OUNASTÄHTI Kehittämiskuntayhtymä PERUSSOPIMUS

OUNASTÄHTI Kehittämiskuntayhtymä PERUSSOPIMUS

1 LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET 2

1 § KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA 2

2 § JÄSENKUNNAT 2

3 § TEHTÄVÄT 2

II LUKU - KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄKOKOUS 2

4 § KOKOONPANO JA ÄÄNIVALTA YHTYMÄKOKOUKSESSA 2

5 § YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2

6 § YHTYMÄKOKOUKSEN TEHTÄVÄT 3

YHTYMÄHALLITUS 4

7 § KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI 4

8 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT 4

9 § TOIMITUSJOHTAJA 5

10 § KUNTAYHTYMÄN NIMEN KIRJOITTAMINEN 5

TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS 5

11 § TARKASTUSLAUTAKUNTA 5

12 § TILINTARKASTAJA 6

I I I LUKU - KUNTAYHTYMÄN TALOUS 6

13 § PERUSPÄÄOMA 6

14 § JÄSENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUUT 6

15 § TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 6

16 § INVESTOINNIN PÄÄOMARAHOITUS 7

17 § SUUNNITELMAPOISTOT 7

18 § RAHASTOJEN PERUSTAMINEN 7

19 § TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN 7

20 § TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTAJÄRJESTELMÄ JA RAPORTOINTI JÄSENKUNNILLE 7

IV LUKU - KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN 8

21 § EROAVAN JA TOIMINTAA JATKAVIEN JÄSENKUNTIEN ASEMA 8

22 § PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 8

V LUKU ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 8

23 § SOPIMUKSESTA AIHEUTUVIEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 8

VI LUKU - SOPIMUKSEN VOIMAANTULO 8

24 § SOPIMUKSEN VOIMAANTULO 8

1 LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Ounastähti kehittämiskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kittilän kunta, Rovaniemen kaupunki ja Sodankylän kunta.

Uusien jäsenkuntien mukaantulo edellyttää kaikkien jäsenkuntien valtuustojen hyväksymisen.

3 § Tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on edistää ja tukea jäsenkuntien alueilla elinkeino- ja yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä sekä jäsenkuntien energiayhteistyötä

Näissä tarkoituksissa kuntayhtymä voi osallistua toimialue-ja kuntakohtaisten kehittämishankkeiden rahoitukseen sekä olla mukana muissakin sellaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämishankkeissa, jotka edistävät toimi- alueen elinkeino- ja yritystoimintaa. Samoin kuntayhtymä voi myös harjoittaa jäsenkuntien yhteistä energialiiketoimintaa sekä toteuttaa muutakin energiayhteistyötä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi kuntayhtymä voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä osakkeita, osuuksia ja muita arvopapereita.

II LUKU - KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄKOKOUS

4 § Kokoonpano ja äänivalta yhtymäkokouksessa

Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa. Yhtymäkokouksessa on 3 edustajaa, yksi kustakin jäsenkunnasta. Jäsenkunnat valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen yhtymäkokousedustajan.

Äänivalta yhtymäkokouksessa jakautuu jäsenkuntien kesken peruspääoma- osuuksien mukaisessa suhteessa.

5 § Yhtymäkokouksen koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus

Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus. Kutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille postitse viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta.

Yhtymäkokous on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet edustajista on läsnä.

6 § Yhtymäkokouksen tehtävät

Jäsenkunnat käyttävät kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa kevät- ja syysyhtymä- kokouksissa.

Kevätyhtymäkokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

1. tilinpäätös, tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja tilintarkastuskertomus,

2. tilikauden tuloksen käsittely ja toimenpiteet, joihin hyväksytty tilinpäätösmahdollisesti antaa aihetta,

3. vastuuvapaus hallituksen jäsenille ym. mahdollisille tilivelvollisille,

4. hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta sekä jäsenten keskuudesta suoritettava puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta,

5. tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten valinta sekä jäsenten keskuudesta suoritettava puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta, mikäli näiden toimikausi on päättymässä,

6. tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta, mikäli näiden toimikausi on päättymässä ja

7. muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syysyhtymäkokous pidetään vuosittain lokakuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

1. talousarvio ja -suunnitelma seuraaville kolmelle vuodelle,

2. jäsenkuntien maksuosuudet

3. maksupalautukset ja ylijäämän tuloutus jäsenkunnille,

4. peruspääoman koron määrä ja

5. muut kokouskutsussa mainitut asiat

Kevät- ja syyskokouksen, lisäksi voidaan pitää tarvittaessa ylimääräinen yhtymäkokous. Kuntayhtymän hallituksen tulee huolehtia viipymättä ylimääräisen yhtymäkokouksen koollekutsumisesta seuraavissa tapauksissa:

1. hallituksen tai tarkastuslautakunnan jäsenten lukumäärä on vähentynyt siten, että toimielin ei jäljellä olevine jäsenineen ja varajäsenineen ole päätösvaltainen,

2. hallituksella tai tarkastuslautakunnalla ei ole enää yhtymäkokouksen valitsemaa puheenjohtajaa eikä varapuheenjohtajaa,

3. hallitus tai jäsenkunnan kunnanhallitus sitä vaatii määrätyn, yhtymäkokouksen toimivaltaan kuuluvan asian käsittelyä varten tai

4. muu kiireellinen asia sitä vaatii.

Yhtymäkokouksessa voidaan tarvittaessa hyväksyä kuntayhtymän toiminnan ohjauksessa tarpeelliset johto- ym. säännöt sekä hoitaa muut tässä perussopimuksessa yhtymäkokoukselle mahdollisesti määrätyt tehtävät.

Jäsenkuntien yhteiseen elinkeino- ja yritystoiminnan yleisten edellytysten tukemiseen liittyvissä asioissa edellytetään läsnä olevien yhtymäkokousedustajien yksimielistä päätöstä.

Energiahankkeisiin liittyvissä asioissa esitys vaatii tullakseen hyväksytyksi vähintään kahden kolmasosan enemmistön yhtymäkokouksessa edustettuina olevista äänistä Muissa asioissa päätökseksi tulee esitys, jota enemmistö edustettuina olevista äänistä on kannattanut.

YHTYMÄHALLITUS

7 § Kokoonpano ja toimikausi

Kuntayhtymäitä on hallitus, johon kuuluu kuusi (6) jäsentä. Hallituksen jäseniä tulee valita kaksi (2) jokaisesta jäsenkunnasta. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jokaisella hallituksen jäsenellä on käytettävissään yksi ääni.

Hallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta.

Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.

8 § Hallituksen tehtävät

Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, käyttää sen puhevaltaa ja edustaa kuntayhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset. Hallituksen päätökset saatetaan tiedoksi jäsenkunnille.

Hallitus päättää niistä asioista, joita ei kuntalain tai tämän perussopimuksen mukaan ole määrätty yhtymäkokouksen päätettäväksi tai johto- ym. säännöillä määrätty kuntayhtymän muille toimielimille tai viranhaltijoille.

Hallitus antaa selityksen yhtymäkokouksen puolesta em. kokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, jos hallitus katsoo, että yhtymäkokouksen päätöstä ei ole kumottava.

Xxxxxxxx päättää alle kolmen (3) miljoonan euron suuruisesta hankkeesta, hankinnasta tai omaisuuden ostosta tai myynnistä talousarvion puitteissa. Edellä mainittua suuremmista hankkeista päättää yhtymäkokous.

Tytäryhtiön hallituksen edellytetään tuovan yli kolmen (3) miljoonan euron suuruisesta hankkeesta, hankinnasta tai omaisuuden ostosta tai myynnistä päättämisen yhtymäkokoukselle.

Hallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

9 § Toimitusjohtaja

Kuntayhtymällä on toimitusjohtaja, jonka valitsee tehtäväänsä kuntayhtymän hallitus. Toimitusjohtaja voi olla sivutoiminen.

Toimitusjohtaja toimii kuntayhtymän hallituksen esittelijänä sekä vastaa kuntayhtymän juoksevan hallinnon hoitamisesta tämän perussopimuksen ja mahdollisesti hyväksyttävien sääntöjen sekä hallituksen antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan estyneenä xxx xxxxxxxxxxxx ollessa esittelijänä toimii puheenjohtaja.

Toimitusjohtaja valmistelee ja panee täytäntöön hallituksen päätökset sekä käyttää ratkaisuvaltaa juoksevaan hallintoon ja normaaliin toimintaan liittyvissä asioissa, joiden taloudellinen tai muu merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä yhtymähallituksessa on pidettävä tarpeellisena.

10 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Kuntayhtymän nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä yhden hallituksen keskuudestaan valitseman jäsenen kanssa.

Nimenkirjoittamisoikeudesta voidaan antaa määräyksiä yhtymäkokouksen vahvistamissa säännöissä.

Yhtymähallitus voi tarvittaessa päättää kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen oikeutetuista henkilöistä.

TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS

11 § Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunnassa on kolme (3) jäsentä yksi (1) jokaisesta jäsenkunnasta. Jäsenten, joista yksi valitaan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Tarkastuslautakunta hoitaa kuntalaissa (410/2015) säädetyt tehtävät. Lautakunnan esittelijänä toimii puheenjohtaja.

Lautakunnan kokouksessa on tilintarkastajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä.

Tarkastuslautakunnan tehtävä päättyy sen kevätyhtymäkokouksen päättyessä, joka lähinnä pidetään lautakunnan toimikauteen sisältyvän viimeisen tilikauden päätyttyä.

12 § Tilintarkastaja

Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä kuntayhtymälle yhden (1) tilintarkastajan (JHT) ja vähintään yhden (1) varatilintarkastajan (JHT). Tilintarkastajaksi voidaan valita myös JHTT-yhteisö, jolloin varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.

Tilintarkastaja hoitaa kuntalaissa säädetyt (410/2015) ja hallintosäännössä määrätyt tehtävät.

I I I LUKU - KUNTAYHTYMÄN TALOUS

13 § Peruspääoma

Jäsenkunnat sijoittavat kuntayhtymän peruspääomaksi kaksi (2) miljoonaa euroa jaettuna jäsenkuntien osuuksiksi seuraavasti:

Rovaniemen kaupunki 42,33 %

Kittilän kunta 30,37 %

Sodankylän kunta 27,30 %

Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymäkokouksen päätöksellä oman pääoman muusta erästä tapahtuvalla siirrolla. Muusta peruspääoman korottamisesta tai alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.

Kuntayhtymän on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.

14 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuut

Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoista ja veloista määräytyvät perus- pääomaosuuksien suhteessa samoin perittävät maksuosuudet kuntayhtymän menoihin sekä kuntayhtymän suorittamat maksupalautukset ja ylijäämän tuloutukset jäsenkunnille.

15 § Talousarvio ja -suunnitelma

Talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymälle tämän perussopimuksen 3 §:n mukaisiin hankkeisiin osallistumisesta ja muun yhteistyön toteuttamisesta.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa

tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Mikäli kuntayhtymä on kuntalain 119 §:n mukaisen arviointimenettelyn kohteena ja jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet selvityshenkilön ehdotusta kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi, katetaan alijäämä peruspääomaosuuksien suhteessa.

Talousarvio ja –suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille viimeistään

30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään 1.11. mennessä.

Muutokset talousarvioon käsittelee yhtymäkokous talousarviovuoden aikana.

16 § Investoinnin pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.

17 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous.

18 § Rahastojen perustaminen

Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.

19 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet tai varajäsenet, jotka ovat hyväksymässä tilinpäätöstä sekä kuntayhtymän toimitusjohtaja.

Tilinpäätös tulee toimittaa jäsenkunnille 1.3. mennessä konsernitaseen laatimista varten.

20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä ja raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi 4 kuukauden välein toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

IV LUKU - KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN

21 § Eroavan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema

Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä valtuuston päätöksellä. Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden päättyessä, joka lähinnä seuraa yhden

(1) vuoden kuluttua eropäätöksen tekemistä ja sitä koskevan ilmoituksen antamista kuntayhtymän hallitukselle.

Eroavalle jäsenkunnalle suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä sen osuus peruspääomasta. Eroavalle jäsenkunnalle suoritettava määrä maksetaan vuoden sisällä eron voimaantulosta lukien. Suoritukselle ei makseta korkoa.

Toimintaa jatkavat kunnat voivat yksimielisin päätöksin lunastaa eroavan kunnan peruspääomaosuuden tai osan siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunastusta suorita, alennetaan kuntayhtymän peruspääomaa

22 § Purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.

Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

V LUKU ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

23 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen

Tästä perussopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita- asiana Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.

VI LUKU - SOPIMUKSEN VOIMAANTULO

24 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 01.07.2022