TYÖEHTOSOPIMUS
PAPERITEOLLISUUDEN
TYÖEHTOSOPIMUS
2017-2019
SISÄLLYSLUETTELO
Paperiteollisuuden yleissopimuksen noudattaminen 6
Työsuhteen alkaminen ja päättyminen 6
Työviikko, vuorokausi ja yötyö 10
6.3.1 Säännöllinen työaika arkipyhäviikkoina 10
6.3.2 Keskeytyvä vuorotyö (tam 25, 26, 35, 36) sunnuntaina, arkipyhinä ja niihin liittyvinä vapaapäivinä 11
6.3.3 Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16) sekä keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) helatorstaina ja muulle arkipäivälle kuin
lauantaille sattuvana loppiaisena 11
6.4.1 Töiden keskeytyminen tes-seisokkeina keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 37, 17, 27) 12
6.4.2 Töiden aloittaminen ja lopettaminen tes-seisokkeina 12
6.4.3 Kunnostus- ja korjaustyöt tes-seisokkeina 12
6.4.4 Töiden jatkaminen tes-seisokkina 13
6.5.1 Päivittäinen lepoaika 14
6.5.2 Virkistystauot päivätyössä 14
Keskeytymätön vuorotyö (tam 37) 15
6.8.2 Säännöllinen työaika (tam 37) 15
6.8.3 Työvuorojärjestelmä (tam 37) 15
6.8.4 Työvuorojärjestelmän valinta (tam 37) 16
6.8.5 Työskentely neljässä vuorossa 17
6.8.6 Vuorovapaajärjestelmä (tam 37) 18
6.8.8 Vuorovapaan antaminen (tam 37) 22
6.8.9 Liikaa pidettyjen vuorovapaiden tasaaminen (tam 37) 23
6.8.10 Uusi työntekijä (tam 37) 26
6.8.11 Työskentely kesken vuorovapaiden (tam 37) 27
6.8.12 Koulutus ja vuorovapaat (tam 37) 27
6.8.13 Tes-seisokeista ansaittavat vuorovapaat 27
Päivätyö, keskeytyvä 2-vuorotyö sekä jatkuva 1- ja 2-vuorotyö (tam 15, 16, 25,
6.9.1 Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16) 30
6.9.2 Säännöllinen työaika keskeytyvässä 2-vuorotyössä ja jatkuvassa 1- ja 2- vuorotyössä (tam 25, 26, 17 ja 27) 31
6.9.3 Vuorovapaat päivätyössä (tam 15, 16) 31
6.9.4 Vuorovapaat keskeytyvässä 2-vuorotyössä (tam 25, 26) 33
6.9.5 Vuorovapaat jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä (tam 17, 27) 34
Keskeytyvä 3-vuorotyö (tam 35, 36) 34
6.10.1 Säännöllinen työaika (tam 35, 36) 34
6.10.2 Vuorovapaat keskeytyvässä 3-vuorotyössä (tam 35, 36) 35
6.10.3 Helluntaiaaton yövuoro (tam 35, 36) 35
6.10.4 Työskentely toisena pääsiäispäivänä (tam 35, 36) 36
Arkipyhäviikoilta ansaittavat vuorovapaat työaikamuodoissa 17, 27, 16, 26 ja 36 36
Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat vuorovapaamääräykset 37
6.12.1 Vuorovapaiden tasaus 37
6.12.2 Säännöllisiin työvuoroihin rinnastettavat työvuorot 37
6.12.3 Vuorovapaat ja sairaus 38
6.12.4 Vuorovapaat ja isyysvapaa 38
6.12.5 Vuorovapailta maksettava korvaus 38
6.12.6 Vuorovapaat työsuhteen päättyessä 39
6.12.7 Vuorovapaiden yhteensovitus (tam 15, 16, 17, 25, 26, 27, 35, 36) 39
Jalostustehtaita ja -osastoja koskevat määräykset 41
Tuotannon keskeyttäminen pääsiäisenä tai helluntaina 42
Työaikamuodon tai työvuoron muuttaminen tai vuorovapaiden ennakkoilmoitusaika 42
Palkkojen määräytymisen periaatteet 42
Muutosten vaikutus palkkaukseen 43
Muutosten arviointi ja kirjaaminen 43
Suorituspalkkatyö ja sen teettäminen 44
Urakka- ja palkkiotyö ylityönä 45
Palkkaperusteiden muutokset 47
13.6.1 Palkanmaksu suorituspalkkatyössä 47
13.6.2 Vajaan palkkakauden erillinen korvaus suorituspalkkatyössä 47
Palkanmaksu työsuhteen alkaessa 49
Palkkaus toiseen työhön siirrettäessä 49
Keskituntiansion muodostaminen 50
Keskimääräisen lisän laskeminen 50
Keskimääräisen lisän käyttäminen 52
IV ERINÄISET KORVAUSMÄÄRÄYKSET 52
Ylityökorvaukset ja korotettu palkka 52
16.2.2 Vapaavuorokausisääntö 53
16.2.3 Viidennen päivän sääntö 53
16.2.4 Siirtymäpalkkakauden sääntö (tam 37) 53
16.2.5 Vajaan palkkakauden sääntö 54
16.2.6 Korvaus viikoittaisesta ylityöstä 54
Ylityökorvaus 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen 54
Viikoittaisena vapaa-aikana työskentelyn korvaaminen 54
Pääsiäislauantaina tehty työ 55
Työskentely helatorstaiviikon lauantaina 55
Palvelusvuosikorvauksen määrä 57
Oikeus palvelusvuosikorvaukseen ja sen maksaminen 57
Palvelusvuosikorvauksen vaihtaminen vapaaksi 58
18.3.1 Osittain työkykynsä menettäneet 58
18.3.2 55 vuotta täyttäneet 58
Vuorolisät sekä ilta- ja yötyölisät 60
Ilta- ja yötyölisät (tam 15, 16, 17) 60
Erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn lisät 62
Matkakustannukset ja päivärahat 62
Matkakustannusten korvaaminen 62
22.1.1 Työmatkan alkaminen ja päättyminen 63
22.1.2 Kunnossapitotyöntekijöiden työkomennuksen ilmoittamismenettely 63
Yhteiskunnalliset luottamustehtävät 66
Lähiomaisen hautauspäivä tai oma hääpäivä 67
Poissaoloajan palkka ja poissaolosta ilmoittaminen 70
Vaikeasti sairaan lapsen hoito 70
Työntekijän sairastuminen, tapaturma, äitiysvapaa ja lääkärintarkastukset 71
24.1.1 Oikeus sairausajan palkkaan 71
24.1.2 Työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 6 kuukautta 71
24.1.3 Työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta 71
Sairaudesta annettava selvitys 72
24.2.1 Lääkärintodistuksen esittäminen 72
24.2.2 Lääkärintodistuksen esittäminen saman sairauden uusiutuessa 72
24.2.3 Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella 73
Äitiys- ja isyysvapaan palkka 73
Lakisääteiset terveystarkastukset 76
Sairausajan palkan maksaminen ja päivärahojen yhteensovitus 77
24.7.1 Sairausajan palkan maksaminen 77
24.7.2 Päivärahojen yhteensovitus 77
Työssäolopäivien veroiset päivät 79
Loma keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) 80
25.3.1 Loma vaihtoehdossa 1, jossa kesäajaksi vuoro jaetaan enintään viiteen ryhmään 80
25.3.2 Loma vaihtoehdossa 2, jossa kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro 81
25.3.3 Loman sijoittaminen 24 lomapäivään oikeutetuilla 83
25.3.4 Loman antaminen tuotantoseisokin yhteydessä 83
25.3.5 Vuosiloman siirto työntekijän sairastuessa 84
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 88
Osa-aikaisen työntekijän loma-ajan kausipalkka ja lomakorvaus 88
VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET 89
Neuvottelujärjestysmääräykset 89
Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja ammattiosaston toimihenkilöt 91
Paperiteollisuuden yleissopimuksen soveltaminen 91
28.2.1 Tehtävät ja toimialue 91
28.2.2 Työstä vapautus 92
28.2.3 Siirto päivätyöhön 93
28.2.4 Palkan muodostaminen ja tarkistaminen 93
28.2.5 Palkkaus luottamustehtävän päätyttyä 94
28.2.6 Toimitilat 94
28.2.7 Annettavat tiedot 95
28.2.8 Varapääluottamusmies 95
Työosaston luottamusmies 95
28.3.1 Toimialue ja tehtävät 95
28.3.2 Työstä vapautus 96
28.3.3 Työosaston luottamusmiehen varamies 96
Työsuojeluvaltuutettu 96
28.4.1 Tehtävät ja toimialue 96
28.4.2 Työstä vapautus 96
28.4.3 Siirto päivätyöhön 97
28.4.4 Palkan muodostaminen ja tarkistaminen 97
28.4.5 Palkkaus tehtävän päätyttyä 97
28.4.6 Toimitilat 97
28.4.7 Varavaltuutettu 98
Ansion menetyksen korvaaminen 98
Lisäkorvaukset 98
28.6.1 Pääluottamusmiehen, työosaston luottamusmiesten ja ammattiosaston toimihenkilöiden lisäkorvaus 98
28.6.2 Jalostusosaston luottamusmiesten lisäkorvaus 98
28.6.3 Kone-, sähkö-, mittari- tai automaatio-osastojen luottamusmiesten
lisäkorvaus 99
28.6.4 Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus 99
28.6.5 Lisäkorvauksen jako ja maksu eri tilanteissa 100
Edustavuuden toteaminen 101
Ilmoitusvelvollisuus 101
28.8.1 Ammattiosaston ilmoitusvelvollisuus 101
28.8.2 Työnantajan ilmoitus työsuhdeasioita hoitavasta henkilöstä 101
Ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen 101
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 101
Ilmoitustaulujen käyttö, kokoontuminen työpaikoilla ja jäsenmaksujen perintä 102
Yhteistoiminta 103
VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOMÄÄRÄYKSET 104
Sopimuksen voimassaolo 104
PAPERITEOLLISUUDEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ 105
PAPERITEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN N:O 49 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 111
1 Sopimuksen voimassaolo 111
2 Xxxx kausipalkka ja kausipalkkasopimukset 111
3 Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto r.y:n yhteinen kannanotto koulutuksiin osallistumisesta 114
4 Paikallisen sopimisen edistäminen 114
5 Lomauttaminen 115
6 Työehtosopimuksen noudattaminen 116
7 Konserniyhteistyö 117
8 Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmät 119
9 Työsuhdeturvan ja työhyvinvoinnin kehittäminen sekä työllistymisen
edistäminen rakennemuutostilanteissa 119
10 Korvaava työ 120
11 Jatkuvan neuvottelun periaate 121
12 Keskusliittojen tekemiä sopimuksia koskevan luettelon poistaminen 121
13 Liittojen välisen koulutustyöryhmän perustaminen 122
14 Töiden jatkaminen tes-seisokkina ilmoitusajan jälkeen 122
15 Työryhmät 123
YLEISET PERIAATTEET KUNNOSSAPITOTOIMINTOJEN KEHITTÄMISEKSI JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖN VÄHENTÄMISEKSI KUNNOSSAPIDOSSA 124
TYÖSSÄOPPIMISTA KOSKEVA SOPIMUS PAPERITEOLLISUUDESSA 126
PAPERITEOLLISUUDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 129
I Yleiset määräykset 129
II Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä 135
III Lomautus 137
IV Erinäisiä määräyksiä 142
TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 146
12-TUNTISTEN TYÖVUOROJEN KÄYTTÖÖNOTTO KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ VUOROTYÖSSÄ (TAM 37) 149
PAPERITEOLLISUUDEN YLEISSOPIMUS 156
"TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA" -KESÄHARJOITTELUOHJELMA VUOSILLE 2018 - 2019 181
VUOSITTAISEN TYÖAJAN PIDENTÄMINEN KESKIMÄÄRIN 24 TUNNILLA 183
TOIMIPAIKKALUETTELO 189
METSÄTEOLLISUUS ry:n
ja
PAPERILIITTO r.y:n
välinen
TYÖEHTOSOPIMUS
n:o 49
10.11.2017 – 30.11.2019
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
Soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuus ry:n jäsenten paperi-, kartonki- ja selluloosatehtaiden, puuhiomoiden, paperin- ja kartonginjalostustehtaiden sekä niiden tehdasalueella sijaitsevien raaka- ja tarveainevarastojen, ylläpito-, sivutuote- ja jalostusosastojen sekä näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.
Muist. 1 Sivutuoteosastona pidetään myös kuitu-, ja kovalevytehtaita, jotka toimivat paperi-, selluloosa- tai puumassatehtaan välittömässä yhteydessä ja pääasiallisesti käyttävät näiden tehtaiden jäteaineita raaka-aineena. Tätä sopimusta sovelletaan myös erillisinä toimivissa kuitulevytehtaissa.
SOV.
Liitot tarkoittavat raaka-ainevarastoilla puuraaka- ainevarastoja sekä tarveainevarastoilla esimerkiksi hiili-, kemikaali- ja muita niiden kaltaisia varastoja.
Muist. 2 Paperi-, ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuus ry:n jäsenten teollisuuslaitosten kemiallisten osastojen ja näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin paikallisesti sovituin poikkeuksin.
2. Mikäli työehtosopimuksen 1 §:n määrittelemässä sopimuksen soveltamisalassa aiotaan sopimuskauden kestäessä organisatorisista syistä tehdä muutoksia, on asiasta keskusteltava pääluottamusmiehen kanssa. Jos keskusteluissa esiintyy erimielisyyksiä, asia siirtyy liittojen välisesti käsiteltäväksi.
3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.
SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
3.1. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asianomaiseen työnantajaan.
Jos samalla tehdasalueella toimii useita tämän sopimuksen soveltamispiirissä olevia yrityksiä, joiden työntekijöitä edustaa yhteinen pääluottamusmies tai asiasta on paikallisesti sovittu, ulkopuolisena työvoimana ei pidetä työntekijää, joka on työsuhteessa toiseen samalla tehdasalueella olevaan yritykseen.
3.2. Välittömästi teollisuuslaitoksen tuotantoon ja niiden voimalaitosten energiantuotantoon liittyvät käyttö- ja valmistusosastojen, kemiantehtaiden sekä jalostuslaitosten säännöllisesti toistuvat tuotantotehtävät luokitellaan työehtosopimuksen tai paikallisen sopimuksen ammattiryhmittelyn mukaisesti sekä suoritetaan siltä osin yritykseen työsuhteessa olevalla työvoimalla tai 3.1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetulla työvoimalla.
SOV.
Työnantaja määrittää yhteistyössä pääluottamusmiehen kanssa ennen 3.1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun työvoiman käyttöä tuotannossa sitä koskevat periaatteet ja myös 10.1. kohdan mukaiset palkkojen määräytymisen periaatteet.
3.3. Työhuippujen tasaamisessa tai muuten ajallisesti tai laadullisesti selvästi rajoitetuissa työtehtävissä on ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö mahdollista.
Tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvissa tehtävissä ei saa käyttää ulkopuolista työvoimaa. Ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää siivous- ja vartiointitehtävissä sekä ruokalatoiminnoissa. Muissa tuotannon palvelutehtävissä, kuten tarvikevarastoissa, ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää paikallisesti sopimalla.
SOV.
Mikäli siivous-, vartiointi- ja ruokalatoiminnot ulkoistetaan ulkopuolisen palveluntarjoajan hoidettavaksi, annetaan liikkeenluovutuksen piiriin kuuluvalle henkilöstölle mahdollisuus jäädä luovuttavan yrityksen palvelukseen.
Liitot korostavat pääluottamusmiehelle vieraan työvoiman käytöstä annettavan riittävän varhaisen informaation merkitystä. Pääluottamusmiehelle annetaan kuukausittain tiedossa oleva mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys tehtaalla olevista ja etukäteen selvitys sinne tulevista aliurakoitsijoista, töiden todennäköisestä kestoajasta ja työntekijämäärästä sekä neljännesvuosittain selvitys toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Tilaisuudesta laaditaan pöytäkirja, joka jaetaan työsuojeluvaltuutetulle ja ylläpito-osastojen
luottamusmiehille. Poikkeuksista etukäteen annettuun kuukausiselvitykseen tiedotetaan pääluottamusmiehelle tai asianomaisen osaston luottamusmiehelle niiden ilmaannuttua. Tässä kappaleessa tarkoitetusta menettelytavasta voidaan paikallisesti sopia toisin.
3.4. Ennen ulkopuolisen työvoiman hyväksikäyttöä edellä 3. kohdassa mainituissa tapauksissa on työnantajan varmistauduttava, ettei oma, tehtävän suorittamiseen soveltuva työvoima samaan aikaan toimi vajaatehoisesti. Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman työvoiman irtisanomiseen.
3.5. Kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä on ulkopuolisen työvoiman käyttö mahdollista seuraavan kaltaisissa tapauksissa:
Kunnossapito- ja korjaustyöt, milloin kysymyksessä on:
a) työhuiput
b) suuret peruskorjaukset
c) yhtymän oman keskuskorjaamon tai konepajan käyttö
d) erikoiskalustoa, -työvälineitä tai -ammattimiehiä edellyttävät työt, ellei tehtaalla ole edellä mainittuja
e) koneiden ja laitteiden hankinta-, kauppa- tai vuokrasopimukseen liittyvät asennus-, huolto- ym. vastaavat työt
f) muut tehtävät, joista sovitaan paikallisesti.
Puunkäsittelyssä sekä sisäiset kuljetukset, milloin kysymyksessä on:
a) satunnaiset, ajoittain toistuvat tai muutoin vain osaksi työllistävät tehtävät
b) tehtaalle ulkoapäin suuntautuvat tai tehtaalta tilaajille, rautateille ja ulospäin menevät kuljetukset. Satamakuljetuksissa säilytetään nykyinen tilanne, ellei paikallisesti toisin sovita.
c) luonteeltaan väliaikaiset tehtävät
d) erikoiskaluston käyttö ja muut tehtävät, josta sovitaan paikallisesti.
Kaikissa varastotoiminnoissa sekä lastaus- ja purkutöissä ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää paikallisesti sopimalla.
SOV.
Purkutyöllä tarkoitetaan myös raaka-aineen siirtoa tuotantoprosessiin.
3.6. Xxxxxxxxxxxx tai työvoiman lainaajan kanssa tehtäviin sopimuksiin on otettava ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoiman lainaaja sitoutuu soveltamaan yrityksen piirissä työtä suorittaviin työntekijöihin alansa yleistä työehtosopimusta, ts. sen työehtosopimuksen määräyksiä, johon hän työnantajana on sidottu sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Xxx xxxxxxxxxxx tai työvoiman lainaaja ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen tulee hänen työntekijänsä työ- ja palkkaehtojen niveltyä ko. teollisuuslaitoksessa sen omille työntekijöille annettuihin etuihin. Alihankkijan tai työvoiman lainaajan on työntekijöiden niin vaatiessa tehtävä sopimus kirjallisesti.
Työturvallisuuskysymyksissä ulkopuolisen työvoiman tulee noudattaa työvoiman tilaajan tehdaslaitoksessa yleisesti noudatettavia työturvallisuusohjeita.
Laiminlyöntitapauksissa on tehtaan työsuojeluvaltuutetulla mahdollisuus huomauttaa asiasta. Tehdasalueella noudatettavia
järjestysmääräyksiä sovelletaan myös ulkopuoliseen työvoimaan.
4. Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.
Järjestäytymisvapaus
Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.
Paperiteollisuuden yleissopimuksen noudattaminen
Paperiteollisuuden yleissopimusta 1.4.2012 noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
Työrauhavelvoite
Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai näihin verrattaviin toimenpiteisiin tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
Työsuhteen alkaminen ja päättyminen
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
2. Uudelle työntekijälle annetaan opastusta yhteisesti sovitulla tavalla työpaikoilla käytössä olevista järjestys- ja turvallisuusmääräyksistä sekä työsuhteeseen liittyvistä muista määräyksistä. Lisäksi hänelle annetaan tieto pääluottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta sekä opastetaan työntekijä heidän puheillensa.
3. Työntekijälle, jonka kanssa on sovittu työnopastustehtävien suorittamisesta, maksetaan siltä ajalta, kun hän oman työnsä ohella suorittaa opastustyötä ennalta laaditun ja hyväksytyn opastusohjeen mukaisesti erillisenä tuntikohtaisena korvauksena
10 % hänen keskituntiansiostaan. Paikallisesti voidaan sopia muustakin korvauksesta.
Ennen työnopastajan nimittämistä työnantajan tulee kuulla työsuojeluvaltuutettua ja pääluottamusmiestä.
Työnopastajan tulee olla ammattitaitoinen, kouluttajaksi soveltuva ja asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö.
SOV. TYÖNOPASTUS
Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa. Työnopastuksessa uusi työntekijä koulutetaan työnopastajan avulla ennalta laaditun ja paikallisesti yhteisesti hyväksytyn kirjallisen työnopastusohjeen mukaan. Työnopastus on osa perehdyttämistoimintaa, jossa uusi työntekijä koulutetaan tuntemaan työpaikka ja hänelle tuleva työtehtävä. Työnopastuksessa työntekijä koulutetaan tuntemaan työssä ja työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta sekä työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.
Työnopastusta on syytä antaa myös sellaisille jo työsuhteessa oleville työntekijöille, jotka siirtyvät uudelle osastolle tai täysin uuteen tehtävään.
Tällaisissa tapauksissa opastus koskee vain sellaisia asioita, joita työntekijä ei vielä tunne.
Työnopastuksen sisällöstä ja toteuttamisesta työ- ja ympäristösuojeluun liittyvien kysymysten osalta pyritään yhteistoimintaan työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen välillä siten, että työpaikassa työntekijöillä on mahdollisimman hyvin selvillä työhönsä liittyvät ympäristövaikutukset.
4. Paperiteollisuuden irtisanomissuojaa koskevaa sopimusta 3.2.2003 noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
Määräajaksi sovittua työsopimusta ei saa irtisanoa päättyväksi kesken sopimuskauden. Jos työ jatkuu sovitun kauden
jälkeenkin, katsotaan työsopimuksen jatkuvan toistaiseksi tehtynä ja työsuhteen kestoaika luetaan työn alkamisesta.
Määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voidaan solmia vain kerran, ellei työnantajan ja ammattiosaston välillä ole toisin sovittu. Tarkoituksena on estää tilapäisluontoisten työsuhteiden jatkettu käyttö.
Muist. 1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada nähtäväkseen työntekijän kanssa tehty kirjallinen työsopimus, mikäli työsopimuksen sisällöstä, sen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt epäselvyyttä.
5. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän työsuhteen päättämisestä tai lomauttamisesta asianomaiselle työosaston luottamusmiehelle välittömästi.
6. Työnantajalla on oikeus työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen oikeuttavilla työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla työsuhteen päättämisen sijasta pidättää työntekijä työnteosta ja jättää palkka maksamatta. Palkanmaksun keskeytyksen enimmäisaika ja muut siihen liittyvät menettelytavat sovitaan työpaikkakohtaisesti noudattaen yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia.
II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
Säännöllinen työaika Työaikamuodot
Teollisuuslaitoksissa, joissa sovelletaan tätä työehtosopimusta, ovat työaikamuodot seuraavat:
keskeytymätön vuorotyö | tam 37 |
päivätyö | tam 15, 16 |
jatkuva 1- ja 2-vuorotyö | tam 17, 27 |
keskeytyvä 2-vuorotyö | tam 25, 26 |
keskeytyvä 3-vuorotyö | tam 35, 36 |
Työaikamuoto määräytyy työvuorojärjestelmän tai työntekijän työtuntijärjestelmän perusteella.
SOV.
Työaikamuoto ei vaihdu, mikäli työntekijän työtuntijärjestelmän työajat noudattavat työvuorojärjestelmän yhden vuoron säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikoja.
Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikojen poiketessa työvuorojärjestelmän yhden vuoron työajoista, vaihtuu työntekijän työaikamuoto.
Keskimääräinen työaika
Paikallisesti voidaan sopia liittojen suostumuksella säännöllisen työajan järjestämisestä eri työaikamuotoja koskevista 6 §:n 8-10 kohtien määräyksistä poiketen siten, että säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.
Säännöllisen työajan pidentäminen
Työntekijän säännöllistä työaikaa pidennetään vuosittain 24 tunnilla. Työajan pidennys toteutetaan työehtosopimuksen osana noudatettavan säännöllisen työajan pidentämistä koskevan liitteen mukaisesti.
Työaikapankki
Paikallisesti voidaan sopia työaikapankin käyttöönottamisesta työehtosopimuksen liitteenä oleva työaikapankkiohjeistuksen määräykset huomioiden.
Työaikapankkisopimuksella voidaan poiketa
- työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevien 6 §:n 8-10 kohtien määräyksistä siten, että
säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjaksona ja
- vuorovapailta maksettavaa korvausta koskevasta
6.12.5 kohdan määräyksestä.
Työviikko, vuorokausi ja yötyö
Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä klo 07.00, ellei paikallisesti toisin sovita.
Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti.
Arkipyhäviikot
6.3.1 Säännöllinen työaika arkipyhäviikkoina
Arkipyhäviikolla arkipyhäksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika on 8 tuntia.
Vapaapäiviä päivätyössä ja keskeytyvissä työaikamuodoissa 25 ja 35 ovat pääsiäislauantai, uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai, pääsiäisen, helatorstain ja joulun jälkeinen lauantai, sekä loppiaisen johdosta, mikäli loppiainen on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.
Vappu on päivätyössä (tam 15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) vapunaatosta kello 14.00 alkaen vapaapäivä.
Päivätyössä (tam 15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25,
26, 35, 36) juhannusviikon keskiviikon klo 22.00 ja juhannusaaton klo 06.00 sekä jouluaaton aaton klo 22.00 ja jouluaaton klo 06.00 välinen aika voi olla säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kausipalkan lisäksi 200 %:n korotusosa.
Päivätyössä (tam 15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25,
26, 35, 36) voidaan antaa edellä mainittuna aikana vuorovapaa, jolta maksetaan 100 %:n korotusosa. Jalostustehtaan- ja
osaston työntekijän vuorovapailta maksettava korvaus määräytyy kuitenkin 6.12.5 kohdan mukaisesti.
6.3.2 Keskeytyvä vuorotyö (tam 25, 26, 35, 36) sunnuntaina, arkipyhinä ja niihin liittyvinä vapaapäivinä
Tilapäisestä koko työosaston työskentelystä keskeytyvässä vuorotyössä sunnuntaina, arkipyhinä tai niihin välittömästi liittyvinä vapaapäivinä on sovittava pääluottamusmiehen tai asianomaisen osaston luottamusmiehen kanssa viimeistään kolme päivää ennen kyseistä päivää.
SOV.
Tätä kohtaa ei sovelleta, kun on kyse viikoittaisen ylityön teettämisestä vain osalla työntekijöistä.
6.3.3 Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16) sekä keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) helatorstaina ja muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvana loppiaisena
Työehtosopimuksen 6.3.2 määräyksestä poiketen voidaan jalostustehtailla ja -osastoilla säännöllinen työaika järjestää päivätyössä (15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) siten, että säännöllinen työvuoro voi sijoittua helatorstaille ja muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvalle loppiaiselle.
SOV.
Työn jatkuminen edellä mainittuina arkipyhinä tai toisena niistä selvitetään pääluottamusmiehelle hyvissä ajoin ennen kuin asianomaisen arkipyhäviikon työtuntiluettelo saatetaan työntekijöiden tietoon. Jos tasoittumisjakson aikana tehdään työtä arkipyhänä, työvuorojen lukumäärässä otetaan huomioon säännöllistä työaikaa arkipyhäviikkoina koskevan 6.3.1- kohdan määräyksen tarkoitus.
Tes-seisokit
6.4.1 Töiden keskeytyminen tes-seisokkeina keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 37, 17, 27)
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (tam 37) ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 17, 27) keskeytetään työt juhannuksen ja joulun johdosta. Töitä ei keskeytetä höyrykattilahuoneissa, voimalaitoksissa ja niihin verrattavissa osastoissa, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä.
Juhannus
Työt keskeytetään juhannusviikon keskiviikkona klo
22.00 ja aloitetaan juhannuksen jälkeisenä maanantaina klo 06.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta juhannusaattona.
Joulu
Työt keskeytetään jouluaaton aattona klo 22.00 ja aloitetaan tapaninpäivän jälkeisenä aamuna klo 06.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta jouluaattona.
Sulfaattiselluloosatehtaiden kalkin- ja meesanpolttouuneilla keskeytetään työt enintään kahdeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Tänäkin aikana ylläpidetään uunien lämmitystä kuitenkin vähennetyllä työvoimalla.
6.4.2 Töiden aloittaminen ja lopettaminen tes-seisokkeina
Riippumatta 6.4.1 kohdassa mainituista töiden keskeyttämistä ja aloittamista koskevista aikamääristä tulee puuhiomoiden, selluloosatehtaiden happo- ja lipeäosastojen ja niihin verrattavien, paikallisesti sovittavien osastojen työntekijöiden saapua työhön niin ajoissa, että koko tehtaan käynti pääsee määräaikana alkamaan.
6.4.3 Kunnostus- ja korjaustyöt tes-seisokkeina
Kunnostus- ja korjaustyöt voidaan teettää päivätyöntekijöillä tes- seisokkeina.
Juhannusaattona, jouluaattona ja joulupäivänä tehtävistä kunnostus- ja korjaustöistä on sovittava paikallisesti erikseen.
SOV.
Työnantajan tulee hyvissä ajoin ennen seisokin alkua selvittää asianomaisille luottamusmiehille tes- seisokkiaikana tehtävien korjaustöiden laatu ja laajuus.
Vuorotyöntekijöillä voidaan teettää kunnostus- ja korjaustöitä tes-seisokin aikana paikallisesti niin sovittaessa.
6.4.4 Töiden jatkaminen tes-seisokkina
Joulu- tai juhannusseisokkiajat ovat edellä 6.4.1 kohdassa määrätystä poiketen niiden työntekijöiden säännöllistä työaikaa, joiden työ jatkuu tes-seisokin ajan.
Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta tes-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen seisokin alkamista. Pääluottamusmiehelle ja työskentelyä jatkavien työosastojen osaston luottamusmiehelle varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä työskentelystä seisokkiaikana ennen työnantajan ilmoituksen antamista. Liitot suosittelevat, että samassa yhteydessä sovitaan vuorovapaiden antamisen yleisistä periaatteista. Seisokin aikainen työskentely tapahtuu ilmoitetun mukaisesti riippumatta viimemainitun neuvottelun lopputuloksesta.
Työnantajalla on oikeus peruuttaa ilmoituksensa tes- seisokkityöskentelystä ilmoituksen jälkeen syntyneen ylivoimaisen esteen aiheuttamasta syystä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen tes-seisokkityöskentelyn alkamista.
Lepoajat
6.5.1 Päivittäinen lepoaika
Päivätyössä työntekijällä on tunnin lepoaika, joka ei ole työaikaa. Tänä aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan. Paikallisesti voidaan sopia puolen tunnin lepoajasta. Lauantaisin tai arkipyhien aattoina ei lepoaikaa pidetä.
Vuorotyössä työntekijällä on 20 minuutin ruokailutauko työaikana tähän tarkoitukseen varatussa tilassa, ellei riittävän pitkiä taukoja ruokailua varten muuten synny.
Sovittaessa yli yhdeksän tunnin työvuoroista, sovitaan samalla työssä jaksamista edistävästä tauotuksesta.
6.5.2 Virkistystauot päivätyössä
Työntekijä voi pitää 10 minuutin virkistystauon työaikanaan kahdesti päivässä työnantajan määräämänä aikana siihen varatussa paikassa. Työntekijällä on oikeus pitää lauantaisin ja arkipyhien aattoina kaksi 10 minuutin taukoa tai yksi 20 minuutin tauko.
6.5.3 Vuorokausilepo
Vuorokausilepo määräytyy työaikalain 29 §:n mukaisesti.
Työaikalain 29 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorotyössä tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan lyhentää vuorokausilepoa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.
Työajan seuranta
Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan seurannan, siten, että se ei aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa. Työntekijän, joka on estynyt menemään töihin, on ilmoitettava poissaolostaan työnjohdolle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista ennen työvuoron alkua.
Lastaus- ja purkaustyöt
Lastaus- ja purkaustöissä ja muissa samankaltaisissa paikallisesti sovittavissa töissä voi työnantaja ilmoittamalla etukäteen mahdollisimman pian ja viimeistään edellisenä päivänä, muuttaa säännöllisen työn alkamisaikoja sekä työaikamuotoja. Säännöllinen työaika on tällöin 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 2 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin 40 tuntia viikossa.
Keskeytymätön vuorotyö (tam 37)
6.8.1 Tam 37:n käyttö
Tehdasosastoilla, joiden keskeytymätön käynti on tuotantoteknisistä syistä välttämätöntä, työskennellään 21 vuoroa viikossa. Paikallisesti voidaan sopia keskeytymättömästä käynnistä myös muilla tehdasosastoilla.
6.8.2 Säännöllinen työaika (tam 37)
Keskeytymättömässä vuorotyössä on säännöllinen työaika 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.
6.8.3 Työvuorojärjestelmä (tam 37)
Työvuorojärjestelmä perustuu 20 vuorokauden jaksoihin seuraavasti:
iiii-aaaa-yyyy--vvv- tai
aaaa-iiii-yyyy--vvv-
SOV.
Työvuorojärjestelmä voi sisältää 60 vuorokauden jakson, jossa vuorovapaiden tai vuosiloman antamiseksi on 14 vuorokauden vapaajakso.
Työvuorojärjestelmän sisältämä 60 vuorokauden jakso voidaan paikallisella sopimuksella jakaa kolmeksi 20 vuorokauden jaksoksi.
Lyhyt vuorokierto
Työvuorojärjestelmä voi edellä todetusta poiketen olla paikallisesti sopimalla 20 vuorokauden jaksossa lyhyenä kiertona seuraava:
aaiiyy-vv-aaiiyy--v- 12-tuntiset työvuorot
Keskeytymättömän vuorotyön (tam 37) työvuorojärjestelmä voidaan järjestää myös 12-tuntisin työvuoroin paikallisesti siitä sopimalla noudattaen liitteenä olevaa pöytäkirjaa 12-tuntisten työvuorojen käyttöönottamisesta.
6.8.4 Työvuorojärjestelmän valinta (tam 37)
Työnantaja valitsee käytettävän työvuorojärjestelmän ottaen huomioon paikalliset olosuhteet kuten kesätyövoiman saatavuus, järjestelyiden edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja henkilökunnan mielipiteet. Koko tehdasta koskevana otetaan käyttöön yksi järjestelmä.
Vaihtoehto 1
Vuoro jaetaan kesäajaksi enintään viiteen ryhmään siten, että jokainen ryhmä saa eri aikaan yhtäjaksoisen 26 vuorokauden vapaajakson 18.5. – 16.9. välisenä aikana. Järjestelmässä on jokaisen yövuorojakson jälkeen 6 vuorokauden vapaajakso.
Vaihtoehto 2
Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro. Tällöin kukin vuoro saa yhtäjaksoisen 22 vuorokauden vapaan 26.5.
– 4.9. välisenä aikana. Järjestelmässä on jokaisen yövuorojakson jälkeen 6 vuorokauden vapaajakso.
Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavan työvuorojärjestelmän käyttöönotosta edellyttäen, että työehtosopimuksen mukainen työaika toteutuu ja työajan lyhennyksen yhteydessä 28.12.1988 sovitut periaatteet otetaan huomioon.
Lomittajille voidaan laatia vaihtoehtojen 1 ja 2 pohjalta erillinen työvuorojärjestelmä eri vuoroissa olevien työntekijöiden lomituksen järjestämiseksi. Lomittajien työvuorojärjestelmä voi sisältää 6, 22 tai 26 vuorokauden vapaan.
6.8.5 Työskentely neljässä vuorossa
Vuoron purku (tam 37)
Tuotantoseisokki voidaan 5-vuorojärjestelmässä toteuttaa siten, että määrätty aika työskennellään neljässä vuorossa, jolloin kaikilla vuoroilla on samanaikaisesti vapaajakso. Ilmoitus tällaisesta työvuorojärjestelmän muuttamisesta on tehtävä pääluottamusmiehelle vähintään kahta viikkoa ennen muutosta.
SOV.
Siirtymisestä 4-vuorojärjestelmään johtuva yhden vuoron tilapäinen purkaminen toteutetaan siten, että eri kertoina purettava vuoro vaihtuu, ellei paikallisesti toisin sovita. Purettu vuoro on työnjohdon käytettävissä.
Vuorovapaat annetaan kaikille vuoroille samanaikaisesti tuotantoseisokin yhteydessä.
Mikäli puretun vuoron työntekijän vuorovapaita ei voida antaa samanaikaisesti, ilmoitetaan vuorovapaista samaan aikaan kuin vuoron purkamisesta.
Sijoitettaessa puretun vuoron työntekijä muihin työaikamuotoihin kuin keskeytymättömään vuorotyöhön on hän oikeutettu saamaan enintään kahden kuukauden ajalta palkkaa tam 37 mukaan. Sääntöä sovelletaan 26.5. – 4.9. välisen ajan.
Palkkakauden palkka lasketaan kertomalla keskituntiansio luvulla 82. Lisäksi maksetaan keskimääräisenä
sunnuntaityökorotuksena 13 x keskituntiansio palkkakaudessa. Ansio sisältää muiden työaikamuotojen mahdolliset vakiolisät.
Jos työntekijän ansio uudessa työssä on keskituntiansiota korkeampi, maksetaan työntekijälle uuden työn ansion ja oman keskituntiansion erotus.
Puretun vuoron työntekijällä verotusvuoden päättyessä olevia liikaa pidettyjä vuorovapaita ei teetetä takaisin, jos työntekijä on muuten työskennellyt 5-vuorojärjestelmän mukaisesti.
4-vuorojärjestelmä kesäaikana
Tehtaalla tai sen tuotantolinjalla voidaan siitä paikallisesti sopien siirtyä kesäajaksi 4-vuorojärjestelmään ilmoittamalla siitä vähintään kuukausi ennen lomakauden alkamista siten, että yksi vuoro on kerrallaan vuosilomalla purkamalla yksi työvuoro.
Työvuoron purun johdosta työntekijöiden vuorovapaiden lukumäärä ei muutu. Purettu työvuoro lomittaa jäljelle jäävää neljää työvuoroa. Vuosilomat annetaan tällöin poiketen työehtosopimuksen 25 §:n määräyksistä siten, että koko vuoro on yhtä aikaa poissa työstä 26 vuorokauden ajanjakson.
Vuosilomajaksojen päällekkäin osuvina ajanjaksoina järjestetään tuotantoseisokki, jonka pituus on 3-12 päivää. Tänä aikana niille työntekijöille, jotka eivät ole vuosilomalla annetaan vuorovapaita.
Sovittaessa siirtymisestä 4-vuorojärjestelmään, sovitaan myös 5- vuorojärjestelmään palaamisen edellyttämistä tilapäisistä työvuorojärjestelyistä.
6.8.6 Vuorovapaajärjestelmä (tam 37)
Vuotuisen työajan tasaaminen keskimäärin 34,5 tuntiin viikossa toteutetaan vuorovapaajärjestelmällä. Keskeytymättömässä vuorotyössä ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana vuorovapaita tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:
Vaihtoehto 1: Vuoro on jaettu enintään viiteen ryhmään
Vähintään | 5 | työvuoroa | = 1 | vuorovapaa |
" | 10 | " | = 2 | vuorovapaata |
" | 15 | " | = 3 | " |
" | 20 | " | = 4 | " |
" | 25 | " | = 5 | " |
" | 30 | " | = 6 | " |
" | 35 | " | = 7 | " |
" | 39 | " | = 8 | " |
" | 44 | " | = 9-10 | " |
" | 49 | " | = 10-11 | " |
" | 54 | " | = 11-12 | " |
" | 59 | " | = 12-13 | " |
" | 64 | " | = 13-14 | " |
" | 69 | " | = 14-15 | " |
" | 74 | " | = 15-16 | " |
" | 78 | " | = 16-17 | " |
" | 83 | " | = 17-19 | " |
" | 88 | " | = 18-20 | " |
" | 93 | " | = 19-21 | " |
" | 98 | " | = 20-22 | " |
" | 103 | " | = 21-23 | " |
" | 108 | " | = 22-24 | " |
" | 113 | " | = 23-25 | " |
" | 117 | " | = 24-26 | " |
" | 122 | " | = 25-28 | " |
" | 127 | " | = 26-29 | " |
" | 132 | " | = 27-30 | " |
" | 137 | " | = 28-31 | " |
" | 142 | " | = 29-32 | " |
" | 147 | " | = 30-33 | " |
" | 152 | " | = 31-34 | " |
" | 156 | " | = 32-35 | " |
" | 161 | " | = 33-37 | " |
" | 166 | " | = 34-38 | " |
" | 171 | " | = 35-39 | " |
" | 176 | " | = 36-40 | " |
" | 181 | " | = 37-41 | " |
" | 186 | " | = 38-42 | " |
" | 191 | " | = 39-43 | " |
" | 196 | " | = 40-45 | " |
Vähintään vuoden työsuhteessa verotusvuoden alkuun mennessä olleelle työntekijälle annetaan edellä määrätyn lisäksi yksi vuorovapaa työvuorosta verotusvuoden aikana.
Vaihtoehto 2: Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro
Vähintään | 5 | työvuoroa | = 1 | vuorovapaa |
" | 10 | " | = 2 | vuorovapaata |
" | 15 | " | = 3 | " |
" | 20 | " | = 4 | " |
" | 26 | " | = 5 | " |
" | 31 | " | = 6 | " |
" | 36 | " | = 7 | " |
" | 42 | " | = 8 | " |
" | 47 | " | = 9-10 | " |
" | 52 | " | = 10-11 | " |
" | 58 | " | = 11-12 | " |
" | 63 | " | = 12-13 | " |
" | 68 | " | = 13-14 | " |
" | 74 | " | = 14-15 | " |
" | 79 | " | = 15-16 | " |
" | 84 | " | = 16-17 | " |
" | 90 | " | = 17-19 | " |
" | 95 | " | = 18-20 | " |
" | 100 | " | = 19-21 | " |
" | 106 | " | = 20-22 | " |
" | 111 | " | = 21-23 | " |
" | 116 | " | = 22-24 | " |
" | 122 | " | = 23-25 | " |
" | 127 | " | = 24-27 | " |
" | 132 | " | = 25-28 | " |
" | 138 | " | = 26-29 | " |
" | 143 | " | = 27-30 | " |
" | 148 | " | = 28-31 | " |
" | 154 | " | = 29-32 | " |
" | 159 | " | = 30-33 | " |
" | 164 | " | = 31-35 | " |
" | 170 | " | = 32-36 | " |
" | 175 | " | = 33-37 | " |
" | 180 | " | = 34-38 | " |
" | 186 | " | = 35-39 | " |
" | 191 | " | = 36-40 | " |
" | 196 | " | = 37-42 | " |
Vähintään vuoden työsuhteessa verotusvuoden alkuun mennessä olleelle työntekijälle annetaan edellä määrätyn lisäksi yksi vuorovapaa työvuorosta verotusvuoden aikana.
Edellä määrätyn lisäksi vaihtoehdossa 2 ansaitaan vuorovapaita seuraavasti:
Vähintään | 60 | työvuoroa | 1 | vuorovapaa |
" | 120 | " | 2 | vuorovapaata |
" | 180 | " | 3 | " |
Nämä vuorovapaat annetaan ensisijaisesti vuosiloman tai vuorovapaajaksojen yhteydessä.
SOV.
Vaihtoehdossa 2 sovelletaan kahta vuorovapaataulukkoa erikseen. Perustaulukon mukaan määräytyy työvuorojärjestelmässä olevien vuorovapaiden lukumäärä ja lisätaulukon mukaan perustaulukon lisäksi annettavien vuorovapaiden määrä. Mikäli työvuorojärjestelmässä olevien vuorovapaiden määrä ylittää perustaulukon ylärajan, sovitetaan molempien taulukoiden vuorovapaat yhteen. Perustaulukon ylittävät vuorovapaat vähennetään tällöin lisätaulukon vuorovapaista.
6.8.7 Xxxxxxxxxx (tam 37)
Vuorovapaa (v) on työehtosopimuksen mukainen vuorokausi (klo 06.00 – 06.00) ja se sijoittuu työvuorojärjestelmään pääsääntöisesti seuraavalla tavalla:
Vuorovapaita 4 vuorokauden vapaajaksoissa (lyhyt kierto) ovat: aaiiyy-vv-aaiiyy--v-
Vuorovapaita 6 vuorokauden vapaajaksossa ovat: yyyy--vvv-iiii
Vuorovapaita 14 vuorokauden vapaajaksossa ovat: yyyy--vvv-vvv-vvv-iiii
Vuorovapaita 22 vuorokauden vapaajaksossa ovat: yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii
Vuorovapaita 24 vuorokauden vapaajaksossa (lyhyt kierto) ovat: aaiiyy-vv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-aaiiyy
Vuorovapaita 26 vuorokauden vapaajaksossa ovat: yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii
6.8.8 Vuorovapaan antaminen (tam 37)
Vuorovapaiden antokausi on verotusvuosi. Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti työntekijän oman työvuorojärjestelmän mukaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ne annetaan muuna työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuorovapaiden antokauden päättyessä pitämättömät vuorovapaat korvataan maksamalla vuorovapaaraha antokauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Vuorovapaat voidaan antaa seuraavan vuoden puolella työntekijän kanssa niin sovittaessa.
SOV.
Siirtotapausten, poissaolojen ja vastaavien johdosta voidaan vuorovapaiden antamiseen tehdä muutoksia.
Xxxxxxxxxxx tulisi antaa siten, että ansaintakauden päättyessä työntekijä olisi saanut kaikki ansaitsemansa vuorovapaat, mutta myös tehnyt liikaa pitämänsä takaisin. Kun vuorovapaita ei ole voitu antaa työvuorojärjestelmän mukaisesti ja ne siirtyvät myöhemmin annettaviksi, on keskeytymättömässä vuorotyössä pyrittävä antamaan vähintään neljä vuorovapaata kerrallaan, jolloin ne annetaan neljän peräkkäisen työvuoron jaksossa.
6.8.9 Liikaa pidettyjen vuorovapaiden tasaaminen (tam 37)
Vuorovapaataulukon ylärajan ylittävät vuorovapaat teetetään takaisin siten, että vastaava määrä työntekijän työvuorojärjestelmän mukaisista vuorovapaista on työntekijän työpäiviä. Niiltä maksettava palkka sisältyy kausipalkkaan.
Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan ne teettää takaisin jo saman vuorovapaiden ansaintakauden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan toukokuun 26. päivään mennessä.
Työntekijän estyessä pakottavasta syystä tekemästä takaisin liikaa pitämiään vuorovapaita työnantajan määräämänä aikana, teetetään ne takaisin muuna ajanjaksona. Mikäli pakottavasta esteestä johtuen liikaa pidettyjä vuorovapaita ei ole teetetty takaisin seuraavan toukokuun 26. päivään mennessä, peritään työntekijältä ylimääräiset vuorovapaat takaisin rahassa perimishetken vuorovapaarahan mukaisesti.
Työntekijän tehdessä pyynnöstään liikaa pitämiään vuorovapaita takaisin vapaavuorokauden aikana, tehty työ ei ole ylityötä eikä tehdyn työajan veroista viikoittaista ylityötä laskettaessa. Siitä maksettava korvaus sisältyy kausipalkkaan.
SOV.
Takaisin teetettävät vuorovapaat pyritään sijoittamaan vapaajakson alkuosaan, loppuosaan tai molempiin.
Esim. Takaisin teetettävien vuorovapaiden sijoittaminen työvuorojärjestelmän vuorovapaajaksoon:
Oma vuoro:
yyyy--vvv-ii
Työnantajan määräämä:
a) yyyy--v88-ii
b) yyyy--88v-ii
Työntekijän pyynnöstä:
c) yyyy-88-v-ii
d) yyyy--v-88ii
Oma vuoro (lyhyt kierto):
aaiiyy-vv-aaiiyy--v-
Työnantajan määräämä:
e) aaiiyy-88-aaiiyy--8-
Työntekijän pyynnöstä:
f) aaiiyy--88aaiiyy---8
Vuorovapaiden lukumäärän kirjausta on käsiteltävä kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko vuorovapaiden
teettäminen takaisin tapahtunut ennen vuorovapaiden ansaintakauden päättymistä tai sen jälkeen.
a) Mikäli takaisin teettäminen tapahtuu ennen vuorovapaiden ansaintakauden päättymistä, ei päivä ole vuorovapaa.
b) Mikäli takaisin teettäminen tapahtuu antokauden päättymisen jälkeen, vuorovapaita kuluu yhtä monta kuin on takaisin teetettäviä vuorovapaita.
Työntekijän joutuessa tekemään takaisin vuorovapaita pyritään työvuorosta ilmoittamaan mahdollisimman aikaisin.
Työaikalain 31 §:n viikoittaista vapaa-aikaa koskevaa säännöstä sovelletaan vuorovapaita takaisin teetettäessä.
Työntekijän sairastuessa ennen takaisin teetettävää päivää katsotaan vuorovapaa tehdyksi.
Vuorovapaaraha maksetaan, jos alitetaan vuorovapaataulukon alaraja.
SOV.
Vuorovapaiden takaisin teettämistä ja vuorovapaarahan maksamista havainnollistavat seuraavat esimerkit:
Esim. Vuoro jaettu enintään viiteen ryhmään
Työntekijä on työskennellyt vuorovapaiden määräytymiskauden aikana 130 työvuoroa keskeytymättömässä vuorotyössä.
Vuorovapaita pidetty 24
Maksettava vuorovapaaraha on (26-24) x 8 x kta tai Vuorovapaita pidetty 31
Takaisin teetettävien vuorovapaiden lukumäärä on 31- 29 = 2 työvuoroa
Esim. Kuudes vuoro kesäajaksi
Työntekijä on työskennellyt vuorovapaiden määräytymiskauden aikana 130 työvuoroa keskeytymättömässä vuorotyössä.
Vuorovapaita pidetty 22
Maksettava vuorovapaaraha on (24-22) x 8 x kta.
Tämän lisäksi maksetaan vuorovapaaraha lisätaulukon mukaisesti 2 x 8 x kta
tai
Vuorovapaita pidetty 29
Takaisin teetettävien vuorovapaiden lukumäärä on 29- 27 = 2 työvuoroa.
Lisätaulukon mukaan työntekijä on ansainnut kaksi vuorovapaata, joista vähennetään kaksi takaisin teetettävää työvuoroa, jolloin ansaitut ja pidetyt vuorovapaat menevät tasan.
6.8.10 Uusi työntekijä (tam 37)
Keskeytymättömässä vuorotyössä uudelle työntekijälle ei pääsääntöisesti anneta ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vuorovapaita, mutta hän ansaitsee vuorovapaita normaalisti.
Oman vuoron ollessa vuorovapailla uuden työntekijän säännöllisten työvuorojen lukumäärä on tänä aikana sama kuin työvuorojärjestelmän vuorovapaiden lukumäärä. Näiltä työvuoroilta maksettava palkka sisältyy kausipalkkaan.
SOV.
Oman vuoron ollessa vuosilomalla tai vuorovapailla uudelle työntekijälle annetaan henkilökohtainen työtuntijärjestelmä mahdollisimman aikaisin. Mikäli
työtuntijärjestelmää ei ole ilmoitettu, vuorovapaat annetaan työvuorojärjestelmän mukaisesti.
Vapaajakson aikana uuden työntekijän työpäivinä voidaan käyttää kaikkia päiviä lukuun ottamatta vapaajakson ensimmäistä ja viimeistä vuorokautta.
6.8.11 Työskentely kesken vuorovapaiden (tam 37)
Mikäli työntekijä sovitusti tekee töitä vuorovapaapäivänä, vastaava määrä vuorovapaita siirtyy annettavaksi myöhemmin ansaintakauden aikana.
6.8.12 Koulutus ja vuorovapaat (tam 37)
Työnantajan järjestäessä ammatillista jatko-, täydennys- tai uudelleenkoulutusta, yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain tai Paperiteollisuuden yleissopimuksen edellyttämää koulutusta vuorovapaat eivät kulu vaan siirtyvät myöhemmin annettaviksi.
Ay-koulutuksen aikana vuorovapaat kuluvat riippumatta siitä, kuuluuko kurssi liittojen välisen koulutustyöryhmän hyväksymien kurssien mukaisesti työnantajan tuen piiriin vai ei.
6.8.13 Tes-seisokeista ansaittavat vuorovapaat
6.8.13.1 Vuorovapaiden ansainta tes- seisokkityöskentelystä
Työntekijän säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin
Työntekijä, jonka säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, ansaitsee kultakin seisokilta kolme vuorovapaata keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37), kaksi vuorovapaata jatkuvassa 2-vuorotyössä (tam 27) ja yhden vuorovapaan jatkuvassa 1-vuorotyössä (tam 17).
Työntekijällä on oikeus edellä määrättyihin vuorovapaisiin myös silloin, kun hän on tes-seisokin aikana työvuorojärjestelmän mukaisella vapaalla tai vuosilomalla.
Mikäli saman verotusvuoden aikana joulu- ja juhannusseisokkien työvuorojärjestelmien mukaisten tehtyjen työvuorojen yhteenlaskettu määrä ylittää ensimmäisen kappaleen mukaan ansaittujen vuorovapaiden määrän, annetaan työntekijälle tehtyjen työvuorojen ja ansaittujen vuorovapaiden erotusta vastaava määrä ylimääräisiä vuorovapaita.
Työntekijä työskentelee vain osan tes-seisokkia tai toimii sijaisena
Työntekijä ansaitsee tes-seisokkityöskentelystä, edellä todetusta poiketen, tehtyjä työvuoroja vastaavan määrän vuorovapaita silloin, kun
- työntekijän säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, mutta työntekijä työskentelee vain osan tes-seisokin työvuorojärjestelmän mukaisista työvuoroistaan,
- työntekijän säännöllinen työ jatkuu vain osan tes-seisokkia,
- kun työntekijä työskentelee omassa vuorossaan työehtosopimuksen 6.4.2 kohdan tarkoittamissa aloittamis- ja lopettamistöissä tai
- työntekijä työskentelee sijaisena tes-seisokkina jatkuvassa työssä, jolloin työntekijä ansaitsee vuorovapaita kuitenkin enintään yhdeltä työvuorolta tes-vuorokaudessa tai vain ensimmäiseltä toisiaan seuraavilta työvuoroilta.
SOV.
Sijaisena työskentelevän työntekijän oman säännöllisen työn jatkuessa koko tes-seisokin ajan, on työntekijä oikeutettu ainoastaan tämän kohdan ensimmäisen kappaleen perusteella ansaittaviin vuorovapaisiin.,
Palovartijat ja vastaavissa tehtävissä työskentelevät työntekijät (tam 37)
Tes-seisokkina keskeytymättömässä vuorotyössä työskentelevät palovartijat ja vastaavanluonteisessa, muussa kuin omassa työssään työskentelevät työntekijät ansaitsevat puoli
vuorovapaata kultakin tes-seisokin aikana tekemältään työvuorolta.
Työsuhteen kestoedellytys
Työntekijä ansaitsee tämän kohdan määräysten mukaisesti vuorovapaita, mikäli hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen asianomaisen tes-seisokin alkamista.
6.8.13.2 Poissaolon vaikutus tes-seisokkityöskentelystä ansaittaviin vuorovapaisiin
Työntekijällä ei ole oikeutta vuorovapaisiin, jos työntekijä on poissa jokaisesta tes-seisokin aikaisen työvuorojärjestelmän mukaisesta työvuorostaan muusta kuin vuosilomasta johtuvasta syystä.
6.8.13.3 Korjaus- ja eräät aloittamis- ja lopettamistyöt tes-seisokkina
Korjaustyöt tai työt, jotka pääluottamusmiehen kanssa tehdyn sopimuksen nojalla tilapäisesti tehdään tes-seisokkiaikana, eivät oikeuta vuorovapaisiin. Vuorovapaita ei ansaita sellaisista muussa kuin omassa työvuorossa tehtävissä lopettamis- ja aloittamistöistä, jotka työntekijä tekee välittömästi tes-seisokkia edeltäneen työvuoronsa jälkeen tai välittömästi ennen seisokin jälkeistä työvuoroaan.
6.8.13.4 Tes-seisokkityöskentelystä ansaittujen vuorovapaiden antaminen
Tes-seisokkityöskentelystä ansaittavat vuorovapaat annetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asianomaisen tes- seisokin päättymisestä, jollei paikallisesti ole sovittu muusta antoajasta.
Työnantajan tulee ilmoittaa tässä kohdassa tarkoitettujen vuorovapaiden antamisesta vähintään viikkoa etukäteen.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän aloitteesta kunkin tes-seisokista ansaittavan vuorovapaan korvaamisesta kahdeksan tunnin keskituntiansiota vastaavalla rahakorvauksella. Mikäli sopimus on tehty ennen tes-seisokin alkamista, korvaus maksetaan tes-seisokin ajalta maksettavan palkan yhteydessä. Muussa tapauksessa korvaus maksetaan sen palkkakauden palkanmaksun yhteydessä, jolloin korvausta koskeva sopimus on tehty.
6.8.13.5 Muiden vuorovapaiden ansainta ja kuluminen tes-seisokkina
Tes-seisokkien aikana tämän pykälän 8.6 ja 9.5 kohdan mukaisia vuorovapaita ei ansaita eikä anneta.
SOV.
Työvuorojärjestelmässä oleva vuorovapaa ei kulu juhannusviikon keskiviikkona eikä jouluaaton aattona.
Päivätyö, keskeytyvä 2-vuorotyö sekä jatkuva 1- ja 2-vuorotyö (tam 15, 16, 25, 26, 17 ja 27)
6.9.1 Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16)
Säännöllinen työaika päivätyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja 5 päivää viikossa tai enintään 2 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin 40 tuntia viikossa.
Paikallisesti voidaan sopia kuitenkin enintään 12 tunnin säännöllisestä vuorokautisesta työajasta. Työajan tulee tällöin tasoittua keskimäärin enintään 40 tuntiin enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana.
Mikäli työsäännöissä ei ole toisin määrätty tai asiasta paikallisesti toisin sovita, työaika alkaa päivätyössä klo 07.00 ja päättyy klo 16.00.
Lauantaisin tai arkipyhien aattoina alkaa työaika päivätyössä klo
06.00 ja päättyy klo 14.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Tällöin
työvuorokausi vaihtuu normaalista työvuorokaudesta poiketen klo 06.00.
Tuotantoteknisten syiden vaatiessa tehdään päivätyötä myös pääsiäislauantaina.
6.9.2 Säännöllinen työaika keskeytyvässä 2-vuorotyössä ja jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä (tam 25, 26, 17 ja 27)
Keskeytyvän 2-vuorotyön sekä jatkuvan 1- ja 2-vuorotyön säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 8 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.
Paikallisesti voidaan sopia kuitenkin enintään 12 tunnin säännöllisestä vuorokautisesta työajasta. Työajan tulee tällöin tasoittua keskimäärin enintään 40 tuntiin enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana.
Jatkuvassa 2-vuorotyössä voidaan paikallisesti sopia käytettäväksi pääsäännöstä poikkeava ja liittojen hyväksymä työvuorojärjestelmä.
Mikäli mahdollista, on sunnuntain ajaksi keskeytyvässä työssä viikon toinen vapaapäivä lauantai. Jos toinen vapaapäivä on liikkuva, tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä.
Jos työntekijä, jonka vapaapäivät ovat kiinteitä, tulee sovitusti työhön vapaapäivänään, on hänen vapaapäivänsä samanaikaisesti sovittava joksikin muuksi saman tai seuraavan viikon päiväksi. Tällöin hänen säännöllinen työaikansa ei saa ylittää 48 tuntia viikossa eikä keskimäärin 40 tuntia kahden peräkkäisen viikon aikana.
6.9.3 Vuorovapaat päivätyössä (tam 15, 16)
Vuotuista työaikaa lyhennetään otsikossa mainituissa työaikamuodoissa vuorovapaita antamalla. Vuorovapaita ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työvuoroista tai työpäivistä seuraavasti:
Väh. | 16 | työvuoroa/työpäivää | = 1 | vuorovapaa |
" | 33 | " | = 2 | vuorovapaata |
" | 49 | " | = 3 | " |
" | 65 | " | = 4 | " |
" | 82 | " | = 5 | " |
" | 98 | " | = 6 | " |
" | 114 | " | = 7 | " |
" | 131 | " | = 8 | " |
" | 147 | " | = 9 | " |
" | 163 | " | = 10 | " |
" | 180 | " | = 11 | " |
" | 204 | " | = 13 | " |
SOV.
Mikäli työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on sopimuksen tai käytännön perusteella alle 40 tuntia, hän ei ole oikeutettu tämän kohdan mukaisiin vuorovapaisiin.
Mikäli työntekijä saa paikallisen sopimuksen tai käytännön perusteella pidemmän kuin 30 päivän vuosiloman tai säännöllisesti vuosittain toistuvia ylimääräisiä vapaapäiviä, vähennetään tällaiset loma- ja vapaapäivät tämän kohdan perusteella ansaituista vuorovapaista.
Jos vuosittaisen työajan pidentämisestä ei ole paikallisesti sovittu, noudatetaan tämän vuorovapaataulukon sijaan työehtosopimuksen liitteenä olevaa vuorovapaataulukkoa.
Vuorovapaiden antokausi on 1.3. – 28.(29).2. välinen aika. Vuorovapaat annetaan työnantajan määrääminä ajankohtina ja työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä. Työnantajan tulee ilmoittaa vuorovapaista vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista.
Pitämättömät vuorovapaat korvataan maksamalla vuorovapaaraha antokauden päättymistä seuraavana
palkanmaksupäivänä. Vuorovapaat voidaan antaa työntekijän kanssa niin sovittaessa antokauden päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä.
Vuorovapaita voidaan sovittaessa antaa myös etukäteen ennen
1.3. alkavaa antokautta.
Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan vuorovapaat teettää takaisin jo saman vuorovapaiden antokauden aikana kuitenkin viimeistään antokauden päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä.
Liikaa pidetyt vuorovapaat voidaan työntekijän pyynnöstä vähentää palkasta siten, että kustakin liikaa pidetystä vuorovapaasta vähennetään kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan.
6.9.4 Vuorovapaat keskeytyvässä 2-vuorotyössä (tam 25, 26)
Vuotuista työaikaa lyhennetään otsikossa mainituissa työaikamuodoissa vuorovapaita antamalla. Vuorovapaita ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työvuoroista tai työpäivistä seuraavasti:
Väh. | 16 | työvuoroa/työpäivää | =1 | vuorovapaa |
" | 33 | " | =2 | vuorovapaata |
" | 49 | " | =3 | " |
'' | 65 | '' | =4 | '' |
" | 82 | " | =5 | " |
" | 98 | " | =6 | " |
" | 115 | " | =7 | " |
" | 131 | " | =8 | " |
" | 147 | " | =9 | " |
" | 164 | " | =10 | " |
" | 180 | " | =11 | " |
" | 204 | " | =13,5 | " |
Vuorovapaat annetaan noudattaen 9.3 kohdan vuorovapaiden antamista koskevia määräyksiä.
6.9.5 Vuorovapaat jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä (tam 17, 27)
Vuotuista työaikaa lyhennetään otsikossa mainituissa työaikamuodoissa vuorovapaita antamalla. Vuorovapaita ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työvuoroista tai työpäivistä seuraavasti:
Väh. | 14 | työvuoroa/työpäivää | = 1 | vuorovapaa |
" | 29 | " | = 2 | vuorovapaata |
" | 43 | " | = 3 | " |
" | 58 | " | = 4 | " |
" | 72 | " | = 5 | " |
" | 87 | " | = 6 | " |
" | 101 | " | = 7 | " |
" | 115 | " | = 8 | " |
" | 130 | " | = 9 | " |
" | 144 | " | = 10 | " |
" | 159 | " | = 11 | " |
" | 173 | " | = 12 | " |
" | 188 | " | = 13 | " |
" | 202 | " | =14 | " |
Vuorovapaat annetaan noudattaen 9.3 kohdan vuorovapaiden antamista koskevia määräyksiä.
Keskeytyvä 3-vuorotyö (tam 35, 36)
6.10.1 Säännöllinen työaika (tam 35, 36)
Keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona 40 tuntia viikossa.
Paikallisesti voidaan sopia enintään 12 tunnin säännöllisestä vuorokautisesta työajasta. Työajan tulee tällöin tasoittua keskimäärin enintään 40 tuntiin enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana.
6.10.2 Vuorovapaat keskeytyvässä 3-vuorotyössä (tam 35, 36)
Vuotuista työaikaa lyhennetään vuorovapaita antamalla. Vuorovapaat ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:
Väh. | 11 | työvuoroa/työpäivää | =1 | vuorovapaa |
" | 22 | " | =2 | vuorovapaata |
" | 34 | " | =3 | " |
'' | 46 | '' | =4 | '' |
" | 56 | " | =5 | " |
" | 68 | " | =6 | " |
" | 80 | " | =7 | " |
" | 91 | " | =8 | " |
" | 102 | " | =9 | " |
" | 114 | " | =10 | " |
" | 125 | " | =11 | " |
" | 137 | " | =12 | " |
" | 148 | " | =13 | " |
" | 159 | " | =14 | " |
" | 171 | " | =15 | " |
" | 183 | " | =16 | " |
" | 199 | " | =17,5 | " |
SOV.
Paikallisesti voidaan sopia keskeytyvän kolmivuorotyön lyhentäminen siten, että perjantain ja lauantain välinen yövuoro on vapaa joinakin viikkoina vuodesta.
Vuorovapaat annetaan noudattaen 6.9.3 kohdan vuorovapaiden antamista koskevia määräyksiä.
6.10.3 Helluntaiaaton yövuoro (tam 35, 36)
Helluntaiaaton yövuoro on säännöllistä työaikaa. Mikäli työnantaja ei teetä helluntaiaaton yövuoroa, tulee työnantajan ilmoittaa siitä vähintään 30 vuorokautta etukäteen. Työntekijällä on oikeus kausipalkkaansa vähentämättömänä, vaikka helluntaiaattona ei työskenneltäisi.
6.10.4 Työskentely toisena pääsiäispäivänä (tam 35, 36)
Toinen pääsiäispäivä ei ole keskeytyvässä 3-vuorotyössä työpäivä, ellei paikallisesti toisin sovita.
Arkipyhäviikoilta ansaittavat vuorovapaat työaikamuodoissa 17, 27, 16, 26 ja 36
Otsikossa mainituissa työaikamuodoissa ansaitaan yksi palkallinen vuorovapaa uudenvuodenpäivä-, loppiais-, vapunpäivä- sekä itsenäisyyspäiväviikon lauantailta, mikäli kyseinen pyhäpäivä ei satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi.
Kyseinen vuorovapaa annetaan kolmen kuukauden kuluessa ansaitsemisesta.
Lisäksi näissä työaikamuodoissa ansaitaan yksi palkallinen vuorovapaa pääsiäisen ja joulun jälkeiseltä lauantailta, mikäli se ei ole pyhäpäivä.
Työaikamuodoissa 26 ja 36 ansaitaan helatorstaiviikon lauantailta yksi palkallinen vuorovapaa. Kyseinen vuorovapaa annetaan kolmen kuukauden kuluessa ansaitsemisesta.
SOV.
Vuorovapaa ansaitaan, mikäli em. lauantai sisältyy jaksoon, jolloin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus tai työntekijä on työnjohdon luvalla pois työstä.
Jatkuvissa työaikamuodoissa (tam 17, 27) pääsiäislauantaina, I- ja II-pääsiäispäivänä, helatorstaiviikon lauantaina ja helluntaina olevat työntekijän työvuorojärjestelmän mukaiset työvuorot sisältyvät perusosaltaan kausipalkkaan ja niistä ansaitaan tehtyä työtä vastaavasti vuorovapaita. Vuorovapaat annetaan työvuorojärjestelmän mukaisista työvuoroista kolmen kuukauden aikana ansaitsemisesta.
Jatkuvassa 2-vuorotyössä (tam 27) ansaitaan työvuorojärjestelmässä olevan vapunaaton iltavuorossa tehtyä
työtä vastaava vuorovapaa. Se annetaan työvuorojärjestelmän mukaisesta työvuorosta verotusvuoden loppuun mennessä.
Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat vuorovapaamääräykset
6.12.1 Vuorovapaiden tasaus
Ansaintakauden päättymiseen mennessä ei työntekijällä tulisi olla liikaa pidettyjä eikä pitämättömiä vuorovapaita.
Jos työntekijällä on ansaintakauden päättyessä liikaa pidettyjä vuorovapaita, teetetään ne takaisin. Pitämättä olevat vuorovapaat annetaan antokauden kuluessa. Ellei niitä ole voitu antaa, maksetaan vuorovapaaraha.
6.12.2 Säännöllisiin työvuoroihin rinnastettavat työvuorot
Säännöllisiin työvuoroihin tai työpäiviin rinnastetaan:
- pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimisen johdosta enintään 28 kalenteripäivän aikana kerrallaan jossakin muussa työaikamuodossa tehdyt työvuorot;
- työvuorot, jotka työntekijä on oikeutettu saamaan palkalliseksi vapaaksi 23 §:n kohtien 3 - 8 sekä 24 §:n perusteella;
- työnantajan määräämän ja kustantaman sekä Paperiteollisuuden yleissopimuksen 7.kohdan tarkoittaman työnantajan ansionmenetyksen korvauksen piiriin kuuluvan koulutuksen ajalle sisältyvät työvuorot, kuitenkin yhteensä enintään 20 työvuoroa verotusvuoden aikana;
- Paperiliiton hallituksen, liittovaltuuston ja liittokokouksen ajalle sisältyvät työvuorot;
- työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa;
- jos työvuorojärjestelmän mukaisesta tehdystä työvuorosta 4 tuntia tai enemmän sisältyy kausipalkkaan, ansaitaan siltä vuorovapaita kyseessä olevan työaikamuodon mukaisesti;
SOV.
Samasta työvuorosta ansaitaan ainoastaan yhden työaikamuodon mukaisesti vuorovapaita, jos työaikamuoto muuttuu keskellä työvuoroa.
- vuorovapaat, jotka pidetään antokauden jälkeen;
- tes-seisokkiaikoina työskentelystä ansaitut vuorovapaat (6.8.13) sen työaikamuodon työvuorojen mukaisesti, jossa vuorovapaa on pidetty;
- työaikalain 23 §:n (lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana) perusteella vapaana annettavaksi sovitut työvuorot;
- enintään 12-tuntisia työvuoroja koskevan paikallisen sopimuksen perusteella annettavat tasaamisvapaat.
6.12.3 Vuorovapaat ja sairaus
Vuorovapaat kuluvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
Sairaana olevaa työntekijää ei saa määrätä vuorovapaille. Mikäli vuorovapaat annetaan osastolle, tuotantolinjalle tai työvuorolle samanaikaisesti, vuorovapaat kuluvat.
Mikäli työntekijälle on ilmoitettu vuorovapaista, ja hän tämän jälkeen sairastuu, vuorovapaat kuluvat.
6.12.4 Vuorovapaat ja isyysvapaa
Vuorovapaat eivät kulu eivätkä kartu isyysvapaan aikana.
6.12.5 Vuorovapailta maksettava korvaus
Vuorovapailta maksettava korvaus sisältyy kausipalkkaan. Lisäksi maksetaan 15 §:n mukainen keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus. Sunnuntaina tai arkipyhänä olevalta vuorovapaalta maksetaan sunnuntaityön korotusosa.
Mikäli vuorovapaa tai puoli vuorovapaata korvataan rahassa, maksetaan keskituntiansion perusteella määräytyvä vuorovapaaraha.
Työvuorojärjestelmässä olevasta vuorovapaasta maksetaan 200
%:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 06.00 ja seuraavan arkipäivän klo 06.00 välisenä aikana. Samoin menetellään pääsiäislauantaina, I- ja II-pääsiäispäivänä, helluntaiaattona ja helluntaina sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä työvuorojärjestelmässä olevien vuorovapaiden suhteen.
Annettaessa vuorovapaa työvuorosta maksetaan 200 %:n korotusosa uudenvuodenaaton kello 14.00 ja seuraavan arkipäivän aamun klo 06.00, pääsiäislauantain kello 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain kello 06.00 sekä helluntaiaaton kello
22.00 ja helluntain jälkeisen päivän kello 06.00 välisenä aikana olevalta vuorovapaalta. Sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä olevalta vuorovapaalta maksetaan 200 %:n korotusosa. Perusosa sisältyy kausipalkkaan.
6.12.6 Vuorovapaat työsuhteen päättyessä
Työntekijän työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta vuorovapaaraha. Liikaa pidetyiltä vuorovapailta maksettu korvaus vähennetään lopputilistä.
SOV.
Mikäli työntekijä on pitänyt tai tulisi pitämään liikaa vuorovapaita, ei irtisanomisaikana ole tarkoituksenmukaista antaa vuorovapaita.
6.12.7 Vuorovapaiden yhteensovitus (tam 15, 16, 17, 25, 26, 27, 35, 36)
Työntekijän työskennellessä verotusvuoden aikana eri työaikamuodoissa, ansaitaan tehdyistä säännöllisistä työvuoroista vuorovapaita kyseisten työaikamuotojen vuorovapaataulukoiden mukaisesti, kuitenkin vähintään työehtosopimuksen 6.9.3 kohdan vuorovapaataulukon mukaisesti.
Työntekijää saa pitää hänen suostumuksellaan ylityössä työaikalain 18 §:n mukaisesti.
Työaikalain 19 §:ssä tarkoitetun ylityön enimmäismäärä (250 tuntia) seurataan verotusvuoden pituisena yhtenä ajanjaksona. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia verotusvuoden aikana.
SOV.
Ylityö on rajoitettava sellaisiin tapauksiin, jotka tuotannon säännöllisen kulun kannalta ovat välttämättömiä eikä töitä voida suorittaa säännöllisenä työaikana.
Hätätyö
Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 21 §:n mukaisesti.
SOV.
Ratkaisut työaikalain mukaisen hätätyön teettämisestä on tehtävä huolellisesti ja johdonmukaisesti. Määräys hätätyöhön pyritään antamaan olosuhteet huomioon ottaen kirjallisesti. Määräyksessä tulee mainita hätätyönä teetettävä työ ja määräyksen antaja.
Määräyksestä annetaan jäljennös työsuojeluvaltuutetulle.
Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle varataan mahdollisuus liittää lausuntonsa työsuojeluviranomaiselle tehtävään hätätyöilmoitukseen. Ilmoituksesta annetaan jäljennös työsuojeluvaltuutetulle.
Jalostustehtaita ja -osastoja koskevat määräykset Viikonlopputyöskentely
Jalostustehtaiden- ja osastojen työntekijöiden säännöllinen työaika voidaan järjestää 6 §:n määräyksistä poiketen paikallisesti siitä sopimalla myös lauantain ja sunnuntain aikana tai toisena näistä päivistä muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) tilapäisesti ennalta ilmoitetun enintään kahden kuukauden määräajan kestävänä ajanjaksona enintään 12 tunnin säännöllisinä työvuoroina tai yhtenä työvuorona.
Muist. 1 Jalostustehtailla ja -osastoilla tarkoitetaan työehtosopimuksen numero 43 ammattiryhmittelyn mukaisia K-ryhmän työpaikkoja.
SOV.
Viikonlopputyöskentelyä ei käytetä sellaisessa tehtaassa, joka normaalisti käy tam 37:ssä.
Työtä ei voida järjestää edellä olevalla tavalla pysyvästi seitsemänä päivänä viikossa niin, että viikon alku maanantaista perjantaihin tai lauantaihin käytäisiin esimerkiksi tam 35:ssa tai 26:ssa ja viikonloppu 12 tunnin työvuoroin.
Viikonloppuvuoroina työssä voivat olla myös muut kuin tehtaalla vakituisesti työskentelevät työntekijät.
Työntekijä ansaitsee pidemmistä säännöllisistä työvuoroista vuorovapaita sen vuorovapaataulukon mukaan, jonka mukaisessa työaikamuodossa työtä asianomaisella osastolla muutoin tehdään.
Työvuorojen lukumäärää laskettaessa otetaan kahdeksaa tuntia pidemmät työvuorot huomioon suhteuttamalla työvuoron pituus kahdeksaan tuntiin. Tällöin esimerkiksi yhtä 12 tunnin työvuoroa pidetään 1,5 työvuorona.
Tuotannon keskeyttäminen pääsiäisenä tai helluntaina
Tuotannon keskeyttämisestä pääsiäisen tai helluntain ajaksi jalostustehtaalla ja -osastolla on työnantajan ilmoitettava pääluottamusmiehelle viimeistään 30 vuorokautta ennen juhlapyhän alkua. Tällöin kausipalkka maksetaan vähentämättömänä ja vuorovapaita ei ansaita eikä anneta.
Työaikamuodon tai työvuoron muuttaminen tai vuorovapaiden ennakkoilmoitusaika
Muutettaessa työaikamuotoa, työvuoroa tai vuorovapaiden antamisajankohtaa on ennakkoilmoitusaika seitsemän päivää.
III PALKKAMÄÄRÄYKSET
Töiden järjestäminen
Kussakin tehtaassa työnantaja määrittää yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa miehityksen ja toimintatavat. Yhteistyön tavoite on henkilöstön työn sisältöön ja tehtäväjärjestelyyn liittyvän asiantuntemuksen kuuleminen tarkoituksenmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Erityistä huomiota yhteistyössä tulee kiinnittää henkilöstön oikeaan lukumäärään.
Miehityksen ja toimintatapojen määrityksessä otetaan huomioon työntekijöiltä edellytettävät ammattitaitovaatimukset ja työturvallisuusnäkökohdat.
Palkkauksen määräytyminen Palkkojen määräytymisen periaatteet
Kussakin tehtaassa sovitaan paikallisesti tehtävien vaativuuteen ja työntekijän käytettävyyteen perustuva sekä työvoiman joustavaa käyttöä edistävä palkkausjärjestelmä.
SOV.
Palkkausjärjestelmään liittyvässä tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytetään työehtosopimuksen liitteenä olevaa vaativuuden arviointijärjestelmää. Paikallisesti voidaan sopia myös muusta tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmästä, joka saatetaan liittojen tietoon ennen sen käyttöönottoa.
Työntekijälle voidaan maksaa tehtäväkohtaisen palkan lisäksi kausipalkkaan sisältyvää työnsuoritukseen ja pätevyyteen perustuvaa palkanosaa, jonka perusteet ja määrä sovitaan paikallisesti.
Kausipalkka
Työntekijöiden palkat maksetaan kausipalkkana siten kuin jäljempänä 13 §:ssä määrätään.
Kausipalkat sovitaan kussakin tehtaassa erikseen työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella noudattaen 10.1 kohdan mukaisesti sovittua palkkausjärjestelmää.
Kausipalkkojen sopimisessa otetaan huomioon tehtävän vaativuus ja muut työnsuorittamiseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi.
Alin kausipalkka on 11.12.2017 alkaen 913,98 euroa ja 10.12.2018 alkaen 928,60 euroa.
Tämän kohdan mukaisesti sovittuja kausipalkkoja noudatetaan työehtosopimuksen osana.
Muutosten vaikutus palkkaukseen Muutosten arviointi ja kirjaaminen
Sovittaessa palkkausjärjestelmästä 10.1 todetun mukaisesti, sovitaan myös periaatteista, joiden mukaan tehtävien
vaativuudessa ja työntekijän käytettävyydessä tapahtuneet muutokset vaikuttavat kausipalkkoihin. Samalla sovitaan tehtävien vaativuusarvioinnin ylläpidon ja tarkastelun periaatteet. Ylläpito ja tarkastelu suoritetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
SOV.
Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa seuraavan kahden vuoden aikana edellä tarkoitettu ylläpito ja tarkastelu suoritetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Työnantaja kirjaa tehtävien vaativuusarvioinnin ylläpitoon ja tarkasteluun vaikuttavat muutokset työtehtävissä. Kirjaukset saatetaan pääluottamusmiehen tietoon.
SOV.
Kirjauksesta riippumatta työt suoritetaan siten, kuin töiden järjestämisestä 9 §:ssä on määrätty.
Erimielisyydet
Palkkausjärjestelmää sekä kausipalkkoja koskevat erimielisyydet voidaan saattaa liittojen käsiteltäväksi työehtosopimuksen 27 §:n määräyksiä noudattaen.
Ellei asiasta päästä liittojen välillä yhteisymmärrykseen, voidaan erimielisyys alistaa ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi.
Suorituspalkat
Suorituspalkkatyö ja sen teettäminen
Suorituspalkkaustapoja ovat urakka ja palkkiopalkka.
Suorituspalkkatyönä voidaan teettää työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn laadun tai määrän perusteella.
Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään vastaavanlaisessa työssä maksettava kausipalkka.
Hinnoittelusta sopiminen
Suorituspalkkatyön hinnoittelusta sovitaan paikallisesti, mikäli mahdollista, jo ennen työn alkamista. Suorituspalkkatyön hinnoittelusta tehty sopimus on voimassa määräajan tai irtisanomisenvaraisena toistaiseksi. Suorituspalkkatyön hinnoittelusta tehty sopimus pidetään työpaikoilla asianomaisten työntekijöiden nähtävillä.
Ellei hinnoittelusta päästä sopimukseen, tehdään työ kausipalkalla. Hinnoittelua koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Hinnoittelun muuttaminen
Hinnoittelun perusteita voidaan työnantajan tai työntekijöiden aloitteesta arvioida uudelleen neuvottelemalla asiasta paikallisesti. Mikäli perusteltuja syitä ilmenee, yksikköhinta on korjattava. Tarkistettua yksikköhintaa sovelletaan sopimuksen tekohetkestä lukien.
Sinä aikana, kun käydään hinnoittelun muuttamista koskevia neuvotteluja ja työn tulos säilyy ennallaan, maksetaan työntekijän palkka hänen keskituntiansionsa mukaan.
Urakka- ja palkkiotyö ylityönä
Jos urakka- tai palkkiotyötä on tehtävä ylityönä tai muuna kuin arkipäivänä, on siitä maksettava 16 §:ssä edellytetty korotettu palkka.
Palkkakausi on kaksi työehtosopimuksen mukaista työviikkoa.
Vajaa palkkakausi on palkkakausi, jolloin on tes-seisokki (6.4.1) tai jolloin itsenäisyyspäivä tai kirkollinen juhlapäivä on muuna arkipäivänä kuin lauantaina ja työntekijän työvuoro- tai työtuntijärjestelmän säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden lukumäärä kerrottuna luvulla 8 on vähemmän kuin 80.
Kausipalkka
Työntekijälle maksetaan palkka kausipalkkana, joka on palkkakauden säännöllisen työajan aikatyön palkka.
Tehtäessä säännöllistä työtä tes-seisokin (6.4.1) aikana perusosa ei kuitenkaan sisälly kausipalkkaan lukuun ottamatta
6.3.1 kohdan neljännessä kappaleessa tarkoitettua työtä.
Kausipalkasta saadaan tuntipalkka jakamalla kausipalkka luvulla 82 keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) ja luvulla 80 muissa työaikamuodoissa.
Työaikamuodon tai työvuoron vaihtuessa palkkakauden aikana kausipalkan kerroin on 80. Työvuoron vaihtuessa keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) on kausipalkan kerroin 82.
Osa-aikatyöntekijän kausipalkka lasketaan kertomalla palkkakauden säännölliset työtunnit tuntipalkalla.
Palkkapäivä
Palkkapäivä on palkkakauden jälkimmäisen viikon perjantai, jolloin maksetaan edellisen palkkakauden kausipalkka, lisät ja korvaukset.
Mikäli palkkapäivä sattuu vapunpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi tai kirkolliseksi pyhäpäiväksi, maksetaan palkka edellisenä arkipäivänä.
Palkkapäivästä voidaan sopia paikallisesti toisin.
Palkkaperusteiden muutokset
Pysyvät muutokset palkkaperusteissa otetaan huomioon kausipalkassa seuraavan täyden palkkakauden alusta lukien. Muutos on pysyvä, kun se kestää vähintään yhden kokonaisen palkkakauden.
Muut palkkaperusteiden muutokset otetaan huomioon tuntikohtaisesti.
Lisät ja korvaukset
Kausipalkkaan sisältymättömät erät kuten vuoro- ja saunalisät, sunnuntaityön korotusosat ja ylityökorvausten perus- ja korotusosat maksetaan tuntikohtaisen palkkakirjanpidon perusteella.
Suorituspalkkatyö
13.6.1 Palkanmaksu suorituspalkkatyössä
Suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan aikatyöhön tai muuhun työhön perustuva kausipalkka, johon lisätään tai josta vähennetään suorituspalkkatyössä työ- ja tuntikohtaiseen palkkakirjanpitoon perustuvan urakkahinnoittelun mukaisen ansion ja vastaavan ajanjakson kausipalkan erotus.
13.6.2 Vajaan palkkakauden erillinen korvaus suorituspalkkatyössä
Vajaalta palkkakaudelta maksetaan suorituspalkka työntekijälle muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä tämän sopimuksen 15 §:n mukainen keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus niiltä tunneilta, jotka saadaan vähentämällä 80 tunnista palkkakauden säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden yhteismäärä kerrottuna luvulla 8.
SOV.
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työnantajalla on kyseiseltä jaksolta palkanmaksuvelvollisuus, työntekijän palkkakauden työtunneista on vähintään puolet tehty muussa kuin
keskeytymättömässä vuorotyössä ja vähintään puolet palkkakauden työtunneista on tehty suorituspalkkatyössä.
Erillistä korvausta ei makseta, jos vajaan palkkakauden aiheuttava päivä on vuosiloman aikana.
Esimerkki:
Tam 15:n työaika 72 tuntia juhannuksen sisältävällä palkkakaudella | |
* aikatyötä | 24 tuntia |
* palkkiotyötä | 48 tuntia |
* keskim. lisien ja palkkioiden osuus (tes 15 §) | 1 euro |
* tuntipalkka | 10 euroa |
* kausipalkka | 800 euroa |
* palkkiotyöansio | 480 euroa |
Työntekijän palkka palkkakaudelta: | |
* kausipalkka | 800 euroa |
* palkkiotyöansio vähennettynä vastaavan ajan kausipalkalla 480 - 10 x 40 | 80 euroa |
* erillinen korvaus (8 x 1 euro) | 8 euroa |
Yhteensä | 888 euroa |
Palkattomat poissaolot
Päivätyössä (tam 15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25,
26, 35 ja 36) palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta kertomalla poissaolotuntien määrä työntekijän tuntipalkalla.
Keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 37, 17 ja 27) palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta suhteessa työntekijän työvuorojärjestelmän mukaisiin työvuoroihin ja vuorovapaisiin.
Tes-seisokin (6.4.1) sisältäminä palkkakausina kausipalkasta vähennetään palkaton poissaolo keskeytymättömässä sekä jatkuvassa vuorotyössä (tam 37, 17, 27) kertomalla
poissaolotuntien määrä työntekijän tuntipalkalla, mikäli työntekijän työvuorojärjestelmän säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden lukumäärä kerrottuna luvulla 8 on vähemmän kuin 80.
Mikäli työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta palkkakauden aikana, kausipalkkaa tai sen osaa ei työntekijälle kuitenkaan makseta.
Palkanmaksu työsuhteen alkaessa
Palkkakautena, jona työntekijän työsuhde alkaa, palkka maksetaan tehtyjen työtuntien mukaan ja toisen palkkakauden alusta sovelletaan kausipalkkaa koskevia määräyksiä.
Työsuhteen alkaessa palkkakauden ensimmäisellä viikolla uudelle työntekijälle maksetaan seuraavan viikon palkanmaksupäivänä ensimmäisen viikon säännölliseltä työajalta palkkaennakko. Palkkaennakko vähennetään seuraavana palkanmaksupäivänä.
Työntekijälle, jonka työsuhde alkaa palkkakauden toisella viikolla, palkka maksetaan seuraavan palkkakauden palkanmaksupäivänä.
Palkkaus toiseen työhön siirrettäessä
1. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään alempipalkkaiseen työhön, palkkaa ei alenneta ennen kuin 14 päivää on kulunut siirrosta tehdyn ilmoituksen jälkeen ja työntekijä on siirtynyt uuteen työhön.
Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään korkeampipalkkaiseen työhön, korottuu hänen palkkansa heti uuden työn alkaessa.
2. Mikäli urakkatyöntekijä muun syyn kuin urakkatyön vähyyden takia siirretään toiseen työhön ja toinen työntekijä siirron takia suorittaa hänen työnsä, maksetaan siirretylle työntekijälle hänen
aiemman työn mukainen ansio, kuitenkin enintään 14 päivän ajalta siirrosta tehdyn ilmoituksen jälkeen.
3. Mikäli ammattitautivaaran alaisena työskentelevä työntekijä siirretään terveydellisistä syistä väliaikaisesti muihin tehtäviin ei hänen säännöllisen työajan ansiotaan (vakiolisineen) tämän siirron johdosta alenneta.
4. Xxxxxx 50 vuotta täyttänyt työntekijä, jonka työsuhde on saman yrityksen palveluksessa tämän sopimuksen puitteissa jatkunut vähintään 20 vuotta, on menettänyt siinä määrin työkykyään, ettei hän enää voi suorittaa entistä tehtäväänsä, suosittelevat liitot, että ko. työnantaja siirtää hänet tehtävään, jossa aikaisemmassa työssä saavutettu keskituntiansio ei alene 1,5 vuoden ajalta siirrosta lukien ja sen jälkeen hänen kausipalkkansa ei alene.
Keskituntiansio
Keskituntiansion muodostaminen
Keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassa olevaan kausipalkan tuntipalkkaan keskimääräinen lisä.
SOV.
Kun työntekijälle maksetaan keskituntiansiota, vuorolisiä tai muita keskimääräiseen lisään sisältyviä palkaneriä ei makseta.
Keskimääräisen lisän laskeminen
Keskimääräinen lisä saadaan laskemalla yhteen työntekijälle edelliseen vuosineljännekseen sisältyvien palkkakausien aikana kausipalkan tuntipalkan lisäksi maksetut lisät. Xxxxxx yhteissumma jaetaan saman ajanjakson aikana tehdyillä työtunneilla.
Lisiä ovat olosuhde-, sauna- ja vuorotyölisät sekä suorituspalkkatyöstä maksetun kausipalkan tuntipalkan ylittävät osuudet ilman yli-, sunnuntai- ja seisokkityön korotusosuuksia.
SOV.
Keskimääräiseen lisään lasketaan myös mm.
- työnopastuslisät,
- luontaisetukorvaukset ja
- palkkakauden aikana tapahtuneet tuntipalkan tilapäiset muutokset.
Keskimääräiseen lisään ei lasketa mm.
- ylityön, seisokkityön eikä sunnuntaityön korotusosuuksia,
- viikoittaiselta vapaa-ajalta maksettuja korvauksia,
- hälytys- ja varallaolorahoja,
- työvälinekorvauksia,
- 28.6 kohdan mukaisia lisäkorvauksia,
- vajaan palkkakauden erillisiä korvauksia,
- muulta kuin työajalta maksettua palkkaa kuten vuosilomapalkkaa, lomallelähtörahaa, vuorovapaarahaa, sairausajan palkkaa ja palvelusvuosikorvausta eikä
- aloite-, kirjoitus- ja kokouspalkkioita.
Vuosineljänneksen lisien yhteissummasta vähennetään
13.6.1 kohdan perusteella vähennettävät palkanosuudet.
Jos työntekijälle ei voida määrittää keskimääräistä lisää edellisen vuosineljänneksen mukaan, käytetään edellisen kokonaisen palkkakauden keskimääräistä lisää tai vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräistä lisää.
Mikäli vuosineljänneksen aikana on teetetty takaisin enemmän kuin kaksi liikaa pidettyä vuorovapaata, korjataan keskimääräinen lisä vähentämällä jakajasta takaisin teetetyt tunnit.
Keskimääräisen lisän käyttäminen
Keskimääräistä lisää käytetään vuosineljänneksen päättymisen jälkeen toisen tai palkanlaskennan niin vaatiessa kolmannen palkkakauden alusta lukien seuraavan vuosineljänneksen vastaavan palkkakauden alkuun saakka.
IV ERINÄISET KORVAUSMÄÄRÄYKSET
Ylityökorvaukset ja korotettu palkka Vuorokautinen ylityö
Työ, jota tehdään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, on vuorokautista ylityötä.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
SOV.
Mikäli työaikamuodossa 35, 36 ja 37 työskentelevä työntekijä joutuu jatkamaan työskentelyään välittömästi säännöllisen työvuoronsa päätyttyä, katsotaan tehty työ vuorokautiseksi ylityöksi, vaikka vuorokausi vaihtuisi.
Viikoittainen ylityö
16.2.1 Pääsääntö
Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää säännöllisen viikoittaisen työajan, eikä vapaapäivän siirtämisestä ole sovittu 6.9.2 kohdan mukaisesti.
16.2.2 Vapaavuorokausisääntö
Työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 on viikoittaista ylityötä säännöllisen vapaavuorokauden aikana suoritettu työ, mikäli työntekijä jatkaa välittömästi työtään aikaisemmassa työvuorossaan.
Vapaavuorokaudella tarkoitetaan työaikamuodossa 37 työvuorojärjestelmän mukaisten työpäivien välisiä sekä työpäivien ja vuorovapaiden välisiä työehtosopimuksen mukaisia vuorokausia. Vapaavuorokausia eivät kuitenkaan ole 14 vuorokauden vapaajakson aikana vuorovapaiden välissä olevat päivät.
16.2.3 Viidennen päivän sääntö
Viikoittaista ylityötä on viidentenä (lyhyessä kierrossa seitsemäntenä) peräkkäisenä päivänä suoritettu työ, mikäli jonakin vapaavuorokauden jälkeisenä työpäivänä ennen seuraavaa vapaavuorokautta työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu ja työntekijä työskentelee tänä aikana vähintään yhden työvuoron työaikamuodoissa 17, 27 tai 37.
16.2.4 Siirtymäpalkkakauden sääntö (tam 37)
Työntekijän työvuoron vaihtuessa keskeytymättömässä vuorotyössä on kyseisen palkkakauden 82 säännöllisen työ- tunnin ylittävä työaika viikoittaista ylityötä
Työntekijän siirtyessä keskeytymättömään vuorotyöhön tai keskeytymättömästä vuorotyöstä muuhun työaikamuotoon on viikoittaista ylityötä kyseisen palkkakauden 80 säännöllisen työtunnin ylittävä työ.
Jos siirron johdosta tulee ylimääräisiä lepopäiviä, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä niin, että säännöllisen työajan ansio ei alene.
Siirtymäpalkkakauden sääntöä ei sovelleta, jos työntekijä vaihtaa työvuoroa tam 37 työajan lyhentämiseksi tarvittavan työvuorojärjestelmän muutoksen yhteydessä.
16.2.5 Vajaan palkkakauden sääntö
Työntekijän työaikamuodon tai työvuoron vaihtuessa vajaalla palkkakaudella on viikoittaista ylityötä työ, joka ylittää palkkakauden alussa olleen työvuoro- tai työtuntijärjestelmän säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden lukumäärän perusteella lasketun tuntimäärän.
16.2.6 Korvaus viikoittaisesta ylityöstä
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50
%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 tehdystä sekä vapaavuorokausisääntöön perustuvasta viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kuitenkin 100 %:lla korotettu palkka.
Ylityökorvaus 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen
Kaikki ylityö maksetaan 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen 100
%:lla korotetulla palkalla.
Yöylityö
Vuorotyössä kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana ja päivätyössä kello 22.00 ja 07.00 välisenä aikana suoritetusta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
SOV.
Jos säännöllinen työaika on sovittu alkavaksi kello 06.00, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka mainittuun kellon aikaan saakka.
Viikoittaisena vapaa-aikana työskentelyn korvaaminen
Viikoittainen vapaa-aika tulee järjestää keskimäärin 35 tunniksi palkkakauden aikana siten, että viikoittainen yhdenjaksoinen vapaa-aika on kuitenkin vähintään 24 tuntia.
Edellä mainitusta poiketen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (tam 37) ei keskimääräisyyttä tarkastella, vaan
viikoittaisen yhdenjaksoisen vapaa-ajan tulee olla 24 tuntia viikossa.
Mikäli työntekijä joutuu työskentelemään kaikkina viikon päivinä ja siten myös työaikalain 31 §:n tarkoittamana viikoittaisena vapaa-aikanaan, korvataan työhön käytetty aika työaikalain 32
§:n 2 momentin mukaisesti.
SOV.
Vähintään puolet viikoittaisesta vapaa-ajasta tulee sijoittua viikon alussa voimassa olleen työtuntijärjestelmän mukaiselle viikon viimeiselle vapaapäivälle.
Työntekijällä ei ole oikeutta tässä kohdassa tarkoitettuun korvaukseen, jos hän on ollut poissa työstä minä päivänä tahansa tai mistä syystä tahansa (esim. vuosiloma, sairaus tai muu vapaapäivä) viikon aikana siten, että työvuorojen väliin jää keskeytymättömässä vuorotyössä 24 tuntia ja muissa työaikamuodoissa 35 tuntia.
Pääsiäislauantaina tehty työ
Työaikamuodoissa 15, 16, 25, 26, 35 ja 36 korvataan pääsiäislauantaina tehty työ kello 14.00 saakka kuten viikoittainen ylityö.
Työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 sisältyy työtuntijärjestelmän mukainen aamuvuoro pääsiäislauantaina kausipalkkaan.
Työskentely helatorstaiviikon lauantaina
Helatorstaiviikon lauantaina tehdyiltä työtunneilta maksetaan työntekijöille ylimääräinen tuntipalkka.
Seisokkikorvaus
Työstä, jota tehdään 6.4.1 kohdassa tarkoitettujen juhannus- ja jouluseisokkien aikana maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorvaukset.
Samalla tavalla korvataan työskentely
- sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä,
- uudenvuodenaaton kello 14.00 ja seuraavan arkipäivän aamun vuorotyössä kello 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 välisenä aikana,
- pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 välisenä aikana ja
- helluntaiaaton kello 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun vuorotyössä kello 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 välisenä aikana.
Päivätyöntekijälle maksetaan seisokkikorvaus myös jouluseisokkia välittömästi seuraavana sunnuntaina tehdystä työstä.
Saunalisä
Lauantain ja juhlapäivän aaton klo 06.00 sekä sunnuntain ja juhlapäivän klo 06.00 välisenä aikana maksetaan työntekijälle kultakin työtunnilta erillisenä lisänä saunalisä, joka on 23,05 % paperiteollisuuden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettuna).
Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivänä saunalisä maksetaan ainoastaan ensimmäiseltä. Saunalisälle maksetaan työehtosopimuksen edellyttämät seisokki- ja ylityökorotukset.
Muist. 1. Neljännen neljänneksen perusteella määräytyvää saunalisää sovelletaan seuraavan neljännen vuosineljänneksen alusta lukien.
Palvelusvuosikorvaus Palvelusvuosikorvauksen määrä
Työntekijälle maksetaan hänen keskituntiansionsa ja työsuhteensa keston perusteella määräytyvä palvelusvuosikorvaus.
Palvelusvuosikorvaus määräytyy tilastovuosineljänneksen viimeiseen päivään yhtäjaksoisesti jatkuneen työsuhteen perusteella seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Palvelusvuosikorvauksen määrä | ||||
vähintään | 1 | vuotta | 2,54 | x | keskituntiansio |
'' | 3 | '' | 8,54 | x | |
'' | 6 | '' | 14,54 | x | '' |
'' | 9 | '' | 26,54 | x | '' |
'' | 12 | '' | 32,54 | x | '' |
'' | 18 | '' | 38,54 | x | '' |
SOV.
Työsuhteen kestoaikaan lasketaan yhtäjaksoinen aika Metsäteollisuus ry:n jäsenenä olevan saman yrityksen palveluksessa.
Työsuhteen kestoaika karttuu lakisääteisen äitiys-, isyys-, vanhempainloman aikana tai asevelvollisuuden suorittamisen aikana.
Työsuhteen kestoaika ei kartu työntekijän ollessa hoitovapaalla, opintovapaalla tai kun työsuhde on muutoin lepäävä.
Oikeus palvelusvuosikorvaukseen ja sen maksaminen
Työntekijällä on oikeus palvelusvuosikorvaukseen, aina kun hän on työsuhteessa yritykseen korvauksen maksupäivänä.
Palveluvuosikorvaus maksetaan palkanmaksussa käytössä
olevan keskituntiansion perusteella tilastovuosineljänneksen päättymistä seuraavana toisena palkanmaksupäivänä.
SOV.
Hoitovapaalla olevalle työntekijälle maksetaan kultakin palvelusvuosikorvauksen maksupäivää edeltävän vuosineljänneksen vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta 1/3 palvelusvuosikorvauksesta.
Vuosineljännekseltä, jona työntekijän työsuhde päättyy tai hän lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan, maksetaan kultakin vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta 1/3 palvelusvuosikorvauksesta.
Asevelvollisuuttaan ja asepalvelustaan suorittamassa olevalle työntekijälle ei makseta palvelusvuosikorvausta.
Palvelusvuosikorvausta ei oteta huomioon lomanmääräytymisvuoden ansiossa.
Palvelusvuosikorvauksen vaihtaminen vapaaksi
18.3.1 Osittain työkykynsä menettäneet
Verotusvuoden aikana maksettavat palvelusvuosikorvaukset voidaan vaihtaa yhdenjaksoiseksi enintään neljän viikon pituiseksi vapaaksi tuotannon järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisena aikana. Tällainen oikeus on 50 vuotta täyttäneellä työntekijällä, jonka työsuhde on saman yrityksen palveluksessa ja paperiteollisuuden työehtosopimuksen puitteissa jatkunut vähintään 20 vuotta ja hän on menettänyt siinä määrin työkykyään, ettei hän enää voi suorittaa entistä tehtäväänsä ja hänet on siirretty toisiin tehtäviin.
18.3.2 55 vuotta täyttäneet
Työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työssäjaksamisen edistämiseksi 55 vuotta täyttäneellä työntekijällä, jonka työsuhde on saman työnantajan palveluksessa kestänyt yhdenjaksoisena vähintään
20 vuotta, on oikeus ilmoittamalla siitä työnantajalle ennen verotusvuoden alkua, palvelusvuosikorvauksen vaihtamiseen vapaaksi enintään 1 viikon osalta verotusvuoden aikana.
Ilmoitus sitoo työntekijää.
Säästetty vapaa pidetään yhdenjaksoisena välittömästi ennen työntekijän vanhuuseläkkeelle jäämistä.
Vaihdettavan vapaan pituus määräytyy siten, että yksi neljännesvuosittain maksettava palvelusvuosikorvaus oikeuttaa yhden viikon mittaiseen yhdenjaksoiseen vapaaseen.
Vapaan aikana työntekijälle maksetaan palkka työtuntijärjestelmän mukaisesti työpäiviltä ja vuorovapailta ja työvuorot ovat työssäolon veroista aikaa vuosiloman ja vuorovapaiden ansainnassa.
Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen vapaan pitämistä, korvataan pitämättä jäänyt vapaa-aika voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Kertoimena käytetään 18.1 kohdan kerrointa.
Ellei muuta sovita, työntekijän siirtyessä osa-aikaiseksi työntekijäksi, vapaa pidetään ennen siirtymistä osa-aikatyöhön.
Osa-aikatyössä säästäminen suhteutetaan kokoaikatyön ja työntekijän työsopimuksen mukaisen keskimääräisen viikkotyöajan suhteessa. Näin säästynyt vapaa pidetään kuten kokoaikaisessa työsuhteessa.
Tämän määräyksen mukaista oikeutta ei ole työntekijällä, jolla on oikeus palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamiseen
18.3.1 kohdan perusteella.
Tämän määräyksen rajoittamatta voivat työntekijä ja työnantaja sopia palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamisesta ja vapaan pitämisestä toisin.
Vuorolisät sekä ilta- ja yötyölisät Vuorolisät
Työntekijälle maksetaan iltavuorolisää kello 14.00 ja 22.00 ja yövuorolisää kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä.
Jos paikallisesti sovitun käytännön perusteella vuoron alkamis- ja päättymisajankohta on toinen kuin edellä mainittu, maksetaan vuorolisät kuitenkin 8 tunnin ajalta.
Iltavuorolisän suuruus on 7,14 % ja yövuorolisän 12,81 % paperiteollisuuden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiosta (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettuna).
Edellä mainittuja lisiä sovelletaan seuraavan neljännen vuosineljänneksen alusta lukien.
Työntekijälle, joka jatkaa työtä säännöllisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan tältä ajalta samaa vuorotyölisää kuin silloin työssä olevan vuoron työntekijälle.
SOV.
Kolmivuorotyössä iltavuoron jälkeen tehdyiltä tunneilta (ylityö) maksetaan yövuorolisä 19.3 kohdan edellyttämällä tavalla korotettuna.
Kaksivuorotyössä iltavuoron jälkeen tehdyiltä tunneilta (ylityö) maksetaan iltavuorolisä 19.3 kohdan edellyttämällä tavalla korotettuna.
Ilta- ja yötyölisät (tam 15, 16, 17)
Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään työpaikalla käytössä olevasta säännöllisestä työajasta poiketen (ilta- ja yötyö), maksetaan lisiä seuraavasti:
- kello 16.00 ja 22.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä maksetaan iltavuorolisää vastaava korvaus
- kello 22.00 ja 06.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä maksetaan yövuorolisää vastaava korvaus.
Työntekijälle, jolle on maksettu tämän kohdan perusteella säännölliseltä työajalta ilta- tai yötyövuorolisää, maksetaan myös säännöllistä työaikaa välittömästi seuraavilta ylityötunneilta sama lisä korotettuna kuin mitä hänelle on maksettu säännölliseltä työajalta.
Iltatyö- ja yötyölisiä ei sovelleta 6.4. kohdassa mainittuina seisokkiaikoina tehtävään työhön.
Lisien korotukset
Edellä mainituille lisille maksetaan yli- ja sunnuntaityökorotus sekä työehtosopimuksen 16.8. kohdan edellyttämät lisät.
Hälytysraha
1. Xxxxxxx työntekijä kutsutaan työhön siitä edeltäkäsin ilmoittamatta hänen säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan, maksetaan hänelle tehtävän vaatiman ajan pituudesta riippumatta varsinaisen palkan lisäksi erityistä hälytysrahaa seuraavasti:
a) milloin kutsu hälytystyöhön on annettu työntekijän sellaisella vuorokautisen työajan lepotauolla, jota ei ole luettava työaikaan kuuluvaksi, yhden tunnin keskituntiansiota vastaava hälytysraha;
b) milloin kutsu hälytystyöhön on annettu työntekijän vuorokautisen työajan ulkopuolella vuorotyöntekijälle klo
06.00 ja klo 22.00 välillä ja päivätyöntekijälle klo 07.00 ja klo
22.00 välillä, kahden tunnin keskituntiansiota vastaava hälytysraha ja
c) milloin kutsu hälytystyöhön on annettu työntekijän vuorokautisen työajan ulkopuolella vuorotyöntekijälle klo
22.00 ja klo 06.00 välillä ja päivätyöntekijälle klo 22.00 ja klo
07.00 välillä, kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava hälytysraha.
2. Lyhyemmästä kuin tunnin työajasta maksetaan yhden tunnin palkka.
SOV.
Työntekijä, joka on poistunut työpaikaltaan säännöllisen työajan päätyttyä, vaikkei hän ole vielä poistunut tehdasalueelta, on oikeutettu saamaan hälytysrahan.
3. Hälytysrahalle ei tule sunnuntai- tai ylityökorotusta.
Erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn lisät
Poikkeuksellisen raskaissa, likaisissa tai vaikeissa olosuhteissa suoritettavista töistä voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi korotettua palkkaa.
Muist. 1. Töissä, joissa paikallisesti on sovittu maksettavaksi erittäin likaisen tai erittäin raskaan työn lisää, maksetaan tämä lisä jokaiselle tätä työtä suorittavalle riippumatta siitä mihinkä ryhmään työntekijä kuuluu.
Vakanssityöntekijälle maksetaan lisä, jos työ ei kuulu vakanssityöhön.
Matkakustannukset ja päivärahat Matkakustannusten korvaaminen
Jos työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä työskentelemään vieraalla paikkakunnalla, korvataan työntekijälle tästä koituvat tarpeelliset matkakustannukset.
22.1.1 Työmatkan alkaminen ja päättyminen
Työmatka ja matkavuorokausi alkavat, kun työntekijä lähtee komennuspaikalle työpaikaltaan tai asunnostaan ja ne päättyvät silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa matka ja matkavuorokausi päättyvät silloin, kun hän palaa asuntoonsa.
22.1.2 Kunnossapitotyöntekijöiden työkomennuksen ilmoittamismenettely
Pääasiallisesti kunnossapitotehtävissä työskentelevälle työntekijälle ilmoitetaan työkomennuksesta viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.
Edellä todetusta ilmoitusajasta voidaan kuitenkin poiketa, jos työntekijän kanssa tehty työsopimus tai työntekijän normaalit työtehtävät muuten vaativat jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai jos on kysymyksessä kiireellinen työkomennus.
Matkustusajan palkka
Matkustamiseen käytetyltä säännölliseltä työajalta tuleva korvaus sisältyy aikatyötä tekevälle työntekijälle hänen kausipalkkaansa ja suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan hänen keskituntiansion mukainen korvaus. Mikäli matkustaminen on tapahtunut säännöllisen työajan jälkeen, maksetaan työntekijälle säännöllisen työajan tuntipalkkaa vastaava korvaus siten, että matkustusajan palkkaa sekä palkkaa säännölliseltä työajalta suoritetusta työstä maksetaan yhteensä enintään 16 tunnilta vuorokaudessa. Mikäli työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 21.00 - 07.00 väliseltä ajalta suoriteta mainittua korvausta.
Oikeus päivärahaan
Työntekijän oikeus päivärahaan määräytyy noudattaen kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä matkakustannusten korvausten perusteista ja määrästä.
Oman auton käyttö
Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan määräyksestä tapahtuneesta muiden henkilöiden tai tavaran kuljettamisesta noudattaen kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä matkakustannusten korvausten perusteista ja määrästä.
Ateriakorvaus
Kun työntekijällä ei ole työmatkallaan oikeutta päivärahaan eikä hänellä työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan hänelle ateriakorvaus verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaan. Ateriakorvaus maksetaan kaksinkertaisena, jos työ matkoineen jatkuu vähintään 10 tuntia.
Sairaalapäiväraha
Työntekijän joutuessa komennuspaikkakunnalla sairaalahoitoon, työnantaja maksaa hänelle päivärahan asemesta 3,03 euron sairaalapäivärahan vuorokaudelta enintään siihen saakka, kun työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus.
Työntekijällä ei ole oikeutta sairaalapäivärahaan, mikäli työntekijä saa korvausta sairaalan perimästä hoitopäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella.
Majoittumiskustannukset
Työnantaja selvittää ennen työkomennusta majoittumismahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähistöllä ja järjestää tarvittaessa majoituksen työntekijälle.
Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.
Verohallinnon verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista
majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta, mikäli työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä työnantajan hänelle varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.
Työskentely ulkomailla
Ulkomailla tapahtuvan matkatyön työehdoista on tarkoituksenmukaista sopia kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä ennen matkan alkamista.
Sovittavia asioita voivat olla muun muassa:
- palkka
- työaika ja ylityö
- vuosiloma
- majoitus
- vakuutukset
- sairastuminen
- verotus
- matkat ja kotona käynti
- keskeytys
Työntekijää ei saa määrätä ulkomaan työkomennukselle ilman hänen suostumustaan, ellei työntekijän kanssa tehty työsopimus tai työntekijän normaalit työtehtävät muuten edellytä matkustamista ulkomaille.
Ulkomaan päivärahat
Päivärahan suuruus ja perusteet määräytyvät noudattaen kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Muita korvauksia Työvälinekorvaus
Työntekijöille, jotka pääasiallisesti joutuvat käyttämään omia työvälineitään siitä etukäteen työnantajan kanssa sovittuaan, maksetaan työvälinekorvausta. Korvaus maksetaan neljännesvuosittain ja sen suuruus on 30 kertaa kausipalkan tuntipalkka tai muu paikallisesti sovittu korvaus.
SOV.
Työvälinekorvaus maksetaan myös vuosiloman ja palkallisen sairasloman ajalta.
Työvaatekorvaus
Niille toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleville työntekijöille, joille työnantaja ei hanki työvaatetusta, maksetaan vuosittain työvaatekorvaus. Korvaus on kone-, sähkö-, mittari- ja autokorjausosastojen sekä rakennus- ja ulkotyöosastojen työntekijöille 55,50 euroa ja muille työntekijöille 36,16 euroa.
Korvaus maksetaan syyskuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä tai muuna paikallisesti sovittuna ajankohtana.
Yhteiskunnalliset luottamustehtävät
Työnantaja korvaa työntekijälle sen ansionmenetyksen, mikä työntekijälle aiheutuu sellaisen kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta hänen työaikanaan, josta kunta tai kuntainliitto kuntalain 82 §:n mukaan on velvollinen suorittamaan ansionmenetyksen korvauksen.
SOV. KUNNALLISET LUOTTAMUSTEHTÄVÄT
Ansionmenetyksen korvaus maksetaan vain em. toimielinten varsinaisiin kokouksiin käytetyltä ajalta. Välittömästi ennen kunnallisvaltuuston kokousta pidettävään (yleensä enintään yhden tunnin pituiseen) ryhmäkokoukseen voi valtuuston jäsenenä toimiva työntekijä osallistua ansion tästä alenematta.
Työntekijän on välittömästi kokouksen jälkeen palattava työpaikalle. Kuitenkin voidaan paikallisesti sopia, että kokousta ennen tai sen jälkeen jäävän erityisen lyhyen työssäoloajan vuoksi työntekijän ei tarvitse tulla työpaikalleen ansion tästä alenematta. Työntekijä on velvollinen heti tiedon saatuaan ilmoittamaan työnantajalle kokousajankohdasta.
Työntekijän on korvauksen järjestelyjen vuoksi myötävaikutettava siihen, että kunnan työnantajalle suoritettava korvaus voidaan hoitaa mahdollisimman joustavasti ja nopeasti toimittamalla todistus kokouksen kestoajasta ja osallistumisesta sekä allekirjoittamalla valtakirja, jolla työnantaja oikeutetaan nostamaan kunnan maksama ansionmenetyksen korvaus.
Tarvittavat toimenpiteet pitää suunnitella paikallisesti kunnan palkkiosääntö ja maksutavat huomioon ottaen.
Samoin perustein korvaus suoritetaan myös verotuksen oikaisulautakunnan kokouksiin osallistumisista.
50- ja 60-vuotispäivät
Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus saada palkallisesti vapaaksi 50- ja 60- vuotispäiväkseen sattuvat työvuoronsa.
SOV.
Kolmivuorotyössä vapaita ovat juhlapäivän kanssa samalle kalenterivuorokaudelle sattuvat yövuorot.
Lähiomaisen hautauspäivä tai oma hääpäivä
Työntekijällä on oikeus saada palkalliseksi vapaaksi lähiomaisen hautauspäiväksi sekä omaksi hääpäiväksi sattuva työvuoronsa.
SOV.
Lähiomaisena pidetään avio- tai avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä ja sisaria sekä avio- tai avopuolison vanhempia.
Lapsen sairastuminen
Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on äiti tai isä oikeutettu palkalliseen poissaoloon lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta.
Poissaolon edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai sairastuneen lapsen äiti tai isä on yksinhuoltaja.
Poissaoloajalta maksetaan palkka myös, jos toinen ansiotyössä oleva puoliso ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen, asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin kertausharjoituksiin osallistumisen tai muun sellaisen tilapäisen esteen vuoksi voi hoitaa lasta eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi.
Poissaolosta on annettava 24.2.1 kohdan mukainen selvitys.
SOV.
Tämän kohdan 3. kappaletta sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.
Äidin tai isän tulee ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Huoltajan tulee esittää selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.
Lapsen sairastuessa kesken työpäivän maksetaan palkka lapsen sairastumispäivältä työvuoron loppuun. Sairastumispäivää seuraavaan poissaolopäivään sovelletaan 24.1.2 kohdan karenssiaikaa koskevia
Kutsunta
määräyksiä. Saman sairastumisen johdosta on vain toisella vanhemmista oikeus poissaoloon.
Lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa.
Poissaolon pituus määräytyy kussakin tapauksessa erikseen ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu.
Palkallinen poissaolo on työssäolon veroista aikaa vuosiloman pituutta määrättäessä.
Xxxxxx lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä ja vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Palkallisen poissaolon pituus on tällöin edestakaiseen työmatkaan kuluva aika.
Lapsen sairastumisessa noudatetaan 24.2.3 kohdan sairauspoissaoloa omalla ilmoituksella koskevia määräyksiä.
Työnantajalla on tarvittaessa oikeus vaatia työntekijältä poissaolosta 24.2.1 kohdan mukainen selvitys.
Yrityskohtaiset ohjeet oman sairauden ilmoittamisesta koskevat myös lapsen sairaudesta ilmoittamista.
Työntekijä saa palkalliseksi vapaaksi kutsuntapäiväksi tai valintatilaisuuspäiväksi sattuvan työvuoronsa sekä on oikeutettu palkalliseen poissaoloon kutsuntaan liittyvään lääkärintarkastuksen ajalta.
Reservin harjoitukset
Reservin harjoitusten ajalta työnantaja maksaa palkkaa siten, että työntekijä saa reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
SOV.
Vuorovapaat kuluvat reservin harjoitusten aikana. Työntekijä saa vuorovapaajaksoilta normaalin palkan sekä valtion maksaman reserviläispalkan.
Poissaoloajan palkka ja poissaolosta ilmoittaminen
Tässä pykälässä tarkoitettu poissaoloajan palkka maksetaan, kuten sairausajan palkasta on 24.7.1 kohdassa määrätty.
SOV.
Maksaminen edellyttää, että poissaolo sattuu työntekijän säännöllisen työvuoron ajalle.
Työntekijän on ilmoitettava poissaolostaan työnantajalle viipymättä siitä tiedon saatuaan ja hoidettava poissaolonsa tarpeetonta työajan menetystä välttäen.
Vaikeasti sairaan lapsen hoito
Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua vaikeaa sairautta tai vammaa (valtioneuvoston päätös 1335/04), on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
Työntekijän sairastuminen, tapaturma, äitiysvapaa ja lääkärintarkastukset
Sairausajan palkka
24.1.1 Oikeus sairausajan palkkaan
Työntekijällä, joka sairauden tai tapaturman johdosta on estynyt tekemästä työtä, on oikeus sairausajan palkkaan tässä kohdassa määrätyllä tavalla.
24.1.2 Työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 6 kuukautta
Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 6 kuukautta maksetaan palkka toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä tai vuorovapaa enintään siihen saakka, kunnes sairausvakuutuslain mukainen oikeus sairauspäivärahaan alkaa. Sairausajan palkka maksetaan myös odotuspäivältä (karenssipäivä) sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuttua koko sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan.
Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta on viimeksi suoritettu sairausvakuutuslaissa tarkoitettua päivärahaa.
SOV.
Sairauden alkaessa kesken työvuoron, maksetaan palkka vuoron loppuun ja odotuspäivä on seuraava työpäivä tai vuorovapaa.
Työntekijällä, joka työssä sattuneen tapaturman johdosta on estynyt tekemästä työtä, on oikeus sairausajan palkkaan enintään 35 päivän pituiselta ajanjaksolta.
24.1.3 Työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta
Jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, on työntekijällä oikeus saada sairausajan palkka
enintään 35 päivän pituiselta ajanjaksolta työkyvyttömyyden alkamispäivästä lukien.
Vastaavasti ajanjakso on:
- 42 päivää työsuhteen kestettyä vähintään viisi vuotta ja
- 56 päivää työsuhteen kestettyä vähintään kymmenen vuotta.
SOV.
Kesken työvuoroa sairastuneelle maksetaan palkka työvuoron loppuun ja 35, 42 tai 56 vuorokauden jakso alkaa seuraavasta päivästä. Sairauden päättyessä vuorovapaiden aikana ja työntekijän sairastuttua uudelleen selvästi tervehtymisensä jälkeen alkaa uusi sairausajan palkanmaksujakso. Palkka maksetaan myös silloin, kun kysymyksessä on sairausvakuutuslaissa tarkoitettu saman sairauden uusiutuminen.
Sairaudesta annettava selvitys
24.2.1 Lääkärintodistuksen esittäminen
Sairausajan palkanmaksu edellyttää, että työntekijä esittää vaadittaessa sairaudestaan lääkärintodistuksen tai poissaolostaan terveydenhoitoviranomaisen määräyksen.
SOV.
Paikallisesti voidaan sopia, että työterveyshoitajan antama todistus on riittävä peruste sairausajan palkan maksamiseksi.
24.2.2 Lääkärintodistuksen esittäminen saman sairauden uusiutuessa
Saman sairauden uusiutuessa vähintään 6 kuukautta kestäneissä työsuhteissa enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, on sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä se, että työntekijä esittää yrityksen
työterveyslääkärin tai työnantajan hyväksymän muun lääkärintodistuksen sairaudestaan työnantajan vaatiessa.
Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.
24.2.3 Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella
Edellä 1 kohdassa määrätystä poiketen työntekijällä on oikeus siitä itse ilmoittamalla olla sairauden vuoksi poissa työstä ja saada sairausajanpalkkaa enintään kolmen vuorokauden pituiselta ajanjaksolta.
Pidemmän sairaudesta johtuvan poissaolon yli kolmen päivän osuudesta tulee antaa 1 kohdan mukainen selvitys.
Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella on mahdollista seuraavia periaatteita noudattaen:
- sairauspoissaolosta ilmoitetaan viipymättä suullisesti esimiehelle ja työhön palatessaan työntekijä allekirjoittaa selvityksen poissaolonsa syystä,
- tarvittaessa työnantajalla on oikeus määrätä työntekijä työterveyslääkärin tarkastettavaksi,
- tässä määräyksessä todettujen periaatteiden vastaisen menettelyn seurauksena työntekijä menettää oikeuden olla omalla ilmoituksellaan sairauden vuoksi pois työstään.
SOV.
Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella edellyttää työpaikalla työhönpaluukeskustelun mahdollistamista sen selvittämiseksi, ovatko poissaolot työstä johtuvia.
Äitiys- ja isyysvapaan palkka
Työsuhteen jatkuttua vähintään kuusi kuukautta, maksetaan äitiysvapaalla olevalle työntekijälle palkka 35 työpäivältä ja jos työsuhde on jatkunut vähintään 5 vuotta 45 työpäivältä.
Keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) palkka maksetaan työvuorosta riippumatta seuraavasti:
Työsuhde vähintään 6 kk:
30 työpäivän palkka kta:n mukaan
5 vuorovapaan palkka kta:n mukaan
5 työpäivältä su-korotusosuus kta:n mukaan
Työsuhde vähintään 5 v:
38 työpäivän palkka kta:n mukaan
7 vuorovapaan palkka kta:n mukaan
6 työpäivältä su-korotusosuus kta:n mukaan
Äitiysvapaan palkka maksetaan 4 ensimmäisenä palkanmaksupäivänä äitiysvapaan alusta lukien siten, että kunakin palkkapäivänä suoritetaan yksi neljäsosa palkan kokonaismäärästä.
Adoptoitaessa alle 7-vuotias lapsi maksetaan toiselle, kotiin jäävälle adoptiovanhemmalle palkkaa edellä mainitulla tavalla. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että työntekijä noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.
Työsuhteen jatkuttua kuuden kuukauden ajan maksetaan isyysvapaalla olevalle työntekijälle palkka isyysrahakauden kuudelta ensimmäiseltä työpäivältä. Isyysvapaan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan.
Muilta osin tässä kohdassa määrätyn palkan maksamiseen sovelletaan 24.7 kohdan määräyksiä.
Lääkärintarkastukset
Työnantaja korvaa 24.7. kohdan mukaisesti ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkäritarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Ansionmenetys korvataan myös seuraavissa tapauksissa:
- Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
- Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
- Työntekijä on otettu sairausoireiden vuoksi sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi.
- Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
- Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
- Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
- Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
- Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.
Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Xxxxxxxxxx suorittaminen edellyttää, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä suoriteta.
Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen
ajalta, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähemmän kuin kuusi kuukautta.
Lakisääteiset terveystarkastukset
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työsuhteen aikana suoritettavasta terveystarkastuksesta tai tutkimuksesta sekä siihen liittyvistä matkoista hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta, kun kyseessä on
- lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1484/01) tarkoittama ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytty toimenpide,
- nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) tai säteilylaissa (592/91) tarkoitettu toimenpide tai
- työterveyshuoltolain (1383/01) edellyttämä tarkastus, joka johtuu työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Muulla paikkakunnalla tehtävästä tutkimuksesta tai jälkitarkastuksesta maksaa työnantaja myös päivärahan.
Työntekijän vapaa-aikana tehdyn tarkastuksen ajalta maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa vastaava summa.
Hammassairaudet
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus 24.7. kohdan mukaisesti hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
Sairausajan palkan maksaminen ja päivärahojen yhteensovitus
24.7.1 Sairausajan palkan maksaminen
Sairausajan palkka maksetaan kausipalkkana, jonka lisäksi maksetaan työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyö- ja saunalisät.
Suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan kausipalkan lisäksi keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus.
SOV.
Aika- ja suorituspalkkatyötä tehneelle työntekijälle maksetaan sairausajan palkka sen palkkausmuodon mukaan, jossa enin osa palkkakauden säännöllisen työajan työtunneista on tehty.
Sairausajan palkka maksetaan korotettuna työtuntijärjestelmän mukaiselta sunnuntailta, arkipyhältä ja 16.8 kohdan 2.kappaleessa tarkoitetulta ajanjaksolta ja juhannusviikon keskiviikon klo 22.00 ja juhannusaaton klo 06.00 sekä jouluaatonaaton klo 22.00 ja jouluaaton klo 06.00 väliseltä ajalta.
Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
SOV.
Ammattiosastojen ja niiden luottamusmiesten tulee toimia väärinkäytösten estämiseksi.
Sairausajan palkkaetuuksien väärinkäyttö saattaa johtaa työsopimuslain säännösten perusteella työsopimuksen päättämiseen.
24.7.2 Päivärahojen yhteensovitus
Xxxxxxxxxxx ja äitiysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa samalta ajanjaksolta päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahana taikka siihen verrattavana muuna
korvauksena lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta palkasta siltä osin kuin se maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äitiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
SOV.
Ajanjaksolta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, maksetaan sairausvakuutuslain ja tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha työnantajalle myös vuorovapaiden ajalta.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan- tai äitiysvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
Työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tätä työehtosopimusta.
SOV.
Kohdan 25.5 mukaista ansiota laskettaessa loman määräytymisvuosi on 1.4. – 31.3. aikaa vastaavat palkkakaudet (II, III, IV ja I tilastovuosineljännes).
Kohdan 25.5 mukaista keskituntiansiota laskettaessa palkkakaudelle, jossa on sekä työtä että vuosilomaa, kausipalkka jaetaan työtuntijärjestelmän työvuorojen ja loma-aikaan sisältyvien vuorovapaiden suhteessa.
Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
SOV.
Vuosilomalain 24 §:n mukaan ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Tätä määräystä on tulkittava siten, että vuosiloma ei saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos vuosilomaan kuuluvien tai siihen liittyvien vapaapäivien lukumäärä vähenisi.
Mikäli työntekijän vuosiloma alkaa tai päättyy kesken neljän yövuoron, työntekijää ei kutsuta työhön vajaaksi yövuoroksi ja kausipalkka maksetaan täytenä.
Vuosiloma ei kulu työaikamuodoissa 37, 17 ja 27 tes- seisokkina.
Työssäolopäivien veroiset päivät
Työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta laskettaessa ovat vuosilomalaissa määrättyjen työssäolopäivien lisäksi:
- ammattiyhdistyskoulutukseen enintään yhden kuukauden pituisiin kursseihin käytetyt työpäivät;
- tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetut vuorovapaat;
- Paperiliiton liittokokoukseen, liittovaltuustoon tai hallituksen kokoukseen sekä SAK:n edustajiston kokoukseen osallistumisen ajalle sattuvat työvuorot. Työntekijän tulee
vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta;
- enintään 12-tuntisia työvuoroja koskevan paikallisen sopimuksen perusteella annettavat tasaamisvapaat.
Loma keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37)
25.3.1 Loma vaihtoehdossa 1, jossa kesäajaksi vuoro jaetaan enintään viiteen ryhmään
Jokainen vuoron ryhmä saa 26 vuorokauden yhdenjaksoisen vapaan 18.5. – 16.9. välisenä aikana. Vapaajaksoon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 106 vuorokauden aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan 14 vuorokauden vuorovapaajakson tai kahden 6 vuorokauden vuorovapaajaksojen aikana.
Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 26 vuorokauden vapaan ja syksyn kahden 6 vuorokauden vuorovapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan 6 vuorokauden vuorovapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma).
Työvuorojärjestelmän määräytyessä edellä 6.8.3 kohdassa tarkoitettuna lyhyenä kiertona jokainen vuoron ryhmä saa 24 vuorokauden yhdenjaksoisen vapaan 18.5. – 16.9. välisenä aikana. Vapaajaksoon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 104 vuorokauden aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan neljän vapaajakson aikana.
Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 24 vuorokauden vapaassa ja syksyn neljässä vuorovapaajaksossa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavien vapaajaksojen aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma).
SOV.
Työntekijällä, jolla on oikeus 30 lomapäivään jää syksyn 14 vrk:n vapaajaksoon yleensä 8 - 12 lomapäivää. Loput jaksoon sisältyvästä 14 vrk:n vapaasta on työvuorojärjestelmän mukaisesti vuorovapaapäiviä.
Mikäli em. järjestelyjen johdosta vuorovapaita jää antamatta, menetellään näiden vuorovapaiden suhteen 6.8.8 kohdan mukaisesti.
25.3.2 Loma vaihtoehdossa 2, jossa kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro
Kukin vuoro saa yhtäjaksoisen 22 vuorokauden vapaan 26.5. –
4.9. välisenä aikana, johon sisältyy vuosilomalain mukaisesti lomapäiviä.
Loppuosa vuosilomasta annetaan seuraavan 14 vuorokauden vuorovapaajakson tai seuraavien kolmen 6 vuorokauden vuorovapaajaksojen aikana. Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 22 vuorokauden vapaan ja syksyn 14 vuorokauden tai kolmen 6 vuorokauden vuorovapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan 6 vuorokauden vuorovapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma).
Mikäli em. järjestelyjen johdosta vuorovapaita jää antamatta, menetellään näiden vuorovapaiden suhteen 6.8.8 kohdan mukaisesti.
Esimerkki: Keskeytymättömässä vuorotyössä syksyllä olevat lomat toteutetaan seuraavasti (6. vuoro kesäaikana).
Ansaittuja lomapäiviä 30 | |||||
Työvuorot | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 |
100 vrk:n jakson lomapäivien lukumäärä | 15 | 18 | 18 | 18 | 18 |
Syksyn varsinaisen lomajakson lomapäivien lukumäärä (3x20 vrk:n jakso) | 12 | 12 | 11 | 12 | 12 |
Merkkauslomajakso | 3 | 0 | 1 | 0 | 0 |
Työvuoro seisokki/työvuoro/lomapäivä
Varsinainen syksyn | A | L | - | Y | I |
lomajakso | A | L | L | Y | I |
- | A | L | Y | I | |
I | A | - | Y | - | |
I | A | - | - | Y | |
I | A | L | L | Y | |
I | - | A | L | Y | |
- | I | A | L | Y | |
Y | I | A | V | - | |
Y | I | A | - | L | |
Y | I | - | A | L | |
Y | - | I | A | - | |
- | Y | I | A | L | |
L | Y | I | A | L | |
L | Y | I | - | A | |
L | Y | - | I | A | |
L | - | Y | I | A | |
- | L | Y | I | A | |
A | - | Y | I | - | |
A | L | Y | - | I | |
A | L | - | Y | I | |
Merkkauslomajakso | A | - | L | Y | I |
- | A | V | Y | I | |
I | A | V | Y | - | |
I | A | V | - | Y | |
I | A | - | - | Y | |
I | - | A | V | Y |
- | I | A | V | Y |
Y | I | A | V | - |
Y | I | A | - | - |
Y | I | - | A | V |
Y | - | I | A | V |
- | Y | I | A | V |
L | Y | I | A | - |
V | Y | I | - | A |
L | Y | - | I | A |
L | - | Y | I | A |
- | - | Y | I | A |
25.3.3 Loman sijoittaminen 24 lomapäivään oikeutetuilla
Työntekijälle, joka on oikeutettu 24 lomapäivän vuosilomaan, jää syksyllä olevan vuosiloman osan yhteyteen yleensä 2 - 8 lomapäivää. Koska em. vapaajaksoihin sisältyy yleensä enemmän arkipäiviä kuin vuosilomalain mukaisia lomapäiviä on jäljellä, on työntekijä velvollinen tulemaan työhön vapaajakson alku- tai loppuajaksi. Työpäivien lukumäärä on sama kuin vapaajakson alku- tai loppuosaan sisältyvien vuorovapaiden lukumäärä.
25.3.4 Loman antaminen tuotantoseisokin yhteydessä
Tuotannollisista syistä aiheutuneen seisokin johdosta voidaan vuosiloma antaa yhdenjaksoisena. Lomasta voi tällöin olla 26.5.
– 4.9. jakson ulkopuolella enintään kuusi lomapäivää.
SOV.
Maininta vuosiloman yhdenjaksoisuudesta tarkoittaa 24 lomapäivää. Niille työntekijöille, jotka eivät saa vuosilomaa tai loma-ajan palkkaa yhtä pitkältä ajalta kuin töiden keskeytys kestää, pyritään järjestämään työtä, jos he ennen loman alkamista ilmoittavat sitä haluavansa.
Tuotannollisista syistä toimeenpantava tuotantoseisokki voidaan järjestää paikallisesti sopimalla jakamalla kesäaikana annettava vuosiloma kahteen osaan. Tällöin työntekijän toisen yhdenjaksoisen vuosiloman osan vähimmäispituus on 12 lomapäivää.
25.3.5 Vuosiloman siirto työntekijän sairastuessa
Työntekijän sairastuessa ennen vuosilomaa tai sen aikana loma siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään.
Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella ei oikeuta vuosiloman siirtoon.
Näissä tapauksissa sairausajan palkka maksetaan työtuntijärjestelmässä olevien vuorovapaiden mukaisesti. Tällöin vuorovapaat eivät kulu.
SOV.
Nämä työtuntijärjestelmän vuorovapaat luetaan säännöllisten työvuorojen veroisiksi vuorovapaita ansaittaessa. Vastaavasti siirretyn loman ajalta vuorovapaita ei ansaita silloin, kun loma pidetään saman verotusvuoden aikana.
Työntekijän sairastuessa ennen syksyllä olevaa merkkauslomaa voidaan loma siirtää kuluvan verotusvuoden vuorovapaajaksoihin siten, ettei siirto vaikuta työntekijän vuosilomapäivien lukumäärään.
Lomallelähtöraha
Työntekijälle maksetaan toukokuun toisena palkanmaksupäivänä lomallelähtörahana 13 tunnin palkka kultakin vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta.
Lomallelähtörahan laskentaperuste on I vuosineljänneksen jälkeen 3. palkkakauden alkaessa voimassa oleva keskituntiansio korotettuna 3,4 prosentilla. Mikäli edellä mainittua I neljänneksen keskituntiansiota ei ole käytettävissä,
käytetään maksuhetkellä voimassa olevaa keskituntiansiota (15
§).
Osa-aikatyöntekijälle maksetaan lomallelähtörahana 13 tunnin korvaus kultakin lomaan oikeuttavalta kuukaudelta, mikäli työntekijän keskimääräinen säännöllinen vuorokautinen työaika on vähintään 4 tuntia.
Työntekijän keskimääräisen työajan ollessa alle 4 tuntia vuorokaudessa maksetaan kultakin lomaan oikeuttavalta kuukaudelta keskimääräistä vuorokautista työaikaa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan.
SOV.
Työntekijän siirtyessä samassa yrityksessä toisen työehtosopimuksen piiristä paperiteollisuuden sopimuksen piiriin, maksetaan hänelle lomallelähtörahaa (13 x kta/ kukin lomaan oikeuttava kuukausi) niiltä kuukausilta, joilta työntekijään on sovellettu tätä sopimusta.
Työntekijän siirtyessä samassa yrityksessä pysyvästi paperiteollisuuden sopimuksen piiristä toisen työehtosopimuksen piiriin työsuhteen katkeamatta, maksetaan hänen siirtyessään lomallelähtöraha (13 x kta/kukin vuosilomaan oikeuttava kuukausi).
Loma-ajan palkanmaksu
Kausipalkka maksetaan loma-aikana normaaleina palkanmaksupäivinä. Kausipalkan kertoimena käytetään sen palkkakauden kerrointa, jolloin loma alkoi.
Työntekijän loman alkaessa palkkakausien vaihteessa käytetään kertoimena päättyneen palkkakauden kerrointa.
SOV.
Mikäli työntekijän vuosiloman aikana astuu voimaan palkankorotus, korotetaan loman aikana maksettavia kausipalkkoja vastaavasti.
Loma-ajan palkan laskenta
Yrityksessä, joka liittyy työnantajaliiton jäseneksi kesken lomanmääräytymisvuotta, tulee alla oleva laskentatapa voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Lomapäivien kerroin lukumäärä
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
Työssäolon veroinen aika
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen
Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n edustajiston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Lomapalkan tasauserä
Työntekijälle maksetaan lomapalkan tasauseränä heinäkuun ensimmäisenä palkanmaksupäivänä 25.5 kohdan mukaan lasketun lomapalkan ja loma-ajalta maksettavien kausipalkkojen erotus.
Lomapalkan tasauserä määritetään vähentämällä 25.5 kohdan mukaan lasketusta lomapalkasta loma-ajan kausipalkkoja vastaava laskennallinen rahamäärä. Vähennettävän rahamäärän suuruus lasketaan kertomalla lomapäivien lukumäärä luvulla 6,67 ja työntekijän tasauserän maksua edeltävän palkkakauden alussa voimassaolevalla kausipalkan tuntipalkkatekijällä.
Työntekijän työsuhteen päättyessä lomapalkan tasauserän maksamisen jälkeen, mutta ennen kaikkien päättyneen lomanmääräytymisvuoden vuosilomapäivien pitämistä, lomakorvauksesta vähennetään jo maksettu tasauserä ja pidetyn vuosiloman ajalta maksetut kausipalkat.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan 25.5 kohdan mukaan lasketun lomapalkan mukaisesti. Lisäksi maksetaan lomallelähtörahana kultakin vuosilomalain lomaan oikeuttavalta kuukaudelta 13 tunnin palkka voimassa olevan keskituntiansion (15 §) mukaan.
Osa-aikaisen työntekijän loma-ajan kausipalkka ja lomakorvaus
Osa-aikaisen työntekijän loma-ajan kausipalkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä. Palkkapäivänä maksetaan kultakin palkkakauteen sisältyvältä lomapäivältä päiväpalkkana yksittäisen lomapäivän osuus lomapalkan kokonaismäärästä.
Osa-aikaisen työntekijän loma-ajan kausipalkan ja lomakorvauksen kokonaismäärä lasketaan sovittamalla yhteen työntekijän lomapalkkasopimuksen mukainen lomapalkka ja laskennallisen kausipalkan avulla laskettava mahdollinen lomapalkan tasauseränä vähennettävä summa. Lomapalkan tasauserän määrä lasketaan vähentämällä lomapalkkasopimuksen mukaisesta lomapalkasta laskennallinen kausipalkka. Laskennallinen kausipalkka saadaan kertomalla lomapäivien lukumäärä luvulla 6,67 ja työntekijän loman ensimmäisen osan alkua edeltävän palkkakauden alussa voimassaolevalla kausipalkan tuntipalkkatekijällä.
Mikäli laskennallisen kausipalkan määrä on suurempi kuin lomapalkkasopimuksen mukainen lomapalkka, vähennetään lomapalkasta osa-aikatyön ja kokoaikatyön työajan suhteen perusteella määräytyvä osa lomapalkan tasauserästä. Muussa tapauksessa loma-ajan palkan ja lomakorvauksen kokonaismäärä lasketaan lomapalkkasopimuksen mukaan.
SOV.
Palkkakauden sisältäessä sekä vuosiloma- että työpäiviä, lasketaan työpäivien kausipalkka siten kuin työehtosopimuksen palkattomia poissaoloja koskevassa 13.7 kohdassa todetaan.
Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET
Neuvottelujärjestysmääräykset
Jos tämän työehtosopimuksen, jonkin muun työehtosopimuksena noudatettavan liittojen välillä solmitun sopimuksen tai edellä mainittujen sopimusten perusteella
paikallisesti sovittujen työehtosopimuksen osana noudatettavien sopimusten tulkinnasta syntyy erimielisyyttä, tulee paikallisten osapuolten pyrkiä selvittämään erimielisyys neuvottelemalla paikallisesti.
Myös muut kuin edellä mainitut erimielisyydet tulee pyrkiä selvittämään neuvottelemalla paikallisesti.
Mikäli paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, laaditaan asiasta erimielisyysmuistio. Muistiossa selvitetään lyhyesti erimielisyyden sisältö ja osapuolten kannat siihen. Paikalliset osapuolet allekirjoittavat muistion ja lähettävät sen liitoille.
Toisen liiton esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
Liittojen välisen neuvottelun tuloksesta laaditaan pöytäkirja tai erimielisyyspöytäkirja, mikäli asian ratkaisusta ei päästä yhteisymmärrykseen. Liitot voivat harkintansa mukaan myös palauttaa asian paikallisesti neuvoteltavaksi.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen edellä 1. kappaleessa mainituista asioista, voidaan ne saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työehtosopimuksen tulkinnasta johtuvat erimielisyydet voidaan saattaa työtuomioistuimen sijasta liittojen välillä allekirjoitetun välimiesmenettelypöytäkirjan mukaisesti välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Työtuomioistuinlain estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne saattaa työtuomioistuimen tutkittavaksi, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.
Liittojen edustajat voivat toisen tai molempien paikallisten osapuolten pyynnöstä osallistua tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevilla työpaikoilla käytäviin työnantajan ja työntekijäpuolen välisiin neuvotteluihin, vaikka osapuolet eivät ole tehneet erimielisyysmuistiota. Osallistumisesta paikallisiin neuvotteluihin tulee ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen toiselle liitolle. Mikäli tämä ei ole asian kiireellisyyden ja ennalta
arvaamattomuuden vuoksi mahdollista, on osallistumisesta kuitenkin tiedotettava ennen neuvottelujen alkamista.
Ilmoituksen tulee sisältää tieto neuvottelupäivästä ja neuvoteltavasta asiasta. Neuvottelut voidaan pitää siinäkin tapauksessa, ettei toinen liitoista lähetä edustajaansa neuvotteluihin. Ellei näin ilmoitetuissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, menetellään tämän pykälän erimielisyyksien sovittelua koskevien määräysten mukaisesti.
Paperiliiton toimitsijalla on oikeus käydä tutustumassa tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien työpaikkojen olosuhteisiin ilmoitettuaan tästä asianomaisen työpaikan johdolle.
VII SUHDEMÄÄRÄYKSET
Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja ammattiosaston toimihenkilöt
Paperiteollisuuden yleissopimuksen soveltaminen
Paperiteollisuuden yleissopimuksen lisäksi luottamusmiehiin, työsuojeluvaltuutettuihin ja ammattiosaston toimihenkilöihin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.
Pääluottamusmies
28.2.1 Tehtävät ja toimialue
Paperiliiton paikallisen ammattiosaston ja työnantajan yhdysmiehenä toimii työpaikan pääluottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan varapääluottamusmies.
Pääluottamusmiehen tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
Pääluottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä