Omaishoidon palveluseteli
Omaishoidon palveluseteli
Sääntökirjan palvelukohtainen osa
SISÄLLYSLUETTELO
Sääntökirjan palvelukohtainen osa 0
Omaishoidon palvelusetelin sääntökirjan palvelukohtainen osa 1
1 Yleistä omaishoidon tuesta 1
2 Palveluseteliasiakkaat 2
3 Palveluseteli 2
3.1 Palvelusetelijärjestelmä 2
3.2 Palvelusetelisaldo 2
4 Sopimus 3
5 Palveluntuottajan palvelukohtaiset oikeudet ja velvoitteet 3
5.1 Palvelun ajankohta 3
5.2 Tilat, laitteet, apuvälineet ja hoitotarvikkeet 3
5.3 Palveluntuottajan henkilökunnan pätevyysvaatimukset 4
5.4 Lääkehoitopalvelujen tuottaminen 5
5.5 Palvelun sisältövaatimukset 6
5.6 Hoitopalautteen toimittaminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle ja hoitotiedot 7
5.7 Palvelun peruuntuminen 7
5.8 Alihankinta 7
5.9 Palvelun virhe 8
5.10 Asiakkaan ostamat lisäpalvelut 8
5.11 Laskutus 8
6 Omaishoidon palvelusetelin arvo, hinnoittelu ja hintakatto 9
6.1 Palvelusetelin arvo 9
6.2 Hinnoittelu ja hintakatto 9
Omaishoidon palvelusetelin sääntökirjan palvelukohtainen osa
Tutustu palvelusetelien sääntökirjojen yleiseen osaan, joka koskee kaikkia palveluseteleitä. Tämän sääntökirjan palvelukohtaisessa osassa kuvataan omaishoidon palveluseteliin liittyvät ohjeet ja säännöt.
1 Yleistä omaishoidon tuesta
Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että hoidettavan omainen/läheinen haluaa ryhtyä omaishoitajaksi.
Päätöksen omaishoidon tuen myöntämisestä tekee Etelä-Karjalan hyvinvointialueen viranhaltija. Palvelun tarve arvioidaan omaishoidettavan luona tehtävällä kotikäynnillä. Mikäli myöntämisperusteet täyttyvät, omaishoidon palkkio maksetaan omaishoitajalle. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden suuruudesta, alimmasta hoitopalkkiosta ja omaishoitajan oikeudesta vapaaseen säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa, myöhemmin omaishoitolaki.
Omaishoitolain 4 §:n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kaksi tai kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että omaishoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuoro- kaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja tai saaden kuntoutusta ja opetusta.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella omaishoitajalla on mahdollisuus valita omaishoidon vapaan järjestäminen kunnallisessa hoidossa, perhehoidossa, sijaisomaishoitona tai maksusitoumuksella. Vaihtoehtona omaishoidon vapaalle on palveluseteli, jonka omaishoitaja voi halutessaan valita. Palvelusetelipalvelu järjestetään ottaen huomioon omaishoitajan ja omaishoidettavan yksilölliset toivomukset.
Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu Etelä-Karjalan hyvinvointialueen harkintaan. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallitus päättää omaishoidon tuen kulloinkin voimassa olevat myöntämisperusteet.
2 Palveluseteliasiakkaat
Omaishoidon palveluseteliasiakkaita ovat omaishoidettavat ja omaishoitajat, jotka ovat valinneet omaishoidon vapaan vaihtoehdoksi palvelusetelin. Omaishoitajat ovat Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteistyökumppaneita ja asiakkaita, omaishoitoa tuetaan ja täydennetään julkisilla palveluilla. Asiakas vastaava ohjaa omaishoitajaa palvelusetelin käyttöön liittyvissä asioissa, omaishoitaja saa ohjeet myös kirjallisena.
3 Palveluseteli
3.1 Palvelusetelijärjestelmä
Palveluseteliä hallinnoidaan ▇▇▇▇▇.▇▇ - portaalissa. Palveluntuottaja rekisteröityy palveluportaaliin. Rekisteröidyttyään palveluntuottaja hakeutuu omaishoidon pal- veluntuottajaksi. Ohjeet rekisteröitymiseen ja hakeutumiseen ovat Palse.fi- portaalissa. Palveluntuottajaksi hyväksymisestä tai hylkäämisestä tehdään viranhaltijapäätös. Hyväksytty palveluntuottaja ylläpitää palveluportaalissa omia tietojaan, tarkistaa asiakkaan palvelusetelisaldotilanteen ja kirjaa palvelu- tapahtumat. Palvelutapahtumat tulee kirjata viiden päivän kuluessa palvelun antamisesta, jotta asiakkaan saldo pysyy ajan tasalla.
Palveluportaalissa omaishoidon asiakas voi vertailla palveluntuottajia. Asiakas valitsee itse palveluntuottajan ja tarvittaessa asiakasvastaava auttaa palveluntuottajan etsimisessä. Asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa sekä käyttää useita palveluntuottajia. Palveluntuottajaluettelo lähetetään asiakkaalle vuosittain ja aina pyydettäessä.
3.2 Palvelusetelisaldo
Palveluseteli myönnetään omaishoidettavan nimellä, palveluseteliä voivat käyttää omaishoidettava ja omaishoitaja. Uudet luodut ja käytettävissä olevat palvelusetelit muodostavat yhdessä asiakkaan saldon. Asiakas voi tarkistaa saldonsa palveluportaalista. Hänelle lähetetään myös tarvittaessa kuukausittain saldotiliote, josta selviää käytettävissä oleva saldo ja käyttötapahtumat.
Palveluntuottaja sitoutuu tarkistamaan asiakkaan saldotilanteen pal- veluportaalista aina jo palvelusta sovittaessa.
Voimassaolo
Tammi-lokakuun palvelusetelisaldo on voimassa kalenterivuoden loppuun asti, marras-joulukuun palvelusetelisaldo on voimassa seuraavan vuoden helmikuun loppuun asti. Palveluseteleiden käyttöoikeus on voimassa omaishoitosopimuksen päättymisen jälkeen yhden kuukauden ajan (Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 28.4.2021).
4 Sopimus
Palvelusetelillä tuotettu palvelu perustuu omaishoitajan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen.
Palvelusopimuksen osapuolet ovat palveluja tuottava yritys sekä kuluttaja- asemassa oleva omaishoidon palveluseteliä käyttävä asiakas. Asiakkaan ja palveluntuottajan välille tulee tehdä kirjallinen sopimus, jossa sovitaan mm. palvelun sisällöstä, kestosta, irtisanomisesta ja kotiin tuotettavassa palvelussa asiakkaan avainten hallinnasta. Kertaluonteisesta palvelusta riittää suullinen sopimus, joka päättyy ilman irtisanomista palvelun toteuduttua.
5 Palveluntuottajan palvelukohtaiset oikeudet ja velvoitteet
Palveluntuottajan tulee olla merkittynä Valveri-rekisteriin (yksityisten palvelujen antajien rekisteri), jota ylläpitävät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Aluehallintovirastot, lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyä sekä toiminnan valvontaa ja tilastointia varten.
5.1 Palvelun ajankohta
Asiakas tilaa palvelun valitsemaltaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyväksymältä palveluntuottajalta ja sopii palveluntuottajan kanssa palvelun ajankohdasta. Palveluntuottaja tuottaa palvelun sovittuna ajankohtana.
5.2 Tilat, laitteet, apuvälineet ja hoitotarvikkeet
Omaishoidon palvelusetelillä tuotetaan palvelua asiakkaan tarpeen mukaisesti hänen kotonaan tai palveluntuottajan toimipaikassa, poikkeuksena siivous- ja kotityöpalvelua vain omaishoidettavan kotona (vakituisessa osoitteessa).
Hoidossa käytettävien laitteiden tulee täyttää EU-direktiivien turvallisuusvaatimukset ja niissä tulee olla CE-merkintä.
Palveluntuottajan toimipaikassa tuotettava palvelu
Toimitilojen on oltava lain mukaiset ja niiden on jatkuvasti täytettävä turvallisuusmääräykset niin, että yksikössä huolehditaan asiakkaiden turvallisuudesta lain ja viranomaisten määräysten mukaisesti.
Kotiin tuotettava palvelu
Omaishoidettavan kotona on oltava hoidon kannalta tarpeelliset tilat ja välineet. Jos palveluntuottaja havaitsee hoitamiseen vaikuttavia puutteita hoivaympäristössä tai välineissä, hänen tulee ohjata omaishoitajaa välineiden tai
tarvittavien muutostöiden hankkimisessa tai tarvittaessa ilmoittaa asiasta
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen omaishoidon tai vammaispalvelun henkilöstölle.
Omaishoidettavan tarvitsemat liikkumisen ja päivittäisen toiminnan kannalta tarpeelliset apuvälineet voi saada säännösten mukaisesti Etelä-Karjalan hyvinvointialueen apuvälinepalveluiden toimipisteistä. Palveluntuottaja auttaa tarvittaessa apuvälineiden hankkimisessa.
Maksuttomien hoitotarvikkeiden saannin edellytyksenä on, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattihenkilö on arvioinut hoidon tarpeen ja tehnyt hoito- ja palvelusuunnitelman. Tällöin palveluntuottaja voi hakea hoitotarvikkeet (haavanhoitotuotteet, sidostarvikkeet, katetrinjuuren suojaustuotteet) seuraavasti:
omaishoidon asiakkaan, jolla on kotihoidon palveluja hoidettavan kotihoidon alueen toimistosta.
omaishoidon asiakkaan, jolla ei ole kotihoidon palveluja terveysasemien maksuttomien hoitotarvikkeiden jakelupisteistä.
Haavanhoidossa käytettävät reseptilääkkeet on asiakkaan ostettava itse. Ohje maksuttomien hoitotarvikkeiden myöntämisperusteista ja jakelusta: Hoitotarvikejakelu-Ek-Hyvinvointialue
5.3 Palveluntuottajan henkilökunnan pätevyysvaatimukset
Palveluntuottaja huolehtii, että hänen palveluksessaan oleva henkilöstö täyttää samat kelpoisuusehdot kuin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstö vastaavissa tehtävissä. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että tuotetut palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään Etelä-Karjalan hyvinvointialueen toiminnalta. Ammattihenkilön toimintaa ohjaa saatu koulutus.
Palveluntuottajan on nimettävä palvelusetelitoiminnalleen vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että tuotettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset.
Palvelusetelipalvelusta vastaavalta henkilöltä edellytetään soveltuvaa sosiaali- tai terveysalan tutkintoa. Vastuuhenkilön vaihtuessa tulee siitä ilmoittaa rekisterinpitäjälle (Avi vai Valvira) ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle sekä kirjata muutos palveluportaaliin.
Terveyden- ja sairaudenhoidollisia toimenpiteitä suorittavan henkilöstön tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilöitä (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994).
Siivous- ja kotityöpalvelua suorittavalla henkilöstöllä tulee olla tehtävien suorittamiseen soveltuva koulutus tai riittävä työkokemus ja perehdytys tehtävään.
Henkilökunnan osaamisen tulee olla asiakkaiden hoidon tarpeen edellyttämällä tasolla. Palveluntuottajan on huolehdittava henkilöstönsä ammattitaidosta, ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä riittävästä täydennyskoulutuksesta.
Jos palveluntuottajalla on työsuhteessa enemmän kuin kolme työntekijää, palvelun vastuuhenkilöllä tulee olla sosiaali- ja/tai terveysalan korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto, riittävä johtamistaito sekä vähintään kolmen vuoden kokemus vastaavista tehtävistä.
5.4 Lääkehoitopalvelujen tuottaminen
Lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Yrityksellä tulee olla yksityisen terveydenhuollon toimilupa (Avi tai Valvira ja yrityksessä täytyy olla lääkehoidon kokonaisuudesta vastaava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaan-, terveydenhoitaja tai kätilö).
Mikäli yritys tuottaa lääkehoidollisia palveluja (suppea, laaja ja vaativa lääkehoito) asiakkaille, työntekijöiden lääkelupien sekä yrityksen lääkehoitosuunnitelman on oltava Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vaatimusten mukaiset ja niissä täytyy olla lääkärin allekirjoitus. Palveluntuottaja varmistaa henkilöstönsä lääkeosaamisen. Palveluntuottaja huolehtii, että henkilöstöllä on ajantasaiset, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstön tietoja vastaavat lääkehoidon toteuttamisen taidot. Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan, että lääkehoitoa toteuttava henkilöstö suorittaa lääkeluvat (teoriakokeet, osaamisen näytöt ja lääkelaskut) Etelä-Karjalan hyvinvointialueen edellyttämällä tavalla.
Lääkehoitopalvelujen laajuudet määritellään seuraavasti:
Suppea lääkehoito
Yritys kuuluu sosiaalihuollon palvelujen tuottajana Valveri- rekisteriin (ilmoituksenvaraiset sosiaalipalvelut). Yritys voi tuottaa suppeaa lääkehoitoa (lääkärin määräämän valmiiksi annostellun lääkkeen antaminen, esim. tabletit, silmätipat, korvatipat, supot, voiteet, inhalaatiot)
Laaja lääkehoito
Yritys kuuluu terveydenhuollon palvelujen tuottajana Valveri- rekisteriin (terveydenhuollon toimilupa). Yritys voi tuottaa laajaa lääkehoitoa (lääkkeen jako ja antaminen, injektiot, PKV-lääkkeet, N-lääkkeet)
Vaativa lääkehoito
Yritys kuuluu terveydenhuollon palvelujen tuottajana Valveri- rekisteriin (terveydenhuollon toimilupa). Yritys voi tuottaa vaativaa lääkehoitoa (lääkkeen
jako ja antaminen, injektiot, PKV- lääkkeet, N-lääkkeet, rokottaminen, suonensisäinen lääkehoito, kipupumppu).
Lisätietoja ja ohjeita lääkehoidon toteuttamiseen löytyy E-K Hyvinvointialueen Sote-alan palveluntuottajille- sivustolta.
Lääkehoitosuunnitelma
Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia, mikäli palveluntuottaja tuottaa lääkehoidollisia palveluja. Lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan palveluntuottajan tuottama lääkehoito. Lääkehoitosuunnitelman tulee olla Turvallinen lääkehoito- oppaan ja Etelä- Karjalan hyvinvointialueen vaatimusten mukainen. Opas on luettavissa linkistä: Turvallinen lääkehoito-opas 2021.
Lääkehoitosuunnitelmasta vastaava lääkäri
Lääkehoidollisia palveluja tuottavalla palveluntuottajalla tulee olla lääkehoitosuunnitelmasta vastaava lääkäri, joka tarkistaa ja hyväksyy palveluntuottajan lääkehoitosuunnitelman sekä myöntää lääkehoitoon tarvittavat lääkeluvat. Lääkehoitosuunnitelmasta vastaavalla lääkärillä tulee olla aluehallintoviraston hyväksymä rekisteröinti itsenäisestä ammatinharjoittamisesta tai vastuulääkärin palvelut voi ostaa lääkäripalveluja tuottavalta yksityiseltä yritykseltä
Asiakaskohtaisesta lääkehoidosta vastaa asiakkaan hoidosta vastaava lääkäri
Lääkehoitosuunnitelmassa ja suoritetuissa lääkeluvissa tulee olla vastuulääkärin allekirjoitus.
Lääkehoitosuunnitelman liitteenä tulee olla lääkehoidon toteuttamisesta vastaavan henkilön lääkelupa.
Vaativassa lääkehoidossa yrityksen terveydenhuollon palveluista vastaavana johtajana on oltava lääkäri.
5.5 Palvelun sisältövaatimukset
Omaishoidon palveluseteli on tarkoitettu tukemaan omaishoitajan jaksamista. Palvelusetelin käyttö perustuu hoito- ja palvelusuunnitelman sisältöön.
Omaishoitaja ja omaishoidettava sopivat yhdessä palveluntuottajan kanssa palvelun sisällöstä ja he tekevät yhdessä hoito- ja palvelusuunnitelman.
Palvelusetelin käyttöön liittyvissä kysymyksissä palveluntuottajan tulee ohjata asiakasta ottamaan yhteyttä omaan asiakasvastaavaan.
Asiakas ei voi maksaa hoitoa palvelusetelillä, mikäli hän käyttää kyseiseen hoitoon lääkärin lähetettä (Kela korvaa asiakkaalle hoidon kustannuksia).
Omaishoidettavan ollessa hoidossa sairaalassa tai lyhytaikaishoitopaikassa ei pal- velusetelillä voi ostaa hänelle samanaikaisesti toisen palveluntuottajan palvelua. Asiakas ei voi myöskään ostaa palveluntuottajalta pelkkää kuljetusta.
Omaishoitaja vastaa osaltaan omaishoidettavan hoidosta ja antaa tarvittavat hoitoa koskevat tiedot palveluntuottajalle. Palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan kuntouttavaa palvelua saatujen tietojen mukaisesti.
Palvelun sisältö kotiin tuotettavassa palvelussa:
asiakkaan avustamista kotona, terveyden- ja sairaanhoidollisia toi- menpiteitä, kuntoutusta ja terapiaa
asiakkaan avustamista asioinnissa kodin ulkopuolella esim. kaupungilla, virkistystapahtumissa jne.
omaishoitajan sijaistusta, vapaan mahdollistaminen siivous- ja kotityöpalvelua omaishoidettavan kotona, vakituisessa osoitteessa (siivous, hiekoitus- ja lumityöt kulkuväyliltä)
Palvelun sisältö toimipaikassa tuotettavassa palvelussa:
asiakkaan ympärivuorokautista hoitoa hoiva- tai hoitokodissa
asiakkaan hoitoa, kuntoutusta, fysio- ja toimintaterapiaa
omaishoidettavan päivähoitoa
5.6 Hoitopalautteen toimittaminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle ja hoitotiedot
Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asiakkaan toimintakyvyssä ja palveluntarpeessa tapahtuvista muutoksista puhelimitse tai henkilökohtaisesti tapaamalla asiakasvastaavan. Tarvittaessa asiakasvastaava arvioi omaishoidon tuen tarpeen uudelleen. Lisäksi palveluntuottajan tulee antaa palveluportaalissa hoitopalaute asiakkaalle annetusta palvelusta vähintään kolmen kuukauden välein.
5.7 Palvelun peruuntuminen
Palveluntuottaja vastaa palvelun toteuttamisesta asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Palveluntuottaja tiedottaa palvelun toteuttamisen esteestä asiakkaalle heti, kun se on palveluntuottajalla tiedossa ja sopii korvaavasta palvelusta asiakkaan kanssa. Mikäli palveluntuottaja ei pysty järjestämään itse korvaavaa palvelua, ottaa hän yhteyttä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asiakasvastaavaan mahdollisen hoidon järjestämiseksi. Palveluntuottajan tulee sopia asiakkaan kanssa, milloin peruuttaminen on viimeistään tehtävä, jotta siitä ei tule asiakkaalle lisäkustannuksia. Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei vastaa peruuntuneista palvelutapahtumista aiheutuneista kustannuksista.
5.8 Alihankinta
Palveluntuottaja voi tarvittaessa käyttää hoidon toteuttamisessa omaa palveluaan vastaavaa palveluntuottajaa. Tällöin alihankkijan tulee täyttää samat vaatimukset kuin palveluntuottajankin. Mikäli alihankintana ostetaan siivous- ja kotityöpalvelua ei alihankkijalta vaadita sosiaali- ja terveysalan tutkintoa.
Tällöin alihankkijan tulee olla hyväksytty Etelä-Karjalan hyvinvointialueen rekisteriin sosiaalipalveluna tuotettavan kotipalvelun tukipalvelutuottajana ja siivous- ja kotityöpalvelua suorittavalla henkilöstöllä tulee olla kohdan 6.3
mukaisesti tehtävien suorittamiseen soveltuva koulutus tai riittävä työkokemus ja perehdytys tehtävään. Palveluntuottaja vastaa alihankkijoidensa toiminnasta kuten omastaan.
5.9 Palvelun virhe
Palvelun katsotaan olevan virheellistä, mikäli se poikkeaa yleisen tai palvelukohtaisen toimintaohjeen, lainsäädännön tai palveluntuottajan ja asiakkaan välisessä sopimuksessa mainittujen palvelujen sisältövaatimuksista. Vastuu siitä, että palvelu on suoritettu laadukkaasti ja huolellisesti, on palveluntuottajalla (kuluttajansuojalaki 38/1978). Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei vastaa palveluntuottajan virheistä.
Palvelu on myös virheellistä, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka palveluntuottaja on etukäteen antanut toiminnastaan, ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon palveluntuottajaa valitessaan. Sama koskee palvelun suorittamisesta annettuja tietoja (kuluttajansuojalaki 38/1978).
Toimintaohjeen yleisessä osassa, kohdassa 13, kuvataan seuraamukset, jotka ovat mahdollisia palvelun virhetilanteissa.
5.10 Asiakkaan ostamat lisäpalvelut
Muiden kuin palvelusetelillä tuotettavien palveluiden maksamisesta palveluntuottaja ja asiakas sopivat keskenään ja asiakas vastaa näistä kustannuksista itse.
5.11 Laskutus
Palveluntuottaja voi laskuttaa kertaluontoisista palveluista (esim. lääkkeenjako, laboratorionäytteenotto) antamansa hyväksytyn hinnan mukaisesti ja tuntihintaisista palveluista toteutuneen ajankäytön mukaan viiden minuutin tarkkuudella.
Laskutus tapahtuu palveluportaalin käyttöohjeen mukaisesti palveluntuottajan omalla laskutusjärjestelmällä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei maksa erillistä toimisto-, varaus-, materiaali- tai laskutuslisää.
Verkkolaskuosoite: (Effector) 003732213131152 Etelä-Karjalan hyvinvointialue Verkkolaskuoperaattori: Basware
Välittäjän tunnus BAWCFI22
Viite: Omaishoito/palvelusetelin laskuviite Paperilaskut:
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
PL 9892, 00026 Basware
Viite: Omaishoito/palvelusetelin laskuviite
Laskun lähettäminen sähköpostilla: ▇▇▇▇▇@▇▇▇▇.▇▇▇▇▇▇▇.▇▇▇
Laskusta tulee ilmetä seuraavat arvonlisäverolain määrittelemät, pakolliset laskumerkinnät:
laskun antamispäivä
laskun numero (juokseva tunniste)
palveluntuottajan arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)
palveluntuottajan nimi ja osoite
laskun saajan nimi ja osoite (Etelä-Karjalan hyvinvointialue, PL
palveluseteliportaalin laskuviite ja loppusumma
verottomuuden peruste, esim. verottomat sosiaali- ja terveyspalvelut:
veroton AVL 130a §:n terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynti
veroton AVL 130a §:n sosiaalipalvelun myynti
veroton AVL 34 §:n terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynti
veroton AVL 37 §:n sosiaalipalvelun myynti muutos- tai hyvityslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun
Puutteelliset laskut Etelä-Karjalan hyvinvointialue palauttaa takaisin, mikä saattaa aiheuttaa maksujen viivästymistä.
Jos asiakas jättää maksamatta palveluntuottajan laskun omavastuuosuuden, huolehtii palveluntuottaja itse maksuneuvotteluista sekä mahdollisesta perinnästä. Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei vastaa asiakkaan mahdollisesti maksamatta jääneistä omavastuuosuuksista.
6 Omaishoidon palvelusetelin arvo, hinnoittelu ja hintakatto
6.1 Palvelusetelin arvo
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallitus hyväksyy palvelusetelin arvon. Yhden palvelusetelin arvo on 95 euroa. ▇▇▇▇▇▇▇ saa omaishoidon sopimuksen mukaisesti kaksi tai kolme palveluseteliä kuukaudessa (lisätietoa, kohta 3.2 Palvelusetelisaldo) ajalta, jolta hänelle maksetaan myös omaishoidon hoitopalkkiota.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue voi muuttaa palvelusetelin arvoa ja palvelujen hinnoittelua (hintakatto). Mahdollisesta muutoksesta ilmoitetaan palveluntuottajille toimintaohjeen yleisen osan kohdan 13 mukaisesti. Ennen muutosta myönnettyjen palveluseteleiden arvoon muutos ei vaikuta.
Palvelusetelipalvelu ei oikeuta kotitalousvähennykseen.
6.2 Hinnoittelu ja hintakatto
Palveluntuottaja ilmoittaa palvelujensa hinnat palveluportaalin hinnastossa palveluntuottajaksi hakeutuessaan. Hintoja voi muuttaa vuosittain erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamiinsa
enimmäishintoihin kalenterivuoden ajaksi. Palvelujen hintoja voi kuitenkin laskea kesken vuotta. Hinnat ovat esillä palveluportaalissa.
Ympärivuorokautisessa toimipaikassa tuotettavassa hoidossa kaikki ateriat ja asiakkaan tarvitsema hoiva ja hoito (wc-toimet, peseytyminen jne.) sekä asunnon siivous tulee sisältyä palveluntuottajan ilmoittamaan hoitovuorokauden hintaan. Hoitovuorokaudella tarkoitetaan saapumisajasta seuraavaa 24 tunnin jaksoa.
Siivous- ja kotityöpalvelun hintakatto on 35 euroa/tunti (alv 0 %).