Opetushallitus Erilaisia näkemyksiä Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta Historian oppiaineen perusopetuksen päättöarvioinnin tukimateriaali
Opetushallitus
Erilaisia näkemyksiä Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta
________________________________________________________
Historian oppiaineen perusopetuksen päättöarvioinnin tukimateriaali
ALOITUS
Tehtävässä oppilaat tutkivat nykypäivän uutisia liittyen Neuvostoliiton ja natsi-Saksan vuonna 1939 solmimaan Molotov-Ribbentrop-sopimukseen. Tehtävä edellyttää, että oppilailla on taustatiedot sopimuksesta sekä lähteissä mainittujen kahden valtion keskinäisestä suhteesta. Opettajan harkinnassa on, missä vaiheessa lukuvuotta arviointi suoritetaan. Tällä on vaikutusta esimerkiksi erinomaisessa vastauksessa esitettyyn arviointitasoon. Halutessaan tehtävää voi eriyttää ylöspäin esimerkiksi vaatimalla yhden lisälähteen käyttöä lähteiden selittämiseksi.
Ensimmäisen lähde pohjautuu Venäjän presidentti Xxxxxxxx Xxxxxxx kesäkuussa 2020 The National Interest -aikakausilehdessä julkaistuun esseeseen, jossa hän kirjoittaa Molotov-Ribbentrop-sopimuksen olleen kansainvälisen oikeuden mukainen ja tapahtuneen yhteisymmärryksessä. Toinen lähde on seuraavana päivänä julkaistu uutinen, jossa Viron ulkoministeri Xxxxx Xxxxxxxx syyttää presidentti Xxxxxxx valehtelusta.
Arvioinnin kohteena on T10 Historiallisten tulkintojen selittäminen ja niiden luotettavuuden arvioiminen.
Erilaisia näkemyksiä Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta
Oppilaan ohje
Xxx lähteet yksi ja kaksi seuraavilta sivuilta.
Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä. Kirjoita havainnot esimerkiksi vihkoosi.
Missä, miksi ja milloin lähde on julkaistu?
Kuka on lähteen keskeisin henkilö? Minkälainen on tämän henkilön asema?
Miten lähteen henkilöiden asema voi mahdollisesti vaikuttaa heidän näkökulmiinsa?
Minkälaisia näkökulmia ja perusteluita lähteiden henkilöt esittävät?
Miten lähteet suhteutuvat toisiinsa?
Arvioitava vastaus:
Miksi ja miten historiallista tietoa Xxxxxxx miehityksestä voidaan nykypäivänäkin käyttää eri tavoin?
Kirjoita vastauksesi opettajan antamalle vastauslomakkeelle. Käytä hyväksesi edellisessä kohdassa keräämiäsi havaintoja. Viittaa esimerkein vastauksesi lähteisiin.
LÄHTEET
LÄHDE 1
Xxxxxxxx Xxxxx: Baltian miehitys oli kansainvälisen oikeuden mukainen
XXXXX XXXXXXX | 19.06.2020 | 12:33- päivitetty 19.06.2020 | 14:56
(Xxxxxxxxxxxxx.xx)
Historiantutkija tyrmää presidentin väitteet.
Venäjän presidentti Xxxxxxxx Xxxxx puolustaa Neuvostoliiton ja natsi-Saksan vuonna 1939 solmimaa Molotov-Ribbentrop-sopimusta, jossa Saksa tunnusti myös Suomen osaksi Neuvostoliiton etupiiriä. Lisäksi Xxxxx kuvailee Baltian maiden neuvostomiehityksen tapahtuneen ”yhteisymmärryksessä”.
Xxxxx kirjoittaa aiheesta yhdysvaltalaisen aikakauslehti The National Interestin torstaina julkaisemassa esseessä.
”Toisen maailmansodan 75-vuotispäivän todelliset opetukset”-otsikoitu essee ilmestyy Venäjän valmistautuessa koronan takia kesäkuulle siirrettyn voitonpäivän paraatiin. Esseessä Xxxxx arvostelee kovin sanoin länsimaita niiden natsi-Saksaa kohtaan 1930-luvulla harjoittamasta ”myönnytyspolitiikasta”.
Tämän politiikan huipentumana presidentti pitää vuonna 1938 solmittua Münchenin sopimusta, jota Xxxxx luonnehtii ”petokseksi”.
– Münchenin petos oli Neuvostoliitolle osoitus siitä, että länsimaat sopisivat turvallisuuskysymyksistä ottamatta sen intressejä huomioon. Itse asiassa ne voisivat jopa muodostaa neuvostovastaisen rintaman, jos tarvetta olisi, Xxxxx kirjoittaa.
Xxxxxxx mukaan Neuvostoliitto oli viimeisiä Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen solmineita eurooppalaisia valtioita. Vaikka ”(Xxxxx) Xxxxxxxx ja hänen kätyreitään voidaan oikeutetusti syyttää useista asioista”, solmivat he natsien kanssa sopimuksen voittaakseen aikaa maansa puolustuksen vahvistamiseksi, Xxxxx väittää.
Puolan itäosien miehittäminen ei myöskään ollut Neuvostoliiton alkuperäinen suunnitelma, presidentti kirjoittaa.
Xxxxx syyttää eurooppalaisia poliitikkoja, ja etenkin Puolaa, Münchenin sopimuksen lakaisemisesta maton alle.
– Länsimaat eivät ole vielä julkistaneet kaikkia natsien kanssa laatimiaan sopimuksia, Xxxxx vihjailee.
Baltian maiden miehitys tapahtui Xxxxxxx mukaan ”yhteisymmärryksessä” sekä ”kansainvälistä oikeutta kunnioittaen”.
Historiantutkijat kuitenkin tyrmäävät Xxxxxxx esittämät teesit. Historioitsija Xxxxxx Xxxxxxxxxx mukaan Xxxxxxx essee on ”raakaa propagandaa”.
– Xxx Xxxxx olisi historioitsija, ei tämä artikkeli olisi koskaan läpäissyt vertaisarviointia. Mutta hän ei ole. Hän pyrkii ainoastaan luomaan historiallista narratiivia, joka tukisi suuruudentavoittelua hänen pyrkiessä vakiinnuttamaan valtaansa.
– Joten minulta peukku alaspäin, valitettavasti, Xxxxxxxxx kirjoittaa twitterissä.
LÄHDE 2
Viron ulkoministeri: Xxxxxxxx Xxxxx valehtelee
XXXXX XXXXXXX | 20.06.2020 | 11:07- päivitetty 20.06.2020 | 13:48
(xxxxxxxxxxxxx.xx)
Xxxxx Xxxxxxxxx mukaan Baltian maat liitettiin laittomasti Neuvostoliittoon.
Venäjän presidentti Xxxxxxxx Xxxxx kirjoitti The National Interest -lehdessä julkaistussa esseessään, että Baltian maiden liittäminen Neuvostoliittoon tapahtui ”yhteisymmärryksessä” ja ”kansainvälistä oikeutta kunnioittaen”.
Viron ulkoministeri Xxxxx Xxxxxxxx tyrmää Venäjän presidentin näkemyksen. Hänen mukaansa Xxxxx valehtelee.
– Nämä väitteet ovat kokonaan valheita ja tuomitsen ne täysin, Xxxxxxxx kirjoittaa Facebookissa.
– On erittäin kyynistä esittää tällaisia väitteitä juuri sillä viikolla, jolloin tuli kuluneeksi 80 vuotta Baltian maiden laittoman miehityksen alkamisesta, hän jatkaa.
Baltian maissa vietettiin 17. kesäkuuta neuvostomiehityksen alkamisen 80-vuotismuistotilaisuuksia. Miehitys tapahtui erilaisten ankarien painostusvaiheiden jälkeen. Kymmeniä tuhansia Baltian maiden kansalaisia kyyditettiin myöhemmin karjavaunuissa Siperiaan.
– Se on synkkä päivä historiassamme, ehkä kaikista synkin, Xxxxxxxx sanoo miehityksen alkamispäivästä.
– Venäjän virallinen historiankäsitys propagoi jatkuvasti narratiivia, että liityimme vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon. Se on räikeä valhe.
ARVIOINTI
ARVOSANA |
TEHTÄVÄSSÄ OSOITETUN OSAAMISEN KUVAUS ARVOSANALLE |
5 |
Oppilas antaa ohjatusti jonkin esimerkin, miten Xxxxxxxx Xxxxx tai Xxxxx Xxxxxxxx käyttävät historia oman näkökulmansa perusteluun. Oppilas osaa ohjatusti antaa jonkin selityksen joko Xxxxxxxx Xxxxxxx tai Xxxxx Xxxxxxxxx mielipiteelle.
|
7 |
Oppilas kuvailee, miten Xxxxxxxx Xxxxx tai Xxxxx Xxxxxxxx käyttävät historia oman näkökulmansa perusteluun. Oppilas kuvailee, miten Xxxxxxxx Xxxxxxx tai Xxxxx Xxxxxxxxx tausta vaikuttaa heidän näkökulmaansa. Oppilas tukee näkemyksiään esimerkein vähintään toisesta lähteestä. |
8
|
Oppilas kuvailee, miten sekä Xxxxxxxx Xxxxx että Xxxxx Xxxxxxxx käyttävät historiaa oman näkökulmiensa perusteluihin. Oppilas kuvailee, miten Xxxxxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx taustat vaikuttaa heidän näkökulmiinsa. Oppilas tukee näkemyksiään esimerkein molemmista lähteistä.
|
9 |
Oppilas selittää, miten ja miksi sekä Xxxxxxxx Xxxxx että Xxxxx Xxxxxxxx käyttävät historiaa oman näkökulmiensa perusteluihin. Oppilas selittää, miten Xxxxxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx taustat vaikuttavat heidän näkökulmiinsa. Oppilas tukee näkemyksiään usein esimerkein molemmista lähteistä. |