SISÄLLYSLUETTELO

Todettiin, että sopimusosapuolet ovat 22.2.2022 saavuttaneet neuvotte- lutuloksen, joka on 3.3.2022 mennessä hyväksytty kaikkien osapuolten hallinnossa.

Uusi sopimuskausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 16.1.2023 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023.

Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irti- sanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

2. Palkantarkastukset

2.1 Vuosi 2022

Jollei paikallisesti toisin sovita, palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,9 %:n suuruisella koro- tuksella. Korotuksesta 1,5 % suoritetaan yleiskorotuksena ja 0,4 % yrityskohtaisena eränä.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuk- sen piirissä olevien toimihenkilöiden maaliskuun 2022 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan

palkanmaksukauden alusta 1,9 %:lla. Yrityskohtaisen erän jako vuonna 2022

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta

ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Erän kohdentamisen periaatteet tulee selvittää etukäteen pääluottamus- miehille.

Jaon jälkeen työnantaja selvittää järjestöittäin pääluottamusmiehelle jae- tun erän kokonaiseuromäärän palkkaryhmittäin, korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärät ja yksittäisten korotusten suuruudet. Tiedot annetaan anonyymisti, ellei suostumusta palkkatiedon toimittamiseen ole annettu.

Mikäli selvitystä ei ole annettu tai erää ei muuten ole jaettu, yrityskohtainen erä jaetaan yleiskorotuksena 1.6.2022 lukien.

2.2 Vuosi 2023

Vuoden 2023 palkantarkastusten ajankohta, suuruus ja rakenne sovitaan työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa 16.1.2023 mennessä. Mikäli vuoden 2023 palkantarkastuksen ajankohdasta, suuruudesta ja ra- kenteesta ei päästä yksimielisyyteen 16.1.2023 mennessä, voivat työehtosopimusosapuolet irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti vii- meistään 31.1.2023.

3. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.6.2022 lukien 1,9 %:lla, pyöristäen lähimpään seuraavaan kokonaiseen euroon.

4. Työehtosopimukseen ja sen liitteisiin tehtävät tekstimuutokset

Työehtosopimuksen puhtaaksikirjoitusvaiheessa tarkastetaan numeroin- tien oikeellisuus ja loogisuus ottaen huomioon sopimukseen tehtävät muutokset.

3 § Työsuhde, sen alkaminen ja päättyminen sekä lomauttaminen

kohta 6.

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

…

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika, jollei toisin sovita:

….

5 § Palkkausjärjestelmä

Uusi kohta Erityistekijä

Jos työtehtävien sisältö, kokonaisuus ja/tai vastuullisuus poikkeaa vaa- tivuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja vaativuusryhmän normaalista vaatimustasosta, voidaan maksaa tehtäväkohtaista li- sää/erityistekijälisää. Työtehtävien sisältöä verrataan samassa vaatimusryhmässä olevien normaaleihin työtehtäviin. Erityistekijä voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva euromääräinen lisä. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat erityistekijän suuruudesta.

10 § Muut poissaolot

kohta 4.

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Toimihenkilölle, joka on poissa työstä osallistuessaan keskusjärjes- tönsä tai tähän sopimukseen osallisen järjestönsä päättävien toimielinten kokouksiin, jollaisiksi luetaan liittokokous, valtuusto/edus- tajisto ja hallitus, maksetaan toimihenkilön henkilökohtainen palkka, kun kokouksissa käsitellään työehtosopimusasioita.

Luottamusmiessopimus

4 § Työsuhdeturva

Luottamusmiehen asema -kohta, muutetaan kohdan ensimmäisen mo- mentin teksti kuulumaan seuraavasti:

Luottamusmiesten henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan työeh- tosopimuksessa olevan suoriutumisarvioinnin mukaisesti. Luottamusmiesten palkkoja tarkastetaan kunkin työehtosopimuskau- den aikana vähintään sovittujen yleiskorotusten ja yrityskohtaisten

erien kokonaismäärällä. Tarkastukset toteutetaan samana ajankoh- tana kuin työehtosopimuksen mukaiset korotukset.

5 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

... Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovi- tulla tavalla seuraavat edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot:

• kaikista edustamistaan toimihenkilöistä vuosittain helmi- kuussa

o Suku- ja etunimet, toimipaikka ja palvelu, tehtä- vänimike, palkkaryhmä

o palkkatieto voidaan antaa toimihenkilön suostumuk- sella

• uusista toimihenkilöistä vuosittain tammi-, touko- ja syys- kuussa

o Suku- ja etunimet, tehtävänimike, koulutus, toimi- paikka ja palvelu, työsuhteen alkamisaika, määräaikaisista työsuhteen päättymisaika, palkka- ryhmä

• tieto irtisanotuista, työsuhteen päättymisistä ja lomautetuista tammi-, touko- ja syyskuussa

o Suku- ja etunimet, toimipaikka ja palvelu

• koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puo- len vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa

…

7 § Luottamusmieskorvaus

Muutetaan pykälän teksti ja taulukko kuulumaan seuraavasti

Työnantaja maksaa suuruus on: Toimihenkilöiden lukumäärä	luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka €/kk 1.6.2022 alkaen
5 - 24	115
25 - 50	142
51 - 100	172
101 - 200	200
201 - 400	241
yli 400	286

Pääluottamusmiehen korvaus 1.6.2022 alkaen 250 euroa/kk Jyty ja Loimu.

Pääluottamusmiehen korvaus 1.6.2022 alkaen 350 euroa/kk METO.

Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovit- tujen luottamusmiestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

10 § Voimassaolo

Uusi teksti korvaamaan vanhan:

Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen. Sopi- mus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Yhteistoimintasopimus

1 § Sopimuksen tarkoitus

Muutetaan pykälän kolmannen momentin tekstiä seuraavasti:

Tämän sopimuksen soveltamispiirissä oleva työnantaja soveltaa yh- teistoimintalakia, 1333/2021, joka ei ole tämän sopimuksen osa. Tämä sopimus on lakia täydentävä.

7 § Sopimuksen voimaantulo

Muutetaan pykälän otsikko muotoon ”7 § Voimassaolo” Uusi teksti korvaamaan vanhan:

Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

SOPIMUS TYÖSUOJELUSTA

6 § Sopimuksen voimaantulo

Muutetaan pykälän otsikko muotoon ”6 § Voimassaolo” Uusi teksti korvaamaan vanhan:

Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

KOULUTUSSOPIMUS

Uudistetaan kokonaisuudessaan, allekirjoituspöytäkirjan liite 1

5. Työryhmät ja muut asiat allekirjoituspöytäkirjaan

5.1 Perhevapaauudistustyöryhmä

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka selvittää 1.8.2022 voimaantulevan perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtosopimuk- seen. Työryhmä arvioi yhdessä 31.5.2022 mennessä uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittämisessä kus- tannusneutraalilla tavalla.

Lisäksi paikalliset osapuolet tarkastelevat ei-synnyttäneen osallistumis- mahdollisuuksien lisäämistä perhevapaiden käyttämiseen.

5.2. Työelämätyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän sopimuskauden ajaksi selvittämään mo- nipaikkaiseen työhön liittyviä kysymyksiä ja käytäntöjä sekä kehittämistä. Samassa työryhmässä tarkastellaan metsäkeskuksessa tehdyn työhyvin- vointikyselyn tuloksia. Taustamateriaalina työryhmässä käytetään myös muista organisaatioista saatuja kokemuksia. Työryhmän muodostavat liit- tojen edustajat, työnantajan edustajat sekä pääluottamusmiehet.

5.3. Selviytymislauseke

Mikäli Suomen metsäkeskus sopimuskauden aikana kohtaa poikkeuksel- lisen taloudellisen vaikeuden, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelli- seen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimus- kaudella.

5.4. Työsuojeluvaltuutetuista

Osapuolet yhdessä toteavat, että työehtosopimuksen liitteenä olevan so- pimuksen työsuojelusta mukaisesti työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen määrä ja asema on sidottu Suomen metsäkeskuksen palvelualueisiin. Palvelualueiden määrän muuttuessa työsuojeluvaltuutet- tujen ja varavaltuutettujen määrä muuttuu samassa suhteessa. Muutos toteutetaan valtuutettujen toimikausien loputtua siten, että uusia valtuutet- tuja valitaan uutta palvelualueiden määrää vastaava määrä.

5.5. Soveltamisalatyöryhmä

Työmarkkinaosapuolet asettavat paikallisen työryhmän selvittämään työ- ehtosopimuksen palkkaryhmä 12 asemaa työehtosopimuksen soveltamisen suhteen ja sitä omaavatko ryhmään kuuluvat esimiehet työ- ehtosopimuksessa mainittua huomattavaa taloudellista ja toiminnallista vastuuta esimiehenä. Tarkastelu tehdään tehtäväkohtaisesti. Mikäli täl- laista vastuuta ei todeta, palkkaryhmä 12:een kuuluvat henkilöt siirretään työehtosopimuksen piiriin erikseen sovittavan siirtymäajan jälkeen.

Helsingissä, 3.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY

AMMATTILIITTO JYTY RY

LUONNON-, YMPÄRISTÖ- JA METSÄTIETEILIJÖIDEN LIITTO LOIMU RY

SUOMEN METSÄKESKUSTA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Sopimus sitoo sopijaosapuolina Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja sen jäsenenä olevaa Suomen metsäkeskusta sekä METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jäsenineen, Luonnon-, ympä- ristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jäsenineen sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jäsenineen.

Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen metsäkeskuksen palveluk- sessa oleviin työsuhteisiin pois lukien metsurit ja metsätyöntekijät.

Sopimus ei koske

a) johtoon kuuluvia toimihenkilöitä.

Johtoon luetaan tässä yhteydessä huomattavaa taloudellista tai toimin- nallista vastuuta omaavat esimiehet. Paikallisesti todetaan johtoon kuuluvat toimihenkilöt.

Pöytäkirjamerkintä:

Kohdassa tarkoitetaan palkkaryhmään 12 kuuluvia sekä palk- karyhmien yläpuolisia henkilöitä.

b) henkilöitä, jotka on otettu suorittamaan määrättyä tehtävää tai mää- räajaksi, ellei työsuhde ole kestänyt kauemmin kuin neljä kuukautta. Jos kuitenkin työsopimus on solmittu määräajaksi ja tämä toistuu, toimihenkilö tulee tämän sopimuksen piiriin heti, kun työsuhde on yhdessä tai useammassa erässä kestänyt neljä kuu- kautta.

2 § Järjestäytymisoikeus ‌

1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

2. Järjestäytymisoikeuden loukkaamattomuudella tarkoitetaan myös oi- keutta toimia tähän työehtosopimukseen sidotun liiton tai sen jäsenyhdistyksen luottamustehtävissä. Liiton tai sen keskusjärjestön luottamustehtävään valitulla toimihenkilöllä on oikeus saada mainitun tehtävän hoitamista varten tarpeellinen määrä vapautusta työtehtä- vistä. Asiasta on kuitenkin sovittava tapauskohtaisesti esimiehen kanssa.

3. Jos toimihenkilö katsoo tulleensa erotetuksi tai toimessaan syrjityksi alan ammatillisissa järjestöissä toimimisen vuoksi, asia on selvitettävä sopijapuolten välisessä neuvottelussa ennen kuin asia viedään tuo- mioistuimen käsiteltäväksi.

3 § Työsuhde, sen alkaminen ja päättyminen sekä lomauttaminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus suunnitella ja järjestää työt, johtaa ja valvoa työn suorittamista sekä ottaa ja erottaa toimihenkilöt.

2. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua, nou- dattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kuten suunnittelua, kokeiluja, tutkimuksia, hinnoittelua ja lii- kesuhteita koskevissa asioissa sekä tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja varoja ja omaisuutta.

3. Työnantajan tulee avoimesti neuvotella toimihenkilön kanssa tämän hoidettavana olevista asioista sekä myötämielisesti tukea toimihenki- löä hänen tehtävissään.

4. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia enintään työsopimuslain mukai- sesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työ- suhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

5. Työsopimus tehdään kirjallisena.

6. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja:

− 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden

− 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 5 vuotta

− 3 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta mutta enintään 9 vuotta

− 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta,

− 5 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta,

− 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika, jollei toisin sovita:

− kaksi viikkoa, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden,

− yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, mutta enintään 10 vuotta ja

− kaksi kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

7. Työsopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa ja purkaa laissa sääde- tyin edellytyksin.

8. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomauttaa laissa säädetyin perustein 14 ka- lenteripäivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

4 § Palkkaus ‌

1. Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana, jollei työsopi- muksin toisin sovita muusta palkan määräytymisjaksosta. Muusta määräytymisjaksosta voidaan työsopimuksin sopia, jos työsuhteen ly- hyt kesto, työn urakkaluonne, tavanomaisesta poikkeava työaikajärjestely tai muu vastaava, perusteltu syy sitä edellyttää.

2. Toimihenkilön palkka maksetaan viimeistään kunkin palkanmaksu- kuukauden 15. päivänä, kuitenkin siten, että noudatettua käytäntöä ei muuteta, ellei siitä paikallisesti sovita. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä. Työsuhteen päättyessä lopputilipalkka voidaan maksaa viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäi- vänä.

3. Toimihenkilölle, jonka työnantaja on määrännyt oman toimensa ohella hoitamaan toista tehtävää, maksetaan koko palkkaus päätyöstä ja sen lisäksi vähintään 10 % ja enintään 35 % toimihenkilön henkilökohtai- sesta palkasta. Mikäli sijaisuutena hoidettava tehtävä on omaa tointa vaativampi, määräytyy edellä mainittu korvaus (10 – 35%) sijaisuuden ajan vaativammasta tehtävästä.

Korvausta ei suoriteta vuosiloman sijaisuudesta, ellei ole kysymys yh- denjaksoisen lomansijaisuuden yli 4 viikkoa kestävästä hoitamisesta. Korvaus maksetaan tällöin koko sijaisuusajalta. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee sopia ennen sijaisuuden alka- mista.

5 § Palkkausjärjestelmä ‌

1. Peruspalkat

Palkkausjärjestelmä perustuu Palkkavaakamallilla tehtyyn toimien vaati- vuuden arviointiin, pisteytykseen ja vaativuusluokitukseen.

− liite 1, palkkavaakapisteytys

− liite 2, palkkaryhmät ja peruspalkat

2. Henkilökohtainen palkanosa

a) Edellä mainitun vaativuusryhmän mukaisen palkan lisäksi maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka on vaativuusryhmän osoittaman palkan ja maksettavan palkan välinen erotus. Toimihenkilö ja

työnantaja käyvät vuosittain keskustelun toimihenkilön henkilökohtai- sesta suoriutumisesta, jonka perusteella henkilökohtainen palkanosa määräytyy.

Henkilökohtaisen palkanosan kriteerit

b) Toimihenkilölle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, jonka perus- teena ovat työntekijän henkilökohtainen suoriutuminen ja osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä kehittymiskyky ja -halu.

c) Henkilökohtaisen palkanosan perusteiden tulee olla oikeudenmukaisia ja kannustavia sekä työntekijän pitää pystyä itse vaikuttamaan työsuo- rituksellaan henkilökohtaisen palkanosan suuruuteen.

Henkilökohtaisen palkanosan käytön periaatteet neuvotellaan tarvittaessa pääluottamusmiesten kanssa ja ne selvitetään henkilöstölle työnantajan normaalien henkilöstökäytäntöjen mukaisesti.

Henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevat kriteerit ja niiden lisäteki- jät.

SUORIUTUMINEN JA OSAAMINEN TEHTÄVÄSSÄ

• työn laatu

• sujuvuus

• tehokkuus/tuloksellisuus

YHTEISTYÖ- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT KEHITTYMISKYKY JA -HALU

• osaamisen kehittäminen

• valmiudet kehittää toimintatapoja ja työtä

• joustavuus

Yllä mainituista kriteerien lisätekijöistä ja niiden vaikutuksesta henkilökoh- taiseen palkanosaan sovitaan tarkemmin paikallisesti.

Henkilökohtaisen palkanosan määritteleminen

d) Uuden toimihenkilön työtaito kyseiseen tehtävään arvioidaan työsuh- detta solmittaessa ja määritellään sitä vastaava henkilökohtainen palkanosa. Sellaisen uuden toimihenkilön arviointi, jolla ei ole vastaa- vasta tehtävästä aikaisempaa työkokemusta, tehdään viimeistään 4 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

e) Tehtävän vaativuusryhmän muuttuessa henkilökohtainen palkanosa arvioidaan uudelleen toimihenkilön ja työnantajan välisen keskustelun jälkeen.

f) Työnantaja ja pääluottamusmiehet kokoontuvat tarkastelemaan henki- lökohtaisten palkanosien tarkistusten toteutumista ja niin sovittaessa,

osapuolilla on mahdollisuus tehdä työnantajan ratkaisuihin muutoksia, mikäli osapuolten yhteisesti sovittu tarkoitus ei ole toteutunut.

3. Tulospalkkiot

Toimihenkilölle voidaan suorittaa metsäkeskuksen, toimintayksikkönsä tai oman hyvän tuloksen perusteella tulospalkkioita. Maksamisen perusteet tulee käsitellä etukäteen noudattaen yhteistoimintalain periaatteita. Mak- samisen edellytykset tarkistetaan vuosittain.

4. Palkkaryhmiin sijoittelu

Palkkaryhmiin sijoittelun toteuttamisesta neuvotellaan työnantajan ja luot- tamusmiehen välillä. Xxxxxxxxxxxxx sijoittelusta päättää työnantaja.

Henkilön palkkaryhmiin sijoittamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan osapuolten kesken tarvittaessa palkkausjärjestelmäkonsultin avulla. Sopi- mus-osapuolet suosittelevat, että mahdolliset erimielisyydet tehtävän vaativuuden arvioinnissa käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja toimihen- kilön kesken. Mikäli ratkaisua em. neuvottelussa ei saavuteta, voidaan asia siirtää käsiteltäväksi valtakunnalliseen arviointiryhmään. Sopimus- osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei erimielisyyttä siirretä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

5. Eläkemaksut

Työnantaja on velvollinen maksamaan voimassa olevan Eläke-Tapion li- säeläkemaksun.

6. Erityistekijä

Jos työtehtävien sisältö, kokonaisuus ja/tai vastuullisuus poikkeaa vaati- vuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja vaativuusryhmän normaalista vaatimustasosta, voidaan maksaa tehtäväkohtaista lisää/eri- tyistekijälisää. Työtehtävien sisältöä verrataan samassa vaatimusryhmässä olevien normaaleihin työtehtäviin. Erityistekijä voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva euromääräinen lisä. Työn- antaja ja toimihenkilö sopivat erityistekijän suuruudesta.

6 § Matkakustannusten korvaus ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työtehtävien hoitoon kuuluvien matkojen aiheuttamista kustannuksista tämän sopimuksen liitteenä olevan matkustussäännön mukaan.

2. Työmatkat on tehtävä tarkoitukseen sopivalla halvimmalla matkustus- tavalla. Matkustustavan valinnassa on otettava erityisesti huomioon toimihenkilön mahdollisuudet matkustaa yhdessä muiden toimihenki- löiden tai työntekijöiden kanssa.

7 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyt- tömyyden takia on poissa työstä, maksetaan palkkaus työnteon keskeytyksen ajalta seuraavasti

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua alle viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kahden kuukauden (60 pv) ajalta.

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmelta kuu- kaudelta (90 pv).

2. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman takia useammin kuin ker- ran poissa työstä, hänellä on kalenterivuoden aikana oikeus 1 kohdassa tarkoitettuun palkkaan yhteensä enintään siinä mainitulta ajalta. Mikäli sairasloma jatkuu vuodenvaihteen yli, oikeus sairasajan palkkaan tämän sairauden osalta on enintään 60 / 90 kalenteripäivää.

Oikeus uuteen sairasajan palkkaan alkaa sen jälkeen, kun toimihenkilö tervehdyttyään ja töihin palattuaan on sairauden tai tapaturman aiheut- taman työkyvyttömyyden takia poissa työstä. Jos työntekijä sairastuu samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, laske- taan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairasajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairaslomajakso.

Kuitenkin kussakin uudessa sairauspoissaolotapauksessa toimihenki- löllä on oikeus palkkaan 14 kalenteripäivältä.

3. Jos työkyvyttömyyteen on syynä toimihenkilöä hänen tehtäviensä joh- dosta kohdannut väkivalta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa 12 kuukaudelta.

4. Toimihenkilö, joka sairauden tai tapaturman takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä työnantajalle, sa- moin myös siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. Työkyvyttömyydestään toimihenkilö on velvollinen toimittamaan työn- antajalle lääkärintodistuksen vaadittaessa sekä aina, kun työkyvyttömyys jatkuu yli kolme päivää.

5. Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnanta- jalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tällaisen sairauden ajalta.

6. Toimihenkilöllä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on itse tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt

parantumisen tai hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai paran- tumisen estymiseen.

7. Toimihenkilöllä on oikeus sairausajan palkkaan myös, milloin päihde- ongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

8. Osasairaspäiväraha

Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä työntekijän ja työnantajan vä- lillä. Paluuta osa-aikaisesti työhön voi esittää työntekijä, työterveyshuolto tai työnantaja. Työhön paluun on tapahduttava ter- veyttä tai toipumista vaarantamatta.

9. Oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon annetaan myös lomautetuille toimihenkilöille.

8 § Äitiys- ja vanhempainvapaa ‌

1. Xxxxxxxxxxxxxxx annetaan äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys- ja vanhem- painrahaan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta.

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatku- nut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa.

3. Isän oikeus isyysvapaaseen samoin kuin toimihenkilön oikeus muutoin erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainvapaaseen määräytyvät työsopi- muslain mukaan.

8 § tulee uudessa alla olevassa muodossaan voimaan 1.8.2022 siten, että sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen syntymän laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

8 § Raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaa

1. Toimihenkilölle annetaan raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainva- paaksi se aika, johon hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainrahaan katsotaan kohdistuvan. Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan palkka yhteensä kolmelta kuukaudelta raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta yh- denjaksoisesti raskausvapaan alusta lukien.

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatku- nut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa.

3. Toimihenkilön oikeus muutoin erityisraskaus-, raskaus- ja vanhem- painvapaaseen määräytyvät työsopimuslain mukaan.

9 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset ‌

1. Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiys- rahaan siirtyy sairaus- ja äitiysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä- ja äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saa- maansa palkkauksen määrää.

2. Jos päivä- tai äitiysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sai- rausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt mak- samatta.

3. Jos toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansionmenetyksestä tapaturmalain, työntekijäin eläkelain tai työnanta- xxx xxxxxxxxxxx liikennevakuutuksen nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta.

9 § tulee uudessa alla olevassa muodossaan voimaan 1.8.2022 siten, että sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen syntymän laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

9 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset

1. Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- raskaus- ja vanhempainrahaan siirtyy sairaus-, raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, raskaus- ja vanhempainrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää.

2. Jos päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mi- hin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta.

10 § Muut poissaolot ‌

1. Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan enintään kolmen päivän poissa- olon ajalta, kun poissaolo johtuu toimihenkilön alle kymmenvuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen kodissaan pysyvästi asu- van alle kymmenvuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta lapsen tilapäisen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Edellytyk- senä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä, ja ettei toinen huoltaja samanaikaisesti käytä vastaavaa poissaolo-oikeutta. Sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajaan.

2. Mikäli työntekijä on poissa työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työpäiviksi sattuvien tapahtuminen vuoksi, ei tällainen poissaolo vä- hennä työntekijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä paitsi 1 kohdan tarkoitta- massa lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä.

a) Perheenjäsenen hautajaiset

b) Oma vihkiäispäivä ja parisuhteen rekisteröimispäivä

c) Oma 50- ja 60 -vuotispäivä

Pöytäkirjamerkintä:

Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa taloudessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa ta- loudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi.

3. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maan- puolustuskurssille tai valmiuslain (1552/11) 6 §:n 2 momentin nojalla väestön-suojelukoulutukseen, maksetaan henkilökohtainen palkkaus vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle ei makseta asevelvollisuuslain (1438/07) nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta.

4. Toimihenkilölle, joka on poissa työstä osallistuessaan keskusjärjes- tönsä tai tähän sopimukseen osallisen järjestönsä päättävien toimielinten kokouksiin, jollaisiksi luetaan liittokokous, valtuusto/edus- tajisto ja hallitus, maksetaan toimihenkilön henkilökohtainen palkkaus, kun kokouksissa käsitellään työehtosopimusasioita.

5. Toimihenkilön, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt ilmoittamasta siitä, tulee välittömästi esteen poistut- tua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.

Erinäisiä määräyksiä

Työnantaja korvaa toimihenkilölle lakisääteistä työterveyshuoltoa koske- van valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamista ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyistä työsuhteen ai- kana suoritettavista terveystarkastuksista sekä niihin liittyvistä matkoista aiheutuvan ansionmenetyksen hänen menettämiään säännöllisiä työtun- teja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, jotka on mainittu nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93).

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitet- tuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättö- mistä matkakustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Matkakus- tannusten korvaus ja päiväraha maksetaan toimihenkilöiden matkustussäännön mukaisesti.

11 § Työaika ‌

1. Toimihenkilöön, joka toimii pääasiallisesti toimistotehtävissä, sovelle- taan hänen ollessa sanotuissa tehtävissä säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä.

2. Muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudate- taan vapaamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 40 tuntia viikossa. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei pidetä. Myöskään päivittäistä työn al- kamista tai päättymistä ei mahdollisesti erikseen sovittua toimistoaikaa lukuun ottamatta määritellä. Työpäivän aikana toimihenkilö voi hoitaa myös omia asioitaan, tämän olematta kuitenkaan työaikaa.

3. Palkan osittaminen

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päi- vältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

4. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

A Vapaamuotoinen työaika

5. Työajan tasaamiseksi edellä 2 kohdassa mainittuun ohjeelliseen viik- kotyöaikaan annetaan toimihenkilöille 8 kokonaista vapaapäivää täyttä työvuotta kohden. Poissaoloista johtuva vähennys voidaan suorittaa vastaavasti vain täysien työpäivien osalta. Ennen vapaan antamista on kuultava toimihenkilöä.

Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaapäivä korvataan toimihenkilön päiväpalkan mukaisesti.

6. Mikäli työnantaja ja toimihenkilö yhteisesti toteavat, että toimihenkilön ohjeellinen viikkotyöaika ylittyy, sopivat he korvauksesta tapauskohtai- sesti.

Lepoajat

7. Toimihenkilölle annetaan vuosiloman ja sen ulkopuolella olevien sun- nuntaipäivien lisäksi toinen vapaapäivä viikkoa kohti. Toinen viikoittainen vapaapäivä on annettava viikkolepopäivään liittyvänä. Mi- käli vapaapäivä sijoitetaan johonkin muuhun viikonpäivään, on siitä ilmoitettava toimihenkilölle ainakin viikkoa aikaisemmin, ellei asiasta toisin sovita.

Xxxxxxxxx lisäksi, mikäli se työnantajan tehtävien luonne huomioon ot- taen on mahdollista, ovat vapaapäiviä uudenvuodenviikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai, juhannusaatto, it- senäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai.

Korvaus vapaapäivänä tehdystä työstä

8. Xxxxxxx toimihenkilö työnantajan aloitteesta omalla suostumuksellaan tekee työtä ilmoitettuna vapaapäivänään, maksetaan siitä korvauk- sena 50 %:a korotettu palkka. Mikäli tällaista työtä joudutaan tekemään sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä, on vastaava korotus 100 %. Tässä kohdassa mainittuja päiviä ei oteta huomioon 11 §:n 2. kohdan mukaiseen viikkotyöaikaan.

9. Xxxxxxxxxxxxx ja hänen esimiehensä tulee etukäteen sopia niistä teh- tävistä, jotka toimihenkilö poikkeuksellisesti hoitaa myös vapaa- aikanaan. Tämä ennalta sopimisen vaatimus ei saa kuitenkaan estää tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista.

B Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tun- tia 15 minuuttia viikossa.

2. Työviikossa on viisi työpäivää.

3. Kohdasta 2 poiketen työpäiviä on vähemmän kuin viisi, kun työviikko sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain tai juhan- nusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, loppiaisen, vapunpäivän, itsenäisyyspäivän, jou- luaaton, joulupäivän tai tapaninpäivän. Työviikko on tällöin päivää kohti 7 tuntia 15 minuuttia kohdassa 1 mainittua lyhyempi riippuen siitä, si- sältyykö työviikkoon yksi, kaksi vai kolme edellä mainittua arkipyhää tai aattopäivää.

4. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä läh- töpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.

5. Työviikko alkaa maanantaina klo 00. Vuorokausi alkaa kello 00, jollei ole sovittu sen alkamisesta samaan aikaan kuin toimihenkilön on sään- nönmukaisesti saavuttava työhönsä.

Lepoaika

6. Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi vähintään 35 tuntia kes- tävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Viikkolepo voidaan kuitenkin antaa viikon muunakin aikana, jos työtä sen luonteen vuoksi tehdään kaik- kina viikonpäivinä.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa myös viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osasi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Viikkolepomääräyksestä voidaan poiketa hätätyötä tehtäessä tai jos toimihenkilöä tilapäisesti tarvitaan työhön hänen viikkoleponsa aikana työpaikan säännöllisen työnkulun turvaamiseksi.

Pääsääntöisesti toimihenkilöllä on kaksi viikkolepopäivää peräkkäin si- ten, että toinen viikkolepopäivä on lauantai, jos tämä työn järjestelyn kannalta on mahdollista.

Päivittäinen tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuu- tiksi.Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lasketa työajaksi.

Lisätyö

7. Säännöllisen vuorokautisen työajan, 7 tunnin 15 minuutin ja 8 tunnin välinen erotus sekä säännöllisen viikoittaisen työajan 36 tunnin 15 mi- nuutin ja 40 tunnin välinen erotus (lisätyö) korvataan antamalla toimihenkilölle vastaava määrä vapaa-aikaa.

Vapaa aika annetaan lisätyön tekemistä seuraavan kalenterikuukau- den aikana, jollei toisin sovita. Jos vapaa aikaa ei voida järjestää, toimihenkilölle maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka.

Jos lisätyötä tehdään viikolla, johon sisältyy 3 kohdassa lueteltuja päi- viä, viikoittaisen lisätyön kynnys lisätyön määrää laskettaessa alenee vastaavasti työpäivien lukumäärän mukaisesti.

Ylityö

8. Ylityötä tehdään vain, jos siitä on sovittu.

Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Viikoittaisen työajan ylittäessä 40 tuntia maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa voidaan ylityö korvata anta- malla toimihenkilölle vapaa-aikaa. Vapaa-aikaa annetaan tehdyn ylityöajan määrä yllä olevan kohdan 8 kappaleiden yksi ja kaksi perus- teella.

Säännöllisestä työajasta poikkeaminen

9. Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllinen työaika voi olla keski- määrin 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Säännöllinen vuorokautinen työaika saa tällöinkin olla enintään 10 tuntia ja säännöllinen viikoittai- nen työaika 48 tuntia.

Työajan tulee tasoittua keskimäärin 36 tuntiin 15 minuuttiin kuuden kuukauden jaksossa jakson alkamisesta lukien.

Jos tasoittumisjakson aikana vuorokautinen työaika ylittää 10 tuntia tai viikoittainen työaika 48 tuntia, ylityökorvausten laskennassa noudate- taan nämä rajat ylittäviltä tunneilta soveltuvin osin kohdan 8 määräyksiä.

Sunnuntaityökorvaus

10. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapyhänä sekä itsenäisyys ja vapunpäivänä kello 00.00 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä mak- setaan sunnuntaityökorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Jos sunnuntaityö on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava em. ylityökor- vaus, joka lasketaan toimihenkilön korottamattomasta palkasta.

Tuntipalkan laskeminen

11. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan siten, että toimihenkilön henkilö- kohtainen, säännöllinen kuukausipalkka jaetaan luvulla 150.

Työajan tasoittaminen

12. Korvausten ja lisien perusteena olevat tunnit ja minuutit tasoitetaan täysiksi tunneiksi palkanmaksukausittain tasaavalla luokituksella.

Liukuva työaika

13. Jos työpaikalla noudatetaan liukuvaa työaikaa, toimihenkilön omasta aloitteesta liukumarajojen puitteissa tai virkistystaukoa lyhentäen työs- kentelemää aikaa ei oteta mukaan laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeuttavaa aikaa.

Toimihenkilö huolehtii siitä, että liukumasaldoja pidetään pois hiljai- sempana aikana, kun työtilanne sen sallii. Mikäli liukuvan työajan saldot tästä huolimatta ovat jatkuvasti lähellä enimmäismäärää, tulee työnantajan ja toimihenkilön sopia toimenpiteistä liukumasaldojen pitä- miseksi. Mikäli sopimukseen ei päästä, on työnantajalla oikeus osoittaa liukumasaldoa pidettäväksi kuluvan tai seuraavan seuranta- jakson aikana. Työnantajan määrätessä vapaata pidettäväksi kokonaisina päivinä, on tästä ilmoitettava toimihenkilölle hyvissä ajoin ennen vapaan alkamista. Jos työnantaja on määrännyt vapaan ajan- kohdan, ajankohtaa voidaan muuttaa vain sopimalla asiasta toimihenkilön kanssa.

Lisätyökorvaus

14. Tehdystä lisätyöstä suoritetaan korvaus vapaa aikana tai rahana. Työnantaja ilmoittaa korvauslajista viimeistään lisätyön tekemistä seu- raavan kalenterikuukauden aikana. Rahakorvauksena maksettava korvaus on maksettava tätä seuraavan kalenterikuukauden kuluessa.

Lisätyökorvausta ei suoriteta, jos samalta ajalta maksetaan palkkiota tai korvausta toisen toimen hoitamisesta oman toimen ohella tai muuta erityistä palkkiota tai korvausta.

12 § Vuosiloma ‌

Vuosiloman kertyminen

1. 1.4.2021 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mu- kaisesta arkipäivälaskennasta (6 pv/vk) lomapäivälaskentaan (5 pv/vk).

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 – 31.3.2021 lomat ansaitaan enti- sen 6 lomapäivää/viikko arkipäivälaskennan mukaan ja muunnetaan viiden arkipäivän/viikko laskennan mukaiseksi lomakaudella 2021 ja sen jälkeisellä talvilomakaudella tai maksetaan työsuhteen päättyessä loma- korvauksena 5 lomapäivää/viikko laskentasäännön mukaan.

Lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2021 – 31.3.2022 alkaen lomat ansai- taan 5 lomapäivää/viikko lomapäivälaskennan mukaan ja annetaan 5 lomapäivää/viikko tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauk- sena 5 lomapäivää/viikko laskentasäännön mukaan.

Jos työntekijällä on vielä 1.5.2021 pitämättä kuusipäiväisen lomalasken- nan mukaisesti ansaittuja lomia ajalta ennen 1.4.2021, ne muunnetaan viisipäiväisen laskennan mukaiseksi tämän pykälän 11. kohdassa olevan taulukon mukaisesti.

2. Lomapäiviä ovat maanantaista perjantaihin sijoittuvat päivät lukuun otta- matta TES:n 11 §:n mukaisia arkipyhiä.

Ellei tässä TES:n 12 §:ssä toisin ole määrätty, sovelletaan muilta osin vuo- silomalakia ottaen huomioon vuosilomalain 6-päiväisen lomalaskennan muuttuminen 5-päiväiseksi.

Vuosilomalain 7 a kohdan lisävapaapäiviä koskevassa määräyksessä li- sävapaapäivien määrä on 20.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta seuraavasti:

a) Lomataulukkoa A sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on maalis- kuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyisellä työnantajalla.

b) Lomataulukkoa B sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on loma- kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden.

c) Lomataulukkoa C sovelletaan, jos toimihenkilön työsuhde on loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 15 vuotta.

Lomataulukko A

Täydet loman- määr.kk:t	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapv:t	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

Lomataulukko B

Täydet loman- määr. kk:t	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapv:t	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25

Esimerkki: Toimihenkilön työsuhde on alkanut 1.1.2022. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2021 − 31.3.2022 häneen sovelletaan lo- mataulukkoa A.

1.4.2022 alkaen häneen sovelletaan lomataulukkoa B, kunhan työsuhde yhteensä kestää vähintään vuoden.

Lomataulukko C

Täydet loman- määr. kk:t	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapv:t	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28	30

Esimerkki: Toimihenkilöllä täyttyy 15 vuotta työsuhdetta 1.9.2022. Hän alkaa ansaita lomaa 1.4.2022 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta alkaen lomataulukon C mukaan.

4. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenteri- kuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työssä vähintään kahdeksantoista kalenteripäivää.

5. Työssäolon veroisiksi päiviksi katsotaan kaikki muut kalenteripäivät työ- suhteen kestäessä, paitsi ne päivät, joina toimihenkilö on ollut työstä vapaana tai poissa muusta kuin vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.

6. Työssäolon veroisina päivinä pidetään lisäksi seuraavia poissaoloaikoja:

a) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairasloman ai- kaa,

b) maanpuolustuskurssille, väestönsuojelukoulutukseen tai palvelukseen määrättyä oloaikaa,

c) työehtosopimukseen liittyvän koulutussopimuksen mukaiseen koulu- tukseen osallistumisaikaa.

d) Opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työnte- kijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön.

Vuosiloman siirto

7. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 5 luvussa on loman antamisesta säädetty, noudatetaan seuraavaa:

Sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirretään myö- häisempään ajankohtaan.

12 §:n 7.-kohta tulee uudessa alla olevassa muodossaan voimaan 1.8.2022 siten, että sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen syntymän laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

7. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 5 luvussa on loman antamisesta säädetty, noudatetaan seuraavaa:

Sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirretään myö- häisempään ajankohtaan.

Vuosiloman säästäminen

8. Sen estämättä, mitä loman antamisesta on määrätty, toimihenkilö voi, ellei siihen ole erittäin painavaa estettä, säästää osan vuosittaisista varsinai- sista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Sopimalla voidaan säästää joko osittain tai kokonaan varsinaisesta vuosi- lomasta viisitoista päivää ylittävä osa.

Työnantaja ja toimihenkilö laativat yhdessä ennen säästämiseen ryhty- mistä suunnitelman säästämisestä ja säästöloman pitämisestä.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluttua sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästöva- paan aikana sekä lomakorvauksesta ja sen laskemisesta työsuhteen päättyessä on voimassa, mitä niistä muuten on säädetty tai sovittu. Työ- suhteen muuttuessa osa aikaiseksi tai toimihenkilön joutuessa toistaiseksi lomautetuksi, hänellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä sääs- tövapaasta sen mukaan kuin vuosilomakorvauksesta työsuhteen päättyessä on säädetty tai sovittu.

Talvilomapidennys

9. Jos 12 §:n 3. kohdan A- ja B-taulukoiden mukaan määräytyvästä vuosilo- masta muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna kuin lomakautena, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että B- taulukon mukaisessa lomassa pidennys on enintään kaksi päivää. Sään- nöllisen työajan piirissä olevalla henkilöllä pidennys on enintään 5 päivää.

9.1 Vapaamuotoisessa työajassa

Jos 12 §:n 3 kohdan C-taulukon mukaan määräytyvästä vuosilomasta pi- detään enintään kaksikymmentäviisi päivää lomakautena, myönnetään

loma neljällä päivällä pidennettynä sellaiselle toimihenkilölle, jolla on oi- keus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos toimihenkilö säästää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vähennetään edellä mainittua kahdenkymmenenviiden päivän enimmäismäärää vastaavasti.

9.2 Säännöllisessä työajassa

Jos 12 §:n 3 kohdan C-taulukon mukaan määräytyvästä vuosilomasta pi- detään enintään kaksikymmentäyhdeksän päivää lomakautena, myönnetään loma kahdeksalla päivällä pidennettynä sellaiselle toimihen- kilölle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos toimihenkilö säästää osan varsinai- sista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vähennetään edellä mainittua kaksikymmentäyhdeksän päivän enimmäismäärää vastaavasti. Mikäli toimihenkilöllä ei ole mainitun kohdan mukaan oikeutta lomaan kah- deltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä päivällä pidennettynä, jos varsinaisesta vuosilomasta, josta on vähennetty säästettävien loma- päivien lukumäärä, pidetään enintään kolme neljäsosaa lomakautena.

10. Jos vuosilomaa ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi pitää lomakau- tena, tai jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa edellisen lomakauden jälkeen, asianomaisella ei ole oikeutta loman pidennykseen. Työnteon keskeytyminen lomakautena ei kuitenkaan aiheuta pidennysoi- keuden menetystä, jos

a) keskeytys on aiheutunut toimihenkilön sairaudesta, toimihenkilölle myönnetystä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta tai toimihenkilölle ottolapsen ottamisen yhteydessä myönnetystä vanhem- painvapaasta kaikki siltä osin, johon sairausvakuutuslain mukaan tuleva erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan koh- distuvan; tai

12 §:n 10.-kohdan a) -alakohta tulee uudessa alla olevassa muodossaan voimaan 1.8.2022 siten, että sitä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen syn- tymän laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

a) keskeytys on aiheutunut toimihenkilön sairaudesta, toimihenkilölle myönnetystä erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaasta tai toi- mihenkilölle ottolapsen ottamisen yhteydessä myönnetystä vanhempainvapaasta kaikki siltä osin, johon sairausvakuutuslain mu- kaan tuleva erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan; tai

b) keskeytys on aiheutunut muista kuin edellä mainituista syistä, mutta toimihenkilö on ollut lomakautena toimessa tai lomalla vähintään 70 päivää.

c) Jos vuosilomaan oikeuttava työsopimussuhde ei katkea, ei myöskään palkaton työstä poissaolo katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa työsuhteen yhdenjaksoisuutta.

Säästövapaiden ja talvilomapidennysten muuntaminen

11. Säästetyt vuosilomapäivät ja talvilomapidennykset sekä työsopimusta- solla sovitut vuosilomat muunnetaan 5 pv/vk lomapäivälaskentaan 6 pv/vk arkipäivälaskennasta alla olevan taulukon mukaisesti 1.5.2021 men- nessä. Taulukon ylittävien lomapäivien osuus muunnetaan kertomalla lomaoikeus luvulla 0,85.

Lomapäi- vien lukumäärä 6-päiväi- sessä laskennassa	Lomapäi- vien lukumäärä 5-päiväi- sessä lasken- nassa
1	1
2	2
3	3
4	4
5	5
6	5
7	6
8	7
9	8
10	9
11	10
12	10
13	11
14	12
15	13
16	14
17	15
18	15
19	16
20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21

26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33
40	34
41	35
42	35
43	36
44	37
45	38

Vuosilomapalkka ja -korvaus

12. Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja -korvaus

Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada kuukausipalkkansa vuo- silomalain mukaisesti.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus laske- taan käyttäen jakajana lukua 21 ja kertojana lomapäivien lukumäärää.

Kuukausipalkkalaisen vuosilomapalkkaa laskettaessa mukaan ei lasketa talvilomapidennyspäiviä. Toimihenkilö ansaitsee tällöin normaalia yksi- kertaista palkkaa pidennysajankohdan palkan mukaan.

13. Prosentuaalinen vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus

Työajan ja vastaavasti palkan muuttuessa lomanmääräytymisvuonna käy- tetään vuosilomalain tarkoittamaa prosentuaalista (9 % tai 11,5 %) vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta. Toimihenkilön ansaitessa lo- maa työehtosopimuksen 12 §:n kohtien 9, 9.1 ja 9.2 perusteella, korotetaan vuosilomalain mukaan määräytyvää lomapalkkaa tai lomakor- vausta 0,45 %:lla kutakin lisälomapäivää kohden.

Korotusta 0,45 % ei lasketa talvilomanpidennyspäiviltä, jolloin työntekijä ansaitsee normaalia yksikertaista palkkaa pidennysajankohdan palkan mukaan.

Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä ja saa osasairauspäivärahaa lomalle lähtöhetkellä, maksetaan vuosilomapalkka ansainnan mukaan.

Pidettäessä säästövapaana olevia lomapäiviä ne huomioidaan prosentti- perusteisessa lomakorvauksessa lomapäivien lukumäärää laskettaessa.

14. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

Suomen metsäkeskuksessa ei sovelleta vuosilomalain 3 luvun 11 §:n tar- koittamaa keskipäiväpalkkaan perustuvaa vuosilomapalkan laskentaa ja ko. kohdassa olevaa kerrointaulukkoa.

15. Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuo- silomakorvausta.

Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilo- maan on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä toimihenkilöllä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päättynyt.

Vuosilomapalkan maksaminen

16. Lomapalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä. Lomapalkka lasketaan toimihenkilön kesäkuun palkan mukaan ja työsuhteen päätty- essä päättymishetken palkan mukaan. Lomakorvaus maksetaan maksamishetkellä voimassa olevan palkan mukaan.

Lomapäivien vaihtaminen rahaksi

17. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että vuosilomapäiviä voidaan vaihtaa toimihenkilön henkilökohtaisen palkan mukaiseksi rahakor- vaukseksi vuosilomalain sallimissa rajoissa.

Jos kertynyttä tai kertyvää lomaa muutetaan rahakorvaukseksi, talviloma- pidennys määräytyy sitä koskevan sopimusmääräyksen perusteella, minkä osapuolet ottavat rahakorvauksessa huomioon.

Edellä tarkoitettu sopimus edellyttää, että työnantaja ja kyseistä henkilös- töryhmää edustava luottamusmies katsovat sopimuksen mahdolliseksi.

Lomaraha

18. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkas- taan. Lomarahaa ei makseta mahdollisista talvilomapidennyspäivistä.

Lomarahaa maksetaan myös työsuhteen päättyessä siihen mennessä kertyneen loman osalta.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa ja työsuhteen päättyessä päättymi- seen liittyvän palkanmaksun yhteydessä.

Työnantajan taloudellisen tilanteen vaatiessa voidaan työnantajan ja toi- mihenkilöiden luottamusmiehen kesken sopia lomarahan vaihtamisesta sen arvoa vastaavaksi vapaaksi. Työpäiviksi osuva vapaa on työaikaan rinnastettavaa aikaa. Taloudellinen tilanne ja sopimusratkaisut selvitetään aina koko työpaikan henkilöstön osalta.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia, että tietyltä lomanmääräy- tymisvuodelta maksettava lomaraha vaihdetaan vapaa-ajaksi. Näin saatava vapaa-aika katsotaan loman veroiseksi muiden säännösten osalta, mutta talvilomapidennykseen se ei oikeuta.

13 § Erinäiset korvaukset ‌

Toimihenkilölle, milloin hän tekee päivittäin keskimäärin vähintään puoli tuntia työnantajan määräämiä tehtäviä kotonaan, suoritetaan toimistokor- vausta seuraavasti:

− kun käytössä on osa huonetta 118 € / kk

− kun käytössä on kokonainen huone 156 € / kk

Edellä mainituille toimihenkilöille maksetaan kalustokorvauksena 43 € kuukaudessa, milloin toimihenkilö joutuu säilyttämään omissa tiloissa työnantajan omistamia, tilaa vieviä tai likaavia työkaluja tahi tarvikkeita.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 31.5.2022 asti 42 euroa, 1.6.2022 al-

kaen 43 euroa.

14 § Luottamusmiehet ‌

Luottamusmiestoiminnassa noudatetaan osapuolten välillä sovittuja luot- tamusmiessopimuksia.

Metsätoimihenkilöitä edustavan pääluottamusmiehen toimenkuvaus laa- ditaan niin, että pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen varataan n. 35-40 % toimihenkilön vuosityöajasta. Varauksesta huolimatta annetaan pääluottamusmiehelle tarvittava työstä vapautus ja sovittaessa oikeus tar- vittaviin matkakorvauksiin.

Loimulaisia edustavan pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen vara- taan keskimäärin 15 työpäivää vuodessa ja lisäksi 7 työpäivää käytettäväksi työehtosopimusneuvotteluihin.

Toimistohenkilöstöä edustavien luottamusmiesten työstä vapautusajasta on sovittu luottamusmiessopimuksella.

Lisäksi sovelletaan mitä osapuolten välisessä yhteistoimintasopimuk- sessa on sovittu.

15 § Koulutustoiminta ‌

Sopijapuolet sopivat vuosittain tai tapauskohtaisesti toimihenkilöiden osal- listumisesta työmarkkinakoulutukseen ja muutoin koulutuskysymyksissä noudatetaan, mitä tähän sopimukseen liittyvässä koulutussopimuksessa on sovittu.

16 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja järjestää kustannuksellaan toimihenkilöilleen työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopiman ryhmähenkivakuutusturvan mukaisen ryhmä- henkivakuutuksen.

17 § Suojavarustus ‌

Suojavarustuksen suhteen noudatetaan metsäkeskuksissa aikaisemmin voimassa ollutta ja toteutettua käytäntöä.

18 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuuden, perii työnantaja liiton jä- senmaksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille saamiensa ohjeiden mukaisesti.

19 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilön tai luottamusmiehen välillä. Neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä.

2. Niissä tapauksissa, missä paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja

toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molem- pien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on aloitettava 2 viikon kulu- essa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Jos osapuolet ovat yksimielisiä, voidaan riita asia alistaa keskusjärjes- töjen välillä neuvoteltavaksi. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

20 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

21 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa 29.2.2024 saakka. Sopimuskauden päättymisen jälkeen sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sitä irtisanota kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen sopimus- kauden päättymistä.

Helsingissä 3.3.2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Liite 1 Palkkavaakapisteytys ‌

Metsäkeskukset
Palkkavaaka-pisteytys
Mallitehtävät 18.12.2019
			Osaaminen				Ohjaus		Rooli ratkaisuissa				Palkka- ryhmä
Profiili	Koodi	Toimi	Koodi	Taso	Pisteet	Koodi	Taso	Pisteet	Koodi	Taso	Pisteet	Yhteisp.	Palkka- ryhmä
Meta	META5	Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö	4C1	51	322	4C	15	109	L8	8	194	625	12
Epa	EPA1	Elinkeinopäällikkö	4C1	51	322	4C	15	109	L7	7	180	611	12
	PATU1	Johtava asiantuntija	4C1	51	322	4C	15	109	A7	7	180	611	12
Meta	META3	Metsätietopäällikkö	4C1	51	322	4C	15	109	L7	7	180	611	12
Epa	EPA2	Asiakkuuspäällikkö	4C1	50	299	4C	15	101	L7	7	168	568	11
	PATU2	Erityisasiantuntija	3B2	49	278	4C	15	94	L7	7	156	528	11
Meta	META2	Rahoitusasiantuntija	3B2	48	259	3C	16	81	A6	6	126	466	10
	PATU4	Paikkatietoasiantuntija	3B1	47	241	4C	16	76	A6	6	117	434	9
Epa	PRO3A	Projektivastaava/suuret projektit	3B2	46	224	4C	16	70	L7	7	117	411	9
Kepa	TIHA1	ICT-palveluvastaava	3B1	46	224	3C	16	70	A6	6	109	403	9
Kepa	TIHA2	Sovelluskoordinaattori	3B1	46	224	3C	16	70	A6	6	109	403	9
	PATU3	Kehittämisasiantuntija	3B1	46	224	3C	16	70	A6	6	109	403	9
Meta	META4	Metsätiedon asiantuntija	3B1	46	224	3C	17	66	A6	6	101	391	9
Epa	EPA3	Palvelualueen asiantuntija	3B1	45	209	3C	16	66	A6	6	101	376	8
Hapa	VISU2	Viestinnän asiantuntija	3B1	45	209	3C	16	66	A6	6	101	376	8
Epa	PRO3	Projektivastaava	3B1	44	194	4C	16	61	L7	7	101	356	8
Meta	META1	Metsäneuvoja	3B1	44	194	2C	18	53	A6	6	81	328	7
Kepa	TIHA3	ICT-asiantuntija	3A2	43	180	3C	16	57	A6	6	88	325	7
Hapa	TAHA4	Henkilöstöhallinnon asiantuntija	3A2	43	180	3C	16	57	A5	5	81	318	7
Epa	EPA4	Asiakasneuvoja, yritykset	3A2	43	180	3C	17	53	A6	6	81	314	7
Epa	EPA6	Asiakasneuvoja, metsän ja luonnonhoito	3A2	43	180	3C	17	53	A6	6	81	314	7
Epa	EPA5	Viestintäsuunnittelija	3A2	42	168	3C	16	53	A6	6	81	302	6
Epa	EPA8	Koulutussuunnittelija	3A2	42	168	3C	17	49	A5	5	70	287	6
Epa	PRO1	Projektineuvonta	3A2	42	168	3C	17	49	A5	5	70	287	6
Hapa	TAHA3	Kirjanpitotehtävä	3A2	42	168	2C	18	46	T6	6	70	284	6
Hapa	TAHA1	Henkilöstöhallinnon tehtävä	2A2	40	145	2C	18	40	T5	5	57	242	5
Epa	PRO7	Projektin toimistotehtävä	2A1	39	135	2B/C	20	32	T4	4	42	209	4
Meta	META6	Hankekäsittelyn toimistotehtävä	2A1/A2	39	135	2B	23	26	T4	4	34	195	4
Hapa	YHA2	Xxxxxxxxx sihteeritehtävä	2A2	37	117	3B	22	24	T4	4	32	173	3
Meta	META7	Maastotarkastustehtävä	2A1	37	117	2B	23	22	T4	4	30	169	3
Meta	META8	Koealamittaaja	1A1	33	88	1B	25	14	T4	4	19	121	1
	31	mallitehtävää

Liite 2 Palkkaryhmät ja peruspalkat ‌

Ryhmien lkm			12
1. ryhmän alaraja			120
progressio			1,178

Ryhmä	Piste- alue			1.6.2022
1	120	-	139		1 953,00
2	140	-	164		2 019,30
3	165	-	194		2 084,20
4	195	-	229		2 216,70
5	230	-	269		2 347,70
6	270	-	309		2 546,50
7	310	-	334		2 810,20
8	335	-	389		3 205,20
9	390	-	449		3 601,20
10	450	-	524		3 798,60
11	525	-	579		3 996,00
12	580	-	682		4 392,70

Palvelualojen työnantajat PALTA ry 28.2.2018

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Luottamusmiessopimus 1 § Soveltamisala ‌

Tätä sopimusta sovelletaan tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työnantajien palveluksessa oleviin allekirjoittajajärjestöjen jäseniin.

2 § Luottamusmies ja hänen tehtävänsä

Luottamusmiehen tulee olla kyseisen työnantajan palveluksessa ja työeh- tosopimusalalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee myös olla asianomaisen työehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjärjestön jäsen.

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on valvoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista. Hän edustaa oman sopimusalansa piiriin kuuluvia toimihenkilöitä paikallisissa neuvotteluissa kysymyksissä, jotka koskevat määräysten soveltamista, työnantajan ja toimihenkilöiden välisiä suhteita tai neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämistä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissa ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.

3 § Valitseminen

Työnantajan palveluksessa olevat järjestäytyneet, asianomaisen toimi- henkilöjärjestön jäsenenä olevat toimihenkilöt valitsevat luottamusmiehen ja hänen varamiehensä vaalilla.

Vaali voidaan järjestää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioikeu- tetuilla toimihenkilöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Työaikana työpaikalla järjestettävästä vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeis- tään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmiehiä valittaessa osapuolet pitävät tärkeänä ruot- sinkielisen palvelun ja edunvalvonnan turvaamista.

Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamus- miestehtävän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai vaalin järjestäjän ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

Luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvollisuu- tensa siirtyvät sijaisena toimivalle, työnantajalle ilmoitetulle varamiehelle. Saatuaan tiedon valituista luottamusmiehistä työnantajan tulee ensi ti- lassa antaa luottamusmiehelle kirjallinen ilmoitus siitä, kuka toimii vastaavana työnantajan edustajana.

Pääluottamusmies

Suomen metsäkeskuksen palveluksessa olevia sopijayhdistyksen jäseniä edustamaan valitaan kullekin sopijayhdistykselle yksi pääluottamusmies ja hänelle varamies.

Pääluottamusmies valitaan luottamusmiesten joukosta.

Luottamusmies ja varaluottamusmies

1. METO- Metsäalan Asiantuntijat ry:n jäsenet valitsevat keskuudestaan 5 luottamusmiestä ja heille varamiehet.

2. Loimu ry:n jäsenet valitsevat keskuudestaan 3 luottamusmiestä ja heille varamiehet.

3. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n jäsenet valitsevat keskuudestaan 3 luottamusmiestä ja heille varamiehet.

4 § Työsuhdeturva

Syrjintäkielto

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erot- taa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.

Luottamusmiehen asema

Luottamusmiesten henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan työehtoso- pimuksessa olevan suoriutumisarvioinnin mukaisesti. Luottamusmiesten palkkoja tarkastetaan kunkin työehtosopimuskauden aikana vähintään so- vittujen yleiskorotusten ja yrityskohtaisten erien kokonaismäärällä. Tarkastukset toteutetaan samana ajankohtana kuin työehtosopimuksen mukaiset korotukset.

Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiestehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon val- litsevat olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Irtisanomisperusteet

Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannolli- silla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei työnantajan toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mikäli yhteisesti todetaan, tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen am- mattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen osalta on edellä mainituissa tilanteissa noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpi- teen kohteeksi. Jos yhteisesti todetaan, että luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa.

Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomis- suoja. Toimihenkilöiden enemmistön suostumus selvitetään ko. liiton toimesta.

Työsuhteen päättymisestä, syystä ja irtisanomisajan alkamispäivästä on luottamusmiehelle ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta ennen työ- ehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain (2001/55) perusteella sairauden vuoksi noudattamatta irtisanomisaikaa eikä vetoa- malla työsopimuslain (2001/55) 3. luvun 1. pykälän järjestysmääräyksiin.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimi- neeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Korvauksen suuruuteen vaikuttavina seikkoina on otettava huomioon työsopimuslain (2001/55) 12 luvun 2 § 2 momentin määräykset sekä toimihenkilön luottamusmiesasema. Mikäli tuomioistuimen harkin- nan mukaan edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, otetaan se huomioon korvausta lisää- vänä tekijänä.

5 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Työnantajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa luottamusmiehelle asianomaisen työpaikan toimihenkilöiden työsuhteisiin liittyvistä asioista.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työ- suhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikutta- vat tiedot.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla ta- valla seuraavat edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot:

• kaikista edustamistaan toimihenkilöistä vuosittain helmi- kuussa

o Suku- ja etunimet, toimipaikka ja palvelu, tehtä- vänimike, palkkaryhmä

o palkkatieto voidaan antaa toimihenkilön suostumuk- sella

• uusista toimihenkilöistä vuosittain tammi-, touko- ja syys- kuussa

o Suku- ja etunimet, tehtävänimike, koulutus, toimi- paikka ja palvelu, työsuhteen alkamisaika, määräaikaisista työsuhteen päättymisaika, palkka- ryhmä

• tieto irtisanotuista, työsuhteen päättymisistä ja lomautetuista tammi-, touko- ja syyskuussa

o Suku- ja etunimet, toimipaikka ja palvelu

Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoitetun tilanteen muuttuessa.

Pääluottamusmiehelle annettavasta työvoimankäyttöä, ansioita ja työtun- tien jakautumista koskevista tiedoista sovitaan liittojen välillä erikseen.

Edellä mainitut tiedot annetaan toimihenkilön antamin valtuuksin, joiksi on katsottava työnantajalle toimitettu jäsenmaksun perintäsopimus tai vas- taava.

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

Neuvoteltavista asioista on annettava riittävät tiedot luottamusmiehille en- nen neuvottelujen aloittamista niin, että luottamusmiehillä on riittävästi aikaa perehtyä saamiinsa tietoihin ja käyttää tarvittaessa asiantuntija- apua.

Luottamusmiehille on annettava kirjallisesti tieto aiottujen toimenpiteiden taloudellisista perusteista, muista vaikuttavista seikoista sekä alustava ar- vio mahdollisista henkilöstövaikutuksista.

6 § Työstä vapautus ja säilytystilat

Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten riittävä vapautus työstä. Vapautuksen määrään vaikuttavina teki- jöinä tulee ottaa huomioon mm. toimihenkilöiden ja työpisteiden lukumäärä, toimipaikan sijainti ja toiminnan luonne sekä luottamusmies- tehtävien vaikutus muihin tehtäviin. Luottamusmiestehtävän hoitaminen ei aiheuta ansionmenetystä. Luottamusmiehen tehtävien hoitaminen ja sii- hen tarvittava ajankäyttö otetaan huomioon henkilökohtaisten tulostavoitteiden asettamisessa ja saavutettujen tulosten arvioinnissa.

Luottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevia tavanomaisia toimistovälineitä sekä toimistotilaa, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja tehtävän vaatimat keskustelut käydä niin, että luottamukselli- suus säilyy.

Pääluottamusmiehen työstä vapautuksesta on yllä olevan lisäksi sovittu erikseen liittojen välillä.

7 § Luottamusmieskorvaus

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suu- ruus on:

Toimihenkilöiden	1.6.2022 alkaen
lukumäärä	€/kk
5 - 24	115
25 - 50	142
51 - 100	172
101 - 200	200
201 - 400	241
yli 400	286

Pääluottamusmiehen korvaus 1.6.2022 alkaen 250 euroa/kk Jyty ja Loimu.

Pääluottamusmiehen korvaus 1.6.2022 alkaen 350 euroa/kk METO.

Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten nor- maalien työtehtävien yhteydessä.

8 § Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua sellaiseen sopijaosapuolten välillä sovittuun koulutukseen, joka on omiaan lisäämään luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtävien hoidossa. Mikäli luottamusmieskoulutus järjestetään työnantajan kanssa yhteisenä koulutuksena, korvataan matkakustannukset matkustussäännön mukai- sesti.

Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja selvittävät yhdessä, edellyttääkö toimihenkilön ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.

9 § Neuvottelujärjestys

Xxxxxxx toimihenkilö haluaa selvitystä palkkaustaan tai työehtojaan koske- vissa kysymyksissä, tulee hänen kääntyä esimiehensä puoleen.

Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotte- luissa ratkaistavaksi. Ellei asiaa saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on pai- kalliset ja liittojen neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies riitauttaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisano- misen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomisajan kuluessa.

10 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen. Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä maaliskuun 3. päivänä 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ry

LUONNON-, YMPÄRISTÖ- JA METSÄTIETEILIJÖIDEN LIITTO LOIMU

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Yhteistoimintasopimus 22.11.2016

I. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA YHTEISTOIMINNAN TAVOITTEET 1 § Sopimuksen tarkoitus

Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää sopimuksen piirissä olevan työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työsuojelua ja työ- terveyshuoltoa koskevan lainsäädännön toteutumista.

Työnantajan ja henkilöstön välisellä yhteistoiminnalla aktivoidaan yrityk- sen henkisiä voimavaroja ja lisätään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn. Tässä sopimuksessa mainittuihin asioihin kohdistuvan yhteistoiminnan avulla parannetaan päätöksentekoa yrityksessä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä ja kehittävyyttä sekä parannetaan henkilöstön työsuhteiden pysyvyyttä ja heidän toimeentuloaan. Työsuojelun ja sitä koskevan yhteis- toiminnan tavoite on työn ja työolosuhteiden turvallisuuden, terveellisyyden ja henkisen hyvinvoinnin kehittäminen.

Tämän sopimuksen soveltamispiirissä oleva työnantaja soveltaa yhteistoi- mintalakia, 1333/2021, joka ei ole tämän sopimuksen osa. Tämä sopimus on lakia täydentävä

II. YHTEISTOIMINTAMENETTELY

2 § Yhteistoimintaneuvottelukunta

Sopimuksen piirissä olevan työnantajan ja henkilöstöryhmien väliseksi toi- mielimeksi perustetaan yhteistoimintaneuvottelukunta (jälj. Neuvottelukunta).

Neuvottelukunnan jäseninä toimivat kunkin henkilöstöryhmän pääluotta- musmies tai luottamusmies tai jos sellaista ei ole, muu henkilöstöryhmän valitsema edustaja. Työnantajan edustajien määrä on enintään puolet muista jäsenistä. Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua Neuvottelukunnan kokouksiin. Kokouksiin osallistuvan työsuo- jeluvaltuutetun nimeää työsuojelutoimikunnan työsuojeluvaltuutetut keskuudestaan.

Suomen metsäkeskuksen yhteistoimintaneuvottelukunnassa on enintään kaksi työnantajan edustajaa ja neljä edustajaa edustavimmista henkilös- töjärjestöistä. Edustavin henkilöstöryhmä voi valita neuvottelukuntaan kaksi edustajaa.

3 § Jäsenten toimikausi

Neuvottelukunnan työnantajaedustajat valitaan neljäksi vuodeksi. Henki- löstöryhmiä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikausi, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken ole toisin sovittu.

Jos neuvottelukunnan jäsenen asema henkilöstön edustajana lakkaa kes- ken neuvottelukunnan toimikauden, lakkaa myös hänen jäsenyytensä neuvottelukunnassa. Asianomaisen henkilöstöryhmän edustajat valitsevat neuvottelukuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen.

4 § Järjestäytyminen ja kokoukset

Ellei työnantajan ja asianomaisten henkilöstön edustajien kesken muuta sovita, noudatetaan neuvottelukunnan järjestäytymisen ja kokoontumisen osalta jäljempänä olevia menettelytapoja.

- Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnanta- jaa ja toinen henkilöstöä. Neuvottelukunta valitsee itselleen tarvittaessa sihteerin, jonka ei tarvitse olla neuvottelukunnan jäsen.

- Työnantajan on kutsuttava neuvottelukunta koolle tarvittaessa ja vähin- tään kahdesti vuodessa. Työnantajan tulee kutsua kokous koolle myös erikseen ilmoitettua yhteistoimintalaissa tarkoitettua neuvottelukunnan toimivaltaan kuuluvaa asiaa varten, mikäli yksikin henkilöstöryhmistä sitä vaatii.

- Neuvottelukunta voi asioiden valmistelemiseksi perustaa erikseen sovit- tuja asioita tai asiaryhmiä varten työjaostoja. Neuvottelukunta voi myös siirtää määrätyn asian tai asiaryhmän käsittelyn yksinomaan työjaos- toon, jos neuvottelukunta on asiasta yksimielinen.

- Neuvottelukunnan kokouskutsuaika on vähintään seitsemän kalenteri- päivää, jollei toisin sovita. Neuvottelukunnan materiaali ja esityslista tulee olla neuvottelijoilla 3 vrk etukäteen

Neuvottelukunnan kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka tarkistetaan ko- kouksen päättämällä tavalla.

5 § Alueellinen yhteistoiminta henkilöstöä koskevissa asioissa

Sopijaosapuolet korostavat hyvää alueellista yhteistoimintalain mukaista toimintaa henkilöstöä koskevissa asioissa.

6 § Vapautus työstä ja kustannusten korvaukset

Neuvottelukunnan jäsenille annetaan kokoukseen liittyen tarpeellinen va- pautus työstä ja korvataan mahdollinen ansionmenetys. Työnantaja korvaa matkakustannukset kulloinkin voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

7 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

Helsingissä 28.2.2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ry

LUONNON-, YMPÄRISTÖ- JA METSÄTIETEILIJÖIDEN LIITTO LOIMU

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

LIITE 3

SOPIMUS TYÖSUOJELUSTA ‌

1 § Työsuojelutoimikunta

Tämän sopimuksen piirissä olevan työnantajan työsuojelun yhteistoimin- taelimenä toimii työsuojelutoimikunta.

2 § Kokoonpano

Suomen metsäkeskuksen palvelualueille valitaan kuhunkin työsuojeluval- tuutettu ja varavaltuutettu. Työnantaja nimeää palvelualueille työsuojelusta vastaavan henkilön. Tarpeen mukaan työpaikalle voidaan valita työsuojeluasiamies. Tästä sovitaan paikallisesti.

Metsäkeskuksen työsuojelutoimikunnassa on 7-9 jäsentä. Työnantajaa edustaa työsuojelupäällikkö ja toinen työnantajan edustaja. Toimihenki- löitä edustavat työsuojeluvaltuutetut. Mikäli kaikista tämän sopimuksen allekirjoittaneista henkilöstöryhmistä ei ole toimikuntaan työsuojeluvaa- leilla tullut valituksi edustajaa, voivat he kukin valita yhden edustajan työsuojelutoimikuntaan.

3 § Jäsenten toimikausi

Työsuojelutoimikunnan työnantajaedustajat ja työsuojeluvaltuutetut vali- taan neljäksi vuodeksi. Henkilöstöryhmiä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiehen toimikausi, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken ole toisin sovittu.

Jos toimikunnan jäsenen asema henkilöstön edustajana lakkaa kesken toimikunnan toimikauden, lakkaa myös hänen jäsenyytensä toimikun- nassa. Asianomaisen henkilöstöryhmän edustajat valitsevat neuvottelukuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen tilalleen uuden jä- senen.

4 § Työsuojelutoimikunnan tehtävät ja käsiteltävät asiat.

Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoimin- nasta 2006/44 ja työsuojelun valvonta-asetuksessa 29 §:ssä säädetyn lisäksi työsuojelutoimikunnalle kuuluvat seuraavat tehtävät:

1. Laatia itselleen toiminnassaan noudatettavaksi vuosittainen toiminta- suunnitelma kustannusarvioineen.

2. Käsitellä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavia työpaikan muutos ja uudistussuunnitelmia sekä tehdä työsuojelutoiminnan suun- nitelmallista hoitoa koskevia esityksiä ja aloitteita.

3. Käsitellä työnopastukseen liittyviä menettelytapoja työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta uusille työntekijöille sekä arvioida työn- opastuksen tarve työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta uutta tekniikkaa käyttöön otettaessa tai töiden muutoin muuttuessa.

4. Käsitellä mahdollisen työkykyä edistävän toiminnan järjestämistä kos- kevat asiat.

5. Käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihteiden liika- käyttöön liittyvää tiedotusta ja valistusta sekä päihteiden liikakäyttäjien hoitoon ohjaamisen yleistä toteutusta.

6. Käsitellä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja työterveyshuollon korvaushakemusta sekä muita ao. pykälässä mainittuja asioita samoin kuin seurata työpaikan työterveyshuollon toimintaa ja tehdä sitä kos- kevia ehdotuksia.

7. Käsitellä työsuojelua koskevan tiedon jakamista työpaikalla.

8. Käsitellä vuosittain työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laatia tämän perusteella ehdotus koulutussuunnitelman ja talousarvion valmistamista varten.

5 § Vapautus työstä ja kustannusten korvaukset

Toimikunnan jäsenille annetaan kokoukseen liittyen tarpeellinen vapautus työstä ja korvataan mahdollinen ansionmenetys. Työsuojeluvaltuutetuille ja toimikunnan jäsenille järjestetään mahdollisuus työajalla ja työnantajan kustannuksella liikkua toimialueensa työskentelypaikoilla tehtäviensä hoi- tamista varten työsuojeluasioissa. Matkakustannukset korvataan matkustussäännön mukaisesti.

6 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

Helsingissä 28.2.2018

Palvelualojen työantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry

KOULUTUSSOPIMUS ‌

1 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toteuttamista varten allekirjoittajajärjestöt sopivat koulutukset kalenterivuodeksi kerral- laan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutet- tuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saa- vat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille hyväksytyille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta an- sionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pidemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionme- netyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistyksen tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työs- kentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jä- sentä.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettä- essä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä ai- kaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan niistä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintalain ja yhteistoimintasopimuksen edellyttämä koulutus sovi- taan paikallisesti. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 1 §:n mukainen koulutus.

Työnantajan ja allekirjoittajajärjestöjen kanssa suunniteltu yhteinen koulu- tus toteutetaan tarpeen mukaan. Kustannusten jakautumisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan kanssa.

4 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 1 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuo- siloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuisuuksien vähenemistä.

5 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Ammattiliitto Jyty ry

MATKUSTUSSÄÄNTÖ 22.11.2016

1 § Soveltamisala

Tämän matkustussäännön soveltamisala on yhtenevä Suomen metsäkeskusta koskevan työehtosopimuksen kanssa.

2 § Työmatka

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työmatkasta aiheutuneista kus- tannuksista matkustussäännön mukaan.

2. Työmatka on matka, jonka toimihenkilö tekee työnantajan määräyk- sestä tehtävien hoitamista varten työpaikan ulkopuolelle. Työmatkana ei pidetä matkaa toimihenkilön asunnosta työpaikalle ja takaisin.

3. Työpaikalla tarkoitetaan toimihenkilön kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskentelee.

4. Työmatka alkaa joko toimihenkilön asunnosta tai työpaikalta ja päättyy sinne, kumpaan näistä hän ensimmäiseksi palaa.

5. Työmatkan ei katsota vielä päättyneen, kun toimihenkilö poikkeaa työ- paikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai niihin verrattavaa, lyhytaikaista työ- tehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.

6. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjak- soa, joka alkaa toimihenkilön lähtiessä työpaikaltaan tai asunnostaan sen mukaan, kummasta hän lähtee ja kumpaan hän ensiksi palaa.

7. Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuk- sin kuin, ottaen huomioon toimihenkilön hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukainen suorittaminen, on mahdollista.

3 § Matkaliput ja muut välittömät maksut

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvaus matkalipuista ja hänen suoritta- mistaan rahtimaksuista, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Tällaisina maksuina ei kuitenkaan pidetä esi- merkiksi vakuutusmaksuja eikä muita kuin jäljempänä mainittuja seisontapaikkamaksuja.

2. Lentokentällä tai hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä py- säköintimaksu korvataan tositteen mukaan, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin työmatkaa kohden.

3. Jos toimihenkilö on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidet- tävä mukanaan, korvataan suoritettu määrä.

4. Rautateillä matkustettaessa korvataan maksu peruslipun paikasta, jos muusta ei ole sovittu.

4 § Oman ajoneuvon käyttö

1. Toimihenkilön oman tai hänen hallitsemansa ajoneuvon käyttö työmat- koihin korvataan, kun työn suorittaminen edellyttää ajoneuvon käyttöä. Ajoneuvon käyttökorvausten euro- ja senttimäärät määräytyvät vero- hallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

5 § Päiväraha

1. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle toimihenkilön asunnosta tahi työpaikasta, mitattuna ylei- sesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Mikäli työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ja työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, maksetaan toimihenkilölle uusi osapäiväraha. Mikäli ylitys on yli kuusi tuntia, maksetaan uusi kokopäiväraha.

3. Kokopäivärahan ja osapäivärahan suuruus määräytyy verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

4. Työhyvinvointipäivältä ei makseta päivärahaa.

6 § Ulkomaan päivärahat

1. Ulkomaille tehdyn työmatkan matkavuorokausilta suoritettavat päivä- rahat määräytyvät verohallituksen kulloinkin vahvistamien ja voimassa olevien, verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteiden ja määrien mukaan.

2. Toimihenkilöllä on oikeus sitä maata tai aluetta koskevaan päivära- haan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, päiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

3. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokau- den yli kahdella tunnilla, toimihenkilöllä on oikeus matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päät- tyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päät- tyneen matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta.

4. Jos työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten mukaisesti.

7 § Päivärahan alentaminen

1. Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa työnantajan kustan- taman tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, maksetaan osapäiväraha tältä osin 50 % alennettuna. Vastaavasti alennetaan ko- kopäivärahaa, jos työnantaja on järjestänyt 2 päivittäistä ruokailua.

8 § Ateriakorvaus

1. Jos työmatkasta ei makseta päivärahaa, mutta toimihenkilö on aterioi- nut tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tai asunnostaan ja matka on kes- tänyt yli 4 tuntia, hänelle maksetaan ateriakorvausta. Ateriakorvauksen suuruus määräytyy verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

9 § Majoittumiskorvaus

1. Majoittumiskorvaus suoritetaan toimihenkilön esittämän maksutosit- teen perusteella toimihenkilölle majoittumisesta aiheutuneen kustannuksen suuruisena. Majoittumiskorvaukseen ei saa sisältyä ate- rioiden hintoja. Ateriaksi ei katsota tässä kohdassa aamiaista, jos se tavanomaisesti sisältyy majoittumisen hintaan.

2. Majoittumiskorvauksen sijasta toimihenkilölle suoritetaan yömatka- raha, jos työmatka on kestänyt yli 10 tuntia ja siitä vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00 ja 7.00 välisenä aikana, eikä muu toimihen- kilölle suoritettava korvaus sisällä maksua yöpymiskustannuksista. Yömatkarahan suuruus määräytyy verohallinnon vuosittain päättämien verovapaiden korvausten mukaisesti.

10 § Ennakko

1. Toimihenkilöllä on oikeus saada arvioitujen matkakustannusten mää- räennakkona.

11 § Laskutus

1. Lasku haettavasta korvauksesta on esitettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa työmatkan päättymisestä, tai työnantajan vaati- muksesta lyhyemmänkin ajan kuluessa, jos työnantajalla on tähän erityisiä syitä.

2. Matkalaskuun on liitettävä matkaliput, kuitit tai muut tositteet tai luotet- tavat selvitykset toimihenkilön suorittamista maksuista, joista korvausta haetaan.

12 § Voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

2. Jos sopimuksen voimassaoloaikana verovapaiksi katsottavien kustan- nusten korvausten määrät muuttuvat, osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan sovittujen korvausten tarkistamisesta.

Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry METO – METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ry

LUONNON-, YMPÄRISTÖ- JA METSÄTIETEILIJÖIDEN LIITTO LOIMU RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Xxxxxxxxx 0 X, 0. xxx, 00000 Xxxxxxxx xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry

Xxxxxxxxx 0 X, 0.xxxxxx, 00000 Xxxxxxxx

Puh. 09 6226850

xxx.xxxxx.xx

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 020 789 3799 xxx.xxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

SISÄLLYSLUETTELO

Document Metadata

26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33
40	34
41	35
42	35
43	36
44	37
45	38

26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33
40	34
41	35
42	35
43	36
44	37
45	38

26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33
40	34
41	35
42	35
43	36
44	37
45	38