SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SOPIMUS SARJA

XXXXXXXXXXX KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

2005 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä elokuuta 2005 N:o 87—89

SISÄLLYS

N:o Sivu

87 Laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopi- muksen soveltamisesta 989

88 Valtioneuvoston asetus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain

voimaantulosta 992

89 Ulkoasiainministeriön ilmoitus Etelämannersopimuksen konsultatiivisten kokousten hyväksymien toimenpiteiden voimaantulosta 1015

N:o 87

(Suomen säädöskokoelman n:o 148/2004)

Laki

keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta

Annettu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2004

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1§

Yleissopimuksen voimaansaattaminen

Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2000 keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Eu- roopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen määräykset ovat lakina voi- massa sellaisina kuin Suomi on niihin sitou- tunut.

2§

Tiedoksiantojen suorittaminen postitse

Suomen toimivaltainen viranomainen suo- rittaa oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksian- non Euroopan unionin toisen jäsenvaltion sekä Islannin ja Norjan alueella oleskeleville henkilöille postitse siten kuin yleissopimuk- sen 5 artiklassa määrätään noudattaen sovel-

HE 31/2003 LaVM 4/2003 EV 92/2003

Neuvoston säädös (2000/C 197/01); EYVL N:o C 197, 12.7.2000, s. 1

27—2005 899027

990 N:o 87

tuvin osin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun säännöksiä.

Yleissopimuksen 5 artiklan mukaiseen me- nettelyyn sovelletaan oikeudenkäymiskaaren

17 luvun 26 a ja 51 §:ää, kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain (4/1994) 15 §:n 3 momenttia ja 28 §:ää sekä oikeudenkäyntiin ja esitutkintaan osallistuvi- en henkilöiden koskemattomuudesta eräissä tapauksissa annettua lakia (11/1994).

3§

Toisen jäsenvaltion virkamiehen oikeus pei- tetoimintaan ja valeostoihin Suomessa

Suomen toimivaltaisen viranomaisen kan- sainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa anne- tun lain mukaisesti hyväksymän oikeusapu- pyynnön nojalla Euroopan unionin toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle virkamiehelle voidaan antaa Suomen alueella oikeus suo- rittaa rikoksen selvittämiseksi peitetoimintaa ja valeostoja pakkokeinolain (450/1987) 6 luvun 7 §:n sekä poliisilain (493/1995) 28 §:n, 31 a §:n 1 momentin, 31 b §:n 1 momentin ja 32 a §:n mukaisesti. Vastaava oikeus voidaan antaa Euroopan unionin toisen jäsenvaltion virkamiehelle myös Suomen toi- mivaltaisen viranomaisen kysymyksessä ole- valle jäsenvaltiolle esittämän oikeusapupyyn- nön perusteella.

Suomen alueella 1 momentin mukaisesti toimivalle Euroopan unionin toisen jäsenval- tion virkamiehelle voidaan antaa oikeus kan- taa asetta, jos se on välttämätöntä suoritetta- van toiminnan luonteen vuoksi. Asetta on oikeus käyttää vain rikoslain (39/1889) 4 luvun 4 §:n mukaisessa hätävarjelutilantees- sa. Päätöksen oikeudesta kantaa asetta tekee päällystöön kuuluva poliisimies.

4§

Telekuuntelun tai televalvonnan teknistä to- teuttamista koskevien pyyntöjen täyttäminen kuuntelun kohteen ollessa muualla kuin Suo- messa

Yleissopimuksen 18 artiklan 2 kohdan a tai c alakohdassa tarkoitettujen telekuuntelun tai televalvonnan teknistä toteuttamista koskevi-

en pyyntöjen täyttämisestä päättää pidättämi- seen oikeutettu virkamies.

Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on suostuttava pyynnön täyttämiseen, kun pyyn- nön esittänyt jäsenvaltio on toimittanut yleis- sopimuksen 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ja kolmas jäsenvaltio, jossa telekuun- telun tai televalvonnan kohde mahdollisesti on, on saanut yleissopimuksen 20 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen ilmoituksen.

Menettelyssä noudatetaan soveltuvin osin pakkokeinolain 5 a luvun 8 ja 9 §:ää, 11 §:n 1 momenttia sekä 14 ja 15 §:ää.

5§

Kuuntelukieltoja koskevien ehtojen asettami- nen telekuuntelua koskeviin päätöksiin

Kun tuomioistuin yleissopimuksen 18 ar- tiklan 2 kohdan b alakohdassa tai 20 artiklassa tarkoitettujen telekuuntelua koskevien pyyn- töjen osalta tekee pakkokeinolain 5 a luvun 5 §:n mukaisesti lupaa koskevan päätöksen, sen on asetettava ehto, jonka mukaan pyyn- nön esittäneen jäsenvaltion viranomaisen tu- lee noudattaa pakkokeinolain 5 a luvun 10 §:n 1 momentin säännöksiä. Lisäksi tuomioistui- men on asetettava telekuuntelun kohteena olevan henkilön oikeusturvan kannalta tar- peelliset ehdot.

6§

Toisen jäsenvaltion Suomessa suorittamaa telekuuntelua ja televalvontaa koskevat ilmoi- tukset

Yleissopimuksen 20 artiklan mukaiset il- moitukset vastaanottaa ja esittää keskusrikos- poliisi. Ilmoituksen vastaanotettuaan keskus- rikospoliisin tulee toimittaa asia viipymättä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

7§

Asetuksenantovaltuus

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- töönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

8§

Voimaantulo

Tämän lain voimaantulosta säädetään val- tioneuvoston asetuksella.

Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2004

Valtioneuvoston asetuksella voidaan sää- tää, että tätä lakia sovelletaan ennen yleisso- pimuksen kansainvälistä voimaantuloa Suo- men ja yleissopimuksen 27 artiklan 5 koh- dassa tarkoitetun ilmoituksen antaneen jäsen- valtion välillä.

Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX

Oikeusministeri Xxxxxxxx Xxxxxxxx

N:o 88

(Suomen säädöskokoelman n:o 624/2005)

Valtioneuvoston asetus

keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta

Annettu Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2005

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään:

1§

Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2000 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti keskinäisestä oikeusavus- ta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvalti- oiden välillä tehty yleissopimus, jonka edus- kunta on hyväksynyt 9 päivänä joulukuuta 2003 ja jonka valtioneuvosto on hyväksynyt 19 päivänä helmikuuta 2004 ja jonka hyväk- symisestä on ilmoitettu Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille 25 päivänä helmi- kuuta 2004, tulee voimaan 23 päivänä elo- kuuta 2005, niin kuin siitä on sovittu.

2§

Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä teh- dyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta 20 päivänä helmikuuta 2004 annettu laki (148/2004) tulee voimaan 23 päivänä elokuuta 2005.

3§

Suomi on antanut seuraavat yleissopimusta koskevat ilmoitukset:

1) Yleissopimuksen 9 artiklan 6 kohta Artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuk-

sen tekemiseen vaaditaan artiklan 3 kohdassa tarkoitettu suostumus, jos siirrettävä henkilö on Suomen kansalainen.

2) Yleissopimuksen 24 artikla Yleissopimuksen 6 artiklan, mukaan lukien

6 artiklan 8 kohta, soveltamista varten kes- kusviranomainen on oikeusministeriö.

Yleissopimuksen 6 artiklan 5 kohdan osalta toimivaltaisia poliisi- ja tulliviranomaisia ovat poliisiviranomaiset, tulliviranomaiset sekä ra- javartiolaitoksen virkamiehet toimiessaan esi- tutkintaviranomaisena rikosasiassa esitutkin- talain nojalla.

Toimivaltaisia viranomaisia 18—20 artik- lan osalta ovat poliisiviranomaiset ja oman toimivaltansa rajoissa tulliviranomaiset toi- miessaan esitutkintaviranomaisena rikos- asiassa esitutkintalain nojalla. Poliisiviran- omaisten osalta yleissopimuksen 18—20 ar- tiklan mukaiset pyynnöt vastaanotetaan ja lähetetään keskusrikospoliisin välityksellä. Keskusrikospoliisi toimii myös 20 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisena yhteysviran- omaisena.

4§

Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

5§

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä elokuuta 2005.

Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2005

Tällä asetuksella kumotaan keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuk- sen ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain soveltamisesta ennen yleissopimuksen kansainvälistä voi- maantuloa 6 päivänä toukokuuta 2004 annettu valtioneuvoston asetus (372/2004).

Ministeri Xxxx Xxxxxxxx

Lainsäädäntöjohtaja Xxx Xxxxxxxxx

Sopimustekstit

NEUVOSTON SÄÄDÖS,

annettu 29 päivänä toukokuuta 2000,

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisen yleissopimuksen tekemi- sestä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

(2000/C 197/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan a koh- dan ja 34 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

ottaa huomioon jäsenvaltioiden aloitteen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1) sekä katsoo seuraavaa:

(1) Unionin tavoitteiden toteuttamiseksi sääntöjä Euroopan unionin jäsenvaltioiden keski- näisestä oikeusavusta rikosasioissa olisi parannettava, ja sitä varten olisi tehtävä liitteessä ole- va yleissopimus.

(2) Jotkut yleissopimuksen määräyksistä kuuluvat tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Is- lannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston pää- töksen 1999/437/EY 1 artiklan soveltamisalaan (2).

(3) Kyseessä ovat 3, 5, 6, 7, 12 ja 23 artikla sekä 15 ja 16 artikla siltä osin kuin ne liittyvät 12 artiklaan sekä artikla 1 siltä osin kuin se liittyy mainittuihin artikloihin.

(4) Kyseisten määräysten osalta noudatetaan menettelyjä, jotka vahvistetaan Euroopan unio- nin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisellä sopimuksella vii- meksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (3).

(1) Lausunto annettu 17. helmikuuta 2000. (2) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(3) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(5) Kun Islannin tasavallalle ja Norjan kuningaskunnalle ilmoitetaan tämän säädöksen anta- misesta edellä mainitun sopimuksen 8 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, näille kah- delle valtiolle ilmoitetaan erityisesti säädöksen voimaantuloa Islannin ja Norjan osalta koske- van 29 artiklan sisällöstä, ja niitä pyydetään toimittamaan yleissopimuksen 24 artiklan mukai- set asiaan kuuluvat ilmoitukset antaessaan neuvostolle ja komissiolle tiedon valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten täyttämisestä,

ON PÄÄTTÄNYT, että täten tehdään yleissopimus, jonka teksti on liitteenä ja jonka unio- nin jäsenvaltioiden hallitusten edustajat ovat tänään allekirjoittaneet,

SUOSITTELEE, että jäsenvaltiot hyväksyisivät yleissopimuksen valtiosääntöjensä asetta- mien vaatimusten mukaisesti, sekä

KEHOTTAA jäsenvaltioita aloittamaan hyväksymismenettelyt ennen 1 päivää tammikuuta 2001.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2000.

Neuvoston puolesta Puheenjohtaja

A. COSTA

—————

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti tehty

YLEISSOPIMUS

keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka ovat Euroopan

unionin jäsenvaltioita,

VIITTAAVAT neuvoston säädökseen yleissopimuksen tekemisestä keskinäisestä oikeus- avusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä,

HALUAVAT parantaa unionin jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä rikosasiois- sa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yksilönvapautta suojaavia sääntöjä,

KIINNITTÄVÄT HUOMION jäsenvaltioiden yhteiseen etuun toimia niin, että keskinäistä oikeusapua annetaan jäsenvaltioiden välillä jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön perus- periaatteiden kanssa sopusoinnussa olevalla nopealla ja tehokkaalla tavalla ja Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetun, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisek- si tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen yksilönoikeuksia ja periaatteita noudattaen,

ILMAISEVAT luottamuksensa oikeusjärjestelmiensä rakenteeseen ja toimintaan sekä kaik- kien jäsenvaltioiden kykyyn taata oikeudenmukainen oikeudenkäynti,

OVAT PÄÄTTÄNEET täydentää Euroopan unionin yleissopimuksella keskinäisestä oike- usavusta rikosasioissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehtyä eurooppalaista yleissopimusta ja muita tällä alalla voimassa olevia yleissopimuksia,

TUNNUSTAVAT, että mainittujen yleissopimusten määräyksiä sovelletaan edelleen kaikis- sa asioissa, joista ei ole määräyksiä tässä yleissopimuksessa,

KATSOVAT, että jäsenvaltioista on tärkeää lujittaa oikeudellista yhteistyötä soveltaen edel- leen suhteellisuusperiaatetta,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että tällä yleissopimuksella säännellään keskinäistä oikeus- apua rikosasioissa, joka perustuu 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehdyn yleissopimuksen periaat- teisiin,

XXXXXXXX kuitenkin, että tämän yleissopimuksen 20 artikla koskee tiettyjä erityisiä tele- kuuntelutilanteita mutta sillä ei ole vaikutusta muissa tällaisissa tilanteissa, jotka eivät kuulu yleissopimuksen soveltamisalaan,

KATSOVAT, että niissä tapauksissa, joita tämä yleissopimus ei koske, sovelletaan kansain- välisen oikeuden yleisiä periaatteita, ja

TUNNUSTAVAT, että tällä yleissopimuksella ei rajoiteta niitä velvollisuuksia, joita jäsen- valtioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi sekä sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi ja että on kunkin jäsenvaltion asia määritellä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklan mukaisesti, millä edellytyksillä se ylläpitää järjestystä ja suojaa sisäisen turvallisuuden,

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Suhde muihin keskinäistä oikeusapua koskeviin yleissopimuksiin

1. Tällä yleissopimuksella on tarkoitus täy- dentää seuraavien sopimusten määräyksiä ja helpottaa niiden soveltamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä:

a) keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehty eurooppa- lainen yleissopimus, jäljempänä "eurooppa- lainen oikeusapusopimus";

b) eurooppalaisen oikeusapusopimuksen 17 päivänä maaliskuuta 1978 tehty lisäpöy- täkirja;

c) tarkastusten asteittaisesta lakkauttami- sesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen sovel- tamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä "Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopi- mus") keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevat määräykset, joita ei kumota 2 artik- lan 2 kohdan nojalla;

d) rikoksen johdosta tapahtuvaa luovutta- mista ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa Belgian kuningaskunnan, Luxemburgin suurherttuakunnan ja Alankomaiden kunin- gaskunnan välillä koskevan, 27 päivänä ke- säkuuta 1962 tehdyn ja 11 päivänä toukokuu- ta 1974 tehdyllä pöytäkirjalla muutetun so- pimuksen (jäljempänä "Benelux-sopimus") 2 luku, kun on kyse Benelux-talousliitoon kuuluvien valtioiden välisistä suhteista.

2. Tämä yleissopimus ei vaikuta jäsenvalti- oiden välillä tehtyjen kahdenvälisten tai mo- nenvälisten sopimusten suotuisampien mää- räysten eikä, kuten eurooppalaisen oikeus- apusopimuksen 26 artiklan 4 kohdassa mää- rätään, niiden keskinäisen oikeusavun anta-

vastavuoroista antamista osapuolten alueella koskevan erityisen järjestelmän perusteella.

2 artikla

Schengenin säännöstöön liittyvät määrä- ykset

1. Jäljempänä 3, 5, 6, 7, 12 ja 23 artiklan määräykset sekä 15 ja 16 artiklan määräykset siltä osin kuin ne liittyvät 12 artiklaan ja 1 ar- tiklan määräykset siltä osin kuin ne liittyvät mainittuihin artikloihin ovat toimenpiteitä, joilla muutetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningas- kunnan välisen viimeksi mainittujen osallis- tumisesta Schengenin säännöstön täytän- töönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen liitteessä A tarkoitettuja määräyksiä tai jotka perustuvat niihin (1).

2. Kumotaan Schengenin sopimuksen so- veltamisesta tehdyn yleissopimuksen 49 ar- tiklan, a kohdan, 52, 53 ja 73 artiklan määrä- ykset.

3 artikla

Menettelyt, joissa oikeusapua myös xxxx- xxxx

1. Keskinäistä oikeusapua annetaan myös silloin, kun on kyse pyynnön esittäneen tai pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tai molempien kansallisen lainsäädännön mu- kaan hallintoviranomaisten toimivaltaan kuu- luvista teoista ja jos hallintoviranomaisen asiassa antama päätös voidaan saattaa erityi- sesti rikosasioissa toimivaltaisen tuomiois- tuimen tutkittavaksi.

2. Keskinäistä oikeusapua annetaan myös rikosoikeudellisissa menettelyissä ja 1 koh- dassa tarkoitetuissa, sellaisia tekoja koske- vissa menettelyissä, joista oikeushenkilö voi- daan asettaa vastuuseen pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa.

mista rikosasioissa koskevien järjestelyjen        soveltamiseen, joista on sovittu yhdenmukai-

sen lainsäädännön tai keskinäisen oikeusavun (1) EYVL N:o L 176, 10.7.1999, s. 36

4 artikla

Xxxxxxxxxxxxxx ja menettelyt keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen täyttämi- sessä

1. Silloin kun keskinäistä oikeusapua xxxx- xxxx, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on noudatettava pyynnön esittäneen jäsenval- tion nimenomaisesti ilmoittamia muodolli- suuksia ja menettelyjä, ellei tässä yleissopi- muksessa toisin määrätä ja elleivät kyseiset muodollisuudet ja menettelyt ole pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lainsäädännön perusperiaatteiden vastaisia.

2. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on täytettävä oikeusapupyyntö viipymättä ot- taen mahdollisimman tarkoin huomioon pyynnön esittäneen jäsenvaltion ilmoittamat menettelyä koskevat määräajat ja muut mää- räajat. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on esitettävä perustelut määräajalle.

3. Jos pyyntöä ei kokonaan tai osittain voi- da täyttää pyynnön esittäneen jäsenvaltion ilmoittamien vaatimusten mukaisesti, pyyn- nön vastaanottaneen jäsenvaltion viranomais- ten on viipymättä ilmoitettava tästä pyynnön esittäneen jäsenvaltion viranomaisille ja mai- nittava edellytykset, joilla pyyntö voitaisiin täyttää. Pyynnön esittäneen ja pyynnön vas- taanottaneen jäsenvaltion viranomaiset voi- vat tämän jälkeen sopia pyyntöä koskevista jatkotoimista tarvittaessa siten, että edellä tarkoitetut edellytykset on täytettävä.

4. Jos voidaan olettaa, että pyynnön esittä- neen jäsenvaltion pyynnön täyttämiselle aset- tamaa määräaikaa ei voida noudattaa ja jos 2 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetuista perusteluista käy selvästi ilmi, että viiveestä aiheutuu olennaista haittaa pyynnön esittä- neen jäsenvaltion menettelyille, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion viranomaisten on viipymättä ilmoitettava pyynnön täyttämi- seen tarvitsemansa aika. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion viranomaisten on ilmoitettava viipymättä, pidetäänkö pyyntö tästä huoli- matta voimassa. Pyynnön esittäneen jäsen- valtion ja pyynnön vastaanottaneen jäsenval-

tion viranomaiset voivat tämän jälkeen sopia pyyntöä koskevista jatkotoimista.

5 artikla

Oikeudenkäyntiasiakirjojen lähettäminen ja tiedoksianto

1. Jäsenvaltio lähettää toisen jäsenvaltion alueella oleskeleville henkilöille heille tar- koitetut oikeudenkäyntiasiakirjat suoraan postitse.

2. Oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan lähet- tää pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välityksellä ai- noastaan siinä tapauksessa, että

a) sen henkilön osoitetta, jolle asiakirja on tarkoitettu, ei tunneta tai siitä ei ole varmuut- ta; tai

b) pyynnön esittäneen jäsenvaltion asiaa koskeva oikeudenkäyntilainsäädäntö vaatii muunlaista todistetta asiakirjan tiedoksian- nosta vastaanottajalle kuin postitse toimitta- misesta voidaan saada; tai

c) asiakirjaa ei ole ollut mahdollista antaa tiedoksi postitse; tai

d) pyynnön esittäneellä jäsenvaltiolla on perusteltua aihetta olettaa, että postitse toi- mittaminen on tehotonta tai epätarkoituk- senmukaista.

3. Jos on aihetta olettaa, että vastaanottaja ei ymmärrä kieltä, jolla asiakirja on laadittu, asiakirja tai ainakin sen pääkohdat on kään- nettävä jollekin sen jäsenvaltion kielistä, jon- ka alueella vastaanottaja on. Jos asiakirjan lähettävä viranomainen tietää, että vastaanot- taja ymmärtää vain jotain muuta kieltä, asia- kirja tai ainakin sen pääkohdat on käännettä- vä kyseiselle kielelle.

4. Jokaiseen oikeudenkäyntiasiakirjaan on liitettävä ilmoitus siitä, että vastaanottaja voi saada asiakirjan lähettäneeltä viranomaiselta tai kyseisen jäsenvaltion muilta viranomaisil- ta tietoja asiakirjaa koskevista oikeuksistaan

ja velvollisuuksistaan. Mitä 3 kohdassa mää- rätään, sovelletaan myös kyseiseen ilmoituk- seen.

5. Tämä artikla ei vaikuta eurooppalaisen oikeusapusopimuksen 8, 9 ja 12 artiklan eikä Benelux-sopimuksen 32, 34 ja 35 artiklan soveltamiseen.

6 artikla

Oikeusapupyyntöjen toimittaminen

1. Oikeusapupyynnöt ja 7 artiklassa tarkoi- tetut oma-aloitteiset tietojen vaihdot tehdään kirjallisina tai millä tahansa tavalla, josta voidaan tuottaa kirjallinen todistuskappale si- ten, että pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi todeta pyynnön aitouden. Kyseiset pyyn- nöt tehdään suoraan niiden oikeusviran- omaisten välillä, jotka ovat alueellisesti toi- mivaltaisia esittämään ja täyttämään oikeus- apupyynnöt, ja ne palautetaan samaa tietä, ellei tässä artiklassa toisin määrätä.

Jäsenvaltion toimivaltainen oikeusviran- omainen voi toimittaa suoraan toisen jäsen- valtion toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle eurooppalaisen oikeusapusopimuksen 21 ar- tiklan ja Benelux-sopimuksen 42 artiklan mukaiset toisen jäsenvaltion tuomioistuimes- sa syyttämistä koskevat tiedot.

2. Mitä 1 kohdassa määrätään, ei rajoita mahdollisuutta erityistapauksissa lähettää pyyntöjä tai vastauksia:

a) jäsenvaltion keskusviranomaisen ja toi- sen jäsenvaltion keskusviranomaisen välillä tai

b) jäsenvaltion oikeusviranomaisen ja toi- sen jäsenvaltion keskusviranomaisen välillä.

3. Edellä 1 kohdan estämättä Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti voivat 27 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoituksen antaessaan ilmoittaa, että siinä tarkoitetut Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai Irlannille osoitettavat pyynnöt ja ilmoitukset on lähettävä niiden

keskusviranomaisten välityksellä. Antamalla uuden ilmoituksen kyseiset jäsenvaltiot voi- vat milloin tahansa rajoittaa mainitunlaisen ilmoituksen soveltamisalaa 1 artiklan täytän- töönpanon tehostamiseksi. Se niiden on teh- tävä silloin kun Schengenin sopimuksen so- veltamisesta tehdyn yleissopimuksen määrä- ykset keskinäisestä avusta saatetaan niiden osalta voimaan.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa vastavuoroi- suusperiaatetta edellä mainittujen ilmoitusten suhteen.

4. Keskinäinen oikeusapupyyntö voidaan kiireellisissä tapauksissa esittää Kansainväli- sen rikospoliisijärjestön (Interpol) tai jonkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen no- jalla annettujen säännösten mukaisesti toimi- valtaisen elimen välityksellä.

5. Kun toimivaltainen viranomainen on 12, 13 ja 14 artiklan mukaisten pyyntöjen osalta toisessa jäsenvaltiossa oikeusviran- omainen tai keskusviranomainen ja toisessa jäsenvaltiossa poliisi- tai tulliviranomainen, pyyntöjä voidaan esittää ja niihin voidaan vastata suoraan näiden viranomaisten välillä. Näihin yhteyksiin sovelletaan 4 kohtaa.

6. Kun toimivaltainen viranomainen on 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin menette- lyihin liittyvien oikeusapupyyntöjen osalta toisessa jäsenvaltiossa oikeusviranomainen tai keskusviranomainen ja toisessa jäsenval- tiossa hallintoviranomainen, pyyntöjä voi- daan esittää ja niihin voidaan vastata suoraan näiden viranomaisten välillä.

7. Jäsenvaltio voi ilmoittaa antaessaan 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituk- sen, että tämän artiklan 5 kohdan ensimmäi- nen virke tai 6 kohta tai kumpikaan ei sido sitä tai että se soveltaa kyseisiä määräyksiä ainoastaan tietyin ehdoin, jotka sen on täs- mennettävä. Tällainen ilmoitus voidaan pe- ruuttaa tai sitä voidaan muuttaa milloin ta- hansa.

8. Seuraavat pyynnöt tai ilmoitukset teh- dään jäsenvaltioiden keskusviranomaisten välityksellä:

a) tämän yleissopimuksen 9 artiklassa, eu- rooppalaisen oikeusapusopimuksen 11 artik- lassa ja Benelux-sopimuksen 33 artiklassa tarkoitetut, vapautensa menettäneen henkilön väliaikaista siirtämistä tai kauttakulkua kos- kevat pyynnöt;

b) eurooppalaisen oikeusapusopimuksen 22 artiklassa ja Benelux-sopimuksen 43 ar- tiklassa tarkoitetut rangaistuspäätöksiä kos- kevat tiedot. Pyynnöt eurooppalaisen oikeus- apusopimuksen lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettujen päätösten ja toimenpiteiden jäl- jennöksistä voidaan kuitenkin osoittaa suo- raan toimivaltaisille viranomaisille.

7 artikla

Oma-aloitteinen tietojen vaihto

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viran- omaiset voivat oman kansallisen lainsäädän- tönsä rajoissa ilman erillistä pyyntöä vaihtaa keskenään tietoja rikoksista ja sellaisista 3 ar- tiklan 1 kohdassa tarkoitetuista teoista, joista rankaiseminen tai joiden käsittely tietojen toimittamisen ajankohtana kuuluu tiedot vas- taanottavan viranomaisen toimivaltaan.

2. Tietoja toimittava viranomainen voi kan- sallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asettaa tiedot vastaanottavalle viranomaiselle niiden käyttöä koskevia ehtoja.

3. Tiedot vastaanottava viranomainen on velvollinen noudattamaan näitä ehtoja.

II OSASTO

ERITYISIÄ OIKEUSAVUN MUOTOJA KOSKEVAT PYYNNÖT

8 artikla

Omaisuuden palauttaminen

1. Xxxxxxx vastaanottanut jäsenvaltio voi pyynnön esittäneen jäsenvaltion pyynnöstä ja

rajoittamatta vilpittömässä mielessä toimi- neiden kolmansien osapuolien oikeuksia an- taa rikoksen avulla hankittuja esineitä pyyn- nön esittäneen jäsenvaltion haltuun niiden palauttamiseksi oikealle omistajalleen.

2. Eurooppalaisen oikeusapusopimuksen 3 ja 6 artiklaa ja Benelux-sopimuksen 24 ar- tiklan 2 kohtaa ja 29 artiklaa sovellettaessa pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi luo- pua pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle toimi- tettujen esineiden palautuksesta joko ennen niiden luovuttamista tai sen jälkeen, jos siten voidaan edistää esineiden palauttamista oike- alle omistajalleen. Tällöin ei saa loukata vil- pittömässä mielessä toimineiden kolmansien osapuolten oikeuksia.

3. Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio luopuu esineiden palautuksesta ennen niiden luovuttamista pyynnön esittäneelle jäsenval- tiolle, se ei vetoa näiden esineiden suhteen mihinkään vakuus- tai muuhun oikeuteen ve- ro- tai tullilainsäädännön nojalla.

Edellä 2 kohdassa tarkoitettu luopuminen ei kuitenkaan rajoita pyynnön vastaanotta- neen jäsenvaltion oikeutta periä veroja ja maksuja oikealta omistajalta.

9 artikla

Vapautensa menettäneen henkilön väliai- kainen siirtäminen tutkintaa varten

1. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimival- taisten viranomaisten välisen sopimuksen no- jalla jäsenvaltio, joka on pyytänyt sen alueel- la olevan vapautensa menettäneen henkilön läsnäoloa edellyttävää tutkintaa, voi siirtää kyseisen henkilön väliaikaisesti sen jäsenval- tion alueelle, jossa tutkinnan on määrä tapah- tua.

2. Sopimuksessa määrätään henkilön väli- aikaista siirtämistä koskevista järjestelyistä ja päivästä, johon mennessä henkilö on palau- tettava pyynnön esittäneen jäsenvaltion alu- eelle.

3. Kun siirtäminen edellyttää asianomaisen henkilön suostumusta, ilmoitus suostumuk- sesta tai sen jäljennös toimitetaan viipymättä pyynnön vastaanottaneelle jäsenvaltiolle.

4. Aika, joka henkilöä pidetään vapautensa menettäneenä pyynnön vastaanottaneessa jä- senvaltioissa, vähennetään asianomaiselle henkilölle pyynnön esittäneen jäsenvaltion alueella määrätystä tai määrättävästä vapau- denmenetysajasta.

5. Tähän artiklaan sovelletaan soveltuvin osin eurooppalaisen oikeusapusopimuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 12 ja 20 artik- lan määräyksiä.

6. Jokainen jäsenvaltio voi 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta antaessaan ilmoittaa, että tämän artiklan 1 kohdassa tar- koitetun sopimuksen tekemiseen vaaditaan tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu suos- tumus tai että se vaaditaan tietyissä, ilmoi- tuksessa tarkemmin mainituissa tilanteissa.

10 artikla

Kuuleminen videokokouksen avulla

1. Jos jäsenvaltion oikeusviranomaisten on kuultava toisen jäsenvaltion alueella olevaa henkilöä todistajana tai asiantuntijana, mutta kyseisen henkilön ei ole toivottavaa tai mah- dollista olla henkilökohtaisesti läsnä ensin mainitussa jäsenvaltiossa, kyseiset viran- omaiset voivat pyytää, että kuuleminen ta- pahtuisi 2-8 kohdan mukaisesti videokoko- uksen avulla.

2. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on suostuttava videokokouksen avulla tapah- tuvaan kuulemiseen, jos videokokouksen käyttö ei ole sen lainsäädännön perusperiaat- teiden vastaista ja jos sillä on käytettävissään tekniset välineet tällaisen kuulemisen suorit- tamiseksi. Jos pyynnön vastaanottaneella jä- senvaltiolla ei ole käytettävissään videoko- kouksen mahdollistavia teknisiä välineitä, pyynnön esittänyt jäsenvaltio voi keskinäisel- lä sopimuksella antaa sellaiset sen käyttöön.

3. Videokokouksen avulla tapahtuvaa kuu- lemista koskevista pyynnöistä on käytävä il- mi eurooppalaisen oikeusapusopimuksen 14 artiklassa ja Benelux-sopimuksen 37 ar- tiklassa mainittujen tietojen lisäksi se, miksi todistajan tai asiantuntijan läsnäolo henkilö- kohtaisesti ei ole toivottavaa tai mahdollista, sekä sen oikeusviranomaisen ja niiden henki- löiden nimet, jotka hoitavat kuulemisen.

4. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion oikeusviranomainen toimittaa lainsäädäntön- sä mukaisella tavalla asianomaiselle henki- lölle kutsun tulla kuulluksi.

5. Kuulemiseen videokokouksen avulla so- velletaan seuraavia sääntöjä:

a) Xxxxxxx vastaanottaneen jäsenvaltion oikeusviranomainen on läsnä kuulemisen ai- kana, tarvittaessa tulkin avustamana, ja hän huolehtii myös kuultavan henkilöllisyyden toteamisesta sekä siitä, että kuulemisessa noudatetaan pyynnön vastaanottaneen jäsen- valtion lainsäädännön perusperiaatteita. Jos pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion oike- usviranomainen katsoo, että kuulemisen ai- kana rikotaan pyynnön vastaanottaneen jä- senvaltion lainsäädännön perusperiaatteita, sen on välittömästi toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kuu- lemista jatketaan mainittujen periaatteiden mukaisesti.

b) Kuultavan henkilön suojelua koskevista toimenpiteistä sovitaan tarvittaessa pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen jäsen- valtion toimivaltaisten viranomaisten kesken.

c) Kuulemisen toimittaa suoraan pyynnön esittäneen jäsenvaltion oikeusviranomainen oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, tai se toimitetaan kyseisen viranomaisen joh- dolla.

d) Pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio huo- lehtii pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai kuultavan henkilön pyynnöstä siitä, että kuul- tavaa henkilöä avustaa tarvittaessa tulkki.

e) Kuultava henkilö voi vedota joka pyyn- nön vastaanottaneen jäsenvaltion tai pyynnön

esittäneen jäsenvaltion lainsäädännön mukai- sesti hänelle mahdollisesti kuuluvaan oikeu- teen kieltäytyä todistamasta.

6. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion oikeusviranomainen laatii kuulemisen päät- teeksi pöytäkirjan, jossa ilmoitetaan kuule- misen aika ja paikka, kuullun henkilöllisyys, kaikkien muiden kuulemiseen pyynnön vas- taanottaneessa jäsenvaltiossa osallistuneiden henkilöllisyys ja asema, mahdollisesti vanno- tut valat tai annetut vakuutukset sekä tekniset olosuhteet, joissa kuuleminen tapahtui, sano- tun kuitenkaan rajoittamatta henkilöiden suo- jelua koskevien toimenpiteiden soveltamista. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimi- valtainen viranomainen toimittaa pöytäkirjan pyynnön esittäneen jäsenvaltion toimivaltai- selle viranomaiselle.

7. Pyynnön esittänyt jäsenvaltio korvaa pyynnön vastaanottaneelle jäsenvaltiolle ku- lut, jotka aiheutuvat videoyhteyden käyttämi- sestä pyynnön vastaanottaneessa jäsenvalti- ossa, tämän hankkimien tulkkien palkkioista sekä todistajille ja asiantuntijoille suoritetta- vista korvauksista sekä heidän matkakuluis- taan pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltios- sa, ellei viimeksi mainittu luovu kaikkien tai joidenkin kyseisten kulujen korvaamisesta.

8. Kukin jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos sen alueella tämän artiklan nojalla kuultava to- distaja tai asiantuntija kieltäytyy todistamas- ta, kun hänellä on todistamisvelvollisuus, tai todistaa totuuden vastaisesti, sen kansallista lainsäädäntöä sovelletaan samalla tavoin kuin jos kuuleminen tapahtuisi kansallisessa me- nettelyssä.

9. Jäsenvaltiot voivat myös harkintansa mukaan ja toimivaltaisten oikeusviranomais- tensa suostumuksella tarvittaessa soveltaa tämän artiklan määräyksiä videokokouksen avulla tapahtuvaan kuulemiseen, jossa syy- tetty henkilö on mukana. Tässä tapauksessa päätös videokokouksen pitämisestä ja tavas- ta, jolla videokokous toteutetaan, on sovitta- va asianomaisten jäsenvaltioiden kesken näi- den kansallisen lainsäädännön ja asiaan kuu- luvien kansainvälisten oikeudellisten välinei-

den mukaisesti, mukaan lukien vuoden 1950 yleissopimus ihmisoikeuksien ja perus- vapauksien suojaamiseksi.

Jäsenvaltio voi 27 artiklan 2 kohdan mu- kaisen ilmoituksen antaessaan ilmoittaa, että se ei sovella ensimmäistä kohtaa. Kyseinen ilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

Kuuleminen toteutetaan ainoastaan syyte- tyn henkilön suostumuksella. Neuvosto antaa syytettyjen henkilöiden suojelemiseksi mah- dollisesti tarvittavat säännöt oikeudellisesti sitovassa säädöksessä.

11 artikla

Todistajien ja asiantuntijoiden kuuleminen puhelinkokouksen avulla

1. Jos jäsenvaltion oikeusviranomaisen on kuultava toisen jäsenvaltion alueella olevaa henkilöä todistajana tai asiantuntijana, ensin mainittu jäsenvaltio voi, jos sen kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, pyytää jäl- kimmäiseltä jäsenvaltiolta apua, jotta kuule- minen voidaan suorittaa puhelinkokouksen avulla 2—5 kohdan mukaisesti.

2. Kuuleminen voidaan suorittaa puhelin- kokouksen avulla vain, jos todistaja tai asian- tuntija suostuu siihen, että kuulemisessa käy- tetään tätä menetelmää.

3. Xxxxxxx vastaanottaneen valtion on suostuttava kuulemiseen puhelinkokouksen avulla, ellei se ole sen lainsäädännön perus- periaatteiden vastaista.

4. Puhelinkokouksen avulla suoritettavaa kuulemista koskevassa pyynnössä on oltava eurooppalaisen oikeusapusopimuksen 14 ar- tiklassa ja Benelux-sopimuksen 37 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi sen oikeusvi- ranomaisen ja niiden henkilöiden nimet, jot- ka hoitavat kuulemisen, sekä ilmoitus siitä, että todistaja tai asiantuntija on halukas osal- listumaan puhelinkokouksen avulla suoritet- tavaan kuulemiseen.

5. Kuulemista koskevista käytännön järjes- telyistä on sovittava asianomaisten jäsenval- tioiden kesken. Järjestelyistä sovittaessa pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on:

a) annettava tiedoksi asianomaiselle todis- tajalle tai asiantuntijalla kuulemisen aika ja paikka;

b) huolehdittava todistajan tai asiantuntijan henkilöllisyyden toteamisesta;

c) varmistuttava siitä, että todistaja tai asi- antuntija on antanut suostumuksena siihen, että kuuleminen suoritetaan puhelinkokouk- sen avulla.

Pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi asettaa hyväksyntänsä ehdoksi 10 artiklan 5 ja 8 kohdan asianomaiset määräykset ko- konaan tai osittain. Yleissopimuksen 10 ar- tiklan 7 kohdan määräyksiä sovelletaan so- veltuvin osin, ellei toisin sovita.

12 artikla

Valvotut läpilaskut

1. Jokainen jäsenvaltio sitoutuu siihen, että sen alueella voidaan sallia toisen jäsenvaltion pyynnöstä tapahtuvat valvotut läpilaskut tut- kittaessa rikoksia, joiden johdosta rikoksen- tekijä voidaan luovuttaa.

2. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät tapaus- kohtaisesti päätöksen valvotuista läpilaskuis- ta kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsää- dännön mukaisesti.

3. Valvotut läpilaskut tapahtuvat pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion menettelyjen mukaisesti. Oikeus toimia sekä johtaa ja val- voa operaatioita on asianomaisen jäsenvalti- on toimivaltaisilla viranomaisilla.

13 artikla

Yhteiset tutkintaryhmät

1. Keskinäisestä sopimuksesta voivat kah- den tai useamman jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset muodostaa yhteisen tutkinta- ryhmän tiettyä tarkoitusta varten määräajak-

si, jota voidaan jatkaa keskinäisellä sopimuk- sella, suorittaakseen rikostutkintaa yhdessä tai useammassa ryhmän perustaneista jäsen- valtioista. Ryhmän kokoonpanosta määrätään sopimuksessa.

Yhteinen tutkintaryhmä voidaan perustaa erityisesti,

a) jos jäsenvaltion on rikoksen selvittämi- seksi suoritettava vaikeaa ja vaativaa tutkin- taa, jolla on yhteyksiä toiseen jäsenvaltioon;

b) jos useat jäsenvaltiot suorittavat xxxxx- xxx selvittämiseksi tutkintaa, joka tapauksen luonteesta johtuen edellyttää koordinoitua ja yhteistä toimintaa tutkintaan osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Yhteisen tutkintaryhmän perustamista kos- kevan pyynnön voi esittää mikä tahansa asi- anomaisista jäsenvaltioista. Tutkintaryhmä perustetaan yhteen niistä jäsenvaltioista, jois- sa tutkinta olettavasti suoritetaan.

2. Yhteisen tutkintaryhmän perustamista koskevassa pyynnössä on annettava ne tiedot, joihin viitataan eurooppalaisen oikeusapuso- pimuksen 14 artiklan asiaa koskevissa mää- räyksissä ja Benelux-yleissopimuksen 37 ar- tiklassa, sekä ehdotuksia tutkintaryhmän ko- koonpanosta.

3. Yhteinen tutkintaryhmä työskentelee tutkintaryhmän perustaneiden jäsenvaltioiden alueella seuraavien yleisten edellytysten mu- kaisesti:

a) Tutkintaryhmän johtaja on rikostutkin- taan osallistuvan toimivaltaisen viranomaisen edustaja siitä jäsenvaltioista, jossa tutkinta- ryhmä toimii. Tutkintaryhmän johtaja toimii kansallisen lainsäädännön mukaisen toimi- valtansa rajoissa.

b) Tutkintaryhmä noudattaa toiminnassaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa se toi- mii. Ryhmän jäsenet suorittavat tehtävänsä a alakohdassa tarkoitetun henkilön johdolla ottaen huomioon ehdot, jotka heidän omat vi- ranomaisensa ovat asettaneet ryhmän perus- tamisesta tehdyssä sopimuksessa.

c) Jäsenvaltio, jonka alueella tutkintaryhmä toimii, vastaa ryhmän toiminnan vaatimista järjestelyistä.

4. Tässä artiklassa yhteiseen tutkintaryh- mään "lähetetyillä" jäsenillä tarkoitetaan niitä tutkintaryhmän jäseniä, jotka tulevat muista jäsenvaltioista kuin siitä jäsenvaltiosta, jossa ryhmä toimii.

5. Yhteiseen tutkintaryhmään lähetetyillä jäsenillä on oikeus olla läsnä silloin, kun toimintajäsenvaltiossa toteutetaan tutkinta- toimia. Tutkintaryhmän johtaja voi kuitenkin erityisistä syistä päättää toisin sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jossa ryhmä toi- mii.

6. Yhteisen tutkintaryhmän johtaja voi sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa ryhmä toimii, antaa tutkintaryhmään lähetet- tyjen jäsenten vastata joidenkin tutkintatoi- mien toteuttamisesta, jos se jäsenvaltio, jossa ryhmä toimii, ja lähettävän jäsenvaltion toi- mivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet asian.

7. Jos yhteisen tutkintaryhmän työ edellyt- tää, että tutkintatoimia toteutetaan jossakin tutkintaryhmän perustaneista jäsenvaltioista, kyseisen jäsenvaltion tutkintaryhmään lähet- tämät jäsenet voivat pyytää omia toimivaltai- sia viranomaisiaan toteuttamaan kyseiset toimet. Toimia harkitaan asianomaisessa jä- senvaltiossa niillä edellytyksillä, joita sovel- lettaisiin, jos niitä pyydettäisiin kotimaisen tutkinnan yhteydessä.

8. Jos yhteinen tutkintaryhmä tarvitsee oi- keusapua joltakin muulta jäsenvaltiolta kuin yhteisen tutkintaryhmän perustaneilta jäsen- valtioilta tai joltain kolmannelta valtiolta, toimintavaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat esittää oikeusapupyynnön kyseisen valtion toimivaltaisille viranomaisille asiaa koskevien oikeudellisten välineiden tai jär- jestelyjen mukaisesti.

9. Yhteisen tutkintaryhmän jäsen voi maansa kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja toimivaltansa rajoissa toimittaa yhteisen tutkintaryhmän suorittamaa rikostutkintaa

varten tutkintaryhmälle tietoja, jotka ovat saatavilla hänet lähettäneessä jäsenvaltiossa.

10. Tietoja, joita jäsen tai lähetetty jäsen laillisesti saa kuuluessaan yhteiseen tutkinta- ryhmään ja jotka eivät muuten olisi asian- omaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten vi- ranomaisten saatavissa, voidaan käyttää seu- raaviin tarkoituksiin:

a) Niihin tarkoituksiin, joita varten tutkin- taryhmä on perustettu.

b) Rikosten paljastamiseen, tutkintaan ja niitä koskevaan syytteeseenpanoon edellyttä- en, että valtio, jossa tiedot saatiin käyttöön, on antanut tähän ennakolta luvan. Tämä lupa voidaan olla antamatta ainoastaan tapauksis- sa, joissa tietojen käyttö voisi vaarantaa ri- kostutkinnan kyseisessä jäsenvaltiossa tai joissa kyseinen jäsenvaltio voisi kieltäytyä keskinäisestä oikeusavusta.

c) Yleiselle turvallisuudelle aiheutuvan vä- littömän ja vakavan uhan ehkäisemiseksi ja vaikuttamatta b alakohtaan, jos myöhemmin aloitetaan rikostutkinta.

d) Muihin tarkoituksiin sen mukaisesti, mi- tä ryhmän perustaneet jäsenvaltiot sopivat.

11. Tämän artiklan määräykset eivät vaiku- ta muihin yhteisten tutkimusryhmien perus- tamista tai toimintaa koskeviin voimassa ole- viin määräyksiin tai järjestelyihin.

12. Siinä määrin, kuin asianosaisten jäsen- valtioiden lainsäädännön ja näiden valtioiden välillä sovellettavien oikeudellisten välinei- den määräysten mukaan on mahdollista, voi- daan sopia, että muutkin henkilöt kuin ryh- män perustaneiden jäsenvaltioiden toimival- taisten viranomaisten edustajat voivat osallis- tua yhteisen tutkintaryhmän toimintaan. Näi- tä henkilöitä voivat olla esimerkiksi Euroo- pan unionista tehdyn sopimuksen määräysten nojalla perustettujen elinten virkamiehet. Ryhmän jäsenille ja lähetetyille jäsenille tä- män artiklan nojalla annetut oikeudet eivät koske näitä henkilöitä, ellei sopimuksessa nimenomaisesti toisin todeta.

14 artikla

Peitetutkinta

1. Pyynnön esittänyt ja pyynnön vastaanot- tanut jäsenvaltio voivat sopia peite- tai vää- rän henkilöllisyyden turvin toimivien virka- miestensä osallistumisesta toistensa rikostut- kintaan (peitetutkinta).

2. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät omaa lainsäädäntöään ja menettelyjään noudattaen jokaisessa tapauksessa erikseen pyyntöä kos- kevan päätöksen. Jäsenvaltiot sopivat lain- säädäntöään ja menettelyjään noudattaen keskenään peitetutkinnan kestosta, sen yksi- tyiskohtaisista edellytyksistä ja asianomais- ten virkamiesten oikeudellisesta asemasta peitetutkinnan aikana.

3. Peitetutkinta suoritetaan sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön ja menettelyjen mukaisesti, jonka alueella peitetutkinta suori- tetaan. Asianomaiset jäsenvaltiot tekevät yh- teistyötä varmistaakseen peitetutkinnan val- mistelun ja valvonnan ja tehdäkseen peite- tai väärän henkilöllisyyden turvin toimivien vir- kamiesten turvallisuutta koskevat järjestelyt.

4. Jäsenvaltio voi 27 artiklan 2 kohdan mu- kaisen ilmoituksen antaessaan ilmoittaa, että tämä artikla ei sido sitä. Tällainen ilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

15 artikla

Virkamiesten rikosoikeudellinen vastuu

Edellä 12, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettujen tehtävien aikana muun jäsenvaltion kuin toi- mintajäsenvaltion lähettämien virkamiesten katsotaan vastaavan toimintavaltion virka- miehiä sellaisten rikosten osalta, joiden koh- teeksi he joutuvat tai joita he tekevät.

16 artikla

Virkamiesten yksityisoikeudellinen vastuu

1. Kun jäsenvaltion virkamiehet tämän yleissopimuksen 12, 13 ja 14 artiklan mukai- sesti toimivat toisessa jäsenvaltiossa, ensin mainittu jäsenvaltio on vastuussa virkamies- ten tehtävän aikana aiheuttamista vahingoista sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella nämä toimivat.

2. Jäsenvaltion, jonka alueella 1 kohdassa tarkoitettu vahinko aiheutuu, on hyvitettävä vahinko samoin edellytyksin kuin jos vahin- ko olisi sen omien virkamiesten aiheuttama.

3. Jäsenvaltio, jonka virkamiehet ovat ai- heuttaneet vahinkoa henkilölle jonkin toisen jäsenvaltion alueella, korvaa tälle toiselle jä- senvaltiolle kaikki tämän vahingon uhrille tai muille oikeudenomistajille maksamat korva- ukset.

4. Kukin jäsenvaltio pidättyy 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa pyytämästä kärsi- miensä vahinkojen korvaamista toiselta jä- senvaltiolta, tämän kuitenkaan rajoittamatta sen oikeuksia kolmansiin osapuoliin nähden ja 3 kohdan soveltamista.

III OSASTO

TELEKUUNTELU

17 artikla

Telekuuntelun osalta toimivaltaiset viran- omaiset

Sovellettaessa 18, 19 ja 20 artiklan määrä- yksiä "toimivaltaisella viranomaisella" tar- koitetaan oikeusviranomaista, tai jos oikeus- viranomaisilla ei ole toimivaltaa kyseisten määräysten soveltamisalalla, vastaavaa toi- mivaltaista viranomaista, joka on nimetty 24 artiklan 1 kohdan e alakohdan perusteella ja jonka toiminnan tarkoituksena on rikostut- kinta.

18 artikla

Telekuuntelupyynnöt

1. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion toimi- valtainen viranomainen voi kansallisen lain- säädäntönsä vaatimusten mukaisesti esittää rikostutkintaa varten pyynnön vastaanotta- neen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomai- selle:

a) televiestin kuuntelusta ja välittömästä välittämisestä pyynnön esittäneelle jäsenval- tiolle; tai

b) televiestin kuuntelusta, tallentamisesta ja tallennuksen välittämisestä tämän jälkeen pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle.

2. Pyynnöt, jotka koskevat kuuntelun koh- teen käyttämää televiestin muotoa, voidaan esittää 1 kohdan mukaisesti, jos tämä kohde on:

a) pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa ja pyynnön esittänyt jäsenvaltio tarvitsee pyyn- nön vastaanottaneen jäsenvaltion teknistä apua voidakseen kuunnella viestejä;

b) pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltios- sa ja kohteen viestejä voidaan kuunnella ky- seisessä jäsenvaltiossa;

c) kolmannessa jäsenvaltiossa, jolle on il- moitettu 20 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja pyynnön esittänyt jäsenvaltio tarvitsee pyynnön vastaanottaneen jäsenval- tion teknistä apua kohteen viestien kuunte- lussa.

3. Poiketen siitä, mitä eurooppalaisen oike- usapusopimuksen 14 artiklassa ja Benelux- sopimuksen 37 artiklassa määrätään, tämän artiklan nojalla esitetyissä pyynnöissä on ol- tava:

a) maininta pyynnön esittäneestä viran- omaisesta;

b) varmistus siitä, että laillinen kuuntelu- määräys tai -lupa on annettu rikostutkinnan yhteydessä;

c) kuuntelun kohteen tunnistamiseksi tar- vittavat tiedot;

d) tieto tutkittavasta rikollisesta toiminnas- ta;

e) kuuntelun toivottu kesto; ja

f) jos mahdollista, riittävät tekniset tiedot, erityisesti asianmukainen verkkoyhteysnu- mero, pyynnön täyttämistä varten.

4. Jos kyseessä on 2 kohdan b alakohdan mukainen pyyntö, siihen on liitettävä myös yhteenveto tapausta koskevista tiedoista. Pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi pyy- tää lisätietoja voidakseen päättää, toteuttaisi- ko se pyydetyn toimenpiteen vastaavanlai- sessa kansallisessa tapauksessa.

5. Xxxxxxx vastaanottanut jäsenvaltio si- toutuu täyttämään 1 kohdan a alakohdan mu- kaiset pyynnöt:

a) kun kyseessä on 2 kohdan a ja c alakoh- dan nojalla esitetty pyyntö ja kun sille on toimitettu 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi mää- rätä kuuntelun toteutettavaksi ilman muita muodollisuuksia;

b) kun kyseessä on 2 kohdan b alakohdan nojalla esitetty pyyntö ja kun sille on toimi- tettu 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot ja jos se toteuttaisi pyydetyn toimenpiteen vastaa- vanlaisessa kansallisessa tapauksessa. Pyyn- nön vastaanottanut jäsenvaltio voi asettaa suostumukselleen sellaisia ehtoja, joita sovel- lettaisiin vastaavanlaisessa kansallisessa ta- pauksessa.

6. Jos televiestin välitön siirto ei ole mah- dollinen, pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio sitoutuu täyttämään 1 kohdan b alakohdan mukaiset pyynnöt heti kun sille on toimitettu 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot ja jos se to- teuttaisi pyydetyn toimenpiteen vastaavanlai- sessa kansallisessa tapauksessa. Pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi asettaa suos- tumukselleen sellaisia ehtoja, joita sovellet-

taisiin vastaavanlaisessa kansallisessa ta- pauksessa.

7. Jäsenvaltio voi 27 artiklan 2 kohdan mu- kaisen ilmoituksen antaessaan ilmoittaa, että 6 kohta velvoittaa sitä ainoastaan silloin, kun se ei voi siirtää televiestiä välittömästi. Täl- löin muut jäsenvaltiot voivat soveltaa vasta- vuoroisuuden periaatetta.

8. Kun jäsenvaltio esittää 1 kohdan b ala- kohdan mukaisen pyynnön, se voi erityisin perustein pyytää välittämään kuuntelun tu- lokset myös kirjallisesti. Xxxxxxx vastaanot- tanut jäsenvaltio harkitsee tällaisia pyyntöjä kansallisen lainsäädäntönsä ja menettelyjensä mukaisesti.

9. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot vastaanottanut jäsenvaltio pitää nämä tiedot luottamuksellisina kansallisen lainsäädäntön- sä mukaisesti.

19 artikla

Telekuuntelu jäsenvaltion omalla alueella kansallisten palvelujen tarjoajien avulla

1. Jäsenvaltiot varmistavat, että niiden alu- eella yhdyskäytävän välityksellä toimiviin te- leviestintäjärjestelmiin, joihin ei ole suoraa kuuntelumahdollisuutta jossain toisen jäsen- valtion alueella siellä olevan kohteen laillista telekuuntelua varten, voidaan järjestää suora kuuntelumahdollisuus kyseisen jäsenvaltion suorittamaa laillista telekuuntelua varten sen alueella olevan nimetyn palvelujen tarjoajan välityksellä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauk- sessa jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomai- silla on oikeus rikostutkintaan liittyvän kuun- telun kansallista lainsäädäntöä noudattaen ja edellyttäen, että kuuntelun kohde on kysei- sessä jäsenvaltiossa, suorittaa kuuntelu sen alueella olevan nimetyn palvelujen tarjoajan välityksellä siten, että siihen ei osallistu jä- senvaltio, jonka alueella yhdyskäytävä sijait- see.

3. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun kuuntelu suoritetaan 18 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla esitetystä pyynnöstä.

4. Mikään tässä artiklassa sanottu ei saa es- tää jäsenvaltiota esittämästä laillista tele- kuuntelua koskevaa pyyntöä 18 artiklan mu- kaisesti sille jäsenvaltiolle, jonka alueella yhdyskäytävä sijaitsee, erityisesti jos pyyn- nön esittäneessä jäsenvaltiossa ei ole välittä- jää.

20 artikla

Telekuuntelu ilman toisen jäsenvaltion tek- nistä apua

1. Rajoittamatta kansainvälisen oikeuden yleisiä periaatteita tai 18 artiklan 2 kohdan c alakohdan määräyksiä, tämän artiklan mu- kaisia velvollisuuksia sovelletaan jäsenvalti- on toimivaltaisen viranomaisen antamiin tai hyväksymiin kuuntelumääräyksiin rikostut- kinnassa, jos kyseessä on tutkinta, joka seu- raa tiettyä rikosta, mukaan lukien yritys, jos tämä on määritelty rangaistavaksi kansalli- sessa lainsäädännössä, ja jonka tarkoituksena on tunnistaa ja pidättää teosta vastuussa ole- vat henkilöt, nostaa syyte tai ajaa syytettä heitä vastaan taikka antaa heille tuomio.

2. Jos jonkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ("kuuntelua suorittava jäsen- valtio") antaa telekuuntelumääräyksen rikos- tutkintaa varten ja määräyksessä tarkoitetun kohteen liittymää käytetään toisen jäsenvalti- on ("ilmoituksen vastaanottanut jäsenvaltio") alueella, jonka teknistä apua ei tarvita kuun- telun suorittamiseen, kuuntelua suorittava jä- senvaltio ilmoittaa ilmoituksen vastaanotta- neelle jäsenvaltiolle:

a) ennen kuuntelua silloin, kun viranomai- nen tietää kuuntelumääräystä annettaessa, et- tä kohde on ilmoituksen vastaanottaneen jä- senvaltion alueella;

b) muussa tapauksessa välittömästi sen jäl- keen, kun viranomainen saa tietää, että kuun-

neltava kohde on ilmoituksen vastaanotta- neen jäsenvaltion alueella.

3. Kuuntelun suorittavan jäsenvaltion on ilmoitettava seuraavat tiedot,

a) maininta kuuntelumääräyksen antaneesta viranomaisesta;

b) vahvistus siitä, että lainmukainen kuun- telumääräys liittyy rikostutkintaan;

c) kuunneltavan kohteen tunnistamiseksi tarvittavat tiedot;

d) tutkinnan kohteena olevaa rikosta kos- kevat tiedot; ja

e) kuuntelun odotettu kesto.

4. Jos jäsenvaltio saa 2 ja 3 kohdan mukai- sen ilmoituksen, sovelletaan seuraavaa:

a) Saatuaan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ilmoituksen vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vastaa viipy- mättä ja viimeistään 96 tunnin kuluessa kuuntelua suorittavalle jäsenvaltiolle, että se:

i) sallii kuuntelun tai sen jatkamisen. Ilmoi- tuksen vastaanottanut jäsenvaltio voi asettaa suostumukselleen ehtoja, joita olisi noudatet- tava vastaavanlaisessa kansallisessa tapauk- sessa;

xx) vaatii pidättymään kuuntelusta tai lopet- tamaan sen, jos kuuntelu ei olisi sallittu il- moituksen vastaanottaneen jäsenvaltion kan- sallisen lainsäädännön nojalla tai eurooppa- laisen oikeusapusopimuksen 2 artiklassa mainittujen syiden vuoksi. Jos ilmoituksen vastaanottanut jäsenvaltio esittää tällaisen vaatimuksen, se perustelee päätöksensä kir- jallisesti;

iii) vaatii, että a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa aineistoa, joka on saatu kuuntelussa aiemmin kuuntelun koh- teen ollessa ilmoituksen vastaanottaneen jä- senvaltion alueella, ei saa käyttää tai saa käyttää ainoastaan tietyin ehdoin, jotka sen on täsmennettävä. Ilmoituksen vastaanottanut

jäsenvaltio ilmoittaa kuuntelua suorittavalle jäsenvaltiolle syyt, joilla mainittuja ehtoja perustellaan;

iv) vaatii alkuperäiseen 96 tunnin määräai- kaan lyhyttä, enintään 8 vuorokauden lisäai- kaa, josta on sovittava kuuntelua suorittavan jäsenvaltion kanssa, jotta ilmoituksen vas- taanottanut jäsenvaltio voi toteuttaa kansalli- sen lainsäädäntönsä mukaiset sisäiset menet- telyt. Ilmoituksen vastaanottaneen jäsenvalti- on on ilmoitettava kuuntelua suorittavalle jä- senvaltiolle kirjallisesti edellytyksistä, jotka ovat sen kansallisen lainsäädännön mukaises- ti perusteina pyydetylle määräajan jatkami- selle.

b) Siihen saakka, kun ilmoituksen vastaan- ottanut jäsenvaltio on tehnyt a alakohdan i tai ii alakohdan mukaisen päätöksen, kuuntelua suorittava jäsenvaltio

i) voi jatkaa kuuntelua, mutta se

ii) ei voi käyttää kuuntelussa saatua aineis- toa, paitsi

— jos asianomaisten jäsenvaltioiden välillä toisin sovitaan, tai

— kiireellisten toimenpiteiden toteuttami- seksi estääkseen yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan. Ilmoituksen vastaanottaneelle jäsenvaltiolle on ilmoitettava tällaisesta käytöstä ja sen pe- rusteluista.

c) Ilmoituksen vastaanottanut jäsenvaltio voi pyytää yhteenvedon tapaukseen liittyvistä seikoista ja muita tietoja voidakseen päättää, annettaisiinko kuunteluun lupa vastaavanlai- sessa kansallisessa tapauksessa. Tällainen pyyntö ei vaikuta b alakohdan soveltamiseen, ellei ilmoituksen vastaanottaneen jäsenvalti- on ja kuuntelua suorittavan jäsenvaltion vä- lillä toisin sovita.

d) Jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toi- menpiteet sen varmistamiseksi, että vastaus voidaan antaa 96 tunnin määräajan kuluessa. Tätä varten ne nimeävät yhteysviranomaiset, joiden on oltava tavoitettavissa 24 tuntia vuo-

rokaudessa, ja sisällyttävät ne 24 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisiin ilmoituk- siinsa.

5. Ilmoituksen vastaanottanut jäsenvaltio pitää 3 kohdan mukaiset tiedot luottamuksel- lisena kansallisen lainsäädäntönsä mukaises- ti.

6. Jos kuuntelun suorittava jäsenvaltio xxx- xxx, että 3 kohdan nojalla toimitettavat tiedot ovat erityisen luottamuksellisia, ne voidaan toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle eri- tyisen viranomaisen välityksellä, josta asian- omaiset jäsenvaltiot ovat sopineet keskenään.

7. Jäsenvaltio voi 27 artiklan 2 kohdan mu- kaisen ilmoituksen antaessaan tai milloin ta- hansa sen jälkeen ilmoittaa, että sille ei ole tarpeen toimittaa tässä artiklassa tarkoitettu- ja, kuuntelua koskevia tietoja.

21 artikla

Teleoperaattoreiden kuluista vastaaminen

Pyynnön esittänyt jäsenvaltio vastaa kus- tannuksista, jotka aiheutuvat 18 artiklan mu- kaisten pyyntöjen täytäntöönpanosta teleope- raattoreille tai palvelun tarjoajille.

22 artikla

Kahdenväliset järjestelyt

Tämän osaston määräykset eivät estä jä- senvaltioita tekemästä kahden- tai monenvä- lisiä järjestelyjä helpottaakseen laillisen tele- kuuntelun nykyisten ja tulevien teknisten mahdollisuuksien hyödyntämistä.

OSASTO IV

23 artikla

Henkilötietojen suoja

1. Tämän yleissopimuksen nojalla toimitet- tuja henkilötietoja voidaan käyttää jäsenval- tiossa, jolle ne on toimitettu:

a) niissä menettelyissä, joihin tätä yleisso- pimusta sovelletaan;

b) muissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä, jotka liittyvät suoraan a ala- kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin;

c) yleisen turvallisuutta koskevan välittö- män ja vakavan uhkan estämiseksi;

d) muihin tarkoituksiin vain tiedot toimit- taneen jäsenvaltion etukäteisellä luvalla, paitsi jos tiedot vastaanottaneella jäsenvalti- olla on asianomaisen henkilön lupa.

2. Tätä artikla sovelletaan myös henkilötie- toihin, joita ei ole toimitettu vaan jotka on saatu muulla tavalla tätä yleissopimusta so- vellettaessa.

3. Tiedot toimittanut jäsenvaltio voi yksit- täistapauksessa vaatia sitä jäsenvaltiota, jolle henkilötiedot on toimitettu, antamaan tietoja niiden käyttötarkoituksesta.

4. Jos henkilötietojen käytölle on asetettu ehtoja 7 artiklan 2 kohdan, 18 artiklan 5 koh- dan b alakohdan, 18 artiklan 6 kohdan tai 20 artiklan 4 kohdan nojalla, näitä ehtoja noudatetaan ensisijaisina. Ellei ehtoja ole asetettu, sovelletaan tätä artiklaa.

5. Yleissopimuksen 13 artiklan 10 kohdan määräyksiä sovelletaan ensisijaisina tähän ar- tiklaan nähden 13 artiklaa sovellettaessa saa- tuihin tietoihin.

6. Tätä artiklaa ei sovelleta henkilötietoi- hin, jotka jäsenvaltio on hankkinut tätä yleis- sopimusta sovellettaessa ja jotka ovat peräi- sin kyseisestä jäsenvaltiosta.

7. Luxemburg voi allekirjoittaessaan yleis- sopimuksen ilmoittaa, että toimittaessaan tä- män yleissopimuksen nojalla henkilötietoja toiselle jäsenvaltiolle se noudattaa seuraavaa:

Jollei 1 kohdan c alakohdasta muuta johdu, Luxemburg voi yksittäisessä tapauksessa vaatia, että ellei asianomainen jäsenvaltio ole saanut sen henkilön suostumusta, jota tiedot koskevat, henkilötietoja voidaan käyttää vain

1 kohdan a ja b alakohdassa mainittuihin tar- koituksiin Luxemburgin etukäteisellä luvalla niiden menettelyjen osalta, joita varten Luxemburg olisi voinut kieltäytyä toimitta- masta tai käyttämästä henkilötietoja tai ra- joittaa niiden toimittamista tai käyttämistä tämän yleissopimuksen määräysten tai 1 ar- tiklassa tarkoitettujen oikeudellisten välinei- den mukaisesti.

Jos Luxemburg yksittäisessä tapauksessa kieltäytyy antamasta lupaa jäsenvaltion 1 kohdan määräysten nojalla esittämään pyyntöön, sen on perusteltava päätöksensä kirjallisesti.

V OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

24 artikla

Ilmoitukset

1. Kukin jäsenvaltio nimeää 27 artiklan 2 kohdan mukaisen ilmoituksen antaessaan ne viranomaiset, joilla eurooppalaisessa oi- keusapusopimuksessa ja Benelux-sopimuk- sessa ilmoitettujen viranomaisten lisäksi on toimivalta soveltaa tätä yleissopimusta sekä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeudellis- ten välineiden keskinäistä oikeusapua rikos- asioissa koskevia määräyksiä jäsenvaltioiden välillä; näitä viranomaisia ovat erityisesti seuraavat:

a) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimi- valtaiset hallintoviranomaiset;

b) yksi tai useampi keskusviranomainen 6 artiklan soveltamista varten sekä toimival- taiset viranomaiset 6 artiklan 8 kohdassa tar- koitettujen pyyntöjen käsittelyä varten;

c) poliisi- tai tulliviranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia 6 artiklan 5 kohdan osalta;

d) hallintoviranomaiset, jotka ovat toimi- valtaisia 6 artiklan 6 kohdan osalta; ja

e) viranomainen tai viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia 18 ja 19 artiklan sekä 20 artiklan 1-5 kohdan soveltamista varten.

2. Ilmoitukset, jotka on tehty 1 kohdan mukaisesti voidaan muuttaa milloin tahansa joko kokonaan tai osittain samaa menettelyä noudattaen.

25 artikla

Varaumat

Tähän yleissopimukseen ei voi tehdä va- raumia lukuun ottamatta niitä, joista siinä eri- tyisesti määrätään.

26 artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä yleissopimusta aletaan soveltaa Gib- raltarin osalta silloin, kun keskinäistä oikeus- apua koskeva eurooppalainen yleissopimus laajenee koskemaan Gibraltaria.

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittaa neu- voston puheenjohtajalle kirjallisesti, kun se aikoo alkaa soveltaa tätä yleissopimusta Ka- naalisaariin ja Mansaareen keskinäistä oike- usapua koskevan eurooppalaisen yleissopi- muksen laajettua koskemaan näitä alueita. Neuvosto vahvistaa asian jäsentensä yksimie- lisellä päätöksellä.

27 artikla

Voimaantulo

1. Jäsenvaltiot hyväksyvät tämän yleisso- pimuksen valtiosääntöjensä asettamien vaa- timusten mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot ilmoittavat Euroopan unio- nin neuvoston pääsihteerille tämän yleisso- pimuksen hyväksymisen edellyttämän valtio- sääntöoikeudellisen menettelyn loppuunsaat- tamisesta.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan asian- omaisen kahdeksan jäsenvaltion osalta 90 päivän kuluttua siitä, kun kahdeksantena tä- män muodollisuuden suorittava valtio, joka on Euroopan unionin jäsen silloin kun neu- vosto antaa säädöksen tämän yleissopimuk- sen tekemisestä, on antanut 2 kohdan mukai- sen ilmoituksen.

4. Jos jäsenvaltio antaa ilmoituksen sen jälkeen, kun kahdeksas 2 kohdan mukainen ilmoitus on vastaanotettu, tämä yleissopimus tulee voimaan 90 päivän kuluttua kyseisestä myöhemmin annetusta ilmoituksesta kysei- sen jäsenvaltion ja niiden jäsenvaltioiden vä- lillä, joiden osalta yleissopimus on jo tullut voimaan.

5. Siihen asti kun yleissopimus tulee 3 kohdan mukaisesti voimaan, jäsenvaltio voi 2 kohdan mukaisen ilmoituksen antaessaan tai milloin tahansa sen jälkeen ilmoittaa, että asianomainen valtio soveltaa yleissopimusta suhteissaan muihin samanlaisen ilmoituksen antaneisiin jäsenvaltioihin. Tällainen ilmoitus tulee voimaan 90 päivän kuluttua sen tallet- tamispäivästä.

6. Tätä yleissopimusta sovelletaan oikeus- apuun, joka on aloitettu sen jälkeen, kun yleissopimus on tullut voimaan tai kun yleis- sopimusta on alettu soveltaa 5 kohdan mu- kaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden välillä.

28 artikla

Uusien jäsenvaltioiden liittyminen

1. Tähän yleissopimukseen voi liittyä jo- kainen valtio, josta tulee Euroopan unionin jäsen.

2. Tämän yleissopimuksen teksti, jonka Euroopan unionin neuvosto on laatinut yleis- sopimukseen liittyvän valtion kielellä, on to- distusvoimainen.

3. Liittymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.

4. Tämä yleissopimus tulee voimaan jokai- sen siihen liittyvän valtion osalta yhdeksän- kymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jo- na asianomainen valtio on tallettanut liitty- miskirjansa, tai tämän yleissopimuksen voi- maantulopäivänä, jos yleissopimus ei ole vie- lä tullut voimaan kyseisen yhdeksänkymme- nen päivän määräajan päättyessä.

5. Jos tämä yleissopimus ei ole vielä tullut voimaan liittymiskirjan tallettamishetkellä, liittyvään jäsenvaltioon sovelletaan 27 artik- lan 5 kohtaa.

29 artikla

Voimaantulo Islannin ja Norjan osalta

1. Yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa olevat määräykset tulevat voimaan Islannin ja Norjan osalta niiden keskinäisissä suhteis- sa jäsenvaltioihin, joiden osalta tämä yleisso- pimus on jo tullut voimaan 27 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti, 90 päivän kuluttua sii- tä, kun neuvosto ja komissio ovat saaneet Eu- roopan unionin neuvoston sekä Islannin tasa- vallan ja Norjan kuningaskunnan välillä vii- meksi mainittujen osallistumisesta Schenge- nin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltami- seen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen (assosiaatiosopimus) 8 artiklan 2 kohdan mukaiset tiedot niiden valtiosäännössä asetet- tujen vaatimusten täyttymisestä, sanotun kui- tenkaan vaikuttamatta assosiaatiosopimuksen 8 artiklan soveltamiseen.

2. Jos tämä yleissopimus tulee voimaan jonkin jäsenvaltion osalta sen jälkeen, kun 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määräykset ovat tulleet voimaan Islannin ja Norjan osal- ta, näitä määräyksiä on myös sovellettava kyseisen jäsenvaltion sekä Islannin ja Norjan keskinäisissä suhteissa.

3. Yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määräykset eivät kuitenkaan voi sitoa Islantia ja Norjaa ennen assosiaatioso- pimuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistettavaa ajankohtaa.

4. Yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määräykset tulevat voimaan Islan- nin ja Norjan osalta viimeistään sinä päivänä, kun tämä yleissopimus tulee voimaan vii- dennessätoista valtiossa, joka on Euroopan unionin jäsen silloin, kun neuvosto antaa säädöksen tämän yleissopimuksen tekemises- tä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamiseen.

30 artikla

Tallettaja

1. Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän yleissopimuksen tallettaja.

2. Tallettaja julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä tiedot tämän yleissopi- muksen hyväksymisistä ja siihen liittymisistä sekä ilmoitukset ja varaumat sekä kaikki muut tähän yleissopimukseen liittyvät ilmoi- tukset.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenen- tenäyhdeksäntenä päivänä toukokuuta vuon- na kaksituhatta yhtenä ainoana alkuperäis- kappaleena englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, jonka kullakin kielellä laadittu teksti on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetun jäl- jennöksen yleissopimuksesta jokaiselle jä- senvaltiolle.

Neuvoston lausuma 10 artiklan 9 kohdasta

Neuvosto ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen mukaiset jäsenvaltioiden velvoitteet pohtiessaan 10 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun säädöksen antamista.

———

Yhdistyneen kuningaskunnan lausuma 20 artiklasta

Tämä lausuma on erottamaton osa yleissopimusta

Yleissopimuksen 20 artiklaa sovelletaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa valtiosihteerin poliisille tai tulliviranomaisille (HM Customs and Excise) myöntämiin kuuntelulupiin silloin, kun lupa on myönnetty telekuuntelua koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti vakavi- en rikosten paljastamiseksi. Kyseistä artiklaa sovelletaan myös valtion turvallisuuspalvelulle (Security Service) myönnettyihin lupiin silloin, kun se toimii kansallisen lainsäädännön mu- kaisesti tukemalla sellaista tutkintaa, jolla on 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa kuvatut omi- naisuudet.

———

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti neuvoston tekemän, keski- näistä oikeusapua rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä koskevan yleisso- pimuksen 30 artiklan 2 kohdan mukainen Euroopan unionin pääsihteerin ilmoitus

(2000/C 197/02)

Luxemburgin suurherttuakunta antoi 29 päivänä toukokuuta 2000, kun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti neuvoston tekemä yleissopimus keskinäisestä oike- usavusta rikosasioissa allekirjoitettiin, seuraavan julistuksen yleissopimuksen 23 artiklan 7 kohdasta:

"Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti neuvoston tekemän ja Brys- selissä 29 päivänä toukokuuta 2000 allekirjoitetun keskinäistä oikeusapua rikosasioissa Eu- roopan unionin jäsenvaltioiden välillä koskevan yleissopimuksen, jäljempänä 'yleissopimus', 23 artiklan mukaisesti Luxemburgin suurherttuakunnan hallitus ilmoittaa, että toimittaessaan tämän yleissopimuksen nojalla henkilötietoja toiselle jäsenvaltiolle, se voi, jollei yleissopi- muksen 23 artiklan 1 kohdan c alakohdasta muuta johdu, tapauksesta riippuen vaatia, että ellei asianomainen jäsenvaltio ole saanut sen henkilön suostumusta, jota tiedot koskevat, henkilö- tietoja voidaan käyttää 23 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin vain Luxemburgin suurherttuakunnan etukäteen antamalla luvalla sellaisten tapausten yhteydessä, joissa Luxemburg olisi tämän yleissopimuksen määräysten tai artiklassa tarkoitettujen oikeu- dellisten välineiden nojalla voinut kieltäytyä toimittamasta henkilötietoja tai rajoittaa niiden toimittamista tai käyttämistä.

Jos Luxemburgin suurherttuakunta yksittäisessä tapauksessa kieltäytyy antamasta lupaa jä- senvaltion 1 kohdan määräysten nojalla esittämään pyyntöön, sen on perusteltava päätöksensä kirjallisesti."

1015

N:o 89

Ulkoasiainministeriön ilmoitus

Etelämannersopimuksen konsultatiivisten kokousten hyväksymien toimenpiteiden voi- maantulosta

Annettu Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2005

Ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että Etelä- mannerta koskevan sopimuksen (SopS 31/1984) IX artiklan mukaisissa sopimus- puolten konsultatiivisissa kokouksissa hyväk- sytyt toimenpiteet,

1) toimenpide 1(2002); Varsovassa 10-20 päivänä syyskuuta 2002 pidetyssä XXV kon- sultatiivisessa kokouksessa hyväksytyt hallin- tasuunnitelmat Etelämantereen erityissuojelu- alueille numerot 106, 107, 108, 117, 121, 123, 124, 126, 130, 137, 147, 148, 157;

2) toimenpide 2(2003); Madridissa 9-20 päivänä kesäkuuta 2003 pidetyssä XXVI konsultatiivisessa kokouksessa hyväksytyt hallintasuunnitelmat Etelämantereen erityis- suojelualueille numerot 105, 114, 118, 135, 143, 152, 153, 154, 156, 160, 161; ja

3) toimenpide 3(2003); Madridissa 9-20 päivänä kesäkuuta 2003 pidetyssä XXVI

Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2005

konsultatiivisessa kokouksessa hyväksytty historiallisia paikkoja ja muistomerkkejä kos- keva uudistettu luettelo

ovat voimassa seuraavasti: Etelämannerso- pimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytä- kirjan (SopS 5/1998) V liitteen (SopS 54/2002) 6 artiklan 1 kappaleen mukaisesti

toimenpide 1(2002) on voimassa 19 päivästä

joulukuuta 2002 ja toimenpide 2(2003) 18 päivästä syyskuuta 2003. Etelämannersopi- mukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytä- kirjan V liitteen 8 artiklan 2 kappaleen mukaisesti toimenpide 3(2003) on voimassa 18 päivästä syyskuuta 2003.

Ilmoituksessa mainitut päätökset ovat näh- tävinä ja saatavissa ympäristöministeriössä, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.

Ulkoasiainministeri Xxxxx Xxxxxxxx

Ma. lainsäädäntösihteeri Xxxx Xxxxx

JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ

N:o 87—89, 3 1/2 arkkia

XXXXX XXXXX OY, HELSINKI 2005 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA XXXX XXXXXXX ISSN 1238-2361