SÄHKÖLIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET 1.12.2020 ALKAEN
SÄHKÖLIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET 1.12.2020 ALKAEN
Liittymissopimus tehdään kirjallisena Kemin Energia ja Vesi Oy:n ja liittyjän kesken jokaisesta sähköverkkoon liitettävästä kohteesta.
Sopimusta varten tulee liittyjän antaa ainakin seuraavat tiedot:
1. Liittyjän nimi, henkilötunnus (tai Y -tunnus) ja laskutusosoite
2. Liittymän (rakennuspaikan) osoite ja kopio kohteen asemapiirroksesta
3. Liittymän pääsulakkeen koko
4. Virtamuuntajaliitännöissä (yli 63 A) pääkeskuskaavio
Liittymismaksua vastaan toimitetaan liittymissopimuksessa sovitun suuruinen sähköliittymä kohteena olevan tontin rajalle, joka on normaali liittymispiste.
Liittymissopimus tulee tehdä pienjänniteverkossa vähintään 4 viikkoa ennen ja keskijännite- verkossa 8 viikkoa ennen kuin sähköä tarvitaan.
Liittymä on aina tonttikohtainen. Liittymisjohdon tonttiosuuden, tontin rajalta mittauspääkes- kukseen toimittaa liittyjän valitsema sähköurakoitsija liittyjän erikseen kustantamana.
Liittymisjohdon tonttiosuus on oltava samaa kaapelityyppiä kuin verkonhaltijan asentama kaapeli. Xxxxxxxx jatkoksen tontin rajalla ja liitännän verkkoon tekee verkonhaltija kustannuk- sellaan.
Liittyjä voi halutessaan tilata tonttiosuuden rakentamisen verkonhaltijalta erillisen hinnaston mukaisesti.
Liittyjän sähköasennusten verkkoon liittämisen ehtona on, että liittymissopimus on voimassa, liittymisjohto on kytketty asiakkaan mittauspääkeskukseen ja liityntä on tarkastettu asianmu- kaisesti. Sähköasennukset tehneen sähköurakoitsijan tehtävänä on hoitaa tarkastus, ja toimit- taa rekisteritietojen ilmoituslomake verkonhaltijalle.
Liittymän maadoitus (vähintään Cu 16 mm²) on oltava rakennettuna ja kaapeliojan on oltava täytetty ennen kuin liittymisjohto voidaan kytkeä verkkoon.
Ellei liittymissopimuksissa ole erikseen muuta sovittu, noudatetaan Kemin Energia ja Vesi Oy:n liittymien hinnoitteluperiaatteita sekä yleisiä liittymisehtoja.
Pienjänniteliittymät 0,4 kV
Pienjänniteliittymien liittymismaksun perusteena on pääsulakkeen suuruus ja liittymän si- jainti.
Hinnastossa olevat vyöhykkeiden mukaiset liittymismaksut ovat palautuskelpoisia ja arvonli- säverottomia.
Vyöhykehinnoittelun ulkopuolella pienjänniteliittymän liittymismaksu määräytyy tapauskoh- taisen hinnoittelun perusteella tai muodostamalla yhtenäiselle alueelle aluehinnoittelu. Alue- hinnoittelun ja tapauskohtaisen hinnoittelun liittymismaksu on arvonlisäverollinen, eikä se ole palautuskelpoinen.
Liittymismaksu ei sisällä liittymisjohdon rakentamista tontin alueella. Liittymiskaapeli tontti- alueella on liittyjän omistuksessa ja kunnossapidossa.
Vyöhykehinnoittelu
Vyöhyke 1: Liittymismaksua sovelletaan asemakaava-alueilla ja liittymispisteen sijaitessa enintään 100 m päässä asemakaava-alueen ulkopuolella. Ei koske ranta-asemakaavoja ja van- hoja rantakaavoja.
Vyöhyke 2: Liittymismaksua sovelletaan asemakaava-alueen ulkopuolella ja kun liittymäpis- teen etäisyys olemassa olevasta jakelumuuntamosta enintään 600 m (etäisyys mitataan lin- nuntietä käyttäen keskipisteenä olemassa olevaa muuntamoa) ja liittymän pääsulake on enin- tään 160 A.
Vyöhykehintoja ei sovelleta alueilla, joilla on käytössä aluehinnoittelu tai joilla on sovittu jäl- kiliittyjien osallistumisesta aiempien liittyvien maksaman verkon rakennuskustannuksiin.
Aluehinnoittelu
Aluehinnoittelua sovelletaan vyöhykehinnoittelun ulkopuolella sijaitsevilla ennalta rajatuilla alueilla, joissa vähintään 60 % alueen potentiaalisista liittyjistä on tehnyt tai tekemässä liitty- missopimuksen. Potentiaalinen liittyjä on tontti, jolla sijaitsee asuinrakennus tai vapaa-ajan- rakennus tai tontti, jolla on voimassa oleva rakennuslupa, asemakaavan mukainen rakennus- oikeus tai voimassa oleva poikkeamislupa.
Liittymismaksu on:
kaikki rakennuskustannukset / todennäköiset liittyjät
Kaikki liittyjät maksavat yhtä suuren liittymismaksun samankokoisesta liittymästä. Muut liit- tymät hinnoitellaan liittymistehojen suhteessa.
Mikäli aluehinnoittelun soveltamisen edellyttämä 60 % raja ei toteudu, niin jäljellä oleville kiinnostuneille asiakkaille voidaan tarjota sähköliittymää korotetulla liittymismaksulla. Tällöin liittymismaksuina katetaan kuitenkin 60 % koko alueen sähköistyksen rakentamiskustannuk- sista.
Jälkiliittyjälauseke
Korotetun liittymismaksun maksaneella asiakkaalla on mahdollisuus saada aluehinnan ylime- nevältä osalta hyvitystä. Hyvitystä maksetaan, kun rakennettuun uuteen verkon osaan on lii- tetty vähintään 60 %:n rajan täyttävä määrä asiakkaita 10 vuoden sisällä verkon rakentami- sesta.
Aina uuden liittyjän liittyessä verkkoon aluehinnoitetulle alueelle, palautetaan aiemmille liit- tyjille korotetun aluehinnan liittymismaksua siten, että heidän liittymismaksunsa suhteessa liittymistehoon vastaa uusimman liittyjän liittymismaksua aluehinnoittelun periaatteita nou- dattaen. Lopulta jokainen liittyjä on maksanut liittymästään rakennuskynnyksen mukaisen aluehinnan riippumatta siitä, milloin liittyjä on liittynyt verkkoon.
Aluehinnoittelu on voimassa 10 vuotta siitä, kun sähköverkko on rakennettu. Aluehinnoittelu muuttuu automaattisesti vyöhykehinnoittelun piiriin, kun aluehinnan voimassaolo päättyy. Tämän jälkeen liittymismaksu määräytyy vyöhykkeen voimassa olevan hinnaston mukaisesti.
Ellei aluehinnoittelua ole, sovelletaan liittymismaksuun tapauskohtaista hinnoittelua.
Tapauskohtainen hinnoittelu
Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa liittymien hinnoittelu perustuu kyseisen liittymän rakentamisesta aiheutuviin jakeluverkon välittömiin laajennuskustannuksiin sekä kapasiteet- tivarausmaksuun.
Tapauskohtaisesti hinnoiteltuihin liittymäsopimuksiin kirjataan jälkiliittyjälauseke. Sen perus- teella liittyjälle palautetaan osa liittymismaksusta, jos hänen rahoittamaansa verkkoon liittyy myöhemmin uusia liittyjiä. Jälkiliittyjälauseke on voimassa 10 vuotta.
Liittymismaksu on:
välittömät liittämiskustannukset + kapasiteettivarausmaksu * liittymisteho
Liittymän suurentaminen
Vyöhykehinnoittelun alueella, liittymän kokoa suurennettaessa, laskutetaan liittymismaksuna vanhan ja uuden sulakekoon liittymismaksujen erotus voimassa olevan hinnaston mukaisesti.
Mikäli liittymää suurennettaessa liittymisjohto joudutaan uusimaan, peritään sen rakentami- sesta verkonhaltijalle aiheutuneet kustannukset. Suurennetun liittymän enimmäishinta on kuitenkin vyöhykkeen mukainen liittymismaksu.
Jos liittymää suurennetaan vyöhykehinnoittelun ulkopuolisella tai aluehinnoittelun alueella, määräytyy uuden liittymän hinta tapauskohtaisen hinnoittelun periaatteiden mukaisesti.
Pääsulakkeet saa suurentaa ainoastaan Kemin Energia ja Vesi Oy:n asentaja.
1-vaihe liittymän 1x25A muuttamisesta 3-vaihe liittymäksi peritään liittymismaksuna kaksi kol- masosaa vyöhykkeen mukaisesta 3x25A liittymismaksusta.
Jos liittymisjohto muutetaan liittyjän pyynnöstä ilmajohdosta maakaapeliksi ja / tai liittymis- kohtaa siirretään liittymän kokoa muuttamatta, veloitetaan muutoksesta verkkoyhtiölle ai- heutuneet kustannukset. Muutoksen jälkeen liittymiskaapelin tonttiosuus jää liittyjän omis- tukseen.
Sähköliittymää pienennettäessä ei liittymismaksua palauteta, vaan liittymissopimuksen mu- kainen liittymisoikeus jää voimaan. Pääsulakkeiden pienentämisestä veloitetaan palveluhin- naston mukainen sulakkeen vaihtomaksu.
Tilapäiset liittymät
Ensisijaisesti pyritään tekemään pysyvä liittymissopimus. Mikäli sähkön tarve on lyhytaikai- nen, voidaan tehdä tilapäinen liittymissopimus. Tilapäisen liittymän maksu määräytyy aina ra- kennus-, mittarointi- ja purkukustannusten perusteella. Tilapäinen liittymä voi olla käytössä enintään kaksi vuotta. Mikäli liittymää halutaan käyttää tämän jälkeen, on liittymä muutettava pysyväksi liittymäksi maksamalla hinnaston mukainen liittymismaksu.
Keskijänniteliittymät 20 kV
Keskijänniteliittymän liittymismaksu koostuu kapasiteettivarausmaksusta 18 €/kVA ja liitty- mää varten rakennetun verkon rakentamiskustannuksista. Liittymisteho on liittyjän jakelu- muuntajien yhteenlaskettu teho. Liittymispisteenä on kaapelin liityntäpisteet liittyjän kojeis- tossa. Liittyjän tulee varata kaksi kuormaerotinkennoa verkonhaltijan käyttöön.
Liittymismaksu on:
välittömät rakennuskustannukset + kapasiteettivarausmaksu x liittymisteho
Tuotannon liittäminen ≤ 2 MVA
Liittymä, jossa nimellinen tuotantoteho on suurempi kuin kyseisen liittymän kulutuksen suurin mahdollinen teho, käsitellään tuotannon liittymänä.
Mikrotuotantolaitteistot (enintään 100 kVA) liitetään kulutuksen liittymismaksujen mukai- sesti. Mikäli liittymässä on ainoastaan tuotantoa, liittymismaksuna peritään hinnaston mukai- nen liittymismaksu ilman kapasiteettivarausmaksua.
Mikäli samassa liittymässä on sekä sähkön kulutusta että sähkön tuotantoa, veloitetaan li- säksi kulutuksen tehon osalta kapasiteettivarausmaksu.
Tuotantoliittymät 200 kVA:n saakka voidaan liittää 0,4 kV:n jännitteellä. Yli 200 kVA tuotanto- laitoksen liittäminen tapahtuu 20 kV:n jännitteellä. Liittymismaksu on aina tapauskohtainen ja koostuu liittymän välittömistä rakentamiskustannuksista ilman kapasiteettivarausmaksua.
Tuotannon liittäminen yli 2 MVA
Sähköä tuottavat laitteistot, joiden koko on suurempi kuin 2 MVA, liitetään suoraan 110/20 kV:n sähköasemaan. Liittymismaksu on aina tapauskohtainen ja koostuu liittymän rakennus- kustannuksista ilman kapasiteettivarausmaksu.
Tuotantolaitoksen omistaja on velvollinen varustamaan laitoksensa sellaisella suojauksella, että laitoksesta ei aiheudu häiriötä muille asiakkaille eikä se aiheuta vaaratilanteita sähköver- kon vikatilanteissa. Laitoksen on täytettävä Kemin Energia ja Vesi Oy:n asettamat tekniset reu- naehdot.
Liittymissopimuksen ylläpito
Liittymäsopimus voidaan liittyjän niin halutessa pitää voimassa, vaikka liittymässä ei ole säh- könkäyttöä. Mikäli sähkönkäyttöpaikalla ei ole voimassa olevaa sähköntoimitussopimusta, ve- loitetaan liittymän ylläpidosta palveluhinnaston mukainen liittymän ylläpitomaksu.
Liittymissopimuksen siirto
Sähköliittymä ei siirry automaattisesti kiinteistön myynnin yhteydessä. Jos liittymissopimus halutaan siirtää kiinteistön uudelle omistajalle, siirrosta tulee mainita kiinteistön kauppakir- jassa tai tehdä erillinen sopimus. Liittymissopimusta ei voida siirtää, jos verkkoyhtiöllä on van- halta omistajalta saatavia, ellei uusi omistaja ota niitä nimenomaisesti vastattavakseen.
Liittymissopimuksen irtisanominen ja liittymismaksun palautus
Pysyvää liittymää koskevan liittymissopimuksen irtisanomisen tulee tapahtua kirjallisesti. Mi- käli irtisanoja ei ole sama kuin liittymissopimuksen tekijä, on irtisanomisesta selvittävä pe- ruste, jolla sopimus on irtisanojalle siirtynyt.
Perushinnaston mukainen liittymismaksu on palautuskelpoinen. Palautuksen suuruus on mak- settu liittymismaksu vähennettynä liittymän purkamisesta ja verkosta erottamisesta aiheutu- neilla kustannuksilla.
Mikäli liittymää on suurennettu maksamalla vain liittymismaksujen erotus, on palautettava määrä tällöin alkuperäisen liittymismaksun ja erotuksena maksettujen maksujen summa.
Keskijänniteliittymästä palautetaan vain kapasiteettivarausmaksu.
Ennen 1.6.1995 allekirjoitettujen liittymissopimusten liittymismaksut eivät ole palautuskelpoi- sia, lisäksi keskijänniteliittymät, jotka on rakennettu 1.12.2020 jälkeen ovat palautuskelvotto- mia.