenkilö saa riittävästi lepoaikaa ennen seuraavan työvuoron alkua.

2. Säännöllinen työaika perustuu enintään viisipäiväiseen työviikkoon.

3. Yli 5 tuntia kestävään työvuoroon sisältyy yksi ja yli 7 tuntia kestävään työvuo- roon kaksi kahvitaukoa.

4. Työvuorolista tulee antaa tiedoksi viimeistään yksi viikko ennen listan voimaan- tuloa. Tiedoksiannon jälkeen muutoksesta tulee sopia ko. henkilön kanssa.

5. Korvaukset voidaan sopimalla vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.

4 § Voimassaolo

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus. Helsinki 31.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

AMMATTILIITTO UNIO ry YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

SUOSITUS

ETÄTYÖSTÄ SOPIMINEN JA ETÄTYÖN TYÖOLOJEN JÄRJESTELYT

Etätyöllä voidaan tukea työn parempaa organisointia, työhyvinvointia ja tuotta- vuutta. Etätyöstä sopimisen ja toteuttamisen tueksi liitot ovat yhteistyössä laatineet suosituksen, jolla pyritään luomaan turvalliset puitteet ja ohjaamaan etätyön käyttöä kaikkia tyydyttävällä tavalla.

ETÄTYÖ

Työ ei enää aina ole samassa määrin sidottua aikaan, paikkaan ja paikalla oloon kuin aikaisemmin. Etätyössä työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työ tapah- tuu työnantajan toimitilojen ulkopuolella. Etätyötä voidaan tehdä tilanteen mukaan lyhyt- tai pitkäkestoisesti ja satunnaisesti tai säännönmukaisesti.

YLEISPERIAATE

Etätyötä koskevat yrityksen yleiset pelisäännöt sekä tietosuoja- ja työturvallisuusky- symykset tulee käsitellä yhteistoiminnassa, ja näitä koskevat tiedot tulee pitää hen- kilöstön helposti saatavilla. Etätyön tulee olla tasapuolisesti mahdollista kaikille ot- taen huomioon työn luonne sekä toimihenkilön asema ja soveltuvuus etätyöhön.

Etätyön tekemisen tulee kuitenkin olla aina toimihenkilölle vapaaehtoista, ja sekä työnantajan että toimihenkilön tulee olla selvillä työjärjestelyjen vaikutuksista osa- puolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

ETÄTYÖSOPIMUS

Työnantajan ja toimihenkilön on aina sovittava etätyön tekemisestä.

Jos etätyö on muuta kuin satunnaista, etätyöstä on laadittava kirjallinen sopi- mus. Sopimuksesta on käytävä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimuksella sovitaan niistä velvoitteista ja oikeuksista, jotka liittyvät etä- työn tekemiseen. Näitä ovat esimerkiksi etätöihin liittyvien kustannusten korvaami- nen sekä salassapitoon ja tietosuojaan liittyvät asiat. Muilta kuin sovituilta osin työ- suhteen ehdot sekä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät työnantajan ja toimihenkilön välisen työsopimuksen perusteella.

Etätyösopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Etätyösopi- muksessa sovitaan, millä perusteella ja mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnantaja tai toimihenkilö voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskeytyessä toimihenkilö palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei ole toisin sovittu.

Satunnaisesta etätyön tekemisestä ja sen sijoittumisesta työviikolle työnantaja ja toimihenkilö sopivat aina erikseen yhtiön etätyöpelisääntöjen puitteissa.

ETÄTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT EHDOT

Etätyössä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä, tehdyn etätyösopimuksen ehtoja, yhtiön etätyöpelisääntöjä sekä soveltuvin osin muuta työlainsäädäntöä.

Eri poissaolotilanteissa noudatetaan työehtosopimusta ja yrityksen voimassa olevaa käytäntöä. Poissaolot tulee huomioida työn määrän ja tuloksen arvioinnissa.

TYÖAIKA JA PALKKAUS

Etätyöhön sovelletaan työaikalakia.

Etätyössä noudatetaan työehtosopimuksen mukaista työviikkoa. Osapuolten on so- vittava vuorokautisesta ja viikoittaisesta säännöllisestä työajasta sekä siitä, milloin toimihenkilö on työnantajan käytettävissä/tavoitettavissa.

Etätyöstä maksetaan ilta-, yö- tai viikonloppulisät, jos kyse on työvuorolistaan pe- rustuvasta suunnitelman mukaisesta ilta-, yö- tai viikonlopputyöstä. Jos toimihenkilö saa itse päättää säännöllisen työaikansa sijoittumisesta, ei etätyössä makseta lisiä. Ylityön tekemisestä on sovittava työnantajan kanssa.

Jos osapuolet sopivat etätyösopimuksen voimassa ollessa muusta lisäksi tehtä- västä työstä, tulee samalla sopia sen vaikutuksista työaikaan ja palkkaukseen.

TYÖTILAT JA LAITTEET

Työnantaja vastaa työntekoon tarvittavien laitteiden, ohjelmien, kalusteiden yms. hankinnoista, tietoliikenneyhteyksistä, huollosta ja vakuutuksista, ellei toimihenkilön ja työnantajan kesken joiltakin osin muuta sovita.

TYÖTURVALLISUUS JA PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS

Työnantaja antaa toimihenkilölle riittävän perehdytyksen työn turvalliseen ja oike- aan tekemiseen. Toimihenkilö on velvollinen noudattamaan etätyötä tehdessään työnantajan työturvallisuudesta annettuja ohjeita.

Etätyössä tulee kiinnittää huomiota erityisesti psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa toimi- henkilölle haitallista kuormitusta.

Yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa voidaan kehittää työhyvinvoinnin seurantamalli, jossa etätyön erityispiirteet on otettu huomioon. Ris- kien arvioinnissa tulisi huomioida etätyön kuormitustekijät kuten työn ja yksityiselä- män rajan mahdollinen hämärtyminen. Tämä edellyttää riittävää työajan seuran- taa ja tarvittaessa tukea vuorovaikutukseen toimihenkilöiden, esimiesten ja esimer- kiksi oman tiimin jäsenten kesken.