Talotekniikka-alan toimihenkilöiden työehtosopimus selkokielellä
Talotekniikka-alan toimihenkilöiden työehtosopimus selkokielellä
Katso talotekniikka-alan toimihenkilöiden virallinen työehtosopimus kokonaisuudessaan tästä: xxxxx://xxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/0000-00/Xxxxxxxxxxxxx%00xxx%00xx%000000-0000%00xx- nal_0.pdf
Sisällys
2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet työsuhteessa 3
3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen 4
7 § Koulutuksen järjestäminen työajalla 5
8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 5
9 § Työajan enimmäismäärä, liukuvan työajan seurantajakso sekä joustotyöajan tasoittumisjakso 6
11 § Muutokset työvuoroluetteloon 6
17 § Paikallinen sopiminen työajoista 7
Ammattiliitto Pro
Xxxxxxxxxxxx 00 X, XX 000, 00000 Xxxxxxxx
p. (09) 172 731, f. (00) 0000 0000, xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx
22 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 9
30 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi 11
31 § Lakisääteinen lääkärintarkastus 12
32 § Muut lääkärintarkastukset 12
34 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 12
35 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi 12
37 § Palkkausjärjestelmä toimihenkilöille 13
42 § Lyhyt tilapäinen vapaa 15
44 § Sopimuksen sitovuus ja voimassaolo 15
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA 16
3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 16
Sopimusmääräyksessä on lueteltu työnantajaliitot, joiden jäsenyrityksissä sopimusta sovelletaan. Työehtosopimus on kuitenkin yleissitova, joten sitä sovelletaan kaikissa talotekniikka-alan yrityk- sissä riippumatta työnantajan järjestäytymisestä.
Työehtosopimuksen noudattaminen riippuu työtehtävästä. Koulutuksella, palkkauksella tai tehtä- vänimikkeellä ei ole merkitystä. Työsopimuksella ei voida sopia, ettei työehtosopimusta noudatet- taisi.
Talotekniikka-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuuluu kaikki talotekniikka-alalla toi- mivien yritysten normaalit toimihenkilötehtävät. Esimiehet ja asiantuntijat ovat keskeistä jäsenryh- mää. Toimiminen toimihenkilöiden esimiehenä ei sulje tointa soveltamisalan ulkopuolelle, vaan edellytetään, että tehtävä on kokonaisuutena vaativampi ja itsenäisempi kuin toimihenkilötehtävä.
Sopimus ei koske ylempiä toimihenkilöitä ja heihin kuuluvat
• yrityksen johto
• henkilöt, jotka toimivat työnantajan edustajina toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja mää- riteltäessä
• yritysjohtoa avustava esimiestehtävä tai siihen rinnastettava asiantuntijatehtävä, jotka ovat hyvin itsenäisiä ja vaativia
• projektipäälliköistä on erikseen sovittu, että yhden ”aselajin” (esim. sähkö) projektipäälliköt kuuluvat työehtosopimuksen piiriin, monta eri ”aselajia” vetävät projektipäälliköt eivät kuulu.
Kun yritykseen palkataan uusia toimihenkilöitä tai tehtävien muuttuessa työnantajan pitää ilmoittaa yrityksen pääluottamusmiehelle em. henkilön tehtävän sisällöstä ja mitä työehtosopimusta sovelletaan.
2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet työsuhteessa
Työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus on työnantajalla. Työnantajalla on oikeus päättää, mitä työtä tehdään ja milloin. Työnantaja myös päättää palkattavista henkilöistä ja/tai henkilön irtisanomi- sesta.
Pykälässä todetaan toimihenkilön yleinen velvollisuus edistää ja valvoa työnantajan etua. Tämä lojaliteettivelvoite on voimassa koko työsuhteen ajan.
Työnantajan pitää tukea toimihenkilöä, kun hän toimii työnantajan edustajana. Pykälässä koroste- taan toimihenkilön oikeutta saada tieto omassa asemassa tapahtuvista muutoksista mahdollisim- man nopeasti. Lisäksi työnantajan pitää tiedottaa esimiehelle alaisia koskevista asioista ennen kuin ne kerrotaan alaisille.
Työsopimus pitää aina tehdä kirjallisesti. Perehdyttäminen työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin on toimihenkilön oikeus. Uusi toimihenkilö pitää perehdyttää omiin tehtäviinsä ja työnantajayrityk- seen ja sen toimintaperiaatteisiin. Lisäksi pitää kertoa mitä työehtosopimusta sovelletaan ja kuka on hänen pääluottamusmiehensä ja työsuojeluvaltuutettunsa.
3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen
Muutoksia työsuhteen ehdoissa voidaan tehdä normaalisti sopimalla. Työnantaja voi tehdä muu- toksen yksipuolisesti, jos hänellä on irtisanomisperuste ja noudatetaan irtisanomisaikaa.
Työehtosopimuksessa on erillinen määräys, joka mahdollistaa toimihenkilön siirtämisen toiseen toimihenkilötehtävään ilman irtisanomisperustetta, mikäli siirto ei johda työsuhteen ehtojen heiken- tymiseen. Tärkeimpiä ehtoja, joiden pitää pysyä vähintään yhtä hyvinä ovat työaika ja palkka. Työ- tehtävä voi muuttua myös vähemmän vaativaksi.
Työehtosopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista luottamusmiehen tai henkilön itsensä kanssa, jollei oikeutta ole nimenomaisesti rajattu koskemaan vain luottamusmiestä.
Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo edustettavia, eikä se ole sidottu liiton jäsenyyteen. Sopi- mus on tehtävä kirjallisesti, jos jompikumpi sitä pyytää. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Paikallinen sopimus on tessin osa. Paikallisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta, jos muuta ei ole sovittu.
Toimihenkilön täytyy hoitaa työn suorittamiseksi välttämättömät työmatkat, ja ne pitää tehdä koko- naistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos paikallisesti ei ole muuta sovittu, matkakus- tannukset korvataan Verohallinnon verovapaiden kustannusten mukaisesti.
Ateriakorvaus
Ateriakorvausta voidaan maksaa, jos päivärahan edellytykset eivät täyty, mutta henkilö ei ole voi- nut ruokailla normaalisti työantajan ruokalassa, kotonaan tai työnantajan toisen toimipaikan ruoka- lassa. Työmaalla työskentelevä henkilö voi tehdä verotuksessa vastaavan vähennyksen, jos ruo- kailumahdollisuutta ei ole järjestetty. On syytä huomata, että pelkkä mahdollisuus lounaskortin tai - setelien käyttöön poistaa oikeuden ateriakorvaukseen.
Työnantajalla on oikeus edellyttää, että matka alkaa ja päättyy työpaikalle, mutta yleensä tarkoituk- senmukaisuus voittaa ja matka alkaa ja loppuu tarkoituksenmukaisimpaan paikkaan, eli kotiin tai työpaikalle. Työmatka alkaa, kun matkalle lähdetään ja päättyy, kun siltä palataan, eli kun ulko-ovi avataan lähtiessä tai kun se suljetaan palattua.
Matka-aika
Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Jos matkustetaan normaalin työpäivän aikana, palkkaa ei vähen- netä. Jos joudutaan matkustamaan vapaa-aikana, toimihenkilölle maksetaan matka-ajan korvaus, joka on yksinkertainen peruspalkka. Matka-ajalta ei muodostu ylityötä. Matka-ajan palkkaa makse- taan työpäivänä max. 8 tunnilta ja vapaapäivänä max. 16 tunnilta.
Matka-ajan korvaus, päivärahat ja/tai ateriakorvaus voidaan sopia myös paikallisesti erilliseksi kiin- teäksi kuukausikorvaukseksi.
Toistuvasti matkustavalle tai itse työmatkoistaan päättävälle toimihenkilölle ei makseta matka-ajan palkkaa. 1.5.2012 jälkeen solmituissa työsopimuksissa asia on todettava erikseen.
Matkustamiseen liittyvistä korvauksista voidaan sopijaosapuolina oleviin työnantajaliittoihin kuulu- vissa yrityksissä sopia myös toisin, mutta sopimusmääräysten on oltava vähintään työehtosopi- muksen tasoisia.
Pääsääntöiset työajat ovat:
• Konttoreissa 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
• Tuotannossa 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Tähän työaikamuotoon kuuluu aina työajanlyhennysvapaat xxx xxxxxxxx.
o Poikkeus on opiskelijoiden ja koululaisten loma-aikana suorittama työ. Osa-aikais- ten työaikojen osalta käytännöt vaihtelevat työaikamuodon mukaan.
Siirryttäessä 7,5 tunnin työajasta 8 tunnin työaikaan ja päinvastoin, palkka muuttuu samalla. Katso työehtosopimuksesta em. prosentit.
7 § Koulutuksen järjestäminen työajalla
Työnantaja saa järjestää enintään 16 tuntia koulutusta vuodessa ”normaalin” työajan ulkopuolella. Tällaisen koulutuksen järjestämisestä pitää ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa aikaisemmin. Koulu- tuksen ajalta maksetaan perustuntipalkka ja mahdolliset sunnuntaikorotukset (ei ylityökorvauksia). Koulutusta ei voida järjestää arkipyhäpäivänä.
8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
Jos työaika on tuotannollisista syistä järjestetty keskimääräiseksi, sen pitää tasoittua säännölliseen 40h/vko työaikaan 52 viikon pituisen jakson aikana.
Äkillisen tarpeen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusajalla pidentää työpäivän enintään 10 tuntiseksi. Tämä on mahdollista enintään kuutena työviikkona kalenterivuodessa ja enintään kah- tena peräkkäisenä työviikkona. Tällaista työaikaa ei voida laittaa arkipyhille tai arkipyhäviikkojen lauantaille. Sunnuntaille osoitetusta pidennetystä työajasta maksetaan sunnuntaikorotukset. Tällai- sesta työstä on asiallisesta syystä mahdollista kieltäytyä.
Sopimalla paikallisesti:
Paikallisesti sopien (allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsentyöpaikoilla) säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia päivässä ja 50 tuntia viikossa. Työajan tulee tasoittua normaaliin työaikaan 52 viikon tasoittumisjakson aikana. Tasoittaminen tehdään pääsääntöisesti työnantajan määrää- minä kokonaisina vapaapäivinä.
9 § Työajan enimmäismäärä, liukuvan työajan seurantajakso sekä joustotyöajan tasoittumisjakso
Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso voi olla 12 kuukautta tai kalenterivuosi (työaikalain mu- kaan enimmäismäärän tasoittumista tarkastellaan 4 kuukauden jaksoissa).
Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajakso voi olla 12 kuukautta tai kalenterivuosi (työaika- lain mukaan enimmäismäärän seurantajakso on 4 kuukautta).
Joustotyön tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa (työaikalain mukaan 4 kuukautta).
Työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, josta ilmenee ainakin työn alkamis- ja päättymisaika, ruo- kailutauon pituus ja vapaapäivät. Työvuoroluettelo on laadittava keskimääräistä työaikaa käytettä- essä vähintään kolmeksi viikoksi.
11 § Muutokset työvuoroluetteloon
Muutoksesta pitäisi ilmoittaa mahdollisimman pian, mutta viime kädessä työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa väliaikaisesti 3 päivän ilmoitusajalla. Jos muutos on pysyvä, tulee siitä ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen muutosta. Pysyvä muutos tulee aina ilmoittaa myös luottamusmie- helle.
Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.
Ilmoitusajoista voidaan sopia paikallisesti.
Jos työpäivä kestää yli 6 h, on oikeus taukoon eli ruokatuntiin. Ruokatunti on tunnin mittainen, ellei työpaikalla ole sovittu sen lyhentämistä. Nykyään lähes aina on sovittu 30 min ruokatauosta. Ruo- katunti ei ole työaikaa, jos se kestää vähintään 30 min ja samalla on mahdollisuus poistua työpai- kalta.
Jos työpäivä kestää yli 10 tuntia, on annettava mahdollisuus pitää toinen tauko.
13 § Vuorokausilepo
Työvuoroa seuraa vuorokausilepo eli tauko ennen kuin seuraava työvuoro alkaa. Pääsääntöisesti vuorokausilepo on vähintään 11 tuntia.
Tarvittaessa voidaan vuorokausilepoaikaa lyhentää tilapäisesti aina viiteen tuntiin asti. Tällainen tapaus tulee kyseeseen lähinnä ylitöiden yhteydessä. Suostumalla ylityöhön suostuu myös lyhen- tämiseen.
Sopimuskohdan keskeinen ajatus on se, että seitsemää päivää kohden pitää tulla yhtäjaksoinen ja riittävän pitkä lepo. Aika voi olla muukin kuin kalenteriviikko.
Normaali vähimmäislepoaika on 35 tuntia, joka pitää yrittää sijoittaa sunnuntain yhteyteen. Viikoit- tainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Tällöin viikkolevon tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa.
Vuorotyön osalta on omat määräykset, ks. tes.
Määräyksestä voidaan sopia toisin vain sopimuksen laatijana olleiden työnantajaliittojen jäsenyri- tyksissä.
Tilapäisestä työskentelystä viikkolepoaikana annetaan vastaavat tunnit vapaana kolmen kuukau- den sisällä tai maksamalla tunti-tunnista rahakorvaus. Viikkolepopäivä on pääsääntöisesti sunnun- tai. Poissaolo työstä oman tai lapsen sairauden tai tapaturman vuoksi ei ole viikoittaista lepoaikaa.
Sunnuntain lisäksi viikkoon sisältyy toinenkin vapaapäivä, joka on joko lauantai tai maanantai. Seitsemänä päivänä viikossa pyörivässä toiminnassa ks. tes pykälän 2. kohta.
Arkipyhät, jotka lyhentävät työaikaa on lueteltu työehtosopimuksessa tämän pykälän 3. kohdassa. Kyseessä on pitkältä tekninen määräys, joka on tarpeen, jotta arkipyhät olisivat palkallisia.
Toimihenkilöiden palkkaus perustuu kuukausipalkkaan, eikä heidän palkkaansa vähennetä noilta päiviltä. Tästä syystä heillä ei ole määräyksiä arkipyhäkorvauksista, toisin kuin tuntipalkkaisilla työntekijöillä. Kuiten- kin myös tuntipalkkaisilla toimihenkilöillä on oikeus palkallisiin arkipyhiin. Olisikin tärkeää, että tämä huomioi- daan jo työsopimusta tehtäessä, jos jollekin toimihenkilölle on tarve tehdä tuntipalkkaisen sopimus.
Jos joudutaan työskentelemään arkipyhänä, korvataan se kuten viikkoylityö. Tämä ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, joissa on omat määräyksensä.
17 § Paikallinen sopiminen työajoista
Työehtosopimuksen sopijaosapuolena oleviin työnantajaliittoihin kuuluvissa yrityksissä voidaan so- pia liukuvan työajan enimmäiskertymän määrästä ja yötyön tekemisestä työaikalaista poikkeavasti.
Normaalitilanteessa toimihenkilölle maksetaan hänen kuukausipalkkansa, eikä tarvetta osa-ajan palkan laskemiseen ole. Jos kuukausi pitää sisällään palkattomia päiviä, joudutaan laskemaan päivä- tai tuntipalkka. Se tapahtuu siten, että kuukausipalkka jaetaan normaalien työtuntien mää- rällä. Poissaolopäivän hinta vaihtelee kuukausittain. Pykälässä luetellaan myös sen voimassaolo- ajalle osuvien arkipyhäviikkojen työtuntimäärät.
Kuukausipalkka on sama kuin ylitöissä, eli esim. luontoisedut kuuluvat mukaan. Katso pykälä 20.
Lisätyötä on työ, jota tehdään yli sovitun säännöllisen työajan, mutta se ei kuitenkaan ylitä työaika- lain maksimia 8h/päivä ja 40h/viikko. Lisätyön korvaaminen edellyttää, että sitä tehdään työnanta- jan aloitteesta. Lisätyön teettäminen edellyttää toimihenkilön suostumusta kutakin kertaa kohden. Toisin kuin ylityössä, lisätyöhön voidaan antaa pysyvä suostumus esimerkiksi työsopimuksessa.
Lisätyö korvataan yksinkertaisena palkkana. Poikkeuksena on normaali toimistotyöaika, eli 7,5/37,5.Tällaisessa tapauksessa normaalin työpäivän tai työviikon ylittävä lisätyö korvataan kuten ylityö. Ylityö alkaa työaikalain säännöllisen työajan maksimin täytyttyä.
Mikä on ylityötä
Ylityötä on työ, jota tehdään kahdeksan tunnin jälkeen tai normaalin viisipäiväisen vii- kon jälkeen.
Keskimääräisessä työajassa ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisten tuntien lisäksi, jos keskimääräinen säännöllinen työaika ylittää 40 tuntia viikossa.
Tässä työaikamuodossa, kun työtuntijärjestelmään on merkitty 40 tuntia ja jonain päi- vänä työskennellään enemmän kuin työvuoroluettelon mukaan pitäisi, syntyy sellai- sena päivänä ylityötä (vaikka työpäivän mitta olisikin esimerkiksi 6 tuntia). Toisaalta työvuoroluettelossa saattaa olla vaikkapa 10 tuntinen päivä etukäteen suunniteltuna ja silloin ylityötä ei synny, vaikka työpäivä ylittääkin 8 tuntia.
Liukuvan työajan ja ylitöiden yhteensovittaminen tuottaa joskus vaikeuksia, joten yli- työn tekemisestä on syytä sopia etukäteen.
Miten ylityö korvataan
Yli 8 tuntia ylittävä päivittäinen työ, eli vuorokautinen ylityö korvataan siten, että kah- den ensimmäisen tunnin palkkaa korotetaan 50 % ja siitä eteenpäin 100 %.
Viikoittainen ylityö, eli 40 viikkotunnin tultua täyteen tapahtuva työskentely vapaapäi- vänä korvataan siten, että korotus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja sen jälkeen 100%.
Ylityökorvaukset voi sopia pidettävän vapaana joko osin tai kokonaan, mutta tässäkin tapauksessa ne pitää korottaa vastaamaan rahana maksettavaa palkkaa. Tällainen vapaa on annettava ja pidettävä 6 kk kuluessa ylityön tekemisestä. Ylityökorvaukset voidaan sopia myös kiinteäksi kuukausikorvaukseksi.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan heti 100 % korotus, jos sitä tehdään lauantaina, pyhä- ja juhlapäivän aattona.
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan heti 100 % korotus, jos sitä tehdään pääsiäislau- antaina tai jouluaattona.
Ylityöpalkan laskeminen
Peruspalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka (sis. mahdolliset luontoisedut, provi- siot, tuotantopalkkiot, sijaisuuskorvaukset) sovituilla vakiojakajilla. Ne ovat 40 h
työajassa 160 ja 37,5 h työajassa 158. Jos työaika on joku muu, tulee jakaja laskea todellisen keskimääräisen kuukausityöajan mukaan. Se vaihtelee vuosittain.
Vuorolisiä, vakio sunnuntaikorotusta tai tilapäisiä korotuksia, kuten ylityö, lisätyö ja sunnuntaityökorotuksia ei oteta laskennassa huomioon.
Työskentelystä sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä tai itsenäisyyspäivänä mak- setaan 100 % korotus. Jos työskentely on myös ylityötä, tulee niistä oma korotuksensa. Myös yli- työkorvaukset korottuvat.
Sunnuntaikorotus voidaan korvata vapaalla, jos siitä sovitaan henkilökohtaisesti toimihenkilön kanssa. Vapaa tulee antaa viimeistään 6 kuukauden kuluessa työn tekemisestä. Se voidaan sovit- taessa maksaa myös kiinteänä kuukausikorvauksena.
22 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
Vuorotyössä työvuorot seuraavat toisiaan katkeamattomana sarjana tai enintään tunnin tauolla. Vuorojen pitää vaihtua neljän viikon välein, ellei erikseen ole sovittu toisin. Vuorot vaihtuvat, mutta on mahdollista, että joku sopii tekevänsä vain tiettyä vuoroa.
Ilta- ja yövuorosta maksetaan vuorolisä, jonka suuruus muuttuu aina kun palkankorotuksista sovitaan. Ylitöiden ajalta maksetaan kyseisen vuoron mukaista vuorolisää, joka korotetaan kuten ylityökin.
Ilta- (18–22) ja yötyöstä (22–06) maksetaan ilta- ja yötyölisää, joka on vuorotyökorvausten suurui- nen. Tämä ei koske vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, joista on omat määräyksensä.
Hälytysluontoinen työ on hälytyskutsun perusteella tehtävää työtä, josta ei ole sovittu ennalta. Li- säksi edellytetään, että toimihenkilö on jo poistunut työpaikaltaan.
Hälytysluontoinen työ ei edellytä, että toimihenkilö tulee työpaikalle. Työtä voidaan hoitaa puheli- mella, sähköpostilla tai se voi vaativa vierailua jossain muualla (poliisi, sairaala, konevuokraamo…)
Hälytysraha on kahden tunnin peruspalkka, mutta jos kutsu tulee klo 21.00 – 06.00 välisenä ai- kana, maksetaan kolmen tunnin peruspalkka. Hälytysrahan lisäksi maksetaan kaksinkertainen palkka tehdyltä työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta (sisältää mahdolliset ylityökorvauk- set).
Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika rinnastetaan työaikaan.
Varallaolo tarkoittaa sitä, että toimihenkilö ”päivystää” ja on varautunut normaalin työajan jälkeen suorittamaan työtehtäviä. Työn tekeminen voi tapahtua työpaikalla, asiakkaan luona tai vaikka ko- toa käsin. Varallaoloaika ei ole työaikaa.
Jos sovitaan puhelinvarallaolosta, pitää sopia myös varallaolosta maksettavasta korvauksesta. Jos muuta ei ole työpaikalla sovittu, niin varallaoloajalta maksetaan
• 50 % peruspalkasta, jos työtä pitää alkaa tekemään tunnin sisällä yhteydenotosta
• 30 % peruspalkasta, jos työtä pitää alkaa tekemään 4 tunnin sisällä yhteydenotosta
• 15 % peruspalkasta, mikäli edellä kuvattu vasteaika on yli 4 tuntia
Varallaolokorvaus maksetaan koko siltä ajalta, kun ollaan päivystysvalmiudessa, kuitenkin vähin- tään neljältä tunnilta. Jos varallaoloaikana ryhdytään tekemään työtä, ne tunnit ovat työaikaa, joilta maksetaan palkkaa ja mahdollisia ylityökorvauksia. Työhön käytetyltä ajalta ei makseta varallaolo- korvausta.
Varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta on sovittava niin selkeästi, ettei jälkeenpäin synny erimielisyyksiä siitä onko kyseessä varallaolo ja miten kauan se kestää kerrallaan. Kalenteri- kuukaudessa varallaolo ei saa ylittää 150 tuntia, ellei siitä erikseen sovita.
Jos työtehtävä on sellainen, että siihen kuuluu pysyvänä osana antaa puhelimitse toimintaohjeita vapaa-ajalla, se pitää huomioida joko kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä. Esimiehen pitää selvittää kirjallisesti, miten nämä tehtävät on palkkauksessa huomioitu, jos toimihenkilö selvitystä pyytää.
27 § Vuosilomapalkka
Vuosilomapalkka pitää maksaa ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu muusta. Yleensä toimihenkilö saa loma-ajalta normaalin kuukausipalkkansa ja sen lisäksi lomarahan.
Lomapalkassa tulee huomioida jatkuvat vuorotyön lisät sekä muut jatkuvat tai säännölliset lisät ja sunnuntaikorotukset. Jos ylityöt, vuorotyöt sekä aloittamis- ja lopettamistyöt on sovittu köntäksi, eli kuukausikorvaukseksi, ne maksetaan myös loman aikana.
Lomaraha on 50 % lomapalkasta. Lomarahaa laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä. Puolet pitää maksaa lomapalkan yhteydessä ja puolet seu- raavana loman jälkeisenä normaalina palkanmaksupäivänä. Paikallisesti voidaan sopia muunlai- sestakin maksukäytännöstä.
Lomakorvauksesta lomaraha maksetaan vain silloin, kun työsuhde päättyy tai irtisanomisilmoitus annetaan lomakautena (2.5.–30.9.) tuta-syillä (tai määräaikainen työsuhde päättyy lomakaudella). Silloinkin lomaraha maksetaan vain pitämättömistä ”vanhoista” lomista eli jo päättyneen loman- määräytymisvuoden lomista. Eläkkeelle siirtyvälle maksetaan lomaraha lomakorvauksesta.
Lomaraha voidaan sopien vaihtaa vapaaseen. Silloin 24 lomapäivää vastaavasta lomarahasta tu- lee 12 palkallista työpäivää vapaapäiväksi.
Työajan lyhennykset, eli xxxxxxxxxxxx, kuuluvat työaikamuotoon, jossa työtä tehdään 8 tuntia päi- vässä ja 40 tuntia viikossa. Vapaata kertyy 25 tuntia kalenterivuosineljänneksessä. Vapaata ei kerry sellaisella vuosineljänneksellä, jos toimihenkilö on ollut pois töistä enemmän kuin 12 työpäi- vän ajan.
Vapaata kertyy tehdyn työajan suhteessa myös silloin, kun työaika on ollut alun perin 8/40, mutta se on muutettu esim. osa-aikaeläkkeen takia lyhemmäksi. Jos työsuhde on alun perin tehty lyhy- emmäksi, nykyoikeuskäytännön pohjalta xxxxxxxx eivät kerry. Pekkaset eivät myöskään xxxxx opiskelijan ja koululaisen loma-aikana tekemästä työstä.
Pekkaset eivät kerry lomapäiviltä, arkipyhiltä, itsenäisyyspäivältä, pekkaspäiviltä eikä päiviltä, joi- den osalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.
Pekkaspäiviä eivät voi olla arkipyhät, juhannus- ja jouluaatto, eikä vuosilomapäivät.
30 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi
Jos henkilö sairastuu tai joutuu tapaturmaan, jonka takia hän ei ole työkykyinen, hänellä on oikeus palkkaan työkyvyttömyyden ajalta. Palkanmaksuvelvollisuuden kannalta on aivan sama, onko työ- kyvyttömyyden aiheuttanut työtapaturma tai vapaa-ajan tapaturma. Vakuutuskäytännössä tosin ta- patuman syyllä on merkitystä. Työkyvyttömyys ei kuitenkaan saa olla aiheutunut törkeästä huoli- mattomuudesta tai rikollisesta teosta.
Sairausajan palkka on sama palkka, mitä toimihenkilö olisi työssä ollessaan säännöllisenä työai- kana ansainnut. Mahdolliset olosuhdelisät tulee siis huomioida, jos ne olisivat tulleet maksuun ter- veenä ollessa.
Palkkaa maksetaan seuraavasti:
Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka
alle kuukauden 1 viikolta
1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta
Työkyvyttömyydestä pitää ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työnantajalla on oikeus vaatia sairau- den ajalta lääkärintodistus. Työnantajalla on oikeus myös osoittaa oma lääkärinsä pääsääntöiseksi käyntikohteeksi. Tällöin työnantaja toki vastaa kuluista. Samoin, jos työnantaja ei hyväksy toimi- henkilön toimittamaa lääkärintodistusta, voidaan toimihenkilö lähettää työnantajan lääkärille työn- antajan kustannuksella.
Oikeus sairausajan palkkaan uudistuu, jos henkilö on kuntoutunut ja palaa töihin vähintään 30 päi- väksi, tällöin sairausajan palkanmaksu alkaa uudestaan. Jos henkilö sairastuu nopeammin kuin 30 päivän sisällä, riippuu palkanmaksu siitä, onko kyseessä sama vai eri sairaus.
31 § Lakisääteinen lääkärintarkastus
Lääkärissä ja tutkimuksessa käynti on palkallista aikaa, jos kyseessä on työhön liittyvä työnanta- jan, lain, työterveyshuollon toimintasuunnitelman tai viranomaispäätöksen edellyttämä terveystar- kastus. Tällaisiin tarkastuksiin käytetty matka-aika korvataan kuten työmatkat.
32 § Muut lääkärintarkastukset
Palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, jos
• vaiva on akuutti, jolloin on päästävä nopeasti lääkäriin.
• aikaa ei löydy kohtuullisessa ajassa työajan ulkopuolella.
• kyse on lääkärintarkastuksesta tai toimenpiteestä, jotka on mainittu työehtosopimuksen lis- tassa.
Päihteiden liikakäyttö voi johtaa työntekoa haittaaviin ongelmiin, joista voi seurata työsuhteen päät- tyminen. Tämän estämiseksi voidaan paikallisesti sopia yrityskohtaisista hoitoonohjausjärjestel- mistä. Laitoshoidossa olevalle toimihenkilölle maksetaan hoidon ajalta palkkaa, jos siitä sovitaan samalla kun sovitaan laitoshoidosta.
34 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa
Xxxxxx pitää perhevapaita määräytyy sairausvakuutuslain mukaan. Palkallisuudesta taas on sovittu työehtosopimuksessa. Äitiysvapaalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Isyys- vapaan palkallinen aika on viikko, eli 5 työpäivää. Jos perhevapaan aikana tulee uudestaan ras- kaaksi, on oikeus uuteen palkalliseen jaksoon. Enää ei edellytetä, että käy välillä päivän töissä.
Perhevapaalle jäävän kanssa voidaan sopia yhteydenpidosta vapaan aikana (tarkoituksena helpot- taa työhön paluuta vapaan jälkeen). Työhön palaamisen jälkeen toimihenkilö on perehdytettävä työpaikalla ja työssä tapahtuneisiin muutoksiin.
35 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi
Neuvottelujärjestyksen tarkoitus on edistää sovintoa ja vähintäänkin selkeyttää osapuolten näke- myksiä. Työehtosopimus velvoittaa neuvottelujärjestyksen käyttöön työehtosopimuksessa sovi- tuista asioissa, mutta suositus on, että sitä noudatetaan kaikissa riidoissa.
Käsittelyjärjestys on seuraava:
Esimies – toimihenkilö
Luottamusmies – työnantajan edustaja (yksikön päällikkö, henkilöstöpäällikkö) Pro – työnantajaliitto, johon työnantaja on järjestäytynyt
Jos yhteisymmärrystä ei löydy, asia viedään tuomioistuimeen tai se jää siihen. Työtuomioistuin on erityistuomioistuin, joka käsittelee vain työehtosopimuksen tulkintariitoja. Muut jutut menevät pai- kalliseen käräjäoikeuteen ja mahdollisesti hovioikeuteen. Liitot voivat myös sopia, että riita jätetään välimiesoikeuden ratkaistavaksi.
Paikalliset neuvottelut on saatava käyntiin ensi tilassa ja viimeistää 2 viikon kuluessa vaatimuk- sesta. Neuvotteluista on tehtävä muistio, jos toinen sitä vaatii. Muistio kannattaa vaatia ja se tulee tehdä kahden viikon kuluessa.
Esimiesten palkkatason on ylitettävä alaisien palkkataso käytettäessä vertailukelpoisia palkanmuo- dostusperusteita (esim. kuukausipalkka muunnettuna tuntipalkaksi on oltava korkeampi kuin alais- ten tuntipalkka).
37 § Palkkausjärjestelmä toimihenkilöille
Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana. Näin toimitaan, vaikka toimihenkilö tekisi töitä tuntitöinä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palkassa tulee ottaa huomioon esim. palkalliset arkipyhät.
Toimihenkilön palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan työn vaativuuden arvioinnin avulla. Vaativuusluokitus ja sen ylläpitoon liittyvät ohjeet löytyvät työehtosopimuksesta. Käytännössä useissa yrityksissä on kuitenkin sopimuspalkat.
Palkka voi sisältää rahaa tai luontoisetuja. Miten ne jakautuvat palkan sisällä, on osapuolten väli- nen neuvottelukysymys. On syytä kuitenkin huomioida se, miten erät käyttäytyvät verotuksessa. Myös vuosilomapalkan ja lomarahan laskennassa rahapalkka ja luontoisedut käyttäytyvät eri ta- valla.
Vähimmäispalkoista on sovittu työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksesta löytyy myös mallit toi- menkuvauksen laatimiseksi ja henkilökohtaisen pätevyyden määrittämiseksi.
Vastuulisää maksetaan henkilölle, joka ilmoitetaan viranomaisrekisteriin vastuuhenkilöksi tai jos yrityksessä sovitaan, että luvanvaraisia töitä tehdään toimihenkilön henkilökohtaisten lupien perus- teella. Lisää maksetaan siltä ajalta, kun merkintä on voimassa. Jos yrityksessä ei ole erikseen sovittu vastuulisästä joko henkilön työsopimuksessa tai muutoin paikallisesti, vastuulisänä makse- taan työehtosopimuksen mukainen minimi (1.4.2018 alkaen 65 €/kk).
Nuorten palkka
Harjoittelijoiden ja opiskelijoiden palkka voi alittaa työehtosopimuksen vähimmäispalkkamääräyk- set tietyissä tapauksissa. Luokkia on kolme:
• Alle 18-vuotiaan palkka voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen vähimmäispalkoista riip- pumatta. Tehtävän vaativuus tulisi kuitenkin huomioida.
• 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan palkka voi alittaa tehtäväkohtaisen palkan 40 %, jos ky- seessä on:
- harjoittelu, joka parantaa ao. henkilön mahdollisuuksia päästä alan koulutukseen ja
- tutkintoon liittyvä pakollinen harjoittelu tai opiskelua tukeva muu harjoittelu opintojen kestäessä.
• 18–25-vuotiaan palkka voi olla 20 % alle luokittelun, jos hän on korkeakoulusta valmistunut ja kyse on enintään 8 kuukauden ajasta työsuhteen alusta tai kyse on enintään yhden vuoden op- pisopimuksesta tai koulutussopimuksen perusteella koulutettavasta.
Työajan lyhennykset eivät kerry koululaisten ja opiskelijoiden loma-aikana tekemästä työstä.
Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus
Vaikka toimihenkilöitä olisi irtisanottu tai irtisanomisuhan alla, voidaan vähentämisjärjestysmää- räys, velvollisuus tarjota muuta työtä ja työsuhteen päättymisen jälkeiset työntarjoamisvelvollisuus- määräykset jättää huomioimatta harjoittelijoiden osalta seuraavissa tilanteissa:
• pakollinen harjoittelu, opintojen aloittamiseksi enintään kahdeksan (8) kuukauden ajan,
• tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä,
• korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneita enintään kahdeksaksi
(8) kuukaudeksi työsuhteen alkamisesta lukien.
Lisäksi luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan täytyy todeta työnantajan kanssa, että harjoittelu ei vaikuta muiden toimihenkilöiden työehtoihin tai työsuhteisiin.
Opiskelijan ohjaaminen
Jos työnantaja määrää ohjaamaan AMK-opiskelijaa tai vastaavaa, tulee ohjaamisesta maksaa kor- vaus, jossa huomioidaan työmäärän lisääntyminen ja ohjaamisen vaativuus. Korvauksen suuruus sovitaan paikallisesti, mutta ei voida sopia, ettei korvausta makseta.
Korvausta maksetaan kuukauden ajalta, jos muuta ei sovita.
Työnantaja määrää ohjaamisen sisällön ja siten myös sen, minkälainen ohjaus oikeuttaa korvauk- seen.
Jos ohjaaminen on huomioitu toimenkuvassa, ei erillistä korvausta makseta. Tällöin kannattaa pyy- tää selvitys, miten tämä tehtävä on vaikuttanut pisteytykseen ja sitä kautta palkkaan.
Tilapäisesti, oman toimen ohella yhden tai useamman henkilön tehtävien hoitamisesta on makset- tava sijaisuuskorvaus. Sijaisuuskorvausta maksetaan työmäärän lisääntymisen tai työn vaativuu- den kasvun suhteessa. Sijaisuudesta ja siitä maksettavasta korvauksesta on sovittava ennen sijai- suuden alkamista. Jos työmäärä ei lisäänny tai muutu vaativammaksi (esim. omia töitä tehdään sijaisuuden aikana vähemmän kuin normaalisti ja sijaistetaan oman työn vaativuustason tehtä- vissä) sijaisuuskorvausta ei tarvitse maksaa. Sijaisuuskorvausta ei makseta alle kahden viikon si- jaisuuksista. Sijaisuuskorvaus on 366–862 €/kk. Sijaisuuden yksityiskohdista ja maksettavasta kor- vauksesta on syytä sopia kirjallisesti. Työnantajan tehtävä on määrittää sijaisuuteen kuuluvat työ- tehtävät.
Työnantajan on järjestettävä tarvittavat suoja- ja erikoisvaatetukset.
Lyhyen tilapäisen vapaan ajatus on, että äkillisen tapahtuman sattuessa toimihenkilölle annetaan palkallista vapaata. Ensimmäiseksi kyseeseen tulee perheen piirissä sattunut äkillinen sairasta- paus, johon liittyvän hoidon järjestämiseksi vapaa on tarpeen, tai läheisen omaisen kuolema. Per- heellä tarkoitetaan puolisoa, omia tai puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia tai omia sisaruksia.
Sairastapauksissa mitään ikärajaa ei ole, vaan hoidon tarve määrittää. Vapaalla ei ole myöskään kestoon liittyvää aikarajaa. Se on kuitenkin tarkoitettu hoidon järjestämiseksi ja normaalitilanteessa sellaisen on katsottu edellyttävän enintään neljän päivän poissaoloa. Aika voi olla lyhyempi tai pi- dempi riippuen olosuhteista. Kuolemantapauksiin liittyen ei ole myöskään rajattu, mitkä toimet kuu- luvat vapaan piiriin. Ne voivat liittyä hautajaisiin tai muihin kuolemaan liittyviin tarpeellisiin toimiin.
Yhteiskunnalliset luottamustoimet oikeuttavat vapaaseen.
Kertausharjoitusten osalta on suositus, että työnantaja maksaisi huoltovelvollisille palkan siltä osin, kun valtio ei korvaa ja ei-huoltovelvollisille siten, että hän saa 2/3 palkastaan.
STTK:n ja sen liittojen hallitusten ja valtuustojen kokoukset ovat vapaan piiriin kuuluvia. Luottamus- miehet voivat osallistua Ammattiliitto Pron neuvottelupäiville palkallisesti.
Myös työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotissyntymäpäivät ovat vapaapäiviä.
Toimihenkilöillä on oikeus kokoustaa ay-asioissa työpaikalla. Kokouksen tulee olla työajan ulko- puolella, esim. työajan jälkeen tai tauoilla. Asiasta tulee sopia työnantajan kanssa.
Työnantaja ottaa toimihenkilöille vastuuvakuutuksen. Tällä täydennetään muuta vakuutusturvaa ja työnantajan vastuuta aiheutuneista vahingoista. Lisäksi Pron jäsenillä on liiton ottama ammatillinen vastuuvakuutus.
Työnantaja ottaa myös toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, jonka tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen.
Toimihenkilöiden osalta on sovittu siitä, että työnantaja perii palkasta jäsenmaksun ja tilittää sen liitolle. Monet työnantajat perivät myös Prohon kuuluvilta ylemmiltä toimihenkilöiltä, mutta tähän tes ei velvoita.
58 vuotta täyttänyt voi halutessaan sopia työnantajan kanssa erityistoimenpiteistä, joilla tuetaan työssä jaksamista eläkeikään saakka.
44 § Sopimuksen sitovuus ja voimassaolo
Sopimuksen voimassaolon aikana on kiellettyä lakkoilla työehtosopimukseen liittyvistä asioista. So- pijaosapuolilla on velvollisuus valvoa, että niiden jäsenet noudattavat työehtosopimusta. Talotek- niikka-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus on määräaikainen ja päättyy sovittuna aikana.
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS – TALOTEKNIIKKA-ALA
Muut irtisanomissuojasopimuksen määräykset löytyvät työehtosopimuksesta, tässä on nostettuna vain irtisanomisajat.
Työehtosopimusmääräyksenä irtisanomisajat ovat pakottavia määräyksiä, joista voi poiketa toimi- henkilön vahingoksi vain, kun todellinen irtisanomistilanne on päällä, eikä esim. työsopimuksessa sopimalla.
Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen
Työsuhteen kestettyä irtisanomisaika on
enintään vuoden 14 päivää
yli vuoden – alle 4 vuotta 1 kuukausi
yli 4 vuotta – alle 8 vuotta 2 kuukautta
yli 8 vuotta – alle 12 vuotta 4 kuukautta
yli 12 vuotta 6 kuukautta
Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen
Työsuhteen kestettyä irtisanomisaika on
alle 5 vuotta 14 päivää
yli 5 vuotta 1 kuukausi
Irtisanomisajan sattuessa lomakauteen voi puolin ja toisin aloittaa pitämättömän vanhan loman pi- tämisen. Vaikka työnantajalla yleensä on oikeus viimekädessä päättää vuosiloman ajankohta, täl- laisessa tilanteessa myös toimihenkilö voi päättää sen pitämisestä irtisanomisaikana.
3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, pitää sen kuitenkin maksaa täysi palkka irtisanomisai- kaa vastaavalta ajalta. Toimihenkilön, joka ei noudata irtisanomisaikaa, pitää suorittaa työnanta- jalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan suuruinen korvaus – työnantaja voi vähentää ko. xxxxxx toimihenkilön lopputilistä. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvauk- sen määrä suhteutetaan laiminlyöntiin.