ALAVUDEN KAUPUNGIN JA TÖYSÄN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS
ALAVUDEN KAUPUNGIN JA TÖYSÄN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS
1
Sisältö
1. Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta 3
1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo 3
1.3. Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta 3
2. Uuden kunnan nimi ja vaakuna 4
3. Kuntien yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet 4
3.1. Kuntien yhdistymisen edellytykset 4
3.2. Kuntien yhdistämisen tavoitteet 4
3.2.2 Uuden kunnan kehittämisen tavoitteet ja profiloituminen 5
4.1. Yhdistymishallituksen toimivalta ja yhteistyö yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa 5
4.2. Yhdistymishallituksen kokoonpano ja paikkojen jakautuminen 6
5. Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet 7
5.1. Luottamushenkilöhallinto uudessa kunnassa 7
5.1.2. Muut luottamustoimielimet 7
5.2. Uuden kunnan johtamisjärjestelmä 8
5.4. Henkilöstön asema kuntien yhdistyessä 8
5.4.1 Henkilöstön asema muutoksessa 8
5.4.2 Henkilöstöhallinnon periaatteet 9
6. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet 10
6.1. Palvelujen järjestämisen yleiset periaatteet ja kehittäminen 10
6.1.1 Palvelujen järjestämisen periaatteet 10
6.1.2 Palvelujen kehittämisen lähtökohdat 11
6.2. Hallinto- ja tukipalvelujen järjestäminen uudessa kunnassa 12
6.3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen uudessa kunnassa 12
6.4. Sivistystoimen palvelujen järjestäminen uudessa kunnassa 13
6.5. Teknisen toimen palvelujen järjestäminen uudessa kunnassa 16
7. Uuden kunnan talouden hoidon yleiset periaatteet 16
7.1. Talouden hoidon periaatteet 16
7.1.1 Talouden hoito ennen kuntien yhdistymistä 16
7.1.2 Talouden hoito kuntien yhdistyessä 17
7.1.3 Taloudelliset tavoitteet uudelle kunnalle 17
2
1. Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta
1.1. Sopimuksen tarkoitus
Tämä sopimus on Kuntajakolain 8 §:n tarkoittama yhdistymissopi- mus.
Tämän sopimuksen osapuolina ovat Alavuden kaupunki ja Töysän kunta.
1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo
Yhdistymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun Alavuden kaupungin ja Töysän kunnan valtuustot ovat hyväksyneet sopimuk- sen. Sopimusta on noudatettava siihen saakka, kun kuntien yhdis- tymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta, jollei jonkin sopi- musmääräyksen noudattaminen enää ole mahdollista.
Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpi- tävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet ovat muuttuneet niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista.
Kuntajakolain mukaisesti henkilöstöä koskeva palvelussuhdeturva on voimassa viisi (5) vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta (vuoden 2013 alusta vuoden 2017 loppuun).
1.3. Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta
Kuntajakoa muutetaan siten, että Töysän kunnan toiminta lakkaa 31.12.2012 ja liitetään Alavuden kaupunkiin 1.1.2013.
Tässä sopimuksessa 1.1.2013 syntyvästä kunnasta käytetään nimi- tystä ”uusi kunta”.
3
2. Uuden kunnan nimi ja vaakuna
Uuden kunnan nimi on Alavus ja kunta ottaa käyttöönsä Töysän kunnan vaakunan.
3. Kuntien yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet
3.1. Kuntien yhdistymisen edellytykset
Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettu- na kuntiin.
Kuntajakolain 2 §:n mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäynti- alueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jol- la on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.
Kuntajakolain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos:
1. edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille;
2. parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita;
3. parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4. edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.
Alavuden kaupungin ja Töysän kunnan yhdistymisselvityksessä ja - neuvotteluissa on todettu edellä mainittujen kriteerien täyttyvän.
3.2. Kuntien yhdistämisen tavoitteet
Uusi kunta on asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden näkökulmasta houkutteleva, palveleva ja kasvava maaseutukaupunki.
Alueen kehittymismahdollisuudet vahvistuvat vahvemman uuden kunnan myötä.
4
Uusi kunta turvaa riittävät resurssit kunnallisten palveluiden tuot- tamiseen ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen.
3.2.2 Uuden kunnan kehittämisen tavoitteet ja profiloituminen
Sujuva arki
Uusi kunta on aktiivisten ihmisten kaupunki, joka tarjoaa asukkail- leen joustavat palvelut, monipuoliset asuinmahdollisuudet sekä ko- koonsa nähden erinomaisen ympäristön monipuolisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin.
Yrittäjät ovat vahvuutemme
Uusi kunta on yrittäjäystävällinen kunta, joka tunnetaan koko Suo- men parhaasta yritysilmapiiristä.
Palvelujen moniulotteinen kirjo
Asukkaat, matkailijat ja lomailijat arvostavat alueen palvelutarjon- taa. Valittavana ovat monipuoliset ostosmahdollisuudet, tapahtumat ja erikoisharrastukset.
Elävät kylät ja toimivat yhteisöt
Kuntalaiset harrastavat ja toimivat erilaisissa ryhmissä ja yhteisöis- sä. Näissä toimiminen tuo myönteisiä elämyksiä, ja sisältöä elä- mään. Kuntalaiset välittävät toisistaan, ketään ei jätetä yksin. Kun- talaiset toivottavat alueelle muuttajat ja matkailijat lämpimästi ter- vetulleiksi.
4.1. Yhdistymishallituksen toimivalta ja yhteistyö yhdistyvien kunti- en viranomaisten kanssa
Uuden kunnan valmistelutyötä varten kunnanvaltuustot asettavat Kuntajakolain 10 §:n tarkoittaman uuden kunnan yhdistymishallituk- sen heti yhdistymispäätöksen jälkeen. Yhdistymishallitus vastaa yh- distymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toi- minnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta.
5
Yhdistymishallituksen tehtävänä on valvoa, etteivät yhdistyvien kun- tien viranomaiset, ennen valtioneuvoston päätöstä kuntajaon muut- tamisesta, tee sellaisia päätöksiä, jotka voivat olla vahingollisia uu- delle kunnalle. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että yhdistyvien kuntien viranomaiset ovat velvollisia kuulemaan yhdistymishallitusta päätöksenteossa, mikäli on syytä olettaa, että päätöksellä on mer- kittävää vaikutusta uuden kunnan talouteen tai toimintaan.
Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun yhdistyvien kuntien val- tuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymis- hallituksen toimikausi päättyy, kun uuden kunnan kunnanhallitus on valittu.
Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.
4.2. Yhdistymishallituksen kokoonpano ja paikkojen jakautuminen
Yhdistymishallitukseen valitaan 10 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnittain. Alavuden kaupunki nimeää yhdistymishalli- tukseen 5 jäsentä ja Töysän kunta 5 jäsentä.
Xxxxxxx yhdistymishallitukseen nimetään puolueittain seuraavasti: Alavus: 3 Keskusta, 1 Kokoomus ja 1 SDP
Töysä: 3 Keskusta, 1 Kokoomus ja 1 SDP
Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan Xxxxxxxx- ta ja varapuheenjohtajan Töysästä.
5. Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet
5.1. Luottamushenkilöhallinto uudessa kunnassa
5.1.2. Muut luottamustoimielimet
Uudessa kunnassa toimivat valtuuston lisäksi seuraavat luottamus- toimielimet:
- Kaupunginhallitus
- Tarkastuslautakunta
- Keskusvaalilautakunta
- Sivistyslautakunta
- Vapaa-aikalautakunta
- Tekninen lautakunta
- Ympäristölautakunta
- Perusturvalautakunta
Uuden kunnan perusturvalautakuntaan vaikuttavat sosiaali- ja ter- veystoimen yhteistoiminta-alueen ratkaisut.
Entisten kuntien maaseutulautakuntien tehtävät siirtyvät kaupun- ginhallitukseen.
Hallituksen jäsenmäärä on kymmenen ja lautakuntien jäsenmäärät ovat yhdeksän (pois lukien tarkastus- ja keskusvaalilautakunnat, joissa on viisi jäsentä). Hallituksen ja lautakuntien jäsenet valitaan niin, että molempien entisten kuntien alueelta on edustajia kaikissa toimielimissä.
7
5.2. Uuden kunnan johtamisjärjestelmä
Uuden kunnan johtamisjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomi- oon seuraavat periaatteet:
- johtamisjärjestelmä uudistetaan uuden kunnan tarpeita palve- levaksi
- johtosääntö päivitetään vastaamaan uuden kunnan organisaa- tiota ja tarpeita ennen yhdistymisen toteutumista
- johtamisjärjestelmässä hyödynnetään molempien kuntien hy- viä käytäntöjä
- uuden kunnan kehittämiseen varataan riittävästi resursseja
- konserniohjausta tehostetaan uudessa kunnassa
- konserniyhtiöiden yhdistämisiä, kehittämistarpeita ja tarpeelli- suutta arvioidaan
- mahdollistetaan työntekijöiden osaamisen hyödyntämisen ai- empaa paremmin järkevällä työnjaolla ja sijaisjärjestelyillä
Uuden kunnan johtoryhmä nimetään toukokuun 2012 loppuun mennessä.
Uuden kunnan kaupunginjohtajana jatkaa Alavuden kaupunginjoh- xxxx Xxxxx Xxx-Xxxxxxx.
Töysän kunnanjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx siirtyy uuden kunnan palve- lukseen johtoryhmätason tehtävään ja toimii uudessa kunnassa kaupunginjohtajan varahenkilönä.
5.4. Henkilöstön asema kuntien yhdistyessä
5.4.1 Henkilöstön asema muutoksessa
Alavuden kaupungin ja Töysän kunnan vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, siirty- vät Kuntajakolain 29 §:n mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin.
8
Määräaikaisen henkilöstön siirtymisestä uuden kunnan palvelukseen päätetään erikseen.
Vuosien 2008–2013 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksis- sa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnanta- jalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 §:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannolli- silla irtisanomisperusteilla.
Tämä kielto on voimassa viisi (5) vuotta kuntajaon muutoksen voi- maantulosta.
Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kiel- täytyy vastaanottamasta työantajan hänelle tarjoamaa työsopimus- lain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37
§:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.
5.4.2 Henkilöstöhallinnon periaatteet
Henkilöstön sijoittuminen uuden kunnan organisaatioon valmistel- laan vuoden 2012 aikana. Lähtökohtana on, että työntekijä jatkaa entisessä tehtävässään, mikäli hänen omista toiveistaan tai työn si- sällöstä ei aiheudu muutostarvetta. Muutostilanteissa työnantaja tu- kee aktiivisesti henkilöstön kouluttautumista ja sijoittumista uusiin tehtäviin kuntaorganisaatiossa.
Henkilöstön palkkojen harmonisoinnin tavoitteena on saattaa palkat yleisimmän palkkatason mukaisiksi. Vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevät saavat samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa. Kun- tien henkilöstöjen palkkausjärjestelmät harmonisoidaan 3 vuoden kuluessa kuntaliitoksen toteutumisesta.
Ennen kuntajaon muutoksen toteutumista kunnat pidättäytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten ulkopuolisista palkantarkis- tuksista. Nykyisten kuntien uusia virkoja ja toimia perustetaan ja nykyisiä, vapautuvia virkoja ja toimia täytetään vakinaisesti ainoas-
9
taan, mikäli sen katsotaan sopivan uuteen kuntaorganisaatioon tai edistävän uuden kuntaorganisaation järjestäytymistä. Arvioinnin te- kee yhdistymishallitus.
6. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet
6.1. Palvelujen järjestämisen yleiset periaatteet ja kehittäminen
6.1.1 Palvelujen järjestämisen periaatteet
Hyvän elämän edellytysten luonti asukkaille sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat kunnan toiminnan perustavoitteita. Pe- rustavoitteiden saavuttamiseksi kunnan toiminnassa ja palvelutuo- tannossa noudatetaan seuraavia periaatteita:
Kansalaislähtöisyys
- edistetään kansalaislähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Olemassa olevia verkostoja hyödynnetään
- osallisuuden lisääminen
- asiakas- ja käyttäjälähtöisyys
- tuetaan kuntalaisen omaa vastuuta omasta ja läheisten hyvin- voinnista
Palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus
- ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen hallinnonalojen yh- teistyönä
- tasa-arvoisuus, yhdenmukaisuus ja palvelujen saatavuus kai- kille kuntalaisille
- palveluverkon kattavuus ja saatavuus arvioidaan asiakas- näkökulmasta
- palvelujen laadun mittarina on vaikuttavuus, ei pelkästään määrä
Elinympäristön toimivuus
- toimiva infrastruktuuri (tiet, vesi ja viemäri, tietoliikennever- kosto, joukkoliikenne ym.), jolla edistetään alueen vetovoi- maisuutta ja asumisen edellytyksiä
- ympäristön esteettömyys
10
Palvelujen jatkuva arviointi ja kehittäminen
- sujuvat ja kustannustehokkaat toimintatavat
- asiakas- ja käyttäjäpalautteen aktiivinen hankinta ja hyödyn- täminen
- uudessa kunnassa järjestetään noin kolmen vuoden kuluttua yhdistymisestä asukastyytyväisyyskysely palveluiden arvioi- miseksi ja edelleen kehittämiseksi
- ollaan avoimia kunta- ja palvelurakenteen edelleen kehittämi- selle
6.1.2 Palvelujen kehittämisen lähtökohdat
Lähtökohtana on uuden kunnan palvelujen kehittäminen kaikilla toi- mialoilla seuraavista lähtökohdista:
Hallinnon keventäminen
- hallinto- ja palvelurakenteet selkeitä, läpinäkyviä ja yksinker- taisia
- hallintokuntien väliset raja-xxxxx xxxxxxx
Palvelujen yhteensovittaminen
- toiminta ja tuotantotapojen yhdenmukaistaminen
- parhaiden käytäntöjen käyttöönotto
- palvelukokonaisuuksien kehittäminen elinkaariajattelun poh- jalta, minkä mukaan palvelut muodostavat ikäkauden mukai- sia palvelukokonaisuuksia yli sektorirajojen
- tuetaan kansalaisten omaa aloitteellisuutta
Palvelujen joustavuuden lisääminen
- hallintokuntien toiminnot arvioidaan ja järjestetään uudessa kunnassa tehokkaasti
- kehitetään monipalvelupistekäytäntöä, asiakas saa asiansa vi- reille helposti ja joustavasti
- tiimimäistä itseohjautuvaa työskentelyä kehitetään
- palvelujen laatua lisätään henkilöstön osaamista kehittämällä
- palvelujen jalkautumista kuntalaisten pariin lisätään ja lähi- palvelualueita kehitetään
Tietotekniikan hyödyntäminen
- palvelujen jakelukanavien monipuolistaminen
- tietotekniikan ja sähköisen asioinnin hyödyntäminen laaja- alaisesti
11
- kuituverkon hyödyntäminen nykyistä enemmän
- palvelujen siirtäminen ja kehittäminen verkkoon (esim. turva- ja hyvinvointipalvelut)
- tietojärjestelmien harmonisoiminen uudessa kunnassa
Hallinnon ja palvelujen sijoittuminen
Hallinto ja palvelut sijoitetaan uudessa kunnassa entisten kuntien omistamiin ja käyttämiin toimitiloihin.
Uuden kunnan ensisijaisina hallinnon ja virastopalvelujen tiloina käy- tetään Alavuden kaupungintaloa ja Töysän kunnantaloa. Tavoitteena on Töysän kunnantalon kehittäminen toimivana palveluyksikkönä, joka mahdollisuuksien mukaan sisältää hallinnollista ja asiakaspalve- lutoimintaa sekä järjestöjen ja muiden tahojen ylläpitämää kansa- laistoimintaa.
6.2. Hallinto- ja tukipalvelujen järjestäminen uudessa kunnassa
Tavoite
Yleishallinnon tavoitteena on tuottaa kuntalaisille palveluja ja tukea kunnan perustehtäviä suorittavia organisaatioita.
Tavoitteena on parantaa luottamushenkilöiden vaikutusmahdolli- suuksia, toiminnan läpinäkyvyyttä, kuntalaisten kuulemista ja asia- kaspalautteen hyödyntämistä.
Uuden kunnan toimintamalli
Kuntien yhdistyessä strateginen johtaminen, konsernihallinto ja hal- linnon tukipalvelut tullaan hoitamaan keskitetysti, tehtäviin liittyvä päällekkäisyys puretaan ja tehtävien hoitoon luodaan tehokas ja toimiva työnjako. Tavoitteena on henkilöresurssien tehokas käyttö.
6.3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen uudessa kunnassa
Tavoite
Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen muodostaminen vaikuttaa toimialan hallinnon ja palvelujen järjestämiseen. Yhteis- toiminta-alueella tavoitteena on sosiaali- ja terveystoimen yhdistä- misen myötä palvelujen asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden lisääminen ja hallinnon madaltaminen.
12
Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja toiminnan kehittämisen ta- voitteet uudessa kunnassa ovat:
- omatoimisen selviytymisen tukeminen eri elämänvaiheessa
- ennaltaehkäisty, varhainen tuki
- vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
- asiakaslähtöisyys
- kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen
- turvallisuus
- syrjäytymisen ehkäisy
- lähipalvelujen turvaaminen ja toimivuus (mm. kotihoito, päi- vähoito, palveluasuminen, sosiaalipalvelujen lähipalvelupiste, työntekijä liikkuu tarvittaessa)
- erityisosaamista vaativat palvelut keskitetään ja palvelujen jalkautuminen (mm. lastensuojelu, lastenvalvojan palvelut, vammaispalvelut)
- ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen yhteistyössä kol- mannen sektorin kanssa (mm. kylät ja yhdistykset)
- entisten kuntien alueella olevat terveydenhuollon palvelut säi- lyvät
- vanhusten palvelut järjestetään ensisijaisesti entisissä koti- kunnissa
Uuden kunnan toimintamalli
Toimintaa ohjaavat elinkaarimallin mukaan tehdyt toimintaohjelmat, jotka ohjaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä yli sektorirajo- jen koko kaupungin alueella.
6.4. Sivistystoimen palvelujen järjestäminen uudessa kunnassa
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Tavoite
- ytimessä lapsen ja perheen hyvinvointi, varhainen tukeminen
- turvallinen arki
- pysyvät ihmissuhteet, tarkoituksenmukaiset lapsiryhmät
- vanhemmuutta tukien
- osallistava vuorovaikutus
- toimivat ja monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut, joilla vasta- taan perheiden muuttuviin tarpeisiin
13
- ajanmukaiset ja toimivat tilat
- aktiivinen verkostoituminen yli kunta- ja sektorirajojen
Uuden kunnan toimintamalli
- varhaiskasvatus ja esiopetus yhdistettynä toiminnallisena ko- konaisuutena on osa sivistystoimea
- laaditaan varhaiskasvatusstrategia
- päivähoidon yhteistyön lisääntyminen myös yli kuntarajojen
Perusopetus
Toiminnan tavoite
Perusopetus antaa elämässä tarpeelliset hyvät perustiedot ja taidot, edistää tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista sekä yhdessä kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa kasvattaa terveyteen, sosiaaliseen ajatteluun ja vastuuseen itsestä, toisista ihmisistä ja ympäristöstä.
Uuden kunnan toimintamalli
- yläkoulujen vahva yhteistyö
- yhtenäiskoulun kehittäminen vuosiluokille 0-9
- toimiva kouluverkko
- toimiva kyytiverkko; koulujen alkamisaikojen porrastaminen
- koulujen kehittäminen palvelukeskuksiksi
Lukio ja ammatillinen koulutus
Toiminnan tavoite ja uuden kunnan toimintamalli
Tavoitteena on palvelutason säilyttäminen uuden kunnan alueella.
Alavuden lukion ja Jamin kaupallisen yksikön yhteistyötä syvenne- tään ja kehitetään esim. kaksoistutkinnon tekemisen mahdollisuu- della, yhteisillä opettajilla ja tiloille.
Kirjastopalvelut
Toiminnan tavoite ja uuden kunnan toimintamalli
Tavoitteena on tarjota tasokkaat kirjastopalvelut uuden kunnan alu- eella. Tavoitteena on
- säilyttää nykyiset toimivat palvelupisteet
- pitää aineistohankinnat monipuolisina ja tarjonta hyvänä
- säilyttää kirjastoauto ja auton reittejä tarkennetaan uuden kunnan palvelutarpeen mukaan
14
Kansalaisopisto
Toiminnan tavoite ja uuden kunnan toimintamalli
- vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii aidosti ja vakiin- tuneesti neljän kunnan alueella
- edistää asukkaiden kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen
- jatketaan nykyistä toimintamallia, jossa iso yhteinen alue mahdollistaa monipuolisen ja erityisemmänkin koulutuksen tarjoamisen
Taiteen perusopetus
Toiminnan tavoite ja uuden kunnan toimintamalli
- taiteen perusopetus on merkittävä itsensä kehittämisen ja ih- misen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin väline
- musiikkiopistotoiminnan lisäksi eri toimijoiden yhteistyötä hyödyntäen luodaan mahdollisuuksia tarjota muiden alojen taiteen perusopetusta, siten että mahdollisimman moni nuori olisi toiminnan piirissä
- uudessa kunnassa selvitetään mahdollisuus alueelliseen mu- siikkiopistoon
Vapaa-aikapalvelut (kulttuuri, nuoriso ja liikunta)
Toiminnan tavoite ja uuden kunnan toimintamalli
- tarjota kuntalaisille vapaa-ajan toiminta- ja harrastusmahdol- lisuuksia
- edistää kunto-, virkistys- ja terveyspalveluja kaikille ikäryh- mille
- kunta ylläpitää harrastuspaikat, mm. ladut, salit, uimahallin ja jäähallin palvelut, joista osa maksuttomia ja osa osittain mak- sullisia
- nuorison vapaa-ajanvieton ohjaaminen ja ohjatun toiminnan lisääminen
- järjestöjen toiminnan tukeminen antamalla työvoimaa ja avustuksia
- yhteistyö seurakunnan ja eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa hallintokuntarajat ylittäen
- pitää jatkossakin harrastustoiminta kannustavana ja vireänä
15
6.5. Teknisen toimen palvelujen järjestäminen uudessa kunnassa
Toiminnan tavoite
- turvata asukkaille hyvän elämisen mahdollisuudet kestävän kehityksen periaatteita noudattaen
- tuottaa ja ylläpitää taloudellisesti turvalliset ja viihtyisät yh- dyskuntatekniset palvelut
- uudella kunnalla on hyvät liikuntapaikat ja muut harrastus- mahdollisuudet
Uuden kunnan toimintamalli
- yhdistetään vesihuolto- ja lämpölaitokset
- omien palvelujen ja ostopalvelujen suhde: toteutus tarkoituk- senmukaisuusperiaatteella
- otetaan käyttöön koko kunnassa sisäinen vuokra ja suoritepe- rusteinen hinnoittelu
- sähköistä asiointimahdollisuutta kehitettään
- yksityisteiden hoitotapa yhdenmukaistetaan siirtymäkauden kuluessa
7. Uuden kunnan talouden hoidon yleiset periaatteet
7.1. Talouden hoidon periaatteet
7.1.1 Talouden hoito ennen kuntien yhdistymistä
Alavuden kaupunki ja Töysän kunta sopivat, että kuntien taloutta hoidetaan vuosien 2011–2012 aikana vastuullisesti ja uuden kunnan näkökulmasta parhaalla tavalla.
Investoinneissa kunnat noudattavat valtuustoissa vuonna 2011 hy- väksytyn talousarvion ja -suunnitelman investointiohjelmaa vuoden 2012 osalta. Talousarviosta poikkeavat äkilliset, välttämättömät in- vestoinnit käsitellään yhdistymishallituksessa ennen niiden toteut- tamista.
7.1.2 Talouden hoito kuntien yhdistyessä
Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirretään uuden kunnan oikeuksiksi, luviksi, omaisuudeksi, veloiksi ja velvoitteiksi kuntajakolain 36 § mukaisesti.
Entisten kuntien omistamat osakkeet siirtyvät myös uuden kunnan omaisuuksiksi. Kuntien kesken sovitaan, että osakkeiden mahdolli- sista myynneistä saatavat varat ja niiden tuotto kohdistetaan yhdis- tymishetkellä osakkeet omistaneen kunnan alueen investointeihin
7.1.3 Taloudelliset tavoitteet uudelle kunnalle
Kuntatalouden haasteista selviäminen edellyttää, että palvelujen tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen on kiinnitetty huomiota ja että re- surssit on oikein kohdennettu. Henkilöstön (ml. yhtiöt ja kuntayhty- mät) osaaminen, asiakaslähtöisyys, kustannustietoisuus ja sitoutu- neisuus vaikuttavat ratkaisevasti kuinka kunta tehtävässään onnis- tuu. Myös riittävästä tulopohjasta huolehtiminen on tärkeää. Tähän vastataan kehittämällä kuntaa aktiivisesti sekä huolehtimalla kunta- laisten palveluista ja viihtyvyydestä.
Talouden hoidon tavoitteena on, että keskeisillä kuntatalouden mit- tareilla, (kuten toimintakatteella, vuosikatteella ja lainamäärällä), mitattuna uusi kuntan on vähintään valtakunnan keskitasoa. Käyttö- talouden asukaskohtaisissa nettomenoissa tavoitteena on maakun- nan keskiarvon alittuminen.
Investointien osalta tavoitteena on, että investointitaso eri tavoin tarkasteltuna on valtakunnan keskitasoa.
17
Talouden hoidon perustana ovat kohtuulliset, alle maakunnan keski- tasoa olevat veroprosentit sekä kilpailukykyiset hinnat, maksut ja taksat. Läpinäkyvyyden ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi kom- pensaatiot ja avustukset eriytetään hinnoista.
Hankinnat suoritetaan tehokkaasti ja hankinta- ja kilpailutusosaami- seen kiinnitetään huomiota. Toisaalta kunta tavaroita ja palveluja hankkiessaan tuntee vastuunsa paikallisen yritystoiminnan kehittä- misedellytysten luojana.
Kuntajakolain mukaan uudelle kunnalle maksetaan yhdistymisavus- tusta 2.000.000 euroa.
Yhdistymisavustus käytetään kunnan infrastruktuuria kehittäviin hankkeisiin. Investointikohteet ovat:
- Töysä kk – Hakojärvi kevyenliikenteenväylä
- Ukkokankaan pohjavesialueen viemäröinti
- Ojanperä – Hakomäki kevyenliikenteenväylä
- Alavus - Tuuri Kellokorventie - Aspinmäentie kevyenliiken- teenväylä ja valaiseminen
Investointihankkeiden toteutuksissa ja aikatauluissa huomioidaan mahdolliset ulkopuoliset avustukset ja rahoitukset uutta kuntaa par- haiten hyödyntävällä tavalla.
18